Kirkko ja kaupunki 2021 6 Espoo

6

25.3.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Hyvää ! ä t s i ä i pääs aetaan

ij t h e l ä Täm . n i i t o k joka Pääsiäisen suklaamuna kertoo ylösnousemuksen yllätyksestä s. 4 Tunnista omat tarpeesi, kehottaa psykologi Satu Lähteenkorva s. 10

Katso ihmistä Ilkka Sariola maalaa nykyaikaisia krusifikseja ikivanhan italialaisen perinteen mukaan s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Armo painuu juuri niin alas kuin on tarvis

Mikä onpi meidän toivom, mikä meidän onnemme?

Päivänpaiste pilven reijäst iltasella kankahal.

ALEKSIS KIVI KIRJALLISESSA KUUKAUSLEHDESSÄ VUONNA 1866.

HAUTAAMISENSA JA YLÖSNOUSEMUKSENSA välissä Jeesus astui alas tuonelaan, kuten uskontunnustukses­ sa lausutaan. Siinä varhaisten kristittyjen maailmassa, jossa uskontunnustus lähes kaksituhatta vuotta sitten muotoutui, tuonela merkitsi kuolleiden valtakuntaa, hämärää varjojen maata, jonka asukkaat viettivät jon­ kinlaista epäelämää.

Jeesus, ihmiseksi tullut Jumala ja ihmisten vapaut­ taja, ei siis astunut alas taivaasta vain maan päälle.

Hän jatkoi matkaansa vieläkin alemmas. Jumalan ar­ mo painui sinne asti, mistä löytyy viimeinenkin onne­ ton sielu. Jeesus astui alas tuonelan syvyyksiin, ja hän astui sinne ystävänä, vapauttajana.

KORONA ON MERKINNYT monen ihmisen arjen muut­ tumista jonkinlaiseksi varjojen valtakunnan epäelä­ mäksi. Ystävien ja rakkaiden tapaaminen on ollut mahdotonta tai vähintäänkin hyvin hankalaa jo reilun vuo­ den ajan. Vakavan sairastumi­ sen uhka varjostaa kaikkien elä­ mää. Monen elämänpiiri on ka­ ventunut ahtaaksi, jopa ahdis­ tavaksi. Olo on välillä kuin olisi tullut haudatuksi elävältä. Kes­ täminen on koetteilla. Eikö tä­ mä koskaan lopu?

Uskontunnustuksen lause alas tuonelaan astuneesta Jeesuksesta on helppo ohittaa vain runollisena kielikuvana tai rippikoulun ulkoläksyn riti­ rimpsuna. Siihen yhteen lausee­ seen on kuitenkin pakattu mer­

PÄÄSIÄISEN ILOSANOMA on uutinen hautaan kajasta­ vasta valosta. Emme voi välttää elämän pimeyttä, ja lopulta kuolema korjaa meistä jokaisen. Mutta pimeys ei ole kaikki, eikä kuolemalla ole viimeistä sanaa.

Ristille naulittu, kuollut ja haudattu Jeesus, joka astui alas tuonelaan ja nousi kolmantena päivänä kuolleista, on voittanut kuoleman vallan. Jokaiseen hautaan pilkistää elämän valo. Se valaisee säteillään myös ne haudat, joihin sielu tässä elämässä välillä tun­ tuu kuopatun. Viimein se valaisee nekin haudat, joi­ hin meidän ruumiimme aikanaan lasketaan.

Tänään Ihminen ei jaksa koko ajan toivoa. Kun välillä rauhoittuu ja osaa irrottautua ahdistuksen aiheistaan, jaksaa elää päivän kerrallaan ja pystyy toivomaan parasta.

PROFESSORI RISTO SAARINEN KAUNEUS JA TERVEYS -LEHDESSÄ 4/2021

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Käännä nyt mielesi Jumalan puoleen. Sinä saat olla luottavalla mielellä, sillä toivo elää, olet turvassa.

NIIN KAUHEAA EI OLE

JOBIN KIRJA 11:13 JA 18

KENELLÄKÄÄN, ETTEIKÖ JEESUKSEN PELASTAVA YSTÄVYYS YLTÄISI SINNEKIN.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Hyvä Jumala, pidä minusta huolta, kun väsyttää eikä mikään tunnu miltään. kun päivät liittyvät sumeina toisiinsa eikä yön lepo virkistä.

Valaise elämäni, vahvista voimallasi.

kittävä osa koko kristinuskon ydinsanomaa: niin syväl­ le ei joudu kukaan ja niin kauheaa ei ole kenelläkään, ettei Jumalan armo ja Jeesuksen pelastava ystävyys yl­ täisi sinnekin.

Kirkko ja kaupunki

6

25.3.2021 Seuraava lehti ilmestyy 22.4.

KANNEN KUVA: LAURA RIIHELÄ Yksityiskohta Ilkka Sariolan Rauhan krusifiksista

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Puput ovat tosi hyviä leikkimään piilosta” Kun lemmikkipupujen kynnet pitää leikata, Sara Sarasin, 8, pitää pupujen silmiä kiinni, ettei niitä pelota.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Alakoululainen Sara Sarasin, miksi sinulla on lemmikkeinä pupuja?

– Minulla on kaksi kania, Nacho ja Sipsi (kuvassa). Ne ovat kaksosia. Sain ne viime vuoden lokakuussa syntymäpäivä- ja joululahjaksi. Aluksi ajattelin antaa niille nimeksi Ketsuppi ja Majoneesi.

– Olin jo pitkään halunnut lemmikkiä. Pohdimme äitini kanssa, ottaisimmeko kissan vai pupuja. Päädyimme kaneihin, koska kissa olisi raapinut huonekaluja. Puput ovat purreet vain vähän mattoa ja yhden reiän isoveljeni housuihin. Puput ovat tosi söpöjä ja pehmeitä. Pääsiäisenä ne tuovat suklaata!

2

4

Onko jokin asia pupujen hoitamisessa yllättänyt sinut?

– Ennen kuin puput tulivat meille, otin selvää niiden hoitamisesta netistä. Puput syövät usein. Ne pitävät heinästä, puun kaarnasta, pelleteistä, salaatista, porkkanasta ja punajuuresta. Puput eivät osaa paukutella tai röyhtäillä, joten ruuan kanssa pitää olla tarkka.

– Kun pupujen pitäisi mennä häkkiin, ne juoksevat karkuun. Ne on vaikea saada sinne sisään. Häkissä ne ovat yleensä öisin ja silloin, kun on siivouspäivä.

5

Mikä on sinulle pyhää?

– Kanit, perhe, kaverit, koulu ja minun opettajani.

Mitä puput tykkäävät tehdä kanssasi?

– Kun tulen iltapäivällä koulusta kotiin, Nacho ja Sipsi tulevat haistelemaan sukkiani. Puput ovat tosi hyviä leikkimään piilosta. Ne piiloutuvat sohvan alle, ja minä etsin ne. Toisinaan leikimme hippaa. Kanit juoksevat karkuun ja minä perässä.

– Olen tehnyt pupuille pahvitalon, jossa ne tykkäävät olla. Se on kevyt, joten ne siirtävät sitä paikasta toiseen. Välillä ne syövät sitä. Illalla kun äiti lukee minulle iltasadun, puputkin tulevat kuuntelemaan. Niistä on kiva olla meidän seurassamme.

3

Mitä pupujen hankkimista aikovan on hyvä tietää?

– Puput eivät tykkää kauheasti siitä, että niitä kannetaan paikasta toiseen, eikä siitä, että niiden korvia silitetään.

Kaulan rapsuttamisesta ne pitävät, mutta sitä ei pidä tehdä liian kauan.

– Pupujen kynnet leikataan suurilla saksilla.

Kun pupujen kynnet leikataan, niiden silmiä täytyy pitää kiinni, sillä muuten niitä pelottaa. Samalla, kun äitini leikkaa niiden kynnet, minä annan niille porkkanaa.

– Kun pupuja pelottaa, ne tömistelevät takajaloillaan ja tekevät papanoita. Silloin, kun ne ovat iloisia, ne hyppelevät todella korkealle ja räjähtelevät joka paikkaan niin kuin raketit.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

3

Uusi elämä suklaa Suklaamunia alettiin valmistaa Euroopassa 1870-luvulla.

Suomen ensimmäiset suklaamunat syntyivät tiettävästi Karl Fazerin käsissä.

TEKSTI HANNA ANTILA JA KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA LAURA RIIHELÄ

V

uosituhansien ajan muna on symboloinut uutta elämää ja hedelmällisyyttä. Kristinuskon myötä siitä tuli myös ylösnousemuksen symboli, sillä päältä päin elottomalta vaikuttavasta munasta voi syntyä uusi elämä. Mutta kuka keksi, että niitä voisi valmistaa suklaasta?

Ensimmäisen suklaamunan valmistajasta ei ole tietoa, mutta ensimmäiset suklaamunat valmistettiin todennäköisesti Ranskassa ja Saksassa 1870-luvun alkupuolella. Sieltä ne levisivät ainakin Englantiin.

Ensimmäiset suklaamunat valmistettiin tummasta suklaasta. Suklaan valmistus oli tuolloin Euroopassa melko uusi asia ja kaakaorasvan osuus suklaassa oli suuri, joten tummasta suklaasta valmistetut munat olivat rakeisia ja maistuivat kitkeriltä.

Brittiläinen suklaatehtailija John Cad­ bury keksi kuitenkin tavan vähentää kaakaorasvan osuutta suklaassa. Siten suklaasta saatiin paitsi maukkaampaa myös helpommin muotoiltavaa. Suklaamunien tuotannon Cadbury’s aloitti vuonna 1875. Munat oli täytetty sokeroiduilla manteleilla. Samana vuonna Sveitsissä keksittiin lisätä suklaaseen maitojauhetta ja alettiin valmistaa maitosuklaata.

SUKLAAMUNISTA TULI tapa ilahduttaa pääsiäisenä läheisiä, ja lapset eri puolilla maailmaa alkoivat etsiä piilotettuja suklaamunia.

Pääsiäismunien piilottajista on erilaisia tarinoita. Yhden tradition mukaan suklaamunia tuo ja kätkee pääsiäispupu, mutta esimerkiksi Sveitsissä ajatellaan, että asialla saattaa olla myös käki, ja Saksassa munia liikuttelevat niin kettu, haikara kuin hanhikin.

Suklaamunat ovat innostaneet myös toisenlaiseen kisailuun. Munien korkeusennätys taitaa vielä toistaiseksi olla Argentiinalla:

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa MARI AARNIO

kuoressa vuonna 2019 siellä valmistettiin suklaamuna, joka oli 10,5 metriä korkea ja painoi yli 4 000 kiloa.

SUOMEEN ENSIMMÄISET suklaamunat saapuivat tiettävästi Karl Fazerin mukana 1890-luvulla. Fazer reissasi usein eri puolilla Eurooppaa tutustumassa uusimpiin jälkiruokatrendeihin. Vuonna 1896 hän löysi Saksan-matkallaan reseptin, jonka mukaan alkoi valmistaa nougatista tehtyjä herkkuja. Syntyi oikeaan kananmunankuoreen valutettu Mignon-muna.

”

Ensimmäiset suklaamunat valmistettiin tummasta suklaasta.

NYKYÄÄN MIGNON-MUNIEN valmistus aloitetaan joka vuosi jouluviikolla. Viime vuonna munia valmistettiin pääsiäiseksi 1,8 miljoonaa kappaletta.

– Resepti on pysynyt samana jo 125 vuoden ajan, Majlen Fazer kertoo.

Ja jos ihan tarkkoja ollaan, Mignon-munat eivät nykyään ole virallisesti suklaamunia.

Niiden täyte on valmistettu nougatmassasta, minkä vuoksi tuotteen kaakaoprosentti ei EU:n suklaadirektiivin mukaan ole riittävä.

Mignon-munat valmistetaan edelleen käsityönä. − Niiden valmistaminen vaatii näpsäkkyyttä. Pitää olla riittävän nopea ja siisti, että saa laitettua täytteen nätisti kuoren sisään, Majlen Fazer kertoo. ■

Vuosi sitten koronavirus alkoi määrittää myös seurakuntien toimintaa. Kirkko ja kaupunki on käsitellyt aihetta sadoin artikkelein ja kuvin, jotka kertovat kosmisesta arpapelistä, valtavasta ikävästä ja rajattomasta lohdutuksesta. Katsele erikoisartikkelia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Yhtä arvostettavaa kuin määrätietoinen tulevaisuuteen katsominen on se, että osaa nauttia tekemisestään tässä ja nyt. Sen opetteleminen on vaikeampaa kuin tavoitteiden asettaminen.”

MILA KAJAS VERKKOKOLUMNISSAAN

ISTOCK

– Mignon-munia on myyty meillä 1800-luvun lopulta lähtien lähes tauotta.

Ainoastaan sota keskeytti tuotannon muutamiksi vuosiksi, koska työvoima oli rintamalla eikä sokeria ja kaakaota ollut saatavilla. Sotavuosina Fazerin tehtaat tuottivatkin herkkujen sijaan makaronia ja näkkileipää puolustusvoimien tarpeisiin, kertoo kaakaon ja suklaan asiantuntijana Fazerin suklaatehtaalla Vantaalla työskentelevä Majlen Fazer.

Kuvapäiväkirja koronavuodesta

Oletko antanut tai saanut anteeksi?

Kerro oma tarinasi Oletko tehnyt sovinnon toisen ihmisen kanssa? Mikä on sinun elämäsi iso ”anteeksi”? Kerro anonyymisti, mitä tapahtui ja mitä sovinnosta seurasi. Löydät verkkokyselyn osoitteesta ­kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

5

JOONAS BRANDT

YLE KUVAPALVELU

Lotta Lehtikari näyttelee työssään uupuvaa Ritaa.

Vaativan työn kuormittamat Draamasarja lastensuojelutyöstä sai alkunsa, kun käsikirjoittajat Aino Lappalainen ja Anna Lappalainen osallistuivat Yleisradion järjestämään Nainen ja valta -työpajaan. He alkoivat ideoida tv-sarjaa, jossa naiset, valta ja perhe olisivat hyvin esillä. Aiheeksi siivilöityi vaativa lastensuojelutyö.

Uudessa kahdeksanosaisessa draamasarjassa Pala sydämestä keskitytään lastensuojelutyötä tekevään työpariin, Ritaan ja Lauraan, joita näyttelevät Lotta Lehtikari ja Niina Koponen. Henkisesti kuormittavat työkuviot vaikuttavat vähitellen siten, että kaksikon työn ja yksityiselämän rajat alkavat hämärtyä.

– Olemme pyrkineet siihen, että sarja heijastaa työn monia puolia, myös siihen liittyvää lämpöä. Lisäksi arkitason sisälle on pyritty luomaan kansansatuihin, arkkityyppeihin ja mytologiaan pohjautuva maailma, Aino Lappalainen kertoo.

Hän on iloinen siitä, että sarjan valmistumista pystyttiin edistämään poikkeusolojenkin aikana.

– Toivon, että se herättäisi ajatuksia auttamistyön haasteista ja vaativan työn vaikutuksista tekijöidensä elämään, Lappalainen sanoo.

Sarjan on ohjannut Hanna Maylett.

MARJO KYTÖHARJU Pala sydämestä -draamasarja Yle TV1:ssä su 28.3. lähtien. Kaikki jaksot Yle Areenassa pe 26.3.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Elina Hirvonen odottaa erityisesti keskustelua kateudesta. Se on hänen mukaansa tunne, josta ei oikein kehdata puhua.

Toivo, pelko, rakkaus…

Elina Hirvosen ja Suna Vuoren keskustelusarjassa asetutaan isojen asioiden äärelle.

N

yt ei haeta ajankohtaisia aiheita vaan pikemminkin suuria, koko elämää koskettavia asioita, lupaa toimittaja-kirjailija Elina Hirvonen uudesta Keskusteluja kryptassa -sarjasta.

– Tässä ajassa on ainakin minulla korostunut tarve olla isojen aiheiden äärellä rauhassa ilman, että tarvitsisi olla jotakin mieltä, hän sanoo.

Hirvosen vetämät ja Suna Vuoren tuottamat keskustelut käydään Helsingin tuomiokirkon kryptassa kuutena iltana keväällä ja kuutena iltana syksyllä.

Sarjan avauksessa 8.4. puhutaan rauhasta valtiosihteeri Pilvi Torstin ja koomikko Ali Jahangirin kans-

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

sa. Hirvosen mukaan rauhaa lähestytään sekä maailmanlaajuisten kriisien että yhteiskunnallisen polarisaation näkökulmasta.

Toukokuussa keskustellaan toivosta kirjailija Sirpa Kähkösen ja ylilääkäri Juha Hännisen kanssa.

– Sirpa Kähkönen kuvaa lämmöllä erilaisia ihmiskohtaloita ja tavallaan kehrää koko ajan sanoillaan toivoa lukijoille. Juha Hännisen kanssa keskeinen kysymys on, miten kohdata ihminen, jolla ei ole toivoa paranemisesta tai elämän jatkumisesta. Voiko toivosta luopuminen olla vapauttavaa ja armollista?

Hirvosen mielestä kysymys toivosta on tärkeä myös siksi, että tällä hetkellä tulevaisuus on tavallistakin enemmän hämärän peitossa.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Hän itse on saanut lohtua englantilaisen kirjailijan Virginia Woolfin ajatuksesta, että tulevaisuus on pimeä ja se on parasta, mitä tulevaisuus voi olla.

– Luen sen niin, että toivo syntyy epävarmuuden tilasta. Toivon ei tarvitse olla optimismia tai uskoa siihen, että kaikki menee hyvin. Pimeydessä kaikki vaihtoehdot ovat läsnä, yhtä lailla toivo kuin epätoivokin. Silloin on mahdollista mennä toivoa kohti, rakentaa sitä ja tarjota sitä muille.

KAISA HALONEN

Keskusteluja kryptassa -sarja lähetetään Kirkko ja kaupungin Facebook-sivuilla ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla 8.4.–13.5. joka torstai klo 17.30–18.30. Keskustelut tallennetaan myös podcasteiksi, joita voi kuunnella 26.4. alkaen Kirkko ja kaupungin sekä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan nettisivuilta ja somekanavista, samoin Spotifysta, iTunesista ja SoundCloudista.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Ford, Franciscus ja linnut JARKKO PELTOLUHTA

Elokuvaohjaaja ja viininvilje­ lijä Francis Ford Coppola vie­ raili loppuvuodesta 2020 Hel­ singissä. Olin pienessä poru­ kassa maistelemassa hänen maataloustuotteitaan ja jutte­ lemassa elämänmenosta. Kävi ilmi, että Coppola on syntyisin Detroitista, Yhdysvaltain auto­ teollisuuden keskuksesta.

Juuri tästä syystä hän sai toiseksi nimekseen Fordin.

Tämä oli minusta huvitta­ va pikku yksityiskohta. Olin ai­ na kuvitellut, että Ford on vain liikanimi, mutta se onkin ihan Coppolan ristimänimi, äidin ja isän antama.

Olin myöhemmin Coppo­ laan yhteydessä verkon vä­ lityksellä. Hän istui keittiös­ sään Kaliforniassa, minä Vuo­ saaressa.

Muun keskustelun ohessa kysyin Coppolalta vielä hänen nimestään: Kerroit, että sait toisen nimesi Henry Fordin ja hänen tuotteidensa kunniaksi.

Tuleeko ensimmäinen nimesi pyhältä Franciscukselta?

– Sain etunimeni äidin puoleisen isoisäni mukaan, hän oli nimeltään Francesco.

Pyhä Franciscus Assisilainen on minulle kyllä läheinen ja tärkeä ihminen. Ihailen ja ar­ vostan häntä kovasti. Francis­ cus suhtautui luontoon ja ym­ päristöön veljenään ja sisare­ naan eikä ollut rahan ja mai­ neen perään, Francis Ford Coppola kertoo harmaa villa­ paita yllään kartanonsa keit­ tiön pöydän ääressä.

– Erityisen rakkaita kai­ malleni Franciscukselle olivat linnut. Hän saarnasikin niil­ le. Minäkin rakastan lintuja, 82­vuotias Coppola sanoo ja kääntää tablettitietokoneen­ sa näyttämään keittiön ikku­ nasta ulos.

Coppolan keittiön ikku­ nan alla on kaksi lintulautaa ja paljon siivekkäitä veljiä ja sisaria.

– Näitä minä ruokin. Voi­ sin katsella lintuja taukoa­ matta.

JAAKKO HEINIMÄKI

CLUB FOR FIVE

ILAHDUTA ITSEÄSI JA LÄHEISTÄSI HANKKIMALLA LIPUT

CLUB FOR FIVE VIRRET ETÄKONSERTTIIN PITKÄPERJANTAINA 2.4.2021 KLO 19 KONSERTTI OSOITTEESSA: www.jumalanpalvelusverkossa.fi TALTIONTI KATSOTTAVISSA 8.4. ASTI.

LIPPU.FI merkityksellistä mediaa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

7

Masennustutkimus

Emmi Niemisen sarjakuvan päähenkilö haastattelee 16-vuotiasta itseään siitä, millaista on uupua teini-ikäisenä.

Ruutuja uupuneiden maasta Moni nuori ja nuori aikuinen kärsii uupumusoireista.

Nyt suomalaisten uupumistarinoista on tehty sarjakuva-albumi.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS EMMI NIEMINEN / KATKENNEITA LANKOJA

S

uomalaiset uupuvat jo 30-vuotiaina.

Lehtiotsikko pysäytti sarjakuvantekijä Karoliina Korhosen muutama vuosi sitten. Miten niin jo? hän ihmetteli. Oliko ihmisten tarkoituskin palaa loppuun? Näkökulma ihmetytti Korhosta, joka toipui parhaillaan työuupumuksesta.

– Koko artikkeli tuntui olettavan, että jokainen ihminen uupuu työssään ennemmin tai myöhemmin. Ongelmana oli vain se, että me vuosituhannen vaihteen jälkeen aikuistuneet millenniaalit teemme senkin liian tehokkaasti ja nopeasti.

YSTÄVIEN KANSSA jutellessaan Karoliina Korhonen kuuli, että myös moni heistä kärsi uupumusoireista. Niinpä hän alkoi pohtia sopivaa tapaa osallistua asiasta käytyyn julkiseen keskusteluun.

Lopulta hän kokosi työryhmän, johon kuului yhdeksän Suomen lahjakkaimpiin kuuluvaa sarjakuvantekijää. Joulukuussa 2020 ilmestynyt albumi Katkenneita lankoja (Otava) on heidän tulkintansa suomalaisten kokemasta työuupumuksesta.

Sarjakuvateokseen on koottu tekijöiden omia ja lähipiirin kokemuksia uupumisesta sekä nettikyselyn avulla kerättyjä uupumiskokemuksia.

– Emme kyselleet aikajärjestyksessä, milloin uupuminen alkoi ja mitä sitten tapahtui, vaan kartoitimme sitä, miltä uupuminen tuntuu. Jos uupumus olisi ihminen, miten hän käyttäytyisi ja millainen ääni hänellä olisi, Korhonen kertoo.

KAROLIINA KORHOSEN oma uupuminen ei johtunut työn sisällöstä, vaan hänelle sopimattomasta työympäristöstä ja työn tekemisen tavoista. Pahimmillaan Korhosella oli työn alla seitsemän samanaikaista projektia. Toipumi-

nen alkoi vuonna 2017 työpaikan vaihtamisen jälkeen.

– Opettelin nukkumaan, antamaan itselleni aikaa ja laittamaan asioita uuteen tärkeysjärjestykseen. Annoin myös toipumiselle aikaa. Tällaisten asioiden opettelu auttoi minua välttämään työkyvyttömyyden.

Nykyään Korhonen työskentelee käyttökokemusten suunnittelijana ja piirtää Finnish Nightmares -sarjakuvaa, joka kertoo sosiaalisten tilanteiden aiheuttamista paineista suomalaisen Matti-hahmon kautta.

”

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennuslääkehoitonne lisäksi.

Voitte soveltua tutkimukseen, jos - olette iältänne 18-65 vuotias - Teillä on todettu masennus - ette ole saanut riittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, ja siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu.

Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia.

Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen.

Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö.

Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 25.3. klo 15-18 soittamalla numeroon 050 430 8910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

OPETTELIN NUKKUMAAN JA LAITTAMAAN ASIOITA UUTEEN TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN. ANNOIN MYÖS TOIPUMISELLE AIKAA. KAROLIINA KORHONEN

KATKENNEITA LANKOJA -sarjakuvateoksen Karoliina Korhonen toimitti yhdessä sen viimeisen kertomuksen piirtäneen Anssi Vieruahon kanssa. Korhonen löytää teoksen ruuduilta monia kokemuksia, jotka olivat hänelle arkipäivää vielä muutama vuosi sitten, mutta eivät enää.

– Jos joku tunnistaa tarinoista oman arkipäivänsä, toivon, että hän löytäisi rohkeutta ottaa elämässään uusia askeleita, ennen kuin menettää intohimonsa ja kykynsä työhön.

