KEITTIÖNI SEINÄÄ koristaa pieni Italiasta ostamani kaakeli. Siinä lukee latinankielinen lause Pax et bonum, suomeksi ”Rauhaa ja hyvää”. Tämä vanha kristittyjen toivotus tulee suoraan jouluevankeliu mista, jossa enkelijoukko julistaa Jumalan kunniaa taivaan korkeuksissa ja maan päälle rauhaa ja hyvää tahtoa.
Tuoreimmassa Raamatun suomennoksessa tuo kohta kuuluu: ”Kunnia korkeuksien Jumalalle ja rauha maan päällä ihmisille, joita hän rakastaa.” Jouluevan keliumissa on kyse Jumalan rakkaudesta ja hyväntah toisuudesta ihmiskuntaa kohtaan.
KRISTITTYJEN KUTSUMUKSENA on toimia Jumalan rakkauden apukäsinä maan päällä, rakentaa rauhaa ja edistää hyvää. ”Rauhaa ja hyvää” ei ole vain yleiskau nista sananhelinää, vaan se on maailmaa paremmaksi muutta va yltiöpäinen asenne.
Rauhan ja hyvän hauraus tuntuu tämän päivän sodan kes kellä kipeästi. Silti, ja juuri siksi, on hyvä muistaa, että rauha ei ole vain sodan poissaoloa.
RAUHA ON oikeudenmukaisuut ta, yhdenvertaisuutta ja syrji mättömyyttä. Rauha on yhtei sen hyvän etsimistä, toisen ase maan asettumista, vuoropuhe lua ja keskinäistä kunnioitusta. Rauha on sitä, että konfliktit py ritään mieluummin ratkaise
maan kuin voittamaan vahvemman oikeudella. Rauha on myös mielenrauhaa, tyyneyttä ja luottamusta.
VENÄJÄN UKRAINAA vastaan käynnistämää julmaa hyökkäyssotaa analysoidaan ja seurataan nyt koros tetun sotilaallisesta näkökulmasta. Itse kaipaan sotaa käsittelevään julkiseen keskusteluun myös muita kuin militaarisia ulottuvuuksia. Rauha on sittenkin kiinnos tavampaa kuin sota, joka päättyy jotenkin joskus, mie luiten mahdollisimman pian ja niin, että Venäjä kerää romunsa ja lähtee Ukrainasta.
Verrattomien sotatieteilijöiden lisäksi Suomessa on myös ansioituneita rauhantutkijoita. Miksi heidän äänensä ei kuulu nyt? Missä ovat heidän analyysinsa rauhasta, sen edellytyksistä ja sen etenemisestä?
JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
Kun orja päättää, ettei hän ole enää orja, hänen kahleensa putoavat.
MAHATMA GANDHI (1869–1948)
Syksyn pimeys tuntuu nyt tavallista synkemmältä. Pahuus vie valon ja hapen. Meidänhän pitäisi rakastaa eikä vihata. Ristin käteni ja pyydän: Tuo valo takaisin.
Koko maailman on ymmärrettävä, että meidän on noustava diktatuureja vastaan.
IRANILAINEN SADAF, 36, HELSINGIN SANOMAT 8.10.
Ihmiset itkevät sortoa ja riistoa, huutavat apua maan mahtavien vallan alla.
VANHAN TESTAMENTIN JOBIN KIRJA 35:9
Seuraava lehti ilmestyy 3.11.
KANNEN KUVA: SUVI ELO
kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
KUVITUS: ANSSI RAUHALA”RAUHA ON SITÄ, ETTÄ KONFLIKTIT PYRITÄÄN MIELUUMMIN RATKAISEMAAN KUIN VOITTAMAAN VAHVEMMAN OIKEUDELLA.
Trumpetisti Verneri Pohjola, 44, virittää itsensä maastopyöräilemällä ja juoksemalla hampaat irvessä ylämäkeen.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄMiten kuvailisit itseäsi jazztrumpetistina?
– Trumpettisoundini on ehkä kuulaam pi ja laulavaisempi kuin yleensä. Toisaalta saan monenlaisia ääniä aikaan. Soittotapani ei ole niinkään matemaattisen tietoinen, vaan haen vahvoja tunnelmia ja läsnäoloa joskus yksinkertaisten kin asioiden kautta. Tietysti välillä tykkään olla tarkoituksella äkkiväärä. Koen, että trumpettini ääni on oma ääneni. Sillä pystyn ilmaisemaan asioita, joita en sanoilla tai muilla keinoilla pysty.
– Merkittävä päätös itseni kannalta oli, kun lopetin 2000-luvun vaihteessa keikat, jotka ei vät olleet minulle musiikillisesti palkitsevia. Pari vuotta päätökseni jälkeen keikkoja oli vä hän, mutta se vapautti aikaa harjoittelulle ja säveltämiselle. Nykyään on sillä tavalla hyvä tilanne, että voi joutua miettimään, mi hin mieluisaan työtehtävään ehtii sitoutua.
2Oliko aikoinaan päivänselvää, että sinusta tulee muusikko?
– Vielä Sibelius-Akatemiassa opiskel tuanikin yritin keksiä muuta työtä kuin soittaminen. Otin musiikin tekemisen liian henkilökohtaisesti. Sittemmin olen huomannut, että juuri se on voimavarani. Totta kai taiteilijat ottavat omaan työhönsä kohdistuvat paineet – itse luodut, ympäristön luomat tai kuvitellut – tosi henki lökohtaisesti.
– Muusikolla minuus rakentuu aika paljon oman soiton kautta. Jos kokee, ettei suoriudu haluamallaan tavalla tai niin kuin kuuluisi pys tyä tekemään, se vaikuttaa herkästi koko mi nuuteen.
3Miten pysyt soittovireessä?
– Pelaan fudista ja ajan maasto pyörällä. Jos en pääse liikkumaan kunnolla, stressaannun. Jotain sellaista alkukantaista minussa on, että pari kertaa viikossa pitää päästä purkamaan fyysistä energiaa. Kun juoksee hampaat irvessä ylämäkeen niin kovaa, että tuntuu vähän pahalta, sen jälkeen vapautuu.
– Tämänkaltainen ”ärinämiehisyys” ei tun nu sopivan nyky-yhteiskuntaan, enkä itsekään haluaisi sitä, mutta sellainen elementti mi nussa on. Miellän sen positiiviseksi fyysisek si aggressioksi. Jos se patoutuu sisälleni, tunne voi helposti muuttua masennukseksi.
– Suhteeni kirkkoon on pitkä. En ole kirkon toiminnassa mitenkään aktiivinen, mutta vanhempieni suvuissa on oltu. Niin olen päässyt sivusta seuraamaan kirkon asioita.
– Olen harjoitellut paljon kirkoissa ja esiin tynyt niissä usein. Trumpetistia tilataan se kä häihin että hautajaisiin. Esiintymiseni ovat vahvasti ainutkertaisia, varsinkin, kun pää asiallisin ilmaisukeinoni on improvisaatio.
– Lapset. Pyhää on ihmisen vastuu pienemmästä. Kaikki muu elämässä on neuvoteltavissa, mutta tästä ei voi tinkiä. ■
Kuvittele seuraava kohtaus: Daavid joutuu pakene maan, koska appiukko Saul on uhannut tap paa hänet. Lankomies Jonatan etsii Daavi din käsiinsä. He itkevät ja suutele vat toisiaan.
Näitkö mielessäsi lempeän poskipusun vai kiihkeän kielisuudelman? Tilanne on Vanhasta testamentista. Siitä, suutelivatko ihmiset tuohon aikaan toisiaan yleensä huulille vai poskelle, ei ole juurikaan johtolankoja.
– Raamatussa käytetään vain suudella-verbiä, eli kumpikin ta pa on mahdollinen, sanoo Hel singin yliopiston Vanhan testa mentin eksegetiikan professori Martti Nissinen
– Meistä suulle suuteleminen tuntuu eri tyisen intiimiltä, muttei se välttämättä ollut siinä maailmassa sitä, Nissinen kertoo.
Daavidia ja Jonatania on toisinaan pidetty homoparina, mutta Nissisen mukaan teksti ei sano tätä suoraan.
– Kohtauksessa on paljon tunnetta, mutta luki ja päättelee itse, onko mukana erotiikkaa vai ei, Nissinen sanoo.
Raamatussa suutelukohtauksia on useita. Useimmissa tapauksissa suudelmia vaihtavat miehet. Muutama naistenkin välinen pussailu kohtaus löytyy.
Harvinaisimpia ovat miehen ja naisen väli set selkeästi eroottiset suudelmat, ja niitä löytyy vain Laulujen laulusta.
Suurin osa Raamatun suudelmista on terveh dyksiä. Niitä annetaan yleensä perheenjäsenten ja ystävien kesken.
SUUTELEMISTA KÄYTETÄÄN Raamatussa myös yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden luojana.
– Uudessa testamentissa Paavali käskee kirjeis sään seurakuntalaisia tervehtimään toisiaan py hällä suudelmalla, Nissinen kertoo.
Myös hyvästit sinetöidään Raa matussa suudelmal la. Vainajaa siellä suu dellaan kerran, kun Joosef kumartuu kuolleen isänsä Isra elin ylle ja suutelee hänen kasvojaan.
– Suudelman tunnetaso riippuu tilan teesta. Kun ihmiset rakastavat toisiaan, suu delmassa on enemmän tunnetta. Jos ero on kipeä, mukana ovat ikävä ja kaipuu, Nissinen sanoo.
Raamatussa esiintyy myös rituaalisia suudel mia.
Fyysiset tervehdykset eivät kuulu evankelisluterilaisen kirkon rituaaleihin. Ortodoksises sa kirkossa sen sijaan suudelmalla on keskeinen merkitys.
– Seurakuntalaisten keskinäinen pussaaminen on pääasiassa karissut pois, mutta papit suutele vat edelleen toisiaan liturgiassa, kertoo metropo liitta Ambrosius, joka on Helsingin ortodoksisen hiippakunnan emerituspiispa.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK
Pappien välistä suudelmaa kutsutaan rauhan suudelmaksi, ja se annetaan juuri ennen uskon tunnustusta.
Sovintosunnuntain eli laskiaissunnuntain eh toopalveluksessa papisto piispasta alkaen suute lee koko seurakuntaa yksitellen.
Myös seurakuntalaiset voivat suudella toisiaan ja onnitella näin ehtoollisesta.
– Halaaminen ja pussaaminen ovat toi sen kokonaisvaltaista kohtaamista. Ne rakentavat vahvasti yhteisöllistä identiteettiä, Ambrosius sanoo.
Ortodoksit suutelevat myös ikoneja ja reliikkejä eli pyhäin jäännöksiä.
– Suudelma on silloin pyhän kohtaamisen ja pyhän kosketuksen merkki, Ambrosius kertoo.
Jos ikonia tai reliikkiä ei ha lua suudella, voi seurakun talainen ku martaa kun nioituksen merkiksi.
Ortodoksissa hautajaisissa arkku on tapana pitää auki, ja surijat suutelevat vai najaa kevyesti otsalle tai vaina jan rinnalla olevaa ikonia.
”RAKKAUS, yhteenkuuluminen ja kunnioitus kuvaavat sekä Raamatun että ortodoksisessa kirkossa käytössä olevien suudelmien merkitystä.
Martti Nissiselle Vanhan testamentin sananlas ku ”Kuin suudelma suulle on suora vastaus” ki teyttää suudelman olemuksen.
– Mielestäni se kuvaa hyvin suutelemiseen liit tyvää rehellisyyttä ja sitä, että suudellessa ihmi nen asettuu paljaaksi ja alttiiksi toiselle, Nissinen sanoo.
Juuri tämän vuoksi Raamatun tunnetuin suu delma, tervehdykseksi naamioitu Juudaksen suu delma, on niin kammottava.
– Tuossa Juudaksen Jeesukselle antamassa suudelmassa pelataan emotionaalisilla sivumer kityksillä. Näin siitä tulee erityisen paha ja luotta muksen pettämisen alkukuva, Nissinen sanoo. ■
Viimeaikaiset kauhistuttavat tapaukset ovat nostaneet huomion polttopisteeseen nuorisotyön – ja koulun, kirkon ja yhdistykset.
Eikö koulujen kasvatustyöllä ole mitään merkitystä? Lapset oli vat koulussa monta vuotta ja kuusi päivää viikossa. Tulos: entistä pitemmät viinajonot, entistä kauhistuttavammat viinalaskut – lä hes 3 000 miljoonaa – ja entistä suurempi naisten ja nuorten juo pottelu. Kylmien numeroitten heittämä valokeila paljastaa verille raastetun omatunnon polttavaa tuskaa.
Tuossa joukossa on nuorukaisia, jotka eivät vielä ole rintama kelpoisia, ja nuoria naisia, joiden kehitysvuodet kuluivat tanssisaleissa silloin, kun heidän olisi pitänyt valmistautua elämäntehtäväänsä.
Helsingin pojillamme on eräs valitettava puute: he eivät saa kasvaa työn keskellä. Maalaispojat sen sijaan kasvavat isiensä jaloon ammattiin.
Kova kuri ja kova työ ovat kaksi tehokasta kasvatuskeinoa. Koulu takoo tietoa, tietoa, tietoa. Koulun teho pojan aktiiviseen olemukseen ei luo sitä luonnetta, minkä työ voi kodin opastama na antaa.
Lyhennelmä Sulo Karpion artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungin edeltäjässä, Helsingin Kirkkosanomissa, sotavuonna 21.5.1943. Sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.
Suudellessa ihminen asettuu paljaaksi ja alttiiksi toiselle.
”Lapsi ei ole aikuisen tukipilari. Kun aikuista huolettaa, hänen pitää hakea tuki aikuisista.”
LUE SARI HELININ JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROTHANS
Häät ennen hautajaisia -elokuva on draamakomedia. Sen tyylilajin käsikirjoittaja ja dramaturgi Leo Viirret tuntee omimmakseen.
Elokuvaa sävyttää lämmin huu mori, ja samalla siinä on syvälli nen ja vakavakin pohjavire.
Viirret on aiemminkin käsitellyt kuolemaa, mutta uudessa elokuvassa koko tarina kietoutuu sen ympärille.
ELOKUVAN PÄÄHENKILÖT ovat hääsuunnittelija Joanna (Iina Kuustonen) ja hänen vastapari naan hautausurakoitsija Sakke (Antti Luusuan niemi). Heidän arki- ja juhlaympäristöönsä kuu luu kirkko.
Kun pari on menossa naimisiin, Joanna haluaa juhlavat häät. Käsikirjoittajalle ei tullut mielen kään, että vihkiminen tapahtuisi maistraatissa.
– Siviilivihkimyskin voi tietenkin olla juhlava, mutta kyllä minusta oli kiva mennä aikanaan kir kossa naimisiin, Leo Viirret kertoo.
Ja koska on kirkko, löytyy myös pappi, jota näyttelee Joonas Nordman. Hänen hahmon sa on ymmärtävä, ystävällinen ja avarakatseinen – ei siis yhtään maalaiskomedioissa nähty, lipe rit liehuen talosta toiseen rientävä, kahvia ryystä vä karikatyyri, joka liittyy muiden tavanomaisten tyyppien kuten kylähullun ja juopon kavalkadiin.
– Mahdollisuuksia olisi ollut enempäänkin has sutteluun, mutta en nähnyt tarvetta sellaiseen. Draamakomediassa hahmojen pitää olla sekä hauskoja että samaistuttavia, Viirret sanoo.
Ehkä Nordmanin pastorissa on jotain samaa kuin niissä papeissa, joita Viirret on tavannut las
tensa rippikoulun riennoissa Lauttasaaren kir kossa.
– Voin sanoa, että siellä meininki on mahtava: bändi soittaa pop-biisejä ja papit ovat avarakat seisia. Asenteena on, että kaikki ovat ookoo sel laisina kuin ovat, Viirret kertoo.
KUOLEMAN TODELLISUUS ja elämän arvaamat tomuus näkyvät elokuvassa, ja Leo Viirret on ko
kenut ne myös omassa elämässään, sillä hän me netti kummankin vanhempansa peräjälkeen ly hyen ajan sisällä. Tätä taustaa vasten: mitä kä sikirjoittaja haluaa tuoreen elokuvan tarinalla katsojalle kertoa?
– Ehkä muistuttaa siitä, että aikamme on ra jallinen. Me emme voi varmasti tietää, mitä kuo leman jälkeen tapahtuu. Sen tiedämme, että nyt elämme tätä elämää täällä, Viirret pohtii. ■
81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)
Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Painos 340 000. Osoitteellisena jake luna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsen talouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoi tuksen perusteella. Jos osoit teessasi on virhe tai et halua leh teä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jäikö lehti tulematta? Haluat ko antaa jakelusta muuta palau tetta? Ota yhteyttä sähköpostit se osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN 0356-3421
Leo Viirret hyvästeli lyhyen ajan sisällä kummankin vanhempansa. Kuoleman todellisuus ja elämän arvaamattomuus ovat yhä vahvasti hänen mielessään.Tuoreessa elokuvassa hääsuunnittelijan ja hautausurakoitsijan rakkaustarinaa todistavat tunnelmallinen kirkko ja ymmärtäväinen pappi.
TEKSTI OUTI LAULAJAINEN KUVA JOONAS BRANDT
Seitsemänkymppinen piispa emerita Irja Askola on huomannut elämän haurauden ja rajallisuuden. Hän on myös yhä vahvemmin kokenut, että tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen välillä on vain ohut verho.
TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINENM uistot ovat epätarkkoja ja poh jautuvat osaksi siihen, mitä su kulaiset myöhemmin ovat ker toneet. Niissä on sunnuntai aamu. Muutaman vuoden ikäinen Iri-tyttö kulkee Lap peenrannan kadulla käsi kädessä Toivo-isänsä kanssa. He ovat menossa kirkkoon.
– Myöhemmälle hengellisyydelleni, ja myös it setunnolleni, on ollut merkitystä sillä, että isä yl peänä kuljetti minua ja halusi jakaa kanssani sen, mikä hänelle oli tärkeää, kertoo Helsingin piispa emerita Irja Askola nyt.
Lapsuuden muistot ovat nousseet Askolan mieleen siksikin, että hänestä on lyhyessä ajassa tehty kaksi kirjaa. Niistä uudempi, Heli Pruu kin kirjoittama muistelmateos Sydänten piispa Irja Askola (Tammi) ilmestyi viime viikolla.
Kun Irja oli juuri täyttänyt kahdeksan, hänen isänsä sai sydänkohtauksen ja kuoli.
– Se jätti suuren aukon ja käsittämättömän tuskan. Jäljelle jäi kuitenkin kummallisella ta valla myös jonkinlainen hengellisyyden aavis tus. Vaikka en niin pienenä tietenkään ymmär tänyt mitään siitä, mitä kirkossa puhuttiin, jo kin tuntu tuonpuoleisuudesta tarttui minuun jo silloin.
Hän muistelee, että isän kuolema oli suvun ai kuisillekin vaikea asia, eivätkä he osanneet käsi tellä sitä lasten kanssa. Isän kuoltua Irja oli vii kon verran korkeassa kuumeessa ja huusi tahto vansa isin luokse. Enää hän ei muista, missä ajat teli isänsä olevan – se kuitenkin oli selvää, että isä oli lopullisesti poissa.
Isä jätti kuollessaan velkoja, joista selvitäk seen Kerttu-äiti ja tyttäret joutuivat muuttamaan Lappeenrannan keskustasta Lauritsalaan. Vaikka matkaa entiseen kotiin oli vain viitisen kilomet riä, kaikki lasten elämässä muuttui.
SILLOISEN LAURITSALAN seurakunnan pyhäkou lua ja lähetyskerhoa on kiittäminen siitä, mitä Ir ja Askola tänäkin päivänä ajattelee Jumalasta ja miten hän lukee Raamattua. Ehkä siitäkin, että hän päätyi kirkon töihin ja lopulta Suomen en simmäiseksi naispuoliseksi piispaksi.
– Kun uudella paikkakunnalla ujona ja häm mennyksissä kävelin seurakunnan kerhoon, ai kuiset olivat minulle niin ihania. Ajattelin, että jos aikuiset kirkossa ovat tällaisia, niin varmaan Jumalakin on kiva ja ystävällinen. Ja tästä jumala kuvaa koskevasta oivalluksestani pidän edelleen kiinni, Askola kertoo.
– Se on saanut minut kysymään, millainen ku va Jumalasta muodostuu, kun muut ujot ja arat, kipujensa ja haavojensa kanssa painiskelevat ih miset kohtaavat kirkon työntekijän tai seurakun talaisen. Saavatko he sellaisen käsityksen, että Ju malakin on ystävällinen, armahtava ja huolehti va? Vai onko kuva Jumalasta oppia opettava, tuo mioita langettava tai suorastaan välinpitämätön?
Pyhäkoulun lämmin ja hyväksyvä ilmapiiri eli mielessä silloinkin, kun Askola lukiolaisena miet ti ammatinvalintaansa.
– Minulla oli nuorena hyvin naiivi ajatus, että koska kirkko on antanut minulle niin paljon, pe lastanut minut elämälle ja antanut mielekästä te kemistä ja turvaa, minun ikään kuin kuuluu mak saa se takaisin menemällä kirkkoon töihin.
Myös Askolan viehtymys Raamatun kertomuk siin ja usko kertomuksellisuuden voimaan on py häkoulun perintöä. Myöhemmin feministiteolo gia sai hänet kiinnostumaan erityisesti Raamatun naisista ja heidän selviytymistarinoistaan.
