ARVOLIBERAALI Tulkaa kaikki -liike oli nyt käytyjen seurakuntavaalien suuri voittaja ainakin pääkaupunki seudulla. Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston uusista jäsenistä 40 prosenttia on allekirjoittanut Tulkaa kaik ki -liikkeen ohjelman. Myös Espoossa Tulkaa kaikki ja sen hengenheimolaisryhmä Kaikkien kirkko korjasivat 40 prosentin potin valtuustopaikoista.
Vantaa eroaa kirkollisesti muusta pääkaupunkiseu dusta siinä, että Vantaan suurimpana ryhmittymänä jatkaa edelleen arvokonservatiivinen Sanasta elämään 31 prosentin osuudella. Tulkaa kaikki -liike keräsi Van taalla 17,6 prosenttia valtuustopaikoista.
KIRKKO NÄYTTÄÄ silti vaali vaalilta ottavan askelia yhä vapaamielisempään ja uudistushaluisempaan suun taan. Se tapahtuu kahta kautta: yhtäältä päättäjiksi va likoituu aikaisempaa enemmän liberaaleja ehdokkaita ja toisaalta monien vanhojen konservatiivien ajattelu avartuu hiljalleen. Suhtautumi nen samaa sukupuolta olevien avioliittoon on tästä hyvä esi merkki: aika moni siihen aiem min torjuvasti suhtautunut on tarkistanut kantaansa elämän kokemuksen kartuttua.
Kirkon päättäjien näkemyk set alkavat lähestyä sitä, mi tä arvotutkimusten valossa tie dämme kirkon jäsenten yleises tä arvomaailmasta.
YHDEKSÄN KYMMENESTÄ ääni oikeutetusta seurakuntalaises ta ei äänestänyt seurakuntavaa leissa pääkaupunkiseudulla.
Vantaalla äänestysprosentti oli vain 8,4. Seurakuntien asioista päättävät todella pienen porukan valitsemat edustajat.
Huomattava äänestyspassiivisuus voi kertoa siitä, että enemmistö seurakuntalaisista on tyytyväisiä kir kon meininkiin eikä tunne tarvetta vaikuttaa asioihin. Se voi myös kertoa siitä, että suurin osa väestöstä pi tää kirkkoa yhdentekevänä. Voi se kertoa siitäkin, et tei seurakuntalaisille ole oikein selvää, mihin äänestä mällä voi vaikuttaa.
Niin tai näin, kirkon vaaleja on aivan pakko kehit tää. Sähköisen äänestämisen mahdollisuus olisi kaik kein kiireellisin uudistus. Jos osuuskaupan edustajis ton vaaleissa voi äänestää kätevästi ja turvallisesti ver kossa, niin miksi ihmeessä se ei ole mahdollista kir kon vaaleissa?
JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
Älä koskaan hanki kunniaasi ja riemuasi tuottamalla surua halvimmallekaan vertaisellesi.
ENGLANTILAINEN RUNOILIJA WILLIAM WORDSWORTH (1770–1850)
”KIRKON PÄÄTTÄJIEN NÄKEMYKSET ALKAVAT LÄHESTYÄ KIRKON JÄSENTEN ARVOMAAILMAA.
Perusasetukseni on se, että koen velvollisuutta kaikkia kohtaan. Tunnen omituista hätää siitä, että en jätä ketään huomiotta ja että kenellekään ei tule paha mieli.
ELÄMÄNI BIISI -OHJELMAN JUONTAJA KATJA STÅHL KOTILIEDESSÄ 16.11.
Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen.
UUDEN TESTAMENTIN KIRJE KOLOSSALAISILLE 3:12
Kiitos pienistä valoisista viesteistä. Kiitos, Jumala, että kevennät välillä taakkaani. Näin jaksan taas tätä kaoottista vaellustani.
Seuraava lehti ilmestyy 15.12.
KANNEN KUVA: ANTTI RINTALA
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki
KUVITUS: ANSSI RAUHALAEsa Nieminen kumppaneineen teki kauneimman joululaulun.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ1Muusikko-säveltäjä Esa Nieminen, 70, sinulle myönnettiin taiteilijaeläke keväällä 2022. Mitä nyt kuuluu?
– Hyvää kuuluu. Töiden puolesta alkaa olla hiljaista vetäytymistä alalta ja oikeaa eläköitymistä. Mutta soittamista ja laulamista muusikko ei lopeta niin kauan kuin homma pelittää.
– Teen itse valitsemiani kivoja töitä. Sävellän lauluja ja lähetän niitä tanssi-iskelmän esittäjille. Olen myös mukana kahdessa musikaalityöryh mässä. Toinen seisoo tällä hetkellä paikallaan ja toinen etenee kovalla vauhdilla ensi syksyn ensi-iltaan. Sopivasti puuhaa piisaa.
2Toimit kapellimestarina television Kauneimmat joulu laulut -konsertissa ja sävelsit siihen joululaulun Niklas Rosströmin kanssa. Mistä on kysymys?
– Jo viime vuoden lokakuussa varainhan kinnan päällikkö Hanna Kalanne Suomen Lähetysseurasta soitti minulle. Hän kysyi, voisimmeko tänä vuonna yhdistää kaksi juhlaa – Kauneimmat joululaulut 50 vuotta ja minä 70 vuotta – niin, että säveltäisin joululaulun ja tulisin kapellimestariksi Kauneimmat joululaulut -konserttiin.
– Vastasin kyllä, koska kysymys oli joululauluis ta. Ne sopivat minulle kuin nenä päähän. Olen tehnyt niitä paljon muun muassa Lastenklini koiden Kummien joulukonsertteihin ja artis tien omiin joulukonsertteihin.
3Miten kauneimman joululaulun säveltäminen sujui?
– Ensin piti päättää tyylilaji. Sillä, niin kuin tiedämme, on olemassa hartaita joululauluja, joita suomalaiset rakastavat eniten, ja on viihteellisiä duurihölkkiä, joissa joulupuk ki saa suukon. On ”tingeltange lia” ja on jatsin tempoa.
– Kun tyylilaji löytyi, istuimme Niklaksen kanssa alas ja aloimme etsiä sointukulkuja ja tunnelmaa. Minä soitin pianoa, ja hahmottelimme, millä soin nuilla laulun voisi tehdä. Sitten aloimme lallattaa siihen melodiaa. Lallatimme niin kauan, että saim me demon valmiiksi, ja lähetimme sen sanoittaja Sinikka Svärdille
– Kappaleen nimeksi tuli Kauneimmat joululaulut soi. Se on uutuutena tämän vuoden Kauneimmat joululaulut -vihkossa. Laulu etenee pop-trendikompissa hidastempoisesti. Mutta se on duurissa, ja kertosäe on hyvin tarttuva.
Tiesitkö ennen tämän joululaulun säveltämistä, mitä Kauneimmat joululaulut ovat?
– Asuessani Espoon Suomenojalla kotimme lähellä oli pieni kappeli, jossa pidettiin Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia. Kävimme niissä, kun lapset olivat pieniä. He lauloivat joululauluja innoissaan.
– Tänä vuonna viikko ennen joulua saamme kaikki lapsenlapset yhtä aikaa Hangon kakkos kotiimme kylään viettämään ennakkojoulua. Minulla on kuusi lapsenlasta, joiden iät me nevät hauskasti tasavuosin ekaluokkalai sesta kuudesluokkalaiseen.
5Mikä sinulle on pyhää?
– Sanoisin, että perhe, perinteet, ystävät ja ystävällisyys. ■
Kauneimmat joululaulut -yhteis laulutilaisuuksia kirkoissa joka puolella kaupunkia. Tarkemmat tiedot Menot-osan takakannessa. Kauneimmat joululaulut -konsertti joulu päivänä 25.12. klo 19 Yle TV1:ssä. Esiin tyjinä Diandra, Ida Elina, Inka Kuoppa mäki, Jukka Kuoppamäki, Jore Marja ranta, Rajaton-lauluyhtye, Robin, Suvi Teräsniska ja Laura Voutilainen.
Tulevana itsenäisyyspäivänä vedetään jälleen tankoon siniristilippu. Suomen kansallissymbolina voisi kuitenkin liehua myös punakeltainen lippu.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ISTOCKSiniristilipun valintaan liittyi aikoinaan moninaisia vaiheita. Historian tutkija Tuomas Teporan mukaan suomalais mieliset fennomaanit eli vanhasuoma laiset alkoivat ajaa Suomen lipuksi sini valkoista lippua jo 1850-luvun puolivä lissä. Yksi fennomaaneista oli runoilija ja kirjailija Zachris Topelius, joka mainitsi lippuasian muun muassa sadussaan Linnake Suomen puolustus.
– Sinivalkoinen väritys viittasi vesistöihin ja lu meen, mutta se osoitti tuolloin myös lojaalisuut ta Venäjän keisarille, sillä sininen ja valkoinen olivat Venäjän laivaston värit, Tepora kertoo.
Kun Venäjä halusi 1800-luvun lopulla yhden mukaistaa reunamaitaan, Suomessa alkoivat po liittiset ristiriidat.
– Vanhasuomalaiset olivat myöntyväisiä Ve näjän aikomuksille siinä, miten suomalaisten saavutetut edut ja suomen kielen asema säily tettäisiin. Perustuslaillisiin kuuluneet nuorsuo malaiset ja ruotsinkieliset olivat kuitenkin eri mieltä, koska he halusivat samastua skandinaa
visuuteen eli pohjoismaisuuteen. Suomen lipuk si he kannattivat Suomen vaakunan punakeltai sia värejä.
1900-luvun alun levottomina vuosina suoma lainen työväki puolestaan otti omakseen puna lipun. Tuolloin puhuttiin lippuanarkiasta. Maan ajauduttua sisällissodan partaalle lipuista tuli to dellisia taistelun tunnuksia.
SUOMEN JULISTAUDUTTUA joulukuussa 1917 it senäiseksi oli ensisijainen vaihtoehto Suomen vi ralliseksi valtiolipuksi punakeltainen leijonalip pu. Yleiseen käyttöön eli kansallislipuksi oli eh dolla punakeltainen ristilippu, josta oli eri muun nelmia.
– Perustuslaillisten lisäksi myös monet taiteili jat olivat tällä kannalla, koska heistä siniristilippu tuntui tylsältä ja näkymättömältä. Punaista väriä pidettiin näyttävänä ja hyökkäävänä, Tuomas Te pora selvittää.
– Sisällissodan jälkeen vuoden 1918 kevääl lä konservatiiviset tahot pitivät punaväriä veri
senä pilkkana. Myös nuorsuomalaiset alkoivat kannattaa sinivalkoista väritystä, koska punai nen väri tuntui heistä nyt jotenkin epäsuomalai selta. Ruotsinkielisiä taas punainen väri ei häirin nyt. Siispä siniristilippuun päädyttiin eräänlai sena kompromissina vielä saman vuoden touko kuussa.
Taiteilijoiden Eero Snellmanin ja Bruno Tuukkasen suunnittelema siniristilippu jakoi kansaa, mutta se alettiin hyväksyä 1930-luvun lopussa paremmin myös työväentaloilla. Taus talla oli osaltaan lippuasetus, jonka mukaan poliittisissa tilaisuuksissa piti käyttää siniristi lippua.
Sotien jälkeen suhtautuminen siniristilippuun muuttui suopeaksi kaikissa poliittisissa piireissä. Siitä oli tullut koko kansan lippu.
SINIRISTILIPPU SYMBOLOI Suomen luonnon ja pohjoismaisuuden ohella kristillisyyttä.
– Kirkolla oli tuolloin enemmän valtaa ihmis ten elämässä, ja joku saattoi nähdä siniristilipus
sa jopa enkelinäkyjä. Lippu symboloi samalla tietynlaista viattomuutta ja väkivallattomuutta, Tuomas Tepora kertoo.
Hänen mukaansa Suomen lippuun suhtaudu taan vähän kuin pyhäinjäännökseen. Siihen liit tyy myös eräänlaista magiikkaa.
– Lippu ei saa osua tankoon nostettaessa ei kä sieltä pois otettaessa maahan. Vanha ja ku lunut lippu puolestaan pitää hävittää poltta malla. Sitä ei voi laittaa esimerkiksi sekajättei siin.
– Sääntöihin kuuluu myös, että kuolemantapa uksen sattuessa lippu nostetaan ensin korkealle ennen kuin se lasketaan puolitankoon.
Suomessa lipun häpäisy on rangaistava rikos. Toisin on vaikkapa Yhdysvalloissa, jossa lippu on osa ilmaisun vapautta.
– Meillä lipun häpäisyä voi olla sen poltta minen mielenosoituksessa tai sen käyttämi nen rasistisiksi tulkittavissa tilanteissa, Tepora sanoo. ■
Suomen 105. itsenäisyyspäivää vietetään 6.12.
Contra: Jazz on paha synti.
Pro: Pahoja kai ovat nämä jazz-muusikon ominaisuudet: intuitio, musikaalisuus, ekstaasi.
Contra: Jazz on kylmän sodan mahtitekijöitä. Se on rappeutuneen imperialistisen ajan joutsenlaulu.
Pro: Jazzin väärinymmärtäminen on sen laadun tae. Typerä rouva Virtanen sanoo, että tuossa ei ole melodiaa, ja rouva Peltonen sanoo siihen, että hän saa vatsanväänteitä, mutta minä voisin kuunnella jazzia kahdeksan päivää viikossa!
Contra: Ylinouseva kvartti on nykyihmisen illuusiottomuuden ilmaisu. Jazz on rikollisuutta ja valkoista orjakauppaa.
Pro: Jazz on nuorison luonnollisin yhteys musiikkiin. Jazz pitäisi ottaa kouluohjelmaan.
Contra: No miksei jazzkonsertteja järjestetä kirkkoihin, jotta jokainen nuorisoaines tutustuisi...
Pro: Ehkä kirkko on siinä suhteessa epämusikaalinen.
Contra: Kieltäkää jazz Suomessa. Sulkekaa radio. Vivaldi on sentään toista maata.
Pro: Kuunnellessani jazzia näen usein mustia ja valkoisia sfäärejä ja ellipsejä, jotka liikkuvat läpi silmieni ulos ja sisään.
Contra: Mitä? Minä en näe mitään.
Pro: Silloin olet varmasti kuollut tai huonotuulinen. Ken ei ole humaltunut musiikista tajuttomuuteen asti, ei tiedä mistä on kysymys. Tämä koskee sinuakin!
Lyhennelmä Claes Anderssonin jazzmonologia mukailevasta tuntemattoman kirjoittajan artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 28.12.1960. Taiteessa rikottiin tabuja 1960-luvulla. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.
LUE ELLA LUOMAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUK SIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/PUHEENVUOROT
”Jeesuksen mukaan melkein mikä tahansa ihmisyyteen liittyvä ongelma on ratkaistavissa omastaan luopumalla.”
Espoolainen Leena-Maija Soini hankkii rahaa ukrainalaisten hyväksi ompelemalla esiliinoja.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANENOn valkoista gepyyripitsiä, välimerellistä sitruunapuuvillaa ja läpikuultavaa ruutukangasta. Muun muassa näistä materiaaleista Leena-Maija Soini, 73, on ommellut suunnittelemiaan design esiliinoja.
Jopa villahuopakangas taipuu essuksi Soinin taitavissa käsissä.
– Villainen essu lämmittää viluista mukavasti, hän sanoo.
Soinin ompelemat essut ovat myynnissä Ta piolan kirkon Valo kahvilassa. Esiliinojen myyn nillä kerätyn tuoton, kymmenen euroa per essu, Soini lahjoittaa ukrainalaisten hyväksi.
Esiliinakankaat ovat löytyneet omista varas toista. Kankaita on kertynyt runsaasti vuosien ai kana, onhan Soini kangasfriikki, kuten hän itse ään nimittää.
Kaikissa Soinin ompelemissa esiliinoissa on reilut taskut, joihin voi kätkeä pienet käyttöta varat. Esiliinaa voi nimittäin käyttää muuallakin kuin keittiössä.
– Ennen vanhaan kuljettiin aina essu edes sä. Ajattelin, että se voi olla asuste ihan niin kuin kansallispuvuissa.
KÄSILLÄ TEKEMINEN on ollut Leena Maija Soinil le tärkeää läpi elämän. Se on tuonut iloa ja toivoa myös vaikeaan vuoteen.
Tammikuussa Soinin suussa alkoi tuntua tah mealta, syljen eritys lisääntyi ja puhuminen vai keutui. Elokuussa tuli diagnoosi lihasten toimin taa ohjaavia hermosoluja rappeuttavasta sairau desta eli ALS:ista.
Diagnoosin jälkeen Soinille varattiin aika pal liatiiviselle vastaanotolle. Siellä hänelle suositel tiin vertaistukiryhmiä ja tehtiin maksusitoumus Terhokotiin.
– Sen jälkeen, kun sain ensimmäisen sho kin huudettua itsestäni ulos, on ollut helpom paa.
Puhekyky on huonontunut vuoden aikana nopeasti. Toistaiseksi Soini ilmaisee itseään kohtuullisen hyvin puhumalla, ja tarvittaessa hän käyttää apunaan puhelaitetta, joka muut taa kirjoitetut sanat puheeksi.
LEENA-MAIJA SOININ kaikkein rakkain harrastus on maalaaminen. Hän oli mukana Soukan Tai deseuran toiminnassa yli 30 vuotta. Tällä hetkel lä hänellä on työ ja näyttelytila Kirkkonummen Masalassa.
– Maalatessa pääsen ihanaan tilaan ja unoh dan kaiken muun.
Soini näyttää kännykältä valokuvia maalaa mistaan teoksista. Aiemmin hän maalasi kukkia, mutta Ukrainan sodan aikana maalauksiin on il mestynyt surukasvoisia ihmisiä.
Valmiiden taulujen joukossa on Feministi, Johannes Kastaja, Andy Warhol ja Olen suomalai nen maalaus, jossa on pieni musta poika.
– Ja tässä on Tauski, Soini kirjoittaa puhelait teelleen.
PARINKYMMENEN VUODEN TYÖURAN LeenaMaija Soini teki kiinteistövälittäjänä. Sitä ennen hän oli kymmenen vuotta lasten kanssa kotona ja teki erilaisia pätkätöitä.
Kolmikymppisenä Soini pyrki teologiseen tie dekuntaan, mutta sisäänpääsy jäi kahden pisteen päähän.
– Olisin halunnut sairaalasielunhoitajaksi. Nyt teen sielunhoitoa itseni kanssa.
ALS sairauden etenemistä ei voi ennustaa. Se etenee omalla painollaan. Puolison kanssa asiat on puhuttu Soinin mukaan jo selviksi.
– Olen psyykannut itseni siihen, että elämä on. Minulla ei ole tarvetta voivotella. Ei meistä ku kaan voi tänne jäädä. ■
Päätoimittaja Jaakko Heinimäki
HYVÄN TÄHDEN.81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)
Mediamyynti
Kotimaa
Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Painos 340 000. Osoitteellisena jake luna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsen talouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
Osoiteasiat
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoi tuksen perusteella. Jos osoit teessasi on virhe tai et halua leh teä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jäikö lehti tulematta? Haluat ko antaa jakelusta muuta palau tetta? Ota yhteyttä sähköpostit se osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN
Palkittu Gospel Helsinki ja suo sittu Gospelia Kaikille Mass Choir pitävät tänä vuonna yhdes sä kaksi joulukonserttia. Kuo Nina Pakkanen on
– Joululaulut ovat maailman kauneimpia lauluja, hän sanoo. – Konsertissamme perinne ja uusi lyövät kättä. Ohjelmistomme koostuu pe rinteisistä joululauluista ripauksella jazzia ja
Konsertissa kuullaan muun muassa Joulu Juhlimaan
– Gospelsovitukset tuovat lauluihin sekä mukaansatempaavaa rytmiä että joulun me ditatiivista tunnelmaa. Joulussahan yhdisty vät toivo rauhasta ja vapaudesta sekä riemu siitä, että Vapahtaja on syntynyt. Nämä ele mentit tulevat esille myös laulujen tunnel
Kuorojen lisäksi konserteissa esiintyvät , saksofonisti Joona
Gospel Christmas la 10.12. klo 18.30 Johanneksenkirkossa ja la 17.12. klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Liput 17,50–25 e Lippu.fi tai ovelta puoli tuntia ennen konsertin alkua.
KIRKKO JA KAUPUNGIN (17.11. 2022) välissä jaetussa Jouluradio20-liitteessä kerrottiin, että vuoden 2012 joululaulukilpailun voitti Marko Maunuksela kappaleellaan Jouluiltana. Maunuksela oli kappaleen esittäjä, mutta kappa leen oli säveltänyt Kai Jämsä ja sanoittanut Sana Mustonen
Uiguuriaktivisti Nury Turkel kertoo Kiinan pyrkivän tuhoamaan uiguurit. Hän on itse syntynyt vankeudessa.
Mies istuu kahlittuna tiikerituo liin, kidutusvälineeseen. Kes ken kuulustelun tulostin alkaa sylkeä paperia. Ulos tulee lista, jossa on 20 000 nimeä. Poliisit tuskastuvat: ”Kuinka helvetissä me etsimme kaikki nämä ihmiset?”
Mies on yhdysvaltalaisen uiguuriaktivisti Nu ry Turkelin veli. Hän palasi kotiin Xinjiangiin, Kiinan uiguurialueille, huolehtiakseen vanhem mistaan. Kiinan poliisi pidätti hänet, koska hä nellä on Yhdysvaltain passi ja hänen veljensä on ihmisoikeusaktivisti.
Kertomus on Turkelin kirjasta Ei pakotietä –Uiguurin tarina (Bazar 2022). Kiinan tietotek niikan ja videovalvonnan tukeman sortokoneis ton tehokkuudesta kertoo, että poliisi pidätti kymmenessä päivässä listalla olleista henkilöis tä 17 000.
Heidän rikoksensa vaihtelivat pitkästä parras ta Koraanin lukemiseen hautajaisissa. Kaikki, mi kä voidaan jotenkin liittää islaminuskoon, on Kii nan viranomaisille merkki ääriajattelusta. Niinpä 8 500 moskeijaa on jo hävitetty.
Uiguurit, 12-miljoonainen kansa, ovat musli meja. Kun alueella tapahtui muutamia terrori-is kuja, Kiina löysi hyvän tekosyyn iskeä koko kan saan. Kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping käski hallintoaan olemaan osoittamatta minkäänlaista armoa uiguureille.
KIINA SANOO KITKEVÄNSÄ radikalismia. Todelli suudessa kommunistinen puolue kokee uiguuri en uskonnon, kulttuurin ja etnisyyden haasteeksi yksinvallalleen. Uiguurit asuvat alueella, jolla on paljon luonnonvaroja: öljyä, maakaasua, hiiltä ja metalleja. Siellä tuotetaan myös viidennes maail man puuvillasta.
Nury Turkel on lakimies ja Yhdysvaltain hal linnon kansainvälisen uskonnonvapauskomitean puheenjohtaja. Ihmisoikeustyönsä vuoksi hän on Kiinan pakotelistalla.
– En voinut osallistua isäni hautajaisiin huhti kuussa. Äitiäni en ole nähnyt vuoden 2004 jälkeen. Veljeni toimii äitini omaishoitajana, Turkel kertoo.
Turkel on syntynyt Maon kulttuurivallan kumouksen aikaisella uudelleenkoulutusleirillä, jonne hänen äitinsä suljettiin 19-vuotiaana. Hän
pääsi nuorena Yhdysvaltoihin, sai maasta turva paikan, opiskeli lakimieheksi ja pyrkii nyt autta maan uiguureja.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bache let julkaisi elokuussa raportin, jonka mukaan Kii nan uiguurialueilla on tapahtunut vakavia ihmis oikeusloukkauksia ja mahdollisesti rikoksia ih misyyttä vastaan. Turkel lisää syytteisiin kan sanmurhan. Näin tekee Yhdysvaltojen lisäksi yhdeksän muuta maata. Millä perusteella?
– Kiina yrittää osittain tai kokonaan tuhota ui guurien etnisen, uskonnollisen ja rodullisen ryh män. Kiinan hallitus on lausunnossaan viitannut uiguureihin sanoen, ettei rikkaruohoja voi tap paa pellolta yksitellen, vaan niihin täytyy käyttää kemikaaleja.
YK:N
sopimus ei määrittele kansanmurhan tuntomerkiksi ihmis ten tappamista massoittain, vaan määritelmään sisältyy myös vaikeiden vammojen tuottaminen ryhmän jäsenille, ryhmän elinehtojen huonon taminen ja syntyvyyden ehkäisy sekä lasten pak kosiirrot.