Katkenneita lankoja on ehdolla vuoden 2021 Sarjakuvafinlandia-tunnustuspalkinnon saajaksi. Valinta julkistetaan maaliskuun lopussa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

9

Elätkö vai suoritatko elä Psykologi Satu Lähteenkorva kohtaa työssään ihmisiä, jotka ohittavat itsensä koko ajan. Toisinkin voi toimia.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

T

avallisilla ihmisillä ei ole ollut koskaan yhtä paljon tietoa hyvinvoinnista kuin nyt, mutta se ei näytä auttavan.

– Moni ei tiedosta tai ainakaan arvosta kehonsa ja mielensä rajoja. Jättääkö ihminen kuuntelematta itseään, kun etsii täsmäohjeita syömiseen, liikkumiseen, nukkumiseen ja ihmissuhteisiin? kysyy psykologi Satu Lähteenkorva.

Lähteenkorva suhtautuu varauksella vimmaiseen itsensä ylittämiseen. Sankarikulttuuri keskittyy yksilöön, joka pinnistelee voittoon tai epäonnistuu. Kun muovailee itseään ulkoa omaksutun ihannekuvan mukaan, saattaa päätyä Kelan tilastoihin, joissa mielenterveydestä johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet pitkään.

– Voi kokeilla monenlaista, kun etsii omaa juttuaan. Kannattaa silti miettiä, kehittääkö itseään, jotta olisi arvostettavampi vai koska asia oikeasti kiinnostaa. Itsensä kehittäminen voimavarojensa kustannuksella on epätervettä.

– On vale, että jokainen voi olla mitä vain. Monesta ihmisestä voi tulla monia eri asioita, mutta ei todellakaan kaikkea.

Lähteenkorvan mukaan moni jättää elämisen väliin ja keskittyy suorittamaan. Kehon ja mielen hälytysmerkkeihin ei reagoida: toistuva päänsärky, univaikeudet, keskittymiskyvyttömyys, pätkivä muisti tai kaiken energian kuluminen työhön voivat tuntua ihan tavalliselta.

– Epätasapainosta on tullut uusi normaali. Ei tahdota myöntää, että ihmiset ovat rajallisia.

ENSIN TYÖ, SITTEN HUVI. Näin moni elää, mutta Satu Lähteenkorva kannustaa aloittamaan joskus huvista. Oikea tasapaino huvin ja hyödyn välillä löytyy, kun ei pomota itseään liian ankarasti.

Lähteenkorva kehottaa miettimään, mikä on itselle sopiva määrä liikuntaa, lepoa ja sosiaalisia suhtei-

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Hyvinvoinnin kulmakivet 1. Balanssi: Ihminen tarvitsee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tasapainoa.

2. Suhde: On tärkeää tuntea itsensä ja tykätä siitä, millainen on. Pitää auttaa itseään, jotta voi auttaa myös muita.

3. Variaatio: Elämässä ei pidä olla liikaa yhtä ja samaa.

Vaihtelu virkistää.

4. Teot: Kannattaa miettiä, mitkä asiat tuottavat itselle syvää mielihyvää. Saisiko niille järjestettyä aikaa muulloinkin kuin lomalla?

Lähde: Satu Lähteenkorva: Terveesti tasapainossa.

Viisas elämä 2020.

ta missäkin elämäntilanteessa. Tiiviin työputken tai sairastelun aikana määrä voi olla erilainen kuin muulloin.

Lähteenkorva tajusi itse vasta lähes nelikymppisenä, että tarvitsee psykologin työn vastapainoksi omaa aikaa ja hiljaisuutta. Herättäjä oli silloin kahdeksanvuotias poika Iisak, joka eräänä lauantaina kysyi: ”Äiti, olisikohan hyvä, jos saisit olla monta tuntia yksin?”

Sosiaalinen tasapaino sisältää sopivan määrän voimia tuovia ihmisiä. Energiaa vieviä kannattaa tavata mahdollisimman vähän.

Lähteenkorva arvostaa suuresti ystäviä, jotka eivät halveksi hitautta, heikkoutta eikä keskeneräisyyttä.

Hän on nähnyt kymmeniä kertoja, kuinka masentunut on parantunut pikavauhtia löydettyään ystävän.

– Se on vavahduttavan kaunista.

Yhteenkuuluminen on ihmisen voimakkain tarve.

– Yhteyden syntyminen vaatii, että molemmilta puolilta kurotetaan toista kohti. Jos yksi rakastaa, mutta toinen ei koe olevansa rakkauden arvoinen, mitään ei välttämättä mene läpi. Joskus ihminen on niin rikki, ettei jaksa tulla yhtään

vastaan. Silloin merkitsee valtavasti, jos toinen pysyy uskollisesti vieressä.

Lähteenkorva neuvoo tapaamaan kasvokkain, jos vain mahdollista. Aivotutkimus näyttää, että toisen kanssa oleminen lisää ihmisen mielihyvähormoneja, mitä ei juurikaan tapahdu, jos toinen kohdataan sosiaalisessa mediassa.

MONI KASVAA TOISPUOLEISEKSI. Satu Lähteenkorva kannustaa tunnustelemaan, miltä oma kuihtunut puoli tuntuu. Sieltä voi löytyä jotain tärkeää.

mää?

– Tulen viisilapsisesta perheestä, jossa jokainen sai yhden harrastuksen. Olin kiinnostunut urheilusta, mutta minulle annettiin piano ja sanottiin, etten ole urheilullinen.

Voi mikä riemu, kun nelikymppisenä vedin ensimmäistä kertaa lenkkarit jalkaan!

Liikuntaherätyksen jälkeen Lähteenkorvasta tuli myös elintapaasiantuntija, joka on esimerkiksi antanut urheilijoille psyykkistä valmennusta ja toiminut Ylen Vaakakapinan psykologina.

Monella on oman persoonan muita tarvitseva osa jäänyt varjoon.

Suomessa on perinteisesti arvostettu reippautta ja itsenäisyyttä. Kasvatustyylin tuloksena on joukoittain vahvuuteen sairastuneita, jotka pyrkivät pärjäämään yksin, koska eivät halua vaivata muita. He tunnistavat muiden tarpeet paremmin kuin omansa ja tuntevat syyllisyyttä, elleivät vastaa niihin.

Myös Lähteenkorva kuului heihin. Hän kuunteli työssä ja vapaaajalla muita, mutta ei avautunut itse kenellekään. Sulkeutuminen esti aidon yhteyden muiden kanssa.

– Tunsin itseni ulkopuoliseksi, vaikka ympärilläni oli aina ihmisiä.

Usko pelasti minut. Kipeimpinäkin vuosina tiesin, että Jumala näkee ja kuulee minut sellaisena kuin olen.

– Jos on sairastunut vahvuuteen, ainoa tie tulla tasapainoisemmaksi on uskaltaa tarvita muita. Ihminen oppii tarvitsemaan vain olemalla tarvitseva. Riittää, jos rinnalla on yksi hyväntahtoinen ihminen.

Lähteenkorva kysyy asiakkailtaan, mikä on pahinta, mitä avun pyytämisestä voi seurata. Että ystävä yllättyy? Hän neuvoo opettelemaan pyytämistä ensin pienissä, sitten isommissa asioissa.

Satu Lähteenkorva kannustaa pitämään enemmän hauskaa ja pomottamaan itseään vähemmän.

MITÄ TEET PALJON? Minkä parissa kehosi tai mielesi työskentelee usein?

Millaisessa roolissa olet useimmiten?

Satu Lähteenkorvan mukaan yksipuolinen tekeminen on ihmiselle aina haitaksi. Vaikka työtään tai harrastustaan rakastaisi kuinka, niin liika on liikaa.

Moni ymmärtää tarvitsevansa istumatyön vastapainoksi liikettä, mutta harvempi tunnistaa, mikä auttaisi palautumaan psyykkisesti.

– Jos tekee abstraktia työtä asiantuntijana, kehittäjänä tai esimiehenä, on vaikea nähdä, milloin on tehnyt tarpeeksi. Asioiden konkreettinen aikaansaaminen tyynnyttää ja

tyydyttää mieltä, joten selkeä käsillä tehtävä työ on palauttavaa.

– Kun työ on täynnä vastuullisuutta ja ongelmanratkaisua, on tosi tärkeää olla vapaalla edes puolisen tuntia täysin vastuuton ja hyödytön.

Tämä on monelle vieras ajatus. Kun sanon näin luentosalissa, kolmasosa tuijottaa hölmistyneenä.

Lähteenkorva tarkentaa, että vastuuttomuus ei merkitse edesvastuuttomuutta. Se tarkoittaa sitä, että aina ei tarvitse töiden jälkeen vastata ruoasta, pyykistä, lapsista tai mistään. Voi vaikka istua puiston penkille ja katsella pilviä.

– Monelle vastuuttomuus tarkoittaa illan Netflix-hetkeä. Itselleni palauttavinta katsottavaa on todella kepeä sarja, jossa kaksi ihmistä vain ihastuu ja pitää toisiaan kädestä.

En halua pohtia töiden jälkeen dramaattisia asioita.

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu.

Nyt vapautumassa myös paljon kysyttyjä asuntoja Senioritalossamme.

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

”

On vale, että jokainen voi olla mitä vain.

MIKÄ TUOTTAA ITSELLE syvää mielihyvää? Satu Lähteenkorva pyytää usein ihmisiä listaamaan sellaisia asioita. Ne voivat olla pieniä, kuten hänelle tärkeä ”tummapaahtoinen aamuhetki” hyvän kahvin kera tai suurempia, kuten haave oppia purjehtimaan.

– Kohtaan ihmisiä, jotka ohittavat itsensä koko elämänsä ajan. Jotkut huolehtivat muista, toiset kokevat, että heillä on aina jotain liian vähän, jotta he voisivat nauttia. Osa pelkää elämää niin kovasti, että ei uskalla kurottaa sitä kohti.

Lähteenkorva on yhä uudestaan nähnyt, ettei ulkoisen yltäkylläisyyden keskeltä välttämättä löydy tyytyväistä ihmistä. Jos toteuttaa muiden haaveita ja hankkii muiden arvostamia asioita, ne eivät tuo tyydytystä. Omannäköinen elämä tuo, vaikka se näyttäisi ulkopuolisista vaatimattomalta.

Lähteenkorva kannustaa unelmoimaan, vaikka muut eivät haaveiden kohteita ymmärtäisikään.

– Mielihyvää tuottavat asiat ovat tärkeitä suunnannäyttäjiä. Kannattaa mennä niitä kohti. ■

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Tammilinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely!

Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa oma esittely tai kysy lisää! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Tammilinna Neilikkatie 11 A 01300 Vantaa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

11

Koko ruumiillaan kärsivä

Jumala

Krusifiksi eli Jeesus ristillä saattaa olla maailman tunnetuin kuva-aihe. Taiteilija Ilkka Sariola on maalannut kaksi krusifiksia. Niissä hän näyttää Jumalan, joka tuntee ihmisen tuskat.

K

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT LAURA RIIHELÄ

arkea piirros roomalaisen rakennuksen seinässä on oman aikansa, 200-luvun alun, graffiti. Ilmeisesti pilapiirrokseksi tarkoitetussa kuvassa mies katselee ristiinnaulittua, aasinpäistä hahmoa. Kuvan alle on kirjoitettu ”Aleksamenos palvoo jumalaansa”.

Tämä piirros lienee vanhin tunnettu kuva aiheesta, joka sittemmin levisi lukemattomien kirkkojen alttareille.

WIKIMEDIA COMMONS

200-luvun alussa maalattu roomalainen graffiti on pilakuva kristityistä.

Samalla se on ehkä vanhin ristiinnaulitsemisen kuva.

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Kristityt itse karttoivat ensimmäiset vuosisadat ristiinnaulitsemisen kuvaamista, sillä sitä pidettiin äärimmäisen häpeällisenä rangaistuksena. Itse asiassa Kristuksen itsensäkin kuvaaminen yleistyi verrattain myöhään. Ensimmäiset kristilliset kuvat olivat pikemminkin salakieltä, symboleita, kuten Kristus-monogrammi ja kala. Varhaisimmat niistä löytyvät Rooman katakombeista.

Risti alkoi tulla kristilliseen kuvastoon 300- ja 400-luvuilla, kun ristiinnaulitsemisesta teloitustapana luovuttiin ja kristinuskosta oli tullut Rooman valtakunnan pääuskonto. Kidutuksen ja nöyryytyksen välineestä tuli symboli, josta tunnistaa kirkkorakennukset ja jota monet kristityt kantavat kaulassaan.

Ristiinnaulittua Jeesusta kuvaavasta krusifiksista taas tuli ehkä maailman tunnetuin kuvaaihe – mutta pelkkä kuva se ei ole. Krusifiksilla on ennen kaikkea hengellinen tehtävä. Se ohjaa itsetutkiskeluun, rukoukseen ja mietiskelyyn.

Krusifiksin edessä ristinmerkin tekevä ja hiljentyvä kristitty ei rukoile kuvaa vaan Jumalaa, josta kuva kertoo. ”Miksi en mä elänyt taaskaan ihmisiksi?/ Syntisäkki-ihminen miksi olen miksi? / Kurjuuteni tunnustan, mitään en nyt peitä. / Tiedän ettei Jumala mua kuumin kivin heitä. –– Minun kurjan syntisen olis tullut kuolla. / Minun tulis olla nyt roikkumassa tuolla. / Jeesus minut pelastit, tiedän hyvin mistä / kauhun kadotuksesta ja tulihelvetistä.” Näin jatkaa tätä pitkää hartausperinnettä 1980-luvun rokkipappi Tarvo Laakso kappaleessaan Krusifiksin juurella.

Ilkka Sariolan maalaama Rauhan krusifiksi ripustetaan kiirastorstaina Paavalinkirkkoon.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

13

”

Jumala tuli tänne maailmaan tietämään, mitä on olla ihminen, ja tuntemaan ihmisen kärsimyksen.

Sariola kertoo, että Jeesuksen kasvojen kat­ sominen on ollut vaikeaa hänellekin. Hän alkoi luonnostella krusifiksia vuonna 2015, ja oli seu­ raavana vuonna päässyt maalaamisessa hyvään vauhtiin. Työ katkesi, kun hänen isänsä emeri­ tuspiispa Yrjö Sariola kuoli. Jeesuksen kasvoissa alkoivat näkyä isän kasvot. Tuntui liian pahalta.

Keskeneräinen krusifiksi odotti neljä vuot­ ta varastossa, ja Ilkka Sariola oli jo tottunut aja­ tukseen, että se jää kesken. Sitten viime syksynä Paavalin seurakunnasta tarjottiin paikkaa teok­ selle ja mahdollisuutta viimeistellä se palkka­ työnä.

– Nyt maalaaminen on ollut helppoa ja medi­ tatiivista puuhaa, Sariola sanoo.

RISTILLÄ TUSKALLISESTI kuolevaa Jeesusta katsel­ lessa tulee miettineeksi, onko jotakin enimmäis­ määrää tai ylärajaa sille kärsimykselle, mitä kirkos­ sa esillä oleva taideteos voi kuvata. Myötätuntoa ja myös syyllisyyttä lienee tarkoituskin kokea, mutta entä jos kuva herättää kauhua ja ahdistusta?

Ilkka Sariola näyttää puhelimestaan kuvan toi­ sesta teoksestaan, joka sekin kuvaa ristiinnaulit­ tua. Lyijykynäpiirros kuuluu pahuutta tutkivaan sarjaan. Sitä varten Sariola selvitti, miten ristiin­ naulitseminen oikeasti tehtiin.

– Pyrin kuvaamaan sen mahdollisimman ai­ dosti – ja myös sen, että ristiinnaulitsemiseen liittyi monesti teloitettavan seksuaalinen häpäi­ seminen, Sariola kertoo.

– Tätä teosta kukaan ei ottaisi kirkkoon, en­ kä olisi tarjoamassakaan sitä sinne. Tämä on nykytaidetta, jonka paikka on gallerioissa ja museoissa.

Nykytaidetta edustaa myös amerikkalaisen va­ lokuvaajan Andres Serranon Piss Christ, joka on valokuva taiteilijan omaan virtsaan upotetusta krusifiksista. Teos herätti vuonna 1989 valtaisan kohun ja syytöksiä jumalanpilkasta. Serrano itse on sanonut, ettei hän halunnut teoksellaan lou­ kata tai pilkata – onhan hän itsekin katolilainen.

Hän on todennut myös, että on ehkä hyväkin, jos teos järkyttää katsojaa, koska silloin se muistut­ taa siitä, mitä ristillä todella tapahtui.

ILKKA SARIOLA KIINNOSTUI maalatuista krusifik­ seista, kun hän teologian opiskelijana oli opinto­ matkalla Italian Assisissa. Siellä Pyhän Klaaran basilikassa on kuuluisa, 1100­luvulta peräisin ole­ va San Damianon krusifiksi, jonka kerrotaan pu­ huneen Franciscus Assisilaiselle. Samalla mat­ kalla Umbrian alueen kirkoista ja museoista löy­ tyi muitakin keskiajan ja varhaisrenessanssin krusifikseja, joiden kuvakerrontaa Sariola innos­ tui tutkimaan.

Nämä krusifiksit on tehty aikana, jolloin vain harva osasi lukea ja jolloin kirjat kopioitiin käsin.

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

ANDRES SERRANO / WIKIMEDIA COMMONS

ILKKA SARIOLA

Ilkka Sariolan lyijykynäpiirros Crucifixion viime vuodelta on osa pahuutta tutkivaa sarjaa.

Andres Serranon valokuva Piss Christ on herättänyt keskustelua sananvapaudesta ja jumalanpilkasta.

WIKIMEDIA COMMONS

JOS SUOMALAISESSA KIRKOSSA on krusi­ fiksi, se on yleensä veistos. Helsinkiläinen kuvataiteilija ja pappi Ilkka Sariola on tehnyt toisin. Hän on ammentanut vanhasta ita­ lialaisesta perinteestä ja maalannut kaksi krusi­ fiksia. Hiljaisen lauantain krusifiksi on Kallion kir­ kossa. Juuri valmistunut Rauhan krusifiksi ripus­ tetaan kiirastorstaina Paavalinkirkkoon.

Tutkitaan sitä vähän tarkemmin, vaikka sini­ senkalvakan, tuskaisen Jeesuksen edessä ensim­ mäinen reaktio onkin kääntää katse pois.

San Damianon krusifiksin kerrotaan puhuneen Franciscus Assisilaiselle. Sen on tehnyt tuntematon syyrialainen maalari 1100-luvulla.

Siksi maalattu krusifiksi ei ole pelkkä ristiinnau­ litun kuva, vaan eräänlainen sarjakuva, jota lue­ taan tietyssä järjestyksessä ja johon on upotet­ tu kristinoppia ja symboliikkaa. Monesti niihin on kuvattu myös pääsiäiskertomuksen keskei­ siä henkilöitä sekä teoksen tilaajalle tai maalarille tärkeitä pyhimyksiä.

Sariola opastaa lukemaan krusifiksia alhaalta ylöspäin. Alimmaksi kuvattiin usein Golgata, hel­ vetti, luita tai pääkallo. Mitä ylemmäs siirrytään, sitä suurempaa kunniaa kuvataan: ylimpänä voi olla esimerkiksi ylösnoussut Kristus kaikkivaltias tai jokin Jumalan symboli.

Jeesuksen jalkojen juuressa saattaa olla joku pyhimys – Italiassa Franciscus Assisilaisen kuo­ leman jälkeen siihen maalattiin usein juuri Fran­ ciscus. Hänet myös Sariola on maalannut omiin krusifikseihinsa.

– Italiassa Franciscus on nostettu hirveän kor­ kealle jalustalle. Vierastin sitä henkilökulttia, mutta sitten näin krusifikseja, joissa Franciscus on pienen pienenä Kristuksen jalkojen juuressa.

Franciscus on minulle tärkeä teologinen esiku­ va ja esimerkki siitä, millaista maailmassa olo voi olla. Hän muistuttaa, että omaisuus ei tee ihmis­ tä onnelliseksi. Jos meille tänä päivänäkin riittäisi vähän vähempi, meillä voisi ehkä olla toivoa.

Franciscus ja hänen veljestönsä olivat sitoutu­ neet Kristuksen seuraamiseen. Se tarkoitti köy­ hyyttä, nöyryyttä ja lähimmäisten palvelemista.

Franciscuksen kohdalla se huipentui stigmoihin eli siihen, että hän sai samanlaiset haavat kuin ristiinnaulittu Jeesus.

Sariolan mukaan fransiskaanien ajatus Kris­ tuksen seuraamisesta näkyy 1200­luvulta alkaen italialaisissa krusifikseissa. Niissä alkaa korostua nimenomaan Kristuksen kärsimys. Pää painuu alas, silmät ovat kiinni. Vartalo taipuu tuskaisel­ le mutkalle.

Myös tuolloin riehuneet rutto ja muut kulku­ taudit vaikuttivat. Ihmiset hakivat lohtua, ja si­ tä toi Jeesus, joka kuvattiin heidän kanssakärsi­ jänään.

Rauhan krusifiksi (2021) Paavalinkirkossa

Ilkka Sariolan maalaaman krusifiksin esikuvina ovat olleet 1200-luvun ja 1300-luvun italialaiset krusifiksit, erityisesti Giunta Pisanon maalaus 1200-luvun puolivälistä.

Pelastusrengas, jonka keskelle Jeesus on kuvattu hyvänä paimenena.

Franciscus Assisilainen

Yleensä krusifiksien yläpaneeleissa on enkeleitä. Tässä on kärpänen.

Se viittaa saksalaisen mystikon Mestari Eckhartin saarnaan: ”Jos otamme kärpäsen kuten se on Jumalassa, se on siinä jalompi kuin korkeinkaan enkeli on omassa itsessään.”

Näky rauhasta. Susi ja karitsa ovat sovussa, aseet on taottu auroiksi ja sateenkaarilippu hulmuaa.

PAAVALINKIRKKOON RIPUSTETTAVASSA Rauhan krusifiksissa Jeesuksen taustalla oleva maisema kertoo sekin kärsimyksestä. Ollaan toisessa maa­ ilmansodassa ja seurataan maihinnousua saksa­ laissotilaan näkökulmasta. Rannan lähellä on pa­ lavia laivoja, repaleisessa maassa panssariesteitä ja Hitlerin sirkkeliksi kutsuttu ase.

Kun krusifiksia katsova siirtyy pois kuoleman ja sodan maisemasta, häntä odottaa teoksen ylä­ osassa toisenlainen todellisuus, uusi maa. Lam­ mas ja susi pötköttelevät kaikessa rauhassa vie­ rekkäin ja sateenkaarilippu liehuu. Näky ei ole peräisin Ilkka Sariolan mielikuvituksesta vaan Vanhan testamentin Jesajan kirjasta. Siinä ennus­ tetaan aikaa ja maailmaa, jossa kukaan ei tee pa­ haa vaan susi ja karitsakin käyvät yhdessä laitu­ mella.

– Onhan se ihana ajatus, että meidän ihmisten viha ja sodat jonakin päivänä loppuvat. Sateen­ kaarilippu on paitsi seksuaalivähemmistöjen tun­ nus myös vanha rauhan symboli. Ajattelin, että olisi kiva, jos yhdessä kirkossa Suomessa olisi py­ syvästi sateenkaarilippu seinällä.

Pieni yksityiskohta, värikäs lippu, on tällä het­ kellä kirkossa iso asia, ja Sariola tietää, etteivät si­ tä kaikki hyväksy. Itse hän kuuluu sateenkaari­ pappeihin, jotka vihkivät samaa sukupuolta ole­ via pareja.

on varmaan joskus kysynyt. Miksi ihmeessä Ju­ malan piti tuolla lailla kärsiä? Tai: millainen isä laittaa poikansa kärsimään?

– Yleensä vastaan, että Jumala tuli tänne maa­ ilmaan tietämään, mitä on olla ihminen, ja tun­ temaan ihmisen kärsimyksen. Eihän häntä olisi välttämättä tarvinnut teloittaa noin, mutta ihmi­ set sen tekivät.

Sariolalle ristillä roikkuva Jeesus kertoo siitä, et­ tä Jumala on koko ruumiillaan läsnä ihmisen kär­ simyksessä. Hän sanoo, että vaikkei hän juurikaan ole kokenut tai tuntenut Jumalan läsnäoloa, ajatus kärsivästä ja ihmisen tuskat tuntevasta, tämänpuo­ leisesta Jumalasta on jo itsessään lohdullinen.

Jeesuksen kärsimykselle ja kuolemalle on pa­ rin tuhannen vuoden aikana esitetty monenlai­ sia tulkintoja: Jeesus lunastaa ihmiset ja maail­ man pahan vallasta. Tai hän on viaton uhri, joka kärsii ihmisten syntien vuoksi. Tai hän ottaa kan­ taakseen rangaistuksen, joka kuuluisi ihmisille.

Tai ehkä Jeesus on moraalinen esimerkki.

– Ajattelen, että ne ovat erilaisia tarinoita ja erilaisia mahdollisia selityksiä. Meidän virsikir­ jamme virsissäkin ja varmaan myös eri herätys­ liikkeissä on erilaisia käsityksiä siitä, miksi Jee­ suksen piti kuolla, Sariola sanoo.

