Kirkko ja kaupunki 2021 17 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

4.11.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Aina mukana Muusikko Elias Kaskisen luottotavara on lahja kuolleelta ystävältä s. 14

Harmonikka taiteilija Maria Kalaniemi soitti muistisairaalle äidilleen Satu maata s. 20

Tuonela – paikka, josta papit eivät puhu s. 22

Pääkirjoitus

Eilen

Sitten kun taivaassa tarjoillaan

Mikä on tuossa, ei ole tässä enää. Näin kulkee kaikki. Ja niin sinä olet yksin kynttiläsi kanssa.

KENELLE SINÄ SYTYTÄT pyhäinpäivän kynttilän tänä vuonna? Ketä sinulla on ikävä, ketä suret? Kenen elämästä ja ystävyydestä kiität? Elonkorjuun aikaan vietettävä pyhäinpäivä on haikea ilojuhla. Se muistuttaa sekä katoavaisuudesta että siitä hyvästä, mitä me ihmiset jo pelkällä olemassaolollamme voimme toisillemme antaa. MINÄ SYTYTÄN pyhäinpäivän kynttiläni kahdelle hiljattain kuolleelle runoilijalle, Ilpo Tiihoselle ja Sirkka Turkalle. Kumpikin heistä onnistui runoillaan kolistelemaan ja hiipimään minua hyvin lähelle ja avaamaan minulle kiehtovia portteja sekä omaan itseeni että koko maailmankaikkeuteen. Suruuni kietoutuu lämmin kiitos. Näiden kahden kuolleen runoilijan tuotannosta löytyy sitä paitsi valtava määrää hyvää luettavaa juuri pyhäinpäivään. Vaikka nyt esimerkiksi Ilpo Tiihosen Nuku rapussa, Reiska vuodelta 1992. Runo katsoo myötätuntoisin silmin asunnotonta laitapuolen kulkijaa: Nuku rapussa, Reiska, / et unohtumaan / pääse sitten kun taivaassa / tarjoillaan. Tiihosen taivaassa ei ole harppuja, päärlyportteja eikä kultaisia katuja, mutta tyynyn Reiska saa siellä päänsä alle: Nuku rapussa, Reiska, / sut koulutetaan / siellä taivaassa tyynylle / uudestaan.

Tänään

PYHÄINPÄIVÄNÄ ME paljastamme päämme kuoleman majesteetin edessä. Me kristityt kuitenkin uskomme, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa. Elämän Puu palaa. Viimeisen sanan sanoo rakastava Jumala, joka – kuten Jobin kirjassa Raamatussa sanotaan – on viimeisenä seisova multien päällä.

Suru ei häviä, mutta se muuttaa muotoaan. Ja mikä on oikeastaan pysyvää? Ei mikään. Eivät edes kalliot, vaikka ne ovat meidän mittakaavassamme ikuisia. TANSSINOPETTAJA, KOREOGRAFI MARCO BJURSTRÖM KOTILIEDESSÄ 21/2021

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Ihmisen elämä hiutuu kuin vaate, kaikki kuolevat, se on ikuinen laki. Vihannan puun vehmas lehvistö vaihtuu: lehti putoaa maahan, ja sen tilalle kasvaa toinen. SIRAKIN KIRJA 14:17–18

PYHÄINPÄIVÄ ON HAIKEA ILOJUHLA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Joka aamu haluaisin jäädä pieneksi keräksi peiton alle harjoittelemaan kuolleena olemista, tapaamatta ketään, tekemättä mitään. Taluta minut niiden päivien läpi, jotka minulla vielä on.

RUNOILIJA MIRKKA REKOLA (1931–2014)

SIRKKA TURKAN RUNOISSA kuolema ja suru tulevat usein vastaan. Elämä on lyhyt ja unohdus pitkä. Katoavaisuus, kuluminen ja kuolema ovat kaiken elollisen osa, ja siihen meidän täytyy täällä tyytyä. Ja silti elämän liekki ei sammu. Kuten Turkan runossa kokoelmassa Vaikka on kesä vuodelta 1983: Olen tuntenut elämän kosketuksen. / Nähnyt katseen, joka kulki / sortuvaa siltaa pitkin. / Olen nähnyt iankaikkiset puut. / Kuoleman tunnen. / Olen nähnyt Elämän Puun. / Se palaa.

Kirkko ja kaupunki

17 4.11.2021

Seuraava lehti ilmestyy 18.11.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kotiseutuvieraus ei ole vain pikkukylässä kasvaneiden kokemus” Laura Hakasella lapsena koettu ulkopuolisuuden tunne on johtanut ylisuorittamiseen mutta myös rohkeushyppyihin. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

Konsultti ja kouluttaja Laura Hakanen, 44, olet kirjoittanut yhdessä Heidi Backströmin kanssa kirjan nimeltä Kyyry, joka kertoo kotiseutuvieraudesta. Mitä kyyry tarkoittaa? − Kyyry on hähmäinen sekoitus ulkopuolisuuden ja vierauden tunnetta ja häpeää. Tunne ei poistu, vaikka kotiseudulta lähtee pois. Usein se näkyy niin, ettei ihminen oikein osaa olla ylpeä itsestään ja omista tekemisistään. − Kotiseutuvieraus ei ole vain pikkukylässä kasvaneiden kokemus, vaan pääkaupunkiseutulaisillakin voi olla samoja kokemuksia. Kirjassamme on espoolainen, joka koki Espoon arvomaailman vieraaksi ja kaipasi Helsingin Kallioon. Vaikka kilometreissä matka ei ole pitkä, ero arvomaailmoissa ja normeissa voi olla todella iso.

Mikä kyyryyn kasvaneita yhdistää? − Valtaosalla on ollut ihan peruslapsuus ja -nuoruus. Monet ovat olleet nuoruudessaan paikkakunnan menoissa ihan täysillä mukana, mutta taustalla on ollut tunne siitä, että jokin osa itsestä ei ole läsnä. Useat haastatellut kokivat, että itseään oli joutunut pienentämään tai muuttamaan sopiakseen joukkoon. − Monet ovat joutuneet etsimään omaa paikkaansa pitkälle aikuisikään. Kyyry-tarinoiden kertojat kärsivät usein ylisuorittamisesta, joka on toisinaan johtanut uupumiseen. Kenties yritetään niin kovasti siksi, että löytyisi itselle oikea ympäristö, jossa voisi kokea hyväksyntää.

Miten kyyry on näkynyt sinun elämässäsi? − Olen sairastanut työuupumuksen. Siitä toipuessani jouduin miettimään omia toimimismallejani. Siinä nousi esiin ympäristön merkitys. Vaikka minulla on juuret, tunnen juurettomuutta. Ehkä sen takia paikanvaihdokset ovat aina olleet minulle helppoja. − Kun on kerran joutunut poikkeamaan normista, on myöhemminkin helpompi poiketa suunnitelmista ja tehdä rohkeushyppy-

jä. Olen uskaltanut erota, irtisanoutua töistä ja alkaa yrittäjäksi kahden pojan yhteishuoltajana sekä lähteä opiskelemaan nelikymppisenä.

Antti Holma on kirjoittanut, että kotiseutu on kuin mikrosiru, jota ihminen kantaa mukanaan. Minkälaista signaalia sinun mikrosirusi lähettää? − Signaali vaihtelee ympäristön ja tapahtumien mukaan. Anjalankosken Inkeroisissa käydessäni koen vierauden tunnetta, johon liittyy surua ja haikeutta. Samaan aikaan tuohon kotipaikkaani liittyy myös paljon rakkautta, koska vanhempani asuvat edelleen siellä ja molemmat siskonikin sillä suunnalla. − Lasteni kautta olen oppinut näkemään kotiseutuni uusin silmin. Etenkin nuorempi poikani, Leo, 17, on todella ihastunut paikkaan. Hän muodostaa yksin paikallisen kalaseuran Helsingin jaoston. Olen oppinut huomaamaan seudun upean luonnon ja leppoisamman elämäntavan.

Mikä sinulle on pyhää? − Pyhää minulle ovat ihmissuhteet, etenkin suhteeni poikieni Luukaksen, 21, ja Leon kanssa. Olemme tiivis ydinkolmikko. Nyt mukaan on tullut myös esikoisen tyttöystävä. Se on ihanaa. ■ Heidi Backströmin ja Laura Hakasen kirja Kyyry (Avain) on ilmestynyt tänä syksynä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Loistava juttu Heijastin on suomalainen keksintö, ja sen käyttö on helppo tapa ottaa muut huomioon.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

alvi ja liukkaus yllättävät suomalaiset joka vuosi, samoin pimeys – sen verran harvalla näyttää olevan heijastin, vaikka päivät ovat jo pimentyneet. Heijastimen käytön tärkeydestä muistuttavaa heijastinpäivää vietettiin jälleen lokakuussa. Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen muistuttaa kuitenkin, ettei lokakuun alku ole se ajankohta, jolloin heijastin on viimeistään kaivettava esiin. – Heijastimen käyttöönottoa ei voi katsoa kalenterista, vaan heijastinta pitäisi käyttää aina, kun on pimeää, Loikkanen sanoo. Tieliikennelain mukaan jalankulkijan on pimeällä liikkuessaan käytettävä heijastinta. Loikkasen mukaan suomalaiset noudattavat tätä pykälää vaihtelevasti. – Noin puolet suomalaisista käyttää heijastinta, mutta puolet ei. HEIJASTIN ON suomalainen keksintö, joka on levinnyt jonkin verran ulkomaille, mutta varsinaista kansainvälistä läpilyöntiä se ei ole tehnyt. Jalankulkijoiden käyttöön suunnitellun heijastimen keksi 1950-luvulla Arvi Lehti, maanviljelijä Perttelistä Varsinais-Suomesta. 1970-luvulla tuotteen jalostusta ja markkinointia jatkoi hänen poikansa Taisto Lehti, joka haki myös mallisuojaa suositulle lumihiutaleen muotoiselle heijastimelle, jonka suunnitteli Kalervo Suomela. Nykyään heijastimia on monen muotoisia ja näköisiä. Heijastavia materiaaleja hyödynnetään myös muissa tuotteissa. Tarkkana kannattaa kuitenkin olla, sillä monet heijastavia ominaisuuksia sisältävät tuotteet lisäävät näkyvyyttä jonkin verran, mutta eivät täytä heijastimelle asetettuja laatukriteereitä. – Heijastin ja heijastinliivi ovat henkilösuojaimia, joita varten on tietyt standardit ja vaatimukset. Niiden laatua valvotaan jo valmistusvaiheessa, Laura Loikkanen kertoo. Kriteerit täyttävän heijastimen tunnistaa siitä, että pakkauksessa on CE-merkintä. Se kertoo siitä, että tuote täyttää EU:n direktiivien ja asetusten vaatimukset. Lisäksi pakkauksessa tulee olla standardinumero EN 13556, tarkastuksen suorittaneen tahon tiedot, valmistajan tiedot ja käyttöohje. HEIJASTIMEN MERKITYS näkyvyyteen on pimeässä suuri. Kaukovaloilla ajava autoilija näkee ilman heijastinta pimeällä kulkevan noin 150 metrin etäisyydeltä sen mukaan, millainen vaatetus kulkijalla on yllään ja miten hyvät valot autossa on. Heijastinta tai heijastinliiviä käyttävä näkyy jopa yli 600 metrin päähän. Lähivaloilla ajava autoilija huomaa ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 50 metrin päästä, kun heijastimen kanssa kulkeva voi näkyä jo 350 metrin etäisyydeltä. Kaikista jalankulkijoiden kuolemista lähes puolet tapahtuu pimeällä tai hämärässä. Heijastimen sanotaan olevan halpa henkivakuutus, mutta se on myös helppo tapa ottaa toiset huomioon. Lasten kanssa heijastimen merkitystä voi ihmetellä vaikka Lastenkirkon uuden Tähtiheijastin-musiikkivideon parissa. Videolla Päkälammas ja joukko muskarilaisia Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta seikkailevat hämärässä taskulampun ja monenlaisten heijastimien kera. Video löytyy Lastenkirkon YouTube-tililtä. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa ISTOCK

Eksoottinen kaste Pääkaupunkiseudulla on kastettujen osuus vähentynyt yli 20 prosenttiyksikköä kymmenen viime vuoden aikana. Tutkija Jyri Komulaisen mielestä kirkossa voitaisiin kasteen merkityksestä puhuttaessa hyödyntää enemmän sen oman perinteen eksotiikkaa, kaste kun on ”valaistumisen kylpy”. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Lähtökohta yhteiselle ymmärrykselle on sen hyväksyminen, että me muistamme asiat omalla tavallamme.” KATIANNA RUUSKANEN VERKKOKOLUMNISSAAN

AFP / LEHTIKUVA / JUHANI HUTTUNEN

”

Silmämääräisesti heijastimen laatua ei pysty arvioimaan.

Ei ihmisoikeuksia ilman uskontoja Vaikka uskontojen nimissä vainotaan vähemmistöjä, ei uskonto itsessään ole ihmisoikeuksien vihollinen, sanoo Religions of Peace -järjestön pääsihteeri Azza Karam. YK:n ihmisoikeuksien julistus perustuu arvoihin, jotka ovat yhteisiä kaikille uskonnoille. Mitään oikeuksia ei olisi koskaan syntynyt ilman arvopohjaa, joka nousee uskonnoista. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

ainen tai tyttö ei saa olla tilaa vievä eikä äänekäs. Sellaiseen muottiin Mirka Seppälä kasvoi vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä. Se hallitsi pitkään myös sitä, miten Seppälä, joka opiskelee taidetta Aalto-yliopistossa, teki kuvia. Oli vaikea päästä irti kauniisti maalaamisen ihanteesta. Jos yritti tehdä jotakin muuta, heräsi häpeä erikoisuuden tavoittelusta. – Sisälläni oleva maailma oli paljon laajempi kuin lestadiolainen maailma, mutta en osannut ilmaista sitä. Se turhautti, Seppälä sanoo. Hän on yksi kolmesta naisesta, jotka ovat tehneet Lestadiolaisuus ruumiin muistissa -näyttelyn Mikael Agricolan kirkkoon. Myös näyttelyn muut taiteilijat, kuvanveistäjä Riikka Mäkikoskela ja teologian tohtori Meri-Anna Hintsala, ovat entisiä vanhoillislestadiolaisia. IDEA NÄYTTELYSTÄ oli Hintsalan. – Olen aiemmin tutkinut vanhoillislestadiolaisuutta, mutta tiede ei ole aina paras tapa päästä uskonnolliseen kokemusmaailmaan kiinni. Monilla entisillä vanhoillislestadiolaisilla on voimakkaita ja pitkäaikaisia muistoja. On asioita, joista haluaa pitää kiinni, ja asioita, jotka haluaa jättää taakseen, hän sanoo. Omia teoksiaan varten Hintsala keräsi liikkeen jättäneiden muistoja esimerkiksi äitiydestä ja ulkonäköön liittyvistä normeista. Näyttelyssä pääsee myös haistelemaan Suviseurojen tuoksua ja kuuntelemaan lestadiolaista äänimaisemaa. Yhdessä ääniteoksessa Hintsala lukee ääneen vuoden 1776 raamatunkäännöstä, jota liikkeessä edelleen käytetään. – Nainen ei ole sitä koskaan seuroissa ääneen lukenut. Voi miettiä, tuleeko siihen hieman sarkastinen sävy, kun nainen lukee Paavalin näkemyksiä siitä, miten naisen pitää olla. RIIKKA MÄKIKOSKELA vertaa vanhoillislestadiolaista liikettä esimerkiksi romani- ja muslimivähemmis-

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

töihin: On vahva oma identiteetti ja kulttuuri sekä tiukat säännöt. Valtakulttuuriin nähden ollaan marginaalissa ja ennakkoluulojen ja jopa vihan kohteina. – Vanhoillislestadiolaisen naisen asema ja se, miten nainen tunnustaa uskontoaan ulkonäön ja äitiyden kautta, poikkeaa valtaväestöstä. Mäkikoskela käsittelee teoksissaan paljon epäonnistumisen kokemusta, jollaisena hän liikkeestä lähtöään pitää. Vaikka erosta on jo parikymmentä vuotta, hän ajattelee asiaa usein ja arvelee kantavansa sen kipeyttä hautaan saakka. – Pohdin myös itsensä ja oman paikkansa etsimistä ja hyväksymistä sekä tradition kantamista. Vanhoillislestadiolaisuudessa on esimerkiksi vahvana tietty äidin malli. Tiesin jo nuorena, etten halua suurperheen äidiksi, joten minun on pitänyt rakentaa identiteettini äitinä itse.

Mirka Seppälän teos Näkymätön I.

Vaikeat ja haikeat muistot Vanhoillislestadiolaisuuden jättäneet naiset käsittelevät teoksissaan naisen paikkaa yhteisössä ja irtautumisen kipeyttä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

MIRKA SEPPÄLÄN mukaan hänen lapsuuttaan leimasi valtava tylsyys: aina samanlaisina toistuvat seurat, tasainen peltomaisema ja pelkistetysti sisustetut kodit. – Minulla oli kaipaus muunlaiseen estetiikkaan, mutta sitä ei ollut olemassakaan. Ajattelin tuonpuoleisesta, että se on jotakin äärimmäisen kaunista ja ihan erilaista. Visuaalista tylsyyttä rikkoivat vanhan raamatunkäännöksen ja Siionin laulujen käsittämättömät kielikuvat, joiden herättämiä mielleyhtymiä Seppälä purki jo silloin piirtämällä. – Olen pienestä asti miettinyt Jumalaa, taivasta ja helvettiä. Vaikka nykyisin määrittelen itseni agnostikoksi, en pääse pois siitä kulttuurista, jossa asiat ovat tosi vahvasti väärin tai oikein. ■ Vaikka minä lähtisin siitä, se ei lähde minusta – lestadiolaisuus ruumiin muistissa -näyttely 20.11. asti Mikael Agricolan kirkossa. Aukioloajat ja lisää kuvia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Filosofi Esa Saarinen kehottaa painelemaan rakastetun varpaita. Oikotie onneen voi löytyä rakkaudesta ja kosketuksesta. Tähän tulokseen filosofi Esa Saarinen, esseisti Silvia Hosseini ja heitä haastatteleva kirjailija Elina Hirvonen tulivat Keskusteluja kryptassa -sarjan onnikeskustelussa. Kun Hirvonen pyysi keskustelijoilta onnesta kertovia sitaatteja, Saarinen luki oman tekstiviestinsä. Hän kertoi lähettävänsä usein rakkausviestin sängystä yökyöpelivaimolleen, joka tulee petiin vasta myöhemmin. Esa Saarisen tekstiviesti vaimolleen alkoi: ”Yksi päivä, humaus, vaan elettynä enemmän. Helmiketjuja merkitysten, iloja antavuuksien, onnea myös, arkea ja

KATRI SAARELA

Oikotie onneen juhlaa lauantaista.” Viesti päättyi: ”I love you, Esa.” Silvia Hosseini puolestaan lainasi Stevie Wonderin rakkauslaulua As, jossa vapaasti suomennettuna kysytään: ”Tiesitkö, että tosirakkaus ei vaadi mitään?” Hosseini kertoi olevansa tällä hetkellä onnellinen. – Se liittyy ennen kaikkea rakkauteen. Kenelläkään ei ole valtaa tehdä toista onnelliseksi, mutta muiden hyvinvointia voi edistää. Ystävälliset kohtaamiset ovat tässä olennaisia. – Voimme vahvistaa sitä, että toinen kokee onnea omasta olemisestaan. Kosketus on tehokas väline tuottaa hyvää. Jos puoliso painelee rakastettunsa varpaita, niin ei se kauheasti vaadi, Esa Saarinen sanoi. Hänestä koskettamalla lähestytään hyvin intiimiä osaa ihmisessä.

Silvia Hosseini, Elina Hirvonen ja Esa Saarinen olivat yhtä mieltä siitä, että rakkaus on onnen tärkeä rakennusaine.

– Kosketus on myös nähdyksi tulemista. Se kiinnittää ihmisen konkreettisesti maailmaan, ja siihen liittyvät biologis-kemialliset reaktiot tuottavat onnellisuutta, Silvia Hosseini sanoi. Elina Hirvonen puhui ihmisen kehosta onnentuotannon välineenä. Hän mietti, että voisi olla kosketuskirjastoja,

josta jokainen saisi ilmaiseksi hyvää kosketusta. – Tuo on hieno idea, Saarinen innostui. PIHLA TIIHONEN Katso onnikeskustelu ja muita Elina Hirvosen Helsingin tuomiokirkon kryptassa vetämiä keskusteluja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/keskustelujakryptassa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

ESKO JÄMSÄ

PianoEspoo Festivaali 4.–14.11.2021 TI 9.11. KLO 19.00 ESPOON TUOMIOKIRKKO

Sotasonaatit

Kirill Kozlovski, Johannes Piirto & Juho Pohjonen SU 14.11. KLO 19.00 OLARIN KIRKKO

Franz Liszt: Harmonies poétiques et religieuses Eero Heinonen

KATS O KO KO O H J E L M A W W W. P I A N O E S P O O. F I

L I P UT: W W W. L I P PU . F I

Tilaa Kotimaa -lehti Saat jouluilon kaupan päälle!

+ Tilaukseen sisältyy Jouluilo digilehti, joka ilmestyy 25.11.2021

Joel Haahtelan haikea joulunovelli Tällainen on joulu ulkomailla – Rauhanturvaaja, pappi ja kanttori kertovat

3 kk

23€

Kuuntele Club for Fiven joululaulu Rauhaa Jouluruuhkassa

JOULUISI A VINKKEJÄ LUET TAVAA, KATSOT TAVAA JA JOULUPÖ YTÄÄN KATET TAVAA

Jukka Leppilampi: Tilaus on Ensimmäinen joulu määräaikainen muutti Jumalan

KAMPANJAKOODI: KTJOULUILO Tarjous on voimassa vuoden 2021 loppuun.

asiakaspalvelu@kotimaa.fi ○ 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

– Monet synkät virret ovat syntyneet aikana, jolloin kulkutaudit ovat koetelleet, kertoo kanttori Petri Koivusalo.