– Kiina on pakottanut ainakin 800 000 uiguu ria eroon perheistään niin kutsuttuihin sisäoppi laitoksiin. Se on kiertoilmaus lasten keskityslei reille, Nury Turkel sanoo.
Pari vuotta sitten Yhdysvaltain tulli takavari koi 13 tonnia ihmisten hiuksista tehtyjä tuotteita.
TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT MARK SCHIEFELBEIN/ AP / LEHTIKUVA JA JUSSI HELTTUNENVankileiri Dabanchengissa Xinjian gissa. Kommunistisen puolueen vuodetut asiakirjat paljastivat leirien toimintaohjeet. Esimerkiksi opetushetkien
UIGUURIEN VÄESTÖNKASVUN Kiina pyrkii syste maattisesti estämään. Naisia steriloidaan joukoit tain ja raskauksia keskeytetään pakolla. Naisia raiskataan ja käytetään seksuaalisesti hyväksi.
Kiinan hallituksen tilastot kertovat syntyvyy den jyrkästä alenemisesta alueilla: kolmessa vuodessa syntyvyys on laskenut lähes puoleen.
– Ihmettelen, miksi kansainvälinen yhteisö, jo ka muuten niin innokkaasti puhuu naisten oi keuksista, katsoo toiseen suuntaan, kun tapahtuu jotain näin ilmeistä, Nury Turkel sanoo.
Donald Trumpin hallinnon ulkoministeri Mike Pompeo ja presidentti Joe Bidenin hal linto ovat olleet yhtä mieltä siitä, että uiguuri alueilla on käynnissä kansanmurha.
– Minun on vaikea ymmärtää, miksi esimer kiksi Suomen hallitus ei anna rikoksille niiden oikeaa nimeä. Vaikka yli 150 maata on osallisena YK:n joukkotuhonnan kieltävässä sopimuksessa, vain kymmenen niistä on nimennyt uiguurien kohtelun kansanmurhaksi, Turkel sanoo.
Suomi ja 49 muuta maata sentään allekirjoit tivat loka–marraskuun taitteessa lausunnon, jos sa ne tuomitsevat uiguureihin ja muuhun mus limiväestöön Kiinassa kohdistetut ihmisoikeusrikkomukset.
Joulutapahtuma
ke 14.12. klo 13 alkaen
– Surullisinta on, että Kiinan kommunistinen puolue vei minulta yhteyden perheeseeni, Nury Turkel sanoo.
Kun uiguurinaiset pitkine tummine hiuksineen suljetaan leireille, heidän päänsä ajellaan ja niis tä tehdään peruukkeja ja hiuslisäkkeitä Yhdys valtain markkinoille.
Leireillä, jonne Kiina on sulkenut ainakin mil joona uiguuria, ihmisillä ei ole Turkelin mu kaan nimiä vaan ainoastaan numerot. He nuk kuvat kyljellään kopeissa, joissa ei mahdu kään tymään. Kidutus on arkea. Ohjelmaan kuuluu kommunistisen puolueen iskulauseiden toista minen. Usko Jumalaan halutaan kieltää, ja lei reillä oleville kerrotaan, että heillä on uusi juma la, pääsihteeri Xi Jinping.
KUN UUDELLEENKOULUTUSLEIREISTÄ tuli tietoa julkisuuteen, Kiina vaihtoi taktiikkaansa. Nyt se sijoittaa uiguureja pakkotyöhön tehtaisiin, jot ka tuottavat kulutushyödykkeitä ja materiaaleja maailmantalouden tarpeisiin. Niitä pyörittävät suuret ja tunnetut maailmanlaajuiset yritykset tietotekniikasta tekstiiliteollisuuteen.
Tehtaiden työläisillä ei ole mahdollisuutta va lita työpaikkaansa, ja heidät viedään kauas per heistään. Heitä myös rekrytoidaan samaan ta paan kuin aikanaan orjia markkinoilla.
– Miksi yritykset sallivat tämän? Koska raha ei vain puhu, vaan se korruptoi sielun, Nury Tur kel sanoo.
MYÖS EUROOPPAAN tuodaan paljon uiguurialu eilla tehtyjä tuotteita. Nury Turkelin mielestä lii ke elämän pitäisi muuttaa toimintaansa ja lähteä pois Kiinasta, jos asiat eivät muutu.
– Demokratia on maailmassa nyt uhattuna. Jos emme puolusta demokratiaa, meidän elä mänmuotomme muuttuu ikuisiksi ajoiksi, Tur kel varoittaa.
Uiguurien tilanne on vain yksi niistä asioista, joita Turkelin johtama uskonnonvapauskomitea seuraa. Uskonnollisten vähemmistöjen sorto on arkea kymmenissä maissa.
– Jos uskonnonvapautta ei suojella eikä us konnollisten vähemmistöryhmien vainoon puu tuta, tilanne johtaa usein sotiin ja rikoksiin ihmi syyttä vastaan, Turkel sanoo. ■
Muuta nyt laadukkaaseen seniorikotiin palveluiden keskelle, muutama viihtyisä ja esteetön vuokrakoti on vielä vapaana.
Saga Käpylinnan arkea helpottavat palvelut muuntuvat tarpeidesi mukaan. Monipuolinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme tuo iloa ja energiaa arkeen. Tule nauttimaan jouluisesta tunnelmasta taloomme keskiviikkona 14.12. Talon esittelykierros pidetään klo 13, jonka jälkeen luvassa elävää musiikkia ja kahvilan herkkuja.
”Tervetuloa tutustumaan, ihastumaan – ja asumaan. Katso lisätiedot sagacare.fi tai soita numeroon 050 591 1876.
Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.
Seuraava tutustumisilta: tiistaina 10.1.2023 klo 17 Paikka: Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4 Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.
Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666.
Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi
Minun on vaikea ymmärtää, miksi Suomen hallitus ei anna rikoksille niiden oikeaa nimeä.tarkoitus on tukea sitä, että ”opiskelijat” ymmär täisivät syvällisesti ”aiemman käytöksensä laittoman, rikollisen ja vaarallisen luonteen”. Todelli suudessa syy leirille sulkemiseen on kansallisuus ja uskonto.
Vladimir Putinin kanssa ei kannata enää keskustella, sanoo rauhanvälittäjänä työskennellyt Elisabeth Rehn.
Tämän päivän trendi on rakentaa esteitä. Donald Trumpia pilkat tiin Meksikon rajalle rakennetusta muurista, ja nyt suunnitellaan aitaa oman maamme itärajalle. Elisabeth Rehnistä se tuntuu pahalta.
– Maailma on jo saanut tarpeeksi esteistä. Ne pitää purkaa, hän sanoo.
Rehn tietää mistä puhuu. Hän koki sodan jo lapsena.
– Kun Venäjä tämän vuoden helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan, mieleeni palasi lapsuuteni jatkosodan aikana Mäntsälässä. Yhdessä muiden pikkulottien kanssa kunnioitimme arkussa kotiin palanneita seudun poikia.
Rehn on asunut jo pitkään Kirkkonummen Hi lassa. Se kuuluu Porkkalan alueeseen, jonka Suo mi vuoden 1944 rauhansopimuksessa joutui vuokraamaan sotilastukikohdaksi Neuvostoliitol le. Alue palautettiin Suomelle vuonna 1956. Kun presidentti Juho Kusti Paasikivi palasi Suomeen allekirjoitettuaan Moskovassa sopimuksen Pork kalan alueen palauttamisesta, hän totesi: ”Kynä on korjannut, minkä miekka on särkenyt.” Silti jäljet tuosta ajasta näkyvät seudulla edelleen.
SODAN LÄHEISYYS on ollut Elisabeth Rehnin koh talo. Maailman ensimmäisenä naispuolisena puo lustusministerinä hän on tehnyt työtä rauhan puolesta. Hän on myös ollut hankkimassa sota kalustoa Suomelle.
Rehn piti aikanaan Hornet-hävittäjien hankin taa tärkeänä, vaikka oikeastaan ajatteleekin, et tä on hullua sijoittaa niin paljon rahaa sotatarvik keisiin.
– Aikana, jolloin sota on nurkan takana, mei dän on kuitenkin vaalittava omaa itsenäisyyttäm me. Niin kuin nyt tehdään, hän toteaa.
Niissä sodissa, joista Rehnillä on kokemusta, ei käytetty drooneja eikä uhattu ydinaseilla niin kuin nyt. Tässä tilanteessa hänestä on erityisen tärke ää, että rauhanpyrkimykset johtavat tuloksiin.
– Rauha ei kuitenkaan synny pakottamalla. Se saavutetaan. Jos sitä ei saavuteta yhteisymmär ryksellä, niin vähintään toista osapuolta ymmär täen, ihmisoikeusraportoijana ja rauhanvälittäjä nä työskennellyt Rehn sanoo.
VALLAN VÄÄRINKÄYTTÖ suututtaa Elisabeth Reh niä. Hänen mukaansa paha on eskaloitunut val taa itselleen kahmineiden Adolf Hitlerin, Slo bodan Miloševićin ja Vladimir Putinin lietso man vihan vuoksi.
Rehniä pelottaa, että Venäjä keskittää hyök käyksiään entistä enemmän siviilikohteisiin, kun se ei menesty sotilaallisesti. Silloin tavalliset ih miset haavoittuvat ja kuolevat. Onko tästä ole massa ulospääsyä?
– Putinin kanssa ei kannata enää keskustella. Hän on johtajana pelkuri, joka syyllistää alai siaan eikä uskalla ottaa vastuuta. Sellaisella joh tajuudella ei saavuteta voittoja. Ja mitä tulee Ve näjän ulkoministeriin Sergei Lavroviin, jonka tunnen hyvin, hän on huijari ja sliipattu kettu.
Mitä sanoisit Lavroville, jos tapaisitte?
– Haluaisin keskustella hänen kanssaan kah den kesken ja pyytäisin häntä miettimään Venä jän tulevaisuutta. Hän on kuitenkin sivistynyt ih minen ja tuntee hyvin hirvittävien sotatekojen seuraukset.
Turvallisuusneuvosto on vesittänyt YK:n tehtävän rauhanvälittäjänä.
VIHAA JA PAHUUTTA Elisabeth Rehn on kohdan nut omin silmin. Ihmisoikeusraportoijana Bal kanilla hän kuulusteli sotaa käyviä osapuolia ja sai kokea senkin, kuinka itsepäisillä sotahulluilla miehillä oli myös pehmeämpi puoli.
– He osoittivat minua kohtaan jonkinlaista myö tätuntoa naisena, koska olin joutunut jättämään perheeni rauhantyön takia. He kysyivät, miten he voisivat helpottaa tehtävääni äitinä. Tein heille sel väksi, ettei se kysymys ole asialistalla. Tehtäväni oli saada syylliset vastuuseen sotarikoksista.
Viha kiehui Rehnin sisällä monesti. Hän muis taa, miten kohtasi ihmisiä, jotka olivat raiskan neet tai tappaneet väkivaltaisesti toisia ihmisiä. Poliisijohdon aloitteesta Rehn oli käynyt suoma laisen poliisin pikakurssin kuulustelutekniikassa. Ei saanut menettää malttiaan.
Kaikkein vaikeimpana tehtävänään Rehn pitää itäisessä Kongossa toteutettua YK:n Naiset, so ta ja rauha -projektia, jossa selvitettiin aseellisten konfliktien vaikutuksia naisten elämään ja nais ten roolia rauhan rakentamisessa. Siellä Rehn kuulusteli erään ryhmän johtajaa, joka oli rais kannut ja haudannut elävältä kymmeniä naisia.
”Silloin oli vaikeata noudattaa poliisin kuulustelu ohjeita maltin menettämisestä.
Yhtä vihainen Rehn oli ulkomaiselle avustus työntekijälle, joka oli käyttänyt paikallisia nai sia seksuaalisesti hyväkseen. Puolustuksekseen tämä ilmoitti vain, että ”men have their needs”, miehillä on tarpeensa.
– Teki mieli kuristaa hänet. Mutta onnistuin hillitsemään itseni, Rehn kertoo.
YK:N KEHITYKSEEN Elisabeth Rehn sanoo ole vansa pettynyt.
– Turvallisuusneuvosto on vesittänyt YK:n tehtävän rauhanvälittäjänä. Kun suurvalloilla on turvallisuusneuvostossa veto-oikeus, ne voivat vastustaa sotaa käyvien maiden tuomitsemista.
– YK on toisaalta saanut aikaan paljon hyvää kin: se on edistänyt terveydenhuoltoa sekä pa rantanut naisten oikeuksia ja lasten oikeutta kou lunkäyntiin. Tästä huolimatta tasa-arvo ei ole to teutunut. Pääsihteeri Antonio Guterres on hyvä ihminen, mutta sotapesäkkeitä hän ei pysty sam muttamaan, sanoo YK:n alipääsihteerinä työs kennellyt Rehn.
Myös maahanmuuttopolitiikkaa koetellaan ai kana jolloin vastakkainasettelut kovenevat. Rehn ei ole yllättynyt siitä, että pakolaiset, jotka aikoja sitten tulivat Suomeen, ovat hämmästyneitä sii tä, miten lämpimästi me toivotamme ukrainalai set nyt tervetulleiksi.
TEKSTI OLAV S. MELIN KUVA ESKO JÄMSÄRehn kertoo panneensa merkille, että Kenian presidentti William Ruto ihmetteli puheessaan YK:ssa, miten avosydämisesti eurooppalaiset suhtautuvat ukrainalaisiin. ”Olisi ollut ihanaa, jos Eurooppa olisi Afrikan maiden kriisien yh teydessä menetellyt samalla tavalla”, Ruto on kommentoinut.
PIKKULOTTANA OPITTU elämänviisaus on seu rannut Elisabeth Rehniä läpi hänen elämän sä: ”Kaikki on mahdollista, mikään ei ole mah dotonta.” Tämä usko ihmisyyteen ja tulevai suuteen vaikuttaa tänä päivänä hyvin vieraalta. Rehn jakaa optimisminsa Winston Churchillin kanssa, joka toimi Iso-Britannian pääministerinä toisen maailmansodan polttavissa hetkissä ja ke hotti olemaan hukkaamatta syvästä kriisistä syn tyviä mahdollisuuksia.
– Kuuden vuoden työkokemuksella kansain välisen sotarikostuomioistuimen palvelukses sa voin sanoa, että usko ihmiseen ja yhteistyö hön ihmisten välillä voi avata tien rauhaan. Ruandassa perustettiin kansanmurhan jälkeen tuomioistuin, jossa tekijät ja uhrit tapasivat. Monet syylliset tunnustivat rikoksensa. Monet pyysivät myös anteeksi. Vaikka yhteisymmär rystä ei saavutettukaan, tietty ymmärtämys kuitenkin.
Rehn lainaa ihmisoikeusaktivisti Martin Lut her Kingin viisautta: ”Jos lähtökohtamme on,
että elämä on elämisen arvoinen ja ihmisellä on oikeus elää, silloin meidän täytyy löytää vaihto ehto sodalle.”
ELISABETH REHN on nyt 87-vuotias ja kiitollinen elämästään.
– Minulla on ollut erittäin jännittävä elämä. Nyt olen kiitollinen siitä, ettei minua vuonna 1994 valittu presidentiksi. Minulla on ollut va pauteni päättää omasta elämästäni ja voin va paasti kertoa, mitä olen kokenut ja mitä ajatte len maailmasta ja elämästä.
– En pelkää kuolemaa. Olen nähnyt surua ja kuolemaa, enkä millään voi hyväksyä kaikkea näkemääni raakuutta ja epäoikeudenmukaisuut ta, mutta kuolema ei minua pelota.
Onko kaikella kuitenkin tarkoitus?
– Elämällä täytyy olla tarkoitus. Meidän teh tävämme on toimia rauhan ja ihmisarvoisen elämän puolesta.
Rehniä viehättää matemaatikko ja filoso fi Blaise Pascalin ajatus, että sydän on se, joka aistii Jumalan, ei järki. Hänen mukaan sa siinä piilee ihmisen ja Jumalan välinen suhde.
– Kaikki me tarvitsemme uskoa korkeimpaan voimaan – uskonnosta riippumatta. Matkoillani rauhan ja ihmisyyden puolesta olen monesti hil jentynyt kirkoissa ja hakenut voimaa ja rauhoit tumista. ■
Pohjalaislähtöiset lukio kaverukset Susanna Laine ja Terhi Ketola-Huttunen tekivät kirjan epätäydelli sen naisen itsetunnosta.
Juontaja-näyttelijä Susanna Laine ja pappi-psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen alkoivat viettää yhdessä aikaa lukiolaisina. Heidän ystävyytensä on kestänyt jo 25 vuotta.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALASusanna Laine ja Terhi KetolaHuttunen tutustuivat Seinäjoen lu kiossa Etelä-Pohjanmaalla. Lukiolais ten oli tapana istua välitunneilla kou lun vihreillä sohvilla, ja kerran KetolaHuttunen kysäisi rinnakkaisluokalla olleelta Laineelta, mitä tälle kuuluu. Jotain kum maa tapahtui, sillä tuosta juttutuokiosta lähtien nämä melko erilaiset nuoret naiset alkoivat olla tiiviisti tekemisissä.
– Huomasimme, että eroavaisuuksistamme huolimatta ajattelemme asioista hyvin samal la tavalla ja että meillä on samanlainen huumo rintaju. Olin tuolloin mukana Seinäjoen kau punginteatterin esityksissä, mutta minulla ei ollut teatterikaverien lisäksi juuri muita kave reita. Terhin kautta sain uusia, ja minulle au kesi samalla normaalimpi nuoren elämä, Laine kertoo.
Tämä tarkoitti sitä, että he viettivät koulun tauoilla aikaa lähikahvilassa, kävivät kotibileissä ja baareissa sekä autoilivat ympäriinsä.
Kaksikolla oli suunnitelmissa jättää lukion jäl keen kotikonnut ja lähteä Helsinkiin. Ensi koske tuksen Helsinkiin he saivat matkustettuaan hiih tolomalla etsimään pääkaupungista kesätöitä. Työnhakureissu onnistui kuin onnistuikin innok kailta pohjalaistytöiltä, ja he viettivät seuraavan kesän Helsingissä.
– Kiinteä yhteiselo jatkui muutettuamme yli oppilaaksi pääsemisen jälkeen Helsinkiin. Ystä
västä oli suuri tuki ja turva, kun ei uudella paik kakunnalla tuntenut vielä ketään muita, KetolaHuttunen muistelee.
ON KESTÄNYT, vaikka Susanna Laine ja Terhi Ketola-Huttunen suuntautuivat täysin eri aloille. Laine osallistui vuonna 2005 Miss Suomi
-kisoihin, joissa hänet valittiin toiseksi perintö prinsessaksi. Missikuviot veivät hänet viihdemaa ilmaan, juontajaksi ja näyttelijäksi. Ketola-Huttu nen puolestaan opiskeli papiksi ja myöhemmin psykoterapeutiksi.
Laineen mukaan työ on vain osa elämää, jo ten erityyppiset työkuviot eivät ole vaikuttaneet heidän ystävyyteensä. Eivät myöskään erilaiset elämäntilanteet, esimerkiksi se, että Ketola-Hut tusella on lapsia ja Laineella ei.
– Kyllä tosi ystävyys kestää sen, että eletään eri maailmoissa. Elämä tuntuisi aika ohuelta, jos viettäisi aikaa vain lapsiperheporukassa, KetolaHuttunen sanoo.
– Minustakin tämä on ollut vain rikastuttavaa. Olemme tutustuneet toistemme kautta ihmisiin ja paikkoihin, joihin ei muuten olisi ollut koske tusta, Laine toteaa.
Kumpikin myöntää, että ystävyyteen vaikut taa yhä vahvasti myös yhteinen nuoruus EteläPohjanmaalla.
– Me pohjalaiset olemme jotenkin samalla aal topituudella, kun on yhteiset juuret ja muistot la keuden maisemissa, Laine pohtii.
– Se vaikuttaa myös, että on käynyt toisen ko tona ja tutustunut hänen perheeseensä. Näin varhaisen ystävän mukana omaan elämään on tullut laajempi verkosto hänelle tärkeitä ihmisiä, Ketola-Huttunen jatkaa.
YSTÄVYKSIÄ ON YHDISTÄNYT viime aikoina myös yhteinen kirjoittamisprojekti, jonka tulokse na Otava julkaisi keväällä kirjan Epätäy dellisen naisen itsetunto. Hanke sai alkun sa, kun Otavalta otettiin yhteyttä Susan na Laineeseen ja kysyttiin, kiinnostaisiko
” Huomasimme, että ajattelemme asioista hyvin samalla tavalla ja että meillä on samanlainen huumorintaju.
häntä omaelämäkerrallisen kirjan julkai seminen.
Laine jäi miettimään asiaa. Sitten kus tantamosta tiedusteltiin, tekisikö hän mieluum min kirjan jonkun toisen kanssa.
– Tajusin, että läheltähän löytyy ihminen, jon ka kanssa voisin tehdä tällaisen projektin, sillä Terhi oli julkaissut alaansa liittyviä kirjoja. Hän tosin hieman empi asiaa, kunnes keksi kirjamme aiheeksi itsetunnon.
Kului kuitenkin useampi kuukausi ennen kuin kirjan tekeminen pääsi vauhtiin. Sen rakenne kir kastui kunnolla naisten vietettyä yhdessä Seinä joella useamman päivän. He päättivät jakaa kir jan Laineen elämänkokemuksista kertoviin tari noihin ja Ketola-Huttusen asiantuntijakomment teihin.
Kirjan kuvitukseksi he halusivat kuvia heis tä lakeudella. Kuvaajaksi he pyysivät pohjalai sen Benjam Pöntisen, vaikka hänet tunne taan luontokuvaajana. Hän kuvasi kaksikkoa Ilmajoen ja Seinäjoen Törnävänsaaren maise missa.
EPÄTÄYDELLISEN NAISEN ITSETUNTO -kirja ker too Terhi Ketola-Huttusen mukaan itsetunnosta varsin pelkistetysti, minkä vuoksi sen avulla saa helposti kosketuksen aiheeseen.
– Kun deittailu on mitä on, niin ystävä edustaa todellista rakkautta, sanoo tietokirjailija Mirja Hämäläinen.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALAHelsingin Kallioon sijoittuva Aikuiset-tele visiosarja on rakennettu Oonan ja Artun ystävyyden ympärille. Romanttisia suhtei ta tulee ja menee, mutta ystävyys pysyy.
Sama ajatus näkyi myös Frendeissä ja Sinkkuelämässä – ja nyt Kallion kuppi loissa.
Tietokirjailija Mirja Hämäläinen, 36, on valtiotieteiden maisteri ja ”ihmis suhdenörtti”, joka elää Kalliossa itsekin.
– Kun deittailu on mitä on, niin ystävä edustaa todellista rakkautta ja pysyvää, sitoutunutta suhdetta.
Hämäläinen on huomannut, että ke veiden deittailijoiden ystävyyssuhteet vai kuttavat usein kiinteämmiltä kuin pitkäs sä parisuhteessa elävien.
– Ystävyydellä on ainutlaatuinen kyky joustaa ja pysyä mukana nykyelämässä, jota pätkätyöt ja -suhteet pirstovat. Ihmi set tarvitsevat ennakoitavuutta elämään sä, hän sanoo.
Hämäläinen kirjoitti tutkimusten, haastattelujensa ja omien kokemusten sa pohjalta kirjan Ystävyys (Kosmos 2022), joka kuvaa hänestä osuvimmin urbaani en kolmekymppisten naisten ystävyys suhteita. Kyseessä on hänen mukaansa ensimmäinen suomenkielinen tietokirja ystävyydestä.
– Ystävyyttä on tutkittu yllättävän vä hän. Ystävyys on yksityisempi asia kuin
parisuhde, josta löytyy paljon tietoa jo kirkonkirjoista.
On arveltu, että nuoret ystävystyisivät herkemmin kuin vanhat, mutta ystäviä voi saada missä elämänvaiheessa vain.
Toiset ystävystyvät lapsesta asti helpom min kuin toiset. Taitavuus muiden ym märtämisessä, ystävällisyys ja hyvät ver baaliset taidot auttavat.
– Avoimuus jeesaa ystävyyden alkuun saattamisessa, mutta on eri asia, miten saa suhteen kestämään, Mirja Hämäläi nen sanoo.
Ulospäinsuuntautunut, ekstrovertti ih minen voi luoda vaivattomasti laajan so siaalisen verkoston, kun taas ujo tai int rovertti tyyppi jakaa asioitaan parin sy dänystävän kanssa. Valtaosa ihmisistä si joittuu näiden ääripäiden välille.
Aikuisten kiintymyssuhdetyyleistä on puhuttu paljon parisuhteiden kohdalla, mutta turvallinen kiintymyssuhdetyyli an taa hyvän pohjan myös ystävyydelle.
