Kirkko ja kaupunki 2020 20 Vantaa

20 19.11.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Miika Nousiaisen perhekomedia vie lukijan itkusta nauruun s. 10 Kahva on kiva, sanoi kaksivuotias – lastenraamatut testissä s. 14

Adventin aika alkaa Kynttilät ja joulukalenteri helpottavat joulun odotusta s. 4

Pääkirjoitus

Eilen

Kun rakkaus säkenöi kaikkien ylle

Käsi on sydämen näkyvä osa.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN luterilaiset seurakunnat ovat innostuneet tekemään mainoskampanjoita. Vantaa aloitti jo viime vuonna, Helsingin ja Espoon seurakun­ nat tulivat mukaan tänä syksynä.

Tai eivät ne varsinaisesti mukaan tulleet, sillä kaik­ ki kolme isoa seurakuntayhtymää lähtivät tekemään omaa suoritustaan ja katsomaan, mihin se riittää.

Voisi kuvitella, että juuri tällaiset projektit kannattai­ si mieluummin tehdä yhdessä, mutta kirkon talous on vielä sen verran hyvällä mallilla, että yhteistyön eduis­ ta ei ole niin väliä vaan kampanjoista voidaan maksaa kolminkertaisesti.

Tai sitten ajatuksena on ollut, että ihmiset Vantaal­ la, Espoossa ja Helsingissä ovat niin erilaisia, että heil­ le täytyy räätälöidä kokonaan omanlaisensa mainos­ kampanjat.

VANTAALLA ON OTETTU todes­ ta vanha teologian professo­ ri Osmo Tiililän lohkaisu, et­ tä kirkko on olemassa siksi, et­ tä täällä kuollaan. Niinpä kirkko kannustaa vantaalaisia julista­ malla: ”Uskalla elää. Ja kuolla”.

Tiililä itse arvosteli piispoja kir­ kon hengellisen tehtävän lai­ minlyönnistä ja erosi kirkosta.

Espoossa kirkko mainos­ taa Jumalan rakkautta vahtikoi­ rista varoittavista kylteistä lai­ natulla teemalla ”Täällä rakas­ tan minä”, ja Helsingissä kirkko painottaa ihmisten osallisuutta

lauseella ”Ilman sinua”. Luterilainen kirkko vetoaa helsinkiläisiin sanomalla, että ”ilman sinua ei ole yh­ teisöä, jossa rakkaus säkenöi kaikkien ylle”. Espoon ja Helsingin kampanjoissa on voimakas visuaalinen pai­ notus, Vantaalla luotetaan lähinnä iskulauseisiin.

Tänään

HYVIN TEHDYILLE mainoskampanjoille on varmasti paikkansa, vaikka parasta peeärrää kirkolle onkin us­ kottava ja hyvin hoidettu perustyö: ristiäiset, hautajai­ set ja häät, päiväkerhot, muskarit ja leirit, tukeminen elämän kriiseissä sekä vähävaraisten ja hädänalaisten auttaminen.

Mutta kyse ole pelkästään työstä. Kirkko kun ei ensi sijassa ole nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille tuot­ teitaan myyvä palveluntarjoaja vaan Jumalaa kaipaa­ vien yhteisö, jossa luotetaan uskon, toivon ja rakkau­ den mahdollisuuteen.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Gerbiilejä tulee käsitellä aina rauhallisesti, sillä kädestä tippuminen voi olla niille kohtalokasta.

GERBIILIYHDISTYKSEN AAVIKKORUMPU-LEHTI 2/20

Iankaikkisesti Hän on taitavalla kädellään tehnyt taivaan. Iäti kestää hänen armonsa!

PSALMI 136:5

PARASTA PEEÄRRÄÄ KIRKOLLE ON HYVIN HOIDETTU PERUSTYÖ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Onneksi on valo, niin pimeys ei minua hukuta, eivätkä pitkät kalsarit jalkojani korvenna.

Voi Luojani, tulkoot hämärät päivät vain, ei haittaa, minulla on lamppusi lainassa.

KIRJAILIJA JAKOB BOSSHART (1862–1924).

Kirkko ja kaupunki

20 19.11.2020

Seuraava lehti ilmestyy 3.12.

KANNEN KUVA: LAURA RIIHELÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Parasta on se, että saa viettää aikaa vanhempien ja pikkusiskon kanssa” 12-vuotiaalle espoolaiselle Minni Korkalaiselle tärkeintä elämässä ovat perhe ja piirtäminen.

1 2

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA VILJA HARALA

Koululainen Minni Korkalainen, oletko kuullut YK:n yli 30 vuotta sitten julistamista lasten oikeuksista?

– Olen kyllä, sillä lasten oikeuksista on puhuttu koulussa uskonnon tunneilla.

Mieleeni näiltä tunneilta on jäänyt, että lapsen etu on otettava huomioon erilaisissa päätöksissä ja että hänen mielipidettään pitää kuunnella ja kunnioittaa.

Mitkä asiat ovat sinulle itsellesi elämässä tärkeitä?

– On tärkeää, että on perhe, joka rakastaa, ja tietysti se, että on ystäviä.

Myös se tuntuu hyvältä, että voi harrastaa kaikenlaista. Harrastuksiini kuuluvat piirtäminen, partio, tanssi, tennis, pianonsoitto, kuoro ja kokkaaminen.

– Tärkein on piirtäminen, jota teen kotona joka päivä. Tänä syksynä aloitin myös kuviskerhon.

Piirustustyyliini kuuluu se, että sommittelen hahmoja paperille lyijykynällä ja sen jälkeen väritän ne puuväreillä.

3

Mikä lapsena olemisessa on parasta ja ärsyttävintä?

– Parasta on se, että saa viettää aikaa vanhempien ja pikkusiskon kanssa.

On turvallista, kun vanhemmat huolehtivat asioista. Jos tulee ongelmia koulussa tai muualla, voi heiltä kysyä neuvoa.

– Ärsyttävintä on se, ettei voi päättää itse esimerkiksi nukkumaanmenoajasta. On pakko mennä kympiltä nukkumaan, vaikka haluaisi valvoa puoli yhteentoista. Onneksi viikonloppu-

na saa valvoa vähän pitempään. Siskokin välillä ärsyttää, ja hänen kanssaan pitää riidellä eri asioista.

4 5

Millaisena näet tulevaisuutesi?

– Enpä ole sitä tähän mennessä juuri ajattelut. Uskon kuitenkin, että kaikki menee jatkossakin hyvin koulussa ja muussa elämässä.

– Toivoisin kehittyväni yhä paremmaksi piirtäjäksi. Voisihan sitä ryhtyä isona vaikka kuvataiteilijaksi.

Mikä sinulle on pyhää?

– Piirtäminen ja musiikin kuuntelu tekevät minut iloiseksi ja onnelliseksi.

Kuuntelen usein jotain musiikkia piirtäessäni, ja saan siitä samalla ideoita piirtämiseen. Viime aikoina olen kuunnellut laulaja Ariana Grandea. ■ Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään pe 20.11.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

3

Odotuksen apuväline Joulukalenteri saapui Suomeen Ruotsista. Se on saanut monenlaisia muotoja, mutta tavallinen paperikalenteri pitää edelleen pintansa.

M

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

oni muistaa sen tunteen: kuinka jännittävää olikaan avata joulukalenterin ensimmäinen luukku. Lapsena matka jouluun tuntui pitkältä, mutta joulukalenterin luukkujen avaaminen auttoi hahmottamaan ajan kulua.

Joulukalenteri – tai adventtikalenteri, silloin kun se alkaa jo ensimmäisestä adventista, joka ei välttämättä ole 1. joulukuuta – saapui Suomeen Ruotsista. Teresita Fazer oli nähnyt adventtikalentereita Ruotsissa, ja hän kertoi näkemästään Suomalaisen Partiotyttöliiton hallitukselle.

Teresita Fazer oli naimisissa Karl Fazerin pojan, Sven Fazerin, kanssa ja toimi ruotsinkielisten partiotyttöjen johtajana.

Ensimmäiset partiolaisten joulukalenterit myytiin Suomessa vuonna 1947.

Ruotsiin joulukalenterin idea oli tullut Saksasta. Ensimmäinen kirjallinen maininta joulukalenterista on 1850-luvun lastenkirjassa, jossa kerrotaan äidistä, joka ripustaa joka päivä eri kuvan seinälle lasten iloksi. Saksassa jouluun valmistauduttiin myös polttamalla adventtikynttilää ja piirtämällä liidulla viiva seinään, kun yksi joulukuun päivä oli taas takana.

Paperikalenterit yleistyvät vasta 1900-luvun alussa.

SEN JÄLKEEN JOULUKALENTERI on saanut mitä moninaisempia muotoja. Joulukalentereista on tehty ainakin suklaa-, sipsi-, olut-, karkki-, lelu- ja kosmetiikkaversioita. Kissoille ja koirille on omat kalenterinsa herkkupaloineen. Joulukalentereita tehdään myös itse. Silloin niiden muoto voi olla vähän erilainen, ja joulukalenterin voi rakentaa vaikka pienistä pussukoista.

Joulukalenteri voi olla myös muuta kuin konkreettinen esine. Ensimmäinen televisiojoulukalenteri, Tähystäjätontun seikkailut, nähtiin

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Suomessa vuonna 1963. Sen jälkeen seurasi pitkä tauko, kunnes vuonna 1980 lapset odottivat joulua katsomalla televisiosta Histamiinin seikkailuita.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN SEURAKUNTIEN joulukalenteri postitetaan kirkon jäsenille nyt viidettä kertaa, ja sitä voi seurata myös pääkaupungin seurakuntien sometileillä. Kalenterin ensimmäinen luukku avataan adventtisunnuntaina 29.11.

Kuusiteemaisen joulukalenterin visuaalisesta ilmeestä vastaa tänä vuonna Tukholmassa asuva kuvittaja Sofie Björkgren-Näse. Hän on laatinut myös kalenterin ruotsinkieliset tekstit. Suomenkieliset tekstit on laatinut teologi, Sekunnit ja tunnit -blogia pitävä Hanna Kivisalo. Englanninkieliset tekstit ovat pappi Hans Krausen käsialaa. Seurakuntien joulukalenterista tehdään tänä vuonna myös pienet painokset arabiaksi, kiinaksi ja venäjäksi.

Kuvittaja Sofie Björkgren-Näselle joulukalenteri oli mieluisa työprojekti. Hän koki, että joulukalenterin tekijänä hän saa olla välittämässä ihmisille iloa ja inspiraatiota.

– Ja ennen kaikkea tämän tekeminen oli todella hauskaa!

Minulla oli paljon vapautta, minuun luotettiin ja sain tehdä sitä, mistä eniten pidän.

Kalenterin saaneita BjörkgrenNäse kannustaa hyödyntämään sitä myös muuten kuin luukkuja avaamalla.

– Tämän kalenterin luukut voi repäistä pois, ja niitä voi käyttää kirjanmerkkeinä tai pieninä kortteina.

Niistä voi myös tehdä koristeita joulukuuseen. ■

Kirkko ja kaupunki verkossa ANNA TERVAHARTIALA – KUVANKÄSITTELY MAIJA SAARI

Sovittelija from Finland Yhdysvallat on kahtia jakautunut maa, mutta siellä etsitään myös keinoja päästä eteenpäin. Sovintoprosessien asiantuntija Antti Pentikäinen pyydettiin mukaan ryhmään, joka edistää totuus- ja sovintoprosessia Yhdysvalloissa.

– Olen kiitollinen, että olen voinut auttaa maata valmistautumaan tervehtymisprosessiin, hän kertoo.

Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Maailmassa, jossa kaikella on vain väline­ arvo, ei mikään ole pyhää.

Kirkolla olisi otollinen paikka muistuttaa siitä, mikä on pyhää: elämä itsessään.”

MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

AFP / LEHTIKUVA

Vainoa viruksen varjolla Koronavirus on ruokkinut muukalaiskammoa ja vähemmistöjen syrjintää eri puolilla maailmaa. Intiassa hindunationalistit syyttävät muslimeja koronan tahallisesta tartuttamisesta. Sudanissa kristityille on ruoka-avun saamisen ehdoksi asetettu kääntyminen islamiin. Länsimaissa äärioikeistolaiset levittävät valeuutista, jonka mukaan pandemia on juutalaisten salaliitto.

Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

5

Nyt pamahtaa pelti

ISTOCK

Häissäni sukulaislapsia istui edessäni penkki­ rivillä, ja he alkoivat iloisesti taputtaa käsiään ja huusivat: ”Milloin elefantit saa­ puvat?” Olivat kai käyneet vast’ikään sirkuksessa.

LUKIJOILTA SAATUJA LASTEN TOKAISUJA

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Tosi rakkaus odottaa ikuisesti TUORE VAMPYYRI­ ROMANTIIKKA henkii perinteisiä arvoja: seksuaalisuus uhkaa johtaa turmioon, rakkauden on kestettävä ikuisesti ja sielu on

kaikkein tärkein.

Vampyyrisaaga Twilightin alku kerrotaan nyt vampyyri-Edwardin näkökulmasta. Tähän asti kuolemattoman hirviön ja kuolevaisen tytön rakkaustarina on kuvattu ihmis-Bellan kokemana.

Romaani Keskiyön auringossa (WSOY 2020) julkaistiin suomeksi tänä syksynä. Jos sen ikoninen rakkaustarina ei ole ennestään tuttu Houkutus-kirjasta (2005) tai elokuvasta Twilight – Houkutus (2009), varoitus: seuraa juonipaljastuksia.

NUORI BELLA ei halua vanhentua, koska hänen vampyyripoikaystävänsäkin säilyy 17-vuotiaana. Edward ajattelee kuitenkin Bellan sielua ja kieltäytyy muuttamasta tätä kuolemattomaksi vampyyriksi. ”Rukoilin hänen Jumalaltaan kaikella kadotukseen tuomitun sieluni tuskalla, että Jumala auttaisi minua suojelemaan Bellaa itseltäni.”

Stephenie Meyer kuvaa, kuinka Bellan syke kiihtyy ja silmät laajenevat, kun Edward koskettaa tätä. Molemmat ovat neitsyitä ja sellaisina pysyvät. Edward pelkää, että seksuaaliselle halulle antautuminen saisi hänet puremaan Bellaa.

Eettiset kysymykset ovat 671-sivuisessa järkäleessä keskeisiä. Edward ja Bella ottavat seurustelun-

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

sa äärimmäisen tosissaan, pysyvät kaukana päihteistä ja arvostavat perhettä ja kotia.

Syytä vampyyrisaagan maailmankuvan perinteisyyteen on haettu siitä, että Meyer on mormoni. Seksi kuuluu hänestä vain avioliittoon.

”

KETKÄ KAIKKI VALITSEVAT SELIBAATIN ITSEINHON VUOKSI?

JOS RAKKAUSTARINAN siirtäisi ihmissuhteisiin nyky-Suomessa, ketkä samaistuisivat seksuaalisuutensa kieltävään Edwardiin? Jos konservatiivisessa uskonyhteisössä kasvava nuori tuntee vetoa samaa sukupuolta olevaan ihmiseen, voisiko hän kokea kaipuuta, epävarmuutta ja pelkoa sisäisen hirviön heräämisestä kuten romaanin rakastunut vampyyri? Ketkä kaikki valitsevat selibaatin itseinhon vuoksi?

Keskiyön aurinko kuvaa myös ihmissuhteisiin ylipäänsä pätevää tuskaa: toisen pään sisään on mahdotonta päästä ja toista on turhauttavan vaikea lukea. Vampyyri Edward kuulee kaikkien ajatukset – paitsi tyttöystävänsä Bellan.

PIHLA TIIHONEN

Robert Pattinson on Twilightelokuvien vampyyripoikaystävä Edward.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

PETER SOREL / SUMMIT ENTERTAINMENT

Yksi Raamatun tunnetuimmista kohdista on kirkkohäissä luettava 1. Korinttilaiskirjeen kohta, jossa puhutaan kumisevasta vaskesta ja helisevästä symbaalista.

Tuoreessa Uuden testamentin suomennoksessa UT2020:ssa tuo kohta menee näin: ”Vaikka puhuisin ihmisten ja enkelien kielellä, ilman rakkautta olisin vain kumiseva kaiku tai pamahtava pelti.” Suomennos on herättänyt somessa vilkasta keskustelua. ”Pamahtava pelti?!” kummasteli muun muassa Ylen toimittaja Robert Sundman Twitterissä. ”Parempi hankkia siis rakkautta.

Tää kannustaa korjaamaan tilannetta enemmän kuin helisevän symbaalin soittelu”, kommentoi Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö.

Uuden suomennoksen julkaisseen Pipliaseuran toiminnanjohtajan Markku Kotilan mukaan pamahtava pelti on lähempänä alkuperäistekstiä kuin vuoden 1992 suomennos.

– Moni on ihmetellyt, miksi tätä ei kuvata kauniisti, mutta kun Paavali ei halunnut sanoa kauniisti vaan rumasti. Jos ei ole rakkautta, on kuin kongi, joka kumisee tyhjyyttään tai vain pamaus, Kotila selittää.

HANNA ANTILA

JOULURADIOSSA ON ESITETTY perinteisesti ensimmäisenä adventtina uusi sovitus Hoosianna-virrestä. Tänä vuonna sen tekee vantaalaisen Vaskivuoren lukion kamarikuoro.

Yksi Hoosiannaa työstäneistä kuorolaisista on 17-vuotias Heta Laakso.

– Olen ollut innoissani. Tämä on ollut tosi hieno ja ainutlaatuinen tehtävä, hän sanoo.

– Tunsin virren hyvin jo ennestään, sillä lauloin sitä paljon lapsena. Jouluradiota taas on meillä kotona kuunneltu jouluaikaan ahkerasti.

Hoosiannan uuden sovituksen on tehnyt kamarikuoron johtaja Jonna Vehmanen. Hän teki harjoitusnauhat kahdeksasta stemmasta yhdessä muusikkomiehensä Juho Vehmasen kanssa. Kuorolaiset harjoittelivat stemmoja kuoroharjoituksissa, mutta moni treenasi niitä myös vapaa-ajallaan. Heta Laakso laulaa 45-henkisessä kuorossa ykkössopraanoa.

Kuorolla oli lokakuun lopussa treeniviikonloppu, jonka jälkeen eri stemmat nauhoitettiin ja miksattiin. Laakson mukaan Hoosiannan lopullinen versio kuulostaa erittäin hyvältä.

SIRPA PÄIVINEN

Vuoden nuoriso­ kuoron Hoosianna

Vaskivuoren lukion kamarikuorossa ykkössopraanoa laulava Heta Laakso on innoissaan Jouluradiossa ensimmäisenä adventtisunnuntaina 29.11. kello 00.00 ensiesityksensä saavasta uudesta Hoosianna-sovituksesta.

– Sovitus sisältää virren perinteiset säkeistöt, ja mukana on vahvoja kuorokohtia, jotka tekevät kokonaisuudesta arvokkaan ja vaikuttavan.

Kamarikuoron Hoosiannasta on tehty myös video. Sitä on kuvattu muun muassa Myyrmäen ja Louhelan asemilla graffitien keskellä. Videolla on mukana solisteja ja kuororyhmiä sekä tanssilukiolaisia. Myös Hoosiannavideo julkaistaan ensimmäisenä adventtina.

Laulua sekä pianon- ja kitaransoittoa harrastavalle helsinkiläiselle Heta Laaksolle oli itsestään selvää, että hän haluaa musiikkilukioon. Hän on tyytyväinen, että valitsi Vaskivuoren lukion, koska siellä on rento ja avoin ilmapiiri.

Vaskivuoren lukio on saanut musiikin saralla monenlaista tunnustusta. Viimeisimpänä Yle valitsi lukion kamarikuoron vuoden nuorisokuoroksi. Ensimmäisen adventin jälkeen kuoro aikoo esittää Hoosian­ naa ainakin omassa joulukonsertissaan tiistaina 15.12. kello 19 Hämeenkylän kirkossa. Konsertti esitetään suoratoistona netissä. Sitä ennen kuoroa voi kuulla maanantaina 7.12. kello 19 Yle Radio 1:n jouluisessa yhteislauluillassa Musiikkitalossa.

MARJO KYTÖHARJU

JOULUN ILOSANOM A A

Joulu Matka joulun salaisuuteen alkaa hiljalleen.

On kuin joku koskettaisi syvään kaipaukseen, on kuin joku sytyttäisi yöhön kynttilän, liekin, joka valollansa voittaa pimeän.

Anna-Mari Kaskinen

Runokynttilä Joulu Joulukynttilä Maria ja Lapsi

Kristilliset joulukortit

Laaja valikoima joulukortteja täynnä joulun sanomaa.

Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Jouluseimet

alkaen 3,90 / kpl

Puhtaasti palavat kotimaiset Juhava-kynttilät valmistetaan käsityönä. Runokynttilän vyötteessä Anna-Mari Kaskisen kaunis runo.

Maria ja Lapsi iso 9,30, pieni 6,30 Runokynttilä 9,50

Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki

Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15

Anna-Mari Kaskinen, Tapio Luoma, Miikka Ruokanen (toim.)

Sanan aika 2020–2021

– Raamattua vuoden jokaiselle päivälle Vuosittain päivittyvä, pieni kovakantinen hartauskirja johdattaa käyttäjänsä kirkkovuoden teksteihin ja sopii niin yksityiseen kuin yhteiseen hartaudenharjoitukseen.

6,90 (8,80)

Puh. 020 754 2350 KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

7

Some haastaa rippi­ leirin yhteisöllisyyden Somella on tärkeä rooli esimerkiksi riparien viestinnässä ja ryhmätöissä, mutta rippileirillä jatkuva kännykän käyttö voi haitata yhteisöllisyyttä, sanoo väitöstutkija Eveliina Ojala.

M

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

LASTENKIRKON JOULUKALENTERISSA PÄ K Ä S O I T TA A 27 YSTÄVÄLLENSÄ JA ETSII JOULUMIELTÄ

K AT S O V I D E O T

1. ADVE NTIS TA ALKA EN

WWW.LASTENKIRKKO.FI 8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

obiiliteknologia ja sosiaalinen media voivat olla rippikoulussa hyviä apuvälineitä. Isännän rooliin niitä ei kannata päästää, sillä jatkuva yhteys ulkomaailmaan voi haitata leirin yhteisöllisyyttä.

Näin voi tiivistää teologian maisteri Eveliina Ojalan ItäSuomen yliopistossa tekemän uskonnonpedagogiikan alaan kuuluvan väitöskirjan keskeisen tutkimustuloksen.

Ojala tutki kännyköiden ja sosiaalisen median käyttöä rippikouluissa vuosina 2014–2015.

Hänen tutkimuskohteenaan oli 22 rippikouluryhmää ja niissä 517 rippikoululaista, yksitoista isosta ja seitsemän rippikoulunopettajaa.

Ojalalla on tutkimustyönsä lisäksi pitkä käytännön kokemus rippikoulutyöstä alkaen vuodesta 2007. Viime kesänä hän oli pappina Vantaan Hakunilan seurakunnan leirillä.

MONI ASIA on mennyt viime vuosina hurjasti eteenpäin, ja takana on koronakevät ja -kesä. Silti Eveliina Ojala katsoo, että hänen tutkimuksensa tärkeimmät tulokset eivät ole vanhentuneet.

– Koronan vuoksi rippikoulun etukäteistapaamisia ja seurakuntaan tutustumista jouduttiin tänä vuonna toteuttamaan etänä. Sosiaalisen median rooli korostui. Ilman kesän leirijaksoa nuorten rippikoulukokemus olisi kuitenkin jäänyt vajaaksi. Onneksi leirit pystyttiin pääosin järjestämään, Ojala sanoo.

Hän kertoo ajatelleensa ennen tutkimustyötään hieman

sinisilmäisesti enemmän mobiiliteknologian tuomia mahdollisuuksia kuin sen haittapuolia. Hän oli väitöskirjaansa aloittaessaan mukana tutkimushankkeessa, jossa kehitettiin mobiilissa toimiva riparipassisovellus ja kaksi peliä rippikoulujen käyttöön.

Tuolloin elettiin aikaa, jolloin kaikilla leiriläisillä ei ollut puhelimessaan vielä edes wifi-yhteyttä. Joissakin rippikouluissa kokeiltiin ensimmäisiä videoyhteyksiä, toisissa kännyköitä käytettiin tiedonhakuun ja muistiinpanojen tekemiseen.

