Kirkko ja kaupunki 2024 08 Espoo

8

16.5.2024 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Aivoleikkaus muutti aviomiehen s. 8 Juuli Rämö, 28, aikoo pysyä neitsyenä loppuikänsä s. 14

Ääni syrjästä Viitasen Piia on lauluissaan yhteiskunnan kyydistä pudonneiden puolella s. 20

Pääkirjoitus

Eilen

Leikkaukset aiheuttavat hätää

Ihminen kasvaa suuremmaksi siinä määrin kuin hän oppii tuntemaan oman voimansa.

VALTIONTALOUDEN TILA on sellainen, että leikkauksia ja veronkorotuksia on pakko tehdä. Poliitikot vääntävät kättä siitä, mistä niitä tehdään ja keihin ne kohdistuvat.

Vaikka kirkon tehtävä ei ole tehdä puoluepolitiikkaa, sen rooliin on aina kuulunut muistuttaa päättäjiä niistä, jotka yhteiskunnassa ovat kaikkein heikoimmilla. Heikoimpien puolta pitivät jo Vanhan testamentin profeetat. Eikä Jeesus sanoessaan, että köyhät teillä on luonanne aina, tarkoittanut, ettei heitä pitäisi auttaa. Kyseinen Markuksen evankeliumin kohta jatkuu: ”Te voitte tehdä heille hyvää milloin tahdotte.”

Kun Rooman keisari 200-luvulla vaati diakoni Laurentiusta tuomaan hänelle kirkon aarteet, Laurentius keräsi keisarin luokse köyhät, rammat, sairaat, vanhukset ja kerjäläiset. Kiitokseksi tästä hän päätyi halsterille poltettavaksi.

KIRKON DIAKONIATYÖNTEKIJÄT kohtaavat jatkuvasti työssään ihmisiä, jotka putoavat yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Nyt heidän luokseen tulevat ihmiset kuvaavat tuntojaan sanoilla hätä, huoli ja paniikki. Vaikka kaikki hallituksen jo aiemmin tekemät leikkaukset, saati sen kevään kehysriihessä päättämät uudet leikkaukset, eivät ole astuneet vielä voimaan, ne iskevät jo henkisesti niihin, joiden elämäntilanne on vaikea.

Kirkon diakonian taloudellinen apu on pientä ja väliaikaista, eikä se voi paikata sosiaaliturvaa. Sen sijaan tärkeää on diakonityöntekijöiden anta-

LEIKKAUKSIA TEHDÄÄN valtiovarainministeriön näkemystä seuraten. Ministeriön virkamiesten tehtävä on pitää huolta rahasta. Kannattaisi toki sielläkin huomata, että jos leikkausten inhimillinen hinta nousee kovin korkeaksi, siitä seuraa myös iso euromääräinen lasku. Esimerkiksi yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Talouden näkökulmasta on vaikea ymmärtää myöskään asumistuen ansiotulovähennyksen ja työttömyysturvan suojaosan poistoja.

Ne ovat mahdollistaneet pienen osa-aikatyön monille, joiden elämäntilanne ei salli kokoaikatyötä. Nyt työttömyys on muutenkin kasvussa. Realismia olisi myös nähdä se, että pääkaupunkiseudulla ei ole riittävästi edullisia vuokra-asuntoja eikä opiskelija-asuntoja. Toivottavasti päätöksiä tarvittaessa korjataan.

Se olisi vastuullista politiikkaa.

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”

SAKSALAINEN FILOSOFI FRIEDRICH VON SCHELLING (1775–1854)

Tänään Olemme osa Jumalan vaeltavaa kansaa. Samalla olemme osa sukupolvien ketjua, ja ennen eläneet elävät meissä.

Tietoisuus omista juurista on tärkeää. Se vaikuttaa myös siihen, millaista henkistä ja hengellistä kotia itse rakennamme.

PIISPA MARI LEPPÄNEN SANA-LEHDESSÄ 2.5.

Iankaikkisesti Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret.

VIIDES MOOSEKSEN KIRJA 33:27

KIRKON DIAKONIA EI VOI PAIKATA SOSIAALITURVAA.

Kirkko ja kaupunki

8

16.5.2024 KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN Seuraava lehti ilmestyy 30.5.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Elämä yllätti julmasti juuri silloin, kun luulin kaiken olevan hyvin.

Selviän varmasti tästäkin koettelemuksesta.

Olenhan aina kovina aikoina saanut kulkea tietä, jolla joku suurempi on minua suojellut.

ma henkinen tuki: asiakkaan talous- ja elämäntilanteen tarkastelu yhdessä hänen kanssaan, hänen ohjaamisensa eteenpäin ja toivon ylläpitäminen. Kirkon tehtävä on pitää huolta siitä, että diakoniatyöllä on tähän riittävät resurssit.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki.fi

@kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Olin yllättynyt siitä, kuinka nopeasti kiinnyin Loveen” Kumppanuusvanhemmuus tarjoaa mahdollisuuden yhteisöllisempään vanhemmuuteen.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Varpu Eana, 35, miten päädyit kumppanuusvanhemmaksi?

– Sain ensimmäisen lapseni, Avan, 12, kun olin 23-vuotias. Jäin yksinhuoltajaksi heti hänen syntymänsä jälkeen. En ollut vielä tuolloin valmis äidiksi. Avalla oli koliikkia ja hän oli itkuinen lapsi, enkä saanut nukuttua tarpeeksi. Sairastuin lapsivuodepsykoosin. Käänne parempaan tapahtui, kun muutin lapsiperhekommuuniin Avan ollessa viisivuotias. Vasta silloin aloin nauttia äitiydestä.

– Viitisen vuotta sitten aloin seurustella nykyisen puolisoni Joacimin kanssa. Hän halusi biologisia lapsia, mutta minä en enempää. Meille ei tullut mieleenkään erota tämän vuoksi. Ajattelimme, että meidän tapauksessamme voisi toimia kumppanuusvanhemmuus. Etsimme Facebookista Kumppanuusvanhemmat-ryhmän, josta löysimme Saran. Hän oli ensimmäinen henkilö, jolle laitoimme viestin. Tutustuimme toisiimme puolen vuoden ajan. Kaikki meni meidän kohdallamme melkein liian täydellisesti. Jotkut etsivät kumppanuusvanhempaa vuosia. Me löysimme heti oikean ihmisen.

– Kumppanuusvanhemmuuteen liittyy olennaisesti suunnitelmallisuus. Kenestäkään ei voi tulla vahingossa kumppanuusvanhempi. Siihen ei liity parisuhdetta eikä mitään romanttista. Kumppanuusvanhemmuus ei vie samalla tavalla aikaa parisuhteelta kuin perinteinen vanhemmuus, koska lapsella on useita vanhempia, jotka pitävät hänestä huolta erikseen ja yhdessä.

2

Millainen perhe olette?

– Lapsemme Love-Lii on nyt kahdeksan kuukauden ikäinen. Kävimme synnyttämässä kolmistaan. Suunnittelimme etukäteen, mikä

kenenkin rooli synnytyksessä on. Minä olin aluksi aktiivisemmassa roolissa, mutta kun Loven sydänäänet hävisivät, mies otti isomman roolin. Synnytyksen jälkeen Sara ja Love jäivät sairaalaan muutamaksi päiväksi. Minä en saanut mennä tapaamaan heitä osastolle, koska en ole sukua kummallekaan. Päätimme kaikki yhdessä, että myöskään puolisoni ei mene sairaalaan, koska minä en saanut mennä.

– Asun kommuunissa tyttäreni, koiramme Jaden ja toisen yksinhuoltajaäidin ja hänen lapsensa kanssa. Puolisoni asuu omassa asunnossaan. Sara asuu Paraisilla ja hänellä on Loven lisäksi Aura-tytär, joka on lähes samanikäinen kuin Ava, sekä yksivuotias sijoituslapsi Ilmari.

Koska Sara imettää Lovea, tapaamme aina kaikki yhdessä. Minä, Ava ja puolisoni vietämme Saran luona 5–6 päivää kuukaudessa ja toisin päin. Kun imetys loppuu, Love alkaa viettää enemmän aikaa kanssamme yksin.

– Olemme sopineet yhdessä, että saan olla kutsumanimeltäni äiti, jos haluan. Koska olemme apilaperhe, olin ajatellut, että voisin olla ami eli apila-mami, mutta se nimitys ei ole saanut tuulta alleen. Ehkä olen bonusäiti, katsotaan.

3

Mikä asia on yllättänyt sinut kumppanuusvanhemmuudessa?

– Olin yllättynyt siitä, kuinka nopeasti kiinnyin Loveen, vaikka hän ei ole biologisesti minun lapseni. Hän näyttää isältään Joacimilta, ja siten tutulta, joten tunsin, että tuo lapsi liittyy minuun.

– Minusta on ollut ihmeellistä seurata, miten Lovea hoitaa kolme vanhempaa ja heidän lisäkseen Ava ja Aura. Samalla tilanne on välillä nostanut minussa esiin myös surua, kun olen verrannut sitä omaan aiempaan elämäntilanteeseeni.

– Neuvolassa tunnen itseni joskus ulkopuoliseksi. Koska geenini eivät periydy Lovelle, heillä ei ole minulle hirveästi kysymyksiä.

4

Mitä vanhemmuus sinulle merkitsee?

– Minulle on tärkeää omannäköinen vanhemmuus. Haluan, että elämämme on luonnonläheistä ja etteivät lapset ole puhelimella vaan viettävät paljon aikaa ulkona. Ava käy myös steinerkoulua.

– Kun Ava oli vauva, koin, että minulle saneltiin, miten pitää synnyttää ja miten lasta kuuluu ruokkia ja hoitaa. Olen saanut paljon kritiikkiä siitä, että asumme kommuunissa. Monella tuntuu olevan kommuuneista se kuva, että niissä käytetään päihteitä. Meillä on aina ollut totaalikielto päihteille. Olemme matkustaneet Avan kanssa paljon junalla ja käyneet jo 26 maassa. Minua on kritisoitu myös siitä.

– Minulla on ollut isoja uniongelmia, enkä halua enää valvoa öitä. Saan ottaa Lovesta niin paljon tai vähän vastuuta vastuuta kuin haluan. Emme ole Joacimin kanssa elatusvelvollisia, mutta jaamme Saran kanssa vauvan kuluja. Teimme Saran kanssa varmuuden vuoksi sopimuksen siitä, ettei meistä kukaan voi vaatia Loven huoltajuutta kokonaan itselleen.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää on vapauden ja vastuun tasapaino kaikilla elämän osa-alueilla: lapsen kasvatuksessa, kuluttamisessa, suhteessa luontoon ja parisuhteessa.

– Myös yhteisöllisyys on minulle pyhää. Olen töissä lastensuojelussa ja näen siellä päivittäin, miten yksin vanhemmat ovat. Meidän pitäisi enemmän ottaa yhdessä vastuuta vanhemmuudesta ja lapsista niin, että kaikki lapset olisivat kaikkien lapsia. ■

Varpu Eanan koira Jade on seitsemänvuotias ja rodultaan hollanninpaimenkoira.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024 3

Raamatulliset Antiikin aikana vaatteet valmistettiin nykyaikaisen zero waste -filosofian mukaan. Hajusteita käytettiin silloin runsaasti, ja nyt sosiaalinen media on innostanut teinipojatkin käyttämään tuoksuja.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

M

uoti kertoo aina omasta ajastaan, sanoo Lappeenrannassa ja Lahdessa toimivan LUTyliopiston työelämäprofessori, muotitoimittaja ja podcastisäntä Sami Sykkö.

Siksi voi tuntua yllättävältä, että monet elementit, jotka olivat yleisiä Raamatun aikaisessa pukeutumisessa, tuntuvat ajankohtaisilta myös nyt.

Hajuvedet ovat satoja euroja maksavia merkkivaatteita huokeampi tapa hankkia elämään luksusta.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024

– Silloin nelikulmaisesta kankaasta muotoiltiin mekkoja niin, että käyttöön tuli koko kangas, ja sehän on tämän päivän muotia parhaimmillaan.

Voidaan puhua ajanhenkisistä zero waste-vaatteista, Sykkö kertoo.

Zero waste fashion designilla tai nollajätesuunnittelulla tarkoitetaan sitä, että vaatteet suunnitellaan ja kaavoitetaan niin, että kangasjätettä ei synny.

JO ANTIIKIN AIKANA vaatteiden tehtävä oli kertoa ihmisen yhteiskunnallisesta asemasta. Varhaisilla kristityillä ei tiettävästi ollut omaa pukeutumiskoodia, vaan he pukeutuivat kuten muutkin.

Ihokas eli alusasu oli hieman alle polven ulottuva vaate, jota käyttivät kaikki.

– Orjat saivat käyttää pelkästään ihokasta.

Lisäksi sitä käytettiin myös työnteossa, kertoo Uuden testamentin tutkija ja Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Outi Lehtipuu.

Yhtenä kappaleena kudotut villaiset ihokkaat olivat tiettävästi hyvin arvostettuja, Henri Daniel-Rops kirjoittaa kirjassaan Sellaista oli elämä Jeesuksen ajan Palestiinassa. Jeesuksella oli päällään juuri tällainen ihokas, kun so-

tilaat ristiinnaulitsivat hänet. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, että sotilaat arpoivat kuka saa ihokkaan, sillä he eivät halunneet rikkoa vaatetta. Uusimmassa Uuden testamentin käännöksessä ihokas on käännetty paidaksi.

Ihokkaan päälle puettiin vaippa eli viitta, joka toimitti sekä puvun että päällystakin tehtävää.

Viitta oli myös juhlavaate, eikä ilman sitä saanut esiintyä arvohenkilön edessä tai temppelissä.

Yleensä viitta valmistettiin villasta.

Viittaa käytettiin myös muihin tarkoituksiin kuin pukeutumiseen. Se saattoi toimia peitteenä tai vuoteena ulkona yövyttäessä. Viitta saattoi toimia myös mattona, sillä suuressa arvossa pidettyjen henkilöiden eteen levitettiin viitta kunnioituksen merkiksi.

HAJUSTEITA KÄYTETTIIN antiikin aikana runsaasti, sillä hajumaailma oli silloin tyrmäävä.

Peseytymisstandardit olivat hyvin erilaiset kuin nykyään.

muotitrendit Uudessa testamentissa hajusteet mainitaan vain hautauksen yhteydessä.

– Hajusteiden tehtävä oli peittää ruumiista lähtevää pahaa hajua, Outi Lehtipuu sanoo.

– Todennäköisesti myös hajusteiden käytössä oli kyse yhteiskuntaluokasta: rikkailla oli varaa hajusteisiin useammin kuin köyhillä, Lehtipuu kertoo.

Nykyään hajuvedet ovat valtava bisnes.

– Yhä useammat muotitalot tuovat markkinoille tuoksuja, sillä niillä pystytään takomaan tulosta myös taloudellisesti vaikeina aikoina, Sami Sykkö sanoo.

Tuore hajuvesistä kiinnostunut ryhmä ovat nuoret miehet. Poikien ja miesten pukeutuminen on vapautunut, ja Sykön mukaan nyt myös voiteet, tuoksut ja meikit kuuluvat poikienkin elämään.

– Teinipoikien tuoksuinnostus on trendi, joka leviää sosiaalisen median kautta, Sykkö kertoo.

UUSI TESTAMENTTI suhtautuu kauneuteen ja kaunistautumiseen nuivasti.

– Siellä ei kuvailla kenenkään ulkonäköä, ellei parantumiskertomuksia oteta lukuun, Outi Lehtipuu kertoo.

Uudesta testamentista löytyy vain kaksi kohtaa, joissa puhutaan kaunistautumisesta. Kumpikin kohta on suunnattu naisille, ja niissä kehotetaan olemaan kaunistautumatta.

Esimerkiksi Pietarin kirjeessä neuvotaan näin: ”Älkää kaunistautuko kampauksilla, kultakoruilla tai vaatteilla. Kaunista teissä on se, mikä ei katoa: lempeä ja sopuisa henki sydämessänne. Se on Jumalan silmissä todella arvokas.” Kirjoittaja perustelee sanojaan sillä, että myös muinaiset pyhät naiset toimivat näin.

Tämä on kuitenkin ristiriidassa Vanhan testamentin patriarkkakertomusten kanssa, joissa naisia ja vaimoja kuvaillaan sekä hyviksi että erittäin kauniiksi.

– Jos tämän muutoksen haluaa tulkita positiivisesti, niin se voi tarkoittaa tahtoa tehdä ihmisistä tasa-arvoisia, Lehtipuu sanoo.

– Hyvät teot ja säädyllinen elämä olivat asioita, joilla naisen tuli erottua muista. Ei siis haitannut, vaikka ei ollut varaa hankkia helmiä ja kultakoruja ja laitattaa hiuksia mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla, Lehtipuu sanoo.

Kauneusihanteissa on nykyään enemmän vaihtelua, mutta luonnollista kauneutta ihaillaan edelleen. Luonnollinen kauneus on kuitenkin usein taidokkaan meikin ja lukuisten tuotteiden ansiota. Google löytää sanoille no make up makeup, eli meikitön meikki, yli miljardi osumaa. ■ Lähteet: Zero Waste Wardrobe -sivusto, Henri Daniel-Rops: Sellaista oli elämä Jeesuksen ajan Palestiinassa (WSOY 1980).

”

Yhä useammat muotitalot tuovat markkinoille tuoksuja, sillä niillä pystytään takomaan tulosta myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

SAMI SYKKÖ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024 5

Oheneva aikuisuus Jarno Paalasmaa perään­ kuuluttaa turvallista vanhemmuutta. Siihen kuuluu lempeää johdonmukaisuutta ja rajojen laittamista.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

K

asvatuksessa on aina kyse valtasuhteesta: vanhempi on vanhempi.

Näin sanoo Vantaan seudun steinerkoulun rehtori Jarno Paalasmaa, joka on kirjoittanut kirjan kaverivanhemmuudesta.

Vapaus ja rajat – Kaverivanhemmuudesta kasvattajaksi (Viisas Elämä 2024) kertoo aikuisuuden ohenemisesta. Se näkyy Paalasmaan mielestä vanhemmuudessa ja myös koulun toimintakulttuurissa.

– Olen havainnut, että viimeisen 20–30 vuoden aikana ymmärrys lapsen kehitysvaiheista on jäänyt taka-alalle. Meillä ei enää sen paremmin kotona kuin koulumaailmassakaan kehitetä kasvatusta ja opetusta lapsen kehitysvaiheiden mukaan.

Arvomaailmamme on Paalasmaan mielestä muuttunut niin, että nykyään ihaillaan lapsen nopeaa itsenäistymistä. Todellisuudessa lapsen kehitysvaiheiden yli ei kannattaisi hyppiä, sillä se voi kostautua lapsen kehittymisessä.

– Kun pienen lapsen harteille laitetaan liikaa päätöksentekovaltaa ja vapautta ja vaaditaan liikaa itseohjautuvuutta, seurauksena on käytösongelmia ja impulsiivisuutta. Tästä on myös tutkimustietoa.

KASVATUKSESSA ÄÄRIPÄÄT ovat erityisen haitallisia. Fyysinen kurittaminen kiellettiin 1980-lu-

HY VÄN TÄHDEN. 83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Jarno Paalasmaa on ollut mukana valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteita laativassa työryhmässä.

Hän on myös uusperheen isä ja kirjailija.

vulla, ja nykyään tiedetään, että pelolla kasvattaminen on erittäin vahingollista. Sen vuoksi Jarno Paalasmaa ei kirjoittanutkaan kirjaa liian ankarasta kasvatuksesta vaan toisesta ääripäästä: kaverikasvatuksesta.

– Nykyään vanhemmat lipsuvat helposti liian sallivaan ja liian vapaaseen kasvatukseen. Seurauksena on, että meillä kasvaa sosiaalisesti kömpelöitä ja itsekkäitä nuoria, jotka eivät ole tottu-

neet rajoihin. Heille ovat jääneet kehittymättä normaalit sosiaalisen elämän pelisäännöt. Se näkyy heissä myöhemmin aikuisina.

Ikä vaikuttaa siihen, minkälaisia rajoja lapsi tarvitsee. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän merkitsevät toistuvat rutiinit ja turvalliset rajat.

Murrosikäisen vanhempana painottuvat erilaiset ydinasiat kuin päiväkoti- tai kouluikäisen vanhempana. Kaikenikäiset lapset hyötyvät kuiten-

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Turvallinen vanhempi – Huomioi lapsen ikävaiheen. Etsii tasapainoa sallivuuden ja ankaruuden välillä. Tavoittelee keskitietä ja on lempeän määrätietoinen.

”

Nykyään vanhemmat lipsuvat helposti liian sallivaan ja liian vapaaseen kasvatukseen.

kin siitä, että arjessa on lempeää johdonmukaisuutta, rajoja, rakenteita, rytmiä ja rutiineja.

– Jos lapsuus on ollut sellaista, että lapselta on liikaa kyselty mielipidettä kaikkeen ja oltu liikaa lapselle mieliksi, vältelty epämukavia tilanteita ja annettu periksi kaikessa, niin päiväkodissa ja koulussa lapsen on vaikea kunnioittaa opettajia ja muita aikuisia ja motivoitua tekemään itselle vaikeita asioita, Paalasmaa sanoo.

– Välittää ja antaa turvallisia rajoja. Sanat ja teot vastaavat todellisuutta. Ei anna lapsen pyörittää mielin määrin perheen elämää.

– Ei neuvottele lapsen kanssa perusarjen rutiineista: ruokaileminen, peseytyminen ja nukkuminen.

– On läsnä, pysähtyy aidosti kuuntelemaan lasta. Kuuntelee sydämellä, ei niin, että samaan aikaan perheessä kaikki somettavat omilla puhelimillaan.

– Kuitenkin oppimisessa tärkeintä on itsensä haastaminen ja välillä itsensä ylittäminen. Vanhemman tehtävänä on myös tuottaa lapselle pettymyksiä. Jos lapsen pettymysten sietokyky ei kehity, siitä on hänelle harmia myöhemmin.

KAVERIKASVATUKSEN LISÄKSI Jarno Paalasmaa on nähnyt paljon sitä, että lapsia kasvatetaan konditionaalissa. Tällöin vanhempi kyselee pieneltä lapselta, että haluaisitko tulla ruokapöytään ja mitä haluaisit syödä. Tai menisitkö nukkumaan? Pukisitko ulkovaatteet? Pesisitkö hampaat? Lähtisitkö ulos? Tulisitko sisälle?

– Tuo on myös haitallinen kasvatuksen muoto, sillä pienellä lapsella on oikeus olla lapsi. Hänellä on oikeus turvalliseen ja johdonmukaiseen lapsuuteen, eikä lapsella tarvitse olla mielipidettä joka asiaan. Ei ole järkeä ruveta kyselemään tai neuvottelemaan pienen lapsen kanssa arjen perusasioista.

Selkeää ja hyvää vanhemmuutta on Paalasmaan mielestä esimerkiksi se, että ruokapöytään tullaan silloin, kun on yhteinen ruokahetki, ja syödään sitä, mitä on tarjolla. Lapselta voi tietenkin kysyä ruokatoiveita, mutta vanhempi päättää, mitä syödään ja mitä kaupasta ostetaan.

Jos pienen lapsen kanssa mennään liialliseen kyselyyn, selittelyyn ja neuvotteluun, vanhempi saattaa huomata jossain vaiheessa itsekin, ettei tuollainen selittämiskulttuuri kanna pitkälle.

– Olemme taipuvaisia näkemään lapsen pienenä aikuisena ja alamme neuvotella hänen kanssaan. Tai luulemme, että lapselle pitäisi hirveästi perustella kaikkea. Mutta se voi olla paitsi turhauttavaa myös ongelmallista, sillä maailma ei toimi niin.

– Esimerkiksi koulussa opettaja ei voi isossa ryhmässä kysellä ja perustella jokaiselle erikseen, että haluaisitko lähteä välitunnille ja miksi se kannattaa, Paalasmaa sanoo.

JARNO PAALASMAAN mukaan lapsi tarvitsee ennen kaikkea turvallista vanhemmuutta. Se on vanhemmuutta, jossa aikuinen huomioi lapsen ikävaiheen ja etsii tasapainoa sallivuuden ja ankaruuden välillä.

– Se on jatkuvaa kultaisen keskitien etsimistä ja lempeää määrätietoisuutta, Paalasmaa sanoo.

Turvallinen vanhemmuus perustuu siihen, että aikuinen on läsnä lapsen elämässä ja pysähtyy aidosti kuuntelemaan, mitä lapselle kuuluu ja kuuntelee lasta sydämellä. ■

Näistä ei neuvotella lapsen kanssa – Hampaat pestään aamuin illoin.

– Ruokapöytään tullaan ruoka-aikana.

– Talvella pukeudutaan lämpimästi.

– Kouluun mennään, vaikka väsyttäisi.

– Iltarutiinit ja unirytmit säilytetään perusarjessa.