Tutkimukset osoittavat myös, että vanhempien yksinäisyydellä on taipu mus periytyä lapsille. Lisäksi tiedetään, että jos murrosikäisellä ei ole ystäviä, ti lanne pysyy usein samankaltaisena aikui senakin.
– Olisi ihanaa, jos jokaisella olisi ystä viä, mutta ketään ei voi pakottaa ryhty mään toisen ystäväksi. Onneksi perus koulussa on alettu opettaa kaveritaitoja ja ryhmään kuulumista, Hämäläinen sanoo.
Ystäväpiiri on yleensä laajin 25–30-vuotiaana. Kuusikymppisenä ystä vien määrä alkaa laskea.
Moni ajattelee, että tosiystävän kanssa on luontevaa olla, vaikka edellisestä kohtaa misesta olisi kuinka pitkään. Mirja Hämä läinen haastaa oletuksen.
– Jos et ota yhteyttä ystäviisi, et voi odottaa, että ystävyyssuhteet pysyvät muuttumattomina.
Hämäläisen mukaan ystävyys on osak si numeropeliä. Vastavuoroisen luotta mussuhteen syntyminen ja ylläpito vaati vat aikaa.
Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mu kaan ystävyyden kehittyminen edellyttää 60–80 yhdessä vietettyä tuntia muuta man viikon aikana. Hyvä ystävyys voi syn tyä jo kuudessa viikossa, jos ihmiset viet tävät tänä aikana yhdessä yli 200 tuntia, mikä merkitsee lähes viittä tuntia päiväs sä. Ajanpuute onkin merkittävä este ystä vyydelle.
– Jos ei vietä aikaa ystäviensä kanssa, ei pidä valittaa, ellei heitä kohta ole. Ystä vyyteen liittyy jakamisen vaade. Toinen on pidettävä kärryillä oman elämän tär keistä tapahtumista ja häneltä on kyseltä vä kuulumisia.
Hämäläinen on päivittäin yhteydes sä lukuisten ystäviensä kanssa ryhmächa teissa. Digitaalinen yhteys täydentää kas vokkaisia kohtaamisia, ei korvaa niitä.
Digiaika on tuonut myös uusia haas teita. Ystävä voi loukkaantua, jos nä
Erilaisista työ- ja perhekuvioista huolimatta Susanna Laineen ja Terhi Ketola-Huttusen ystävyys on pysynyt läheisenä.kun deittailukulttuuri kevenee.
2. Ystävän löytäminen on kaikille yhtä mahdollista.
– Oli kyllä yllättävän vaikea sanoittaa omia itsetunnon kehitykseen liittyviä kokemuksiaan, Susanna Laine sanoo.
Itsetunnon perusta rakentuu Ketola-Huttusen mukaan lapsuudessa. Silti itsetunto voi vaihdel la onnistumisten ja epäonnistumisten vuoksi elä män aikana paljonkin.
– Itsetuntoon vaikuttaa tosi moni tekijä. Vaik ka lähtökohdat olisivat kuinka hyvät, vanhem
pien kannustus ei auta samalla tavalla, jos lasta vaikka kiusataan koulussa vuodesta toiseen.
Joka tapauksessa itsetunnon kannalta tärkein tä ovat Ketola-Huttusen mielestä turvalliset ih missuhteet. Vaikeina aikoina jo yksi ystävä voi auttaa eteenpäin.
– Ystävän kanssa jaetaan yleensä ilot ja su rut. On tosin sellaisiakin ystäviä, jotka esimerkik si avioeron tai läheisen kuoleman jälkeen alkavat vältellä tapaamista. Ikävä kyllä usein on niin, että silloin kun menee naama edellä asvalttiin, näkee parhaiten, ketkä ovat niitä oikeita ystäviä.
”Laineen mielestä ystävyydessä on tärkeää myös vastavuoroisuus: ei kenenkään tarvitse olla jatkuvasti toisen likasankona ja terapeuttina.
– Olen itse saanut tietyssä elämänvaiheessa apua psykoterapiasta. Tämäkin yhdistää meitä Terhin kanssa, sillä hän tietää, mistä terapiamaa ilmassa on kyse.
Terapia ei Ketola-Huttusesta aina anna vasta uksia ongelmiin. Joskus ystävä voi antaa parem man neuvon.
TERHI KETOLA-HUTTUNENkee viestinsä tulleen luetuksi, mutta sii hen ei ole vastattu. Jos kyseessä on it selle tärkeä suhde, Hämäläinen kan nustaa kertomaan vaikeista tunteista toisellekin.
Elämään ei mahdu monta suhdetta, jotka vaativat paljon tunteiden käsittele mistä. Ihmisellä on yleensä noin viisi lä heistä, joita hän tapaa joka viikko. Ydin ryhmään voi kuulua esimerkiksi puoliso, perheenjäseniä ja ystäviä.
Kyllä ne kuuluvat. Koska kipeitä tunteita ei yleensä liitetä ystävyyteen, ne on tapa na painaa alas tai käsitellä yksin. Tämä li sää tunteiden tuskallisuutta.
– Ystävän menetykseen liittyy samoja tunteita kuin parisuhde-eroihin: surua ja raivoa. Niistä ei vain yleensä puhuta, Mirja Hämäläinen sanoo.
Hämäläinen muistuttaa, että ystävyys on vapaaehtoinen, vastavuoroinen, läm min tunnesuhde. Huono suhde kannattaa lopettaa, jos sen korjaaminen ei onnistu.
Tavallisesti ystävyys päättyy hiipumal la. Jos tulee tarve äkilliseen irrottautumi seen, erokeskustelu on reilumpi tapa läh teä kuin ystävän ghostaaminen.
Vaikka toinen ei olisi lähdössä ystä vyyssuhteesta, niin sydänystävän uusi pa risuhde tai uusi läheinen ystävä voi herät tää hylätyksi tulemisen pelon: noilla on keskenään kivaa ilman minua.
Ultra Brakin lauloi: ”Vastarakastu neet kyllä ärsyttää, vaikka kuinka kut
– Toisaalta voi olla myös kasvattavaa, että on välillä tosi heikoilla. Se antaa perspektiiviä elä mään, ymmärrystä siitä, että elämä on kaoottista eikä sitä voi hallita ja kontrolloida. Vaikealla het kellä usein jo se auttaa, että saa jakaa asian jon kun kanssa. ■
sutaan, eivät he suostu kavereita tapaa maan.”
– Mustasukkaisuus on inhimillinen tunne, mutta ihmiset sättivät siitä itseään. Joskus voi olla hyvä sanoa ystävälle, että ihanaa, että olette alkaneet hengata pal jon yhdessä, mutta minulla on vähän ul kopuolinen olo.
Hämäläinen ajattelee, että elämä ete nee sykleissä. Ystävän uusi ihastus täyttää tämän mielen joksikin aikaa, mutta hänen aivokemiallinen tilansa tasaantuu kyllä.
– Jos kärsii mustasukkaisuudesta, voi miettiä, kaipaisiko jotain lisää omaan elä määnsä, ja miten sitä voisi saada.
nustaa miettimään, mitä näiltä suhteil ta toivoo.
– Ilahduttaako tapaaminen vai tuntuu ko se taakalta? Onko teillä kiinnostavia keskusteluja, joita et käy muiden kanssa? Suhteita ei tarvitse katkaista, vaikka ne menisivät talviunivaiheeseen.
On myös ystävyyksiä, jotka eivät pääty edes kuolemaan.
– Kun ihmiset puhuvat ystävistään, he mainitsevat myös sellaisia, jotka ovat kuolleet kauan sitten. Ihminen voi pohtia, mitä kuollut ystävä ajattelisi mistäkin asi asta. Suhde ystävään on yhä olemassa.
• Hankkiudu tilanteisiin, joissa on samoista asioista kiinnostu neita ihmisiä.
• Riko olemassa olevien suhtei den kaavoja. Suurin osa ystä vistä on ensin tuttuja, vaikka pa työkavereita, naapureita tai deittejä. Ystävystyminen edel lyttää, että kohtaat toisen eri yhteydessä kuin yleensä ja jaat itsestäsi jotain henkilökohtais ta.
• Oleta, että sinusta pidetään. Jos uskot olevasi pidetty, käyt täydyt lämpimämmin muita kohtaan, mikä on toisista mu kavaa.
• Ole aktiivinen. Kysele uuden ystävän kuulumisia, pidä kiin ni yhteisistä suunnitelmista ja ehdota uusia.
• Ystävystyminen vie satoja tun teja. Koska aikaa on rajallises ti, keskity vain pariin lupaa vaan suhteeseen kerrallaan.
• Ihmiset etsivät eniten ystä viä murrosvaiheessa. Jos tut tusi on juuri saanut lapsen tai eronnut, voi olla hyvä hetki eh dottaa hänelle yhteistä teke mistä.
• Näytä, että pidät toisesta. Hän ei voi tietää kiinnostuksestasi ystävystyä, ellet osoita sitä.
Lähde: Mirja Hämäläinen
tään huolimatta kohdanneet miestä, joka sopisi puolisoksi ja lapsen isäksi.
Elämäntilanteen muutos kuten muutto koettelee pitkäaikaisiakin ystävyyssuhtei ta. Yli puolen tunnin välimatka riittää vai keuttamaan ystävyyden ylläpitoa.
– Jos aikoo kotiutua jonnekin, siel tä kannattaa yrittää hankkia ystäviä. En koe, että lapsuusystävät olisivat ystävyy den hienoin muoto. Pitkäikäisyys ei ole hyvän suhteen ainoa mittari, Mirja Hämä läinen sanoo.
Hän kertoo ihmisten jakautuvan ystä vyyssuhteidensa kestossa kolmeen jouk koon: yksillä on pitkäaikaisia ystäviä, toi set vaihtavat ystävyyssuhteensa joka krii sin kohdalla ja kolmannet ovat siltä väliltä.
Esimerkiksi vaihto-oppilaana, armei jassa ja vauvakerhossa yhteen päätyy ih misiä, jotka muuten tuskin tapaisivat. Kun elämänvaihe jää taakse, Hämäläinen kan
Hämäläinen sanoo kirjailija Mary Woll stonecraftin pitäneen kuolleen ystävänsä hiuksista tehtyä sormusta. Muusikko Elias Kaskinen on kertonut käyttävänsä meneh tyneen nuoruusystävänsä vanhaa vyötä.
– Kun naiset eivät löydä kokonaista pa kettia, he harkitsevat kumppanuusvan hemmuutta.
Valittu perhe on toinen sateenkaari yhteisössä syntynyt käsite, jota on alettu käyttää muuallakin. Siinä ystävät muo dostavat toisiaan tukevan verkoston, joka pitää yhtä. Joskus he asuvatkin yhdessä.
Kolmas ystävien uusi rooli on friends with benefits, jonka suomennokseksi Hämäläinen ehdottaa nautintokavereita.
Perinteisesti ystävä on määritelty sen kautta, mitä hän ei ole: ystävä ei ole ro manttisten tunteiden kohde, jonka kanssa harrastetaan seksiä ja perustetaan perhe.
Toisinkin voi olla.
Jotkut yrittävät yhdessä lasta kaveri pohjalta. Kumppanuusvanhemmuus liit tyi aiemmin lähinnä seksuaalivähemmis töihin: naispari saattoi pyytää sukusoluja homoystävältään.
Mirja Hämäläisen mukaan käsite on le vinnyt ja yleistynyt. Hänenkin lähipiiris sään on naisia, jotka eivät ole yrityksis
– Tiedän paljon suhteita, joissa ystä vyys on ensisijainen asia, mutta mukana on seksiäkin.
Yksinäisyys sisältää terveysriske jä ja lyhentää elinikää. Tyydyttä vien ihmissuhteiden määrä en nustaa, kuinka tyytyväinen ihmi nen on.
7. Ystävyys auttaa masennukseen yhtä hyvin kuin terapia.
Kun menee naama edellä asvalttiin, näkee parhaiten, ketkä ovat niitä oikeita ystäviä.
6. Kumppanuusvanhemmuus, valittu perhe ja nautintokaverit ovat uusia ystävyyden muotoja.
Brittitutkimuksessa krooni sesti masentuneiden naisten ti la parani yhtä paljon, kun he sai vat seurakseen toisen ihmisen, kuin ver rokkiryhmän, jota hoidettiin terapialla ja lääkkeillä.
Ystävät kannustavat toisiaan tarttu maan uusiin mahdollisuuksiin työssä ja parisuhteissa jopa silloin, kun ne ovat uhka ystävyyssuhteelle.
Mirja Hämäläisen mielestä lämpö ja välittäminen saattavat olla ystävyyssuh teille jopa tärkeämpiä kuin perheille, jot ka pysyvät kasassa muillakin keinoilla.
Hyvä ystävä voi näyttää, millaista rak kauden kuuluu olla, mikä saa ihmisen odottamaan hyvää kohtelua myös pari suhteessa. Toisaalta parisuhde kuormit tuu vähemmän, jos sen ei odota täyttävän kaikkia ihmissuhdetarpeita.
Tärkeydestään huolimatta ystävät pu toavat herkästi elämästä pois, kun on kii re. Moni hukkaa ystävänsä ruuhkavuo sina.
Hämäläinen on alakouluikäisen lapsen yksinhuoltaja, joten hänellä on ollut tarve kehittää ongelmaan ratkaisuja.
– Kun tapaa ystäviä, aina ei tarvitse mennä hemmottelu-spahan. Voi tehdä arkisiakin asioita, ostaa yhdessä vaikka kurahousut. Jos itsellä ja ystävällä on sa man ikäiset lapset, heidät voi panna sa maan partioryhmään ja käydä kävelyllä sillä aikaa, kun lapset harrastavat.
Myös ennakointi auttaa ruuhkavuosis sa. Ystävien kanssa voi sitoutua vaikkapa neljään yhteiseen mökkiviikonloppuun vuodessa. Hyvissä ajoin kalenteroiduilla menoilla on taipumus onnistua.
jotka tapaavat toisiaan työn ulkopuolella ja jakavat henkilökohtaisiakin asioita. Si ten työkaveruus voi kehittyä ystävyydeksi.
– Moni työpaikka täyttyy verkostoista. On eduksi muodostaa suhteita, joista saa ylimääräistä sparrailuapua, Mirja Hämä läinen kuvaa.
On havaittu, että ystävyys lisää luo vuutta työtiimeissä. Toisaalta yhteinen työpaikka voi luoda myös kilpailuasetel man, kun samanlaisista asioista kiinnos tuneet ystävykset tavoittelevat samoja tehtäviä.
Lika barn leka bäst. Yleensä ystävykset muistuttavat toisiaan iältään, sukupuo leltaan, seksuaaliselta suuntautumisel taan ja etniseltä taustaltaan. Myös samal la alueella kasvaminen sekä samankaltai nen maailmankatsomus, kiinnostuksen kohteet, huumorintaju ja musiikkimaku yhdistävät.
Vaatimus samanlaisuudesta myös uh kaa ystävyyttä. Kun ihmiset muuttuvat, he voivat kasvaa erilleen. Noin puolet lähei sistä ystävistä vaihtuukin tavallisesti seit semässä vuodessa.
Ihmisen persoona vaikuttaa siihen, kuinka itsensä kaltaisten ihmisten seu raan hän hakeutuu. Uusille kokemuk sille avoimet ihmiset ystävystyvät mui ta herkemmin eri taustoista tulevi en ja eri sukupuolta olevien ihmisten kanssa.
Ystävyydellä on keskimäärin isompi rooli naisille kuin miehille. Naiset jakavat usein intiimejä asioita, mikä sitoo heitä yhteen. Myös fyysinen läheisyys on heillä yleisem pää kuin miehillä.
Miehillä on tyypillisesti yhtä paljon tai enemmän ystäviä kuin naisilla, mut ta he keskustelevat useammin vaikka työstä kuin henkilökohtaisista asiois taan.
Sukupuolten väliset ystävyydet ovat melko uusi ilmiö, joka edellyttää riittävän tasa-arvoista ympäristöä. Mirja Hämäläi nen löytää helpoimmin yhteyden homo miesten kanssa.
Hän pohtii, että homomies saattaa tuntua naisesta heteromiestä turvallisem malta seuralta. Homo ei ainakaan ymmär rä ystävällisyyttä väärin.
Yhteisö luo hyvän alustan ystävyydelle. Nuoruusajan tiiviissä yhteisöissä kuten rippileirillä ja varusmiespalvelussa ystä vyyssuhteet viriävät helposti.
Aikuiset viettävät paljon aikaa työpai koilla, joten sieltä voi löytyä myös ihmisiä,
Ystävyys on lähtökohtaisesti muut ulossulkeva, erityinen suhde. Sen olemas saolo voi aiheuttaa epäilyn, että ystävät suosivat töissä toisiaan. Erityisesti pomon ystävyys jonkun alaisensa kanssa herät tää muissa närää.
– Jos työystäville tulee skismaa, se voi valua myös työyhteisöön. Ystävyys on tässä suhteessa kuin kevytversio pari suhteesta.
Samankaltaisilta ihmisiltä saa vahvis tuksen omalle identiteetilleen ja elämän tavalleen. Myös yhteisen tekemisen keksi minen on helppoa. Jos tulotasot ovat lä hellä toisiaan, tapaamisten budjetista ei tarvitse erikseen neuvotella.
Kääntöpuoli on se, että samankaltais ten ihmisten ystävyys vahvistaa kuplau tumista yhteiskunnassa. Ystävät tukevat toistensa ennakkoluuloja eivätkä haas ta niitä.
Usein ajatellaan, että jos nainen ja mies ovat ystäviä, toinen haluaisi oikeas ti enemmän. Hämäläinen puhuu seksuaa lisuushaasteesta. Varsinkin nuorten nais ten ja miesten ystävyyksiin liittyy usein seksuaalista vetovoimaa, johon pitää ot taa jotenkin kantaa.
Parisuhde voi olla este naisen ja mie hen ystävyydelle, sillä jotkut suhtautuvat penseästi kultansa hengailuun eri suku puolen edustajan kanssa.
– Jos kumppanin ystävät tuntuvat uh kaavilta, kannattaa miettiä, mistä se joh tuu. Jokaisella on oikeus ystäviin. ■
MUUTTOVALMIS
Sijoitusasunto tai kakkoskoti Helsingistä?
Etsitkö uutta sijoitusasuntoa kätevällä sijainnilla? Vai haaveiletko kakkoskodista hyvillä kulkuyhteyksillä?
Oli tarpeesi mikä tahansa, käännä katseesi muuttovalmiisiin yksiöihin Helsingin Pitäjänmäessä. As Oy Helsingin Ilmarisenpuistossa on vapaana vielä muutama upea yksiö! Ilmarisenpuiston kotien sijainti on vertaansa vailla. Sijoitusasunto kannattaakin hankkia alueelta, jonka vetovoiman tietää kasvavan tulevaisuudessa. Asunnon voi vuokrata vaikkapa omalle sukulaiselleen, jolloin vuokralainen on tuttu ja turvallinen.
Tutustu Ilmarisenpuiston tyylikkäisiin yksiöihin: srv.fi/ilmarisenpuisto
8. Harkitse ennen kuin ryhdyt työkaverin ystäväksi.Mirja Hämäläisen mielestä lämpö ja välittäminen saattavat olla ystävyyssuhteille jopa tärkeämpiä kuin perheille, jotka pysyvät kasassa muillakin keinoilla.
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jä tetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.
Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittai siin aktiviteetteihin.
Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on myös mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
Anna Krogerus, 48, on kirjailija ja dramaturgi. Hän on opiskellut myös Rosen-terapeutiksi.
Krogerus on käsikirjoittanut Ryhmäteatterissa parhaillaan esitettävän näytelmän Vaellus Tammikuussa saa Lahden kau punginteatterissa ensi-iltansa Minä, Tellervo. Kyseessä on Kro geruksen kirjoittama näytelmä Tellervo Koivistosta Ensi kesäk si hän dramatisoi Suomenlinnan kesäteatteriin koko perheen mu siikkiteatteriesityksen Salainen puutarha. Se perustuu F.H. Bur nettin klassikkoromaaniin Teossa on myös jouluinen lastenromaani.
Valoa on aina!
Anna Krogerukselle omien tunkioiden tutkiminen on tehnyt hyvää. Hän on ymmärtänyt, mikä voima on herkkyydessä.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINENKarunlahden seurakunnan työnte kijät lähtevät vaellukselle Lappiin. Jo alussa työntekijöillä tulee tiukan ohjelman laatineen työnohjaajan kanssa kinaa siitä, onko kyse suun nittelu- vai virkistyspäivistä. Kun porukka eksyy erämaassa, alkaa paniikkitilan teessa patoutuneiden kaunojen ja omien elämän kriisien purkautuminen.
Ryhmäteatterin kehutun Vaellus-näytelmän kirjoittamisessa Anna Krogeruksella olivat läh tökohtana keski-ikä ja sen kriisit.
– Käynnistin kirjoitusprosessin yhdessä näytte lijöiden kanssa. Jaoimme asioita omasta elämäs tämme, lapsuudestamme ja unelmistamme, sii tä, mitä reittejä olimme tulleet tähän kohtaan. Keski-iässä monilla on jo vakiintuneet perhe- ja työkuviot, eikä havaintoa elämän rajallisuudes ta voi enää väistää. Herää kysymys: voiko vielä unelmoida vai oliko tämä tässä?
ANNA KROGERUS halusi monestakin syystä kuva ta Vaellus-näytelmässään nimenomaan seurakun nan työntekijöitä.
Hänestä kirkon ja teatterin toiminta pohjau tuu samaan lähtökohtaan: henkisen sisällön tar joamiseen ihmisille.
– Kirkolla ja teatterilla on tänä päivänä myös saman tyyppisiä ongelmia. Vaikka kummallakin korostuvat ei-materiaaliset arvot, ne joutuvat ot tamaan toiminnassaan huomioon taloudelliset realiteetit. Digitaalisuuden lisääntyminen yhteis kunnassa taas vaikuttaa siten, että sekä kirkos sa että teatterissa käy yhä vähemmän ja yhä van hempaa väkeä.
Teatterikorkeakoulun dramaturgilinjalta val mistunut Krogerus kasvoi Kuopiossa perhees sä, jossa kirkko ja kristinusko olivat vahvasti läs nä. Krogeruksen vanhemmat toimivat seurakun nan luottamushenkilöinä, ja perhe kävi sunnun taisin messussa.
– Toimin riparin jälkeen 1990-luvun alussa iso sena. Yritin kovasti uskoa, mutta jotenkin se an kara isä-poika-herra-kuvasto ei antanut mitään nuorelle tytölle, joka oli vielä sairastunut vai keaan syömishäiriöön. Löysin taiteesta avaram man toimintaympäristön.
Kolmekymppisenä Krogerus alkoi käydä hil jaisuuden retriiteissä, koska halusi pohtia uudestaan suhdettaan Jumalaan.
– Retriitin hiljaisuus on hoitava tila, jonka koen pyhänä. Tuon vaiheen ansiosta pystyin
vastaanottamaan kristillisessä traditiossa elä vän viisauden ja armollisuuden. Siitä olen kii tollinen.
Krogeruksen suhde kirkkoon pysyi kuitenkin ristiriitaisena, koska hän koki sen sulkevan mo nia ihmisiä pois piiristään. Pastori Kai Sadin maan kohtelu oli viimeinen pisara, ja Krogerus erosi kirkosta.
– Vaellus-näytelmässä näkyy myös tämä kir kossa vaikuttava konservatiivien ja liberaalien vä linen ristiriita. Samalla se laajenee kuvaukseksi yhteiskunnan yleisistä jakolinjoista.
– Halusin kohdata sen syömishäiriöön johta neen kehovihan taakan, jota kannoin.
– Olen hyötynyt myös psykoterapiasta, mutta Rosenista sain silloin ratkaisevan avun. Nykyään oma keho on minulle rakas ja viisas kumppani, joka kertoo, mitä tarvitsen ja milloin rajani ylit tyvät.
Rosen-terapeutiksi opiskelussa Krogeruksel le on ollut merkityksellistä se, että hän on saanut kulkea naisen raivaamaa polkua.
– Kaikki, mitä olin sitä ennen opiskellut, oli tapahtunut miesten luomien rakenteiden sisäl lä. Vaikka feministit ovat eri vuosisadoilla teh neet paljon naisten hyväksi, ei se maailma, jo hon kasvoin, ollut minun kaltaiseni pehmeän ihmisen muotoinen. Rosen-hoitajana voin ot taa ihmisiä vastaan kaikella minussa olevalla herkkyydellä.
