Kirkko ja kaupunki 2023 04 Espoo

4

2.3.2023 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Hiusten juurilla s. 4

Jokainen ahdistuu joskus s. 12

PAKOLLINEN PYSÄHTYMINEN Samu Haber joutui miettimään elämänarvonsa uusiksi s. 20

Pääkirjoitus

Eilen

Kirkon kieli kaipaa tulkkausta

Yksi ainoa auringonsäde riittää hävittämään miljoonia varjoja.

KOLME VIIKKOA SITTEN, sexagesimana, 2. sunnun­ taina ennen paastonaikaa, osallistuin messuun koti­ seurakunnassani. Moniko lukijoista putosi jo kär­ ryiltä?

Kyseisessä jumalanpalveluksessa oli mukana kym­ meniä rippikoululaisia. Päivän teemana oli Jumalan sanan kylvö. Heti ensimmäisessä raamatunkohdassa kehotettiin kylvämään oikeudenmukaisuutta, korjaa­ maan uskollisuutta ja raivaamaan itselle uudispelto.

Siinä myös varoitettiin kyntämästä jumalattomuuden peltoa ja syömästä valheen hedelmää.

KIRKON KIELEEN TOTTUNEELLE nämä 700­luvulla en­ nen Jeesusta eläneen profeetta Hoosean vertauskuvat aukeavat. Mutta mitä ajattelee nuori, joka istuu hup­ parissaan penkissä, on herätetty aivan liian aikaisin ja haluaisi vain selata kännyk­ käänsä?

Raamatun kieli kuvaa monia asioita maaseudun elämään liit­ tyvillä sanoilla ja vertauskuvilla.

Jos nuori on asunut ikänsä kau­ pungissa, uudispellon raivaami­ sen tarve ei ihan heti aukea il­ man selitystä.

Kirkon rikas symboliikka, kuten alttarivaatteissa näky­ vät kalat, korkeassa valkoisessa kynttilässä oleva Kristus­mono­ grammi, pappien asut ja litur­ giset värit ovat monille nuoril­ le outoja. Samoin virret ja urku­ musiikki ovat jotain muuta kuin

se musiikki, jota nuoret ja monet vanhemmatkin ovat tottuneet kuuntelemaan. Outous, rikas symboliikka ja mystiikka voisivat olla positiivinen juttu, jos asioita se­ litettäisiin ja havainnollistettaisiin.

Tänään

OLEN KERRAN OLLUT mukana häissä, joissa isolle kut­ suvierasjoukolle oli järjestetty kulttuuritulkkaus, mer­ kityksiä avaava moniste eli kirkko–suomi­sanakirja.

Sellainen voisi olla tarpeen satunnaisille kirkossa kä­ vijöille. Toki papin tehtäviin kuuluu avata asioita, ja niin hyvässä saarnassa tehdäänkin. Vaan oivalletaan­ ko kirkossa riittävän hyvin, miten kaukana sen käyt­ tämä kieli on nykyihmisten maailmasta? Vaikka asioi­ ta ei tarvitse selittää puhki, niitä voisi avata niin, ettei messua silti venytetä.

Alussa mainittu sexagesima tarkoittaa muuten kuuttakymmentä. Sen verran aikaa oli jäljellä pääsiäiseen.

Onko ihmismielelle tervettä jatkuvasti reflektoida itseään ja pyöriä tiiviisti oman navan ympärillä? Itsetutkiskelua on hyvä tehdä, mutta ei koko ajan.

Välillä on hyvä vain elää.

TOIMITTAJA AINO HUILAJA TUNNE & MIELI -LEHDESSÄ 1/2023

PAULI JUUSELA

Iankaikkisesti

vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”

Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut.

Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni.

PSALMI 139: 1–2

UUDISPELLON RAIVAAMISEN TARVE EI IHAN HETI AUKEA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Olen nähnyt ikkunalaudalla ihmeen.

Olen seurannut, kuinka ruttuinen herne kasvattaa verson, joka ojentuu valoon.

Olen elänyt pienten alkujen aikaa ja pyydän: anna minunkin versoa jälleen.

ITALIALAINEN MUNKKI FRANCISCUS ASSISILAINEN (1181–1226)

Kirkko ja kaupunki

4

2.3.2023

Seuraava lehti ilmestyy 16.3.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Yksinasuvia syrjitään lainsäädännössä, politiikassa ja palveluissa” Yksinasuvat-yhdistyksen puheenjohtaja Raija Eeva toivoo yhteiskunnan ottavan paremmin huomioon yksinelävien tarpeet.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SUVI ELO

1

Raija Eeva, miksi ryhdyit yksin­ asuvien puolestapuhujaksi?

– Kun aloitin 1990-luvun lopussa työt Turun tuomiokirkkoseurakunnan diakonina, huomasin, että alueella oli paljon työikäisiä yksinasuvia. Ryhdyin vetämään sinkkutoimintaa, ja tilaisuuksiin osallistui parhaimmillaan kerralla noin 250 ihmistä.

– Yksinasuvien suuri määrä kiinnosti minua niin paljon, että aloin etsiä aiheesta tutkimusja tilastotietoa. Sellaista ei juurikaan löytynyt 2000-luvun alussa. Yritin ensin yksin vaikuttaa tämän yhteiskunnallisesti tärkeän ilmiön esiintuomiseen. Sitten halusin mukaan joukkovoimaa ja perustin Yksinasuvat-yhdistyksen vuonna 2009.

2

Kuinka paljon Suomessa on yksinasuvia?

– Vuonna 2021 Suomessa oli 1,28 miljoonaa yksinasuvaa, kun vielä 1990-luvun lopulla heitä oli alle miljoona. Yksinasuvista yli puolet on työikäisiä eli 25–64-vuotiaita. Noin joka kolmas yksinasuva on yli 65-vuotias. Nuorten osuus on paljon pienempi kuin on kuviteltu, sillä noin 10 prosenttia yksinasuvista on alle 25-vuotiaita.

– Yhteiskunta on muuttunut siten, että nykyään meillä on kaksi keskeistä elämänmuotoa: yksinasuvat ja perheelliset.

3

Miten yksinasuvat on otettu huomioon yhteiskunnassa?

– Yksinasuvista käytetään edelleen asiattomia määreitä, kuten yksinäinen, perheetön, vanhapiika ja peräkamarin poika. Ajatellaan jopa, että yksinasuminen olisi jotenkin väliaikaista elämää, koska parisuhdenormi on yhteiskunnassamme niin vahva. Tämän vuoksi yksinasuvia syrjitään yhä lainsäädännössä, politiikassa ja palveluissa. Yleisin syrjinnän muoto on huomiotta jättäminen. Myös kirkon toiminta on hyvin perhekeskeistä.

– Yksinasuvilla on paljolti erilaiset tarpeet kuin perheellisillä. Asian selvittämiseen tarvittaisiin paljon enemmän tutkimustyötä. Yksinasuvien ongelmienkin katsotaan olevan henkilökohtaisia ja yksilön itsensä ratkaistavissa. Sen sijaan perheiden tukena on vahvoja järjestöjä, ja puolueetkin ajavat yleensä vain perheellisten asioita.

4

Miten yksinasuvien tilannetta voisi kohentaa?

– Yksinasuvat elävät aivan normaalia arkea. Pitäisi kuitenkin huomioida, että elämä on taloudellisesti raskaampaa, kun joutuu maksamaan yksin asumiskustannukset ja kaiken muun elämiseen liittyvän. Yksinelävällä kotitalousvähennys on pienempi kuin pariskunnilla yhteensä, ja monet muutkin sosiaaliset tukimuodot suosivat perheellisiä.

– Tärkeää myös olisi, että yhteiskunnan palveluissa otettaisiin yksinasuvat paremmin huomioon, sillä aina ei pysty turvautumaan sukulaisten tai ystävien apuun. Esimerkiksi kotiuttaminen päiväkirurgiasta voi olla yksinelävälle haastava tilanne, koska edellytyksenä on toisen ihmisen läsnäolo kotona.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Koen pyhyyttä katsoessani taivaan linnunrataa tai sitten jotain hyvin pientä asiaa luonnossa. Kumpaankin sisältyy suurta ihmettelyä elämän monimuotoisuuden edessä. ■ Raija Eeva on vieraana 16.3. klo 13 Torstaina iltapäivällä -keskustelutilaisuudessa Kallion kirkossa. Vapaa pääsy.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 3

Kutrit kuo Hiukset on nähty monissa kulttuureissa seksuaalisuuden symbolina.

Hiuksia käytetään edelleen yhteiskunnallisen kontrollin ja ulossulkemisen välineenä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

siin

APOSTOLI PAAVALIN mu­ kaan oli luonnon laki, että naisilla oli pitkät hiukset ja miehillä ly­ hyet. Paavalin mielipi­ teeseen on todennäköi­ sesti vaikuttanut antii­ kin ajan uskomus, että ihmisen sukupuolirau­ haset sijaitsivat aivois­ sa. Miehillä piti olla ly­ hyet hiukset, jotta sie­ menneste ei varastoi­ tuisi pitkiin hiuksiin.

Naisilla taas tuli olla pit­ kät hiukset, koska usko­ musten mukaan siemennes­ te imeytyi hiusten välityksellä sikiöön. Mitä tuuheammat ja pidem­ mät hiukset, sen hedelmällisempi nainen.

Seksuaalimoraalin vuoksi antiikin naisten piti peittää päänsä julkisissa

HANS NISSEN

O

hjeita, joilla säädellään hiusten leikkaamista, pesemistä, peittämis­ tä ja muotoilua, löytyy eri uskontojen teksteis­ tä. Usein säännökset kos­ kevat naisia. Myös miesten ulkonäköön liittyviä ohjeita on runsaasti. Osa niistä määrittelee miehille soveliaan hiusten pituuden, useimmat käsittelevät parran muotoilua.

Vanhasta testamentista löytyy useita pitkätukkaisia miehiä. Heistä tunnetuin on Simson, joka oli niin vahva, että pys­ tyi repimään leijonan hengiltä paljain käsin. Simsonin voimien lähde olivat hänen pitkät hiuksensa. Simson oli na­ siiri eli askeettilupauksen tehnyt hen­ kilö. Nasiirilupauksessa sitouduttiin siihen, että ”ei partaveitsi saa kos­ kea nasiirin tukkaa eikä partaa” (4. Moos. 6:5). Simson kuitenkin menetti hiuksensa ja voimansa, kun hänen rakastettunsa Delila leikkasi ne pois.

Upeat kutrit oli myös kunin­ gas Daavidin pojalla Absalo­ milla. Hän ajatti tuuheat hiuk­ sensa kerran vuodessa. Hiuk­ set koituivat myös Absa­ lomin kohtaloksi. Hän jäi kuohkeasta kuontalostaan kiinni puiden oksiin, ja vi­ holliset keihästivät hänet.

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

tiloissa. Etenkin naimisissa oleville nai­ sille pään peittäminen oli tärkeää. Vain prostituoidut kulkivat kaupungilla hiuk­ set hulmuten.

Paavalin mukaan naisten tuli rukoilla pää peitettynä. Katolisessa ja ortodok­ sisessa kirkossa perinne on jatkunut tä­ hän päivään saakka. Myös ortodoksijuu­ talaiset naiset ja musliminaiset peittävät päänsä siveyssääntöjen vuoksi.

VAALEAA HIUSTEN VÄRIÄ tavoitellaan jo­ ka puolella maailmaa. Tämä johtuu ko­ loristisesta eli luokittelevasta ajatusmal­ lista, jossa valkoinen iho, kasvonpiirteet ja hiukset arvotetaan muita korkeam­ malle. Tämä on johtanut siihen, että ruskeita hiuksia ympäri maailman yri­ tetään vaalentaa, kiharoita suoristaa ja hiusten karkeutta silottaa.

”

Kolorismin vuoksi ruskeita hiuksia ympäri maailman yritetään vaalentaa, kiharoita suoristaa ja hiusten karkeutta silottaa.

Vuonna 2021 laulaja Chisu esiintyi Vain elämää ­ohjelmassa lettikampauk­ sessa. Chisu pyysi kampaustaan anteek­ si sosiaalisessa mediassa jo ennen oh­ jelman esittämistä televisiossa. Chisun anteeksipyyntö liittyy keskusteluun kulttuurisesta omimisesta ja vallankäy­ töstä. Tämä tarkoittaa sitä, että enem­ mistöön kuuluva henkilö ottaa omaan käyttöönsä vähemmistökulttuurin ta­ poja tai piirteitä ja hyötyy niistä. Afro­ hiukset ja niihin liittyvät lettikampauk­ set, kuten corn row ­letit ja pikkuletit on usein tuomittu valtaväestön taholta epäsiisteiksi. ■ Lähteet: ortodoksi.net, Mona Eid (toim.): Kiharoita – Kirjoituksia hiuksista (S&S 2023) ja Yudit Kornberg Greenberg: The Body in Religion – Cross-Cultural Perspectives (Bloomsbury 2018).

Menevän miehen tie Elän yötä päivää liike-elämän kiihkeässä maailmassa. Saan palkan siitä, että homma toimii. Pääjohtajakin on huomannut kykyni ja lupailee ylennystä.

Minulla on vain hyödyllisiä ihmissuhteita. Ainoa poikkeus ovat vaimoni ja kaksi lasta. Kun näen tyylikkäitä ja sivistyneitä naisia, vertaan väkisinkin heitä vaimooni, jonka elämä on täynnä lastenvaatteita ja siivoamista ja puheet sen mukaisia.

Nukun huonosti, pääasiassa konjakin avulla. Joskus tulee vihlova päänsärky tai puristava tunne rintaan. Olen kuin jännitetty teräsjousi, ja se alkaa tuntua sietämättömältä.

Tapasin yllättäen opiskeluaikaisen kilpailijani, meitä oli kaksi menevää miestä. Kaveri oli edennyt nopeasti johtavaan asemaan, käyttänyt liikaa henkisiä voimavarojaan, saanut yhä parempaa palkkaa, vapaan auton ja edustusmäärärahat… Ja luopunut vapaaehtoisesti kaikesta.

Kaveri valitsi kahdeksan tunnin työpäivän ilman matkoja, edustustehtäviä, luontaisetuja ja arvostettua asemaa. Ja hitto soikoon, mies on nyt vapautuneen ja tyytyväisen näköinen.

Mies puhuu Jumalan siunauksesta, jonka saa terveiden lasten ja elämänmyönteisen vaimon kautta. Väittää elintasonsa nousseen, kun sen laskee rahan ja vapaa-ajan summana. Hän kertoo lasten kerhoista, hyvistä naapureista ja muusta elämänsä sisällöstä. Asioista, joita minulla ei ole.

Illalla kotona katson nukkuvaa lastani. Hengitys salpautuu, kyyneleet tulevat silmiin. Kädet hapuilevat ristiin.

Ja sinä yönä menevä mies kuolee. Tilalle syntyy aviomies, jota esimiehet ja työtoverit pitävät idioottina, joka menetti paljon. He eivät tiedä, että tilanne on täysin päinvastainen.

Lyhennelmä artikkelista, joka julkaistiin 9.1.1974. Samana vuonna presidentti Urho Kekkonen aloitti poikkeuslailla nelivuotisen jatkoajan ja ruotsalainen ABBA voitti Euroviisut kappaleellaan ”Waterloo”. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

”Kun tulin vuonna 2008 esiin, ei homoja ollut kovin paljon julkisuudessa. Se kuran määrä, mitä sain, oli käsittämätöntä. Huutelua, pelottavia kohtaamisia kadulla.

Ajattelin, että se koituu kohtalokseni.”

TV-PERSOONA NIKO SAARINEN MITÄ HELVETTIÄ? -PODCASTISSA, JOKA ON KUUNNELTAVISSA SPOTIFYSSA TAI OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 5

– Kuvaan levyllä nuoren ihmisen kasvukipuja – oman paikan löytämisen ja rakastamisen vaikeutta. Miten löytää oma tie eikä vain ajautua johonkin?

Kaunis nimikappale Kevät on aina jossain syntyi melkein seitsemän vuotta sitten. Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatusta opiskellut Malve oli silloin opiskelijavaihdossa Göteborgissa.

– Kevät on minulle tärkeä vuodenaika, koska se sisältää toiveikkuutta. Göteborgissa kaipasin ystäviäni, ja minusta tuntui, että nuoruus kestää vain hetken niin kuin kevätkin. Mietin myös, miten voin hyväksyä elämän muuttumisen, mikä kuitenkin väistämättä tapahtuu.

Tuuli Malven esikoislevyn laulut kertovat nuoren ihmisen kasvukivuista ja luonnosta.

Luonto sydämellä Muusikko Tuuli Malve on huolissaan luonnon tilasta.

– Kristityn pitäisi rakastaa paitsi lähimmäistä myös luontoa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

L

aulaja-lauluntekijä Tuuli Malve julkaisi esikoislevynsä viime joulukuussa taiteilijanimellä Kaisla Tuuli.

Kevät on aina jossain -levylleen säveltämäänsä musiikkia Malve kutsuu runopopfolkiksi. Hän soittaa itse levyllä pianoa, ja mukana laulamassa ja soittamassa on toistakymmentä muusikkoystävää. Oman

HY VÄN TÄHDEN. 82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

Vt. päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

sooloprojektin lisäksi hän keikkailee gospelbändi Maksettujen Viulujen kanssa ja on toiminut myös Lyytin keikkaviulistina.

– Olen soittanut paljon kansan- ja maailmanmusiikkia, ja levyllä on kuultavissa vaikutteita niistä. Runoja taas olen kirjoittanut pienestä pitäen, ja laulujen sanat ovat minulle yhtä tärkeitä kuin sävelmät, Malve kertoo.

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

TUULI MALVEN lauluissa on näkyvissä myös luonnon arvostus.

– Asuin melkein kymmenen vuotta Helsingin kantakaupungissa, mutta muutin vuosi sitten Mellunmäkeen, lähemmäksi luontoa. Äskettäin näin aamulenkillä kaksi peuraa. On aina koskettava hetki, kun kohtaa eläimiä luonnossa.

Malve on huolissaan luonnon tilasta. Hän kokee erityisen rankkana sen, miten ihmiskeskeistä kulttuurimme on.

– Ihminen käyttää luontoa hyväksi mielin määrin, ja siksi tarvitaan lainsäädäntöä rajoittamaan meitä, Malve sanoo.

Hänen mielestään luonnonsuojelujärjestöt, kansanliikkeet ja itse kunkin henkilökohtainen luonnon puolesta toimiminen antavat toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

– Minusta kristityn pitäisi rakastaa paitsi lähimmäistä myös luontoa – ja varjella sitä. Uskon, että Jumala haluaa eläimiä kohdeltavan kunnioittavasti, olivat ne sitten villi-, lemmikki- tai tuotantoeläimiä. Jeesus sanoo Luukkaan evankeliumissa koskettavasti, että varpusia saa kahdella kolikolla viisi, mutta silti Jumala ei unohda yhtäkään niistä.

LUONTOTEEMAA Tuuli Malve tuo jonkin verran esiin myös työssään osa-aikaisena nuorisomuusikkona Roihuvuoren seurakunnassa. Malve vetää siellä lasten ja nuorten kuoro- ja bänditoimintaa, vastaa nuorten messujen ja konfirmaatioiden musiikista ja on mukana isoskoulutuksessa.

– Varsinkin vaellusripareilla on ollut luontevaa puhua siitä, millainen on hyvä suhde luontoon. Olen varmaan ollut joidenkin nuorten mielestä ärsyttävä, kun olen kieltänyt vaelluksilla kannettavat kaiuttimet. Lapsille taas on yleensä itsestään selvää luonnon ja jokaisen ötökänkin kunnioittaminen. ■ Tuuli Malve eli Kaisla Tuuli esiintyy ke 15.3. klo 20 Tenho Restobaarissa Helsinginkadulla.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Suomessa vainajan tuhkien viimeinen sijoituspaikka merkitään krematorioiden ylläpitämään rekisteriin. Brasiliassa vainajan tuhkat voi halutessaan heittää taivaan tuuliin laskuvarjohypyn aikana.

Ruumiin voi siunata yleisellä rannalla – totta vai tarua?

Hautauskulttuuri on muuttumassa entistä yksilöllisemmäksi. Millaisia vaihtoehtoja vainajan viimeiselle matkalle on?

tarvitaan vasta hautausmaalle siirryttäessä.

Pääkaupunkiseudulla iso osa siunauksista tapahtuu kirkossa.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA MAURUCIO GRAIKI / ISTOCK

Väite: Jokainen voi perustaa oman hautausmaan.

Totta. Jokainen voi perustaa itselleen yksityisen hautausmaan, mikäli hänellä on sopiva maa-alue ja viranomaisilta heltiää lupa hautausmaan perustamiseen.

Säveltäjä Jean Sibelius ja hänen puolisonsa Aino Sibelius on haudattu heidän kotitalonsa, Ainolan, pihalle. Suomessa on myös perheitä, joilla on oma yksityinen hautausmaa.

Yksityisen haudan tai hautausmaan perustamisesta päättää aluehallintovirasto, ja sen ylläpidosta määrätään hautaustoimilaissa. Hautausmaa-aluetta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen ennen kuin viimeisestä hautauksesta on kulunut 25 vuotta.

Väite: Ruumisauto voi olla minkä värinen vain.

Totta. Suomalaisessa lainsäädännössä ei ole määritelty, minkä värinen ruumisauton tulee olla.

Lainsäädäntö kuitenkin ohjailee hautausautojen väritystä vahvasti.

Autoverolain mukaan mustat, harmaat ja valkoiset ruumisautot ovat autoverovapaita. Sinisen, vihreän tai vaaleanpunaisen auton voi siis rekisteröidä ruumisautoksi, mutta siitä joutuu maksamaan autoveron. Väristä riippumatta ruumisautossa tulee lain mukaan olla sisätilan jakava nostoikkuna ja lava, jolle arkku asetetaan.

Mustat ja tummanharmaat ruumisautot ovat Suomessa yleisimpiä, mutta viime vuosina valkoiset autot ovat kasvattaneet suosiotaan.

Esimerkiksi Kari Tapion ja Matti Nykäsen hautajaisissa arkkua kuljetti valkoinen ruumisauto.

Väite: Ruumiin voi siunata yleisellä rannalla.

Totta. Vainajan siunaaminen yleisellä rannalla on mahdollista, mikäli siunaava pappi siihen suostuu ja tilaisuuden järjestämiseen on maanomistajan lupa.

Tilaisuus ei saa aiheuttaa häiriötä sivullisille.

Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkojärjestyksessä sanotaan, että pappi toimittaa siunauksen kirkossa, kappelissa, siunauskappelissa, haudalla tai vainajan kotona. Usein siunauspaikan valintaan vaikuttavat paitsi käytännön syyt myös omaisten ja etenkin vainajan toiveet.

Siunauskappeli on logistisesti helppo valinta: siellä on arkulle säilytyspaikka, joten arkkuhautauksen yhteydessä vainajalle ei tarvitse järjestää autokuljetusta hautausmaalle. Arkunkantajiakin

Väite: Ruumisarkku kannattaa valmistaa itse.

Riippuu tapauksesta. Ruumisarkun voi valmistaa itse. Muun muassa entinen pääministeri Juha

Sipilä rakensi ruumisarkun leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin menehtyneelle kuopukselleen yhdessä muiden lastensa kanssa.

Ruumisarkkua rakennettaessa on muistettava ottaa huomioon arkku- ja verhoilumateriaaleja koskevat laatuvaatimukset.

Arkun materiaalit eivät saa tuottaa ylimääräistä ympäristökuormitusta eivätkä aiheuttaa vaaratilanteita arkkua käsitteleville työntekijöille. Terveyssuojeluasetus määrää, että ruumisarkun tulee olla riittävän tiivis, jotta ruumiin hajoamisessa muodostuvat nesteet eivät pääse vuotamaan ulos. Lisäksi arkku tulee rakentaa niin, ettei vainajan arvokkuus kärsi.

Arkun valmistamista suunnittelevan kannattaa ottaa huomioon, että surun keskellä arkun rakentaminen voi tuntua ylivoimaiselta. Lisäksi valmiin arkun säilyttäminen vie paljon tilaa. Hautaustoimistoissa on myynnissä valmiita arkkuja, joissa kaikki laatuvaatimukset on otettu huomioon.

Väite: Vainajan tuhkat voi jakaa ja sirotella moneen paikkaan.

Tarua. Suomen hautaustoimilain mukaan vainajan tuhkat tulee sijoittaa yhteen paikkaan. Tuhkat vertautuvat haudattavaan ruumiiseen, eikä sitäkään jaeta haudattavaksi eri paikkoihin.

Monessa muussa maassa tuhkat voi jakaa ja sijoittaa moneen eri paikkaan. Suomessa tuhkien jakaminen on lainvastaista, mutta silti sitä toisinaan tapahtuu.

Vainajan tuhkat voi sirotella tai sijoittaa pysyvästi minne vain maanomistajan luvalla. Jos tuhkan sijoituspaikalle haluaa pystyttää muistokiven, tarvitaan aluehallintovirastolta haudanperustamislupa.

Merenrantakaupunkeihin on perustettu pysyviä merihautauskohteita. Näin maanomistajan lupaa ei tarvitse tiedustella erikseen. Helsingissä merihautauspaikka sijaitsee Abrahaminluodolla ja Espoossa Käärmeluodolla. Merihautaus tehdään sirottelemalla tuhkat mereen tai käyttämällä vesistöuurnaa, joka uppoaa meren pohjaan ja hajoaa ajan kuluessa.

Vantaalla tuhkansirottelualue löytyy Ruskeasannan hautausmaalta.

Tuhkien viimeinen sijoituspaikka on ilmoitettava krematoriolle, jotka pitävät lain vaatimaa rekisteriä tuhkauksista. ■ Juttuun on haastateltu Hautaustoimistojen liiton puheenjohtajaa Ville-Pekka Jokelaa ja Helsingin kaupungin alueidenvalvonnan vs. tiimipäällikköä Tapio Kaitaista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 7

Vääränlainen kirkkoherraksi Kirkossa toivottu henkilö on kädenlämpöinen, riittävän mukava ja mieli­ piteiltään ympäripyöreä, sanoo Haagan kirkkoherran virasta irtisanoutunut Heikki Nenonen. Hän on Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

V

ähän myöhässä tässä ollaan, sillä Heikki Nenonen on jo ensimmäisen kolumninsa Kirkko ja kaupunkiin kirjoittanut, mutta kaipa jonkinlaisen työpaikkahaastattelun tapaisen voi pitää myös jälkikäteen.