Vaikka teknologia on mennyt todella paljon eteenpäin ja esimerkiksi whatsapp-ryhmät ovat nykyään itsestäänselvyys, rippikoulujen suurin digi-huuma vaikuttaa haihtuneen. Ojalan mukaan niin on hyvä.

– Nuoret käyttävät puhelimia omassa arjessaan ja koulussa jatkuvasti, joten mobiili-

teknologia ei tuo heille rippikoulussa mitään erityisiä wowefektejä. Melkeinpä suurempi efekti tulee siitä, ettei älylaitteita käytetä, ellei niistä tuleva lisäarvo ole oikeasti merkittävä, Ojala sanoo.

Kännykkä on työkalu arjen askareissa. Nuoret hyödyntävät sitä rippileirillä esimerkiksi tietojen etsimisessä. Kun kävin oman riparini vuonna 2013, älypuhelin ei ollut vielä suuressa suosiossa eikä sitä kovinkaan monella edes ollut.

Puhelinta pitäisi käyttää niin, ettei siitä koidu häiriöitä oppituokioiden aikana. Sitä voi käyttää vapaalla tai kun erikseen

pyydetään. Muuta ongelmaa ei kännyköistä oikeastaan ikinä ole ollut kuin, että siihen keskitytään ehkä liiaksi.

Nuoret ovat hyvin kasvatettuja.

Kannattaa muistaa, ettei E seurakunta ole vastuussa puhelimesta, jos se menee leirillä rikki. Moni nuori jättää puhelimen itse takavasemmalle.

Leirin vetäjät tsemppaavat vanhempia sanomalla: ”Jos lapsestasi ei kuulu mitään, leirillä on hauskaa.”

MARCUS VUORELA,

MSÄ

Olarin seurakunta, takana seitsemän leiriä

SK

O

JÄ

MSÄ

– Vaarana on, että tämä ainutlaatuinen kokemus kärsii, jos ollaan kännykällä koko ajan yhteydessä ulkopuoliseen maailmaan. Siksi kannattaa tarkkaan miettiä, mihin kännykkää opetuksessa käytetään.

– Nuorten kanssa on hyvä päättää yhdessä, voisiko kännykkä olla parkissa myös osan vapaa-ajasta, Ojala sanoo.

Millään leirillä, jolla Ojala on ollut, kännyköitä ei ole jätetty kokonaan pois.

– Puhelin on tärkeä meille aikuisillekin. Nuorten elämässä se on kädenjatke, jolla ollaan yhteydessä kavereihin ja seurataan asioita. Ei kännyköitä tarvitse jättää kotiin, mutta kannattaa sopia nuorten kanssa, miten niitä käytetään. ■

teyttä esimerkiksi ikävän yllättäessä.

Viikon puhelinpaasto vieraiden ihmisten seurassa tekisi tiukkaa kenelle tahansa.

Leirillä on huomioiE tava sekä läsnäolo yhteisissä hetkissä että puhelimen merkitys nuoren elämässä. Toimiva ratkaisu voisi tällöin olla esimerkiksi kännyköiden pois jättäminen yhteisen toiminnan ajaksi.

KAISLA OVASKA JÄ

KIUSAAMISKOKEMUKSIA.

Puhelimen käyttö rippileireillä herättää jokseenkin kapeakatseista keskustelua ohjaajaporukoiden kesken. Puhelin mielletään usein epämiellyttäväksi vekottimeksi, joka häiritsee leiriläisten keskittymistä yhteisen toiminnan aikana.

On kuitenkin ymmärrettävää, että kännykkä on nuorelle tärkeä.

Se koetaan tukena ja turvana. Luurin päässä odottavat perhe ja ystävät, joihin voi ottaa yh-

Hakunilan seurakunta, neljännen vuoden isonen

O

OLLA SIIHEN LIITTYVIÄ

ta, pohtia elämää ja tutustua uusiin ystäviin, jos puhelin on koko ajan lähettyvillä houkuttelemassa.

Rippikouluun ei kännykällä pelaaminen tai muu känE nykän käyttö kuulu, ellei niin erikseen sovita. Ennen kaikkea rippikoulu on oppimista ja yhdessä oloa, joten olipa kännykän paikka sitten hylly, oma laukku tai isosen tasku, on sen käyttämättä jättäminen fiksu päätös.

SAANA HONKATUKIA

SK

SILLÄ OSALLA VOI

Rippikouluun tullaan oppimaan kristinuskosta ja vahvistamaan sitä. On tärkeää kunnioittaa niitä, jotka rippikoulun mahdollistavat, kuunnella heitä ja keskittyä heihin, eikä kännykkään tuleviin viesteihin.

Nykyaikana kännykät ovat keino viedä ajatukset muualle, jolloin keskittyminen herpaantuu. On hankalaa oppia rippikouluun kuuluvia opetuksia ja tarinoi-

MSÄ

NUORILLE TURVALLINEN,

Rippileirillä kännykkä kannattaa laittaa hyllylle

JÄ

”

SOME EI OLE KAIKILLE

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

O

Rippikoulua tutkinut Eveliina Ojala toimii nyt resurssiopettajana vantaalaisessa peruskoulussa.

RIPPILEIREILLÄ kännyköitä kannattaa Ojalan mukaan käyttää rajatusti, jotta ei hukattaisi sitä, mikä suomalaisessa rippikoulussa on erityistä.

Hänen mukaansa noin viikon kestävästä leiristä muodostuu oma tilansa, jossa nuori voi irrottautua arjesta, kokea uudenlaista yhteisöllisyyttä ja usein myös löytää uusia kavereita. Osalle nuorista rippileiri on paikka, jossa ollaan ensi kertaa pitempi aika poissa kotoa.

Onko näin?

SK

ÄLYLAITTEISTA on rippikoulussa hyötyä tiedon hankinnassa, ja kännykän kautta voi tutustua vaikkapa messuun toisessa maassa. Videot ja sosiaalisen median alustat voivat olla avuksi leirin ryhmätöissä ja etätehtävissä. Ennen kaikkea leirin omia sosiaalisen median ryhmiä kannattaa käyttää tiedon jakamiseen.

Somekanavissa työskenneltäessä kannattaa Eveliina Ojalan mukaan olla mieluummin varovainen kuin yltiöpäinen.

– Some ei aina ole kaikille turvallinen alusta toimia, sillä osalla nuorista voi olla esimerkiksi siihen liittyviä kiusaamiskokemuksia.

– Kaikki nuoret eivät myöskään ole diginatiiveja, vaan nuorten osaamisessa ja halussa käyttää mobiililaitteita on eroja, Ojala sanoo.

Väitöstutkimuksessaan Ojala havaitsi, että mobiililaitteiden ja sosiaalisen median käyttö rippikouluryhmän jäsenten välillä ei herättänyt nuorissa suurta kiinnostusta. Se ei myöskään näyttänyt vahvistavan heidän kokemustaan yhteenkuuluvuudesta.

Tämä johtui siitä, että nuoret käyttävät kännyköitä ennen kaikkea yhteydenpitoon ystäviensä ja muiden läheistensä kanssa.

Vuosaaren seurakunta, isosena ja apuohjaajana kahdeksalla leirillä KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

9

Armoa pärjäämisen esittä Sitä kutsutaan elämäksi, sanoo Miika Nousiainen perheelämän välillä vaikeistakin vaiheista.

Niistä kertoo hänen humoristinen romaaninsa Pintaremontti.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

irjailija Miika Nousiaisen uutuus­ romaanin päähenkilö on nelikymp­ pinen Sami, joka etsii epätoivon vim­ malla naista, jonka kanssa voisi pe­ rustaa perheen. Samilla on ollut vuosien mittaan monia seurustelu­ suhteita, mutta ne ovat aina lopahtaneet. Perheen kaipuu ajaa miehen surkuhupaisiin tilanteisiin.

Nousiainen kertoo, että Samin esikuvana on hänen opiskelukaverinsa, joka tapaili naisia per­ heenperustamismielessä.

– Minusta se oli erikoista, ja jo silloin mie­ lessäni alkoi kehittyä aiheesta romaani. Kun yli 45­vuotiaana lopulta aloin kirjoittaa kirjaa, mu­ kaan tuli myös Samin lapsettomuudesta kärsivä Henna­sisar. Häntä ahdistavat sukulaisten utelut perheenlisäyksestä, mikä taas on monelle aika tavallinen tilanne.

Parisuhteen muodostaminen ei tunnu olevan sen helpompaa kuin ennenkään, vaikka käytös­ sä ovat Tinderit ja muut deittisivustot. Ongelmana Nousiaisen mielestä on se, että sosiaalinen media on vienyt kumppanin etsimisen julkisivuminuu­ den suuntaan.

– Hämmästyin, kun näin Tinderiä käyttävän ystäväni kännykältä monen miehen poseeraavan presidentti Putinin tyyliin ilman paitaa. Tavoit­ teena kai oli erottua muista. Kyllähän ihmiset ai­ koinaan laittautuivat lavatansseihinkin, mutta ei se ollut näin pitkälle vietyä.

PINTAREMONTTI-ROMAANISSA ovat mukana myös Samin lapsuudenkaverit, kolmen lapsen yksinhuoltaja Markus ja vanhempiensa omaishoi­ taja Pesonen. Kumpikin joutuu tsemppaamaan, sillä lasten ja vanhempien hoitaminen vie heidät ajoittain lähes hulluuden partaalle.

Markuksen vaimo on jättänyt perheensä, kos­ ka hän potee vaikeaa synnytyksen jälkeistä ma­ sennusta. Miika Nousiaisesta ei ole mikään ihme, että pienten lasten vanhemmat uupuvat.

– On aika yleinen kaava, että asiat yritetään tehdä täydellisesti. Pitäisi tajuta, ettei jokaisen lapselle tarjotun aterian tarvitse olla itse val­ mistettua vaan välillä kaupasta ostettukin kel­ paa. Armon merkitys on lapsiperhevaiheessa tärkeä.

Lapsiperhearki on Nousiaiselle omasta elä­ mänpiiristä tuttua, mutta omaishoitajuudes­ ta hän ei tiennyt ennestään juuri mitään. Hä­ nestä olikin järkyttävää lukea omaishoitajan arjesta.

– Omaishoitajan työ ja siitä maksettava kovin pieni rahallinen korvaus ovat todella kova yhtä­

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

lö varsinkin, kun läheinen ihminen saattaa ajan myötä muuttua rasittavaksi taakaksi.

Romaanin miehet osoittavat suomalaisiksi harvinaisen paljon tunteitaan. He myös tilittävät murheitaan toisilleen.

– Itselleni tällainen on normaalia, eivätkä nämä miehet ole minulle sketsihahmoja. To­ sin kirjassa esiintyvä pehmo moottoripyörä­ kerhon johtaja voi tuntua sellaiselta. Hänen hahmollaan halusin peilata sitä, että vaikka Sami kokee tehneensä kaiken elämässään oi­ kein, hän ei ole onnistunut saamaan perhettä toisin kuin rikolliseksi mielletty prätkäkerhon pomo.

ROMAANI SISÄLTÄÄ siis vakavia ja ajankohtaisia teemoja. Miika Nousiainen kirjoittaa niistä kui­ tenkin vahvalla humoristisella otteella.

– Kirjoissani on aina ollut tietyllä tavalla me­ lankolinen perusvire. Ihanteenani on viedä lukija itkusta nauruun.

Nousiaisen yhtenä inspiraation lähtee­ nä romaania kirjoittaessa ovat olleet netin hy­ vinvointiblogit. Kirjassa on pätkiä imelästä Pintaremontti­blogista, jossa nainen kertoo au­ voisesta perhe­elämästään sydämenmuotoisine kurkkuineen ja uunituoreine spelttileipineen.

– Se on karikatyyri hyvinvointiblogista ja ker­ too someen liittyvästä esitysyhteiskunnasta. To­

misen sijaan dellisuudessa naisella voi olla kotona lasten kanssa täyttä kaaosta, mutta someen hän laittaa kuvan siitä päivän yhdestä harmonisesta hetkestä.

– Ehkä tällaiset blogit silti antavat joillekuille lohtua ja toivoa. Sitä paitsi yhtä lailla jossain 1980-luvun rivitaloyhtiössä kätkettiin ongelmat onnellisen julkisivun taakse.