Karstat pois sielusta ja nielusta Suositussa yhteislaulutilaisuudessa saa laulaa ahdistuksesta ja vihasta. Espoon tuomiokirkossa järjestetään jälleen suosittu yhteislaulutilaisuus Synkkien virsien ilta. Tilaisuudessa laulettavat virret huokuvat ahdistusta, vihaa ja kuolemaa mutta myös taivasnäkyjä. Ihmisiä kutsutaankin veisaamaan karstat pois sielusta ja nielusta. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanttorin Petri Koivusalon ideoima tilaisuus järjestetään nyt neljättä kertaa. – Moni rohkaistuu laulamaan massan mukana, sillä yhteisön tuomasta turvasta syntyy yhteisöllinen huuma. Yhdessä on myös helpompi käsitellä kuolemaa ja muita tuskallisia asioita. Voi olla hyvinkin terapeuttista, kun vaikeat ja pelottavat asiat lauletaan ääneen. Teemana ovat tällä kertaa ajankohtaan liittyen rutto ja muut kulkutaudit. Osa virsistä on 1600-luvulta, jolloin Euroopassa riehui rutto ja ihmiset elivät jatkuvassa kuolemanpelossa. – Virret ovat iät ja ajat tuoneet ihmisille lohdutusta, sillä yksikään virsi ei ole sanomaltaan pelkästään synkkä vaan ne sisältävät myös toivoa, Koivusalo sanoo. Synkkien virsien illassa ei kuulla puheita vaan keskitytään veisaamiseen. Tilaisuuden ydinvirtenä on virsi 612, Etkö ole ihmisparka, josta lauletaan kaikki 13 säkeistöä. Koivusalon mieles-

tä Juhana Cajanuksen vuonna 1681 kirjoittama teksti käsittelee kuolemanpelkoa hienosti. Siinä todetaan realistisesti, että kaikki kuolevat joskus. Koivusalon mielestä kiehtova on myös virsi 598, Millainen on elämä? Sen on kirjoittanut 1600-luvulla elänyt saksalainen pappi Johann Rosenthal. – Elämän monista vaikeuksista kertova virsi tuntuu edelleen erittäin ajankohtaiselta. Toisaalta virteen tuo jännittävää kontrastia se, että sen sävellys on valssimaisen kepeä. Petri Koivusalo haluaa nostaa esiin tuomiosunnuntaihin liittyvän virren 158. Gregoriaaninen sävelmä Dies irae eli Vihan päivä oli osa katolista sielunmessua, ja sen tekijäksi arvellaan 1200-luvulla elänyttä munkkia Tuomas Celanolaista. Virren suomensi Hemminki Maskulainen vuonna 1605. Tämäkin jyhkeä virsi veisataan Synkkien virsien illassa. MARJO KYTÖHARJU Synkkien virsien ilta – yhteislaulua kirkkovuoden loppumetreillä su 14.11. klo 19 Espoon tuomio kirkossa, Kirkkopuisto 5. Uruissa Petri Koivusalo. Veisuuta johtaa Espoon mieslaulajat johtajanaan Helge Kõrvits. Vapaa pääsy.

Isyys muuttaa miestä Olen muuttunut lasteni kasvaessa isänä ja ihmisenä, kertoo Juha Itkonen. Hän käsittelee uudessa romaanissaan miehenä olemista sukupolvien ketjussa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JOONAS BRANDT

uha Itkosen uuden romaanin aihe syntyi joulukuussa 2019 hänen ajaessaan autolla nelostietä kohti Lappia. Itkosen vaimo ja lapset olivat matkustaneet sinne junalla, ja hän ajoi perässä perheen suksikuorman kanssa. Romaani Kaikki oli heidän (Otava) kertoo nelikymppisestä Ilmarista ja hänen isästään Markusta. Jännitettä luo se, että isän ja pojan välit ovat olleet hankalat jo vuosia. – Henkilöt ja tapahtumat ovat täysin fiktiivisiä. Kirjan aihe tulee kuitenkin sillä tavalla lähelle, että olen miessukupolvien ketjussa Ilmarin kanssa samassa kohdassa, olenhan sekä isä että poika, Itkonen selvittää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Romaanissa Ilmari joutuu vääntämään asioista äkkiväärän isänsä kanssa, jolle modernin miehen perhe- ja muut kuviot näyttäytyvät monella tavalla outoina. Itkosen mukaan sotien vaikutus on näkynyt pitkään suomalaisissa miessukupolvissa. Isyyttä on värittänyt tietynlainen ankaruus. – Pehmeät arvot, hellyys ja rakkaus, ovat usein jääneet miesten elämässä taka-alalle, ja heidän on ollut vaikea puhua tunneasioista. Ei myöskään ole ollut minkäänlaista yhteiskunnallista vaatimusta siitä, että isän olisi pitänyt viettää aikaansa perheensä parissa. POJAT MUISTUTTAVAT usein isiään, vaikkeivät haluaisikaan sitä tunnustaa, Juha Itkonen on

huomannut. Näin käy myös hänen uudessa kirjassaan. – Ilmari ei ole muuten juurikaan isänsä kaltainen, mutta hänessä on samanlaista pärjäämisen eetosta. Hän mittaa itseään paljolti työn kautta. – Ilmari ei myöskään ole niin hyvä perheenisä kuin voisi olla, ja hän päätyy toistamaan samoja virheitä kuin isänsä. Tyypillisen nykyihmisen tapaan hän haluaa elämäänsä kaiken mahdollisen. Yksi kirjan teemoista onkin anteeksianto. Ilmarin on vaikea antaa isälleen anteeksi menneisyyden tapahtumia, joihin liittyy alkoholi ja tyly käytös perheenjäseniä kohtaan. Sama jatkuu seuraavassa sukupolvessa. Myös Ilmarin poika joutuu kamppailemaan, että pystyisi hyväksymään isänsä tekoja. ANTEEKSI ANTAMINEN on Juha Itkosesta kiehtova asia. Viime aikoina on ollut pinnalla se, että ihmiset ovat pyytäneet tekemisiään julkisesti anteeksi. – Minua julkisen anteeksipyynnön vaatimus häiritsee, koska koen anteeksiannon yksityisek-

si asiaksi. Joskus riita voi lähteä hyvin pienestä asiasta. Jos ei pysty antamaan läheiselle ihmiselle anteeksi, se voi jäädä hiertämään ja ihminen voi tuhoutua itse. Tässä toimii hyvin Raamatusta tut tu sanonta: Älä anna auringon laskea vihasi ylle. Itkosen mielestä anteeksianto voi tapahtua myös sanattomasti, hiljaisessa yhteisymmärryk sessä. Näin tapahtuu tietyssä kohdassa romaanis sakin. – Usein kuitenkin riidan selvittäminen vaatii puhumista. Puhumattomuus vain pitkittää vai keaa tilannetta. Tähän liittyy myös rajallisuuden elementti. Moni ajattelee selvittävänsä asiat lä heisensä kanssa myöhemmin, mutta aika voi lop pua yllättäen kesken.

Juha Itkonen peuhaa poikansa Unton kanssa tämän tultua koulusta.

JUHA ITKONEN itse on neljän lapsen isä. Ensim mäinen lapsi syntyi vuonna 2005 hänen olles saan kolmekymppinen. – Vaimon raskausaikana en tiennyt, miten osaisin toimia isänä. Lapsen syntymä oli kuiten kin euforinen kokemus, joka kannatteli vahvasti uudessa elämänvaiheessa. Itkosen mukaan vanhemmuus on kuitenkin tuonut mukanaan myös vaikeita hetkiä. Hänen nuorimmat lapsensa ovat nelivuotiaat kaksoset, jotka syntyivät kolme kuukautta etuajassa. Hei dän syntymäänsä edelsi raskaus, joka päättyi vai keaan päätökseen sen keskeyttämisestä. Näistä kokemuksista Itkonen on kirjoittanut omakohtai sessa romaanissaan Ihmettä kaikki. – Kaksosvanhemmuus on vahvistanut minun ja vaimoni yhteyttä. Varsinkin vauvavuosina oli pakko toimia konkreettisesti työparina.

”

Hellyys ja rakkaus ovat usein jääneet miesten elämässä taka-alalle, ja heidän on ollut vaikea puhua tunneasioista. – Vanhemmuuteeni ovat vaikuttaneet myös lasten isot ikäerot. Olen nyt eri ihminen kuin en simmäisen lapseni syntyessä. Olen siis kasvanut lasteni mukana. Itkosen perheessä menestyneen nyhtökaura yrityksen perustanut Maijavaimo on ollut mo nesti enemmän töissä kiinni kuin kirjailija. Tämä on joskus aiheuttanut kitkaa. Kaiken kaikkiaan Itkonen on kokenut, että vastuun jakaminen perheessä on yksiselitteisen hyvä malli ja antoisinta kaikille. – En silti usko, että kotitöiden mittaaminen exceltaulukolla tuo onnea. Jokainen perhe löy tää oman mallinsa ja harmoniansa. Tärkeintä on, että kotitöiden jako on luontevaa. – Julkisessa puheessa lapsiperheelämästä ko rostuvat muutenkin liiaksi stressiä tuovat asiat, vaikka siihen liittyy tosi paljon iloa ja onnea tuo via elementtejä. ■

Vuokralle tarjotaan uuden veroisia asuntoja Kylätie 16, Etelä-Haaga: 1 h, kk, kph (25–25,5 m2) 700 €/kk 2 h, kk, kph (41–42 m2) 920 €/kk Valmistuminen: 10/2021 (B) ja 2/2022 (A). Asuntoa voi hakea 60-vuotta täyttänyt henkilö, joka on asunut Helsingissä yhtäjaksoisesti viimeiset 10 vuotta. Talossa on monipuoliset yhteiset tilat mm. yhteisötupa ja -keittiö, kirjasto, liikuntatila. Kiinteistö on täysin savuton. Lisätietoja: www.asgerdsummelin.fi Vuokraus: Nina Hertell 0400 684 777 vuokraus@asgerdsummelin.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Pelon lietsojat löysivät toisensa Rokotepassin vastustaminen ja rokotekriittisyys yhdistävät hyvin erilaisia pieniä ryhmiä. Joukossa on myös pahan valtaa pelkääviä kristittyjä. Suojelupoliisi seuraa ilmiötä. TEKSTI PAULI JUUSELA JA TANELI KYLÄTASKU KUVA VESA MOILANEN/LEHTIKUVA

ähes 80 prosenttia yli 12-vuotiaista suomalaisista on ottanut kaksi koronarokotetta. Yhteiskuntaa on haluttu avata, vaikka tauti leviää ja sairaaloissa joudutaan kasvavan potilasmäärän vuoksi lykkäämään leikkauksia. Suurin osa vakavasti sairastuneista on rokottamattomia. Eduskunnan hyväksymän koronapassin turvin palveluita voidaan aiempaa laajemmin avata rokotetuille. Koronapassi on saanut osan rokotekriittisistä koville kierroksille. Passia vaativia yrittäjiä on uhkailtu ja boikotoitu. Monet kansanedustajat kertovat masinoitujen viestien tulvasta, jonka sävy on syyttävä, epäasiallinen ja jopa uhkaava. Kun piispa Teemu Laajasalo Helsingin Sanomissa puolusti rokotepassia ja kritisoi rokotteista kieltäytyviä vastuuttomuudesta, sosiaaliseen mediaan ilmestyi viesti, jossa hänen kerrottiin olevan kansanvihollisten rekisterissä. APULAISPROFESSORI Katja Valaskivi johtaa Helsingin yliopistossa tutkimushankkeita, jotka käsittelevät uskonnollista populismia, salaliittoteorioiden politiikkaa ja ääriajattelun kiertoa pimeässä verkossa. Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että rokotekriittisissä ryhmissä on samaa retoriikkaa, samantapaisia aatemaailmoja ja osittain myös samoja ihmisiä kuin aiemmin kohua herättäneessä QAnonissa. – Salaliittoteorioiden tai niitä hyödyntävien poliittisten liikkeiden historiassa ei ole poikkeuksellista, että tietynlainen ajatusmaailma siirretään aina sillä hetkellä pinnalla olevaan ilmiöön. Nyt tuo ilmiö on rokotteiden vastaisuus, Valaskivi sanoo. Valaskiven mukaan rokotteita vastustetaan monenlaisista syistä, joista kaikki eivät edelly-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

tä sitoutumista mihinkään aatemaailmaan. Kenttä on ameebamainen, eikä ole olemassa tiettyjä opinkappaleita, joihin kaikki uskoisivat. Monet eivät välttämättä aktiivisesti etsi rokotekriittistä materiaalia vaan törmäävät siihen sosiaalisessa mediassa. Usein tie rokotevastaiseen aineistoon kulkee tuttujen kautta. – Olennaista on ymmärtää, että olemme sosiaalisia olentoja. Kun ihmiset lähipiirissä alkavat ajatella tietyllä tavalla, on helppo liittyä joukkoon, Valaskivi sanoo. Valaskiven mukaan osa rokotekriittisestä aineistosta on kansainvälistä ja toimintaan liittyy myös informaatiovaikuttamista. Rokotekriittisil-

lä ja koronarajoitusten vastustajilla on nettisivuja ja sosiaalisen median ryhmiä. Usein ne ovat Telegramin kaltaisissa palveluissa, joissa rajuakin aineistoa pystyy levittämään melko vapaasti. Yleensä ryhmät ovat pieniä. Rokotekriittisiä on poliittisten ääripäiden vastakkaisilla laidoilla Venäjän tukijoista ihmisiin, jotka määrittelevät itsensä kansallissosialisteiksi. Joukossa on myös uushenkisiä vaihtoehtohoitojen kannattajia, joista osalle kyse on myös rahasta. KRISTILLISEN ROKOTEVASTAISUUDEN voima näkyy Yhdysvalloissa, jossa joka viides valkoihoinen evankelikaali ei aio ottaa koronarokotetta

missään tilanteessa. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattorin Jussi Sohlbergin mukaan korona-ajan salaliittoteoriat löytävät vastakaikua konservatiivisen protestanttikristillisyyden lisäksi myös ortodoksikirkon ja katolisen kirkon vanhoillisista ryhmistä. – Erityisesti helluntailaisen ja karismaattisen kristillisyyden piirissä koronarokotteeseen ja koronapassiin on liitetty raamatullisiin lopunaikoihin liittyviä spekulaatioita. Koronapassi nähdään mahdollisena ensiaskeleena kohti pedon merkkiä, jonka avulla antikristillinen maailmanvalta voisi rajata valtavirrasta poikkeavien ryhmien osallistumista yhteiskuntaan.

”

Kun ihmiset lähipiirissä alkavat ajatella tietyllä tavalla, on helppo liittyä joukkoon. APULAISPROFESSORI KATJA VALASKIVI

Sohlbergin mukaan kristillinen salaliittomateriaali kuvaa ihmisen langenneena olentona ja korostaa synnin ja pahuuden valtaa maailmassa. Mukana on myös menestysteologisia liikkeitä, joiden mukaan Jeesukseen uskoville on annettu valta käskeä sairauksia ja pahuuden voimia. – Netissä kiertää video, jossa tunnettu televisioevankelista Kenneth Copeland tuhoaa koronaviruksen Jumalalta saadulla vallalla. Uuteen maailmanjärjestykseen kohdistuva huoli ja salaliittoteoriat leviävät Sohlbergin mukaan usein myös new age -henkisyyden ja esoterian kentällä. Esimerkiksi brittiläisen salaliittoteoreetikon David Icken levittämässä materiaalissa yhdistyvät globaalin eliitin valta, myyttinen illuminaatti-salaseura ja Maan ulkopuoliset sivilisaatiot. Suomalaisilla keskustelupalstoilla näkyvä rokotevastaisuus ja koronapassin vastustaminen eivät edusta Sohlbergin mukaan koko konservatiivikristillistä kenttää tai esoteerista ja new age -kenttää, vaan kyse on yksittäisten henkilöiden tulkinnoista ja spekulaatioista.

Osa vastus tajista pitää koronapassia askeleena totalitaariseen valtioon. Mie lenosoittajat kokoontuivat Eduskunta talon edessä 15. lokakuuta.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

SUOJELUPOLIISI SAI Kirkko ja kaupungilta joukon kysymyksiä koronarokotteisiin liittyvästä kiivaasta keskustelusta. Niihin vastasi viestintäasiantuntija Aishi Zidan. Hänen mukaansa Supo katsoo, että rokotteisiin liittyvä liikehdintä ei vaaranna kansallista turvallisuutta. – Seuraamme liikehdinnän kehittymistä ilmiötasolla. Koronarajoituksiin liittyviä levottomuuksia on nähty useissa Euroopan maissa. Osassa niistä on ollut viitteitä, että ääriliikkeet pyrkivät hyödyntämään turhautumista koronarajoituksiin. Suomessa vastakkainasettelu ei ole ollut yhtä jyrkkää. Ei ole kuitenkaan täysin poissuljettua, että yksittäinen henkilö inspiroituu radikaalista ajattelumaailmasta, Zidan sanoo. ■ Lue lisää koronasalaliitoista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Mitä jää käteen Kun läheinen kuolee, jälkeen jää muistoja – ja sekalaisia esineitä. Piispa Teemu Laajasalolle tulee tyhjästä paperista ja kynästä mieleen äiti ja Ysäriradion juontaja Rea Tallgrenille virsien nuoteista isoisä. Popmuusikko Elias Kaskisen satavuotias vyö on lahja kuolleelta ystävältä. TEKSTI NINA RIUTTA JA PIHLA TIIHONEN KUVAT JANI LAUKKANEN

Kuolema ei ole piste vaan pilkku iime pyhäinpäivänä piispa Teemu Laajasalo, 47, ei voinut aavistaakaan, minkälainen vainajien muistopäivä hänellä on tänä vuonna. – Kahdeksan kuukauden aikana kuolivat äiti, mummo, täti ja läheinen työkaveri. Kaikki heidät olen myös siunannut. Tämä on ollut vuosi, jonka aikana olen ehtinyt useasti miettiä kuolemaa. Äidin kuolema pysäytti Laajasalon pohtimaan omaa kuolevaisuuttaan eri kulmasta. Yllättäen löydetty vakava sairaus vei äidin muutamassa kuukaudessa. – Riento täällä loppuu, ja niin voi käydä aika yllättäenkin. Sellaista tämä elämä on, että voi kompastua seuraavaan kynnykseen. Ensimmäisen äidin kuoleman jälkeisen saarnan pidettyään Laajasalo ihmetteli, mikä tutussa tilanteessa ei täsmännyt. Hän oli jotain vailla. – Vasta myöhemmin tajusin, että puuttui äidin tekstiviesti, jonka sain yleensä heti saarnan jälkeen. Häneltä tuli aina palaute hyvistä tai huonoista saarnoista, ’kuule, oli kyllä hieno saarna’. Viimeisenä Laajasalon äiti ehti kommentoida poikansa pitämää saarnaa, jonka aiheena oli ”joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan näe kuolemaa”. – Se oli koskettava juttu. Saarnasin seitsemäs päivä maaliskuuta, ja äiti kuoli yhdestoista päivä. Äitini oli kuollessaan 75-vuotias. Hän oli fyysisesti, henkisesti ja kaikella tavalla vahva nainen ja iskussa. Mutta elämä ja kuolema ovat Jumalan kädessä, ja siihen on taivuttava, Laajasalo sanoo. TEEMU LAAJASALO ei itke usein eikä helposti. Koskaan hän ei ole itkenyt niin paljon kuin äidin kuoleman jälkeen. Alkusuru oli isoa, ja ajatuksissa oli, että olisihan äiti voinut olla kuollessaan mieluummin 80 tai 85 kuin 75.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

– Äidin kuoleman jälkeisten päivien ja viikkojen aikana pysähdyin suremaan. Itkin, muistelin ja laitoin kädet ristiin. En välttämättä osannut siinä kohtaa varsinaisesti rukoilla mitään, mutta se oli sanatonta turvautumista. – Suru muutti kuitenkin muotoaan aika nopeasti. Siinä on jotain tervettä ja lohduttavaa. Kyse oli iäkkäästä ihmisestä ja ihmisestä, joka oli valmis lähtemään. Uskon, että näen äidin vielä taivaassa. Surun tilalle on tullut kaipaus ja kiitollisuus. Laajasalo on saanut kokea, että vanhempien rakkauden alati kantava voima on totta, ei pelkkää teoriaa.

”

Kuolema saa tuntua epäluonnolliselta, kauhealta ja erottavalta, sillä sitähän se on. PIISPA TEEMU LAAJASALO

– Kun vanhemmat rakastavat lastaan, rakkaus kertyy ’tankkiin’, josta voi nähtävästi ammentaa vanhemman kuoleman jälkeenkin, sillä minusta tuntuu, että ihmeellisesti sitä bensaa tankistani vaan löytyy. Laajasalo siunasi äitinsä Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa, samassa paikassa, missä hänen vanhempansa oli vihitty avioliittoon 53 vuotta sitten. Siunauspuhetta kirjoittaessaan Laajasalo mietti, minkälainen äiti hänellä oikeastaan oli.

– Minulle oli selvää, että siunaan äidin, ja se oli myös hänen tahtonsa. Turvallinen, armollinen ja omistautuva rakkaus ovat sanoja, joilla minun on äitiä helppo kuvailla. Äiti oli pitkän linjan opettaja, jolla oli vastaus kaikkeen ja käsitys siitä, miten asiat menevät. – Armollinen hän oli siinä mielessä, että hän näki minut hyvänä silloinkin, kun ei ehkä ollut syytä. Mutta sellainen hän oli. Minun onnistumiseni ja epäonnistumiseni ovat osittain seurausta siitä, että minua lapsena kehuttiin paljon. Se on tehnyt vahvaksi ja heikoksi. ÄIDIN KUOLEMA on osoittanut Teemu Laajasalolle, että oikeastaan on aika ihmeellistä, että saa elää. Elämän kauneus ja katoavaisuus ovat tulleet selvemmin näkyviin. Äidin elämänasenne ja arvot kantoivat myös kuoleman hetkellä. – Äitini lähti hyvin tyynesti. Olimme isän kanssa viimeisenä iltana hänen lähellään, kun hän vähitellen hiipui pois. Äidin vakaalla uskolla, että kuolema ei ole piste vaan pilkku ja että hän on menossa taivaaseen, oli mielettömän rauhoittava voima meille omaisille. – En ollut sitä aikaisemmin ajatellutkaan niin. Olin ajatellut, että usko on hyvä ihmisen itsensä kannalta, ja näinhän se tietysti onkin. Mutta tajusin, että tieto äidin vahvasta uskosta kantoi myös meitä, jotka olimme siinä hänen vierellään pienempinä ja surullisempina. Se oli koskettavaa ja sopi äidin persoonaan. Kuolemaan liittyy tuskaa ja kysymys miksi. Laajasalo sanoo, ettei kuolemaa voi kokonaan selittää, eikä se varmaan olisi viisastakaan. – Kuolema on vihollisista viimeisin, jonka Kristus kukistaa. Sen takia kuolema saakin tuntua epäluonnolliselta, kauhealta ja erottavalta, sillä sitähän se on. Mutta kaikki ei lopu kuolemaan. Vielä kerran on jotain.