– Sairaana otetaan lääkettä.

– Epäasiallista ja loukkaavaa kielenkäyttöä ei hyväksytä. ”Jos nämä hommat toteutuvat, niin todennäköisesti olet ihan riittävän hyvä vanhempi ja lapsista tulee hyviä aikuisia”, sanoo Jarno Paalasmaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024 7

Hyvinä ja pahoina päivinä Suvi Laru koki puolisonsa kanssa rakkauden, pitkäaikaissairauden, suhteen muuttumisen ja jäähyväiset.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

P

arisenkymmentä vuotta sitten 25-vuotias Suvi Laru tapasi illanvietossa harteikkaan miehen, joka oli häntä viisi vuotta nuorempi. Miehellä oli punainen paita ja hyvät jutut.

Muutaman tanssin jälkeen ilta päättyi. Mies kiinnosti ja jäi vaivaamaan mieltä, mutta Laru ajatteli heidän olevan niin eri elämänvaiheissa, ettei kannattanut haaveilla enemmästä. Laru oli jo kiinni työelämässä, ja mies oli vasta aloittamassa opintojaan.

Seuraavana päivänä he tapasivat junassa.

Myöhemmin selvisi, ettei se ollut sattuma, sillä miehen mieleen oli jäänyt pyörimään hänen illan aikana tapaamansa nainen. Niin kovin oli pyörinytkin, että mies oli ilmoittanut yöllä kotiin palattuaan vanhemmilleen löytäneensä prinsessan.

– Siitä se lähti. Hän oli Jukka Pekka. Meidän tarinamme on kaunis, vaikka siihen kuuluu myös tummempia sävyjä, Laru sanoo.

Laru rakastui Jukka Pekkaan, koska tämä oli emotionaalisin mies, jonka hän oli elämässään siihen mennessä tavannut. Jukka Pekka oli Larun mielestä myös hyvin karismaattinen.

– Emotionaalinen yhteytemme oli valtava. Se meidän juttumme oli sekä henkinen että fyysinen yhteys.

PARISKUNTA OLI EHTINYT olla yhdessä kymmenen vuotta, kun Jukka Pekka sai yhtäkkiä rajun päänsärkykohtauksen. Hänet vietiin kiireesti ambulanssilla sairaalaan.

Viikon sisällä hänelle tehtiin kaksi isoa aivoleikkausta. Jukka Pekan aivoista löytyi hyvälaatuinen ja iso kasvain. Mitään ennakkomerkkejä siitä ei ollut aiemmin ollut.

– Saimme kuulla, että se oli hitaasti kasvava kasvain. Aivokasvaimia on monenlaisia, mutta tämä oli sellainen, joka ei lähtisi koskaan pois.

Hoidon tarkoituksena oli yrittää vähentää kasvua, Suvi Laru kertoo.

Aivoleikkausten jälkeen kotiin palasi erilainen Jukka Pekka. Hän ei enää ollut oma itsensä, vaan vaikutti siltä kuin hänen persoonallisuutensa olisi muuttunut.

Lääkärit tähdensivät Larulle, että aivoleikkauksen jälkeen persoonallisuus ei oikeastaan muutu. Mutta kun aivojen toimintaympäristö muuttuu, se vaikuttaa siihen, miten ihminen toimii ja käyttäytyy.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024

Suvi Laru työskentelee Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtajana.

Käytännössä Larusta silti tuntui, että hänen miehensä persoonallisuus oli muuttunut, koska tämä oli täysin päinvastainen kuin ennen.

– Jukka Pekka ei aiemmin vähästä hätkähtänyt.

Leikkausten jälkeen hänestä oli tullut asioihin mustavalkoisesti suhtautuva ja ääniherkkä, vaikka musiikki oli ollut meillä aiemmin paljon läsnä. Mutta ongelmana oli erityisesti se, että hänen tunnemuistinsa minua kohtaan oli kadonnut.

Jukka Pekka tunnisti vaimonsa, mutta hänellä ei ollut muistikuvaa heidän suhteestaan. Hän muisti tapahtumia, mutta ei tunnetta.

Sairausloman jälkeen Jukka Pekka jatkoi menestyneesti työtään. Työelämässä ja muissa kontakteissa hänen muuttumisensa ei näkynyt yhtä paljon kuin parisuhteessa, eivätkä isän tunteet hänen kaksivuotiasta lastaan kohtaan olleet ka-

donneet. Tunnemuutos näkyi ainoastaan puolisoiden välisessä vuorovaikutuksessa.

– Elämäni meni uusiksi. Jouduin oppimaan tai sain oppia ensin sietämään vieraaksi muuttunutta ihmistä, sitten tutustumaan ja ystävystymään häneen ja loppupeleissä rakastumaan uudelleen ihmiseen, jonka kanssa olin mennyt naimisiin, Laru kertoo.

TUTUN VIERAAN miehen kanssa uuden suhteen luominen ei ollut itsestään selvää eikä helppoa.

Langan päitä etsiessä meni pitkään. Alussa Suvi Laru kertoi puolisolleen usein, millainen mies tämä oli ennen ollut, ja ihmetteli, kuinka erilainen tämä oli nyt.

– Pidin kynsin ja hampain kiinni siitä miehestä, johon olin rakastunut ja jonka kanssa olin

Parisuhdekeskus Kataja tukee pareja ja kouluttaa vapaaehtoisia ja ammattilaisia. Lisätietoja: parisuhdekeskus.fi.

Syöpäjärjestöt ja Suomen Syöpäpotilaat -yhdistys tukevat syöpäpotilaita ja heidän läheisiään.

Lisätietoja: syopajarjestot.fi ja syopapotilaat.fi.

Jo miehensä sairastumisen alussa Laru sai tietää, että heillä olisi jäljellä yhteistä aikaa noin seitse­ män vuotta. He saivat kymmenen. Jukka Pekka kuoli kesäkuussa 2022.

PUOLISON SAIRASTAESSA ja muuttuessa Suvi Laru koki ristiriitaisia tunteita, mutta psykologi­ na hän tiesi, että ne kuuluvat asiaan. Niin kuin se­ kin, ettei vakava sairaus ole vain yksilön henkilö­ kohtainen asia, vaan se vaikuttaa paitsi puolisoon myös lapsiin, muihin läheisiin ja verkostoihin.

Omat tunteensa Laru joutui käsittelemään niin kuin kuka tahansa.

– Ammattilaisuus ei yleensä auta tilanteessa, jossa oma läheinen sairastuu vakavasti. Minua ammattilaisuus auttoi vain siinä, että tiesin, ett­ emme voi jäädä tilanteeseen yksin, vaan meidän pitää hakea apua. Hain kaiken avun, mitä pys­ tyimme saamaan.

– Lääkärien ja hoitajien avun lisäksi saimme vertaistukea, läheisten ja ystävien tukea arjessa sekä terapiaa yhdessä, erikseen ja perheenä. Minä kävin myös sopeutumisvalmennuskurssilla.

”

Ongelmana oli erityisesti se, että hänen tunnemuistinsa minua kohtaan oli kadonnut.

mennyt naimisiin, jonka olin valinnut lapseni isäksi ja jonka kanssa halusin elää, mutta häntä ei enää ollut. Sitä Jukka Pekkaa ei ollut olemas­ sakaan.

Pariskunta mietti tosissaan, voivatko he enää olla yhdessä, koska he eivät enää tunteneet toi­ siaan.

– Jukka Pekka olisi tarvinnut rauhallisen nai­ sen, ja minä olen tällainen pinkki höpöttäjä. Jou­ duimme pohtimaan suhdettamme ja eroa monta kertaa, koska tunnustimme, että nyt olemme toi­ sillemme täysin vääränlaiset puolisot.

Parisuhteen tunneyhteyden löytymisessä ei tapahtunut edistystä, ennen kuin Laru ymmärsi päästää kokonaan irti menneestä.

– Oleellista oli, että hyväksyin, millainen uusi Jukka Pekka oli. Minun puoleltani oli ollut väki­

valtaista vääntää hänelle koko ajan menneestä, sillä ei hän tahallaan tehnyt asioita eri tavalla kuin ennen.

Kumpikin halusi jatkaa yhdessä ja oppia taas olemaan toiselle läsnä. He halusivat luoda yhte­ yden toisiinsa ja antaa suhteelle aikaa rakentua uudestaan, eivätkä antaneet periksi, vaikka oli vaikeaa ja tuli tehtyä virheitä.

– Kun vihdoin pystyimme olemaan taas toisil­ lemme läsnä, se oli erilaista kuin ennen, mutta pystyimme siihen. Viimeiset kaksi ja puoli vuotta olivat hyviä, vaikka ne olivat pääasiassa korona­ aikaa ja loppuajan Jukka Pekka oli saattohoidossa Terhokodissa.

Vuosien aikana Jukka Pekan sairaus muuttui aivosyöväksi. Sitä hoidettiin säde­ ja sytostaatti­ hoidoilla, ja hänelle tehtiin kolmas aivoleikkaus.

Laru toimii Parisuhdekeskus Katajan toimin­ nanjohtajana. Siksi, mutta myös oman kokemuk­ sensa pohjalta, hän haluaa puhua vakavasta sai­ rastumisesta ja sen vaikutuksesta parisuhteeseen.

– Olen nykyään työssäni paitsi asiantuntija myös kokemustoimija, sillä elin elämää pitkä­ aikaissairaan kanssa.

Hän toivoo, että vakavasti sairastuneen kump­ panit ymmärtäisivät hakea apua itselleen, sillä jos pitkäaikaisesti sairastuneen kumppani ei saa ulkopuolista psykososiaalista tukea, hänen ris­ kinsä sairastua on suuri.

Kun ihminen sairastuu vakavasti, sekä sairas­ tuneen että hänen kumppaninsa työpaikalla on tarvittaessa tärkeä miettiä, mitä tilanne vaikuttaa työtehtävien hoitamiseen.

– Kun taistelee vuosikausia sairauden kanssa, työn tekeminen – jos se vain on mahdollista – on usein pelastus niin kumppanille kuin sairastuneel­ lekin. Työ tuo raamit. Työssä voi ajatella edes het­ ken jotain muuta kuin sairautta. Olen kiitollinen siitä, että minun ja mieheni työpaikoilla suhtautu­ minen tilanteeseemme oli aivan mahtavaa.

Surun ja epäoikeudenmukaisuuden tunteiden keskellä Laru on saanut voimaa ajatuksesta, että elämässä asiat menevät niin kuin niiden on tar­ koitettu menevän.

– Tietenkään en olisi halunnut, että meille käy näin. Mutta tässä on ollut mukana joku suurem­ pi, josta minä en tiedä. Jukka Pekan tarina oli määritelty näin. ■ Suvi Laru – Johanna Elomaa: Lupasin sinulle rakastaa. Koskettava tositarina rakkaudesta, tappavasta sairaudesta ja toivosta. (WSOY 2024) KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024 9

KUN MAAILMA EI RIITÄ Kirjailija C. S. Lewis halusi herättää aikalaisensa materialistisen maailmankuvan lumouksesta. Apuna hän käytti muun muassa kysymystä ihmeistä, kertoo tutkija Alister McGrath.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ISTOCK KUVA ILKKA KONTTURI

A C. S. Lewis kritisoi maailmankuvaa, jonka mukaan luonnon ulkopuolella ei ole mitään. Kyyhkynen on kristillinen Pyhän Hengen symboli.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024

jatus tuonpuoleisesta on syrjäytetty älyllisestä elämästä. Ihmiset elävät maallistuneen kertomuksen lumoissa, jonka mukaan heidän kohtalonsa ja hyvänsä on yksin tässä maailmassa. Ajatukset tuonpuoleisista todellisuuksista ja tulevista maailmoista on leimattu harhakuvitelmiksi.

Näin ajatteli brittiläinen kirjailija ja kristitty ajattelija C. S. Lewis, jonka mielestä länsimaisen kulttuurin hallitseva maailmankuva oli ris-

tiriidassa kristinuskon kanssa. Lewis kritisoi erityisesti naturalismia eli luonnontieteisiin nojaavaa ajattelutapaa, jonka mukaan todellisuus rajoittuu pelkästään aineelliseen maailmaan.

Tieteen ja uskonnon tutkimuksen emeritusprofessori Alister McGrath puhui kuulijoilleen Lewisin ajattelusta ja hänen vuonna 1947 ilmestyneestä teoksestaan Miracles (Ihmeet), kun hän vieraili Kansanlähetysopiston apologiafoorumissa huhtikuun lopussa. Maailmankuulu teologi tarjoili kuulijoilleen tuhdin annoksen tieteenfilosofiaa ja kuljetti heitä myöhäisantiikista viimeaikaiseen akateemiseen keskusteluun.

– Lewisin mukaan väite, ettei ih­ meitä voi tapahtua, koska ne ovat ristiriidassa luonnonlakien kanssa, on epäpätevä. Hän vastaa siihen oi­ valtavalla materialistisen maailman­ kuvan kritiikillä.

McGrathin mukaan Lewis puo­ lustaa kristinuskon ”suurta ihmet­ tä” eli Jumalan syntymistä ihmisek­ si. Lewis ajatteli, että jos naturalis­ mi on totta, tiedämme etukäteen, että ihmeet ovat mahdottomia: ”Mikään ei voi tulla luontoon ulko­ puolelta, koska ulkopuolella ei ole mitään, mikä voisi tulla, vaan luon­ to on kaikki kaikessa.”

Lewisin mukaan Jumalan ihmi­ seksi tulemisesta seuraa se, että maailma on kristillisen käsityksen mukaan ”huokoinen” eli Jumalan läsnäolon ja toiminnan läpäisemä.

Naturalistista maailmankuvaa Lewis piti älyllisesti ja eksistentiaalisesti riittämättömänä.

– Lewisin esittämät perustelut ovat merkittäviä ja luotettavia, ja monet nykyajan maalliset filosofit voisivat hyväksyä joitakin hänen kes­ keisistä ajatuksistaan, McGrath sanoo.

KYSYMYKSEEN IHMEISTÄ ei voi C. S. Lewisin mu­ kaan vastata vain vetoa­ malla kokemukseen, kos­ ka sana ”ihme” ei viittaa havaintoon vaan havain­ non tulkintaan. Tulkintaa taas määrittää aina havainnoijan ajattelutapa tai näkemys. ”Se, mitä opimme kokemukses­ ta, riippuu siitä, millaisen filosofian tuomme kokemukseen”, Lewis kir­ joitti.

Jos esimerkiksi olemme lukkiu­ tuneet ajattelutapaan, joka sulkee pois ihmeellisen periaatteellisel­ la tasolla, silloin ihmeitä ei tapah­ du. Tällä tavalla Lewis pyrki osoit­ tamaan, että naturalistinen maa­ ilmankuva yksinkertaisesti sulkee pois keskustelun ihmeistä.

– Tuollainen johtopäätös edellyt­ täisi objektiivisen tarkkailijan nä­ kökulmaa ihmeisiin, mutta sellais­ ta ei Lewisin mukaan ole olemassa, Alister McGrath sanoo.

C. S. Lewis purki luonnontietei­ siin nojaavan materialismin tausta­ oletuksia muun muassa analysoi­ malla sitä, miten luonnontieteet käyttävät ajatusta luonnonlaeista kuvatessaan luonnon ilmiöitä.

Naturalistisen ajattelutavan mu­ kaan usko ihmeisiin on mahdollis­ ta vain silloin, kun luonnonlakeja ei tunneta. Kun ihminen saa selville, miten maailma toimii, mikään sii­ nä ei enää näytä erikoiselta. Tällai­ nen ajatuskulku on Lewisin mukaan virheellinen, koska siinä oletetaan

jo lähtökohtaisesti se, mikä pyritään todistamaan.

MISTÄ PUHUMME, kun puhumme ihmeistä? Naturalistisen maailman­ kuvan antama vastaus nojaa Alister McGrathin mukaan valistusajan fi­ losofien kuten David Humen esit­ tämään määritelmään, jonka mu­ kaan ihme on luonnonlakeja rikko­ va Jumalan teko.

Tuon ajan johtavat tiedemiehet uskoivat lähes poikkeuksetta kah­ teen asiaan: mekaanisesti toimivaan universumiin, jota hallitsivat muut­ tumattomat luonnonlait, ja kaik­ kivaltiaaseen Jumalaan, joka aika ajoin rikkoi säätämiään luonnonla­ keja puuttumalla luonnon kulkuun.

Voidakseen olla vuorovaikutuk­ sessa tällaisen suljetun järjestelmän kanssa ja saadakseen tiettyjä asioita tapahtumaan Jumalan piti siis puut­ tua asioihin ulkopuolelta joko mur­ tautumalla järjestelmään tai häirit­ semällä sitä.

”

Objektiivisen tarkkailijan näkökulmaa ihmeisiin ei C. S. Lewisin mukaan ole olemassa.

PROFESSORI ALISTER MCGRATH

Alister McGrath kertoo itsekin kokeneensa jotakin, minkä hän tulkitsee ihmeeksi.

C. S. Lewis puolestaan vastasi kysymykseen samalla tavalla kuin 400­luvulla vaikuttanut kirkkoisä Augustinus: puhe Jumalan puuttu­ misesta asioihin tai murtautumises­ ta luonnon järjestykseen on miele­ töntä, koska hän ei ole luodun jär­ jestyksen ulkopuolinen, vaan on jo läsnä maailmassa. Ihmeet olivat Augustinukselle ”jotakin outoa ja vaikeaa, joka ylittää jokaisen sitä ih­ mettelevän odotukset ja kyvyt”.

– Tällaiselta pohjalta Lewis ajat­ teli, että ihmeet tulisi nähdä Juma­ lan läsnäolon laajentumisena ja hä­ nen toimintanaan luodun järjes­ tyksen sisällä, ei sen vastakohtana, McGrath sanoo.

KUULUISASSA SAARNASSAAN, jonka C. S. Lewis piti toisen maailmanso­ dan aikana vuonna 1941, hän haas­ toi kuulijoitaan heräämään ”maail­ mallisuuden pahasta lumouksesta,

Kristitty ajattelija ja kirjailija NARNIA-FANTASIAKIRJOJEN kirjoittaja, kirjallisuuden tut­ kija ja maallikkoteologi C.S. Lewisia (1898–1963) pidetään yhtenä viime vuosisadan vaikuttavimmista kristillisen maa­ ilmankatsomuksen sanoittajista. Lewisille ei riittänyt sen osoittaminen, että kristinusko on totta. Hän halusi näyttää, että se on myös houkuttelevaa ja elämää muuttavaa.

Lewisin tekstit puhuttelevat paitsi järkeä, myös mieliku­ vitusta ja tunteita. Tämän vuoksi ne ovat professori Alister McGrathin mukaan kestäneet aikaa paremmin kuin moni­ en hänen aikansa kirjoittajien rationaalisuuteen pitäytyvä lähestymistapa.

joka on ollut päällämme lähes sa­ dan vuoden ajan”. Lewisin mielestä kristinuskon piti tarjota materialis­ min tilalle syvempi ja rikkaampi ku­ va todellisuudesta. Hän vastasi tä­ hän tarpeeseen myös lapsille suun­ natuilla Narnia­fantasiakirjoilla, jotka kertoivat hyvän ja pahan tais­ telusta taianomaisessa maailmassa.

Kirkko ja kaupunki kysyi Alister McGrathilta, voiko maallistunees­ sa kulttuurissa elävä ihminen tehdä jotain avautuakseen ihmeen mah­ dollisuudelle. Hänen mukaansa en­ simmäinen askel on ymmärtää, et­ tä rajoitamme usein käsitystäm­ me todellisuudesta omaksumamme maailmankuvan perusteella.

– Kuten C. S. Lewis huomauttaa, materialistinen maailmankuva tar­ koittaa, että emme odota kohtaavam­ me ihmeitä. Meidän on hyvä ymmär­ tää, että ”luonnonlait” tulisi nähdä kuvauksina maailmasta, ei ohjeina siitä, mitä voi tapahtua ja mitä ei.

McGrath toteaa monien ihmisten kokevan asioita, jotka näyttävät tu­ levan tavallisen todellisuuden ulko­ puolelta, kuten Jumalan läsnäolon kokemuksia tai luonnon kauneuden herättämää ihmettelyä.

– Vaikka useita näistä kokemuk­ sista voidaan selittää tieteen avulla, moni pitää niitä erittäin merkityk­ sellisinä, ja niillä on heille luonnol­ lisen maailman rutiinitapahtumat ylittävä merkitys. Kokemukset näyt­ tävät osoittavan johonkin merkityk­ selliseen, joka on niiden takana ja jää tieteen horisontin ulkopuolelle.

Myös McGrathin omassa elämäs­ sä on tapahtunut jotain, minkä hän tulkitsee ihmeeksi.

– Ajattelen usein, että kääntymyk­ seni ateismista kristinuskoon oli pie­ ni ihme, ja muistelen sitä usein. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024 11

Suhdekriisi Jumalan kanssa Kirjailija Sanna Vaara kokee itsensä tavalliseksi ihmiseksi, jonka suurin intohimo on Jumala.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

M

eillä oli intiimit, rakkaudelliset välit, kunnes aloin kaivata lisää.

Jos joku kuuntelee sivukor­ valla kauppakeskuksen kahvi­ lassa juttelevaa Sanna Vaaraa, hän voi luulla, että puheenaiheena on kipinän hiipuminen pitkässä parisuhteessa. Vaara puhuu kuitenkin alhosta, johon joutui kirjoittaessaan viimeisintä kirjaansa Jumalan katkennut kynä.

Tässä tapauksessa väljähtyneen suhteen toi­ nen osapuoli on Jumala.

Vaara kasvoi alkoholistiperheessä, jonka tur­ vattomassa ilmapiirissä Jumalan olemassaolo ei tuntunut todennäköiseltä. Aikuisena puolison ehdoton rakkaus ja äidiksi tuleminen herättivät hänessä kiinnostuksen korkeampaa voimaa koh­ taan.

Myös vuosia jatkunut oman sisäisen maailman selvittely on saanut Vaaran avautumaan hengel­ lisyydelle. Viisikymppinen Vaara on tutkinut it­ seään toistakymmentä vuotta muun muassa uus­ henkisen Ihmeiden oppikurssin, buddhalaisten vipassana­retriittien ja transsendenttisen medi­ taation avulla.

Tuolla matkalla hänen käteensä osui toistuvas­ ti kirjoja, joiden kirjoittajat olivat eri aikoina elä­ neitä kristillisiä mystikkoja.

– Koin heidät välittömästi sielunkumppaneiksi, vaikka monet lukemani tekstit vaikuttivat äärim­ mäisiltä ja sekopäisiltä. Kristilliset mystikot tun­ tuivat inhimillisiltä ja persoonallisilta ihmisiltä, eivät miltään gurutyypeiltä.

SANNA VAARAA KOSKETTI erityisesti se, että kris­ tilliset mystikot puhuvat Jumalaan liittyvistä ko­ kemuksistaan omakohtaisesti ja suoraan. Hän ko­ ki saavansa teksteistä vertaistukea, vaikka useim­ mat kirjoittajat elivät täysin toisenlaisessa keski­ ajan maailmassa, eikä heidän esimerkkiään voi seurata sellaisenaan.

Kaikkein läheisimmältä tuntuva kristillinen mystikko on kuitenkin Vaaran aikalainen, vuon­ na 2017 kuollut Bernadette Roberts ­niminen yhdysvaltalainen karmeliittanunna. Roberts viet­ ti nuoruusvuotensa luostarissa, mutta kouluttau­ tui sen jälkeen opettajaksi ja perusti perheen.

Kirjoissaan Roberts tuntuu tavalliselta ihmiseltä, jonka suurimpia intohimoja ovat Jumala ja hiljai­ suuden syvenevä polku. Sellaiseksi Vaara kokee myös itsensä.

Robertsin teksteistä puhuminen saa Vaaran lii­ kuttumaan.

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024

– Kyyneleet nousevat silmiin, kun joku kirjoit­ taa tai puhuu Jumalasta tavalla, joka tuntuu mi­ nulle todelta. Uskon reaktion kertovan siitä, et­ tä kirjoittaja osuu johonkin puhtaaseen. On kuin sydän tuntisi siinä Jumalan.

”

Kyyneleet nousevat silmiin, kun joku puhuu Jumalasta tavalla, joka tuntuu minulle todelta.

MYSTIKKOJEN SEURAAMINEN vei Sanna Vaaran vuoden mittaiseen ignatiaanisen hengellisen oh­ jauksen koulutukseen, jota veti pappi Henri Järvinen. Sen jälkeen Vaara hakeutui Hiljaisuuden ystävät ry:n järjestämään sydänrukouksen ohjaa­ jan koulutukseen, joka kesti kaksi vuotta.