– Pyhäkoulussa tutustuin Moosekseen, mut ta kukaan ei kertonut minulle hänen siskostaan Mirjamista, joka myös oli johtaja. Tiesin kyl lä Paavalin, mutta en Lyydiaa, joka oli taitava lii kenainen ja Paavalin työtoveri. Feministiteolo
gian ansiosta aloin nähdä heidät elävinä ihmisinä omassa kontekstissaan.
– Tosi ihmisenä myös Jeesus on yksi Raamatun henkilöistä. Minulle hän on esikuva siinä, minne hän meni, keitä tapasi ja millaisessa vuorovaiku tuksessa oli ihmisten kanssa. Hän on eräänlainen navigaattori, joka osoittaa minulle reitin.
JOULUN AIKAAN 1985 Irja Askolan äiti oli sairaa lassa saatuaan aivoverenvuodon, ja Askola oli matkustanut Lappeenrantaan ollakseen äitin sä lähellä. Eräänä yönä sairaalasta soitettiin, että loppu on lähellä, ja Askola ajoi taksilla läpi hiljai sen kaupungin äitinsä luokse.
Kuolinvuoteellaan äiti avasi silmänsä ja kohot tautui eteenpäin.
– Äiti sanoi jotakin sellaista kuin ”minä läh den nyt, minä tulen”. Hän puhui jo tuonpuolei suuteen. Tuonpuoleisuuden kutsu oli niin kau nis ja selvä. Minusta tuntui, että ihan näin, kuin ka hänen sielunsa lähti lentämään pimeään yö hön, joka yhtäkkiä tuntui valaistulta, Askola kertoo.
– Joku voi ajatella, että tämä on minun mieli kuvitustani, mutta ei se kyllä ole. Hyvin saman
lainen kokemus minulla oli myöhemmin erään ystäväni kuolinvuoteen äärellä.
Askola miettii, että jos usko ei olisi ollut osa hä nen elämäänsä jo lapsuudesta asti, äidin kuoleman kauneus olisi luultavasti saanut hänet tulemaan us koon. Pian hän kuitenkin syöksyi syvään kriisiin.
Hän seisoi tammikuun pakkasissa avoimen haudan äärellä ja katseli, kuinka äidin arkku pei tettiin multaan.
– Mielikuvitukseni laukkasi. Mietin, mitä äidin ruumiille tapahtuu, kun routa sulaa. Ajattelin ma toja ja hyönteisiä. Se oli vapisuttavaa ja oksettavaa.
Siinä hetkessä koko kristinusko tuntui vain ih misten kuoleman edessä keksimältä lohdulta. Su ru äidin kuolemasta ja uskonkriisi jatkuivat ko ko kevään.
KOKEMUKSET KUOLEVIEN lähellä ovat saaneet Ir ja Askolan vakuuttuneeksi siitä, että tämänpuo leista ja tuonpuoleista ei erota mikään betoni muuri. Niiden välillä on vain verho, joka on hau ras ja aika ajoin läpinäkyväkin.
Välillä verho raottuu, ja pyhän tuoksun voi aa vistaa ja tuntea myös tavallisessa arjessa. Askola kutsuu sitä hengelliseksi aistiherkkyydeksi.
– Minulle hengellisyys on osa olemusta. Olen hengellinen päälaelta varpaisiin saakka. Hengel lisyys ei toteudu vain keskiviikkona raamattupii rissä tai sunnuntaina messussa, vaan se on osa identiteettiäni. Se ei ole vain oma suloinen peh moleluni, joka tuo turvaa, vaan toivon, että se vaikuttaa arvovalintoihini, kulutustottumuksii ni ja siihen, miten suhtaudun erilaisiin ihmis ryhmiin.
– Hengellisyyttä voi olla vahvasti myös siellä, missä me hengellisyyttä työksemme opettavat
emme sitä tunnista. Yhdelle se löytyy luonnos ta, toiselle kalareissulta. Jollekulle taide-elämys voi olla hengellinen kokemus, toiselle ihan vain viipyily. Hengellisyyttä voi olla sekin, että kokee jonkun välittävän. Pohjimmiltaan hengellisyys on ihmettelyä.
HAASTATTELUA EDELTÄVÄNÄ päivänä Irja Askola on ollut muiden Helsingin hiippakunnan pap pien kanssa niin kutsutussa synodaalikokoukses sa, jonka aiheena oli pelastus. Hänen mieleensä on jäänyt erityisesti runoilijapappi Risto Oikari sen alustus aiheesta.
– Oikarinen sanoi jotenkin niin, että pelastus on sitä, että ojennamme kätemme siihen suun taan, missä Jumalan käsi on jo odottamassa. Kun Jumalan käsi ja meidän kätemme kohtaavat, siinä tapahtuu se jokin.
– Keskustelimme siitä, että yleensä pelastuk sesta puhutaan pelastumisena jostakin, esimer kiksi pahan vallasta. Itse ehdotin, että entä jos kysyisimmekin, mihin me pelastumme. Toivo al kaa siitä, kun ojennamme kätemme kaipaavan uskon suuntaan.
Askola lisää, että hänelle pelastus on salai suus, josta voi puhua vain varovasti, pienin kir jaimin. Niin kuin uskon ja oman hengellisyyden löytäminen myös pelastus voi toteutua monella tavalla, eikä sitä toinen ihminen voi ulkopuolelta komentaa. Se on Jumalan lahja.
– Minulle pelastus merkitsee luottamuksen saamista ja luottamukseen turvautumista. En ole yksin. Jumala on luonut minut tänne ja pitää jol lakin tavalla minusta myös huolta. Hän ei vaadi täydellisyyttä vaan ymmärtää keskeneräisyyteni ja tarjoaa anteeksiantoa.
– On aika paljon kristittyjä, jotka asettavat toi sille kaikenlaisia ehtoja ja edellytyksiä. Monella on kokemuksia siitä, ettei ole oikealla tavalla us kossa. Mutta Jumala on keskeneräisten ihmisten Jumala.
JOULUKUUSSA IRJA ASKOLA täyttää 70 vuotta. Tänä keväänä hän vetäytyi useammaksi kuukau deksi julkisuudesta vakavan sairauden vuoksi. Keväällä 2020, pandemian alkuvaiheessa, hän sai koronatartunnan, joka sulki hänet kotiin lähes kolmeksi kuukaudeksi.
– Kun silloin oksentelin kovassa kuumeessa, ajattelin, että tällainen sairaus ei kyllä yhtään vahvista uskoani. En jaksanut rukoillakaan. Sil loin oivalsin jotakin esirukouksesta ja koin sen voiman. Kristinuskohan on yhteisöuskonto, ja kun sairaana olin todella heikko lenkki, yhteisö ja sen yksittäiset jäsenet rukoilivat puolestani.
Askola on huomannut, että seitsemänkymp pisenä elämän hauraus ja rajallisuus ovat tulleet aivan eri tavalla konkreettisiksi kuin nuorem pana.
– Vielä työvuosina minusta tuntui, että kaik kea jaksaa. Nyt täytyy sanoa, että enää ei vain jaksa niin paljon. Toivon, että osaisin havahtua siihen, että olen jo ikääntynyt ihminen, jonka pi tää hidastaa vauhtia. Ja että osaisin ottaa hidasta misen tähän ikäkauteen kuuluvana lahjana ja an taa itselleni luvan lepoon. ■
Keskustelutilaisuus Irja Askola – Sydänten piispa tasa-arvon äänenä to 27.10. klo 19-21 Fokuksessa (kauppakeskus Triplan 5 krs). Heli Pruuki kertoo kirjansa pohjalta Askolan elämänvaiheista, ajatusmaailmasta ja siitä, miten tästä tuli Helsingin hiippakunnan piispa.
– Pyhä Henki hipaisee silloin, kun vaikeuksien keskellä löytää voimaa tai jokin oivallus avaa tietä eteenpäin, Irja Askola sanoo.
”
Kun kovassa kuumeessa en jaksanut rukoillakaan, oivalsin jotakin esirukouksesta ja koin sen voiman.
Kirkko ja kaupungin kolumnistina aloittava Mikko Ketola tutkii poliittisen vallan ja uskonnon välisiä kytköksiä eri maissa. Vapaa-ajallaan hän käsikirjoittaa kirkkohistoriaan pohjautuvaa seikkailusarjakuvaa.
TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄUkraina taistelee nyt pahaa vas taan.
Näin sanoo Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon pää mies, suurarkkipiispa Sviatoslav Shevchuk, joka käsittelee video viesteissään Venäjän aloittaman suursodan tilan netta. Shevchuk on julkaissut katsauksiaan lähes päivittäin jo yli 230 vuorokautta jatkuneen sodan ajan, ja kirkkohistorian lehtori Mikko Ketola on seurannut niitä alusta lähtien.
– Katsaukset ovat hyvin realistisia. Samalla Shevchuk taustoittaa tilannetta myös teologises ti, ja videolla on mainittu esimerkiksi demonit. Hänellä on varsin selkeä käsitys Venäjästä ja Mos kovan patriarkan Kirillin johtamasta ortodoksi sesta kirkosta, Ketola sanoo.
Kirkkohistorian tutkijana Ketolaa kiinnostavat erityisesti uusimman ajan tapahtumat sekä us konnon ja kansainvälisen politiikan väliset kyt kökset. Nämä mielenkiinnon kohteet näkyvät myös teologiaa ja kulttuuria käsittelevässä Varti ja-verkkolehdessä, jota Ketola päätoimittaa yh dessä dosentti Matti Myllykosken kanssa.
Ketola kertoo, että Venäjän hyökkäys siirsi tuonnemmaksi Vartijaan suunniteltua teemanu meroa, jonka piti käsitellä Ukrainan pääkaupun kia Kiovaa.
– Ukraina on yksi maailman mielenkiintoisim mista paikoista maan kirkollisen monimuotoi suuden vuoksi. Ei käy aika pitkäksi, kun sitä tar kastelee.
MOSKOVAN PATRIARKKA Kirill on luvannut Uk rainassa kaatuville venäläisille sotilaille syntien anteeksiannon näiden antaman uhrin vuoksi. Mikko Ketolan mukaan Ukraina on Kirillille ”ki peä paikka”, sillä Moskova oli menettänyt otet taan Ukrainan kirkollisesta elämästä jo ennen helmikuussa alkanutta laajamittaista sotaa.
– Vuonna 2019 Ukrainaan syntyi itsenäinen ortodoksinen kirkko, ja nykyisen sodan vuoksi myös Moskovan patriarkaatin alainen ortodoksi nen kirkko on ottanut etäisyyttä Moskovaan.
Ennen sotaa Moskovan kirkollisella johdolla oli tärkeä rooli ”venäläisen maailman” rakenta misessa, mutta Ukrainassa sen valta on nyt lopul lisesti mennyttä. Ketolan mukaan Moskovan täh ti on sodan vuoksi laskussa koko ortodoksisessa maailmassa.
Myös tutkijalle on ollut hämmentävää seurata, miten kritiikittömästi patriarkka Kirill on hyväk synyt Venäjän sotatoimet.
– Vaikka on ollut tiedossa, että Kirill kuu luu Vladimir Putinin lähipiiriin, olisin odotta nut häneltä edes vähän hillitympää kielenkäyt töä. On jännä nähdä, herääkö Moskovan patriar kaatissa katumusta, jos Venäjä häviää aloittaman sa sodan.
Ukraina on Ketolan mukaan selvästi keskimää räistä uskonnollisempi eurooppalainen maa, jos sa kristilliset kirkot yhdistävät ihmisiä ja kansalai set luottavat niihin.
– Sodan aikana kirkot ovat olleet Ukrainassa tärkeitä humanitaarisen avun kanavia. Kun so
ta joskus päättyy, niillä on merkittävä rooli maan jälleenrakentamisessa, Ketola sanoo.
USKONNON JA POLITIIKAN tiivis yhteys näkyy myös Yhdysvalloissa, jossa valkoinen kristillinen nationalismi on nouseva liike. Poliittisen oikeis
– Näyttää siltä, että nouseva kansalliskiihko vie helposti myös kirkot mukanaan, yli opistonlehtori Mikko Ketola sanoo.
ton ja oikeistolaisen uskonnollisuuden välinen sidos on Mikko Ketolan mielestä epäterve.
Esimerkiksi konservatiivista protestanttista kris tittyä tarkoittanutta sanaa evankelikaali on alettu käyttää yleisesti republikaaneihin samastuvista ih misistä, vaikka näiden uskonnollinen tausta olisi ei-kristillinen. Toinen muutos on tapahtunut siinä, että monet kristillisen nationalismin edustajat pi tävät konservatiivisten arvojen puolesta liputtavaa Putinin Venäjää esimerkillisenä maana.
– Kristillisen nationalismin täysin kritiikit tömässä suhtautumisessa presidentti Donald Trumpiin on jotakin samaa kuin Moskovan patri arkaatin tuessa Putinin hyökkäyssodalle. Millään muulla ei näytä olevan väliä kuin sillä, että tämä poliittinen johtaja on ”meidän puolellamme”.
Mikkeliläinen Leila, 62, vaihtoi palkittuun cura MIN-niveltuotteeseen keväällä 2021 ja yllättyi todella positiivisesti! Nivelet voivat nyt hyvin ja Leila pystyy urheilemaan päivittäin.
- Koska se oli tutkittu ja turvallinen, ajattelin ihan mielenkiinnosta kokeilla sitä. Kun olin syönyt curaMIN-niveltuotetta kolmen kapselin päivävauhtia, huomasin pian että tästähän on apua nivelteni liikkuvuuteen.
Ketolan mukaan kristillistä nationalismia se littää kaksi trendiä, jotka jäävät helposti pii loon. Uutisissa Yhdysvallat näyttäytyy lähes ääri uskonnollisena valtiona, mutta todellisuudes sa se maallistuu suunnilleen samaan tahtiin kuin Suomi. Kolme kymmenestä amerikkalaisesta ei ole enää sitoutunut mihinkään uskontokun taan. Samaan aikaan käynnissä on väestöllinen muutos, jossa valkoihoisten osuus Yhdysvaltojen väestöstä pienenee.
– Kristilliset nationalistit eivät pysty enää tur vaamaan valta-asemaansa demokraattisin kei noin, ja sen vuoksi he turvautuvat Trumpin aja miin autoritaarisiin keinoihin.
TELEVISION KATSOJILLE Mikko Ketola on tullut tutuksi katolisen kirkon ajankohtaisten ilmiöiden kommentaattorina, ja hän aikoo käsitellä pitkä aikaista tutkimuskohdettaan myös Kirkko ja kau pungin kolumnistina. Tämän haastattelun lopuk si Ketola haluaa kuitenkin puhua sarjakuvista.
Samoihin aikoihin, kun Vaasassa lukiota käy nyt Ketola pohti teologian alan yliopisto-opinto ja, hän hankki kaikki Tintti-sarjakuvat kesätyös tä saamillaan tienesteillä. Kummankin valinnan onnistumisesta kertovat neljä sarjakuva-albumia, jotka ovat syntyneet yhteistyössä kuvittaja Anssi Rauhalan kanssa. Niissä seikkailee Ketolan ku vitteellinen kollega, kirkkohistorian professori Anni Isotalo.
Ketola hymyilee kertoessaan, että hän parhail laan viimeistelee viidennen Anni Isotalo -sarjaku van käsikirjoitusta.
– Tarina lähtee liikkeelle Pohjanmaan mysti koista, jotka käänsivät 1700- ja 1800-luvuilla kes kieurooppalaisten uskonnollisten vaikuttajien tekstejä suomeksi. ■
Lue Mikko Ketolan ensimmäinen kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.
- Muita niveltuotteita ja Tens-laitetta en ole enää tarvinnut. Nyt saan nukuttua yöni entistä paremmin, koska niveleni tuntuvat mukavilta. curaMIN on ollut loistava tuki nivelterveydelleni.
curaMIN-valmisteen teho perustuu kahden tutkitun uutteen yhteisvaikutukseen: BCM95® maailman dokumentoiduin kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä sekä Bospure® -boswelliauute, joka tukee ni velten liikkuvuutta ja mukavuutta. Valmisteella on maailmanlaajuisesti miljoonia tyytyväisiä käyttäjiä.
sekä muista terveys- ja verkkokaupoista kautta maan
”On jännä nähdä, herääkö Moskovan patriarkaatissa katumusta, jos Venäjä häviää sodan.
Ihminen on tehnyt pimeästä asuinsijan pahalle ja pelottavalle. Pimeys on myös kielikuva, jonka avulla voi puhua vaikka tietämättömyydestä tai Jumalan poissaolosta.
TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT FRANCISCO DE GOYA / WIKIMEDIA COMMONS / ALAMY
Kuvittele syysilta suomalaisella maa seudulla aikaan ennen sähkövalo ja. Pimeä ulkona on täynnä outoja ääniä – ja ehkä outoja kulkijoitakin. Tietoa on vähän, mielikuvitusta ja vuosisatojen ajan suullisena välitty nyttä tarinaperinnettä sitäkin runsaammin.
Tuolloin pimeyttä kansoittivat olennot, jois ta harva nykypäivänä on kuullut. Oli esimerkik si kouko, eräänlainen mörkö tai peto, jolla pelo teltiin lapsia. Oli liekkiö, metsässä liikkuvia ihmi siä kiusaava henki, joka pääsi 1600- ja 1700-lu vun raamatunkäännöksiinkin. Rahkoi oli asialla aina, kun täysikuu alkoi yö yöltä vähetä ja kado ta pimeään. Huu puolestaan näyttäytyi ihmiselle ennen kuolemaa tai merkitsi ihmisen, jonka lähi sukulainen tulisi kuolemaan.
Perinteentutkija Pasi Klemettinen on vapaut tanut arkistojen kätköistä monia pahoina ja pe lottavina pidettyjä olentoja ja kirjoittanut niistä kirjan Kansanuskon yöpuoli (SKS Kirjat 2022).
– Näitä olentoja piti pitkälti hengissä vanha ky läkulttuuri. On oikeastaan ihmeellistä, että jutut ovat eläneet satojakin vuosia ilman, että niitä on kirjoitettu ylös minnekään. Vielä minun lapsuu dessani 1970-luvulla kerrottiin kummitusjuttuja, Klemettinen kertoo.
Kaikki kansanuskon olennot eivät ole vielä kään kuolleet sukupuuttoon, vaikka niiden kir jo onkin viimeistään 1900-luvulta alkaen vähen tynyt. Syytä vähentymiseen voi etsiä niin tieteel lisestä maailmankuvasta, sähköstä, tiedotusväli neistä, kaupungistumisesta kuin kirkostakin.
Kansanusko ei koskaan ole ollut mikään yhte näinen järjestelmä. Osaltaan siihen on kuulunut esikristilliseltä ajalta peräisin oleva luonnonhen kien kunnioittaminen. Luonnonilmiöitä elollis tettiin ja olentoja oli joka paikassa, osa näkyviä, osa näkymättömiä.
– Tänäkin päivänä monet ihmiset uskovat esi merkiksi siihen, että kuoleman jälkeen vainajan henki viipyy lähistöllä, Klemettinen sanoo.
Monet Klemettisen kirjan kummajaisista ovat elävien maailmassa häiriköiviä vainajia. Suomen lahden ulkosaarilla liikkui hiiteläisiä, jotka käyt tivät seulaa hattunaan tai toisinaan näyttäytyivät päättöminä. Jos sellaisen näki, saattoi halvaantua tai tulla hulluksi.
Kirkkojen ja hautausmaiden liepeillä liikkui kir konväkenä tunnettuja vainajaolentoja. Ne esiin tyivät suurina joukkoina ja saattoivat haista ja ol la jonkinasteisessa hajoamisen tilassa, esimerkik si päättömiä. Kerrotaan, että tämä kirkonväki piti omia öisiä jumalanpalveluksiaan erityisesti joulu na. Joskus ne tarttuivat asuinpaikoiltaan ihmisten mukaan ja kulkivat sitten pitkin kyliä.
Klemettisen mukaan uskomustarinoissa käsi tellään monenlaisia pelkoja ja uhkia, varoitetaan esimerkiksi eksymisestä tai hukkumisesta. Vai najaolentojen avulla tutkaillaan tuonpuoleisen ja tämänpuoleisen rajaa. Hajoavat vainajaolennot kuvastavat myös pelkoa siitä, että kadottaa itsen sä ja muuttuu joksikin toiseksi.
Kuolemanpelkoa ja vierauden ja toiseuden pel koa on ehkä helpompi lähestyä tarinoiden kautta. Silloin kuolemalle voi myös hetkellisesti nauraa.
LAAJALLE LEVINNEET kertomukset vaihdokkais ta ovat Pasi Klemettisen mielestä surullinen esi merkki siitä, kuinka erilaisuutta – ilmeisesti usein kehitysvammaisuutta – on yritetty ymmärtää ja
selittää. Kyse on siitä, että piru on päässyt vaihta maan oman jälkeläisensä ihmislapsen tilalle.
– Aikana, jolloin sairauksien todellisista syistä ei ollut tietoa eikä niihin ollut nykyaikaisia lääk keitä, monien vitsausten uskottiin olevan tauti olentojen aiheuttamia. Kun tiedettiin, kenen tai minkä kanssa oltiin tekemisissä, voitiin ihmiseen tunkeutunutta pahaa hallita ja karkottaa pois de moneiden tapaan. Kansanlääkinnässä potilaita auttoivat paikalliset tietäjät ja muut parantajat.