ILKKA SARIOLAN T-PAITA on haastattelupäivänä aiheeseen sopiva: siinä on ristiinnaulitun kuva.

Kun hän liikkuu se yllään taiteilijaporukoissa, ky­ symyksiä tulee. Ne ovat niitä samoja, joita jokai­ nen kristinuskon keskeisen kertomuksen kuullut

ERILAISET TAVAT YMMÄRTÄÄ Jeesuksen kuole­ man merkitys näkyvät myös siinä, miten tuota kuolemaa on taiteessa kuvattu. Ilk­ ka Sariola muistuttaa, että ennen refor­ maatiota monet taiteilijat olivat hengelli­ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

15

Ylimpänä Jumalan sormet.

Muna symboloi uutta elämää. Sen keskellä on ylösnoussut Kristus.

Jeesuksen ympärille on kuvattu ristiinnaulitsemisen todistajia: vasemmalta roomalainen sotilas Longinus, joka puhkaisi Jeesuksen kylkeen haavan, Jeesuksen äiti Maria, Johannes, Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria, sadanpäämies ja hänen talonsa väki sekä temppelin vartija Stefaton, joka juotti Jeesukselle sienellä hapanta viiniä.

Krusifiksissa on seitsemän eri lintulajia. Punatulkusta kerrotaan legendaa, jonka mukaan lintu lensi Golgatalle nokkimaan pois okaita Jeesuksen otsasta ja sen alun perin valkoinen rinta värjäytyi punaiseksi Jeesuksen verestä. Punatulkun vieressä on ehtoollismalja eli Jeesuksen veri.

Hiljaisen lauantain krusifiksi (2015) Kallion kirkossa

Krusifiksi on Ilkka Sariolan versio 1100-luvulla maalatusta San Damianon krusifiksista.

Osa kuva-aiheista on lainattu siitä, osa on Sariolan omia.

selle elämälle omistautuneita sääntökun­ taveljiä. He siis olivat perillä aikansa teo­ logisista ideoista.

Kaikkein varhaisimmissa krusifikseissa näkyy varhaiskirkon opetus siitä, että kuolemallaan Jee­ sus voitti pahan ja lunasti ihmiset vapaiksi saata­ nan, synnin ja kuoleman vallasta. Näissä niin kut­ sutuissa triumfikrusifikseissa Jeesus ei näytä kovin kärsivältä, saati kuolleelta. Hänen silmänsä ovat auki ja asento levollinen. Hän saattaa jopa hymyil­ lä. Levitetyt kädet tuntuvat siunaavan katsojaa.

Sariolan mukaan varhaisten krusifiksien nä­ kökulma onkin ylösnousemuksen todellisuudes­ sa ja risti on ikään kuin ylösnousseen Kristuksen valtaistuin.

– Hirveän helposti katsotaan, että maalaus kuvaa yhtä tiettyä hetkeä. Näissä triumfiristeissä

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

ajatus on toinen. Niissä on esitetty yhdessä ku­ vassa koko kertomus ristiinnaulitsemisesta ylös­ nousemukseen, Sariola kertoo.

Koko pääsiäiskertomus on luettavissa myös Sariolan maalaamasta Hiljaisen lauantain krusifiksista Kallion kirkossa. Ristiinnaulitun yläpuo­ lelle on kuvattu ylösnoussut Kristus kuin pää­ siäismunan sisälle.

Teoksen nimi viittaa päivään, jolloin ei ta­ pahdu mitään: lauantaihin, jolloin Jeesus makaa kuolleena haudassaan.

– Jumalakin on yhden päivän vuodesta kuol­ lut. Meidän pitää elää elämämme niin kuin Ju­ malaa ei olisi, Sariola sanoo ja osoittaa krusifik­ sin alaosaan.

Sinne hän on maalannut joukon marttyyreita, joista yksi on natsien teloittama pappi Dietrich

Vanhimmissa Jeesusta esittävissä kuvissa hänellä ei ole partaa. Sariola halusi maalata ihmisen, ei miestä tai naista.

Jeesuksen jalkojen juuressa Franciscus Assisilainen. Niiden alapuolella Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin portti ja marttyyrikuoleman kokeneita kristittyjä: suomalainen lähetystyöntekijä Seija Järvenpää, joka surmattiin Afganistanissa vuonna 2014, sekä keskitysleireillä surmatut luterilainen pappi Dietrich Bonhoeffer, ortodoksinunna Maria Pariisilainen ja fransiskaaniveli Maximilian Kolbe.

Bonhoeffer. Bonhoefferin mukaan kristittyjen tulisi elää muita varten ja niin kuin Jumalaa ei olisi, sillä nykymaailma näyttää tarvitsevan Juma­ laa vain selitykseksi selittämättömälle tai avuk­ si silloin, kun mikään muu ei auta. Bonhoefferin käsitys Jumalan tavasta toimia on hyvin toisen­ lainen: ”Jumalan edessä ja Jumalan kanssa eläm­ me ilman Jumalaa. Jumala antaa työntää itsensä maailmassa ristille. Jumala on voimaton ja heik­ ko maailmassa, ja juuri siten ja vain siten hän on kanssamme ja auttaa meitä.” ■ Rauhan krusifiksia pääsee katsomaan Paavalinkirkkoon pääsiäisajan jumalanpalvelusten yhteydessä.

Tarkemmat tiedot löytyvät seurakunnan Facebooksivulta facebook.com/Paavalinseurakunta.

Katso kirkkojakaupunki.fi:stä video, jossa Ilkka Sariola viimeistelee Rauhan krusifiksia.

ILMOITUS

Kevään suurin juhla avautuu tänä vuonna kännykästä! Malmin seurakunta lähettää netissä ja somekanavillaan runsaasti kiinnostavaa katseltavaa pääsiäisen aikaan. Katso suorana tai silloin kuin sinulle sopii. Tässä joitain poimintoja, löydät kaikki pääsiäisen tapahtumat nettisivuiltamme.

Piinaviikolla poliitikkoja,

pilatesta ja pääsiäisiloa kaikille perinteet avautuvat

kirkkoon kännykällä

Malmin pastori, kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine avaa paastonajan ja pääsiäisen kulttuurihistoriaa kahdessa miniohjelmassa.

JUMALANPALVELUKSET

28.3. Palmusunnuntaina klo 10 1.4. Kiirastorstaina klo 19 Malmin kirkosta Huom!

Ehtoollishetki ennakkoon ilmoittautuneille kirkkojen pihoilla Ilmoittaudu viim. ke 31.3. klo 17, p. 09 2340 4400.

2.4. Pitkäperjantaina klo 10 3.4. Pääsiäisyönä klo 23 Valon messu on riemukas, seurakuntalaisten toteuttama musiikkipitoinen jumalanpalvelus.

4.4. Pääsiäispäivän perhekirkko klo 10. Pääsiäisaamuna tyhjän haudan ihmeen äärellä iloa, valoa ja pääsiäismunien etsimistä.

5.4. Pääsiäisen nojatuolikirkko klo 10. Toisena pääsiäispäivänä syvennytään pääsiäisen ihmeeseen nojatuoleissa keskustellen.

28.3. VIRSIÄ RISTIN TIELLÄ

Hiljenny hiljaisen viikon tunnelmiin kuuntelemalla paastonajan virsiä, kuten "Käy yrttitarhasta polku".

Kanttorit Taru Hämäläinen ja Kaisu Rauhamaa su 28.3. klo 18. Katso myös Kanttorien ehtookellot lauantaisin klo 18.

4.4. MALMIN ENKELIEN PÄÄSIÄISTERVEHDYS

Videolla kuullaan Pave Maijasen "Elämän nälkä" kuorosovituksena ja Malmin enkeleiden ajatuksia poikkeuspääsiäisestä.

Ensiesitys su 4.4. klo 12.

PAASTONAJAN

pilates

Neliosainen videosarja tarjoaa rauhallisen liikuntatuokion kaikenkuntoisille hiljentymisen, Raamatun sanan ja paastonajan musiikin äärellä. Ohjaajana on pastori Aino Poutanen, musiikki kanttori Taru Hämäläinen.

Uudet jaksot pe klo 18.

7 HILJAISTA VIIKKOA Onko poikkeusaika on muuttanut käsitystämme luopumisesta ja paaston merkityksestä?

PÄÄSIÄISPERINTEIDEN

KULTTUURIHISTORIAA

Mistä tiput, puput, munat ja muut pääsiäisperinteet tulevat ja millaisia merkityksiä niihin on liitetty?

Laanisen ahtisaarnat

Miten Jeesuksen kärsimystien teemat, kuten petos, tuomio, kansansuosio ja -kiihotus, näyttäytyvät yhteiskunnallisten vaikuttajien silmin? Malmin pastori Timo Laaninen kutsuu kolme politiikan konkaria pitämään hiljaisen viikon ahtisaarnan Malmin kirkkoon. Suora lähetys 29.-31.3. klo 18 Malmin seurakunnan Facebookissa ja seurakunnan nettisivuilla.

MAANANTAI 29.3.

Heidi Hautala europarlamentaarikko TIISTAI 30.3.

Esko Aho ex-pääministeri KESKIVIIKKO 31.3.

Eero Heinäluoma europarlamentaarikko

pääsiäisiloa koko perheelle PÄÄSIÄISVAELLUS Matkusta Jeesuksen kanssa palmusunnuntaista aina pääsiäisaamun iloon viiden pysäkin kautta. Katso YouTubesta

KIRKKOJEN PIHOILLA Pääset pääsiäisvaellukselle myös kurkkaamalla kirkkojen ikkunoiden nukkeasetelmiin.

PÄÄSIÄISILOA! -POLKU Kirkkojen pihoilta löytyvältä rastipolulta löydät puuhatehtäviä munien etsimisestä pupun loikkiin.

Kuuntele loruja ja lauluja QRkoodin takaa. Toteutettu yhteistyössä Lastenkirkon kanssa.

PÄÄSIÄISMUSKARI Mari ja Margit etsivät pääsiäisyllätyksiä Viikin kirkosta ja kurkkaavat urkujen sisälle.

Katso YouTubesta.

KIRKONROTTA JA MAALAISSERKKU Kirkonrotan ja maalaisserkun matkaa rytmittävät laulut, joita voi laulaa yhdessä lasten kanssa.

Katsottavissa kanavissamme.

Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebookissa, YouTubessa tai netissä helsinginseurakunnat.fi/malmi

Herra Heureka Leikki on tutkimuksen korkein muoto, sanoo tiedekeskus Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

I

hmisiä yleensä pursuava Heureka humisee tyhjyyttään: tiedekeskus on ollut kiinni joulukuun alusta lähtien. Vaikka Heureka on yksityinen toimija, se on omalla päätöksellään nyt toista kertaa suljettuna korona-aikana.

Heurekan toimitusjohtajaksi viime syksynä elämysjohtajan tehtävistä siirtynyt Mikko Myllykoski esittelee talon kahta ajankohtaista näyttelyä, Superpuuta ja Suoliston salaisuutta.

– On surullista, että näyttelyjen hyödyntäminen jää puolitiehen. Meillä on tarjontaa myös netissä, muttei se korvaa näyttelyihin tutustumista paikan päällä.

– Heureka on nimenomaan kohtaamispaikka, joka tuo ihmisiä yhteen oppimaan uusia asioita. Kävijöistä reilu viidesosa on koululaisia ja puolet perheitä, mutta tiedekeskus on tarkoitettu kaiken ikäisille. Meille käy nykyään myös Museokortti.

HEUREKA ON ollut Mikko Myllykosken työpaikka jo kolmekymmentä vuotta. Hän päätyi sinne 1990-luvun alussa kesken historian opintojensa.

Hän oli koonnut Helsingin yliopiston 350-vuotisjuhlaan näyttelyn, ja sen seurauksena häntä pyydettiin suunnittelemaan Heurekaan näyttely Suomen 75-vuotisjuhlaan liittyen. Jukola, Jakomäki, Bryssel -niminen näyttely kuvasi suomalaisen elämänmuodon muuttumista.

– Graduni oli siinä vaiheessa puolivalmis, mutten ole katunut päivääkään, että lähdin Heurekaan. Tämä tuntui heti niin omalta paikalta.

Myllykoskea kiehtoi se, että myös historiasta pystyi saamaan aikaan interaktiivisia kokemuksia.

– Tämä ei ole yksilölaji, vaan näyttelyjen sisältöä ja muotoa suunnittelee ja toteuttaa moniammatillinen porukka. Tavoitteenamme on saada aikaan ratkaisuja, jotka ovat helppoja käyttää, mutta jotka tarjoavat kävijöille samalla jotain uutta ja yllättävää. Että hei, mä tajuan tämän!

Myllykoskelle itselleen tiedekeskuksen tärkeimpiä näyttelyjä on ollut vuonna 2013 mielenterveysalan kanssa yhteistyössä toteutettu

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Heureka tulee hulluksi. Näyttelyn tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä ja empatiaa mielenterveyden ongelmien kanssa eläviä kohtaan. Heureka tulee hulluksi herätti laajaa huomiota ja sai kansainvälisen tiedekeskusliiton palkinnon.

”

Ihminen viettää koko elinaikansa samassa tomumajassa. Vuosien mittaan hän kuitenkin kehittyy, tutkii ja oppii – ja opettaa myös muita.

Elämä on tällaista kiehtovaa sekoittumista.

KIINNOSTUS HISTORIAAN, latinaan, Rooman kirjallisuuteen ja arkeologiaan lähti Mikko Myllykoskella hänen opinahjostaan Helsingin Normaalilyseosta. Koulussa oli useampi eri tavalla innostava historian opettaja.

Myllykosken perhe oli muuttanut Helsinkiin Pirkanmaalla sijainneelta Tyrväältä lääkäri-isän työn perässä. Perheen kolme poikaa laitettiin Norssiin, ja perheessä oli selvää, että pojat tähtäisivät akateemiselle uralle.

– Ei minulla ollut mitään ammatillista urasuunnitelmaa, kuten ei monella muullakaan humanistilla, Myllykoski toteaa.

Opiskelujen ohella hän toimi historianopiskelijoiden ainejärjestön Kronoksen puheenjohtajana ja teki Kronikka-lehteä. Hän kirjoitti myös opiskelukaveriensa kanssa kaksi historiikkia.

– Pidin tätä toimintaa yhtä tärkeänä kuin itse opiskelua. Erilaisia projekteja tehtiin innolla,

ja näin oppi asioiden organisoimista kantapään kautta.

Toisessa Myllykosken kirjoittamassa historiikissa kerrottiin invalidiurheilijoista. Heurekan Dialogi-näyttelyt, joissa on valotettu näkövammaisten, viittomakielisten ja vanhusten maailmaa, kumpuavat osittain tästä nuoruudentyöstä.

ISO VAIKUTUS Mikko Myllykosken elämään on ollut veljillä. Vanhin veli, Matti, opiskeli teologian tohtoriksi ja keskimmäinen, Pekka-veli, lääkäriksi. Jälkimmäinen tuli tunnetuksi Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen kärkihahmona. Hän menehtyi syöpään muutama vuosi sitten.

– Me kolme olimme jo nuorena melko erilaisia, mutta meille on ollut yhteistä kielellinen leikittely ja sanailu. Sain myös veljiltäni vinkkejä kulttuurin ja luonnon harrastamiseen.

– Kotona jaoin huoneen Pekan kanssa, ja tuntui hyvältä, että hän piti minua samanveroisena, vaikka olin häntä neljä vuotta nuorempi. Seurasin alussa todella tiiviisti hänen musiikkiuraansa.

Erityisen paljon pidin hänen Särkynytsydämiset -kappaleestaan.

Myllykoski muistelee, miten veljekset matkasivat vuonna 1982 Rolling Stonesin keikalle Göteborgiin. Rollarit porskuttaa yhä, ja nyt hänestä tuntuu huvittavalta, että he pitivät näitä rock-ikoneita jo silloin vanhoina miehinä.

Kuka?

Mikko Myllykoski, 57, on Helsingin Kulosaaressa asuva tiedekeskus Heurekan toimitusjohtaja.

Hän on työskennellyt Heurekassa eri tehtävissä 30 vuotta.

Mitä?

Myllykoski pyrkii kehittämään Heurekaa tiedepääoman käsitteen kautta. Hänestä jokaisella ihmisellä on oma tiedepääomansa, jota hän kartuttaa omista lähtökohdistaan.

Heurekan nettisivuilla voi kevään aikana osallistua etätiedekerhoihin, majakisaan ja Heurekahetkiin. Lisätietoja osoitteessa heureka.fi.

Motto

Elää ja sekoittua.

(Argentiinalainen kirjailija Jorge Luis Borges)

TIEDEKESKUKSEN JOHTAMISESSA Mikko Myllykoskella on vahva humanistinen näkökulma. Siinä on keskeisenä se, miten maailma toimii, kuka minä olen ja miten minä liityn maailmaan.

– Ihminen viettää koko elinaikansa samassa tomumajassa. Vuosien mittaan hän kuitenkin kehittyy, tutkii ja oppii – ja opettaa myös muita.

Elämä on tällaista kiehtovaa sekoittumista.

Itse asiassa Myllykoski pitää leikkiä tutkimuksen korkeimpana muotona. Se lukee myös Heurekan ulko-oven yläpuolella.

– Leikkivä lapsi on pieni kokeilija, joka tutustuu ihmisiin, lähiympäristöön ja maailmaan.

Tästä hyvä esimerkki on Superpuu-näyttelyn palikkakasa, joista voi rakentaa mitä haluaa. Aina päivän päätyttyä niistä on tehty jotain uutta, kerran oli jopa Colosseumin näköinen rakennelma.

Myllykosken mielestä on tärkeää, että suomalaisperheet voivat viettää mielekästä vapaa-aikaa. Hän haluaisikin tarjota löytämisen iloa mahdollisimman monelle, perheiden taustoista riippumatta.

– Ajattelen, että kuka tahansa voi tehdä tiedettä. Heurekassa tarjotaan näyttelyjä, joissa pääsee osallistumaan ja joissa kokijasta tulee tekijä.

MIKKO MYLLYKOSKI nauttii antoisasta ja innovatiivisesta työstään, mutta työn lisäksi sisältöä elämään tuovat perhe ja harrastukset.

Työasiat karisevat helposti mielestä jo työmatkalla, varsinkin jos hän tekee sen polkupyörällä.

Pyöräilyä hän harrastaa myös vapaa-ajalla, ja reitin varrella hän pysähtyy ottamaan puhelimellaan kuvia.

– Laitan kuvia Instagram-tililleni. Se on minun tapani tutkia ja tarkkailla maailmaa, sen kauneutta, kiehtovuutta ja yllättävyyttä.

– Kun pystyy rajaamaan hienon hetken tietyssä säässä tai vuodenajassa, kuvaamiseen liittyy tiettyä universaalisuutta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

19

ten synnyttäjä saattaa saada sektion, mutta sitä ennen hänen on voitettava lääkäri puolelleen.

Kuurne on sitä mieltä, että synnyttäjän vaikutusmahdollisuuksia pitäisi lisätä. − Synnytys on perheelle ainutlaatuinen ja pyhä siirtymäriitti. Jos synnytykseen tulee liikaa sairaalan käytäntöjä, ihmiset joutuvat olemaan siinä ikään kuin vieraana, Kuurne sanoo.

Kätilö Katja Strandellin ja tutkija Kaisa Kuurneen mielestä jokainen synnyttäjä on hyvä synnyttäjä. Kuurneen sylissä Bella-koira.

Synnytys on pyhä kokemus Synnytys on perheelle ainutlaatuinen siirtymäriitti, joka vaatii kannattelua ja turvaa.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT LAURA RIIHELÄ

M

aito oli juuri noussut rintoihin ja keho tuntui rujolta ja kipeältä.

Kaisa Kuurne katseli itseään Jorvin sairaalan peilistä.

Hän oli synnyttänyt kaksi päivää aiemmin tyttärensä Magdan.

Synnytys oli Kuurneelle voimauttava kokemus. − Katsoin itseäni peilistä ja tunsin, että minulla oli sillä hetkellä yhteys kaikkiin maailman synnyttäjiin kaikkina aikoina. Minusta tuntui, että kuulin heidän äänensä. Olin turvassa ja minua oli kannateltu synnytyksen läpi, Kuurne sanoo.

Väkevä synnytyskokemus innoitti sosiologian dosentti Kaisa Kuurneen aloittamaan Kamppailu

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

synnytyksestä – Synnytyskulttuurin murros Suomessa –tutkimushankkeen. Hanke on saanut rahoituksen Koneen Säätiöltä. Tutkimuksessa kerätään synnytyskertomuksia ja tutkitaan muun muassa erilaisia synnytystapoja.

SYNNYTTÄJÄT OVAT Suomessa pääsääntöisesti tyytyväisiä synnytysyksikköjen työntekijöiden ammattitaitoon ja osaamiseen.

Hyvää tarkoittava ja monin tavoin hyvin toimiva järjestelmä pyrkii kuitenkin Kaisa Kuurneen mukaan monistamaan mallitarinaa. − Meillä on vallalla yhden mallin standardisynnytys. Monissa maissa on enemmän variaatioita.

Terveydenhuolto tähtää sairaalassa tapahtuvaan alatiesynnytykseen. Synnytyspelkoon vedo-

KATJA STRANDELL on työskennellyt kätilönä jo 19 vuotta. Hän työskentelee Espoossa Jorvin sairaalan synnytysosastolla ja avusti Kaisa Kuurnetta synnytyksessä. − Hyvä kätilö on kuin kameleontti, joka ymmärtää, että se, mikä on yhdelle hyvä synnytys, voi olla toiselle kauhistus, Strandell sanoo. − Synnytyksestä tulee pyhä tapahtuma, kun synnyttäjä ja hänen läheisensä voivat kokea, että tämä on meidän synnytyksemme. Kokemuksen ainutlaatuisuuteen ei vaikuta se, käytetäänkö lääkkeitä vai synnytetäänkö luomuna, Kuurne kertoo.

Toisinaan synnytys, joka on henkilökunnan mukaan sujunut ihanteellisesti, voi olla synnyttäjälle traumaattinen kokemus.

Jokainen synnyttäjä muistaa auttajansa niin hyvässä kuin pahassa. Synnytyskertomuksissa hoitohenkilökunta saattaa saada jumalallisia piirteitä. Synnyttäjät kuvailevat kätilöitä ja lääkäreitä enkeleiksi tai demoneiksi riippuen siitä, miten heitä on kohdeltu. − Minustakin tuntui, että lääkäri oli kuin enkeli, kun hän synnytyksen jälkeen katsoi minua arvostavasti ja sanoi, että olen synnyttänyt upeasti, Kuurne sanoo.

Hän on kuullut myös kertomuksia, joissa synnyttäjä on kokenut yhteyden edesmenneisiin. − Synnytys on niin voimakas kokemus, että tämän- ja tuonpuoleisen rajapinta saattaa kadota.

SYNNYTYKSET SIIRTYIVÄT Suomessa sairaaloihin 1960-luvulla. Aiemmin naiset synnyttivät maaseudulla kotona. Mukana olivat perhe ja kunnankätilö, mikäli sellainen paikkakunnalta löytyi.

Tapana oli, että hyvin menneen synnytysurakan jälkeen talonväki keitti synnytykseen osallistuneille varpajaiskahvit.

Tämän päivän synnyttäjän yhteisöön kuuluvat useimmiten puoliso, toisinaan doula ja tietenkin sairaalan väki. − Pyhän ja ihmeellisen synnytyskokemuksen voi saada myös sairaalassa, Kaisa Kuurne muistuttaa.

Synnytykseen liittyvien rituaalisten eleiden ei hänen mielestään tarvitsisi olla suurellisia. Kyse on ennen kaikkea kunnioituksesta. − Synnytykseen osallistuneet kätilöt voisivat allekirjoittaa kortin synnyttäjälle, tai osasto voisi lahjoittaa ruusun jokaiselle synnyttäjälle, Kuurne ehdottaa. − Pienellä rituaalisella eleellä voisi olla suuri merkitys synnyttäjälle ja koko perheelle.

Suomi on yksi maailman turvallisimmista paikoista synnyttää. Moderni lääketiede ja teknologia eivät kuitenkaan muuta sitä, että synnytys on elämän ja kuoleman kohtaamispiste. − Kun puhumme synnytyksestä, puhumme elämän mysteeristä, eivätkä ne ole koskaan meidän hallinnassamme, Kuurne sanoo. − Ihminen syntyy ja kuolee vain kerran. Nämä tapahtuvat muovaavat sitä, keitä me olemme. ■

Testamentti on kaunis tapa auttaa Synnytyksessä Marja Pulkkinen ymmärsi, ettei kaikki elämässä ole omissa käsissä.

”Äiti antoi tilaa uudelle elämälle” Helsinkiläinen Marja Pulkkinen, 45, työskentelee ylitarkastajana kulttuuri- ja opetusministeriössä. Hän synnytti esikoistyttärensä Helmin toukokuussa 2018. Hän kertoo kokemuksestaan näin: ”Raskaus oli täysiaikainen. Olin toivonut mahdollisimman luonnonmukaista synnytystä.