Teemu Laajasalo muistaa hyvin opettajaäidin järjestämät käsialaharjoitukset. Se oli tarkkaa tekemistä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

– Vainajan muisteleminen on tärkeää. Se on vainajan elämän kunnioittamista ja samalla myös surun hoitamista ja lohduttautumista. Suurin kristityille annettu lahja on toivo. Se on sekä lahja että tehtävä. Toivo on meille lahja taivaasta ja toisaalta tehtävä, jonka pohjalta meidän tätä elämää tulee rakentaa. Pyhäinpäivänä katsotaan taaksepäin, mutta myös eteenpäin. Laajasalo muistaa ulkoa lupauksen: ”Jumala itse on heidän luonaan ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.” – Näin Johanneksen ilmestyksessä sanotaan, että Hän pyyhkii joka ainoan kyyneleen. Me voimme täällä pyyhkiä toinen toisemme kyyneleitä, mutta emme pysty pyyhkimään joka ainutta kyyneltä. Ne viimeisetkin kyyneleet pyyhitään sitten taivaassa. Se on pyhäinpäivän lupaus. VIIME AIKOINA Teemu Laajasalo on katsellut kotikaupunkiaan Helsinkiä toisin silmin kuin aiemmin: Tuolla olen asunut pienenä. Tuolla olen ollut äidin kanssa. Tuossa osoitteessa äiti ja isä ovat asuneet aikoinaan. Oman elämänhistorian paikat ovat tulleet tärkeiksi. Kaupunginosat ja kadunkulmat ovat alkaneet elää eri tavalla. – Olen myös katsellut paljon äidistä otettuja kuvia ja lukenut hänen lähettämiään tekstiviestejä. On kiva, että digitaalisten kuvien päivämääräja paikkatiedoista näkee helposti, missä ja milloin kuva on otettu. Laajasalo muistaa äitiänsä aina silloin, kun hän kirjoittaa käsin. Tyhjästä paperista ja kynästä hänelle tulevat mieleen äidin käsialaharjoitukset. Vanhan koulukunnan opettajana Laajasalon äidille kaunokirjoitus ja käsiala olivat sydämen asioita. – Kirjoittamista harjoiteltiin. Se oli tarkkaa tekemistä, eikä se ihan onnistunut. Äiti sitten sanoi, että hän on saanut lähes kaikki opettamansa lapset kirjoittamaan kauniisti, paitsi oman poikansa, mutta että kyllä suttuisemmallakin selviää. Toiveena ja pyrkimyksenä Laajasalolla itselläänkin on ollut ja on, että käsin kirjoittaminen sujuisi kauniisti. – Kirjoittaessani onnittelukortteja tai tervehdyskirjeitä muistan äidin ohjeen oikeaoppisesta kynän pitämisestä niin, ettei teksti suttaannu. Kun katson tulosta, ajattelen, että armollisesti tulkittuna tämä on ihan riittävä.

Läheisyys isänisän kanssa kesti kasvolävistykset ja naissuhteen

kko istui poissaolevana ja hiljaa. Hänen pojantyttärensä, Ysäriradion juontaja Rea Tallgren kaipasi yhteyttä. – Olen arka laulamaan muiden kuullen, mutta kokeilin Sylvian joululaulua. Ukon silmät syttyivät. Hän muisti kaikki sanat ja lauloi laulun loppuun asti komealla äänellään. Ukko oli vuosikymmenet kirkkokuorossa ja tuurasi aikoinaan kanttoriakin. Tallgrenin isänisä, ukoksi kutsuttu Raimo Haverinen menehtyi 88-vuotiaana elokuussa. Hautajaisten jälkeen Tallgren viipyi ukon huoneessa, katsoi kuvia ja silitteli tavaroita, kunnes tarttui ohueen valkoiseen kansioon.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Kansiossa oli nuotit virsiin Nyt pelko pois ja Taivaassa minulla on sinut. Tallgrenin katse osui ensimmäisen virren sanoihin: ”Siis älä pelkää, vaikket näekään. Purjehdit kohti toivon satamaa.” – Tuli sellainen olo, että voi Herra Jumala, toivottavasti ukko on ajatellut lopussa näin. Virren sanoista nousi mieleen toinenkin kohtaaminen ukon elämän lopusta, jolloin tämä ei ollut enää täysin tässä todellisuudessa. Tallgrenia itketti, kun hän halasi ukkoa läksiäisiksi. – Ukko katsoi silmiin, hymyili lämpimästi ja sanoi, ettei ole mitään hätää tässä elämässä. Ota päivä kerrallaan.

”

Ukko katsoi silmiin, hymyili lämpimästi ja sanoi, ettei ole mitään hätää tässä elämässä. RADIOJUONTAJA REA TALLGREN

Rea Tallgren kertoo perineensä isänisältään perherakkauden ja keskivertoa komeam man nenän. – Jos saan ikinä lapsia, heille tulee varmasti samanlainen.

REA TALLGRENIN muistoissa ukko nikkaroi autotallissa, tekee vatsalihasliikkeitä television edessä tai lueskelee lehteä keinutuolissa. Tyttö kiipesi usein syliin kiikkumaan ja viihtyi ukon kainalossa vielä teini-ikäisenäkin. – Ukolla oli tapana kysellä, olenko kaatunut taas nauloihin, kun ilmestyin kyläilemään uusia lävistyksiä naamassani. Hänellä oli veikeä huumorintaju. Tallgren koki tulleensa hyväksytyksi sellaisena kuin oli. Kun hän seurusteli pitkään naisen kanssa, ukko ja mummo muistivat lahjoilla seurustelukumppania ja tämän lastakin. – Heidän ideologiansa mukaan taivaan Taatto ei tee valuvirheitä. Jokainen on juuri sellainen, jollaiseksi hänet on tarkoitettu. Tiedän, että tämä ei ole itsestäänselvyys. Pari vuotta sitten Tallgren avioitui ulkomailla työskentelevän Samu Tallgrenin kanssa. Sen jälkeen ukko muisti aina soittaessaan kysyä, onko ollut raskasta odotella miestä kotiin kuukausia kestäviltä matkoilta. – Ukko jäi täysorvoksi alle kymmenvuotiaana ja joutui elämään hyvin niukoissa oloissa huutolaislapsena. Hän käänsi taustansa niin, että halusi antaa lapsilleen ja lapsenlapsilleen kaiken, mitä häneltä itseltään puuttui. Isäni on ollut onnekas saadessaan tuollaisen isän, ja sillä on varmasti ollut vaikutusta myös siihen, miten minut on kasvatettu. Olen ukolle hyvin kiitollinen. UKKO HAVERISEN hautajaisissa hänen leskensä pysähtyi niille sijoilleen kirkon aulassa ja kysyi saattoväeltä, että tiedättekö, kuka tuon lähetyskynttelikön on tehnyt. Tietenkin ukko. Peruskoulun puukäsitöiden opettajana työskennellyt mies oli näppärä käsistään. – Ukko käytti paljon aikaa seurakunnan hyväntekeväisyystyöhön. Hänen ja mummon toinen kylpyhuone oli usein täynnä vaippoja ja muita tarvikkeita, jotka olivat lähdössä lastenkoteihin Venäjälle, Rea Tallgren kertoo. Vaikka isovanhemmat toimivat kotiseurakunnassaan Kuusamossa aktiivisesti, kristinuskoa ei mitenkään tuputettu. Siitä ei johdettu vaatimuksia muille. Tallgren suhtautuu uskoon samalla tavoin. – Usko on minulle tie, jota kulkea, ja ohje kohdella muita niin kuin haluaisin itseäni kohdeltavan. Juuri nyt Tallgrenista tuntuu tärkeältä viettää aikaa niiden perheenjäsenten kanssa, jotka ovat elossa. He näkyvät usein myös hänen suositulla Instagram-tilillään @reatallgren. – Läheiset ovat minulle todella tärkeitä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

KUIN ISOVELI, jonka kanssa saattoi painia, riidellä ja sopia. Mies, joka opetti käymään punttisalilla ja keulimaan mopolla. Jo ajokortin saanut aikuinen, jonka saattoi pyytää hakemaan, kun teininä tuli otettua liikaa kaljaa kotibileissä. Näin Elias Kaskinen kuvaa suhdettaan Oskuun, johon tutustui teini-iän alussa. Kaskinen oli siihen aikaan pullea poika, joka muutti muotoaan vanhemman ystävänsä ohjauksessa. – Lohjalla pääsi pumppaamaan rautaa jo 13-vuotiaana. Katsoin ylöspäin Oskua, joka oli järkyttävän vahva ja pystyi nostamaan penkistä kaksi kertaa painonsa verran. Treenasimme yhdessä ihan tosissaan, ja se oli mahtavaa.

Elias Kaskinen sai vyön ystävältään, joka kuoli kaksi vuotta sitten. Hän toivoo näkevänsä tämän vielä.

ELIAS KASKINEN kuvaa itseään kovaksi innostujaksi. Osku voitti silti siinäkin lajissa. – Osku eli voimakkaasti hetkessä. Hän oli hyvin sosiaalinen, ja hänellä oli useamman ihmisen toimeenpanokyky. Hän sai asioita aikaiseksi.

”

Katsoin ylöspäin Oskua, joka oli järkyttävän vahva ja pystyi nostamaan penkistä kaksi kertaa painonsa verran. POPMUUSIKKO ELIAS KASKINEN

Kaskinen kertoo pari esimerkkiä: Hän oli vuokrannut syrjäisen mökin 21-vuotissynttäribileitään varten, mutta moni kutsuvieras perui tulonsa viime hetkellä. Silloin Osku lähti hakemaan lisää juhlijoita. Puolentoista tunnin päästä hän palasi tilataksi täynnä, ja isot juhlat onnistuivat. Ystävät saattoivat myös lähteä hetken mielijohteesta Lohjalta isompaan kaupunkiin klubille Oskun Porschella. Yöpaikkaa ei tarvinnut miettiä, olihan auto.

Popmuusikko Elias Kaskisella on luottotavara, jota hän käyttää keikoilla, televisiossa ja vaelluksilla

un Elias Kaskinen laulaa yleisölle, hänellä on se. Kun hän esiintyy television suorassa lähetyksessä, hänellä on se. Kun Kaskinen hikoilee Australian viidakoissa ja kiipeää vuorelle Norjan talvessa, hänellä

on se. – Tykkään, kun mukana on jotain tuttua ja turvallista. Kaskisen luottotavara on metrin mittainen, yhdeksänreikäinen ruskea nahkavyö. Viime talvena vyön tikkaus repesi ja solki irtosi, jolloin Kaskinen vei sen Lauttasaaren suutarille. Kokenut suutari arvioi vyön iäksi nahkan kulumisen perusteella ainakin sata vuotta ja tulevaksi käyttöiäksi toiset sata lisää. Kaskisen hallussa vyö on ollut kymmenisen vuotta. Se tarkoittaa 29-vuotiaalla kolmasosaa elämästä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

OLI PAKKASTALVI vuonna 2011, ja 19-vuotias Elias Kaskinen oli lähdössä kotoaan Lohjalta yön yli kestävälle vaellukselle Inkooseen kahden ystävänsä kanssa. Miehet kävivät vielä läpi varusteensa, jolloin kävi ilmi, että Kaskiselta puuttui kunnon vyö. Kuusi vuotta vanhempi Osku heitti hänelle omansa, jonka oli perinyt isoisältään. – Olen siitä lähtien käyttänyt vyötä aina, kun minulla ovat olleet vyönmentävät housut tai shortsit jalassa. Vain smokin kanssa en laita tätä. Kaskinen kuvaa vyötä tolkuttoman kestäväksi. Eräälläkin keikkareissulla hän käytti sitä kiristyssiteenä, jolla veti hotellin vinon sängynjalan suoremmaksi ennen nukkumaanmenoa. Alkusyksystä Kaskinen lomaili Italiassa, missä hän kierteli nahkaan erikoistuneita artesaaniliikkeitä. – Kilpailu saattoi olla epäreilu, mutta minusta mikään kokeilemani vyö ei pärjännyt omalleni. Ne eivät vain tuntuneet eivätkä näyttäneet yhtä hyviltä.

OSKU KUOLI äkillisesti kaksi vuotta sitten 33-vuotiaana. Hän oli muuttanut toiselle puolelle Suomea ja tavannut Elias Kaskisen kanssa lähinnä tämän keikkaillessa hänen uusilla kotikulmillaan. – Olimme vähemmän tekemisissä kuin nuorempina, mutta ehdottomasti ystäviä. Kaskinen oli tuolloin jo saanut menestystä laulaja-lauluntekijänä sekä televisiokasvona. Oskun kuolinvuonna 2019 Kaskinen palkittiin Kultaisella Venlalla isännöimästään Alasti-klubista. Vuonna 2017 hän voitti Tähdet, tähdet -tv-ohjelman – ja otti palkinnon vastaan suosikkivyö housuissaan. Oskun kuolema tuli täytenä yllätyksenä. Kaskinen toivoo, että tapaisi hänet vielä. – Se on toive, jonka toteutumisesta ei tietenkään ole takeita. Jos minulta kysytään, että uskotko taivaaseen ja Jumalaan, niin siihen on tosi vaikea vastata. Kuollut ystävä on joka tapauksessa läsnä antamassaan lahjassa. – Olen miettinyt, pitäisikö vyö säilöä pyhäinjäännöksenä, mutta toisaalta on siistiä, että se on päälläni koko ajan ja kaikkialla. ■

v kah

o illa

ä öss i t t ei ak

ok ttutu u j a s

n reide e v a k

kans

u sis Aam n tilatak jeja ssä puula si e d k h y e n l a a A tet ellä tunnis Ruskaretk Kermaisesta lohikeito sta energiaa iltapäiv ään Musav isan jä lkeen v irkisty neenä kotiin

PÄIVÄTOIMINTA LISÄÄ ANNELIN ILONRYPPYJÄ Kun kaipaat virkistävää puuhaa mukavassa seurassa, on päivätoiminta oiva ratkaisu. Me liikumme, aivojumppaamme, harrastamme kulttuuria ja kädentaitoja, ulkoilemme ja syömme hyvää ruokaa yhdessä. Päivätoimintapäivä lisää sinun ja omaishoitajasi elämänilosta kertovia ilonryppyjä.

Lue lisää päivätoiminnastamme: paivakumpuhoiva.fi Paloheinä: 050 305 3193 Malminkartano: 050 570 1341

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

L A A JA N VA L I KO I M A N K R I S T I L L I N E N K AU P PA

Anna-Mari Kaskinen, Tapio Luoma, Miikka Ruokanen (toim.)

Sanan aika 2022

– Raamattua vuoden jokaiselle päivälle Rakastettu klassikko päivittäiseen hartaudenharjoitukseen. Kirkkovuoden mukaan etenevä kirja tarjoaa Raamatun tekstin kullekin päivälle sekä lyhyitä rukouksia arkeen ja juhlaan. 6,90

Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Pekka Y. Hiltunen, Kalevi Virtanen

Tässä olen

– Hengellisiä harjoituksia. Päivittäinen taukopaikka 2022 Säännölliseen rukousharjoitukseen ja meditaatioon kutsuva opas. Päivittäisen harjoituksen rakenne toistuu, mutta siihen johdattavat tekstit ja apukysymykset vaihtuvat. Jokapäiväinen mietiskely, jossa etsitään yhteyttä kaiken olevan kanssa, muuttaa hitaasti ihmistä. 21,10 (27,90)

Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki

Jouluseimihahmot

Erilaisia, yhteensopivia settejä jouluseimen kauniisti viimeisteltyjä irtohahmoja. Hahmojen korkeus n. 8 cm, materiaali kestävää polyhartsia. 5 hahmoa: Jeesus-lapsi, Maria, Joosef, harkä ja aasi 25,90 4 hahmoa: Kameli ja 3 tietäjää 23,90 3 hahmoa: Roomalaiset sotilaat 25,90

Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15

Joulukalenterit

Kristilliset, perinteiset joulukalenterit. alk. 4,90 Reilun Kaupan suklaalla 6,90

Puh. 020 754 2350 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Saattohoitoa soittamalla Harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi vietti muistisairaan äitinsä kanssa aikaa soittamalla hänelle Satumaata ja muita tuttuja tanssikappaleita. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

lohuoneen lattialla nököttää kultainen harmonikka, yksi Maria Kalaniemen monista harmonikoista. Soittimella Kalaniemi on luonut hienon muusikonuran mutta yllättäen myös jotain vielä henkilökohtaisempaa. Harmonikansoitosta tuli Kalaniemen ja hänen keväällä kuolleen muistisairaan äitinsä, Rauha Kalaniemen, tärkeä kommunikaatiomuoto. – Äitini sairasti Alzheimerin tautia ja oli laitoshoidossa pitkään. Lopuksi hän oli vuoden ajan saattohoidossa. Kun hänen puhekykynsä heikkeni, soitin hänelle harmonikalla tuttuja sävelmiä, pääasiassa vanhaa tanssimusiikkia, Satumaata ja muita klassikoita. Kalaniemi tapasi äitinsä monta kertaa viikossa ja saattoi viettää tämän luona useita tunteja. – Välillä soitin toisella kädellä sävelmää ja pidin toisella kädellä häntä kädestä. Musiikki selvästi rauhoitti häntä, ja samalla myös minua. Muusikko totesi, että musiikki on oivallinen keino yhteyden saamiseen. Näin hän sai ajatuksen soivasta hoivasta.

Näitä ajatuksia Kalaniemi on kehitellyt osana opintojaan, kun hän on opiskellut terapeutiksi Tommy Hellsten -instituutin nelivuotisessa Ihminen tavattavissa –koulutuksessa. Hänen lopputyönsä aiheena oli Soiva saattohoito. – Hakeuduin alun perin koulutukseen tutkiakseni ja kehittääkseni itseäni. Ensimmäiset kaksi vuotta olikin oman matkan läpikäymistä. Kalaniemellä on toimipiste Espoon keskuksessa. Hänen puheilleen voi hakeutua vaikkapa ihmissuhde- ja parisuhdeongelmissa tai työuupu-

MUISTISAIRAIDEN LÄHEISTEN ja muistisairaita hoitavien on usein vaikea löytää välineitä yhdessä olemiseen. Maria Kalaniemi on ottanut sydämenasiakseen musiikin viemisen muistisairaiden hoitolaitoksiin. Niissä voitaisiin entistä enemmän esimerkiksi laulaa yhdessä ja kuunnella musiikkia. – Osana laitosten arkea voisi olla musiikkihetkiä, samalla tavalla kuin on päivittäisiä lääkkeiden jakamisia. Uskon, että henkilökunnan saisi mukaan pienellä sparrauksella ja rohkaisulla, ja näin onkin jo monessa laitoksessa. Tällainen musiikillinen ilottelu antaisi varmasti paljon kaikille osapuolille. Kalaniemi on itse kokenut, miten vahvasti muistisairas saattaa reagoida, kun alkaa soittaa vaikkapa Tulipunaruusut-humppaa. Se herättää muistoja ja avaa väylän tunnemuistiin, siihen, mitä aivoihin on piiloutunut. – Ihmiselle on loppuun asti merkityksellistä se, että hänet kohdataan kokonaisuutena ja että hän saa olla mukana yhteisessä toiminnassa. Kalaniemen mielestä myös muistisairaan omaiset olisi hyvä ottaa nykyistä paremmin huomioon. Esimerkiksi omaisten vertaistuen voisi yhdistää hoitolaitosten toimintaan.

muksesta toipumisessa. Tapaamiseen voi liittyä myös Soivaa hoivaa. – Musiikki saattaa avata tunne-elämän padot, sillä taide on mieletön voimaväline.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

”

Välillä soitin toisella kädellä sävelmää ja pidin toisella kädellä äitiäni kädestä.

ESPOON KILOSSA lapsuutensa viettänyt Maria Kalaniemi löysi tiensä musiikin pariin tavallisen arjen keskellä. Hän kasvoi kaksikielisessä perheessä, jossa kuunneltiin paljon musiikkia radiosta ja levyiltä. Se oli useimmiten vanhaa tanssimusiikkia, jossa olennaisena soittimena oli haitari. – Annikki Tähden, Olavi Virran ja kumppanien sävelmät tulivat tärkeiksi. Nehän ovat suomalaista soulmusiikkia, Kalaniemi sanoo. Sitten koitti päivä, jolloin Astrid-mummo osti hänelle harmonikan. Kalaniemi alkoi kulkea soittotunneilla Pekka Loposen harmonikkakoulussa Helsingissä, ja välillä mummo saattoi häntä tunneille. 12-vuotiaana Kalaniemi jatkoi harmonikkaopintoja Espoon musiikkiopistossa Heidi Velamon johdolla. Vaikka Velamo oli enemmän suuntautunut klassiseen musiikkiin, hän kannusti nuorta muusikonalkua rytmimusiikin pariin, etsimään oman polkunsa.

– Musiikkiopistossa tutustuin muihin nuoriin muusikoihin. Ensimmäiset yhtyeet tulivat kuvioihin jo silloin. Tärkeä sysäys eteenpäin oli se, kun 19-vuotias Kalaniemi voitti ensimmäistä kertaa järjestetyn Kultainen Harmonikka -kilpailun. – Voitto tuntui mukavalta, vaikka en ole kokenut itseäni erityisen kilpailuhenkiseksi. Toisaalta tuntui hämmentävältä, kun yhtäkkiä joutui olemaan paljon esillä mediassa. Samana vuonna Kalaniemi pääsi opiskelemaan Sibelius-Akatemian juuri perustetulle kansanmusiikkiosastolle. VUOSIEN MITTAAN Maria Kalaniemi on kehittänyt oman soittotyylinsä, jota on kutsuttu haitarifadoksi. – Harmonikka on voimallinen ja samalla herkkä soitin. Olen löytänyt sen avulla tavan ilmaista itseäni ja tunteitani. Kalaniemi esittää konserteissa sekä omia että muiden sävellyksiä. Hän on ollut solistina monissa kokoonpanoissa ja kokenut kasvaneensa muusikkona yhteistyössä muiden muusikoiden kanssa. – Yhtyeen yhteispeli vaatii viritettyjä antenneja, ja on suorastaan maagista, kun sen saa toimimaan. Silloin ajattelee, että vau, mitä tässä tapahtuu. Kalaniemen viimeisin levy, Mielo, ilmestyi vuosi sitten. Hän soittaa siinä yhdessä harmonikkavelho Eero Grundströmin kanssa. Mielo voitti Etno-Emman ja oli kuukausia Euroopan maailmanmusiikkilistan kärjessä. – Konserttejahan ei ole korona-aikana voinut juurikaan pitää, joten tuntui hyvältä löytää tällä tavalla yleisöä myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kesällä Kalaniemi ja Grundström esiintyivät Kaustisten kansanmusiikkifestivaaleilla. Kaksikko valittiin siellä vuoden yhtyeeksi. MUUSIKON TYÖN ohella Maria Kalaniemi on työskennellyt pitkään lehtorina Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla. Hän sanoo pitävänsä opettamisesta erityisesti siksi, että se on hyvin vuorovaikutteista. – Opiskelijat tulevat tunneilleni eri soittimien kanssa, ja tilanteesta riippuen soitan itsekin mukana. Minulle on tärkeää auttaa jokaista opiskelijaa löytämään oma muusikkoidentiteettinsä. Kalaniemi toimii myös espoolaisen JuuriJuhla-festivaalin taiteellisena johtajana. Nyt hän ja festivaalin toiminnanjohtaja Päivi Ylönen-Viiri ovat ottaneet yhteyttä Espoon kaupungin vanhuspalveluihin viedäkseen Soiva hoiva -menetelmää laitoshoitoon. Kaupunki on antanut apurahan pilottitoimintaan, jossa Kalaniemi ja harmonikkataiteilija Elina Leskelä käyvät tapaamassa Viherlaakson muistipalvelukeskuksen vanhuksia. – Musisoinnin lisäksi juttelemme ja tutustumme toisiimme. Ydinajatuksena on toteuttaa ihmisläheistä hoivaa musiikin kera. Musiikki ei ole Kalaniemelle pelkästään työtä ja terapiaväline, vaan se on kantanut häntä elämässä ja auttanut jaksamaan eteenpäin. Hän toivoo musiikin pysyvän aina elämässään tavalla tai toisella. – Soittokunnon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa harjoittelua, mutta myös tauot tekevät hyvää. Esimerkiksi metsässä kävellessä musiikki saattaa muotoutua mielessä uudella tavalla. ■

Kuka?