Yöitkettäjä eli valvottaja on tuttu monissa lap siperheissä – nykyisin tosin puhutaan mieluum min koliikista tai univaikeuksista. Olento saattaa itkettää vauvaa niin kauan, että tästä tulee lopul ta kierosilmäinen. Tarinoiden mukaan kiusa voi olla seurausta siitä, että joku on katsonut lasta pahalla silmällä.
Jotkut ovat yöaikaan kohdanneet maran, jo ka nousee painavana nukkuvan rinnan päälle. Samoin käyttäytyy painajainen. Silloin ihminen havahtuu pahan läsnäolon tunteeseen eikä pys ty liikkumaan tai huutamaan apua. Myös paina jainen kiipeää ihmisen rinnan päälle ja on salva ta hengityksen. Nykyisin tunnetaan unihalvaus eli tila, jossa ihminen unen ja valveen rajalla ko kee ahdistavia asioita eikä pysty liikkumaan tai puhumaan.
pimeyden vastakohtaisuus on yksi hyvin yleinen aistimaailmaan ja kokemuksiin liittyvä metafora, joka esiintyy pitkälti samanlaisena eri kielissä ja kulttuureissa, Jokiranta sanoo.
Raamattua lukiessa pitäisikin hänen mieles tään aina pitää mielessä se, että monissa teks teissä käytetään metaforia eikä niitä voi lukea kirjaimellisesti. Esimerkiksi Jeesuksen vertauk set ovat tällaisia.
– Matteuksen evankeliumissa Jeesus kertoo tai vasten valtakunnan juhla-ateriasta. Ne, joiden oli määrä periä valtakunta, heitetään ulos pimey teen, jossa itketään ja kiristellään hampaita. Sa ma ajatus toistuu myöhemmin vertauksessa ku ninkaanpojan häistä. Usein on ajateltu, että Jee sus puhuu helvetistä, mutta ei metaforan pohjal ta pitäisi lähteä mitään oppia rakentamaan.
METAFORIEN MAAILMASSA pimeydestä on han kala puhua puhumatta myös sen vastakohdasta. Aloitetaan siis valosta. Jutta Jokiranta selailee Raamattuaan ja huomauttaa, että valo mainitaan siellä usein, useammin kuin pimeys. Valo on elä män, johdatuksen ja hyvyyden metafora. Toi saalta se liitetään myös totuuteen ja asioiden pal jastumiseen, jolloin siihen voi sisältyä tuomion elementti.
”Valo yhdistetään tietysti myös Jumalaan. Esi merkiksi Uudessa testamentissa Ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä sanotaan, että Jumala on valo eikä hänessä ole pimeyden häivää. Sen rin nalla elää Jokirannan mukaan kuitenkin toisen lainen, vanhempi perinne. Vanhassa testamentis sa Jumala ilmestyy Siinainvuorella Moosekselle savun keskellä ja pilven sisällä.
– Kun Jumala ilmestyy jollakin pelottavalla ta valla tai häntä kuvataan pimeyden terminologial la, kyseessä on vaarallinen voima. Kuka voi näh dä Jumalan kasvot ja jäädä henkiin?
PERINTEENTUTKIJA PASI KLEMETTINEN– Se, että monet näistä olennoista liikkuvat juuri pimeän aikaan, kertoo siitä, että ihminen on yöllä haavoittuvimmillaan. Pimeys kuoleman ja valo tai aurinko elämän ilmentäjänä ovat ikiai kaista symboliikkaa, syvällä jokaisessa ihmisessä ja koko ihmiskunnassa, Klemettinen toteaa.
KUVITTELE YÖ Lähi-idässä. Nuotion valopiirin ulkopuolella pimeys on melkein käsin kosketelta van sakeaa. Jossain siellä liikkuu petoeläimiä, eh kä rosvojakin. Ero päivän kirkkaaseen auringonva loon on jyrkkä ja kokemus kaikille tunnistettava.
Siksi puhumalla valosta ja pimeydestä voidaan puhua elämästä ja kuolemasta, hyvästä ja pahas ta, oikeasta ja väärästä, totuudesta ja tietämättö myydestä tai onnesta ja ahdistuksesta.
Niin tehdään Raamatussa. Raamatuntutkija Jutta Jokiranta huomauttaa, että kun lähes tytään Raamatun kieltä tai uskonnollista kieltä yleensäkin, tullaan hyvin pian metaforien maa ilmaan. Siinä maailmassa valo ja pimeä ovat pal jon muutakin kuin vuorokauden kiertoon liitty viä ilmiöitä. Eivät ne ole pelkästään tehokkaita, runollisia kielikuviakaan. Jokirannan mukaan ne ovat niin kutsuttuja käsitteellisiä metaforia, joille koko meidän ajattelumme perustuu.
– Käsitteelliset metaforat ovat hyvin kehollisia ja liittyvät siihen, miten me ylipäätään havain noimme maailmaa ja toimimme siinä. Valon ja
– Vanhassa testamentissa on joitakin välähdyk siä, joissa Jahve on myrskyn tuoja ja hänet kuva taan pilvenä tai pimeytenä. Esimerkiksi Toisessa Samuelin kirjassa Daavidin voittolaulussa kuva taan, kuinka Jumala laskeutui alas pimeä pilvi jal kojen alla ja teki majakseen pimeyden. Se on me taforista kieltä, mutta linkittyy myös muinaisen Lähi-idän jumalmytologiaan, Jokiranta kertoo.
Hän arvioi, että ehkä Siinainvuoren pelotta va Jumala näkyy myös kertomuksissa Jeesuksen kuolemasta. Evankeliumien mukaan silloin tuli pimeys maan ylle.
– Vai kuvataanko niissä sitä pimeää hetkeä, jolloin tuonelan maailmat murtautuvat tähän to dellisuuteen? Jokiranta pohtii.
UUDESSA TESTAMENTISSA pimeyttä ja valoa metaforana käytetään Jutta Jokirannan mukaan usein silloin, kun puhutaan kääntymyksestä: sil loin tullaan pimeydestä valoon, valo ulottuu sy dämiimme asti, Jumala valaisee sydämet.
Jokiranta tunnistaa tällaisessa ajattelussa kai kuja antiikin filosofin Platonin kuuluisasta luola vertauksesta. Platon rinnastaa tämän näkyvän maailman luolaan ja tietämättömät ihmiset luo laan kahlittuihin vankeihin, jotka katsovat sei nällä liikkuvia varjoja. Ne ovat ainoa todellisuus, jonka he tuntevat.
Monet ovat nähneet kreikkalaisen fi losofian vaikutusta myös Johanneksen evankeliumissa, varsinkin sen alussa. Sii nä valo loistaa pimeydessä eikä pimeys
Tänäkin päivänä monet uskovat, että kuoleman jälkeen vainajan henki viipyy lähistöllä.
ole saanut sitä valtaansa. Jokiranta sa noo, että niin kauas ei tarvitse mennä vaan kaksijakoisuus on voinut siirtyä var haiskristillisyyteen juutalaisuudestakin.
Pimeyden ja valon vastakkainasettelu on vah va varsinkin Qumranin teksteissä, jotka löydet tiin 1940–50-luvuilla Kuolleenmeren läheisyy dessä sijaitsevista luolista. Suurin osa käsikirjoi tuksista on peräisin vuosien 200 eKr. ja 100 jKr. väliseltä ajalta. Ne kertovat kristinuskoa vanhem masta juudealaisesta yhteisöstä ja tuon ajan juu talaisista uskomuksista.
– Qumranin teksteissä on pimeyden enkeli, josta joskus puhutaan eksytyksen enkelinä. Valo ja pimeys mainitaan loppujen lopuksi aika har vassa tekstissä, mutta esimerkiksi kuva valon ja pimeyden lapsista on niin voimakas, että se jää helposti mieleen, Jokiranta kertoo.
Mystiikan teologiassa tuollaista tilaa kutsutaan ni mellä sielun pimeä yö. Nimi on peräisin 1500-lu vulla eläneeltä espanjalaiselta munkilta Ristin Johannekselta. Vaikka pimeään yöhön pudonnut kokee Jumalan olevan poissa, kyse on päinvastai sesta – tuskat ovat osoitusta Jumalan läsnäolosta. Pimeässä yössä Jumala puhdistaa ja valaisee sie lua. ”Siinä Jumala opettaa sielua salaisesti ja opas taa sitä rakkauden täydellisyyteen ilman, että sie lu tekee mitään”, Ristin Johannes kirjoittaa.
Aija Kaartinen ei oikeastaan mielellään puhui si kokemuksestaan ainakaan kovin yksityiskoh taisesti.
– Osittain siksi, että se on liian henkilökohtais ta. Ja osittain siksi, etten halua kenenkään ajat televan, että noin sen kuuluu mennä. Pimeä yö, niin kuin kaikki Jumalan työ, on yksilöllistä, ei kä siihen voi antaa mitään kaavaa. Jokainen, joka sen joutuu käymään läpi, tekee sen omassa tilan teessaan ja omalla tavallaan.
”– On hyvä muistaa myös se, että kaikki kui vemmat vaiheet hengellisessä elämässä eivät tar koita pimeätä yötä. Jos kokee, että Jumala ei nyt vastaa rukouksiini tai kuule minua, ei se vielä välttämättä tarkoita, että on pimeässä yössä. Pi meässä yössä Jumala on täysin poissa. Siinä ei ole kyse siitä, että ei halua tai jaksa rukoilla tai ei nyt saa vastausta rukouksiinsa.
RAAMATUNTUTKIJA JUTTA JOKIRANTA– Valon ja pimeyden voimakas vastakkainaset telu liitetään Qumranin teksteissä usein eettiseen opetukseen. On valon tiet ja pimeyden tiet, ja ih misiä kehotetaan olemaan oikealla puolella ja te kemään oikeita valintoja.
KUVITTELE YÖ, joka äkillisesti lankeaa elämääsi. Jumala, johon olet turvautunut ja jonka läsnä olon olet voinut tuntea, on poissa. Olet yksin pi meässä, eikä kukaan vastaa huutoihisi. Et voi tie tää, kuinka kauan joudut haparoimaan näkemät tä eteesi – tai päättyykö pimeys koskaan.
Aija Kaartisen yö kesti yli kaksi vuotta. Noina vuosina hänelle kirkastui, että jos ei ole Jumalaa, ei ole elämää. Päällisin puolin Kaartinen eli kuin ennenkin: hän tapasi ihmisiä ja teki papin töitä, vaikka tunsi olevansa kuin tyhjä kuori. Hän oli hengissä, mutta ei elossa.
– Papin työtä pystyin tekemään päässä olevan tiedon varassa. En pystynyt sanomaan yhdelle kään ihmiselle, että Jumala rakastaa, mutta pys tyin sanomaan, että Raamattu vakuuttaa meille Jumalan rakastavan.
Kaartista voi hyvällä syyllä kutsua uskon ja hengellisyyden ammattilaiseksi: hän on pappi, retriitinohjaaja ja hengellinen ohjaaja. Siihen astista hengellistä elämäänsä Kaartinen kuvailee tasaiseksi. Hänellä ei ollut ollut mitään valtavia uskoontulokokemuksia, vaan hän oli kasvanut uskossaan pikkuhiljaa. Ei hän myöskään ollut ko kenut mitään isompia kriisejä.
Se, mitä Kaartinen tuolloin vuosituhannen vaihteessa koki, ei ollut mikä tahansa uskon kriisi.
TAIZÉN EKUMEENINEN yhteisö Ranskassa on Aija Kaartiselle tuttu ja rakas paikka. Se on ollut hä nelle vuosien ajan myös Jumalan kohtaamisen paikka. Perjantaisin yhteisön kirkossa vietetään ristinrukousta. Lattialle laitetaan iso risti, ja ih miset saavat polvistua ja painaa päänsä ristille. Siellä Jumalan läsnäolo on tuntunut Kaartisesta erityisen vahvalta.
Pimeässä yössä sekin muuttui.
– Kyse ei ollut vain siitä, etten olisi tuntenut jo takin. Ristin luona vastassa oli jäätävä, melkein käsin kosketeltava tyhjyys.
– Minulla oli selkeä tietoisuus siitä, että minä en ole kääntänyt selkääni, vaan Jumala on se, jo ka on vetäytynyt. Ehkä siitä voi saada käsityksen, jos muistaa, mitä Jeesus huusi ristillä: Jumalani, miksi hylkäsit minut. Hylkäämisen kokemus oli todellinen. Jumala kerta kaikkiaan oli omasta ha lustaan poissa.
Kaartinen yritti rukoilla, mutta tunsi huuta vansa tyhjille seinille tai ympärillään aukeavaan erämaahan. Hän tunsi olevansa kuin Vanhan tes tamentin Job, joka tuskansa keskellä vaatii Juma lalta vastausta. Samalla hän tiesi, että on turha huutaa. Mitään yhteyttä ei ollut.
Jumalan poissaolon kokemus oli niin koko naisvaltainen ja musertava, ettei mikään voinut Kaartista lohduttaa. Ainoa, mikä auttoi, oli, et tä hän löysi rinnallakulkijan, jolle hän saattoi pu hua kokemastaan.
– Hänestä tuli minun hengellinen ohjaajani. Kaikkein tärkeintä oli, että hän oikeasti kuunteli ja oli läsnä. Sanoinpa mitä tahansa, hän ei siitä säikähtänyt eikä ruvennut sitä kieltämään. Hän ei myöskään koettanut selittää tai analysoida si tä, mitä oli tapahtunut.
– Kerran hän sanoi, että ”me elämme nyt pää siäislauantaita emmekä voi muuta kuin odottaa”. Tajusin, että sitähän se oli. Myös ope tuslapsilta oli ollut Jeesus hukassa ja sen myötä kaikki, minkä varassa heidän elä mänsä oli ollut.
Pimeän kuvaaja
Espanjalainen taiteilija Francisco de Goya (1746–1828) oli 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä uran sa huipulla, menestyvä muotokuvaja hovimaalari, jonka malleina is tuivat kuninkaalliset ja muu Espan jan kerma.
Talvella 1892–93 Goya sai sai raskohtauksen, jonka seurauksena hän menetti näkönsä joksikin aikaa ja kuuroutui pysyvästi. Sen jälkeen hänen teostensa aiheet muuttuivat synkemmiksi ja omintakeisemmiksi. Taiteilijan mielikuvituksesta nouse vat kummajaiset ja pedot saavat il maisunsa grafiikansarjassa Oikkuja Oman sairastumisen lisäksi Go yan taiteen tummeneviin sävyihin vaikuttivat myös sodat, joita Napo leonin johtama Ranskan armeija kä vi Euroopassa. Goya käsittelee so dan mielettömyyttä ja julmuutta muun muassa Sodan kauhut -sarjas sa, joka koostuu 85 etsauksesta.
Vanhoilla päivillään Goya maa lasi maaseutuasuntonsa seiniin eri koisen neljäntoista maalauksen sar jan, joka tunnetaan nimellä Mustat maalaukset. Nimi kuvaa hyvin sekä teosten synkeää värimaailmaa että niiden painajaismaisia aiheita, joi ta ovat esimerkiksi poikaansa syö vä jättiläinen, noitasapatin vietto ja koira, joka näyttää hautautuvan hiekkaan.
Valon ja pimeyden vastakkainasettelu liitetään Qumranin teksteissä usein eettiseen opetukseen. On valon tiet ja pimeyden tiet.
MISTÄ SITTEN tietää, että kyse on juuri pimeästä yöstä eikä esimerkiksi surusta, masennuksesta tai uupumuksesta? Kaar tinen toteaa, että vaikka pimeä yö voi kyllä jos kus tulla samaan aikaan kuin masennus tai jo kin muu kriisi, se on nimenomaan hengellinen kokemus eikä sillä ole mitään tekemistä ihmisen omien voimavarojen kanssa. Jo Ristin Johannes erotti toisistaan pimeän yön ja melankolian, jol la hän ilmeisesti nimitti masennuksen kaltaista psyykkistä tilaa.
– Elämässä tulee kaikenlaisia vastoinkäymi siä, ja voi tulla jotakin, mikä on tunnetasolla vie lä kauheampaa kuin pimeä yö. Jotkut menettävät uskonsa, kun jotain tarpeeksi pahaa tapahtuu. Toiset taas ajattelevat, että Jumala on kanssa ni tässäkin – jopa keskitysleireillä. Ehkä kaikissa muissa kriiseissä on mahdollista saada apua Ju malalta, mutta silloin kun Jumala on kokonaan poissa, hän ei auta, Kaartinen sanoo.
Jossain vaiheessa Kaartisen olisi tehnyt mie li kirjoittaa kirja, jonka nimeksi olisi tullut Jul ma Jumala. Nyt hän sanoo, että vaikka Juma lalla on myös kauhistavat kasvot, rakkaus on kuitenkin se, mikä määrittää Jumalaa kaikkein parhaiten.
– En osaa enkä edes yritä ratkaista pahan on gelmaa. En myöskään halua enkä osaa selittää pois kaikkea sitä, mitä kristityt joutuvat Jumalan kanssa kulkiessaan kokemaan. Kaiken tämän lä pikäyneenä minulla on kuitenkin päällimmäise nä, pohjimmaisena ja kaiken sisäänsä sulkevana Jumalan rakkaus.
– Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että jos Jumala heittää ihmisen tyhjyyteen, hän jossain vaiheessa hakee tämän sieltä poiskin.
AIJA KAARTISEN pimeä yö valkeni vähitellen. Jumala tuli takaisin, mutta kului aikaa, ennen kuin Kaartinen pystyi luottamaan hänen läsnäoloonsa.
– Vaikka halusin pitää Jumalasta kiinni, pelkä sin, että hän katoaa uudestaan. Luottamukseni palasi vasta yhdessä retriitissä, sen raamattume ditaatiossa. Ehkä minulla on nyt jokin perusrau ha: ei ole mitään hätää, sillä Jumala on tässä ja tietää, mitä tekee.
– Vastapainona Jumalan täydelliselle poissa ololle tietoisuuteni Jumalan jatkuvasta läsnäolos ta on nyt vahvempi. Olen tullut myös paljon her kemmäksi aistimaan pahaa ja pyrin pysyttele mään kaukana kaikista niin sanotuista pimeän voimista. Mutta en pelkää, koska tiedän, että Jumala on minun kanssani. ■
La Traviata -ooppera Tallinnassa 12.-13.11.
alk. 185,-
Lännen tyttö -ooppera, solistina José Cura Tallinnassa 18.-19.11.
alk. 185,-
Pähkinänsärkijä-baletti Tallinnassa 19.-20.11. / 10.-11.12. • alk. 190,-
Virkistysviikonloppu Pärnussa 1.-4.12.
alk. 320,-
Joulu Andalusiassa 18.-26.12.
alk. 1.295,-
Espanjan
TORREMOLINOS, huoneistohotelli Bajondillo 26.11.-19.12.
TORREMOLINOS, hotelli Barracuda,
4.-27.1.
alk.
FUENGIROLA, huoneistohotelli Pyr Fuengirola 21.1.-13.2.
alk.
Kylpyläjoulu Haapsalussa 22.-26.12.
alk. 380,-
Joulu Tallinnassa 23.-26.12.
alk. 210,-
Joulu ikuisessa Roomassa 23.-26.12.
alk. 1.395,-
Joulu Tartossa 23.-26.12.
alk. 355,-
Joulu Sagadin kartanossa 23.-26.12.
alk. 359,-
Joulu elegantissa Wienissä 23.-26.12.
alk. 1.445,-
Uusi vuosi Salzburgissa 30.12.-2.1.
alk. 1.495,-
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jä tetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.
Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittai siin aktiviteetteihin.
Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on myös mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
Asta Leppä tutkii uudessa podcast-sarjassa ympäristön vaikutusta mielenterveyteen. Hän on huomannut, että nykymaailman vaatimukset ovat ankarat.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA SUVI ELOToimittaja ja kirjailija Asta Leppä ei tarkoituksella halua provosoida tai ärsyttää. Niin vain välillä tapahtuu.
– Sanon usein ajatuksia, jotka ei vät kirjaimellisesti pidä paikkaan sa, mutta jotka ovat ajatusleikkinä ja mahdollisuutena varteenotettavia.
– Olen aina rakastanut tyyppejä, jotka laitta vat minussa ajatuksia liikkeelle. Siteeraan usein filosofi Slavoj Žižekiä, jolla on jänniä mielipitei tä, mutta jonka kanssa en ole läheskään aina sa maa mieltä.
Syyskuun alussa julkaistiin Ylen verkkosivuil la Lepän kolumni ilmastonmuutokseen liittyvästä keskustelusta. Tekstissään Leppä pohti, mikä saa tietyt ihmisryhmät käyttäytymään aggressiivisesti somepalstoilla. Hän totesi, että se on ainoa väylä, jossa voi saada äänensä kuuluviin, koska kulttuu rinen eliitti on vallannut perinteisen mediatilan.
Kolumnista Leppä sai haukkuja sekä oikealta että vasemmalta.
Kohut laantuvat nopeasti, mutta Leppä sai tarpeekseen ja jättäytyi tauolle Ylen kolumnisti pestistä.
Somekommentoijien kiihdyttämiseen tarvi taan Lepän mukaan vain tietyt avainsanat. Yksi niistä on juuri ilmastonmuutos.
Myös mielenterveydestä puhuminen kuumen taa tunteita.
Syyskuun lopussa julkaistiin Yle Areenassa Le pän uusin podcast-sarja Asta Leppä ja surujen Suomi. Sarjan kymmenessä jaksossa Leppä käsit telee mielenterveyteen liittyviä aiheita syömis häiriöstä koulukiusaamiseen ja syrjintään.