KIRJAILIJALLA ITSELLÄÄN on kaksi lasta, joista toinen on ala-asteella ja toinen päiväkodissa. Hän toteaa, että oma elämä on väistämättä jonkin verran heijastunut hänen kirjoihinsa.

– Välillä sitä stressaa turhastakin. Onhan pienten lasten kanssa rasittavaa, kun heitä joutuu viemään hikisenä paikasta toiseen ja jompi kumpi aina valittaa jostakin. Nämä ovat kuitenkin vain hetkittäisiä vaiheita, ja hyvät ja huonot hetket tunnetusti vaihtelevat. Sitä kutsutaan elämäksi.

Oman lapsuutensa Miika Nousiainen vietti Keski-Suomessa sijaitsevassa Säynätsalossa, joka oli 3 000 asukkaan tehdaspaikkakunta.

”

Kirjoissani on aina ollut melankolinen perusvire.

Ihanteenani on viedä lukija itkusta nauruun.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

MIIKA NOUSIAINEN

Miika Nousiai­ sen mukaan hyvinvointi­ blogeissa ja muussa some­ elämässä ongelmat usein peitetään ja kaikki näyttää hienolta.

– Äiti ja isä olivat töissä tehtaalla. Ihmiset elivät siellä lähellä toisiaan, hyvässä ja pahassa. Nykyinen asuinympäristöni Kalliossa ja Hakaniemessä ei kovin paljon eroa siitä.

Nousiaisen mukaan lasten kasvatuksessa oli tuohon aikaan hyvin erilaiset kriteerit kuin nykyään. Hän esimerkiksi vietti kahdeksanvuotiaana aikaansa kahdestaan kaverinsa kanssa Päijänteellä soutelemassa. Se ei olisi mahdollista tänä päivänä.

– Kun meille hankittiin ensimmäinen pelikone, pelasin sillä jatkuvasti. Silloin ei ollut vielä keksitty ruutuaikaa. Olimme jo tuolloin muuttaneet Heinolaan Säynätsalon tehtaan lopetettua toimintansa.

Näistä ympyröistä Nousiainen on ammentanut myös kirjoihinsa, mikä näkyy esimerkiksi Metsäjätti-romaanin tehdasmiljöössä. Tänä vuonna Nousiainen on tehnyt myös uuden aluevaltauksen, sillä hän on julkaissut ensimmäisen satukirjansa, opettavaisen eläinsadun Fretti Mercuri etsii onnea.

– Satukirja sai alkunsa, kun tutustuin Putousohjelmaa käsikirjoittaessani näyttelijä Jussi Vataseen. Hän toivoi minun kirjoittavan sadun kotiseutunsa Sonkajärvi soi -tapahtumaan.

Kun se onnistui hyvin, se julkaistiin nyt myös kirjana. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

11

Taija Leinonen ja Neo kävivät lainaamassa lastenkirjoja.

Tällä kertaa löytyi ainakin kirja poliisiautoista.

Lukemista lähes kotiovelle Espoon Helmi-kirjastoautolla voi käydä rennosti kotiverkkareissa ja törmätä samalla naapuriin.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

K

un kirjastoauto Helmi kaartaa Vesirattaan­ mäen pysäkille, muu­ tamat lähitalojen ovet avautuvat ja asiakkaat lähtevät kohti kirjasto­ autoa, nuorimmat jopa juoksujal­ kaa. Tätä on selvästi odotettu.

Helmi on toinen Espoon kah­ desta kirjastoautosta. Se käy päivi­ sin päiväkodeilla ja kiertää iltaisin asuinalueita pysähtyen viidelläkym­ menellä pysäkillä. Toinen kirjasto­ auto Välkky kiertää lähinnä koulu­ ja ja tapahtumia. Yhteensä pysäkke­ jä on 146.

On torstai, ja vettä tulee hetkit­ täin taivaan täydeltä.

Sari Halme rientää Vesirattaan­ mäen pysäkille muutama kirja kä­ dessään. Puoliso Tomi ja poika Valtteri ovat jo tulleet edeltä.

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

– Käymme täällä lähes aina ja lai­ naamme erityisesti lastenkirjoja.

Luemme paljon, sillä se auttaa lasta sanoittamaan maailmaa, Sari Hal­ me kertoo.

Monien espoolaisten matka kir­ jastolle on Helmin ansiosta vain kymmeniä metrejä. Se näkyy myös siten, että osa asiakkaista kipai­ see kirjastoautolla mukavasti koti­ verkkareissa, hiukset märkänä juu­ ri suihkusta tulleena, villahousuissa tai vaikka tohvelit jalassa.

– Eniten asiakkaita on maanan­ taisin ja tiistaisin iltareiteillä, kertoo kirjastoneuvoja ja Helmin kuljettaja Pertti Sompajoki.

PARINKYMMENEN MINUUTIN pysäh­ dyksen jälkeen Helmin matka jatkuu.

Pitkäniitty 1, Pitkäniitty 2, Miilukor­ pi... Ajetaan läpi uudehkojen asuin­ alueiden. Kirjastoalalla seurataan tarkasti sitä, miten Espoo muuttuu.

– Kirjastoauto on palvelu, joka saattaa olla alueella jopa ennen kaup­ poja, kertoo Helmissä työskentelevä kirjastoneuvoja Johanna Majavuo.

Piia Lareman kirjastomatka on Helmin ansiosta kadun ylityksen mittainen.

– Olen kirjastoauton vakioasia­ kas. Luen paljon, ja lainaan täältä erityisesti dekkareita ja tiedelehtiä.

Hyvin täältä löytää lainattavaa. Jos­ kus myös varaan tänne jotakin.

Jos kirjastoautoa ei olisi, Lare­ man lähin kirjasto olisi Entresses­ sä Espoon keskuksessa. Kirjastoau­ tossa on Entressen kirjastoon ver­ rattuna sellainen hauska puoli, että siellä myös törmää helposti naapu­ reihin.

– Minulle tämä on tärkeä palvelu.

Tähän saa käyttää mieluusti vero­ rahojani, Larema sanoo.

KIRJASTOAUTON VALIKOIMA on yl­ lättävän monipuolinen: romaane­ ja, tietokirjoja, lehtiä, lastenkirjoja, DVD­levyjä, musiikkia…

– Eniten täältä haetaan lastenkir­ joja, Johanna Majavuo kertoo.

Koska kirjastoautot käyvät päivä­ kodeilla, kouluilla ja alueilla, joilla asuu paljon lapsiperheitä, monelle espoolaislapselle kirjastoauto on en­ simmäinen paikka, josta he lainaa­ vat lukemista.

Majavuo on työskennellyt kirjas­ toautossa noin kolme vuotta ja hä­ nen työparinsa Pertti Sompajoki

kohta 20 vuotta. Sompajoki teki liik­ kuvaa työtä jo tätä ennenkin.

– Ajoin kauppa­autoa, hän pal­ jastaa.

Kirjastoalan ammattilaisille kir­ jastoauto on hauska työpaikka, sillä maisemat vaihtuvat ja asiakkaat tu­ levat tutuiksi. Kaikki työpäivät ovat erilaisia ja ihmiset yleensä hyvällä tuulella.

– Joillekuille kirjastoauton saapu­ minen voi olla päivän tai viikon ko­ hokohta, Sompajoki sanoo. ■

Pääkaupunki­ seudulla on kuusi kirjastoautoa Espoossa kirjastonkäyttäjiä palvelevat kirjastoautot Helmi ja Välkky.

Vantaalla lukijoiden ilona kiertelevät Tarina ja Haave.

Helsingissä kirjastopalveluita tarjoavat lastenkirjastoautot Skidi ja Stoori.

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Olipa kerran…

Jumala, iso kala ja tuhlaajapoika Lastenraamattu on monelle ensimmäinen kosketus kristinuskon keskeisiin kertomuksiin. Siksi ei ole samantekevää, miten se on kirjoitettu.

S

öpöjä eläimiä, jotka pelastetaan uhkaavalta tuholta. Hurjia seikkailuja, joissa sankari joutuu ison kalan vatsaan tai luolaan leijonien joukkoon.

Taistelu, jossa nokkela paimenpoika voittaa jättiläisen. Ihmeellisiä voimia omaava sankari, joka osaa kävellä vetten päällä ja parantaa sairaita, jopa kuolleen – ja joka itsekin herää kuolleista. Monet raamatunkertomusten juonenkäänteet voisivat olla saduista.

Raamatun pohjalta kirjoitetut lastenraamatut eivät kuitenkaan ole mitä tahansa harmittomia satukirjoja. Ne ovat monelle lapselle ensimmäinen kosketus kristinuskon ja länsimaisen kulttuurin keskeiseen kertomusperintöön. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia toisintoja raamatunkertomuksista julkaistaan, arvioi Kaisa Puustinen, joka on tutkinut lastenraamattuja väitöskirjassaan.

– Lastenraamatut ovat merkityksellistä kirjallisuutta siinä, millaisia mielikuvia ne herättävät lapsissa kristinuskoa, Raamattua ja Jumalaa kohtaan, Puustinen sanoo.

Erityisen tärkeä rooli lastenraamatulla on silloin, jos lapsi ei saa juuri muuta kristillistä kasvatusta. Puustista askarruttaa esimerkiksi se, millainen jumalakuva lastenraamatuista ja muusta lastenkirjallisuudesta välittyy – ja lukkiutuuko jumalakuva tuolle tasolle, jos lapsi ei muuten elä kristillisen kulttuurin ympäröimänä.

– Se näkyy nykyisin esimerkiksi rippikouluissa, joissa jotkut nuoret voivat käydä hyvinkin käsitteellisiä keskusteluja Jumalasta samaan aikaan kun toisille Jumala on edelleen se pitkäpartainen ukkeli pilven päällä.

TUTKIMUKSEN ALKUVAIHEESSA Kaisa Puustisella oli aineistonaan 92 erilaista lastenraamattua.

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA

Väitöskirjaan asti niistä päätyi 36. Määrät kertovat siitä, että lastenraamattuja tuotetaan paljon. Niitä julkaisevat melkein yksinomaan kristilliset kustantajat, ja suurin osa niistä on käännöksiä englannin kielestä. Tekijöiden kirkkokunta tai teologinen tausta jää yleensä arvoitukseksi.

– Sitä sietäisi tutkia. Kiinnostavaa on myös se, että monet lastenraamatuista käännetään samanaikaisesti monelle kielelle ja julkaistaan monessa maassa. Herää kysymys, millaiset versiot ylittävät kieli- ja kulttuurirajat, ja millainen kuva Jumalasta niiden kautta leviää. Se ei välttämättä ole minkään suomalaisen kirkkokunnan opettama Jumala.

”

Millaiset versiot ylittävät kieli- ja kulttuurirajat, ja millainen kuva Jumalasta leviää?

RAAMATUNTUTKIJA KAISA PUUSTINEN

Puustisen mukaan lastenraamatuissa on suuria eroja. Eniten vaikuttaa se, minkä ikäisille ne on suunnattu. Pikkulapsille tehdyissä kirjoissa on vähän tekstiä, kertomukset ovat tiivistettyjä ja ne etenevät suoraviivaisesti. Mitä vanhemmille lapsille kirjat on suunnattu, sitä enemmän niissä on tekstiä ja sitä yksityiskohtaisempaa teksti on. Kouluikäisille suunnatuissa kirjoissa korostuu seikkai-

lullisuus, kun taas pienemmille kerrotaan Raamatun keskeisiä tapahtumia.

LASTENRAAMATTUJEN KERRONTAA Kaisa Puustinen tutki kahden esimerkkikertomuksen, Vanhan testamentin Joonan kirjan ja Uuden testamentin tuhlaajapoikavertauksen, avulla. Hän tarkasteli, vastaavatko lastenraamattujen versiot virallisen raamatunkäännöksen kertomusten sisältöä ja miten ne eroavat siitä. Joissakin lastenraamatuissa esimerkkikertomuksista oli rajattu pois loppu, joka on molemmissa ristiriitainen: Joona suuttuu Jumalalle, tuhlaajapojan veli isälleen. Sen sijaan kertomukset lopetetaan niissä hieman aiemmin esiintyvään onnelliseen kohtaan: niniveläiset parantavat tapansa ja välttyvät onnettomuudelta, isä ottaa tuhlaajapojan lämpimästi vastaan.