Ihan aluksi voitaisiin katsoa ansioluetteloa. Se kertoo, että Nenonen on työskennellyt seurakuntapappina Seinäjoella, Hakavuoressa, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa ja Keravalla. Muutakin työkokemusta löytyy: tutkijana yliopistolla ja yhteyspäällikkönä Kirkon Ulkomaanavussa.

Viimeisin vakinainen työsuhde on juuri päättynyt. Nenonen aloitti Haagan kirkkoherrana vuonna 2019, jäi virkavapaalle vuosi sitten ja irtisanoutui tehtävästä hiljattain. Miksi? Kirkkoherranahan tavataan pysyä eläkkeelle asti, ja siihen 42-vuotiaalla Nenosella olisi vielä reilusti matkaa.

Nenonen sanoo, että ehkä olisi paikallaan kysyä, miksi hän idealistina ja maailmanparantajana alun perinkään päätyi kirkkoherraksi. Hänhän oli jo seurakuntapappina huomannut turhautuvansa kirkolliseen työkulttuuriin.

– Mutta sitten päätin kokeilla vielä kerran.

Ajattelin, että jos kirkossa haluaa vaikuttaa, kannattaa olla kirkkoherra. Ehkä minulla oli liikaa luottoa omiin kykyihini. Tyhmä jätkä! Nenonen hymähtää.

Lue

tystä siihen, että sitä johdettaisiin kuin konsernia, vaikka kirkkolain mukaan seurakunnat ovat ensisijaisia toimijoita ja yhtymän pitäisi olla tukirakenne.

Nenonen arvioi, että hänelle muodostui työssään kaksi hyvin erilaista roolia. Haagassa hän oli dynaaminen, innovatiivinen ja kiva uudistaja, jonkinlainen somepersoonakin. Kirkkoherrojen kokouksessa ja tuomiokapitulin kanssa asioidessaan hän huomasikin kritisoivansa kaikkea.

– Aloin pelätä, että minusta tulee kyyninen paskiainen. Minun oikeudentuntoni kärsi siinä aika lailla. Seurakunnissa on paljon hyviä luottamushenkilöitä, joille soisin, että he voisivat aidosti käyttää päätösvaltaa. Tämä systeemi on kuitenkin mahdoton. Virkamiesjohdon on helppo käyttää sitä hyväkseen niin, että kaikki tärkeät asiat menevät läpi sellaisina kuin he ovat jo päättäneet.

– Koin, että näine särmineni minä en mahdu toivottuun kirkkoherran profiiliin. Varmasti kyse oli myös omasta kypsymättömyydestäni ja idealistisuudestani seurakunnan johtamisessa. Olin mielipiteineni aika usein törmäyskurssilla muiden vallanpitäjien kanssa. Kirkossa toivottu henkilö on kädenlämpöinen, riittävän mukava ja mielipiteiltään ympäripyöreä. Parempi olisi, jos kirkkoherralla ei kaun os e n heasti olisi mielipiteitä, mute iN n k ta hän hoitaisi hyvin halline k i n i : ä He a toa. Olin vääränlainen ihmim ss m e i e s t nen ja liian itsenäinen sielu t en oi nki niihin valjaisiin. i os

SUORA VASTAUS miksi-kysymykseen on Heikki Nenosen mukaan se, että häneltä loppuivat voimat, motivaatio ja u n kärsivällisyys. Kolmen kirku m a ka u p l o k koherravuoden aikana NenoKOKEMUKSESSA OLI Heikki ko j k r i selle kävi selväksi, että kirkko Nenoselle jotakin hyvin tuttua. k .fi organisaationa ja hän persoonaHän on lähtöisin vanhoillislestana ovat eri paria. Hän arvioi johtadiolaisesta kodista, jossa asioista neensa seurakuntaa ikään kuin se olikeskusteltiin avoimesti. Nuorena si ketterä, ratkaisuhakuinen ja dynaaminen pappina ja herätysliikkeen puhukansalaisjärjestö, joka uskaltaa ottaa kantaa. jana hän huomasi, ettei kaikkia ajatuksiaan kan– Paikallisella tasolla omassa seurakunnassa nattaisi lausua ääneen. Ei esimerkiksi sitä, että saimmekin monta hyvää juttua aikaiseksi. Seuhyväksyy naisten vihkimisen papeiksi tai ettei oirakuntayhtymän ja kirkon tasolla törmäsin tahkein ymmärrä, miksi vain vanhoillislestadiolaiset meaan, suhmuroivaan ja epäselvään organisaamuodostaisivat ainoan oikean seurakunnan. tioon, joka on itseriittoinen ja kiinnostunut – Ajauduin törmäyskurssille liikkeen johdon omasta itsestään, vaikka sen pitäisi olla kiinnoskanssa, ja minua ruvettiin niin sanotusti hoitatunut ihmisistä. maan. Se oli ihan täyttä paskaa kyllä, mutta muu– Kirkko Helsingissä on edelleen rikas mutta taman vuoden intensiivisellä terapialla siitä selhallintomalliltaan mahdoton. Nyt on kovasti yriviää, Nenonen kuittaa.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

– Rohkaisisin kaikkia kirkollisia johtajia luottamaan alaisiinsa ja pysymään poissa tieltä. Silloin pääsee syntymään paljon uutta ja hienoa, Heikki Nenonen sanoo.

Kokemus hoitokokouksista ja liikkeestä poispotkimisesta on Nenosen mukaan herkistänyt hänet huomaamaan vallankäytön vääristymiä muuallakin.

– Tajuan jo kilometrin päästä, milloin lempeän lässytyksen takana on kovaa valtaa. Ei kirkollisten kammareiden vallankäyttö juuri poikkea herätysliikkeiden vallankäytöstä.

– Toisaalta vanhoillislestadiolainen taustani on ehkä vaikuttanut siihen, että vaikka minusta tuli pappi ja sitten kirkkoherra, olen aina katsellut kaikkea vähän ulkopuolisen silmin. Kun ei ole sisältäpäin kasvanut kirkkoon ja sen toimintatapoihin, on säilynyt kriittinen etäisyys.

Nyt alkaa kuulostaa siltä, että vallankäytön tutkailu voisi olla yksi Nenosen vahvuusalueista kolumnistina. Nenonen myöntää, että kyllä hän siitä aikoo kirjoittaakin. Samoin oikeudenmukaisuudesta ja ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksistä.

– Yritän saada lukijan ajattelemaan tuttuja asioita hiukan uudesta näkökulmasta. Ehkä roolini voisi olla kyseenalaistaja. Myös perhe-elä-

ja sen lisäksi olisi kansalaisaktivismia, joka uskaltaisi oikeasti puuttua rakenteellisiin epäkohtiin.

Diakoniatyötäkin voisi tehdä radikaalimmalla otteella kuin nykyisin ja kohdentaa sen resursseja sinne, missä vaikeimmat ongelmat ovat.

Jäätyään pois seurakuntatyöstä Nenonen ei ole paljon kirkon tilaisuuksissa käynyt, mitä nyt satunnaisesti kotiseurakuntansa messussa. Hän sanoo tarvinneensa vetäytymistä ja tilaa etsiä sitä, kuka hän hengellisesti on.

Jos hänen pitää määritellä hengellinen kotinsa, se on meditatiivista rukouselämää ja retriittitoimintaa vaaliva hiljaisuuden liike. Tai jos haluaa määritellä tarkemmin, niin sitten tähän tapaan: – Minun hengellinen identiteettini rakentuu lännen kirkon rukoustradition päälle. Läheisiä ovat erityisesti Franciscus Assisisilainen, fransiskaaniteologia ja siihen liittyvä hengellisyyden ja yhteiskunnallisen aktivismin yhdistelmä.

Ja myös tietyt mystiikan teologit, kuten mestari Eckhart.

”

Tajuan jo kilometrin päästä, milloin lempeän lässytyksen takana on kovaa valtaa.

mä vaikuttaa varmaan jonkin verran: syöttöjä aiheiksi tulee teinien kanssa keskustellessa.

VIRKAVAPAALLE JÄÄTYÄÄN Heikki Nenonen palasi yliopistoon jatkamaan yhteiskuntahistorian opintojaan, jotka jäivät kesken, kun hän aikanaan ryhtyi opiskelemaan teologiaa ja päätyi papiksi. Tavoitteena on saada maisteriopinnot valmiiksi syksyyn mennessä.

– Ehkä tämä on ollut paluuta sinne alkuun. Ja myös oman ammatillisen identiteetin etsintää: Mitä minä halusinkaan silloin 18-vuotiaana? Minusta tuli pappi ja kirkkoherra, mutta pitäisikö minun katsoa vielä uudestaan?

Elämä on Nenosen mukaan tällä hetkellä vähän köyhempää ja paljon vapaampaa kuin kirkkoherravuosina. Opintojen ohessa Nenonen on aloitellut oman yrityksensä toimintaa, johon kuuluu sisällöntuotantoa, valokuvausta ja valmennusta. Kehitteillä on konsepti, jossa yhdistettäisiin muotokuvaus asiakkaan elämänhistorian työstämiseen.

Viimeistelyvaiheessa on myös esseekokoelma, jonka kirjoittamiseen ei kirkkoherravuosina oikein löytynyt aikaa eikä voimia. Kirja on matkakertomus Berliiniin ja omaan itseen, ja sen kuvituksena ovat Nenosen omat valokuvat.

– Minulle tärkeää on se, että saan olla vapaa ja luova – kirkkoherrana en saanut olla kumpaakaan. On ollut mahtavaa löytää uudelleen kirjoittamisen ja itsensä ilmaisemisen taito.

ENTÄ SITTEN pitkäntähtäimen suunnitelmat?

Heikki Nenonen ei oikein osaa kuvitella palaavansa kirkon töihin. Silti hänellä on edelleen visio, jonka innoittamana hän aikoinaan haki kirkkoherraksi. Nenonen haluaisi kirkon muuttuvan enemmän kansalaisjärjestöjen kaltaiseksi toimijaksi. Se tarkoittaisi esimerkiksi verorahoituksesta ja julkishallinnollisesta asemasta luopumista.

– Minulle kelpaisi hyvin sellainen, että kirkolla olisi vahva ja hengellisesti syvä rukouselämä, joka voisi olla aika meditatiivisesti painottunut,

HILJAISUUDEN YSTÄVÄT, jonka hallituksessa Heikki Nenonen tällä hetkellä on, on tehnyt yli 30 vuotta työtä juurruttaakseen hiljaisen rukouksen osaksi Suomen kirkon hengellistä elämää.

Nenonen toteaa, että mystiikan ja kontemplatiivisen rukouksen perinne katkaistiin luterilaisessa kirkossa jo 1600-luvun puhdasoppisuuden aikana, joten sen elvyttäminen ja palauttaminen on hidasta.

– Meillä on kirkossa myös uskonsotureita, jotka pelkäävät ja vastustavat tämän tyyppistä kristillisyyttä. Toisaalta jos omat 15-, 17- ja 20-vuotiaat tyttäreni voisivat jostakin kulmasta saada kirkosta kiinni, niin se varmaan olisi joku hiljaisuuden harjoittamisen muoto.

Pitkäaikaiset harrastukset juokseminen ja valokuvaaminen ovat Nenoselle myös tapoja olla yksin hiljaisuudessa. Kun hän lähtee juoksemaan, jo muutaman sadan metrin aikana hän laskeutuu sisäiseen rauhaan. Hän kuulee oman hengityksensä ja antaa ajatusten rauhassa tulla ja mennä. Vapaapäivinään hän saattaa lähteä jonnekin kameran kanssa ja jäädä tunneiksi kuvaamaan jotakin yksinkertaista asiaa.

Kokemustaan selventääkseen Nenonen haluaisi siteerata Raamattua, mutta ei muista tarkkaa sanamuotoa. Onneksi käsillä on puhelin ja siinä raamattusovellus.

– Vanhassa testamentissa Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa kerrotaan profeetta Eliasta, joka vuorella kohtasi Jumalan. Jumala ei ollut myrskyssä, ei maanjäristyksessä eikä tulessa, vaan hiljaisessa huminassa, Nenonen tiivistää etsimänsä pointin.

– Hiljaisuudessa voi nähdä sen, mitä Jumalasta on nähtävissä – niin ehjän ja kokonaisen kuvan kuin meille on mahdollista. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 9

Turhaa paperin pyörittelyä ja liikaa hylättyjä ääniä Korjaisiko sähköinen äänestysmahdollisuus seurakuntavaalien ongelmia?

Osuuskauppavaaleissa nettiäänestys toimii.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ISTOCK

V

iime syksynä järjestettiin seurakuntavaalit. Äänestysprosentti oli Helsingin hiippakunnassa oli 9,7 ja Espoon hiippakunnassa 11,4.

Olisiko vihdoin aika siirtyä sähköiseen äänestykseen? Kallion seurakunnan seurakuntaneuvosto teki asiasta aloitteen joulukuussa.

Aloitteen mukaan äänestys järjestetään vielä 2020-luvulla ”täysin käsin” ja paperipohjaisesti. Virheiden mahdollisuus kasvaa, ja paperisten äänestysluetteloiden käytöstä seuraa vakavia tietoturvariskejä. Äänestyksen järjestäminen on kallista, ja äänestysprosentti jää matalaksi.

Lisäksi postitse toimitettavien äänten ehtiminen ajoissa ääntenlaskuun on osoittautunut mahdottomaksi, ja hylättyjen äänien määrä on liian suuri etenkin Helsingin, Espoon ja Vantaan kaltaisiin seurakuntayhtymiin kuuluvissa seurakunnissa. Niissä äänestetään ehdokasta sekä seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon kahdella lipulla, ja liput menevät helposti sekaisin. Esimerkiksi Kallion seurakunnassa hylättiin 110 ääntä, ja lähes 20 ennakkoääntä myöhästyi postissa.

Muuttoliike on vilkasta, eikä tieto kotiseurakunnan muuttumisesta ehdi aina paperiseen vaaliluetteloon, jolloin ihminen saa äänestyskutsun vanhasta eli väärästä kotiseurakunnastaan. Kalliossa 25 henkilöä käännytettiin vaalipäivänä ovelta väärän seurakunnan vuoksi.

VUOSAAREN seurakuntaneuvosto ehdotti sähköisen äänestyksen ja kirjeäänestyksen käyttöönottoa jo keväällä 2013. Myös Vantaan yhteinen kirkkoneuvosto ehdotti sähköistä äänestystä vuoden 2014 vaalien jälkeen, jolloin koko maassa hylättiin neljä prosenttia äänistä.

Kirkkoneuvos Pirjo Pihlajan mukaan kirkolliskokouksen yleisvaliokunta pohti kysymystä verkkoäänestyksestä perusteellisesti. Valio-

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

kunta totesi mietinnössään vuonna 2014, että ”verkko- ja kirjeäänestys eivät nykyisellään pysty turvaamaan vaalisalaisuutta riittävällä tavalla.

Julkisiin vaaliperiaatteisiin kuuluu myös mahdollisuus äänestää perinteisesti vaalilipulla äänestyspaikassa. Tämän vuoksi verkkoäänestys ei voi kokonaan korvata perinteistä äänestämistä.”

– Kirkolliskokous lähetti kuitenkin aloitteen kirkkohallitukselle tutkittavaksi, koska tuolloin valtiokin selvitteli mahdollisuutta nettiäänestykseen. Myös valtio päätyi siihen, ettei se lähtenyt edistämään nettiäänestystä, Pihlaja sanoo.

Seuraavan kerran asia nousi esiin vuonna 2018, kun opetusministeri

Sanni Grahn-Laasonen (kok) ehdotti kirkolliskokouspuheessaan, että kirkko ottaisi sähköisen äänestyksen käyttöön.

– Kirkolliset vaalit voisivat olla ensimmäiset valtakunnalliset, lakiin perustuvat vaalit, joissa äänioikeutta voisi käyttää sähköisen tunnistautumisen avulla joko omalta kotikoneelta tai äänestyspaikalla, GrahnLaasonen sanoi.

Kirkkoneuvos Pihlajan mukaan opetusministerin puheen vuoksi käytiin epävirallisia keskusteluja, mutta virallisesti kirkolliskokous tai kirkkohallitus ei ole ottanut asiaan kantaa vuoden 2014 jälkeen. Kirkon tavoitteena on kuitenkin tänä keväänä selvittää, mitä valtiollisissa vaaleissa nykyään ajatellaan nettiäänestämisestä.

LUKUISISSA PIENEMMISSÄ vaaleissa sähköinen äänestys on jo käytössä. Niitä järjestetään osuuskunnissa, ammattiliitoissa, yrityksissä, rahoituslaitoksissa ja järjestöissä.

Esimerkiksi S-ryhmään kuuluvien osuuskauppojen edustajistot valitaan vaaleilla.

– Meillä on 19 osuuskauppaa, joista jokainen järjestää omat vaalinsa neljän vuoden välein. Osuuskauppojen vaalit jakaantuvat kolmelle vuodelle, ja neljäs vuosi on välivuosi, kertoo business developer Tea Valjakka SOK:n asiakkuusyksiköstä.

– Vuosina 2020–22 kaikissa osuuskaupoissa oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus äänestää myös sähköisesti. Sitä ennen osassa on pidetty postiäänestys ja osassa molemmat tavat ovat olleet käytössä. Äänestysaktiivisuus ja myös sähköisen äänestämisen suosio vaihtelevat S-ryhmässä suuresti alueittain.

Pääkaupunkiseudulla ja KeskiUudellamaalla HOK-Elannon edustajiston vaaleissa vuonna 2020 äänesti kaikkiaan 121 000 asiakasomistajaa, ja äänestysaktiivisuus nousi 19,3 prosenttiin. Mahdollisuutta äänestää netin kautta käyt-

ti yli puolet eli 54,8 prosenttia äänestäneistä.

Vertailun vuoksi: Helsingin hiippakunnassa seurakuntavaaleissa äänesti alle 10 prosenttia seurakuntien äänioikeutetuista jäsenistä. Aktiivisimmin äänestettiin Lapuan hiippakunnassa, eli Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, jossa äänensä antoi 16,3 prosenttia.

Valjakka kertoo, että Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan vaaleissa vuonna 2021 annettiin 28 704 ääntä ja nousua oli yli 4 000 ääntä. Äänestysaktiivisuus oli 32,2 prosenttia. Äänestäneistä 42,8 prosenttia äänesti verkossa ja loput postitse.

Etelä-Pohjanmaalla osuuskauppavaaleja mainostettiin paljon niin televisiossa kuin sosiaalisessa mediassakin. Äänestäneiden kesken arvottiin auto.

– Ehdokkaiden laaja kirjo ja markkinointipanostus ovat ehdottoman tärkeitä, Valjakka sanoo.

”

Pidän vähän vieraana ajatusta, että ääni muuttuisi tai korruptoituisi sähköisessä käsittelyssä.

SALES EXECUTIVE VILLE HILTUNEN

EDITA PRIMA OY on järjestänyt digitaalisia vaaleja runsaan kymmenen vuoden ajan. Onko vaaleissa havaittu ongelmia tietosuojassa tai vaalisalaisuuden säilymisessä?

– Tietosuojan ja vaalisalaisuuden turvaaminen ovat toiminnan peruslähtökohtia. Lain vaatimukset pitää aina täyttää, kun käsitellään asiakkaiden henkilötietoja missä tahansa palvelussa. Myös vaalisalaisuus pitää aina pystyä takaamaan. Palvelumme tietoturva, tietosuoja ja vaalisalaisuuden prosessi on ulkopuolisen toimijan auditoima, sanoo sales executive Ville Hiltunen.

– Käytännössä turvaaminen tehdään hajauttamalla tietokantoja ja lokitietoja sekä kryptaamalla dataa.

Esimerkiksi henkilötunnukset eivät ole selkokielisiä. Emme itse pääse selvittämään, kuka äänesti ketä. Lähtökohtana vaaleissa on aina vahva tunnistautuminen joko verk-

kopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Hiltunen toteaa, että kirkon vaalien erityispiirre on niiden lakisääteisyys.

– Se ei muuttaisi teknisessä toteutuksessa mitään, mutta kussakin vaalissa on omat vaalisääntönsä, jotka tulee aina ottaa palveluissa huomioon.

VALTIOLLISTEN VAALIEN digitaalisuutta on selvitelty useammassa oikeusministeriön työryhmässä. Vuonna 2017 nettiäänestystyöryhmä ei päätynyt sitä esittämään, huolimatta Juha Sipilän (kesk) hallituksen strategisesta linjauksesta, että Suomessa otetaan käyttöön nettiäänestys. Sitä vastoin Viron parlamenttivaaleissa nettiäänestys on ollut käytössä jo monesti.

– Oikeusministeriössä oltiin huolissaan siitä, että verkkoäänestyksessä ei voida varmistaa, että annettu ääni on juuri kyseisen äänestäjän ääni eikä taustalla ole esimerkiksi puolison painostusta, Ville Hiltunen kertoo.

– Itse pidän kuitenkin vähän vieraana ajatusta, että ääni muuttuisi tai korruptoituisi sähköisessä käsittelyssä. Eihän mikään verkkopalvelu voi toimia niin, että tieto siinä muuttuisi.

Edita Prima on järjestänyt lukuisia vaaleja hybridimallilla, eli äänestäjä voi valita joko postiäänestyksen tai sähköisen äänestyksen.

Postiäänestys on Hiltusen mukaan selvästi yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä. Myös äänestysaktiivisuus on näissä ryhmissä tyypillisesti suurempi, koska äänestäminen koetaan velvollisuutena.

MANUAALISEN eli paperipohjaisen äänioikeusluettelon ongelmat ovat tiedossa kirkkohallituksessakin. Se on valmistellut jo pitkään säädöstä sähköisestä äänioikeusrekisteristä.

– Valitettavasti säädösvalmistelu keskeytyi keväällä 2020 kirkkolainsäädännön kokonaisuudistuksen tieltä. Valmistelua on tarkoitus jatkaa, kun kirkkolainsäädäntöuudistuksen kohtalo eduskunnassa selviää helmi–maaliskuun vaihteessa.

Sähköinen äänioikeusrekisteri on mielestäni välttämätön ensiaskel, jos nettiäänestystä lähdetään kehittämään, kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja sanoo.

Hallitus antoi esityksen kirkkolain uudistuksesta eduskunnalle kesäkuussa 2022. Asian käsittely on kesken, ja vaalikausi päättyy pian.

Helsingin hiippakuntavaltuusto näytti 16.2. vihreää valoa Kallion aloitteelle. Se etenee kohti kirkolliskokousta. ■

Tunnetko Sofian?

Meillä lomailet, kokoustat tai järjestät elämäsi juhlat!

Tulossa maaliskuussa: Tapahtumissamme saat näkökulmaa kiinnostaviin aiheisiin.

Kursseillamme opit uutta.

4.3. Islam ennen ja nyt, osa 1 4.3. Rautamuurahaisten sukua - Larin Paraske 18.3. Nainen ja mies - feministinen teologia 18.3. Parantavat liikkeet - kurssi 19.3. Stressistä rauhaan - kurssi 20.3. Mosaiikkitaiteen kurssi 1 & 2 25.3. Historia ja hengellisyys

www.sofia.fi tai puh .010 2779 102

Kulttuurikeskus Sofia | Kallvikinniementie 35, Helsinki

EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS, Ilmoita Kirkko ja kaupunki-lehdessä.

Painos: Helsinki 190 000 kpl, Espoo, Kauniainen ja Vantaa 150 000 kpl

Ilm. 16.3.: Varaukset 3.3. ja aineistot 6.3. Ilm. 30.3.: Varaukset 17.3. ja aineistot 20.3.

Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 11

Ihan tavallinen ahdistus Rahan puute, ero puolisosta, ystävien vinoilu, riittämättömyyden tunne – moni asia ahdistaa, ja se on aivan normaali reaktio elämän vastoinkäymisissä.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN JA KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS PAULI SALMI KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA JANI LAUKKANEN

A

sioilla on tapana järjestyä.

Odotellaan vähän.

Katsotaan, miltä huomenna tun­ tuu tähän aikaan.

Näillä lauseilla psykoterapeutti ja perheneuvoja Katianna Ruuskanen rauhoittelee itseään, kun huomaa ahdis­ tuksen nousevan.

Ahdistus on normaali reaktio elämän epävar­ muuteen. Se on yksi tunne muiden joukossa: ihminen kokee yhtenä hetkenä ahdistusta, toise­ na iloa ja luottamusta.

Jos ahdistus alkaa todella kuristaa, toistuu aina vain tiheämmin ja lamaa toimintakyvyn, mennään diagnosoitavan ahdistushäiriön puolel­ le. Se on hoitoa vaativa sairaus.

Tämä juttu käsittelee kuitenkin ihan tavallista ahdistusta. Kun Kirkko ja kaupunki pyysi lukijoi­ taan kertomaan ahdistuskokemuksiaan, vastauk­ sia tuli toista sataa.

Lukijat vastasivat kysymykseen: millaisissa tilanteissa sinua on ahdistanut? ”MINUA AHDISTAVAT TALOUDELLISET ongelmat: menneet ja niiden myötä syntynyt kauhu mah­ dollisista uusista ongelmista. Pelkään paniikki­ kohtaukseen saakka avata postiani.” Nainen, 48 ”Ahdistus pahenee ennen palkkapäivää, kun alan murehtia, saadaanko laskut maksettua.”

Nainen, 33 ”Rahat eivät riitä ulosoton vuoksi ollenkaan.”

Nainen, 58 ”Kesätöitä on pakko löytää, tai toimeentuloa ei ole.” Mies, 24 ”Gradu pitäisi saada valmiiksi, tai olisi pitänyt saada jo vuosia sitten, ja taloudellinen tilanteeni on katastrofaalinen.” Nainen, 58 – Jotkut ahdistuksen syyt ovat vastaansano­ mattomia. Jos ihmisellä on huoli perheen talou­ dellisesta pärjäämisestä, se ei ole asia, joka hä­ nen pitäisi ratkaista mielensä sisällä, Katianna Ruuskanen sanoo.