Lapsivedet menivät kotona, mutta synnytys ei käynnistynyt. Lähdin sairaalaan lapsuudenystäväni Pauliinan ja veljeni vaimon Gracen kanssa, jotka toimivat tukihenkilöinäni.

Sain sairaalassa Cytoteciä synnytyksen käynnistämiseksi. Kovat kivut alkoivat heti.

Synnytys oli pitkä ja kesti toista vuorokautta. Pääsin välillä synnytysaltaaseen ja otin ilokaasua. Olin sekaisin kivusta ja ilokaasusta.

Jossain vaiheessa lapsen sydämen sykkeet hidastuivat ja jouduin pois altaasta.

Mieleni oli taas kirkas, mutta jotain oli toisin. Minusta tuntui, etten ollut enää synnytyssalissa. Yhtäkkiä olin äitini. Elin hänen kuolemansa hänen ruumiissaan. Tiesin, että äiti ei enää kärsinyt. Koin helpotusta ja irti päästämisen iloa.

Jossain vaiheessa kätilö oli tullut huoneeseen ja antoi minulle oksitosiinia, jotta synnytys etenisi nopeammin.

Pääsin taas kiinni tähän maailmaan.

Yhtäkkiä tunsin, että nyt vauva syntyy.

Helmi syntyi kymmenessä minuutissa.

Pystyin nauttimaan siitä hetkestä. Äitini kuoli syöpään vuonna 2017, vuosi ennen Helmin syntymää. Syöpäkuolemaa ei ollut helppoa katsoa vierestä. Aluksi äitini menetti liikuntakykynsä, lopuksi hän ei pystynyt syömään eikä kertomaan, oliko hänellä kipuja. Olin hänen luonaan, kun hän kuoli.

Synnytyksessä tunsin, kuinka äiti antoi tilaa uudelle elämälle. En kuitenkaan tarkoita sitä, että äidin henki olisi siirtynyt tyttäreni elämään.

Tämän kokemuksen jälkeen ajattelen, että kuolemassa ei ole mitään rumaa. Kuolema on kaunista. Kokemus oli vahvasti elämänmyönteinen.

Olen ateisti, ja minulle kokemus vertautuu todentuntuiseen uneen.

Minusta on joka tapauksessa tullut sen jälkeen rauhallisempi. Vaikka elämä ei etene ilman omia päätöksiä ja tekoja, tiedän, ettei kaikki ole omissa käsissäni. Se tapahtuu, minkä täytyy tapahtua.”

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

21

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

VIISAUDESTA KUULU KUNINGAS

maidoissa

O

R

A

S

KORKEUSHYPPY

L

A

kermat

RIPPIKOULULEIRILLÄ

melkoisia LOGARITMIN DESIMAALIOSA

joka kerta TIMPURIN MITTAVÄLINE

pankeissa

T

U

K

E

Y

HANOISTAKIN

TÄYS-

O

L

K

O

R

I

I

S

O

I

T

U

N

KOIRASKALALTA

M

M

IHMISOIKEUS- BEHMIN HEI JURISTI CLOONEY RAKAS

A

N

A

L

A

N

R

I

A

L

K

U

V

E

METSÄMIEHEN VERBI

MAKSAESSA KAIVETTU

A

N

S

O

I

T

T

A

A

R

KALLAS

I

PERÄTÖNTÄ

M

O

M

O

P

O

O

P

U

S

U

VIE OIKEUTEEN

Ö

KOKOOMUKSEN KIMMO

S

A

S

I

L

I

S

T

A

H

I

T

T

I

I

S

Y

Y

S

T

E

A

M

N

T

Y

RANGAISTUS

E

U

VISAILLUT JYRKI

T

I

T

A

T

PIENI MERENHARKITA NEITO MAJAVALTA P A

T

O

U

S

E

R

I

U

R

U

T

E

T

N

I

M

I

N

E

I

L

T

L

N

A

L

A

E

T

IKIVIHREÄ

M

L

A

V

A

N

E

N

SURKIMUS TÄHDÄTEN

L

T

U

V

A

T

TALRIPPIVINEN KOULULAISILLE VAHINKO

A

A

I

T

I

R

Ö

L

L

I

ENNEN KASTETTA VALITTU

A

N

T

I

S

S

A

MAKSAMISIIN TUKIRANKAA

E

U

R

O

E

MAINIO

K

I

-DONNA

P

R

I

M

A

L

O

I

S

T

O

T

UURTO AGAAVESTA

I

R

I

S

A

I

N

A

KALEVI JA ANTILOOPPI

S

A

S

S

I

T

EROON

V

ÄKSYJÄ TULEHTUNEITA

T

U

I

T

T

A

S

S

I

NEGATIIVISIA PIHI

A

I

V

ESIINTYJÄLLE

SARVETON

V

A

T

U

P

A

ALKAJAISIKSI

A

TURVEKOTA

A

S

E

K

K

I

U MUUTTUA EPÄSELVÄKSI

T

U

D

MANSEN ROKKIKUKKO

E

Ä

I

K

T U

J

SAUDIEN RAHA

dementikko

<

-1.

S

U

APOLLOA OHJANNUT ARMSTRONG -POIKA

LIETTUASSA -JALKA

V

I

KALLIO I JOKINEN MATAIKUI- LALLA SESTI RIEPU

L

E

T

A

L

A

N

KYNILLE

I

R

T

I

EIVÄT NAUKKAILE

I

U

P

Ä

Ä

T

R

E

K

I

ENONTEKIÖSSÄ

H

E

T

T

A

EGYPT. JUMALA PITÄÄ HÄLYÄ

A

M

O

N

N

I

O

N

I

T

HOPPU

K

I

I

R

E

L

I

T

KAUPPAKESKUS

A

I

L

O

T

SUVUN MIEHIÄ

R

KERTAUKSENA

ETEISMATTOIHIN

K

U

R

A

T

TÖR- A MIÄ

H

T

E

E

T

A

N

E

L

U

MITEN K

U

I

N

K

A

AISTIA

E N

E S

N

I

A

S

U

T

S

A

M

E

T

A

M

E

T

R

O

M

E

D

I

T

A

A

T

I

O

T

A

I

T

U

A

75 V HIRVONEN

A

N

I

T

A

KIIT- T TI!

A

T

T

I

S

I N

O

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

MUUSIKKO JUSSI

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Tuntevat ja tietoiset luodut JUKKA UOSUKAINEN (K&k 25.2.) tiedusteli minulta eläinten tietoisuudesta. Voin biologina vakuuttaa, että eläimillä on tietoisuus ja tunteet.

Ne kokevat oman elämänsä sen subjekteina. Eläimillä on havaittu kokeissa itsetietoisuutta sekä kaikki samat kahdeksan perustunnetta kuin ihmisellä: rakkaus, suru, ilo ja niin edelleen Jokainen koiran tai kissan omistaja tietää tämän.

Eläimet ovat myös fiksuja. Talitiaiset osaavat 175 ääntä ja yhdistävät niitä lauseiksi. Koko-niminen gorilla osasi jopa viittomakieltä lapsen tasoisesti. Delfiinien tiedetään antavan toisilleen nimiä. Raamattukin opettaa, että eläimellä on sielu: Kuka tietää, kohoaako ihmisen henki ylös ja vajoaako eläinten henki alas maahan?” (Saarnaaja 3:21)

Daniel Elkama ympäristötieteilijä

Mies voi olla uhri KOLUMNISTI Matias Uusisilta moitti 19.1. Kirkko ja kaupungin verkkosivuilla perussuomalaisia uhriutumisesta. Hänen mukaansa suomalainen valkoinen heteromies, joka on yksi maailman etuoikeutetuimmista hahmoista, voi tuntea itsensä uhriksi ja nähdä edistystä ajavat liikkeet häntä henkilökohtaisesti uhkaavina vaaroina. Uusisillan mielestä uhka ei ole todellinen.

Mistä kolumnisti tietää, että suomalainen heteromies on etuoikeutettu ja että hänen kokemansa uhka on olematon? Miehillä on erityisen paljon päihdeongelmia ja asunnottomuutta. Miesten elinajanodote on lyhyempi kuin naisilla. Pojat pärjäävät koulussa tyttöjä huonommin.

Asevelvollisuus koskee vain miehiä. Media tulvii vihapuhetta miehiä kohtaan. Kolumnistin kirjoituksen on täytynyt satuttaa monia miehiä.

Viimeistään huoltajuuskiistoissa moni mies on huomannut olevansa uhri. Äidin oikeus ja valta lapsiin on ollut Suomessa tabu, jota ei ole saanut kyseenalaistaa. Vaikka äiti haluaisikin jakaa vanhemmuutta tasa-arvoisesti, viranomaiset voivat vastustaa sitä. Jos äiti – tai isoäiti! – toimii väärin, niin sitä ei uskota. Lähtökohta on, että isä on väkivaltainen ja syypää äidin ja lasten ongelmiin.

Miksi erilaisia syrjitään?

OLEN PIENESTÄ pitäen miettinyt, miksi erilaisia ihmisiä syrjitään. Se, että maailmassa on erinäköisiä, luonteenpiirteiltään erilaisia, eri asioihin uskovia, eri asioista kiinnostuneita ja taustoiltaan erilaisia ihmisiä, tekee maailmasta kiinnostavan paikan elää.

On ymmärrettävää, että sinun voi välillä olla vaikea hyväksyä toisen ajatusmaailmaa, koska omat mielipiteesi ovat vahvat. Mutta minusta et

Veikkaan, että monet kolumnistin ajattelemat edistykselliset liikkeet pitävät tärkeänä, että valkoisia heteromiehiä leimataan niin, että kaikille on kristallinkirkasta, kenessä on aina vika. Huoli ei ole kuviteltu vaan perusteltu ja todellinen.

voi arvostella ihmistä, jota et edes tunne. Miltä sinusta tuntuisi, jos sinulle sanottaisiin niin?

Ihmiset voisivat yrittää avartaa mieltään ajattelemalla positiivisemmin. Tutustu erilaisiin ihmisiin, jotka haluavat toteuttaa itseään eri tavoin, ja muista olla oma itsesi. Se tekee sinusta onnellisemman!

kunta niin pyöri, että tehdään vain kivoja asioita ja tylsät jätetään tekemättä. Kun kaikki hoitavat osuutensa, voidaan keskittyä uuteen ongelmaan: miksi kasvomaskit heitetään maahan?

Sari Mäki Kauklahti

Pekka Pere

Ihmisen syytä KOIRANKAKKAKESKUSTELU käy taas kiivaana sosiaalisessa mediassa. Olen itse koiranomistaja ja aivan samaa mieltä kuin monet mielensä pahoittaneet. En voi ymmärtää, miten kakkakasan kerääminen voi olla niin vaikeaa. Syy ja perustelu ei voi olla jäteastioiden puute.

Jos hankkii koiran, sen mukana tulee myös velvollisuuksia. Välillä joutuu kävelemään haiseva pussi kädessä pitkin kyliä. Ei se yhteis-

Alisa Alhonen koululainen, Helsinki

Elämää suurempi kysymys MITÄ RAAMATTU SANOOKAAN ihmisen ja eläinten suhteesta? Sekä Vanhan että Uuden testamentin mukaan ihminen on Jumalan luomakunnan hierarkiassa eläimiä ja elotonta luontoa korkeammalla siten, että ihmisellä on sekä toimivalta että vastuu.

Mutta onko Jumalan olemassaolo seurauksiltaan merkittävä asiantila?

Vastaukset tähän vaihtelevat suu-

rimmista mahdollisista seurauksista yhdentekevyyteen, myös kirkon puolelta. Mielestäni kysymys ihmistä mahtavamman tietoisen olion olemassaolosta on perustavinta laatua. Ihmismielestä riippumattoman Jumalan tosiasiallinen olemassa- tai olemattaolo asettaa rajat sille, mitä meille (ei) voi eläessämme ja kuollessamme tapahtua.

Suurin kysymys on, uskotko Jumalan olemassaoloon. Vastaus tähän vaikuttaa miltei kaikkeen. Ihmisen valintoja ohjaavat hänen arvonsa, jotka perustuvat hänen maailmankatsomukseensa.

Siihen perustuvat myös kiistat raamatullisen teistisen kristinuskon ja kristinuskosta valistusaatteen, naturalistisen luonnontieteen ja marxismin seurauksena syntyneen sekulaarin humanismin välillä.

Mikko Heikkilä FT, dosentti, Tampere

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

23

Hautauspalveluja

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

390 € 790 € 110 € 95 € A

ALL 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 550 Ylä- tai alaleuan kok

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. (09) 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• EHT Sirkka Müller

P. 044 5566010

P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Myydään Turvalliseen kotimaanmatkailuun Kuortaneen liikuntahotellin viikko-osake 31 2h + s 46,5 m2 järvinäköalalla. 6500 eur Kuvia: www.kuortane.com Järvinen 040 507 7324 katri9999@gmail.com

24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

HAUTAKIVET

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ostetaan

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ostetaan asuntoja OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja.

050 343 9210 Elmer

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

hautakivityöt

09 628 398

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

perunkirjoitukset

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

• Maksuton tarkastus

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Palveluja tarjotaan MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot.

Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus.

Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset.

Hyödynnä verovähennys.

P. 050 431 0175.

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella.

P. 040 361 7594

www. esajavesaostaa.com

Kiinteistönvälitystä

Kuulutukset

Kuolleet

Myymässä vai vuokraamassa?

Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins.

0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Yhden vuoden määräaikaishoidot Arkkuhauta € Hoitotapa 1m 2m Pinnan hoito 22 Kukkien hankinta 84 ja hoito Hinta yhteensä € 106

MYYMÄSSÄ ASUNTOASI? Lahjoitan osan välityspalkkiostani kirkon edustamaan hyväntekeväisyyteen lasten ja nuorten hyväksi.

3m

4m

5m

6m

40 106

59 124

78 149

99 177

119 196

146

183

227

276

315

Uurnahauta € Hoitotapa Pinnan hoito 13 Kukkien hankinta ja hoito 84 Hinta yhteensä € 97

Ota minuun yhteyttä.

Autetaan nuoria yhdessä.

PREMIER

ANNE ALICE SAARIKANGAS

premier.fi/anne-saarikangas

040 826 2138

Myyntijohtaja, MBA

LKV

HAUDANHOITOMAKSUT 2021

Ammattitaitoista ja ripeää asuntokauppaa

Viiden vuoden määräaikaishoidot Arkkuhauta € Hoitotapa 1m 2m Pinnan hoito 116 Kukkien hankinta 430 ja hoito Hinta yhteensä € 546

3m

4m

5m

6m

198 539

301 633

401 753

504 896

604 995

737

934

1154

1400

1599

Uurnahauta € Hoitotapa Petri Koivuniemi

Katja Huisman

Kristiina Horsma

044 266 3263

044 089 9111

040 725 0555

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV petri.koivuniemi@remax.fi

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV katja.huisman@remax.fi

Yrittäjä LKV, LVV

Pinnan hoito 66 Kukkien hankinta ja hoito 430 Hinta yhteensä € 496

kristiina.horsma@remax.fi

Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 l loiste@remax.fi

Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa

Perennahoito Hoitotapa

Uurna

Pinnan hoito 66 Perennojen 110 hankinta ja hoito Hinta yhteensä € 176

Arkku 1m 2m

3m 4m 5m 6m

116 110

198 138

301 165

401 193

504 220

604 250

226

336

446

594

724

854

Perennahoitoa on toistaiseksi mahdollista tilata vain kirkon hautausmaan haudoille. Paikkaustaimen maksu 20 € (lisätietoa www.espoonseurakunnat.fi). Haudan peruskunnostusmaksu 52 €/arkkuhautapaikka ja 19 €/uurnahauta. Tilaukset Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistosta 15.4. mennessä p. 09 8050 2200 ma–ti klo 9–15, ke–to klo 9–12, pe suljettu, tai hautatoimisto.espoo@evl.fi.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

Siivouspalveluja

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Vuokralle tarjotaan Vuokrataan hyväkuntoinen 2011 valmistunut senioreille tarkoitettu rivitaloasunto 2h+kk (36 tai 54 m2) rauhalliselta ja turvalliselta alueelta Vantaalla (Birkanpolku 3).

Asunnossa on oma terassipiha sekä erillinen irtainvarasto yhtiön piha-alueella. Yhtiöstä löytyy myös sauna sekä yhteiskäytössä oleva keittiö ja oleskelutila.

Asukkailla on mahdollisuus ostaa myös hoivapalveluita. Ota yhteyttä: info@ekiinteistot.com tai 040 590 0067 (arkisin klo 9-17).

Tilaa siivous 3h/100€!

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Mediamyynti Kotimaa Oy Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

MEILTÄ SIIVOUKSET JA IKKUNOIDEN PESUT ARVONLISÄVEROTTOMASTI. KYSY LISÄÄ!

p. 040 6241323 kotisiivous@diferents.fi www.diferents.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti.

Myös seniorisiivoukset.

MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536 Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Ikkunanpesua kotimaisin voimin.

14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT to 25.3. klo 19 Mitä kuuluu?

Keskusteluilta Zoomissa www.h-y.fi/ mitakuuluu. su 28.3. klo 17 palmusunnuntain konsertti Seuratuvalta Niilo Rantala ja Heidi Pyykkönen, www.facebook. com/herattaja, klo 20 Lopen aikoja –teologinen keskusteluilta verkossa, www.youtube.com/lopensrk. ma-to 29.3.-1.4. hiljaisen viikon vide­ oita www.h-y.fi/hiljainenviikko2021. ti 6.4. klo 18 Verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. su 11.4. klo 11 kirkkopyhä Espoon­ lahdesta www.facebook.com/ espoonlahdenseurakunta. klo 18 verkkoseurat Järvenpäästä, www.youtube.com. ti 20.4. klo 18 Verkkoseurat www.facebook.com/herattaja.

Työntekijä kuulolla: jos kaipaat juttuseuraa, voit soittaa H­Y:n työn­ tekijälle ke, to, su klo 11­13, lisätiedot www.h-y.fi/ajankohtaista.

Kevätkeräys nuorisotyölle FI29 4747 0010 0394 77, MobilePay 10800; lupa RA/2018/1100.

ESIRUKOUSILTA ti 6.4 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Henrik Perret, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta.

Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling ESIRUKOUSILTA ti 20.4 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Henrik Perret, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

25

Harras hetki

Lastenohjaaja Eija Hyytiäinen, 57, asuu miehensä kanssa Vantaalla.

Tänä vuonna Hyytiäinen laittoi pääsiäisruohon kasvamaan jo hyvissä ajoin perjantaina 12.3.

Ennen pääsiäistä Vantaan seura­ kunnat lähettävät noin 1 500 vantaalaiselle nelikymppiselle ohranruohosiemenpussin.

Niitä jaetaan Vantaalla myös seurakuntien iltapäiväkerhoissa.

Seuraa tempausta ja jaa omia pääsiäisruohon kasvattamiskokemuksiasi sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #toivokasvaa ja #kirkkovantaalla.

Vihreä puskee mullan läpi Eija Hyytiäinen kylvää ohran siemeniä nähdäkseen kevään merkin.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

J

oka vuosi vähän ennen pääsiäistä Eija Hyytiäinen hakee varastosta pussin.

Sieltä hän kaivaa esille parikymmentä vuotta vanhoja pienten käsien koristelemia purkkeja.

Niihin hän panee ensin multaa, sitten siemeniä ja vielä ohuen kerroksen multaa.

Lopuksi hän kaataa sopivasti vettä päälle. Purkit hän vie pöydälle ikkunan ääreen valoon.

Aikoinaan omien lastensa kanssa Hyytiäinen kylvi pääsiäisruohoksi rairuohon siemeniä. Nykyisin hän suosii ohran siemeniä, ja lapsenlapset toimivat kylvö- ja kasteluapulaisina.

OHRA ON Eija Hyytiäisen mielestä näyttävämmän näköistä kuin rairuoho. Ohran oras on litteä, tukeva ja paksu eikä se kasvaessaan kaadu kumoon vaan pysyy ylväästi pystyssä pitkänäkin.

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Kerran Hyytiäisen pääsiäisruohon kasvattaminen on mennyt aivan pieleen. Into iski, mutta kotona ei ollutkaan multaa. Hän päätti silti laittaa rairuohon kasvamaan ja talouspaperin ajamaan mullan virkaa, mutta ruoho sananmukaisesti kuivui kasaan.

Siitä Hyytiäinen oppi, että jos meinaa onnistua kasvattamisessa tuolla menetelmällä, paperia pitää kastella tosi ahkerasti. Ohran kasvattamista talouspaperissa hän ei ole kokeillut.

PÄÄSIÄISRUOHON VIHREYS kertoo Eija Hyytiäiselle uudesta elämästä ja toivosta. Kuivasta siemenestä puskee mustan mullan läpi uusi vihreä.

Hyytiäisestä on aina yhtä ihana huomata, miten vahva elämänhalu pienissä siemenissä on. Se kertoo hänelle, että kevät tulee.

Perinteitä ei Hyytiäisen mielestä kannata unohtaa koronan vuoksi. Päinvastoin. Elämä ei ole pelkkää harmaata, vaan siihen voi ottaa mukaan vihreitä pilkahduksia ja tipunkeltaisia narsisseja. Arjen keskelle kuuluu juhla, ja keväällä se on pääsiäinen.

TÄMÄN VUODEN HITTIVINKKI pääsiäisruohoalustaksi saattaa Eija Hyytiäisen mukaan olla maito-

purkki, josta otetaan pintakerros pois. Hän kertoo, että maitopurkissa on kaksi kerrosta, kun sitä tarkasti katsoo.

Hyytiäinen on kokenut askartelija, mutta myöntää, että toinen kerros oli melko vaikea irrottaa ainakin siitä purkista, jota hän työsti. Mutta vaiva palkittiin.

”

On aina yhtä ihana huomata, miten vahva elämänhalu pienissä siemenissä on.

Maitopurkista irtosivat tekstit ja kuvat, ja jäljelle jäi mukavan vanhan tyylinen, rustiikkinen purkin puolikas. Hyytiäinen ehdottaa, että sellaiseen voi ruohon lisäksi istuttaa vaikka kevätkukkia. ■

Hyvää pyhää

2.4.

Kylmää ruokaa

Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivä.

Evankeliumissa (Matt. 27:33–54) seurataan Jeesuksen kärsimyksen päivän tapahtumia hänen ristinkuolemaansa asti.

PITKÄPERJANTAI oli entisajan perheissä ankara päivä.

Kotona piti olla hiljaa paastoten eikä saanut käydä kyläilemässä. Kirkossa käynti sen sijaan kuului päivän ohjelmaan. Pitkäperjantai oli pitkän paastonajan huipentuma.

Silloin ei sytetty tulta lieteen, vaan syötiin kylmiä ruokia, ja niitäkin vasta auringon laskettua.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Menetetyn paratiisin kaipuu

R

isti katolla kertoo, missä on kirkko.

Ristin tarina alkoi kuitenkin jo paratiisista, jonka keskellä seisoi elämän puu. Ihmisen lankeemuksen jälkeen paratiisin ovi sulkeutui. Elämän puu maatui ja paratiisi katosi.

Elämän puu ilmestyy uudelleen ristinpuussa. Jeesuksen kärsimysten risti on uusi elämänpuu.

Silti Jeesuksen kärsimys käy yli ymmärryksen. Hänen kuolemansa ei ollut ylevä uhrikuolema. Kuuden tunnin piinan jälkeen hän huusi ristillä: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit!”

Hän huusi Jumalalle, jonka käsiin hän oli elämänsä laskenut ja jota oli aina pitänyt Isänään. Se on tuskaisen, ahdistuneen ja hylätyn ihmisen huuto.

Varhaisen uskomuksen mukaan Jeesuksen risti pystytettiin samalle paikalle, missä ensimmäinen ihminen Aadam luotiin ja minne hänet haudattiin.

Ristiinnaulitsemisen ikoneissa ristin alla on hautaluola ja siellä Aadamin pääkallo. Ylösnousemuksen ikoneissa Jeesus vetää käsillään Aadamia ja Eevaa hautaluolasta.

Kummassakin niissä on menetetyn paratiisin kaipuuta. Kumpikin kuvaa toivoa, että Jeesuksen risti olisi vastaus sielun hätään ja kipuun.

Jeesuksen huuto ristillä on kaikkien hylättyjen, kärsivien ja yksinäisten huuto. Rukoilemme Jeesuksen kanssa, että Jumala ei hylkää eikä jätä meitä yksin.

LAURI MAARALA

Tee ristinmerkki Ristinmerkin tekeminen on siunauksen ja suojan pyytämistä. Voit tehdä sen koskettamalla kevyesti sormillasi otsaasi, sydänalaasi ja olkapäitäsi.

Ristinmerkillä voit siunata ruokasi ja juomasi. Voit siunata itsesi – lähtemisesi ja tulemisesi.

Ristinmerkin tekeminen on hyvä tapa aloittaa päivä ja siunata tuleva yö.

Se on suoja pahoja ajatuksia vastaan.

Se vapauttaa ja rohkaisee, siunaa ja pyhittää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

27

Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy pääsiäistauon jälkeen 22.4.2021.

Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

6

25.3.2021 kirkkojakaupunki.fi

Konserttiin kotisohvalta – pääsiäisen musiikit verkossa s. 6 Jeesus kulkee ristin tien nyt Via Crucis -videolla s. 15

Näin syntyy pääsiäinen Mia Mallinson ja muut päiväkerholaiset askartelivat pörröisiä tipuja s. 2

Värikkäistä höyhenistä syn

Minttu Leppävuori, Mia Mallinson ja Marni Karumo askartelivat seurakunnan päiväkerhossa pääsiäistiput.

Kolmevuotiaat päiväkerholaiset askartelivat pääsiäistiput kymmenessä minuutissa.

Sitten leikittiin ja syötiin eväitä.

O

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

n ihan tavallinen maaliskuinen torstai­ aamupäivä. Mank­ kaan liikekeskuksen pihalla on arkista kuhinaa. Autoja tu­ lee ja menee, ja ihmiset käyvät asi­ oillaan. Rakennuksen toisessa ker­ roksessa sijaisevassa Mankkaan seu­ rakuntakodissa on meneillään las­ ten päiväkerho.

Tiistaisin ja torstaisin kokoontu­ vassa 3–5­vuotiaiden ryhmässä on tällä kertaa paikalla viisi tyttöä. He kaikki ovat kolmevuotiaita. Seura­ kunnan päiväkerho kestää kerral­ laan kolme tuntia.

Kerhotilassa toiminta keskittyy keskellä huonetta olevan ison pöy­

2

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2021

dän ääreen. Pöydällä on keltainen kaitaliina, viisi posliinipupua ja kuk­ karuukku, jossa on eläviä pikkunar­ sisseja. Ne kertovat siitä, että kohta on pääsiäinen.

– Nyt askartelemme pääsiäistipu­ ja, lastenohjaaja Sari Häkki sanoo.

Sitä varten Häkki ja toinen lasten­ ohjaaja Anna-Kaisa Puranen pane­ vat pöydälle jokaisen lapsen paikal­ le liimapuikon ja keltaisen, pyöreäk­ si leikatun kartongin palan. Pöydäl­ lä on lisäksi muovirasia, jossa on pieniä keltaisia, vaaleanpunaisia, vihreitä ja sinisiä höyheniä.

– Ota tuosta liimaa ja levitä si­ tä paperille. Oikein hyvä. Ota sitten höyheniä tuosta rasiasta ja laita nii­ tä siihen liimakohtaan. Sillä taval­

la tipu saa höyhenpeiton, Sari Häkki opastaa yhtä tyttöä kädestä pitäen.

HÄKKI JA PURANEN näyttävät jokai­ selle lapselle erikseen, mitä pitää tehdä. Rauhallisena alkanut askarte­ luhetki muuttuu hetkessä lukuisiksi kysymyksiksi, vastauksiksi ja iloisek­ si puheen pulputukseksi.

– Mihin mun pitää laittaa liimaa?

– Sinne tipuun. Ihan minne ha­ luat.

– Ihania höyheniä. Voiko ottaa kaikkia värejä?

– Kyllä, voit ottaa kaiken värisiä höyheniä.

– Mihin minä laitan näitä höyhe­ niä?

– Tuossa näkyy olevan liimaa.

Laita siihen. Ihan vaan sormella pai­ nat niitä höyheniä liimakohtaan.

Juuri noin.

– Onko tämä hyvä?

– Oikein hyvä.

– Laita sitä liimaa kunnolla ja pai­ na sitten höyheniä siihen.

– Tämä höyhen on ihan pörröi­ nen.

– Ei se haittaa mitään. Pörröises­ tä höyhenestä tulee pörröinen tipu.

– Tämä on valmis. Voiko mennä jo leikkimään?

– Mullakin on valmis.

– Laitetaan siihen vielä silmät ja

”

Ihania höyheniä.

Voiko ottaa kaikkia värejä?

KOLMEVUOTIAS PÄIVÄKERHOLAINEN

nokka. Sen jälkeen voit viedä sen kui­ vumaan ja sitten mennä leikkimään.

– Syödäänkö me kohta?

– Mitä sillä nokalla tehdään?

tyi tipuja

Lasten ja perheiden pääsiäinen

Pääsiäisen juju on siinä, että hyvä voittaa Pääsiäiseen liittyy sekä iloa että surullisia juttuja, kuten Jeesuksen kuolema. Miten pääsiäiseen pitäisi valmistautua pienten lasten kanssa?

Lastenkirkko-median päätoimittaja, pappi Anita Ahtiainen sanoo, että se riippuu siitä, kuinka tuttuja kristinuskon asiat ja kieli ovat.

– Kun lapsi kuulee rististä ja Jeesuksen kuolemasta, aikuisen on hyvä kuunnella ja vastata hänen kysymyksiinsä. Oleellista on, että lapselle jää turvallinen olo. Pääsiäisen tärkein sanoma on, että onpa mitä tahansa pahaa, hyvä voittaa.

Rairuohon istuttaminen on hyvä tapa valmistautua juhlaan. Sen äärellä voi selittää ylösnousemusta.

– Voi sanoa, että kun laitetaan siemenet mullan alle piiloon ja odotetaan kolme päivää, sieltä nousee elämää. Mutta vaikka ei selittelisi mitään, rairuohon kasvattaminen tuo pääsiäisen perinteen kotiin.

Myös pääsiäismunat ovat ylösnousemuksen symboleita.

– Kuori on kuin se hauta, mutta sieltä tulee elämää, poikasia. Ilo ja hämmästys ovat samaa kuin naisilla, joille enkeli kertoi, että Jeesus on ylösnoussut.

Myös virpomavitsojen tekeminen on tapa välittää perinteitä. Tänä vuonna virvotaan lähinnä etänä tai perhepiirissä. Lastenkirkon sivuilta voi käy-

– Me ollaan puhuttu siitä. Muistatko? Nokka on tipun nenä ja suu.

– Saako laittaa reppuun?

– Älä vielä laita. Sen pitää kuivua ensin.

HETKEN KULUTTUA kaikki tiput ovat saaneet monivärisen höyhenpeitteen sekä silmät ja nokan. Kaikki vievät omat tipunsa pianon päälle kuivumaan. Ohjaaja kirjoittaa jokaisen tipun taakse tekijän nimen, jotta jokaiseen kerhoreppuun päätyy oikea tipu.

Askarteluhetki kesti reilut kymmenen minuuttia. Sari Häkin mukaan se on sopivan pituinen aika, sillä kolmevuotiaat eivät jaksa kes-

dä lataamassa virpomavitsan kuvat, jotka voi koristella ja lähettää WhatsAppissa ja Instagramissa.

– Voi kertoa sen, että Jeesus otettiin vastaan palmunoksia heiluttaen, ja nyt me toivotamme pajunoksilla toisille kaikkea hyvää.

Pääsiäisestä kertominen voi tuntua aikuisesta vaikealta, mutta lapset ovat yleensä mutkattomia sen kanssa.

– Vaikka siinä on paljon mystistä, ei tarvitse pelätä. Toisaalta ainakin pääsiäismunien piilottaminen ja etsiminen on niin hauskaa, että siihen jokaisen on helppo osallistua, uskoipa mihin vain.

Monet lapset ovat nähneet ristin kirkon katolla tai krusifiksin kirkon alttarilla. Niistäkin voi pääsiäisenä jutella.

– Kirkon katolla on risti, sillä Jeesus kuoli ristillä. Se on surullista, mutta siinä tapahtui jotakin niin ihmeellistä, että Jeesus alkoi olla ihmisten kanssa uudella tavalla. Krusifiksi taas liittyy siihen, että Jeesus uhrautui meidän puolesta rakkaudesta meihin.

Anita Ahtiainen kehottaa välillä kysymään, miltä tämä kaikki lapsesta kuulostaa.

– Voi myös sanoa, että Jeesus kärsi ja vieläkin maailmassa on ihmisiä, jotka kärsivät, mutta voimme tehdä parhaamme, että maailmassa olisi vähemmän kärsimystä.

kittyä yhteen asiaan kovin pitkään.

Ennen ruokahetkeä lapset leikkivät vielä hetken leluilla.

Ohjaajat siivoavat askartelutarvikkeet pois ja ottavat kerhorepuista esiin lasten eväsrasiat. Hetken kuluttua viisi pientä tyttöä istuu pöydän äärellä aivan hiljaa kädet ristissä ja odottaa ruokarukousta. Sitten he syövät kotoa tuotuja välipalakeksejä, pinaattilettuja, ruisleipiä ja smoothia. Ruuan jälkeen leikki jatkuu kunnes on kotiinlähdön aika. ■

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Pääsiäisen tapahtumista kertovat pääsiäisikkunat löytyvät Auroran, Kalajärven, Kauklahden, Nupurin ja Suvelan kappeleilta. Espoon tuomiokirkossa ovat esillä perinteiset pääsiäiskaapit.

Asetelmissa on usein mukana QR-koodi, jonka avulla kertomuksen voi myös kuunnella.

Viherlaakson alueen pääsiäiskertomuksen lasten esittämänä voi katsoa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Pääsiäispolut ulkosalla: tarjolla omatoimisia tehtäviä, Raamatun kertomuksia ja Seppo.io-sovelluksesta koodilla lisämateriaalia. Pääsiäispolku Espoonlahden kirkon (koodi 4CGDCC), Kaskikappelin (koodi CD5756) ja Soukan kappelin (koodi A617G8) ikkunoissa 8.4. saakka.

Kaskikappelin Seppo-koodilla CD5756 voi osallistua myös etänä.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kauniaisten kirkon sisäpihan ikkunoissa on erilaisia pääsiäiseen liittyviä asetelmia koko perheen katseltavaksi 11.4. asti. Pieni matka hiljaisen viikon ja pääsiäisen tapahtumiin.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Taaperokirkko ”Hiiri Haituvan keinu” toteutetaan hartausikkunana Lastenkappeli Arkin katutason ikkunassa kauppakeskus Sellossa. Hartausikkuna katsottavissa 26.3. saakka.

Lasten Kappelin Valokirkko ma 29.3. klo 8 alkaen. Videossa kerrotaan pääsiäisestä varjoteatterin keinoin, ja mukana on myös kauniita pääsiäislauluja ja narsissirukous. YouTube: MiniSiipi Pääsiäispolku kaikenikäisille Leppävaaran kirkon ja Karakappelin ikkunois-

sa 28.3.−11.4. Kierrä pääsiäisikkunat silloin, kun sinulle sopii. Iltaisin ikkunat on valaistu. Pidetään huolta turvaväleistä. Pääsiäispolku löytyy samaan aikaan myös seurakunnan YouTube-kanavalta videona Toivon polulla.

Lasten ja perheiden pääsiäiskirkko ma 5.4. klo 11. Citykettu herää talviuniltaan mukaan toimittamaan pääsiäisen kirkkohetkeä. Tule mukaan laulamaan, ihmettelemään ja ota vaikka tanssiaskel, jos siltä tuntuu. Mukana Cityketun menossa myös Kirsti-pappi ja Pauliinakanttori. YouTube: Leppävaaran seurakunta

OLARIN SEURAKUNTA

Olarin seurakunnan YouTube-kanavalla: Lastenlauluja ja pääsiäisaskartelua la 27.3. klo 14. ”Tiellä ken vaeltaa?” Palmusunnuntain messu koko perheelle su 28.3. klo 10 Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Mikko Niinikoski.

Pikku Päkä ja pääsiäinen ti 30.3.2021 klo 9.30

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Palmusunnuntain pieni perhekirkko su 28.3. klo 8. Lauletaan ja rukoillaan.

Video Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet Facebook-sivulla ja YouTubessa.

Pääsiäishartaus to 1.4. klo 12. Pääsiäisen iloa ja valoa sinulle! Tule katsomaan Pääsiäishartautta Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet Facebook-sivulle ja YouTubeen! Voit laulaa ja rukoilla mukana. Hyvää kirkkohetkeä!

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Påskfönstret öppnas! Från 25.3. kan du utifrån bekanta dig med påskfönstret som vaktmästaren och barnledarna i Olars kyrkas svenska sida har planerat.

Välkommen för att uppleva påsk- och vårstämning!

Espoon seurakuntien päiväkerhoihin kaudelle syksy 2021 – kevät 2022 ilmoittaudutaan maaliskuun loppuun mennessä. Lisätietoja verkossa espoonseurakunnat.fi/paivakerhot KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2021

3

Kummasta tulee tuomiorovasti?

ARI PAAVILAINEN

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto valitsee toukokuussa uuden kirkkoherran eli tuomiorovastin. Virka avautuu Antti Kujanpään jäädessa eläkkeelle.

E

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN

spoon Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto päätti jatkaa kirkkoherran valintaa kahden ehdokkaan, Ari Paavilaisen, 54, ja Elina Perttilän, 45, kesken. Virkaa haki neljä pappia, joista yksi veti hakemuksensa pois.

Jatkoon päässeistä Paavilainen on koulutukseltaan teologian maisteri ja työskentelee Tampereella Harjun seurakunnan kirkkoherrana. Perttilä on teologian tohtori, joka työskentelee Helsingissä Malmin seurakunnan hallintopastorina. Esitimme ehdokkaille viisi kysymystä: 1. Mistä työalasta kirkon pitäisi vähentää ensimmäiseksi ja mistä viimeiseksi?

2. Mitä toivot eniten?

3. Kuka on hengellinen esikuvasi ja miksi?

4. Mikä on paras televisiosarja?

Miksi?

5. Suomessa kastetaan koko ajan vähemmän lapsia. Voisiko kirkko korvata lapsikasteen siunauksella?

Perheessämme katsottiin tietenkin Putousta. Crown on ollut mielenkiintoinen myös kirkon ja teologian näkökulmasta. Lisäksi nostan esiin Viikingit, koska siinä on käsitelty kiinnostavasti sitä, miten erilaisia ovat kristinuskon ja viikinkien muinaisuskon käsitykset siitä, mikä elämässä on arvokasta ja hyvää.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2021

5.

Ari Paavilainen:

1.

Työalojen rajat voivat tulevaisuudessa muuttua nykyisistä. Tämä voi tulevaisuudessa muuttaa käsitystä siitä, mistä olisi vähennettävä. Diakonia, lähimmäisten auttaminen, ihmisten arjessa mukana oleminen ja kasvatus ovat asioita, jotka kirkosta lähtevät viimeiseksi. Sen sijaan hallinnon rakennetta voidaan tulevaisuudessa muuttaa

– Minulle toivoa tuovat puolivuotias poika ja jalkapallo, sanoo Sanna

4

Vuosien saatossa esikuvat ovat muuttuneet. Nyt sellainen voisi olla Franciscus Assisilainen (1181/1182–1226). Hän osasi tuoda luonnon ja ympäristön osaksi kristillistä uskoa. Ympäristöön kohdistuvan uhan vuoksi elämäntapamme ei ole ongelma vain luonnonsuojelun tai tekniikan näkökulmasta, vaan se on teologinen ongelma. Tämä tarkoittaa sitä, että käsityksemme ihmisestä ja luomakunnasta täytyy muuttua. Franciscus puhui yksinkertaisen, vaatimattoman ja kestävän elämäntavan puolesta.

4.

KATJA TÄHJÄ

Ylianttila vieressään Jasper.

3.

kevyemmäksi, jolloin myös hallinnolliset tehtävät vähenevät.

2.

Toivon varmaan sitä, että toivo säilyy. Toivon sitä, että katsoisimme ihmisten pelastumista kokonaisvaltaisesti. Toivon, että ottaisimme vakavasti sen, että oma elämäntapamme kohdistaa ympäristöön vakavan uhan.

Toivo näkyy katukuvassa Koronapandemiavuoden aikana moni on kysynyt: Miten tästä selvitään? Mihin voin epävarmuudessa luottaa? Loppuuko tämä ikinä? Espoon seurakuntien pääsiäisviesti ”Täällä asuu toivo” kertoo, että toivoa on aina.

Valokuvaaja Katja Tähjä tallensi helmikuussa viiden espoolaisen elämää niissä paikoissa ja tilanteissa, jotka tuovat heille toivoa. Näitä toivon tarinoita voi löytää Espoon katukuvasta pääsiäisen molemmin puolin. Kol-

Luulen, että kirkko pitää kiinni siitä, että kaste on avain kirkon yhteyteen. Käytännössä kuitenkin voi käydä niin, että lapsia kastetaan vasta myöhemmällä iällä. Nykyäänkin kirkon jäseneksi voidaan kastaa minkä ikäisenä tahansa. Kirkon lähteet, aarteet ja palvelut ovat käytössä minkä ikäisenä tahansa. Kirkolle itselleen ei ehkä tee hyvää sellainen ajattelu, että nämä ja nuo palvelut ovat vain kirkon jäsenille. Ne kuuluvat kaikille. Kirkko kutsuu koko ajan ihmisiä Jumalan rakkauden yhteyteen näiden palveluiden kautta, jolloin ihmiset voivat havahtua, että tämä usko ja tämä kirkkohan ovat tosi hyvä juttu.

me erilaista kuvaa arjen toivosta tulee esille katujen varsille, ostoskeskuksiin, metroasemille ja busseihin.

Yksi kampanjan kasvoista Sanna Ylianttila, 29, kokee, että toivo löytyy arjen keskeltä.

– Minulle toivo merkitsee asiaa, jonka avulla varsinkin heikoista ja rankemmista hetkistä pääsee yli. Toivoa elämääni tuovat puolivuotias poika ja jalkapallo. Liikunta on aina ollut henkireikä, Ylianttila sanoo.

Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Kira Ertman näkee, että jokainen voi li-

sätä toivon kokemusta pitämällä huolta toisista.

– Pienet, arkiset kysymykset ovat tärkeitä: Mitä kuuluu? Miten voit? Tunne huolenpidosta ja kiinnostuksesta lisää myös toivoa. Ajattelen myös, että rukouksessa on suuri toivon elementti. Rukouksessa saamme jättää kaikki huolenaiheemme Jumalalle, Ertman sanoo.

Arjen toivon tekojen lisäksi Espoon seurakunnat kutsuvat ihmisiä jakamaan omia toivon tarinoitaan sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #TäälläAsuuToivo ja #HärBorHoppet.

SAMI PERTTILÄ

Elina Perttilä:

1.

Tarkka jako työaloihin on jo nyt hieman vanhanaikaista. Kirkon olemukseen kuuluu vahvasti diakonia. Jos diakonian työalan sijaan puhuttaisiin mieluummin diakoniateemasta, siinä yhdistettäisiin moniammatillisesti diakonian, teologian, yhteiskuntatieteen ja viestinnän osaaminen. Tulevaisuudessa täytyy miettiä, milloin mennään tarkan työalajaottelun mukaan ja milloin ei.

2.

Eniten toivon sitä, että meillä säilyy toivo. Se vaikuttaa siihen, kuinka suhtaudumme omaan ja yhteiskunnan tulevaisuuteen. Jos toivo häviää, se merkitsee elämän loppua monella tavalla. Kristittynä pidän tärkeänä, että yhteisön toivo kantaa silloin, kun yksilö kadottaa toivonsa. Toivo on tärkeimpiä viestejä, jonka voin antaa kristittynä. Toivo kantaa myös kuoleman rajan yli, eikä kristityn toivo katkea edes siihen rajaan.

3.

Tärkeitä ovat sellaiset henkilöt, jotka ovat sanoittaneet omaa uskoaan. Minut papiksi vihkineen Eero Huovisen sanoitukset olivat tärkeitä. Hänen jälkeensä taas koin Irja Askolan hyvin erilaiset ajatukset

Espoo tukee työtä maailmalla Kirkkohallituksen asiantuntija Vesa Häkkinen nostaa espoolaispäättäjille hattua siitä, että nämä haluavat auttaa apua tarvitsevia maailmalla.

Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti keskiviikkona ohjata kansainvälisen apuun ja lähetystyöhön 1,66 miljoonan euron määrärahan. Summa on 4,1 prosenttia arvioidusta kirkollisverotulosta.

Espoossa katsotaan, että lähetys ja kansainvälinen diako-

tärkeiksi. Kirkkoisä Origenes (n.

184 – n. 254) oli ihan mieletön siinä, miten hän omistautui Raamatun kertomusten välittämiselle. Myös Martin Buber ja Terho Pursiainen ovat olleet minulle tärkeitä.

4.

Tällä hetkellä minulla on poikani kanssa iltarituaalina Arrow. Haluan katsoa sitä, koska se on poikani valitsema sarja, ja olen onnellinen, kun

nia ovat oman seurakunnan työtä, jota tehdään yhteistyökumppaneina toimivien lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Järjestöt käyttävät saamansa määrärahan lähetystyöhön, kansainväliseen diakoniaan, kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun.

Kirkon lähetystyön keskuksen ja ulkoasian osaston asiantuntija Vesa Häkkinen kaivaa esiin viime vuoden tilastot, joiden mukaan Espoo oli kansainvälisen työn rahoituksessa seurakuntayhtymien ykkönen.

– Espoon päätös kuvastaa si-

kelpaan seuraksi. Joululomalla katsoin Rauhantekijän. Tykkäsin todella paljon siinä olleesta kielten, kulttuurien ja ajatusten moninaisuudesta.

5.

Tässä tulee kysymykseen myös kasteen suhde nimiäisiin, joita nykyään järjestetään yhä useammin kasteen sijasta. Kirkon olisi viisasta olla läsnä ihmisten arjessa ja juhlassa sillä tavoin kuin perheet

toutumista maailmanlaajan kirkon toimintaan. Vaikka Suomessakin on nyt vaikeaa, niin maailmalla on vielä vaikeampaa, emmekä ole täällä vain itseämme varten, Häkkinen sanoo.

Espoon tukea käytetään kymmeniin hankkeisiin eri järjestöjen työalueilla Aasiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa. Suurimmat summat kirkkovaltuusto päätti jakaa, kuten aiempinakin vuosina, Kirkon Ulkomaanavulle, jonka osuus oli noin 590 000 euroa, ja Suomen Lähetysseuralle, joka sai noin 540 000 euroa. Tukea annettiin

kutsuvat sitä mukaan. Kaste on polttava kysymys monissa monikatsomuksellisissa perheissä, joissa puolisoista toinen voi olla vakaumuksellisesti vaikkapa uskonnoton. Kirkon ei ole viisasta tarjota kaikki tai ei mitään -vaihtoehtoja. Mikäli kaste ei ole mahdollinen, kirkko voi myös siunauksen kautta olla mukana perheen elämässä ja viestittää, että kaste säilyy aina mahdollisuutena.■

kaikille kirkon virallisille lähetysjärjestöille, joita on seitsemän.

Diakonia auttoi yhä useampaa Pandemia on tehnyt koronavuonna ihmisten kohtaamisesta vaikeaa, mutta kirkon diakoniatyöntekijät auttoivat entistä useampaa suomalaista. Diakoniatyössä kohdattiin 566 412 ihmistä, mikä on 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vaikka diakoniaruokailut vähenivät, jaettujen ruokakassien määrä kaksinkertaistui 264 000 kassiin.

Tasa-arvoryhmä espoolaisjohdossa Kirkkohallitus on perustanut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän. Sen puheenjohtajana on johtava nuorisotyönohjaaja Stella Björkholm Espoonlahdesta. Työryhmän toimikausi on 1.4.2021–31.3.2023.

Oikaisu Kauniaisten Seurakunnissa tapahtuu -tiedot puuttuivat 11.3. lehdestä. Pahoittelemme virhettä.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2021

5

Pääsiäisen ajan musiikkia KOONNUT MAIJA KIVIRANTA

SUNNUNTAINA 28.3.

Palmusunnuntain virsijukebox klo 14 Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla. Kanttorit Mikko Helenius ja Maija Pesonen-Kareinen, pastori Raivo Savik ja diakoni Anna Handroo esittävät toivevirsiä. Toiveita voi lähettää chat-osioon. Niitä on voinut lähettää myös ennakkoon. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen yhteisvastuu.fi/oulunkyla tai MobilePay 83817.

Lasten pääsiäislauluhetki klo 15 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Laulattamassa lapsityöntekijöitä, pappeja ja kanttoreita. Chatissa Milla Kiiski.

Popkanteletar Ida Elinan konsertti klo 18 Herttoniemen seurakunnan Facebook-sivulla. Laulaja-lauluntekijä ja popkanteletar Ida

Elina. Konsertin tarjoaa Kulosaaren kirkkovakka ry.

Musiikkia ristin tiellä klo 18 Leppävaaran seurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Kanttorit Outi Noponen, Pauliina Hyry ja Kullervo Latvanen sekä sellisti Samuli Hyvärinen esittävät ennakkotoiveiden pohjalta paastonajan virsiä, lauluja ja soitinmusiikkia.

Virsiä ristin tiellä klo 18 Malmin seurakunnan Facebook-sivulla. Taru Hämäläinen, laulu, Kaisu Rauhamaa, urut.

Hiljaisen viikon barokkikonsertti klo 18 Tikkurilan seurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Arttu Kataja, baritoni, BRQ Vantaa Festivalin yhtye: Markku Luolajan-Mikkola, viola da gamba ja barokkisello,

PEKKA SIMOJOEN KOTISIVUT

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakunnat ovat tuottaneet konsertteja, joissa voi nauttia esimerkiksi barokin ajan sävelmistä ja nykymuusikkojen tuotannoista. Pääset seuraamaan konsertteja avaamalla nettiyhteyden.