Sydänrukous on kristityn munkin Thomas Keatingin vuosien 1961–1981 aikana kehittämä hiljaisen rukouksen muoto. Siinä harhailevista ajatuksista palataan hiljaiseen läsnäoloon yksin­ kertaisen pyhän sanan avulla. Koulutuksen aika­ na Vaara pyrki harjoittamaan sydänrukousta kahdesti päivässä 20 minuutin ajan.

Vaara koki harjoituksen välittömästi omak­ seen: pysähtyminen, istuminen ja hiljentymi­ nen oli jotakin sellaista, mitä hän oli tehnyt jo pitkään. Vaaran mukaan hänelle tuttu transsen­ denttisen meditaation tapa ja sydänrukous ovat lähellä toisiaan.

– Kokemukseni mukaan monet eri traditioiden harjoitukset johtavat samaan suuntaan. Jumala on niin iso magneetti, että harjoitukset toimivat ja johtavat hänen lähelleen, vaikka Jumalan ni­ meä ei sanottaisi.

SYDÄNRUKOUKSESSA VIIPYMINEN vei Sanna Vaaran sisäiseen sumuun, joka muistutti kristil­ listen mystikkojen teksteissään kuvaamaa sielun pimeää yötä.

Vaara oli kokenut jotain samankaltaista aiem­ minkin, mutta nyt kokemus oli syvempi. Hän vertaa tunnetta avioliiton väljähtymiseen. Rak­ kauden tilalle oli tullut ärsyyntymisen ja vitutuk­ sen tunteita.

– Minulle oli oman kokemuksen kautta tullut varmuus, että Jumala on, mutta yhtäkkiä kaikki, mitä olin ajatellut tietäväni Jumalan mysteeristä, katosi.

– En voinut eikä minulla ollut tarvetta kieltää Jumalan olemassaoloa, mutta hiljainen kuunte­ lu nosti pintaan kokemuksen, että aikaisemmal­ la intohimoisen kiinnostuksen kohteella ei ollut enää merkitystä.

Myös rakkaiksi tulleet kirkon mystikot näyt­ täytyivät hartauden supersankareina, joiden as­ keettisuus ja puhdas antautuminen Jumalalle tuntui lähinnä uuvuttavalta. Ensimmäistä kertaa elämässään Vaara epäili, ettei riitä Jumalalle sel­ laisena kuin on.

– Koin menettäneeni helppouden ja luonnol­ lisuuden, joka minulla oli aina ollut suhteessani Jumalaan.

YKSINKERTAINEN HARJOITUS nosti pintaan myös Sanna Vaaran aikaisempiin elämänvaihei­ siin liittyviä tunteita, kuten vihaa ja surua. Joskus hiljainen rukous kutsui esiin puhdistavan itkun.

– Yllätyin siitä, että minussa on ollut niin pal­ jon surua. Sitä olen katsonut, hyväksynyt ja itke­ nyt. Joinakin kertoina olen itkenyt koko 20 mi­ nuuttia kestävän harjoituksen ajan edes tietämät­ tä, mitä itken. Luotan siihen, että Jumala hoitaa ja puhdistaa sisintäni tälläkin tavoin.

Vaara kokee elämän prosessina, jossa hän kä­ sittelee yhä uudestaan samoja teemoja. Elämän aikana kertyneiden mielen kerrosten kuoriminen vie vähitellen lähemmäs omaa todellista minuut­ ta. Sydänrukoukseen liittyvässä ohjauksessa pu­ hutaan Jumalan terapiasta.

– Thomas Keatingin mukaan harjoitus toi­ mii kuin antibioottikuuri, joka tekee työnsä, kun muistaa ottaa lääkkeen kahdesti päivässä. Juma­ la tekee mitä parhaaksi näkee. Koko elämä on si­ tä prosessia.

JUMALAKRIISIÄ EI ainakaan helpottanut se, että Sanna Vaara oli luvannut kustantajalleen kirjoit­ taa aiheesta kirjan. Vaara on käsitellyt aikaisem­ missa kirjoissaan muun muassa uushenkisyyteen ja buddhalaisuuteen liittyviä teemoja, mutta nyt hän pelkäsi leimautuvansa hihhuliksi ja Jeesus­ kiihkoilijaksi.

– Jumalasta kirjoittamiseen tuntui liittyvän jo­ tain pelottavaa, kuin tuomiota. Tuntui pelotta­ valta tulla omilla kasvoillaan esille tällaisen asian kanssa. Asia järkytti perusturvallisuuttani jollain primitiivisellä tavalla.

– Tunsin myös riittämättömyyttä ja pohdin, onko hävytöntä, että tällainen tavallinen ihmi­ nen ottaa käsittelyyn niin ison asian. Enhän ole kirkon ihminen enkä tämän alan asiantuntija.

Vaaran kokemuksen mukaan suhde Jumalaan on suomalaisille niin intiimi asia, että siitä ei voi keskustella mutkattomasti kahvipöydässä. Juma­ la näyttää myös herättävän ihmisissä voimakkai­ ta tunteita, uskoivatpa he häneen tai eivät.

Kirjoittaessaan Jumalasta Vaara kärvisteli, ki­ roili ja pelkäsi, mutta lopulta kirja tuli ulos, ja sen mukana tuli kevyt ja luottavainen olo. Kirjan synnyttämistuskissa apu löytyi aiheen rajaami­ sesta itsen näköiseksi.

– Minulle on tärkeää, että saan puhua omasta kokemuksestani. Minun ja Jumalan välinen suh­ de on meidän välisemme, siinä ei ole mukana organisaatioita tai mitään muuta.

Kuka?

Sanna Vaara, 50, on kirjailija, tuottaja, kirja-alan ammattilainen, sanataidetta suoltava Räppäri VAARA ja sydänrukouksen ohjaaja.

Hän asuu Espoossa puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa.

Mitä?

Vaaran viides kirja Jumalan katkennut kynä (Viisas elämä) ilmestyi maaliskuussa.

Motto

Pyhässä Hengessä!

HELPPOUS JA LUONNOLLISUUS on palannut Sanna Vaaran ja Jumalan väliseen suhteeseen.

Haastattelusta sovittaessa hän sanoo iloisesti, että Pyhä Henki saa johdattaa siinä, millainen jutusta tulee.

Myös kirjassaan Vaara puhuu Pyhässä Henges­ sä kulkemisesta.

– Pyydän Jumalalta, että saisin olla hänen työ­ kalunsa ja löytäisin eri tilanteissa oikeat sanat.

Luotan itseäni suurempaan voimaan, enkä suun­ nittele asioita liikaa. Pysyn avoimena, jotta voisin

tuntea ja tietää intuitiivisesti, miten minun tulisi toimia, hän sanoo.

– Tällä tavalla voin kulkea johdatuksessa, tur­ vassa ja rakkaudessa, surffata siinä. Alkoholisti­ perheen lapsena yritin pitkään luoda turvaa kontrolloimalla asioita ja ihmisiä, mutta turva ei tule sillä tavalla. Elämä ei mene niin kuin ihmi­ nen haluaa tai on suunnitellut.

Vaaran vastaus siihen, mikä lopulta paransi hänen jumalakriisinsä, kuulostaa yllättävän yk­ sinkertaiselta.

– Hiljentyminen ja pysähtyminen on tärkein koulutus, mitä tästä asiasta voi saada, eivät älyl­ liset opit eikä edes se, mitä Raamatussa sano­ taan. Ulkoa opetellut asiat eivät merkitse mitään, jos ne eivät ole yhteydessä omaan kokemukseen, edes ihan vähäiseen.

– Kysymys on siitä, että kokee Jumalan omakohtaisesti ja tietää, että hän on rakkaus, joka on kaikille. Se ei jätä ulkopuolelle ketään.

Näiden sanojen jälkeen kyyneleet tulevat. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024 13

Ei seksiä, kiitos Seksiä harrastetaan vähemmän kuin ennen, ja jotkut sometrenditkin kannustavat pidättäytymään siitä. ”En ymmärrä, miksi seksistä tehdään niin iso juttu”, 23-vuotias nainen sanoo.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS NIINA BEHM KUVAT JOONAS BRANDT

E

lämä on parempaa ilman seksiä, jos sitä ei halua. Kun Kirkko ja kaupunki pyysi kokemuksia vapaaehtoisesta seksittömyydestä, moni kertoi sen tuntuvan helpottavalta. ”Minun ei tarvitse kamppailla sen kanssa, että mitä jos kuitenkin koittaisin olla normaali”, kirjoittaa 32-vuotias nainen. ”Oloni on pääosin paljon parempi ja arvostan itseäni enemmän”, kertoo 24-vuotias mies. ”Seksittömyys on itsestäni huolehtimista. Hyvinvointini on parantunut, kun rajojani ei rikota”, kuvaa 25-vuotias muunsukupuolinen.

Satakunta naista ja parikymmentä miestä sekä kolmisenkymmentä muunsukupuolista ja sukupuoletonta kertoi, että he haluavat elää ilman seksiä kenenkään kanssa. Suurin osa kyselyn vastaajista oli kaksi–nelikymppisiä. He kuuluvat ikäryhmään, joka on perinteisesti ollut seksuaalisesti aktiivisinta. ”En ymmärrä, miksi seksistä tehdään niin iso juttu”, kirjoittaa 23-vuotias nainen. ”En ole ikinä kokenut tarvetta harrastaa seksiä, en ole ikinä harrastanut seksiä, eikä minun tarvitse ikinä harrastaa sitä.”

Tässä jutussa seksi tarkoittaa jaettua kokemusta, vaikka toki itsetyydytyskin on seksiä. 32-vuotias nainen kertoo: ”Minulle merkityksellinen läheisyys tulee ihan muualta kuin seksistä. Libidon osalta homman saa hoidettua muutenkin.”

Mutta entä lisääntyminen? ”Olen aina halunnut lapsia, ja seksi tuntui olevan se pakollinen paha, joka olisi vain kestettävä”, 35-vuotias nainen kirjoittaa. Lopulta hän tuli äidiksi neitsyenä. ”Kävin läpi lapsettomuushoidot yksin ja sain ihanan pienen pojan. Minulla ei ole enää mitään syytä seksiin. Elämästä ei tunnu puuttuvan mitään. Keskityn täysillä perheeseeni, harrastukseen ja töihin.”

THE NEW YORK TIMES MAGAZINESSA kirjoitettiin huhtikuussa, että #MeToo-liike on innostanut

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024

nuoria naisia jättämään seksin. Artikkelissa kerrottiin, että koomikko Hope Woodard on kehittänyt käsitteen #boysober, joka merkitsee suunnilleen raittiutta pojista.

Käsite trendaa erityisesti Tiktokissa, jossa Woodard selittää homman säännöt: ei deittiappeja, deittailua, exiä tai minkäänlaisia suhdesäätöjä. Jos nainen on mukautunut seksissä miesten toiveisiin, tauko siitä auttaa selvittämään, mitä hän itse haluaa ja ei halua.

”

Toivon, että voisin elää seksittömässä suhteessa, mutta näillä mennään.

NAINEN, 47

Helsingin Sanomat kertoi huhtikuussa, että Etelä-Koreassa erityisesti nuorten naisten keskuudessa on noussut radikaalifeministinen 6b4t-nimellä kutsuttu periaate. Sen ajatus on tämä: älä deittaile, harrasta seksiä, mene naimisiin tai hanki lapsia miehen kanssa. Myös tiukat kauneusihanteet hylätään. Ajatusmalli leviää myös Kiinassa.

Nuoria aikuisia, erityisesti miehiä, on puhutellut Tiktokissa #monkmode. Munkkiluostareista inspiroituneessa askeettisessa elämäntavassa luovutaan maallisista häiriötekijöistä, kuten somesta, päihteistä, ylimääräisestä kuluttamisesta ja joskus seksistäkin. Niiden sijaan treenataan, meditoidaan ja pyritään kehittymään henkisesti. #NoFap keskittyy eri somekanavissa pornon katselun, itsetyydytyksen ja orgasmin välttämiseen. Huomattavasti pienemmän porukan #CelibacyChallenge kannustaa jättämään seksin

väliin itsensä kehittämisen tai avioliiton odottamisen vuoksi.

Nykyaikaisen selibaatin taustalla vaikuttavat vanhat uskonnolliset perinteet, joissa seksuaalisella pidättyvyydellä pyritään lisäämään henkistä voimaa ja keskittymiskykyä. Esimerkiksi katoliset papit ja luostarien asukkaat tekevät naimattomuuslupauksen.

MILLAISTA ON ELÄÄ omasta tahdostaan ilman seksiä ? Näin seksittömyyskyselyyn vastattiin: ”Vapautunut olo, kun ei tarvitse tehdä jotain, mikä ei innosta.” Nainen, 31 ”Seksi oli ihan kivaa 25 prosenttia ajasta ja sattui 50 prosenttia ajasta, ja lopun ajan koin suorittavani mielihyvää toiselle. Olen nyt hyvin onnellinen itsekseni.” Sukupuoleton, 36 ”Elämä on helpompaa ja tasapainoisempaa.

Ei tarvitse ottaa paineita yhteiskunnallisista normeista. Voi keskittyä rauhassa asioihin, joista pitää.” Nainen, 55 ”Olen saanut tosi paljon aikaan kaikella sillä ajalla, mikä on jäänyt käyttöön.” Nainen, 65 ”Enemmän aikaa lukea ja pohtia sekä elää omannäköistä elämää.” Mies, 41 Yhdysvaltalainen seksitutkija Justin Lehmiller puhui Sex and Psychology -podcastissa maaliskuussa eri puolilla maailmaa näkyvästä trendistä, jossa ihmiset harrastavat aiempaa vähemmän seksiä. Joidenkin elämään seksi ei kuulu lainkaan, toisilla on sitä harvemmin kuin ennen oli tapana. Ilmiö vaikuttaa kaikkiin sukupuoliin ja ikäryhmiin, mutta erityisesti nuoriin aikuisiin.

Seksin määrä on vähentynyt kehittyneissä maissa niin sinkuilla kuin suhteessa elävillä ihmisillä. Trendi näkyy Yhdysvaltojen lisäksi monessa Euroopan maassa, myös Suomessa. Japanissa neljäsosa nuorista aikuisista on neitsyitä.

Jotkut päätyvät elämään ilman seksiä kumppanin puutteen vuoksi, kuten incel-miehet. Nimitys tulee sanoista involuntary celibate, eli selibaatissa vas-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024 15

toin tahtoaan. Termi yhdistetään internetin alakulttuureihin, joissa nuoret miehet saattavat syytellä naisia tilanteestaan ja käyttäytyä muutenkin naisvihamielisesti.

Noin puolet yhdysvaltalaisista aikuisista ilmoitti vuoden 2021 General Social Survey:ssä, että heillä on seksiä korkeintaan kerran kuukaudessa.

Näistä ihmisistä puolet ei ollut harrastanut seksiä edellisen vuoden aikana. Vuonna 2024 julkaistu tutkimus Sex in Canada puolestaan kertoo, että 30 prosenttia kanadalaisista aikuisista eli viime vuoden ilman seksiä.

Suomalaisten seksielämää on tutkittu erityisesti yhdyntämääriä laskemalla, ja viimeisin FINSEX-tutkimus on vuodelta 2015. Yhdynnät olivat vähentyneet 20 prosentilla vuodesta 1971, jolloin tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran.

Vuoden 2015 kyselyssä kuusi prosenttia suomalaisnaisista ja kaksi prosenttia miehistä ei kaivannut elämäänsä lainkaan seksiä. Sinkkunaiset valitsivat omasta tahdostaan seksittömän elämän selvästi sinkkumiehiä useammin.

KIINNOSTAISIKO SINUA SEKSI toisen kanssa missään tilanteessa? Jos, niin mitä se ainakin edellyttäisi? Kirkko ja kaupunki kysyi myös tätä.

Osa vastaajista sanoi, että ei kiinnostaisi. Moni heistä kertoi olevansa aseksuaali, joka ei ole kokenut koskaan vetoa ketään kohtaan. ”Vuosien tuskailun jälkeen tulin siihen lopputulokseen, että jos en tunne kaipaavani seksiä, enkä koe tarvetta olla ihmissuhteessa, jossa sillä olisi olennainen osa, niin miksi lähtisin hankki-

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024

maan sellaista? Päätös elää selibaatissa on minulle päätös olla rauhassa aseksuaalisuuteni kanssa. Mutta en voi tietää, millaisia ajatuksia minulla on loppuelämäni aikana”, kirjoittaa 32-vuotias nainen.

”

Keksin monta asiaa, joita mieluummin harrastan vapaa-ajalla, vaikkapa retkeilyä ja käsitöitä.

MUUNSUKUPUOLINEN, 34

25-vuotiaan naisen on ”vaikea kuvitella” tilannetta, jossa hän tahtoisi seksiä. ”Keksin monta asiaa, joita mieluummin harrastan vapaa-ajalla, vaikkapa retkeilyä ja käsitöitä”, 34-vuotias muunsukupuolinen toteaa. Hän sai lapsensakin neitsyenä.

Jos vastaaja näki seksin mahdollisena tulevaisuudessa, hän halusi syvän yhteyden toiseen ennen sitä. ”Se edellyttäisi luottamusta. Jos olisin rakastunut häneen ja hän minuun”, 21-vuotias nainen kirjoittaa.

31-vuotias nainen kertoo, että hänen on vaikea luottaa miehiin kokemansa hyväksikäytön vuoksi. Hän arvelee, että terapia ja hyvä kumppani

saattaisivat mahdollistaa seksin kokeilun. ”Olen aika tyytyväinen elämääni näin, mutta toisaalta mietin, jäänkö jostain paitsi. Olen siis neitsyt.”

Vain muutama vastaaja kertoi elävänsä ilman seksiä sen vuoksi, että heillä oli siihen liittyvä traumaattinen kokemus.

Jotkut valitsevat selibaatin kristillinen vakaumuksensa vuoksi. 40-vuotias nainen erosi pitkästä liitosta kolme vuotta sitten. ”Olin ajatellut, että elän sen ihmisen kanssa loppuelämäni, enkä harrasta enää seksiä muiden kanssa.” Hän on uuden kumppanin suhteen odottavalla kannalla. ”Mikäli niin on tarkoitus tapahtua, uskon, että Jumala antaa minun kohdata sopivan kumppanin. Jos näin ei tapahdu, keskityn elämässä muihin asioihin.”

SEKSIN VÄHENEMISELLE on ehdotettu monia syitä. Yksi selitys ovat älypuhelimet ja muu teknologia, jotka ovat korvanneet fyysisiä kohtaamisia. Nettiporno kulkee koko ajan kännykässä mukana.

Itsetyydytys on yleistynyt samaan aikaan kun partneriseksi on vähentynyt. Se on lisääntynyt myös Suomessa ihmisten iästä ja sukupuolesta riippumatta. Sooloseksin suosio on kasvanut sekä suhteessa elävillä että sinkuilla. ”En koe saavani seksistä muiden kanssa mitään, mitä en saisi itsekseni”, 28-vuotias mies kirjoittaa. Hänellä ei ole kokemusta seksistä toisen ihmisen kanssa.

Itsetyydytys on vaivattomampaa kuin sopivan ja innokkaan seksiseuran löytä-

Ikuinen neitsyt

Aseksuaali Juuli Rämö, 28, ei ole koskaan tuntenut vetoa kehenkään.

M

iksi et itse tahdo istua kaktuksen päälle? Kysymys nousi Juuli Rämön mieleen, kun joku taas kerran ihmetteli, miksi seksi ei kiinnosta häntä.

– Ei vain yhtään tunnu siltä, että se olisi minun juttuni.

Rämö on 28-vuotias tietotekniikan opiskelija, joka ei ole koskaan tuntenut seksuaalista vetoa ketään kohtaan.

– Yläasteella kaverit alkoivat puhua seurustelemisesta ja ekoista kerroista. Minua ei kiinnostanut, enkä oikein tajunnut, miksi seksi oli muille niin iso juttu.

Ulkopuolisuuden tunne voimistui rippileirillä, jossa kaverit keskustelivat itsetyydytyksestä pikkumökin kerrossängyissä nukkumaanmenoaikaan.

– Kun sanoin, etten ole koskaan tehnyt mitään sellaista, minua ei uskottu. Se tuntui painostavalta.

Oman seksuaalisuuden ymmärtäminen on ollut Rämölle hidas prosessi. Hän kuuli aseksuaalisuudesta ensimmäisen kerran parikymppisenä. Se tuntui vapauttavalta.

– Ajattelin heti, että tuohan olen minä! Olin jo ehtinyt miettiä, että minussa on pakko olla jotain vikaa.

Aseksuaali ihminen, tuttavallisemmin ace tai ässä, kokee tavallisesti hyvin vähän kiinnostusta seksiä kohtaan. Rämöä se ei kiinnosta lainkaan.

Johtaviin aseksuaalisuuden tutkijoihin kuuluva kanadalainen Anthony F. Bogaert on arvioinut, että aseksuaaleja on noin prosentti väestöstä. Aseksuaalisuus ei tarkoita seksuaalista häiriötä tai halun puutetta.

Rämö toivoo, että aseksuaalisuudesta ymmärrettäisiin ainakin tämä: – Se ei ole oma valinta. On eri asia olla aseksuaali kuin päättää elää selibaatissa.

Neitsyt on Juuli Rämöstä vanhanaikainen sana, mutta hän ei keksi parempaakaan kuvaamaan kaltais-

taan ihmistä, jolla ei ole minkäänlaisia seksikokemuksia.

Rämön seksuaalisen kiinnostuksen puutteeseen on suhtauduttu usein ikävästi.

– Minulle on sanottu, että sinun on pakko edes kokeilla seksiä, halusit tai et. Se on ahdistavaa. Ihan kuin en voisi itse valita!

Rämö kysyy, miksi juuri hänen seksuaalisuutensa kyseenalaistetaan. Eihän naisista kiinnostuneelle miehellekään sanota, että et voi tietää mitä haluat, ellet kokeile myös miehiä. ”Joku random jeppe” kehotti kerran Rämöä menemään lääkäriin, kun seksi ei kerran kiinnosta. Moni on kysynyt, onko sinulle tehty jotain pahaa lapsena. Ei ole, Rämö vakuuttaa.

Lapsuuden perhe ja ystävät ymmärtävät Rämöä, mutta hän toivoo vähintään neutraalia suhtautumista muiltakin.

– Tuntuu mukavalta, jos sanotaan, että kiva kun puhut avoimesti, etkä häpeä itseäsi. Että onpa kiinnostavaa kuulla erilaisista ihmisistä.

Aseksuaalisuus vaikuttaa Rämöstä tabulta, mutta seksiä sen sijaan työnnetään silmille joka puolella.

Sillä voidaan mainostaa vaikka koiranruokaa.

– Elämme ehdottomasti yliseksualisoitunutta aikaa.

LÄHEISET IHMISSUHTEET ovat Juuli Rämölle tärkeitä. Hän asuu tällä hetkellä vanhempiensa luona Tuusulassa ja tapaa usein ystäviään.

– Voin yökyläillä ystävän luona ja laittaa ruokaa yhdessä. Saan ystäviltä läheisyyttä, jota kaipaan. Se ei eroa kovin paljon siitä, millainen parisuhteeni olisi.

Rämö seurusteli kerran toisen aseksuaalin kanssa. He asuivat eri maissa ja korkeintaan halasivat tavatessaan. Tyttöystävä lähetti Rämölle kukkia ystävänpäivänä.

– Minulle sanottiin, että tuo ei ole oikea parisuhde. Miten jollain ulkopuolisella on oikeus määritellä se?

Juuli Rämö on kantanut aseksuaalien lippua Helsinki Pride -kulkueessa.

– Jos sinulle hehkutetaan ostereita, saatat sanoa, että en halua syödä niljakkaita asioita. Jos joku houkuttelee sinua mukaansa hyppäämään laskuvarjolla, saatat vastata, että ei kiitos. Seksi tuntuu minusta tältä.

”

Minulle on sanottu, että sinun on pakko edes kokeilla seksiä, halusit tai et.

JUULI RÄMÖ

Rämö on toivonut parisuhdetta, jossa voisi kävellä käsikkäin, katsoa leffoja ja ylipäänsä elää yhdessä.

Hän yritti pitkään löytää kumppania eri deittiappien kautta, mutta on nyt luopunut toivosta.

– Onneksi viihdyn yksinkin. Jotkut aseksuaalit harrastavat seksiä kumppaninsa vuoksi, vaikka eivät tykkää siitä. Se on heidän asiansa, mutta itse en voisi tehdä niin.

JUULI RÄMÖ on identiteetiltään aseksuaali, lesbo ja lisäksi muunsukupuolinen. Mikä kolmesta piirteestä herättää eniten kysymyksiä?

– Ehdottomasti muunsukupuolisuus! Minulle sanotaan jatkuvasti,

että olen nainen, koska näytän naiselta. Minulla on pitkät hiukset ja kynnet ja meikkaan.

– En ole kokenut naiseutta koskaan omakseni. Ei ole onneksi minun ongelmani, jos joku suhtautuu asiaan nihkeästi.

Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti ovat ihmisen ydintä, mutta Rämö kokee, että kaikkein voimakkaimmin häntä määrittää kuitenkin Tokio Hotel -bändin fanitus. Hän on seurannut saksalaista bändiä 11-vuotiaasta ja nähnyt sen keikan 13 kertaa livenä.

Rämö toimii moderaattorina bändin virallisella Discord-palvelimella.

Hän kirjoittelee usein palvelimen queer-kanavalla, koska haluaa olla turvallinen aikuinen sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan pohtiville nuorille.

Rämö käynnistää keskusteluja aseksuaalisuudesta ja muunsukupuolisuudesta Facebookin yleisissä keskusteluryhmissä. Someaktivismin tavoitteena on lisätä ihmisten ymmärrystä niistä.

– Haluan tehdä oman osani, vaikka välillä minua katsotaan sen vuoksi kieroon.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024 17

minen tai ajan ja paikan järjestäminen seksille. Nämä asiat voivat olla yhtä vaikeita sinkulle, ruuhkavuosiaan ahtaissa neliöissä viettävälle perheelliselle ja kenelle tahansa parisuhteessa elävälle ihmiselle, jonka kumppania ei haluta.

Myös mielenterveysongelmien yleistyminen nuorilla aikuisilla voi näkyä seksin harvinaistumisena. Esimerkiksi masennus vähentää usein kiinnostusta seksiin, ja monen masennuslääkkeen tavallinen sivuvaikutus on seksuaalisen halun vaimentuminen.

Nykynuoret ovat monessa asiassa järkevämpiä ja varovaisempia kuin vanhempansa. Läheskään kaikki eivät esimerkiksi käytä päihteitä, eivätkä siksi päädy humalassa harkitsemattomiin seksikokeiluihin. Lisäksi kasvatuskulttuuri on muuttunut niin, että osa nuorista elää varsin suojattua ja valvottua elämää.

Tieto seksiin liittyvistä riskeistä, kuten taudeista ja pelottavista kokemuksista, voi lisätä kynnystä kokeiluihin. Yhteiskunnallinen keskustelu seksuaalisesta suostumuksesta on saanut monet tutkiskelemaan aiempaa tarkemmin omia halujaan. Kun seksiä harrastetaan vähemmän, ehkä myös huono seksi vähenee.

Jotkut harrastavat seksiä kumppaninsa toiveesta ilman omaa halua siihen. ”Toivon, että voisin elää seksittömässä suhteessa, mutta näillä mennään. Teen sitä ihan vain hänen takiaan.

Itselleni kokemus on samanlainen kuin auttaisin häntä missä tahansa asiassa, mistä en erityisesti pidä. Elämässä joutuu tekemään asioita, joista ei välttämättä tykkää”, kirjoittaa 47-vuotias nainen.

41-vuotias nainen vertaa aiempaa seksielämäänsä epämukaviin gynekologikäynteihin.

Kymmenkunta vuotta sitten hän päätti, että ei suostu enää seksiin. ”Aiemmin ajattelin seksin vain kuuluvan asiaan, ja minulla oli rajattomuutta oman kehoni ja suostumukseni suhteen. Nyt kuuntelen itseäni ja toiveitani ja koen, että elän itseni näköistä elämää.” ■

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024

”Selibaatti vapauttaa” Dominikaaniveli Marie-Augustin Laurent-HuyghuesBeaufond unohti vuosiksi, mitä katolinen pappi teki hänelle nuorena rippituolissa.

K

ermanvaalean munkinkaavun alta näkyvät mustan ja neonvihreän kirjavat Asicslenkkitossut. Väljästä hihasta pistävässä kapeassa ranteessa on Fitbit-aktiivisuusranneke. Siihen kertyy tavallisena päivänä 10 000 askelta, vaikka Marie-Augustin LaurentHuyghues-Beaufond, 40, ei ehdikään pitkille juoksulenkeille niin usein kuin toivoisi.

Hän tarjoaa kahvia ja leipomiaan muhkeita skonsseja, joita vadelmat pilkuttavat.

– Ruoanlaitto on meditatiivista.

Se on melkeinpä tapa rukoilla. Meidän elämämme tapahtuu niin usein täällä, Laurent-Huyghues-Beaufond pitelee kaksin käsin päätään.

– Välillä pitää tehdä jotain ihan muuta.

Laurent-Huyghues-Beaufond on Suomessa kuutisen vuotta asunut ranskalainen dominikaani- eli saarnaajaveli, joka puhuu erinomaista suomea. Dominikaaninen veljestö on keskiajalla perustettu katolinen sääntökunta, jossa palvellaan Jumalaa rukoillen ja opiskellen.

Veljestön elämä on keskittynyt Helsingin tuomiokirkon lähellä sijaitsevaan Studium Catholicumiin, joka on katolinen kulttuurikeskus täynnä kristallikruunuja ja antiikkihuonekaluja. Yläkerrassa sijaitsevia yksinkertaisempia asuintiloja kutsuttaisiin luostariksi, jos veljiä olisi vähintään kuusi nykyisen kahden sijaan. Kesällä sinne saattaa muuttaa kolmaskin veli.

Joka aamu kello 7.30 veljet laskeutuvat portaat alakerran kappeliin rukoilemaan.

– Se ei ole supervarhain, mutta joskus on silti todella vaikea nousta.

Luostarielämä antaa arjelle puitteet.

Laurent-Huyghues-Beaufond kuljettaa puhuessaan sormiensa lomitse puolitoistametristä ruusukkorukousnauhaa. Lenkillä mukana kulkee pienempi, shortsien taskuun mahtuva rukousnauha.

ENNEN KUIN Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufondista tuli dominikaaniveli ja pappi, hän työskenteli it-insinöörinä Japanissa ja tilintarkastajana Pariisissa. Asiakkaita tuli monilta aloilta. Työ oli kiinnostavaa.

– Opin paljon yrityksen toiminnasta ja siitä, mikä on milloinkin parasta rahavirran kannalta.

Työuran ohessa kulki katoliseen kirkkoon liittyvä kutsumus. Laurent-Huyghues-Beaufond oli nähnyt jo 13-vuotiaana välähdyksenomaisen mielikuvan itsestään valkeassa kaavussa, ”luulen, että Jumala laupeudessaan lahjoitti sen”, ja hän tutkiskeli kirkon tarjoamia vaihtoehtoja.

Kun Laurent-Huyghues-Beaufond oli täyttänyt 25 vuotta, pappiystävä antoi hänelle erään dominikaaniveljen elämäkerran. Laurent-HuyghuesBeaufond valvoi yön lukien, kuinka dominikaaniveljet elävät keskellä kaupunkia, ovat tiiviissä yhteydessä nykymaailmaan ja saarnaavat kirkossa. Kaikki tuntui omalta.

– Normaali ihminen olisi varmaankin yrittänyt tavata jonkun dominikaaniveljen, mutta minä ostin heistä lisää kirjoja. Kun vierailin ensimmäisen kerran luostarissa, ilmoitin jo ulko-ovella, että haluan dominikaaniveljeksi.

Laurent-Huyghues-Beaufond nauraa muistolleen. Pari kuukautta myöhemmin hän irtisanoutui työpaikastaan. Sen jälkeen kesti enää kolmisen kuukautta, ja hänestä tuli noviisi. Hän tutustui dominikaanisen sääntökunnan elämään koeajalla ja arvioi kutsumuksensa lujuutta.

Noviisiaikana 26-vuotiaan Laurent-Huyghues-Beaufondin mieleen tunkeutui ensimmäisen kerran välähdys siitä, mitä katolinen pappi oli tehnyt hänelle pariisilaisessa eliittilukiossa. Hän torjui muistikuvan mahdottomana.

TRAUMAN KOKENUT ihminen unohtaa usein tapahtumat, jotka ovat liian vaikeita käsiteltäviksi. Jokin paikka, esine tai ääni saattaa myö-

na. Vain lasten ja nuorten aikuisten parissa työskentely kiellettiin.

– Kun tuomio ei ole julkinen, kuka vahtii, että hän tottelee sitä?

Laurent-Huyghues-Beaufond on käsitellyt lukiokokemuksiaan terapiassa. Niistä on jäänyt monenlaisia jälkiä, kuten vaikeus luottaa muihin.

Katolisen kirkon piirissä paljastuneeseen laajaan lasten hyväksikäyttöön on etsitty syytä esimerkiksi katolisten pappien ja veljien selibaatista. Laurent-Huyghues-Beaufondista ongelma ei ole pidättäytyminen vaan papiston ylivalta sekä seksuaalisen väkivallan ja vaikenemisen kulttuuri. Hän huomauttaa, että hyväksikäyttöä on tullut esiin muissakin uskonnollisissa yhteisöissä, kuten Suomessa lestadiolaisten parissa.

– Luulen, että selibaatin poistaminen ei ratkaisisi mitään.

”

ranneita, langenneita, ratkenneita, sisimpänsä salanneita” sekä ”kiusattuja, tuomittuja, perintönsä juhlineita, kivipohjaan pudonneita, kirottuja tuhlareita”.

– Jeesus itse lähestyi yhteiskunnan marginaalissa eläviä ihmisiä.

Naimattomina meillä on vapaat kädet tehdä samoin. Kristuskaan ei mennyt naimisiin. Hän antaa selvän esimerkin.

Laurent-Huyghues-Beaufond ehti kokea joitakin suhteita, ennen kuin hänestä tuli dominikaaniveli ja pappi. Juuri ennen kuin hänen oli tarkoitus antaa ikuiset lupaukset köyhyydestä, kuuliaisuudesta ja naimattomuudesta, hän rakastui. Tunne oli molemminpuolinen.

– Oli hyvä saada selville, että en ole jääsydäminen ja sulkeutunut ihminen, vaan pystyn yhä rakastumaan.

– Saavutimme sen lopputuloksen, että meidän täytyy mennä eri elämänteitä. Erilaisissa olosuhteissa asiat olisivat voineet mennä toisin.

LUOPUMINEN ISYYDESTÄ ja omista Oli hyvä saada lapsista on tuntunut Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufondista selville, että en haikeammalta kuin elämä ilman paole jääsydäminen risuhdetta ja seksiä.

– Selibaatti vapauttaa. Se on kauja sulkeutunut nis asia. On helppo astua ihmissuhkun tietää, että kukaan ei ole ihminen, vaan pystyn teisiin, olemassa minua varten.

Toisinaan selibaatti vaatii kampyhä rakastumaan. pailua.

Silloin hän hakee tukea avoiMARIE-AUGUSTIN LAURENT-HUYGHUES-BEAUFOND

Ranskalaisesta it-insinööristä tuli dominikaaniveli Suomeen. Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond rukoilee, opiskelee ja asuu Studium Catholicumissa Helsingin Kruununhaassa.

hemmin palauttaa traumaattisen kokemuksen voimakkaana mieleen.

Marie-Augustin Laurent-HuyghuesBeaufondille kävi juuri niin, kun hän asteli rippituoliin ensimmäisen kerran vastavihittynä pappina. Hän oli tuolloin 32-vuotias.

– Yhtäkkiä muistin, kuinka pappi hyväksikäytti minua rippituolissa.

Kuinka hän saattoi tehdä niin!

Laurent-Huyghues-Beaufond kertoo, että papin lähentely oli ensin ”miedompaa”. Hän ei pystynyt käsittämään korkeasti kunnioitetun miehen toimintaa. Muille kertominen sisäoppilaitoksessa tuntui mahdottomalta.

– Luulen, että pappi odotteli, kunnes minusta tuli täysi-ikäinen, ennen kuin hän teki pahimpia tekoja.

Asiasta puhuminen saa LaurentHuyghues-Beaufondin kehon jäykistymään. Hän kertoo, että pappi käytti toiminnassaan hyväksi auktoriteettiasemaansa ja ripittäytymisrituaalia, jossa hän toimi Jumalan edustajana.

Ranskan katolisen kirkon perustama riippumaton komissio julkisti vuonna 2021 raportin, jonka mukaan noin 330 000 lasta ja nuorta joutui katolisen kirkon ja katolisten koulujen työntekijöiden hyväksikäyttämiksi vuosina 1950–2020. Joka kolmas uhreista oli raiskattu.

Laurent-Huyghues-Beaufond puhui kokemuksistaan avoimesti myös silloiselle paaville ja sai kuulla, että samasta papista oli tehty toinenkin kantelu. Tämä saa yhä toimia pappi-

”ON SELLAISIA, jotka äitinsä kohdusta saakka ovat avioliittoon kelpaamattomia, on toisia, joista ihmiset ovat tehneet sellaisia, ja on niitä, jotka itse, taivasten valtakunnan tähden, ovat ottaneet osakseen naimattomuuden. Joka voi valita tämän ratkaisun, valitkoon.”

Rukousnauhan puiset, ruskeat helmet soljuvat Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufondin sormien lomitse, kun hän puhuu Raamatussa olevasta Jeesuksen lausumasta, johon katolisten kirkonmiesten ja -naisten naimattomuus perustuu. He lupaavat pidättäytyä kaikesta seksuaalisesta toiminnasta, myös itsetyydytyksestä.

Laurent-Huyghues-Beaufondista olisi mahdotonta asua ja toimia dominikaaniveljenä veljien joukossa ja olla yhtä aikaa sitoutunut puolisoon.

Hän selittää, että veljestön kuuluu olla avoinna kaikille ja erityisesti niille, joista Erika Vikman laulaa kappaleessaan Syntisten pöytä.

Laurent-Huyghues-Beaufond hyräilee laulua, jossa puhutellaan ”jätettyjä, petettyjä, eronneita, ka-

mesta keskustelusta muiden veljien ja hengellisten neuvonantajien kanssa tai huutaa Jumalalle.

Joissakin sometrendeissä pidättäydytään väliaikaisesti seksistä, somesta ja muista nautinnoista ja panostetaan itsekuriin. Somepostauksissa on sellaisia hashtageja kuin #monkmode ja #dopaminedetox, suomennettuina munkkimoodi ja dopamiinipaasto. Laurent-Huyghues-Beaufond rypistää otsaansa.

– Kannattaa miettiä, mikä on tavoite ja mitkä ovat keinoja siihen.

Elämäni tarkoitus ei ole tulla parhaaksi versioksi itsestäni vaan seurata Jeesusta.

– Ihminen voi tulla riippuvaiseksi vaikka somesta tai seksistä. On hyvä huomata, jos hakee koko ajan dopamiinia, mutta kyllä dopamiinibuusti välillä tekee hyvää. En voisi elää ilman suklaata!

Laurent-Huyghues-Beaufond kutsuu seksiä Jumalan lahjaksi, joka ei tapahdu vain yhdessä paikassa – hän osoittaa nahkavyönsä alapuolelle – vaan koko kehossa ja mielessä. Seksi yhdistää ihmisiä toisiinsa.

– Katolilaisena lisään heti, että seksistä kuuluu nauttia vain avioliitossa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024 19

”Kun minulta loppuvat sanat, laulut alkavat” Viitasen Piia antaa lauluissaan äänen niille, joilta se puuttuu, eli syrjäytetyille ja luonnolle.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT JANI LAUKKANEN

J

okainen levy peilaa omaa aikaansa ja ympäristöä, jossa se syntyy, ajattelee laulaja ja lauluntekijä Piia Viitanen eli Viitasen Piia, joka julkaisi viidennen al­ buminsa Ihmisen aika omakustanteena maaliskuussa.

Tuore levy on jo kerännyt viiden tähden ar­ vioita musiikkialan julkaisuissa. Levyn Outo tyttö ­kappale voitti kevään viimeisen Levyraadin ja oli hetken aikaa Suomen Spotifyn viraalilistan kuun­ nelluin laulu.

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024

Viitanen teki levyä neljän vuoden ajan. Levy sai alkunsa keskellä maailmaa mullistaneita ta­ pahtumia. Ensin koronapandemia pyyhki Viita­ sen kalenterin puhtaaksi keikoista parin vuoden ajaksi. Heti perään sota tuli lähelle, kun Venäjä aloitti julman hyökkäyssotansa Ukrainaan.

– Yhteiskunnassa on tapahtunut myös poliit­ tista polarisoitumista ja hyvinvoinnin rajua ja­ kautumista.

– Lisäksi minä ja monet ihmiset ympärillä­ ni kannamme voimakasta huolta luonnon tilas­

ta ja siitä, millaisen maailman jätämme lapsil­ lemme.

Samaan aikaan Viitasen henkilökohtaisessa elämässä tapahtui isoja muutoksia ja lähipiirissä suuria menetyksiä.

– Siinä oli valtava määrä asioita, jotka järkyt­ tivät perusturvallisuuden tunnettani. Vasta jäl­ keenpäin tajusin, että tuo kaikki kuuluu levyl­ läni.

Viime vuosiin on mahtunut myös iloisia tapah­ tumia. Viitasesta tuli äiti vuonna 2021.

ENNEN MUSIIKKIURAANSA Piia Viitanen ehti työskennellä kymmenen vuotta lastensuojelussa sekä työttömien ja muistisairaiden parissa. Myös näiden vuosien kohtaamiset ja ihmisten tarinat soivat Viitasen tuoreella albumilla.

– Oma putoamisen kokemukseni vaikutti sii­ hen, että aloin kiinnittää huomiota ihmisiin, jot­ ka ovat vaarassa pudota tai jotka ovat jo pudon­ neet yhteiskunnan kyydistä.

– Heidän äänensä ei kuulu tarpeeksi paikois­ sa, joissa heitä koskevat päätökset tehdään, Viita­ nen sanoo.

Hän katsoo ulos Sanomatalon kahvilan ikku­ nasta ja nyökkää kohti Arkadianmäkeä.

– Pystyn hyvin yhtymään ajatukseen, että yh­ teiskunnan hyvyyden mittari on se, kuinka hei­ kommassa asemassa olevista ihmisistä pidetään huolta.

Viitanen kokee, ettei päättäjillä ole halua tai kykyä nähdä oman kuplansa ulkopuolelle, sinne missä joukko ihmisiä kamppailee useiden pääl­ lekkäisten haasteiden kanssa. Häntä hirvittää, et­

Laulaja-lauluntekijä Viitasen Piia haluaa käyttää asemaansa epäkohtien esiin tuomiseen. – Minulla on yleisö ja mahdollisuus saada ääneni kuuluviin erilaisissa tilanteissa. Ajattelen aika paljon sitä, miten haluan ne tilanteet käyttää ja millaisen jäljen haluan jättää.

”

Oma putoamisen kokemukseni vaikutti siihen, että aloin kiinnittää huomiota ihmisiin, jotka ovat vaarassa pudota tai jotka ovat jo pudonneet yhteiskunnan kyydistä. tä osa yhteiskunnan korkeissa asemissa olevista tuntuu ihan tosissaan ajattelevan, että elämä ja kohtalo ovat jokaisen omissa käsissä.

– Kukaan meistä ei kuitenkaan ole voinut valita, olemmeko syntyneet rauhan aikana hyvinvointivaltioon nimeltä Suomi vai synnymmekö Gazan maakaistaleelle maailmanlopun keskelle.

– Eikä kukaan voi valita, onko lapsena jääkaapissa ollut muutakin kuin valo ja kaljaa. Tai onko kotona ollut ihmisiä, jotka ovat pystyneet tukemaan niissä kohdissa elämää, kun sille on ollut tarvetta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

VAIKKA KAIKEN TAITEEN ei tarvitse ottaa kantaa yhteiskunnallisesti, Viitasen Piia haluaa käyttää asemaansa epäkohtien esiin tuomiseen.

– Ajattelen, että monenlaiselle taiteelle on tilaa ja tarvetta. Jokainen taiteilija ottaa kantaa asioihin joka tapauksessa. Se on kannanotto, että tarttuu johonkin aiheeseen, kuten myös se, että valitsee olla tarttumatta siihen.

– Vaikka en ole koko kansan Viitasen Piia, minulla on yleisö ja mahdollisuus saada ääneni kuuluviin erilaisissa tilanteissa. Ajattelen aika paljon sitä, miten haluan ne tilanteet käyttää ja millaisen jäljen haluan jättää.

Viimeksi Viitanen avasi suunsa maaliskuussa Helsingin Sanomissa, jossa hän otti kantaa musiikkialan ja etenkin marginaalimusiikin tekijöiden sosiaaliturvaan – tai oikeammin sen puutteeseen. Suomessa marginaalimusiikkiin lukeutuvat muun muassa indiepop, lastenmusiikki, jazz ja taidemusiikki.

– Jos haluamme, että meillä on elävä ja moninainen musiikkikulttuuri, sitä on pakko tukea, sillä yksikään edellä mainituista genreistä ei tällä hetkellä näy eikä kuulu riittävästi radio- tai televisiokanavien ohjelmistossa, josta tekijöille voisi kertyä tekijänoikeuskorvauksia.

– Tällä hetkellä ammattitaiteilijoita tuetaan satunnaisesti erilaisin apurahoin, mutta nyt myös näitä tukia ollaan leikkaamassa.

SODAN JA RAUHAN teemat ovat olleet Viitasen Piian tuotannossa läsnä usean vuoden ajan.

Ensimmäisen rauhanlaulunsa Rauhan laulu Viitanen kirjoitti jo vuonna 2015. Suomeen, kuten

muualle Eurooppaan, tuli kyseisenä vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita.

Laulu syntyi, kun Viitanen näki valokuvan kolmivuotiaasta pakolaislapsesta, jonka ruumis oli huuhtoutunut Välimeren rantaan.

Kuva sai nimekseen Rantaan huuhtoutunut ihmisyys.

– Olen herkkä ihmisten hädälle, ja ajatus siitä, että perheet yrittävät paeta kotimaastaan henkensä kaupalla, ylittävät meren ja sitten lopputulos on se, mikä kuvassa näkyy, tuntuu ihan kamalalta.

– Se kuva järkytti minua todella paljon. Usein käy niin, että kun minulta loppuvat sanat, laulut alkavat.

Viitanen esittää aiemmin säveltämiään rauhanlauluja jokaisella keikallaan. Uudella levyllään Viitanen laulaa rauhasta luonnon kautta.

– Ajattelen, että jos emme pysty pitämään yhdessä huolta tästä meitä kaikkia päivittäin kantavasta ja ruokkivasta luonnosta, ei meillä ole myöskään edellytyksiä elää rauhassa.

HERKKÄ SOSIAALINEN OMATUNTO tulee perintönä Piia Viitasen lapsuudenkodista.

– Sen sijaan, että meitä lapsia olisi rohkaistu siihen, että hankkikaa mahdollisimman rahakas ammatti ja työ, meille opetettiin kotona, että mikään ei ole arvokkaampaa kuin muiden ihmisten auttaminen.

Viitanen syntyi 1990-luvun laman keskelle.

Lama tuntui myös hänen perheessään, mutta lapset saivat harrastaa musiikkia ja liikuntaa mielensä mukaan.

– Sain myös kasvaa aikana, jolloin minuun ja ikätovereihini iskostettiin ajatus, että kaikki on mahdollista.

Viitasen isä oli ammattimuusikko, ja se lienee viitoittanut tyttären tietä musiikin pariin.

Vanhemmat olivat tunnustuksellisia kristittyjä, ja Viitanen kävi lapsena seurakunnan kerhoissa ja leireillä.

Aikuisuuden kynnyksellä Viitaselle tuli tarve tehdä pesäeroa lapsuudenkodin hengelliseen ilmapiiriin. Kristillinen tausta kuuluu kuitenkin edelleen Viitasen musiikissa ja sanoituksissa.

OMAN USKONSA Piia Viitanen kuvailee olevan tällä hetkellä work in progress.

– Uskoni on muuttunut vuosi vuodelta hiljaisemmaksi ja hapuilevammaksi. Tuntuu, että tällä hetkellä minulla on paljon enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Vaikka usko on muuttunut ja välillä horjunut, rukoileminen on pysynyt mukana kaikki nämä vuodet.

– Rukoileminen on minulle arkista keskustelua jonkun sellaisen kanssa, jonka olemassaolosta en edes ole loppujen lopuksi ihan varma.

Viitanen kertoo, että hengelliset kysymykset ovat alkaneet askarruttaa taas enemmän iän karttuessa.

– Ehkä nuorille, terveille ja hyvin toimeentuleville Jumalan olemassaolo ei ole kovin akuutti kysymys. Minua puhutteleekin ajatus, että lohduttajaa eivät tarvitse terveet vaan sairaat.

– Olen huomannut, että elämän isoissa murroskohdissa, kuten elämän ja kuoleman kysymysten äärellä, kaipaan elämääni jotain itseäni suurempaa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024 21

MARTTA-KAISA VIRTA

Toisin oli vuonna 2000 Kaliforniassa. Kävin vaimoni siskon kirkossa ehtoollisella. Se jaettiin penkkeihin pikkupikareissa tarjottimilla. Kaikki oli uutta, ja vierastin monia amerikkalaisten ajatuksia tosi paljon. Mutta silloin sain ahaa-elämyksen. Minulla ei ole mitään muuta yhteistä heidän kanssa kuin Kristus, ja se riittää!