Tuore tutkimus suomalaisista kertoo, että tulo­ tasolla on vahva yhteys mielenterveysongelmien yleisyyteen. Kolmikymppisten pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvien riski sairastua johonkin mielenterveyshäiriöön on 63 prosenttia, hyvätu­ loisimman viidenneksen 25 prosenttia.

Raha­asiat voivat ahdistaa myös ihmistä, jol­ la on vakituinen työpaikka ja vakaat tulot. Vä­ häinenkin uhka työn menetyksestä tai taloudel­ linen takaisku saattavat käynnistää pelot kadulle joutumisesta.

”

Jos on elänyt lama-aikana perheessä, jossa on ollut työttömyyttä ja konkurssia, kaikki tuosta ajasta muistuttava voi pelottaa.

PSYKOTERAPEUTTI JA PERHENEUVOJA KATIANNA RUUSKANEN

– Jos on elänyt lama­aikana perheessä, jossa on ollut työttömyyttä ja konkurssia, kaikki tuosta ajasta muistuttava voi pelottaa. Silloin kannattaa miettiä, liittyykö ahdistus tähän hetkeen vai lap­ suudenkodin tunnelmaan.

Jos ahdistus johtuu köyhyyden pelosta, Ruus­ kanen neuvoo kysymään itseltään, mitä vaaroja nykyisessä tilanteessa oikeasti on. Jos rahaa olisi vähemmän, mistä konkreettisista asioista joutui­ si luopumaan? ”POIKANI TEKI ITSEMURHAN.” Nainen, 58 ”Mies petti minua.” Nainen, 35

”Eron jälkeen ahdistusta esiintyi jopa paniik­ kikohtauksina.” Nainen, 50 ”Sairaudet ahdistavat, ja tulevaisuus. Jatkuvat kivut.” Nainen, 43 ”On ahdistanut äitini sairastumisesta syö­ pään.” Nainen, 60 ”Ahdistaa, kun joudun seuraamaan parhaan ystäväni elämää väkivaltaisessa avioliitossa.” Nai­ nen, 40 ”Minulla on möykky vatsassa nuoren stressin ja ahdistuksen edessä.” Nainen, 49 Katianna Ruuskasen mukaan ahdistus suoras­ taan kuuluu kriisitilanteeseen. Tunteistaan kan­ nattaa puhua jollekulle.

– Ihmisen ei kuulu joutua selviämään yksin.

Tarvitsen itsekin vaikeina hetkinä ihmisiä, jotka kannattelevat ja valavat minuun uskoa, toivoa ja rakkautta.

Ruuskanen neuvoo miettimään, löytyisikö elä­ mästä pieniä, hyviä asioita myös kriisin keskellä.

Ne auttavat raskaimman läpi.

Oman elämänkaaren piirtäminen voi auttaa kriisissä.

– Se auttaa hahmottamaan, että nyt elän tosi vaikeaa kohtaa, mutta tämä ei ole elämänkaareni päätepiste. Jokainen joutuu joskus kohtaamaan kärsimystä ja kuolemaa. Silti elämässä saattaa ta­ pahtua vielä muitakin asioita.

Ahdistus on Ruuskasesta ymmärrettävä reak­ tio myös läheisen kärsimykseen.

– Tunne kertoo, että tuo toinen ihminen on minulle tärkeä. Välillämme on kuitenkin raja.

Voin erottaa, että hänellä on hätä, minulla ei.

– Ahdistukseen auttaa usein toiminta. Voinko tehdä jotain toisen hyväksi? ”HAASTAVAT IHMISSUHTEET, joita elämässä­ ni on esimerkiksi sukulaisuuden kautta, ahdis­ tavat minua. Koen, että minun pitäi­ si olla erilainen ihminen ja haluta elä­ mältä eri asioita kuin oikeasti haluan.”

Nainen, 47 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 13

Katianna Ruuskanen on huomannut, että nykyään moni yrittää olla superihminen.

– Kukaan ei kuitenkaan osaa kaikkea. Jokainen on opetellut taitonsa joskus. Opettelu ottaa aikansa, hän sanoo.

”Ahdistaa, kun olen yhtä aikaa työvuorossa minua jo vuosia kiusan­ neen ja nöyryyttäneen henkilön kanssa.”

Nainen, 57 ”Viimeksi ahdisti, kun piti huomauttaa naapu­ ria parveketupakoinnista, koska se haisee meillä sisällä.” Nainen, 43 ”Ystävät ahdistavat jatkuvalla vinoilullaan siitä, että olen sinkku ja haluan pysyä sinkkuna ilman tarvetta minkäänlaiseen läheisyyteen.”

Mies, 53 Ahdistus on parhaimmillaan voima, joka aut­ taa muuttamaan vallitsevia olosuhteita. Katianna Ruuskanen pitää hiertävien ihmissuhteiden he­ rättämää tunnetta tällaisena voimana.

Ruuskanen on nähnyt työnohjaajan roolissa, että moni reagoi työpaikan ihmissuhdeongel­ miin vetäytymällä. Silloin konfliktit jäävät rat­ kaisematta ja alkavat laajentua.

– Voisiko työkaverille kertoa, että minulla on huono olo kanssasi? Onko meidän välillämme jo­ tain, mitä en ymmärrä? Olenko loukannut sinua jotenkin? Vaikeuksien takana saattaa olla van­ ha väärinkäsitys, joka on alkanut elää omaa elä­ määnsä.

Ruuskanen muistuttaa, että yhdessä toimimi­ nen hioo ihmisiä ja opettaa sietämään erilaisuut­ ta. Vain ihmissuhteissa voi oppia pitämään puo­ liaan, antamaan periksi ja antamaan anteeksi.

Jos ihminen pohtii, kannattaako hänen pitää yllä vaikkapa ystävyyssuhdetta, Ruuskanen esit­ tää kolme kysymystä.

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

Tältä ahdistus tuntuu * Tuntuu, että elefantti istuu rinnan päällä * Ei saa henkeä On palan tunne kurkussa * * Sydän hakkaa ja rintaa vihloo * Maailma alkaa pyöriä ympärillä * Mielessä pyörii, mikä kaikki voi mennä pieleen * Oksettaa ja huimaa On kuuma, hikoiluttaa * * Vatsaa vääntää tai siellä on möykky * Vapisuttaa, kädet tärisevät * Päätä kiristää tai särkee * Olkavarsissa kihelmöi * Reidet menevät voimattomiksi * On epävarma olo * Itkettää * Tekee mieli paeta Lähde: Kirkko ja kaupungin ahdistuskyselyn vastaukset.

Pelottaako tämän ihmisen seurassa? Tuleeko yhdessä hänen kanssaan toistuvasti kylmä ja ont­ to olo? Tuntuuko, että toinen haluaa sinulle pa­ haa?

– Jos kokee olevansa ystävänsä kanssa jatku­ vasti kapeampi versio itsestään, suhteesta kan­ nattaa lähteä. Joskus on parasta lakata odotta­ masta suhteelta jotain, mitä siinä ei vain ole.

Ruuskanen ehdottaa myös tutkiskelemaan, onko ihmissuhdeahdistuksen taustalla muutakin.

Epävarma maailmantilanne on laskenut monen ahdistumiskynnystä.

Yksikään Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastan­ nut ei kertonut ahdistuksensa syyksi ilmaston­ muutosta, Ukrainan sotaa tai arjen mullistanutta pandemiaa. Ruuskasen mukaan ne nostavat sil­ ti stressitasoa taustalla, mikä heijastuu etenkin lähisuhteisiin.

– Perheneuvontaan tulevilla voi olla monia murheita. Silti he kokevat, että ongelmien yti­ messä ovat vaikeudet parisuhteessa. Ihmiset kai­ paavat rakkautta, joka kestää, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. ”SEURAKUNTA JA SATEENKAAREVUUTENI ahdis­ tavat. En voi tietää, onko tila turvallinen vai pur­ kaako joku oloaan vaikka translain takia ja ker­ too, että homot ovat tuomittuja. Jos minulla ei ole vahva päivä, en mene mukaan toimintaan.”

Nainen, 44 ”Minua on ahdistanut mitätöinti homouteni takia. Viimeksi ahdisti tänään suhteen päättymi­

sen vuoksi. Suhde päättyi, koska kumppani ei uskaltanut kertoa suuntautumisestaan uskoville läheisilleen.” Nainen, 41 ”Ahdisti viimeksi tällä viikolla lukiessani ikäviä kommentteja uudesta translaista sosiaalisessa mediassa. Tuntuu kuin joku uhkaisi henkeäni.”

Muunsukupuolinen, 25 ”Haluaisin poistua paikalta, kun seurueessa puhutaan seksuaalivähemmistöistä naureskellen tai pilkaten. Olen pettynyt hyviin ystäviini. Aikuinen lapseni on homoseksuaali.” Nainen, 69 ”Ihmiset olettavat minut naiseksi, vaikka olen transmies. Tänään en ole poistunut kotoa osittain ihmispelon vuoksi.” Transmies, 32 ”Moottoripyörämessuilla tajusin, miten pahasti meitä homoparia tuijotettiin, vaikka teimme sitä mitä kaikki muutkin: ihailimme hienoja ajoneuvoja rakkaan kanssa käsi kädessä. Tuli pelko väkivallasta ja paha mieli siitä, ettei saa olla oma itsensä. Lähdimme tilanteesta.” Mies, 30 Psykoterapeutti Katianna Ruuskanen huokaa.

– Meillä ei ole varaa käyttäytyä noin huonosti. Meillä ei ole yhteiskuntana varaa siihen, että joidenkin ihmisten on vetäydyttävä kontakteista.

Vastaajien surulliset kokemukset muistuttavat tilannetta, jossa koulukiusatun pitää vaihtaa koulua eikä kiusaajan.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset kokevat vähemmistöstressiä, joka on omiaan heikentämään kokijansa psyykkistä hyvinvointia.

– Jokainen tarvitsee hyväksyvää peiliä. Jos on tottunut saamaan yhteisöltään myönteistä vastakaikua, ei edes huomaa sen arvoa. Jotkut meistä saavat kuitenkin ympäristöltään lähinnä ihmetystä, mitätöintiä ja katseita, jotka eivät toivota tervetulleeksi.

Ruuskanen iloitsee rohkeista yksilöistä, jotka jaksavat puhua vähemmistöstressistään. Heidän ansiostaan muut saavat kuulla, miltä hylkäävä käytös tuntuu.

Hän painottaa, että jokaisella on oikeus valita, kuinka paljon altistuu vaikeille asioille. Itseään saa suojella.

Vähemmistöstressiä kokeville ihmisille Ruuskasella on kaksi viestiä.

– Jos et kelpaa ympäristöllesi sellaisena kuin olet, ahdistuksesi on täysin oikeutettua. Muut eivät voi ymmärtää, miltä seksuaalisuuden ja sukupuolen kyseenalaistaminen tuntuu, elleivät ole kokeneet samaa itse.

– Kerää lähipiiriisi ystävällisiä ihmisiä ja ajattele heitä silloinkin, kun ette ole yhdessä. Yritä huomata hyvät katseet, joita saat, ja monista niitä mielessäsi.

Läheistensä huonosta kohtelusta ahdistuville Ruuskanen muistuttaa, että onneksi maailma on sentään vähän valmiimpi kohtaamaan erilaisuutta kuin ennen.

– Pidä huolta ihmisistä, jotka sinulle on annettu. Ymmärrä, ettei ole olemassa meitä ja heitä.

On vain meitä.

sa, jossa kukin vuorollaan kertoi oman lapsensa kasvusta ja kehityksestä.” Nainen, 33 On todella tavallista jännittää esiintymistä. Katianna Ruuskanen neuvoo ajattelemaan asiaa ennen H-hetkeä.

– Miksi minua ei jännittäisi olla esillä? Tunteen voi neutralisoida toteamalla ääneen, että kylläpä nyt jännittää.

Sama kikka toimii muidenkin tunteiden kanssa: Jos tunteensa kieltää ja yrittää toimia sitä vastaan, se voimistuu. Kun tunteen tunnistaa ja hyväksyy, sen kanssa on helpompi pärjätä.

Itselleen voi myös yrittää olla armollinen.

Ruuskanen harjoittelee taitoa työskennellessään toisessa ammatissaan pappina.

– Teen nykyään niin harvoin papin töitä, että jokainen avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen jännittää. Rauhoittelen itseäni, että totta kai minua hermostuttaa, koska tilaisuus on monelle tärkeä. Ei ole mitään hätää, osaan nämä asiat. Riittää, että olen aidosti läsnä.

Ihmiset kaipaavat rakkautta, joka kestää, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä.

”RIITTÄMÄTTÖMYYDEN TUNNE. En ehdi, pysty enkä kykene asioihin, joita tunnen ulkopuolelta vaadittavan.” Nainen, 49 ”Jos työt kasautuvat ja jumiutuvat ja tuntuu, että en selviä. Deadlinet paukkuvat.” Nainen, 56 ”Digitaitojen puute.” Nainen, 61 ”Töissä ahdistaa, kun tuntuu, että olen huono ja ihmiset pitävät minua outona.” Nainen, 41 ”Mietin aivan liikaa mitä muut ajattelevat minusta, enkä näe itseäni joukon tasavertaisena jäsenenä vaan huonompana kuin muut ympärilläni olevat.” Nainen, 26 Katianna Ruuskanen kehottaa riittämättömyydentunteen kanssa painiskelevia tekemään reality checkin.

– Kukaan ei osaa kaikkea. Jokainen on opetellut taitonsa joskus. Opettelu ottaa aikansa. Esimerkiksi minulla ei tietenkään ole sujuvaa ruotsin kielen taitoa, koska en ole opiskellut kieltä niin pitkälle enkä käyttänyt sitä säännöllisesti.

Sosiaalinen media työntää silmille loputtomasti vertailukohtia. Aina riittää kauniita ihmisiä, joiden elämä vaikuttaa kohokohtien sarjalta ja jotka näyttä-

”

KATIANNA RUUSKANEN

”ESIINTYMISTILANTEISSA ISKEE pakokauhu.”

Mies, 47 ”Kun pitää olla huomion keskellä, hengitys vaikeutuu.” Nainen, 31 ”Koen ahdistusta tilanteissa, joissa en ole ihan varma itsestäni. Näin kävi esimerkiksi, kun pidin puhetta englannin kurssilla aiheesta, josta en tiennyt tarpeeksi.” Nainen, 18 ”Työhaastattelussa aivot jäätyvät, hengitys tihenee, hikoilen ja vapisen.” Nainen, 29 ”Epävarmoissa ja uusissa tilanteissa tuntuu pelottavalta.” Nainen, 24 ”Ahdistun sosiaalisissa tilanteissa, joissa on mukana minulle vieraita ihmisiä, ja huomio on minussa. Viimeksi ahdisti lapsen ryhmäneuvolas-

”Kuoleman kauhut hyökkäävät kimppuuni” Psalmien lisäksi Vanhassa testamentissa on ahdistusta kuvaavia kertomuksia. Kokosimme niiden pohjalta Nissisen kanssa kolme näkökulmaa ahdistukseen.

JOEL GRANDELL

Psalmit ovat Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professorin Martti Nissisen mielestä hieno kurkistus ahdistuneen ihmisen mieleen. Yksi koskettavimmista on psalmi 55, jossa ahdistusta kuvataan muun muassa näin: ”Sydän hakkaa rinnassani, kuoleman kauhut hyökkäävät kimppuuni. Pelko vavisuttaa sisintäni, kauhu saartaa minut.”

Psalmien rukouksiin kuka tahansa voi samastua. Niissä ajatuksia ei silotella tai sensuroida, vaan valitusrukousten lausuja saattaa toivoa kanssaihmiselle sellaista, mitä ei oikeassa elämässä ole suotavaa toivoa, kuten kuolemaa.

Raamatuntutkija Martti Nissinen.

1. Yhteisöjen kohtaamat katastrofit Jerusalemin muurit ovat sortuneet ja portit on tuhottu. Syypäitä tilanteeseen ovat kaupunkilaiset, jotka elävät huonojen elintapojensa takia kurjuudessa ja häpeässä. Tilanne ahdistaa kuningas Saulin juomankaatajaa, Nehemiaa. Ahdistuksen vuoksi hän ei pysty tekemään muuta kuin itkemään, murehtimaan ja paastoamaan.

Nehemia hakee apua ahdistukseensa toiminnasta. Hän pyytää luvan kuninkaalta, jotta voi alkaa rakentaa Jerusalemin uudestaan.

(Nehemian kirja 1–2)

2. Henkilökohtaiset vastoin­ käymiset ja vaikeat elämän­ tilanteet Kuningas Saul ahdistuu, kun Jumalan lähettämä paha henki käy hänen kimppuunsa.

Ahdistusta lievittääkseen kuningas pyytää noutamaan paikalle Daavidin, joka osaa soittaa harppua kauniisti. Musiikki auttaa kuningasta rentoutumaan: ”Aina kun Jumalan lähettämä paha henki yllätti Saulin, Daavid tarttui harppuunsa ja soitti. Silloin Saulin ahdistus helpotti, hänen tuli parempi olla ja paha henki jätti hänet rauhaan.”

(1. Samuelin kirja 16)

3. Traumaattiset elämän­ kokemukset ja ahdistavat tilanteet Abraham karkottaa toisen vaimonsa Hagarin ja heidän yhteisen poikansa Ismailin autiomaahan ensimmäisen vaimonsa, Saaran, pyynnöstä. Kun mukana kannettu vesi loppuu, Hagaria ahdistaa, että hänen poikansa saattaa kuolla. Koska Hagar ei halua seurata lapsensa julmaa kohtaloa, hän jättää tämän pensaan alle. Lapsi alkaa itkeä, ja silloin Jumalan enkeli neuvoo Hagaria, että tämän tulee pitää huolta pojastaan. Kaikki tulisi sujumaan hyvin.

(1. Mooseksen kirja 21) KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 15

destä. Ystävystymiseen voi keskittyä ja käyttää ai­ kaa yhtä tietoisesti kuin parisuhteen luomiseen.

Uusia ystäviä saattaa saada tilaisuuksista, jois­ sa käy ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samois­ ta asioista kuin itse on. Naapurista, työkaverista, harrastus­, koirapuisto­ tai seurakuntatutusta voi kehittyä ystävä.

Ystävystymistä auttavat saman ihmisen tapaa­ minen monissa erilaisissa tilanteissa ja henkilö­ kohtaisten asioiden jakaminen. Suhteen syvene­ minen vie aikaa.

”

Superihmisiltä näyttävillä tyypeillä on omat ongelmansa. Ne eivät vain näy päältäpäin.

KATIANNA RUUSKANEN

vät suoriutuvan loistokkaasti vähän kai­ kesta.

Ruuskanen on huomannut, että ny­ kyään moni yrittää olla superihminen. Tavalli­ nen keskitaso tuntuu epäonnistumiselta.

– Jotkut saavat aikaan todella paljon asioita, mutta he ovat harvinaisia. Myös superihmisiltä näyttävillä tyypeillä on omat ongelmansa. Ne ei­ vät vain näy päältäpäin.

Joskus riittämättömyydentunteen taustalla on syvää häpeää. Jos ihmisestä tuntuu jatkuvasti sil­ tä, ettei hän riitä ja kelpaa, Ruuskanen suositte­ lee terapiaa.

Alemmuudentunteen taustalla voi olla myös yhteiskunnallisia syitä. Esimerkiksi kovia koke­ nut nuori tai maahanmuuttaja ei ole ehkä löytä­ nyt opiskelu­ tai työpaikkaa ja kokee siksi huo­ nommuutta.

Ruuskasen mielestä jokaisen pitää saada tun­ tea olevansa merkityksellinen osa yhteiskuntaa.

– Maailma ei ole kaikille helppo paikka elää.

Yhteiskunnan ja kirkon tehtävä on tasata sitä, etteivät kaikki saa syntymälahjakseen samoja re­ sursseja. ”KUKAAN EI ODOTA, kun pääsen töistä.”

Nainen, 49 ”Tumma ja negatiivinen olotila kiusaa mi­ nua kotona öisin, kun olen yksin enkä saa unta.”

Nainen, 26

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

”Paniikin tunne valtasi minut, kun heräsin ja ajattelin yksinäisyyttäni.” Nainen, 69 ”Hengittäminen on vaikeaa, kun pitää olla yk­ sin omien ajatusten kanssa.” Nainen, 40 ”Keho on levoton ennen yleisiä lomakausia, kun aletaan puhua matkoista ja muista tekemisis­ tä. Ehkä kyse on ulosjäämisen pelosta.” Mies, 44 Jos ahdistuksen syynä on yksinäisyys, Katianna Ruuskanen keskittyisi siihen eikä ahdistukseen.

Moni asuu pääkaupunkiseudulla itsekseen ja saattaa tuntea yksinäisyyttä, vaikka ystäviäkin olisi. Ystävien elämä saattaa olla täynnä perhettä, töitä ja harrastuksia.

– Jos elämässä on ystäviä, ilmiantaisin yksinäi­ syyden heille ja kertoisin, että tarvitsen heitä.

Entä jos ystäviä ei ole? Jos koko kaveripiiri jäi erossa puolisolle tai uudella paikkakunnalla ei ole tutustunut kunnolla kehenkään? Jos osaa ul­ koa elämäntaito­oppaiden klassikon Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa vuodelta 1937, mutta se ei ole auttanut?

Ruuskasen mielestä self help ­oppaat ovat par­ haimmillaan silloin, kun niistä saa vertaistukea.

– Self help toimii ihmistä vastaan, jos hän tun­ tee epäonnistuneensa, kun ei saa siitä apua. On kauheaa vuorata ihmisen sohva elämäntaito­ oppailla ja antaa hänelle mielialalääkkeitä, jos hän haluaa vain ihmisen rinnalleen.

Ruuskasen mielestä ihmisten pariin menemi­ nen on aina ensimmäinen askel irti yksinäisyy­

”MINUA AHDISTAA JULKISILLA paikoilla, joissa on paljon ihmisiä. Viimeksi tänään ruokakaupas­ sa.” Nainen, 26 ”Ihmispaljous esimerkiksi uimahallissa alkaa ahdistaa.” Nainen, 49 ”Ahdistun kaupungilla, ihmisten kanssa, viras­ toissa, lääkärillä, puhelimessa…” Nainen, 28 ”Suuressa ihmisjoukossa alan voida huonos­ ti.” Nainen, 66 Nopeasti nouseva ahdistus, johon liittyy voi­ makas paniikki ja todellisuudentunteen hämärty­ minen, liittyy usein ihmisjoukkoihin. Jos tilanne toistuu usein ja rajoittaa elämää, kyseessä ei to­ dennäköisesti ole enää tavallinen ahdistus vaan diagnosoitava ahdistushäiriö.

– Ahdistuksella on tapana piiloutua kehoon ja tulla ulos erilaisina fyysisinä oireina, Katianna Ruuskanen sanoo.

Keskittyminen fyysiseen pahaan oloon on omiaan voimistamaan ahdistusta. Ihminen saat­ taa paniikkikohtauksessa käydä läpi sydänkoh­ tauksen oireita ja sitä, pitäisikö tilata ambulanssi.

– Sydänkohtaus ei kuitenkaan ala ihmisen si­ säisellä tunnelmalla, vaan kivulla ja säryllä.

Jos ihmispaljous ei lamauta vaan tuntuu ai­ noastaan olevan liikaa, avuksi voi riittää itsensä maadoittaminen.

– Tunne maa jalkojesi alla ja pidä itseäsi kädes­ tä, ellei mukanasi ole läheistä. Tarkenna katseesi tiettyyn pisteeseen. Keskity siihen, missä omat rajasi kulkevat, Ruuskanen neuvoo.

– Musiikin kuuntelu luureilla on hyvä tapa sää­ dellä ärsykkeiden määrää julkisilla paikoilla.

Ruuskanen toteaa, ettei jokaisen tarvitse viet­ tää vapaa­aikaansa messuilla ja festivaaleilla.

Rauhallisesta elämästä saa nauttia.

Lopuksi Ruuskanen muistuttaa perusasioista.

Kaikenlaisen ahdistuksen hillitsemisessä auttaa, kun nukkuu riittävästi, syö säännöllisesti, käy merkityksellisiä keskusteluja läheisten kanssa ja viettää riittävästi omaa aikaa.

– Nämä banaalin yksinkertaiset ohjeet pitä­ vät ihmisen raameissaan. Muiden tarpeita ei pi­ dä asettaa etusijalle, vaan on pysyttävä uskollise­ na itselleen. ■

– Olemme kaikki eri tavalla herkkiä sille, kuinka voimakkaasti keho reagoi erilaisiin tilanteisiin, Outi Linnaranta sanoo.

Kun ahdistus muuttuu sairaudeksi

I

so osa ihmisistä kärsii ahdis­ tuksesta lähes joka päivä, ja se kuuluu elämään. Ahdistus kumpuaa usein haasteista ja huolista.

– Tällä hetkellä suomalaisia ahdistavat etenkin ilmasto, suuret sähkölaskut ja Venäjän hyökkäys­ sota Ukrainaan, kertoo THL:n yli­ lääkäri Outi Linnaranta.

Joissakin tapauksissa ahdistus saattaa pitkittyä ja alkaa häiritä ar­ kea. Tällöin puhutaan ahdistunei­ suushäiriöistä. Sairaudeksi ahdis­ tus luokitellaan silloin, kun se estää ihmistä tekemästä töitä, käymästä koulua, tapaamasta ihmisiä tai elä­ mästä tavallista elämää.

Helmikuun alussa julkaistun Ke­ lan tiedotteen mukaan mielenter­ veydenhäiriöt olivat suurin syy työ­ ikäisten sairauspäivärahalle vuonna 2022. Sairauspäivärahaa myönnet­ tiin eniten ahdistuneisuushäiriöiden ja masennushäiriöiden vuoksi. Ah­ distuneisuushäiriöiden takia myön­ netyt sairauspäivärahat lisääntyivät viime vuonna etenkin naisilla.