– Minulla heräsi kysymys, ketä siinä suojellaan – lasta vai aikuista. Eikö aikuinen kestä niitä hankalia kysymyksiä, joita teksti lapsessa herättää? Itse luottaisin siihen, että lapsi kyllä kestää ristiriitoja, jos aikuinen vain osaa ne tarvittaessa selittää, Puustinen sanoo.

Jotkut Joonan kirjan varsinkin pienille lapsille suunnatut versiot poikkesivat alkutekstistä selvästi myös siksi, että niihin oli ympätty kiltteyskasvatusta.

– Silloin opetus oli, että sitten, kun Joona suostui tottelemaan Jumalaa, kaikki meni hyvin ja kokonainen kansa pelastui.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

15

Nostettavat läpät, kantokahva ja kimalle vetosivat lapsiin Espoolainen Ojalan perhe testasi viisitoista lastenraamattua. Tarjonta vaihteli vauvan kangaskirjasta rankkoihin kertomuksiin, joita vielä rippikoululainenkin voisi lukea.

E

spoolaisessa viisilapsisessa Ojalan perheessä lastenraamatut eivät ole mikään uusi tuttavuus. Niitä oli muutamia kotona jo ennestään.

– Niitä on luettu säännöllisen epäsäännöllisesti, yleensä iltaisin tai jos lapset ovat pyytäneet, perheen äiti Sanna-Kaisa Ojala kertoo.

Nyt perhe sai testattavakseen viisitoista lastenraamattua neljältä eri kustantajalta. Niiden läpikäyminen lasten kanssa ei Ojalan mielestä ollut mitenkään iso urakka. Innokkaimmin tehtävään suhtautui perheen kuusivuotias, joka nähtyään kirjat kotiin tullessaan ei olisi malttanut kenkiään riisua.

Monet kertomukset olivat lapsille ennestään tuttuja. Yksi lasten suosikeista on ollut Vanhan testamentin kertomus Joonasta, jonka iso kala nielaisee. Toisaalta vastaan tuli nyt sellaisiakin kertomuksia, joita lapsille ei yleensä kerrota, kuten vaikkapa Vanhasta testamentin tarina Simsonista.

PERHEEN 13-VUOTIAS ESIKOINEN luki raamattuja itsekseen. Hän oli sitä mieltä, että kaikki olivat hyviä – mutta kun hyviä on monta, kirjassa pitää olla jotakin erityistä, että se erottuu. Mukaan testaamaan pääsi myös kahden kuukauden ikäinen kuopus, jonka kanssa Sanna-Kaisa Ojala katseli ja lauloi pehmeää rapinaraamattua. Kaksi-, neljä- ja kuusivuotiaalle äiti luki kirjoja ääneen.

– Kiinnitin huomiota siihen, että monessa oli aika pitkiä lauseita. Niissä olisi tiivistämisen varaa.

Kuvituksista lapsilla oli selvät mielipiteet – varsinkin perheen kaksivuotiaalla, jonka mielestä krokotiilit, leijonat ja parrakkaat tai tuijottavasilmäiset ihmiset olivat pelottavia, mutta joka ilahtui vauvoista ja lampaista. Kuusivuotias sen sijaan innostui jännittävistä kuvista ja esimerkiksi Daavidin ja Goljatin taistelusta.

Ojalan mukaan pelottavat kuvat eivät ole lapsille ongelma. Silloin vain käännetään nopeasti siTESTIÄITI SANNA- KAISA OJALA vua. Liikkuvaa kuvaa olisi paljon vaikeampaa ohittaa.

100 rakasta raamatunkertomusta Michael Berghof, kuvitus Jakob Kramer.

Päivä.

2-vuotias piti kuvista. ”Tässä oli nykykieltä aika paljon”, arvioi 13-vuotias.

101 aarretta Raamatusta jotka jokaisen lapsen pitäisi kuulla Connie Palm. Uusi Tie. ”Ei sitä aarretta löytynytkään”, totesi 4-vuotias selattuaan kirjan. 13-vuotias ja äiti olivat sitä mieltä, että jotkut kertomukset ovat liian rankkoja lapsille. Voisi toimia rippikouluikäisellekin.

365 päivää Raamatun kertomuksia Joy Melissa Jensen, kuvitus Gustavo Mazali.

Suomen Pipliaseura.

Ei kiinnostanut.

”

Monessa oli aika pitkiä lauseita. Niissä olisi tiivistämisen varaa.

LASTENRAAMATTUJEN JUMALAKUVAA on Sanna-Kaisa Ojalan mielestä mietitty ja siloiteltu lapsille sopivaksi: Jumala luo maailman, suojelee ja pelastaa. Myös Uuden testamentin kertomuksissa jatkuu sama lohdullinen linja: Jeesus siunaa lapsia ja tyynnyttää myrskyn. Kristinuskon keskeinen sisältö – Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus – oli käsitelty kaikissa jollakin tavalla.

– Voi olla, että Jeesuksen kuolema on joistakin vanhemmista hankala asia. Itse olen selittänyt sitä lapsille niin, että Jeesus sai väärän tuomion, mutta se olikin Jumalan suunnitelma ja koitui kaikkien parhaaksi. Lapset ovat kysyneet, sattuiko sitä kauheasti ja miten naulat voivat mennä käsien läpi. ■

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Kun valitset lastenraamattua, kiinnitä huomiota ainakin näihin, Kaisa Puustinen vinkkaa •

Lue itse kirja tai edes yksi kertomus ennen kuin luet sitä lapselle.

•

Onko kieli hyvää? Onko kerronta sujuvaa ja eteneekö se mielekkäästi?

•

Mitä tekstissä ja kuvissa oikeasti on?

•

Onko sisältö sellainen, jonka haluat välittää lapselle ja jonka takana itse pystyt seisomaan?

365 kertomusta, rukousta ja lupausta Frank Endersby, kuvitus Bethan James.

Päivä. ”Ihan hyvä. Tykkään Daavidista ja Goljatista”, sanoi 6-vuotias. Kirjassa on raamatunkertomusten lomassa myös rukouksia.

Ensi Raamattu B. A. Jones, kuvitus Charlie Lynch. Päivä. Äidin mielestä paras teksti, nasevasti kirjoitettu. Pieni kirjasinkoko. 2-vuotias tykkäsi kahvasta, josta kirjaa voi kantaa.

Lapsen Raamattu Iltakertomuksia Vanessa Carroll, kuvitus Fabiano Fiorin.

Päivä.

Leijonan kuva oli 2-vuotiaalle liian hurja, mutta 4-vuotias ja 6-vuotias pitivät kuvista.

Oma Raamattu

Nosta läppä – Raamattu kertoo Michael Berghof, kuvitus Gill Guile. Päivä.

Lasten suosikki. ”Tää on hyvä, kun saa nostella läppiä. Ihan mukavia kuvia”, arvioi 6-vuotias.

Sally Ann Wright, kuvitus Annabel Spenceley. Päivä.

Kirja annettiin 2-vuotiaalle, koska siinä ei ollut mitään isompia kiinnostavaa, ja 2-vuotias tykkäsi kahvasta.

Karin Karlberg, Inga Wernolf ja Lisa Östh, kuvitus Ulf Löfgren. Lasten Keskus.

Ohitettiin, koska kirja oli lapsille tuttu jo ennestään.

Uskon ja toivon kertomuksia lapsille Parhaita Raamatun kertomuksia Charlotte Thoroe, kuvitus Gill Guile. Päivä. Äidin mielestä kauniit kuvat. 2-vuotias näki kannessa leijonan eikä tykännyt siitä. Sen sijaan sisältö oli 2-vuotiaan mieleen, erityisesti kertomus kadonneesta lampaasta, koska lammas oli niin söpö. ”Tässä on hienoja kuvia ja kimalleteksti”, arvioi 4-vuotias.

Rhona Davies, kuvitus Gustavo Mazali.

Päivä. ”Pelottaa”, sanoi 2-vuotias kirjan ihmishahmoista.

Pohjolan lasten Raamattu Pikku Piplia Sarah Toulmin, kuvitus Kristina Stephenson. Suomen Pipliaseura.

Kimallekirjaimet miellyttivät 4-vuotiasta. Äiti löysi tekstistä oivalluksia. ”Kaikkihan nää on käännöksiä, ei mikään ole oikeasti niin kuin Raamattu”, kommentoi 13-vuotias.

Useita kirjoittajia ja kuvittajia.

Lasten Keskus.

Kirja ei kiinnostanut muuten, mutta 13-vuotias ja 6-vuotias keskittyivät Jeesuksen kultaiseen sääntöön. Äiti ei ainakaan huomannut, että sitä olisi esitelty muissa lastenraamatuissa.

Vauvan oma rapinaraamattu

Raamatun sanaa pienille Juliet David, kuvitus Helen Prole. Päivä.

Aikuisen mielestä vähiten onnistunut.

Lapset vain vilkaisivat.

Mari Torri-Tuominen, kuvitus Marieke ten Berge. Suomen Pipliaseura. ”Kivan näköinen, mutta ei ihan Raamattu. Selkeät ja hienot kuvat”, sanoi 13-vuotias ja arvioi, että kirja voisi sopia perheen vauvalle katseltavaksi, vaikka vauva ei siitä mitään ymmärräkään.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

17

Huolehtija jo pienestä pitäen Kun psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto paljastui, Pekka Sauri julkaisi Twitterissä oman puhelinnumeronsa ja lupasi kuunnella niitä, joilla oli hätä. Toisen ihmisen kanssa puhuessa asiat asettuvat oikeampiin mittasuhteisiin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

L

”

ehdet ovat vastakkain, lähes ruodittomia, korvakkeettomia ja tasasoukan suikeita. Kukinnon tukilehdet ovat kapeanpuikeita, alemmat ehytlaitaisia, ylemmät tyviosasta hampaisia, litteitä, yläviistoja, punaisia. Kukinto on tiivis, tähkämäinen latvakukinto varren ja haarojen päässä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Verhiö on neliliuskainen, liuskat n. 10 mm pitkiä. Teriö on punainen, noin 20 mm pitkä, kaksihuulinen, ylähuuli huppumainen, litteähkö, alahuuli kolmiliuskainen, keltainen, torvi pitkä, yleensä käyrä.”

Tämä Suomen Lajitietokeskuksen kuvaus peltomaitikasta ei maallikossa herätä kovin tarkkoja mielikuvia, saati suuria tunteita. Kun Pekka Sauri aikansa puhelintaan selattuaan löytää valokuvia, niissä näkyy kasveja, joissa on epätavalliset purppuranväriset kukat. Ja niitä suuria tunteita mutta myös hitusen itseironiaa voi kuulla Saurin äänestä, kun hän kertoo kohtaamisesta, josta oli haaveillut neljäkymmentä vuotta.

– Peltomaitikka, Melampyrum arvense, on erittäin harvinainen. Suomessa sitä näkee varmimmin Seilin saarella. Elokuun alussa ajattelin, että nyt tai ei koskaan. Matkustin Turkuun ja sieltä laivalla Seiliin. Kävelin siellä laiturilta kohti saarella sijaitsevaa sairaalamuseota, ja siinä oli peltomaitikka.

– Olin ladannut niin paljon odotusta siihen, että jonakin päivänä vielä näen sen. Se oli yksi kantavista haaveistani tai toiveistani – jos en olisi toteuttanut sitä, elämäni olisi jäänyt vajaaksi. Siinä kristallisoituivat kaikki ne vuodet, joina olen huomannut, että tämäkin kesä meni näkemättä peltomaitikkaa.

mentti kuin kynä, joten olisi ollut outoa, että joku muu olisi lukenut kirjani.

1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa, jonne Saurin muistot vievät, elämänpiiri pääkaupungissa oli turvallinen, ja pienetkin lapset kulkivat pihoilla ja rannoilla vapaasti omissa porukoissaan.

Sodan päättymisestä oli Saurin lapsuudessa vain toistakymmentä vuotta, mutta se ei juuri lapsille näkynyt.

Saurin muistoissa välittyy lapsen tapa ajatella ja yhdistellä asioita. Kolmivuotiaan mielikuvitus esimerkiksi teki Taivaan Isästä Helsingin rautatieaseman kivimiesten eli Lyhdynkantajat-veistoksen näköisen.