Vuonna 2010 olin Kapkaupungissa pitkäperjantaina valkoisten kirkossa, ei ketään mustaa paikalla, ja samalla tavalla ehtoollistarjottimet kiersivät penkeissä. Vierastin, mutta Kristus yhdisti. Pääsiäispäivänä kävimme anglikaanikirkossa huonomaineisessa mustien lähiössä ainoina valkoisina. Käytössä olivat yhteismalja ja ehtoollisleipä kuten meillä. Se oli tuttua ja turvallista, vaikka oltiin aidsin pahimmilla alueilla. Kristus yhdisti ja yhdistää, kun vain uskaltaa omasta kuplastaan ulos kokemaan sen. Tärkeää ei ole, olenko oikeassa, vaan että Kristus on Herra.

Seppo Kalliokoski Suomen Lähetysseuran työntekijä Namibiassa ja Suomessa (eläkkeellä) Korso

Kirkon on pidettävä huolta jäsenistään

Mielipide Enemmän suhteellisuudentajua kirkolle SUNNUNTAITYÖN KIELTO oli voimassa rikoslaissa vuoteen 1970 asti. Toki siinä oli järkeviä poikkeuksia, mutta esimerkiksi maaseudulla kaupat olivat kiinni pyhinä. Eikö se ole perusteltu jo luomiskertomuksessakin Raamatun alkusivuilla?

Kuitenkaan en ole kuullut, että kirkoissa olisi aikanaan kieltäydytty yhteistyöstä esimerkiksi kauppojen sunnuntaiaukioloa kannattavan papin kanssa tai että kysymys olisi muutenkaan herättänyt valtavia intohimoja.

Jostain syystä kirkon pitää kuitenkin suurella julkisuudella ja työllä puuttua ja ottaa kantaa ihmisen

Kristus yhdisti Kaliforniassa ja Kapkaupungissa ”MEITÄ YHDISTÄÄ Kristus, ei avioliittokäsitys.” Kiitos arkkipiispa Tapio Luomalle tästä ajatuksesta! (Kotimaa 19.4.) Se nosti mieleeni muistoja tilanteista, joissa Kristus yhdistää. Kun Oniipan kirjapaino räjähti

seksuaalisuuteen, sukupuoleen ja parisuhteeseen ja samalla hankkia turhia hankaluuksia omankin organisaation sisälle.

Koetaanko ihmisen seksuaalisuus niin vaaralliseksi, että se vaatii valvontaa? Toisaalta markkinavoimia ei koeta niin vaarallisiksi, etteikö niille voisi antaa periksi. Olisiko kuitenkin parempi ostosten sijaan sunnuntaisin viettää perheen (olipa se mitä laatua tahansa) kanssa laatuaikaa. Sinkut voisivat olla kutsuttuja mukaan.

Namibiassa Etelä-Afrikan erikoisjoukkojen toimesta 11.5.1973, samassa rakennuksessa oleva kirjavarastokin paloi ja katekismukset loppuivat.

Katolinen kirkko lupasi auttaa, ja sain tehtäväkseni noutaa ne Döbrasta katolisesta keskuksesta. Painaminen oli vähän kesken, ja näin kuinka katoliset isät hiki hatussa painoivat Lutherin vähäkatekismusta ndon-

Rafael Hellsten Hämeenlinna

gaksi. Siinä ei puhuttu suuria sanoja ekumeniasta, vaan hädässä autettiin toista. Kristus yhdisti.

Tänä vuonna olin eduskunnan rukousaamiaisella. Siellä oltiin pöytäkeskusteluissa niin oikeaoppisia että. Olin ajatellut kuplassa elämisen ikään kuin saippuakupliksi, jotka voi puhaltaa rikki. Mutta opin, että ne ovat teräskuplia.

TÄLLÄ PALSTALLA ON keskusteltu kirkon tehtävästä. Toisin kuin Daniel Elkama ja Salla Merikukka kirjoittavat (K&k 2.5.), Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päätehtävä ei ole politiikan harrastaminen, maahanmuuttajien auttaminen tai mikään muukaan kirkon ydintehtävän ulkopuolinen toiminta.

Kirkko on jäsenjärjestö, joka kerää jäsenmaksunsa kirkollisveron muodossa. Tästä syystä on luonnollista, että kirkon prioriteetti numero yksi on jäseniensä hengellisen ja ruumiillisen hyvinvoinnin takaaminen niillä resursseilla, jotka se on jäseniltään kerännyt.

Jos ja kun ekumeenista toimintaa harjoitetaan, on se suhteutettava kirkon budjettiin. Kun tulot tippuvat jäsenmäärän vähetessä, tulee myös ei-jäsenien hyväksi käytettävän summan pudota. Muuten kirkko luo itselleen pahan kehän, jossa jäsenten määrä vähenee kiihtyvästi, kun jäsenmaksulleen ei saa vastinetta.

Olen siis Martti Paldaniuksen kanssa samaa mieltä (K&k 18.4.): kirkko ja politiikka on pidettävä erillään ja kirkon keskityttävä ydinosaamisalueeseensa, jäseniensä sielun

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024

ja mahdollisuuksien mukaan myös ruumiinkunnon hoitoon.

Mika Kaasalainen työteknikko, jäsen vuodesta 1968 Vantaa

Messukahvitteluun mallia Espoonlahdesta SINI ALÉN kyseli kirkkokahvitukses­ ta (K&k 18.4.). Meillä Espoonlahden seurakunnassa se on hoidettu vuosi­ kausia onnistuneesti vapaaehtoisten kahvitusryhmien voimin. Kukin ryh­ mä hoitaa kahvituksen vuorollaan ja leipoo kotonaan kahvileivät.

Suurimpina juhlapyhinä emän­ tä hoitaa kahvituksen vapaaehtois­ ten avulla. Noutopöydässä on koleh­ tikippo vapaaehtoista kahvimaksua varten. Tuotolla tuetaan lähetys­ työn ja diakonian eri kohteita. Mes­ sun jälkeinen ”seurustelun sakra­ mentti” on tärkeä meidän messu­ vieraillemme. Saamme siellä istua rauhassa kahvitellen ja vaihtaa vii­ kon kuulumisia.

Toisinaan kahveilla kerrotaan vaikkapa viimeisimpiä kuulumi­ sia nimikkoläheteiltä. Välillä meil­ lä on ollut myös uusien pöytä uu­ sille messuvieraille. Siinä on muka­ na vakikävijöitä kertomassa toimin­ nasta ja kutsumassa niihin mukaan.

Kesäisin vahtimestari keittää kah­ vit keksien kera, ja sään salliessa ne

juodaan pihalla. Sinne voi kuka ta­ hansa tuoda omia leipomuksiaan tai ostamiaan tuotteita yhteiseen pöytään.

Kahvitusryhmien puolesta Seija Nurmi

Ukrainalaiset etulinjassa KIMMO KONTTURI kannattaa paa­ vi Franciscuksen ehdotusta, että uk­ rainalaiset nostaisivat valkoisen li­ pun (K&k 18.4.). Kumpikaan ei kui­ tenkaan ymmärrä, mitä antautumi­ nen merkitsisi. Ukrainasta tehtäisiin silloin Venäjän vasallivaltio, saman­ lainen näennäisesti itsenäinen kuin Suomi oli.

Putinin johdolla Venäjä käy sotaa koko läntistä demokratiaa vastaan.

Venäjän voitto antaisi muillekin dik­ tatuureille mallin, että pienempiä naapurivaltioita voi miehittää ilman ongelmia. Esimerkiksi Kiina seuraa silmä kovana, miten Ukrainan so­ dassa käy, koska maa haluaa Taiwa­ nin itselleen.

Urhoolliset ukrainalaiset taistele­ vat koko läntisen demokratian puo­ lesta, ja he tietävät sen. Paavi Fran­ ciscuksen neuvo oli kuin hunajaa kaikille maailman diktatuurisille hallinnoille.

Pertti Tolvanen Helsinki

Tarjouskilpailu tontista logistiikkakäyttöön Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät tarjoavat osan omistamastaan kiinteistöstä (kiinteistötunnus 92-407-12-13) Helsinki-Vantaan lentoaseman vierestä logistiikkakeskuksen kehittämistä varten.

Alueen koko on noin 4,6 hehtaaria, ja suunniteltu rakennusoikeus asemakaavan muutoksen jälkeen on noin 12 500 k-m2. Asemakaavan muutos on tarkoitus käynnistää heti kilpailun ratkettua yhdessä tulevan vuokralaisen kanssa.

Tarjoukset tulee jättää 12.8.2024 klo 13.00 mennessä. Voit tilata tarjouspyyntöön liittyvät asiakirjat sähköpostitse osoitteesta: risto.hanninen@evl.fi

Autuaita ovat he, jotka saavat viikoittain sähköpostiinsa Kirkko ja kaupungin uutiskirjeen.

Tilaa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/uutiskirje

Kolumni

Kirkossa ei pidä pelätä politiikkaa vaan tehdä sitä Olemalla sekaantumatta politiikkaan kirkko tekee politiikkaa, koska tekemättä jättäminen on valinta ja poliittinen toimi.

KEVÄISIN, vappusimojen ja suvi­ virsikeskustelun välisenä aikana kir­ kon piireillä on tapana keskustel­ la avioliitosta. Kirkolliskokousviik­ ko on nimittäin taas tulossa, ja jos kirkon kynnys ei vielä annakaan pe­ riksi, eri medioiden uutiskynnykset kyllä madaltuvat.

Tutkija Hanna Wass kirjoitti huh­ tikuussa Suomen Kuvalehdessä, kuinka kirkon pitäisi olla rohkea, ot­ taa yhdenvertaisuuskysymykset va­ kavasti ja säilyttää identiteettinsä ra­ dikaalina vastakulttuurina. Kriitikot ovat vastanneet hokemalla, että kir­ kon ei pidä sekaantua politiikkaan ja noudattaa tämän maailman tren­ dejä. Minun mielestäni koko idea on mahdoton.

Haasteen kirkon epäpoliittisuu­ den toivetilalle asettaa ainakin Jee­ sus Kristus. Hän kun meni synty­ mään ihmiseksi eli inkarnoitumaan mitä poliittisimmalla tavalla aikaan ja paikkaan. Sana tuli lihaksi ja Isän ikuinen viisaus käytännön te­ oiksi tuoden sorretuille va­ pautusta ja köyhille hyvää sanomaa. Sama Kristus vielä käski, että menkää ja tehkää samoin, mie­ lellään kaikkialla. Jos kirkon olisi tarkoitus ol­ la politiikan ulkopuolel­ la, Kristuksen ei olisi kannattanut syn­ tyä ihmiseksi alkuunkaan.

Toisen haasteen tuo se tosiasia, että tekemättömyyskin on valinta.

Dietrich Bonhoefferin kuuluisa lau­ se sopii tähän: ”Nicht zu sprechen ist sprechen” eli hiljaa oleminen on puhumista. Olemalla sekaantumat­ ta politiikkaan kirkko tekee politiik­ kaa, koska tekemättä jättäminen on valinta ja poliittinen toimi. Ja samal­ la, olemalla välittämättä yhteiskun­ nan muutoksista se ottaa poliittises­ ti kantaa ja oikeuttaa myös muiden välinpitämättö­ myyttä lakiin nojaavaa yhteiskuntaa kohtaan.

Ja toki samalla se me­ nettää omaa paino­ arvoaan ja uskotta­ vuuttaan.

Moni ajattelee po­ litiikan tarkoitta­ van tässä kes­ kustelus­ sa vain

puoluepolitiikkaa, jossa kirkot pe­ rinteisesti ovat varovaisia. Kuiten­ kin politiikka käsitteenä on laajem­ pi ja koskee kaikkea yhteiskunnallis­ ta toimintaa. Merkittävä osa kirkon työstä ja puheista on jo nyt poliittis­ ta. Siksi rohkaisen meitä kaikkia ole­ maan kirkkona reilusti poliittinen, ottamaan ronskisti kantaa heikos­ sa asemassa olevien ja yhdenvertai­ suuden puolesta sekä lopettamaan pelkojen päälle rakennetun peesai­ lun. Ja jos oikein luen ajan merkke­ jä, tähän suuntaan on viime aikoina mentykin, ihan kirkon johtoa myö­ ten. Hyvä suunta!

HEIKKI NENONEN Kirjoittaja on valokuvaava aikuis­ opiskelija, yrittäjä ja helsinkiläinen pappi.

LUE HEIKKI NENOSEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI.FI/ PUHEEN VUOROT KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024 23

Rakennusala

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

T A K U U T Y Ö

· Hammaskiven ja alk. 69 € värjäytymien poisto, aika 20 min. fluoraus, puhdistus · Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 € · Hammasvalkaisu 99 € · Purentakisko 270 € · Näkymätön oikomishoito alk. 3800 € Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys.

Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, p. 050 431 0175

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

24 h

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Esteetön kulku

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

HAMMASTEKNIKKO

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. ○ Ilmainen proteesien tarkistus

480 € 890 € 149 € 105 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 5500€ oteesi norm. 59 opr kok an leu ala Ylä- tai

Palveluja tarjotaan

OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

Jätä jälkeesi pysyvä jälki

050 5533 050

Tee testamenttilahjoitus ja auta varmistamaan iäkkäiden ihmisten hyvinvointi myös huomenna.

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Lisätietoa: vtkl.fi/tue

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260 • Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki • Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024

Rahankeräyslupa RA/2021 /156

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 446 2186

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45 € +tehty työ.

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

Matalan kynnyksen tukipalvelua läpi elämän saattohoitoon asti.

WWW.TOIVONKIPINA.COM Puh. 0442482293 / toivonkipina22@gmail.com

Digitointipalvelu VH-Ässä digitoi edullisesti pääkaupunkiseudulla vh-assa.fi 041 571 7536 / info@vh-assa.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Seuraavat Kirkko ja kaupunki -lehdet ilmestyvät 30.5. (varaus 17.5. mennessä)

16.6. Espoo ja Kauniainen sekä Vantaa (varaus 31.5. mennessä) 4.7. Espoo ja Kauniainen (varaus 14.6. mennessä)

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

ASIANAJOTOIMISTO

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

NORROS OY

ke 15.5. klo 18 kotiseurat Hoffmanilla, Alhont.28, Mäntsälä. klo 18.30 seurat Matinkappelilla, Liisankj.3, Espoo. su 19.5. klo 12 kirkkopyhä Laajasalossa, Reposalment.13; messun jälk. seurat. klo 15 kotiseurat Lausvaaralla, Myllyniement.2 (Nukari), N-järvi.

25.-26.5. Maailma kylässä -festivaali Suvilahdessa, Hki. su 26.5. klo 12 kirkkopyhä ja kevätveisuut Myllypurossa, Neulapadont.12/Myllynsiipi 10; s.

L.Väyrynen-Si. su 2.6. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8. ke 5.6. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1; tarj. klo 18.30.

5.-7.7. herättäjäjuhlat Vaasassa, bussi Kiasmalta 60 €/meno-paluu; ilm. H-Y p. 0400805904.

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki

puh. 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset

Helsingin Rauhanyhdistys

https://perhejaperinto.fi

Myrskyläntie 22

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Mediamyynti

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Siivouspalveluja

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta.

Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

www.mrautanen.com

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Vuokralle tarjotaan

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

[A] LKV M. Rautanen Oy

Ilmoitusaineistot

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kiinteistönvälitystä

Markku Rautanen YKV, LKV

www.kivituote.fi

Ostetaan

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Kesän ikkunanpesut vahvalla kokemuksella.

P. 040 256 6907/Salonen

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

ti 21.5. klo 19 alueseurat: Huopalahden kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18.

Tervetuloa!

ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Heti vapaa YKSIÖ Munkkivuoressa, Ulvilantie 11 bB, 28,5 m2 ja lasitettu parveke vehreälle sisä­ pihalle. Näyttö sop. mukaan.

Tied. Inkeri Lohivesi 040­756 9665

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla.

Kysy lisää mediamyynnistämme!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

MIELLYTTÄVÄ -I

KYLLÄ ....

koossa TAKSIKUSKI

I

N

K

A

U

K

S

E

T

PIRKAN- A MAATA

K

A

A

NIPOTTAJA N

I

U

H

O

K

U

K

K

A

K

E

H

Y

S

K

I

S

U

IÄTI LAA- A JA

L

A

T

I

YÖN HEN- U GETÄR

N

E

T

A

R

LAHJOJA

E

IMPULSSI KAHVIKAUPUNKI

V

I

N

S

K

A

KISAISÄNTÄNÄ LIMAISIA

R

A

RANNI-

R KOLLA T R

I

O

K

E

E

MESIKÄMMEN

O

M

M

E

L

SIBELIUS

J

E

A

N JAKA- A

RUOHOKASVI MONI ADOLF

R

A

T

A

M

O

A

S

I

A

EIVÄT AUTI- A OITA

S

U

T

U

T

N

A

A

P

U

R

I

T

M

U

K

A

V

A

HETEKAN VERBI PERSO

N

A

T

I

S

T

A

ÖLJYYHTIÖ E

VANKIEHUHIN K VIAKIN S

S

A

A

R

M

A

G

N

U

M

KULMIEN YLLÄ JUHLATILA

O

T

S

A

T

A

S

O

E

KYYTIPAL- E VELU

A

H

N

A

SUOJIA PÄÄS- E SÄ

S

S

U

T

AUTTAVAT PERILLE

A

VISAILLUT JYRKI

A

KÖYHÄN U LESKIVAIMON AN- R TAMA

O

P

O

U

K

S

E

T

NAPILLE B

JÄÄTELÖ

T

TARUKUNKKU KYKENEVIÄ

L I

E

VAT RAJAN

A

SÄNR GYLLE H

VESIKASVEJA LIPETTI

L

O

O

T

S

I

L

E

M

P

Ä

R

E

Ä

P

PYLVÄSHALLI S

T

I

T

S

E

ENSIMMÄISEN NIMISIÄ KULKEE PUMMILLA

E

E

V

A

L

E

V

Ä

KERTAU- T TUEN

I

T

Ä

T

I

H

VALSSIN NAINEN HISSIYHTIÖ

L

E

E

N

V

E

A

T

T

Ä

EI VIE LÄNSIKAUTTA

-I

ITSEPINTAI- T SIA

kana- S U L K U TEHDÄ VOIT- N E T O T A HANKKIA TOA vassa

KÄRTTYINEN

SISÄMAAVALTIO

JUOMIA

P U

K

K

O

T

Y

Ö

T

LINJUREITA O

N

N

I

MANSELAISEN TOKAISEMA N

Ä

Ä

S

O

N

A

KASTEES- N SA ANNETTAVA PINNALLISTA

I

L

I

S

K

O

RAU- U HANEN

O

T

I

I

M

I

VIKANA TEKEVÄT MAKEAKSI

T

A

I

N

I

HIEKKAHARJANNE

L

J

O

V

I

A

A

L

I

U

T

T

A

O

M

A

T

LEVITTÄVÄ PIHALEIKKI

S

U

T

I

ASUTETTUJA

H

E KOMI-

P

Ä

R

E

E

T

U

P

E

A

T

HUOLEN- M AIHE

U

A

S TUKKA K

L

A

N

I

JOKI TAI SUO

N

E

V

A

LI-

ESINE

TYÄ

ALARYHMIÄ

L

U

KUMOTA K

A

A

T

A

A

Y

K

S

A

E SÄÄN- L I

H

R NAHKA-

MAUSTE

K

H

A

PUHNEN

L

A

A

N

K

K

A

J

E

KEVÄINEN S JUOMA

I

I

L

V

S ALBANIAA T

T

I

PIRT- T TI

URAKOITUJA

K

KARI

S

E

U

M

P

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

FAAErä- MONI maan RAO kettu R

TAIVAAN VALTAKUNTA SARANASTA

-puikko J HÖYLÄTTÄVÄÄ

I P

U

K

E

V

A

A

AATAMI BRITTIRAAMATUSSA

A

D

A

M

I

R

A

N

A

KOSA KISSA I

M

U

T

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024

Hyvää pyhää

19.5.

Helluntain evankeliumissa (Joh. 3:16–21) vakuutetaan, että Jumala tahtoo jokaisen pelastuvan.

Jos ei heilaa helluntaina HELLUNTAI on kristillisen kirkon syntymäpäivä ja Pyhän Hengen vuodatta­ misen juhla. Kevään ja kesään vaihteeseen sijoittuva helluntai on kuitenkin pitkään liitetty myös lempeen ja puolison etsimiseen. Päivään liittyy vanha sanonta ”jos ei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä”. Helluntain säästä on taas ennustettu alkukesän säätä, esimerkiksi ”jos helluntaina sataa, sataa jo­ ka pyhä juhannukseen saakka”. Tärkeä perinne on ollut helluntaisauna. Jos koivussa on ollut jo tuolloin lehdet, on kylvetty uusilla vihdoilla tai vastoilla.

MARJO KYTÖHARJU

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Jumalan rakkauden tuli valaisee meidät

J

umala ei tahdo kenenkään hukkaavan elämäänsä. Päinvastoin hän tahtoo pelas­ taa meidät ja pitää meistä kaikista huol­ ta niin, että saisimme sieluumme valon ja vapauden.

Hän tahtoo pelastaa jokaisen meistä niil­ tä helvetin tulilta, joita me itse itsellemme ja toisil­ lemme sytyttelemme. Sillä muuta helvettiä ei ole kuin se, jossa käännymme toisiamme vastaan ja pois Jumalasta – usein syistä, joita emme itsekään ym­ märrä.

Ne Jeesuksen lausumat, joissa hän tuntuu uhkaa­ van helvetin kauhuilla, nousevat hänen vastarinnas­ taan kaikkea rakkaudettomuutta kohtaan. Kaikkea sitä kohtaan, mikä saa meidät vähät välittämään hei­ koista, köyhistä ja sairaista.

Samalla hän muistuttaa, mihin Jumalan käskyt meitä ennen muuta velvoittavat – oikeudenmukai­

suuteen ja laupeuteen. Se, joka laiminlyö ne, jähmet­ tyy ja saa huomata jäävänsä osattomaksi siitä todelli­ suudesta, jossa Jumala luo koko ajan uutta.

Kaipaamme rakkauden tulta ja hengen kosketus­ ta yhtä syvästi kuin Jeesuksen seuraajat aikanaan ko­ koontuessaan yhteen helluntaina. He olivat täyn­ nä odotusta, mutta se, mitä he kokivat, ylitti heidän odotuksensa. Yhdessä he kokivat Pyhän Hengen läs­ näolon ja rakkauden tulen kipinän – kussakin ainut­ laatuisella tavalla.

Jumalan rakkauden tuli valaisee ja vapauttaa mei­ dät. Jumala on kuin kirkas aurinko, jonka valossa saamme elää ja joka poistaa kaiken pimeän. Se valo häikäisee ja mykistää meidät. Se myös pelottaa, kos­ ka se paljastaa senkin, minkä haluaisimme salata.

Samalla se on valoa, joka vapauttaa, niin kuin vain totuus voi vapauttaa.

Vanha helluntairukous Rukoile tämän perinteisen helluntairukouksen sanoin: ”Tule, Pyhä Henki, ja lähetä taivaallisen valosi säteily.

Tule köyhien Isä.

Tule, lahjain antaja.

Tule sydänten valo, sinä paras lohduttaja, sielun suloinen vieras ja lämpö.”

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2024 27

”

Turvallinen vanhempi on läsnä, pysähtyy aidosti kuuntelemaan lasta ja kuuntelee sydämellä.

REHTORI JARNO PAALASMAA s. 6

Me menemme tänäänkin rakentamaan maailmasta oikeudenmukaisempaa paikkaa kaikille. Maailmaa, jossa ei ole “meitä” ja “muita”. On vain meitä.

Kirkon Ulkomaanapu on yhteisö meille kaikille. Rohkeille elämää rakastaville.

Toivon tuottajille. Rauhan rakentajille.

Meille periksiantamattomille.

Viola Sokale

Fred Loku

Etelä-Sudanissa KUA:n catering-koulutuksesta valmistunut.

Etelä-Sudanissa KUA:n catering-koulutuksesta valmistunut.

Sinulla ja meillä on jotain yhteistä.

Asenne, joka ratkaisee. kua.fi/periksiantamaton

8

16.5.2024 kirkkojakaupunki.fi

Yhdessä auttamassa

Hannu ja Alma Hätönen keräävät varoja Hyvä Arki ry:lle s. 2

Huoli tulevasta piinaa diakonian asiakkaita s. 4

Perheille tarjolla kesäkerhoja, -retkiä ja puuhapäiviä s. 8

Hyvän arjen puolella

toiminnanjohtaja Hannu Hätösen nuorin tytär, joka tunnetaan radioja tv-ohjelmien juontajana.