”NYT LIKI VIISIKYMPPISENÄ Anna Krogerus voi hyvin, koska hän on oppinut pitämään huolta it sestään.
Halusin kohdata syömishäiriöön johtaneen kehovihan.
TYÖNTEKIJÖIDEN EDESOTTAMUKSIA näytelmäs sä käsitellään komiikan kautta.
– Komiikka syntyy paljolti tietynlaisista tilan teista. Vaelluksessa se kumpuaa siitä, kun val miiksi tulehtunut työyhteisö vetäytyy virkistäyty mään keskelle ei-mitään, Anna Krogerus sanoo.
Työelämän kuluttavuuteen Krogerus on tör männyt myös toisessa työssään Rosen-terapeut tina. Siinä kyse on saksanjuutalaisen Marion Rosenin kehittämästä kehon ja mielen yhtey teen perustuvasta hoidosta, jossa ihminen koh dataan kosketuksen avulla. Lähtökohtana on krooninen lihasjännitys, jonka hellittäessä ihmi selle voi avautua yhteys sisäiseen maailmaan.
– Terapeutin näkökulmasta nykyinen työelä mä näyttäytyy vaativana ja henkisesti kuormit tavana. Se ei ole kovin kaunis maisema. Ihmiset hakeutuvat kehoterapiaan voidakseen hellittää edes hetkeksi.
– Elämä on toki ollut aina haasteellista, mut ta ilmastonmuutoksen myötä tulevaisuudesta on tullut yhä turvattomampaa. Moni ahdistuu ja pohtii, mitä mieltä on koko ihmisenä olemisessa.
Krogerus löysi Rosen-terapian yli kymmenen vuotta sitten, kun hän odotti toista lastaan. Kos ka silloin tulossa oli tyttö, hän halusi käsitellä omaa syömishäiriötään.
– Rippileirillä meille aikoinaan sanottiin, ettei pidä kaivaa omia tunkioita vaan katsoa Jumalan hyvyyttä. Itse ajattelen tällä elämänkokemuksella toisin päin. Niitä omia tunkioitaan on hyvä välil lä tutkia, sillä valoa kyllä löytyy, kun uskaltaa kai vaa tarpeeksi syvälle.
Krogeruksen elämä on hyvin täyttä. Kun on neljä lasta ja kaksi ammattia, se vaatii tasapainot telua.
– Minulla on ex-mieheni kanssa jaettu huus holli ja vastuuviikot. On ihanaa, että pystymme toimimaan niin, että aikuiset joustavat ja lasten elämässä on mahdollisimman vähän muutoksia.
Perheeseen kuuluu myös kaksi kissaa ja koi raa. Eläimet ovat olleet Krogerukselle tärkeitä lapsesta saakka. Koirien kanssa hän lenkkeilee päivittäin läheisessä metsässä.
– En käytä otsalamppua. Tykkään kulkea vä häisessäkin luonnon valossa, vaikka sitten hi taammin.
Krogerus nauttii maaseudun hiljaisuudesta Porvoon lähellä sijaitsevassa Hinthaarassa.
– Asuin seitsemän vuotta Kajaanissa, jossa työskentelin kaupunginteatterin dramaturgina. Sen jälkeen palasimme Helsinkiin, mutta en enää kotiutunut isoon kaupunkiin. Kuormitun nyky ään niin herkästi äänistä ja ärsykkeistä.
Tällä hetkellä Krogeruksella on meneillään erilaisia teatteriin ja lastenkirjallisuuteen liitty viä töitä. Suunnitelmissa on myös kouluttautua doulaksi. Kiinnostus on lähtöisin omasta doulan avustamasta synnytyskokemuksesta.
– Haluan tukea äidiksi tulevia naisia yhteis kunnassa, joka suosii uraan suuntautuvaa miel tä ja tehokkaita kehoja, jotka eivät synnytä eivät kä hoivaa. ■
Moni suomalainen kokee pyhää luonnossa tai omassa arjessaan. Jotkut ovat kiinnostuneet uusmagiasta. Jumalanpalvelus ei juuri houkuta, kertoo kirkon tuore tulevaisuusselonteko.
TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS NISSENOttakaa kaikki vastaan avoimin mie lin, tarjotkaa turvaa, lohtua ja toi voa, auttakaa heikoimpia, toimi kaa ilmastonmuutoksen pysäyttä miseksi ja luonnon suojelemiseksi, ratkaiskaa lopultakin avioliittokysy mys. Kirkkoa tarvitaan nyt enemmän kuin aikoihin. Tällaisia terveisiä kirkolle ja seurakunnille lä hetetään kirkon tuoreessa Siunauksen signaalit
-tulevaisuusselonteossa, joka toteutettiin poikke uksellisella tavalla. Asiantuntijoiden sijasta kuul tiin tavallisia ihmisiä – erityisesti niitä, jotka ovat etääntyneet kirkosta. Tarkoituksena oli tunnistaa sellaisia ajan merkkejä, jotka vaikuttavat kirkon tulevaisuuteen.
Eri puolilla Suomea toteutettuihin signaali huoneiksi kutsuttuihin keskusteluryhmiin osallis tui noin 140 eri-ikäistä ja erilaisista taustoista tu
levaa ihmistä. Aineistoa täydennettiin verkkoky selyllä sekä pop up -haastatteluilla viime kesän Herättäjäjuhlilla ja Porin Suomi-Areenassa. Tie donkeruu jatkuu, sillä toimintamallin toivotaan leviävän seurakuntiin ja hiippakuntiin.
– Yllätyksenä tuli, kuinka myönteisesti ihmi set suhtautuivat kirkkoon ja kokivat, että kirkkoa tarvitaan. Suuri onnistuminen oli myös se, kuin ka avoimesti ihmiset halusivat jakaa kokemus maailmaansa, kertoo Siunauksen signaalit -han ketta johtanut kehityspäällikkö Liisa Björklund Kirkkohallituksesta.
Björklundin mukaan ihmisten peruskysymyk set olivat hyvin samanlaisia, oltiin sitten Kajaa nissa seurakunnan vapaaehtoisten parissa tai Instagramista poimittujen nuorten pääkaupunki
laisten joukossa. Oma arki ja sen hyvät hetket oli vat monille suuri tyytyväisyyden lähde. Yhtäläi siä olivat myös ihmisten huolenaiheet: ilmaston muutos, sota ja vihapuhe sekä ihmissuhteiden ongelmat ja läheisten terveys.
VIIMEISTÄÄN 2000-LUVULLA erilaiset vaihtoehtoiset henkisyyden muodot ovat levinneet laajalle, ja ne alkavat olla jo valtavirtakulttuuria. Ihmisten hengellinen etsintä ja merkityksen kai puu ei ole kadonnut mihinkään, mutta vastauk sia ei välttämättä haeta kirkosta.
Kirkko on yksi hengellinen toimija muiden joukossa eikä sillä ole monopoliasemaa omien jä sentensäkään parissa. Myös monet heistä hake vat hengellisyyteensä aineksia muista uskonnolli sista perinteistä tai uushenkisyydestä.
Tämä näkyi myös signaalihuoneiden keskus teluissa. Kirkolta toivottiin avoimuutta erilaisia henkisyyden muotoja kohtaan.
– Moni tuntuu kaipaavan armollista, avointa ja hyväksyvää uskonyhteisöä, joka ymmärtää elä män rikkinäisyyttä ja rajallisuutta, Liisa Björk lund sanoo.
Kirkon omin hengellinen tarjonta – messu – ei juuri tuntunut kiinnostavan ihmisiä.
– Messu on ehkä monille vaikea: voidakseen kokea olevansa mukana, pitää ymmärtää teologiaa, oppia ja kieltä. Muuten se voi tuntua etäi seltä ja jäykältä, Björklund pohtii.
1. Arjen kristillisyys korostuu.
2. Luonto vahvistuu hengellisyyden lähteenä.
3. Kokeileva hengellisyys haastaa perinteemme.
4. Nykyinen elämänmuotomme on kestämätön.
5. Perheiden monimuotoistumista ei voi ohittaa.
6. Kuunteleva ja kohtaava kirkko ilahduttaa.
Sunnuntaiaamun jumalanpalveluksen sijaan pyhää koettiin luonnossa tai pysähtymällä omas sa arjessa. Monilla on arjessaan toistuvia rutiine ja, joihin liittyy rauhoittumista ja rukoustakin. Joidenkuiden hiljentymiseen kuuluu uusmaagi siksi luonnehdittavia rituaaleja, jotka tuntuvat kirkon näkökulmasta vierailta.
– Arkisen kuvittelukykyni ylitti, kun esiin tu li valkoista noituutta, voimakiviä ja jopa eksorkis mia eli pahojen henkien pois ajamista. Nämä oli vat yksittäisiä ääniä, mutta täyttävät heikon sig naalin kriteerit eli voivat olla muutoksen ensioireita, Björklund sanoo.
KIRKON TUTKIMUS JA KOULUTUS -YKSIKÖN joh taja Hanna Salomäki näkee tulevaisuusselonteon esiin tuomissa asioissa paljon aiemmista tutkimuksista tuttua.
– Kirkon tuorein nelivuotiskertomus, jossa oli kyselypohjaista tietoa, kertoi suurelta osin sa moista ilmiöistä ja teemoista: arjen kristillisyy
destä, instituutiokriittisyydestä, johon liittyy omien valintojen korostaminen, luonnon merki tyksestä, hengellisestä monimuotoisuudesta ja siitä, että poimitaan ja yhdistellään asioita eri pe rinteistä.
Varsinkin nuoremmat sukupolvet ovat Salo mäen mukaan selvästi irrottautumassa kirkon perinteistä. Se on jo pitkään näkynyt kasteiden ja kirkollisten vihkimisten vähenemisenä. Nyt muu tos näkyy myös siinä, että lähes kolmannes nuo rista aikuisista ei halua itselleen kristillistä hautausta.
Monet vaihtoehtoisen hengellisyyden ilmiöis tä on liitetty nimenomaan nuoriin naisiin. He ot tavat hengellisyyteensä aineksia monelta tahol ta eivätkä välttämättä koe esimerkiksi enkeli henkisyyden olevan ristiriidassa kristinuskon ja kirkkoon kuulumisen kanssa. Kirkossa he ovat kuitenkin kokeneet tulleensa torjutuiksi.
TULEVAISUUSSELONTEON LISÄKSI kirkon omat tilastot ovat jo kauan osoittaneet, että messuun ei ole tunkua.
– Suomessa jumalanpalveluksiin osallistuvien osuus on jo pitkään ollut hyvin pieni. Nuorista löytyy isoja ryhmiä, jotka eivät käy kirkossa kos kaan. Niin sanottu kulttuurikristillisyys, jossa kir kossakäynti kuuluu juhlapäivien viettoon, on ra pistumassa, Hanna Salomäki sanoo.
Hän ei kuitenkaan näe yhteensovittamatto mina kirkon jumalanpalveluselämää ja ihmisten tarvetta omaehtoiseen, itsensä näköiseen hengel lisyyteen.
– Viime vuosina on syntynyt uusia jumalanpal velusyhteisöjä, joissa on mukana nuorempia su kupolvia. Niissä on pyritty kiinnittämään huomi ota musiikkiin ja kieleen niin, etteivät ne hirveäs ti poikkeaisi muusta kulttuurista. Seurakuntalai sille on myös annettu vapautta ja vastuuta. ■
Marraskuussa kokoontuneessa kirkolliskokouksessa tulevai suusselonteko herätti vilkkaan keskustelun, jossa käytettiin 58 puheenvuoroa. Monet kiittelivät selonteon uudenlaista toteutta mistapaa eli sitä, että asiantun tijoiden sijasta oli kuunneltu ta vallisia ihmisiä.
Toiset taas olivat sitä mieltä, että selonteossa olisi mieluum min pitänyt kuulla niitä, jotka ovat jo aktiivisesti mukana kir kon ja herätysliikkeiden toimin nassa, eikä niitä, jotka ovat kir kon liepeillä tai ulkopuolella. Joissakin puheenvuoroissa kan nettiin huolta siitä, ruvetaanko kirkon oppia nyt muuttamaan gallupien varassa ja ihmisten toiveiden mukaan.
– Onko kirkon tulevaisuuteen varautumisen toimintamalli ky syä niiltä ihmisiltä, jotka eivät Jeesusta tunne, mitä he haluai sivat kirkon tekevän? Vai tulisi ko meidän tutkia Raamatusta, mitä Jumala haluaa kirkon teke vän? kysyi Vuosaaren kirkkoher ra Jussi Mäkelä
Mäkelän mukaan Jeesus ei tullut taistelemaan minkään hy vän asian puolesta vaan kuole maan meidän puolestamme.
– Tämä totuus meidän on kerrottava ihmisille, halusivat he sitä tai eivät. Kirkon tehtä vä ei ole muuttua ihmisten toi veiden mukaiseksi vaan ker toa heille Jeesuksesta sellaise na kuin hän on eikä sellaisena
kuin ihmiset haluaisivat hänen olevan.
Vantaalainen kirkolliskokous edustaja Soili Haverinen sitee rasi Raamattua: ”Ovat vieneet Herran pois, emmekä tiedä, mi hin hänet on pantu.”
– Kirkon sanoman ydin ei ole se, että me pelastamme maail man teoillamme vaan että Kris tus on pelastanut maailman ve rellänsä, Haverinen muistutti.
Hän kysyi, kuinka kirkko voi si kirkastaa sanomaansa täs sä ajassa. Kirkolla ei hänen mu kaansa ole tulevaisuutta, jos si tä ei enää erota hyvää tekevistä maallisista järjestöistä.
Helsinkiläinen kirkolliskokousedustaja Katri Korolai nen arvioi, että toimintamalliksi ja työkaluksi tarkoitettu tulevai suusselonteko näyttää herättä vän pelkoa ja jopa kauhua. Ihmi siä on kuunneltu, mutta nyt ei kestetä sitä, mitä he sanovat. – Uskon ja luotan, ettei kirk ko mene rikki, vaikka kuulisim me ihmisiä ja heidän toiveitaan ihan rauhassa. Älkää pelätkö, Kristus on niin vahva, että hän kestää myös ihmisten arkitodel lisuuden, Korolainen sanoi.
Kuuntelemisen ja ihmisten elä män todesta ottamisen merki tystä korosti myös toinen helsin kiläisedustaja, Hanna Mithiku – Salissa käyty keskustelu herättää kysymyksen, kuunte
lenko kertoakseni, miten asiat oikeasti ovat vai ymmärtääkseni ja oppiakseni jotain uutta. Halu aisin rohkaista jokaista pysähty mään juuri niiden viestien äärel le, jotka tuntuvat itselle vieraim milta. Millaiseen muutokseen ne kutsuvat? Mithiku sanoi.
Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka muistut ti, että ihmisten kuuleminen ja monenlaisten todellisuuksien tunnustaminen on kirkon työl le välttämätöntä. Hän kiinnit ti huomiota siihen huoleen, jo ta monet tuntevat uusien hen gellisten ja henkisten ilmiöiden vuoksi. Ne tuntuvat herättävän halua vetää ovet kiinni.
– Miksi ihminen etsii itseään eikä Jumalaa? Miksi noituus ve tää puoleensa enemmän kuin kirkkomme hengellisyys, miksi kivet enemmän kuin sakramen tit? Ihmisen kaipuu arjen tuolle puolen ei ole kadonnut, mutta se on saanut uudenlaisia muo toja, Hintikka sanoi.
Kun vastauksia etsitään yhä useammin muualta kuin kirkon ja kristillisen tradition piiristä, Hintikan mielestä kirkossa oli si aiheellista kysyä, ”miten meni noin niin kuin omasta mielestä”.
– Olemmeko onnistuneet pi tämään ovet ja korvat auki ih misten kaipuulle ja kysymyksille vai olemmeko olleet niin innok kaita huutamaan vastausta, et tä kysymykset ovat jääneet kuu lematta?
Iloista tekemistä ikäihmisen arkeen
Tarjoamme Hoivaonnessa päivätoimintaa ikäihmisille, jotka tarvitsevat tukea kotona selviyty miseen tai seuraa arkeen.
Meillä on vapaita paikkoja vielä Aurinkolahdessa ja Rastilassa. Tervetuloa tutustumaan!
Auli Hoffström, puh. 046 923 4597
Katso Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuudet Menot-osan takasivulta
JOULUKUUSSA MUNKKINIEMEN SEURAKUNTANEUVOSTO päättää, luo puuko se Munkkiniemen vai Munkkivuoren kirkosta. Taloustilanne pakot tanee luopumaan Munkkivuoren kirkosta. Kumpikin vaihtoehto tarkoit taa kuitenkin ainoastaan muutaman vuoden tekohengitystä.
Järkevintä olisi luopua molemmista kirkoista, sillä kolmenkymmenen hengen jumalanpalvelusyhteisö ei tarvitse 500 hengen kirkkotilaa. Tule vaisuuteen katsova päätös olisi jakaa Munkkiniemen seurakunta kahtia Turun moottoritien kohdalta, jolloin entinen Munkkiniemen seurakunta anoisi liitosta Töölön seurakuntaan ja entinen Munkkivuoren seurakunta liitosta Pitäjänmäen seurakuntaan.
Helsingissä seurakunnat ovat teoreettisesti itsenäisiä, mutta käytännös sä kantavat yhteisvastuullisesti seuraukset yksittäisten seurakuntien pää töksistä.
Olisi ensiarvoisen tärkeää, että seurakuntayhtymässä katsottaisiin ko konaisuutta ja nimenomaan pitkällä tähtäyksellä: minkä kirkkojen purka miseen voidaan hankkia ennen mahdollista päätöksentekoprosessia mu seoviraston lupa ja miten varmistetaan kaikille helsinkiläisille kohtuulli sen vaivaton kirkkomatka.
Vielä kuitenkin seurakunnat ja yhtymä elävät omaa elämäänsä. Tä män työskentelytavan muistomerkkinä saamme tulevina vuosina katsel la paraatipaikalla seisovaa, käytöstä poistettua, rapistuvaa ja homehtuvaa Munkkivuoren kirkkoa.
Annamari Jukko Munkkiniemen seurakuntaHELSINGIN
omistaa Vihdissä, Olkkalan kylässä ja Averia-järven rannalla sijaitsevan Holmannokan niemen. Kuuden hehtaarin metsän, jota Lammas
saareksi kutsutaan. Kesällä 2022 metsään ilmaantui kuitunauhoja ja jalopuita raivattiin, ja siitä alkoi yh den naisen taistelu Holmannokan pelastamiseksi.
Se on aarniomainen, virkistys käytössä oleva metsä, jonka ranta viivassa on kuhalle tärkeä lisään
Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi
Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki
MARTTA-KAISA VIRTAtymisalue sekä uhanalainen ja eri tyisesti suojeltava, lajinsa Suomen vanhin, kasviesiintymä. Siellä on tehty havaintoja suurpedoista, lii to-oravasta ja valkoselkätikasta. On järeitä kuusia ja haapoja, iäkkäitä koivuja ja lahopuuta.
Hakkuu on hakkuu, ja sen myö tä kulttuurihistoriallinen maisema muuttuu.
Kun suunnitellaan tehtäväksi eriikäisrakenteista hoitoa monimuo toisessa metsässä, jossa puulajit ovat edustettuina sirkkataimista iki honkiin, herää kysymys hakkuiden tarkoitusperästä. Tukista taloutta vihtiläisten hyvinvoinnin ja luon non kustannuksella?
Omistaja voi päättää maastaan, mutta luontoa ei omista kukaan. Kir kolla on velvollisuus huolehtia sii tä, ettei luontokatoa edistetä hävit tämällä arvokkaita luontokohteita. Perustuslaillinen vastuu luonnosta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnös tä kuuluu kaikille. Kaikkien on pyrit tävä toiminnallaan edistämään luon non monimuotoisuutta ja sen säily mistä myös tuleville sukupolville.
Helena Stockinger paikallisluonnon kokemusasiantuntija, lähimetsäaktiivi, Vihti
VASTAUKSENA EDELLISEEN: Helsin gin seurakuntayhtymä noudattaa metsienhoidossaan Kirkon ympä ristödiplomin mukaisia metsänhoi don periaatteita sekä muun muassa WWF:n suosittamaa jatkuvan kas vatuksen metsänhoidon tapaa aina siellä, missä se on mahdollista.
Kyseiselle metsäkuviolle Vihdin Holmannokassa ei tehdä avohak kuuta tai maisemaan vaikuttavia hakkuita. Alueelle on suunniteltu jatkuvan kasvatuksen periaatteen mukainen poimintahakkuu, jossa metsästä poistetaan kirjanpainajan vahingoittamia vanhoja kuusia.
Poimintahakkuu osin synkäs sä metsässä mahdollistaa rikkaam man lajiston valon määrän kasvaes sa. Alueelle jätetään metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeää laho puuta sekä pysty- että maapuuna. Ylitiheitä lehtipuukasvustoja har vennetaan, jotta liian tiheään kas vavien nuorien puiden kilpailu vä henee. Kyseessä ei ole taloudellisis ta syistä tehtävä hakkuu. Hakkuissa huomioidaan metsän virkistyskäyt tö ja turvallisuus.
Risto Lehto ympäristö- ja hautaustoimen päällikkö Helsingin seurakuntayhtymä
UUSIEN ”seurakuntaneuvosten” eli nyt valittujen luottamushenkilöi
den yksi tärkein tehtävä on lisätä si tä, että moni on kirkon jäsen ja voi helpolla tavalla olla mukana kirkon toiminnassa. Esimerkiksi moni yk sinäinen ihminen saa ystäviä kirkon toiminnan kautta.
Monet kokevat nyt seurakunnan toiminnan melko vieraaksi. Pitäi si olla nuorille sellaisia tapahtumia, että ne kiinnostavat nuoria ja autta vat näin olemaan osana omaa seu rakuntaa.
Monille vähäosaisille lienee vai keaa olla mukana seurakunnan toi minnassa. Moni ehkä pelkää tul la kirkon toimintaan mukaan, jos ei ole niin menestynyt elämässään.
Mutta juuri kristinuskon mukaan ketään vähäosaisia, köyhiä tai muu ten heikossa asemassa olevia ei tule koskaan syrjiä tai paheksua.
Mika Lille HelsinkiLAAKSOLAHDEN KAPPELISSA Es poossa laulettiin 10.11. 2022 Vexi Salmen sanoittamia iskelmiä. He ti alkuun kehotti äänessä olemisen lahjalla varustettu juontaja yleisöä vapaamieliseen ajatteluun. Mutta kyllä minä vähän mieleni pahoitin, kun Herran huoneessa hoilattiin antaumuksella St. Pauli ja Reeper bahn -kappaletta.
Elämme todella vapaamielisessä Suomessa, jossa mitään ei tarvitse hävetä eikä mitään kunnioittaa. Sa li oli kukkuroillaan laulajia.
Ritva Törnwall Espoo
PIISPA EMERITA Irja Askola toi haastattelussaan hienosti esille us konnon keskeisen sanoman, johon on helppo yhtyä: ”Jumala on kes keneräisten ihmisten Jumala” (K&k 6.10.). Askola kiinnitti huomiota nii hin, jotka katsovat olevansa oikealla tavalla uskossa ja ohjailevat toisia.
Rippileirini tunnuslause 1960-lu vulla oli: ”Yksin uskosta, yksin ar mosta, yksin Jeesuksen Kristuksen tähden”. Sisäistin tuolloin sen, et tä Jumalaa voi lähestyä kaikkine va javaisuuksineen ja että on yksin hä nen vallassaan antaa anteeksi synti ni ja päättää pelastumisestani.
Kiitän piispa emerita Askolaa vii saista sanoista ja toivon, että hänen sanansa Jumalan armosta heikkoja ja syntisiä ihmisiä kohtaan löytävät laajalti kaikupohjaa myös Kirkko ja kaupunki -lehden lukijakunnan ul kopuolella.
Juha Niskanen HelsinkiLahjan avulla jaetaan tietoa tyttöjen sukuelinten silpomisen vaaroista ja koulutetaan lapsille tärkeitä aikuisia suojelemaan silpomisvaarassa olevia tyttöjä. Koska tieto on tehokkain tapa saada silpomisperinne loppumaan.
Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875
Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot Avaamme myös Espoossa! Matinraitti 14, 02230
Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti.
Varaa aika soittamalla
Reija Linnavuori P. 044 242 2213
Sirkka Müller P. 040 157 4560
Espoo Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.
km HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570 VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi
Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi
Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.
muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.