Mielenterveyttä käsitellään tällä hetkellä paljon niin kirjallisuudessa, mediassa kuin sosiaalisessa mediassakin, mutta näkökulma on usein yksilössä ja hänen kokemuksissaan ja kärsimyksessään.
Leppä pyrkii podcast-sarjassaan näyttämään, millä tavalla ympäristö vaikuttaa yksilön mielen terveyteen.
– Mielenterveydestä voi puhua aika kapeas ti. Kaikki eivät halua kuulla, että ympäristössäkin on joskus vikaa.
OMAELÄMÄKERRALLISUUS ON on Asta Lepän ta pa tarkastella asioita. Hän lähestyy ympäröivän yhteiskunnan epäkohtia henkilökohtaisen elä mänsä kautta.
Niinpä hän ei podcastissakaan ujostele kertoa haastavista elämäntilanteistaan, jotka ovat johta neet mielenterveysongelmiin.
Nuorena aikuisena Leppä sairastui syömis häiriöön. Se alkoi ahmimishäiriönä, muuttui määrittelemättömäksi syömishäiriöksi ja lo pulta riittämättömän ja asiantuntemattoman hoidon seurauksena kehittyi täydeksi anorek siaksi.
– Sain harjoittaa sitä typeryyttä vuosikausia. Siihen menivät parhaat vuoteni 20–vuotiaasta 35-vuotiaaksi.
Sairaudesta on jäänyt oksentelun seuraukse na kuulovamma sekä hammasvaurioita ja osteo penia eli osteoporoosin esiaste. Myöhemmin puhkesi myös suolistosairaus.
EIKÖ ASTA LEPPÄÄ koskaan pelota kertoa henki lökohtaisista asioistaan ja laittaa itsensä alttiiksi kaiken kansan edessä?
Kyllä se pelottaa, mutta samalla se tuo suojaa. Nykymaailman vaatimukset ovat Lepän mieles tä ankarat.
Silti Leppää on aina ihmetyttänyt, mikseivät ihmiset kerro avoimemmin omista ongelmistaan. Hän itse on kokenut, että kääntyminen muihin ihmisiin päin on auttanut häntä.
– Joka kerta, kun joku kaveri soittaa ja kertoo vaikeuksistaan, kuuntelen ja tunnen sympatiaa. Huomaan, etten ole ainoa onneton.
Leppä ajattelee, että muiden auttaminen lie vittää omaakin ahdistusta. Samaan aikaan hän kokee, ettei ihmisiin luottaminen ole helppoa. Se johtuu Lepän mukaan siitä, että hän joutui nuo rena koulukiusatuksi.
Epäluottamus näkyy elämässä esimerkiksi niin, ettei Leppä jää mielellään kiitollisuudenvelkaan. Se on johtanut absurdeihin tilanteisiin, kuten sil loin, kun hän yritti kantaa sohvan yksin kotiin.
– Jäin jumiin portaisiin. Jouduin pyytämään poikaani hakemaan minulle kännykän, jolla soi tin sohvan alta, että apua apua minä römähdän tänne.
– Olen epäluottamuksellani myös tuhonnut orastavan ihmissuhteen, koska olen niin paljon epäillyt sitä, että eihän tuo voi rakastaa minua. Tämä epäluottamukseni satuttaa minua ja on hir veän loukkaavaa toista kohtaan.
SYKSYLLÄ ASTA Leppään saattaa iskeä haikeus. Niin kävi tänäkin vuonna.
– Syksyn pimeydessä tuntuu, että elämän mer kityksettömyys heittäytyy painona päälleni.
– Olisi suurenmoista, jos minulla olisi vahvem pi uskonnollinen maailmankuva. Se jeesaisi ja kannattelisi merkityksettömyyden kuopissa.
Leppä kuuluu kirkkoon ja kertoo uskovansa jonkinlaiseen korkeampaan voimaan. ”Oikea us ko” vaatisi kuitenkin hänen mukaansa toisenlai sen mielenrakenteen – ja ehkä enemmän luotta musta.
Ystävien kesken ihmissuhteista puhuttaessa eräällä ystävällä on tapana muistuttaa Lepälle, että ensin pitää rakastaa itseään ennen kuin voi rakas taa muita. Voiko sama päteä suhteessa Jumalaan?
– Monet Jumalan löytäneet ovat kyllä aika re paleisia ihmisiä, mutta en tiedä, mitä usko vaatii, Leppä pohtii.
Syitä sairastumiselle Leppä on etsinyt ja löytä nyt paitsi omasta henkilöhistoriastaan myös ym päristön asettamista vaatimuksista.
Koulussa Leppä oli perinteinen kympin tyttö, joka ei omasta mielestään pärjännyt koskaan riit tävän hyvin.
Samaan aikaan ympäristö asetti naisille val tavia ulkonäköpaineita, joista kenties tärkein oli – ja on edelleen – hoikkuus.
Syömishäiriöstä Leppä alkoi parantua tultu aan raskaaksi.
– Venkoilin viikolle 16 syömiseni kanssa, kunnes sain ennenaikaisia supistuksia. Tajusin, että voin menettää lapseni, koska en syö.
– Siitä lähti paranemisprosessi. Minulla oli voi mia irtautua oman navan ympärillä pyörimisestä ja suuntautua toiseen ihmiseen.
TÄNÄ VUONNA SYYSMASENNUS saattaa johtua myös siitä, että meneillään on elämän sarana vaihe. Nuorempi Asta Lepän pojista on viikot ar meijassa ja vanhempi asuu avopuolisonsa kans sa. Leppä on ollut yksinhuoltaja siitä lähtien, kun lasten isä kuoli näiden ollessa pieniä.
– Tämä on todella paradoksaalinen tunne. Samaan aikaan olen helpottunut siitä, että huh, duuni on tehty. Lapset pärjäävät ja ovat ihan on nellisia. Samaan aikaan sitä on aivan tyhjä, kuin kuori entisestä.
Etenkin sunnuntai-illat, kun poika palaa ar meijaan ja Leppä jää yksin kotiin, voivat olla vai keita. Niinä hetkinä Leppä tarttuu puhelimeen ja soittaa ystävälleen, joka elää parhaillaan saman kaltaista elämänvaihetta.
– Toinen vaihtoehto on, että katson telkkarista korsettidraamoja. Niissä hetkissä ei ainakaan mi tään Nietzscheä opiskella, Leppä sanoo.
”
Kun kaveri soittaa ja kertoo vaikeuksistaan, kuuntelen ja tunnen sympatiaa. Huomaan, etten ole ainoa onneton.
Asta Leppää on aina ihmetyttänyt, mikseivät ihmiset kerro avoimemmin omista ongelmistaan. Hän itse on kokenut, että avautuminen on auttanut.
Asta Leppä, 57, on toimittaja ja kirjailija.
Asta Leppä ja Surujen Suomi -podcast-sarja julkaistiin Yle Areenassa syyskuussa. Kirja Aivan äksänä – kun huomasin kuuluvani sukupolveen (Kirjapaja 2022) julkaistiin kesällä.
Kysy itseltäsi, oletko onnellinen – ja lakkaat olemasta onnellinen. (John Stuart Mill)
Kari Hotakaisen uuden romaanin päähenkilö vaatii keskiluokkaa tilille itsekkyydestä ja tekopyhyydestä. Kirjoittamisen aikana Hotakaisen muistikirjaan alkoi ilmaantua rukouksia.
Tuusulanväylältä kantautuva liiken teen humina katkeaa teräviin kilah duksiin, kun golfmailan rauta koh taa tiheärakenteisen pallon. Kari Hotakainen on valinnut haastatte lupaikaksi kotinsa lähellä sijaitsevan Paloheinän golfklubin kahvilan. Golfaajat etsivät hyvää lyöntiä samalla kun kirjailija pohtii keski luokkaisen elämäntavan ja maailmankuvan risti riitaisuutta.
Sinulla on vaihtoehtoja, heillä ei ole edes kun non kenkiä, sinä harrastat viherpesua samaan ai kaan kun heillä ei ole edes vettä, sinun äänetön au tosi ei pelasta maailmaa, koska nikkeliä on kai vettava maasta sinun akkuihisi, laskeudu itse kai vokseen sitä louhimaan, lopeta kaunopuhe ja tunnusta, että olet ristiriidan ytimessä, synnin kes kiössä, vaikka mitä selittäisit.
Ensimmäinen heräte kesällä ilmestyneen ro maanin Opetuslapsi (Siltala 2022) kirjoittami seen tuli mediasta. Lukiessaan julkisuuden hen kilöiden haastatteluja Hotakainen pysähtyi pohti maan niiden hyveellistä maailmankuvaa.
– Jokainen korosti omaa ekologisuuttaan ja puhui kierrätyksestä. Kaikki kertoivat olevansa suvaitsevaisia, ja oikeasta ruokavaliosta oli tul lut uskonnollinen mantra, hän sanoo.
Kauniit puheet jäivät vaivaamaan Hotakaista. Hänen mielestään haastattelut muistuttivat po seeraamista ja ulkokultaisuutta, josta ”filosofi Jeesus” varoitti kuulijoitaan.
– Samaan aikaan, kun ihmiset puhuvat ekolo gisesta luopumisesta, he valitsevat äly- ja urhei lukelloja ja keskustelevat niiden ominaisuuksis ta. Minulla on ihan samanlainen ohut ja itsekes keinen ajatusmaailma kuin muillakin. Tein tut kimustyötä neljän kuukauden ajan ennen kuin hankin nykyisen polkupyöräni, Hotakainen sa noo.
ONKO KADOTETTU SE, jota ei nähty, nouseeko maasta koskaan se, joka on sinne poljettu, saako katveessa kasvanut nähdä valon? Tasataanko tilit tässä ja nyt vai pitääkö se jättää tuonpuoleiseen? Kerro.
Opetuslapsi-romaani kertoo 30-vuotiaasta Ma riasta, joka on päättänyt selvittää välinsä koko siihenastisen elämänsä, häntä satuttaneiden ih misten ja yhteiskunnan kanssa.
– Maria katsoo ylempää keskiluokkaa ja sen elämäntapaa suunnalta, jolta ei ole mahdollista tehdä valintoja mielihyvän kautta. Näkökulma on täysin osattoman ihmisen. Hänellä on nälkä sa
noa kaikki se, mikä on jäänyt vaivaamaan, Kari Hotakainen sanoo.
Maria on viettänyt lapsuutensa sijaisperhees sä, jonka piti antaa rikkonaisesti alkaneelle elä mälle parempi suunta. Sijoituslapsi ei kuitenkaan saanut ottovanhempiensa hyväksyntää vaan jäi alusta saakka heidän ehjän, sivistyneen ja hy veellisen maailmansa ulkopuolelle.
Marian monologit ovat keskiluokkaisen elä mäntyylin ruumiinavaus ja syytekirjelmä. Kir joittaessaan Hotakainen pohti, onko Marian moraalipaatos lukijoiden kannalta kohtuuton.
– Yleensä nuoret kirjailijat kirjoittavat koh tuuttomia romaaneja, mutta minulla on kestänyt päästää irti. Kirjassa kohtelias ja sanansa huolella valitseva Kari väistyy ja mikrofonin saa vihainen ja kohtuuton Maria, jonka kautta katson itseäni ja kaltaisiani ihmisiä.
ALOITTAESSAAN OPETUSLAPSEN kirjoittamisen Kari Hotakainen ajatteli, että romaani kertoo kos tosta länsimaiselle yhteiskunnalle ja sen tekopy hyydelle ja pöyhkeydelle. Mutta viime vuoden syksyllä hänen muistikirjaansa alkoi kertyä ru kouksia.
– Olin syyslomalla perhetuttujen luona, kun rukouksia alkoi tulla vyörynä. Kirjoitin niitä ylös ja ihmettelin, mistä on kyse. Sitten ymmärsin, et tä nämä ovat Marian rukouksia. En ollut suunni tellut niitä, Hotakainen kertoo.
Kirjassa Maria saa vastinparikseen Helsingin poliisin karhuryhmän neuvottelijan, joka huo mauttaa, että hän on asettanut itsensä Jumalan asemaan ryhtyessään toisten ihmisten tuomarik si. Maria hyväksyy arvion siltä osin, että kokee olevansa Jumalan tavoin ihmisille näkymätön.
Hotakainen kertoo pohtineensa hengellisyyt tä ja Jumalaa siitä lähtien, kun kävi rippikoulun ja toimi isosena lapsuutensa kotipaikkakunnalla Rautalammilla Savossa. Körttiläinen synnintunto
ja maanläheisyys välittyivät erityisesti musiikki perinteen kautta. Kavereiden kautta myös orto doksinen kirkko tuli tutuksi.
Aikuisena Hotakainen on lukenut uskonnollis ten ajattelijoiden esseitä.
– Paavo Ruotsalaisen hahmo on ollut minul le tärkeä, ja viime vuosina olen lukenut teologi Juhani Rekolan tekstejä. Tietämykseni näistä asioista ei ole syvällistä, mutta olen kiinnostunut.
Marian kiivaiden monologien äänilajissa on Hotakaisen mukaan vaikutteita Raamatun teks tien rytmistä ja 1980-luvulla vaikuttaneen hel
– Mietin herkästi, onko jokin oman elämäni hyvä tilanne samaan aikaan poissa joltakulta toiselta, Kari Hotakainen kertoo.TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SAKU SOUKKA
”
Mitä arvoja ihminen esittääkin noudattavansa, ne on testattava kylmissä ja kovissa olosuhteissa.
luntaisaarnaajan Niilo Yli-Vainion puheista, joi ta kirjailija on kuunnellut ystävänsä vanhoilta ka seteilta.
JUMALA ON Kari Hotakaiselle niin iso käsite, että sen kanssa hänen pelimerkkinsä loppuvat ja jäl jelle jäävät sanat ovat neuvottoman ihmisen pu hetta. Opetuslapsi-romaanissa Maria sanoo Juma lasta asioita, jotka ovat myös kirjailijalle henkilö kohtaisesti totta.
Marialle Jumala on hyvä idea ja samalla hänen ajatustensa sisäinen kuuntelija.
– Puhe tuonpuoleisesta häiritsee Mariaa, jon ka mielestä tilit pitäisi tehdä selviksi ja omat teot sovittaa jo täällä. Sellainen ajatus minullakin on, Hotakainen sanoo.
Marian tavoin myös Hotakaisesta tuntuisi pöyhkeältä ajatella elävänsä niin, että uskoo pää sevänsä taivaaseen samalla kun toiset ihmiset joutuvat helvettiin.
– Lapsena tällainen ajatus oli minulle suu ri taakka. Rippikoulussa yksi papeista sai us kon maistumaan vereltä, miekoilta ja kadotuk selta.
Hotakaisen mukaan 65 vuoden iässä on vaikea vastata siihen, minkälaisesta taustasta tai mistä lähteestä jokin ajatus on tullut. Marian esittämäs sä keskiluokan kritiikissä Hotakainen tunnistaa itseinhon sukuisen tunteen, joka on kulkenut hä nen mukanaan lapsuudesta saakka.
Tunne saa omat kiinnostuksen kohteet ja elä män nautinnot tuntumaan tuomittavilta, mutta samalla se näyttää maailmasta jotakin tärkeää.
– Jokainen haluaa nauttia elämästä, mutta mi nulla näihin kokemuksiin usein sotkeutuu häi ritsevä kysymys, miksi kaikilla muilla ei ole tätä. Mietin herkästi, onko jokin oman elämäni hyvä tilanne samaan aikaan poissa joltakulta toiselta.
Lapsena Hotakainen pohti, mitä väliä sillä on, valitseeko hän lautaselleen lihapullan vai hauen, kun samaan aikaan Biafran sodasta kärsivillä ei ollut mahdollisuutta valita mitään.
Nyt Gustav Mahlerin sinfonian kuuntelemi nen saattaa häiriintyä, kun Hotakainen havah tuu kohdassa 9:23 ajattelemaan, ettei hänellä ole oikeutta kokea tällaista, kun Venäjä käy julmaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Hotakainen kertoo myös hyvästä ystävästään, jonka elämä on taloudellisesti niukkaa. Kun ystä vä tuli kylään, Hotakainen pohti ääneen, mihin he menisivät syömään.
– Ystäväni ei osannut vastata mitään. Silloin ymmärsin, ettei hänellä ole ollut mahdollisuutta valita itselleen lounaspaikkaa. Siinä hetkessä ki teytyi jotakin olennaista.
ÄLÄ ANNA MINULLE toivoa, jos sitä ei ole, älä ar moa, jos en sitä ansaitse. Älä puhu pehmoisia, jos kovaa on tarjolla.
Armollisesta Jumalasta puhuvat papit saavat osansa, kun Kari Hotakaisen romaanin päähen kilö Maria tekee tiliä ankarien elämänehtojen sa kanssa. Opetuslapsen loppuratkaisu vihjaa kui tenkin, että Hotakaisen maailmassa on tilaa myös armolle ja anteeksiantamukselle.
Hotakainen suhtautuu tulkintaan varovaisesti. Hänen mielestään armon ja anteeksiannon kal taiset sanat hapertuvat ja menettävät merkityk sensä, kun niitä käytetään kevyesti.
– Keskiluokkainen ihminen tulee personal trai nerin ohjaamasta treenistä ja sanoo, että olenpa itselleni armollinen ja tilaan cafe latten. Kuorru tamme tekojamme tällaisilla sanoilla ja teemme niistä konditoriatuotteita. Samalla näkyvistä katoaa se, että jotkut pyytävät armoa eivätkä saa sitä.
Hotakainen muistuttaa, että armo ja anteeksi anto ovat jotakin muuta kuin myyntipuheet. Niis sä on kyse siitä, että omia tekojaan katuva ihminen joutuu menemään polvilleen. Tässäkin romaanin Marian ajatukset ovat Hotakaiselle läheisiä.
– Jos haluat elää jonkin arvon todeksi, se tekee sinut haavoittuvaksi. Arvon toteuttaminen tekee ihmiseen reiän. Mitä arvoja ihminen esittääkin noudattavansa, ne on testattava kylmissä ja ko vissa olosuhteissa.
Opetuslapsen kirjoittaminen oli Hotakaiselle kiivas, intensiivinen ja samalla terapeuttinen pro sessi. Tekstin valmistuttua hänen oli helppo sa mastua painijaan, joka sanoo, että ”kaikki jäi ma tolle.”
– Pyrin siihen, että kirjoittaminen olisi mah dollisimman intensiivinen toimi, jonka jälkeen mieli on vapaampi. Siinä mielessä kirja on oma synnintunnustukseni. Näin olen elänyt, ja yritän parantaa tapani.
OLEN KIRKON JÄSEN, siispä minulle tulee tämä mahtava lehti. Lehti, jo ta odotan innolla ja luen sen miltei kannesta kanteen.
Ruuhkavuosien takia en ehdi käy dä kirkossa kuin satunnaisesti. Kirk ko ja kaupunki -lehti tuo minulle hen genravintoa. Lisäksi se on moniulot teinen ja yhteiskunnallinen sekä ajas sa kiinni. Jaan lehden myös läheiseni kanssa, jolle lehteä ei tule. Myös hän kiittää tekijöitä niin kuin minäkin.
Salla Sieranen Helsinki
yhteinen kirkkoneuvosto päätti 8.9.2022 esittää Palvelevan puheli men toiminnan lopettamista Helsin gissä. Akuuttiapua on esityksen mu kaan saatavilla eri kriisipuhelimista.
Tietävätkö päättäjät, että moni en apua tarjoavien puhelinautta jien kohteena on jokin tietty ryh mä? Kun kirkon talous kiristyy, on ko tarkoituksenmukaista purkaa toi miva, vapaaehtoisvastuulla pyörivä toiminta ja perustaa uusia työnteki jöitä sitovia päivystysrenkaita? Vai ovatko hyvin koulutetut ja motivoi tuneet vapaaehtoiset uhka seura kuntien toiminnalle?
Palvelevan puhelimen päivystys pisteitä on nykyisin koko maassa 40, ja numero on kaikkialla sama.
Kantava periaate on alusta asti ollut nimettömyys. Palvelevassa pu helimessa, netissä ja chatissa ei tar vitse kertoa omaa nimeä eikä yhtey denottaja tiedä, kenen kanssa hän keskustelee. Päivystäjät sitoutuvat ehdottomaan vaitiolovelvollisuu teen. Nimettömyys on luonut toi minnalle luottamuksen pohjan, joka on madaltanut kynnystä hakea apua kirkosta.
Hädässä olevalla on mahdolli suus puhua kaikista elämän asiois ta. Päivystäjille ei ole vierasta mi kään elämän vaikeuksiin liittyvä ai he, kuten itsemurha, yksinäisyys, erilaiset sairaudet ja ihmissuhde ongelmat. Palvelevaa puhelinta on luonnehdittu kirkon rippituoliksi.
Niin kauan kuin muistan oman 40-vuotisen kirkollisen urani aika
MIKSI HELSINGIN seurakuntien tavallista sunnuntai messua on pitämässä jopa neljä pappia? Kotiseudul lani Kainuussa yksi pappi hoitaa vastaavan messun avustajanaan 1–2 henkilöä, joista toinen on maallik ko, tekstinlukija.
Messun osallistujamäärä ei voi selittää pappien määrän eroa, koska seurakuntien kirkot ovat yleensä yhtä suuria ja yksittäisen messun osallistujamäärät eroavat korkeintaan muutamilla kymmenillä.