– En miettinyt montakaan sekuntia suostumistani, kun isä kysyi, tulisinko tapahtumaan juontajaksi. Tämä on tosi tärkeä asia. Teemme tässä konsertissa ensimmäistä kertaa töitä yhdessä isän kanssa, Alma HäHyväntekeväisyyskonsertilla kerätään varoja Hyvä tönen sanoo.

– Olemme puhuneet yhdessä HyArki ry:lle. Toiminnanjohtaja Hannu Hätönen pyysi vän Arjen tilanteesta koko kevään konsertin juontajaksi tyttärensä Alma Hätösen. ajan. Olen seurannut isäni työtä 20 vuotta ja nähnyt, miten paljon ihmiTEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT SIRPA PÄIVINEN set tekevät töitä, jotta muilla olisi asiat paremmin. Olen myös nähnyt, miten yvä Arki ry on tunSuvelan kappelissa järjestetään avun saaminen vaikuttaa ihmisiin. nettu Espoossa jo 30 30. toukokuuta hyväntekeväisyysHyväntekeväisyyskonsertin kaikvuoden ajan auttakonsertti yhdistyksen toiminnan tu- ki tulot käytetään Hyvän Arjen toimistyöstään, pääasi- kemiseksi. Konsertissa esiintyvät minnan tukemiseksi. Tapahtuma toassa elintarvikejakelaulaja Tommi Läntinen, gospelteutetaan nollabudjetilla eli täysin illusta. Vuodenvaihmuusikko Pekka Simojoki, kantman kuluja. teessa yhdistys joutui yllättäen histori-hanuritaiteilija Jussi Keltakan– Tällä tapahtumalla yhdistystoriansa suurimpaan talouskriisiin. gas ja oopperalaulaja Matti Turu- tä ei pelasteta, mutta pienetkin puVaikka tulevaisuus näyttää nyt vanen. Juontajana on Alma Hätönen. rot ovat meille tärkeitä, sanoo Hanloisammalta, lisää rahaa tarvitaan.

Alma Hätönen on Hyvän Arjen nu Hätönen.

H

Hänen mukaansa yhdistystä voi tukea ostamalla 15 euron konserttiohjelman, vaikka ei osallistuisi konserttiin, tai yhdistykselle voi muutoin lahjoittaa rahaa.

”

Hyväntekeväisyyskonsertilla yhdistystä ei pelasteta, mutta pienetkin purot ovat meille tärkeitä.

HANNU HÄTÖNEN

Tieto Hyvän Arjen talousvaikeuksista on kevään aikana levinnyt, ja yhdistyksen pankkitilille on tullut

”Olen ollut huolissani isästä” Alma Hätönen ymmärtää hyvin isänsä Hannu Hätösen pitkään jatkuneen hankalan tilanteen, jossa on vaikea jäädä eläkkeelle. Kaikki Hyvän Arjen asiat ovat olleet ainoan työntekijän, toiminnanjohtajan, harteilla. Vasta kun uusi toiminnanjohtaja aloittaa työt kesällä, Hätösen työtaakka helpottuu.

– Isän on korkea aika jäädä eläkkeelle, Alma Hätönen sanoo.

lahjoituksia tasaisesti muutamista kympeistä tuhansiin euroihin asti.

HYVÄ ARKI ON YKSI Espoon suurimmista elintarvikeavun jakajista. Se välittää avun tarvitsijoille hävikkiruokaa viitenä päivänä viikossa vuoden ympäri. Viime vuonna se jakoi puoli miljoonaa kiloa elintarvikkeita ja asiakaskäyntejä oli yhteensä 45 000.

Yhdistyksen tärkein tulonlähde on pitkään ollut Espoon kaupungin myöntämä avustus. Se on riittänyt toimitilojen vuokraan ja toimintakuluihin. Sote-uudistuksen seurauksena vastuu avustusten myöntämisestä siirtyi kaupungilta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle, joka leikkasi järjestöjen avustusta.

Tälle vuodelle Hyvä Arki ry sai hyvinvointialueelta avustusta 45 000 euroa vähemmän kuin aiempina vuosina kaupungilta. Tämä merkitsi yhdistyksen tulojen putoa-

– Olen ollut pitkään hirveän huolissani isästä.

Hänen on nyt korkea aika jäädä eläkkeelle. Hän on yrittänyt kaikkensa, jotta Hyvän Arjen toiminta pyörii, ja se on vienyt tosi paljon energiaa, Alma Hätönen sanoo.

– Isä on tehnyt tosi arvokasta työtä, jolla on iso merkitys ihmisille. Hän ymmärtää kaiken menettäneitä asiakkaita, sillä hän on itse kokenut saman. Sen takia hän on niin hyvä työssään.

Hannu Hätönen oli 1990-luvun alkuun asti Joensuussa menestyvä monialayrittäjä, jonka yritys-

toiminnan tuhoksi koituivat valuuttalainat ja markan devalvointi. Niiden myötä kaikki meni. Tytär oli silloin vasta muutaman vuoden ikäinen eikä muista isän menestyksen aikaa.

Alma Hätösellä on myös omaa työkokemusta Hyvästä Arjesta. Hän oli noin 18-vuotiaana siellä kesätöissä siivoojana.

Lue Hannu Hätösen ja Alma Hätösen laajempi haastattelu verkossa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

Hannu Hätönen pyysi hyväntekeväisyyskonsertin juontajaksi tyttärensä Alma Hätösen. Konsertin tuotto menee Hyvä Arki ry:n hyväksi.

mista reilulla kolmanneksella.

– Tämän vuoden avustus riittää tilavuokraan, mutta ei itse toimintaan. Laskimme, että omat rahavaramme riittävät vain alkuvuodeksi. Mietimme vuoden alussa, lopetetaanko 34 vuoden auttamistyö Espoossa vai saadaanko jostakin apua, Hätönen sanoo.

Hyvän Arjen toimintakulut muodostuvat pääosin logistiikkakuluista, kun elintarvikkeita haetaan autoilla myymälöistä, varastoista ja tehtaista jaettavaksi avun tarvitsijoille yhdistyksen tiloissa. Yhdistyksellä on vain yksi palkattu työntekijä: toiminnanjohtaja. Kaikki muut ovat vapaaehtoisia, kuten tukityöllistettyjä, työharjoittelijoita ja koulujen harjoittelujaksoja suorittavia.

ESPOON SEURAKUNNAT ojensivat huhtikuussa auttavan kätensä paikallisille ruoka-apujärjestöille, jot-

ka olivat joutuneet ahdinkoon hyvinvointialueen leikattua järjestöjen rahoitusta. Hyvä Arki ry sai poikkeuksellisen suuresta avustussummasta suurimman potin: 24 500 euroa. Hannu Hätösen mukaan seurakuntien avustus turvasi yhdistyksen loppuvuoden toiminnan.

Neuvottelut Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa ovat nyt käynnissä, ja toiminnanjohtaja katsoo luottavaisin mielin tulevaisuuteen.

Molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyö on käynnistymässä esimerkiksi elintarvikkeiden kuljetuksessa.

– Emme syytä hyvinvointialuetta tilanteemme heikkenemisestä millään tavalla. Mielestäni sille on laitettu kovat paineet sopeuttaa toimintaansa lyhyessä ajassa. Kevään aikana olen tavannut hyvinvointialueen virkamiehiä, ja heillä on hyvin myönteinen asenne ruoka-apujärjestöjen toimintaan, Hätönen sanoo.

HANNU HÄTÖNEN on suunnitellut eläkkeelle jäämistä jo vuosien ajan.

Nyt se toteutuu, sillä Hyvä Arki ry:lle on valittu uusi toiminnanjohtaja Monika Meling, joka aloittaa työt kesällä. Hätönen toimii alkuvaiheessa seuraajansa mentorina ja yhdistyksen vapaaehtoisena. Lisäksi hän on mukana yhdistykseen perustettavassa johtoryhmässä.

– Olen jo seitsemänkymppinen ja tuntuu siltä, että nyt pitäisi hengähtää. Olen erityisen ylpeä siitä, että olen työurallani saanut luotua hyvän yhteistyöverkoston. Se ei synny hetkessä, vaan vaatii aikaa ja luottamuksellisia suhteita. Haluan siirtää nämä hyvät suhteet seuraajalleni, Hannu Hätönen sanoo.

Hyvä Arki kantaa -hyväntekeväisyyskonsertti to 30.5. klo 18 Suvelan kappelissa, Kirstintie 14. Ohjelma 15 e Hyvä Arki ry:n toiminnan tukemiseksi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2024 3

Epävarmuus ja huoli tulevasta näkyvät nyt diakoniatyössä Monet hallituksen leikkauksista osuvat ihmisiin, jotka ovat olleet jo ennestään tiukoilla. Diakoniatyöntekijät pyrkivät kaiken keskellä luomaan ihmisiin toivoa.

E

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

pävarmuus ja huoli tulevasta ovat nyt pinnalla Espoon seurakuntien diakoniatyössä. Taustalla ovat hallituksen leikkaukset.

– Kaikki leikkaukset eivät ole vielä astuneet voimaan, esimerkiksi asumistuen tarkistukset tulevat monella eteen vasta myöhemmin, mutta tilanne aiheuttaa jo huolta, epävarmuutta ja jopa toivottomuutta erityisesti heissä, jotka ovat jo heikossa taloudellisessa tilanteessa.

Monet pelkäävät, miten he pärjäävät, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Pauliina Alanko kuvailee.

– Kaiken kaikkiaan ihmiset ovat joutuneet elämään viime vuosina kriisistä kriisiin, on ollut muun muassa koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa. Monen henkistä ja taloudellista kriisinkestävyyttä on koeteltu.

Leikkaukset osuvat esimerkiksi pienipalkkaisiin, yksinhuoltajiin, työttömiin ja opiskelijoihin.

– Monella on vaikeuksia jo ruoan riittävyydenkin suhteen. Asumismenot ovat suuret, monella jopa kohtuuttomat. Pitäisi muuttaa edullisempaan asuntoon, mutta edullisia vuokra-asuntoja ei yksinkertaisesti ole kaikille, Alanko sanoo.

DIAKONIATYÖNTEKIJÄT AUTTAVAT ahdistuneita asiakkaita keskustelemalla ja selvittelemällä heidän tilannettaan. Monen tilanne on monimutkainen ja ongelmat kasaantuneita.

– Toivo syntyy siitä, kun keskustellaan ja kartoitetaan tilannetta.

Voidaan vaikka ottaa laskupino ja laittaa yhdessä laskut järjestykseen ja selvittää, saako asiakas kaikkia tukia, joihin hän on oikeutettu. Voimme antaa ruoka-apua ja olla ihmisen tukena haasteellisessa tilanteessa. Meidän on mahdollista antaa sekä henkistä että hengellistä tukea.

Näitä asioita ei tarvitse yksin pohtia.

Jokaisen ihmisen kohdalla lähdetään siitä, että aina on toivoa ja voidaan edetä pienin askelin, Pauliina Alanko kertoo.

Espoon on suuri kaupunki, jonka pinta-alasta Espoon tuomiokirkkoseurakunnan aluetta on lähes puolet. Diakoniatyössä asiakasmäärät ovat olleet kasvussa. Miten Espoon tuomiokirkkoseurakunta pys-

Kun rahat ovat tiukalla, ruokakaupassa on säästettävä joka kohdassa. Lautaselle päätyy entistä enemmän muun muassa laputettuja eineksiä.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2024

tyy vastaamaan siihen, jos diakoniatyön tarve kasvaa leikkausten seurauksena?

– Se onkin iso kysymys. Diakoniatyöhön pitäisi olla riittävästi resursseja, jotta olisi aikaa kohdata ihmisiä ja selvittää heidän monimutkaisia tilanteitaan.

YKSI SUURI RYHMÄ, johon leikkaukset Espoossakin vaikuttavat, ovat opiskelijat, joiden taloudessa pienikin vähennys tuloihin tai lisäys menoihin tuntuu. Huhtikuun alussa tuli voimaan yleisen asumistuen leikkaus ja ensi vuonna opiskelijat halutaan palauttaa opintotuen asumislisän piiriin, joka on noin 260 euroa kuukaudessa. Joulukuussa eduskunta hyväksyi myös opintorahan indeksijäädytyksen vuosiksi 2024–2027. Indeksijäädytys tarkoittaa sitä, että hintojen noustessa opiskelijan toimeentulo heikkenee.

– Tieto leikkauksista on herättänyt opiskelijoiden parissa suurta

huolta, sillä jo yleisen asumistuen leikkaus oli iso isku. Yleinen asumistuki on kuitenkin ottanut huomioon paikallisen hintatason, mikä on erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla merkittävä juttu, sanoo Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Wilma Branders.

”

TALOUDELLISEN TILANTEEN TIUKKENEMINEN LISÄÄ OPISKELIJOIDEN HENKISTÄ TAAKKAA.

WILMA BRANDERS

Brandersin mukaan tämä lisää painetta tehdä töitä ja ottaa opintolainaa. Opintolainan nostaminen on viimeisen noin kymmenen vuoden aikana yleistynyt huomattavasti. Jos saa opinnot valmiiksi tietyssä määräajassa, voi saada opintolainahyvitystä, mutta järjestelmä ei huomioi sitä, jos opinnot ovat viivästyneet esimerkiksi työssäkäynnin tai sairauden vuoksi.

– Taloudellisen tilanteen tiukkene-

YHTEISVASTUU

minen lisää opiskelijoiden henkistä taakkaa. Opiskelun pitäisi olla opiskelijan työtä. Se huolettaa, miten tämä kaikki vaikuttaa opiskelijoiden jaksamiseen ja valmistumiseen.

AALTO-YLIOPISTON ylioppilaskunta myös rakennuttaa ja omistaa opiskelija-asuntoja, joiden vuokrat ovat alle markkinahinnan. Branders ei osaa sanoa, ovatko leikkaukset vielä synnyttäneet vilskettä asuntomarkkinoilla, koska edullisille opiskelijaasunnoille on muutoinkin kysyntää.

– Nytkin jonoa on kaikkiin asumismuotoihin. Vaikka lähtisi etsimään halvempaa asuntoa, ei ole mitään takeita, että löytääkö sellaista, sillä ei ole olemassa mitään halvempien asuntojen reserviä.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta laati huhtikuussa kaikille kansanedustajille kirjeen, jossa avattiin opiskelijoiden arkea ja leikkausten vaikutusta opiskelijoiden elämään.

Branders oli itse viemässä opiskelijoiden terveisiä eduskuntaan.

– Opiskelijoihin panostaminen pitäisi nähdä investointina, koska me olemme ne tulevaisuuden työntekijät. Leikkaukset kasaavat esteitä valmistumisen tielle. Luulisi, että päättäjätkin haluavat, että opiskelijat valmistuvat aikataulussa ja hyvinvoivina.

Aseman Lapset ry saa työhönsä 20 prosenttia viime vuoden Yhteisvastuukeräyksen nettotuotosta.

Yhteisvastuukeräys kasvatti tulostaan Yhteisvastuukeräyksen 2023 tilintarkastettu kokonaistulos oli yli 2,6 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli yli 20 prosenttia, sillä vuonna 2022 keräyksen bruttotuotto oli 2,2 miljoonaa euroa.

Pääkaupunkiseudulla Espoon tuomiokirkkoseurakunta teki huipputuloksen, 1,416 euroa per jäsen, yhteensä hieman yli 61 000 euroa. Myös Kauniaisten suomenkielinen seurakunta keräsi 1,163 euroa per jäsen, yhteensä lähes 5 000 euroa.

Keräyskuluihin meni valtakunnallisesta tuotosta 34 prosenttia eli runsaat 914 000 euroa. Keräyskohteisiin jaettava nettosumma on näin ollen 1 752 187 euroa. Se jaettiin seuraavasti: Kirkon Ulkomaanavulle 1 051 312,29 euroa (60 prosenttia keräyksen nettotuotosta), Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnille 350 437 (20 prosenttia) ja Aseman Lapset ry:lle 350 437 euroa (20 prosenttia).

Diakoniset järjestöt saivat tukea 65 000 euroa – painopiste ruoka-aputoimijoissa Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto jakoi vuoden 2024 diakonisen järjestötyön avustukset. Rahasumma oli edellisvuosia suurempi.

Avustuksia jaettiin yhteensä 65 000 euroa: 17 000 euroa Edistian diakonisen verkostotoiminnan tukemiseen, koordinoimiseen ja kehittämiseen Espoossa, 5 000 euroa Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:n mielenterveystoimintaan, 20 000 euroa Hyvä Arki ry:n ruokajakeluun ja muihin toiminnan kului-

hin, 20 000 euroa Manna-apu ry:n ruokajakeluun ja muihin toiminnan kuluihin sekä 3 000 euroa Mieli ry:n Kriisikeskus Helsingin toimintaan.

Espoolaisten ruoka-apujärjestöjen toiminnan edellytykset ovat heikentyneet Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen leikattua järjestöjen rahoitusta. Tämän vuoksi yhteinen kirkkoneuvosto näki tärkeäksi rahoittaa paikallista auttamistoimintaa, joka täydentää Espoon seurakuntien tekemää diakoniatyötä.

Maailma kylässä -festivaali kokoaa väkeä Helsingin Suvilahteen Tänä vuonna Maailma kylässä -festivaaleilla pääsee nauttimaan monikielisestä Maailma kirkossa -messusta, jonka järjestävät Helsingin ja Espoon seurakunnat.

Messu valtaa Puhelavan sunnuntaina 26.5. kello 11.15. Pastorit Anna Poutiainen ja Ramez

Ansara johdattelevat rukoukseen rauhan puolesta. Pääkielinä ovat englanti ja suomi, mutta tekstejä luetaan muillakin kielillä. Messu striimataan festivaalin verkkosivuilla.

Maailma kylässä järjestetään 25.–26.5. Suvilahdessa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2024 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.–31.5.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

Rauhaa ja toivoa sateenkaarimessussa Espoonlahden kirkossa Pastori Tiina Lindberg odottaa innoissaan Espoonlahden kirkossa 17. toukokuuta järjestettävää sateenkaarimessua. Kyse on seurakunnan historian ensimmäisestä sateenkaarimessusta.

– Tämä on huikea juttu ja eräänlainen uuden aikakauden alku Espoonlahden seurakunnassa. Olen ollut pappina vasta puolitoista vuotta. On hienoa, että näin nopeasti tarjoutui tällainen erityinen messu, jossa saan olla palvelemassa, Tiina Lindberg sanoo.

Sateenkaarimessun teemana on rauha ja toivo. Messu toteutetaan Espoonlahden ja Espoon ruotsinkielisen seurakunnan yhteisvoimin. Laulukirjana käytetään virsikirjan lisäksi Nuoren seurakunnan veisukirjaa, ja Okra-kuoro esittää pääosin englanninkielisiä lauluja. Saarna on paneelikeskustelu, johon osallistuu Lindbergin lisäksi nuoria aikuisia.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Kaatuneiden muistopäivän kaksikielinen messu su 19.5. klo 10.

Toimittajina papit Mari Mathlin ja Jooseppi Lohi, urkuri William Häggblom, kanttori Lasse Leppänen. Messun jälkeen seppelten lasku sankarihaudalle ja Karjalaan jääneiden muistomerkille. Kirkkokahvit seurakuntatalolla.

Ikäihmisten kevätkirkko ja -kahvit ke 22.5. klo 12. Pappi Reetta Ikonen sekä seurakunnan diakoniatyöntekijöitä. Kevätkahvit seurakuntatalolla klo 13 alkaen. Ilmainen bussikuljetus, Ks. www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Lisätiedot diakoni Henrik Tuohino, 040 572 5344.

Juhlamessu su 26.5. klo 10. Liturgia ja saarna piispa Kaisamari Hintikka, avustaa tuomiorovasti Ari Paavilainen sekä joukko hiippakuntamme pappeja ja diakoneja, urkuri Petri Koivusalo ja kanttori Tiia Maria Saari. Messussa vihitään virkaan hiippakuntamme uudet papit ja diakonit sekä siunataan uudet työntekijät kirkon työhön.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Helluntaipäivän messu su 19.5. klo 12. Ikonen, Koivusalo. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli.

Nojatuolimessu su 19.5. klo 14.

Muurimäki ja vapaaehtoiset. Haastattelusaarnassa Satu ja Kari Vainio. Säestys Pekka Vuorio. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 26.5. klo 12. Liiman.

Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 16.5. klo 19. Marte.

JUSSI HELTTUNEN

Espoon tuomio­ kirkkoseurakunta

– Tämä sateenkaarimessu tehdään yhdessä, Tiina Lindberg sanoo.

– Kaikenikäiset ovat tervetulleita mukaan. Haluan kutsua erityisesti heitä, jotka eivät koe itseään tervetulleiksi muihin seurakunnan tilaisuuksiin tai kokevat niissä itsensä ulkopuolisiksi.

Pyrimme välittämään sanomaa niin, että kaikki kokevat olevansa rakastettuja ja turvassa.

– Haluamme, että Jumalan rakkaus välittyy tässä messussa aivan samalla tavalla kuin muissakin messuissa. Kut-

sun yhteyden kokemiseen myös heitä, jotka käyvät usein Espoonlahden kirkon messuissa.

Espoossa järjestetään sateenkaarimessu kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä.

PAULA HUHTALA Sateenkaarimessu pe 17.5. klo 18 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Messun jälkeen kirkkojatkot, jossa on tarjoilua ja mahdollisuus keskusteluun.

Suvelan kappeli Helluntaipäivän messu su 19.5. klo 15. Kyönsaari, Haunio. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Viherlaakson kappeli Messu su 26.5. klo 12. Pekkarinen.

Kirkkokahvit.

KALAJÄRVEN KAPPELI

SUVELAN KAPPELI

Rukouksen ilta ke klo 18.30.

Naiset Sanan äärellä ma 27.5. klo 18.

Lisää pienryhmiä: www.kalajarvenkappeli.fi

PITÄJÄNTUPA

HUOM! Kaikki tilaisuudet pide-

Kielikahvila ke 22.5. ja 29.5. klo 16.

Suomea mukavassa seurassa.

Raamattuluento: ”Pyhän Hengen johdatus” to 23.5. klo 18. Ari Kunnamo.

Kappelikirppis la 25.5. klo 10–13.

Ks. oma ilmoitus Naisten raamattupiiri su 26.5. klo 15. Lapsille pyhäkoulu.

Lisää pienryhmiä: www.suvelankappeli.fi

”Aarteenetsijät”-miestenilta ma 20.5. klo 18.30. Niilo Kuivalainen: ”Minä uskon”.

AURORAN KAPPELI Teologinen opintopiiri: Sotien keskellä - taustaa ja pohdintoja to 23.5. klo 19. Kansanedustaja Ben Zyskowicz: ”Juutalainen näkökulma Lähi-Idän kriisiin”. Kahvit klo 18.30.

Ikoniluento: Ihmeitä tekevät ikonit - haaste nykyajan ihmiselle la 25.5. klo 12. Ikonien siunaaminen klo 15, Alarik Corander ja Tarja Rae. Kappeliklubi kehitysvammaisille ke 29.5. klo 18.

Café Aurora ma–to klo 10–14.

Lisää pienryhmiä: www.aurorankappeli.fi

6 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2024

KAUKLAHDEN KAPPELI tään kappelin alakerrassa kattoremontin vuoksi. Suosittelemme kulkua kappeliin junaradan puolelta.

Eläkeläiskerho ma 20.5. klo 13.

Länkkäri -nuorten ilta (15–19 -vuotiaille) to 23.5. klo 18.30. Järj.

Tuomiokirkkoseurakunta ja Kansanlähetys.

Viron kielen ryhmä ma 27.5. klo 18.

Rukouspiiri ke 29.5. klo 18.

Lisää pienryhmiä: www.kauklahdenkappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Tule laulamaan! ke 22.5. klo 13.30.

Tuttuja lauluja ja virsiä.

Eve & Ossi: Viherlaaksopäivän iltakonsertti to 23.5. 19. Sielua ja korvia hivelevän duon musiikkia.

Vapaa pääsy. Iltatee klo 18.30.

Café Viheri ma ja ke klo 10–12.

Lisää pienryhmiä: www.viherlaaksonkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

PURSUAVATKO KAAPIT?

Kevätlaulajaiset su 26.5. klo 18.

Laaksolahden lauluryhmä, yhteislaulua, kakkukahvit.

Varaa myyntipöytä Suvelan kappelin kevätkirpparille la 25.5. klo 10–13. Varaukset 10 e / pöytä: kirsi.salonen@evl.fi, 040 547 1861, tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Lapsille pomppulinna (säävarauksella) ja kasvomaalausta. Mukana partiolippukunta Espoon Metsänkävijät, grillimakkaraa, kahvio ja käsityömyyntiä. Sateen sattuessa sisätiloissa.