– Tällä iällä mieleen rupeaa tulemaan varhaisia kuvia. Lopultahan ei sitten mitään muuta tulekaan kuin niitä lapsuudenmuistoja. Ehkä se prosessi on alkanut jo, Sauri hymähtää.

Hänen lapsuutensa loppui tavallaan jo nelivuotiaana, kun hän oppi lukemaan. Silloin lapselle avautui sanomalehdistä kriisientäyteinen maailma. Hän alkoi herätä kuuden aikaan saadakseen lukea lehteä rauhassa – ja pelätä. Koska hän ei kertonut peloistaan aikuisille, kukaan ei voinut häntä auttaakaan.

INTROVERTTI Pekka Sauri tunnistaa olleensa aina. Hän elää voimakkaimmin oman päänsä sisällä. Fyysinen ympäristö oli hänelle jo lapsena vain oman mielen jatke. Eikä se ole vuosien myötä muuttunut – viime aikoina oikeastaan vain vahvistunut.

– Vanheneminen vaikuttaa niin, ettei enää ole riippuvainen ulkoisista tekijöistä eikä niiden vietävissä, vaan elää yhä enemmän omien korviensa välissä. Siinäkin ympyrä sulkeutuu.

66-VUOTIAS Pekka Sauri on siinä elämänvaiheesSauri opiskeli psykologiksi, hän on vetänyt radiosa, että hän puhuu ympyröiden sulkeutumisesohjelmaa ja ollut pitkään mukana politiikassa. Mita tai kaarien päätepisteistä. Luontoharrastajalle kään niistä ei ole tyypillistä introvertin hommaa. peltomaitikan löytäminen oli yksi sellainen.

– Joskus parikymppisenä koulutin itseni pois Saurilta julkaistiin lokakuussa kirja Huominen, arkuudesta ja esiintymispelosta. Asettauduin vareilisen sanelema, jossa hän palaa lapsuuteensa ta vasten tilanteisiin, joissa jouduin kohtaamaan lauttasaarelaisessa virkamiesperheessä. Sauri sa- ne. Tarjouduin esimerkiksi opiskelijana Tavastianoo, että kirja on tarkoitettu nimenomaan kuun- klubille soittamaan levyjä maanantai-iltaisin. Tein neltavaksi. sitä kolme vuotta. Sen jälkeen en ole arkaillut esil– Kirjan koko pointti on se, että puhun sen lä oloa. kertomuksen itse ikään kuin nuotion ääressä. ÄäKirjassaan Sauri kertoo olleensa jo pienestä pinikirjat ovat iso hitti, mutta yleensä joku näytte- täen huolehtija. Hän jännitti esimerkiksi sitä, milijä lukee ne. Minulle ääni on yhtä tuttu instruten vanhemmat selviytyvät joulun järjestelyistä,

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

sillä isällä oli taipumus laatia mahdottomia aikatauluja ja hermostua, kun niissä ei pysytty.

– Hyvin pienestä pitäen yritin pitää huolta siitä, ettei mitään kauheaa tapahtuisi. Aistin hyvin herkästi, jos vaikka vanhemmilla oli keskenään jännitettä tai jos pikkuveli törttöili jotain. Olin aina se välittäjä tai pikemminkin säätäjä. Jos aistin kireyttä, saatoin vaihtaa sujuvasti puheenaihetta.

Useimmiten se oli näkymätöntä manipulointia.

Olin siinä itse asiassa aika taitava.

”

Joskus parikymppisenä koulutin itseni pois arkuudesta ja esiintymispelosta.

JOTAIN TÄYTYY tehdä, ettei ihmisten tarvitse olla yksin, ajatteli Pekka Sauri lokakuisena viikonloppuna, kun kiristäjä oli uhannut julkaista psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaiden potilastietoja. Oli lauantai-ilta, eivätkä auttavat puhelimet päivystäneet. Sauri julkaisi puhelinnumeronsa Twitterissä ja lupasi vastata tietomurron uhrien puheluihin. Yön aikana puheluita tuli kymmenkunta.

– Soittajilla oli hätä siitä, mitä tehdä, jos pahimmat salaisuudet ja luurangot pääsevät julkisuuteen.

Sauri sanoo, että hän lähinnä kuunteli.

– Jo se, että joku kuuntelee, on ratkaiseva tuen kokemus – ettei ole yksin omien pelkojensa ja mielikuviensa kanssa. Jos hädissään itse kysyy ja itse vastaa, kaikki ilmestyskirjan pedot mobilisoituvat. Toisen ihmisen kanssa puhuessa asiat asettuvat huomattavasti nopeammin mittasuhteisiin.

Kuuntelemisen Sauri osaa. Kuudentoista vuoden ajan yhden yön viikossa hän vastasi puheluihin Yölinja-radio-ohjelmassa. Monet soittajat sanoivat, etteivät ole koskaan puhuneet ongelmastaan kenellekään – ja ohjelmassa he kertoivat siitä sadalletuhannelle kuulijalle.

– Kahdentoista tuhannen puhelun jälkeen ajattelin, ettei mikään inhimillinen tai epäinhimillinenkään ole minulle enää vierasta.

Sauri arvioi, että Yölinjan keskeinen tehtävä oli tabujen selättäminen. Sitä varten niistä oli voitava puhua.

– Ihmiset pelkäävät eniten niitä tabuja, joihin liittyy häpeää ja syyllisyyttä. Kun niistä voi puhua, niiden voima vähenee.

Monet Yölinjan soittajat kertoivat yksinäisyydestään tai itsemurha-aikeistaan. Yksi aihe toistui muita useammin – Sauri sanookin, että Suomi on riippuvuuksien maa. On päihderiippuvaisia, läheisriippuvaisia ja niitä, joille pelaaminen on ongelma.

– Tarkoitus oli, että kaikki puhelut päättyvät niin, että soittaja tietää, mitä hän tekee seuraavaksi. Aina se ei onnistunut. Päihderiippuvaisten kanssa jutellessani huomasin, että jo puhelun kestäessä soittajassa heräsi vastustus tyyliin ”Hyvä Jumala, tee minut raittiiksi, mutta vasta sitten, kun olen juonut nämä”.

Nuorin Yölinjaan soittanut oli viisivuotias. Hänen äitinsä oli lähtenyt kapakkaan ja hommannut kotiin lapsenvahdin, mutta sitten lapsenvahtikin oli lähtenyt kapakkaan.

– Muistelisin, että lapsella ei ollut mitään akuuttia hätää. Hän vain halusi tietää, mitä hän tekee sitten, jos kukaan ei tule takaisin. Aika vähän minä siinä voin tehdä. Soittajan puhelinnumero kuitenkin tallentui, ja seuraavan tauon aikana soitin sosiaalipäivystykseen, että menisivät tsekkaamaan tilanteen.

LOKAKUUN LOPUSSA oli Pekka Saurin viimeinen työpäivä Helsingin yliopiston työelämäprofessorina. Työntekoa hän ei kuitenkaan suunnittele lopettavansa.

– En minä koskaan heittäydy eläkeläiseksi. Kai tässä kaikkea väkertämistä edelleen on. Kirjoittelen varmaan jotain. Ja on noita puhujakeikkojakin edelleen. Äänikirjassa Saurin polveilevat lapsuudenmuistot katkeavat välillä vanhenevan miehen huokauksiin ja oivalluksiin, sellaisiin kuin ”Elämä muuttuu kerralla helpommaksi, kun luovut onnen tavoittelusta”. Onnellisuus on Saurin mukaan tunnetila, joka tulee ja menee. Siksi sitä on turha tavoitella.

Onnen sijasta kannattaa keskittyä merkityksellisiin asioihin. Kun niitä löytää, onnikin voi tulla sivutuotteena. Voi katsoa peltomaitikkaa. Tai uppoutua musiikkiin.

– Tänä aamuna kuuntelin Bachin urkumusiikkia. Varmaan jonkinlaista minuuden katoamisen kokemusta siitä etsii. Ehkä se on valmistautumista kuolemaan ja minuudesta luopumiseen ja sulautumista johonkin ikuiseen. Sekin on tietynlaista vapautumista, ettei ole kiinni arjen pikkuasioissa eikä omassa egossaan. Jos joskus on tuntenut itsensä korvaamattomaksi, siinä tuo tunne viimeistään häviää.■

Kuka?

Pekka Sauri, 66, on vapaa puhuja ja kirjoittaja ja entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja.

Hänen kolmivuotinen kautensa Helsingin yliopiston työelämäprofessorina päättyi juuri.

Mitä?

Sauri on kirjoittanut useita kirjoja, joista uusin, Huominen, eilisen sanelema, on juuri ilmestynyt sekä Saurin itsensä lukemana äänikirjana että perinteisenä kirjana.

Motto

Elämä muuttuu kerralla helpommaksi, kun luovut onnen tavoittelusta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

19

Astu toisen saappa

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

isiin Tutkija Lasse Lipposen mielestä lapsille kannattaa opettaa, että ensin muut ja sitten minä.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVITUS PAULI SALMI

J

o ennen koronakevättä Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Lasse Lipponen innostui tutkimaan empatiaa ja myötätuntoa.

Pandemia on entisestään lisännyt aiheen ajankohtaisuutta. Moninaistuvassa maailmassa voi myös olla yhä vaikeampi ymmärtää toisten ihmisten elämää.

– Empatian ja myötätunnon pohtiminen ei ole mikään uusi asia. Ne ovat olleet mukana jo antiikin filosofien hyvekeskusteluissa, ja monissa uskonnoissa myötätunto on keskeistä aiheistoa: auta tarvitsevaa ja pidä huolta kärsivästä.

Usein empatiasta ja myötätunnosta puhutaan samana asiana, mutta Lipponen erottaa ne toisistaan.

– Empatialla tarkoitetaan sitä, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan. Arkikielellä sanotaan, että ”astutaan toisen saappaisiin”.

– Myötätunto taas on konkreettista vastaamista toisen ihmisen tarpeisiin, kärsimykseen tai mielipahaan. Myötätunto on tekoja, Lipponen selittää.

AIVAN ERITYISESTI Lasse Lipponen on kiinnostunut siitä, miten aikuiset voisivat rakentaa ympäristöjä, joissa lapsilla on mahdollisuus kasvaa empaattiseksi ja myötätuntoiseksi.

– Lapsia kannattaa opastaa toisen ihmisen asemaan asettumiseen jo pienestä pitäen, sillä vielä alle kouluiässä kaikki on mahdollista.

Se on otollisinta aikaa eettis-moraaliselle kasvatukselle.

Mitä varhemmin empatiataitoja lapselle opetetaan sen parempi, mutta onnistuu niihin ohjaaminen Lipposen mukaan myöhemminkin.

Kiusaamisen jälkien korjaaminen on sen sijaan vaikeampaa.

– Parasta ennaltaehkäisyä kiusaamiselle on juuri empatiakasvatus, eikä se ole mitään rakettitiedettä. Empatiakasvatus on sitä, että lapsia opetetaan auttamaan toisia ja pitämään toisista huolta.

Moraalinen ja eettinen pohdinta kuuluvat Lipposen mielestä perustavanlaatuisesti sekä pienten että isojen ihmisten elämään.

– Sen sijaan, että osoitamme huonosti käyttäytyviä lapsia sormella, meidän aikuisten tulisi kysyä, millaisia kasvuympäristöjä olemme lapsille luoneet.

– Jos halutaan, että lapsi kasvaa kilpailulliseen yhteiskuntaan, sillä on seurauksensa.

VANHEMMAT EMPATIAKASVATTAVAT lapsiaan Lasse Lipposen mukaan paljon tietämättään.

Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapselle luetaan.

– Kotona voi lukea emotionaalisesti koskettavia kirjoja, joissa on auttamisen, huolehtimisen ja lohduttamisen tematiikkaa.

– Esimerkiksi Lasten Keskuksen kirjat taitavat olla täynnä sitä, Lipponen toteaa lempeästi naurahtaen, ja muistaa sitten pätkän aikoinaan omille lapsilleen lukemastaan kirjasta.

Tarinassa eläimet ovat joutuneet yllättäen lumen saartamiksi ja joku eläimistä tokaisee: ”Ei ole kenelläkään helppoa tällaisen lumenpaljouden keskellä.”

Sen jälkeen eläimet miettivät, miten tilanteesta selvitään yhdessä, keitä pitää auttaa ja miten autetaan.