Yksi pappi toimii messun aikana keskimäärin kymmenen minuuttia. Tämä ”pappimäärän tehot tomuus” on ristiriidassa sen kanssa, että Helsingin seurakuntayhtymä irtisanoo esimerkiksi diakonia- ja nuorisotyöntekijöitä.
Pia Ahonen HelsinkiHaaga mukaan lukien, on jumalanpalveluksia toimit tamassa korkeintaan kaksi pappia. Albaan eli valkoi seen liturgiseen asuun pukeutuvat kaikki ne henki löt, jotka ovat ehtoollisjumalanpalveluksessa eli mes sussa jakamassa ehtoollista.
Haagan seurakunnassa valkopukuisista on siis pappeja kaksi, ja toiset kaksi ovat joko seurakuntalai sia tai muita seurakunnan työntekijöitä. Mikäli mes suavustajana toimiva seurakuntalainen lukee mes sussa pyhäpäivän tekstejä, toivottaa seurakuntalaiset tervetulleeksi tai striimaa messun suoratoistona seu rakunnan someen siellä kokoontuvaa seurakuntaa varten, ei albaan pukeutuminen ole tarpeellista.
Pappien suuri määrä hel sinkiläisten seurakuntien jumalanpalveluksissa on herättänyt kysymyksiä ja ihmetystä seurakun tien järkevästä re surssien käytös tä – lämmin kii tos tästä tärkeästä huomiosta ja ky symyksestä!
Useam massa Hel singin seura kunnassa,
MARTTA-KAISA VIRTAna, kirkossa on mietitty, miten löy detään sellaisia toimintamuotoja, joissa vapaaehtoiset voivat auttaa apua tarvitsevia ja tuntea olevan sa osa seurakunnan ydintoimintaa. Palveleva puhelin on vuodesta 1964 antanut juuri tällaisen tehtävän.
Vetäytyykö Helsingin seurakun tayhtymä nyt kantamasta yhteisvas tuullisesti omaa osaansa ihmisten auttamisesta? Mikäli Helsingin päi vystyspiste lopetetaan, helsinkiläis ten apua tarvitsevien soitot menevät muualle Suomeen. Ovatko seurakun tayhtymän päättäjät valmiita sysää mään vastuun Palvelevan puhelimen toiminnasta muille seurakunnille?
Sirpa Tirri seurakuntalainen, HTM, diakonissa Helsinki
Ajattelen, että kun keskustelemme seurakuntien merkityksestä, tehtävästä ja resursseista, katse tuli si ensimmäisenä kääntää kohti alttaria ja ehtoollista, syn tisten pöytää ja pyhi en yhteyttä. Jumalan palvelukset ovat kir kon merkityk sen ytimessä. Puhe armosta ja rakkaudesta on kirkon osaa misen ytimessä. Ja niiden jalkautta minen jokaisen ihmisen arkeen kirkon tehtävän ytimessä. Näistä resursseista ei pidä tinkiä.
Mari Mattsson vs. kirkkoherra, Haagan seura kunta
LUIN ILAHTUNEENA Linda-Maria Ra nisen kolumnin Yksikään feminis tiksi itseään kutsuva ei ole täydelli nen – ja se riittää (kirkkojakaupun ki.fi 5.10.). Juttunsa perusteella tämä kolumnisti on ainakin naisellinen nainen, joka shoppailee aatteita, ideoita ja sanoja.
Nykyaika on naisten riemullista osallistumisen ja osallisuuden aikaa. Kuin kaikki naiset olisivat riemumie lellä rynnänneet maailmaan ja irrot taneet kahlitsevat esiliinojen solmut asuistaan. Määrittelisin feminismin niin, että se sallii naisen olla nainen.
Tätä käsitystä nykyään harvoin tuetaan. Minulle itselleni tämä tar
koittaa oman itsetunnon ja olemuk sen hyväksymistä. Olen elämässä ni nauttinut äitinä ja vaimona ole misesta. Jos nainen ei oikein voi olla nainen eikä mies voi olla mies, kaik kien itsetunto kärsii. Elämän ym märrys ja elämäntaito löytyy omas ta sukupuoliroolista.
Sana rooli viittaa näytelmään ja leikkiin. Osaammeko täyttää paik kamme elämännäyttämöllä oikein, jos kiellämme itsemme ja sukupuo lemme? Sukupuoli nimittäin on nä kyvin persoonallisuutemme osa. Ja se on tärkein osa myös elämän jat kumisen kannalta. Mielestäni elä mä on sellaista, millaiseksi sen teemme.
Tarja Kaltiomaa EspooPalstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki
HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.
KIVI
KIVITUOTE
Salpakuja
Espoonaukio 7, 02770
Huoneistoremontit edullisesti.
Ikkunanpesut ja siivoukset sekä muut kodin työt. Ammattitaidolla. p. 046 891 3935.
kiitokset
yhteyttä
Kurvinen
Teva
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
NAsianajoa
1930
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930
PK-Seudun Dyykkarit Oy Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Asennan, opetan ja korjaan elektro niset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594
Nro 17 to 3.11.
viimeinen varauspäivä pe 21.10. klo 14
viimeinen aineistopäivä ma 24.10. klo 15 Nro 18 to 17.11.
viimeinen varauspäivä pe 4.11. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 7.11. klo 15 Nro 19 to 1.12.
viimeinen varauspäivä pe 18.11. klo 14
viimeinen aineistopäivä ma 21.11. klo 15
ke 19.10., 26.10. ja 2.11. klo 1821.15 Kohtuullisuus-vastuuviikon bibliodraamatyöpaja Seuratuvalla; ilm. L.Väyrynen-Si 0400 8822 51; 20 € / kaikki kerrat. la 22.10. klo 13 seurat kulttuurikeskus Sofiassa, Kallvikinniement. 35A (Vuosaari); Seuratuvan virsikuoro, E. Heinäluoma, J. Simojoki, A.Huhdanmäki, M. Ylinen, L.Väyrynen-Si. su 23.10. klo 10 kirkkopyhä Tuusu lan kko, Kirkkot. 45. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat. 3. klo 15 seurat Pappilassa, Pappilant. 3, N-järvi. klo 16 lautapeliseurat Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, tuo mukana oma suosikkisi tai kokeile uutta. Kahvia, limpparia ja karkkibuffet. ma 24.10. klo 18 YK-päivän rauhan kotiseurat Piiloloilla, Jussilank. 1 B, Hyvinkää. pe 28.10. klo 18 kotiseurat Lipastilla, V. Puistolant. 10 A, Hki. su 30.10. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Kuninkaant. 19, keitto ja seurat srk-talo, Iso Kylät. 1; s. T.Roiha. klo 15 kotiseurat Kotaviidalla, Rautatienk. 5, Lohja. klo 18 seurat Mikaelinkirkko, Emän nänp. 1 (Kontula), Hki. ti 1.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetys piiri, mukana P. Kilpi, Salomonk. 17 D. ke 2.11. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkon srk-sali, Myllykallionrinne 1, Hki. pe 4.11. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo.
ESIRUKOUSILTA ti 1.11 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling
kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Huilisti tilaisuuteenne soittamaan Keikkahinta 100€ Sanni Hyppönen, sanni.hypponen@iki.fi 050-3569064
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203
Bengt Lassus, Daniel Björk. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo.14.30–16.30, ke klo.18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsä purontie 15, 00630 Helsinki. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling
Työssäkäyvä opiskelija etsii yksiötä Helsingistä. En polta, ei lemmikkejä, luottotiedot ok. T. Iida 040 938 8747
ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. ARTEK, ARABIA, TAITO, IDMAN. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, HUONEKALUT. ARVOKORUT, KERÄILYESINEET. KÄTEINEN/TILI. LUOTTAMUKSELLA. 045 209 8800 PEKKA
Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.
Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.
Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225
Puotila 2 h ja keittiö, 46,5 m2 Vapautuu 1.12.-22. Hyvät kulkuyhteydet. Tiedustelut p. 040 557 9209
Esteetön 75 m2 MYYRMÄESSÄ
a
Lisätiedot ja näyttelyhaku www.kamiter.fi
Karoliina Mäkelä, 46, asuu Tapiolassa. Päivätyössään
Mäkelä kehittää palveluratkaisuja IT Solution Managerina elintarvikealalla.
Mäkelä kirjoittaa runoja, valokuvaa ja liikkuu luonnossa. Hän toimii vapaaehtoisena SOS-Lapsikylän Apuu-chatissa sekä ohjaa luovia työpajoja ja retriittejä.
Mäkelän ohjaama Hiljaisuuden maalaus -ilta to 10.11. klo 18–20 Tapiolan kirkolla. Ilmoittautumiset 3.11. mennessä osoitteeseen karoliina.makela@sanamalja.fi
Kun mies on poissa, Karoliina Mäkelä valtaa keittiönpöydän itselleen.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JUSSI HELTTUNEN
K aroliina Mäkelä tekee maalauk sia siksi, että jokin nimetön pyr kii hänestä ulos. Valmiilla maa lauksella ei välttämättä ole edes nimeä. Maalatessaan Mäkelä menee flow-tilaan ja tuntee uni versumin muotoja. Ne virtaavat hänestä ulos. Paperilla tulee näkyväksi tunne, jonka hän ha luaa jakaa.
Mäkelä ei aloita maalaamista istumalla pöy dän ääreen ja ryhtymällä toimeen. Maalaaminen vaatii tilanteen. Mäkelällä se on usein silloin, kun mies lähtee reissuun ja asunto on tyhjä. Silloin hän ei tunne olevansa kenenkään tiellä vaan voi levittää maalauskamppeensa keittiönpöydälle tai parvekkeelle. Hän laittaa tarvittavat välineet val miiksi esille sitä hetkeä varten, jolloin tulee ”se fiilis” ja hän huomaa, että nyt jokin väri pitää ot taa käsittelyyn.
MAALAAMIS-FLOW voi kestää tunnin tai kaksi. Luonnoslehtiöpaperille tai kanvaasille voi kerral la valmistua maalauksia yksi tai kymmenen. Vä lillä Karoliina Mäkelä saattaa nukkua ja jatkaa jo aloittamaansa työtä sen jälkeen. Niin käy usein mökkireissuilla.
Nykyään hän myös haluaa lisää pinta-alaa eri laisille kokeiluille. Teokset ovat suurempia kuin ennen, ja hän levittää värejä kanvaasin reunoil le asti.
Maalausteline ei ole Mäkelää varten, sillä hän käyttää välillä töissään vettä sävyjen muokkaami seksi ja tekstuurin luomiseksi. Telineellä maala tessa vesi valuu.
VIELÄ MUUTAMA vuosi sitten Karoliina Mäkelä ajatteli, ettei hänen kädessään sivellin pysy. Tä män olivat saaneet aikaan kouluaikaiset oikein piirtämisen vaatimukset. Mutta Mäkelä tiesi, ett eivät negatiiviset ajatukset itsestä ole hyväksi, ja päätti muuttaa ne.
Aluksi Mäkelä piirsi lehmän eikä välittänyt sii tä, mitä muut kuvassa näkivät. Pikkuhiljaa hyväk syvästi maalaamalla ajatusjumi alkoi helpottaa.
Mäkelä haluaa maalauksiinsa rakennetta. Sitä tuovat keittiöstä tutut raaka-aineet kuten meri suola ja kahvijauhe. Hyviksi hän on havainnut myös tuoreen lehtipersiljan, roseepippurin ja sit ruunamehun.
Aiemmin Mäkelä teki työnsä kerralla valmiiksi, mutta ajan myötä hän on huomannut nyhräävän sä joidenkin teosten kanssa vielä jälkeenpäinkin.
Mäkelä huomasi maalausten tekemisen sopi van hänelle hyvin, koska hän pitää väreistä niin vaatteissa kuin sisustuksessakin. Aina pitää olla vihreää, oranssia ja vähän keltaista. Ne ovat hä nen elämänsä perusvärit.
Nykyisin, jos Mäkelä ei ehdi maalata, asiat ker tyvät hänen sisälleen. Kiireessä ne painuvat sel kärankaan tai takaraivoon. Olo on pakahtunut. Se jokin pyrkii ulos. ■
”
Aina pitää olla vihreää, oranssia ja vähän keltaista. Ne ovat hänen elämänsä perusvärit.
Päivän evankeliumissa (Mark.2:1–12) Jeesus parantaa halvaantuneen miehen.
ITALIASSA 1300-LUVULLA syntyneen fransiskaanipapin Johannes Capistra nolaisen muistopäivää vietetään sunnuntaina 23. lokakuuta. Ennen pappis uraansa Capistranolainen toimi lakimiehenä. Eteni hän kuvernööriksikin. Kun syttyi sota, rauhaa ajanut hallintoviranomainen pantiin vankilaan. Lukkojen takana miehen kutsumus vaihtui. Hänestä tuli pappi, ja hän kiersi saarnaa massa, kunnes kuoli ristiretkellä. Myöhemmin Johannes Capistranolainen ju listettiin pyhimykseksi, ja hänestä tuli lakimiesten suojelija.
Ystävä on vakavasti sairas, halvaantunut, ja apua on vaikea saada. Seudulla on kul kenut sana kiertävästä, ihmeitä tekeväs tä opettajasta. Niinpä neljä miestä päät tää viedä halvaantuneen ystävänsä tämän luokse.
Edessä on monta estettä. Väkijoukko tukkii miehiltä tien. He ovat kuitenkin kekseliäitä. He kiipeävät katolle ja laskevat sieltä vuodematolla makaavan ystävänsä suo raan tuon opettajan, Jeesuksen, eteen.
Fyysisten esteiden lisäksi apua hakevalla joukolla on voitettavanaan monta psyykkistä estettä.
Esteitten pystyttäjiä on aina. Halvaantunut saa muun muassa kuulla, että halvaus on hänen omaa syytään, hä nen syntiensä seurausta. Sen esteen Jeesus murtaa en si sanoikseen.
Jeesus näkee miesten sinnikkäässä ja kekseliäässä toi minnassa uskon ja luottamuksen. Se saa hänet sanomaan halvaantuneelle: ”Poikani, sinun syntisi annetaan anteek si.” Eikä niistä sen enempää. Anteeksianto jo vapauttaa.
Sanansa vahvistukseksi Jeesus käskee miehen nous ta ja mennä kotiinsa. Sitäkin pelastuminen on, että saa rauhassa lähteä kaiken huolen ja kiihkon keskeltä kotiin sa ja löytää siellä paikkansa.
Evankeliumien parantamiskertomukset eivät ole vain raportteja kaukaisista tapahtumista. Ne jatkuvat meis sä, jos annamme niiden liikuttaa meitä. Niissä voi näh dä ja tuntea, mikä meitä halvaannuttaa ja pelottaa, mi kä vapauttaa ja mikä saa nousemaan omille jaloillemme. Sekin on aina yhtä yllättävää, missä vapauttavan sanan saattaa kuulla.
LAURI MAARALAJumalalla ei ole kiire.
Kun lähestyt häntä, hän ei sytytä ”varattu”-valoa.
Jätä omat kiireesi ja esteesi ja sano hänelle: Tässä olen. Kaiken tämän huolen, hätäilyn ja pelkojeni keskellä.
Sinä olet kaikkia niitä suurempi.
NINA RIUTTA MATTI PIKKUJÄMSÄ
uskottu toivottu rakastettu seurakuntavaalit 2022 vaalipäivä 20.11.2022
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa toimitetaan 20.11.2022 seurakuntavaalit, joissa valitaan jäsenet seurakuntien kirkkovaltuustoihin tai seurakuntayhtymiin kuuluvissa seurakunnissa yhteisiin kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 8.11.–12.11.2022 joka päivä useissa äänestyspisteissä.
Äänioikeutettu seurakunnan jäsen voi äänestää ennakkoon missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa Suomessa ilmoittautumalla vaalitoimitsijalle ja esittämällä henkilötodistuksensa tai muun riittävän selvityksen henkilöllisyydestään.
Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 ti 9–20, ke 9-18, to 9-20, pe 9-20, la 9-18 Länsimäen kirkko Kerokuja 9 ti 17–19, pe 11-14 Sotungin koulu Sotungintie 19 ke 11 – 13
Kolohongan kerhotila Pohjolantie 2 ke 17–19
Kirkkoherranvirasto Auratie 3 ti-la 9-18 (paitsi ke 9-19)
Myyrmanni Iskoskuja 3 ti-pe 12-19 ja la 11-18 Cafe Pähkinä Lammaskuja 2 A ti 13-17 ja la 10-14
Attendo Varisto hoivakoti Varistontie 1 ti 15-16.30
Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ke 11-13
Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 ke 17-18.30
Askiston taverna Askistontie 1 pe 17-19
Korson seurakuntakeskus kirkkosali II, Merikotkantie 4 ti-la 9–18
Monitoimikeskus Lumo Urpiaisentie 14 ti–to 10–18
Korson asukastila 2.krs Korsontie 2 ke 12–13
K-Market Kulomäki Maauuninpolku 2 to 12–13.30
K-Market Riskiläkuja Riskiläkuja 2 to 14–16, la 11–13
K-Supermarket Nikinmäki Paarmatie 2 to 17–20, la 14–16
Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 ti-la klo 9-18
Vantaan ammattiopisto Varia
Talvikkitien toimipiste, Talvikkitie 119 ti 10–13
Koivukylän asukastila Kirnu Hakopolku 2 ke 14–19
Marjatta-Säätiö Eteläinen Rastitie 12 ke 10.30–12
Foibekartano Sairaalakatu 7 to 10.30–12
Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 to 13–16
Leinelän päiväkoti Metsäkeijunkuja 2 to 17.30–19.30
Tikkurilan kirkko Asematie 12A ti-pe 9-20, la 9-18 Pakkalan oppimis- ja informaatiotalo Point Hagelstamintie 1 ti ja to 16-19
Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1 ti 16-19 ja la 9-16
Vantaan ammattiopisto Varia Hiekkaharjun toimipiste, Tennistie 1 ke 11-15.30
Laurea-ammattikorkeakoulu Ratatie 22 ke 11-15.30
Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ke 16-19 ja la 9-16
Tikkurilan lukio Valkoisenlähteentie 53 ti 11-15.30
Vantaan ammattiopisto Varia Aviapoliksen toimipiste Rälssitie 13 to 11-15.30
Kirkkoherranvirasto Rajatorpantie 8 ti-la 9-18 Myyrmanni Iskoskuja 3 ti-pe 12-19 ja la 11-18
Vaskivuoren lukio Virtatie 4 ti 10.30-13
Metropolia Myyrmäen kampus Leiritie 1 ti klo 10.30-14
Virtatalo, 2.krs aula Rajatorpantie 8 ti ja to 10-13
Kivistön kirkko Laavatie 2 ke 14-19 ja la 11-15
Martinlaakson lukio ja Mercuria Martinlaaksontie 36 ke klo 10.30-13
Martinlaakson Ostari Kivivuorentie 4 to-pe 14-18 ja la 11-16
Vantaan ammattiopisto Varia Myyrmäen toimipiste, Ojahaantie 5 to 10.30-13
Katriinan sairaala Katriinankuja 4 pe 12-19
I Vanda svenska församling kommer ingen röstning att ordnas på grund av sämjoval. Läs mera på vandasvenskaforsamling.fi/valet
Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan siinä seurakunnassa, jonka äänioikeutettujen luetteloon hänet on merkitty. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja, jos hänet on merkitty kyseisen seurakunnan äänioikeutettujen luetteloon. Ilmoitus kotiäänestyksestä tulee tehdä oman seurakunnan kirkkoherran virastoon 4.11. kello 16 mennessä. Kirkkoherranvirastojen yhteystiedot löydät osoitteesta kirkkovantaalla.fi/yhteystiedot.
Eskarilainen voi pelätä, mitä hänelle tapahtuu, jos vanhemmat kuolevat. Teini saattaa kantaa huolta kaverin itsetuhoisuudesta.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS PAULI SALMI LASTEN JA NUORTEN pappi AnitaAhtiainen kannustaa aikuisia puhu maan kuolemasta keskustelukump paninsa ikätasoon sopivalla tavalla:
Taapero 1–3 vuotta
– Jos taaperon perheenjäsenille tärkeä ihminen on kuollut, ei kannata kuvitella, ettei lapsi huomaisi muutosta kodin tunneil mapiirissä. Taaperon voi ottaa syliin, näyttää menehtyneen kuvaa ja kertoa, että meillä on surullinen mieli, koska hän on kuollut.
– Kuolemaa sanoitetaan taaperol le kuten muitakin asioita. Ei haittaa, vaikka hän ymmärtäisi sanan eri ta valla kuin vanhempansa. Pois nuk kumisesta ja pois menemisestä pu huminen herättää helposti pelkoja unta ja matkalle lähtöä kohtaan.
– Lapselle on merkityksellistä ko kea kuuluvansa sukupolvien ket juun ja saada tietää esivanhemmis
ta. Jos pyhäinpäivänä käydään hau tausmaalla, voi kertoa, että ihmiset tuovat haudoille kynttilöitä, koska he muistelevat kuolleita läheisiään.
Leikki-ikäinen 3–6 vuotta – Leikki-ikäinen oppii erottamaan menneen ja tulevaisuuden, asioiden alun ja lopun. Moni miettii tässä iässä kuolemaa. Kysy, mitä lapsi on viime aikoina ajatellut, ettei hän jää ajatustensa kanssa yksin.
– Eskarilaisen suurin pelko on usein se, mitä hänelle tapahtuu, jos vanhemmat kuolevat. Vanhempi voi kysyä joltakin läheiseltä aikuisel ta, onko ok, jos sanon lapselle sinun huolehtivan hänestä, jos me kuo lemme. Konkretia saattaa helpottaa lapsen oloa. Voi painottaa, että on hyvin harvinaista, että ihmiset kuo levat yhtäkkiä.