Ostetaan ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. ARTEK, ARABIA, TAITO, IDMAN. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, HUONEKALUT. ARVOKORUT, KERÄILYESINEET. KÄTEINEN/TILI. LUOTTAMUKSELLA. 045 209 8800 PEKKA Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot,
TURVAA
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261
Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941
kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203
Asennan, opetan ja korjaan elektro niset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732
Markku Rautanen YKV, LKV
[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930
KOTISIIVOUSTA
vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja
Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125
Ikkunanpesut ja siivoukset ammatti taidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090
Siivoukset ja ikkunapesut. Myös hankalat. Kotimaisin voimin sopuhintaan. Timo&kumpp. 0440691994
Kotisiivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla. P. 045 160 9811
pe 2.12. klo 18.30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparink. 8. su 4.12. klo 10 kirkkopyhä Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkj. 4. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpant. 8. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs; opetellaan säveliä. ma 5.12. klo 18.30 seurat Leppävaa ran kko takkah., Veräjäkallionk. 2. ke 7.12. klo 19 seurat Lauttasaaren kko srk-sali, Myllykallionrne 1. la 10.12. klo 15 jouluseurat Hyvinkään vanha kko, Uudenmaank. 13. su 11.12. klo 15 seurat kk. srkkeskus, Kirstaant. 5-7, Nurmijärvi. ti 13.12. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, mukana L.Väyrynen-Si. klo 18 verkkoseurat, esim. www. facebook.com/herattaja tai www. youtube.com/@herattaja-yhdistys ke 14.12. klo 19 Körttiksen puuroseurat.
Myrskyläntie 22 pe 2.12.klo 19 alueseurat, Mikaelin kirkko, kahvit klo 18 pe 9.12. klo 19 joululauluilta, Kivistön kirkko pe 9.12. klo 19 joululauluilta, Suomenlinnan kirkko ti 13.12. klo 19 alueseurat, Huopalahden kirkko, kahvit klo 18 Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa. Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.
ESIRUKOUSILTA ti 13.12 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling
Bengt Lassus, Pekka Reinikainen. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Syksyn viimeinen ilta. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling
www.sanaris. / laadinta
TYINEN MÄKIHYPPY
-KELLO
SATEEN ÄÄNTÄ LEGENDAKIN OMAHYVÄINEN AUTO PÄÄTTÄVÄ SANA
LÄTKÄMATSEISSA VOITTAA ONNEN TUNNE
VALKOVENÄJÄLLÄ SOPIMUKSESSA -MUSTA "SAIRAUSLOMA" LÄHEINEN
USEIN POLVILLAAN
SAUNOJA ILMAN MERKKIÄ
VEIKKO MONEN KINKKU
IHOVAI VOJA PYRYTTÄÄ
TUONELA
KREIVIKUNTA
VÄNSKÄ IKONEN TUOPEISSA
TYYTYMÄTÖN POIKIA HIRVITTÄVÄ
MÄRKÄÄ LUNTA
KAIPUUT RA H KA TYYLI POHJAN PALO
FISHER RUNOLLISIA HAKUJA
SAADA OSAKSEEN ÅKE
LAIMEUS VOI LUMISADE VARUSKUNTAPAIKKA
LAULUTERVEHDYS
NÄYTTELEVÄ SUSI
TAULUUN KELA "PARHAAT" ÖLJYMAA
KALEVALA N ÄITI
EDESMENNYT ELE
-1.
PUUROUTUMIA
AHDISTAVIA
-KOIVU
KALLIALA IHMEAUTO
JOULUINENKIN KAU PPAPAIK KA HAMMASMÄTÄ -JUNA KUULU KOULU PAUL LUPINO -KIELI PIIKILLÄ
KIRJAILIJA LIKSOM TOISTETTAVA
MONET ERKIT
Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.
Toisen adventtisunnuntain evankeliumissa (Luuk. 12:35–40)
Jeesus kehottaa olemaan valppaita.
Joulun odottaminen on valmistautumista Jeesuksen syntymään. Adventin aikana va lo lisääntyy kynttilä kynttilältä ja kalenterin avoimien luukkujen määrä kasvaa päivä päi vältä.
Jeesuksen sanat tänä pyhänä eivät tunnu kovin jouluisilta. Hän kehottaa odottamaan ja ole maan valmiina kuin palvelija, joka avaa isännälleen oven tämän tullessa yön tunteina.
Jeesuksen kehotus valppauteen avautuu kirkkaa na sille, joka on menettänyt jotain tärkeää. Silloin huomaa, että olisi voinut käyttää aikansa parem min.
Niin monta hetkeä valuu hukkaan turhia mureh tiessa, kaunaa kantaessa tai vain välinpitämättömyy
ADVENTTIKYNTTELIKÖSSÄ on paikka neljälle kynttilälle. Siihen sytyte tään jokaisena adventtisunnuntaina yksi uusi kynttilä.
Kullakin kynttilällä on oma viestinsä. Toisen adventtisunnuntain kynttilä symboloi rauhaa. Se vie ajatuksemme maailman rauhaan. Se muistuttaa meille rauhan ja sovinnon tekemisen tärkeydestä myös lähipiirissämme. Se kannustaa meitä etsimään sisäistä rauhaa.
NINA RIUTTAdessä. Kun on menettänyt jotain tärkeää, tietää, et tei välittämisen ilmaisemista kannata viivyttää het keäkään.
Jeesus yrittää opettaa, että valppaana voi elää, vaikka tavoite tuntuisi olevan kaukana niin kuin vaikka ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Jo nyt, kun jouluna vielä on lunta, voi omaa elämäntapaan sa kohtuullistaa.
Olkaa valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista, sanoo Jeesus. Vai lupaako hän sen? Kehottaa toimimaan, olemaan valppaina, ja lu paa tulla avuksemme. Hän tulee tietämättämme ja tuo pelastuksen sitä odottavalle. Sen hyvän, mihin emme omin voimin pysty.
KAISA KARIRANTAEntä, jos suorittamisen sijaan aloittaisitkin jouluun valmistautumisen pysähtymällä?
Kysy itseltäsi, millainen voisi olla kohtuullinen joulu. Mitä voisit jättää pois? Uskaltaisitko luopua sellaisesta, mikä tuottaa pelkkää stressiä?
Pystyisitkö pyytämään tarvittaessa apua?
Siunaa sitten itsesi ristinmerkillä ja luota siihen, ettet ole yksin.
Omia tunkioitaan on hyvä välillä tutkia, sillä valoa kyllä löytyy, kun uskaltaa kaivaa tarpeeksi syvälle.
Arvokonservatiivit pysyivät Vantaan kirkkovaltuuston suurimpana ryhmänä s. 4 Katso kaikki Vantaan seurakuntien uudet luottamushenkilöt s. 6
Joulukonsertti tai useampi kin kuuluu monen jouluno dotukseen – ja moni myös toivoo vuodesta toiseen kuulevansa samoja tuttuja ja rakkaita lauluja.
Sen tietävät hyvin myös ne, jotka konserteissa esiintyvät.
– Joka vuosi lauletaan ainakin Jouluyö, juhlayö ja Maa on niin kau nis, kertovat Finnair Singers -kuoros sa laulavat Johanna Joutsiniemi, Mirja Kuovi ja Tuija Makkonen.
Tuija Makkosen mukaan joulu konsertti on kuorolaisillekin tärkeä perinne ja vuoden ykköstapaus. Hä nen oma ensiesiintymisensä kuoron
riveissä tapahtui juuri joulukonser tissa Pyhän Laurin kirkossa viisitois ta vuotta sitten.
Makkonen arvioi, että konser tit ovat monelle suomalaiselle olen nainen osa jouluun laskeutumista ja joulun tarinan herättelemistä. Sel laisia ne ovat esiintyjillekin. Mirja Kuovi toteaa, että viime vuodet ovat olleet pandemian ja sodan vuoksi niin raskaita, että joulukonserttia ja sen tuomaa rauhaa odottaa tavallis takin enemmän.
– Joulukonsertit ovat ehkä niin suosittuja siksi, että silloin voi ot taa hetken itselleen. Vuosi vieräh tää nopeasti. Viimeistään joulun
alla sitä havahtuu pysähtymään ja miettimään, Johanna Joutsiniemi pohtii.
FINNAIRIN HENKILÖKUNNAN kuo rolla on kunnioitettava historia, sil lä se on perustettu jo vuonna 1949. Kuoron kokoonpano on vuosien var rella vaihdellut. Nykyinen Finnair Singers on naiskuoro, jonka ohjel mistoa laulajat luonnehtivat kevyek si ja iloiseksi. Siihen kuuluu esimer kiksi kansanlauluja ja ikivihreitä, mutta välillä on laulettu Abbaakin. Myös Finlandia-hymni onnistuu.
Kuoro on esiintynyt ulkomailla esimerkiksi Aurinkorannikon suo malaisen seurakunnan ja Lontoon merimieskirkon vieraana ja osallis tunut useampiinkin kuorokilpailui hin. Esiintymisiä on ollut myös Fin nairin omissa tilaisuuksissa.
– Joulua edeltävällä viikolla lau lamme yleensä lentoasemalla. Sil loin nekin, jotka ovat lähdössä ul komaille jouluksi, saavat kuulla pe rinteisiä joululauluja, kertoo Mirja Kuovi.
NYKYISIN KUOROSSA laulaa kolmi senkymmentä naista, jotka työs kentelevät Finnairilla eri tehtävis sä: matkustamossa, lentoasemalla ja esimerkiksi toimistotöissä. Jotkut ovat olleet mukana parikymmentä vuotta, tuoreimmat jäsenet muuta mia kuukausia.
– Yhdessä laulaminen on vain niin hienoa. Muiden tapaaminen on tärkeää, mutta minulle on myös tär keää se, että tässä on sopivasti haas tetta, Johanna Joutsiniemi sanoo.
Mirja Kuovi on huomannut, kuin ka yhdessä tekeminen yhdistää eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä. Hoi taessaan sairasta äitiään ja sittem min äidin kuoltua hän sai muilta kuorolaisilta paljon tukea ja lohtua.
– Meillä on harjoitukset maanan taisin. Niiden jälkeen lähtee aina paljon kevyemmällä mielellä kotiin, Tuija Makkonen lisää. ■
A Christmas Story by Finnair Singers -joulukonsertti to 15.12. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla ja pe 16.12. klo 19 Alppilan kirkossa Helsingissä. Liput 15 e.
Johanna Joutsiniemi (vas.), Mirja Kuovi ja Tuija Makkonen kuoron esiintymisasuissa. He työskentelevät Finnairin pääkonttorilla.TORSTAINA 1.12.
■”Leipzigin pruuvi 1722” klo 12 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Professori Timo Kiiskisen hulvaton musiikkikertomus siitä kuinka haettiin kanttoria 300 vuotta sitten Leipzigin Tuomaskirkkoon. Vapaa pääsy.
■ Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Iina Katila soittaa urkuja. Vapaa pääsy.
PERJANTAINA 2.12.
■ Muskarien kauneimmat joulu laulut klo 10 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9.
■ Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesterin joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy.
Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin pro fessori Timo Kiiskinen luo urkumusiikillisen esityksen 300 vuotta sitten tapahtuneesta urku rin valinnasta. Kiiskinen esiintyy torstaina 1.12. klo 12 Rekolan kirkossa.
3.12.
■ Tikkurilan eläkeläisten seka kuoron joulukonsertti klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkko tie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
■ Tähti kirkkain jouluntunteen luo! Lauluyhtye Aikamiesten joulukonsertti klo 17 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48.
■ How Many Mothers -yhtyeen joulukonsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
■ Laurus kamarikuoron joulu konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy.
SUNNUNTAI 4.12.
■ Joulun aika -joulukonsertti klo 18. Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Jannike Sandström, Jore Marja ranta ja Olli Ahvenlahti. Järjestäjä Koivukylän Lions Klubi Lions Club Vantaa / Koivukylä. Ohjelma 20 e sis. pullakahvit klo 18 alkaen.
MAANANTAINA 5.12.
■ Christmas Jazz. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Mariah Hortans, laulu ja Mathias Sandberg, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
TIISTAINA 6.12.
■ Vantaan seurakuntien kamari kuoron itsenäisyyspäivän kon sertti klo 15–16 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Vapaa pääsy.
KESKIVIIKKO 7.12.
■ Tikkurilan eläkkeensaajien Kajauttajat -kuoron joulukonsert ti klo 13 Tikkurilan kirkossa, Asema tie 12a. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
■ Vantasia-mieskuoron joulu konsertti klo 19 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. ”Toivon joulu” Ohjelma 15 e, vapaa pääsy.
■ Vantaan musiikkiopiston Luciakonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy.
TORSTAINA 8.12.
■ Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikku rilan kirkossa, Asematie 12a. Iina Katila soittaa carillonia. Vapaa pääsy.
■ Philomela-kuoron joulukon sertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Ida Olsonen johtaa. Liput 25 e/20 e.
PERJANTAI 9.12.
■ Vantaan musiikkiopiston laula jien joulukonsertti klo 18 Tikkuri
lan kirkossa, Asematie 12a. Vapaa pääsy.
■ Toivon Joulu – Mieskuoro Vantasian joulukonsertit klo 18 ja 20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkko tie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.
■ Viipurin lauluveikkojen joulu konsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Johtaa Ilkka Aunu. Ohjelma 20 e.
LAUANTAI 10.12.
■ Rekolan sekakuoron joulukon sertti klo 16 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
■ Joulukonsertti: Pekka Laakso ja ystävät klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.
MAANANTAINA 5.12.
■ Itsenäisyyspäivän aaton kirk kojuhla kello 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, Helsinki. Sinivalkoisia säveliä. Viipurin Lauluveikot ja Espoo Sinfonia esittävät suomalaisen musiikin merkkiteoksia. Helsingin sotavete raanikuoro piti vuonna 2019 viimei sen julkisen esiintymisensä aloitta massaan vuosittaisessa kirkkojuh lassa. Viipurin Lauluveikot jatkaa nyt tuota perinnettä. Konserttiin on vapaa pääsy. Käsiohjelman saa 15 eurolla.
TIISTAINA 6.12.
■ Itsenäisyyspäivän konsertti Kotimaani ompi Suomi kello 14 Kannelmäen kirkossa, Vanhaisten tie 6, Helsinki. Ohjelmassa on suomalaista musiikkia eri vuosi kymmeniltä. Konsertissa esiintyvät Esa Ruuttunen, baritoni, Tiia Maria Saari, sopraano, Vokaaliyhtye CantoNovo, Sotaorpokuoro Sirpa leet, Martti Laivuori, sello, Elias Miettinen, piano, ja Anne Myllylä, urut. Tervehdyssanat, kenttäpiispa emeritus Hannu Niskanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.
SUNNUNTAINA 11.12.
■ Variantti-kuoron joulukonsertti klo 19.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjel ma 10 e
MAANANTAINA 12.12.
■ Puhu puille, kuiskaa kuusille Lauluyhtye How Many Mother sin joulukonsertti klo 19 Haku nilan kirkossa, Hakunilan tie 48.
TIISTAI 13.12.
■ Vantaan Naislaulajien joulu konsertti klo 18 Myyrmäen Virtakir kossa, Rajatorpantie 8. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.
■ Joulun taikaa -konsertti klo 19. Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.
Jukka Katajala, Ville Rannila ja orkesteri. Ohjelma 20 e.
■ Malmin mieslaulajien joulu konsertti klo 19 Hakunilan kirkos sa, Hakunilantie 48.
■ Helsingin poliisisoittokunnan joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Helsingin poliisisoittokunta, solistina ooppe ralaulaja Timo Riihonen. Vapaa pääsy.
KESKIVIIKKONA 14.12.
■ Seniorien kauneimmat joulu laulut klo 12.30 Hakunilan kirkos sa, Hakunilantie 48.
■ Lasten kauneimmat joululaulut klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakuni lantie 48.
■ Valo loistaa. Cecilia-kuoron joulukonsertti klo 19 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9.
■ Vantaan kamarikuoron joulu konsertti klo 20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
TORSTAI 15.12.
■ Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Samppa Laakso soittaa urkuja. Vapaa pääsy.
■ Vantaan kamarikuoron joulu konsertti klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Ohjelma 10 e.
■ A Christmas Story by Finnair Singers – Finnair Singersin joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 15 e.
■ Lauluyhtye Vacapellan joulu konsertti klo 19 Seutulan kappelis sa, Solbackantie 6. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
TORSTAINA 8.12.
■ Jazzahtavaa joulua -konsertti kello 18 Hyvän Paimenen kirkossa Pakilassa, Palosuontie 1, Helsinki. Laulaja-lauluntekijä Eva Vikman sekä jazzpianisti Lassi Kouvo kokoavat yhteen rakastetut, perin teiset joululaulut tunnin kestoisek si herkäksi ja tunnelmalliseksi konserttikokonaisuudeksi jazzilli silla sävyillä. Liput 15 euroa.
Laulaja-lauluntekijä Eva Vikman esiintyy Jazzahtavaa joulua -konsertissa torstaina 8.12.Seurakuntavaalien änestysprosentti Vantaalla oli 8,4. Eniten ääniä saanut Ulla-Maija Kopra luotti somen voimaan.
TEKSTI HANNA ANTILA GRAFIIKKA MAIJA SAARIArvokonservatiivisek si luonnehdittu Sa nasta Elämään jatkaa Vantaan yhteisen kirk kovaltuuston eli seu rakuntien ylimmän päättävän elimen suurimpana ryh mänä. Se sai seurakuntavaaleissa 16 paikkaa, mikä on saman verran kuin vuoden 2018 vaaleissa. Yhteen sä Vantaan seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa on 51 paikkaa.
Mistä kertoo se, että arvokonser vatiivinen ryhmä menestyy Vantaal la, keskusvaalitoimikunnan puheen johtaja, Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast?
– Tässä on paljon seurakunta kohtaisia eroja ja vaihtelevuutta. Ei ole vain yhtä Vantaan todellisuutta, vaikka kirkkovaltuusto koko Vantaa ta edustaakin, Silvast sanoo.
Toiseksi suurimman ryhmän yh teiseen kirkkovaltuustoon sai muun muassa kokoomuslaisia ja perussuo malaisia listoilleen kerännyt Kokoa va seurakunta, joka sai 10 paikkaa. Arvoliberaali Tulkaa kaikki -ryhmä kasvatti paikkojensa lukumäärää yh dellä. Nyt sillä on 9 paikkaa.
Sosialidemokraattinen seurakun taväki sai yhden lisäpaikan, ja sillä
on nyt 7 paikkaa. Avoin seurakunta väki sai 4 paikkaa, mikä on 2 vähem män kuin edellisissä vaaleissa. Hä meenkylän huominen sai 2 paikkaa. Vantaan ruotsinkielisessä seurakun nassa oli sopuvaali.
Yhteiseen kirkkovaltuustoon vali tuista naisia on 31 ja miehiä 20. Edel lisissä vaaleissa valittiin 36 naista ja 15 miestä.
Myös seurakuntaneuvostoissa Sa nasta Elämään sai eniten paikkoja, 24. Toiseksi eniten luottamushenki
löitä on Tulkaa kaikki -liikkeellä, 20. Kokoava seurakunta sai 15 paikkaa ja Sosialidemokraattinen seurakun taväki 13. Avoin seurakunta ja Hä meenkylän huominen saivat kumpi kin 8 paikkaa.
Luottamuselimiin valittiin neljä alle 20-vuotiasta. Yhteiseen kirkko valtuustoon valittiin 18-vuotias Ee va Öystilä ja 19-vuotias Filip God lewski Tulkaa kaikki -listalta Reko lan seurakunnasta. Godlewski on myös Vantaan nuo
risovaltuuston puheenjohtaja. Ha kunilan seurakuntaneuvostoon va littiin 18-vuotias Emil Hamström (Avoin seurakunta) ja Korson seura kuntaneuvostoon 18-vuotias Benja min Puskala (Tulkaa kaikki).
ÄÄNESTYSPROSENTTI Vantaalla oli 8,4, ja äänestämässä kävi 8 082 seu rakuntien jäsentä. Vuoden 2018 vaaleissa äänesti 9 prosenttia. Ahke rimmin äänestettiin Hämeenkylän
Ehdokkaat esillä vaalipaneelissa
Vantaankosken uusi kirkkoher ra valitaan seurakuntaneuvos ton ylimääräisessä kokouksessa, joka pidetään keskiviikkona 21. joulukuuta.
Kaikille avoin vaalipanee li järjestetään Myyrmäen Virta kirkolla (Rajatorpantie 8) torstai na 8.12. kello 18. Siellä ovat haas tateltavina kolme kirkkoherrak si hakenutta: Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Elina Hell qvist, Suomen Evankelisluteri laisen Kansanlähetyksen apu
laislähetysjohtaja Teijo Peltola ja Hakunilan seurakunnan kirk koherra Hans Tuominen
Vaalipaneelissa seurakunta laisilla on mahdollisuus tutus tua hakijoihin ja kuulla heidän ajatuksiaan. Hakijat esittäytyvät myös omilla videoillaan seura kunnan verkkosivuilla.
Helsingin hiippakunnan tuo miokapituli antoi hakijoista lau sunnon. Tuomiokapituli totesi, että kaikki kolme ovat kelpoisia kirkkoherran virkaan.
Tuomiokapitulin arvion mu kaan parhaiten viran edellytyk set täyttää Tuominen. Lausun
toon voi kokonaisuudessaan tu tustua tuomiokapitulin verkko sivuilla.
Vantaankosken seurakun ta on Vantaan toiseksi suurin seurakunta, johon kuuluu noin 28 000 vantaalaista. Se sijaitsee Länsi-Vantaalla muun muassa Myyrmäen, Kaivokselan, Martin laakson, Vantaankosken, Kivis tön ja Seutulan alueilla.
Vantaankosken aiempi kirk koherra Hannu Pöntinen valit tiin kesällä Pukkilan kirkkoher raksi. Vantaankosken vt. kirkko herrana toimii Auli SaarsalmiPaalasmaa
SANNA VIHERVÄS
Hans Tuominen, Elina Hellqvist ja Teijo Peltola ovat ehdolla Vantaan kosken seurakunnan kirkkoherraksi.
seurakunnassa (10,6 prosenttia), vä hiten äänestäjiä oli Tikkurilan seu rakunnassa (7,2).
Vantaan äänestysprosentti on Suomen matalinta tasoa sekä seura kuntavaaleissa että kuntavaaleissa. – Minulla ei ole mitään viisas ten kiveä tässä, mutta ajattelen, et tä merkityksestä kaikki lähtee. Pitää löytyä teemoja, jotka ihmiset koke vat tärkeiksi ja ihmisiä, jotka halu avat lähteä viemään asioita eteen päin. Työntekijöiden täytyy hoi taa tiettyjä asioita kuten viestintää, mutta kaikki lähtee tietysti ehdok kaista, Janne Silvast sanoo.
VANTAAN ÄÄNIHARAVA seurakunta vaaleissa oli Vantaankosken seura kunnassa ehdolla ollut terveyden hoitaja ja työkykykoordinaattori Ul la-Maija Kopra. Sosiaalidemokraat tisen seurakuntaväen listalta valittu Kopra nousee yhteiseen kirkkoval tuustoon 176 äänellä. Hänet valittiin myös seurakuntaneuvostoon 109 ää nellä.
Ulla-Maija Kopra oli ehdolla seura kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa. – Äänimäärä oli aikamoinen yllä tys. Tätä pitää hetki sulatella, Kop ra sanoo.
Ulla-Maija Kopra on ollut ehdolla
kuntavaaleissa ja aluevaaleissakin, joissa tuli myös valituksi. Seurakun tavaaleihin hän lähti, koska ajatteli, että myös kirkossa voi ajaa tärkeitä asioita kuten hyvinvointia ja terve yttä sekä sosiaalisesti heikossa ase massa olevien ihmisten ja vanhus ten asiaa. Kirkon työ on tuttua ruo honjuuritasolta, esimerkiksi Van taan Yhteisen pöydän kautta. Kopra työskentelee Työttömien Keskusjär jestössä ja Terveydeksi 2.0 -hank keessa, jossa työttömät saavat ter veyteen ja sosiaalipalveluihin liitty vää palveluneuvontaa.
Kopra arvioi, että suureen ää
nimäärään saattaa olla syynä aina kin se, että hän on aktiivinen sosi aalisessa mediassa, Facebookissa ja Instagramissa, ja on tehnyt vaalityö tä myös siellä.
– Myös viidakkorumpu on var masti toiminut. Olen ollut Vantaan kaupungilla töissä ja ehdolla kunta vaaleissa ja aluevaaleissa, joten kas vot ja nimi ovat varmasti sieltäkin jääneet joillekuille mieleen.
Uutta roolia kirkollisena päättäjä nä Kopra odottaa innolla.