– Pienelle lapselle kirjojen lukeminen yhdessä aikuisen kanssa ja tarinoiden kuunteleminen ovat olennaisia keinoja tutustua siihen, miltä maailma näyttää ja tuntuu toisten näkökulmasta, Lipponen sanoo.

”

Parasta ennaltaehkäisyä kiusaamiselle on empatiakasvatus.

KASVATUSTIETEEN PROFESSORI LASSE LIPPONEN

VÄÄRÄÄN SUUNTAAN Lasse Lipposen mielestä mennään, jos lasta ohjataan pitämään kiinni vain omista oikeuksistaan.

– Viestin lapselle pitäisi olla se, miten voi jakaa sitä, mitä itsellä on. Esimerkiksi lohduttaminen on hirveän hyvä tapa opetella hyvän jakamista toiselle.

Lipponen kutsuu lohduttamista myötätuntoteoksi. Myös toisen ihmisen auttaminen tai omasta yltäkylläisyydestä jakaminen ovat myötätuntotekoja, joissa aikuinen toimii mallina.

– Myötätuntoteot ovat kasvatuksellisesti erittäin merkittäviä tilanteita. Esimerkiksi, jos perheessä on useampi lapsi, aikuisen on tärkeä ottaa muut lapset mukaan lohduttamaan vaikka isoveljeä, jos tämä on surullinen tai loukannut itsensä.

Lipponen mainitsee amerikkalaisen filosofin Martha Nussbaumin, joka on sitä mieltä, että empatia ja myötätunto ovat demokraattisen yhteisön peruspilareita. Nussbaumin mielestä ilman empatiaa ja myötätuntoa meillä ei olisi mitään syytä pitää huolta toisistamme.

– Jos lasta kasvatetaan pienestä saakka niin, että toista täytyy auttaa, jos voi, ja itse voi pyytää apua aina, jos tarvitsee, se on siinä. En oikeastaan tiedä, mikä olisi arvokkaampaa, Lipponen sanoo. ■

Turvallinen koti ikäihmisille ja muistisairaille Tarjoamme Itäkeskuksen Hoivakoti Vanhalinnassa ympärivuorokautista hoivaa niin vakituiseen kuin tilapäiseen tarpeeseen. Kysy lisää palveluistamme: Riitta Kolsi 050 572 1189 | esperi.fi

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi.

Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu.

Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia.

Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen.

Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö.

Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 19.11. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

21

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

SALIBANDYN MM-VOITTAJA SAVONEN

-vaunu HALPAA KANGASTA KALLIALA

K R E T O N K I A A K E

LINDSTRÖM

SÄRMÄ

E R I K

T I K K U R I L A O T U S EPÄILLEEN APOSTOLIN KAIMOJA

KUITTEJA

tuuhea IDÄN MAA kuusi O K LÄHI-

LISÄKSI AVIOLIITON KAUTTA PERHEPIIRIIN

LAPSILLA

S I K A S

M Y Ö S

KONNAROOLEISTA MUISTETTU PETER

Ä Ö T R

2X

KYSYVÄ SANA

HYÖTY-

SAARINEN LONKA

R Ä M Ä

VANTAATA NEVADAN NAAPURINA

KITSAS

U

V

PELKKÄÄ NOUSUKAUTTA

-1.

-JUNA

T

S

HURJIA

M E N U KANAVA KUNNIOITETUT

JALOKAASU

T

POMMERILAINEN

PASI SIITONEN TAITEILIJANIMELTÄÄN

V

-TILAISUUS MOLLBERG

0

N E O N

U R A L

varma A NUORENA KUOLLUT JAMES

T

JEESAUKSET

L

K A A JÄÄLAUTTA

V

MÄIHÄ

T I E D O T U S KOHOTA LYHYT

E N E T Ä

A G A M A

U H A T T U

K

O N T E L O

A R A T

V A R I S LISKO "AURINKOKUNINGAS"

SELOSTAJA JUSSI

A R S I

O T E L L A

K O R S O

I T A R A

VAARASSA SIROTELLA

E

MONI SATUKIRJA

S A U H U T

VÄNKÄÄ HINNASTA

L

YKSISTÄÄN

K

T I N K I V Ä

A N K K U R I

SIBELIUS VILJELTYJÄ

L

H U O M I O L I I V I I N

PUNNITA

I

I

A M M E

-1.

E S A T

R I I V A T U T E N T Ä

HELLIÄ

T

U T I L I T A R I S M I

O P U K S E T

MAAHANLAITTO

PAIKASTA TOISEEN

A N O D I

POSITIIVINEN

kurja OPPI VIRO

L Ä P I

PAHOJEN HENKIEN PIINAAMIA

J O U L E

TARJOILIJAN OJENTAMA

DUFVA

T O S I T T E E T

A P P I V A N H E M M A T

ulkoisia N

romu

ENERGIAYKSIKKÖ

VOI JYVÄT AKANOISTA TAITEILIJA HALONEN MONISSA JOULUVALOIS- E R SA

I

O S I N

A S A T N

-koira O

PÄIVÄN-

JEESUKSEN RATSU

R

A

lobby M

"KORTTI- INNOITTAJA PAKOISSA"

T A S A A J A T A S K U

HARKIMO

A I T T A

N VÄKEVÄÄ JÄÄTTÖMIÄ

WILSKMAN

U U S A MURHEEN HENGETÄR

I

LASIFIRMA

A

V I I N A T

A

S U R U T A R

J O E L

T Y Ö A S I A L L A P A S

MATEMAATTINENKIN

P E I T S I

S I I R T O P E T I

J E A N

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

MAAJUSSIN -1.

MURHEENA

K A L A

K A T O L L A

T U E T

IDÄN IHMISIÄ

T A I T

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Mobiilikolehtia kehitetään JUKKA TUOMINEN kaipasi mahdollisuutta osallistua kolehtiin korttimaksulla (K&k 5.11.). Kiitämme palautteesta! Testasimme tosiaan kolehdin keruuta korttimaksupäätteillä jo vuonna 2017, mutta päätimme silloin lopettaa korttimaksut mainitsemistanne syistä ja jäimme odottamaan kehitysloikassa olleiden sähköisten maksutapojen vakiintumista.

Kolehdin keräämisestä säädetään rahankeräyslaissa. Evankelisluterilaisilla seurakunnilla on mahdollisuus kerätä kolehti ilman erillistä lupamenettelyä julkisen uskonnonharjoituksen yhteydessä niiltä, jotka osallistuvat paikan päällä tilaisuuteen.

Muutamissa seurakunnissa ympäri maata on kokeiltu erilaisia sähköisiä keräystapoja, mutta vielä ei ole valmista ratkaisua, jossa olisi otettu huomioon kaikki lain ja erilaisten seurakuntatalouksien vaatimukset. Ratkaisun pitäisi olla mahdollisimman monelle sopiva — eikä se saisi maksaa liikaa.

Kirkkohallitus totesi keväällä esiselvityksessään, että tarvitaan kirkon yhteinen kolehtien keruujärjestelmä. Helsingin seurakuntayhtymä on mukana syksyllä aloittaneessa työryhmässä, jonka tehtävänä on valmistella kirkon yhteinen mobiilikolehtiratkaisu. Työryhmä ratkaisee toteutuksen teknisen pohjan tarvittavine hankintoineen. Työryhmän toimikausi päättyy 31.1.2021.

Margareta Back talouspäällikkö Heli Harkko maksuliikenneasiantuntija Helsingin seurakuntayhtymä

Kalle Mikkola dosentti, moraalifilosofian tutkija Espoo

Harsintahakkuulla metsästä tulee rytö PROFESSORI ERKKI LÄHDE esittelee uuden termin puuston sekakasvatus (K&k 22.10.). Me vanhempi väki tunnistamme siinä harsintahakkuun. Sitä käytettiin yleisesti sata vuotta sitten. Eli jatkuvasti noukittiin parhaat puut pois, kunnes metsä oli lyhyessä ajassa muuttunut rydöksi.

Vaikuttaa siltä, että juuri rytö onkin nykyisen metsähuollon suunta niillä, joiden ei tarvitse välittää valtakunnan taloudesta.

Erkki Sinkko Helsinki

Kuka vetää liput salkoihin?

Maasta sinä olet tullut MIHIN RAAMATUN kohtaan perustuu hautajaisissa käytettävä kaava ”maasta sinä olet tullut, maaksi pitää sinun jälleen tuleman”?

Miksi esimerkiksi Jeesuksen sanat ryövärille ristinpuulla eivät ole kelvanneet tähän tarkoitukseen? Hän sanoi: ”Tänä päivänä sinun pitää olla minun kanssani paratisissa.”

Entä miksi hautajaisissa korostetaan fyysistä puolta eikä sielun vapautumista maallisista vaivoista? Eikö uskonto ole hengen eikä ruumiin asia?

Ja mitä tarkoittaa uskontomme mukaan ”kunnes Jeesus viimeisenä päivänä herättää kuolleista”. Tarkoittaako se kuolleen viimeistä päivää vai mitä? Tarvitaan perusteluja.

Ann Vidgren Helsinki

Alkio ei ole ihminen MARJA-HELENA MÄKELÄ arvioi kriittisesti aborttilain muutosvaatimuksia (K&k 5.11.). Hedelmöittynyt munasolu, jonka osa ehkäisyvälineistä abortoi, on eettisesti kauempana ihmisestä kuin kärpänen, koiranpennusta puhumattakaan: alkio ei ole tiedostava, ajatteleva eikä tunteva olento missään määrin.

Sama pätee varhaiseen sikiöön.

Se ei ole vauva. Alkion kutsuminen ihmiseksi sanan eettisessä merkityksessä on sanamagiaa, kuin lakkaisi

myöhään. Ehkäisyvalistus ja -tarjonta vähentävät abortteja.

puutuolin lakkamarjoilla eikä lakalla, koska ”lakkaa sekin on”.

Ihmisoikeuksia ovat muun muassa sananvapaus, ruumiillinen koskemattomuus ja omaisuudensuoja.

Ellei niitä taata ihmisille, yhteiskunnan kehitys kärsii vakavasti. Nämä perusteet eivät kanna muiden eläinten tai ihmisalkioiden kohdalla. Niiden lopetuksessa ratkaisevaa on tiedostetun kärsimyksen minimointi.

Abortin sanotaan myös johtavan siihen, että jää syntymättä ih-

minen, joka ehkä olisi muuten syntynyt. Niin käy myös joka sekunti, kun hedelmällinen ihminen ei harjoita seksiä. Kumpikaan ei ole eettisesti väärin. On hyvä, että nykyään yhä isompi osa lapsista saa syntyä toivottuina, vanhemmille sopivampana aikana ja usein myös yhteensopivammalle, rakastavalle pariskunnalle.

Abortin kieltäminen ei vähennä vaan pahentaa abortteja: ne tehdään laittomasti, vaarallisesti ja liian

HYVÄ EHDOTUS Jussi-Petteri Lapilta (K&k 22.10.). Hän ehdotti, että seurakunnat liputtaisivat myös suositeltuina, ei vain virallisina liputuspäivinä, esimerkiksi Tove Janssonin päivänä 9.8. Peukutan tätä.

Jäin kyllä miettimään, kuka joutuu tekemään tämän. Mahdollisesti se lankeaa suntioille. Mitä kuluja siitä tulekaan, jää nähtäväksi.

Pirkko Karasti pitäjänmäkeläinen

Kirkolla liehuu punalippu ILAHDUIN Jussi-Petteri Lapin kirjoituksesta. Meillä Lauttasaaressa kirkon mailla lipputangossa liehuu pysyvästi punalippu, nimittäin rakennusliikkeen mainoslippu. Surullista, mutta totta. Näin on ollut vakiintuneina liputuspäivinäkin. Mikähän lippu tangossa mahtaa liehua itsenäisyyspäivänä?

Ritva Lauraéus seurakuntalainen

Muista yhteystiedot LÄHETÄ MIELIPIDEKIRJOITUKSESI mukana yhteystiedot, siis osoite ja puhelinnumero. Pelkkä sähköpostiosoite ei riitä. Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista eikä käsitellä. Nimimerkkiä voi käyttää poikkeustapauksissa. Kirjoituksia julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

23

Lakipalveluja

Hautauspalveluja HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Rakennusala

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

www.ukkonen.com

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistövälittäjä (LKV)

Laki ja kiinteistö Moilanen Oy LKV Hämeentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

Leikkaa talteen

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kosteuskartoitukset, lämpökuvaukset sekä kaikki remontit sisällä ja ulkona myös uudisrakennukset. Saatte työn osasta kotitalousvähennyksen.