Yleisin ahdistuneisuushäiriöis­ tä on sosiaalinen ahdistus. Tällöin ihmisen on vaikeaa olla tai toimia tilanteissa, joissa on paljon ihmi­ siä.

– Ihminen saattaa joutua paniik­ kiin siitä, että joutuu pitämään työ­ paikan Teamsissa esityksen tai kou­ lussa esitelmän. Myös bussissa tai kaupassa saattaa ahdistaa.

Muita ahdistuneisuushäiriöitä ovat paniikkihäiriö, jossa ahdistus ilmenee yllättäen kohtauksenomai­ sesti, ja pakko­oireinen häiriö, joka saattaa oireilla likaisuuden pelkona tai niin, että pelkää vahingoittavan­ sa toista vaikka ei haluaisi.

Yleistyneessä ahdistuneisuushäi­ riössä ahdistus on vellovaa ja jat­ kuvaa huolta, josta ei millään pää­ se eroon.

Usein ihmisellä on monta ahdis­ tuneisuushäiriötä samanaikaisesti.

YHTEISTÄ KAIKISSA ahdistunei­ suushäiriöissä on kehon tapa rea­ goida jännittävään asiaan tai tilan­ teeseen: sydämen syke nousee, hi­ koiluttaa, punastuttaa ja saattaa huimata.

– Olemme kaikki eri tavalla herk­ kiä sille, kuinka voimakkaasti ke­ ho reagoi erilaisiin tilanteisiin, Outi Linnaranta sanoo.

Lisäksi meihin vaikuttavat elä­ mänkokemukset. Joillakin saattaa ol­ la kokemuksia, jotka ovat murtaneet luottamusta omaan pärjäämiseen.

Nuorten ahdistuksesta on kirjoi­ tettu mediassa paljon. Tutkimusten mukaan niin Suomessa kuin muual­ lakin maailmassa joka toinen opiske­ lija kertoo olevansa ahdistunut. Myös muiden ikäryhmien ahdistuneisuus on lisääntynyt viime vuosina.

On myös ihmisryhmiä, jotka kär­ sivät ahdistuksesta muita enem­ män. Esimerkiksi maahanmuuttajil­ la ahdistus liittyy traumakokemuk­ siin ja haastavaan elämäntilantee­ seen.

– Heillä on tosi paljon kurjia ko­ kemuksia, ja voi olla, että lapset ei­ vät ole koskaan aiemmin eläneet turvallisessa paikassa.

Myös syrjintä ja rasistisen käy­ töksen kohteeksi joutuminen ai­ heuttavat ahdistusta ja muita mielenterveyshäiriöitä.

Samoin sateenkaari­ihmiset altis­ tuvat syrjinnälle ja väkivallan uhal­ le.

– Jos sinulla on toistuvasti koke­ muksia siitä, että sinua satutetaan etkä voi itse mitenkään hallita ta­ pahtumia, ahdistus voi yleistyä kos­ kemaan myös muita, neutraaleita­ kin tilanteita.

Myös uskonnolla näyttäisi tutki­ musten mukaan olevan yhteyksiä ahdistukseen ja sen määrään.

– Ihmisillä, joiden jumaluuskä­ sitys on tuomitseva ja pelottava, voi esiintyä enemmän ahdistusta ja masennusta.

– Voi myös olla, että niillä, jotka eivät kärsi ahdistuksesta ja masen­ nuksesta, myös jumaluuskäsitys on useammin armollinen ja valoisa.

Naiset kärsivät miehiä enemmän masennuksesta ja ahdistuksesta.

Miehillä mielenterveyden ongelmat ilmenevät naisia useammin päihde­ ongelmina tai haitallisena käyttäy­ tymisenä.

OUTI LINNARANTA ON harmissaan siitä, että liian usein ajatellaan, et­ tä ahdistus on lievä sairaus, eikä sitä hoideta tarpeeksi nopeasti.

– Se on sääli. Sillä jos ahdistus pitkittyy, se haittaa ystävyyssuhtei­ ta, opintoja ja aikuisuuden rakentu­ mista.

Hänen mukaansa ahdistusta on kohtuullisen helppo hoitaa, jos hoi­ to aloitetaan nopeasti ensioireiden ilmaannuttua. Hoitokeinona voi toi­ mia esimerkiksi lyhyt verkkoterapia.

Mikäli ihminen ei pääse hoitoon, voi ahdistus kestää vuosikymmeniä.

Silloin ei voida enää puhua lieväs­ tä sairaudesta, eikä hoitokaan ole helppoa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 17

Antti Autio lievittää ahdistustaan suuntaamalla ajatuksensa tähän hetkeen ja siihen, mitä ympärillä tapahtuu.

Kaikki ei ole hyvin Muusikko Antti Autio ahdistuu maailman tilasta ja menestyksestä.

A

hdistus vie meistä monilta yöunet, mutta muusikko, musiikintekijä ja näyttelijä Antti Autioon sen vaikutus on päin-

vastainen.

– Voisin nukkua koko ajan.

Hereillä ollessa ahdistus vetää hartiat korviin ja tuntuu särkyinä ja kolotuksina eri puolilla ruumista. Kehon lisäksi ahdistus vaikuttaa mieleen.

– Ahdistus näkyy esimerkiksi vaikeutena keskittyä siihen, mitä ympärillä tapahtuu ja mikä tässä hetkessä on olennaista.

Autiota ahdistaa erityisesti maailman tila: luontokato, ilmastokriisi,

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

sotauutiset ja äärioikeiston nousu.

Myös omaan mielenterveyteen liittyvät asiat huolettavat.

– Elän jatkuvassa ristivedossa. Toisaalta on oma elämä ja yritys pysyä toimintakykyisenä ja järjissään sekä paikoitellen jopa nauttia olemisesta.

Toisaalta on tietoisuus siitä, että elämän rakenne on aika kestämätön.

ANTTI AUTIO KERTOO olleensa huoleen ja ahdistukseen taipuvainen lapsesta lähtien. Lapsena hän löysi helpotusta pahaan oloon erilaisista pallopeleistä kuten jalkapallosta, sählystä ja tenniksestä. Pelatessa pystyi uppoutumaan täysillä käsillä olevaan hetkeen, eikä tarvinnut miettiä mitään muuta.

Edelleen Autio pyrkii rauhoittamaan itseään niin, että ohjaa tietoisesti mielensä siihen, mitä ympärillä sillä hetkellä tapahtuu.

– Minulle musiikki on keino, jolla voin tulla läsnäolevaksi siinä hetkessä missä olen. Siksi minusta varmaan tulikin muusikko.

Autio alkoi soittaa kontrabassoa teini-ikäisenä. Hän opetteli soittamaan myös kitaraa. Pian Autio alkoi säveltää omia lauluja.

Nykyään Autio tekee musiikkia kitaran tai erilaisten musiikintekoon käytettävien tietokone-ohjelmien avulla.

– Musiikinteko-ohjelmien käyttäminen on kuin pelaisi videopeliä, hirveän upottavaa. Jos minulla on ahdistava kausi menossa, ohjelmien käyttäminen luo minihetkiä, joissa ajatukset voi suunnata luovaan tekemiseen.

Toisaalta Autio on huomannut, että ahdistavien asioiden vältteleminen lisää tuskaa ja ahdistusta. Niiden kohtaaminen puolestaan helpottaa oloa.

– Mielestäni kannattaa tavoitella sitä, että pystyy tulemaan näkyväksi itselleen ja muille juuri siinä kohtaa elämää, missä sillä hetkellä on.

Omien arvojen mukainen elämä auttaa myös ahdistukseen.

– Omaan elämäntilanteeseen pystyy vaikuttamaan yleensä edes jollakin tavalla. Voi miettiä matkustamista, ruokavaliota ja minkälaisia ihmissuhteita itsellä on.

Koko ajan ei myöskään ole hyvä velloa omassa ahdistuksessa ja ja pohtia maailman tilaa. Välillä on pakko pitää taukoa. Silloin on hyvä tehdä jotain, johon voi uppoutua täysillä.

– Musiikin lisäksi minulla toimii se, että katson jalkapalloa ja annan sille sellaisen arvon, että tämä on nyt tosi tärkeä juttu tällä hetkellä.

AHDISTUKSEN VOI Antti Aution mielestä valjastaa taiteen tekemisen moottoriksi – ainakin tiettyyn pisteeseen saakka. Myyttiä taiteilijasta, joka luo parhaat teoksensa kärsimyksestä käsin, hän ei kuitenkaan allekirjoita.

– Itse en ainakaan ole tuskan ja ahdistuksen keskellä luovimmillani.

Toki siinäkin tilassa voi olla hienoja, luovia hetkiä.

Aution musiikkia on mediassa usein kuvattu melankoliseksi. On helppoa ajatella, että taiteilija käsittelee taiteessaan omaa elämäänsä. Autio on kuullut päivittelyä siitä, kuinka synkkää hänen elämänsä laulujen perusteella on.

Vaikka Autio myöntää itsekin miettivänsä taiteilijan suhdetta teokseen, hänestä tuntuu hassulta, että hänen omat laulunsa kuullaan omaelämäkerrallisina.

– Jos biisistä löytyy tarina, se ei välttämättä ole minun tarinani.

Tunne on kuitenkin aina minun.

Olisi vaikea kirjoittaa tunteesta, joka ei resonoi missään kohdassa itseäni.

– Olen huomannut, että mitä ahdistavampi oma tilanteeni on, sen iloisempia biisejä syntyy. Ja silloin kun menee hyvin, kykenen käsittelemään ei niin iloisia aiheita.

Aution keikat ovat myyneet loppuun nopeasti ja kolmas soololevy Kaikki talot huojuu on kerännyt suitsutusta musiikkitoimittajilta. Levy voitti tammikuun lopussa Indie Awardseissa Vuoden albumi -kategorian ja laulu Kaikki on hyvin Vuoden kappale -sarjan. Lisäksi albumi oli ehdolla Emma-gaalassa Vuoden alternative ja Kriitikoiden valinta -kategorioissa. Menestyksen voisi kuvitella lievittävän elämäntuskaa ainakin jossain määrin.

Aution on hankala ajatella itseään menestyjänä.

– En ajattele, että olenpa menestynyt. Omaa elämää on vaikea nähdä ulkopuolelta, sillä se tuntuu vain omalta elämältä. Toki olen saavuttanut asioita, joista haaveilin nuorena.

Ura ei Aution mukaan poista ainakaan sellaista ahdistusta, joka kumpuaa nuoruuden haavoista tai huolesta, joka kohdistuu maailman tilaan. Niin kutsuttu menestys voi hänen mukaansa olla myös yksi stressitekijä lisää elämässä.

– En halua kuulostaa siltä, että valitan, mutta kyllä niin sanottu menestyminen tuo paineita. Tulee sellainen olo, että tästä pitää nauttia, ja se on omalle huolestuvalle mielelle haaste.

Hyväksi havaittuja keinoja ahdistuksen lievittämiseen Kirkko ja kaupungin lukijat kertoivat omat tapansa helpottaa ahdistusta. Psykoterapeutti Katianna Ruuskanen suosittelee näitä konsteja muillekin.

Toimivimmat löytyvät testaamalla.

Rauhoittele itseäsi ”Laitan silmät kiinni, lasken kymmeneen rauhallisesti ja yritän tasata hengitystä. Ja yritän ajatella myös järjellä, ettei ole mitään hätää.” Nainen, 39 ”Hengitysharjoitukset.” Mies, 40 ”Lasken ympärilläni olevia asioita: yksi lamppu, kaksi tuolia jne. Painan jalkoja maahan, jotta tuntisin olevani tässä.” Nainen, 34 ”Paras keino on tunnistaa tunne ja todeta itselleen, että kylläpä ahdistaa.

Kun tiedostan sen, alan mielikuvaharjoitteen, jossa pilvi tulee aurinkoisella taivaalla eteeni ja lipuu ohitseni. Se muistuttaa minua, että kaikki tunteet tulevat ja menevät.” Nainen, 40 ”Sanon itselleni: selviän kyllä. Kosketan sydämen aluetta. Itken.” Nainen, 49 ”Kiertäjähermon hallinta.” Mies, 53 ”Osaan vakuuttaa itselleni, ettei todellista hätää ole: elimistö vain reagoi, eikä se ole vaarallista. Olen myös oppinut keskittymään hetkeen, maadoittamaan itseni siihen ja kokemaan eri aisteja.” Nainen, 60

Liiku ja lotraa ”Täyden ahdistuksen kourissa ulos meneminen edes kymmenen minuutin lenkille voi olla maailman hankalin tehtävä, mutta se helpottaa edes jonkin verran.” Nainen, 26 ”Venyttely, ulkoilu.” Mies, 44 ”Pyrin turvaamaan kunnon yöunet.

Myös jooga, liikunta ylipäätään ja ulkoi-

lu auttavat.” Nainen 39 ”Kävely metsässä, avantouinti ja päiväunet.” Nainen, 47 ”Tehokas liikunta, erityisesti uinti.”

Nainen, 52 ”Kuuma suihku tai kylpy, jos olisi varaa. Toisaalta avantouinti.” Nainen, 41 ”Ahdistustani helpottaa kylmän veden juominen.” Nainen, 18 ”Liikunta ja puhuminen helpottaa.

Mutta ahdistuksen tunteen mennessä pitkälle näihinkään ei pysty. Silloin pitää odottaa, että pahin helpottaa, yrittää hengittää kunnolla ja mennä vaikka suihkuun.” Nainen 26

Hae läheisyyttä ja tukea ”Saunominen ja puolison läheisyys helpottavat oloa.” Nainen, 46 ”Soitan miehelleni.” Nainen, 62 ”Soitto ystävälle.” Nainen, 40 ”Kissa kainaloon tai koiran kanssa lenkille metsään. Eläimet ovat paras rentouttaja.” Nainen, 56

Harhauta mieli muualle ”Käytän pakkoajatusten harhauttamiskikkoja. Tetris on yllättävän tehokas!”

Nainen, 30 ”Ahdistuksen harhauttaminen lukemalla, kuuntelemalla äänikirjoja, sarjakuvilla, elokuvilla, ajelemalla autolla…”

Mies, 49 ”Puhelimella oleminen, television katselu, peiton alla omassa sängyssä makoilu.” Nainen, 22

”Ääneen ajatteleminen, esimerkiksi laulun sanojen läpikäyminen ajatuksella.”

Nainen, 43 ”Piirtäminen ja kaikki käsillä näprääminen vie ajatukset muualle.” Nainen, 48 ”Neulominen.” Nainen, 45

Vetäydy omaan rauhaan ”Vältän vapaalla ihmiskontakteja. Jätän puhelimen kotiin ja lähden yksin luontoon viettämään kaikki mahdolliset viikonloput ja lomat.” Mies, 53 ”Hiljaisuus.” Mies, 34 ”Korvatulpat ja se, että asioin meluisissa paikoissa mahdollisimman hiljaisina aikoina.” Nainen, 39 ”Jään pois bussista tai menen kauppakeskukseksessa sen hiljaisimpaan nurkkaan, laitan kuulokkeet päähän ja musan soimaan.” Nainen, 35 ”Klassisen musiikin kuunteleminen ja hengitysharjoitukset.” Mies, 38 ”Opettelin yhden psalminjakeen, ja toistin sitä rukouksena mielessäni.”

Nainen, 58 ”Rukous.” Nainen, 61 ”Kirkossa mieli rauhoittuu.” Nainen, 40

Apua ammattilaiselta ”Yritän helpottaa jatkuvaa ahdistusta rentoutusharjoituksilla, karsimalla menoja, syömällä säännöllisesti ja pyrkimällä muutenkin terveisiin elämäntapoihin. Lisäksi käyn psykoterapiassa.”

Muunsukupuolinen, 31 ”Juttelu terapeutin kanssa.” Nainen, 22 ”Psykoterapia. Fiiliksien purku kirjoittamalla.” Nainen, 41 ”Lääkkeet ja meditointi.” Mies, 29 Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 19

Sydän sanoo Samu Haber tarkisti työn ja vapaa-ajan balanssin ja päätyi kuuntelemaan sisintään.

S

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JOONAS BRANDT

amu Haberin olo on vielä vähän reis­ sussa rähjääntynyt. Viimeisestä Sun­ rise Avenue ­bändin keikasta on kulu­ nut neljä kuukautta.

Jäähyväiskiertueen piti olla kolme vuotta sitten, mutta pandemia siirsi si­ tä. Kiertue toteutui viime vuonna.

Ulkopuolisesta Sunrise Avenuen lopettaminen näytti yhtäkkiseltä, mutta sitä se ei ollut. Raha­ mielessä bändin olisi ollut järkevää jatkaa ja tois­ taa jo koettua ympyrää uudestaan ja uudestaan.

Mutta se maailma ei enää tuntunut Haberista kodilta. Sunrise Avenue ei ollut hänelle pelkkä bisnes. Se oli intohimo.

– Vähän niin kuin rakkaudessa. Jos tiimi ei tunnu oikealta, vaikkei siinä olisi mitään vikaa – ulospäin varsinkaan – silti täytyy kuunnella it­ seään. Jonakin päivänä voi olla onneton, jos ei ole uskaltanut kuulla sitä, mitä sydän sanoo.

Haber haluaa mennä rohkeasti itselle tärkeitä arvoja kohti. Hän toivoo oppivansa elämältä jo­ takin uutta mieluummin kuin että olisi jatkanut mukavuusalueellaan.

Nykyisin henkisyys ja terveys ovat Haberin arvoasteikolla korkeammalla kuin aiemmin.

46­vuotias mies kokee, että tietynlainen uran ra­ kennusprojekti on nyt tehty.

300 päivää vuodessa hotellihuoneissa ulkomail­ la, promoaminen, myyminen ja joka paikassa esil­ lä oleminen eivät enää ole hänelle niin tärkeitä.

– Seikkailu kyllä houkuttaa minua edelleen, hän sanoo.

16 VUOTTA SITTEN Samu Haber valloitti musiikil­ laan Keski­ ja Etelä­Euroopan. Ensimmäisen levy­ tyssopimuksen Sunrise Avenue ­bändi teki Sak­ sassa. Ensimmäinen kultalevy pamahti tiskiin Kreikassa.

Bändin keikkailu oli alkanut Suomessa.

Levytyssopimusta ei tuolloin kotimaan yh­ tiöistä kuitenkaan herunut, vaikka Haber enem­ män kuin sitkeästi kiersi levy­yhtiöstä toiseen: hän kävi tarjolla 102 levy­yhtiössä ennen kuin Saksassa onnisti.

Haberin palo musiikin tekemiseen ja esiinty­ miseen oli silloin niin kova, ettei hän sallinut it­ selleen luovuttamista.

– Samaan aikaan levy­yhtiökäyntien kanssa kiersimme keikoilla, ja tein uusia biisejä. Minusta ne paranivat koko ajan. Tunsin, että jollain taval­ la asia etenee, vaikkei palkintoa levydiilin muo­ dossa heti ja helposti tullutkaan.

Kun Sunrise Avenue nappasi levydiilin ulko­ mailla, Suomessakin havahduttiin.

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

KERRAN LOMAMATKALLAAN Samu Haber huoma­ si, ettei voi hyvin. Fysiikka petti ja mieli mustui.

Takana oli jälleen pitkä keikkarupeama. Nukku­ minen oli ollut säätämistä jo pitkään.

Siitä on nyt seitsemän vuotta.

Haber meni lääkäriin, joka tutkimusten lisäksi ehdotti uupuneelle artistille keskustelua tera­ peutin kanssa.

Menestynyt ja huomion keskipisteenä olemi­ seen tottunut supertähti oli saanut itsensä umpi­ solmuun. Hän oli kadottanut sen, kuka sisimmäs­ sään oikeasti oli ja mikä itselle oli tärkeää.

Oma sisin ja omat tunteet alkoivat hahmottua asiantuntijan kanssa keskustellessa.

– Terapia oli hyvä tapa kohdata omat pelot, häpeät ja haaveet. Oli rauhoittavaa pysähtyä ja tajuta, että elämässä kaikki on kuitenkin ihan hyvin.

”

Siitä tulee myös itselle hyvä mieli, kun toivoo toiselle hyvää.

– Ihminen voi hyvin, kun elää omannäköis­ tään elämää ja tekee valintoja, jotka tuntuvat oi­ keudenmukaisilta ja reiluilta itseä ja muita koh­ taan. Silloin voi katsoa peiliin ja olla tyytyväinen.

Pakollinen pysähtyminen ja elämän tarkoituk­ sen pohdinta havahduttivat Haberin huomaa­ maan, että itselleen kannattaa olla lempeä.

– On tärkeä hyväksyä se, ettei kukaan meistä ole täydellinen. Kun on armollinen itseään koh­ taan, kokee vähemmän häpeää eikä kanna it­ selleen kaunaa. Alkaa ymmärtää, että kaikki me olemme erehtyväisiä ja epätäydellisiä ja tulemme aina olemaan.

TÄRKEIMPÄNÄ OPPINAAN tähän asti Samu Haber pitää sitä, että hän on joutunut tarkistamaan työn ja vapaa­ajan balanssia. Jos kaikki elämässä keskittyy vain työhön, jossain vaiheessa tulee vä­ kisinkin väsymys.

– Elämässä pitää olla työn vastapainoasioita kuten harrastuksia, ystävien ja läheisten kanssa olemista ja yksin olemista. Minulle on nykyään tosi tärkeää, että on aikaa omille ajatuksille, le­ volle ja palautumiselle.

Haber on myös hankkinut moottoripyöräkor­ tin ja käynyt välillä ajelemassa kavereiden kans­ sa. Hän on löytänyt rakkaita urheiluharrastuksia, kuten taekwondon ja brasilialaisen jujutsun.

Lenkkeily ja kuntosalitreenit tukevat kamppai­ lutouhua. Avannossa käynti palauttaa ja rauhoit­ taa kehon ja unesta on tullut tasapainoista. Lii­ kuntaharrastusten myötä Haber on tutustunut uusiin ihmisiin oman alansa ulkopuolelta.

– Minulla on ystäviä, joiden kanssa saan olla vain yksi porukasta. Meillä ei ole mitään titteleitä tai muuta sellaista – se on tosi ihanaa.

KRISTILLISYYDESSÄ ON Samu Haberin mielestä hyviä arvoja ja ajatuksia. Hänen lapsuudenper­ heessään käytiin kirkossa jouluna, häissä, hauta­ jaisissa, rippikoulussa ja ristiäisissä.

– On meillä rukoiltu, kun olin pieni. Muistan, että isäkin saatiin lukemaan iltarukouksia mei­ dän lasten kanssa. Mummi oli kauniin syvästi us­ kovainen. Hän soitteli usein minulle maailmalle ja kertoi rukoilevansa joka ilta puolestani.

Nyt Haber toivoo, että mummi voi ”siellä pil­ ven reunalla” hyvin ja katselee tänne maan päälle.

– Minusta rukouksessa on jotain tosi kaunis­ ta. Rukous on usein pyyntö tai toive. Varsin­ kin silloin, jos sen kohdistaa johonkin toiseen, on se ehkä kauneinta, mitä ihminen voi toiselle tehdä, Haber sanoo.

– Voi rukoilla mielessään voimaa ja ohjaus­ ta vaikka pulassa olevalle ystävälle. Pyytää sitä sitten taivaan isältä, universumilta tai elämältä, tarkoitus on sama ja minun mielestäni aina hy­ vä. Siitä tulee myös itselle hyvä mieli, kun toivoo toiselle hyvää.

KUN SUNRISE AVENUE ja Keski­Euroopan areenat jäivät taakse, Samu Haberille tuli mieleen, että olikohan ura musiikkiartistina sitten tässä. Hän luuli 16 vuoden tehneen tehtävänsä.

Oli iloinen yllätys, kun suomenkieliset biisit alkoivat kutsua häntä. Se ei ollut mikään itses­ täänselvyys. Irrottautuminen vanhasta sai ai­ kaan sen, että hänelle tuli uudenlainen palo bii­ sien tekoon.

Toisaalta se ei ole ihme, sillä musiikki on vai­ kuttanut vahvasti Haberiin lapsesta lähtien. Mu­ siikki kiinnosti, lohdutti ja meni jääkiekonkin ohi.

Seitsemänvuotiaana Haber kuunteli musiik­ kia ja huomasi kohta hyräilevänsä omia sävelmiä.

Hän tiesi laulun olevan hyvä, jos rintaan tuli läm­ min olo ja tuntui yhteys johonkin selittämättö­ mään.

– Sama fiilis tulee nykyään, kun teen biisiä. Ke­ hossa tuntuu kaunis, turvallinen ja voimakas sy­ välle sieluun menevä tunne. Kaikista hienoin osa musiikkiteollisuutta on se, kun pääsen itse lau­ lun luokse. ■

Kuka?

Samu Haber, 46, on laulaja ja lauluntekijä. Hän asuu Helsingissä.

Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin bändeihin kuuluvan Sunrise Avenuen lopettamisen jälkeen Haber jatkaa musiikintekoa soolona suomen kielellä.

Mitä?

Haber on Mitä helvettiä -podacastin vieraana jaksossa, jonka aiheena on Suosio ja Raamattu. Podcastia voi kuunnella Spotifyssa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Samu Haberin konsertti la 18.3.

Helsingin jäähallissa.

Vantaan viihdeorkesteri & Samu Haber sinfonisesti äitienpäivän aattona la 13.5. Musiikkitalossa.

Motto

Muista elää.

Meillä on vain tämä yksi elämä.

WWW.MTLH.FI

Ota yhteyttä!

010 2193 460 lomat@mtlh.fi

MA

RT

TA K

AIS

AV

I RT A

Ilmoita Kirkko ja kaupunki-lehdessä.

Pääsiäislehti ilmestyy 30.3.

Varaukset 17.3. ja aineistot 20.3. mennessä.

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Mielipide Kaikista suurin on rakkaus

Tule tutustumaan uuteen Wilhelmiinaan Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle.

Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

Seuraava tutustumisilta: tiistaina 14.3.2023 klo 17 Paikka: Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4 Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.

Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

MITEN RAAMATUN TEKSTEJÄ pitäisi tulkita?