Maria Kalaniemi, 57, on Espoon Tuomarilassa asuva harmonikkataiteilija ja Sibelius-Akatemian lehtori. Hän on myös Tommy Hellsten -instituutista valmistunut terapeutti, joka on kehittänyt Soiva hoiva -menetelmän.

Mitä?

Kalaniemi on julkaissut solistina kymmeniä albumeja. Viimeisin levy Mielo ilmestyi vuosi sitten. Pari vuotta sitten hän sai Valtion musiikkipalkinnon ja hänet valittiin Ruotsin kuninkaallisen akatemian jäseneksi.

Motto

Päivä kerrallaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Valoa vainajien maahan Teologi Esko Miettinen teki tietokirjan siitä, minne ihminen menee kuolemansa jälkeen. Lähtökohtana on tuonelasta kertova uskontunnustuksen kohta, josta papit eivät puhu. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

A ”

stui alas tuonelaan.” Nuo kolme sanaa kuullaan kirkossa lähes jokaisena sunnuntaina, kun seurakunta lausuu uskontunnustuksen. Teologi ja tietokirjailija Esko Miettisen mielestä sanoissa on jotakin sellaista, mikä ei tunnu sopivan moderniin maailmaan. Miettinen on käynyt evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa säännöllisesti 1970-luvulta lähtien. Hänen mukaansa kaikkia muita uskontunnustuksen kohtia käsitellään saarnoissa paljon ja perusteellisesti, mutta Jeesuksen tuonelanmatkasta ei puhuta missään.

– Olen ajatellut jo pitkään, että tästä aiheesta pitäisi tehdä kirja. Minua kiinnosti mahdollisuus, että pääsisin tuomaan luterilaisen uskonnon maailmaan jotakin uutta. Sellainen mahdollisuus on hyvin harvinainen. Kun Miettinen oli aloittanut tuonelaa käsittelevän kirjan tekemisen, hänen puolisonsa Mari sairastui syöpään ja menehtyi neljä vuotta sitten. Miettinen sanoo kuitenkin, että Astui alas tuonelaan (Väyläkirjat) ei ole henkilökohtainen surutyökirja. – Kysymys siitä, missä Mari nyt on ja miten voisin rukoilla hänen puolestaan, on kuitenkin tullut minulle tärkeäksi.

mutta itsekkäästi elänyt rikas mies joutuu tuone lan tuskiin. Uuden testamentin maininnat Jeesuksen tuone lanmatkasta ovat Esko Miettisen mukaan niukko ja ja viitteellisiä, ja moni teologi pitää niiden an tia jopa heppoisena. Ensimmäisen Pietarin kirjeen mukaan Jeesus kävi kuolemansa jälkeen julistamassa ilosano maa vankeudessa eläville hengille, jotka eivät olleet menneisyydessä totelleet Jumalaa. Myö hempinä vuosisatoina teologit ovat pohtineet, keitä Jeesus tapasi tuonelassa ja mitä hän heil le puhui. Paavalin kirjeestä efesolaisille on löydetty sa nat, joiden mukaan Jeesus nousi maan alimmista paikoista eli tuonelasta ”vangit voittosaaliinaan”. Samaan teemaan viitataan myös Ilmestyskirjas sa, jonka mukaan Kristuksella on nyt hallussaan kuoleman ja tuonelan avaimet. Kristillinen perinne toi lisää tuonelanmatkaan liittyviä mielikuvia. Uuden testamentin nuorim pien osien syntyaikana elänyt piispa Ignatius uskoi, että Jeesus otti tuonelasta mukaansa Vanhan testamentin aikana eläneiden pyhien sie lut. 200luvulla kirjoittaneet kirkkoisät Klemens Aleksandrialainen ja Origenes laajensivat Jee suksen kuulijakuntaa tuonelassa myös pakanoi hin, jotka saivat vielä kuolemansa jälkeen mah dollisuuden pelastumiseen. Kuvaukset Jeesuksen tuonelanmatkasta tulivat jo varhaisina vuosisatoina osaksi kristittyjen hen gellisyyttä.

TUONELAN HISTORIALLISET juuret ovat Vanhan testamentin vanhimmissa osissa, missä kaikkien vainajien yhteinen määränpää, heprean kielel lä šeol, kuvataan surulliseksi ja varjomaiseksi pai kaksi. Myöhemmin hurskaat ja jumalattomat saa vat tuonelassa omat alueensa, ja lopulta Jumalan ystäville luvataan kuoleman jälkeen välitön pää sy taivaan autuuteen. Uuden testamentin tuonela, kreikan kielel lä haades, jatkoi samoja kehityskulkuja. Jeesuk sen kertomuksessa rikkaasta miehestä ja Lasa ruksesta kuoleman jälkeinen tila jakautuu kah teen piiriin. Paljon kärsinyt Lasarus saa loh dutuksen patriarkka Abrahamin huomassa,

MAHDOLLISUUS KÄÄNTYÄ Jumalan puoleen vielä maanpäällisen elämän jälkeen on Esko Miettisen mukaan yhä vahvasti esillä ortodoksisen kirkon opetuksessa. Hän luonnehtii idän kirkon suhdet ta tuonpuoleiseen läntistä kristikuntaa optimisti semmaksi. Ortodoksinen kirkko ei opeta kirkkoisä Orige neen tapaan kaikkien sielujen pelastumista. Mys tikkojen kokemuksissa ja liturgisissa teksteissä elää kuitenkin toivo tuonelan täydellisestä tuhou tumisesta ja siitä, että kaikki kadotukseen joutu neet sielut vapautuvat kärsimyksestään. Ortodoksit uskovat myös, että kirkon rukouk set voivat ratkaisevasti vaikuttaa sielujen kohta loon vielä kuoleman jälkeen. Kristuksen tuone lanmatka jää kuitenkin mysteeriksi, jota yliste tään hymneissä ja josta voidaan esittää vain tar kasti rajaamattomia oletuksia. Luterilaisessa kirkossa on reformaattori Martti Lutherin varhaisten tekstien pohjalta tulkittu, että tuonelaan astuminen viittaa kärsivän Jeesuk sen kokemuksiin ennen ristinkuolemaa. Nuoruu dessaan henkisestä ahdistuksesta kärsinyt Lut her ajatteli tuonelan tarkoittavan ulkoista alen nustilaa, kirottuna olemista ja Jumalan vaikene mista kärsimyksen hetkellä. Miettisen mukaan Luther liittyi kuitenkin kes kiiässä kirkon vanhojen opettajien seuraan ja opetti, että Jeesus voitti tuonelassa käydessään ihmistä saartavat turmiovallat. LÄNTISISSÄ KIRKOISSA Jeesuksen tuonelanvie railu jäi Esko Miettisen mukaan vähälle huomi olle monen vuosisadan ajaksi, kunnes oppi löy dettiin uudestaan 1900luvulla. Miettinen nostaa esimerkiksi sveitsiläisen katolisen teologin Hans Urs von Balthasarin, jonka laajassa tuotannos sa tuonelanmatkalla on keskeinen asema.

Balthasar tallensi kirjalliseen muotoon rippi lapsensa, lääkäri ja mystikko Adrienne von Speyrin, kokemia näkyjä Jeesuksen kärsimyksis tä ja kuoleman maasta. Balthasarin mukaan Jeesus ei astunut tuone laan voitonlippua heiluttavana valtaajana vaan vajosi sinne voimattomana, yksinäisenä, hylätty nä ja vailla toivoa kuten muutkin kuolleet. Sen jäl keen Jeesus kulki läpi helvetin ja katsoi ympäril leen maailmassa, josta Jumala puuttui kokonaan. Tällaisella ”passiivisella tarkastelulla” Jeesus voitti Balthasarin mukaan pahuuden ja kuole man ihmisiltä salatulla tavalla. Ortodoksien ta paan Balthasar liittää tuonelanmatkaan toivon siitä, että lopulta kaikki sielut voisivat pelastua. Esko Miettinen kiinnittää huomiota Baltha sarin teologisten ideoiden syntyaikaan. Adrien ne von Speyrin ilmestykset alkoivat vuonna 1941, ja Balthasar esitti ensimmäisen kerran oman kä sityksensä tuonelanmatkan teologiasta vuonna 1945. Miettinen uskoo, että kaksikko reagoi noina vuosina käydyn toisen maailmansodan hirmute koihin kuvalla säälittävästä ja voimattomasta Jee suksesta, joka vaeltaa Isälleen kuuliaisena täydel lisen jumalanvastaisuuden hallitsemassa maail massa. VAIKKA ESKO MIETTINEN on kirjoittanut Jeesuk sen tuonelanmatkasta tietokirjan, hän ei tunne ratkaisseensa uskontunnustuksen vaikean koh dan arvoitusta. Kuva jää hämäräksi, ja niin pitää ollakin. – Nämä asiat ovat mysteereitä, ja kaikki, mitä ihmiset voivat sanoa tuonpuoleisesta, on hapui lua ja yrittelyä, hän sanoo. Kirjansa lopussa Miettinen esittää kuitenkin muutaman johtopäätöksen. Sanat ”astui alas tuonelaan” muistuttavat mei tä siitä, että ihminen ei häviä kuollessaan ole mattomiin, vaan sielu jatkaa olemassaoloa jossa kin. Tuo paikka on sellainen, missä myös Jeesus on ollut. – Tuonelanmatka tuo lupauksen taivaan kodis ta lähemmäksi kuin sellainen kristillisyys, jossa tuonela unohdetaan, Miettinen sanoo. Toiseksi, meillä on mahdollisuus rukoilla edesmenneiden läheistemme puolesta. Luterilai sessa kirkossa tämä mahdollisuus otettiin uudel leen käyttöön vuonna 1984, kun uuteen kirkollis ten toimitusten kirjaan lisättiin rukous vainajan puolesta. Myös edesmenneet läheiset voivat eh kä rukoilla meidän puolestamme. Miettinen lisää vielä, että Vanhassa testamentissa synkäksi paikaksi kuvatulle tuonelalle on tapahtunut jotakin, kun Jeesus kävi siellä. Tämä ajatus toistuu hänen mukaansa monien eri vuo sisatoina kirjoittaneiden teologien teksteissä. – Sieltä täältä löytyy kristillisiä opettajia, jot ka sanovat, että tuonela on nyt toisenlainen. Sin ne on tullut valoa, ja se on muuttunut Isän ko din moniksi asuinsijoiksi, Miettinen sanoo viita ten Kuopion hiippakunnan ensimmäisen piispan Eino Sormusen sanoihin. Tuonelan pohtiminen ja siitä kirjoittaminen on vaikuttanut siihen, miten Miettinen viettää nykyään pyhäinpäivää. Viedessään muistokynt tilän haudalle hän lausuu vanhan kristillisen ru kouksen: – Herra, anna hänelle ikuinen rauha. Ikuinen valo häntä valaiskoon. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

VIHREIDEN POLIITTINEN VARAPUHEENJOHTAJA HARJANNE

GREY

HYPOTEESI

PEREHTYY KIELTÄ- ANNETTUUN MISTÄ ASIAAN

KANSANNOUSU

SULLOUTUA MADRIDIN EDESSÄ 2X

SALMINEN

HOLVI-

MINTUN KUMPPANI

URAN-

TAIVAAN VÄREJÄ

LAPSELLINEN

HAMPAILLE

POMOILLA

LADYN APUNA PURKAUTUA

URBAANIMAALAUS

SEN VATSAAN JOONA JOUTUI

NÄKYVIIN MAANOSA

HIRSISTÄ TEHTY

ARTISTI LUOTI

KETJU

KUIVIA

NOBELPIISPA

PUDOTA

SOITETTAVAA

BLUESJAMES VÄLEJÄ

STURE FJÄDER SEN JOHDOSSA

KÄÄNTÄJIÄ

POJANKIN ÄÄNI

GUTSY GO -HANKETTA KEHITTÄNYT AFLATUNI

EDELTÄVÄ

EPÄILLYLTÄ KYSYTTY

VIRTAA KAUPATA

UUSINTANA

-1. SOTA-

SOPHIA LOREN

PALUU

huulin

eteistila

KOHOAA RAJALLA

VOI FAZER

- OHLSON

KODINKONE NOTKO

kapeneva

U2:N KEULAHAHMO

HÄNELLÄ KIRJA VANHASSA TESTAMENTISSA

lampaista

LÄHINNÄ MAATA

KAUPUNGISSA NÄHTÄVÄ

HEILUTTAVAT PUIKKOA

VASTARINTA

PAININUT PETRA

LUOTAIN SKEPTIKKO

PAIKKA SAULIN SUKUA

ARABILAISIA KORISTEKUVIOITA

SUKULAISKOTI

KISSAVILJELTÄVÄ

YHDISTÄÄ

HIIHTÄJÄ KORVA

PÄÄKAUPUNKI

TIIU VISTE K

KUULA-

HIIHTÄNYT GUNDE

SUUREELLISIA

A VAITI Ä

VIRTUAALIHAHMO

U V

♂

NIRSOT

AIVAN

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

hiomaton

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Mielipide Virkatodistusuudistus on epäonnistunut

Erkki Vanhanen Helsinki

Sukuselvityksiä ei tarvita OLEN TOIMITTANUT yli 400 kuolinpesän selvitystä. Sukuselvityksiä on koottava perukirjojen liitteiksi perintöverotusta ja perinnönjakoa varten. Muuhun niitä ei tarvita. Kun mies tai vaimo kuolee, leski kyllä tietää, ketkä ovat heidän lapsiaan. Eikä vastaan ole tullut tapausta, jossa ei olisi tiedetty, kuka on sisar tai veli, setä, eno tai täti. Vain kahdesti asianosaisten tieto on ollut eri kuin viranomaisvahvisteinen sukuselvityksen tieto. Petsamossa vihittiin 21-vuotias mies ja 33-vuotias nainen. Silloisen lain mukaan, ”jos mies siitti lapsia salavuoteudessa, jota sitten avioliitto seurasi, lapset olivat aviolapsia”. Vihittävät ilmoittivat kirkkoherralle, että naisen synnyttämä 14-vuotias poika oli heidän yhteinen lapsensa, joten ymmärtäväinen kirkkoherra merkitsi hänet aviolapseksi. Toisessa tapauksessa puolisot muuttivat Amerikkaan, saivat lapsia ja palasivat takaisin. Kaksi Amerikkaan jäänyttä lasta ei tullut Suomen sukuselvitykseen – Amerikassa ei sukuselvityksiä ole. Kummassakin tapauksessa perintö jaettiin tosiasioiden, ei sukuselvityksen mukaisesti. Sukuselvitykset ovat tarpeettomia.

Matti Norri varatuomari, Helsinki

MARTTA-KAISA VIRTA

LÄHIOMAISENI JUURI menettäneenä luin uutisen virkatodistusuudistuksesta (K&k 21.10.). Ilmeisesti uudistuksella on tavoiteltu säästöjä. Sillä on ulkoistettu seurakunnista palvelutehtävä, joka niillä on ollut vuosisatojen ajan. Nyt selitetään, että uudistus vapauttaa surevat omaiset paljon työtä vaativasta vainajan sukuselvityksen kokoamisesta. Kaunis perustelu, kunhan olisi totta. Uudistajat eivät näytä ollenkaan tajunneen sitä, miten valtavan työmäärän siirrosta on kysymys. Siksi keskusrekisterien työvoimaresurssit ovat pahasti alimitoitettuja. Ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan pelkästään atk-toimintoja kehittämällä. Tämä uudistus on tuottanut keskitettyä byrokratiaa ja uuden huolen sureville: Ehdinkö saada sukuselvityksen vainajasta perunkirjoitukselle säädetyn kolmen kuukauden määräajan sisällä? Miten järjestää perunkirjoitus, kun sukuselvityksen viiveaika on 16 viikkoa? Vanha järjestelmä toimi sentään viikon tai parin viiveellä eikä se ollut taakka, vaan oli paremminkin osa surutyötä. Sukuselvitysten viivästyminen aiheuttaa pankkiasioinnissa omaisille miltei ylivoimaisia vaikeuksia. Ne ovat vastassa heti kuoleman jälkeen, jo paljon ennen perunkirjoitusta.

Isän ikävä KALENTERISSA ON vuosi vuoden perään juhlapyhä, joka nostaa monelle miehelle palan kurkkuun ja suolavettä silmäkulmiin. Tyhjiä sylejä on paljon. Isän ikävää myös. Isänpäivä Halloweenin jälkeen ja ennen tuomiosunnuntain pamausta joulusesongille on isäpyjamien, isäkosmetiikan ja isäkirjojen myyntihuippu. Yhä piirretään alakouluissa vahavärit suhisten isänpäiväkortteja, joihin kirjoitetaan taululta mallin mukaan Oma isä, Rakas isä, Paras isä. Yksi päivä sinne tai tänne. Ja tokihan kortin voi tehdä papalle, enolle, mummille, kummille, äidille. Aina on myös niitä kortteja, jotka katoavat matkalla. Niitä, jotka äiti repii roskiin, tai jos raivo ei riitä tai omatunto salli, piilottaa johonkin laatikkoon edellisvuotisten sekaan, kuten myös isän kortit lapselle. Monella on tuttavapiirissään se jamppa, jolle tuli ero, ja lapset sai vaimo, joka viranomaisvallan kanssa estää tapaamiset. Typeränä itsehoitona suruun, ikävään, nöyryytykseen, pettymykseen ja itsesääliin moni jamppa juo. Niin menee ehkä työ, ehkä asuntokin. Eikä semmoinen mies mikään isä ole, ei mitään tapaamisoikeuksia sille! Elämme yksinhuoltajaäitien aikaa. Kun vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta jatkuu muutaman vuoden, niin sitten se on tehty. Isä voi enää vain toivoa, että ehkä sitten, kun lapsi on aikuinen. Tai tulisikohan se edes hautajaisiin? Lasten vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta on järkyttävää, yleistä ja rakenteissa hyväksyttyä. Teorioissa ja tilastoissa suomalaisista eroista seuraa sopuisaa yhteishuoltajuutta, onnellisia bonusperheitä, ihmissuhteiden monimuotoisuutta ja parempaa elämää. Todellisuudessa mies vetää erossa usein lyhyimmän korren. Etäisä jää äänettömäksi etämaksajaksi. Oma puolisoni kuoli, ja lapsemme jäivät ilman isää. Toivon, että lapset, joilla on isä, saisivat tuntea isänsä ja että isät saisivat olla lastensa elämässä, aivan kuten äiditkin saavat.

Yksin

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Kivistöön kaivataan messua VANTAALLA KIVISTÖN kirkossa ei ole ollut sunnuntaijumalanpalveluksia pitkään aikaan. Onko kirkolla varaa tällaiseen toimimattomuuteen? Mielestämme ei. Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset olivat toki ymmärrettäviä. On tietenkin hyvä ja tarpeen, että nuorten aikuisten toimintaan panostetaan, esimerkkinä maanantai-iltojen tilaisuudet. Ne eivät kuitenkaan saa korvata sunnuntaijumalanpalveluksia. Messun pitäisi olla vähintään kaksi kertaa kuussa, jotta siitä tulisi säännöllinen rutiini elämään. Jumalanpalveluksissa on kehitettävää, niitä tulee elävöittää sekä lisätä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta. Miksei näihin asioihin panosteta? Myös vanhemmat aikuiset kaipaavat mahdollisuutta seurakuntayhteyteen kotikirkossaan. Alueen aktiivisten seurakuntalaisten puolesta

Tarja Leinonen Kivistö, Vantaa Tuija Akkanen Vestra, Vantaa

KIRKKOHERRA VASTAA: Vantaankosken maantieteellisesti laajassa seurakunnassa jumalanpalveluselämä toteutuu useassa pisteessä erityisesti Myyrmäen, Kivistön ja Seutulan kirkkotiloissa erilaisin painotuksin. Suur-Kivistön alueella jumalanpalveluksia vietetään Seutulassa ja Kivistössä yhteensä neljänä kertana kuukaudessa ja lisäksi tänä syksynä pyhäinpäivänä, adventtina ja jouluna. Seurakuntalaisten kaipaus säännölliseen sunnuntain jumalanpalvelukseen Kivistön kirkossa on ymmärrettävä. Ensi keväälle sunnuntaipäiviin on suunniteltu messuja kerran kuussa ja niiden yhteyteen yhteisiä ruokailuhetkiä. Lisäksi viikkomessua vietetään maanantaisin. On ilahduttavaa, että seurakuntalaiset ovat kiinnostuneita jumalanpalveluselämästä ja sen kehittämisestä. Tällä arvokkaalla aktiivisuudella on Vantaankoskella pitkät perinteet. Jumalanpalveluselämän toteuttaminen ja sen jatkuva arviointi ja kehittäminen on tärkeää erityisesti Kivistössä, joka on nopeasti kasvava ja muuttuva kaupunginosa. Juuri kehittämistyön pohjalta Kivistön messun tämänhetkiseksi painopisteeksi on valittu maanantaisin pidettävä viikkomessu.