– On hyvä käsitellä kuolemaa en nen kuin se on ajankohtainen asia
lähipiirissä. Kannattaa tarttua tilan teisiin, joissa julkkiksen kuolema näkyy mediassa. Lapselle voi ker toa, että nämä ihmiset surevat, kos ka heille tärkeä ihminen kuoli.
Alakoululainen 7–11 vuotta – Suosittelen ottamaan lapsen hautajaisiin ihan minkä ikäisenä vain. Jos vanhemmat pelkäävät, etteivät omalta surultaan pysty huolehtimaan lapsesta, voi pyytää mukaan jonkun muun lasta varten.
– Halloween on tullut vahvasti Suomeen. Joistakin lapsista on haus kaa viettää sitä, toisille luurangot tuovat pelottavia mielikuvia kuole masta. Kuuntele lasta tässä. Jotkut viettävätkin halloweenia sadonkor juuhengessä syysnaamiaisina, ilman haudasta nousseita hahmoja.
– Teini voi kyseenalaistaa vanhem man näkemyksen kuolemasta ja muodostaa omansa. Vanhemman on kestettävä, jos lapsi on esimer kiksi enemmän tai vähemmän uskonnollinen kuin hän itse.
– Viimeistään tässä iässä lapsi usein kiinnostuu kuoleman proses
sista. Onko kuoleminen tuskallista? Vanhempi voi etsiä lapsen kanssa tietoa asioista, joita tämä miettii.
– Muun kuolemaa koskevan pohdin nan lisäksi murrosikäinen voi miettiä omaa tai kaverin elämänhalua. Jos nuorella on itsemurhalla uhkaileva kaveri, pitää varmistaa, ettei nuori kanna liian isoa taakkaa. On etsittävä myös aikuinen ja ammattilainen kantamaan vastuuta asiasta.
– Jos lähipiirissä kuolee joku, tei ni vetäytyy herkästi. Kannattaa ky sellä hänen tunteistaan ja siitä, mi tä tehtäviä hän haluaa hautajaisissa. On hyvä, että nuoret pääsevät kes kustelemaan kuolemasta rippikou lussa.
– Aikuinen voi jakaa nuorelle ai empaa laajemmin ajatuksiaan kuo lemasta. Teinin turvallisuudentun ne kestää kuulla, että kuolema pe lottaa aikuistakin. ■
Pyhäinpäivän enkelirastirata perheille Pyhän Laurin kirkon ympäristössä lauantaina 5.11. kello 15–18.30. Ota mukaan oma taskulamppu. Tarjolla on myös lämmintä mehua Pyhän Laurin kappelilla (Pappilankuja 3).
Vantaalaisehdokkaista 55,7 prosenttia vihkisi samaa sukupuolta olevat parit. 36,8 prosenttia ei vihkisi.
TEKSTI PAULI JUUSELA GRAFIIKKA MAIJA SAARIVantaan seu rakuntien eh dokkaista 201 vastasi seu rakuntavaa lien vaaliko neeseen. Seurakuntaneu vostoihin on ehdolla 224 vantaalaista ja yhteiseen kirkkovaltuustoon 197. Suu rin osa on ehdolla molem piin, ja vaalikoneen vastaus prosentti on korkea.
Lähes puolet eli 81 vas taajaa ei katso minkään kir kossa vaikuttavan liikkeen olevan itselleen erityisen lä heinen. Eniten mainintoja keräsi arvoliberaali Tulkaa kaikki -liike, 37 mainintaa. Herätysliikkeistä Kansanlä hetyksen valitsi 31 ja evan kelisuuden 22 ehdokasta. Ne kumpikin edustavat kir kon vanhoillista siipeä.
Ehdokkailta kysyttiin, mi tä puoluetta hän äänestäi si, jos eduskuntavaalit olisi vat nyt. Vantaalaisehdokkai den joukossa suosituimmat puolueet ovat Kristillisde mokraatit (40 vastaajaa), Kokoomus (39 vastaajaa) ja SDP (39 vastaajaa). Vihrei tä äänestäisi 22 ehdokas ta, Keskustaa ja Perussuo malaisia 7, Vasemmistoliit toa 5, Liike Nytiä 3 ja RKP:tä 2. Kaikki seurakuntavaa
liehdokkaat eivät halunneet kertoa kantaansa.
Ehdokkaat ovat hyvin yk simielisiä ainakin yhdestä asiasta: heidän mielestään seurakuntalaisten pitäisi saada suunnitella, kehittää ja toteuttaa seurakunnan toimintaa nykyistä enem män. Toista mieltä oli vain yhdeksän ehdokasta.
Seurakuntavaalien eh dokkaat ovat talouden ki ristyessä valmiimpia luopu maan tiloista kuin vähen tämään henkilöstöä. Tä tä mieltä oli 80,6 prosenttia ehdokkaista.
MIKÄLI SEURAKUNTA joutuu luopumaan muista kiinteis töistään, olisi 73,1 prosent tia vaalikoneeseen vastan neista ehdokkaista valmis siihen, että kirkkotilois ta tehdään monitoimitiloja tai niitä vuokrataan nykyis tä enemmän myös ulkopuo lisille. Kriittisimmin tähän suhtaudutaan Hakunilassa, jossa vastaajista kolmannes on eri mieltä.
Vantaalla on jo vuosien ajan kiistelty siitä, pitäisi kö lähetysjärjestöjen talou dellista tukea myönnettäes sä ottaa huomioon, miten järjestö toteuttaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden peri
aatteita. Yhteisessä kirkko valtuustossa äänestetään jo ka vuosi budjettituesta. Vii me vuosina valtuusto on ja kanut tukia kaikille kirkon kanssa sopimuksen teh neille järjestöille. Vantaan kosken seurakuntaneuvos to päätti marraskuussa 2021 leikata tukia kolmelta järjes töltä äänestyksellä, jossa pu heenjohtajan kanta ratkaisi.
TOINEN MIELIPITEITÄ ja kava arvokysymys vaaliko neessa käsittelee samaa su kupuolta olevien kirkollis ta vihkimistä. Vantaalaiseh dokkaiden enemmistö, 55,7 prosenttia, olisi valmis vih kimään sateenkaariparit. 36,8 prosenttia ehdokkaista vastustaa samaa sukupuolta olevien vihkimistä.
henkilöt pääsevät äänestä mään myös kirkon ylimmän päätöksentekoelimen jä senet. Vantaalaisista ehdok kaista 45,3 prosenttia siir tyisi suoraan kansanvaaliin, 33,8 prosenttia pitäytyisi ny kymallissa ja 20,5 prosenttia ei osannut sanoa tai ei vas tannut kysymykseen.
EHDOKKAAT OVAT TALOUDEN KIRISTYESSÄ VALMIIMPIA LUOPUMAAN TILOISTA KUIN VÄHENTÄMÄÄN HENKILÖSTÖÄ.Vantaalaisista ehdokkais ta 67,2 prosenttia ottaisi ta sa-arvoasiat huomioon lähe tysjärjestöjen taloudellista tukea harkittaessa, 21,9 pro senttia on asiasta eri mieltä. Tulkaa kaikki -listojen eh dokkaista kaikki kytkisivät tuen ja tasa-arvokysymykset toisiinsa. Muissa ryhmissä on hajontaa.
”Tiukimmin sateenkaa rihäitä kirkossa vastusta vat Sanasta elämään -ehdo kaslistojen ehdokkaat, vaik ka sielläkin kaksi vaaliko neeseen vastannutta vihkisi myös homoparit. Rekolan seurakunnan Tavikset-ehdo kaslistan kaksi vastannutta ovat myös vastaan. Tulkaa kaikki -ehdokkaiden lisäk si myönteisin suhtautumi nen samaa sukupuolta ole vien vihkimiseen on SDP:n listoilla.
EHDOKKAIDEN SELVÄ enem mistö, 74,1 prosenttia, ei ha lua luopua maito- ja lihatuot teiden käytöstä seurakunnan tilaisuuksissa. Vain 14,4 pro senttia tarjoaisi kasvisruo kaa. Loput eivät ole muodos taneet asiasta kantaa.
Kirkolliskokouksen maal likkojäsenten vaali on nykyi sin välillinen eli nyt valitta vat seurakuntien luottamus
Vaalikoneen kysymyksis tä 16 on samat koko maas sa. Korson, Rekolan, Tik kurilan ja Vantaankosken ehdokkaat saivat vasta takseen myös paikallisia ky symyksiä. Korsossa kysy tään muun muassa työnteki jöiden monimuotoisuudes ta, Rekolassa seurakuntien työstä netissä, Tikkurilas sa seurakunnan henkilökoh taisista yhteydenotoista jä seniinsä ja Vantaankoskella, pitäisikö nuorilla olla kiin tiö seurakunnan luottamus tehtävissä.
Vaalikone löytyy osoitteesta: seurakuntavaalit.fi/vaalikone
Katso lisätietoa ehdokaslistojen tavoitteista: vantaanseurakunnat.fi/seurakuntavaalit
Vaalien ennakkoäänestys on 8.–12.11. ja varsinainen vaalipäivä 20.11.
Ruoka-apua jakavat tahot saa vat aiempaa vähemmän hävikki ruokaa jaettavakseen. Samaan aikaan ruoka-apua tarvitsevien määrä nousee.
Vantaan Yhteisen pöydän hä vikkiruokaterminaaliin tulevan ruoan määrä on pienentynyt jo pa neljänneksellä. Tilanne kui tenkin vaihtelee viikoittain.
– Tilanteeseen ovat vaikutta neet Ukrainan sota, energian ja ruuan hinnannousu sekä teolli suuden ja kaupan prosessien ke
hittyminen. Hävikkiä tulee vä hemmän, sillä sen tuottaminen ei tietenkään ole kannattavaa, Yhteisen pöydän palveluesimies Hanna Kuisma kertoo.
Yhteinen pöytä saa hävikki ruokaa kaupoista, tukuista ja elintarviketeollisuudesta. Hävik kiterminaalista ruokaa viedään pääasiassa yhteisöllisiin ruokai luihin, mutta myös niin sanottui hin leipäjonoihin. Leipäjonoissa jaettava loppuu joskus kesken.
Tilanne on jo vaikuttanut sii hen, millaista ruokaa jaetaan. Ai emmin Yhteinen pöytä ei ottanut kaupoista vastaan leipää, mutta
nyt sitäkin jaetaan.
Yhteistyötä lähiseudun hä vikkiterminaalien kanssa tiivis tetään ja uusia lahjoittajia yrite tään nyt löytää.
Vantaan evankelis-luterilai siin seurakuntiin kuuluu enää al le puolet kaupungin väestöstä, 49,95 prosenttia. Kirkkoon kuu luvia vantaalaisia oli elokuussa 120 467, kun Vantaan väkiluku on 241 200.
Vantaan kirkkoonkuulumis MAIJA SAARI, LÄHDEKUVAT: ISTOCK Ruoka-avun toimijat joutuvat nyt miettimään, mistä löytyy uusia hävikkiruoan lahjoittajia.prosenttiin vaikuttaa vahvasti muuttoliike ja maahanmuuttaja taustaisen väestön osuuden kas vu. Vantaan väestö on kasvanut alkuvuoden aikana noin 2 000 asukkaalla, vaikka kotimaan muuttoliike oli runsaat 500 hen keä miinuksella. Muuta kuin suo mea, ruotsia tai saamea äidin kielineen puhuvia oli vuoden vaihteessa 23 prosenttia Vantaan väestöstä.
Muuttoliikkeen vaikutus jä senprosenttiin näkyy siinä, et tä kesäkuun lopussa koko Van taan suomenkielisestä väestöstä evankelis-luterilaisiin seurakun
tiin kuului 64,9 prosenttia, ruot sinkielisestä väestöstä 72,6 pro senttia ja muunkielisistä vain 2,5 prosenttia.
Vantaan seurakunnat järjes tävät loka–marraskuussa seu rakuntavaaleihin liittyviä vaa lipaneeleita. Rekolan kirkossa vaalipaneeli on 30.10. klo 11.30. Tikkurilan seurakunnan vaali paneeli on 1.11. klo 18 Tikkuri lan kirkossa, Valo- ja Voima-sa lissa. Keskustelua voi seurata
myös seurakunnan YouTube-ti lin kautta.
Vantaankosken seurakunnan vaalipaneeli järjestetään Virta kirkossa 6.11. klo 12–13. Tilaisuut ta voi seurata suorana tai katsoa jälkeenpäin YouTube-tilin kaut ta. Hämeenkylän vaalipaneeli on 7.11. klo 18 Hämeenkylän kir kossa.
Rippikoululaiset antoivat Van taalla rippikouluille arvosanak si 9 –.
– Vantaan tulokset vastaavat kokonaisuudessaan hyvin pal jon valtakunnallisia tuloksia, sa noo kasvatusasiainsihteeri Iris Sotamaa
Rippikoululaisten henkinen hyvinvointi oli Vantaalla samalla tolalla kuin koko maassa. Suku puolierot olivat suuria.
Vantaalaispojista 85 % arvioi henkisen hyvinvointinsa erittäin tai melko hyväksi. Pojista 68 % koki, että rippikoulu vaikut ti siihen myönteisesti jonkin ver ran tai paljon.
Vantaalaistytöistä 72 % arvioi henkisen hyvinvointinsa hyväk
si, ja 64 % kertoi rippikoulun vai kuttaneen siihen myönteisesti.
Vantaalaisista rippikoulun käyneistä muunsukupuolisista vain 44 % luonnehti henkistä hy vinvointiaan hyväksi. Samoin 44 % koki, että rippikoululla oli pal jon tai jonkin verran myönteis tä vaikutusta omaan hyvinvoin tiin. Koko maassa vielä harvempi muunsukupuolinen kertoi hyvin vointinsa parantuneen rippikou lussa.
Kirkon vuotuiseen kyselyyn vastasi Suomessa tänä vuonna noin 22 000 nuorta.
Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuo ret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi
Keskipäivän rukoushetki Sipoon korvesta Facebookissa ja YouTu bessa kerran kuukaudessa perjan taisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa keski viikkoisin klo 12.
Luottamuksen rukoushetki Face bookissa ja YouTubessa maanan taisin klo 18.
Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.
Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntai sin klo 12.
Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500
Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.
Ensivauvat torstaisin klo 13–14.30. Ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset birgitta.karja lainen@evl.fi.
Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuor ten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja.
Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Ei harjoitusta 20.10.
Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään parilli silla viikoilla.
Maanantain yhteisölounas maa nantaisin; ensimmäiseen kattauk seen sisään klo 11.30–11.45 ja toiseen klo 12.15–12.30.
Vauvakahvila maanantaisin klo 12.
Tutkimme Raamattua maanantai sin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.
Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva.
Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.
Perhekerho keskiviikkoisin klo 9. Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15.
Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoi sin klo 14.
Messu su 23.10. klo 12. Harri Nurmi
nen, Sasu Rauhala, Tuomas Heikki lä.
Monikulttuurinen esitys lapsille ma 24.10. klo 17 ja klo 18. Taika-Pet terin ja Pape Cissen beat-box-show
Omaishoitajien ryhmä ma 24.10. klo 15. Saana Sarkkila.
Inkerinsuomalaisten paluumuut tajien ryhmä ti 25.10. klo 12. Vie raana pastori Päivi Helen.
Raamattuluento ke 26.10. klo 18.30. Kristityissä vaikuttava voima.
Pastori Samuel Yrjölä.
Lasten kekkerit la 29.10. klo 15–17.
Nyt on lupa juhlia! -konsertti klo 15, esiintymässä Sini-kanttori ja bändi. Klo 15.30 yhteinen ruokailu ja sen jälkeen puuhapisteitä.
Maailmojen messu su 30.10. klo
12. Katsotaan televisioitu messu ja syödään yhteinen lounas, Seniorikerho ti 1.11. klo 13. Paula
Puustinen kirjastosta vierailee. Israel-lähetysilta ti 1.11. klo 18.
Anna-Liisa Viita, Risto Huvila, Harri Nurminen.
Raamattuluento ke 2.11. klo 18.30.
Kristuksella on viimeinen sana. Professori Seppo Suokunnas. Aikuisten ukuleleryhmä to 3.11. klo 16.30. Sini Nikku.
Lähetyspiiri to 3.11. klo 18. Liisi
Jokiranta vierailee.
Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa Hakunilan kirkolla Pyhäinpäivän jälkeen viikolla 45. Kokoamme toiveiden mukaan iltapäivä- tai iltaryhmän. Tied. ja ilm. pappi Tiina Palmu, p. 050 3565 715, tiina.palmu@evl.fi tai diakoni Heli Leskinen, p. 050 4686 410, heli.leskinen@evl.fi
Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastosta.
Paketin hinta 10 e, maksu käteisellä tai MobilePaylla numeroon 10197. Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi.
Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakun ta@evl.fi.
Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina voi soittaa tai jättää viestin pastori Har ri Nurmiselle, p. 050 3547 648.
Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391
Avoin muskari perjantaisin klo 10, muskaria ei pe 21.10.
Perhekerho perjantaisin klo 9–12.
Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.
Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10.
Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.
Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.
Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21.
Venäjänkielinen raamattupiiri
– Olen Taika-Petteri eli Petteri Hakanen Vatsastapuhuminen, jonglööraus, beatboxaus ja muu hauska on työtäni.
– Olin ennen uskonnonopettaja. Vaimo antoi minulle synttärilahjaksi taikurikirjan, ja nykyinen hommani lähti siitä.
Miksi esitystäsi kannattaa tulla katso maan?
– Kannattaa tulla, koska esitys on niin haus ka! Eräs lapsi yleisössä sanoi: ”mua naurat taa niin, että silmistä lentää vettä.”
– Esiinnyn Pape Cissen kanssa. Kun hän soittaa djembe-rumpuja ja minä teen rum puääniä suullani, esityksessä on oikeastaan kaksi rumpalia. Kun yhdistämme voimam me, tuloksena on iloinen mylläkkä.
– Esityksissäni on aina joku taikatemppu, mutta vatsastapuhuminen karhujen kaut
ta on nykyään pääjuttuni. Kahden eri äänen tuottaminen vatsastapuhumalla oli aluk si hankalaa, mutta harjoittelu kannatti. Kar huista tuli hitti.
Saavatko lapset tehdä itse jotain?
– Näytös on tosi vuorovaikutteinen. Teem me sitä yhdessä yleisön kanssa. Varsinaista workshopia emme järjestä.
Minkä ikäisiin show uppoaa parhaiten?
– Show on suunnattu pääasiassa alle koulu ikäisille ja pikkukoululaisille, mutta siinä on koukkuja myös muille. Ihan pienetkin lapset pääsevät mukaan meininkiin, vaikka eivät aina tiedä, mille nauretaan.
Taika-Petteri, Pape Cisse ja karhut esiintyvät Hakunilan kirkossa ma 24.10. klo 17–17.30 ja klo 18–18.30. Vapaa pääsy. Show on osa Kukkuu!-festivaalia.
Jakke-jääkarhu, Taika-Petteri ja Armas-karhu esiintyvät Hakunilan kirkossa 24. lokakuuta. SAMI KOTOLAkeskiviikkoisin klo 18. Lähetyspiiri to 20.10. klo 18. Messu su 23.10. klo 10. Harri Nurmi nen, Tuomas Heikkilä. Näkövammaisten miesten sauna ilta to 3.11. klo 18.
Lapsiperheiden iltakerho Kolo hongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) torstaisin klo 17–19. Leikkiä ja rentoa yhdessäoloa, iltapala tarjolla klo 18. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalol la. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.
Lapsikuoro Kuunloiste alakoulu ikäisille lapsille harjoittelee ItäHakkilan koulun pikkurakennuk sessa keskiviikkoisin klo 16–16.45.
Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoro seikkailuun!
Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkou lussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoi sin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.
Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätieto ja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.
Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakun ta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.
Diakoniapäivystys diakoniatoimis tossa ti klo 9-11 ja Café Pähkinässä to klo 10-12, puhelimitse p.09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diako nia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459
Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Juma lanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Esikoiset ry:n seurat la 22.10. klo 13 ja 16. Nuorten ilta klo 18.30. Messu su 23.10. klo 10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä. Kirk kokahvit. Pyhäkoulu. Esikoiset ry:n seurat su 23.10. klo 13 ja 16.
Hiljaisuuden ilta pe 28.10. Klo 18. Katja-Maaria Kaskinen. Omat villasukat mukaan. Ilmoittautumi nen kirkkoherranvirastoon ja ruokavaliotiedot 24.10. mennessä.
Messu su 30.10. klo 10. Katja-Maa ria Kaskinen, Hannu-Pekka Heikki lä. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit, joiden yhteydessä seurakuntavaaliehdok kaiden esittely.
Usko ja oppi-ilta to 3.11. klo 18. Efe solaiskirje. Matti Hyry, Jarkko Vähä sarja.
Hämeenkylän kirkon kuoro tiistaisin parillisilla viikoilla klo 17.30–19. Kuoroa johtaa Hanna Perkola.
Kirkkomuskari keskiviikkoisin ilmoittautuneille taaperoille klo 9.30 ja vauvoille 10.15. ja Perhe muskari klo 17.15 Paikkatiedustelut: terhi.kuoppala@evl.fi tai p. 050 573 6356.
Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.
Yhteisen pöydän ruokailu keski viikkoisin klo 11.
Kyläperhekerho torstaisin klo 9.30 päiväkerhotilassa. Ei kokoontumis ta 20.10. syysloman vuoksi.