– Olen konkretian ihminen, jo ka tykkää kääriä hihat, tehdä ja toi mia. ■
Niukka enemmistö, noin 55 prosenttia, Vantaan yhteiseen kirkkovaltuustoon valituista ja vaalikoneeseen vastanneista val tuutetuista on sitä mieltä, että kirkon tulisi vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevat parit.
Tulos käy ilmi vaalikonevasta uksista. Vaalikoneeseen vastasi 44 valtuutettua, joista 21 oli väit teen kanssa täysin samaa miel tä ja kolme samaa mieltä. Täysin eri mieltä oli 11 vastaajaa ja eri mieltä kolme vastaajaa.
Vaalikoneen perusteella toi nen uusia valtuutettuja jaka va kysymys on lähetysjärjestö jen taloudellinen tukeminen, eli tulisiko tukia myönnettäessä ot taa huomioon se, miten järjes töt toteuttavat työssään yhden vertaisuuden ja tasa-arvon peri aatteita.
27 valtuutettua eli noin 61 prosenttia katsoi, että yhden vertaisuuden ja tasa-arvon pitäi si vaikuttaa tuista päätettäessä. Täysin eri mieltä väitteen kanssa oli kuusi valtuutettua.
Jos seurakuntien talous heik kenee, ylivoimainen enemmis
tö eli lähes 80 prosenttia uusis ta valtuutetuista kannattaa en nemmin tiloista luopumista kuin henkilöstöstä karsimista. Ku kaan vaalikoneeseen vastanneis ta ei ollut väitteen kanssa täysin eri mieltä.
Vielä yksimielisempiä uudet valtuutetut ovat siitä, että seura kuntalaisten tulisi saada suun nitella ja toteuttaa seurakunnan toimintaa nykyistä enemmän. Tätä mieltä oli 43 vastaajaa eli 98 prosenttia vastanneista. Yksi vas taaja oli eri mieltä.
Vantaan yhteisessä kirkkoval tuustossa on 51 valtuutettua.
Kirkon ulkosuomalaistyön ope ratiivinen vastuu siirtyy vuoteen 2025 mennessä Kirkkohallituk selta Suomen Merimieskirkolle. Ensimmäiseksi, ensi vuoden ke säkuussa, Merimieskirkon alai suuteen siirtyy Espanjassa ja itäi sellä Välimerellä tehtävä turis tityö.
Uudistus ei muuta ulkosuo malaisten seurakuntien toimin taa. Työtä ohjaavat linjaukset tehdään edelleen Kirkkohalli tuksessa, ja se myös jatkaa toi
minnan rahoittamista. Merimies kirkot puolestaan pysyvät meri mieskirkkoina.
Kirkon ulkosuomalaistyö tä tekee pikkuhiljaa syntynyt ja kasvanut verkosto, jossa on mo nenlaisia toimijoita 37 eri maas sa. Vain pieni osa ulkomail la työskentelevistä suomalais papeista on suoraan Kirkkohal lituksen palkkaamia. Monessa maassa suomalainen seurakun ta toimii paikallisen kirkon yhte ydessä, jota Kirkkohallitus avus taa taloudellisesti. Lisäksi ver kostoon kuuluu merimieskirkko ja ja kirkon lähetysjärjestöjä.
Vantaan seitsemän seurakuntaa muodostavat seurakuntayhtymän. Vaaleilla valittiin - jäsenet jokaisen seurakunnan omaan seurakuntaneuvostoon, joka johtaa seurakunnan toimintaa, sekä - jäsenet yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka johtaa koko seurakuntayhtymää.
* = uusi jäsen sulkeissa ehdokkaan saama äänimäärä
HEIKKILÄ Markku kirkon vapaaehtoistyöntekijä, Tulkaa kaikki (29)
EKLUND Tarja leipomotyöntekijä, eläkeläinen, Sos.dem. seurakuntaväki (81)
HYNNINEN Mari fysioterapeutti, Sos.dem. seurakuntaväki (49)
HAKALA Heli* TM, erityisopettaja, Kokoava seurakunta (46)
KASONEN Mika* ylikonstaapeli, kaupunginvaltuutettu, Kokoava seurakunta (43)
SALMINEN Terhi* työterveyshoitaja, terveydenhoitaja, Kokoava seurakunta (42)
HAMSTRÖM Emil* opiskelija, Avoin seurakunta (18)
KIHLSTRÖM Anneli KM, opettaja, Avoin seurakunta (45)
NEVALAINEN Leo nuorisotyöntekijä, Avoin seurakunta (43)
POROPUDAS Salla* hiippakuntasihteeri, pappi, Avoin seurakunta (137)
SALONIUS Marja* työterveyshuollon erikoislääkäri, eläkeläinen, Avoin seurakunta (18)
TAIVAINEN Kati lukiosihteeri, Avoin seurakunta (51)
ARANEVA Jari piirijohtaja, eläkeläinen, Sanasta Elämään (61)
HYTTINEN Risto* myynti-insinööri, Sanasta Elämään (41)
HAKANEN Tero* ohjelmistoasiantuntija, varaluottamushenkilö, Tulkaa kaikki (62)
PAJANNE Mirva* ohjaaja, Tulkaa kaikki (72)
HAUTALA Taina hammashoitaja, Hämeenkylän huominen (54)
JÄRVINEN Pasi suunnittelija, neuvotteleva luottamusmies, Hämeenkylän huominen (32)
KARHUNEN Anneli lehtori em, kieltenopettaja, Hämeenkylän huominen (66)
KASEVA Leena teol.kand, eläkeläinen, Hämeenkylän huominen (48)
KEMPPI Eija* rehtori, eläkeläinen, Hämeenkylän huominen (33)
KUMENIUS Christel* eläkeläinen, Hämeenkylän huominen (28)
MARVIA Antti* isännöitsijä, eläkeläinen, Hämeenkylän huominen (29)
PAULUN Eila lapsi- ja perhetyön sihteeri, eläkeläinen, Hämeenkylän huominen (93)
KAIRA Lauri lakimies, johtaja, Kokoava seurakunta (62)
LUNDELL Kai-Ari luokanopettaja, Kokoava seurakunta (39)
ORPANA Anitta lehtori em, VTM, Kokoava seurakunta (42)
PAUKKU-SANI Sari* DI, kehittämispäällikkö, Kokoava seurakunta (55)
KOSKINEN Anneli eläkeläinen, Sos.dem. seurakuntaväki (62)
TAMMI Visa järjestötoimitsija, eläkeläinen, Sos.dem. seurakuntaväki (40)
ELOMAA Noora* fil. maist., Avoin seurakunta (26)
KALLIO Kirsi varhaiskasvatuksenopettaja, Avoin seurakunta (63)
HANÉN Anna* psykologi, Tulkaa kaikki (48)
MAJANTO Annukka* controller, Tulkaa kaikki (42)
PUSKALA Benjamin* opiskelija, Tulkaa kaikki (56)
PUSKALA Jani sosiaaliohjaaja, Tulkaa kaikki (33)
RÄMÖ Eve perhetyöntekijä, kirkkovaltuutettu, Tulkaa kaikki (121)
ALANEN Anita sairaanhoitaja, eläkeläinen, Sanasta Elämään (21)
HIRVONEN Juha* suunnittelija, Sanasta Elämään (59)
KAARTOKALLIO Loviisa kasvatust. maist., luokanopettaja, Sanasta Elämään (49)
NORVANTO Jukka pastori, Sanasta Elämään (49)
SALMINVUO Mia* erityisluokanopettaja, Kokoava seurakunta (41)
HEIKKILÄ Elina luokanopettaja, Sanasta Elämään (55)
LUOMARANTA Katri* yleislääketieteen erikoislääkäri, Sanasta Elämään (23)
NIEMINEN Markku DI, yrittäjä, Sanasta Elämään (43)
TIAINEN Jouni tuotantopäällikkö, työsuojelupäällikkö, Sanasta Elämään (34)
TUOMELA Tiina lastentautien erikoislääkäri, Sanasta Elämään (95)
VIRRANKARI Sari sosiaalityöntekijä, YTM, Sanasta Elämään (20)
KANGASNIEMI Mila* koordinaattori, Sos.dem. seurakuntaväki (23)
KÄHÄRÄ Kaarlo teologian ylioppilas, virastomestari, Sos.dem. seurakuntaväki (38)
PITKÄNEN Eeva* eläkeläinen, Sos.dem. seurakuntaväki (34)
PEURA Sirpa* apteekkari, Kokoava seurakunta (41)
GODLEWSKI Filip* opiskelija, Tulkaa kaikki (36)
HULTIN Noora* sosiaaliohjaaja, Tulkaa kaikki (35)
HUMALOJA Tiina* kasvatustieteen kandidaatti, Tulkaa kaikki (29)
ÖYSTILÄ Eeva* opiskelija, Tulkaa kaikki (64)
AUVINEN Timo eläkeläinen, yritystutkija, Kokoava seurakunta (48)
LEHMUSKALLIO Paula sairaanhoitaja, Kokoava seurakunta (116)
PASANEN Tiina* nuorisotyön palveluvastaava, Kokoava seurakunta (75)
WECKMAN Markku ylikonstaapeli EM, Kokoava seurakunta (62)
YRJÖLÄ Pirkko* rovasti, Kokoava seurakunta (149)
HÄGGBLOM Laura työsuojeluvaltuutettu, kätilö, Tulkaa Kaikki (57)
PAJUNEN Emmi* järjestöasiantuntija, Tulkaa Kaikki (103)
PARIKKA Reetta* sosionomi, Tulkaa Kaikki (67)
SAARINEN Päivi* KM, erityisluokanopettaja, Tulkaa Kaikki (57)
VIRKKUNEN Matti* hankinta-asiantuntia, Tulkaa Kaikki (53)
HAVERINEN Soili teologian maisteri, kirkolliskokousedustaja, Sanasta Elämään (67)
NUOTIO Leila rakennusinsinööri, Sanasta Elämään (51)
PALMU Asako* ekonomi, diakoni-opiskelija, Sanasta Elämään (48)
PITKÄRANTA Päivi luokanopettaja, Sanasta Elämään (49)
LINDBLAD-PALO Salla* osastonhoitaja, sairaanhoitaja YAMK, Sos.dem. seurakuntaväki (102)
SIPILÄINEN Heikki* lakimies, Sos.dem. seurakuntaväki (54)
HEIKKINEN Pia HR-asiantuntija, Lehtori ev.lut.kirkko, Sanasta Elämään (69)
JÄÄSKELÄINEN Jouko valtiotieteiden tohtori, Sanasta Elämään (128)
LEINONEN Tarja* TtM, eläkel., Sanasta Elämään (58)
LEVOMÄKI Lasse* diplomi-insinööri, Sanasta Elämään (62)
MÄKILÄ Pirjo* luokanopettaja, Sanasta Elämään (57)
MÄKINEN Heikki agronomi, tutkija, Sanasta Elämään (84)
MÄKINEN Auno* neuvottelupäällikkö, Pastori, Sanasta Elämään (54)
MÄKIPÄÄ Pekka pastori, Sanasta Elämään (64)
ESKOLA Teemu* lehdenjakaja, Tulkaa kaikki (53)
NYKYRI Elina* FM, Tutkija, Tulkaa kaikki (105)
TARKIAINEN Sini opettaja, vararehtori, Tulkaa kaikki (152)
ALANNE Irina* tradenomi, accountant, Kokoava seurakunta (63)
KOIVULA Hanna sosiaalialan ohjaaja, Sos.dem. seurakuntaväki (80)
KOPRA Ulla-Maija* terveydenhoitaja YAMK, työkykykoordinaattori, Sos.dem. seurakuntaväki (109)
SALO Eero eläkeläinen, Sos.dem. seurakuntaväki (68)
VESA Tiina koulutussuunnittelija, Sosionomi (AMK), Sos.dem. seurakuntaväki (58)
ANDERSSON Kaj* pensionär, präst, Kyrkan Mitt i Byn
AURA Per-Erik pensionär, Fil.mag., Kyrkan Mitt i Byn
EKLÖF Jan-Erik (Jeje) verksamhetsledare, Kyrkan Mitt i Byn
FALKSTEDT Marina studerande, Kyrkan Mitt i Byn
HALONEN Solveig* DK, föreningsaktiv, Kyrkan Mitt i Byn
HÄGGBLOM Tom* sjukskötare, Kyrkan Mitt i Byn
MANNOLA Max dipl.ing., Kyrkan Mitt i Byn
PISKUNEN-VIRKKI Annika socialarbetare, Kyrkan Mitt i Byn
SANDELL Håkan tekn.lic., pensionär, Kyrkan Mitt i Byn
SERGELIUS Tom chaufför, Kyrkan Mitt i Byn
TEIR Ann-Christine merkonom, Kyrkan Mitt i Byn
(Vanda svenska församlingissa äänestystä ei sopuvaalin vuoksi järjestetty.)
Tarja
Leipomo työntekijä, eläkeläinen (86)
HAKALA Heli* TM, erityis opettaja (56)
ARANEVA Jari Piirijohtaja, eläkeläinen (56)
PAJANNE Mirva* Ohjaaja (73)
KARHUNEN Anneli Lehtori em, kieltenopettaja (59)
PAULUN Eila
Lapsi- ja perhe työn sihteeri, eläkeläinen (98)
KOSKINEN Anneli eläkeläinen (71)
KALLIO Kirsi varhaiskasvatuksen opettaja (57)
MAJANTO Annukka* controller (53)
Anneli KM, opettaja (56)
NEVALAINEN Leo*
Nuorisotyöntekijä (51)
Salla* Hiippakuntasihteeri, pappi (161)
KAIRA Lauri* lakimies, johtaja (55)
NEVALA Jukka* rovasti (152)
NORVANTO Jukka* pastori (60)
PIIROINEN Esa yrittäjä (57)
SALMINVUO Mia* erityisluokanopettaja (53)
RÄMÖ Eve perhetyöntekijä, kirkkovaltuutettu (140)
Markku DI, yrittäjä (42)
Tiina lastentautien erikoislääkäri (101)
Sari sosiaalityöntekijä, YTM (59)
Soili TM, kirkolliskokousedustaja (73)
Leila Rakennusinsinööri (56)
Päivi Luokanopettaja (65)
VIRTA Liisa Osastosihteeri, eläkeläinen (57)
Olli-Pekka* KTM (98)
NYKYRI Elina* FM, Tutkija (156)
ÖYSTILÄ Eeva* opiskelija (64)
Laura Työsuojeluvaltuutettu, kätilö (60)
Järjestöasiantuntija (111)
Ulla-Maija* Terv. hoit. YAMK, työkykykoordinaattori. (176)
KÄHÄRÄ Kaarlo* teologian yo, virastomestari (39) GODLEWSKI Filip * opiskelija (40) PAJUNEN Emmi* SAARINEN Päivi* KM, erityisluokanopettaja (64) KOPRAKirkkoherranvirasto:
Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuo ret, haksinlapset
YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi
Keskipäivän rukoushetki Sipoon korvesta Facebookissa ja YouTu bessa kerran kuukaudessa perjan taisin klo 12.
Musiikkihetki Facebookissa keski viikkoisin klo 12.
Luottamuksen rukoushetki Face bookissa ja YouTubessa maanan taisin klo 18.
Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.
Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntai sin klo 12.
Kauneimmat joululaulut Face bookissa to 15.12. klo 13. Sini Nikku, Tuomas Heikkilä.
Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500
Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.
Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuor ten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja.
Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Kauden viimeinen harjoitus 8.12. klo 18.
Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään parilli silla viikoilla.
Maanantain yhteisölounas maa nantaisin; ensimmäiseen kattauk seen sisään klo 11.30–11.45 ja toiseen klo 12.15–12.30. Vapaaeh toinen maksu. Ruokailun yhteydes sä 5. ja 12.12. myydään lippuja joululounaalle (19.12.). Liput 5 e / henkilö.
Vauvakahvila maanantaisin klo 12. Syyskauden viimeinen kerta 5.12. Tutkimme Raamattua maanantai sin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.
Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva.
Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15.
Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.
Perhekerho keskiviikkoisin klo 9. Aikuisten ukuleleryhmä to 1.12. klo 16.30. Sini Nikku.
Tähti kirkkain jouluntunteen luo! Lauluyhtye Aikamiesten joulu konsertti la 3.12. klo 17. Joht. Jyrki Niskanen. Vapaa pääsy. Selkokielinen joululaulumessu su 4.12. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Kristiina Tuomimaa-Salminen, Harri Nurminen, Sini Nikku sekä Resonaari-group.
Itsenäisyyspäivän jumalanpalve lus ti 6.12. klo 10. Tiina Palmu, Harri Nurminen, Sini Nikku.
Partiolippukunta Sotungin Tuli kettujen myyjäiset ti 6.12. juma lanpalveluksen jälkeen.
Toivo Café keskiviikkona 7.12. klo 13–15.
Raamattuluento ke 7.12. klo 18.30. Näinkin voi rukoilla. Teologian tohtori Timo Junkkaala.
Kuusikirkko su 11.12. klo 10. Sari Hartikka, Sasu Rauhala, Tuomas Heikkilä sekä Hakunilan kirkon kuoro. Ennen messua joulupuuro, messun jälkeen perinteinen joulu laulukulkue Håkansbölen kartanol le.
Omaishoitajien ryhmä ma 12.12. klo 15. Saana Sarkkila.
Puhu puille, kuiskaa kuusille. Lauluyhtye HowManyMothersin joulukonsertti ma 12.12. klo 19. Joht. Minna Miettinen. Vapaa pääsy.
Seniorikerho ti 13.12. klo 13. Joulu juhla.
Joululauluja Hakunilan ostarilla ti 13.12. klo 16.30. Harri Nurminen. Malmin mieslaulajien joulukon sertti ti 13.12. klo 19. Joht. Viive Mäemets, Tuomas Heikkilä, säes tys. Vapaa pääsy.
Seniorien kauneimmat joululau lut ke 14.12. klo 13. Tuomas Heikki lä.
Perheiden joulupuuro ja lasten kauneimmat joululaulut ke 14.12. klo 17. Sari Hartikka, Sini Nikku ja Birgitta Karjalainen.
Lahjoita jouluiloa! Voit lahjoittaa jouluiloa hankkimalla ruokalahja kortin haluamallesi summalle. Tuo lahjakortti kirkkoherranvirastoon (ma–to klo 9–14) tai tilaisuuksien yhteydessä suntioille viimeistään 19.12., niin lahjasi ehtii perille jouluksi.
Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi.
Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakun ta@evl.fi.
Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina voi soittaa tai jättää viestin pastori Har ri Nurmiselle, p. 050 3547 648.
Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391
Avoin muskari perjantaisin klo 10. Syksyn viimeinen 2.12. Perhekerho perjantaisin klo 9–12.
Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.
Tikkurilan kirkossa lauletaan joululaulu ja karaokena 12.12. Mitä aiot laulaa, Da niela Lindberg?
– En tiedä vielä. Kaikki menee. Tykkään lau laa karaokea. Kun kirkossa viimeksi oli ka raoke, olin avaamassa sitä. Se oli kiva ko kemus.
– Käyn laulamassa karaokea myös Kehi tysvammaisten Tuen karaokeilloissa kerran kuussa Vernissassa. Nykyisin minua ei jänni tä laulaa, mutta aluksi jännitti ihan hirveäs ti. Onneksi ihana karaokeisäntä Jari Jääs keläinen lauloi mukana ja sanoi, että ”nyt otetaan sun pelko pois”.
Mitä sanoisit niille, jotka vielä miettivät, uskaltaako laulaa?
– Sanoisin, että se on ensin jännittävää, mutta kun laulaa muutaman kerran, sitten se sujuu.
Ilmeisesti tykkäät muutenkin esiintyä?
– Joo. Välillä tulee tehtyä omia kappaleita, ja keväällä tein oman levyn. Minä olen sa noittanut laulut ja Ari Impola on säveltä nyt ne.
– Soitan myös pianoa ja kitaraa. Olen käynyt kitaratunneilla keväästä asti. Sitä on helpompi soittaa kuin pianoa. Aion tehdä musiikkia niin kauan kuin elämää riittää.
– Olen töissä Taika-Petterin avustajana ja olen harjoitellut jonglööraamaan.
Millaisia joulusuunnitelmia sinulla on?
– Joulua vietän isän luona. Meidän perintee nä on, että istutaan pöytään, syödään hyvin ja nautitaan.
KAISA HALONENJoululaulukaraoke ma 12.12. klo 17–20 Tikkurilan kirkossa. Tuotto Suomen Lähetysseuralle. Tapahtumassa on myös lyhyt hartaus.
– Tykkään iskelmistä ja menevästä musiikista, Daniela Lindberg kertoo.Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10.
Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.
Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.
Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21.
Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20
Näkövammaisten miesten sauna ilta to 1.12. klo 18.
Muskarien kauneimmat joululau lut pe 2.12. klo 10. Sari Hartikka, Sini Nikku.
Messu, toinen adventti su 4.12. klo 10. Sasu Rauhala, Tuomas Heikkilä. Länsimäen Marttojen joulumyy jäiset la 10.12. klo 11–13. Myynnissä joululeivonnaisia ja -laatikoita.
Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18. Juha Paukkeri. Valo loistaa. Cecilia-kuoron joulukonsertti ke 14.12. klo 19. Joht. Heli Mikkelä.
Lapsiperheiden iltakerho Kolo hongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) torstaisin klo 17–19. Leikkiä ja rentoa yhdessäoloa, iltapala tarjolla klo 18. Syksyn viimeinen 8.12.
Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalol la. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.
Lapsikuoro Kuunloiste alakoulu ikäisille lapsille harjoittelee ItäHakkilan koulun pikkurakennuk sessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoro seikkailuun!
Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkou lussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoi sin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään. Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.
Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450.
sähköposti: hameenkylan.seurakun ta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.
Diakoniapäivystys diakoniatoimis tossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä
to klo 10–12, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diako nia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459
Auratie 3
Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Juma lanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta
Lasten joulukirkot to 1.12. klo 9.15 ja 10.15. Askiston koulun oppilaita, Miika Koistinen, varhaiskasvatuk sen väkeä.
Usko ja oppi -ilta to 1.12. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Messu su 4.12. klo 10. Jaakko Kara, Hanna Perkola. Pyhäkoulun joulu juhla. Kirkkokahvit.
Päiväkahvin Aikaan ma 5.12. klo 14. Pastori Jouni Salko kertoo suomalaisesta pyhiinvaelluksesta. Kahvitarjoilu.
Itsenäisyyspäivän jumalanpalve lus ti 6.12. klo 10. Jarna Wikström. Yhteistyössä partiolippukunta Tavastien kanssa. Kirkkokahvit. Seniori- ja aikuistyön retki Por vooseen pe 9.12. Lähtö Hämeenky län kirkolta klo 9.15 yhteiskuljetuk sella. Ehtoollishartaus Porvoon Tuomiokirkossa (khra Pontus Salmi), lounas Haikon kartanossa ja mahdollisuus ostoksille. Paluu kirkolle viim. klo 18. Retken hinta 60 e. Ilmoittautuminen kirkkoher ranvirastoon. Mukana pastori Jaakko Kara ja diakonissa Alex Anttila. Mukaan mahtuu 30 ensim mäisenä ilmoittautunutta. Viipurin lauluveikkojen joulukon sertti pe 9.12. klo 19. Johtaa Ilkka Aunu. Ohjelma 20 e. Lasten Kauneimmat Joululaulut la 10.12. klo 15. Kiinalaisen seura kunnan lapsikuoro, Hämeenkylän seurakunnan muskarilaiset, Sara He-Kuivila, Terhi Kuoppala, Sari Häkki. Säestää Jaana MuthoniVahermaa sekä Ritva-Leena Tuuli. Messu su 11.12. klo 10. Matti Hyry. Kirkkokahvit.
Raamattuluento su 11.12. klo 11.30.
Joulupaja nuorille ja nuorille aikuisille su 11.12. klo 15 nuortenti lassa.
Joulun taikaa -konsertti ti 13.12. klo 19. Jukka Katajala, Ville Rannila ja orkesteri. Ohjelma 20 e. Kauneimmat Joululaulut ke 14.12. klo 18.
Vantaan kamarikuoron joulukon sertti to 15.12. klo 18. Ohjelma 10 e. Hämeenkylän kirkon kuoro tiistaisin parillisilla viikoilla klo 17.30–19. Kuoroa johtaa Hanna Perkola.
Kirkkomuskari keskiviikkoisin taaperoille klo 9.30 ja vauvoille klo 10.15, perhemuskari klo 16.30 ja 17.15. Ilmoittautumiset kevätkau delle 2023 alkanut ke 30.11. www-
sivullamme. Yhteisen pöydän ruokailu keski viikkoisin klo 11. Joulujuhla ja Kauneimmat Joululaulut ke 14.12. klo 10.45.
Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12 ruokailun yhteydessä. Kyläperhekerho torstaisin klo 9.30 päiväkerhotilassa. Osallistumme lasten joulukirkkoon 1.12. klo 9.15 tai 10.15. Silloin ei kerhoa. Syyskau den viimeinen kerta 8.12.
Haluatko jakaa jouluiloa? Raken na joulupuu -keräys käynnissä
tuoreita leivonnaisia kotiin. Hartaushetki to 1.12. Jaakko Kara.
Musiikkihetki to 8.12.
Kreikkalaiset tonttutanssit ma 12.12. klo 18. Jaakko Kara opettaa helppoja tansseja. Tonttulakki mukaan! Vapaaehtoinen lahjoitus Ukrainan pakolaisten hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.
Kauneimmat Joululaulut to 15.12. klo 13.
Haik-käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 10. Piirissä valmistetaan käsitöi tä myyjäisiin. Tuotto käytetään
LAMMASPOLKU 1
Aikuisten raamattupiiri to 8.12. klo 9.30.
Ilpolankuja 2
Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30. Ei 6.12. Syyskauden viimeinen kerta 13.12.
Kenian lähetyspiiri to 8.12. klo 11.
Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–15. Suljet tu ma 5.12.
korsonseurakunta.fi
Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220
Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoher ranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550
Keskustelun papin kanssa voi va rata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554
Papin kanssa voi puhua puhelimes sa ke klo 17–19, p. 09 830 6554
Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla
Vantaan seurakuntien itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalve lus järjestetään tänäkin vuonna Pyhän Laurin kirkossa kel lo 10. Jumalanpalvelus toimitetaan suomeksi ja ruotsiksi, jär jestäjinä Vanda svenska församling ja Hämeenkylän seura kunta.
Saarnan pitää teologian tohtori Niko Huttunen, liturgeina toimivat kirkkoherrat Kristian Willis ja Matti Hyry, kanttori na on Anders Ekberg
Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla lasketaan seppele sankarihaudoille heti messun jälkeen, Ruskeasannan hauta usmaalla klo 12 sekä Hiekkaharjun vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä klo 12.30.
Myös muissa Vantaan kirkoissa on itsenäisyyspäivänä ju malanpalveluksia. Katso tarkemmat tiedot näiltä sivuilta oman seurakuntasi kohdalta.
18.12. asti. Kysy lisää diakoniatyön tekijöiltämme. Lahjoita vähävarai seen perheeseen tai yksinelävälle jouluruokaa. Ostamalla lahjakortin ruokakauppaan voit mahdollistaa jouluruoan vähävaraiseen kotiin oman seurakuntasi alueella. Lahja kortit toimitetaan perille diakonia työn kautta. Lahjakortin voit tuoda Hämeenkylän seurakunnan kirkko herranvirastoon ma pe klo 9–14 tai Café Pähkinään ma, ke–pe klo 10–14 tai ti klo 15–19.
Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma, ke, to ja pe klo 10–14. Iltakahvila tiistaisin klo 15–19. Iltakahvilasta voi ostaa
avustuskohteisiin koti- ja ulkomail la.
Miesten keskusteluryhmä torstai sin klo 10.
Katri Niemen näyttely “Jokainen ihminen on taulun arvoinen” nähtävillä 27.1.2023 saakka. Näytte ly nähtävillä kahvilan aukioloaiko jen mukaisesti.
LAMMASKUJA 2 B
Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 14.12. klo 18.
Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 10 uudessa osoitteessa, Autio niityn päiväkodissa, Niittyvillan yksikössä, os. Lammaslammentie 3. Kokoontuminen Autioniityssä ti 13.12.
Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12 p. 050 573 6376
Toivo – diakonian päivystävä puhe lin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496
Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljenty mistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 1.12. klo 13 seurakuntasalissa. Matti Lem metty laulaa ja laulattaa. Miesten saunailta to 1.12. klo 16 Kotkansiiven saunatiloissa. Iltarukouspiiri to 1.12., 8.12. ja 15.12. klo 18 kokoustilassa.
Perhekerho pe 2.12. ja 9.12. klo 9–11.30 lasten tiloissa.
Elämäni hengellinen laulu -ilta pe 2.12. klo 19. Korsolaiset julkisuuden henkilöt kertovat itselle tärkeästä laulustaan. Laulut esittää Lassi Kouvo trio ja kanttorit. Illan juon taa Minna Ruuttunen.
Toisen adventtisunnuntain mes su su 4.12. klo 10. Minna Ruuttunen, Joona Raudaskoski, Sinikka Stöckell. Kirkkokahvit ja Lähetyk sen adventtimyyjäiset messun jälkeen seurakuntasalissa. Myytä vänä torttukahvit, leivonnaisia, edullisia villasukkia ja kortteja. Korttimaksu mahdollinen.
Kirkon aamupuuro ma 5.12. ja 12.12. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu parem malta!
Perhekerho ma 5.12. ja 12.12. klo 12–15 lasten tiloissa.
Virtapiiri ma 5.12. ja 12.12. klo 13 seurakuntasalissa.
Punainen lanka -raamattupiiri ma 5.12. klo 18 kirkon asiakastilas sa. Sisäänkäynti alapihan parkki paikan kautta.
English Through Bible -raamattu piiri ma 5.12. ja 12.12. klo 18.30 kokoustilassa.
Itsenäisyyspäivän sanajumala palvelus ti 6.12. klo 10. Jani Vanha la, Ilkka Luukka, Airi Saloniemi, Sinikka Stöckell. Lipunnosto klo 9.30, Korson Mieslaulajat. Korson Mieslaulajien itsenäisyys päivän konsertti ti 6.12. klo 17 kirkossa. Joht. Pekka Itkonen. Ohjelmamaksu ja vapaa pääsy. Aamurukouspiiri ke 7.12. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Lähetyspiiri ke 7.12. ja 14.12. klo 13 kokoustilassa.
Kaikille avoin kuoro ke 7.12. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Tervetuloa laula maan! Ei pääsyvaatimuksia, tule sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet. Joululauluharjoitukset. Seu raavat harjoitukset ke 11.1.
Seurakunnan seniorit to 8.12. klo 13 seurakuntasalissa. Suomalaisen musiikin konsertti. Kanttorit esiin tyvät.
Kolmannen adventtisunnuntain messu su 11.12. klo 10. Minttu
Haapalainen, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.
Kauneimmat joululaulut Lumon Puhaltajien kanssa su 11.12. klo 18.
Sinikka Stöckell ja Korson Mieslau lajat esilaulajina. Orkesteria johtaa Jan Salminen.
Seurakunnan seniorien ja lähe tyspiirin joulupuuro to 15.12. klo 13 seurakuntasalissa. Ohjelmassa joulupuuro ja kahvit, lauletaan joululauluja. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 8306550 to 8.12. mennessä.
Juhlavuoden kunniaksi Sisarnu ket saapuvat Diakonissalaitokselta Korson kirkolle adventin ajak si. Nukkien lisäksi kuvia vuosien varrelta. Tule tutustumaan entis ajan diakonissoihin. Näyttely on kirkkoherranviraston aulassa 2. kerroksessa.
Äänestä paras jouluikkuna kirkon sisäpihalla 26.11.–6.12. Osallistujien kesken arvotaan lahjakortti ja tavarapalkinto.
Joulupuu 2022 – anna jouluiloa!
Rakenna joulupuu -keräyksen kautta voit antaa lahjakortin ruo kaan vähävaraiselle perheelle tai muille avun tarpeessa oleville.
Lahjakortin voi toimittaa kirkko herranvirastoon ma–pe klo 9–15.
Lahjoita jouluamaryllis Korson alueen ikäihmiselle. Voit käydä maksamassa kukan Kukkatupa Kukkaseen 16.12. mennessä.
Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikku herkkuja edullisesti. Käynti Korson polulta.
Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.
Surviaisenkuja 1
Perhekerho to 1.12., 8.12. ja 15.12. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.
SEURAKUNTAKOTI MIKAEL
Venuksentie 4
Muskariperhekerho ti 13.12. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 14.12. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.
Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat
paamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.
Ben Ahlroos, p. 050 535 2450 Vappu Olsbo, p. 050 436 7712 Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370
Kustaantie 22, p. 09 830 6708
Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Silmukkasiskot ke klo 9.30. Teh dään käsitöitä yhteiseksi hyväksi.
Pe 2.12.2022 klo 12–15
Koivukylän asukastila KIRNU Hakopolku 2, Vantaa
Ma 12.12.2022 klo 17–20
Tikkurilan kirkko, Asematie12a Tapahtumassa voit lahjoittaa Suomen Lähetysseuran kautta kehitysmaiden lasten tukemiseen
1.–15.12.
Ahlroos, Hanna-Maria Valve, Kirsi Vuorikivi, lapsikuoro Laululaiva ja Vantaan musiikkiopiston huiluryh mä. Tilaisuuden jälkeen piparit ja mehut.
Joulun aika -hyväntekeväisyys konsertti su 4.12. klo 19. Ohjelma 20 e, sis. pullakahvit klo 18 alkaen. Jannike Sandström, Jore Marjaran ta ja Olli Ahvenlahti. Järjestäjä: Lions Club Koivukylä. Itsenäisyyspäivän jumalanpalve lus ti 6.12. klo 10. Seppo Paulasaari, Hanna-Maria Valve ja Iisakki Seppä. Partiolaisten kirkkopyhä. Lipun nosto ennen jumalanpalvelusta. Suomen kauneimmat joululaulut ti 6.12. klo 13. Vantaan musiikki opiston nuoret puhaltajat ja kant torit.
Vantasia-mieskuoron joulukon sertti ke 7.12. klo 19. Ohjelma 15 e, vapaa pääsy. Messu su 11.12. klo 10. Seppo Paula saari, Sirkku-Liisa Niemi. Saarna: Laura Sirviö, Suomen Lähetysseu ra. Kirkkokahveilla näemme ja kuulemme terveisiä lähetystyön kohteistamme.
Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 16. Kari Tikkala, Sirkku-Liisa Niemi, Käsikellokkaat ja Päivi Peittola.
Miesten raamattupiiri ma 12.12. klo 18.30–20. Keskustelua raama tunteksteistä miesten kesken. Yläovet ti 13.12. klo 11.30. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.
Huolituoli ti 13.12. klo 14.30. Varaa aika keskusteluhetkelle. Sinä valitset aiheen ja kuuntelijana on seurakunnan koulutettu vapaaeh toinen. Lisätiedot Kaisa Aalto p. 044 422 0391.
Mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Aihe: Vieraita Variasta. Perheolkkari ti 13.12. klo 9–12.
Kaikille avointa perhekerhotoimin taa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Miesten keskusteluryhmä to 8.12. klo 13–14.30. Keskustelemme elämän eri ihmeistä ja ilmiöistä. Ohjaajina Heikki ja Irene. Kipuryhmä ti 13.12. klo 15. Vertais tukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ohjaajana Jorma Kuusi järvi. Aihe: Mitä värit merkitsevät minulle?
Kauneimmat joululaulut goes pop ti 13.12. klo 19. Tuttuja joulu lauluja kevyemmin sovituksin. Jussi Koski, Hanna-Maria Valve ja Anni Rusi.
Jouluinen karaoketapahtuma pe 2.12. klo 12–15 Koivukylän asukasti lassa (Hakopolku 2). Järj. Vantaan kaupunki ja Vantaan seurakunnat. Toimarin joulumyyjäiset ja seura kunnan tarjoama puuro sekä joululauluja la 3.12. klo 12–13, Kirnun aukio (Hakokuja 2), mukana Kirsi Vuorikivi ja Iisakki Seppä. Toivoa naisille -ryhmä ke 14.12. klo 18–19.30. Lampirannalla, Ter tunkuja 4b.
Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe 9–14. Hautajaisvaraukset hauta usmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaus toimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asioin ti.vantaanseurakunnat.fi
tiedon tulevista retkikohteista ajan tasaisesti.
Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi
Rekolan srk somessa @rekolansrk
Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15. p. 09 830 6220.
Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi
Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706.
Kaisa Aalto, p. 044 4220391. Sannamari Rusi, p. 050 3290361. tarkemmat tiedot seurakunnan net tisivuilta.
Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia ta
Lapsikuoron harjoitukset ke klo 16–16.45. Lisätiedot Hanna-Maria Valve, p. 050 433 3329.
Kirkkomuskari to klo 9.30–10. Avoin kirkkomuskari perheille. Pyhäkoulu su klo 10 lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Torstaitupa to klo 11.30 lounas ja kahvi 5 e. Klo 12 ohjelma: To 1.12. ”Leipzigin pruuvi” – Professori Timo Kiiskisen hulvaton konsertti, jossa valitaan uusi kanttori 1700-luvun Leipzigissa. To 15.12. Koko kylän joulujuhla. Pelikerho to 1.12. klo 15. Pelejä 7–9-vuotiaille Petrin johdolla: vanhoja lautapelejä, kuten Afrikan tähteä ja Kimbleä.
Pop up -joulukelloryhmä la 3.12. klo eli kolmen kerran joululauluja soittava kelloryhmä. Rytmitajua toivotaan, nuotinlukutaito ei välttä mätön. Lisätietoja Sirkku-Liisa Niemi tai Hanna-Maria Valve. Messu su 4.12. klo 10. Ben Ahlroos ja Hanna-Maria Valve. Lasten ja perheiden kauneimmat joululaulut su 4.12. klo 14. Ben
Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedus telut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.
Päiväkerho 3–5-vuotiaiden kerho ma, to ja pe klo 9–12. Askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Kerhossa hiljennytään myös hetkeksi ja tutustutaan Raamatun kertomuk siin. Kyselyt vapaista paikosta Petri Piirainen, p. 050 573 6328.
Savityöpaja ke klo 12–14. Pieni muotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1 e / kerta.
Raamattu- ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Uutta Testamenttia keskustellen ja rukoillen. Ohjaajina vapaaehtoiset Tuovi ja Päivi. Asolan silmukkaryhmä to klo 16–18. Ryhmässä neulotaan ja virkataan. Saa tulla myös ilman käsityötä.
Päihteettömyyttä tukeva naisten ryhmä to 1.12. ja 15.12. klo 13–14.30. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajina diakoni Mariela Salmi nen ja Irene. Seniorikahvila ma 5.12. klo 13.
Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi
Facebook: Tikkurilan seurakunta
Instagram: @tiksinsrk
Twitter: @Tiksinsrk
Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkuri lantaivaanalla.blogspot.com Työntekijä tavoitettavissa keskus telua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202
Diakonia palvelee
Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkuri lanseurakunta.fi kohdasta ”Diako nia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi.
Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi
Jouluavustushakemus
Tikkurilan seurakunnan alueella asuvat, tiukassa taloudellisessa tilanteessa elävät voivat hakea perhekoon mukaista tukea joulu ruoan ostamiseen. Tänä vuonna avustukset kohdistetaan ensikerta laisiin! Hakuaika on 7.11.–6.12.2022.
Voit täyttää lomakkeen sähköisesti https://www.vantaanseurakunnat. fi/tikkurilan-seurakunta/diakoniatukea-elamaan. Linkki on käytössä vain hakuajan. Jos haluat täyttää paperiversion, nouda se ja palauta täytettynä ja liitteineen Tikkurilan kirkon infopisteelle, Asematie 12a.
Lahjoita yksinelävälle vanhukselle tunnelmaa jouluun. Voit hankkia kukan 14.11.–16.12. Tikkurilan Prismasta tai Kukka-Miasta, Talkoo tie 7. Kaupat toimittavat kukat Vantaan kotihoidon kautta perille ennen joulua.
Lahjoita hyvää mieltä joulupöy tään! Otamme vastaan ruokalahja kortteja yksityisiltä ja yhteisöiltä Tikkurilan alueella oleviin ruoka kauppoihin. Lahjakortin voi toimit taa Tikkurilan kirkon infopistee seen 15.12.2022 mennessä. Lahja kortteja jaetaan joulun alla ja myös pitkin vuotta diakonisin perustein vähävaraisille Tikkurilan alueen asukkaille.
Yhteinen jouluaaton juhla 24.12.
Tervetuloa viettämään yhdessä jouluaattoa. Aloitamme klo 13.30 glögitarjoilulla Tikkurilan kirkon 2. kerroksessa, kokoushuone Toivo. Osallistumme yhdessä aattohar tauteen klo 14, jonka jälkeen jat kamme ohjelmallista aattoiltapäi vän viettoa. Ilmoittautuminen 16.12. mennessä diakoniatyöntekijä Saara Garaisille p. 050 347 4995/ saara.garaisi@evl.fi Muistathan kertoa ilmoittautumisen yhteydes sä myös mahdollisesta erityisruo kavaliosta. Olet lämpimästi terve tullut!
Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Loka kuun alusta alkaen kirkko on auki tilaisuuksien mukaan.
Vantaan musiikkiopiston puhal linorkesterin joulukonsertti pe 2.12. klo 19. Vapaa pääsy. Tikkurilan eläkeläisten sekakuo ron joulukonsertti la 3.12. klo 15.
Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laurus kamarikuoron joulukon sertti la 3.12. klo 19. Vapaa pääsy. Messu su 4.12. klo 12, Suvi-Maria
Roine, Johanna Jakonen, Samppa Laakso.
Christmas Jazz 5.12. klo 18. Mariah Hortans, laulu ja Mathias Sand berg, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus ti 6.12. klo 10, Kristian Willis, Matti Hyry, Niko Huttunen. Jumalanpalveluksen järjestävät Vanda svenska försam ling ja Hämeenkylän seurakunta. Messun jälkeen seppeleenlasku sankarihaudoille Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla, Ruskeasan nan hautausmaalla klo 12 ja Hiek kaharjun vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä klo 12.30.
Vantaan musiikkiopiston Luciakonsertti ke 7.12. klo 19. Vapaa pääsy.
Lasten Kauneimmat Joululaulut to 8.12. klo 9.15 ja klo 10.15.
Philomela-kuoron joulukonsertti to 8.12. klo 19. Ida Olsonen johtaa. Liput 25 e / 20 e. Toivon Joulu Mieskuoro Vanta sian joulukonsertit pe 9.12. klo 18
ja 20. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Rekolan sekakuoron joulukon sertti la 10.12. klo 16. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulukonsertti: Pekka Laakso ja ystävät la 10.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Messu su 11.12. klo 12, Kristiina Kartano, Jarkko Korhonen. Variantti-kuoron joulukonsertti su 11.12. klo 19.30. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Kauneimmat Joululaulut su 11.12. klo 15 ja klo 17.
Helsingin poliisisoittokunnan joulukonsertti ti 13.12. klo 19.
Helsingin poliisisoittokunta, solisti na oopperalaulaja Timo Riihonen. Vapaa pääsy.
Vantaan kamarikuoron joulukon sertti ke 14.12. klo 20. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
A Christmas Story by Finnair Singers – Finnair Singersin joulu konsertti to 15.12. klo 19. Liput 15 e.
RUSKEASANNAN KAPPELI
Ruskeasannantie 5 Kauneimmat Joululaulut la 10.12.
klo 16 ja 18.
TIKKURILAN KIRKKO
Asematie 12a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelu piste on auki kirkon aukioloaikoi na. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi.
Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa joka kuu kauden ensimmäisenä lauantaina kello 18.
Junnuolkkari (7–14-vuotiaille) on auki kouluviikoilla joka viikko ti ja to klo 13–16 Vehkapolun kerhotilas sa (Vehkapolku 10). Junnuolkkaris sa on tarjolla välipalaa sekä osit tain ohjattua tekemistä. Toiminta on maksutonta.
Varhaisnuorille (7–12-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta
”Kouluikäiset”. Ilmoittautumiset kerhoihin alkavat maanantaina 22.8. Lisätietoja marja.eloranta@ evl.fi tai p. 050 464 1414 sekä mar jukka.valtanen@evl.fi tai p. 050 526 9401.
Lyhyt päivärukous kaupungin ja seurakunnan puolesta ma pe klo 14.
Keskiviikkokellot soivat keskiviik koisin klo 13.45–13.55. Taaperokahvila to 1.12., to 8.12. ja to 15.12. klo 9.30–12. 1–2-vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e / aikuinen.
Päivämusiikki to 1.12. klo 12–12.30 kirkkosalissa. Iina Katila soittaa urkuja. Vapaa pääsy.
Perheiden jouluaskarteluilta to 1.12. klo 17.30–19.30, kerhohuone Toivo, 2. krs.
Teetä ja kasviskeittoa to 1.12. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seura kuntasalissa ennen iltamessua klo 19.
Iltamessu to 1.12. klo 19–20. Musii kissa messubändi Täydellinen Sovitus. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa
ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen tarjolla teetä ja kasviskeittoa.
Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kanta va voima.
Perhepäivä pe 2.12. ja pe 9.12. klo 9–13. Kaksikielinen muskarikirkko hetki pe 2.12. klo 10. Pe 9.12. klo 10 muskarikirkko. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautu mista. Keittolounas 3 e / perhe, leipä ja kahvi 2 e / perhe. Laulupiiri pe 2.12. ja pe 9.12. klo 15.30–16.30.
Naisten rukouspiiri pe 2.12. ja pe 9.12. klo 18–20, kokoushuone Martta, 2. krs.
Yhteiskristillinen laulu- ja ruko uspiiri la 3.12. ja 10.12. klo 15–16.30, kerhohuone Toivo, 2. krs.
How Many Mothers -yhtyeen joulukonsertti la 3.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 4.12. klo 10, Jarkko Kor honen, Terje Kukk, Hanna Raunu, Nenna Nieminen. Messu suoratois tetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.
The Greatest Christmas Carols su 4.12. klo 16 kirkkosalissa. Tervetu loa laulamaan iloisia joululauluja monilla kielillä. Mukana Halsban det-kuoro. Voit tuoda tarjottavaa
yhteiseen nyyttäripöytään. Tilai suudessa kerätään kolehti kehitys maiden heikossa asemassa oleville lapsille. Join us and sing along the Greatest Christmas Carols, Decem ber 4th at 4 pm in Tikkurila Church. Vauvakahvila ma 5.12. ja ma 12.12. klo 12.30–14.30, Toivo-tilassa, 2.krs. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e / aikuinen.
Raamatunlukupiiri: Raamatun laulut ja tarinat ma 5.12. ja ma 12.12. klo 17.30, Jaakko Hyttinen. Itsenäisyyspäivän jumalanpalve lus ti 6.12. klo 10, Johanna Toivo nen, Marja Eloranta, Iina Katila. Messu suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.
Vantaan seurakuntien kamari kuoron itsenäisyyspäivän kon sertti ja kahvit ti 6.12. klo 15–16. Vapaa pääsy.
Avoin kohtaamispaikka ke 7.12. ja ke 14.12. klo 10–12.30, Vehkapolku 10 C kerhotilassa. Kohtaamispai kassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Tarjolla kuppi kuumaa tai kylmää juotavaa ja pientä makeaa, mutta ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja keskusteluseuraa! Käytössä myös asiakastietokone sekä tarvittaessa
digiapua. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 7.12. klo 13–15, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Tikkurilan eläkkeensaajien Kajauttajat-kuoron joulukonsert ti ke 7.12. klo 13. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Päivämusiikki to 8.12. klo 12–12.30 kirkkosalissa. Iina Katila soittaa carillonia. Vapaa pääsy. Teetä ja kasviskeittoa to 8.12. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seura kuntasalissa ennen iltamessua klo 19.
Iltamessu to 8.12. klo 19–20. Läm pimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudes sa yhteiseen hiljentymiseen. Mes sua ennen tarjolla teetä ja kasvis keittoa. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messu hetken kantava voima.
Lasten Kauneimmat Joululaulut pe 9.12. klo 9.15 ja klo 10.15, kirkko salissa.
Vantaan musiikkiopiston laula jien konsertti pe 9.12. klo 19. Vapaa
pääsy.
Joulumyyjäiset la 10.12. klo 11–14, Voima- ja Valo-saleissa. Myynnissä villasukkia ja muita käsitöitä, jouluaskarteluja sekä leivonnaisia. Kahviosta voi ostaa joulupuuroa, joulutorttuja, glögiä ja muita joulu herkkuja. Tilaisuudessa arpajaiset. Tuotto käytetään seurakunnan nimikkolähetystyön hyväksi. Ote taan vastaan arpajaispalkintoja sekä leivonnaisia ja käsitöitä myyn tiin. Ota yhteys Mari Chaulagaihin, p. 050 414 7234.
Jazz-messu su 11.12. klo 10, Terhi Viljanen, Päivi Mäkinen, Samppa Laakso. Messussa mukana Lassi Kouvo yhtyeineen. Messu suora toistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.
Kauneimmat Joululaulut su 11.12. klo 14 ja klo 16, kirkkosalissa.