Hannu Pöntinen kirkkoherra Vantaankosken seurakunta

Kirkko elää minussa ENSIMMÄISEN KERRAN aistin läsnäolon pienenä leikkiessäni ja seikkaillessani luonnossa itsekseni. Pieni minäni ei osannut sanoittaa, mitä se oli, mutta katselin ympärilleni nähdäkseni, kuka oli lähelläni. Ollessani noin viisivuotias rakas tätini opetti minulle iltarukouksen ja läsnäololle tuli nimi: Taivaan Isä. Sen jälkeen tiesin. Koska asuimme lapsuudessani 35 kilometrin päässä lähimmästä kirkosta eikä meillä ollut omaa autoa, rakennuksena kirkko tuli elämääni vasta lukioikäisenä, kun muutimme pienen kirkonkylän keskustaan. Iltakellot soivat lauantaisin kello kuusi ja aamukellot sunnuntaisin ennen kymmentä. Tuli rippikoulu ja sunnuntain jumalanpalvelukset. Evankeliumeista löysin Taivaan

Isän Pojan ja sain Hänen valonsa sydämeeni. Kirkko eli minussa, ja minä osasin tien kirkkoon. Myöhemmin askeleeni ovat vieneet erilaisiin kirkkoihin, ja olen saanut ystävikseni ihmisiä, joiden sisällä elää Kirkko, Hänen valonsa ja rakkautensa. Kun töistä tullessani eräänä iltapäivänä näin kadulle kaatuneen iäkkään rouvan, Kirkko minussa hoputti askeliani häntä kohti. Vierelläni oli pian toinen, joka oli huomannut saman tilanteen, ja saimme yhdessä auttaa rouvan ylös. Tunnistimmekin rouvan kanssa toisemme entisiksi naapureiksi ja saatoin hänet kotiin. Hetki sai elämän tuntumaan merkitykselliseltä, täydeltä. En ollut sattumalta paikalla juuri sillä hetkellä. Kirkko tahtoo elää meissä, erosimmepa me kirkosta tai emme. Kannamme sen valoa mukanamme, missä kuljemmekin. Jos unohdan tuon valon, kuljen ohi, kun pitäisi pysähtyä lähimmäisen rinnalle. Suljen silmäni, kun olisi aika katsoa lempeästi silmiin, tai suljen korvani, kun olisi aika kuulla ja kuunnella. Itsenäisyyden ja rauhan ajassamme emme taistele pommikoneita vaan itsekkyyttämme vastaan. Ja nyt myös yhteistä pelkoamme vastaan. Hiukkastakin pienempi uhka on kasvanut koko ihmiskunnan kokoiseksi. Uskon, että osasimmepa me ohjata askeleemme kohti kirkkoa tai emme, Kirkko kulkee aina meitä kohti – kotiimme asti. Ja näyttää polun lähimmäisen luo.

Hautojen hallintaoikeus päättyy Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla (Hietaniemi, Honkanummi, Kulosaari, Malmi, Maunula ja Östersundom) joidenkin hautojen osalta vuoden 2022 lopussa. Koska kaikkia haudanhaltijoita ja omaisia ei yhteystietojen vanhennuttua voida henkilökohtaisesti tavoittaa kirjeellä, on kaikilla niillä haudoilla, joiden hallintaoikeus on päättymässä, nähtävänä seuraava ilmoitus: KUULUTUS Oikeus tämän haudan hallintaan päättyy sopimuksen mukaan joulukuun 31. päivänä 2022. Mikäli haudanhaltija haluaa jatkaa hallintaoikeuttaan, hän voi tehdä uuden sopimuksen: Helsingin seurakuntayhtymän hautapalvelut, Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki, p. 09 2340 6000, sähköposti: helsinki.hautapalvelut@evl.fi. Ellette halua uudistaa sopimusta, siirtyy hauta muistomerkkeineen Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan. Mikäli haluatte, voitte kuitenkin poistaa hautamuistomerkin viimeistään 30.6.2023 mennessä. Helsingin seurakuntayhtymä

Marketta Mäkelä Helsinki

Mitä tapahtui eläessäsi? JUHANI HEISKA pohdiskeli yhtä elämän suurista kysymyksistä eli mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen (K&k 21.10.). Voi olla, että synnynnäisesti värisokealle punaisen selittäminen on turhaa. Mutta ei ole varmaa, että nämä muutkaan vastaajat ovat oikeassa, joten jollakin muulla tavalla pitäisi tavoittaa villakoiran ydin. Jos kolmion kääntäisi kärjelleen. Voisi kysyä, mitä sinulle tapahtuu ennen kuin elämäsi on eletty. Mitä ehdit tekemään? Yrititkö edes joskus parhaasi? Oletko kuunnellut sydäntäsi? Tehnyt mitään hölmöä? Oletko koskaan ajatellut, että kaikki tekevät? Ei, en tiedä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Hankala kysymys muuttuu yhä vaikeammaksi yhteiskunnan egoismin lisääntyessä, sillä elämä on luopumista. Lopulta ihminen joutuu luopumaan omasta elämästäänkin, josta kynsin hampain yrittää pitää kiinni.

Päivi Kangas Espoo

Kenen valinnanvapaus? OLEN MELKEIN koko ikäni saanut istua tupakansavussa työpaikalla. Minulla ei ollut silloin valinnanvapautta. Nyt alemman kerroksen naapurini käyvät parvekkeella tupakalla. Savu nousee ylös ja tulee kotiini jopa aamuyöstä. Herään siihen, päätäni särkee ja minun on vaikea hengittää astmani takia. En muuta pyydä kuin raitista ilmaa! Kielletään parveketupakointi pian. – Jotkut fiksut naapurit käyvät jo nyt pihan tupakkapaikalla, kiitos heille.

Koti palveluiden keskellä Helsingin Oulunkylässä sijaitseva Saga Käpylinna ja Saga Villa Kari Meilahdessa tarjoavat viihtyisää vuokra-asumista senioreille palveluiden keskellä. Palveluihimme kuuluu ateria-, siivous-, turva- ja hyvinvointipalveluita. Tutustu taloihimme tilaamalla esitteet tai varaa aika yksityisesittelyyn! Lisätietoja: Satu Hellsten | p. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18 00650 Helsinki Saga Villa Kari | Mäntytie 8 00270 Helsinki

Raija Niemi Espoo KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Kiinteistönvälitystä

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hammasproteesien valmistus ja huolto

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

perunkirjoitukset

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa

hautakivityöt

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Palveluja tarjotaan Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi Ostamme kuolinpesät

loppuun siivottuna, muutot, vintit ym. kodin tavarat.

Onni 044 926 84 76

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Noudamme kaikki vanhat ja risat huonekalut ja kodinkoneet pois tieltänne. Easynouto.fi 0447300370

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti. Varaa ilmainen alkukeskustelu

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

www.ukkonen.com

laki365.com

010 3379 150 asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

www. esajavesaostaa.com

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225 Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit. Kaikki pois. P. 040 361 7594

Vuokralle tarjotaan Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Ota yhteyttä mediamyyntiin 040 680 4057 ○ 040 665 5983 ○ 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kalust. huone (oma WC, yht. keittiö & suihku), hissi, läh. luontoa, HUSsairaalaa, hyvät liik.yht. 040 5120330 Munkkiniemi 2 h+kk+alk 42 m2 Rauhall. valoisa, kesk. sijainti, eläimet ok. Hp 820 €/kk. 0500 488 547

Matkailu Matka-Rasila/CWT Kaleva Travel Lähde upealle matkalle: Rooman adventti- ja luostarimatka Hanna Ekolan johdolla ja Dresden jouluna Italian kielikurssi Ferrarassa Kohteena myös, Firenze, Apulia ja Piemonte. Lisätiedot www.rasila.fi ja www.kalevatravel.fi

Myydään asuntoja Valoisa ja tilava kaksio 58,5m2 258000€. Suonotkontie 5, Maunula, ylin 4. krs, hissi, lasitettu parveke, vaateh., rauhall. sijainti. Tärkeim mät remontit tehty. Palvelut lähellä, hyvät liikenneyht. Puh 040 7092123 tarmo_typpi@hotmail.com

Ostetaan asuntoja ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta! Kaiken kuntoiset huomioidaan. Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti. Soita Tommille p. 050 525 7401

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

1930-70-luvun irtaimistot. Arviointi, tyhjennys ja sovitusti loppusiivous. Kuolinpesät, varastot. Käteinen/tili. Luottamuksella. 045 209 8800 Pekka

Tilaisuuksia HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 3.11. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkiläntie 7 A, 4. krs (kahvi klo 18.30). pe 5.11. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparinkatu 8. la 6.11. klo 10.15 kirkkopyhä Otaniemen kpli, Jämeräntaival 8, Espoo. su 7.11. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoren kko, Tulisuontie 2, Hki. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan kko, Asematie 12 A, Vantaa. klo 10 kirkkopyhä Hyvinkään kko ja srk-kesk., Hämeenkatu 16. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8, Vantaa. ti 9.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi). klo 18 verkkoseurat www.facebook.com/herattaja. ke 10.11. klo 19 Körttikodin seurat, Ratakatu 1 a A 3. su 14.11. klo 10 kirkkopyhä Malmin kko, Kunnantie 1, Hki. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkantie 4, Vantaa klo 10 kirkkopyhä Mäntsälän kko, Vanha Porvoontie 8. klo 16 Roeringin muistoseurat + Körttiksen yst. tap. Seuratuvalla (Autotalo), mm. P. Simojoki, E. Mattsson. klo 18 seurat Mikaelin kko, Emännänpolku 1, Hki. TILAA Henki-lehti, www.henkilehti.fi

ESIRUKOUSILTA ti 9.11 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Henrik Perret, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388. Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

Harras hetki

Diplomi-insinööri Anna-Maria Talvensaari, 42, asuu Helsingin Malminkartanossa. Hän työskentelee ohjelmistokehitysalalla. Vapaa-ajallaan Talvensaari harrastaa paitsi kiipeilyä myös taidetta, veneilyä ja purjehdusta. Talvensaari toimii Kiipeilyurheilijatseuran hallituksessa, jossa hän osallistuu muun muassa erilaisten kiipeilytapahtumien järjestämiseen.

Pelon voittaminen tekee vahvemmaksi Anna-Maria Talvensaarelle luonnossa kiipeileminen on seikkailu, joka auttaa jaksamaan paremmin arjessa. TEKSTI KATRI TARKKALA KUVA JUSSI HELTTUNEN

sein ennen kiipeämistä AnnaMaria Talvensaari makaa kalliota vasten ja yrittää tutustua siihen. Joskus kallio tuntuu kovalta ja vaativalta, toisinaan vakaalta ja rauhalliselta. Talvensaari ei koskaan lähde kiipeämään kalliota tai vuorta valloitusmielessä vaan tutkien ja arvostaen sitä. Hänelle kiipeily on saumatonta yhteistyötä luonnon kanssa: tanssia miljoonia vuosia vanhoja, maan muovaamia linjoja pitkin. Alaköysikiipeilemään ei voi lähteä yksin. Köyden päähän tarvitaan toinen henkilö varmistamaan turvallinen putoaminen. Usein reissukaveriksi lähtee myös Talvensaaren koira Luca. Ihanteellinen kiipeilykeli on viileä ja kuiva, koska silloin kitka on parhaimmillaan. Talvensaari ei ole aamuvirkku, ja hän kiipeileekin mieluiten yöllä otsalampun valossa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

ULKOKIIPEILYN VIEHÄTYKSEN Anna-Maria Talvensaari koki ensimmäistä kertaa kolmisen vuotta sitten. Hän oli aiemmin harrastanut intohimoisesti jalkapalloa, mutta selkävaivan vuoksi sen tilalle oli löydettävä uusi liikuntamuoto. Kiipeily sopi selän lisäksi mielelle, sillä Talvensaari huomasi rauhoittuvansa kallioilla. Ennen rauhoittumista seinämällä iskee kuitenkin usein pelko. Silloin Talvensaaren jalat alkavat täristä ja näköpiiri kaventua. Kädet puristavat tarpeettoman lujaa ja mielen valtaavat ajatukset epäonnistumisesta. Pikkuhiljaa Talvensaari on oppinut hyväksymään pelon ja hillitsemään paniikkia. Ensin hän järkeilee tilanteen insinöörin logiikalla: mitkä ovat realistiset mahdollisuudet putoamiseen? Sen jälkeen hän puhuu itselleen rauhoittavasti ja lempeästi kuin äiti lapselleen: hyvin menee, ei mitään hätää. Sisäinen positiivinen puhe on taito, joka hänen on pitänyt erikseen opetella. Lopulta Talvensaari pysähtyy havainnoimaan ympäristöään. Hän tunnustelee kalliota, kuuntelee lintujen laulua ja haistelee ulkoilmaa. MIELEN VALTAA RAUHA ja tunne maadoittumisesta. Anna-Maria Talvensaari kokee, kuinka hän pienenä pelokkaana ihmisenä saa olla osa jotain

suurta ja vanhaa. Monesti hän kiittää mielessään kalliota siitä, että sai kiivetä sen turvallisesti. Pääsi Talvensaari reitin loppuun asti tai ei, kiipeilystä ja siihen liittyvästä pelon voittamisesta syntyy aina mieletön voimaantumisen tunne. Se on hänelle sielunruokaa, joka lievittää stressiä.

”

Ensin hän järkeilee tilanteen insinöörin logiikalla: mitkä ovat realistiset mahdollisuudet putoamiseen? Talvensaari kiipeilee niin usein kuin mahdollista, jopa neljä kertaa viikossa. Hänelle kyse ei ole urheilusuorituksesta vaan seikkailusta. Tähän mennessä parhaimmat seikkailunsa Talvensaari on kokenut Norjan Lofooteilla. Unelmissa olisi joskus vielä nukkua kallion seinämällä. ■

Hyvää pyhää

6.11.

Sydänsyksyn hiljainen päivä

Pyhäinpäivän evankeliumissa (Matt. 5:1–12) Jeesus saarnaa vuorella ja lupaa pelastuksen niille, joilla ei ole mitään.

VAINAJIA JA ESI-ISIÄ on muistettu kautta aikojen. Entisaikoina haudoille vietiin ruokaa, että vainajat jaksaisivat matkata tuonpuoleisessa. Uskottiin, että kuolleet tulevat kummittelemaan, ellei heitä huomioida. Nykyään kuolleita läheisiä muistetaan erityisesti loka–marraskuun vaihteessa pyhäinpäivänä, jota tänä vuonna vietetään 6.11. Läheisten haudoille viedään silloin kynttilä, kukkia tai havuseppele. Kotona vainajan valokuvan eteen voi sytyttää kynttilän. NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Vuorisaarnan siunatut

n shokeeraavaa, keitä Jeesus vuorisaarnassaan kutsui autuaiksi eli Jumalan seuraan kelpaaviksi. Hän lupasi taivasten valtakunnan köyhille, murheellisille ja vainotuille – kaikille niille, jotka tässä maailmassa ovat jo menettää toivonsa. Näitä Jeesuksen autuaaksijulistuksia voisi kutsua myös armon toivotuksiksi. Hän vietti seuraajiensa kanssa pitkiä päiviä ja näki heidän osattomuutensa, kärsimyksensä ja murheensa, mutta myös heidän kärsivällisyytensä, toivonsa, oikeudenjanonsa, rauhantahtonsa, myötätuntonsa ja rukouksensa. Evankelista Matteus kokosi ja kirjasi nämä vuorisaarnan autuaaksijulistukset puoli vuosisataa Jeesuksen kuoleman jälkeen. Hän tulkitsi ja laajensi niitä vapaasti ja rohkeasti Syyriassa, oman seurakuntan-

sa tilanteessa, jossa Jeesuksen sanoma oli jo osin niin tuttua, että se oli vaarassa väljähtyä. Matteus levitti autuuaksijulistukset ihmisten eteen kuin peiliksi, jonka edessä he saattoivat yhdessä ja yksin katsella elämäänsä ja pohtia, olivatko he vielä sellaisia, joita Jeesuksen lupaukset koskivat. Tuo peili haastaa meidätkin katsomaan itseämme ja sitä, miten vastaamme Jeesuksen armon toivotuksiin omassa elämässämme. Mitä hengen köyhyys, sydämen kärsivällisyys, yksinkertainen elämä, oikeudenmukaisuuden tavoittelu, rauhantahto, myötätunto ja armollisuus merkitsevät meille? Niiden jokaisen kohdalla voimme kysyä, mihin ne meitä kutsuvat suhteessamme Jumalaan, toisiin ihmiseen ja koko luomakuntaan.

LAURI MAARALA

Mikä toivotus sinua puhuttelee? Vuorisaarnassaan Jeesus julistaa autuaiksi hengessään köyhät, kärsivälliset, oikeudenmukaisuutta janoavat, toisia armahtavat, puhdassydämiset ja rauhantekijät. Pysähdy sen asian kohdalle, joka sinua tänään puhuttelee. Mitä ajatuksia se sinussa herättää? Mikä rukous siitä voisi syntyä? Muista, että nämä julistukset ovat alkuaan rauhan, ilon ja pelastuksen lupauksia – ja armon toivotuksia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2021

”

Heijastimen käyttöönottoa ei voi katsoa kalenterista, vaan heijastinta pitäisi käyttää aina, kun on pimeää. LIIKENNETURVAN SUUNNITTELIJA LAURA LOIKKANEN s. 4

ILMOITUS

Monta hyvää syytä tulla mukaan MUISTILÄÄKETUTKIMUKSEEN Suomessa muistisairautta sairastaa arviolta 193 000 ihmistä. Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jota sairastaa noin 70 prosenttia kaikista muistipotilaista. Alzheimerin tauti on etenevä ja parantumaton aivojen sairaus. Oppimiskyky, muisti ja muut älylliset toiminnot heikkenevät vähitellen. Alzheimerin tautiin on olemassa oireita helpottavia lääkkeitä, mutta ei vielä parantavaa tai selkeästi taudin kulkuun vaikuttavaa hoitoa. Uusien lääkkeiden avulla toivotaan voitavan estää tai hidastaa sairauden etenemistä. Samalla muistisairauksien kustannukset yhteiskunnalle pysyisivät hallinnassa.

CRST eli Clinical Research Services Turku on lääketutkimuspalveluita tuottava yritys, joka toteuttaa uusien lääkehoitojen tutkimuksia moniin eri sairauksiin tutkimuskeskuksissaan Turun Kupittaalla ja Helsingin Ruoholahdessa. CRST:n ydinosaamisaluetta ovat erityisesti muistilääketutkimukset. – Meillä on tällä hetkellä käynnissä neljä Alzheimerin taudin lääketutkimusta. Tavoitteena on löytää lääke, joka hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä. Kyseisissä tutkimuksissa tutkitaan yhtä suun kautta otettavaa tablettilääkettä ja kolmea pistoksena annettavaa rokotetyyppistä valmistetta. Haemme näihin tutkimuksiin osallistujiksi 45-90 –vuotiaita henkilöitä, joilla on lääkärin toteama, alkava tai lievässä vaiheessa oleva Alzheimerin tauti tai siihen viittavia muistitoimintojen häiriöitä, lääketutkimusyhtiön tutkimusjohtaja Mika Scheinin kertoo ja kannustaa kiinnostuneita ottamaan yhteyttä.

Tietoa oman muistin voinnista Lääketutkimukseen osallistuminen on oiva tapa saada tietoa omasta muistiterveydestä, sillä muistitoimintoja ja aivojen terveyttä seurataan tarkasti koko tutkimuksen keston ajan. Tutkimuksen osallistujat valitaan tarkoin erilaisten haastattelujen, muistitehtävien ja lääkärin tekemien tutkimusten perusteella. Vaikka henkilö ei pääsisi osallistujaksi itse lääketutkimukseen, voi hän saada tutkimuksen alkukartoituksista paljon hyödyllistä tietoa aivoterveydestään. Yleensä tutkimukset ovat kestoltaan 1-3 vuotta. Tutkimuksen aikana osallistuja saa jatkaa hänelle määrätyn muistisairauden lääkehoidon käyttöä. Jotkin sairaudet ja niiden hoidossa käytettävät lääkkeet saattavat estää osallistumisen.

Vapaaehtoisten osallistujien merkitys on korvaamaton lääketutkimuksissa, joissa etsitään apua Alzheimerin tautiin ja muihin muistisairauksiin Tutkimuksiin osallistuvalla henkilöllä tulee myös olla nimettynä tuttu ja turvallinen tukihenkilö, joka on säännöllisesti mukana osallistujan arjessa koko tutkimusjakson ajan.

Auttamishalu motivoi osallistumaan Monet Alzheimeirin tautia sairastavat tutkimuspotilaat kertovat haluavansa olla hyödyksi, ettei muiden tarvitsisi joutua samaan tilanteeseen. Osallistuja voi parhaassa tapauksessa saada myös terveydellistä hyötyä uudesta lääkkeestä, jota ei vielä saa muualta. Terveydellistä hyötyä ei kuitenkaan voida koskaan luvata, sillä kyse on tutkimusvalmisteesta, jonka tehosta ei vielä ole näyttöä. Lisäksi osa tutkittavista saa käyttöönsä lumelääkkeen, jolla ei ole vaikutuksia. Tutkimusten tärkeimpiä tavoitteita ovat uuden hoidon tehon ja turvallisuuden osoittaminen. Joskus tutkimuslääkkeestä tai -toimenpiteestä voi koitua myös haittoja. Osallistujien terveydentilaa tarkkaillaan tiiviisti. Tutkimuslääke ja käynteihin liittyvät tutkimukset ovat tutkittaville maksuttomia ja tutkimuskäyntien matkakulut korvataan.

Miten voi päästä osallistujaksi muistilääketutkimukseen? Haemme käynnissä oleviin Alzheimerin taudin lääketutkimuksiin osallistujiksi henkilöitä, joilla on lääkärin toteama, lievässä vaiheessa oleva Alzheimerin tauti tai Alzheimerin tautia mahdollisesti ennakoiva muistitoimintojen häiriö. Käynnissä oleviin tutkimuksiimme voi tutustua ja ilmoittautua verkkosivuillamme osoitteessa: https://www.crst.fi/tutkimukset/index.html Meihin voi ottaa yhteyttä myös puhelimitse (arkisin klo 12-15): 050 5335574 sähköpostitse: muistitutkimukset@crst.fi Ilmoittautuminen ei velvoita mihinkään. Otamme ilmoittautuneisiin myöhemmin yhteyttä ja annamme lisätietoa tutkimuksista ja osallistumisesta. Yhteydenotto on luottamuksellinen.