En väitä olevani teologi enkä ole tässä asiantuntija. Koen kuitenkin, että seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajana ja seurakuntani edustajana Vantaan yhteisessä kirkkovaltuustossa minulla on velvollisuus varmistaa, että kaikilla ihmisillä on esteetön pääsy kirkon toimintaan ja kirkolliseen yhteisöön.

Edellisen nelisvuotiskauden aikana petyin monta kertaa valtuuston toimintaan. Puheissa ja teoissa paistoi läpi suvaitsemattomuus. Päätöksillä evättiin ihmisryhmiltä pääsy kirkon toimintaan. Ei haluttu antaa vähemmistöille mahdollisuutta tulla mukaan toimintaan heille turvallisella ja hyväksyttävällä tavalla. Toimintaan, jossa heitä ei tuomita ja jossa he voisivat turvallisesti harjoittaa uskontoaan ja olla osa kristillistä yhteisöä.

Suvaitsemattomuutta puolustetaan usein Raamatun teksteillä. Valitaan ne kohdat, jotka sopivat omaan maailmankatsomukseen, ja sivuutetaan omien periaatteiden kanssa yhteen sopimattomat kohdat.

Raamatun tekstit ovat ihmisten kirjoittamia. Ihminen ei ole täydellinen olento.

Me teemme virheitä ja tulkitsemme väärin asioita. Namibiassa luettiin pitkään Herran rukousta käännösvirheen vuoksi muodossa ”Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen kilpikonnamme”. Tämä ihan vain esimerkkinä siitä, että ihminen on erehtyväinen.

Itse uskon, että Uuden testamentin sanoma kiteytyy rakkauden kaksoiskäskyyn: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

Mitä Jeesus ajattelee siitä, että vieläkin löytyy kristittyjä, joiden mielestä nainen ja mies eivät ole tasavertaisia. Entä siitä, että vieläkin löytyy kristittyjä, jotka haluavat päättää, ketkä saavat rakastaa toisiaan?

Toiveeni on, että minun kirkkoni olisi avoimempi, kutsuvampi, suvaitsevampi yhteisö, missä kaikilla olisi hyvä olla ja turvallista harjoittaa uskontoaan. Jos kaikki ihmiset maailmalla omaksuisivat rakkauden kaksoiskäskyn, niin välttyisimme sodilta, syrjinnältä ja suvaitsemattomuudelta. Meillä olisi taivas maan päällä.

Jan-Erik ”Jeje” Eklöf varapuheenjohtaja, Vanda svenska församling

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa.

Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Kirkko psykologina YHTEISKUNNASSA ON paljon pahoinvointia, ja psykologisista palveluista on huutava pula. Toisaalta kirkko tuntuu etsivän paikkaansa nyky-yhteiskunnassa jäsenkadon muodossa. Voisiko nuo yhdistää niin, että kirkko profiloituisi tarjoamaan psykologisia palveluja hengellisin maustein?

Jari Kokko Espoo

Holokausti on fakta OLEN MIETTINYT viime viikkoina holokaustin kieltämistä. Ja sitä, että kielletään Ukrainan sota tai Turkin maanjäristys eli ei uskota niihin.

Holokaustin kieltämisessä on järkeä vain, jos se tarkoittaa, että tekee kaikkensa, ettei holokausti koskaan toistu. Kielletään estämisen merkityksessä. Siinä, ettei usko holokaustiin tai Ukrainan sotaan, ei ole mitään järkeä, koska ne eivät ole uskon asioita vaan faktoja.

Holokaustin kieltäjät ovat langenneet kaksituhatvuotisen antisemitismin ansaan. Ukrainan sodan ja kaiken viime aikoina tapahtuneen, paljon uutisoidun kieltämisessä taas on kyse salaliittoteorioista, joiden motiivit vaihtelevat poliittisesta vaikuttamisesta henkilökohtaisiin, pimeisiin motiiveihin. Niistä lehdet voisivat kirjoittaa nykyistä enemmän.

Euroopassa on hyvä tapa viedä koululuokkia holokaustin koskettamista maista tutustumaan keskitysleireihin. Joka vuosi suuret määrät yläaste- ja lukioikäisiä nuoria, joiden keskuudessa holokaustin kieltäminen kasvaa, viedään retkille keskitysleirien paikoille rakennettuihin laadukkaisiin holokaustimuseoihin. Niissä he asiantuntevien oppaiden esittelemänä pääsevät näkemään keskitysleirien rakennukset ja leireiltä kootun monipuolisen aineiston.

Valtio voisi Suomessakin tukea tällaisia retkiä. Omin silmin näkeminen tuo tapahtumat aivan eri tavalla lähelle kuin historiantunnit, joiden kanssa kavereiden puheet ja netin epämääräinen sisältö kilpailevat jo siinä määrin, että kaikki eivät halua ”uskoa” historiaan tai nykyisiin suuriin, traagisiin tapahtumiin.

On tutkittu, että holokaustista puhuminen lisää opiskelijoiden myötätuntoa muita kohtaan jopa useiksi viikoiksi. Sitä myötätuntoa tässä ajassa todella tarvitaan.

Timo Suutarinen kirjailija Jyväskylä

En voi ymmärtää maailman pahuutta MAAILMASSA ON käynnissä paljon sotia, esimerkiksi Ukrainassa, Jemenissä ja Syyriassa. Niissä lapset kärsivät eniten. Koko maailmassa on useita miljardeja ihmisiä, jotka elävät eurolla parilla per päivä.

Monissa maissa valtaan nousevat yksinvaltiaat, eikä muilla ole oikeutta ilmaista omia mielipiteitään. Pahuus elää monen ihmisen mielessä.

Mutta kristityn ihmisen yksi tärkeä tehtävä on rakastaa lähimmäistään, ei vihata. Antaa myös aina anteeksi. Kristittynä en voi itse millään ymmärtää tätä valtavaa pahuutta, mitä nykypäivänä on monissa eri maissa, enkä sitä, miten huonosti ihmiset kohtelevat lähimmäistään.

Omaan mieleeni tulee lause Isä meidän -rukouksesta: ”… vaan päästä meidät pahasta”.

Vaikka pahuutta on nyt olemassa ikävä kyllä niin paljon koko maailmassa, niin joskus onneksi saapuu taas hyvyys ihmisten pariin.

Mika Lille Helsinki

Ilman seremonioita ja epäilyksiä IHMISIÄ NÄYTTÄÄ eroavan paljon kirkosta. Miksi? Minutkin oli kastettu evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi. Erosin kuitenkin joitakin vuosia sitten kirkosta. Syynä oli uutinen, että pappi oli ollut pornomessujen ”suojelijana”. Tuollainen pornopappi oli liikaa. Jokin arvokkuus täytyy olla.

Minulla ei ole koskaan ollut juurikaan siteitä jumalanpalvelukseen.

Mutta joitakin kertoja olen päässyt keskustelemaan epämuodollisesti papin kanssa.

Ne ovat olleet mieltä kohottavia keskusteluja. Papit eivät ole esiintyneet auktoriteetteina, vaan niistä on jäänyt hyvä olo. He ovat olleet hienoja ihmisiä. Nuo keskustelut, lyhyetkin, ovat antaneet paljon enemmän kuin muodolliset kirkkoseremoniat.

Mielestäni kirkko voisi muuttua hieman helpommin lähestyttävään suuntaan yhteisöksi, jossa ihmisten olisi luontevaa lähestyä pappia ja ottaa puheeksi mieltä vaivaavia asioita – menettämättä identiteettiään ja oppejaan, kuitenkin vähentäen ”liturgiaa”.

Jeesus on se, jonka sanaan uskon vakaasti. Hänen sanansa avaavat tien ikuiseen elämään – niin ihmisille kuin eläimille.

Vesa Koistinen Espoo

Mimi, 57, Helsinki

*Molecular Medicine Reports 8: 1542-1538/2013

69 kliinistä tutkimusta todistavat tehon 29 patenttia 30 voitettua palkintoa Yhdysvalloissa

Helsinkiläinen Mimi, 57, kokeili palkittua curaMIN-niveltuotetta ja yllättyi positiivisesti!

- Olen käyttänyt curaMINiä muutaman kuukauden ja ilahtunut sen tuomista vaikutuksista niveliin.

- curaMINin ansiosta olan nivelten liikkuvuus on parantunut sekä "rutina" vähentynyt. Myös polvissa on tapahtunut samoja parannuksia kuin olkanivelissä. Ilolla suosittelen muillekin!

- Mimi, 57 v, Helsinki

2020

2021

2022

curaMIN valittiin USA:n parhaaksi niveltuotteeksi kolmena vuonna peräkkäin: 2020, 2021 ja 2022

Mimin nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä, maailman dokumentoiduin BCM95-kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen yhteisvaikutukseen. www.curamin.fi

curaMINilla on maailmanlaajuisesti miljoonia tyytyväisiä käyttäjiä – OLE SINÄKIN YKSI HEISTÄ!

OSTA OITIS OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ:

sekä muista terveys- ja verkkokaupoista kautta maan

S E NI OR ITALO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN. Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle! Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika!

Hattelmalantie 2c, Helsinki | pihlajistonsointu.fi 010 315 4140 | vuokraus@graniittiasunnot.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 23

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 129 ·· Hammasvalkaisu Purentakisko 270 Näkymätön oikomishoito alk.

3500 · alk.

€

aika 20 min.

€ € € € €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk.

105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus ALLA 24H NORMAALIHINN PROTEESI VALMIS 550€ oteesi norm. 540 opr kok an leu ala Ylä- tai

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

SOITA JA VARAA

050 5533 050 Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

HAUTAKIVET

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Eduskuntavaaliehdokas, tavoita aktiiviset äänestäjät.

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu!

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Helsinki: Painos 190 000 kpl.

Espoo ja Kauniainen: Painos 80 000 kpl.

Vantaa: Painos 70 000 kpl. kirkkojakaupunki.fi: Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 52 000 viikossa.

perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Adressit

TÄTÄ LEHTEÄ LUETAAN! 1/1 ja 1/2 -sivun ilmoitukset

-35 %

Muut koot

-30 %

Lehti ilmestyy vielä kaksi kertaa ennen vaaleja: Ilmestyy Varaukset Aineistot Nro 5 torstai 16.3. perjantai 3.3. maanantai 20.2.

Nro 6 torstai 30.3. perjantai 17.3. maanantai 20.3.

Ota yhteyttä mediamyyntiimme ja pyydä tarjous!

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi 24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

OSTAMME

MA-PE 10-16, LA-SU JA ILT SOP. MUKAAN NettiKulta ostopiste

Lapinlahdenkatu 19,Helsinki Helsinki Lapinlahdenkatu 19, Kysy kotikäyntejä ma-pe myös 10-16, la-su ja iltaisin sop. 9877 mukaan p. 044 049.

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Palveluja tarjotaan

Edunvalvontavaltuutukset 180 €

Kevään taiteilijamme

www. esajavesaostaa.com

Timo Jakola 2.3.-1.4.

Helsinki-maalauksia

Lakitoimisto JPH | 040 557 3578 | toimisto@perheasiat.fi

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Aineistot 20.3. klo 15 Mediamyynti Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983

Siivouspalveluja KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

30.3.2023

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Pääsiäislehti ilmestyy Varaukset 17.3. klo 14

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta.

Käteismaksu. P. 040 751 4464.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

WWW.NETTIKULTA.FI

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Testamentit 180 € Perunkirjoitukset 560 € Ositukset ja perinnönjaot 560 €

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

KULTAA & HOPEAA

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Tilaisuuksia

Ostetaan

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ.

Galleria Kamiter-Ars Taide- ja kehysliike

Kaarlenkatu12, 00530 Helsinki Avoinna: Ti 10-18, Ke-Pe 10-17, La 10-14

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Eaparketti suorittaa parkettien ja puulattioiden hionta- ja lakkaustyöt, huoneistomaalaukset, lattiaasennukset. P. 040 051 4451, takuutyönä eaparketti@gmail.com Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

ke 1.3. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrne 1; teet klo 18.30. pe 3.3. klo 18.30 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8. su 5.3. klo 10 kirkkopyhä P.Laurin kko, Sibeliuksenk. 2, Lohja; s. A. Pesonen; kahvit & Credo-seurat. klo 14 seurat Virtakirkolla, Rajatorpant. 8 (Myyrmäki); po-vuosikok. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D; Siionin virsien opett. klo 18 seurat Pihlajamäessä, Liusket. 1; po-vuosikok. ma 6.3. klo 18 seurat Rasti-srkkesk., Tenholant. 6 (Ruskeasuo). klo 18.30 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2 (kirkon takkah.). ke 8.3. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. su 12.3. klo 10 kirkkopyhä Pukkilassa, Keskust. 25; saarna I. Askola; kahvit &seurat. klo 18 seurat Järvenpään vanha kko, Oliivi-sali, Kirkkot. 2. ti 14.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo; P. Kilpi. klo 18 verkkoseurat Aholansaaresta, www.facebook.com/herattaja, www.youtube.com/herattajayhdis­ tys.fi. ke 15.3. klo 18 seurat Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo.

LISÄTIETOJA www.h­y.fi/tapahtu­ makalenteri.

ESIRUKOUSILTA ti 14.3 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, Torsten Sandell.

Mathias Sandell. Lastenkaitsenta.

Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki.

Joka toinen viikko.

Tervetuloa mukaan iltaan!

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan asuntoja Vanhemmat ja vauvaikäinen tytär etsii kotia, 2-3 h+k, kantakaup. Myös remontoitavat. 050 544 3008 Pyry

Vuokralle tarjotaan Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Pääsiäisnumero ilmestyy 30.3. Ilmoitusvaraukset 17.3. ja aineistot 20.3. mennessä.

Huhtikuussa lehti ilmestyy vain 27.4. Ilmoitusvaraukset 14.4. ja aineistot 17.4. mennessä.

Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi ○ Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

KAUPPA- SYRJÄ- " KES- SEUTU KUS

"

I

T

I

K

T

A

H

O

I

K

A

R

AIKAKONEEN S LAULAJA

A

N

suunta

A

T

HETKEÄ AIKAISEMMIN

A

H

M

A

KÄRTTÄ- R MISTÄ

U

I

N

A

R

A

T

I

S

T

U

K

SKOOLA- R TESSA

A

K

PAPUKAIJA K

VOI minkä OLLA TAPtähden PAVA

1/12

LAIHO EHRNROOTH

A

K

Ä

U

S KUNTA S

U

K

K

O

K

E

L

U

A

N

I

S

U

KESKUS K

PITEMPÄÄN

P

I

D

N

A

VIRO I NORSÄ SI

A

S

D

S

I

KUPPI-

S Y K E 99 Y S I T EHDOTON PULSSI

M

Y

S

Y

EPÄILLYLTÄ TIVATTU

P

S

A

P

I

L

A -NAHKA N

A

P

S

PAHA PAIKKA RIEMASTUA

K

I

I

P

E

L

I MONO- K

E

N

I

S

I

S

A

R

L

I

S

U

K

E

SASUONOIS- U MEN VANHIN SA

SÄÄSTÖIL- S LE

POIS! KIL- U PINEN

RAASTE TÄHDEN

L

panostaa S A T S A T A

I

N

A

T

B

VÄHENTÄVÄT SALDOA

N

O

S

T

O

T

N

A

A

M

I

O

T

T

A

R

U

L

K

I

I

V

E

R

A

I

N

E

N

A HERRA U NII-

P

A

I

T

A

H

A

M

MYSTISIÄ T A I MITEN PÄIN VAAN O BRITTIJOKI L

A

P

SANATKIN JOSKUS

sekä

T

si- H -PUKKI MONI O NAKKI leä

T

T

A

S

NEN

STONE

O

SATU

L

N

E

T

U

T

OHJAAVAKIN V TIINA

KUKKUVAT PITKIN YÖTÄ

E

YKSIN ESI- A TETTY

A

R

I

A

VIUH- H TOO

O

S

U

J

A

A

T

VAINAJILLE A

R O

T

Ä

K

NISTÖ

I

SAARI

K

NUORI

A

T

U

A

VIETÄN HILJAISTA VIIKKOA

K

U

T

I

S

A

L

O

U

N

A

S

RIETTAITA PETOLLINEN

I

R

S

T

Y

N

N

Ä

HIFILAIT- A TEITA

K

A

I

T

HYÖDYLSOPIA YH- M LINEN A PUUHA TEEN

N

M TONEN KYT- E

L

I

A YHDEKSÄSTÄ N

O

N

E

T

T

I

vilske T

KELPAAMATTOMIA

P

I

A

R

A

IKÄVÄN O KYLMÄ

KUIVAA SEUTUA

S

A

R

A

PARKU VIERAITA RAHOJA

I

T

K

U

S

O

H

VAL-

KEVÄ

UPPORIKAS MUSK

O

P

I

N

R

T

I

KORKEA MÄKI V VALMIS SYÖTÄVÄKSI

SÄILÖNTÄÄN E AINAKIN

T

I

K

O

N

E

L

K

A

Y

L

A

Ö

S

A

PAISE A

J

O

S

AINE

J

U

S

O

A

NYKYPUHELIMISSA

Ä

L

Y

T

T

O

T

K V

RE- A L U E esit- D E M O KULO P A L O VIIRI telee HAISULIITOSE

-NIKAMA

A

H

A

U LADATTAVA A L

L

A

A

N

U

I

K

K

U

T

E

NÄÄ- S TIÄ

K

U

N

K

I

T

A

A

S

SAIRAUS T

A

U

T

I

I

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

harras

VIULUTAITURI YOSHIKO

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

Hyvää pyhää

5.3.

Arabiaa ja saamea

Päivän yhdessä raamatuntekstissä (1. Kor. 10:12–13) apostoli Paavali neuvoo Korintin seurakuntaa huolehtimaan heikoimmista.

MAALISKUUN 5. PÄIVÄNÄ nimipäiväänsä viettävät Leilat ja Lailat. Nimi Leila oli Suomessa suosituimmillaan 1930–1950­luvuilla. Se on muun­ nelma arabiankielisestä sanasta layl, joka tarkoittaa yötä. Nimi tunne­ taan myös persian­ ja hepreankielisissä maissa. Samaa alkuperää on myös Laila. Tosin Laila­nimellä on toisetkin juuret. Se on myös poh­ joismainen nimi, joka juontaa juurensa saamelaiseen Láilá­nimeen.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kaikki tarvitsevat toisiaan

J

”

oka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaa­ du.” Tähän sananlaskuun apostoli Paavali vetosi kirjeessään Korintin seurakunnalle.

Hän varoitti sen itsetietoisia jäseniä liiasta omavoimaisuudesta, sillä näytti siltä, että vasta muutaman vuoden ikäinen yhteisö oli jo hajota riiteleviksi kuppikunniksi.

Nuo ihmiset olivat Paavalille rakkaita. Hän oli asu­ nut Korintissa puolitoista vuotta ja hankkinut elan­ tonsa tekemällä telttoja. Viikonloppuisin hän oli käy­ nyt synagogassa keskustelemassa siellä kokoontu­ vien juutalaisten ja kreikkalaisten kanssa. Näistä kes­ kusteluista oli saanut alkunsa Korintin seurakunta.

Korintti oli satamakaupunki Peloponnesoksen niemimaan ja muun Kreikan yhdistävällä kannak­ sella. Siellä kohtasivat monet kulttuurit ja kultit, us­ konnot ja kansakunnat. Tämä näkyi myös nuoressa seurakunnassa. Siihen liittyvien piti oppia elämään

yhdessä, olivatpa he orjia tai vapaita, juutalaisia tai kreikkalaisia, rikkaita tai köyhiä, kauppiaita tai sa­ tamatyöläisiä. Heidän oli löydettävä tapoja, miten tulla yhteen ja elää ja toimia niin, että kaikki huo­ mioitiin eikä ketään jätetty syrjään.

Omat ajatuksemme ja inhimilliset halumme vievät meidät helposti harhaan. Vahvojen kiusaus on teh­ dä itsestään suuria ja polkea heikommat jalkoihinsa.

Mutta vahvinkin sortuu, ellei hän opi, että kaikki tar­ vitsevat toisiaan.

Jos katsomme toimiamme siltä pohjalta, miltä ne näyttävät ja tuntuvat erilailla ajattelevien, epävarmo­ jen ja heikoimmassa asemassa olevien näkökulmas­ ta, se riisuu meidät omista harhaluuloistamme.

Rakkauden kuvastimessa kaikki muuttuu ja jopa uskomme näyttää toiselta. Siinä peilissä moni asia näyttää turhalta tärkeilyltä.

Rakkauden kuvastimessa Monelle on tuttu vihkitilaisuuksissa luettu rakkauden ylistyslaulu (1. Kor. 13:1–13).

Se on maailmankirjallisuuden helmiä.

Paavali kirjoitti sen elämän peiliksi.

Lue teksti hiljaa mietiskellen. Mitä ajatuksia se tuo mieleesi? Mitä se sanoo sinulle?

Mitä se kertoo lähipiirisi elämästä?

Lopulta kaikki on armon ja rakkauden varassa.

Lausu hiljaa mielessäsi: Hyvä Jumala, armahda meitä.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 27

”

Aloin pelätä, että minusta tulee kyyninen paskiainen.

ENTINEN KIRKKOHERRA HEIKKI NENONEN s. 8

Kerhot, konsertit ja paastonajan menot

4

2.3.2023 kirkkojakaupunki.fi

Kertakäynti perheneuvonnassa voi auttaa parisuhteen solmuun s. 4 Olarin kirkko soi kahdesti ukrainalaisten hyväksi s. 6

Ihanat häät kotikirkossa

Esko Lindblad ja Eila Hämäläinen astelivat vuosi sitten alttarille Wihkiyö-tapahtumassa s. 2

”Meillä oli kauniit ja rennot häät” Eila Hämäläinen ja Esko Lindblad menivät naimisiin Wihkiyötapahtumassa. Häätilaisuudesta jäi lämpimät muistot.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

J

os menen vielä naimisiin, haluan vihki­ paikaksi rakkaan kotikirkkoni Espoon tuomiokirkon. Tämä oli Niipperissä asu­ van Eila Hämäläisen pitkäaikainen unelma. Hän harmitteli, että Espoon suosituimpaan vihkikirkkoon pitäisi va­ rata vihkiaika todella hyvissä ajoin.

Ainakaan kosimisesta naimisiinmeno ei ol­ lut kiinni, sillä Esko Lindblad oli kosinut häntä vuosien varrella kolme kertaa. Yhteinen tahtotila suhteen virallistamiseen oli olemassa, mutta han­ ke kaatui milloin mihinkin käytännön syyhyn.

Joulukuussa 2021 Kirkko ja kaupunki ­lehti ko­ lahti postilaatikkoon. Hämäläinen ja Lindblad huomasivat lehdestä jutun Wihkiyöstä, joka jär­ jestetään 22.2.22 Espoon tuomiokirkossa. Nyt se tapahtuu, he päättivät, ja ilmoittautuivat tapah­ tumaan. He olisivat halunneet vihkiajaksi kel­ lo 22, mutta kun sitä ei ollut tarjolla, he valitsivat kello 20:n ajan.

– Päivämäärä 22.2.22 sopi meille tosi hyvin. Se on helppo muistaa ja sopii hyvin yhteen kihla­ jaispäivämme kanssa. Menimme kihloihin Italias­ sa laskettelumatkalla 21.2.12, Eila Hämäläinen sanoo.

EILA HÄMÄLÄISEN mukaan Italia on pariskunnan kohtalon maa. He tapasivat toisensa 2000­luvun alussa sinne suuntautuneella ammattimatkalla.

Molemmat ovat rakennusalan asiantuntijoita ja toimivat silloin yksityisyrittäjinä, Hämäläinen Es­ poossa ja Lindblad Keski­Suomessa.

Matkan aikana he tekivät yhteisiä kävelyretkiä, puhuivat paljon ja huomasivat, että molemmilla on samanlainen elämäntilanne ja kova työstressi.

Hämäläinen pyysi Lindbladia töihin omaan yritykseensä, ja muutaman vuoden kuluttua toi­ mintaa pyöritettiin yhteisessä yrityksessä. Jonkin ajan kuluttua Lindblad muutti yhteen Hämäläi­ sen kanssa.

– Parisuhteemme punainen lanka on se, että elämässä tulee vastaan myötä­ ja vastamäkiä. Me tiedämme sen, Esko Lindblad sanoo.

Yksi iso vastus heillä tuli eteen kolme vuotta sitten, kun Eila Hämäläisellä todettiin vakava rin­

2 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2023

– Vihille meno 22.2.22 sopi meille hyvin. Päivämäärä on helppo muistaa, sanovat Esko Lindblad ja Eila Hämäläinen.

tasyöpä. He päättivät, että kaikki, mitä sairaus toisi mukanaan, olisi pariskunnan yhteinen asia.

Ison leikkauksen ja hoitojen jälkeen elämä palasi hiljalleen entisiin uomiinsa.

PARISKUNTA VIHITTIIN avioliittoon Espoon tuo­ miokirkossa Wihkiyö­tapahtumassa. Edellisenä päivänä oli satanut paljon lunta, maa oli puhtaan

valkoinen ja puiden oksille oli laskeutunut paksu lumikerros.

Vihkitilaisuuteen saapui noin 60 vierasta. Ko­ ronarajoitukset olivat helpottuneet hieman en­ nen tilaisuutta, ja pariskunta lähetti lisää hääkut­ suja.

– Wihkiyössä meille annettiin kaikki halua­ mamme kuin tarjottimella. Saimme toivomam­

ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄ/ JANI LAUKKANEN

Naimisiin Wihkiyössä 23.03.2023 •

kaikille, jotka haluavat tunnelmalliset kirkkohäät vähällä vaivalla Espoon tuomiokirkossa 23.03.

•

pari voi kutsua kirkkoon omia vieraitaan

•

seurakunta tarjoaa kakkukahvit parille ja neljälle vieraalle Pitäjäntuvassa

•

ilmoittautuminen Espoon seurakuntien palvelukeskukseen p. 09 8050 2601

•

vihittävien on oltava rippikoulun käyneitä evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä tai vihittävistä toisen on täytettävä edellä mainitut kriteerit ja toinen voi kuulua johonkin kristilliseen kirkkokuntaan

•

avioliiton esteiden tutkintaa kannattaa pyytää ajoissa, vähintään 7 vrk aiemmin

me kirkon, sopivan päivämäärän ja valmiit järjestelyt. Kaikki sujui helposti, Eila Hämäläinen sanoo.