SUVISUNNUNTAIN ILTAMUSIIKKI Avajaiskonsertissa su 2.6. klo 19 Espoon tuomiokirkossa kuullaan Candomini-lapsikuoron ja baritoni Jussi Vänttisen vaellusaiheista musiikkia. Kesän monipuolinen konserttikattaus, mm. harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi (16.6.), Eva Vikman & jazzvirret (30.6.), Bachin ja Brittenin soolosellosarjat Markus Pellin esittäminä (7.7.) sekä nuori huippu-urkuri Eerik Ohtamaa (14.7.). Kirkon omat kanttorit Petri Koivusalo ja Lasse Leppänen esittävät uruilla elokuvasävelmiä (28.7.) ja Anna-Liisa Haunio säveltämiään Voimalauluja (4.8.). Päätöskonsertin (11.8.) toteutus yhteistyössä Radalla-kamarimusiikkifestivaalin kanssa. Suvisunnuntain iltamusiikki -konserttisarja 2.–11.8. sunnuntaisin klo 19 Espoon tuo-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.–31.5.

Konsertit 6.6.–29.8. torstaisin klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Ohjelma ja lippujen hinnat, Ks. www. urkuyofestival.fi.

uintia, leikkiä ja lepoa 9.–11.8.

Hvittorpissa. Hinta 50 e / aik. ja 25 e lapsi, maksuvapautus mahdollista tuloperustein. HAKU 20.5. asti: https://www.espoonseurakunnat. fi/tapahtumat/2024-08-09/perhepyhakoululeiri. Tied. outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146.

ESPOON TUOMIOKIRKKO ON TIEKIRKKO

PIENET PYHIINVAELLUKSET

Poikkea kesäpäivänä Espoon tuomiokirkkoon! Paikalla ovat nuoret kesäoppaamme, jotka kertovat kirkon mielenkiintoisesta historiasta, tai voit tulla vaikka vain hetkeksi hengähtämään ja aistimaan ainutlaatuista tunnelmaa!

Viereisessä Tapulikahviossa on tarjolla kahvia ja mehua sekä pientä purtavaa, kahvilan tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Tiekirkko ja Tapulikahvila ovat avoinna arkisin klo 12–16, ma 3.6. alkaen ja jatkuen koko kesän elokuun alkuun asti. Tuomiokirkko on auki kesäelokuussa joka päivä klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Jalkojen rukousta ja mielen lepoa pyhiinvaelluksilla Villa Elfvikissä. Ke 12.6. klo 18–19.30 ”Kaikki puhkeaa kukkaan” ja to 22.8. ”Sadonkorjuun aika”. Varusteiksi hyvät kengät ja sään mukainen vaatetus, reppuun vesipullo ja pienet eväät. Tied. ja ILM. marja. malvaranta@evl.fi, 040 5311 040.

miokirkossa. Konsertteihin on vapaa pääsy.

URKUYÖ & AARIA

KUMMIPÄIVÄ Su 2.6. kummille ja kummilapselle maksutonta ohjelmaa, mm.

Luontokeskus Haltiassa (Os. Nuuksiontie 84) kummilapsille ilmainen sisäänpääsy näyttelyyn klo 10–18.

Ks. lisää hakusanalla ”kummipäivä” osoitteesta www.espoonseurakunnat.fi.

KESÄINEN KARUSELLIPERHEKERHO Tervetuloa nauttimaan kesäpäivistä ulkoillen, leikkien & laulaen, kaiken ikäisille lapsille perheineen!

Espoon tuomiokirkon srk-talo: ti 4.6., to 6.6., ti 11.6. ja to 13.6. klo 9.30–12.30. Välipala 2 e, alle 3-v. ilmainen. Ei ilmoittautumista. Tied. marika.laakkonen@evl.fi.

Viherlaakson kappeli: ma 3.6., ke 5.6., ma 10.6. ja ke 12.6. klo 9.30– 12.30. ILM. ruokailuun (lounas á 1,5–3 e, alle 3-v. ilmainen): Viikolle 23 ma 27.5. ja viikolle 24 ma 3.6. mennessä: marika.laakkonen@evl. fi.

PERHEIDEN KESÄPÄIVÄ Ti 18.6. klo 10–13 Suvelan kappeli. Musiikkihetki klo 10, lounas klo 10.45 (1,50–3,50 e), ohjelmaa. ILM. 10.6. mennessä: heli.vesanen@evl. fi, 040 552 8924.

PERHEIDEN RETKET Pakkaa eväät reppuun ja tule tutustumaan Espoon helppoihin retkikohteisiin ja toisiin perheisiin.

Ma 17.6. klo 10–13 Träskändan kartanonpuistoon (Träskändanristi 4) ja ke 19.6. klo 10–13 Pirttimäkeen (Kunnarlantie 110). Tied. 050 5251 216, aila.pihlajavesi@evl.fi.

PERHEPYHÄKOULULEIRI Iloista yhdessäoloa, saunaa &,

JUHANNUS KIRKONMÄELLÄ Kirkonmäellä juhannusta juhlitaan kolmena perättäisenä päivänä: Urkuyö & Aarian perinteiset juhannusiltamat aatonaattona 20.6. klo 21. Juhannusjuhlaa vietetään aattona 21.6. klo 18 alkaen lipunnostolla sekä yhteislaululla tuomiokirkossa, juhlat jatkuvat klo 19–21 seurakuntatalolla yhdessäolon ja kesäisen ohjelman merkeissä. Juhannuspäivänä la 22.6. klo 10 on messu kirkossa.

NUORET AIKUISET Rennot K-18 -tapaamiset la 18.5. klo 15 ja pe 31.5. klo 18 Suvelan kappelissa.

SYYSMATTITALKOOLAISEKSI Tule mukaan vapaaehtoiseksi syksyn huipputapahtumaan la–su 21.–22.9. https://www. espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat/talkoolaiset.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Ammatillista keskusteluapua perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146 ja kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165.

Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602.

Tukea vaikeassa elämäntilanteessa, yhteys diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-jatukea.

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä.

Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta www.espoonseurakunnat.fi

87 x 273mm s.7

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to-pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.

Ks. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ilmoitukset s. 6

Ks. Kirkoissa soi -palsta

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Sateenkaarimessu pe 17.5. klo 18 Espoonlahden kirkko. Kaksikielinen sateenkaarimessu/ Tvåspråkig regnbågsmässa. Tervetuloa sateenkaarevat ihmiset sekä heidän läheisensä ja tukijansa. Messussa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Kirkkokahvit. Alla regnbågspersoner och deras närmaste och de som stöder dem är välkomna till regbågsmässan. Vi följer principer för tryggare rum i mässan.

Helluntaipäivän messu su 19.5. klo 11 Espoonlahden kirkko. ”Pyhän Hengen vuodattaminen”. Santaharju, Huttunen, Puukko sekä Espoon Mieslaulajat. Keittolounas ja kirkkokahvit, vapaaehtoinen maksu.

Hiljaisuuden messu su 19.5. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Yli-Jaskari. Iltatee.

Messu su 26.5. klo 11 Espoonlahden kirkko. ”Salattu Jumala”.

Haarlaa, Ojala. Kirkkokahvit ja tapaaminen kaikille rukouksesta kiinnostuneille (ks. alla).

Iltamessu su 26.5. klo 17 Soukan kappeli. ”Salattu Jumala”. Sinervo, Yli-Jaskari. Iltatee.

Yhteisömessu su 19.5. ja 26.5. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

RUKOILIJOIDEN KETJU Kaipaatko inspiraatiota ja rohkaisua omaan rukouselämääsi?

Haluaisitko liittyä Espoonlahden seurakunnan rukoilijoiden ketjuun, jossa itse kukin voi rukoilla omalla tavallaan. Su 26.5. Espoonlahden kirkko klo 11 messun ja kirkkokahKIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2024 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.–31.5.

SONJA GRÖNQVIST

vien jälkeen n. klo 12.30–14 jaetaan ajatuksia rukouksesta.

DIAKONIAN KEVÄTJUHLA pe 31.5. klo 10 Espoonlahden kirkolla. Tule juhlimaan kesän aloitusta leipämessun ja yhteisen juhlan merkeissä. Juhlassa esiintyy Pasi Flodström, tangokuningas 2023.

KUMMIPÄIVÄ Turvallinen aikuinen – kummipäivän perhemessu su 2.6. klo 11 Espoonlahden kirkossa. Erityisesti kummit, kummilapset ja perheet tervetulleita. Tarjoilua ja ilmapalloja.

ARKIYSTÄVÄKSI IKÄIHMISELLE

Puuhaa perheille kesällä Espoon Tuomiokirkkoseurakunta

Karuselliperhekerhossa ulkoillaan, leikitään, lauletaan ja puuhaillaan yhdessä. Kerho pyörii vuoropäivinä seurakuntatalolla ja Viherlaakson kappelilla. Tied. marika.laakkonen@evl.fi.

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2, ma 3.6., ke 5.6., ma 10.6. ja ke 12.6. klo 9.30–12.30. Lounaan hinta 3 e/aikuiset ja yli 7-v. lapset, 1,50 e/3–6-v. lapset. Ilm. ruokailuun ja allergiatiedot: marika.laakkonen@evl.fi, viikolle 23 viim. ma 27.5. ja viikolle 24 viim. ma 3.6.

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2, ti 4.6., to 6.6., ti 11.6. ja to 13.6. klo 9.30– 12.30. Kahvi/mehu ja voileipä, hinta 2 e/hlö, Alle 3-vuotiaille ilmainen. Ei ennakkoilmoittautumista.

Perheiden retket Träskändan kartanonpuistoon ja Pirttimäkeen. Ota mukaan sään mukainen vaatetus ja omat eväät. Tarjoamme retkeläisille mehut ja keksit klo 11.30. Kulku omin kyydein. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. aila. pihlajavesi@evl.fi, p. 050 525 1216.

Ma 17.6. klo 10–13 Träskändan kartanonpuisto, Träskändanristi 4. Huom. parkkipaikalle ajetaan Träskändanristi-tien kautta. Kokoontuminen kartanon pihassa klo 10.

Ke 19.6. klo 10–13 Pirttimäki, Kunnarlantie 110.

Pirttimäen kahvila on auki. Pirttimäkeen pääsee busseilla 246 ja 246K. Perheiden kesäpäivä ti 18.6. klo 10–13 Suvelan kappelissa. Puuhaa pienille ja vähän isommillekin lapsille. Musiikkihetki klo 10. Lounas klo 10.45, hinta 3,50 e aikuiset ja 1,50 e lapset. Ilm. ja ruokavaliotiedot viim. 10.6. heli.vesanen@evl.fi, p. 040 552 8924.

Perhepyhäkoululeiri Hvittorpissa su–ti 9.–11.8.

Ohjelmaa sekä aikuisille että lapsille. Hinta 50 e/ aikuinen ja 25 e/3–14-v. lapsi. Mahd. anoa maksuvapautusta. Omat liinavaatteet, kulku omin kyydein. Haku nettisivuilla olevan linkin kautta 1.–20.5. Tied. outi.wenell@evl.fi, p. 040 547 4146.

Leppävaaran seurakunta

Perheiden kesäkahvila Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2, ma–pe klo 9–13 ajalla

8 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2024

3.–19.6. Mukavaa kesäistä tekemistä ulkona ja sisällä. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa.

Tied. ritva.oksanen-antin@evl.fi, p. 050 596 7104.

Olarin seurakunta

Perheiden kesäkahvila Chapplessa, Iso Omena, ma–pe klo 9.30–12 ajalla 3.–20.6. Tied. mia. murtonen@evl.fi.

Kesä kutsuu Matinkylän rantaan ma–pe 3.–7.6. klo 9.30–12.30. Pelejä, leikkejä ja välipalatarjoilu.

Tied. paula.bruce-haatainen@evl.fi.

Kesäseikkailut kirkonmäellä ma–pe 10.–14.6. klo 9.30–12.30 Olarin kirkolla, Rälssitilankuja 1.

Puuhaa koko perheelle sisällä ja ulkona. Musiikkihetki. Lounas, lapset etusijalla. Tied. mia. silvola@evl.fi.

Tapiolan seurakunta

Kesäperhekerho ja -muskari Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, ti 4.6. ja ke 5.6. klo 9.30–11.30.

Kesäperhekerho Tapiolan asukaspuistossa, Louhenkuja 4, to 6.6. klo 9.30–11.30, kesämuskari ulkona klo 10. Kesäperhekerho Silkkiniityllä, Opintie 3, ti 11.6. klo 9.30–11.30, kesämuskari klo 10.

Kesäperhekerho Tapiolan kirkolla ke 12.6. klo 9.30–11.30, muskarikirkko klo 10.

Kesäperhekerhon kesäjuhla eli Pisarapirskeet Tapiolan kirkolla to 13.6. klo 9.30–11.30.

Kesäperhekahvila Tapiolan kirkolla ti 18.6. ja ti 25.6. klo 9.30–11.30.

Tied. miia.raninen@evl.fi, p. 041 539 8701.

Esbo svenska församling

Familjeläger på Hvittorp, Hvittorpsvägen 245, Kyrkslätt, fr–sö 30.8–1.9. Pris inklusive kost och logi: 35 e vuxen, 20 e barn 7–14 år, 15 e barn 3–6 år, gratis barn 0–2 år. Det finns möjlighet att anhålla om befrielse från avgiften.

Anmälningstiden 13.5–10.6. Mera info: helena. aitti-lindberg@evl.fi, p. 040 763 6250.

Juhannuksen koko perheen tapahtumista tarkemmat tiedot kesäkuun lehdessä.

Monet ikäihmiset kaipaavat ulkoilu- tai kauppakaveria. Jos sinulla on aikaa tunti tai kaksi viikossa, lähde mukaan ArkiYstävätoimintaan! Tehtävään perehdytetään.

Lisätietoja diakoni Minna Maijanen, minna.maijanen@evl.fi, p. 040 705 3358.

TAVATAAN TAAS! Säännölliset piirit ja ryhmät: Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi.

Rukoustanssi pe 17.5. klo 18–19.30 Soukan kappeli.

Fellowship & Dance Party la 18.5. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. Discussion, food and dance.

Käsityökerho ma 20.5. klo 12.30 Soukan kappeli.

Suomen kielen opetusta / Luetaan yhdessä ti 21.5. ja 28.5. klo 9.30–11 Soukan kappeli ja ke 22.5. klo 17.30–19 Espoonlahden kirkko.

Lukupiiri ti 21.5. 15–17 Espoonlahden kirkko. Kirjana Anna Soudakova, Mitä männyt näkevät.

Nuorten aikuisten ilta to 23.5. ja ke 29.5. klo 18 Sode.

Teresa-piiri ti 28.5. klo 18 Espoonlahden kirkko. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia.

Kirpputori Toivon Tori la klo 11–15 ja ke klo 12–18 Soukankaari 8 B. Seurakuntakahvila ke 29.5. klo 13–15 Espoonlahden kirkko. Kesäillan kahvila klo 17–18: ke 5.6., 12.6. ja 19.6.

RAAMATTU JA RUKOUS Miesten raamattupiiri to 16.5. ja 30.5. klo 18 Espoonlahden kirkko.

Iltapala 5 e.

Aamurukous verkossa ke klo 6.30.

Toivoa Naisille – rukousta maailman puolesta ke 22.5. klo 13 Soukan kappeli.

Avoin rukouspiiri su klo 12.30–14 Espoonlahden kirkko.

IKÄIHMISTEN KERHOT Ikäihmisten kesäkerho ma 27.5. klo 10–11.30 Espoonlahden kirkko.

Kesäinen hetki toisten kahvikupposen (1,50 e) ääressä. Hartaus,

vierailijoita ja erilaisia kesäisiä teemoja. Ei ilmoittautumista.

Lisätiedot diakoni Eijalta 041 5341 706.

NUORET Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

LAPSET JA PERHEET Kaikki ryhmät: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta/ lapset-ja-lapsiperheet.

Muksut muskariin! Ilmoittaudu mukaan syyskaudelle verkossa 17.5. mennessä: espoonseurakunnat.fi/muskarit.

Parista perheeksi -ilta to 23.5. klo 17–19 Espoonlahden kirkko. Mitä täytyy parisuhteessa huomioida, kun perheeseen tulee vauva?

APUA JA TUKEA Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi.

Digituki ma 20.5. ja 27.5. klo 12.30 Espoonlahden kirkko. Ohjausta ja rohkaisua älylaitteiden käyttöön.

Kesästartti – Yhteisöiltapäivä ke 29.5. klo 17 Kivenkolossa 18–45-vuotiaiden kesänaloitus.

Ohjelmassa rentoa yhdessäoloa, musiikkia, speed dating ystäväkulmalla ja voimavaratyöskentelyä.

Tarjolla vegaanista ruokaa. Laurea AMK:n bändi Social Club. Järj.

Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry, Asukastila Kivenkolo ja Espoonlahden seurakunta.

Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to 30.5. klo 13.30 Meriemyssä (Merenkäynti 3). Avoin, luottamuksellinen keskusteluryhmä mielen hyvinvoinnin tueksi.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Diakonialounas ma klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta. Kortti- tai käteinen.

Iltasafka to klo 17 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45– 17.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta. Huom.

MUSIIKKI Konsertit Kirkossa soi -palstalla.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

s.9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.–31.5.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka.

Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/ jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook.

Helluntain messu ja kirkkokahvit su 19.5. klo 11 Leppävaaran kirkko.

Mitä kieliä Jumala osaa? Messua toteuttamassa on 1.–3.-luokkalaisten leiri. Kallioniemi, Raunu, Hyry.

Kamarikuoro Murtosointu Seppo Murron johdolla. Päätösmusiikkina anglikaanivirsi Praise, My Soul, the King of Heaven.

Jo joutui armas aika! Messu ja kirkkokahvit su 26.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messua toteuttamassa Anjala 1 -ripariryhmä ohjaajineen. Yletyinen, Raunu, Latvanen.

Arki-illan messu to 16.5., 23.5. ja 30.5. klo 17 Leppävaaran kirkko.

ISIEN SAUNA- JA VIRKISTYSILTA Rento saunailta ma 20.5. klo 17.30 Hvittorpissa. Saunomista, suolaista purtavaa ja leppoista jutustelua.

Mukana Jukka Silventoinen. Omat kyydit / kimppakyydit. Tarvittaessa kysy Jukalta kyytiä tai ilmoita, jos voit tarjota kyytiä: jukka.silventoinen@evl.fi. Isien sivut isille.info #isilleinfo.

LAPSILLE JA PERHEILLE Verkkosivut www.minisiipi.fi.

Some FB & IG & YouTube: @minisiipi.

Lauluja lasten teille -konsertti su 19.5. klo 17 Espoon tuomiokirkko.

Espoon seurakuntien lapsikuorot ja Make Perttilä bändeineen. Mukana Leppävaaran seurakunnan Huiskelapsikuoro, joht. Eeva-Maria Kaarela.

NUORILLE Sateenkaari-Siipi to 16.5. klo 17 Nuortentila Siipi. Sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen.

AIKUISILLE Aikuisten säännöllisesti kokoontuvat ryhmät verkkosivulta www. espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/aikuiset/ryhmat. Äiti Teresa-piiri to 16.5., 23.5. ja 30.5. klo 11 Karakappeli. Klo 12 rukoushetki.

PäiväRaamattupiiri to 16.5. klo 14 Karakappeli.

Varttuneelle väelle: Ma 27.5. klo 13–14 kahvila Leppävaaran kirkko.

K-18 ilta nuorille aikuisille la 18.5. ja 25.5. klo 17 Nuortentila Siipi.

Päihteetön vapaa illanvietto.

Kirkon Raamattupiiri ma 20.5. ja 27.5. klo 18 Leppävaaran kirkko.

Uutun Raamattupiiri ma 20.5. klo 18.15 Uuttu.

Musaryhmä ke 22.5. klo 18.30

KilonRisti. Vapaamuotoista musisointia.

Sley-piiri to 23.5. klo 13 Leppävaaran kirkko, Maisemasali. Vieraana Martti Haverinen.

LuovatKädet ma 27.5. klo 11 Karakappeli.

Etsivä löytää -keskusteluryhmä ti 28.5. klo 13 Raitin Pysäkki. ”Miten saada voitto hengessä?”

Runopiiri ti 28.5. klo 18 Karakappeli.

Vapaaehtoisten kevätjuhla to 30.5. klo 18 Leppävaaran kirkko.

Konsertit Kirkoissa soi -palstalla.

Kevättä rinnassa-kahvikonsertti ma 20.5. klo 13 Leppävaaran kirkko.

Kirkon takaosaa ei videokuvata.

Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Helluntaipäivän messu ”Jumala pyhässä asunnossaan” su 19.5. klo 10. Virta, Hirsto, Rautio. Lauluyhtye Virsiveljet.

Su 26.5. klo 10. Mukana alueen partiolippukunnat. Partiolaisten on mahdollista antaa partiolupaus.

Virta, Vikman, Niinikoski.

Matinkappeli: Su 19.5. klo 12.

Karinen, Rautio.

Su 26.5. klo 12. Suontakanen, Hakomäki. Messussa siunataan seurakunnan vapaaehtoiset työntekijät ja tulevan kesän rippikoulujen isoset.

Olarin kappeli: Su 26.5. klo 12.

Ansamaa, Niinikoski.

KESÄMUSIIKKIA LEPPÄVAARASSA

ILOISTEN LAULUJEN ILTAPÄIVÄ

Konserttisarja soiva kesäkahvila neljänä ke klo 12 Leppävaaran kirkossa, kahvit kirkon pihalla.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kahvija ohjelmamaksu.

12.6. Annukka Nissilä ja Kullervo Latvanen, laulu, Pauliina Hyry, urut ja piano.

26.6. Poliisilaulajat johtaa Robert Ruohola.

17.7. Osmo Palmu, kitara.

31.7. Lavrentchukin musiikkiperhe.

Kesälauluja kirkolla kuukauden ensimmäisinä ke klo 12. Kesäisiä yhteislauluja kanttorin kanssa kirkon pihalla sään salliessa, kahvit lauluhetken jälkeen 5.6., 3.7. ja 7.8.

Siionin kanteleen sävelin ma 27.5. klo 15–16.45 Olarin kirkko, kerhosiipi Kujanpää-huone. Yhteislaulua ja ajankohtaisia kuulumisia Virosta ja Viron lähetystyöstä. Pastori Oiva Hujanen Evankelisestä lähetysyhdistyksestä ja Markus Silvola.

Kolehtiastia Evankelisen lähetysyhdistyksen työlle.

MUSIIKKI

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana varaa aika suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@evl.fi Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30.

Hinta 3 e, alussa lyhyt hartaus.

Kevään viimeinen ruokailu to 23.5.

Food & hope -yhteisöllinen ilta nuorille aikuisille to 23.5. klo 17–20 Nuortentila Siipi. Tehdään yhdessä ruokaa, syödään ja tutustutaan toisiin.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk.

AIKUISTEN RYHMIÄ Kaikki ryhmät: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/aikuiset.

Naisten saunailta Hvittorpissa ke 22.5. Iltapala 3,50 e. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30.

Paluulähtö klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

Lukupiiri to 23.5. klo 14 Matinkappeli. Kirjana Valerie Perrin: Vettä kukille.

Seniorikerhot: Maanantaisin klo 13 Matinkappelilla, keskiviikkoisin klo 13 Olarin kappelilla ja torstaisin klo 13 Olarin kirkolla.

Kirkonmäkikahvila maanantaisin Olarin kirkon kerhorakennus.

Lapsiperheille leikkihuone avoinna klo 10–14. Kahvila auki klo 11–14.

Paikalla myös vapaaehtoinen DigiYstävä, joka auttaa ja neuvoo sinua esimerkiksi älypuhelimen käytössä.

Neulekahvila ma klo 13 Chapple, Iso Omena. Tervetuloa mukaan neuloen, virkaten tai muuten vain!

Paikalla diakoniatyöntekijä Meri Kalanti 050 330 7129.

Miestenvuoro ma klo 13 Chapple, Iso Omena.

Diakonian työpaja ti klo 9 Olarin kirkko, kerhorakennus. Neulotaan yhdesä Äiti Teresa -peittoja.

PorinaPorukka ti klo 10 ValoEmy:n tiloissa Kuitinmäessä (Maapallonkatu 8 E-F).

SAAREEN SAUNOMAA KESÄLLÄ Sekava ry tarjoaa kaupunkilaisille mahdollisuuden saunoa Stora Blindsundin saaressa Matinkylässä KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2024 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.–31.5.

tapiolanseurakunta@evl.fi

KIRKON KEITTOLOUNAS

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA

To 16.5. klo 11.30. Kahvila Valo, Tapiolan kirkko. Hinta 5 e aikuiset, 3–17 v. 2 e, alle 3 v ilmainen. Maksu pankkikortilla. Keittolounas jää kesätauolle. Lounaat jatkuvat to 5.9.

Levollinen rukoushetki pe 17.5. klo 18 Tapiolan kirkko.

BLESS.-ilta nuorille aikuisille su 19.5. klo 17. Raamattua, rukousta, musiikkia, tarjoilua ja vuorollaan opetusta, sekä ehtoollista.