TURKU: Itäinen Pitkäkatu 4B, 20520 Turku HELSINKI: Energiakatu 4, 00180 Helsinki 040 5335574 | muistitutkimukset@crst.fi www.crst.fi

4.11.2021 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Pyhän Laurin kirkon vanhoja seiniä puhdistetaan hellävaroen s. 4 Pappi Annaelina Mäkilampi kutsuu aamuvirkkuja Tikkurilan kirkkoon s. 6

Pääotsikko

Kun aika pysähtyy

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Pyhäinpäivänä muistamme niitä, jotka elivät ennen meitä s. 2

Kaipuun ja katoavai

Hautausmaalla kulkija muistelee läheisiään ja saattaa muistaa omankin kuolevaisuutensa. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA MARIANNA SIITONEN

”

eisahdu matkamies katsahda isän ja pojan patsasta Sillä hauta sinunkin nielevä on.” Näin muistuttaa hauta kivi Helsingin pitäjän kirkon hautaus maalla. Kivi kuuluu isälle ja pojalle, jotka on haudattu vuonna 1918. Nuori isä on menehtynyt, kun hänen poikansa on ollut kahdeksan päivää vanha. Poika on elänyt kahden kuukauden ikäiseksi. Hän on ehtinyt saada isän sä nimen: Toivo. Isän ja pojan hautakiveä koristaa yksinkertai nen viisisakarainen tähti, suojeluksen symboli. Tähtiä näkee varsinkin vanhoissa hautakivissä.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2021

Uudemmissa on enkeleitä, viljantähkiä, lentäviä lintuja, veneitä, valonsäteitä. Niillä yritetään sa noa jotakin siitä, mistä meillä ei ole tietoa: kuva ta siirtymää ja toivoa siitä, että lintu löytää peril le, vene satamaansa. Tälle hautausmaalle ja Pyhän Laurin kirkon lattian alle on haudattu vainajia jo keskiajalla. Nykyinen levollinen, huolella hoidettu puisto on hyvin erilainen – ja paljon suurempi – kuin se ai dalla ympäristöstään erotettu, katettu kirkko maa, joka tällä paikalla aikaisemmin on sijainnut. Kirkkomaalla ei ollut puita eikä pensaita vaan ai noastaan pelkkiä luonnonkasveja. Maassa saat

toi lojua luita, joita oli noussut esiin uusia hauto ja kaivettaessa. Hajukin oli melkoinen. Ei ole ihme, että vainajia ja hautausmaita on ennen pelätty. On vaikea kuvitella, että silloin oli si kuljeskeltu hautausmaalla hautomassa melan kolisia ajatuksia ajan kulumisesta ja kaiken katoa vaisuudesta tai pysähdytty käymään hiljaisia kes kusteluja edesmenneen rakkaan kanssa. Vasta 1800luvulla hautausmaita alettiin suun nitella myös eläviä varten. Niistä tehtiin puisto maisia ympäristöjä. Tuolloin yleistyivät myös py syviksi tarkoitetut hautamuistomerkit. Täälläkin on helppo nähdä, mitkä ovat olleet aikansa pai kallisia mahtisukuja. Nyt jotkut haudat näyttävät siltä, ettei niillä ole aikoihin käynyt kukaan, eikä kaikkien kivien tekstejä enää pysty lukemaan. Jäkälä on pilkut tanut kivien pinnan, ja monien vuosien sateet ja pakkaset ovat hioneet tekstit näkymättömiin.

suuden puutarha Kynttilät syttyvät pyhäinpäivänä Vantaan seurakunnat järjestävät pyhäinpäivänä 6.11. tilaisuuksia, joissa luetaan vuoden aikana kuolleiden seura kuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistokseen. Hakunilan seurakunta

Tikkurilan seurakunta

Pyhäinpäivän messut klo 12 ja 14 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Molemmissa tilaisuuksissa luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden Hakunilan seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään heille kynttilät.

Tikkurilan kirkko, Asematie 12a klo 17.30 ja 19. Ensimmäisessä tilaisuudessa luetaan huhtikuun loppuun mennessä tänä vuonna kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja toisessa toukokuun alun jälkeen kuolleiden nimet. Kirkossa kuullaan Urmas Sisaskin Eesti missa Vantaan seurakuntien kamarikuoron esittämänä.

Hämeenkylän seurakunta

Pyhäinpäivän iltakirkko klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Kahvitarjoilu iltakirkon päätteeksi.

Korson seurakunta

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Tilaisuus suoratoistetaan Korson seurakunnan Youtube-kanavalla.

Rekolan seurakunta

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko klo 15 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Musiikkina Juhani Haapasalon säveltämä Pyhäinpäivän vesper. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye sekä kanttorit Anssi Pyykkönen ja Sirkku-Liisa Niemi. Tilaisuuden jälkeen kahvit. Suoratoistetaan Rekolan seurakunnan Facebook-sivulla.

”

Ei ole sattumaa, että pyhäinpäivää vietetään juuri tähän aikaan. Harvoja puuristejäkin näkyy. Ehkä sellainen olisi realistinen valinta. Puuristi lahoaa ja maa tuu vuosikymmenissä − suunnilleen siinä ajassa, kun on elossa ketään, joka olisi tuntenut vaina jan. Rautaristi kestää vuosisatoja, kiviset muisto merkit tuhansia vuosia.

HAUTAUSMAALLE EI TULLA vain suremaan ja muistelemaan edesmenneitä. Siellä saa myös lempeän muistutuksen omasta kuolevaisuu destaan. Syksy on juuri oikea ajankohta hautausmaa kävelylle. Luonto tarjoaa yllin kyllin melankolis ta kuvastoa lähtemisen, menetyksen ja luopu misen tai oman vanhenemisenkin miettimiselle: On putoavia ja hiljalleen maatuvia lehtiä, kellas tuvaa ruohoa, yöpakkasten palelluttamia kukkia. On surullista sadetta. Pimeä tulee päivä päivältä aikaisemmin. Muuttolinnut ovat lähteneet. Ei ole sattumaa, että pyhäinpäivää vietetään juuri tähän aikaan. Valoton ja iloton marraskuu on monissa kulttuureissa ollut ajankohta, jolloin rajan elävien ja kuolleiden maailmojen välillä on ajateltu olevan ohut. Noin puolet suomalaisista käy pyhäinpäivänä viemässä kynttilöitä haudoille. Tämäkin hautaus

Vantaankosken seurakunta

Pyhäinpäivän iltakirkot klo 16 ja 18 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Mukana Kivistön kirkon kuoro. Molemmissa tilaisuuksissa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet.

Vanda svenska församling

Gudstjänst till de dödas minne kl. 16 i S:t Lars kapell, Prästgårdsgränden 3.

Ruskeasannan hautausmaa

Ruskeasannan kappeli, Ruskeasannantie 5 klo 16. Luetaan tänä vuonna hautausmaalle haudattujen evankelisluterilaisten seurakuntien jäsenten nimet.

maa muuttuu silloin tuhansien kynttilöiden valo mereksi. Marraskuinen pimeys väistyy hetkeksi, kun elävät liekit kertovat rakkaudesta ja jälleen näkemisen toivosta. Kynttilöiden vieminen haudoille pyhäinpäivä nä ja jouluna tuntuu vanhalta suomalaiselta pe rinteeltä, mutta itse asiassa tapa yleistyi vasta so tien jälkeen, aluksi sankarihaudoilla. Sen sijaan esivanhempien ja edellisten sukupolvien muista minen ja sen konkreettinen osoittaminen esimer kiksi lahjoja tuomalla on kristinuskoa vanhempi käytäntö. Sitäkin me kynttilöinemme ja kukki nemme uusinnamme. ■ Pyhäinpäivänä 6.11. Helsingin pitäjän kirkon, Honkanummen, Hämeenkylän kirkon ja Ruskeasannan hautausmaat ovat avoinna ympäri vuorokauden. Korson kirkon hautausmaa on avoinna kello 9–21. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2021

Seinien puhdistuksessa tarvitaan pumpulipuikkoa Pyhän Laurin kirkon vuosia kestäneet vaiheittaiset korjaustyöt ovat loppusuoralla. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Alexander Espinosa esittelee kirkon sakastia, joka on kunnostettu jo aiemmin.

Piispan kehotus: ota rokote Helsingin piispa Teemu Laajasalo otti Helsingin Sanomissa tiukasti kantaa rokotekriittisyyteen ja rokotteista kieltäytymiseen. Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa Laajasalo sanoi, että ihminen, joka kieltäytyy koronarokotuksesta muun kuin lääketieteellisen syyn tähden, ottaa vastuun lähimmäistensä elämästä. Piispa Teemu Laajasalo, miksi päätit ottaa kantaa rokottamattomuuteen, ja miksi juuri nyt?

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2021

– Rokottamattomuuteen on varmasti monia syitä: huonoosaisuutta, väärää tietoa tai nuoruuteen kuuluvaa haavoittumattomuuden harhaa. Samalla, kun tarvitaan oikean tiedon kärsivällistä levittämistä, on aika myös sanoa, että omista valinnoista kantaa seuraukset heikompi lähimmäinen. Tämä on syy, miksi puutuin asiaan, ja siihen, miksi juuri nyt, liittyvät jälleen huononevat koronauutiset, Laajasalo sanoo. Hänen mukaansa koronan yhteydessä moni tuntuu unohtavan, että kieltäytymällä rokot-

teesta aiheuttaa valinnoillaan välillisesti kärsimystä lähimmäisilleen. Entä, jos ihminen ei ota rokotetta siksi, että hän pelkää? – Pelkoon ja huoleen täytyy suhtautua kärsivällisesti, lempeästi ja rauhallisesti, mutta myös lujasti välittämällä oikeaa tietoa. Monet muutkin lääketieteelliset toimenpiteet saattavat pelottaa, vaikka ne ovat ihmisen parhaaksi. – Kannattaa luottaa oikeisiin asiantuntijoihin eikä kansanparantajiin, jotka levittävät väärää tietoa, Laajasalo sanoo.

Apua Afganistaniin Kirkon Ulkomaanapu on aloittanut hätäavun toimittamisen Afganistaniin. Hätäapua toimitetaan perille yhdessä unkarilaisen kumppanijärjestön HIA-Hungaryn (Hungarian Interchurch Aid) kanssa. Apu koostuu ruokatarvikkeista ja vilteistä, joita toimitetaan noin 2 000 talouteen. Ruoka-apuna jaetaan vehnäjauhoja, riisiä, kasviöljyä, papuja, keksejä ja vauvanruokaa. Kirkon Ulkomaanapu ja HIAHungary jakavat apua Balkhin ja Samangan maakunnissa maan

pohjoisosissa. Tarkoituksena on tavoittaa noin 14 000 kaikkein heikoimmassa asemassa olevaa. Ensisijaisia avun saajia ovat ilman miespuolista perheenjäsentä elävät naiset ja lapset, vammaiset ja sairaat sekä henkilöt, jotka asuvat teltoissa tai ovat majoittaneet kotiinsa muita apua tarvitsevia. Tilanne Afganistanissa on äärimmäisen vaikea. Uuden Taliban-johtoisen hallituksen myötä kaikki järjestöt eivät enää pysty toimimaan maassa ainakaan samalla tavoin kuin ennen. Pankkijärjestelmä on romahta-

Taru Vaahtera puhdistaa varovasti vuosikymmenten lian patinoimaa seinäpintaa.

ääkaupunkiseudun vanhinta rakennusta, 1450-luvulla rakennettua Vantaan Pyhän Laurin kirkkoa, on kunnostettu vähitellen vuodesta 2014 alkaen. Työt ovat nyt loppusuoralla, tai tässä tapauksessa voisi ehkä puhua kirjaimellisesti hienosäädöstä. Kirkon sisäseinien puhdistuksessa on käytössä nimittäin jopa puhdistuspuikko. Restaurointi Nykänen Oy:n työntekijä Taru Vaahtera poistaa kirkon seiniin pinttynyttä likaa. Se on tarkkaa työtä, jossa pitää varoa vaurioittamasta seinien maalipintaa. – Ensin tehdään kuivapesu, johon käytän sientä. Sormenjäljet saa parhaiten irti puhdistuspuikolla. Jos on kohtia, joissa nämä keinot eivät riitä, pohdin konservaattorin kanssa, mitä tehdään, Vaahtera sanoo. Seinäpintojen yläosa on jo puhdistettu ja retusoin-

timaalattu. Vaahtera näyttää ottamaansa kuvaa, josta eron huomaa selvästi. Kun kirkko kunnostustöiden jälkeen avataan, seiniin vuosikymmenten aikana tarttunut lika on poissa. Holvikatto ja niissä olevat 1800-luvun lopulla maalatut freskot on puhdistettu jo aiemmin, vuonna 2019. Seinämaalausten lisäksi tämänkertaiseen seitsemän viikkoa kestävään korjaustyöhön sisältyvät parven lattioiden ja portaiden restaurointityöt pesusta maalaukseen, paikkaukseen ja lakkaukseen. Kunnostustöitä varten on suojattu muun muassa urut. TÖITÄ VALVOO Pyhän Laurin kirkosta vastaava Vantaan seurakuntien tekninen isännöitsijä Alexander Espinosa. Hän esittelee innoissaan kirkkoa ja korjausurakkaa, joka on ”kuin taideteoksen tekemistä, supertarkkaa ja huolellisuutta vaativaa ammattityötä”. Espinosa kokee olevansa

Myös portaat ja parvi kunnostetaan.

todellisessa kutsumustyössään ja osoittaa selitykseksi kuori-ikkunan lasimaalausta, jossa on Jeesus.

” TÄÄLLÄ

KIRKOSSA TUNTUU SILTÄ, ETTÄ OLEN KOTONA.

ALEXANDER ESPINOSA

– On etuoikeus olla mukana kunnostamassa kirkkoa, vaikka oma osuuteni on pieni. Suurin työ on tehty aiempina vuosina. Olen täällä, koska seurakunnilla on samat hengelliset arvot kuin minulla. Saan olla rohkeasti armon asialla työssäni. Täällä on vuosisatojen ajan palveltu Jumalaa, ja tunnen Pyhän Hengen läsnäolon. Käyn täällä myös yksin rukoilemassa, Espinosa sanoo.

Espinosan äiti on katolilainen, isä juutalainen. Hän kertoo oppineensa luottamaan Jumalaan jo pienestä pitäen. Hän on rakennusinsinööri ja on tehnyt alan töitä Brasiliassa, Israelissa, Espanjassa, Kolumbiassa ja Italiassa, jossa hänen serkkunsa toimii rakennusinsinöörinä Vatikaanissa. Suomeen Espinosa muutti 17 vuotta sitten, ja on tehnyt töitä isoille rakennusliikkeille. – Nyt täällä kirkossa tuntuu siltä, että olen kotona, Espinosa sanoo. Hän pahoittelee, että urkuparvelle ei pääse, koska portaat ja lattiat on juuri maalattu. TÄMÄNKERTAINEN, noin 100 000 euroa maksava korjaus, on pieni osa kunnostusurakkaa, jota on tehty vähitellen usean vuoden ajan. Vuodesta 2014 on korjattu muun muassa sakasti, ullakko, urut, kellotapuli ja niin sanottu asehuone sekä uusittu sähköjärjestelmiä ja viemäröintiä. Myös pihava-

laistus on uusittu. Vuonna 1973 tehtiin kerralla iso peruskunnostus. Nyt kirkko on haluttu pitää sesonkiaikoina käytössä. Sen vuoksi töitä on hajautettu useammalle vuodelle. Tällä tavalla on saatu myös pelivaraa seurakuntien muutenkin suureen investointiohjelmaan, johon sisältyy muun muassa ensi vuonna alkava Myyrmäen kirkon peruskorjaus. Korjaustöillä on pyritty siihen, että satoja vuosia vanha kirkko säilyy tulevillekin sukupolville. Seurakuntien kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelinin mukaan tällä hetkellä ei ole enää tiedossa sellaisia korjauksia, jotka aiheuttaisivat kirkon käyttöön katkoksia. Millaisia tärkeitä korjauksia kävijä ei edes huomaa, vaikka ne pitävät kirkon kunnossa? – Julkisivussa olleiden rapautuneiden saumausten korjaus on tällainen pieni, mutta tärkeä korjaus, Kraufvelin vastaa. ■

FELIPE DANA/AP–LEHTIKUVA

nut, toimeentulomahdollisuudet vähentyneet ja ruokaturva heikentynyt entisestään. Myös koronapandemia vaikuttaa. Maailman ruokaohjelman mukaan 95 prosentilla afganistanilaisista ei ole tarpeeksi ruokaa. Ruoan hinta on noussut ja edessä on kylmä talvi.

Jouluradio retroilee Lapset leikkivät alueella, jossa asuu maan sisäisiä pakolaisia. Kuva on syyskuun lopulta Afganistanista.

Jouluradion kanavat avautuivat jälleen 1. marraskuuta. Jouluradion kanavaperheen kaikki 10 kanavaa käynnistyivät netis-

sä, ja pääkanavakin soi radiossa 29 kuuluvuusalueella. Tänä vuonna Jouluradion teemana on ”kaikkien aikojen joulumusiikki”. – Poikkeustilan jälkeen ihmisillä on kaipuu vanhoihin ja hyviin aikoihin. Tämän vuoksi Jouluradion soittolistoilla kuullaan nostalgiaa ja retroa. Meillä soi eri aikakausien joulusuosikkeja eli kaikkien aikojen joulumusiikkia, sanoo Jouluradion tuottajatoimittaja Katri Saarela. Muistojen joulu -ohjelmassa soitetaan kuuntelijoiden toivomia nostalgisia ja muistoja kir-

voittavia joululauluja. Ohjelmaa voi kuunnella pääkanavalta lauantaisin 6.11.–25.12. klo 14 ja uusintana klo 18. Jouluradion rahoittavat seurakunnat ympäri Suomen. Jouluradio on myös osa Kirkko ja kaupunki -mediaa.

Aika monta kuppia Vantaan seurakunnissa juotiin vuonna 2020 noin 62 000 kupillista Reilun kaupan kahvia. Korona-aika puolitti kahvin kulutuksen, sillä vuonna 2019 reilua kahvia juotiin 130 000 kuppia. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–18.11.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14. Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Ei harjoituksia 18.11. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään joka toinen viikko. Maanantain yhteisölounas maanantaisin klo 11.30–13. Ensimmäinen kattaus klo 11.30 ja toinen kattaus klo 12.15. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 13. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15– 19.15. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Pyhäinpäivän hartaudet la 6.11. klo 12 ja klo 14. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä, Anni Manninen, sello. Messu su 7.11. klo 12. Tiina Palmu, Margit Hakamäki, Tuomas Heikkilä.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2021

Nuoret mukana toteuttamassa messua. Päivähetki Raamatun äärellä ti 9.11. klo 12–13.30 Jari Araneva. Raamattuluento ke 10.11. klo 18.30. Mitä seurauksia synnistä on? TT Eero Junkkaala. Sururyhmä to 11.11. klo 15. Kokoonnumme kuusi kertaa torstaisin klo 15–16.30 Hakunilan kirkolla. Ilmoittautuminen ja lisätietoja diakoni Mirja Jalolta, p. 050 560 5693, mirja.jalo@evl.fi tai pappi Tiina Palmulta, p. 050 356 5715, tiina. palmu@evl.fi. Isänpäivän messu selkokielellä su 14.11. klo 12. Hans Tuominen, Kristiina Tuohimaa-Salminen, Sini Nikku ja Resonaarigroup. Helsingin rauhanyhdistyksen seurat ma 15.11. klo 18.30. Anita Schroderus. Seniorikerho ti 16.11. klo 13. Runoja, Johanna Korhonen. Raamattuluento ke 17.11. klo 18.30. Jumala seimessä? Professori Seppo Suokunnas. Valoon päin to 18.11. klo 18. Iltakirkko Kari Tapion lauluin. Tuomo Kahenvirta. Muusikot Tuomas Heikkilä, Jussi Keltakangas, Joni Rajamäki, Johannes Kortelainen, Jakke Saarinen. Lähetyspiiri to 18.11. klo 18. Tuula Sysimies vierailee. Diakoniatyöntekijät tavoitat puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Älä jää yksin! Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla on avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi. Jouluavustus on osto-osoitus ruokakauppaan. Avustusta haetaan lomakkeella, jota on saatavilla kirkon aulasta tai kirkkoherranvirastosta maanantaista 8.11. alkaen. Palautus liitteineen viimeistään 17.12.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Sini Nikku. Toiveiden tiistai Länsimäen kirkolla tiistaisin. Tule mukaan aloittamaan uutta! Tiistain ohjelmassa: Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10. Lukupiiri tiistaisin klo 10. Hartaus tiistaisin klo 12. Voileipäkahvit tiistaisin klo 12.15. Hengellinen ryhmä sanaa ja

ANTTI RINTALA

Hakunilan seurakunta

Pappi Annaelina Mäkilampi on vastuussa tiistain aamuhetkistä Tikkurilan kirkossa.

Menokasvo

Aloita päivä rauhoittumalla Tikkurilan kirkon ovet avataan arkiaamuisin jo kello 7.30. Pappi Annaelina Mäkilampi, mitä kirkolla on tarjolla aamuvirkuille? – Kirkolla vietetään kolmesti viikossa aamuhetkeä, joka on eräänlainen hengellinen aamupala ja tarkoitettu kaikille, jotka sattuvat silloin olemaan liikkeellä Tikkurilan keskustassa. – Tiistaiaamuna kirkkoon voi tulla hengähtämään oman aikataulunsa ja fiiliksensä mukaan. Taustalla soi rauhoittava musiikki, ja hiljentymisen avuksi voi valita rukouskortin tai -kiven. Keskiviikkoisin tehdään rauhallisia kehollisia harjoituksia. Torstain aamuhetki on perinteisempi hartaus. Siihen kuuluu virsiä, raamatunlukua ja rukousta. Miksi aamuhetkiä järjestetään? – Kun meillä on nyt uusi, hieno kirkko, olem-

me halunneet tuoda jotain uutta myös hartauselämään, jotta ihmiset pääsisivät olemaan pyhässä tilassa moneen eri aikaan ja eri tavoin. Toki kirkkoon voi piipahtaa itsekseen hiljentymään pitkin päivää. Tuleeko päivästä jotenkin erilainen, jos aamunsa aloittaa hiljentymällä? – Kyllä minä uskon, että tulee. Moni on sanonut, että näistä hetkistä jää rauhallinen, hyvä olo. Kun ottaa kiinni Jumalasta ja itsestään, rauha voi kantaa koko päivään ja antaa siihen voimaa. – Itselläni ainakin aamut ovat monesti hektisiä, joten tekee hyvää huokaista ja vain olla hetkinen. Helpoimmin se onnistuu, kun osallistuu tällaiseen järjestettyyn juttuun. KAISA HALONEN Aamuhetket ti, ke ja to klo 7.45–8.15 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–18.11.

rukousta tiistaisin klo 13. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Lähetyspiiri to 4.11. klo18–20. Messu su 7.11. klo 10. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä. Isänpäivänä 14.11. Tervetuloa selkokieliseen messuun Hakunilan kirkkoon.

MUUALLA Liikkari peli-ilta nuorille Sotungin koululla torstai-iltoina 4.11., 11.11. ja 18.11. klo 20–21.30. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuunloistekuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.45–17.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Koululaisten kerhot yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lisätietoja: jasmine.moberg@ymca.fi, p. 045 182 9551.

Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Lounas on valmistettu hävikkiruuasta ja on kaikille avoin sekä maksuton. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11. ImproFlow to 11.11. klo 19–20.30. Improvisoiden luotu konsertti, joka ei ole kuin tavallinen konsertti. Voit ottaa mukaan torkkupeiton, päiväkirjan, piirustusvälineet tai vaikka joogamaton ja nauttia musiikista juuri niin kuin itselle tuntuu siinä hetkessä oikealta. Musiikista vastaa multi-instrumentalisti ja laulaja Hannu-Pekka Heikkilä. Teetarjoilu. Ovella 10 e MobilePay tai käteinen. Isänpäivä brunssi la 13.11. klo 11–13. Lapset 3–12-vuotiaat 5 e, aikuiset 10 e. Messu su 14.11. klo 10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä.

Hannu-Pekka Heikkilä.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 11.11. klo 10–11.30. Perhekerho perjantaisin klo 9.30– 11.