Kirjautumista Facebookiin tai Youtubeen ei tarvita.

Maija Lampela, viola da gamba, Lauri Honkavirta, cembalo ja urkupositiivi. Muun muassa J.S. Bach, Marais.

MAANANTAINA 29.3.

Stationes – pysähdyksiä ristin tiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Musiikkia ja puhetta Jeesuksen matkalla kohti kuolemaa. Joni Vikki, urut.

Paastonajan etappi klo 15 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Musiikkia ja sanaa.

Katso, hän kantoi tuskamme klo 15 Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla.

Ristintien musiikkia, kuvia ja tekstejä. Ossi Kallioinen, huilu, Maija Pesonen-Kareinen, urut ja piano, Johannes Tarhio, piano. J.S. Bach, Händel, Gluck, Borodin. Taija Kaipainen, tekstit ja kuvat.

Hiljaisen viikon konsertti klo 18 Töölön seurakunnan Youtube-kanavalla. Händelin oratorioaarioita Luukkaan evankeliumin äärellä. Evankeliumitekstit Soili Maisila.

Otto Alanen, tenori, Henri Hersta, urut.

TIISTAINA 30.3.

Stationes – pysähdyksiä ristin tiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan

Laulaja-lauluntekijä ja popkanteletar Ida Elinan konsertti su 28.3. klo 18 Kulosaaren kirkossa lähetetään suorana Herttoniemen seurakunnan Facebook-sivulla.

Ida Elina on Youtube-ilmiö, joka keikkailee ahkerasti Suomessa ja maailmalla. Hän on myös Evento Awards Vuoden esiintyjä, Vuoden Kantele -tunnuksen saaja ja 1. kansainvälisten kantelekilpailujen voittaja.

ANNIKA MIETTINEN

Kantele raikaa Kulosaaressa

Pekka Simojoen livekonsertti lähetetään torstaina 1.4. klo 20 suorana verkossa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla.

Konsertti on ilmainen.

Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla.

Musiikkia ja puhetta Jeesuksen matkalla kohti kuolemaa. Elisa Vikki, urut.

Päiväkonsertti klo 12 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Matti Vaakanainen, urut.

Pergolesi: Stabat mater klo 18 Espoonlahden seurakunnan Facebook-sivulla. Mia Heikkinen, sopraano, Vuokko Saariaho, altto, Helena Yli-Jaskari, urut, Ilona Martikainen, tanssija ja koreografi, Juulia Tapola, ohjaaja.

Hiljaisen viikon musiikkihetki klo 18 Meilahden kirkosta Töölön seurakunnan Youtube-kanavalla.

Katso virsi! Osa 1 klo 18 Rekolan seurakunnan Facebook-sivulla. Virsirunoilija Pekka Kivekäs ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi tarkastelevat keskiajalta periytyviä ns. katsomisvirsiä, joissa katsotaan kärsivää Kristusta virttä laulettaessa.

Vivaldi: Stabat mater klo 19 Kauniaisten suomalaisen seurakunnan verkko- ja Facebook-sivuilla. Teppo Lampela, laulu, barokkiorkesteri: Minna Kangas, Dora Asterstad, Riitta-Liisa Ristiluoma, Louna Hosia, Anna Rintarahko ja Marianna Henriksson. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen.

KESKIVIIKKONA 31.3.

Stationes – pysähdyksiä ristin tiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Musiikkia ja puhetta Jeesuksen matkalla kohti kuolemaa. Harri Viitanen, urut.

Pergolesi: Stabat mater klo 18 Haagan seurakunnan Facebook-sivulla. Tallenne vuodelta 2020. Johanna Lehesvuori, sopraano, Elli Vallinoja, mezzosopraano, Jenna Ristilä, piano. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen yhteisvastuu.fi/haaga tai MobilePay 84170.

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Hiljaisen viikon musiikkia klo 18 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla.

Risto Pulkamo, baritoni, Matti Vaakanainen, urut ja oboe. Bachin musiikkia.

Pergolesi: Stabat mater klo 18 Korson ja Hakunilan seurakuntien Facebook-sivuilla ja Youtube-kanavilla. Helianna Herkkola, sopraano, Katariina Heikkilä, altto, Juho Punkeri, viulu, Tuomas Heikkilä, alttoviulu, Markus Malmgren, urut.

Hiljaisen viikon musiikkihetki klo 18 Meilahden kirkosta Töölön seurakunnan Youtube-kanavalla.

Katso virsi! Osa 2 klo 18 Rekolan seurakunnan Facebook-sivulla. Virsirunoilija Pekka Kivekäs ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi tarkastelevat keskiajalta periytyviä ns. katsomisvirsiä, joissa katsotaan kärsivää Kristusta virttä laulettaessa.

TORSTAINA 1.4.

Pekka Simojoen livekonsertti klo 20 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Ilmainen.

PERJANTAINA 2.4.

Miserere klo 15 Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla. Musiikkia pitkäperjantain sanoman äärellä. Katja Mäkiö, mezzosopraa-

no, Sanni Antikainen, cembalo. Muun muassa Händel, Becker, J.S. Bach, Iina Katilan kantaatti virrestä Vieraalla maalla kaukana 1600-luvun tyyliin. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen yhteisvastuu.fi/oulunkyla tai MobilePay 83817.

Bach, Pärt ja pitkäperjantain verkkokirkko klo 15 Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla. J.S. Bachin Johannes-passion koraalit, Pärtin urkuteos Trivium sekä pitkäperjantain raamatunkohdat ja rukoukset vuorottelevat Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaudessa. Kvartetti Dominante-kuorosta, Liisa Malkamäki, urut.

Gregoriaaninen Matteus-passio ja Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus klo 15 Tikkurilan seurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Corvus Laurencij -kuoro pienyhtye, Marko Meijer, evankelista, Jaakko Hyttinen, Jeesus.

Barokkikonsertti Divoti Affetti klo 17 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Youtubekanavalla ja Facebook-sivulla. Tiia Maria Saari, sopraano, Teppo Lampela, altto, Terhi Lehtola, cembalo, Tatu Ahola, barokkisello.

Ristorin kymmenen Vapahtajamme kärsimysajan duettoa (Divoti Affetti) pohtivat kärsivän Vapahtajan herättämää mielenliikutusta. Duettojen lisäksi sellosooloja.

LAUANTAINA 3.4.

ULLA NIKULA

Pääsiäispäivän iloksi Johanna Iivanainen, laulu, ja Mikko Iivanainen, kitara, esittävät Mustarastas laulaa -albumin kappaleita su 4.4. klo 18 Tikkurilan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla lähetettävässä pääsiäispäivän konsertissa.

Konsertti pohtii elämän iloja ja suruja, joihin myös mahtuu elämän kipeys ja kohtalo, päivien pituus.

Suurelle yleisölle Johanna on tullut tutuksi SuomiLOVE-televisio-ohjelman housebandin solistina vuosina 2014–2019. Konsertti lähetetään Vantaan Pyhän Laurin kirkosta.

Hiljaisen lauantain urkukonsertti klo 18 Kallion seurakunnan Youtube-kanavalla.

Olli Pyylampi. J.S. Bachin musiikkia.

SUNNUNTAINA 4.4.

Olkoon juhlamme loppumaton klo 15 Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla. Riemullista pääsiäismusiikkia. Sopraano Margit Tuokko sekä kanttorit Mikko Helenius ja Katja Mäkiö. Muun muassa spirituaaleja ja Mozartin Halleluja. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen yhteisvastuu.fi/oulunkyla tai MobilePay 83817.

Pääsiäisen riemua! klo 17 verkossa, linkki Pakilan seurakunnan verkkosivulla. Ari Häyrinen, tenori, piano, cembalo ja urut.

Muun muassa J.S. Bach, Schubert, Sibelius.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lahjoitustulot Yhteisvastuukeräykselle.

Pääsiäispäivän konsertti: Johanna ja Mikko Iivanainen klo 18 Tikkurilan seurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Johanna Iivanainen, laulu, Mikko Iivanainen, kitara.

Mustarastas laulaa -albumin kappaleita.

MAANANTAINA 5.4.

JuuriJuhla – Ensemble Gamut! klo 19 Espoon tuomiokirkosta lähetetään Juurijuhlan Facebook-sivulla. Keskiaikainen musiikki ja kansanmusiikki kohtaavat. Aino Peltomaa, laulu, keskiajan harppu ja perkussiot, Ilkka Heinonen, jouhikko, alttojouhikko, tenorigamba ja G-violone, Juho Myllylä, nokkahuilut ja elektroniikka, Marianna Henriksson, cembalo.

ISTOCK

verkossa

Piispan pääsiäistervehdys

Pääsiäisaamun valossa ME KULJEMME koko pääsiäistä edeltävän hiljaisen viikon Jeesuksen jalanjäljissä. Matka vie pitkäperjantain ristin juureen, syvimmän surun ja synkimmän pimeyden hetkeen. Jeesus kuolee ristillä. Hänen oppilaansa näkevät siinä vain epäonnistumisen ja tappion, kaiken lopun. Kun he hautaavat Jeesuksen, he hautaavat samalla sen toivon, jonka ovat hänessä nähneet.

Mutta pääsiäisaamun aurinko nousee jo. Hauta, joka vasta äsken suljettiin, on tyhjä. Jeesus, joka vasta äsken haudattiin, tulee ystäviään vastaan puutarhassa ja tervehtii heitä ”Älkää pelätkö!” (Mt 28:10). Ei ihme, että nekään, jotka omin silmin näkevät hänet, eivät voi uskoa näkemäänsä todeksi. Ihmetyksen ja epäuskon alta nousee kuitenkin ymmärrys ja usko. Kirkkain valo ja ilo valtaa heidät ja se toivo, joka oli jo kadonnut, herää jälleen.

PÄÄSIÄISAAMUNA MAHDOTON tulee mahdolliseksi. Elämä murtautuu lopullisesti esiin kuoleman vallan alta. Kristus on voittanut kuoleman – ei vain herätäkseen itse elämään, vaan lahjoittaakseen koko maailmalle uuden elämän. Hänen elämässään, kuolemassaan ja ylösnousemuksessaan elävän Jumalan todellisuus murtautuu tähän maailmaan.

Pääsiäisaamun valossa meille avautuu uusi todellisuus. Tyhjän haudan äärellä oma elämämme ja koko maailman elämä näyttäytyy uudessa valossa, ylösnousemuksen ja toivon valossa. Sinne, missä on ollut pimeää, loistaa valo, ja se, mikä on ollut rajallista, tulee osaksi ikuisuutta.

Se, mikä on ollut kuollutta, herää elämään Jumalan yhteydessä.

TYHJÄN HAUDAN ääreltä Ylösnoussut kutsuu meitä jatkamaan matkaa askelissaan, katsomaan itseämme ja toisiamme, kaikkea luotua, pääsiäisaamun valossa joka päivä.

Kaikille kerron: halleluja!

Jeesus on noussut jo haudastaan!

Syntinen armon häneltä saa.

Toivon toi Kristus näin päälle maan.

Kuoleman valta jo voitettu on, maksettu velkamme mittaamaton!

Jeesus on Herra, halleluja, Vapahtajamme, pelastaja. (virsi 942,4) Kristus on ylösnoussut! Riemullista pääsiäistä!

KAISAMARI HINTIKKA Espoon hiippakunnan piispa KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–22.4.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Laula kuorossa kotisohvalla istuen

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSTA Messuja, jumalanpalveluksia ja hartauksia voi seurata Espoon tuomiokirkon Facebook-sivun kautta: www.facebook.com/ Espoontuomiokirkko.

Espoon tuomiokirkon messu on kaksiosainen: Ehtoollisaineet siunataan klo 10 alkavassa suoratoistettavassa messussa, johon voi osallistua verkon välityksellä.

Ehtoollinen jaetaan Tuomiokirkossa sunnuntaisin iltapäivällä klo 16–18. Kirkkoon tullaan pääovesta (kellotapulin puolelta).

Kirkossa voi kerrallaan olla 6 henkilöä. Seurakuntalaisia suositellaan tulemaan kirkkoon oman syntymäkuukauden mukaan: Tammi–maaliskuu klo 16–16.30, huhti–kesäkuu klo 16.30–17, heinä-syyskuu klo 17–17.30 ja loka-joulukuu klo 17.30– 18. Tarkempi ohjeistus paikan päällä sekä www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/ jumalanpalvelukset.

Palmusunnuntain messu su 28.3. klo 10 ”Kiivastunut Jeesus”. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Petri Koivusalo.

Kiirastorstain messu to 1.4. klo 16 ”Pyhä ehtoollinen meitä varten”.

Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Päivi Linervo, urkuri Teemu Suominen, kanttori Marja-Liisa Talja, Auroora Perttunen, sello.

HUOM! Tuomiokirkon messussa asetetaan ehtoollinen, joka jaetaan Auroran, Kalajärven, Kauklahden, Suvelan ja Viherlaakson kappeleilla klo 18 sekä Tuomiokirkossa klo 20.

Tuomiokirkon alttarin riisuminen klo 21.

Suora lähetys Espoon tuomiokirkosta.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 2.4. klo 10 ”Ristiinnaulittu Kristus”. Saarnan paikalla Johanneksen evankeliumin kärsimyskertomus. Jumalanpalvelusta toimittavat Oiva Hujanen ja Seppo Särkiniemi, kanttori Sheldon Ylioja ja Lauluyhtye Virran mieslaulajat.

Suora lähetys Espoon tuomiokirkosta.

Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 2.4. klo 15. Musiikin ja raamatuntekstien vuoropuhelua ristin juurella. Pappi Reetta Ikonen, kanttori Sheldon Ylioja ja Lauluyhtye Virta. Suora lähetys Espoon tuomiokirkosta.

Pääsiäisyön jumalanpalvelus la 3.4. klo 23 ”Kuolema on kukistet-

8

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomio­ kirkkoseurakunta

Kanttori Leena Talvio, harjoitteleeko johtamasi Chorus Gaudete -kuoro kokoontumisrajoitusten aikana?

– Kyllä. Toistaiseksi pidämme kuoroharjoitukset etäyhteyksien kautta Zoom-sovelluksessa. Siihen tarvitaan vain verkkoyhteys ja laite, jolla pääsee verkkoon. Harjoittelemme tunnin verran joka toinen viikko.

– Nyt valmistelemme tulevaa Yhteisvastuu-konserttia, jonka ajankohta on vielä avoinna. Meillä laulamisen ilo on pääasia. Kuoromme on kaikille avoin ikään, taitoihin ja asuinpaikkaan katsomatta, eikä meille ole pääsykokeita. Laulamme yksi- tai kaksiäänisesti kaikenlaista kirkkomusiikkia laidasta laitaan.

Miten etäharjoittelu tapahtuu?

– Avaan verkkoyhteyden puoli tuntia ennen harjoituksia. Aluksi vaihdamme kuulumisia, tarkastamme yhteyksien toimivuuden sekä verryttelemme ääntä ja yläkroppaa laulukuntoon. Sitten laulamme yhdessä etukäteen ää-

tu”. Papit Antti Kujanpää ja Marja Malvaranta, Anna-Liisa Haunio ja Sampo Haapaniemi, laulu; Petri Koivusalo, urut.

1. Pääsiäispäivän juhlamessu su 4.4. klo 10 ”Kristus on ylösnoussut!” Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Teemu Suominen, kanttori MarjaLiisa Talja. Suora lähetys Espoon tuomiokirkosta.

2. Pääsiäispäivän messu ma 5.4. klo 10 ”Ylösnousseen seurassa”.

Liturgia ja saarna Aleksi Majuri, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Teemu Suominen. Suora lähetys Espoon tuomiokirkosta.

Perheiden pääsiäiskirkko ma 5.4. klo 15. Toimittajat: Aila Pihlajavesi, Outi Wenell, Päivi Linervo, musiikki: Taija Karppinen, Heli Vapaakallio.

Messu su 11.4. klo 10 ”Ylösnoussut kulkee edellämme”. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Reetta Ikonen, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Tiia Maria Saari.

Messu su 18.4. klo 10 ”Hyvä paimen kantaa meitä”. Liturgia ja saarna

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2021

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Leena Talvio pitää kaikille avoimen Chorus Gaudete -kuoron harjoituksia verkkosovelluksen kautta.

nittämäni säestyksen päälle. Kuorolaiset näkevät laulujen sanat ja toistensa kasvot ruudulla.

– Lopuksi juttelemme vielä hetken harjoituksen sujumisesta ja pohdimme, mitä seuraavalla kerralla laulaisimme.

Mitä kuorossa laulaminen antaa poikkeusaikana?

– Moni on tykännyt, kun on päässyt

Raigo Liiman, avustaa Miia Pekkarinen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Anna-Liisa Haunio.

HILJAISEN VIIKON HARTAUDET Kirkkoherranvaaliehdokkaiden hartaudet katsottavissa: www. facebook.com/Espoontuomiokirkko. ti 30.3. klo 18. Ari Paavilainen, kanttorina Petri Koivusalo. ke 31.3. klo 18. Elina Perttilä, kanttorina Petri Koivusalo.

laulamaan kokoontumisrajoituksista huolimatta. Vaikka kuorolaulaminen verkon kautta on hieman hankalaa, harjoituksiin voi osallistua esimerkiksi mökillä toisella puolella Suomea.

PAULA HUHTALA Chorus Gaudeten etäharjoitukset Zoomissa parittomien viikkojen torstaina klo 18 huhtikuun loppuun asti. Lisätietoja kuoronjohtaja leena.talvio@evl.fi.

siin palmusunnuntaita 28.3. edeltävällä viikolla. Kalenterin voi noutaa myös virastotalo Kirkonkympistä, os. Kirkkokatu 10 tai Espoon tuomiokirkosta, os. Kirkkopuisto 5. Tai tilaa kalenteri: viestinta.espoontuomiokirkkosrk@evl.fi.

PEKKA SIMOJOEN LIVEKONSERTTI Kiirastorstaina 1.4. klo 20. Ilmainen konsertti Pekan kotoa suoratoistona: www.facebook.com/ EspoonTuomiokirkkoseurakunta.

PÄÄSIÄISVIIKON HARTAUDET

JUURIJUHLA – ENSEMBLE GAMUT!

Videot katsottavissa: www.facebook.com/ Espoontuomiokirkko. ti 6.4. klo 18, Merita Hietanen. ke 7.4. klo 18, Marja Malvaranta. to 8.4. klo 18, Miia Pekkarinen. pe 9.4. klo 18, Raigo Liiman. la 10.4. klo 18, Alarik Corander.

ma 5.4. klo 19. Ilmainen suoratoisto Espoon tuomiokirkosta. Keskiaikainen musiikki ja kansanmusiikki kohtaavat. Aino Peltomaa, laulu, keskiajan harppu, perkussiot; Ilkka Heinonen, jouhikko, alttojouhikko, tenorigamba, G-violone; Juho Myllylä, nokkahuilut, elektroniikka; Marianna Henriksson, cembalo.

Suoratoistolinkki löytyy ennen konserttia JuuriJuhla-RotFestin Facebook-sivuilta ja juurijuhla.fi.

PÄÄSIÄISKALENTERI KOTEIHIN Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pääsiäiskalenteri jaetaan kaikkiin seurakunnan jäsentalouk-

HILJENTYMINEN KIRKOSSA JA KAPPELEILLA

Espoon tuomiokirkko ja useat kappelit ovat auki yksityistä rukousta ja hiljentymistä varten.

Espoon tuomiokirkko avoinna joka päivä klo 10–17 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Pääsiäisen pyhät voivat vaikuttaa kappelien aukioloaikoihin, tarkista aukioloajat kappelien verkkosivuilta.

AURORAN KAPPELI Kiirastorstain ehtoollinen to 1.4. klo 18.

Avoinna arkisin klo 9–14. Ajanvaraukset: 050 4380 191.

Kappelilounas – nouda mukaan: ma ja to klo 11–13 (lounasta ei vkolla 13), 2–5 e. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Kiirastorstain ehtoollinen to 1.4. klo 18. Kunnamo.

Avoinna ma–to klo 8–16 ja pe 8–14.

Ajanvaraukset: Kunnamo 040 579 8776, Muurimäki 050 4380 164,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–22.4.

Sutelainen 040 736 9315.

Palmusunnuntain ja pääsiäisen hartaudet katsottavissa Kalajärven kappelin Facebookissa ja www. kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Kiirastorstain ehtoollinen to 1.4. klo 18. Liiman, Ylioja.

Avoinna ma–to klo 9–15.

Kappelilounas – nouda mukaan: ti klo 11–12.30, 2–4 e. www.kauklahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Kiirastorstain ehtoollinen to 1.4. klo 18. Kyönsaari.

Avoinna ma–pe klo 9–14, to työntekijä paikalla.

Kappelilounas - nouda mukaan ti klo 12–13. 1,5–3 e. www.suvelankappeli.fi

Tilaa & seuraa!

KIRKKOHERRANVAALIT Seurakunnassamme toimitetaan toukokuussa välillinen kirkkoherranvaali seurakuntaneuvostossa.

Seurakunnan vaalisivut: www. espoonseurakunnat.fi/kirkkoherranvaali. Sieltä löytyvät tarkemmat ohjeet, linkit videoihin sekä ehdokkaiden esittelyt.

HENGELLINEN PYSÄKKI VERKOSSA Sanaa, rukousta ja keskustelua pe 26.3. ja 9.4. klo 13–14.15. Ilmoittautuminen: oiva.hujanen@evl.fi.

ETÄKUORO KAIKILLE! Chorus Gaudeten etäharjoitukset to 15.4 ja 29.4. klo 18. Pyydä liittymislinkki: leena.talvio@evl.fi.

VIHERLAAKSON KAPPELI

”KOHTI ALTTARIA”

Kiirastorstai ehtoollinen to 1.4. klo 18. Ikonen.

Avoinna ma–to klo 9–15. Ajanvaraus papille, 040 5311 041. ”Henkireikä” ma–ke klo 10–12 ja to klo 13–15. Paikalla vapaaehtoinen ma–ke, työntekijä to.

Kappelilounas – nouda mukaan: ti klo 12–13, 2–4 e.

Toivon Talk-Show: Videoita Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Youtube -kanavalla. www.viherlaaksonkappeli.fi

Kirkkohäiden musiikki ja muut kuviot -livelähetys la 24.4. klo 19 Espoon tuomiokirkosta kaikille vihkipareille ja asiasta kiinnostuneille. Tarkempaa tietoa seuraavassa lehdessä ja nettisivuilla.

PÄÄSIÄISIKKUNAT KAPPELEILLA Pääsiäisen tapahtumista kertovat pääsiäisikkunat löytyvät Auroran, Kalajärven, Kauklahden, Nupurin ja Suvelan kappeleilta.

Espoon tuomiokirkossa ovat esillä perinteiset pääsiäiskaapit. Asetelmissa on usein mukana QR-koodi, jonka avulla kertomuksen voi myös kuunnella.

Viherlaakson alueen pääsiäiskertomuksen lasten esittämänä voi katsoa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla.

LAPSET JA PERHEET Nettiperhekerhot: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/ perhekerhot.

Avoin lastenkerho. Tuo 2–6-v. lapsesi leikkimään ohjaajiemme kanssa pe klo 9.30–11.30 Kalajärven kappelille. ILM. 050 511 0336.

Päiväkerhot: ILM. syksyn kerhoihin 31.3. mennessä, Ks. espoonseurakunnat.fi/paivakerhot.

Kirjepyhäkoulu & lapsiperheiden kirkonkirje: Tilaa noin kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä kirjepyhäkoulu: lapsetjaperheet.espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi. Samasta osoitteesta voit tilata myös Lapsiperheiden kirkonkirjeen, joka sisältää ajankohtaista tietoa toiminnastamme.

YouTube: Lapsityö Espoon tuomiokirkkoseurakunta -kanava.

PARISUHTEEN VERKKOPYSÄKKI Aiheena ”Seksuaalisuus ja läheisyys” ti 13.4. klo 18–19.30. Pyydä liittymislinkki: outi.wenell@evl.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 14.–16.5. Hilassa meren äärellä.

Ohj. Marja Malvaranta ja Laina Pekonen. ILM. 23.4. mennessä 040 5311 040. Hinta 90–140 e. Koronarajoitukset voivat vaikuttaa tapahtuman toteutumiseen.

YHTEYS DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄN Ota yhteyttä oman alueesi diakoniatyöntekijään.

Auroran alue: 040 763 6599.

Espoon keskus ja Suvelan alue: 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (aseman seutu, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Länsi-Espoon alue: 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Pohjois-Espoon alue: (Kalajärvi) 040 736 9315 Viherlaaksolahden alue (Laaksolahti ja Viherlaakso): 040 572 5344.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! Olemme Sosiaalisessa mediassa vahvasti läsnä. Tutustu ja seuraa meitä: www.espoonseurakunnat.fi www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: @EspooEtSrk

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Kaskikappeli, Kaskipiha 5

OLLAAN VERKOSSA Kaikki messut, jumalanpalvelukset ja hartaudet sekä musiikkiesitykset ja arkiaamujen klo 8.50 Toivon rukoushetket suoratoistona: www.facebook.com/espoonlahdenseurakunta.