Esko Lindblad mietti etukäteen, onko häätapahtumassa, jossa vihitään monta paria, kiireen tuntua. Niin ei ollut. Pariskunnan mukaan tilaisuuden tunnelma oli kaunis, rauhallinen ja rento.

Heille varattu aika riitti hyvin myös musiikkiesitykseen. Hääpari oli pyytänyt kirkkoon muusikko Mari Kätkän laulamaan Tauskin kappaleen Sinä vain. Se on heille tärkeä rakkauslaulu.

”

Wihkiyössä meille annettiin kaikki haluamamme kuin tarjottimella.

EILA HÄMÄLÄINEN

– Pappi Tuija Kuusinen kysyi meiltä etukäteen, minkälaisen vihkimisen haluamme. On tärkeää, että vihkipari saa tilaisuudesta omannäköisensä. Meille tuo ekstra oli Mari Kätkän esitys, Esko Lindblad sanoo.

Vihkitilaisuuden jälkeen pariskunta otti vastaan onnitteluja kirkon ulkopuolella ja yhteiskuvan vieraiden kanssa. Sitten he lähtivät kahdestaan Helsinkiin illalliselle ja hotelliin viettämään hääyötä. Hääjuhlien jatkot he järjestivät isolle vierasjoukolle seuraavana kesänä itähelsinkiläisessä kesäpaikassa meren rannalla. ■ Wihkiyö 23.3. klo 12–24 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5.

Lue lisää: espoonseurakunnat.fi/wihkiyo-23032023 Naimisiin 23.3.23 -häätapahtuma Helsingissä Kallion kirkossa.

Lue lisää: helsinginseurakunnat.fi/uutiset/ naimisiin23.3.23kallionkirkossa

Pieniä päiväkerholaisia keväällä 2021 Leppävaaran seurakunnan päiväkerhossa Karakappelissa.

Varaa muksulle päiväkerhopaikka Espoon seurakunnat järjestävät päiväkerhoja eri puolilla Espoota.

Päiväkerhot ovat avoimia kaikille 2–5-vuotiaille espoolaisille eivätkä edellytä kirkon jäsenyyttä. Seurakuntien päiväkerhotoiminta on pääosin maksutonta. Kerhovuodelle 2023–2024 ilmoittaudutaan maaliskuussa verkossa: espoonseurakunnat.fi/paivakerhot.

Espoon seurakuntien päiväkerhot (syksy 2023–kevät 2024) ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Maksuttomia päiväkerhoryhmiä 2–3 kertaa viikossa seuraavissa kerhopisteissä: Espoonlahden kirkko, Soukan kappeli ja Kaskikappeli.

Tied. Leena Järvinen, 041 535 6190, leena.jarvinen@evl.fi.

Maksuttomia päiväkerhoryhmiä 3 kertaa viikossa. Kerhopaikat: Uuttu ja Karakappeli. Ryhmien tarkemmat päivät ja ajat selviävät huhtikuussa. Kerhot voivat kokoontua sekä aamu- että iltapäivällä.

Tied. Elisa Uurtio, 040 647 3509, elisa.uurtio@evl.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Päiväkerhoryhmiä 2–3 kertaa viikossa. Kerhopaikat: Auroran kappeli, Kalajärven kappeli, Kauklahden kappeli, Laaksolahden kappeli ja Suvelan kappeli. Hinnat määräytyvät kerhojen kokoontumiskertojen mukaan ja ovat 23–160 euroa kaudelta. Maksuista on mahdollista hakea vapautusta. Tied. Aila Pihlajavesi, 040 525 1216, aila.pihlajavesi@ evl.fi. Huom. tuomiokirkkoseurakunnan kerhojen ilmoittautuminen alkaa vasta 6.3.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

OLARIN SEURAKUNTA Maksuttomat päiväkerhoryhmät kokoontuvat 2 kertaa viikossa klo 9–12.Kerhopaikat: Olarin kirkko, Olarin kappeli ja Matinkappeli.

Tied. Henna Sadonkorpi, 050 358 0979, henna.sadonkorpi@evl.fi.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Maksuttomat päiväkerhoryhmät maanantaisin ja torstaisin klo 9– 11.30 sekä tiistaisin klo 13–15.30 Tapiolan kirkolla. Tied. Laura Hytti, 040 749 4334, laura.hytti@evl.fi ja Anna-Kaisa Puranen, 050 432 7509, anna-kaisa.puranen@evl.fi.

Dagklubbarna samlas på förmiddagarna 2–4 gånger per vecka. Avgiften beror på antalet klubbtimmar per vecka, 40–120 eur /termin. Det är möjligt att få befrielse från klubbavgiften. Platser: Carlberg, Esbovikens kyrka, Olars kyrka (svenska sidan) och Esbo domkyrkas församlingsgård. Elektronisk anmälning 1.–31.3. på esboforsamlingar.fi/kommed/barn-under-skolaldern. Mer info om klubbarna: Lisa Wentjärvi, 050 432 6861, lisa.wentjarvi@evl. fi. Mer info om klubbarna och den elektroniska anmälningen: Helena Aitti-Lindberg, 040 763 6250, helena.aitti-lindberg@evl.fi.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Varhaiskasvatuksen kerhoja 2–5-vuotiaille. Etusija kauniaislaisilla. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 15.3. mennessä: kauniaistenseurakunta.fi/tule-mukaan/lapsille-jalapsiperheille.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2023 3

Espoon perhe­ neuvonnassa kokeillaan kertaluonteista terapiaa Yhden terapiakerran mallilla koetetaan purkaa perheneuvonnan ruuhkaa.

korvata, eikä se Himasen mukaan myöskään sovi kaikille.

– Se ei sovi esimerkiksi traumojen työstämiseen, Himanen rajaa.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

ALUN PERIN kertaluonteinen terapia eli singlesession therapy kehitettiin 1980-luvulla Yhdysvalloissa. Taustalla oli havainto, että valtaosa terapia-asiakkaista tyytyi yhdestä kolmeen käyntiin.

Moni terapeutti uskoi epäonnistuneensa, kun asiakas ei ensimmäisen kerran jälkeen saapunutkaan vastaanotolle. Jälkikäteen selvisi, että moni oli kokenut jo yhdenkin kerran riittäväksi. Avainkysymykseksi tuli, että jos ihmiset eivät halua pi-

T

avallisesti ajatellaan, että kun parisuhteen ongelmat ovat ajautuneet siihen pisteeseen, että tarvitaan ulkopuolista apua, vaikeuksien selvittäminen vaatii pidempiaikaista terapiaa. Seurakuntien perheneuvonnassa on tyypillisesti ruuhkaa, ja kaikki halukkaat eivät pääse asiakkaiksi.

Avun saamisen nopeuttamiseksi Espoon seurakunnissa on viime syksystä alkaen tarjottu yhtenä uutena vaihtoehtona niin sanottua kertaluonteista terapiaa.

– Se tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että terapiasuhde kestään vain yhden istunnon ajan, kertoo Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Kaiju Himanen.

– Kertaluonteisessa terapiassa asiakas on itse etukäteen nimennyt ongelman, jota hän haluaa käsitellä. Tavoitteena on istunnon aikana löytää jokin ratkaisu, miten tuon ongelman kanssa kannattaisi jatkossa edetä, Himanen kuvailee.

Kertaluonteinen terapia ei ole oikotie tai hokkuspokkustemppu, jolla vaativa terapia voitaisiin

Espoosta apua maanjäristyksen uhreille Espoon seurakunnat myönsivät 30 000 euroa apua maanjäristyksen uhrien auttamiseksi Syyriassa. Apu kanavoidaan Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Järjestö on työskennellyt Syyriassa vuodesta 2017 lähtien.

Asiasta päätti Espoon yhteinen kirkkoneuvosto 13. helmikuuta. Espoon seurakunnat on varannut tälle vuodelle katastrofiavustuksiin yhteensä 80 000 euroa.

”

Ei siinä ajatella, että vakava trauma korjaantuu tunnissa.

JUHA PETTERSON

dempää terapiaa, miten tuosta yhdestä kerrasta saataisiin kaikki hyöty irti.

Helsingin seurakuntayhtymän perheneuvoja ja psykoterapeutti Juha Petterson otti vas-

Maanantaiaamuna 6. helmikuuta alkaneet maanjäristykset aiheuttivat valtavaa tuhoa Turkissa ja Syyrian pohjoisosissa.

Rakennuksia tuhoutui, ihmisiä kuoli ja loukkaantui. Moni menetti kotinsa.

Kirkon Ulkomaanapu on ohjannut omasta katastrofirahastostaan 200 000 euroa Syyrian maanjäristyksen uhrien auttamiseksi ja käynnistänyt hätäapukeräyksen. Ensi vaiheessa työntekijät jakavat tuhannelle perheelle eli noin 5 000 hengelle talvivaatteita, huopia, patjoja, taskulamppuja ja pressuja suo-

4 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2023

jaksi. Akuutin hätäavun jälkeen pyritään takaamaan lapsille paluu kouluun.

taan ensimmäiset kertaluonteisen terapian asiakkaat vuonna 2019. Siitä lähtien asiakkaita on ollut satoja.

– Oman koulutustaustani vuoksi ajattelin itsekin aluksi, että kertaluonteinen terapia on huuhaata. Perinteisesti psykoterapian piirissä on ajateltu, että psyykkiset muutokset ovat hitaita ja että tuloksia syntyy vasta, kun terapia on riittävän pitkäkestoista, Petterson sanoo.

– Mutta kun niin monet asiakkaat ovat itse olleet tyytyväisiä lopputulokseen, eikö heitä pitäisi kuunnella?

Nykyään Petterson ei edes rajaisi, kenelle kertaluonteinen sopii tai ei sovi.

– Traumataustaisellakin ihmisellä voi olla todella monenlaisia kysymyksiä, ja kertaluonteisen terapian tavoitteena on ratkaista vain yksi ongelma. Ei siinä ajatella, että vakava trauma korjaantuu tunnissa, Petterson sanoo.

JUHA PETTERSON muistuttaa, että suuretkin muutokset saadaan aikaan vain ajan kanssa, pala kerrallaan.

– Ahdistunut ja lannistunut ihminen voi usein kokea, ettei hän voi omilla valinnoillaan vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Kertaluonteinen terapia voi antaa ratkaisevan sysäyksen, jonka jälkeen ihminen voi pala kerrallaan ottaa takaisin haltuun omaa elämäänsä huomatessaan, että omilla valinnoilla on vaikutusta, Petterson sanoo.

Käytännön työssä Petterson on huomannut, ettei kertaluonteinen terapia aina onnistu tai ole

ANTTI RINTALA

Kynttilät syttyivät ja kellot soivat Ukrainalle Ihmiset ympäri Suomen muistivat Ukrainaa ja ukrainalaisia perjantaina 24. helmikuuta, kun Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta oli kulunut vuosi. Valoa Ukrainaan -tapahtumassa Helsingin tuomiokirkon portaille sytytettiin tuhansia kynttilöitä.

Kynttilöiden laskuun osallis-

Kynttilät täyttivät Helsingin tuomiokirkon portaat Valoa Ukrainaan -tapahtumassa.

Perheneuvoja ja psykoterapeutti Juha Petterson otti vastaan ensimmäiset kertaluonteisen terapian asiakkaat vuonna 2019.

riittävä tapa käsitellä ongelmia.

– Todellinen elämä ei aina taivu kertaluonteisen terapian ihanteisiin. Kertaluonteisessa terapiassa asiakasta kuitenkin muistutetaan myös mahdollisuudesta pidempiaikaiseen ongelmien työstämiseen.

– Ei siis ole tarkoitus, että perinteinen pidempikestoinen terapia korvataan uudella terapiamuodolla. Kyseessä on vain yksi uusi palvelupolku.

VUONNA 2022 Espoon seurakuntien perheneuvonnassa runsaat neljä viidestä perheneuvonnan piiriin hakeutuneesta voitiin ottaa asiakkaaksi.

– Meillä ei oteta asiakkaita jonoon, koska jonojen purkaminen on mahdotonta. Sen sijaan pyrimme ohjaamaan asiakkaat muiden palveluiden piiriin, mikäli meille ei mahdu, sanoo Kaiju Himanen.

Kertaluonteisella terapialla pyritään purkamaan ruuhkaa. Kenelle tällainen terapia sitten sopii?

– Pariskunta voi saada apua esimerkiksi pitkään jatkuneeseen mustasukkaisuuteen. Siitä voi olla apua myös, jos kumppaneista toisella on jokin sairaus tai vaikkapa neuropsykiatrinen häiriö, kuten ADHD. Ymmärryksen lisääntyminen voi helpottaa molempien oloa, Himanen sanoo.

– Oli kyseessä minkälainen ongelma tahansa, on tärkeää puhua siitä ääneen. Sellaiseen kertakäynti tarjoaa oivallisen tilaisuuden. ■

– Pariskunta voi saada kertaluonteisesta terapiasta apua vaikkapa pitkään jatkuneeseen mustasukkaisuuteen, sanoo Kaiju Himanen.

tuivat muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin, Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova, Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ja Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki. Tapahtuman järjestivät Helsingin kaupunki, Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin yliopisto yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n kanssa.

Tilaisuudessa oli mukana myös Ukrainan suurlähetystö.

Aiemmin samana päivänä koko maassa soitettiin kirkonkel-

loja evankelis-luterilaisten piispojen aloitteesta. Kirkonkellojen ääni kutsui ihmisiä hiljentymään ja kunnioittamaan sodassa kuolleiden muistoa. Muun muassa Olarin ja Tapiolan kirkoissa järjestettiin myös rukoushetki.

Lahjakortti­ varkaudesta tuomio Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut Espoonlahden seurakunnan työntekijän varkaudesta 80 päiväsakkoon.

Työntekijä joutui myös korvaamaan rikoksen vahingon arvon

eli 900 euroa sekä 600 euroa rikoksen selvittelykuluja. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle. Vahtimestarina työskennellyt nainen varasti Soukan kappelin kassakaapista 25 kappaletta Sja K-ryhmien lahjakortteja, joita seurakunta myöntää diakoniatyön asiakkaille. Tekijä jäi kiinni, kun johtava diakoniatyöntekijä huomasi ongelman kirjanpidossa. Avustuksista tehdään raportti joka kuukausi. Teko tapahtui kevättalvella 2020, jolloin tekijä myös irtisanottiin.

– Asia ratkesi valvontakameran avulla. Tekijä tunnusti heti,

ja teimme asiasta rikosilmoituksen, kertoo Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen.

Vanhemmat ovat tyytyväisiä päiväkerhoihin Espoon seurakuntien päiväkerhoissa käyvien lasten huoltajat ovat tyytyväisiä päiväkerhojen toimintaan.

Huhtikuussa 2022 tehdyn kyselyn mukaan 80 prosenttia vanhemmista arvostaa sitä, että kerhotoiminta tukee lapsen sosi-

aalisten taitojen kehittymistä.

Lähes puolet, 47 prosenttia, arvostaa kerhojen tarjoamaa kristillistä kasvatusta.

Vanhemmat pitivät myös siitä, että kerhon ansiosta aikaa vapautui itselle, asioiden hoitoon tai muille sisaruksille.

Kyselyyn vastasi 130 päiväkerholaisten vanhempaa. Ilmoittautuminen vuoden 2023–2024 kerhoihin on käynnissä osoitteessa espoonseurakunnat.fi/paivakerhot.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2023 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–17.3.

JUSSI HELTTUNEN

Espoon tuomio­ kirkkoseurakunta

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Kahdella kirkkokonsertilla autetaan ukrainalaisia Olarin kirkossa on maaliskuussa kaksi hyväntekeväisyyskonserttia ukrainalaisten hyväksi. Mistä sait idean, kanttori Sari Rautio?

– Kirkkomusiikissa tulee olla diakoninen linkki, ja minun on tehtävä jotakin Ukrainan hyväksi. Nämä kaksi ajatusta ovat olleet mielessäni voimakkaina jo pitkään. Kirkkomuusikkona voin auttaa nostamalla aiheen esille teemakonserteissa ja keräämällä niiden kautta varoja sodasta kärsiville.

– Konserttivieras osallistuu auttamiseen ostamalla lipun. Lisäksi hän saa musiikista virkistystä ja hengen ravintoa.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 5.3. klo 10 ”Käske meistäkin ulos epäuskon henki”. Liturgia ja saarna Emma Mönkkönen, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Teemu Suominen, kanttori AnnaLiisa Haunio. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu: ”Sydämen puhetta Jumalan kanssa” su 5.3. klo 18.

Asemapäällikkö Satu Hellsten, kirkkoherra Ari Paavilainen. Musiikki: Petri Koivusalo. Lastenpysäkki.

Iltatee.

Messu su 12.3. klo 10 ”Älä pelkää, usko ja rakasta”. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, avustaa KirsiMarja Koski, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Petri Koivusalo.

Kirkkokahvit.

Millaista musiikkia konserteissa kuullaan?

– Ensimmäinen konsertti on omistettu laululle. Candomino-kuoro esittää Esko Kallion johdolla kansanlauluja ukrainan kielellä. Soolo-osuuden laulaa ukrainalaistaustainen kuorolainen. Lisäksi Kaisa Ranta ja Marita Viitasalo esittävät suomalaiskansallista laulumusiikkia.

Kanttori Sari Rautio iloitsee siitä, että kahdella hyväntekeväisyyskonsertilla saadaan kerättyä varoja ukrainalaisten auttamiseksi.

– Toinen konsertti on soitinpainotteinen, ja siinä kuullaan pääasiassa ikivihreitä sävellyksiä. Nuorista huippusoittajista koostuva Seele-kvartetti, jossa ovat mukana viulistit Rebecca Roozeman ja Amanda Ernesaks, alttoviulisti Kristian Sallinen ja sellisti Artturi Aalto, esittää muun muassa Sibeliuksen musiikkia. Roozeman soittaa Stradivarius-viulua. Lisäksi panhuilisti Stefan Stanciu soittaa tätä konserttia varten tekemänsä sävelmän I pray

for you.

– Oli hienoa, että muusikoilla oli valtava innostus tulla esiintymään näihin hyväntekeväisyyskonsertteihin. Niiden tuotto menee kokonaisuudessaan Kirkon Ulkomaanavun kautta ukrainalaisten hyväksi.

PAULA HUHTALA Hyväntekeväisyyskonsertit su 12.3. ja su 19.3. klo 16 Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Liput 20 e tai oman maksukyvyn mukaan. Kahvitarjoilu.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 5.3. klo 12. Mäenpää, Koivusalo. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Messu su 12.3. klo 16. Rotko, Talja.

Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 5.3. klo 12. Mathlin, Suominen. Hohde-lapsikuoro.

Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 16.3. klo 19. Kuusinen.

Nupurin kappeli Messu su 12.3. klo 12. Liiman, Koivusalo. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli Hallelujamessu pe 3.3. klo 18.

Nuorisotiimin toteuttama messu kaikenikäisille. Lastenhoito. Messupizza.

Messu su 5.3. klo 15. Lohi, Haunio.

Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Colourful Christian Worship su 12.3. klo 15. Saarna Hans Krause, Mathlin, Ylioja. Kielinä englanti ja suomi. Suomenkielinen pyhäkoulu.

Kirkkokahvit.

Viherlaakson kappeli Iltamessu su 5.3. klo 17. Mönkkö-

nen, Talja, Koivusalo.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 13.3. klo 19. Harry Orädd: ”Alussa?”

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 9.3. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI

lattarit klo 18 Ponnen maja, os.

Isonkorventie 31. 5 e/tunti.

Rukousilta ke klo 18.30.

Eläkeläiskerho to 9.3. klo 13.

Tule hiljentymään! Kappeli on avoinna toiminnan mukaan.

Olisiko sinulla antaa tunti aikaa vapaaehtoistyöhön? Ota yhteyttä: kirsi.muurimaki@evl.fi tai 050 4380 164.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Hinta 2–5 e. Alkuhartaus klo 11.

Rukouspiiri ma 6.3. klo 18.30.

Runopiiri ti 7.3. klo 14.30.

Pop-up isoskoulutus ti 7.3. klo 16–19.

Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30.

Kappeliklubi ke 8.3. klo 18. Kehitysvammaisten kerho.

Eläkeläiskerho ti 14.3. klo 13.

Ikoniluento la 18.3. klo 12. Tarja Rae. Café Aurora ma–to klo 10–14.

KAUKLAHDEN KAPPELI

KALAJÄRVEN KAPPELI

Ikäihmisten kerho ma 6.3. klo 13.

Gospel Lattarit ma klo 18 ja klo 19; 5 e / kerta.

Laulu & laulun tarina: Mika Nuorva to 9.3. klo 18.30. Musiikista

Naisten Café to 2.3. klo 18.30. Iida Rotko: ”Valokuva kertoo”. Ota mukaan valokuva.

Gospel Dance ma klo 17 ja Gospel

6 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2023

Luovatkädet-käsityöryhmä ma 6.3. klo 13–15.

Kappelilounas ti klo 11–12.30.

Hinta 2–4 e.

Rukouspiiri ke 8.3. klo 18.

Eläkeläiskerho ma 13.3. klo 13.

Viron kielen ryhmä ma 13.3. klo 18.30.

Hengellisen kirjallisuuden ryhmä ke 15.3. klo 18. Keskustelussa Jouni Lallukan kirja: ”Ahdistus”.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

keskusteleva konserttisarja. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

Toivoa naisille -rukouspiiri ti 14.3. klo 18.30.

Naisten raamattupiiri su 12.3. klo 16.30.

Israel-rukouspiiri ke 15.3. klo 16.

NUPURIN KAPPELI

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 2–4 e.

Lähetyspiiri ma 13.3. klo 14.

Ikäihmistenkerho ke 15.3. klo 13.

Avoin raamattupiiri ke klo 18.

Café Viheri ma ja ke klo 10–12.

Kohtaamispaikka eläkeläisille to 9.3. klo 13.

SUVELAN KAPPELI Päivärukous ma ja to klo 13.

Kanervapiiri ma 6.3. klo 13.

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 1,5–3,5 e.

Eläkeläisryhmät klo 13: Teräskukat to 2.3. ja 16.3. ”Ilonpilkahduksia”ryhmä ti 7.3.

Käsityöpiirit: ti 7.3. klo 10–12 ja ”Luodaan yhdessä” ti 14.3. klo 13–15.

Suomea ja kahvia -kielikahvila tiistaisin 7.3. alkaen klo 16–17.30.

Sinulle, joka opiskelet ja harjoittelet suomea. Puhutaan suomea mukavassa seurassa, myös suomea äidinkielenään puhuville. Kahvi, tee, välipalaa.

Psalmit – Elämän sanat ke 8.3. klo 18. Raamattuluento, Ari Kunnamo.

Raamattupiiri ke 8.3. klo 16 ja

VIHERLAAKSON KAPPELI

KIRPPUTORI-KAHVILA Unelman kammari ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus to 2.3. klo 13.

Os. Kaivomestarinkatu 8. Tied. eeva.einola@evl.fi.

TALVISODAN PÄÄTTYMISEN MUISTOKSI Seppeltenlasku Espoon tuomiokirkon hautausmaan sankarihaudoilla ma 13.3. klo 10. Espoon sotaveteraanit, kirkkoherrat Ari Paavilainen ja Kira Ertman. Kahvitilaisuus seurakuntatalolla.

WIHKIYÖ 23.3.2023 Vaivattomasti vihille tunnelmallisessa Espoon tuomiokirkossa.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–17.3.

Lempeää kehonhoitoa, mielen hiljentymistä ja avaraa hengellisyyttä! Neljänä ma 6.–27.3. klo 18.15–19.15 Suvelan kappelissa.

Sopii kaikille, aiempaa kokemusta ei tarvita, maksuton. Tule tutustumaan! Tied. ja ILM. :heli.vesanen@ evl.fi, 040 5528 924.

16.3., 13.4., 25.5. ja 22.6. klo 17–18.30. Tied. omasta neuvolasta tai Kirsiltä.

Vanhemmuuden ensiaskeleet ”Voimavarat ja jaksaminen” ti 14.3. tai 23.5., ”Varhainen vuorovaikutus” 28.3. sekä ”Valmistautuminen vanhemmuuteen” 16.5. klo 17.30– 19 Espoon keskuksen Perhekeskus, os. Kamreerintie 6. Tied. 050 4329 315, janina.oikarinen@evl.fi.

Kummin kaa! Leiri kummeille ja kummilapsille 29.–30.4. Velskola.

Hinta 20–40 e. HAKU: 31.3. asti: www.espoonseurakunnat.fi. Tied. marika.laakkonen@evl.fi, 050 511 0341.

Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Tied. Kirsi ja Kristiina.

KOKKAILLAAN KIMPASSA

ARKIYSTÄVÄ KOULUTUS

Idyllisessä Pitäjäntuvassa ravintola- ja catering-alan ammattilaisen Tiina Tannisen ohjauksessa ke 29.3. ”Kevät herää lautaselle” klo 17.30–20.30. Illan päätteeksi aterioimme yhdessä. 15 e/hlö. Tied. ja ILM. kristiina.hannula@evl.fi, 040 547 4146.

Alkaa la 25.3. Karakappelissa.

Tied. Tiina Hietaniemi 040 763 6599. ILM. 16.3. mennessä: riitta. turkmen@evl.fi. Ks. Yhteiset ilmoitukset.

Seurakunta tarjoaa hääkakkukahvit hääparille ja neljälle häävieraalle.

Vihkiaikoja voi varata Espoon seurakuntien palvelukeskuksesta: 09 8050 2601 (ma–ti klo 9–15, ke–to klo 9–12). Tied. pappi Tuija Kuusinen, 040 531 1041, tuija.kuusinen@ evl.fi. HUOM! Wihkiyön vaatima avioliiton esteiden tutkinta vie vähintään viikon. Ks. www.espoonseurakunnat.fi/wihkiyo-23032023.

HILJAISUUDEN JOOGA®

HAKU SYKSYN PÄIVÄKERHOIHIN 2–5-vuotiaille alkaa 1.3. Tiedot kerhoista ja ILM.: www.espoonseurakunnat.fi. Tied. aila.pihlajavesi@ evl.fi.