LAMMASKUJA 2 B. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 17.11. klo 18.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Diakonian tiistaipysäkki tiistaisin klo 10–12. Tarjolla voileipiä ja kahvia. Tiistaipysäkki on tarkoitettu erityisesti vähävaraisille ja juttuseuraa kaipaaville. Käsityöpiiri HAIK keskiviikkoisin klo 10–12. Käsitöistä saatava tuotto käytetään hyväntekeväisyyteen. Torstaihartaus 4.11. klo 13.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Pyhäinpäivän messu la 6.11. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Pyhäinpäivän iltamessu la 6.11. klo 18. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Iltakirkossa sytytetään kynttilät vuoden aikana poisnukkuneille seurakuntamme jäsenille. Messu, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä su 7.11. klo 10. Matti Hyry, Veikko Karhumaa, Hannu Lehtikangas.

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450 sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17 puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse ti ja to klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

Korson seurakunta

Ilmottaudu mukaan osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/aikuisrippikoulu

Raamattuluento su 14.11. messun jälkeen. Lasten yhteislaulutilaisuus su 14.11. klo 12.30. Hannu-Pekka Heikkilä, Laura Koskelo. Lasten oikeuksien konsertti ke 17.11. klo 9 ja 10. Esiintyjänä Siina ja Taikaradio.

VERKOSSA www.hameenkylanseurakunta.fi Usko ja Oppi – ilta to 4.11. klo 18. Suoratoistona kirkosta. Pyhäinpäivän messu la 6.11. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Pyhäinpäivän iltamessu la 6.11. klo 18. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Iltakirkossa sytytetään kynttilät vuoden aikana poisnukkuneille seurakuntamme jäsenille. Messu, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä su 7.11. klo 10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Messu su 14.11. klo 10. Jaakko Kara,

Iltaperhekerho torstaisin klo 17.30–19. Sururyhmä alkaen 9.11. klo 18. Sururyhmä on tarkoitettu läheisensä menettäneille. Ryhmässä keskustellaan menetyksen tuomista tunnoista, kysymyksistä ja kokemuksista muiden menetyksen kokeneiden kanssa. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anne Puumala p. 050 3675743 tai anne.puumala@ evl.fi. Lauluhetki to 11.11. klo 13.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian piiri to 4.11. klo 11. Pekka Huhtinen ja to 18.11. klo 11. Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11. Kimarakahvila su 7.11. klo 17. Leena Kaseva, Riitta Kettunen.

Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Seurakunnan seniorit to 4.11. klo 13 seurakuntasalissa. Hyvinvointia kristillisestä joogasta. Hiljaisuuden joogaa tuolilla, diakonissa Pia Olkkonen. Iltarukouspiiri to 4.11., 11.11. ja 18.11. klo 18–19 kokoustilassa. Korso-messu to 4.11. klo 18.30. Minna Ruuttunen, Lapsiperheille suunnattu Korso-messu iltalauluineen. Messua ennen keittolounas. Perhekerho pe 5.11. ja 12.11. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Kuolemapaja la 6.11. klo 16. Teema: Mitä kuoleman jälkeen? -kristityn toivo. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 6.11. klo 18. Luetaan vuoden aikana hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään heille kynttilä. Minttu Haapalainen, Tuomas Antola, Juho Punkeri. Seurakunnan papit tavattavissa. Korson kirkon uurnalehto auki klo 9–21, lämmintä mehua tarjolla klo 15–18. Messu su 7.11. klo 10. Ilkka Luukka, Minna Ruuttunen, Juho Punkeri. Kirkkokahvit. Kirkon aamupuuro ma 8.11. ja 15.11. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Mainio marraskuu -kaamosväsymyksen torjunta kävely ma 8.11. ja 15.11 klo 11. Perhekerho ma 8.11. ja 15.11. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 8.11. ja 15.11. klo 13 seurakuntasalissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 8.11. ja 15.11. klo 18 kirkon kirjastossa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta.

English Through Bible –raamattupiiri ma 8.11. ja 15.11. klo 18.30 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ti 9.11. ja 16.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Aamurukouspiiri ke 10.11. ja 17.11. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 10.11. ja 17.11. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas, jonka alussa mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen. Lähetyspiiri ke 10.11. ja 17.11. klo 13 kokoustilassa. Iltaperhekerho ke 10.11. ja 17.11. klo 18–20 lasten tiloissa. Tervetuloa avoimeen iltaperhekerhoon. Iltaperhekerhossa leikitään, lauletaan ja syödään iltapuuro klo 19.30. Avoimet iltaperhekerhot kokoontuvat keskiviikkoisin 6.10.–24.11. Raamattupiiri ke 10.11. ja 17.11. klo 19 kokoustilassa. Seurakunnan seniorit to 11.11. klo 13 seurakuntasalissa. Yhdessäoloa ja keskustelua vapaaehtoisen piirin vetäjän johdolla. Korso-messu to 11.11. klo 18.30 Ilkka Luukka. Kari Kuulan luento to 11.11. klo19 seurakuntasalissa. Mitä väliä on ihmisellä näin suuressa maailmankaikkeudessa? Ja mikä on elämän tarkoitus? Johdatus luomisuskon ihmeisiin. Messu – herättäjän kirkkopyhä su 14.11. klo 10. Minna Ruuttunen, Mari Mäkelä, Noora Hultin. Kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat. Kylväjäpiiri su 14.11. klo 15–17 Kotkansiivessä. Seurakunnan seniorit to 18.11. seurakuntasalissa. Ikäkuulo: tietoa ja tukea, Kuuloliiton asiantuntija Johanna Juola. Sururyhmä on vertaistukiryhmä sinulle, joka olet toipumassa läheisen kuolemasta. Voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi läheisen kuolemasta toisten surevien kanssa. Sururyhmä kokoontuu to 11.11. klo 17, su 14.11. klo 11.30, su 21.11. klo 17 ja to 25.11. klo 17 Korson seurakuntakeskuksen alakerran kokoontumistiloissa. Ryhmäläisiä kutsutaan mukaan myös ennen tai jälkeen kokoontumista olevaan yhteiseen messuun Korson kirkkoon. Tarjolla kahvia ja teetä sekä pientä suolaista. Ryhmään tullessa läheisen menettämisestä on hyvä olla kulunut vähintään neljä kuukautta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 6.11. mennessä. Diakoniapastori Mari Mäkelä p. 050 511 1783 mari.makela@evl.fi, diakoni Jaana Jurvanen p. 050 599 9068 jaana.jurvanen@ evl.fi

VERKOSSA Virtuaalikahvila ke 10.11. ja 17.11. klo 9–10 Aamukahvit kotona, juttuseura netissä. Tämä ryhmä on sinulle, joka haluat osallistua ryhmään omasta kodista käsin. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–18.11.

Ryhmässä on kullakin kerralla vierailija, esim. kaupunginmuseon työtekijä esittelee museota ja heidän tarjontaansa. Kaupungin lähiluonto-opas vierailee myös ja kertoo mahdollisista retkikohteista. Ryhmä kokoontuu neljänä keskiviikkona marraskuussa. Lähetämme sinulle sähköpostitse liittymislinkin, josta pääset osallistumaan. Lainaamme myös tarvittaessa tablettia, jolla pääset osallistumaan. Jos nettiryhmät ovat sinulle uusi asia, opastamme mielellämme. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Pia Olkkonen, p. 050 322 6560.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11. Hauska ja jännittävä aikuinenlapsi pöytälätkäkerho starttaa tiistaisin 9.11. Kirkon kulman tiloissa klo 16–17.30.Mukaan voi tulla kaikenikäisiä! Eli lapset (yli 7v) ja vanhemmat tervetuloa! Vetäjänä toimii aikuinen kilpapelaaja ja nuorisotyönohjaaja Tomi Uimonen. Ilmoittaudu mukaan seurakunnan nettisivuilla Korson seurakunta / kouluikäiset.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 4.11., 11.11. ja 18.11. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 9.11. ja 16.11. klo 9–11.30. Senioripiiri ke 10.11. klo 10–11.30. Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot:

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2021

Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370, Katri Uutela 050 436 7712.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Kirkkomuskarit torstaisin kirkon päiväkerhohuoneessa, klo 10 Kirkkomuskari 0–1-vuotiaille ja klo 10.30 Kirkkomuskari koko perheelle. Kirkkomuskarin ohjaajana toimii Sini Nikku. Ei ennakkoilmoittautumista. To 18.11 kirkkomuskari peruttu. Torstaitupa to 4.11. ja 18.11. klo 11.30–13.30. Uutta toimintaa senioreille joka toinen torstai: ruokailu, henkilöhaastattelu, lauluhetki ja kahvit. Ruoka + kahvi 5 e. 4.11. Paula Raitis kertoo Merimieskirkon työstä ja Kieku & Kaiku–orkesteri laulattaa merihenkisiä lauluja. 18.11. Jaakko Hietikko kertoo oopperalaulajan työstä, sekä laulaa ja laulattaa. Raamattu– ja rukouspiiri to 4.11. klo 13–15 kerhohuone 2. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 6.11. klo 15. Puhe Katri Uutela, Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja kanttorit Sirkku-Liisa Niemi ja Anssi Pyykkönen. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä heidän muistolleen. Kirkon yläpihan ristin juureen voi tuoda kynttilän omaisten muistolle. Tilaisuuden jälkeen kahvit. Messu su 7.11. klo 10. Seppo Paulasaari, Sirkku-Liisa Niemi. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Lasten oma kirkkohetki päiväkerhohuoneessa. Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Yläovet auki maanantaisin klo 16–17. Iltapalaa turvallisesti turvavälein. Kysele lisää Kaisalta p. 044 422 0391. Kirkon leivontapuuhakerho 1–6. lk maanantaisin ja tiistaisin klo 18–20 ala–aula / vapaiden kerhopaikkojen kysely susanna.rinne@ evl.fi. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen. Pala Raamatusta –ilta, yhteisen tehtävän äärellä. Ke 10.11. klo 18–19.30. Päivi Peittola. Myös Teamsissa, pyydä linkki: paivi. peittola@evl.fi. Messu su 14.11. klo 10. Katri Uutela, Anssi Pyykkönen. Vauvagospel–lattarit ja perheolkkari ti 16.11. klo 10 ja 11. Tule mukaan tanssimaan vauvalattareita. Tapahtuma on vauvoille noin 0–2-vuotiaille, mutta isot sisaruk-

set ovat myös tervetulleita mukaan. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja Anna-Maria Kärkkäinen p. 044 4220 314.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Lasten oma päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilmoittautuminen Petri p. 050 573 6328. Seniorikahvila ma klo 13–15. Aihe: 8.11. Mitä on olla maahanmuuttajana Suomessa. Lisätietoja Irene p. 050 573 6329. Perheolkkari Asolassa tiistaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Ti 16.11. Perheolkkari peruttu. Omaishoitajien keskusteluryhmä ti 9.11. klo 13–15. Lisätietoja Irene p.050 573 6329. Asolan rukouspiiri keskiviikkoisin klo 9–11. Rukoillaan seurakunnan alueen ihmisten ja asioiden puolesta. Mukana Päivi Lee ja Tuovi Lehtinen. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e / kerta. Lisätietoja Irene p. 050 573 6329. Asolan leivontapuuhakerho 1–6. lk keskiviikkoisin klo 18–20. Vapaiden kerhopaikkojen kysely susanna.rinne@evl.fi. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18. Kudotaan ja virkataan yhdessä. Kipuryhmä ti 16.11. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Aihe: Ravinto ja kipu Lisätietoja Irene p. 050 573 6329. Naisten päihteettömyyteen tukeva ryhmä to klo 13–14.30. Aihe: 4.11. Mielenterveyden vahvistaminen. Aihe: 18.11. ruokailutottumukset. Lisätietoja Irene p. 050 573 6329. Asolan arabiankielinen työ. Tiedustelut Daniel Aghot p. 040 148 8282.

MUUALLA Toivoa naisille –ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 18–19.30 parillisilla viikoilla Lampirannalla, osoitteessa Tertunkuja 4b.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi

tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tikkurila@evl.fi. Tarvittaessa voit tulla päivystykseen ilman ajanvarausta ti klo 10–11.30 (Asematie 12A). Käytäthän maskia ja tulet vain terveenä.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on remontin vuoksi kiinni 20.9.– 14.11.2021. Pyhäinpäivän mehutarjoilu la 6.11. klo 16–18 hautausmaalla kävijöille. Löydät seurakunnan mehupisteen kellotapulin takaa. Paikalla on myös diakoniatyöntekijä, jonka kanssa mahdollisuus keskusteluun.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3 Vox Silentii –laulumeditaatio pe 5.11. klo 17. Lepoa ja virkistystä väsyneille. Tervetuloa laulamaan, kuuntelemaan, hiljentymään ja keskittymään. Meditaatiohetki on ilman puhetta. Surun ja lohdun säveliä –konsertti la 6.11. klo 18, kanttori Samppa Laakso soittaa siunaustilaisuuksien musiikkia. Vapaa pääsy.

RUSKEASANNAN KAPPELI Ruskeasannantie 5 Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 6.11. klo 16, Johanna Jakonen, Samppa Laakso. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana Ruskeasannan hautausmaalle haudattujen evankelisluterilaisten seurakuntien jäsenten nimet.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma– pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 044 4220 480. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18 (ei la 6.11. pyhäinpäivän vuoksi). Junnuolkkari kaikille 7–14-vuotiaille tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13–16 Vehkapolun kerhotilalla (Vehkapolku 10). Läksyjen tekoa, ohjattua toimintaa tai vain oleilua kavereiden kanssa avoimessa olotilassa. Junnuolkkarissa tarjolla myös välipala. Toiminta on täysin maksutonta. Lisätietoja Julia

Sundvikilta p. 050 5269 401. Hengitän hiljaisuutta –aamuhetket to 4.11., to 11.11. ja to 18.11. klo 7.45–8.15. Torstaisin aamussa hiljennytään rukouksen ja Sanan äärelle. Päivämusiikkia kirkkosalissa to 4.11. klo 12, Terje Kukk soittaa flyygelillä musiikkia elokuvista. Vapaa pääsy. Global Action–Paremman maailman puolesta -ryhmä to 4.11. ja to 18.11 klo 18. Suomen Lähetysseuran Global Action -toiminta sopii heille, joiden sydän sykkii globaalille oikeudenmukaisuudelle, yhteisölliselle toiminnalle ja ympäristölle. Ryhmässä tutustutaan Lähetysseuran työhön ja laatikkoviljelyyn sekä ideoidaan yhdessä ravintolapäiviä, siivouspäiviä, liikunta- ja käsityötempauksia tai muita tapahtumia SLS:n kohteiden hyväksi maailmalla. Meditatiivinen iltamessu to 4.11. ja to 18.11. klo 20 Iltamessun etkot teekupin äärellä klo 19 seurakuntasali Voimassa. Yhteisöllisesti toteutetun iltamessuhetken sisältöä ovat rukous, Sana, voimaannuttavat yhteislaulut ja mahdollisuus yhteiseen hiljentymiseen. Halutessasi voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi tuleviin hetkiin iltamessun yhteydessä. Messuporukka etsii erityisesti säestystaitoisia vapaaehtoisia mukaan! Mikäli haluat tulla soittamaan joissakin torstai-illan messuissa, ota yhteys messupappiin: mirka.harkonen@evl.fi. Perhepäivä pe 5.11. ja pe 12.11. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e/ perhe ja tarjoilu ilman keittoa 2 e/ perhe. Laulupiiri pe 5.11. klo 15.30, Terje Kukk ja pe 12.11. klo 15.30, Samppa Laakso. Lauluyhtye Version konsertti pe 5.11. klo 18, Manuel Cardoson Missa pro defunctis (Requiem). Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Kristiina Kartano, Samppa Laakso. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 6.11. ja 13.11. klo 15. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 6.11. klo 17.30, Veikko Karhumaa, Terje Kukk, Iina Katila, Meiju Riihelä. Tilaisuudessa luetaan tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä kuolleiden Tikkurilan seurakunnan jäsenten nimet. Kirkossa kuullaan Urmas Sisaskin Eesti missa Vantaan seurakuntien kamarikuoron esittämänä. Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 6.11. klo 19, Veikko Karhumaa, Terje Kukk, Iina Katila, Meiju Riihelä. Tilaisuudessa luetaan toukokuun alun jälkeen kuolleiden Tikkurilan seurakunnan jäsenten nimet. Kirkossa kuullaan Urmas Sisaskin Eesti missa Vantaan seurakuntien kamarikuoron esittämänä.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–18.11.

Messu su 7.11. klo 10, Jaakko Hyttinen, Hanna Raunu, Terje Kukk. Messussa esiintyy Laurin laulajat. Kirkkokahvien jälkeen Herättäjäyhdistyksen siioninvirsiseurat. Lastenkirkko su 7.11. ja su 14.11. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Ystävämessu su 7.11. klo 16–17.30, Jaakko Hyttinen, Seppo Paulasaari, Samppa Laakso. Viikkomessu ma 8.11. ja ma 15.11. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Lounas kirkon ala-aulassa ma 8.11. ja ma 15.11. messun jälkeen klo 12–13.30. Tervetuloa! Erityisruokavalioita emme valitettavasti pysty huomioimaan. Vauvakahvila ma 8.11. ja 15.11. klo 12.3–14.30. Israel-piiri ma 8.11.klo 18.30. Lähetyksen päiväpiiri ti 9.11. klo 13. Vieraana Tikkurilan seurakunnan nimikkolähetti, lähetyslentäjä Jarkko Korhonen (MAF). Kokoushuone Usko, 2. krs. Hengitän hiljaisuutta–aamuhetket ke 10.11. ja ke 17.11. klo 7.45– 8.15. Keskiviikkoisin aamussa kaikille sopivia levollisia liikkeitä. Mielen hiljentyessä avaudumme Pyhän läsnäololle ja rukoukselle. Kohtaamispaikka ke 10.11. klo 10–12, Vehkapolun kerhotila. Tule rohkein mielin avoimeen kohtaamispaikkaan. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Tarjolla kahvia ja teetä. Suomen kirkkourkuja kartoittava webinaari to 11.11. klo 14–15.30. Mukaan voi liittyä paikan päällä tai virtuaalikirkko.fi-nettialustalla, osoitteessa https://bit.ly/urut2050 Urut 2050, Rakkaudesta urkuihin -konsertti to 11.11. klo 18. Kaikille urkujen ja urkumusiikin rakastajille avoin hybriditapahtuma. Keskustelua uruista ja kirkkoarkkitehtuurista. Klo 18.30 alkavassa konsertissa uuden soittimen mahdollisuuksia pääsevät esittelemään nuoret urkurit Jimi Järvinen, Arttu Selonen ja Aleksanteri Wallius. URUT2050-tapahtuman järjestäjät Kirkkopalvelut ry, Suomen Kanttori-urkuriliitto ry, Urkurakentamo Veikko Virtanen ry ja Tikkurilan seurakunta. Vapaa pääsy. Konserttia on mahdollista seurata myös etänä: https://bit.ly/urut2050 Messu su 14.11. klo 10, Maria Koukkari, Meiju Riihelä, Iina Katila. Sävelten kehässä -konsertti su

Perhekerho ti 9.11. ja ti 16.11. klo 9.30–11.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 8.11. ja ma 15.11. klo 9.30–11.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 11.11. klo 18.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Elämän veden virta -rukouspiiri ma 15.11. klo 17.30. Jumalan sanan tutkimista ja yhteistä rukousta. Uusi rukouspiiri kokoontuu jatkossa Ylästössä joka toinen maanantai. Perhekerho ti 9.11. ja ti 16.11. klo 9.30–11.

VERKOSSA

KIRKKO VANTAALLA Kyrkan i Vanda

14.11. klo 18. Matti Rankalan sävellyskonsertti. Akateeminen saksofonikvartetti, Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, Silja Lassila ja Heikki Vehmanen, jouset, Kari Jerkku ja Iina Katila, urut, Säde Erkkilä ja Risto-Matti Marin, piano. Yksinlaulu Jussi Miilunpalo, Satu Jussila, Anna Nuolivaara ja Petri Tikka. Kuoro Brevis Nova -kamarikuoro, johtajana Matti Rankala. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Konsertin kesto 2 tuntia, sisältää väliajan. Sansan medialähetyspiiri ma 15.11. klo 18. Hengitän hiljaisuutta–aamuhetki ti 16.11. klo 7.45–8.15. Tiistaisin aamuhetkessä on rauhaa ja mietiskelyä. Voit tulla ja viipyä oman aikataulusi mukaisesti. Nautimme hiljaisuudesta ja rauhasta, annamme ajatustemme asettua. Hengähdämme. Sukkelat sukankutojat ti 16.11. klo 10. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun katastrofityön hyväksi. Voit myös neuloa kotona. Seurakunta tarjoaa langat. Tikkurilan eläkeläiskerho ti 16.11. klo 13, ohjaa Pirkko Yrjölä. Vieraana geriatri Marja Manninen-Ollberg: ”Mistä iloa ikääntymiseen?” Omalla äänellä -lauluryhmä ti 16.11. klo 17.30–19, Terje Kukk.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 17.11. klo 13. Sinkkujen suunnittelupalaveri ke 17.11. klo 18–19. Tervetuloa uudet ja vanhat tutut suunnittelemaa perjantain sinkkuiltaa yli 40-vuotiaille. Päivämusiikkia kirkkosalissa to 18.11. klo 12, Anders Ekberg soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä, Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 kahvilan aukioloaikoina. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Perhepäivä ma 8.11. ja 15.11. klo 9–14. Aamupala-tyyppinen tarjoilu 2 e/perhe. Kerho isille ja lapsille ti 9.11. ja ti 16.11. klo 17.30–19. Mukavaa yhteistä tekemistä isille ja lapsille. Rukouspiiri ke 10.11. ja ke 17.11. klo 18. Naisten lenkkisauna to 11.11. klo 18.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo

www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

MUUALLA Malminiityn eläkeläiskerho ma 8.11. klo 13 Malminiityn kerhohuoneella Malminiityntie 16 b. Lähetysja kansainvälisen työn sihteeri Mari Chaulagai kertoo ajankohtaisia kuulumisia.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys:

Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Yhteinen seniorikerho torstaisin klo 13.30–15. Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 10. Papit Maari Santala, Oili Karinen, kanttori Ritva Holma. Messu su 7.11. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Tuula Paasivirta, kanttori Ritva Holma. Siioninvirsiseurat su 7.11. klo 14. Puhujina Anna-Liisa Alavuotunki, Antti Isopahkala, Kari-Pekka Kinnunen, Anni Pesonen. Friends’ Cafe su 7.11. klo 15–18. Pyhäinpäivän mietteitä. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty. Toivoa naisille ma 8.11. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Kristillisen meditaation ilta ma 8.11. klo 18. Hengähdämme ja rukoilemme kristillisen meditaatioperinteen hengessä. Viivymme Jumalan läsnäolossa. Johdattelu aiheeseen, virikepuhe, meditaatio ja yhteinen jakaminen. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Me Kynät -kirjoittajaryhmä ti 9.11. klo 17. Miesten raamattupiiri ti 9.11. klo 18.30. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 10.11. klo 10. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Kylväjän lähetysilta ”Yhdessä eteenpäin” ke 10.11. klo 17.30. Kristittynä tämän päivän Kiinassa. Illan aluksi tarjoilua. Sururyhmä to 11.11. klo 17.30–19. Surun kanssa eteenpäin. Ryhmä kokoontuu torstaisin 9.12. asti. Ilm. diakoniapappi Laura Sydänmaanlakka, laura.sydanmaanlakka@evl. fi, p. 050 381 6353. Isänpäivän ystävämessu – Friendship Mass su 14.11. klo 10. Huom! kellonaika. Papit Mark Saba, Kristiina Hyppölä, kanttori Ritva Holma. Suomen- ja englanninkielinen. Kirkkokahvit. Taidemusiikkituokiot vauvoille ja taaperoille ma 15.11. klo 9 ja 10. Osa Vantaalla järjestettävää Kukkuu! -festaria. Maksuton. Raamattupiiri ma 15.11. klo 13. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–18.11.

Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 15.11. klo 17.30. Israel-piiri ti 16.11. klo 18. Vieraana työntekijämme Kreikasta.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Pyhäinpäivän iltakirkot la 6.11. klo 16 ja 18. Papit Laura Sydänmaanlakka, Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen, Kivistön kirkon kuoro. Klo 16 tilaisuudessa luetaan syyskuussa 2020 - helmikuussa 2021 kuolleiden Vantaankosken seurakunnan jäsenten nimet, klo 18 maalis-syyskuussa 2021 kuolleiden nimet. Jokaiselle sytytetään kynttilä. Tilaisuuksien jälkeen sisäpihalla kuumaa mehua ja mahdollisuus keskustella seurakunnan työntekijöiden kanssa. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tervetuloa iloiseen seuraan päiväkahville ja tekemään käsitöitä! Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-vuotiaiden ryhmä, klo 18–19 yli

9-vuotiaiden ryhmä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton. Kivistön kirkon brunssi la 13.11. klo 11, 12 ja 13. Kasvissosekeittoa ja muita syksyisiä makuja runsaasti ja monipuolisesti, pääosin vapaaehtoisvoimin valmistettuna. Hinta 10 e/aikuinen, 5 e/3 v. täyttänyt lapsi. Kattauksia kolme: klo 11, 12 ja 13. Tied. Aki Kekkonen, p. 040 354 7979. Kivistömessu ma 15.11. klo 19. Nuoren seurakunnan veisujen konserttimessu. Etkot ja iltapalaa klo 18 alk. Rukous- ja raamattupiiri ti 16.11. Klo 17.30 rukouspiiri, klo 18.30 raamattupiiri. Miesten saunailta ke 17.11. klo 18–21.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta. Messu su 14.11. klo 12. Papit Tuula Paasivirta, Maari Santala, kanttori Iisakki Seppä.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15.

Elämänkaari

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Raamattupiiri ti 9.11. klo 13. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Lukupiiri ke 10.11. klo 16. Miestenpiiri ma 15.11. klo 18.30. Emil Anton: Paavi Franciscuksen Galatalaiskirjeen selitys. Taidemusiikkituokiot vauvoille ja taaperoille ti 16.11. klo 9 ja 10. Osa Vantaalla järjestettävää Kukkuu! -festaria. Maksuton. Martinlaakson lähetyspiiri ti 16.11. klo 19. Diakoniapastori Laura Sydänmaanlakka: Kuinka lähdin seurakuntaan töihin ja mitä ajattelen lähetystyöstä.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

MUUALLA Tilaa ja nouda jouluherkkuja. Tilaus pe 19.11. menn. maria.jarviniitty@evl.fi, p. 050 512 1168. Nouto Myyrmäen kirkon pihalta, Uomatie 1, la 27.11. klo 14–16. Lisätiedot: vantaankoskenseurakunta.fi. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyr-

Tuula Marja Ilona Härkönen 81 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Tiitus Seppo Mattias Salmi, Jasper Samuel Taurén, Niilo Olavi Paju, Viljami Tapio Hartikainen, Otso Arvid Viljami Riutta. Hautaan siunattu Saimi Annikki Pakkala 36 v, Taisto Johannes Sorjonen 80 v, Keijo Sakari Kuokkanen 75 v.

REKOLAN SEURAKUNTA

HAKUNILAN SEURAKUNTA

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Kastettu Beea Saskia Vivianna Farin-Vitikainen, Jean Kaial, Sofie Ella Kulmala, Tinni Isla Tuulikki Risku. Hautaan siunattu Aila Ellen Lankinen 91 v, Maja-Lisa Maurinsalo 87 v, Ritva Anneli Salminen 77 v, Anja Irmeli Eriksson 70 v.

Kastettu Martti Edwin Ilmari Kivelä, Emma Alisa Kärnä, Jere Samuli Ahonen, Eelis Kristian Katajala, Eino Kaarle Juhani Lindström, Saija Yiai Kumlin, Ragnar Hjalmar Yixin Kumlin. Hautaan siunattu Markku Kalevi Kemppainen 53 v,

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2021

Kastettu Anthony Richard Allan Lindeman, Eerik Iivo Matias Kavén, Matilda Vilhelmiina Riihonen, Oiva Juha Herman Kiiski. Hautaan siunattu Sami Erik Wahlström 53 v, Aino Kaarin Pekola 86 v, Irja Marjatta Joiniemi 88 v, Maire Unervo Vuorinen 91 v, Juhani Martti Salosaari 88 v, Marja Liisa Sormunen 81 v.

mäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6.

VERKOSSA Isänpäivän ystävämessu – Friendship Mass su 14.11. klo 10. Papit Mark Saba, Kristiina Hyppölä, kanttori Ritva Holma. Suomen- ja englanninkielinen. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må-fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Venni Ensio Hytönen, Lucas Henrik Ricardo Saarinen, Seela Aarna Järvi, Eemil Aleksi Palander, Juho Daniel Leinonen, Viivi Sofia Saarreharju, Aatos Johannes Kajander, Kaius Johannes Julkunen, Serafina Katrin Leila Salo, Jare Vincent Gallo, Hilma Elsa Olivia Peltoniemi-Johansson, Laura Linda Johanna Lindström, Sofie Maria Kallberg, Anton Oliver Kinnunen, Luka William Nurmi, Rita Elisabeth Savolainen. Hautaan siunattu Rauha Sofia Eskola 97 v, Juha Olavi Sandqvist 84 v, Heikki Tapio Pekonen 83 v, Pirkko Sinikka Rusanen 82 v, Aatto Juhani Kettunen 78 v, Eero Aleksi Ratilainen 75 v, Mirjami Kaarina Aalto 69 v, Timo Mikael Nieminen 59 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Viljo Johannes Nyman, Alma Aava

Diakonimottagning to kl. 10–11.30

DICKURSBY KYRKA/PÅ NÄTET Statuinsv. 12a Högmässa 7.11 och 14.11 kl. 12, 7.11 blir högmässa. Följ med coronarestriktionerna i kyrkan på vår hemsida www.vandasvenskaforsamling.fi Ungdomskväll onsdagen 10.11 och 17.11 kl.18 Konfiramtion för Houtskär 1, Lö 13.11 kl. 12 Himmelverkstad Sö 14.11 kl 13. Kom och pyssla ihop en vacker himmel. Församlingen bjuder på kaffe och tilltugg. Verkstaden passar för 15 år och uppåt. Anmäl dig med senast den 8.11 till Heidi Salminen tfn 050 330 1828.

S:T LARS KAPELL Prästgårdsgränden 3 Stilla musik Lö 6.11 kl. 15 med A. Ekberg Gudstjänst till de dödas minne Lö 6.11 kl. 16 med K. Willis och A. Ekberg

MYRBACKA VIRTA-KYRKA Råtorpsvägen 8 S:t Martins kretsen på tisdagen 16.11 kl.13 i Virta-kyrka i Aalto rummet. Kaffe med dopp, andakt och samtal.

Emilia Anttila, Sebastian Ensio Kuparinen, Lilja Aurora Rossi, Valentina Isabella Lehtinen, Iivo Evald Salavuori, Henri Antero Tuovila, Oliver Viljami Okkonen, Eemi August Leivo. Hautaan siunattu Hilkka Lea Laaksonen 98 v, Kerttu Maria Räsänen 95 v, Ritva Annikki Leppänen 83 v, Ulla Tarja Inkeri Kylkilahti 74 v, Jarmo Tapio Lähteenmäki 63 v, Keijo Vilhelm Ahtola 93 v, Veikko Antero Malinen 85 v, Ritva Aallotar Mäkeläinen 85 v, Ylermi Johannes Lappeteläinen 81 v, Anja Kaarina Sääksberg 76 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döda Bengt EugenTörnqvist 80 år. Döpta Livia Sienna Viola Lindholm, Wia Skye Irene Gädda, Armando Terno Dimitri Schwartz, Ruudolf Arthur Wiljam Sorsa.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–18.11. FOLKHÄLSANHUSET I DICKURSBY Vallmovägen 28 Dickursbykrets på onsdagen 17.11 kl.14 Anders Ekberg är med och medverka. Välkommen alla!

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 p. 040 357 9255 retriitit.vantaa@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE

Viittomakielinen messu su 7.11. klo 13 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Vaku ry:n seniorikerho ma 8.11. klo 12–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Viittomakielinen perhekerho pe 12.11. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo.

International Friends’ Cafe Sun 7th Nov 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Thougts about All Saints’ Day. A gathering to discuss about different life topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available. Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Fathers’ Day Friendship Mass Sun 14th Nov 10 AM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Attention the time! Warm and welcoming church service. You can participate or assist in the Mass. Prayer has a central role. Hymns and songs are from all over the world in different languages. In Finnish and English. Coffee & tea after the Mass. Join the Message Bible study club! The group will gather at Tikkurila Church, Stationsvägen 12, l at 24 pm on Thursdays 25.11 In the meetings we study the Eugene Peterson´s Bible parafrase, discuss the theme of the day and pray. Sign up for the Bible study group by the 24th of September to Heidi Salminen at: 050 330 1828. Asolan arabiankielinen työ. Tiedustelut Daniel Aghot p. 040 148 8282.

Sururyhmissä on tilaa kaikille tunteille JOKAISEN SURU on ainutkertainen, mutta sen jakaminen voi auttaa eteenpäin. Seurakuntien sururyhmissä on tilaa itkeä, kysellä, vihata ja myös nauraa, kun sen aika on. Ryhmissä voi keskustella muiden läheisensä menettäneiden kanssa kuolemaan ja suruun liittyvistä tunteista, kokemuksista ja ajatuksista. Sururyhmät auttavat parhaiten, jos läheisen kuolemasta on ryhmän alkaessa kulunut noin neljä kuukautta. Sururyhmiä ohjaavat diakoniatyöntekijät ja papit. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Ryhmiin ei tavallisesti oteta uusia jäseniä aloituksen jälkeen. Jos sururyhmään osallistuminen tuntuu vieraalta, mutta olisi tarve saada keskustella läheisen menetyksestä luottamuksellisesti, on mahdollisuus soittaa päivystävälle papille. Vantaan seurakuntien päivystävien pappien numerot ja päivystysajat löytyvät osoitteesta www.kirkkovantaalla.fi ja jokaisen seurakunnan omilta verkkosivuilla.

ISTOCK

Pakarituvalla yhdessä ke 10.11. ja 24.11. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Tervetuloa Pakarituvalle tapaamaan vanhoja tuttuja ja tutustumaan uusiin ystäviin kahvikupin äärellä. Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai lähteä välillä kimppakävelylle klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin, jossa on mukana pieniä hiljentymishetkiä. Mukana tuvalla ja kävelyllä Marja Leena ja Terhi. Liikenneyhteydet tuvalle: Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemalta kulkee bussi nro 571, jonka pysäkki on kirkon kohdalla. Joen rantaa yhdessä ke 17.11. klo 13–15.30, Heurekan puisto. Tiedepuisto 1, Vantaa. Kävelemme Keravan joen varrella. Voit valita matkaksi n. 2, 4 tai 6 km matkan. Heurekassa on kahvila-ravintola. Liikenneyhteydet Heurekaan: I, K, P, T, R, D ja Z Junalla Tikkurilan asemalle (VO612), Ratatie 11, Vantaa, josta 650 m kävelymatka Heurekan pihalle. Oppaat ovat vastassa asemalla Ratatien puolella sekä Heurekan pihalla. Ilmoittautumiset Terhi Suonsivulle p. 050 381 8758 tai terhi.suonsivu@evl.fi. Kaamoslaulut Kirkonkulmassa pe 19.11. klo 15–16.30, Kirkkokatu 1 Espoo. Tule mukaan laulamaan iloa ja valoa kaamoksen keskelle. Syksyisiin ja muihin säveliin kuljemme kanttori Katja Kankaan johdolla. Tiedustelut Ritva Aarniolta p. 040 734 7715 tai ritva.aarnio@ evl.fi. Adventin viettoa Pakarituvalla la 27.11. klo 13–16, Kuriiritie 1, Vantaa. Tervetuloa ulkoilemaan, juomaan, lämmintä ja laulamaan adventtilauluja klo 13–14 kirkkomaan lähellä. Klo 14–16 pientä syömistä ja yhdessäoloa tuvalla. Ilmainen meno-paluu -kuljetus klo 12.30 Mikonkadun turistipysäkiltä, paluu samaan paikkaan noin klo 16.30. Ilmoittautumiset Marja Leena Kalliolle p. 09 2340 2549 tai marjaleena.kallio@evl.fi tai Terhi Suonsivulle p. 050 381 87 58 tai terhi. suonsivu@evl.fi. pe 12.11 mennessä.

VIITTOMAKIELISILLE

LOTTA NUMMINEN

Sururyhmiä Vantaan seurakunnissa Hakunilan seurakunta Sururyhmä alkaen to 11.11. klo 15. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa torstaisin klo 15– 16.30 Hakunilan kirkolla, Hakunilantie 48. Ryhmään ilmoittaudutaan 5.11. mennessä. Ilmoittautuminen ja lisätietoja diakoni Mirja Jalo p. 050 560 5693, mirja.jalo@evl.fi tai pappi Tiina Palmu p. 050 356 5715, tiina. palmu@evl.fi. Hämeenkylän seurakunta Sururyhmä alkaen ti 9.11. klo 18. Ryhmän vetäjät ovat pastori Jaakko Kara ja diakoniatyöntekijä Anne Puumala. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa Café Pähkinässä, Lammaskuja 2 A. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anne Puumala p. 050 367 5743 tai anne.puumala@evl.fi. Korson seurakunta Sururyhmä alkaen to 11.11. klo 17. Muut kokoontumispäivät su 14.11. klo 11.30, su 21.11. klo 17 ja to 25.11. klo 17 Korson seurakuntakeskuksen alakerran kokoontumistiloissa, Merikotkantie 4. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 6.11. mennessä diakoniapastori Mari Mäkelä p. 050 511 1783 mari.makela@evl. fi tai diakoni Jaana Jurvanen p. 050 599 9068 jaana.jurvanen@evl.fi.

Rekolan seurakunta Seuraavan kerran sururyhmä alkaa tammikuussa 2022, jos ilmoittautuneita on riittävästi. Ilmoittaudu ryhmään 5.1.2022 mennessä jättämällä soittopyyntö kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 tai sähköpostilla diakonia.rekola@evl.fi. Tikkurilan seurakunta Sururyhmä to 11.11. klo 17. Ryhmä kokoontuu torstaisin kuusi kertaa Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Ilmoittautuminen pastori Annaelina Mäkilampi p.050 523 6308 tai annaelina.makilampi@evl.fi. Myös keväällä kokoontuu kaksi ryhmää: pe 21.1. alkaen päiväryhmä klo 14 ja to 3.3. alkaen iltaryhmä klo 17. Ilmoittautumiset kuten edellä. Vantaankosken seurakunta Sururyhmä to 11.11. klo 17.30–19. Ryhmä kokoontuu torstaisin 9.12. asti Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpantie 8. Ilmoittautumiset diakoniapappi Laura Sydänmaanlakka, laura.sydanmaanlakka@evl.fi, p. 050 381 6353. Myös keväällä kokoontuu kaksi ryhmää 2.–30.3. ja 27.4.–25.5.2022. Ilmoittautumiset kuten edellä.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–18.11.

Kirkoissa soi EEVA AIRAKSINEN

TORSTAINA 4.11. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kanttori Terje Kukk soittaa elokuvamusiikkia. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 5.11. Vox Silentii –laulumeditaatio klo 17 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Lepoa ja virkistystä väsyneille. Tervetuloa laulamaan, kuuntelemaan, hiljentymään ja keskittymään. Meditaatiohetki on ilman puhetta. Lauluyhtye Version konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Manuel Cardoson Missa pro defunctis (Requiem). Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Valoon päin -iltakirkko Kari Tapion lauluin klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Iltakirkon musiikki koostuu Kari Tapion omista ja hänen tunnetuksi tekemistään lauluista kuten Kuin taivaisiin, Olen kuullut on kaupunki tuolla, Myrskyn jälkeen. Iltakirkossa nautitaan myös ehtoollinen. Pappina Tuomo Kahenvirta. Muusikot Tuomas Heikkilä, Jussi Keltakangas, Joni Rajamäki, Johannes Kortelainen ja Jakke Saarinen.

LAUANTAINA 20.11. Before We Say Goodbye ‒ HowManyMothers -lauluyhtyeen 20-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Konsertissa mukana helmiä vuosien varrelta ja myös uusia säveliä. Juhlakonsertti on viimeinen, jossa on mukana yhtyeen pitkäaikainen johtaja Anne Viljamaa-Harju. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 6.11. Surun ja lohdun säveliä -konsertti klo 18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Kanttori Samppa Laakso soittaa siunaustilaisuuksien musiikkia. Vapaa pääsy.

HowManyMothers-yhtye juhlii 20-vuotista laulutaivalta ja konsertoi Vantaalla marraskuussa.

TORSTAINA 11.11.

SUNNUNTAINA 14.11.

Urut 2050, Rakkaudesta urkuihin -konsertti klo 18.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Konsertissa uuden soittimen mahdollisuuksia pääsevät esittelemään nuoret urkurit Jimi Järvinen, Arttu Selonen ja Aleksanteri Wallius. Vapaa pääsy. Keskustelua uruista ja kirkkoarkkitehtuurista klo 18 alkaen. Konserttia on mahdollista seurata myös etänä: https://bit.ly/ urut2050

Sävelten kehässä -konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Matti Rankalan sävellyskonsertti. Akateeminen saksofonikvartetti, Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, Silja Lassila ja Heikki Vehmanen, jouset, Kari Jerkku ja Iina Katila, urut, Säde Erkkilä ja Risto-Matti Marin, piano. Yksinlaulu Jussi Miilunpalo, Satu Jussila, Anna Nuolivaara ja Petri Tikka. Kuoro Brevis Nova -kamarikuoro, johtaja-

na Matti Rankala. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Konsertin kesto 2 tuntia, sisältää väliajan.

MAANANTAINA 15.11. Taidemusiikkituokiot vauvoille ja taaperoille klo 9 ja 10 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8 ja ti 16.11. klo 9 ja 10 Martinristissä, Martinpolku 2 C (sisäänkäynti Martinlaaksonpolulta). Osa Vantaalla järjestettävää Kukkuu!-festaria. Maksuton.

TIISTAINA 16.11.

SUNNUNTAINA 21.11.

Taidemusiikkituokiot vauvoille ja taaperoille klo 9 ja 10 Martinristissä, Martinpolku 2 C (sisäänkäynti Martinlaaksonpolulta). Osa Vantaalla järjestettävää Kukkuu! -festaria. Maksuton.

Before We Say Goodbye ‒ HowManyMothers -lauluyhtyeen 20-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Konsertissa mukana helmiä vuosien varrelta ja myös uusia säveliä. Juhlakonsertti on viimeinen, jossa on mukana yhtyeen pitkäaikainen johtaja Anne Viljamaa-Harju. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 18.11. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kanttori Anders Ekberg soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa Torstaina 4.11. Fauré: Requiem klo 19 Helsingissä Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Akateeminen Laulu, kamarikuoro Murtosointu, solisteina Laura Murto ja Juhana Kotilainen, Pekka Suikkanen, urut. Liput 25/15 e Holvi.com/shop/Murtosointu ja ovelta.

Sunnuntaina 7.11.

Brahms: Ein deutsches Requiem klo 15 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsingin Filharmoninen kuoro ja Manifestum, solisteina Marjukka Tepponen ja Juha Kotilainen. Tuomas Juutilainen ja Jari Koivistoinen, piano, Tuomo Lassila, patarummut. Liput 25 e Lippu.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2021

Torstaina 11.11.

Brahms: Ein deutsches Requiem klo 18 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Suomalainen Kamarikuoro, solisteina Elina Rantamäki ja Toni Hintsala, Pekka Suikkanen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Mozart: Requiem klo 19 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Kallion Kantaattikuoro ja Kallion Kapelli, solisteina Mari Palo, Monica Groop, Christian Juslin ja Elja Puukko. Liput 18 e Kallionkantaattikuoro.fi ja 20 e ovelta.

Sun aika mennä on klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Janna Paasosen säveltämät ja sanoittamat surun ja lohdun laulut ovat syntyneet oman lapsen kuoleman jälkeen. Janna Paasonen laulu, Matti Paatelma piano, Anssi Växby basso, Harri Lehtonen rummut, Jousikaiku-kvartetti: Pasi Eerikäinen viulu, Laura Airola viulu, Mauri Kuokkanen alttoviulu ja Riikka Lampinen sello. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 5/10 e.

Tiistaina 9.11.

Lauantaina 13.11.

Pekka Toivonen Piano Week klo 19 Helsingissä Kampin kappelissa, Narinkkatori. Pekka Toivonen, kellopeli, Johannes Sarjasto, duduk. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tierra Lejana – Kaukainen maa klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Janne Lehtinen. Argentiinalaista kitaramusiikkia säveltäjiltä Falú,

Nasuti ja Cardoso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sunnuntaina 14.11.

Händel: Messias klo 18 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Kamariorkesteri Refugium musicum, Vokaaliyhtye Incanto ja Mäntsälän seurakunnan oratoriokuoro. Liput 20/15/10 e Ticketmasterista ja ovelta. Synkkien virsien ilta – yhteislaulua kirkkovuoden loppumetreillä klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Uruissa Petri Koivusalo, veisuunjohtajana Espoon mieslaulajat, joht. Helge Kõrvits. Ilta, jossa virsikirjan raskaansarjan osasto on kerrankin pääosassa. Ahdistusta, kuolemaa ja kirkkaita taivasnäkyjä. Vapaa pääsy.