Joka pe twiittejä tulevan sunnuntain aiheesta hashtagilla: #kohtipyhää @espoonlahdensrk.

EHTOOLLISELLE? Sunnuntaimessun jälkeen mahdollisuus osallistua ehtoolliselle kirkossa viiden hengen ryhmissä vartin välein klo 12–14, ei ennakkoilmoittautumista. Kiirastorstaina ehtoollinen klo 19–21.

PALMUSUNNUNTAI Messu su 28.3. klo 11. Tuula Olli, Heli Ojala, Elja Puukko ja Navichoruksen kvartetti. Ehtoollinen kirkossa klo 12–14 vartin välein.

HILJAISEN VIIKON MUSIIKKIA Linn Järvi, piano, ma 29.3. klo 18.

Helena Yli-Jaskari, urut, ti 30.3. klo 18.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

KIIRASTORSTAI

Keskusteluapua: Perhetyönohjaajat kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165 ja outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146.

TukiChatti arkisin klo 15–18.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 3501.

Messu to 1.4. klo 18. Jouni Turtiainen, Jukka Lehti. Elja Puukko ja Espoon barokin musiikkiryhmä: Bachin kantaatti BWV56 ”Ich will den Kreuzstab gerne tragen”.

Ehtoollinen kirkossa klo 19–21.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2021

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–22.4.

PITKÄPERJANTAI Jumalanpalvelus pe 2.4. klo 11.

Tuula Olli, Helena Yli-Jaskari.

Jeesuksen kuolinhetken musiikillinen hartaus pe 2.4. klo 15.

Tuula Olli sekä Laura Vihreäpuu, cembalo ja Anna Pohjola, viulu.

PÄÄSIÄISYÖ Messu la 3.4. klo 23. Jukka Lehti, Elja Puukko.

PÄÄSIÄISPÄIVÄ Messu su 4.4. klo 11. Jukka Lehti, Elja Puukko, Helena Yli-Jaskari.

Ehtoollinen kirkossa klo 12–14 vartin välein.

2. PÄÄSIÄISPÄIVÄ

Oppilaitospappi Anu Morikawa toivoo, että eri-ikäiset ihmiset löytävät kirkon ja Aalto-yliopiston yhteisen verkkotapahtuman.

Gospelmessu ma 5.4. klo 11. OlliPekka Ylisuutari, Heli Ojala.

PÄÄSIÄISEN JÄLKEEN

Tiesitkö?

Aalto-yliopisto ja kirkko jakavat ilmastotoivon aineksia Kaikille avoin verkkotapahtuma pohtii teknologian ja teologian vastauksia ilmastohuoleen.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JUSSI HELTTUNEN

VUONNA 2017 Aalto-yliopiston oppilaitospappi Anu Morikawa ja opintopsykologi Sanni Saarimäki havahtuivat siihen, että ympäristöahdistukseen liittyvät kysymykset nousivat esille kummankin kohtaamisissa opiskelijoiden kanssa. Pappi ja psykologi yhdistivät voimansa ja järjestivät opiskelijoille ympäristöteemoja käsittelevän keskusteluryhmän.

Viiden tapaamisen aikana puhuttiin muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvistä faktoista ja tunteista sekä tunteiden ja toiminnan suhteesta. Lisäksi käsiteltiin epätoivoa ja toivoa omassa elämässä ja maailmankatsomuksessa sekä hyvinvoinnin ylläpitämistä.

– Palautteen perusteella kirkon mukana oleminen antoi opiskelijoille sytykkeen tuoda keskusteluun henkilökohtaisia maailmankatsomukseen, Jumalaan ja kuolemaan liittyviä pohdintoja, Morikawa sanoo.

VUOSI SITTEN tarkoituksena oli ottaa seuraava askel ja kurottautua kohti ilmastotoivoa tilaisuudessa, jota suunniteltiin piispa Kaisamari Hintikan piispantarkastuksen yhteyteen. Sitten tuli koronakevät rajoituksineen, ja tapahtumaa siirrettiin vuodella. Nyt Aalto Sustainability, Aalto-papit ja Kirkko Es-

10

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2021

poossa toteuttavat kaikille avoimen verkkotapahtuman, jossa etsitään toivon näkökulmia ilmastokeskusteluun ja tulevaisuuteen.

Teknologian näköaloja avaa Aaltoyliopiston teknillisen fysiikan professori ja kansallisen ilmastopaneelin varapuheenjohtaja Peter Lund. Teologian tohtori Pauliina Kainulainen johdattelee osallistujia muutoksen mahdollisuuksiin yksilöinä ja osana yhteisöä.

ALUSTUSTEN JÄLKEEN osallistujat jakautuvat ryhmiin ja jakavat kokemuksiaan ja ajatuksiaan Erätauko-säätiön dialogimenetelmän avulla. Järjestäjät ovat valmistautuneet lisäämään dialogiryhmiä, jos osallistujia on runsaasti. Tilaisuuteen voi osallistua myös kuuntelemalla vain alustukset.

– Aalto-yliopistossa on hyvä asiantuntemus ilmasto- ja ympäristöasioista, tekniikasta ja taloudesta. On kiinnostavaa nähdä, mitä teologian ja toivon näkökulmat tuovat tähän keskusteluun.

Yhdistelmästä voi syntyä jotain uutta, Anu Morikawa sanoo. ■ Ilmasto muuttuu – millaisia ovat tulevaisuuden toivon näkökulmat? Kaikille avoin verkkotapahtuma ti 20.4. klo 12.45–16.

Ilmoittaudu 11.4. mennessä: aalto.fi/fi/ tapahtumat, hakusana ”ilmasto ja toivo”.

Herättäjän kirkkopyhän messu su 11.4. klo 11. Saarna Tanja Roiha Herättäjä-yhdistyksestä, Jouni Turtiainen, Helena Yli-Jaskari.

Ehtoollinen kirkossa klo 12–14 vartin välein.

Messu su 18.4. klo 11. Mira Kohijoki, Elja Puukko. Ehtoollinen kirkossa klo 12–14 vartin välein.

Messu su 25.4. klo 11. Saarna Teuvo V. Riikonen Parikanniemi-säätiöstä, Jouni Turtiainen, Essi Aalto, Elja Puukko. Ehtoollinen kirkossa klo 12–14 vartin välein.

AUKI OLLAAN Kirkko avoinna ma-to klo 8–21, pe 8–16, la toiminnan mukaan ja su 10–15.

Soukan kappeli avoinna toiminnan mukaan ja ti klo 8–15.

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu arkisin klo 9–12 p. 09 8050 6000.

TUKEA JA APUA Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9.

Seurakuntamme alueella asuville.

Pääsiäisen poikkeusajat: viikolla 13 jakelu ma 29.3., ke 31.3. ja to 1.4., vuoronumerot klo 8.40–9. sekä la 3.4., vuoronumerot klo 9.40–10.

Viikolla 14 jakelu ti 6.4., ke 7.4. ja pe 10.4., vuoronumerot klo 8.40–9.

Take away -ruokajako ti klo 11–12 Soukan kappeli sekä ma ja to klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Ei 5.4.

TukiChat arkisin klo 15–18 verkkosivulla www.espoonseurakunnat.fi.

Pappi päivystää klo 9–21 numerossa 050 432 8496.

MEILLÄ RUKOILLAAN Toivon rukoushetki: tovi virren, rukouksen ja Sanan parissa arkiaamuisin klo 8.50 www.facebook. com/espoonlahdenseurakunta.

Verkkoraamis ti klo 14–15 Teamsissa. Käydään keskustellen läpi tulevan sunnuntain jumalanpalveluksen teemaan liittyvä evankeliumiteksti, jonkun vuosikerran mukaan. Tied. 041 518 1244, evelii-

na.roznovski@evl.fi.

Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi.

Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviestillä/ sähköpostilla inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883.

VIETÄ PIENI PYHIINVAELLUS hiljaisen viikon tapahtumien äärellä. Reitti kuljettaa sinut Espoonlahden kirkolta Tyrskyvuoren kallioille, Laurinlahden rantaan ja takaisin kirkolle. Reitin pituus on noin 5 km. Materiaalit löytyvät Citynomadista (julkaistaan 28.3.), jota voi käyttää sovelluksena tai selaimella omalla puhelimella.

Materiaalit saatavana myös paperiversiona Espoonlahden kirkon aulasta tai postilaatikosta, joka on rakennuksen seinässä parkkipaikan puoleisen sisäänkäynnin läheisyydessä.

PÄÄSIÄISPOLUT ULKOSALLA Tarjolla omatoimisia tehtäviä, Raamatun kertomuksia ja Seppo. io-sovelluksesta koodilla lisämateriaalia. Pääsiäispolku Espoonlahden kirkon (koodi 4CGDCC), Kaskikappelin (koodi CD5756) ja Soukan kappelin (koodi A617G8) ikkunoissa 8.4. saakka. Kaskikappelin Seppokoodilla CD5756 voi osallistua myös etänä.

TUTUSTU PÄÄSIÄISEN SANOMAAN Espoonlahden kirkossa on hiljaisen viikon tapahtumiin liittyviä virikealttareita itsenäiseen hiljentymiseen 30.4. saakka. Avoinna kirkon aukioloaikoina.

MUSIIKKIA Heli Ojalan sävellyskonsertti ke 7.4. klo 18.30 sivulla facebook.com/ espoonlahdenseurakunta.

YHTEISVASTUU Keräyksellä autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Lahjoita MobilePayllä numeroon 50077 tai tilille Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Espoonlahden seurakunnan viitenumero 308058. Voit myös lahjoittaa Soukan kappelin aulassa olevaan lippaaseen tai kirkon aulassa olevan vaivaisukko-Arvon laatikkoon. Kiitos!

Merkkaa jo kalenteriin! Yhteisvastuugolf pe 27.8. Gumböle Golf.

ILMAISTA LASTENHOITOA KORONA-AIKANA! Minilapsiparkki – lastenhoitoa tilapäiseen tarpeeseen Kaskikappelissa ti ja to klo 9–11. Max 6 lasta.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–22.4.

Hoito tapahtuu ulkona. Ilm. ed. viikon pe mennessä tekstiviestillä p. 041 535 6190. Kirjoita viestiin huoltajan nimi sekä lapsen nimi ja ikä. Mukaan voi varata tarvittaessa pikkueväät ja varahanskat. Hoitoa järjestetään riippuen koronarajoituksista.

ARKI TOIMIVAKSI -PERHEKÄYNNIT Maksutonta tukea lapsiperheiden arkeen Espoonlahden seurakunnan alueella. Perhetyöntekijä käy 1–5 krt n. 2–2,5 h ajan ja tarjolla on joko konkreettista toimintaa tai pohdintaa arjen saamiseksi toimivammaksi. Tiedustelut ma klo 13–15 p. 050 441 9154, tanja.routama@evl.fi. Ilmoittautuminen espoonseurakunnat.fi/espoonlahti/perhe-ja-parisuhde.

NUORET www.sodesode.fi, @sodesta Tarvitsetko opiskelurauhaa?

Varaa tila Sodesta, kysy lisää Stellalta 040 533 7808.

Iltahartaus ig-livessä ti klo 21.30.

Sode-live ma ja ke klo 17 instagramissa.

Nuortenillat Teamsissä pe klo 18.

Tiimileiri kesän isosille ja leiriavustajille 23.–25.4. Ilmoittaudu sode-

224 x 140 mm

sode.fi viim. 11.4.

KERHOBOXI Yllättikö karanteeni perheenne?

Kerhoboxi on täynnä puuhaideoita ja toimintaa: askartelua, kokkailua, jännittävää liikkumista sekä salapoliisihommia. Tilaukset nea. syrjala@evl.fi. Sovimme sähköpostissa tarkemmat yksityiskohdat.

KESÄELÄMÄÄ Kesäleiri 1.–3.-lk. Hvittorp 7.–9.6. ja Hiippakuntaleiri 3.–8.-lk. Partaharju 3.–6.8. (telttaleiri). Leirien ikärajat ovat syksyn 2021 luokkajaon mukaan. Ilm. sodesode.fi.

LUPAUS Emme voi kokoontua joukolla.

Siksi on hyvä muistaa Jeesuksen lupaus: ”Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”

Matt.18:20. Kaksin voi kokoontua puhelimitse, kaverin kanssa ulkona, verkossa tai perheenjäsenen kanssa kotona. Yhdessä voi lukea Raamattua, laulaa hengellisiä lauluja, katsoa televisiojumalanpalvelusta ja rukoilla vaikkapa Isä meidän -rukouksen.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @leppavaara.varhaiskasvatus IG & YouTube @minisiipi

Seurakunnan paikan päällä tapahtuva toiminta kirkollisia toimituksia, päiväkerhoja, muskareita (ryhmät, joissa vanhemmat eivät ole mukana) ja keskusteluapua lukuun ottamatta on toistaiseksi tauolla. Leppävaaran kirkossa on mahdollisuus omaan hiljentymiseen ma–ke ja pe klo 9–16 ja to klo 10–18. Kokoavaa toimintaa järjestetään taas Leppävaaran seurakunnassa, kun kokoontumisrajoitukset poistuvat. Tarkista tilanne verkkosivuilta.

Seurakunnan jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet suoratoistetaan verkossa Leppävaaran seurakunta -YouTube-kanavalla.

Verkkotilaisuudet ovat katsottavissa YouTubessa kahden viikon ajan.

Sunnuntain suoratoistetun mes-

sun päätteeksi on mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Leppävaaran kirkon srk-salissa klo 12−13.

Jaamme ehtoollista kokoontumisrajoitukset ja turvallisuusohjeet huomioiden.

JUMALANPALVELUKSET VERKOSSA Palmusunnuntain messu koko perheelle su 28.3. klo 11. Rissanen, T. Salo, Hyry.

Hiljaisen viikon iltahartaus: Puutarhassa ma 29.3. klo 18.

Hiljaisen viikon iltahartaus: Ylipapin pihassa ti 30.3. klo 18.

Hiljaisen viikon iltahartaus: Pilatuksen tutkittavana ke 31.3. klo 18.

Hiljaisen viikon maanantain, tiistain ja keskiviikon hartaudet toteutetaan audiohartauksina, ilman kuvaa. Koskela, Latvanen, Elina Lankinen, huilu. Käsikirjoitus Kirsti Koskela.

Kiirastorstain iltaehtoollinen to 1.4. klo 18. Raiskio, Alanne, Latvanen. Suoratoistetun kiirastorstain ehtoolliskirkon päätteeksi on mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Leppävaaran kirkon srk-salissa, Karakappelissa ja Perkkaan kappelissa klo 19−20.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus

pe 2.4. klo 11. Ristin juurella viivytään J.S. Bachin passioaarioiden sävelin. Vuokko Saariaho, altto, Pauliina Hyry, urut. Liturgina Timo Salo.

Pääsiäisen Verkkokirkko la 3.4. klo 21. Raiskio, Noponen, laulajia Lauluyhtye Kuiskeesta.

Pääsiäispäivän messu su 4.4. klo 11. Raunu, Yletyinen, musiikki Joona Vallenius, viulu ja kitara, Taneli Helminen, basso, Outi Noponen, piano.

Lasten ja perheiden pääsiäiskirkko verkossa ma 5.4. klo 11. Koskela, Hyry.

Messu su 11.4. Alanne, Raunu, Noponen.

Messu su 18.4. klo 11. Raiskio, Koskela, Latvanen.

Videoitu verkkokirkko julkaistaan joka sunnuntai klo 9 Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Se jää molempiin kanaviin, joten voit katsoa sen silloin, kun sinulle sopii.

LAPSILLE JA PERHEILLE Taaperokirkko ”Hiiri Haituvan keinu” toteutetaan hartausikkunana Lastenkappeli Arkin katutason ikkunassa kauppakeskus Sellossa.

Hartausikkuna on katsottavissa 26.3. saakka.

S. 11

KIRKKO ESPOOSSA KYRKAN I ESBO

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2021

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–22.4.

87 x 90 mm s. 12 Lasten Kappelin Valokirkko ma 29.3. klo 8 alkaen. Videossa kerrotaan pääsiäisestä varjoteatterin keinoin. Valokirkossa on myös kauniita pääsiäislauluja ja narsissirukous.

YouTube: MiniSiipi Pääsiäispolku kaikenikäisille Leppävaaran kirkon ja Karakappelin ikkunoissa 28.3.−11.4. Voit kiertää pääsiäisikkunat silloin kun sinulle sopii. Iltaisin ikkunat on valaistu. Pidetään huolta turvaväleistä. Pääsiäispolku löytyy samaan aikaan myös seurakunnan YouTube-kanavalta videona ”Toivon polulla”.

ILTASOITTO Iltasoitto-sarja joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina klo 18.

Konsertit suoratoistetaan seurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla.

Musiikkia ristin tiellä su 28.3. klo 18. Palmusunnuntain Youtube-livetoivekonsertti Leppävaaran kirkosta. Kanttorit Outi Noponen, Pauliina Hyry ja Kullervo Latvanen sekä sellisti Samuli Hyvärinen esittävät toivottuja paastonajan virsiä, lauluja ja soitinmusiikkia.

Musisoinnin ilo -kamariyhtye su 25.4. klo 18. Sole Mustonen, oboe ja musiikinjohto.

DIAKONIAN NOUTORUOKAJAKELU Nouda lämmin ruoka kotiin nautittavaksi Leppävaaran kirkolta.

Diakonialounaat järjestetään toistaiseksi vain noutoruokajakeluna. Lounaspaketit jaetaan Leppävaaran kirkon pihalla ti ja to klo 11.30–12.30. Ruokaa on varattu yhteensä 60 hengelle. Hinta 2 e.

TUKEA JA APUA Mikä tahansa huolestuttaa, apua saa. Soita rohkeasti Leppävaaran papin puhelimeen: joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 5562. Voit myös tulla juttelemaan espoonseurakunnat.fi-sivustolla toimivassa Tukichatissa arkisin klo 15–18 tai varata puhelinajan diakonille: espoonseurakunnat.fi/apua-jatukea.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

Tapahtumatiedot kannattaa tarkistaa osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Toiminta verkossa Youtube/Olarin seurakunta -sivuilla, ellei toisin mainita.

12

VERKKO JUMALAN­ PALVELUKSET Risteys to 25.3. klo 19. Jussi Koski. ”Tiellä ken vaeltaa?” Palmusunnuntain messu koko perheelle su 28.3. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Mikko Niinikoski.

Kiirastorstain iltamessu to 1.4. klo 17. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Sari Rautio.

Mahdollisuus tulla vastaanottamaan paikan päälle ehtoollinen messun jälkeen noin klo 18.30–20, ks. kohta ehtoollisen vietto messussa.

Kiirastorstain Risteys-sanajumalanpalvelus to 1.4. klo 19 Inari Varimo, musiikki Jussi Koski.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 2.4. klo 10. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski.

Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 2.4. klo 15. Pastori Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski.

Pääsiäisyön messu la 3.4. klo 23.

Liturgia ja saarna Antti Kruus, diakoni Kristiina Huotari, kanttori Sari Rautio.

Pääsiäispäivän juhlamessu su 4.4. klo 10. Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Päivi Hakomäki.

Bilingual Colourful Christian Worship Matinhartaus su 4.4. klo 17 (suomi–englanti). Mukana mm.

Tuija Samila, Sanna Franssila, Sandra Dovalo, Olli Heiskanen.

Hartaus julkaistaan videoituna: Olarin seurakunta -Facebooksivulla. The prayer will be published on Olarin seurakunta Facebook page.

Toisen pääsiäispäivän messu ma 5.4. klo 10 Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Sanna Franssila.

Risteys to 8.4. klo 19. Jussi Koski.

Jumalanpalvelus su 11.4. klo 10.

Liturgia ja saarna Tuija Samila, avustava pappi Inari Varimo, kanttori Sari Rautio.

Risteys to 15.4. klo 19. Inari Varimo.

Jumalanpalvelus su 18.4. klo 10.

Liturgia Martitta Hartikainen, avustava pappi Jussi Koski, kanttori Mikko Niinikoski.

KIIRASTORSTAIN ILTAMESSU Matinkappelilla 1.4. klo 17 (tätä jumalanpalvelusta ei suoratoisteta). Liturgia ja saarna Antti Kruus.

Mahdollisuus tulla vastaanottamaan ehtoollinen messun jälkeen noin klo 18.30–20, ks. kohta ehtoollisen vietto messussa.

EHTOOLLISEN VIETTO MESSUSSA Ajanvaraus p. 09 8050 7000, ma–pe klo 9–15. Lisätietoja: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/jumalanpalvelukset.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2021

Olarin kirkolla ma 29.4. klo 12–14.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Koronatilanne aiheuttaa edelleen muutoksia seurakunnan toimintaan. Tarkentuneet tiedot löytyvät nettisivuiltamme tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460.

JUMALANPALVELUKSET SUORATOISTONA

Kiirastorstain ehtoollisen jakaminen: Seurakuntalaiset voivat tulla kiirastorstain messun päätyttyä vastaanottamaan ehtoollisen Olarin kirkkoon ja Matinkappelille noin klo 18.30 – 20.00. Noudatamme voimassa olevia kokoontumisrajoituksia. Paikalla kirkko/kappelisalissa voi olla yhtä aikaa 5 henkilöä. Jonotus tapahtuu ulkona, ei ennakkoilmoittautumista.

LASTEN JA PERHEIDEN PÄÄSIÄINEN VERKOSSA Lastenlauluja ja pääsiäisaskartelua la 27.3. klo 14. Tule mukaan laulamaan ja askartelemaan pääsiäistä yhdessä karhun ja oravan kanssa.

Pikku Päkä ja pääsiäinen ti 30.3. klo 9.30. Pikku Päkä kulkee kuvitteellisessa Jerusalemissa ja tutustuu ihmisiin, jotka ovat nähneet Jeesuksen pääsiäisjuhlien aikaan.

Kertomus etenee palmusunnuntaista kiirastorstaihin, pitkäperjantaihin ja lopulta pääsiäissunnuntain iloon.

Tilaisuuksien livelähetys ja tallenne ovat nähtävissä Olarin seurakunnan YouTube-sivulla noin kahden viikon ajan.

PÄÄSIÄISIKKUNAT KIRKOLLA JA KAPPELEILLA Olarin kirkolla, Matinkappelilla ja Olarin kappelilla kertovat pääsiäisen sanomaa. Ikkunoihin voit tutustua pääsiäispyhien ajan.

LUOJAN AIKA ­KESKUSTELUSARJA VERKOSSA Keskustelusarja arjen hengellisyydestä Teamsin välityksellä.

Torstai-iltojen vieraat avaavat löytöjään kristinuskosta.

Ilmoittaudu mukaan laittamalla sähköposti tuija.samila@evl.fi ja

saat osallistumislinkin. To 8.4.

Arjen hengellisyys ja retriitit.

Vieraana Antti Kruus.

VERKKOLÄHETYSPIIRI Teamsin välityksellä 25.3. alkaen torstaisin klo 15–16. Ota yhteyttä Tytti Kohoseen ja saat ohjeet sekä linkin tapahtumaan tytti.kohonen@evl.fi p. 050 365 3779.

PÄIVÄKERHOIHIN ILMOITTAUTUMINEN ensi syksyn ryhmiin on käynnissä 1.–31.3. nettisivujen kautta, espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/ paivakerhot. Lisätietoja, Leila Saarela 050 432 7517, leila.saarela@evl.fi.

DIAKONIALOUNAS NOUTORUOKANA Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kirkko to klo 12–13. Community take away -lunch Tuesdays at Matinkappeli 12–13 and Thursdays at Olari Church 12–13. Hinta/Fee 3 e. Ota mukaan tasaraha, Please use the exact amount.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus: ti klo 10–12, p. 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille.

Papin Puhelin ma–su 9–21, 040 547 1857.

TukiChatti avoinna arkisin klo 15–18 verkkosivuilla.

VILLALANKOJA TILKKUPEITTOIHIN Diakonian työpajassa neulotaan tilkkupeittoja, jotka valmistuttuaan siunataan ja lähetetään matkaan SPR:n kautta maailman kriisialueille. Otamme vastaan lahjoituslankoja. Langat voivat olla jämälankoja tai vyyhtejä. Villalankalahjoituksia ottaa vastaan diakoni Aapo Rikala

Osoitteessa facebook.com/Tapiolanseurakunta Palmusunnuntain messu ”Kunnian kuninkaan alennustie” Otaniemen kappelista su 28.3. klo 10.15.

Liturgi Anu Ristimäki, saarna Päivi Linnoinen ja kanttori Hannu Jurmu. Suoratoistetun messun jälkeen on mahdollisuus yksityisehtoollisen viettoon Virsussa klo 12−14.

Hiljaisen viikon iltapalvelus Otaniemen kappelista ma 29.3. klo 18. Ossi Tervone n, Katja Hero, Liisa Malkamäki.

Iltakirkko, rento ja nuorekas jumalanpalvelus ti 30.3. klo 18 Youtube, KirahviTV-kanava.