Joululaulukaraoke ma 12.12. klo 17–20. Tartu mikrofoniin ja tule laulamaan karaokessa Kauneimpia Joululauluja. Tervetuloa hakemaan joulutunnelmaa ja kuulemaan rakkaimpia joululaulusuosikkeja. Karaoketeknikkona toimii Viihdeta lo Hillittömät ja Eetu Rehmonen. Tilaisuus on maksuton. Tilaisuu dessa kerätään kolehti kehitysmai den lasten hyväksi Suomen Lähe tysseuran kautta.
Kastettu
Olivia Aurora Nuutinen, Olavi Onni Ensio Ruoppa, Anton Oiva Mikael Sahlstén.
Hautaan siunattu
Sirkka Mirjam Heikkilä 88 v, Olavi Pennanen 88 v, Keijo Aaro Unta mo Laakso 82 v, Ansa Tellervo
Pennanen 81 v, Juha Kari Korho nen 68 v, Tomi Pauli Ilari Järvinen 65 v, Eeri-Mari Rönnberg 55 v.
Kastettu
Venla Aurora Marila, Viia Elisabet Koskelainen
Hautaan siunattu
Signhild Marita Hotokka 90 v, Hel vi Saarentola 97 v.
Kastettu
Esa Leppäsalo, Santtu Leppäsalo, Miro Oliver Kammonen, Sara Sofia Niemelä.
Hautaan siunattu Pekka Veikko Piironen 89 v, Anna-Liisa Yltiö 89 v, Irja Annikki Lehto 88 v, Martti Johannes Hiltunen 82 v, Irma Orvokki Hannila 80 v, Eila Tellervo Oksa nen 80 v, Eija Iiris Kyllikki Wallin 61 v.
Kastettu
Elmeri Kristian Haikarainen, Eeli Juhani Turunen, Aurora Mila Liana Vjuskov.
Hautaan siunattu Pirkko Anneli Laakso 90 v, Toini Vellamo Vahteristo 80 v, Monica Christina Backman 72 v.
Kastettu
Ani Hilda Elviira Suonkajo, Urho Aarre Mattias Nikkilä, Iivo Ensio Heinänen, Senni Johanna Törn ström, Sasu Viljo Uolevi Lahtinen, Hilma Loviisa Kallio, Niia Emilia Koponen.
Avioliittoon kuulutettu Marko Tapio Heiskanen ja Tiina Airi Pauliina Lokkila. Hautaan siunattu
Aili Edit Lehtinen 97 v, Maire Mirjami Tiittanen 93 v, Lioubov Medvedeva 91 v, Loviisa Pietilä 90 v, Laina Mustonen 90 v, Aino Martta Partanen 88 v, Seija Mar jatta Lehto 87 v, Seija Marja-Liisa Sanden 82 v, Tauno Kalevi Mykkä nen 80 v, Tuula Marjatta Saaren pää 76 v, Irja Helena Niemi 70 v, Hannu Olavi Pihlastie 70 v, Risto Kalevi Kemilä 65 v.
Kastettu
Oona Sofia Aleksandra Hildén, Leona Livian Kirvesmäki, Benja min Leon Hautala, Aava Eedit Vivian Heino, Johannes Vilhelm
Lindholm, Kasper Noel Tuomaa la, Martti Pertti-Juhani Vuorikos ki, Felix Oskar Ruusuhovi, Rilla Matilda Vuorinen. Hautaan siunattu Elvi Härkönen 97 v, Kaarlo Juha na Partanen 85 v, Anita Eva Mar gareta Kauhanen 77 v, Kari Juha ni Lehtovaara 82 v, Eila Aulikki Alatalo 82 v.
Avlidna
Nils Uno Sigfrid Wikström, Eila Terttu Sinikka Lehtinen, Svea Anita Olsen, Harry Vilhelm Paavo la.
Israel-piiri ma 12.12. klo 18–20, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Viikkomessu ti 13.12. klo 11.30.
Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.
Tiistain yhteisölounas ti 13.12. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavatta vissa kirkon alakerrassa keskuste lua varten.
Lähetyksen päiväpiiri ti 13.12. klo 13–14.30, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.
Laulamme yhdessä ti 13.12. klo 17, kirkkosalissa. Kanttori Terje Kukkin johdolla laulamme yhdessä erilai sia joululauluja.
Joulu-valo ti 13.12. klo 17–20, Voima- ja Valo-salissa. Ilta nuorille aikuisille ja kaikille lähetystyöstä kiinnostuneille. Missionaarista yhteisöllisyyttä, kohtaamista, rukousta sekä eväitä oman paikan löytymiseen ja lähetettynä elämi seen. Illan aiheena on joulun valon todistajana Suomessa ja maailmal la. Mukana mm. Kylväjän lähetys johtaja Jukka Kääriäinen, lähetys työn ja kansainvälisen työn sihteeri Mari Chaulagai, nuorten aikuisten pappi Terhi Viljanen ja etäyhteydel lä lähetystyöntekijä. Joulupuuro klo 17, ohjelma alkaa klo 18. Järjes tää Lähetysyhdistys Kylväjä ja Tikkurilan seurakunta. Ilmoittautu minen: kylvaja.fi/valo-illat Päivämusiikki to 15.12. klo 12–12.30 kirkkosalissa. Samppa Laakso soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Teetä ja kasviskeittoa to 15.12. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seura kuntasalissa ennen iltamessua klo 19.
Iltamessu to 15.12. klo 19–20. Lämpimästi tervetuloa yhteisölli sesti toteutettavaan iltamessuhet keen, joka toteutuu esirukousaltta reissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudes sa yhteiseen hiljentymiseen. Mes sua ennen tarjolla teetä ja kasvis keittoa. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messu hetken kantava voima.
Auki joka päivä kirkon aukioloaikoi na Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.
Soittajankuja 1
Keski-Vantaan musiikkiopiston konsertti su 4.12. klo 13.
Perhepäivä ma 5.12. ja ma 12.12. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e / perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista.
Lasten Kauneimmat Joululaulut ke 7.12. klo 9.30 ja klo 10.30. Naisten lenkkisauna to 8.12. ja to 15.12. klo 18–20.
Jouluinen brunssi la 10.12 klo 10.30 ja klo 12. Ilmoittautumiset viim. 6.12. viestillä Päiville, p. 050 410 3863. Kerro viestissä kattausai ka, henkilömäärä sekä allergiat.
Aikuiset ja yli 12-vuotiaat 12 e, 5–12-vuotiaat 5 e, alle 5-vuotiaat maksutta. Käteis- tai korttimaksu. Tapahtumassa mahdollisuus osallistua hyväntekeväisyyteen maksamalla aikuisen hinta 15 e. Tuotolla tuetaan Naisvoimaa-han ketta diakoniatyössä Tansaniassa Suomen lähetysseuran kautta.
Simonkyläntie 11, A-talo
Ristipuron keskiviikkokerho ke 7.12. klo 13.30–15.
Perhekerho ti 13.12. klo 9.30–11.
Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e / perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Tammistonkatu 29 B
Perhekerho ma 5.12. ja ma 12.12. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e / perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Lehtikummuntie 2
Perheiden jouluaskarteluilta to 1.12. klo 17.30–19.30.
Elävän veden virta -rukouspiiri ma 12.12. klo 17.30–19.30. Raama tun sanan tutkimista ja yhteistä rukousta.
Perhekerho ti 13.12. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e / perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoit teisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen paris ton vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristei hin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi eikä pora kone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481. Kylväjän raamattupiiri ma 5.12. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikku raitti 11, 2.krs. Raamattua, rukousta ja keskustelua kahvin kera. Omaishoitajien joulupuuro ke 14.12. klo 13–15, Kansalaistoimin nan keskus Leinikissä (Leinikkitie
22), järjestäjät Tikkurilan seurakun ta ja Polli ry. Ilmoittautumiset 9.12. mennessä diakonissa hanna. raunu@evl.fi/ p. 050 384 8481.
VERKOSSA
www.facebook.com/tikkurilanseu rakunta
Sunnuntain kello 10 jumalanpal velus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.
Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lasten
Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Ma 5.12. suljettu Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys:
Saba, Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma.
Siioninvirsiseurat su 4.12. klo 14. Friends’ Cafe su 4.12. klo 15–17. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lasten hoito järjestetty.
Kansainväliset Kauneimmat joululaulut su 4.12. klo 17. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.
Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 5.12. klo 18. Hiljennymme rukouk seen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Lyhyt virikepuhe, ½ t. meditaatio, yhteinen jakaminen ja loppuruko us. Kesto n. 1 t.
kirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi. Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookis ta nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsi tyo.mailpv.net/
Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huolta jille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytä mään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.
Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.
Tai ota yhteyttä sähköpostitse: dia konia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi
Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko
Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivis tön kirkko
Rajatorpantie 8 Seniorikerho to 1.12. klo 13.30. Kari
Jerkku: joululauluja. Pikku-Norsun jouluiset muskari kirkot pe 2.12. klo 9.15 ja 10.15. Messu su 4.12. klo 10. Papit Mark
Itsenäisyyspäivän jumalanpalve lus ti 6.12. klo 12. Papit Antti Iso pahkala, Auli Saarsalmi-Paalas maa, kanttori Eveliina Pulkkinen. Puhallinyhtye Louhen vaskiyhtye. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13.
Kirkkoherrahakijoiden paneeli keskustelu to 8.12. klo 18. Mukana Vantaankosken kirkkoherraksi hakeneet Elina Hellqvist, Teijo Peltola ja Hans Tuominen. Kirkkoravintola Voimala pe 9.12. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas + kahvi. Maksuton (vapaaeht. maksu diakoniatyölle). Pöytiintarjoilu. Messu su 11.12. klo 10. Pappi Margit Helin, kanttori Mari-Annika Heikki lä.
Vauvojen joulukirkko su 11.12. klo 15. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Mari-Annika Heikkilä.
Raamattupiiri ma 12.12. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 12.12. klo 17.30.
Suomen kielen kerho maahan muuttajille ti 13.12. klo 14. Jutel laan suomeksi kahvikupin äärellä. Vantaan Naislaulajien joulukon sertti ti 13.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.
Kirjoituspiiri Kirjavat ke 14.12. klo 10.
Laavatie 2
Pikku-Norsun jouluiset muskari kirkot to 1.12. klo 9.15 ja 10.15. Vaatevarasto to 1.12. klo 9.30–12. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtai ta aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Aluksi aamukahvit ja hartaus.
Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.
Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.
Kivistömessu ma 5.12. klo 19. Pappi Iiro Salminen, kanttori MariAnnika Heikkilä.
Kastehelmi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.30–17.15 miniryhmä/iltamu siikkileikkikoulu, klo 17.30–18.30 kouluikäisten ryhmä. Lauletaan ja
kehitetään laulutaitoja, opitaan lisää musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tied. kant tori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.
Iltaperhekahvila ke 7.12. klo 18–19.30.
Kauneimmat joululaulut lapsille la 10.12. klo 16. Myös kerhojen joulujuhla.
Pikku-Norsun joulumuskarit ti 13.12. klo 9.30 ja 10.30. Mehua, glögiä ja pipareita.
Kivistön rukouspiiri ti 13.12. klo 17.30.
Kivistön raamattupiiri ti 13.12. klo 18.30.
Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskus telua Raamatun pohjalta.
Kauneimmat joululaulut -messu su 11.12. klo 12. Pappi Tuula Paasi virta, kanttori Eveliina Pulkkinen.
Pikku-Norsun joulumuskarit ke 14.12. klo 17.30 ja 18.30. Mehua, glögiä ja pipareita.
Miesten saunailta ke 14.12. klo 18–21.
Lauluyhtye Vacapellan joulukon sertti to 15.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15.
Käsityöpiiri pe 9.12. klo 10. Teh dään käsitöitä ja jutellaan. Voit tulla samalla oppimaan suomen kieltä.
Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13.
Martinlaakson seniorien kortteli kerho keskiviikkoisin klo 13.
Miestenpiiri ma 12.12. klo 18.30.
Aarne Pehkonen: Talvisotaan johtaneet syyt.
Lukupiiri ke 14.12. klo 16.
Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.
Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Toivon Tuulet ma 13.12. klo 18.
Pastori Petri Kauhanen ja Heljä Markkanen.
Pikku-Norsun joulumuskari to 15.12. klo 9.30. Mehua, glögiä ja pipareita.
Kansainvälinen raamattupiiri to 1. ja 15.12. klo 17. Kysy paikka: xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760.
Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suo meksi ja englanniksi.
Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Myös kuntosalimahdollisuus.
Kotiraamattupiiri ke 7.12. klo 15–16
Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Kauneimmat joululaulut Wanda’sissa to 15.12. klo 19 Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesiku ja 5.
Tuletko toteuttamaan messua? Messuryhmämme kaipaavat lisää tekijöitä. Tule suunnittelemaan ja/ tai toteuttamaan messun eri tehtä viä: mieti näkökulmia saarnaan, laadi rukousta tai avusta ehtoolli sella ym. Ota yhteys: iiro.salmi nen@evl.fi, p. 050 310 7196. Keikka-apu-päivystys ti 13.12. klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteis ta ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Vantaankosken seurakunnan alueella asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Vantaan kaupungin Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon sekä Punaisen Ristin Länsi-Vantaan osaston kanssa. Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitset ko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hylly jen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammattiihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikka ristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaan laakso ja Kivistön suuralue).
Osallistu joulukeräykseen. Kerä yksen tuotto käytetään oman alueen ihmisten auttamiseen. Pienikin lahjoitus auttaa. Esim. jouluruoat yksinasuvalle 25 e / pariskunnalle 35 e / perheelle 50 e. Avustus sähkölaskuun 35 / 50 e. Kinkku 10–20 e. Ruokapaketti koiralle 10 e / kissalle 5 e. Talvivaat teet lapselle 100 e. Tili FI31 1578 3007 1011 93, viestikenttään ”Van taan srkyhtymä, Vantaankosken srk, diakoniatyö, jouluavustus”. Keräyslupa nro RA/2020/1560, 20.11.–24.12.2022.
Rakenna joulupuu: lahjoita ruo kalahjakortti. Osta ruokalahja kortti (S- tai K-kauppa tai Lidl, esim. 20–50 e). Laita lahjakortti kirjekuoreen, kuoreen teksti ”Ruo kalahja”. Jotta lahjakortti ehtisi jouluksi, palauta se viim. pe 16.12. Myyrmäen Virtakirkolle vahtimes tareille, kirkkoherranvirastoon tai diakoniatoimistoon tai Kivistön kirkolle vahtimestareille.
Messu su 4.12. klo 10. Papit Mark Saba, Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma. Messu su 11.12. klo 10. Pappi Margit
Helin, kanttori Mari-Annika Heikki lä. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankosken seurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.
Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30
Kyrkov. 45. Högmässa sö 4.12 kl. 10, Janne Sironen och Anders Ekberg. Tvåspråkig gudstjänst och upp vaktning vid hjältegravarna, ti 6.12 kl. 10. Liturger: Kristian Willis (Vanda svenska församling) och Matti Hyry (Hämeenkylän seura kunta). Predikan: Niko Huttunen. Anders Ekberg, kantor. Högmässa sö 11.12 kl. 10, Kristian Willis och Heidi Åberg.
Uppvaktning vid hjältegravarna ti 6.12 (efter gudstjänsten vid Helsin ge kyrka kl. 10), vid hjältegraven i Rödsand kl. 11.30 och vid minnes märket i Sandkulla kl. 12.
DICKURSBY KYRKA Stationsv. 12a Musiklek fre 2.12 kl. 10–11. För ca 1–4 åringar med vuxen på 2 vånin gen i utrymmet Kärlek. Babyrytmik fre 2.12 kl. 14–15.30. För ca 3–6 mån med vuxen på andra våningen i utrymmet Kärlek. Sångstund ons 7.12 kl. 18–19. Välkomna med på sångstund varje onsdag och må bra med rösten! Tervetuloa rentouttavaan lauluhet keen keskiviikkoiltaisin!
Diakonins och Vanda veteraner nas julfest to 8.12 kl. 12–14. Andakt, julgröt och julsånger med Anders Ekberg.
Musiklek i Dickursby fre 9.12 kl. 10–11.
Babyrytmik fre 9.12 kl. 14–15.30.
De vackraste julsångerna för små och stora lö 10.12 kl. 16. Välkom men att sjunga tillsammans och äta julgröt efteråt. Vivandi-kören medverkar, dir. Heidi Åberg. Mässa sö 11.12 kl. 12. Kristian Willis och Heidi Åberg. De vackraste julsångerna ons 14.12 kl. 18 tillsammans med ViAn da-kören i Dickursby kyrka. Diri gent: Anders Ekberg; Ingmar Hok kanen, piano.
Valmovägen 28 Veckomässa fre 2.12 kl. 14. Första advent. Kristian Willis, Janne Sironen, Anders Ekberg.
Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi
Espoon seurakuntien vammais työn 50-vuotisjuhlien Kauneim mat joululaulut -tilaisuus ja puurojuhla asiakkaille ja seura kuntalaisille la 3.12. klo 16, Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Viittomakielinen tulkkaus. Koko pk-seudun yhteinen tilaisuus. Viittomakielinen kohtaamispaik ka ma 5.12. klo 12–14 asukastila Myyrinki, Liesitori 1. Lounas omalla kustannuksella Cafe Popolossa. Viittomakielinen perhekerho pe 9.12. klo 9.30–12 Malmin varusta mo, os. Pekanraitti 16, Helsinki. Seniorikerho VaKu ma 12.12. klo 12 Tikkurilan kko, Asematie 12 a, 2. krs.
Viittomakielinen kohtaamispaik ka ti 13.12. klo 11.30 Tikkurilan kko, Asematie 12 a. Viikkomessu, yhtei söllinen lounas ja yhdessäoloa.
Sanoin ja sävelin -kerho ma 19.12 klo 10–12, Muuttunut aika ja paik ka, Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Ryhmänohjaaja Ritva-Leena Tuuli. Raamattupiiri to 8.12. klo 13–15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo. Tervetuloa matalalla kyn nyksellä uudet ja entiset piiriläiset lukemaan viikon Raamatun tekste jä, tutustumaan uusiin hengellisiin kirjoihin, keskustelemaan, rukoile maan, laulamaan ja kahvittele maan. Oppaat ovat kappelin aulas sa vastassa. Raamattupiiriä ohjaa Sari Karjalainen. Tied. Ritva Aarnio 040 734 7715 ritva.aarnio@evl.fi Lähetyspiiri pe klo 17–19.30, Pekanraitti 16, Malmi, 2.krs. huone 210. Ohj. Leena Siponkoski. Piirin toiminta tukee Lähetysseuran tekemää työtä Nepalissa, vammais ten lasten hyväksi.
Puhelinryhmä pe 16.12. klo 13–14.30. Keskustelua vuoden aikaan ja ajankohtaisiin asioihin liittyen. Osallistuaksesi ryhmään tarvitset vain tavallisen puhelimen. Puhelinkerhoon mahtuu neljä osallistujaa. Ilmoittautumiset ryhmään aina edellisenä päivänä Terhille p. 050 381 8758 tai terhi. suonsivu@evl.fi. Ilmoittautumisen voi jättää puhepostiin silloin, kun
työntekijä ei pysty vastaamaan soittoosi.
Vuoden 2023 kevään retriitit ovat nyt varattavissa verkkosivuillamme www.vantaanseurakunnat.fi/ tapahtumat/hiljaisuudenretriitit Retriitti oppilaitosten henkilös tölle 27. –29.1.2023 Kesijärven leirikeskus, Loppi. Ohj. oppilaitos pastorit Hanna Vuollo ja Tiina Kaaresvirta. Hinta 180 e sis. täysi hoidon, kuljetukset ja ohjelman. Ilm. Vantaan seurakunnat/tapahtu mat/retriitit
International Bible Study Group
Thu 1st and 15th Dec 5 PM, about location: contact xinghui.wu@evl. fi, p. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own langu age Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English.
The Greatest Christmas Carols December 4th at 4 pm in Tikkurila Church. Join us and sing along beloved Christmas carols from around the World. You can bring some food to share to the common table. You may donate for the most vulnerable children around the World through Felm’s The Greatest Christmas Carols campaing. Orga nised by Tikkurila parish. Free of Charge.
Friends’ Cafe Sun 4th Dec 3–5 PM Virta Church Myyrmäki, Rajator pantie 8. A gathering to discuss about different life topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available.
International Christmas Carols Sun 4th Dec 5 PM Virta Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Käsityöpiiri pe 9.12. klo 10 Martin risti, Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta.
Tehdään käsitöitä ja jutellaan. Voit tulla samalla oppimaan suomen kieltä.
Suomen kielen kerho maahan muuttajille ti 13.12. klo 14 Myyr mäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä.
Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Länsimäen kirkko, Kerokuja 9 Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20. Länsimäen kirkko, Kerokuja 9 International Friendship-choir practises at Virta Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heik kilä, p. 044 422 0407.
Jos seurakuntaa ei koeta omaksi, ei välttämättä myöskään koeta tarvetta vaikuttaa äänestämällä, arvioi Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki.
Seurakuntavaalien valtakunnallinen ää nestysprosentti oli 12,7. Yhtä laimeasti ei ole äänestetty kertaakaan aikaisem min nykymuotoisissa vaaleissa eli vuo desta 1970 alkaen.
Edellisissä seurakuntavaaleissa vuonna 2018 äänestysprosentti oli 14,4 ja vuo den 2014 vaaleissa 15,5. Vuonna 2010 vaalit olivat vilkkaimmat yli kahteenkymmeneen vuoteen, äänestysprosentti oli tuolloin 17.
Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki kertoo etukäteen olettaneen sa, ettei äänestysaktiivisuus juurikaan muutu. Prosentit ovat vuosikymmeniä liikkuneet samal la tasolla.
Alhainen äänestysaktiivisuus kertoo Salomäen mukaan samasta, mistä kirkon tekemät kysely tutkimuksetkin: kirkon jäsenten kirkkosuhde on heikentynyt eikä yhteyttä seurakuntaan koeta merkitykselliseksi.
– Tämä heijastaa sitä, mitä monissa seurakun nissa on pohdittu: mikä on seurakuntalaisen roo li ja onko hän osallinen seurakuntansa toimin nassa? Jos rooli on passiivinen eikä seurakuntaa ei koeta omaksi, niin ei välttämättä myöskään koeta tarvetta vaikuttaa.
– Kun äänestysprosentti on näin alhainen, vali tut edustavat hirveän pienen osan ääntä. En tiedä, kytkeytyykö vähäinen mielenkiinto vaaleja koh taan siihen, että käyttää niin vähän seurakunnan palveluja, joten vaalituloksella ei koe olevan väliä.
Salomäki lisää, että aiemman tutkimuksen pe rusteella yleisimmät syyt äänestämättömyyteen olivat se, ettei äänestäminen ole muutenkaan ta pana, se, ettei tunne ehdokkaita sekä mielenkiin non puute.
SUURISSA KAUPUNGEISSA – pääkaupunkiseudun lisäksi muun muassa Tampereella, Turussa, Ou lussa ja Jyväskylässä – äänestysprosentti jäi muu ta maata matalammaksi ja myös laski edellisis
tä vaaleista. Korkeimpiin äänestysprosentteihin päästiin Taivalkoskella Koillismaalla ja Kinnulas sa Keski-Suomessa, jossa molemmissa prosent ti oli 36.
HIIPPAKUNNISTA ALHAISIN äänestysaktiivisuus oli Helsingin hiippakunnassa, jossa äänesti 9,7 prosenttia äänioikeutetuista. Korkein äänestys prosentti oli Lapuan (16,3) ja Oulun (15,4) hiippa kunnissa.
Enemmistö äänestäneistä, 62,4 prosent tia, äänesti näissä vaaleissa ennakkoon. Vähi ten vaalit innostivat nuorimpia eli 16–17-vuotiai ta äänioikeutettuja. Heistä vain 6,8 prosenttia ää nesti. Nämä olivat neljännet seurakuntavaalit, joissa 16 vuotta täyttäneet pääsivät äänestämään.
– Nuorten äänestysprosentti oli alhaisempi kuin kolmissa aiemmissa vaaleissa. Tämä ei ole mitenkään mairitteleva tulos. Se on myös ristirii dassa sen kanssa, että osallistuminen rippikou luun ja isostoimintaan on niin laajaa ja nuorten kokemukset siitä myönteisiä, Salomäki sanoo.
Vaaleilla valituista luottamushenkilöistä uusia oli lähes puolet eli 49 prosenttia. Valittujen keskiikä oli 57 vuotta.
Helena Mäntylä käytti äänioikeuttaan ennakkoäänestyspaikassa Laureassa Tikkurilassa. Vaalitoimitsijoina olivat Mari Chaulagai, Outi Myllylä ja Sarika Saini