LAPSET JA PERHEET Perhekerho on lapsen ja vanhemman yhteinen kerho. Ks. www. espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/lapsille-ja-lapsiperheille.

Perheiden illat kaikenlaisille perheille, edullinen iltapala. Auroran kappeli: ma 13.3. klo 17. Kalajärven kappeli: to 9.3. klo 17.30. Nupurin kappeli: ma 13.3. klo 17.30.

Suvelan kappeli ke 15.3. klo 17 (ILM. ruokailuun 8.3. mennessä: satu.vainio@evl.fi).

Perhekahvila ti klo 13–15 Espoon keskuksen perhekeskuksen kohtaamispaikka, os. Kamreerintie 6.

Pyhäkoulu su klo 15 Suvelan kappeli.

KUORO KAIKILLE To 2.3. ja 16.3. klo 18–19.15 Espoon tuomiokirkko. Kaikille avoin, kokoontuu joka toinen viikko. Ei laulutaito- tai esiintymisvaatimuksia.

PARISUHDE JA VANHEMMUUS Keskusteluapua, tiedustelut, ilmoittautumiset ja maksuvapautukset: Perhetyönohjaajat Kirsi Kanerva 050 511 0165, kirsi.kanerva@evl.fi ja Kristiina Hannula 040 547 4146, kristiina.hannula@evl.fi.

Parista perheeksi illat Espoon keskuksen Perhekeskuksessa, os.

Kamreerintie 6. Kaikille avoimia katsomuksesta riippumatta. To

PÄIHDESENSITIIVINEN SURURYHMÄ Sinulle, jonka läheinen on kuollut päihteiden seurauksena.

Aloitus to 30.3. Tiedustelut ja ILM. pappi Anita Kyönsaari, 040 513 0843.

MIELENTERVEYSLEIRI 2.–5.5 Velskola. Hakukaavakkeen voit pyytää Reetta Ikoselta: 050 514 9455 tai reetta.ikonen@evl.fi. Ks. Yhteiset ilmoitukset.

MATKA ISRAELIIN Mm. Jerusalem, Tiberias 20.– 28.10. Tied. ja ILM. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861 tai marja. malvaranta@evl.fi, 040 531 1040.

YHTEYS DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄN Tukea vaikeassa elämäntilanteessa. Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue: 040 7636599.

Espoon keskus ja Suvela: 040 5311037, 050 438 0189 tai 040 547 1861.

Pohjois-Espoo: 040 736 9315.

Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862.

Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Silta – paikka pysähtyä huojentamaan huolia Suvelan kappelissa.

Ajanvaraukset: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 5110 165.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä!

Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/

Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8–21, pe 8–15, la toiminnan mukaan ja su 10–18.

Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.

MESSUT Siioninvirsiseurat pe 3.3. klo 18.30 kirkko.

Messu su 5.3. klo 11 kirkko. Turtiainen, Ojala. Mukana rippikouluryhmiä.

Yhteisömessu su 5.3. klo 16 kirkko.

Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 5.3. klo 17 Soukan kappeli. Haarlaa, Puukko.

Messu su 12.3. klo 11 kirkko. Kohijoki, Rautio. Mukana rippikouluryhmiä.

Yhteisömessu su 12.3. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu.

Keittoruokailu.

Hiljaisuuden messu su 12.3. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, musiikki Gregory Pass.

Messu su 19.3. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Puukko. Mukana rippikouluryhmiä.

Yhteisömessu su 19.3. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu.

Keittoruokailu.

Iltamessu su 19.3. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Rautio.

APUA JA TUKEA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885.

Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496.

Ostaripastori/-diakoni to klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva. Papit ja diakonit vuoroviikoin.

Omaishoitajien ja muistisairaiden läheisten vertaisryhmä parillisten viikkojen perjantaina klo 10–12.30 Soukan kappelilla yhteistyössä SPR:n kanssa. Omaa ohjelmaa omaishoitajille ja läheisille.

Lopuksi syödään yhdessä. Lounas ja kahvit 5 e. Lisätiedot diakoni Eija 041 534 1706.

Omaishoidettavien virkistystorstai: Ikäihmisen omaishoitaja, kaipaatko hetken omaa aikaa? Tuo läheisesi virkistäytymään torstaisin klo 10–13 Soukan palvelukeskukseen. Ilm. ma klo 13–15, Elina Kvist, p. 043 826 8466. Toiminta on maksutonta, tarjoamme välipalan.

Yhteistyössä Espoon kaupunki.

Meren ja taivaan välillä parillisten viikkojen torstaisin klo 13–15 Meriemyssä, Merenkäynti 3. Ryhmää ohjaa diakonissa Taina.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30.

Aikuiset 3 e.

Brunssi tiistaisin klo 10–11.30 kirkko. Ruoka valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuton.

TAVATAAN TAAS! Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten pankille.

Mäntykappelin kohtaamispaikka ti klo 14–16 Mäntykappeli. Aikuisten avoimessa kohtaamispaikassa pääset tutustumaan uusiin ihmisiin kahvittelun (1,5 e) lomassa.

Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Lukukokemuksia kirjastosta kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen. Myös musiikkicd:t, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

Majataloilta pe 3.3. klo 18 kirkko.

Innostava ja koskettava ilta, saa sekä nauraa että itkeä. Laulut, tarinat ja rukoukset muodostavat vahvan kokonaisuuden, josta jokainen löytää arkeensa rohkaisua, iloa, lohtua ja ennen kaikkea toivoa. Pekka Simojoki, Ilkka Puhakka ja Jukka Jämsén.

Espoonlahti Fellowship & Praise Party la 4.3. klo 17 Soukan kappeli.

Kv. yhteysilta ja ylistysjuhla. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa.

Filmi-illat (K12) ke 8.3.–19.4. klo 18–19.30 kirkko. The Chosen -sarja jatkuu (suomi/englanti), jakso/ilta.

Vapaa pääsy.

Miesten saunailta to 9.3. klo 18–21 Hvittorp. Tied. kari.k.aalto@gmail. com, 040 861 9344.

Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 16.3., 13.4. ja 4.5. klo 18 kirkko. Selloimprovisaatiota ja Raamatun tekstejä.

Tapani Heikinheimo ja Eveliina Roznovski.

Yksineläjien lauantai-ilta la 18.3. klo 18 kirkko. Lintujen maailmasta kertoo Eero Honkanen. Voit tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään.

MUSIIKKI Kevät soi tunteella -konsertti to 9.3 klo 13 Soukan kappeli. Chopin

ja Sibelius, Sellolla ja pianolla.

Sellisti Tapani Heikinheimo, kanttori Heli Ojala. Kahvit 1,5 e.

Meditatiivinen ja osallistava konsertti la 18.3. klo 18 kirkko. Elja Puukko, piano ja laulu sekä Tapani Heikinheimo, sello. Yleisö pääsee itse vaikuttamaan siihen, mitä illassa syntyy. Välillä improvisoidaan.

RUKOUS JA RAAMATTU Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko.

Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18 Kaskikappeli.

Kaikenikäisten raamattupiiri ti klo 14 Kaskikappeli.

Miesten raamattupiiri to 9.3. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 5 e.

Israel-rukouspiiri ti 14.3. klo 18.30 kirkko.

Toivoa Naisille ke 15.3.klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot.

PIIREJÄ JA RYHMIÄ Opi suomea – Luetaan yhdessä ti klo 9.30 Soukan kappeli (naisille) ja ke klo 17.30 kirkko (kaikille). Suomalaiset opettavat suomen kieltä.

Lapsen saa ottaa mukaan. Ilmainen.

Rukoustanssi to 9.3. klo 18–19.30 Soukan kappeli.

Lukupiiri ti 21.3. klo 18 kirkko.

Kirjana Suvi Vaarla, Westend. 18.4.

Hanna-Riikka Kuisma, Kerrostalo.

IKÄIHMISTEN KERHOT Pyörivät viikoittain. Tarkat tiedot nettisivuilta.

YHTEISVASTUU Onnenpäivä – Yhteisvastuun perhetapahtuma la 25.3. klo 10–13 Soukan kappeli. Toimintaa ulkona ja sisällä. Voit tuoda myyntiin leivonnaisia, tuoteseloste mukaan (inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883). Kirpputori Soukan koululla yhteistyössä MLL:n (Soukan paikallisyhdistys) kanssa. Varaa pöytä à 20 e: klarika.vastamaki@evl.fi, 040 537 6854. Maksu paikan päällä.

LÄHETYSTYÖ Pääsiäismyyjäiset la 1.4. klo 11–14 kirkko. Myynnissä käsitöitä, arpoja ja leivonnaisia. Voit tuoda myyntiin leipomuksia joko myyjäispäivänä tai edellisenä iltana kirkolle, tuoteseloste mukaan. Kahvila. Tuotto lähetystyölle.

VIRKISTYS, LEPO, RYTMINVAIHDOS Arjen irtiotto -retriitti 24.–28.4.

Hvittorp. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä. Hinta 43 e/vrk, (huom! ma klo 14.30–ti klo 10 hinta 35 e.)

Sitova ilm. verkossa 13.3.–11.4.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2023 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–17.3.

LAPSET JA LAPSIPERHEET Pikkuväki päiväkerhoon! Päiväkerho on seurakunnan varhaiskasvatusta 2–5-vuotiaille. Kerhoryhmät kokoontuvat 2–3 kertaa viikossa. Ilm. syksyn kerhoihin 1.–31.3.: espoonseurakunnat.fi/paivakerhot.

Tied. 041 535 6190, leena.jarvinen@evl.fi.

Arkipyhis 5–10-vuotiaille to 2.3. ja 16.3. klo 18–19 Soukan kappeli, paritt. vkot.

Kirjepyhäkouluun voi liittyä milloin vaan! Lapsi saa maksutta kotiin pyhäkoulukirjeen n. 6–7 kertaa vuodessa. Kirjeessä on raamatunkertomus, värityskuva ja askarteluideoita. Ilmoita lapsesi mukaan: maija.aapakari@evl.fi.

Kerro viestissä vanhemman nimi, lapsen nimi, ikä ja osoite.

Vilkkaiden katujen liikennevaloissa on ääniopaste, joka on Ilkka Väisäselle ehdottoman tärkeä apu tien ylityksessä.

Apua & tukea

Lähtisitkö ulkoilukaveriksi tai retkiseuraksi näkövammaiselle?

Vapaaehtoisten oppaiden startti-illassa voi kuulla asiasta lisää.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

HELSINKILÄINEN ILKKA Väisänen on melkein sokea, sillä verkkokalvon rappeuma on vienyt näön pikkuhiljaa. Väisänen työskentelee tiedottajana Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:ssä. Valkoinen keppi ulkona liikkuessa ja ruudunlukuohjelma tietokoneella töitä tehdessä ovat hänen tärkeitä työkalujaan.

Väisäsellä on kokemusta myös retkistä yhdessä avustajan eli oppaan kanssa.

– Olen käynyt kokeilemassa sup-lautailua. Opas liikkui omalla laudallaan ja antoi minulle sanallisia ohjeita. Yksin en uskaltaisi lähteä sellaiselle retkelle, mutta oppaan kanssa se sujui hyvin.

Mitä oppaalta edellytetään?

– Tärkein periaate on se, että opas menee edellä joka paikkaan. Näkövammainen pitää kiinni hänen kyynärtaipeestaan ja tulee puoli askelta perässä.

– Kun mennään sisätilaan tai tullaan ulos, on hyvä kertoa ovista, rapuista ja tasoeroista. Esimerkiksi näin: ”Kohta alkavat raput, ne lähtevät alaspäin.”

Luontoretket ovat Väisäsen mielestä ”kimurantteja”. Tasaisen asvaltin sijasta jalan alla on epätasaista maastoa, jossa voi kompastua. Kun opas varoittaa juurista ja mättäistä, Väisänen pystyy keskittymään ympäröivään luontoon.

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (HUN) tekee monenlaista yh-

8 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2023

teistyötä Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien näkövammaistyön kanssa. Keväällä järjestetään uusien vapaaehtoisten infoillat.

– Startti-iltaan voi tulla kuulostelemaan ja katsomaan. Ilta ei vielä sido mihinkään, kannustaa näkövammaistyön diakoni Marja Leena Kallio.

Seurakunnat tarjoavat näkövammaisille muun muassa retkiä ja leirejä. Mukana on paljon ikäihmisiä. Moni on ollut näkevä koko ikänsä, mutta vanhemmiten silmäsairaus aiheuttaa näkövamman.

Kallio kuvailee tyypillistä tilannetta: kun asuu itsekseen, palvelut tulevat kotiin, mutta kukaan ei ehdi lähteä ulkoilemaan. Yksin tuntuu epävarmalta ja turvattomalta lähteä liikenteeseen.

– Nyt haemme kertaluonteisia avustajia retkille, juhliin, kerhoihin, museokäynneille ja liikuntatapahtumiin.

Tarvitaan myös lisää ulkoilukavereita. Moni on kysynyt kaveria, joka voisi lähteä vaikka kerran viikossa yhdessä kävelylle. ■ Opastoiminnan startti-illat to 23.3. ja ti 11.4. Helsingissä Iiris-toimintakeskuksessa, Marjaniementie 74. Ilmoittaudu mukaan: marjaleena.kallio@evl.fi tai 050 380 0947.

Huomaa myös: ArkiYstävä-kurssi Karakappelilla la 25.3.2023 klo 11–15. Tule mukaan kuulemaan, mitä voisit vapaaehtoisena tehdä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset diakoni Riitta Türkmenille 16.3. mennessä riitta.turkmen@evl.fi tai 0405465198.

NUORET Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi. Tervetuloa mukaan!

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita omalle paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkolta löytyy myös lastenpaikka. Messun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran seurakunnan Facebookista.

Eväät matkalla taivaaseen –messu su 5.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana kamarikuoro Murtosointu joht. Seppo Murto. Rissanen, Yletyinen, Noponen.

Muistathan minua –messu su 5.3. klo 13. Karakappeli. Alanne, Noponen.

Häivähdys pyhää – arki-illan messu joka torstai (9.3., 16.3.) klo 17 Leppävaaran kirkko.

Venäjänkielinen iltakirkko ti 7.3. ja 14.3. klo 19.30 Uuttu.

Näetkö? –messu su 12.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Kirkkokuoro kanttori Kullervo Latvasen johdolla. T. Salo, Vallivirta.

SIIONINVIRSISEURAT Ma 6.3. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Puhujina Kauko Puranen,

Esa Katajisto ja Antero Salminen.

Kahvit klo 18.30, veisuu ja puheet alkavat klo 19.

LAPSILLE JA PERHEILLE Lasten toiminta Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @ minisiipi.

Kirkon perhekahvila ti klo 9–11.30 Leppävaaran kirkko.

Kirkon vauvakerho ti klo 13–15 Leppävaaran kirkko.

Iltaperhekahvila ti klo 16.30–18.30 Leppävaaran kirkko. Keittoa tarjolla n. klo 17–18. Kirkon sisäpihalla kiva leikkipaikka myös ulkoiluun.

Kummit, mummit ja vaarit myös mukaan!

Karakappelin perhekahvila ke klo 9–11.30 Karakappeli.

Uutun perhekahvila to klo 9.00– 11.30 Uuttu.

Karakappelin vauvakerho to klo 13–15 Karakappeli.

Muskarit 0–8 v. ma–to, Essi Kaarela p. 040 559 1489.

TAAPEROKIRKKO Leppävaaran kirkon B-siivessä pe 3.3. klo 10 ”Tulipalo, tulipalo!

Tarvitaan pelastajaa!” Palomies on hyvän puolella niin kuin Jumalakin. Noin 30 min. kirkkohetki, jonka jälkeen mehut, kahvit ja leikkiä.

Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja lasten pappi Kirsti.

NAISTENPÄIVÄ Toiminnallinen Naisten Päivä la 11.3. 9.30–17 Uutun kappeli. Myyntipöydät klo 9.30–13: Aloe Vera -tuotteita/Inka Ritamaa, laukkuja, huiveja yms./Helena Genell, korvakoruja, avainrenkaita.

Päivän ohjelma ei edellytä taiteellista osaamista, teemme itsetutkistelua taideterapian keinoin. Ohjaajana ratkaisukeskeinen kuvataideterapeutti Helena Tahvanainen.

Hinta 20 e sis. aamukahvin, keittolounaan, päiväkahvin, ohjauksen ja materiaalit. Päivä loppuu rukousjaksoon. Max osall.määrä 18 hlöä.

Ilm. viim. 6.3. diakoni Harriet Lohikari, p. 040 531 1057.

RUKOUSILTAPÄIVÄ Pirkko Vesavaaran kanssa la 18.3. klo 15 Karakappeli Tilaisuudessa on musiikkia ja laulua, Pirkko Vesavaaran puhe sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen rukoukseen.

Mukana diakoni Harriet Lohikari ja pastori Merja Alanne.

RYHMIÄ AIKUISILLE Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat.

KARJALA-ILTA Terveiset Karjalan lähetystyöstä Sodderin alueelta kuullaan su 12.3. klo 17 Karakappelissa. Mukana Sodderin seurakunnan vanhempi pappi Pekka Palosaari.

Leveys 87 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–17.3. korkeus 273 mm TOIVOA NAISILLE Medialähetys Sanansaattajien Toivoa naisille -verkoston ryhmä to 16.3. klo 18.30 Uuttu. Luetaan kuulumisia naisten asemasta eri puolilta maailmaa ja rukoillaan heidän puolestaan. Yhteyshenkilö Hanna Rissanen, p. 044 5166120

ARKIYSTÄVÄKSI? ArkiYstävä-toiminnan koulutus/ infotilaisuus la 25.3. klo 11–15 Karakappelissa, Karakalliontie 12, klo 11–15. Jos sinulta löytyy ylimääräistä aikaa tunti tai kaksi viikossa, kahdessa tai kuukaudessa, tämä on mainio tapa antaa aikaasi jollekin, joka ilahtuu sinusta. Voit uskoa, että ilo on molemminpuolista. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

KARAN YHTEISLAULELOT Pauliina Hyryn johdolla lauletaan pe 3.3. klo 14–15 Karakappelissa.

KUORO KAIKILLE Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa! Harjoitukset Leppävaaran kirkolla ke klo 18–19.15. Mukaan voi tulla missä vaiheessa toimintakautta tahansa ilman ennakkoilmoittautumista.

Harjoituspäivät ke 15.3., 29.3. ja 12.4. Ohj. kanttori Outi Noponen.

KONSERTTEJA Kuningattaren seurassa – Helsingin urkufestivaalin konsertti su 12.3. klo 13 Leppävaaran kirkko Soitinten kuningattaren juhlaa – Kangasalan urkutehdas 180 vuotta.

Pauliina Hyry, urut.

Bachin Johannes-passio -luentokonsertti su 19.3. klo 14 Leppävaaran kirkko. Musiikkitieteilijä Topi Linjama johdattaa kuulijat J.S. Bachin Johannes-passion äärelle.

Luennon lomassa kuullaan osia passiosta kamarikuoron, solistien ja soittajien esittäminä.

Lue lisää konserteista Kirkoissa soi -palstalta.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi.l Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30.

Hinta 3 e.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/user/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 5.3. klo 10. Maritta Hartikainen, Antti Kruus, Mikko Niinikoski.

Aamumessu ke 8.3. klo 8, Antti Kruus.

Messu kirkossa ja verkossa su 12.3. klo 10. Annamari Lehtinen, Antti Hirsto, Päivi Hakomäki.

Aamumessu ke 15.3. klo 8, Antti Kruus.

Matinkappeli: Colourful Christian Worship Matinmessu su 5.3. klo 17.

Messu on kaksikielinen, englanti/ suomi. The service is bilingual, Finnish/English. Hans Krause, Sanna Franssila, Colourful Espoo Band. Lastenhoito järjestetty.

Children’s activities are available during the worship service.

Messu su 12.3. klo 12. Maritta Hartikainen, Sari Rautio.

Olarin kappeli: Messu su 12.3. klo 12. Antti Hirsto, Päivi Hakomäki.

Chapple, Iso Omena: Risteysmessu joka to klo 19, tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Ennen Risteystä etkot, jossa tarjolla pientä purtavaa klo 17.30–18.30. Halutessasi voit myös tulla mukaan toteuttamaan messua. Seuraa meitä Instagramissa @ risteys. 2.3. mukana Annamari Lehtinen, 9.3. Juha Virta, 16.3.

Annamari Lehtinen. Musiikki: Risteysbändi. risteys.fi.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Vapaaehtoisten seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 5.3. klo 12 Matinkappeli.

SIIONINVIRSISEURAT Ke 15.3. Matinkappeli. Kahvit klo 18, seurat klo 18.30.

CHAPPLE-KIRPPIS Vapaa-ajan tarvikkeet – teemalla su 5.3. klo 12–15, Chapple, Iso Omena. Pöytävuokrat ja vapaaehtoiset kahvimaksut lahjoitetaan KUA:lle.

NAISTENPÄIVÄ Hemmotteluhetki keskellä päivää, ke 8.3. klo 13–15 Chapple, Iso Omena. Käsihierontaa, kynsien maalausta ja kulmien laittoa.

Tarjolla virkistävä smoothie. Vapaa pääsy! Yhteistyössä Naapuruustalo Matinkylän kanssa.

HILJAISUUDEN PÄIVÄ Anna hetki aikaa itsellesi ja Jumalalle Olarin kappelissa la 11.3.

Rukoilemme erilaisin tavoin ja vietämme päivää hiljaisuudessa

yhdessä aterioiden ja leväten.

Hiljaisuuden jooga® johdattaa kokonaisvaltaiseen hiljentymiseen, jossa keho, mieli ja sielu lepäävät.

Voit kuulostella itseäsi ja elämääsi.

Taize-laulut ovat osa rukoustamme. Osallistumismaksu 15 e, kaikukortilla ilmaiseksi. Lisätietoja ilmoittautumisesta ja päivän ohjelmasta: ullamaijakyrola@hotmail. com tai tekstarilla 050 346 5348.

Ryhmään mahtuu 12.

KASTEPÄIVÄ 11.3.

Helppo tapa järjestää kastejuhla minkäikäiselle lapselle tahansa.

Kaikki on valmiina kastemekoista kakkukahveihin. Päivä on avoin ja ilmainen. Kasteita Olarin kirkossa klo 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17. Parillisten tuntien kastekahvit pidetään kirkon seurakuntasalissa ja parittomien kirkon kerhosiivessä. LISÄTIETOJA pastori Tapio Suontakanen 050 409 4047 tai tapio.suontakanen@evl.fi. VARAA AIKA kastetilaisuudelle Espoon seurakuntien varauspalveluista 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi. Voit kastaa lapsesi, vaikka hän olisi jo saanut nimen.

OMAISHOITAJIEN JA LÄHEISTEN VIRKISTYSPÄIVÄ Tule voimaantumaan ja virkistäytymään vertaistesi kanssa Hvittorpiin ti 28.3. klo 9.30. Päivä on tarkoitettu ensisijaisesti Tapiolan ja Olarin seurakunnan alueella asuville. Hinta 15 e. Osallistujille lähetetään kirje ennen virkistyspäivää.

Ilmoittautumiset ensisijaisesti nettilinkin kautta. TIED. JA ILM. viimeistään 13.3. mennessä p. 040 593 7386, katja.karvinen@evl.fi tai p. 050 330 7129, minna.martiskainen@evl.fi.

AIKUISILLE Risteys etkot to klo 17.30, Chapple, Iso Omena. Rento kohtaamispaikka ennen Risteysmessua on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, tulla mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan messua tai tulla muuten vaan oleilemaan ja viihtymään.

Tarjolla pientä purtavaa (1 e).

Seuraa meitä Instagramissa @ risteys.

Lukupiiri kerran kuukaudessa to klo 14–15.30 Matinkappeli. Leena Lenkkeri, 050 353 8398 tai leena. lenkkeri@gmail.com. Päivämäärät ja kirjat: 9.3. Per Petterson: Hevosvarkaat, 13.4. Paolo Giordano: Jopa taivas on meidän, 11.5. Venla Hiidensalo: Suruttomat.

Naisten saunaillat Hvittorpissa ma 13.3. ja ke 5.4. Iltapala 3,5 e. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. TIED. JA ILM.: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2023 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–17.3.

DIAKONIATYÖ Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–12 by phone 050 4329368 or via email.

Diakonialounas / Community lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kappeli to klo 12–13. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Ota mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets at 11.45–12.30.

Please, use the exact amount.

Hinta/Fee 3 e.

Minikirppis ti klo 10–12 Matinkappeli. Tule tekemään löytöjä pikku rahalla lähetystyön hyväksi!

MUSIIKKIA Sinivalkokeltainen laulu 12.3. klo 16 Olarin kirkko. Kaisa Ranta, sopraano, Marita Viitasalo, piano, Candomino-kuoro johtajanaan Esko Kallio. Liput 20 e tai oman maksukyvyn mukaan ukrainalaisten hyväksi. Kahvitarjoilu.

Sydämen asialla – apua Ukrainaan -konsertti su 19.3. klo 16 Olarin kirkko. Klassista ja evergreenmelodioita. Stefan Stanciu panhuilu. Seele-kvartetti: Rebecca Roozeman, viulu, Amanda Ernesaks, viulu, Kristian Sallinen, alttoviulu, Artturi Aalto, sello.

Tapiolan seurakunta Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14.

Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8

Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA

Kahvilan tuotto KUAn kautta Syyriaan.

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA LÄHETYSTÄ Kansainvälinen olohuone ke klo 17 Kahvila Valossa. Teetä ja pientä purtavaa tarjolla.

International living room at Tapiola Church Cafe Valo on Wednesdays at 5 pm. Come and meet people from various parts of the world. Tea and snacks will be served.

International Bible Study on Thursdays at 14.30 till 16 in Tapiolan Kirkko. Bible reading, study and discussion, led by pastor Richard Otiso in English.

Lähetyksen kahvit: su 5.3. klo 11.45 Eeva ja Jari Vähäsarja (SANSA): Medialähetystyö muuttaa maailmaa sydän kerrallaan, ti 7.3. klo 13 Richard Otiso (SLEY): Kutsuvassa työssä pakolaisten ja maahanmuuttajien parissa Suomessa.