Hiljaisen viikon iltapalvelus ti 30.3.klo 18. Ossi Tervonen, Katja Hero, Hannu Jurmu.

Hiljaisen viikon iltapalvelus ke 31.3. klo 18. Ossi Tervonen, Katja Hero, Hannu Jurmu.

Kiirastorstain messu Virsusta to 1.4. klo 13. Liturgi Heidi Zitting, saarna Erika Kallio. Suoratoistetun messun jälkeen on mahdollisuus yksityisehtoollisen viettoon Virsussa klo 14−15.

Kiirastorstain messu Otaniemen kappelista to 1.4. klo 18. Liturgi Katja Hero, saarna Päivi Linnoinen, kanttori Hannu Jurmu. Suoratoistetun messun jälkeen on mahdollisuus yksityisehtoollisen viettoon Otaniemen kappelissa klo 19−20.

Perheiden pääsiäiskirkkovideo: kuvaelma kiirastorstain tapahtumista pääsiäisen iloyllätykseen.

Julkaistaan to 1.4. klo 12 Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 2.4. klo 10.15. Jussi Koivisto, Liisa Malkamäki.

Bach, Pärt ja pitkäperjantain verkkokirkko klo 15. J.S.Bachin Johannes-passion koraalit, Arvo Pärtin urkuteos Trivium sekä pitkäperjantain raamatunkohdat ja rukoukset vuorottelevat Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaudessa Kvartetti Dominante-kuorosta, Liisa

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–22.4.

Malkamäki, urut. Lukija Esa Malkamäki.

Pääsiäisyön messu la 3.4. klo 22.

Liturgi Ossi Tervonen, saarna Heidi Zitting, kanttori Elina Jokivuori, Pauliina Kallio, harppu ja laulu.

Suoratoistetun messun jälkeen on mahdollisuus yksityisehtoollisen viettoon Otaniemen kappelissa klo 23.

Pääsiäispäivän messu su 4.4. klo 10.15. Liturgi Anu Ristimäki, saarna Laura Hatakka, kanttori Liisa Malkamäki. Musiikissa mukana Stina ja Ilmar Metsalo.

Toisen pääsiäispäivän messu ma 5.4. klo 10.15. Liturgi Anu Ristimäki, saarna Päivi Linnoinen, kanttori Elina Jokivuori, Jesse Viinikangas, viulu.

Messu Otaniemen kappelista su 11.4. ja 18.4. klo 10.15.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta.

Palmusunnuntain pieni perhekirkko su 28.3. klo 8. Lauletaan ja rukoillaan. Suoratoistona Siunauksen sadetta -kanava, youtube.com.

Pääsiäishartaus to 1.4. klo 12 Siunauksen sadetta -kanava, youtube.com. Tule seuramaan pääsiäisen tapahtumia kiirastorstain aterialta pääsiäisen iloon.

VIRSUN PÄÄSIÄISIKKUNAT Tule katsomaan pääsiäisikkunoita palmusunnuntaista toiseen pääsiäispäivään 28.3.−6.4 Virsuun, Tapiontori 3 B. Voit kuunnella pääsiäisen kertomuksia ja laulaa mukana avaamalla älypuhelimella ikkunoissa olevat QR-koodit.

TORINON KÄÄRINLIINA Maailman ensimmäinen valokuva? Torinon käärinliina uusimpien tieteellisten tutkimusten valossa la 27.3. klo 15. FT, dosentti Juha Hiltusen luento on katsottavissa verkkolähetyksenä Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla kahden viikon ajan.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400.

Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitajaterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, Palvelu puhelimitse ja s-postilla ma– ti klo 10–14, ke 12-14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Seurakunnan normaali viikko- ja ryhmätoiminta, sekä kaikki yli 6 hengen yleisötilaisuudet ovat tauolla 14.4. saakka. Ei koske lasten päiväkerhotoimintaa ulkona.

Ajankohtaiset tiedot löydät osoitteesta www.kauniaistenseurakunta.fi ja kirkon ilmoitustaululta.

Tarkista tiedot verkosta lähempänä ajankohtaa.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Toimitetaan kirkossa ilman paikan päällä olevaa seurakuntaa ja ne suoratoistetaan Kauniaisten suomalaisen seurakunnan Facebook-sivun kautta.

EHTOOLLINEN SUORATOISTETUN MESSUN JÄLKEEN Jaamme ehtoollista suoratoistetun messun jälkeen sunnuntaisin ja 5.4. Kauniaisten kirkon takkahuoneessa klo 11–11.45. Noudatamme yleisörajoituksia (max 6 ihmistä sisällä samaan aikaan), maskisuositusta, turvavälejä ja hygieniaohjeita.

PÄÄSIÄISIKKUNAT JA IKONIHUONE Kirkon sisäpihan ikkunoissa erilaisia pääsiäiseen liittyviä asetelmia koko perheen katseltavaksi 11.4. asti. Ikkunoiden välityksellä voi tehdä pienen matkan hiljaisen viikon ja pääsiäisen tapahtumiin.

Kirkon alatakkahuoneessa on esillä erilaisia ikoneita katselemista ja hiljentymistä varten. Ikonihuone on avoinna ma-su 22.–28.3. klo 15–18, ke–to 31.3.–1.4. klo 15–18.

Käynti kirkon pääovesta.

PALMUSUNNUNTAIN MESSU Su 28.3. klo 10 kirkossa, saarna Kari Kuula, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Anna Marte.

HILJAISEN VIIKON KONSERTTI Ti 30.3. klo 19 Teppo Lampela, laulu sekä barokkiorkesteri. Konsertti suoratoistetaan Kauniaisten kirkosta. Linkki YouTube-konserttiin julkaistaan seurakunnan verkkosivuilla ja Facebookissa. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, lahjoitustiedot konsertin yhteydessä.

Elämänkaari ESPOON TUOMIO­ KIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Friida Alexandra Björkbom, Aurora Marika Kilpeläinen, Elis Oliver Kivistö, Oscar Isaac Liubarsky, Eeda Elina Luokkanen, Sara Emilie Mason, Hugo Henrik Ensio Moritz, Siiri Hilma Aliina Niikko, Oona Olivia Nummila, Unna Ulriika Seppä, Helka Taimi Amanda Silander, Iida Helena Josefiina Tolvanen, Emil Akseli Evert Ukkola.

Avioliittoon aikovat Miikka Juhani Vinnikainen ja Tiina Heidi Kaarina Jonsson.

Hautaan siunatut Aaro Matias Aalto 92 v, Kalevi Aulis Heinonen 79 v, Timo Tapio Holttinen 60 v, Aino Annikki Häkkinen 79 v, Ulla Maija Karvonen 60 v, Yngve Karl-Knut Kuntze 86 v, Valma Inkeri Männistö 95 v, Pekka Antero Paananen 68 v, Mauno Mikko Rajamäki 81 v, Eero Sakari Seppänen 88 v, Aino Irja Shemeikka 80 v, Kauno Matias Viitala 74 v, Kalervo Armas Werkkala 73 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Robin Joakim Olavi Kekarainen, Max Erik Oskari Lagerstam-Kallio, Sienna Usva Elisabet Laherto, Aini Lyydia Laitila, Erin Maria Elizabeth Lawson, Luka Samuli Tanner, Lilja Ilta Toivola, Veikko Aulis Vuorio.

Hautaan siunatut Anna-Maija Kristiina Arapää 76 v, Seppo Ilmari Hakkarainen 75 v, Marjatta Tellervo Hämäläinen 89 v, Pirkko Eila Kaarina Immonen 89 v, Pirjo Anneli Järveläinen 58 v, Riitta Tellervo Katajamäki 79 v, Pirjo Ines Kaarina Kimpiharju 86 v, Hannu Kalervo Kivilaakso 74 v, Ella Kyllikki Mutta 84 v, Matti Rauli Numminen 85 v, Pekka Juhani Salmela 72 v, Raija Kaarina Salmela 70 v, Heikki Johannes Äikäs 75 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Olavi Ilmari Syrjänen 82 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Olavi Eero Johannes Hallipelto, Antti Johannes Aleksi Honkanen, Pinja Maria Talvikki Honkanen, Klara Aino Elina Huhta, Manu Lassi Olavi Juntunen, Joona Markku Sakari Kukkanen.

Avioliittoon aikovat Tuomo Henrikki Kalliomäki ja Sanna Mirjami Seppälä, Timo Petteri Ojaranta ja Saara Anni Wilhelmiina Latvala.

Hautaan siunatut Kaarlo Matias Asiala 92 v, Kauko Kalervo Herold 63 v, Hannu Pellervo Kaukavuori 74 v, SariMaarit Laakkonen 56 v, Sirkka Tuulikki Lamminranta 74 v, Milja Orvokki Schlauf 92 v, Lars-Erik Rafael Snäll 81 v, Juhani Varsa 84 v, Sirkka Liisa Viisas 75 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Milka Ester Ahokas, Edvin Juho Ossian Hakoila, Rudolf Elias Jensen-Eriksen, Lilian Rosalina Karuluoto, Julius Tapio August Kostia, Noel Henrik Kustaa Laitinen.

Hautaan siunatut Kaija Sonja Aulikki Järvi 76 v, Lilly Maria Katainen 93 v, Aimo Emil Johan Mäkelä 86 v, Rauni Aulikki Nousiainen 83 v, Kari Heikki Salovaara 69 v, Eva Marjatta Virolainen 92 v, Mauri Tapio Warma 75 v.

Mika Kristian Salmi ja Katja Sofia Mäkinen.

Hautaan siunatut Virpi Magdaleena Honkavaara 96 v, Helvi Tellervo Hyötyläinen 92 v, Bo Einar Börjesson Idman 80 v, Hilkka Marjatta Kaistinen 91 v, Eeva Emilia Koskimaa 91 v, Anni Esteri Mäkimarttunen 84 v, Jenny Johanna Ester Nevanto 95 v, Matti Terho Paavali Pitkänen 77 v, Leif Christer Sandblom 78 v, Veini Ilmari Seppäläinen 94 v, Jouko Uolevi Seuranen 85 v, Kerttu Marjatta Turunen 75 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Isabel Emilia Elisabeth Hirvonen, Topi Alexander Venäläinen, Sebastian Gabriel Vikström.

Avlidna/Hautaan siunatut Peggy Margareta Haikala 64 år, Brita Gertrud Linnea Hokkanen 86 år, Astrid Linnea Jansson 90 år. Eva Lisa Nyberg 83 år, Leena Tuula Marjue Nylund 83 år, Jan Christian Seger 51 år, Doris Frideborg Sohlberg 90 år.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Neela Aliisa Ahonen, Sampo Tapio Erkki Honkanen, Roope Emil Lahtonen, Pinja Siiri Piilola, Enni Amanda Sillantie.

Avioliittoon aikovat

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2021

13

Leveys 87 mm korkeus 272 mm S. 14

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–22.4.

EHTOOLLISHETKI ENNAKKO­ ILMOITTAUTUMISELLA

Kiirastorstaina 1.4. Kauniaisten kirkossa. Ilmoittaudu ennakkoon srk-toimistoon p. 050 500 9000 tai kauniaisten.suom.srk@evl.fi.

Ehtoollisen jakoajat ovat klo 14, 14.30, 15 ja 15.30.

KIIRASTORSTAIN ILTA­ KIRKKO JA EHTOOLLINEN To 1.4. klo 20 kirkossa, saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen, kanttori Anna Marte.

Suoratoistetun iltakirkon jälkeen ehtoollisenjako kirkolla (max 6 hlöä yhtä aikaa sisällä, ei ennakkoilmoittautumista.

PITKÄPERJANTAIN JUMALANPALVELUS Pe 2.4. klo 10 kirkossa, Kari Kuula ja kantt. Teija Palolahti.

PÄÄSIÄISPÄIVÄN MESSU Su 4.4. klo 10 kirkossa, saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula, kantt. Anna Marte & Laululapset.

2. PÄÄSIÄISPÄIVÄN MESSU Ma 5.4. klo 10 kirkossa, Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Teija Palolahti.

MESSU Su 11.4. klo 10 kirkossa, saarna Riitta Laakio, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Teija Palolahti.

MESSU Su 18.4. klo 10 kirkossa, Kari Kuula, Mimosa Mäkinen, Anna Marte, Tiro Rohkimainen. Rippikoulusunnuntai.

VAUVAKERHO Kokoontuu etäyhteyksin parillisten viikkojen torstaina klo 10.15– 11.15. Ilmoittautumiset perhetyöntekijälle susan.hackman@evl.fi.

PERHENEUVONTA Kauniaislaisille pari-, perhe- ja yksilöterapiaa Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksesta. Varaukset puhelimitse numerosta 09 8050 2420 ma, ti, to ja pe klo 9–11.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 endast per telefon och e-post: tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

VI FINNS HÄR – HÄR BOR HOPPET! Den samlande verksamheten sker t.o.m. 14.4 på nätet. Du når alla anställda per telefon och e-post: esboforsamlingar.fi/kontakt. Mer

14

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2021

information om församlingens verksamhet får du på esboforsamlingar.fi och sociala medier eller genom att ringa församlingens kansli, 09 850 3000, vardagar kl.

9–13.

I KYRKAN PÅ NÄTET Gudstjänsterna i Esbo domkyrka söndagar kl. 12.15 streamas på facebook.com/www.esboforsamlingar.fi. De kan ses också efter sändningstidens slut och utan egen Facebookinloggning.

EARTH HOUR­KONSERT Lö. 27.3 kl. 20.30 på facebook. com/www.esboforsamlingar.fi.

Mauriz Brunell, Nina Kronlund, Eeva-Liisa Malmgren, Markus Malmgren. Bl.a. R. Wagner, P. Collins, Bono. Nätkollekt för Gemensamt Ansvar. Konserten kan ses också efter sändningstidens slut och utan egen Facebookinloggning.

PÅSKFÖNSTRET ÖPPNAS! Från 25.3 kan du utifrån bekanta dig med påskfönstret som vaktmästaren och barnledarna i Olars kyrkas svenska sida har planerat.

Välkommen för att uppleva påskoch vårstämning!

STILLA VECKAN OCH PÅSKEN Palmsöndag 28.4. Streamad gudstjänst kl. 12.15.

Skärtorsdag 1.4: Streamad mässa kl. 18. Församlingen är inte närvarande i kyrkan. Efter streamingen är det möjligt att ta emot nattvard i Esbo domkyrka kl. 18.45– 19.45 och i Olars kyrka kl. 18.45– 19.45. Ett begränsat antal deltagare släpps in i kyrkan samtidigt. Var beredd på att vänta på din tur. Vi följer myndigheternas rekommendationer om hygien och avstånd.

Långfredag 2.4: Streamad gudstjänst kl. 12.15.

Långfredagskonsert 2.4 kl. 18, facebook.com/www.esboforsamlingar.fi. Joachim von Burck: Johannespassionen (1568).

MGRENsemble. Nätkollekt för Gemensamt Ansvar.

Påskdagen sö 4.4: Streamad gudstjänst för hela familjen kl. 12.15.

Annandag påsk må. 5.4: Streamad gudstjänst kl. 12.15.

DAGKLUBBSANMÄLNING SENAST 31.3.

Dagklubbarna för 2–5-åringar tar emot anmälningar till hösten 2021.

Elektronisk anmälning senast 31.3 på esboforsamlingar.fi/dagklubbar.

OBS! Även de barn som redan har en klubbplats måste anmälas på nytt!

Klubbarna samlas på förmiddagarna 2–4 gånger/vecka. Avgiften beror på antalet klubbtimmar per vecka.

Klubbarna börjar vecka 33.

Klubbarna finns på följande platser: Carlberg, Ungdomsvägen 10, Gam-

melgård, Esbovikens kyrka, Skeppargatan 8, Olars kyrka, svenska sidan, Olarsbäcken 4,Esbo domkyrkas församlingsgård, Kyrkstranden 2, Platserna bekräftas vecka15 per e-post.

Mer info om klubbarna: Lisa Wentjärvi, 050 432 6861, lisa.wentjarvi@ evl.fi Mer info om klubbarna och den elektroniska anmälningen: Helena Aitti-Lindberg, 040 763 6250 , helena.aitti-lindberg@evl.fi

SAKNAR DU NÅGON ATT PRATA MED? Telefonvännerna ringer till dig under onsdag förmiddagar och pratar bort en stund. Anmäl dig till diakon Taina Sandberg, 040 547 1856 eller taina.sandberg@evl.fi.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt: Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Nina Wallenius, 050 432 4323, nina. wallenius@evl.fi. Du kan också boka telefontid på webben: asiointi.espoonseurakunnat.fi/home.

KUNDBETJÄNING VI betjänar dig endast per telefon och elektroniskt: Esbo sv. förs. kansli, 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi, må–fre kl. 9–13.

Esbo regioncentralregister, 09 050 2600, keskusrekisteri.espoo@evl.fi, bokningstjänster, 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi, begravningstjänster, 09 8050 2200, hautatoimisto.espoo@evl.fi, må–ti kl. 9–15, on–to kl. 9-12, fre stängt.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3 må och ti telefonbetjäning kl. 10–14, on kl. 10–11.30, 050 500 7000 torsdagar stängt, fredagar öppet kl.

10-14 grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA Sö 28.3 Strömmad familjegudstjänst kl. 12.

To 1.4 Skärtorsdagens kvällsmässa (strömmad) kl. 18. Direkt efter mässan delas nattvarden ut fram till kl. 19.30.

Fr 2.4 Långfredagens televiserade passionsgudstjänst från Grankulla kyrka kl. 12. Teppo Lampela, kontra-alt och barockorkester medverkar. Gudstjänsten sänds i TV YLE 5.

Lö 3.4 Påskdagens televiserade gudstjänst från Grankulla kyrka kl.

12. Åsa Dalkarl-Gustavsson, flöjt och en sånggrupp från Graziakören medverkar. Gudstjänsten sänds i TV YLE 5.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–22.4.

Må 5.4 Påskannandagens kvällsmässa (strömmad) kl. 18. Direkt efter mässan delas nattvarden ut fram till kl. 19.15.

Sö 11.4 Strömmad gudstjänst kl. 12.

Sä 18.4 Strömmad kvällsmässa kl.

18. Direkt efter mässan delas nattvarden ut fram till kl. 19.15.

DIAKONIMOTTAGNING OCH BRÖDUTDELNING KL.9.30-10.30 Ti 30.3 på kyrkans innergård.

Ti 13.4 och 20.4 i kyrkans aula.

PÅSKFÖNSTER OCH IKONRUM I fönstren mot kyrkans innergård

finns en påskutställning för hela familjen att se under tiden 21.3-11.4.

I påskfönstren kan du göra en resa kring stilla veckan och påskens händelser. I nedre brasrummet i kyrkan finns ett ikonrum, där vi har samlat de vackraste ikonerna att titta på och bli stilla inför. Ikonrummet är öppet månsön 22-28.3 kl. 15-18, ons-tors 31.3-1.4 kl. 15-18. Ingång via kyrkans huvudingång.

PILGRIMSVANDRING Sö 18.4 kl. 12 till Kasaberget med omnejd. Sju vandrare ryms med utöver ledarna. Förfrågningar och obligatorisk förhandsanmälan till

daniel.nyberg@evl.fi. Rätt till ändringar förbehålles.

MER INFORMATION om den uppdaterade verksamheten hittar du på grankullaforsamling.fi.

International

Espoo Open Church – Important Update: Because of current restrictions we continue to meet online only for worship services and other gatherings and events. Please join us every Sunday from 10:45 at live. church.fi. We will communicate any updates via our website, the Helsin-

ki/Espoo WhatsApp groups, social media and email newsletter.

Yhteiset

Espoon seurakuntien yhteinen mielenterveyskuntoutujien leiri Hvittorpin leirikeskuksessa 17.5.– 20.5. Haku leirille 6.4.–26.4.: Sanna Pihlaja, diakonissa, Tapiolan srk, p.

050 452 2874. Voit hakea ja täyttää hakulomakkeen myös Virsussa, Tapiontori 3 B to 8.4. klo 9–12 ja ma 19.4. klo 9–12. Leirin hinta on 45 e.

Espoon mielenterveys yhdistys Emy vierailemassa leirillä.

Muskari-ilmoittautuminen alkaa 15.4. ja on avoinna 15.5. saakka:

espoonseurakunnat.fi/muskarit.

Yhteisvastuukeräys jatkuu.

Keräyksellä autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Eri lahjoitustavat löydät netistä: espoonseurakunnat. fi/yhteisvastuu. Keräyslupa RA/2020/639, 1.9.2020 alkaen, voimassa toistaiseksi, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 29.5.2020.

Via Crucis julkaistaan musiikkivideona verkossa Vaikka Via Crucista ei voida toteuttaa tänäkään pääsiäisenä, työryhmä tekee pääsiäiseksi musiikkivideon nimeltään Via Crucis – resurrexit.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JANI LAUKKANEN

VIA CRUCIKSEN 25-vuotisjuhlanäytelmä oli jo pitkälle harjoiteltuna keväällä 2020, kun koronarajoitukset pysäyttivät Suomen. Täysin uudistettu esitys oli pakko perua ja siirtää vuodella eteenpäin.

Syksyllä 2020 työ käynnistyi uuden ohjaajan, Markku Arokannon, johdolla. Mutta jo marraskuussa huonontunut koronatilanne pakotti pääkaupunkiseudun ottamaan käyttöön uudet rajoitukset.

Via Cruciksen hallitus teki raskaan päätöksen: Via Crucista ei tehdä myöskään pääsiäisenä 2021.

– Silloin koko työryhmästä tuntui, että eikä! Ei taas, kertoo Arokanto.

KOLMEN VUODEN tauko on aivan liian pitkä tässä Helsingin pääsiäisen suositussa perinteessä. Valmiina olivat jo Anna-Mari Kaskisen uusi käsikirjoitus sekä Pekka Simojoen musiikki ja Riitta Röpelisen puvut. Näyttelijöiksi oli saatu ammattilaisia ja harrastajia kuten Panu Haavisto Jeesuksen rooliin, Esa Ruuttunen, Eeva-Maija Haukinen ja Marjaana Kuusniemi-Korhonen.

Syntyi idea tehdä jotain pienimuotoista verkkoon. Alettiin suunnitella musiikkivideota, jossa pääosassa ovat pääsiäisen päähenkilö Jeesus sekä Helsingin keskustan tyhjät kadut – ne samat, joissa vuodesta 1996 kymmenet tuhannet ihmiset ovat kulkeneet Via Crucis -vaelluksella ja voineet eläytyä kristillisen pääsiäisen tapahtumiin kukin omalla tavallaan.

KRUUNUNHAAN AUTIOILLA kaduilla on kuvattu videota kolmena maaliskuun talviyönä. Viimeinen ehtoollinen on kuvattu Tuomiokirkon kryptassa.

”

Alvar Tigerstedt, Panu Haavisto sylissään Helmi-koira ja Cedric Packalén Via Crucis -videon kuvauksissa.

Silloin koko työryhmästä tuntui, että eikä! Ei taas.

OHJAAJA MARKKU AROKANTO

Ohjaaja Markku Arokanto tiivistää videon juonen: Jeesus kulkee yksin Helsingin kaduilla ja törmää erilaisiin ihmisiin. Video tapahtuu nykyajassa. Samat henkilöt ja kohtaamiset rikastuvat Raamatun ajan tapahtumiksi sen ajan asuissa pää-

siäisenä 2022, kun työryhmä vihdoin pääsee toteuttamaan Via Crucis 25 vuotta -juhlanäytelmän. Jos Luoja suo.

– Olen aina kaivannut enemmän musiikkia Via Cruciksen pitkään vaellusosuuteen Kaisaniemenpuistosta Snellmaninkadulle. Miksi tässä eivät soisi meidän rakkaat pääsiäisvirtemme? Sitten keksimme, että Pekka Simojoki ja toinen ohjaaja Antti Vuori säveltävät videolle kokonaan uutta musiikkia, Arokanto kertoo.

Mukana on myös Gospel Helsinki -kuoro Nina Pakkasen johdolla. ■ Video julkaistaan verkossa palmusunnuntaina 28.3. muun muassa osoitteessa youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2021

15

N

Onko rairuoho kasvamassa?

Pääsiäismunat piilotettuna?

Aurinkoista ilojuhlaa sinulle toivoo ystäväsi Päkä.

L

P

A

A

S

A

K

S

I

T

A

O

I

N

E

A

N

I

A

Virvon, varvon tuoreeks, terveeks, Jumalan siunausta sinulle!

M

K Ä

P

A

L

U

S

U

N

N

U

N

P

I

T

K

Ä

-

P

E

R

J

A

N

T

A

SEITSEMÄN VIIKON LIUKUMÄKI Laskiaisesta pääsiäiseen on seitsemän viikon liukumäki.

Ja siitä seitsemän viikon hyppy helluntaihin.

Täydennä juhlapyhien nimet.

Vedä oikea kirjain paikalleen seuraamalla kynällä viivaa niin tarkasti kuin osaat.

I

I

P T

Ä

S

I

Ä

I

N

E

N

A

E H

L

L

U

N

T

A

I

Väritä pääsiäismunat ja koristele virpomisvitsa.

Paljon lisää puuhaa osoitteessa Lastenkirkko.fi