Tulossa! Pyhäinpäivän ikkuna hartaudet lapsiperheille la–su 5.–6.11. ”Näkemiin – lohtua ja toivoa” Älypuhelimeen ladatun ilmaisen QR-Reader sovelluksen avulla pääset avaamaan QR-koo dien sisällön mm. kertomuksen, laulun, tehtävän.
Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma, ti, to ja pe klo 10–14. Iltakahvila keskiviikkoisin klo 15–19. Iltakahvilasta voi ostaa tuoreita leivonnaisia kotiin. Muisteluryhmä ma 31.10. klo 12.
Vetäjinä Riitta Ahonen ja Riitta Kettunen.
Hartaushetki to 3.11. klo 13. Miika Koistinen.
Haik-käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 10. Piirissä valmistetaan käsitöi tä myyjäisiin. Tuotto käytetään avustuskohteisiin koti- ja ulkomail la.
Miesten keskusteluryhmä torstai sin klo 10.
Maarit Bjorkman-Väliahdetin näyttely ”Sisällä vapaus” nähtä villä 28.10. asti.
Laila Siitosen näyttelyn “Sivelti menä huopa” avajaiset 1.11. klo 18. Näyttely avoinna 1.11.–28.11. Näyt telyt avoinna kahvilan aukioloaiko jen mukaan.
Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 2.11. klo 18.
Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 10.
Aikuisten raamattupiiri to 27.10. klo 10.
Ilpolankuja 2
Kenian lähetyspiiri to 27.10. klo 11. Vapaalan perhepäivä la 29.10. Klo 11–13. Isänpäiväaskartelua, metsä mörriretki, satuteatteria sekä grillausta, myös omien eväiden. Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30.
Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi
Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220
Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoher ranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550
Kirkko on auki yksityistä hiljenty mistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 20.10. klo 13 seurakuntasalissa. Asiaa edun valvontavaltuutuksesta, johtava yleinen edunvalvoja Ulla Mänttäri, Itä-Uudenmaan edunval vontatoimistosta.
Iltarukouspiiri to 20.10., 27.10. ja 3.11. klo 18 kokoustilassa. Korso-messu to 20.10. klo 18.30. Ilkka Luukka, Airi Saloniemi. Perhekerho pe 28.10. klo 9–11.30 lasten tiloissa.
Musica per due cori -konsertti la 22.10. klo15. Italialaista ja italian mielistä klaveerimusiikkia uruilla ja cembalolla. Fabio Ciofini ja Markku Mäkinen, urut ja cembalo. Käsioh jelma 10/5 e, vapaa pääsy. Kahvi tarjoilu ennen konserttia klo 14 alkaen kirkkosali 2:ssa.
Messu su 23.10. klo 10. Elina Aro,
12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 24.10. ja 31.10. klo 13 seurakuntasalissa.
Punainen lanka -raamattupiiri ma 24.10. ja 31.10. klo 18 kirkon asiakastilassa. Sisäänkäynti alapi han parkkipaikan kautta.
English Through Bible -raamattu piiri ma 24.10. ja 31.10. klo 18.30 kokoustilassa.
Naisten raamattupiiri ti 25.10. ja 1.11. klo 18 Kotkansiiven kokousti lassa.
Aamurukouspiiri ke 26.10. ja 2.11. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 26.10. ja 2.11. klo 11. Kauniisti katet tu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen har taushetkeen.
Lähetyspiiri ke 26.10. ja 2.11. klo 13 kokoustilassa. Lähetyspiirissä 26.10. vieraana lähetystyöntekijä Hilkka Arminen joka kertoo raama tunkäännöstyöstään Papua-UusiGuineassa.
Kaikille avoin kuoro ke 26.10. ja 2.11. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Tervetu loa laulamaan! Tässä kuorossa ei ole pääsyvaatimuksia, voit tulla sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet. Harjoitellaan äänenavauksia ja helppoja lauluja. Kehitetään äänenkäyttöä. Kaikille avoin, ei sitoutumispakkoa eikä pääsykoet ta.
Iltaperhekerho ke 26.10. ja 2.11. klo 18–20 lasten tiloissa. Tervetuloa avoimeen iltaperhekerhoon. Ilta perhekerhossa leikitään, lauletaan, jutellaan ja syödään iltapuuro yhdessä klo 19.30. Avoimet iltaper hekerhot kokoontuvat keskiviikkoi sin 5.10.–30.11.
Seurakunnan seniorit to 27.10. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee. Yhdessäoloa ja kes kustelua vapaaehtoisen piirinvetä jän johdolla.
Keskustelun papin kanssa voi va rata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554
Papin kanssa voi puhua puhelimes sa ke klo 17–19, p. 09 830 6554
Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla
Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12 p. 050 573 6376
Toivo – diakonian päivystävä puhe lin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496
KORSON KIRKKO Merikotkantie 4Ilkka Luukka, Sinikka Stöckell. Kirkkokahvit.
Seikkaile kummin kaa su 23.10. klo 14 ja klo 15. Tasatunnein alkava lapsen ja kummin yhteinen seikkai lu Korson kirkossa. Seikkailun jälkeen jätskitarjoilu. Sopii parhai ten 5–12-vuotiaille lapsille sekä aikuisille. Mukana Terho Kettunen ja Elina Aro.
Kirkon aamupuuro ma 24.10. ja 31.10. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu parem malta!
Perhekerho ma 24.10. ja 31.10. klo
Korso-messu to 27.10. klo 18.30. Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Messu su 30.10. klo 10. Minttu Haapalainen, Ilkka Luukka, Juho Punkeri. Kirkkokahvit. Kylväjäpiiri su 30.10. klo 15 Kot kansiiven kokoustilassa. Hiljaisuuden päivä ”Valoa kaa moksen keskelle” to 3.11. klo 10. Kaipaatko hengähdystaukoa kaa moksen keskelle? Tule levähtä mään hiljaisuuden äärelle Korson kirkolle. Aloitamme klo 10 ja päivä päättyy klo 14. Tarjolla kevyt keitto lounas sekä kahvi/tee. Retriittipäi vän hinta 5 e, sis. ruokailun ja rukoushelmet. Maksu paikan päällä. Päivä sisältää ulkoilua, sään mukainen varustus. Halutessasi voit ottaa mukaan oman jumppa maton ja viltin. Ilm. 21.10. menn. diakonian sähköpostiin diakonia. korso@evl.fi
Seurakunnan seniorit to 3.11. klo 13 seurakuntasalissa. Aiheena
nykynuoret ja rippikoulu. Missä mennään nykyään nuoriso työssä ja rippikouluasioissa. Nuo ristyön väki kertoo ajankohtaisia asioita nuorten maailmasta.
Perheiden Korso-messu to 3.11. klo 18.30. Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Yhteinen kynttilänsyty tys.
Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikku herkkuja edullisesti. Käynti Korson polulta.
Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11. Maarukan mummot ma 24.10. ja 31.10. klo 12 rippikoulusalissa. Neulomme syksyn aikana säärysti miä diakonian adventtimyyjäisiin. Tervetuloa neulomaan yhdessä! Lisätiedot diakonissa Pia Olkko nen, p.050 322 6560.
Perheiden yhteinen Nikinmäen kyläilta ma 24.10. klo 18–20. Muka vaa yhteistä tekemistä ja iltapa laa. Yhteistyössä Nikkari-Jokkari Marttojen kanssa. Perhekerho to 27.10. ja 3.11. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.
Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 25.10. ja 1.11. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 2.11. klo 10–11.30.
Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajan tasaisesti.
Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi
Rekolan srk somessa @rekolansrk
Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15. p. 09 830 6220.
Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi
Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706.
Kaisa Aalto, p. 044 4220391. Sannamari Rusi, p. 050 3290361. tarkemmat tiedot seurakunnan net tisivuilta.
Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia ta paamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.
Ben Ahlroos, p. 050 535 2450
Vappu Olsbo, p. 050 436 7712 Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370
Kustaantie 22, p. 09 830 6708
Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Yläovet ti klo 13. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.
Walk in -terapia 16–29-vuotiaille ti klo 16–19 (ei vk 42 ja 49). B-ovi, soita ovikelloa. Päivystykseen ei tarvitse ajanvarausta tai lähetettä. Yhteyshenkilö Sanna Tirkkonen, p. 050 576 7993.
Silmukkasiskot ke klo 9.30. Teh dään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Lapsikuoron harjoitukset ke klo 16–16.45. Uusi lapsikuoro alakoulu ikäisille on maksuton eikä siihen ole pääsykoetta. Lisätiedot HannaMaria Valve, p. 050 433 3329.
Kirkkomuskari to klo 9.30–10. Avoin kirkkomuskari perheille. Syyslomalla 20.10. (vk 42), ei ole muskaria.
Torstaitupa Parillisen viikon tors taisin klo 11.30 lounas ja kahvi 5 e. To 20.10. Puhelinlangat laulaa ja muut Pentti Viherluodon laulut. Muusikkovieraana Virpi Metsätähti. To 3.11. Ihmeelliset urut, Martti Sirviö ja Sirkku-Liisa Niemi. Messu su 23.10. klo 10. Ben Ahlroos ja Sirkku-Liisa Niemi.
Toivon rukousilta ma 24.10. klo 17.30. Vieras vainottuja kristittyjä auttavasta Open Doors -järjestöstä. Huolituoli ti 25.10. ja ti 1.11. klo 12 ja klo 14.30. Varaa oma aika keskus telulle. Sinä valitset aiheen ja kuuntelijana on seurakunnan koulutettu vapaaehtoinen. Lisätie dot Kaisa Aalto, p. 044 422 0391.
Perheiden iltasoppa kirkolla ke 26.10. klo 17–19. Tervetuloa perhei den iltasopalle, leikkimään ja viettämään iltaa. Ei ennakkoilmoit tautumista.
Iltamessu ke 26.10. klo 20. Uusimmat virret – lauletaan virsikirjan lisävihko tutuksi to 27.10. ja 3.11. klo 18.30. Vieraina virsirunoilijat Anna-Mari Kaskinen ja Pekka Kivekäs.
Messu su 30.10. klo 10. Jussi Koski ja Hanna-Maria Valve. Messun jälkeen vaalipaneeli.
Konsertti su 30.10. Klo 18. Seeli
Toivio soittaa J. S. Bachin sellomu siikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Miesten raamattupiiri ma 31.10. klo 18.30–20. Keskustelua Raama tun teksteistä miesten kesken. Syystalkoot ti 1.11. klo 11–16. Terve tuloa yhteisiin syystalkoisiin siisti mään kirkon pihamaa talvikun toon! Työvälineet saa kirkolta. Ruokailu sekä sauna. Oma pyyhe mukaan!
Aamumessu ke 2.11. klo 9. Jussi Koski ja Sirkku-Liisa Niemi. Pelikerho to 3.11. klo 15. Pelejä
7–9-vuotiaille Petrin johdolla: vanhoja lautapelejä, kuten Afrikan tähteä ja Kimbleä.
Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedus telut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.
Päiväkerho 3–5-vuotiaiden kerho ma, to ja pe klo 9–12. Askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Kerhossa hiljennytään myös hetkeksi ja tutustutaan Raamatun kertomuk siin. Kyselyt vapaista paikosta Petri Piirainen, p. 050 573 6328.
Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Savityöpaja ke klo 12–14. Pieni muotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1e/ kerta.
Raamattu- ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Uutta testamenttia keskustellen ja rukoillen. Ohjaajina vapaaehtoiset Tuovi ja Päivi. Asolan silmukkaryhmä to klo 16–18. Ryhmässä neulotaan ja virkataan. Saa tulla myös ilman käsityötä.
Päihteettömyyttä tukeva naisten ryhmä to 20.10. ja 3.11. klo 13–14.30. Ei ennakkoilmoittautu mista. Ohjaajina diakoni Mariela Salminen ja Irene.
Seniorikahvila ma 24.10. klo 13.
Mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Aihe: Kirjastopalvelut. Omaishoitajien keskusteluryhmä ti 25.10. Parittomien viikkojen ti klo 13–15. Vaihdetaan ajatuksia samas sa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumis ta.
Miesten keskusteluryhmä to 27.10. klo 13-14.30. Keskustelemme elämän eri ihmeistä ja ilmiöistä. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaaji na Heikki ja Irene.
Kipuryhmä ti 1.11. klo 15. Vertaistu kiryhmä kroonisesta kivusta kärsi ville. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Ei ennakkoilmoittautumista. Aihe: Voimavarat kipujen keskellä.
Toivoa naisille -ryhmä ke 2.11. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunku ja 4b.
Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaus toimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asioin ti.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi
tikkurilanseurakunta.fi
Facebook: Tikkurilan seurakunta
Instagram: @tiksinsrk
Twitter: @Tiksinsrk
Tikkurilan taivaan alla blogi: tikkuri lantaivaanalla.blogspot.com Työntekijä tavoitettavissa keskus telua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202
Diakonia palvelee
Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkuri lanseurakunta.fi kohdasta ”Diako nia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi.
Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi
Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Loka kuun alusta alkaen kirkko on auki tilaisuuksien mukaan.
Messu su 23.10. klo 12, Maria Kouk kari, Päivi Helén, Iina Katila. Messu su 30.10. klo 12, Annaelina Mäkilampi, Suvi-Maria Roine, Samppa Laakso.
TIKKURILAN KIRKKO
Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelu piste on auki kirkon aukioloaikoi na. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi
Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa joka kuu kauden ensimmäisenä lauantaina kello 18.
Junnuolkkari (7–14-vuotiaille) on auki kouluviikoilla joka viikko ti ja to klo 13–16 Vehkapolun kerhotilas sa (Vehkapolku 10). Junnuolkkaris sa on tarjolla välipalaa sekä osit tain ohjattua tekemistä. Toiminta on maksutonta.
Varhaisnuorille (7–12-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Ilmoittautumiset kerhoihin alkavat maanantaina 22.8. Lisätietoja marja.eloranta@ evl.fi tai p. 050 464 1414 sekä mar jukka.valtanen@evl.fi tai p. 050 526 9401.
Lyhyt päivärukous kaupungin ja seurakunnan puolesta ma pe klo 14.
Keskiviikkokellot soivat keskiviik koisin klo 13.45–13.55.
Päivämusiikki to 20.10. klo 12–12.30 kirkkosalissa. Anssi Pyyk könen soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Teetä ja kasviskeittoa to 20.10. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seura kuntasalissa ennen iltamessua klo 19.
Iltamessu to 20.10. klo 19–20. Lämpimästi tervetuloa yhteisölli sesti toteutettavaan iltamessuhet keen, joka toteutuu esirukousaltta reissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudes sa yhteiseen hiljentymiseen. Mes sua ennen tarjolla teetä ja kasvis keittoa. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messu hetken kantava voima.
Laulupiiri pe 21.10. klo 15.30–16.30, kanttori Iina Katila.
Naisten rukouspiiri pe 21.10. ja pe 28.10. klo 18–20, kokoushuone Martta, 2. krs.
Petri Laaksosen 60-vuotisjuhla konsertti: Eläköön elämä – 60 vuotta Pohjantähden alla pe 21.10. klo 19, kirkkosalissa. Tuhti kattaus Laaksosen monipuolisesta ja rakastetusta tuotannosta. Liput ennakkoon Ticketmasterista 28 e tai ovelta ennen konserttia.
Yhteiskristillinen laulu ja rukous piiri la 22.10. ja la 29.10. klo 15–16.30, kerhohuone Toivo, 2. krs. Villasukkamessu su 23.10. klo 10. Voit ottaa mukaan oman käsityösi ja neuloa/kutoa/virkata. Tai jos tahdot, ihan vain olla rennosti villasukat jalassa. Messun toimitta vat neulovat papit Johanna Jako nen ja Marja Eloranta. Mukana messussa lauluryhmä, kanttori Terje Kukk, lähetyssihteeri Mari Chaulagai, diakoni Meiju Riihelä ja varhaisnuorisotyönohjaaja Marjuk ka Valtanen.
Tikkurilan eläkeläiskerho ma 24.10. klo 13–14.30.
Vauvakahvila ma 24.10. ja ma 31.10. klo 12.30–14.30, Toivo-tilassa, 2.krs. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikui nen.
Raamatun lukupiiri: Raamatun laulut ja tarinat ma 24.10. ja ma 31.10. klo 17.30–19, Jaakko Hytti nen.
Sukkelat sukankutojat ti 25.10. klo 10–12, Usko-kokoushuone, 2. krs.
Viikkomessu ti 25.10. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.
Tiistain yhteisölounas ti 25.10. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavatta vissa kirkon alakerrassa keskuste lua varten.
Avoin kohtaamispaikka ke 26.10. ja ke 2.11. klo 10–12.30 Vehkapolku 10 C kerhotilassa. Kohtaamispai kassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Tarjolla kuppi kuumaa tai kylmää juotavaa ja pientä makeaa, mutta ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja keskusteluseuraa! Käytössä myös asiakastietokone sekä tarvittaessa digiapua. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa.
Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 26.10. klo 13–15,
kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Taaperokahvila to 27.10. ja to 3.11. klo 9.30–12. 1–2 vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/ aikuinen.
Päivämusiikki to 27.10. klo 12–12.30 kirkkosalissa. Paula Siren soittaa huilua ja Iina Katila urkuja sekä carillonia. Vapaa pääsy. Teetä ja kasviskeittoa to 27.10. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 e hintaan klo 18 alkaen seurakunta salissa ennen iltamessua klo 19. Iltamessu to 27.10. klo 19–20.
Lämpimästi tervetuloa yhteisölli sesti toteutettavaan iltamessuhet keen, joka toteutuu esirukousaltta reissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudes sa yhteiseen hiljentymiseen. Mes sua ennen tarjolla teetä ja kasvis keittoa. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messu hetken kantava voima. Perhepäivä pe 28.10. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e/ perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Laulupiiri pe 28.10. klo 15.30–16.30, kanttori Samppa Laakso. Laulaja-lauluntekijä Elias Kaski sen konsertti pe 28.10. klo 18 Karismaattinen Elias Kaskinen on yksi Suomen lupaavimpia laulajalauluntekijöitä. Elias Kaskinen & Päivän Sankarit -yhtyeen keulaku vana muusikon uransa aloittanut laulaja on suurelle yleisölle tuttu myös monesta musiikkiaiheisesta tv-ohjelmasta. Liput 10 e ennak koon Tikkurilan seurakunnan Holvi-verkkokaupasta holvi.com/ shop/PLauri/ tai kirkon ovelta ennen konserttia.
Keski-Vantaan musiikkiopiston opettajien konsertti la 29.10. klo
16. Vapaa pääsy. Messu su 30.10. klo 10, Johanna Toivonen, Terje Kukk, Saara Garai si.
Lastenkirkko su 30.10. klo 10 messun yhteydessä, Pienten pai kassa, 1. krs. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa laule taan, leikitään, kerrotaan Raama tun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe voi mennä yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän rukouksen jälkeen. Lasten kirkko päättyy ehtoollisen alkaes sa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret. hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811.
Vanhan musiikin yhtye Kiilin konsertti su 30.10. klo 16. Solistina baritoni Marten Meibaum, joka soittaa myös selloa. Ilontäyteinen konsertti kuljettaa kuulijan aika matkalle seitsemän vuosisadan taakse varhaisten pyhiinvaellussä velmien kautta uhkeisiin hoveihin ja haaveilevien lemmensävelten äärelle. Konsertissa kuullaan sovituksia pyhiinvaelluslauluista, antiikin tansseista, renessanssipo lyfonioista, ylevistä rakkausrunois ta ja latinankielisistä yhteislauluis ta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lähetyksen päiväpiiri ti 1.11. klo 13–14.30, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.
Viikkomessu ti 1.11. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.
Tiistain yhteisölounas ti 1.11. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavatta vissa kirkon alakerrassa keskuste
lua varten.
Vaalipaneeli ti 1.11. klo 18, Valo- ja Voima-salissa. Ketä äänestää seurakuntavaaleissa? Tule Tikkuri lan kirkkoon seuraamaan vaalikes kustelua ja nauttimaan samalla kahvitarjoilusta klo 17.45 alkaen. Keskustelemassa valitsijayhdistys ten ehdokkaita ja paikalla on kirkkoherra Janne Silvast. Voit ehdottaa etukäteen kysymyksiä, joihin toivot panelistien ottavan kantaa. Lähetä kysymykset etukä teen tiedottaja Elina Kuitolle säh köpostiin elina.kuitto@evl.fi. Tilaisuutta pääset seuraamaan myös Tikkurilan seurakunnan YouTube-kanavalla.
Sinkkujen suunnittelupalaveri kaikenikäisille aikuisille sinkuille ke 2.11. klo 18–20, Vehkapolku 10 C kerhotilassa, sisäänkäynti Tikkuri lan kirkon sisäpihalta. Tule suun nittelemaan ja ideoimaan yhdessä toisten sinkkujen kanssa sinkkutoi mintaa ja sinkkuiltoja. Tervetuloa mukaan uudet sinkut ja vanhat tutut!
Päivämusiikki to 3.11. klo 12–12.30 kirkkosalissa. Samppa Laakso soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Teetä ja kasviskeittoa to 3.11. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seura kuntasalissa ennen iltamessua klo 19.
Iltamessu to 3.11. klo 19–20. Lämpi mästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudes sa yhteiseen hiljentymiseen. Mes sua ennen tarjolla teetä ja kasvis keittoa. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messu hetken kantava voima.
Auki joka päivä kirkon aukioloaikoi na Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.