Monikielinen helluntain messu su 19.5. klo 10 Tapiolan kirkko. Messun ovat suunnitelleet ja toteuttavat eri kieliryhmien edustajat sekä Tapiolan seurakunnan kirkkovaltuustoryhmä. Linnoinen, Tervonen, Jurmu. Musiikkissa laulajia eri kieliryhmistä. Messu striimataan Tapiolan seurakunnan Youtube-kanavalle. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Messu su 26.5. klo 10 Tapiolan kirkko. Pyhän kolminaisuuden pyhä. Huotari, Kallio, Malkamäki.

Messun jälkeen kirkkokahvit.

Viikkomessu joka ke klo 8 Tapiolan kirkko.

LAPSIPERHEILLE Perhekerho pe 17.5. klo 9.30 Laajalahden kerhotila.

Perhekahvila ti 21.5. klo 9.30 Tapiolan kirkko, ti 21.5. ja 28.5. klo 9.30 Niittykummun perhekeskus, Niittyportti 4.

Liikkuva perhekerho – familjeklubb i rörelse la 25.5. klo 10 Silkkiniitty. Erilaisia liikunnallisia toimintapisteitä. Ei ennakkoilmoittautumista. Voit tulla suoraan silkkiniitylle tai yhteislähdöllä 9.45 Tapiolan kirkon etuovilta. Löydät paikan Silkkiniityn keskiosasta etsimällä palloja ja viittoja.

Pyhäkoulu su klo 10 Tapiolan kirkko.

Lauluja lasten teille -konsertti su 19.5. klo 17 Espoon tuomiokirkko.

Espoon seurakuntien lapsikuorot ja Make Perttilä bändeineen. Tapiolan seurakunnasta GospelKids – pienet ja isot, joht. Liisa Soinio & Elina Jokivuori. kesäkeskiviikkoisin (5.6.–28.8.).

Saareen haku soutuveneellä Nuottaniemen venesataman itäreunan laiturista kello 17 ja 18. Miehet saunovat ensin klo 17–18:30 ja sitten naiset klo 20:een. Omat eväät, grillausmahdollisuus. Muista laudeliina ym. saunomisvälineet.

Saarimaksu on 4 e. Ei lemmikkieläimiä. Säävaraus, myrskyllä ei saunota. Retki ei sovi liikuntarajoitteiselle. Tiedustelut Sekavan puhelimeen 044 068 8068.

konsertin kesto väliaikoineen noin 1 h 45 min.

Candominon kauneimmat – kesäisten laulujen sing along ma 27.5. klo 19 Olarin kirkko. Candomino ja lapsikuorot esittävät ja esilaulavat suosittuja kesäisiä kappaleita, liity lauluun mukaan valitsemaasi stemmaan. Liput 10 e, lapset ja opiskelijat ilmaiseksi. Tilaisuuden päätteeksi keväistä tarjottavaa.

Lisätietoja: candomino.fi.

MUSIIKKI

Tapiolan seurakunta

Beethoven Effect ke 22.5. klo 19 Olarin kirkko. Konsertillinen Beethovenin jousikvartettotuotantoa nuorten huippumuusikoiden tulkitsemana. Kamus-kvartetti: Terhi Paldanius, viulu, Jukka Untamala, viulu, Jussi Tuhkanen, alttoviulu, Petja Kainulainen, sello.

Liput 10 e Ukrainan tukemiseen,

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14.

Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000,

10 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2024

NUORILLE Sateenkaari-Siipi to 16.5. klo 17 Nuortentila, Alberganesplanadi 1.

Nuortenilta 13–22-vuotiaille sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen.

AIKUISILLE Kristillinen meditaatio to 16.5. klo 19 Tapiolan kirkko.

Avoin rukouspiiri pe 17.5. ja 31.5. klo 18 Tapiolan kirkko.

Raamattupiiri ke 22.5. klo 18.30 Tapiolan kirkko.

Vapaaehtoisten kevätjuhla to 23.5. klo 17–20 Tapiolan kirkko.

Vapaaehtoisten kevätjuhlassa voit tavata muita seurakunnan vapaaehtoisia, Valo-kahvilan terassilla on grilli ja vohvelirauta kuumana.

Tarjolla grilliruokaa ja salaattia, jälkkäriksi vohveleita.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Päivystävä pappi joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

KONSERTIT Duruflen Requiem to 16.5. klo 19 Tapiolan kirkko Graduale-kuoro ja Akateeminen Mieskuoro Psaldo, Lohjan kaupunginorkesteri. Irina Vavilova, urut; Essi Lind, mezzosopraano; Veikko Vallinoja, baritoni; Johtaa Hiski Wallenius. Gounod, Duruflé. Liput 30/25 e Ticketmasterista, sekä tuntia ennen ovelta.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi poikkeusaikataulun mukaisesti.

Ajankohtaiset palveluajat löytyvät verkkosivuiltamme www.kauniaistenseurakunta.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU KLO 10 KIRKOSSA JA KIRKKOKAHVIT Su 19.5. kaksikielinen jumalanpalvelus, saarna Granlund, liturgi Tuomi, kantt. Palolahti, messukuoro. Seppelten lasku Kauniaisten hautausmaalla klo 11:15.

Su 26.5. Anna-Kaisa Tuomen lähtömessu- ja juhla, saarna Tuomi, liturgi Mäkinen, mus. Palolahti, Rohkimainen ja varttuneiden nuorten messubändi.

Su 2.6. saarna Kuula, liturgi Mäkinen, kantt. Palolahti.

MARTAT JA MARIAT To 16.5. klo 12 vierailu Työväen Akatemialla. Ilm. Pirjo Luoma 050 3017028.

Ti 28.5. Retki Backby Kartano, Klaukkalan kirkko, Krannin tila.

Peruutuspaikkoja voi kysyä Pirjolta 050 301 7028 tai pirjo.luoma@evl. fi.

LAPSIPERHEIDEN OLOHUONE PERHESOPPA Kohtaamispaikka lapsiperheille ke 22.5. klo 15–18 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11 (ei ilmoittautumista, maksuton).

Klo 15 välipala alakoululaisille ja kahvi/tee/mehu vanhemmille +

lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16–17.30. Kevään viimeinen.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA To 23.5. klo 14 kirkon alatakkahuoneessa.

Ma 27.5. klo 18.15 Sebastoksen kahviossa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

GRANIPÄIVÄN KONSERTTI Folk-yhtye Mustarastas 30 v-juhlakiertueella to 23.5. klo 19.30 Kauniaisten kirkossa. Susanna Eronen (laulu, tinapilli), Kari Haapala (laulu, kitara), Laura Airola (viulu, nyckelharpa, taustalaulu), Kerttu Terri (haitari), Aki Hauru (kitara, mandoliini, irlantilainen busuki, taustalaulu), Tiro Rohkimainen (kontra&sähköbasso, taustalaulu).

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Espoonlahden kirkko fr 17.5 kl. 18.

Välkommen på en tvåspråkig regnbågsmässa. Jäntti, Iivanainen.

Kyrkkaffe.

Esbo domkyrka sö 19.5 kl. 10.

Tvåspråkig högmässa tillsammans med Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Vi firar både pingst och de stupades dag. Lohi, Leppänen, Mari Mathlin, Kirsi Muurimäki, William Häggblom. Kyrkkaffe.

Södrik kapell on 22.5 kl. 17. Grillkväll med andakt, sommarsånger och -psalmer. von Martens, Leppänen.

Olars kyrka on 22.5 kl. 19. Ungdomsmässa. Dannholm, Lohi, Leppänen.

Esbovikens kyrka lö 25.5 kl. 10.

Högmässa med konfirmation av påskens lägergrupp, Ertman, Dannholm, Leppänen.

Karabacka kapell sö 26.5 kl. 10.

Mässa med sommarpsalmer.

Jäntti, Leppänen. Kyrkkaffe.

Esbo domkyrka sö 26.5 kl. 12.15 Högmässa med sommarpsalmer. von Martens, Brunell. EsVoces och Grazia medverkar.

BARN OCH FAMILJ Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Ti–fr kl.

9.30. Kolla dag / plats: esboforsamlingar.fi Musiklek förmiddag onsdagar.

Info: esboforsamlingar.fi Baby- och Knatterytmik on 22.5 kl. 9.30 Info: esboforsamlingar.fi Olars kyrka lö 25.5 kl. 10.30 Bar-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.–31.5.

nens musiklördag för hela familjen med barn i åldern 0–7 år.

UNGA OCH UNGA VUXNA Församlingens verksamhet hittas på esboforsamlingar.fi

VUXENVERKSAMHET Symamsellerna handarbetar ti 28.5 kl.16–19, Esbo domkyrkas församlingsgård.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Vi har möjlighet att hjälpa med en matkasse om du har ansträngd ekonomi. Diakoner: Nina 050 432 4323, Ani 050 597 3313, Taina 040 547 1856. E-post: förnamn.efternamn@evl.fi, e-tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10– 14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30, tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 19.5 Tvåspråkig gudstjänst på de stupades dag kl. 10. Efteråt uppvaktning vid de stupades gravar.

SÖ 26.5 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 16.5 och 23.5 i övre brasrummet. kl. 10–11.

BIBELSTUDIUM TO 16.5 i övre brasrummet kl.

18.30–19.30. Pastor Henrik Nymalm.

TISDAG 21.5 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 22.5 och 29.5 i övre brasrummet kl. 14.

UNGDOMSKVÄLL FR 24.5 i övre Klubb97 kl. 18–22.

TISDAG 28.5 Familjelyktans vårfest i kyrkans lekpark kl. 9.30–12.

Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30–10.30.

International Espoo International Lutheran Bible Study to 16.5. klo 18 Karakappeli. Gospel text of the next International Lutheran Worship Service at Karakappeli Chapel is read and

discussed. Prayer is a part of the evening. Pastor: Juha-Pekka Rissanen.

Fellowship & Dance Party Sat 18th May at 5 pm, at Soukka Chapel. Discussion, food and dance.

Finnish Language and Coffee on Wednesdays 22nd and 29th May 4 p.m. (16:00) at Suvela Chapel, Kirstintie 24. For you, who study Finnish and know at least some words. For you, who want to speak Finnish and have fellowship. Language Café is open group with volunteers. Coffee, tea, snacks.

Free participation, voluntary payment for coffee. More information: mari.mathlin@evl.fi, p. 050 438 0182.

Espoo International Lutheran Worship / Kaksikielinen messu 26.5. klo 15 Karakappeli. Welcome to worship God as Christians from various backgrounds!

(English-Finnish, englanti-suomi).

Jukka Raunu. Music by Outi Noponen. Sunday School / pyhäkoulu messun aikana.

Venäjänkielinen iltakirkko Uuttu Богослужение без Причастия, каждый вторник в 19:30 в капелле Уутту. Иисусова молитва, Елеопомазание, проповедь, органная музыка. После Богослужения чаепитие и общение.

Venäjänkielinen jumalanpalvelus Богослужение (без Причастия) каждое воскресенье в 15:00 капелле Соукка, Эспоонлахти. Иисусова молитва, Елеопомазание, проповедь, органная музыка. После Богослужения чаепитие и общение.

Yhteiset Näkövammaisten retki Albergan kartanoon ja puutarhaan to 23.5. klo 13–16. Tutustumme ensin Albergan kartanon historiaan ja sen jälkeen siirrymme kehän toiselle puolen puutarhaan, joka on muinaismuistolailla suojeltu ja kunnostettu. Huom. Retki ei ole liikuntarajoitteisille täysin esteetön. Säävaraus. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 20.5. mennessä Minna Martiskainen p. 040 734 7715 tai minna. martiskainen@evl.fi.

Näkökulma – vertaistukiryhmä näkövammaisille ma 20.5. klo 13 Espoon seurakuntayhtymän virasto. Vieraana sairaalapastori Tarja Mikkola ja viittomakielisen työn Annika Pajunen. Aiheena seurakuntien saavutettavuus. Vertaistukiryhmä sekä vähän aikaa että pidemmän aikaa näkövammansa kanssa eläneille. Ryhmän ohjaajana toimii näkövammaistyön diakoniatyöntekijä Minna Martiskainen. Lisätiedot Minnalta p. 040 734 7715 tai minna. martiskainen@evl.fi.

Elämänkaari

ret ja Luoma Panu Johannes, Rönnkvist Tommi Kristian ja Uusivuori Niina Marika, Pakanen Valtteri Topias ja Tölli Laura Sini Emilia, Kauria Janne Tapani ja Kymäläinen Kirsi Johanna.

Hautaan siunattu Tuominen Maija Annikki 95 v, Kankaanpää Mikko Johannes 93 v, Väisälä Raili Tuulikki 91 v, Nummela Arvi Uolevi 90 v, Illman Mirja Kyllikki Synnöve 87 v, Huolman Hilkka Helena 83 v, Kari Taisto Kalevi 80 v, Havukainen Raili Helena 77 v, Nissinen Riitta Maiju Marketta 71 v, Karisto Paula Kaarina 66 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURA KUNTA

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastettu Arento Noah Daniel Onni, Ayena Dalia Grâce Ekeni, Heikkilä Pihla Helmi Amanda, Marila Melina Amanda, Pöntinen Hugo Tapio, Tapio Onni Juhani Wilhelm.

Avioliittoon aikovat Korpinoro Kirsi Henna Päivikki ja Mäkelä Ville Valtteri.

Hautaan siunattu Ruhanen Kaarlo Lauri 94 v, Vesa Hilkka Marjatta 84 v, Viitala Seija Annikki 84 v, Kukkonen Valio Juhani 79 v, Willstedt Eila 77 v, Irfan Iftikhar 71 v, Linne Virva Sinikka 70 v, Lukkaroinen Ari Jouni 65 v, Perttula Reija Marja 65 v, Pohjaniemi Jouko Tapio 65 v, Koljonen Veijo Esa Antero 57 v.

Kastettu Karjomaa Sofia Chih-Hsuan Maila, Koskinen Helmi Maria, Kotilainen Hugo Vilhelmi, Munne Olivia Isabella, Munne Viola Melissa, Pajula Eino Onni Aarne, Sundvik Derya Eda Adalia.

Avioliittoon aikovat Haataja Johannes Samir ja Hassila Linnea Kanerva.

Hautaan siunattu Hannula Irma Inkeri 96 v, Koljonen Hilkka Anneli 91 v, Rastas Pirkko Sinikka 87 v, Kaijanen Ritva Tellervo 86 v, Virolainen Raimo Tapio 84 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu Paasonen Eetu Onni Juhani, Schmidt Stella Tuuli Amanda, Sipiläinen Sofia Seela Sylvia, Tetri Sonja Annika Hannele, Toivola Adriana Isabel Oceana Katariina.

Avioliittoon aikovat Hirvonen Noora Aira Alviina ja Huokuna Tuomas Touko Pekanpoika.

Hautaan siunattu Suikkanen Aili Inkeri 100 v, Peräsalo Ulla-Maija Ingeborg 89 v, Paukkunen Ilmari Into 87 v, Mäkitalo Eeva Leila Tuulikki 86 v, Westermarck Elias 85 v, Pesonen Martti Kalevi 82 v, Rokala Kristiina 80 v, Lehtomaa Raija Maria 75 v, Vahervuo Irma Anneli 74 v, Wedeman Riitta Maarit 72 v, Laine Arja Kaarina 70 v, Hartikainen Lassi Pekka 69 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu Heikkilä Mira Kristina, Hirvelä Ella Aino, Joukama Linnea Ellen, Korvenpää Lenni Erik, Leinonen Frans Tuomas Eemil, Leinonen Lukas Arttur Samuel, Matilainen Viola Helena Mimosa, Porter Sylvi Helena, Svento Edward August Alexander, Torkkeli Linnea Alexandra.

Avioliittoon aikovat Linnaluoto Marianne Milla Maa-

Kastettu Anderson Luka Elias, Myyryläinen Touko Eemeli, Niemi Roope Johannes, Ståhle Ellen Mathilda, Valakari Valter Tapio Vihtori.

Avioliittoon aikovat Karvonen Riina Tuulia ja Leinikki Mika Aleksi, Junter Einari ja Lohva Hanna Maria.

Hautaan siunattu Hokkanen Helmi 97 v, Tuononen Rauha Kyllikki 94 v, Vikkula Pirkko Eeva Annikki 90 v, Karlsson Karl-Henrik Ivar 79 v, Tenetz Ellen Marjatta 76 v, Kaasila Esko Juhani 64 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpt/Kastettu Fabricius Arthur Hugo Anders, Martin Celina Victoria Maria, Martin Emelie Alexandra Irene, Pernell Elliot Alvar.

Avliden/Hautaan siunattu Ekelund Mildrid Edith 101 år, Winqvist Ada Lisette 92 år, Laurén Gunilla Ingeborg 76 år, Lindberg Yrjö Gunnar 67 år, Savonius-Makkonen Anna-Maria 62 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2024 11

KIRKOISSA SOI 17.–31.5.

Musiikkia Espoossa ja Kauniaisissa MAARIT KYTÖHARJU

TORSTAI 16.5.

Duruflen Requiem klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Gradualekuoro ja Akateeminen Mieskuoro Psaldo, Lohjan kaupunginorkesteri.

Irina Vavilova, urut, Essi Lind, mezzosopraano, Veikko Vallinoja, baritoni, johtaa Hiski Wallenius.

Gounod, Duruflé. Liput 30/25 e Ticketmasterista sekä tuntia ennen ovelta.

LAUANTAI 25.5.

Akateemisten Muusikoiden kevätkonsertti klo 16 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Keväistä musiikkia. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle.

PERJANTAI 17.5.

Kevätmatinea-harppukonsertti klo 18 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Nuoret harpputaiturit lavalla. Viisivuotias harpisti Jooa Vikki yhdessä urkuriäitinsä Elisa Vikin kanssa. Koko perheelle mahdollisuus tutustua taivaallisiin ja kiehtoviin säveliin. Vapaa pääsy.

Maan ja taivaan väliltä – Exodus.

Nuorten ja nuorten aikuisten kuoron konsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Petri Kangas, piano, Make Perttilä, kitara, Heikki Pohto, saksofoni, Teemu Keränen, basso, Pekka Nyman, perkussiot, Murkku Merikallio, äänentoisto, Anna-Liisa Haunio, kuoronjohto. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelma 10 e.

LAUANTAI 18.5.

Jylla Ensemble, johtajana Erkki Sipilä klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Säveltäjinä mm.

Chydenius, Palmgren, Arcadelt, Bennett, Guerrero, Mendelssohn ja Wilbye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAI 19.5.

Käy mun vierelläin – Naiskuoro Luminosa klo 15 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Kepeää ja kirkollista. Johtaa Krista Pellikka, pianistina Hilkka Kangasniemi.

Vapaa pääsy.

Lauluja lasten teille – Espoon seurakuntien lapsikuorojen konsertti klo 17 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Sata lasta ja bändi – raikkaat, uudet lasten virret.

Tuike, Hohde, Säihke & Välke, joht.

Sirke Mäki, Iida-Maria Ruusukallio & Elisa Murtoperä (Espoon tuomiokirkkoseurakunta), Huiske, joht.

Eeva-Maria Kaarela (Leppävaaran seurakunta), GospelKids - pienet ja isot, joht. Liisa Soinio & Elina Jokivuori (Tapiolan seurakunta).

Make Perttilä, kitarat ja laulu, Heikki Pohto, huilu, Teemu Kerä-

Laura Airola, viulu, nyckelharpa, taustalaulu, Kerttu Terri, haitari, Aki Hauru, kitara, mandoliini, irlantilainen busuki, taustalaulu, Tiro Rohkimainen, kontra & sähköbasso, taustalaulu.

SUNNUNTAI 26.5.

Sua vain yli kaiken – Lauluja rakkaudesta klo 17 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2. Kukka ja Jaakko Niinikoski, laulu, Lauri Kinnunen, piano, Tuomas Perkiö, sello. Vapaa pääsy.

Tuuli hiljaa henkäilee – Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron kevätkonsertti klo 18 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Johtaa Kullervo Latvanen. Vapaa pääsy.

MAANANTAI 27.5.

Kamus-kvartetti esiintyy Beethoven Effect -konsertissa keskiviikkona 22. toukokuuta Olarin kirkossa. Liput maksavat 10 euroa ja niiden tuotolla tuetaan Ukrainaa. nen, kontrabasso, Mikael Seire, lyömäsoittimet. Kesto on noin 40 min. Vapaa pääsy.

Kaupungin äänet -konsertti, Akateeminen puhallinorkesteri ja Puhallinorkesteri Apollo klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Vanhempaa ja täysin uutta suomalaista musiikkia. Kapellimestarina Jyri Nissilä. Pekka Haahti, baritoni. Sibelius, Melartin, Hylkilä, Forsström, Pylkkänen, Nissilä.

Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Maksutavat: käteinen, Mobilepay ja luottokortti.

konsertin jälkeen. Vapaa pääsy.

Tapiolan kamarikuoro klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Johtajana Hannu Norjanen.

Bruckner, Pärt, Mäntyjärvi, Kortekangas.

MAANANTAI 20.5.

TORSTAI 23.5.

Kevättä rinnassa -kahvikonsertti klo 13 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Kvartettilaulua, sooloja, keväisiä yhteislauluja.

Juontaa Kimmo Vuorialho, kanttorit Kullervo Latvanen ja Pauliina Hyry sekä kanttoriharjoittelija Ruth Saarinen, sopraano. Konsertti on kaikille avoin ja se päättää samalla varttuneen väen kerhojen kevätjuhlan. Kaikille avoimet kahvit

Eve & Ossi: Viherlaaksopäivän iltakonsertti klo 19 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2. Sielua ja korvia hivelevän duon omaa musiikkia. Vapaa pääsy. Teetä tarjolla klo 18.30 alkaen.

Granipäivän konsertti Folk-yhtye Mustarastas 30 v-juhlakiertueella klo 19.30 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Susanna Eronen, laulu, tinapilli, Kari Haapala, laulu, kitara,

KESKIVIIKKO 22.5.

Beethoven Effect klo 19 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Kamuskvartetti: Terhi Paldanius, viulu, Jukka Untamala, viulu, Jussi Tuhkanen, alttoviulu, Petja Kainulainen, sello. Liput 10 e Ukrainan tukemiseen.

Candominon kauneimmat – kesäisten laulujen sing along ma 27.5. klo 19 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Candomino ja lapsikuo-

rot esittävät ja esilaulavat suosittuja kesäisiä kappaleita. Kuulijat voivat liittyä lauluun mukaan valitsemaansa stemmaan. Liput 10 e, lapset ja opiskelijat ilmaiseksi.

Tilaisuuden päätteeksi keväistä tarjottavaa. Lisätietoja: candomino. fi.

TORSTAI 30.5.

Hyvä arki kantaa – hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Laulaja Tommi Läntinen, gospelmuusikko Pekka Simojoki, kanttori-hanuritaiteilija Jussi Keltakangas ja oopperalaulaja Matti Turunen. Juontajana Alma Hätönen. Ohjelma 15 e Hyvän Arjen toiminnan tukemiseksi.

SUNNUNTAI 2.6.

Suvisunnuntain iltamusiikki – Tuomiokirkon kesäkonserttisarjan avajaiskonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5.

Candomini-lapsikuoron ja baritoni Jussi Vänttisen vaellusaiheista musiikkia. Suvisunnuntain iltamusiikki -konserttisarja jatkuu 11.8. asti sunnuntaisin klo 19. Konsertteihin on vapaa pääsy.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Tiistai 21.5.

Trio Zorbas -yhtye esittää kreikkalaisia säveliä, Vantaa 50 vuotta -juhlaviikkojen ohjelmaa klo 18 Vantaalla Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Muun muassa kreikkalaisten säveltäjien Mikis Theodorakis ja Manos Hadjidakis musiikkia. Maaria Vannemaa viulu & laulu, Kari Vannemaa buzuki, Petri Lampinen kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Torstai 23.5.

Rautavaara: Vigilia klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kamarikuoro Kaamos, Somnium Ensemble, Niall Chorell, tenori, Tuukka Haapaniemi, basso, Helianna Herkkola, sopraano, Elisabet Petsalo, altto, Sampo Haapaniemi, baritoni. Liput 30/20 e Holvi-

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

verkkokaupasta holvi.com/shop/ somniumensemble/section/paasyliput ja ovelta.

Lauantai 25.5.

Gospel in the City klo 18 Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Gospel Helsinki -kuoro, Gospelia Kaikille -kuoro, solistina Mikael Svarvar, Joonatan Rautio, saksofoni ja piano, Juho Kivivuori, basso, Sami Koskela, lyömäsoittimet, Saku Mattila, kitara. Liput 29,10/23,60/15,60/9,60/1,60 e lippu.fi.

Brahms! klo 18 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Suomen Laulu. J. Brahmsin kuoromusiikkia a cappella ja säestyksellä. Salla Pynssi, piano, Joonas Minkkinen, urut ja piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.