AIKUISTEN AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Ohjelma klo 13–14 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Kahvitarjoilu klo12.30–13 Kahvila Valossa.

Ke 8.3. Mummona ja aktivistimummona. Maa- ja metsätieteiden maisteri, ruokavaikuttaja, ilmastoaktivisti Seija Kurunmäki.

Ke 15.3. Elinikäinen kasvu. DI Eero Suominen.

Ke 22.3. Miten eletty elämä muuttuu romaaniksi. Kirjailija Johanna Venho.

MITÄ VIELÄ -RYHMÄ Vertaisryhmiä eläköityneille Tapiolan kirkolla ma klo 13–15.

Kokoontumiset 13.3.–15.5. Ohjaajina pappi Marianne Tiihonen Tapiolan seurakunnasta ja työnohjaaja Tiina Merikanto. Ilm. viim. ma 6.3.: tiinamerikanto@gmail.com tai p.

040 522 6265.

KRISTILLINEN MEDITAATIO

Messu su 5.3. klo 10. ”Rukous ja usko”. Airaksinen, Hero, Jokivuori.

Viikkomessu ke 8.3. ja 15.3. klo 8.

Messun jälkeen kirkkokahvit ja aamupuuro Kahvila Valossa.

Messu su 12.3. klo 10. ”Jeesus pahan vallan voittaja”. Karinen, Koivisto, Jurmu. Messua on mukana toteuttamassa ensi kesän rippikoululaisia.

Anglican eucharist with hymns Sun 12.3. klo 12.30 in Tapiolan kirkko. Englanninkielinen anglikaaninen messu.

Mitä on kristillinen meditaatio – kuinka meditoidaan? Opetussarja kirkolla to 9.3., 13.4. ja 11.5. klo 17.45–18.45. Sopii sekä meditaatioon tutustuvalle että sitä harjoittavalle harjoituksen syventämiseksi.

Kouluttajana WCCM:n edustajana Anu Pylkkänen.

Avoimeen ryhmään ei tarvitse ilmoittautua eikä sitoutua. Joka to klo 19 Tapiolan kirkko. Ei edellytä aiempaa kokemusta. Meditoimme The World Community for Christian Meditation -perinteen mukaan.

Tied. ohjaaja Leena Vanne, magdaleena.vanne@gmail.com.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS

AVOIN RAAMATTUPIIRI

Klo 12 ma, ke ja pe verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla.

Tapiolan kirkolla kevään ajan keskiviikkoisin parittomilla viikoilla klo 18.30–20.

Tied. Merja Tarhio, 040 544 4257.

KAHVILA VALO Ma–to klo 12–16 Tapiolan kirkko.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2023

ARKIYSTÄVÄKSI? ArkiYstävä©-toiminnan koulutus/ infotilaisuus la 25.3. klo 11–15 Karakappelissa, Karakalliontie 12, klo 11–15. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

MIESTEN RAAMATTUPIIRI Joka toinen tiistai 07.03., 21.03., 04.04., 18.04., 02.05., ja 16.05. klo 18.30 tila Kaipuu (naulakoiden luona), Tapiolan kirkko.

OMAISHOITAJIEN JA LÄHEISTEN VIRKISTYSPÄIVÄ Hvittorpissa ti 28.3. Päivän teemana ovat valokuvat, jotka kertovat eletystä elämästä ja sisältävät paljon muistoja. Jaamme muistoja menneestä valokuvien kautta – ja teemme uusia muistoja. Ota mukaasi yksi itsellesi merkityksellinen valokuva, josta olet valmis kertomaan ja jakamaan myös muille. Päivässämme on mukana valokuvaaja Satu Mali, jonka kuvattavana jokaisella on mahdollisuus olla. Muistoksi tästä päivästä saat 1–2 kuvaa. Iltapäivällä Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry tulee kertomaan ajankohtaiset kuulumiset. Päivä päättyy yhteiseen messuun ja kirkkokahveihin.

Bussikuljetus: Klo 8.45 hotelli Gardenin edestä Tapiolasta, Tapionaukio 3. Klo 9.00 Olarin kirkon pihasta, Rälssitilankuja 1. Lähtö Hvittorpista klo 15.

Päivä on tarkoitettu ensisijaisesti Tapiolan ja Olarin seurakunnan alueella asuville omaishoitajille ja läheisille. Hinta 15 e/hlö. Ilmoittautumiset ensisijaisesti netissä VIIM. 13.3.: bit.ly/omaishoitajien_virkistyspaiva. Jos ilmoittautuminen netin kautta ei onnistu, ota yhteyttä Katja Karviseen (p. 040 593 7386, katja.karvinen@evl.fi) tai Minna Martiskaiseen (p. 050 330 7129, minna.martiskainen@evl.fi). Ilmoita mahdollinen erityisruokavaliosi tai allergiasi ja tuletko päivään omalla kyydillä vai yhteiskuljetuksella (Tapiola/Olari). Osallistujille lähetetään kirje ennen virkistyspäivää. Virkistyspäivän järjestävät yhteistyössä Tapiolan ja Olarin seurakunta sekä Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry.

LAPSILLE JA PERHEILLE Pyhäkoulu sunnuntaisin messun aikana alkaen klo 10 Tapiolan kirkon Ilo-tilassa. Alle 4-v. voivat osallistua aikuisen kanssa.

Laajalahden perhekerho pe 17.2. klo 9.30 Kirvuntien kerhotila.

Vapaata leikkiä ja jutustelua, hartaus- ja lauluhetki, tarjoilu. Mukana lastenohjaaja Kaisa Puranen.

Perhekerho ma klo 9–11.30 Tapiolan kirkko.

Perhekahvila ti klo 9–11.30 Tapiolan kirkko.

Iltaperhekerho ke 15.3. klo 16.30–

18.30 Tapiolan kirkko. Maaliskuun Iltaperhekerhossa päästään Leipämuskariin! Päivällinen Kahvila Valossa klo 16.30–17, vap.eht. maksu. Mukana myös muskari-Liisa.

Siunauksen pisaroita -perheleiri pe–su 24.–26.3. Hvittorpin leirikeskuksessa. Ilmoittautumislinkki on avoinna 5.3. saakka: espoonseurakunnat.fi/tapiolan-seurakunta/ lapset-ja-lapsiperheet/leirit-retketja-kurssit. Etusijalla tapiolalaiset perheet. Tied. miia.raninen@evl.fi.

KEVÄTLEIRI

MONIKULTTUURISET PERHEET –RYHMÄ La 4.3. ja la 18.3. klo 10–12 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11 (kirjaston viereinen kerrostalo). Ryhmä on tarkoitettu monikulttuuri- tai maahanmuuttajaperheille. Ryhmässä puhutaan suomea. Riittää, että osaa kieltä vähän. Ohj. Milena Raitmaa, laillistettu psykologi p. 0400 196 634.

Ilmoitt. etukäteen sähköpostilla yilcedmilena@yahoo.es.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

Leiri 1.–6.-luokkalaisille Velskolan leirikeskuksessa 17.–19.3. Viikonloppu täynnä kivaa tekemistä!

Osallistumismaksu 35 e/lapsi. Ilm. ja lisätiedot: paheksuvakirahvi.fi.

Ma 6.3. ja ma 20.3. klo 18.30–20.30 Sebastoksessa. Ryhmää ohjaavat Kari Mattila ja Ritva Kallio.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Ti 7.3. klo 13 kirkon yläsalissa.

Nojatuolimatka Namibiaan, Pirjo.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 5.3. saarna Helena Kesti-Helia, liturgia Mimosa Mäkinen ja kantt.

Lasse Mäki, 5.3. ei kirkkokahveja.

Su 12.3. perhemessu: Kari Kuula, kantt. Teija Palolahti, mukana Singing Suns-lapsikuoro, Katri Kallio ja Tiro Rohkimainen, messun jälk. lounas srk-salissa.

AVOIN PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30–11 Sebastoksen toimitilassa. 6.3. Askarrellaan ja 13.3. Muskaripäivä.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 vartin hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ To 2.3. ja 16.3. klo 14–15.30 kirkolla alatakkahuoneessa. Ryhmää ohjaavat Kari Mattila ja Ritva Kallio.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

KENTTÄ POSTI KAHVIKONSERTTI Pe 10.3. klo 13.03 Kauniaisten kirkossa hyväntekeväisyyskonsertti Ukrainan sodasta kärsivien lasten hyväksi. Mukana useita taiteilijoita ja esiintyjiä. Ilmainen sisäänpääsy, ohjelma 2 e. Konsertin jälkeen kahvitarjoilu. Ks. tarkemmat tiedot seurakunnan verkkosivujen tapahtumakalenterista www.kauniaistenseurakunta.fi.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Esbo domkyrka sö 5.3 kl. 12.15.

Konfirmandsöndag. Kanckos, Iivanainen, Brunell, Lasse Leppänen. Kören EsVoces. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Esbo domkyrka sö 12.3 kl. 12.15.

Kanckos, Janne Sironen, Kronlund.

Olars kyrka sö 12.3 kl. 17 mässa med stilla musik. Jäntti, Sironen, Fiona Chow. Kvällste.

UNGA OCH UNGA VUXNA Ungdomskväll i Sode, hjälpledare 1 utbildning må 6.3 kl. 17. Chilla, träffa kompisar och församlingens anställda. Sökövägen 13.

Ti 7.3 kl. 14-18 Öppet hus i Vita huset, Prästgårdsgr. 1.

VUXENVERKSAMHET Symamsellerna ti 7.3 kl.16–19.

Handarbetsgruppen som jobbar för mission och internationell diakoni samlas i Vita huset, Prästgårdsgr. 1.

Torsdagsträffen to 9.3 kl. 13–14.30 i Södrik kapell. Temalunch tillsam-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–17.3.

mans med församlingspastor Mirja von Martens. Vi pratar om kyrklig konst. Samvaro och andakt.

BARN OCH FAMILJ Familjeklubbar Fredagar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisdagar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Torsdagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell.

Dagklubbar 2–5-åringar, hösten 2023–våren 2024 Elektronisk anmälning 1–31.3 på www.esboforsamlingar.fi/kommed/barn-under-skolaldern.

Klubbarna hålls på förmiddagar 2–4 ggr/vecka. Start v.33. Utbildade barnledare leder klubbarna som grundar sig på Esbo församlingars plan för småbarnspedagogik. Avgift enligt antal timmar/vecka eller befrielse från avgift. Mer info: Helena tfn 040 763 6250, helena. aitti-lindberg@evl.fi

MUSIK Babysång i kyrkan fr 3.3 kl. 10.30 i Olars kyrka. Sjung, dansa och gläds med din baby! Vi samlas 5 fre i mars, för att sjunga psalmer & sånger, spela och dansa i c. 30 min.

Hemmavarande syskon är välkomna. Kaffeservering. Ingen avgift.

Frågor: kantor Nina, nina.kronlund@evl.fi Konsert BlåsYra med Musikinstitutet Kungsvägen to 9.3 kl. 18.30 i Esbovikens kyrka. Blåsorkestrar och -elever, lärare. Fritt inträde.

Kollekt till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

kl. 10–11.

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

LIVSKRAFT

Grankulla svenska församling

FYREN

Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn. 050 500 7000, grankulla. sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 5.3 Radierad högmässa kl. 12.

Kom gärna senast kl. 11.50, med tanke på radieringen.

SÖ 12.3 Högmässa kl. 12.

TISDAG 7.3 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30 Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i kyrksalen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 8.3 och 15.3 i övre brasrummet kl. 14.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 2.3 och 9.3 i övre brasrummet.

Elämänkaari

Tervonen 63 v, Kim Henrik Vuoristo 53 v.

ESPOON TUOMIO KIRKKOSEURA KUNTA

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu Sonja Elena Lilli Bang, Emil Eino Olavi Bäck, Sofie Ester Fisk-Marjomaa, Eevi Elsa Amanda Hassinen, Hertta Sirkka Cecilia Heikkala, Alfred Samuel Jones-Sälli, Anni Ilona Kukkonen, Lydia Elisa Lamminmäki, Aska Camilla Lindman, Tapio Henrik Suomela.

Hautaan siunattu Kirsti Ursula Aromaa 86 v, Pirjo Talvikki Hänninen 59 v, Irma Inkeri Jämsä 66 v, Anu Aune Helena Koivisto 76 v, Lahja Eeva-Stiina Lehto 92 v, Matti Erkki Leivo 84 v, Väinö Salomoni Lipasti 92 v, Anneli Marja Rajamäki 82 v, Taimi Marjatta Seppänen 83 v, Aili Annikki Syrjälä 93 v, Tarja Carita

Kastettu Elma Aune Emily Lagerström, Inke Lumi Tuulia Niinikoski, Kaius Julius Tannijärvi.

Hautaan siunattu Eero Edvin Heikkinen 88 v, Heikki Juhana Kurki 72 v, Esko Väinö Kalevi Parviainen 75 v, Raija Tuulikki Peltomäki 79 v, Veikko Juhani Pääskynkivi 76 v, Matti Uolevi Salonen 78 v, Kaisa Annikki Toikka 90 v, Pirjo Kaarina Zaitri 73 v.

LEPPÄVAARAN SERAKUNTA Kastettu Linnea Adessa Honkaniemi, Lilja Mai Sofia Jäntti, Kasper Sakari

TO 2.3 och 9.3 i övre brasrummet. kl. 16.30–18. Anm. till Carola Wikström 050 343 6885.

BIBELSTUDIUM MÅ 6.3 i övre brasrummet kl. 18–20, Torsten Sandell.

TO 9.3 meditativ kvällsgudstjänst i Sebastos kl. 18–18.45.

STICKCAFÉ LÖ 11.3 i Sebastos kl. 15-18. Anm. till Daniela Hildén 050 443 0045.

TISDAG 14.3 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning i Sebastos kl. 9.30-10.30.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl.

13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i kyrksalen kl. 18.

Sorggrupp i övre brasrummet kl.

18.

FAMILJEKVÄLL ON 15.3 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt.

International

Colourful Christian Worship Services: kaksikielinen (suomi– englanti) messu sunnuntaisin/ bilingual (Finnish–English) worship service on Sundays: Kuukauden 1. su/1st Sun of the

Laukkarinen, Theo Oliver Luhtaniemi, Laina Sofia Paulin, Emma Aurora Teräväinen, Oiva Tapani Yli-Houhala.

Hautaan siunattu Raija Soilikki Blom 85 v, Aili Linnea Gustafsson 98 v, Pekka Juhani Harkala 74 v, Andrei Hulkko 61 v, Tauno Vihtori Koivisto 86 v, Yrjö Tapani Pohjola 75 v, Matti Olavi Toivanen 91 v, Hilkka Maria Vaaranen 92 v, Raimo Kaarlo Väkiparta 81 v, Irma Kyllikki Wallin 88 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu Johannes Onni Aapeli Lavapuro, Jalo Vilhelm Niskanen, Luka Juhani Planting, Seela Frida Kristiina Teräväinen, Lenni Valerian Tukiainen, Roosa Elisa Vehmas.

Hautaan siunattu Erkki Ilmari Alestalo 72 v, Irmeli

month: Matinkappeli, Liisankuja 3, klo 17 (Matinmessu).

2. su/2nd Sun: Suvelan kappeli, Kirstintie 24, klo 15.

3. su/3rd Sun: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, klo 17.

4. su/4th Sun: Karakappeli, Karakalliontie 12, klo 17.

International living room at Tapiola Church Cafe Valo, Kirkkopolku 6, on Wednesdays at 5 pm.

Come and meet people from various parts of the world. Tea and snacks will be served.

International Bible Study on Thursdays at 14.30 till 16 in Tapiolan Kirkko. Bible reading, study and discussion, led by pastor Richard Otiso in English.

Espoonlahti Fellowship & Praise Party la 4.3. klo 17 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Kv. yhteysilta ja ylistysjuhla. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa.

More info: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourful-espoo

Yhteiset

ArkiYstävä-toiminnan koulutus/ infotilaisuus la 25.3. klo 11–15 Karakappelissa, Karakalliontie 12 klo 11–15. Jos sinulta löytyy ylimääräistä aikaa tunti tai kaksi viikossa, kahdessa tai kuukaudessa, tämä on mainio tapa antaa aikaasi jollekin, joka ilahtuu sinusta. Voit uskoa, että ilo on molemminpuolista. Ystävänä voit olla vaikka ulkoilukaverina yksinäiselle tai vanhukselle, näkövammaisen oppaana, ystävänä maahanmuuttajalle jne.

Voit kokeilla vaikka yhden kauden kerrallaan. ILM. VIIM 16.3.: riitta. turkmen@evl.fi. Lisätietoa saat

Helena Carpén 92 v, Lassi Tapio Hiltunen 67 v, Kalervo Teodor Jalli 85 v, Lauri Olavi Kakko 96 v, Urho Matti Mäkelä 89 v, Eino Ilmari Pirjala 79 v, Mika Kalevi Valtonen 51 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu Valtteri Mikko Ilmari Cavenius, Aliisa Leena Katariina Leskelä.

Hautaan siunattu Leo Herman Helen 90 v, Seija Mirjami Kivinen 76 v, Esko Kalevi Ojanen 82 v, Hilja Mirjami Seuranen 89 v, Yrjö Arto Juhani Sivola 83 v, Klaus Markus Söderholm 90 v, Seija Sisko Westling 85 v.

soittamalla diakoni Riitta Türkmen 040 546 5198, tai diakonissa Tiina Hietaniemi 040 763 6599. Tarjoamme koulutuksessa pientä välipalaa, ilmoitathan, jos tarvitsee huomioida allergioita.

Espoon seurakuntien yhteinen mielenterveysleiri Velskolan leirikeskuksessa ti 2.5–pe 5.5.

Leirimaksu 45 e sisältää kuljetuksen, majoituksen, ruokailut ja ohjelman. Leiri on tarkoitettu espoolaisille mielenterveyskuntoutujille. Leirillä on kanssasi diakoniatyöntekijöitä eri seurakunnista sekä diakoniapappi. Leirille haetaan hakulomakkeella ja leiripaikan saaneille lähetetään tarkemmat tiedot kirjeitse ennen leirin alkua. Hakulomakkeen tulee olla palautettuna viim. 3.4. PYYDÄ HAKULOMAKE Reetta Ikoselta: p.

050 514 9455 tai reetta.ikonen@evl. fi.

Tulossa syksyllä: Perheiden suruleiri Hvittorpissa Kirkkonummella pe–su 8.–10.9. Perheenjäsenen kuolema saa aikaan ison surun. Suru on perheessä yhteinen, mutta silti jokaisella yksilöllinen.

Viikonloppuleirillä on aikaa, tilaa sekä mahdollisuus jutella ja monin erilaisin tavoin käydä surua läpi muiden saman kokeneiden kanssa.

Leirillä on eri ikäisille lapsille, nuorille ja aikuisille omat turvalliset ryhmät. Hinta aikuiset 40 e, lapset 20 e, alle 3-v. maksutta.

TIED. JA ILM. diakoni Riitta Türkmen, p. 040 546 5198, riitta.turkmen@evl.fi.

Mikael Palo, Andreas Olavi Svahn.

Kungörelse om äktenskap/ Avioliittoon kuulutettu Juuso August Rossi ja Maria Anna Liisa Nygård.

Avliden/Hautaan siunattu Alli Aila Jansson 83 år, Maj-Lis Viola Kirmanen 75 år, Hedvig Birgitta Lindholm 82 år, Greta Riitta Anneli Rannikko 86 år, Tor Eric Rönnblad 100 år.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Riitta Marjaana Seppänen-Kaijansinkko 61 v, Merja Kaarina Willberg 76 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpt/Kastettu Linnea Amelie Bäckman, Hugo

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2023 11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–17.3.

Kirkoissa soi MIKA NUORVA

PERJANTAINA 3.3.

Voimalauluja klo 19 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Solistina Miri Rantio, mukana myös Suvi Numminen laulu, Petri Kangas, piano ja Make Perttilä, kitara. Anna-Mari Kaskisen ja Anna-Liisa Haunion laulujen tunnelmissa liikutaan irlantilaistyyppisestä sävelmästä popballadin kautta gospeliin ja virsikoraaliin. Laulujen tekijät kertovat ajatuksiaan. Liput 15 e etukäteen espoo.laakson_liljat@lions. fi sekä 1 h ennen konserttia ovelta käteisellä tai MobilePay’llä. Tuotto lyhentämättömänä Kauniaisten ja Espoon nuorten ja lasten hyväksi.

TORSTAINA 9.3.

Kevät soi tunteella -konsertti klo 13 Soukan kappeli, Soukankuja 3.

Chopin ja Sibelius. Tapani Heikinheimo, sello, kanttori Heli Ojala, piano. Kahvit 1,5 e.

Mika Nuorva: ”Linnunradan alla” to 9.3. klo 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Laulu & Laulun tarina – musiikista keskusteleva konserttisarja. Kahvit klo 18.

Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 10.3.

Kenttäpostikahvikonsertti klo 13.03 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Hyväntekeväisyyskonsertti Ukrainan sodasta kärsivien lasten hyväksi. Mukana useita taiteilijoita ja esiintyjiä. Ilmainen sisäänpääsy,

Mika Nuorva esiintyy Linnunradan alla -konsertissa torstaina 9.3. kello 18.30 Laaksolahden kappelissa. Konsertti kuuluu Laulu & Laulun tarina -konserttisarjaan. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. ohjelma 2 e. Konsertin jälkeen kahvitarjoilu. Ks. tarkemmat tiedot seurakunnan verkkosivujen tapahtumakalenterista www.kauniais-

tenseurakunta.fi.

LAUANTAINA 11.3.

Musiikkiopisto Avonian opettajien

konsertti klo 15 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 12.3.

Kuningattaren seurassa – Helsingin urkufestivaalin konsertti klo 13 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Soitinten kuningattaren juhlaa, Kangasalan urkutehdas täyttää 180 vuotta. Leppävaaran kanttori Pauliina Hyry esittelee virkasoittimensa sointivärejä ja dynamiikkaa. Ohjelmassa Bachia, urkuromantiikkaa ja aivan uutta, 2020-luvulla sävellettyä urkumusiikkia. Konsertin jälkeen mahdollisuus tutustua urkuihin (Kangasala 1982). Konsertin jälkeen kahvit srk-salissa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelmakirja 15 euroa.

Sinivalkokeltainen laulu klo 16 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1.

Kaisa Ranta, sopraano, Marita Viitasalo, piano, Candomino-kuoro johtajana Esko Kallio. Liput 20 e tai oman maksukyvyn mukaan ukrainalaisten hyväksi. Kahvitarjoilu.

TORSTAINA 16.3.

Ranskalainen hetki -urkukonsertti klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Teemu Suominen, urut. Marcel Duprè, Louis Vierne, Maurice Duruflé. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kahvit ennen konserttia 2,50 e musiikkitoiminnan hyväksi.

LAUANTAINA 18.3.

Meditatiivinen ja osallistava konsertti klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Elja Puukko, piano ja laulu sekä Tapani Heikinheimo, sello. Yleisö pääsee itse vaikuttamaan siihen, mitä illassa syntyy. Välillä improvisoidaan.

SUNNUNTAINA 19.3.

Bachin Johannes-passio -luentokonsertti klo 14 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Matkaopas Matteus-passioon -kirjastaan aiemmin tunnettu ja palkittu musiikkitieteilijä Topi Linjama johdattaa kuulijat nyt J.S. Bachin Johannes-passion äärelle. Luennon lomassa kuullaan osia passiosta. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, Kullervo Latvanen, basso, Tiia Maria Saari, sopraano, Niilo Erkkilä, tenori, Sole Terästö, oboe, Sirke Mäki, viulu, Pauliina Hyry, urut.

Vapaa pääsy.

Sydämen asialla – apua Ukrainaan -konsertti klo 16 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Klassista ja evergreenmelodioita. Stefan Stanciu, panhuilu. Seele-kvartetti: Rebecca Roozeman, viulu, Amanda Ernesaks, viulu, Kristian Sallinen, alttoviulu, Artturi Aalto, sello. Liput 20 e tai oman maksukyvyn mukaan ukrainalaisten hyväksi. Kahvitarjoilu.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Ett Ord klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6.

Jouni Rantasen teoksen Ett Ord ensiesitys. Olga Harrison, sopraano, Juuso Koski, tenori, Soili Rantanen, huilu, Anna Vesimäki, viulu, Anu Luukela, sello, Iiro Pulkkinen, piano. Meri Vesanto, libretto.

Ohjelmassa myös Pärtin sävellys Fratres. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sunnuntaina 5.3.

ImproFlow klo 17 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Multi-instrumentalisti ja laulaja Hale Heikkilä. Intuitiivisesti syntyviä äänimaisemia ja musiikkia.

Ota tyyny ja peitto mukaan ja koe konsertti uudella tavalla. Liput

25/20 e ovelta.

Lauantaina 11.3.

Kevään unelmat klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Duo Eclipse: Laure Paris, klarinetti, Leïla Martin, marimba. Kansanmusiikkiin pohjautuvia teoksia sekä melankolisia kappaleita. Piazzolla, Bartok, Fauré ja Caccini sekä nykysuomalaista musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Yhteisvastuukonsertti klo 18 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Laulajamuusikko Mira Luoti. Vapaaehtoinen lippumaksu 1–20 e. Tuotot Yhteisvastuukeräykseen, joka kerää varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennalta-

12 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2023

WARNER MUSIC FINLAND

Lauantaina 4.3.

ehkäisyyn.

Schubert Winterreise -konsertti klo 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Elja Puukko, basso, Risto Lauriala.

Sunnuntaina 12.3.

Musica nova Helsinki -päätöskonsertti klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kamariorkesteri Avanti!, Juliet Fraser, sopraano. Saundersin vokaalikonsertto Skin, jota pidetään yhtenä eurooppalaisen nykymusiikin merkkiteoksista. Lisäksi A. Schubertin Point Ones, Iannottan We left her in a sack for fairies to reclaim ja Lintisen Ballata concertante. Liput 25/15 e lippu.fi.

Laulaja-muusikko Mira Luoti esiintyy Helsingissä Lauttasaaren kirkossa lauantaina 11.3. kello 18.