Soittajankuja 1 Perhepäivä ma 24.10. ja ma 31.10. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista. Kerho isille ja lapsille ti 25.10. ja ti 1.11. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, askartelua ja pieni iltapala 3 e/ perhe. Lisätietoja Outi Myllylä, p. 050 327 1634, outi.myllyla@evl.fi Naisten saunailta to 3.11. klo 18–19.
Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa to 27.10. klo 18–20. Raamattua, ruko usta, yhdessäoloa ja asiaa Kansan lähetyksen ulkomaantyöstä teeku pin äärellä.
Simonkyläntie 11, A-talo
Perhekerho ti 25.10. ja ti 1.11. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisil le ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Ristipuron keskiviikkokerho ke 2.11. klo 13.30–15, kanttori Terje Kukk laulattaa kerholaisia.
KERHOHUONEISTO
Tammistonkatu 29 B
Perhekerho ma 24.10. ja ma 31.10. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/ perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Perhekerho ti 25.10. ja ti 1.11. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisil le ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Elävän veden virta -rukouspiiri ma 31.10. klo 17.30–19.30. Raama tun tutkimista ja yhteistä rukousta.
Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoit teisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen paris ton vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristei hin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä pora kone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.
www.facebook.com/tikkurilanseu rakunta
Sunnuntain kello 10 jumalanpal velus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.
Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lasten kirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeentilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi
Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookis ta nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsi tyo.mailpv.net/
Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huolta jille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytä mään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.
Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi
Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi
Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.
Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15.
Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.
Tai ota yhteyttä sähköpostitse: dia
konia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi
Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko
Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivis tön kirkko
Rajatorpantie 8
Seniorikerho torstaisin (ei 20.10.) klo 13.30. 27.10. Olavi Heikkinen: Mennyt ja tuleva ihmisen mielessä. 3.11. Mirja Taipale: Seurakuntavaalit – miksi äänestetään.
Messu su 23.10. klo 10. Papit Maari Santala, Tuula Paasivirta, kanttori Ritva Holma.
Säi, säi! – Kukkuu!-festari ma 24.10. klo 12 ja 13. Osallistava vau vojen ja taaperoiden taidemusiikki tuokio. Tuokion ohjaa kanttori ja musiikkipedagogi Mari-Annika Heikkilä. Vapaa pääsy, ei ennak koilmoittautumista. Osa Kukkuu! – Lasten ja taaperoiden taidefesta ria.
Toivoa naisille ma 24.10. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialä hetystyötä.
Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.
Martinristin raamattupiiri ti 25.10. klo 13.
Suomen kielen kerho maahan muuttajille tiistaisin klo 14. Jutel
laan suomeksi kahvikupin äärellä. Miesten raamattupiiri ti 25.10. klo 18.30.
Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13.
Kirkkoravintola Voimala pe 28.10. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakonia työn hyväksi). Pöytiintarjoilu. Messu su 30.10. klo 10. Papit Tuula Paasivirta, Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen.
Evankeliumin ilo innostaa – Kyl väjän lähetystilaisuus su 30.10. klo 12. Etävieras: apulaislähetys joht., vt. työaluevastaava Hanna Lindberg: Kylväjän juutalaistyö. Raamattupiiri ma 31.10. klo 13.
Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 31.10. klo 17.30.
Israel-piiri & Martinlaakson lähetyspiiri ti 1.11. klo 18. Maria
Järviniitty: Terveisiä Israelin Felmkeskuksen työstä. Mission Possible – Iloisesti yhdes sä ke 2.11. klo 17.30. Tutkija, Helsin gin yliopiston dosentti Jaakko Rusama: Globaalin kristikunnan haasteita. Kahvit klo 17.30, ohjelma klo 18.
Laavatie 2 Perhekahvila maanantaisin klo
Valana Alina Jääskeläinen, Vilja Matilda Jääskeläinen, Aada Elise Orvokki Keipi, Olivia Linnea Mökkönen, Evelia Veea Viola Tevana, Joel Antero Vuorikko. Hautaan siunattu
Aila Liisa Hyle, 85 v, Anja Inkeri Romo, 81 v, Oili Anneli Saarinen, 79 v, Jarmo Olavi Hotti, 77 v, Kirsti Irmeli Jantunen, 76 v, Marja Helena Grön, 75 v, Mervi Kielo
Anitta Puolasaari, 72 v.
Lilja Kristiina Tiilikainen. Hautaan siunattu Marja Liisa Ruuska 80 v.
Miina Eveliina Hillenbrand, Sofia Ellen Anita Koski, Vertti Magnus
Tapani Kalsola. Hautaan siunattu Anja Ellen Tuovinen 93 v, Raili Anneli Starck 79 v, Anja Maria Katainen 79 v.
REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Lyydia Helmi Helena Sorsa, Maaret Ester Virtanen, Oliver Ronald Samuel Karlsson. Hautaan siunattu Elli Esteri Honkala 97 v, Varpu Tuulikki Korhonen 90 v, Sirkka Liisa Lindsrtöm 83 v, Lahja Lea Heith 79 v, Ilkka Petteri Juhani Hannonen 78 v, Raija Kaarina Heino 67 v, Markus Tapani Pihka la 57 v.
Varpu Lotta Linnea Laitinen-Taka la, Joel Sander Mathias Lund berg, Eemi Heimo Hotti, Oona Ilona Katariina Eerola, Veini Antti Teodor Arenius, Tyyne Olivia Pitkänen, Elmeri Oula Jamiel Sarre, Madeleine Ilona Felicia Sormunen, Taavi Joonatan
9.30–11.
Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä. Iltaperhekahvila ke 26.10. klo 18–19.30.
Säi, säi! – Kukkuu!-festari pe 28.10. klo 9 ja klo 10. Osallistava vauvojen ja taaperoiden taidemu siikkituokio. Tuokion ohjaa kanttori ja musiikkipedagogi Mari-Annika Heikkilä. Vapaa pääsy, ei ennak koilmoittautumista. Osa Kukkuu! – Lasten ja taaperoiden taidefesta ria.
Messu ja kirkkokahvit su 30.10 klo 11. Papit Iiro Salminen, Maari San tala, kanttori Jussi-Pekka Heikkilä. Kastehelmi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.30–17.15 miniryhmä/iltamu siikkileikkikoulu, klo 17.30–18.30 kouluikäisten ryhmä. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan lisää musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tieduste lut, kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.
Kivistön rukouspiiri ti 1.11. klo 17.30.
Kivistön raamattupiiri ti 1.11. klo 18.30.
Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 26.10. Olavi Heikkinen: Mennyt ja tuleva ihmisen mielessä. 2.11. Mirja Taipale: Seurakuntavaalit – miksi äänestetään.
Miesten saunailta ke 2.11. klo 18–21.
Vaatevarasto to 3.11. klo 9.30–12. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtai ta aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Aluksi aamukahvit ja hartaus.
Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskus telemme Raamatun pohjalta.
Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Martinristi on suljettu toistaiseksi vesivahingon vuoksi. Toimintaa siirretty eri tiloihin, kts. tiedot: Myyrmäen Virtakirkko, Kaivosristi, Patotie 2 kerhotila, Muualla.
Remontin ajan tauolla ovat: senio rikerho, lukupiiri, Olotila-kahvila ja Martinlaakson seniorien kortteli kerho.
Kaivosvoudintie 3
Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Ei 20.10.
Martinristin käsityöpiiri pe 28.10. klo 10. Tehdään käsitöitä ja jutel laan. Voit tulla samalla oppimaan suomen kieltä.
Martinristin miestenpiiri ma 31.10. klo 18.30.
Tukeva, Sabina Liina Amanda Tuomivirta, Viola Hertta Adeliina Sivanne, Benjamin Samuel Syrjä lä.
Hautaan siunattu Dagny Viola Elomaa 92 v, Vieno Kyllikki Lindblad 92 v, Elvi Iris Ojala 90 v, Riitta Aulikki Ikävalko 88 v, Matti Heimo Salin 87 v, Raine Einari Virtanen 87 v, Antti
Ilmari Matikainen 85 v, Terttu Pallonen 82 v, Anneli Birgitta Ihamäki 79 v, Eila Inkeri Kajanus 78 v, Hannu Antero Tuomola 70 v, Kirsi Hannele Juntura 51 v.
Urho Väinö Viljami Arffman, Frida Matilda Katainen, Seelia Bea Aurora Sirén, Jayden Leo Jack Nyman, Matias Aaro Taneli Helmi järvi, Jenny Elli Minea Pönni.
Hautaan siunattu
Pertti Juhani Viitanen 92 v, Eila
Marjatta Salminen 91 v, Heikki
Juhani Saarikoski 77 v, Keijo Arvo
Pylkkönen 63 v, Harri Kaarlo Leivo 58 v, Pauli Rikhard Vuorio 92 v, Elli Annikki Aalto 88 v, Vuokko Maria Marjatta Salmi 88 v,
Mauno Esa Einari Vehman 76 v, Matti Juhani Lindfors 75 v, Mikael Kasperi Jordan 29 v.
Ellen Alice Sopanen, Jan Lars Alexander von Wendt, Jan Lars Alexander von Wendt, Elliot Benjamin Baarman. Döda
Erik Wilhelm Blomqvist, Tora Marita Pulkkinen.
Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. 26.10. Anja Tolonen & Leena Huhta: Kummilapsi Tansaniassa. 2.11. Mirja Taipale: Seurakuntavaalit – miksi äänestetään.
Kansainvälinen raamattu- ja rukouspiiri to 20.10. ja 3.11. klo 17. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suo meksi ja englanniksi.
Martinristin perhekahvila tiistai sin klo 9.30–11.
Toivon Tuulet ti 25.10. klo 18. Vieraana Sirpa Roininen. Säi, säi! – Kukkuu!-festari to 27.10. klo 9 ja 10. Osallistava vauvojen ja taaperoiden taidemusiikkituokio.
Tuokion ohjaa kanttori ja musiikki pedagogi Mari-Annika Heikkilä. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittau tumista. Osa Kukkuu! – Lasten ja taaperoiden taidefestaria.
Martinristin aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15–9 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93.
Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Myös kuntosalimahdollisuus.
Kotiraamattupiiri ke 2.11. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule
vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteis ta ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-v Vantaankosken seurakun nan alueella asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Keikat voivat olla auttamista asioilla esimerkiksi kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Keikka-apu toteutetaan yhteistyös sä Vantaan kaupungin Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon sekä Punaisen Ristin Länsi-Vantaan osaston kanssa.
Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitset ko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hylly jen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammattiihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikka ristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaan laakso ja Kivistön suuralue).
Adventtiretriitti 25.–27.11. Hirvijär ven leirikeskus, Riihimäki. Adventin teemat “Kohotkaa korkeiksi portit – avartukaa ikiaikaiset ovet” kanta vat tätä retriittiä. Joulun odotuksen alkaessa hiljennytään kiireen ja vaatimusten keskeltä. Astu katet tuun ruokapöytään, anna ajatusten levätä. Kanteleen sävelet rauhoitta
vat ja valmistavat sisäisesti joulun sanoman vastaanottamiseen. Ohj. Tuula Paasivirta, Maisa Kumpulai nen. Hinta 180 e sis. kuljetukset, täysihoidon ja ohjelman. Lisätiedot ja ilm. vantaankoskenseurakunta. fi/hiljaisuus-ja-retriitit.
Messu su 23.10. klo 10. Papit Maari Santala, Tuula Paasivirta, kanttori Ritva Holma.
Messu su 30.10. klo 10. Papit Tuula Paasivirta, Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen.
Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankosken seurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.
Verkkosivut www.vantaankosken seurakunta.fi, www.kirkkovantaal la.fi.
Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivis tön kirkko, Vantaankosken perheet.
Instagram: Vantaankosken seura kunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.
Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262
Öppet må–fr kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi
Diakonimottagning to kl. 10–11.30
Kyrkov. 45.
Högmässa, Välsignelse av frivilliga och nyanställda sö 23.10 kl. 10.
Anställda i Vanda svenska försam ling. Lunch i Prostgården efter högmässan.
Högmässa sö 30.10 kl. 10. Lucas Snellman, kantor Anders Ekberg.
Fredagsgruppen fr 21.10 kl. 12.
Andakt, sopplunch och samvaro. Seniorcafé ti 25.10 kl. 13. Andakt, kaffe och tilltugg.
Sångstund on 26.10 kl. 18–19.
Välkomna med på sångstund varje onsdag och må bra med rösten!
Tervetuloa rentouttavaan lauluhet keen keskiviikkoiltaisin!
Mässa sö 30.10 kl. 12. Lucas Snell man, kantor Anders Ekberg. Diktkväll må 31.10 kl. 16.30–17.30.
Att dikta är att förändra ljuset. Fritt inträde. Kaffeservering före föres tällningen. Anmälningar: kulttuuri liput.vantaa.fi. Claes Andersson i vårt urval och består av dikter och musik, tolkade av Teaterföreningen Svalan. Arr. Vanda kulturservice tillsammans med Vanda svenska församling.
Sångstund on 2.11 kl. 18–19.
Råtorpsv. 8 S:t Martins diakoni och pensio närskrets ti 1.11 kl. 13 i Virta kyrkan, lilla församlingssalen. Andakt och kaffe.
Håkansbölev. 48 Sottungsby-Håkansbölekretsen to 27.10 kl. 13.00. Andakt och kaffe.
Valmovägen 28
Allsånger on 26.10 kl. 14.30. Gun nar Weckström, konferencier. Ingmar Hokkanen, piano.
minen Mechelininkatu 2 e edessä.
Sanoin ja sävelin -kerho ma 17.10. klo 10–12. Muuttunut aika ja paik ka: Myyrmäen Virtakirkko, Rajator pantie 8. Ryhmän ohjaajana RitvaLeena Tuuli.
Näkökulma ma 31.10. klo 13–15
Soukan kappeli, Soukankuja 3, Espoo. Tied. Ritva Aarnio, p. 040 734 7715, ritva.aarnio@evl.fi.
Vertaisryhmässä etsitään uusia näkökulmia elämään. Ryhmä on tarkoitettu sekä vähän aikaa, että pitkään näkövammansa kanssa eläneille. Ryhmän ohjaajina diako
men. Puhelinkerhoon mahtuu neljä osallistujaa. Ilmoittautumiset ryhmään aina edellisenä päivänä Terhille, p. 050 381 8758 tai terhi. suonsivu@evl.fi Ilmoittautumisen voi jättää puhepostiin silloin, kun työntekijä ei pysty vastaamaan soittoosi.
International Bible Club Thu 20th Oct and 3rd Nov 5 PM kids’ club room, Patotie 2. A Bible group for people speaking different langu ages. Let’s discuss the text and subject of the Bible. Bring your own language Bible. We’ll discuss and pray in Finnish and English. Inclusive art-music session for babies and toddlers Mon 24th Oct 12 AM and 1 PM Myyrmäki VirtaChurch, Rajatorpantie 8. Thu 27th Oct 9 and 10 AM Kids’ Club Room, Patotie 2. Fri 28th Oct 9 and 10 AM Kivistö Church, Laavatie 2. Admissi on free, no preregistration. Part of the program of Kukkuu! Art Festival for babies and toddlers.
Suomen kielen kerho maahan muuttajille tiistaisin klo 14 Myyr mäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä.
Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20 в церкви Länsimäki (Kerokuja 9). Приглашаем русскоязычных жителей Вантаа для беседы и изучения Библии в дружеском общении с чаепитием. Группа организована фин. лютеранскими приходами и открыта для всех интересующихся духовными темами вне зависимости
Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254
Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi
Viittomakielinen kohtaamispaik ka ti 25.10. klo 11.30 Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a. Viikkomessu, yhteisöllinen lounas ja yhdessä oloa.
Kannelmäen raamattupiiri ti 25.10. klo 15–17 Kannelmäen kirk ko, Vanhaistentie 6. Vierailijana Marika Jouhki.
Viittomakielinen perhekerho pe 28.10. klo 9.30–12 Malmin varusta mo, Pekanraitti 16. Viittomakielinen pyhäinpäivä la 5.11. klo 13 Hietaniemen hautaus maalla Vanha kappeli. Kokoontu
ni Ritva Aarnio ja vertaisohjaaja Maarit Hedman. 31.10. teemana digihuijaukset.
Laula kanssain ti 1.11. klo 16.30–17.30 seurakuntakoti Uutussa, Lintukulma 2, Espoo. Tule mukaan laulamaan yhdessä matalalla kynnyksellä tiistai-iltapäivisin. Iltapäivän isäntänä ja laulattajana toimii Markku Känninen. Tied. Ritva Aarnio 040 7347715 ritva. aarnio@evl.fi
Miesten saunailta to 3.11 klo 18–20.30 Länsimäen kirkon takka huoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. saunomista, klo 18–19 ja klo19–20.30 kahvia ja juttelua. Saunomi sen ja yhdessäolon merkeissä. Tikkurilan kerho to 3.11. klo 13–15, Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Yhdessäoloa, keskustelua ja kahvit. Ryhmän ohjaajina Rauni Laihonen ja Riitta-Maija Palmusaari-Bremer. Puhelinryhmä pe 21.10. ja 4.11 klo 13–14.30. Keskustelua vuoden aikaan ja ajankohtaisiin asioihin liittyen. Osallistuaksesi ryhmään tarvitset vain tavallisen puheli
возраста, пола, национальности, конфессии или принадлежности к церкви. Никаких взносов не требуется, посещение свободное.
вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552. Käsityöpiiri pe 28.10. klo 10–11.30. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3. Tehdään käsitöitä ja jutellaan. Voit tulla samalla oppimaan suomen kieltä.
The English Bible study group Thu 27 Oct, 2–4 pm in Tikkurila church. For more information and enrollments Heidi Salminen 050 330 1828.
International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heik kilä, p. 044 422 0407.
TAPAHTUU 20.10.–3.11.
TORSTAI 20.10. Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikku rilan kirkossa, Asematie 12a. Anssi Pyykkönen soittaa urkuja. Vapaa pääsy.
Petri Laaksosen 60-vuotisjuhla konsertti: Eläköön elämä – 60 vuotta Pohjantähden alla klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Juhlakonsertin ohjelmisto on tuhti kattaus Laaksosen monipuolisesta ja rakastetusta tuotannosta. Petri Laaksosen edellinen pitkäsoitto In Memoriam käsitteli kuolemaa ja jäähyväisten kipeyttä laulajan menetettyä vuoden sisällä sekä äitinsä että veljensä. Nyt on aika laulaa elämästä! ”Elämä, toivo ja rakkaus – niistä on uuden levyn laulut tehty”, kertoo innostunut Laaksonen uusista lauluistaan ja kutsuu mukaan konserttiinsa juhlimaan elämää. Eläköön elämä! Liput ennakkoon Ticketmasterista 28 e tai ovelta ennen konserttia.
ehdokaslistat ovat nähtävillä oman seurakuntasi kirkkoherranvi rastossa alla olevina ajankohtina.
Hakunilan seurakunta 30.10.-20.11. ma-to klo 9-14 Hakunilantie 48
Hämeenkylän seurakunta 30.10.-20.11. ma-pe klo 9-14 Auratie 3
Korson seurakunta 20.10.-20.11. ma-pe klo 9-14 Merikotkantie 4
Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikku rilan kirkossa, Asematie 12a. Paula Siren soittaa huilua ja Iina Katila urkuja sekä carillonia. Vapaa pääsy.
Laulaja-lauluntekijä Elias Kaski sen konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Karismaat tinen Elias Kaskinen on yksi Suo men lupaavimpia laulaja-laulunte kijöitä. Elias Kaskinen & Päivän Sankarit -yhtyeen keulakuvana muusikon uransa aloittanut laulaja on suurelle yleisölle tuttu myös monesta musiikkiaiheisesta tvohjelmasta. Liput 10 e ennakkoon Tikkurilan seurakunnan Holvi-verk kokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.
LAUANTAI 29.10.
Keski-Vantaan musiikkiopiston opettajien konsertti klo 16 Tikku rilan kirkossa, Asematie 12a. Vapaa pääsy.
Vanhan musiikin yhtye Kiilin konsertti klo 16 Tikkurilan kirkos sa, Asematie 12a. Solistina baritoni Marten Meibaum, joka soittaa myös selloa. Ilontäyteinen konsertti kuljettaa kuulijan aikamatkalle seitsemän vuosisadan taakse varhaisten pyhiinvaellussävelmien kautta uhkeisiin hoveihin ja haavei levien lemmensävelten äärelle. Konsertissa kuullaan sovituksia pyhiinvaelluslauluista, antiikin tansseista, renessanssipolyfoniois ta, ylevistä rakkausrunoista ja latinankielisistä yhteislauluista. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Seeli Toivio soittaa J. S. Bachin musiikkia sellolle klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaan tie 22. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.
Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikku rilan kirkossa, Asematie 12a. Samp pa Laakso soittaa urkuja. Vapaa pääsy.
Rekolan seurakunta 30.10.-20.11. ma-to 9-14 Kustaantie 22D
Tikkurilan seurakunta 30.10.-20.11. ma-pe 7:30-21 ja la-su 9-18 Asematie 12A
Vantaankosken seurakunta 20.10.-20.11. ma-pe klo 9-16 Rajatorpantie 8
Oman ehdokkaan valintaan voit käyttää apuna vaalikonetta! Vaalikoneen löydät osoitteesta vantaanseurakunnat.fi/vaalikone
Äänestä sellaisena kuin olet.
ANNI HARTIKAINEN Laulaja-lauluntekijä Elias Kaskisen konsertti on perjantaina 28.10. kello 18 Tikkurilan kirkossa. Liput maksavat 10 euroa.