Raksatapa Oy, 0505387672, raksatapa@gmail.com

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

AUTOTALLINOVI REMONTTI -kaipaako ovesi uusimista?

-Ryterna nosto-ovet -sähköiset avaajat Uudenmaan Ovi Oy Alpo Korsulainen, p. 050-3105065 alpo@uudenmaanovi.fi

Palveluja tarjotaan Kaipaatko juttuseuraa?

Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus.

Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot.

Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

Kiinteistövälitystä

Siivouspalveluja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Kotisiivoukset luotettavasti.

Myös seniorisiivoukset.

MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

Myymässä vai vuokraamassa?

Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins.

0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin.

Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Palvelukseen halutaan

Ostetaan asuntoja

Oletko reipas ja näpsäkkä, itsen. työhön kykenevä ihminen ja haluaisit työskennellä henk. koht. avustajana? Olen pyörätuolissa istuva ihminen ja tarvitsen apua arjen askareissa. Työpaikka Jätkäsaaressa. Päivät ma ja pe klo 8-16.

Laita yst. hakemus ja cv 26.11.2020 menn. os.: avrekry@gmail.com.

Nuoripari etsii asuntoa Kalliosta, min.50m² 2h, 3h. Omalla tontilla, LVIS-tehty. 0407776682

Vuokralle tarjotaan Yksiö 23m2 tupakoimattomalle Oulunkylässä. Pesutupa ja sauna. Hyvät liikenneyht. ja ostari lähellä. Vuokra 650 e sis. vesimaksu. Näyttö 21-22.11.

Klo 12-13. Tied. 0400-821051

Henkilöautojen talvisäilytystä.

24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa. 044-980 4046

Vuokrata halutaan Opiskelijapariskunta (HTM ja KTM) etsii rauhallista kotia Helsingistä. liisalleasunto@gmail.com

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Tilaisuuksia Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 1.12.2020 klo 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa, Asematie 7, 01300 Vantaa.

Esityslista on nähtävillä seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 18.11.2020 alkaen.

Kokousta voi seurata vantaanseurakunnat.fi -sivuilla.

Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

HERÄNNÄISSEURAT su 22.11. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkant.4, Vtaa; messu & seurat; saarna K.Airas. klo 10 kirkkopyhä Järvenpään kko, Kirkkot.4; messu, keitto &seurat; saarna S.Juntunen. klo 11 kirkkopyhä H.Paimenen kko, Palosuont.1 (Pakila), Hki; messu & seurat; saarna V.-M.Hynninen; HNK. klo 17 Pappilan veisuut, Vihdin kko, Kirkkot.1. la 28.11. klo 17 sateenkaarimessu & –seurat Alppilan kko, Kotkank.2, Hki; saarna L.Tuovinen, lit. T.Roiha. su 29.11. klo 17 ”Miksi on erilaisia raamatunkäännöksiä” Seuratuvalla, S.Sipilä Pipliaseurasta; suorana www. facebook.com/herattaja. ti 1.12. klo 18 verkkoseurat www. facebook.com/herattaja. to 3.12. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. Tilaa joululehti Talvikynttilät, www.herattaja.fi/talvikynttilat.

Hammashoitoa EHT HEIDI L E VA N D E R

Haen kantakaupungista pientä yksiötä.

Puhelin 041 741 7134/ Markus

www.erikoishammasteknikko.net

Haluaisin ostaa +35m2 asunnon (yksiö/kaksio) Kallio-Sörnäinen alueelta. Sari 0407024512

Halvor Ronning puhuu (video) Jeesuksen viittauksista Kirjoituksiin su 22.11. klo 13 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Klo 12.15 keittolounas (5 €) Raamattukodin työn hyväksi.

Mukana Jouni Turtiainen, Maarit Kattilakoski ja John Remes.

Järj. Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry ja Espoonlahden seurakunta

Ostetaan yksiö Pääkaupunkiseudulta hyvien yhteyksien varrelta, myös huonokuntoinen käy. Kaj / 0400928169

OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokunt.

Ei välityskuluja. 0405797397 Elmer

ESIRUKOUSILTA ti 24.11 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6 Petrus församling Henrik Perret, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

• • • •

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Kysy lisää: 040 778 5212

Turvallisesti, luotettavasti ja ammattitaidolla Hammasproteesien valmistus ja korjaukset Valmistan proteesit itse alusta loppuun Myös kotikäynnit ja nouto kotiovelta

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

T A K U U T Y Ö

p. 09-7262266 p. 09-1461460

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS norm. 550 esi ote opr kok an Ylä- tai alaleu

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

25

Harras hetki

Musiikin maisteri, teologian maisteri ja pappi Kati Pirttimaa, 48, työskente­ lee vielä hetken hen­ gellisen elämän ja jumalanpalveluksen asiantuntijana Es­ poon tuomio­ kapitulissa. Joulu­ kuun 1. päivänä hän aloittaa Tuomasyh­ teisön toiminnanjoh­ tajana.

Pirttimaa on naimi­ sissa ja asuu Espoos­ sa. Kolmesta lapses­ ta nuorimmainen asuu vielä kotona.

Perheeseen kuuluu myös cockerspanieli.

Seuraavan kerran Pirttimaa leipoo ha­ panjuurileipää ensi viikonloppuna.

Leipominen tuo juurevan olon Hapanjuurileipominen auttaa Kati Pirttimaata asettumaan arkeen.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

T

arvitaan juuri, vettä, jauhoja ja suo­ laa, kun Kati Pirttimaa aloittaa lei­ vän teon. Hän leipoo hapanleipää.

Pirttimaa on saanut ystäviltään kaksi leipäjuurta. Toinen on tullut Lohjalta ja toinen Roomasta. Kah­ den juuren käyttöön ei liity mitään mystiikkaa.

Pirttimaa ottaa leivontaan sen, jota ei ole vä­ hään aikaan käyttänyt. Suomalaisesta juures­ ta tulee hiukan erimakuista leipää kuin italia­ laisesta.

Varsinkin poikkeusoloissa ja pimeänä vuoden­ aikana hapanjuurileipominen on Pirttimaasta oi­ vallinen keino saada tasoittavaa otetta arkeen.

LEIPÄJUURIAAN Kati Pirttimaa säilyttää purkeis­ sa jääkaapissa. Ryhtyessään leipomaan hänen pi­ tää ensin herätellä juuri. Pirttimaa sekoittaa haa­ rukalla juuren sekaan vettä ja jauhoja. Sen jäl­

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

keen hän sulkee purkin kertakäyttöhansikkaalla ja jättää taikinan tekeytymään.

Juurta pitää ruokkia vielä muutaman kerran ve­ dellä ja jauhoilla, että se lähtee kunnolla käyntiin.

Villihiivat kohottavat taikinaa, ja hansikas kohoaa pystyyn, kun taikina on valmis työstettäväksi.

Sekoittaessaan taikinaa Pirttimaa ottaa pienen osan juurta talteen. Se on emojuuri, joka laite­ taan purkkiin ja jääkaappiin odottamaan seuraa­ vaa leivontakertaa.

Kun taikina on kohonnut tarpeeksi, Pirttimaa taittelee sitä saadakseen siihen vielä lisää kuoh­ keutta. Sen jälkeen hän muotoilee leivän pitku­ laiseksi tai pyöreäksi ja laittaa sen hetkeksi koho­ tuskoriin.

Juuri ennen uuniin laittoa Pirttimaa viiltää veitsellä leipiensä pintaan viiltoja, jotta valmiin leivän kuori aukeaa nätisti. Leipomishifistelijät tekevät kuvioita leivän pintaan partakoneen te­ rällä, mutta sitä Pirttimaa ei ole vielä kokeillut.

Perusviillot riittävät toistaiseksi.

ALOITTAAKSEEN leipomisen Kati Pirttimaa tar­ vitsee henkistä tilaa. Leipoessaan hän tietää, että elämä on aika balanssissa.

Mutta hapanjuurileivonta toimii hänellä toi­ sinkin päin: sitä voi käyttää rauhoittumiseen.

Kun Pirttimaa tajuaa, että nyt on vähän liian kii­ re, hapanjuurileivän tekeminen pakottaa hiljen­ tämään tahtia, sillä koko prosessi vie pari–kolme päivää.

Kun Pirttimaa työntää kätensä leipätaikinaan, hänelle tulee juureva olo. Hän pysähtyy rauhassa katsomaan, miten taikina sillä kertaa voi ja käyt­ täytyy. Hän tuntee käsissään, missä vaiheessa tai­ kina on. Sen oppii tuntemaan sitä paremmin, mi­ tä enemmän leipoo.

Leivän leipomisessa on Pirttimaan mielestä jo­ tain tosi syvää, melkeinpä primitiivistä: leipoa leipää, jolla ruokitaan perhe. Se myös kiinnittää hänet sukupolvien ketjuun.

HAPANJUURILEIVONTAAN liittyy myös kohtuul­ lisuus, onhan leivässä vain vettä, jauhoja ja suo­ laa. Joskus, jos taikinan taittelu on unohtunut tai kohotus mennyt liian pitkäksi, Kati Pirttimaa on kauhuissaan ajatellut, että menikö kaikki pilalle.

Hän on silti paistanut leivät, ja niistä on tul­ lut hyviä ja syötäviä. Näissä tilanteissa Pirttimaan mielessä häivähtää armollisuus. ■

Hyvää pyhää

29.11.

Tänään on ensimmäinen adventtisunnuntai.

Päivän evankeliumissa (Luuk. 19:28–40) kerrotaan, kuinka Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin väkijoukon riemuitessa.

Odota rauhassa Kirkoissa tänään laulettava Hoosianna on mahtipontinen aloitus vajaan neljän viikon mittaiselle paaston ja odotuksen ajalle.

Voisitko tänä vuonna paastota stressaamisesta ja murehtimises­ ta? Joulu tulee, vaikka et tekisi mitään. Varaa tästä eteenpäin aina jouluun asti joka päivä pieni hetki, jolloin keskityt siihen, että kaikki on ihan hyvin. Istu mukavasti, sulje silmäsi ja hengitä vain.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Tarvitsemme hiljaista voimaa

I

lon huutojen kohteena istuu hiljainen mies aasin selässä. Viesti on selvä: tässä tulee kai­ vattu Rauhanruhtinas. Tähän saakka hän on kulkenut jalkaisin. Nyt hänelle on kelvannut ratsuksi harmaa aasi, joka kantaa kärsivälli­ sesti taakkansa.

Jeesus ei tule väkivaltaa lietsoen eikä vallanku­ mousta julistaen vaan aseettomana ja nöyränä. Hän on kuin vuorisaarnansa autuaiksi julistusten ruumiil­ listuma: kaikkien köyhien, murheellisten, oikeutta janoavien ja rauhaa rukoilevien toivo.

Hänen olemuksensa ja tekonsa säteilevät lempe­ yttä ja nöyryyttä niin Jumalaa kuin kaikkia ihmisiä kohtaan.

Häntä riemuhuudoin vastaanottava väki tunnistaa sen. Siksi he levittävät tielle vaatteitaan ja katkovat

puista lehviä. Monet ovat seuranneet häntä Galileasta asti tai liittyneet hänen mukaansa matkan varrella nähtyään, miten hän toimii ihmisten parissa.

Muutamaa päivää myöhemmin Jerusalemissa kai­ kuvat toisenlaiset huudot, jotka vievät hänet kuole­ maan. ”Nöyryys ja hiljaisuus on valtasi salaisuus”, laule­ taan adventtivirressä. Tuota hiljaista voimaa tarvit­ semme kaiken kiihkon ja uhon keskelle. Tuota toivoa tarvitsemme päästäksemme irti huoliemme ja pelko­ jemme siteistä. Noita piilossa olevia Jumalan lempei­ tä kasvoja kaipaamme.

Adventin valot kertovat kaipauksesta ja toivosta.

Sytytämme kynttilöitä ja valmistaudumme Vapahta­ jan tuloon, Jeesuksen syntymään.

Valmistaudu Jeesuksen syntymään Adventti on odotuksen ja toivon aikaa.

Se on valmistautumista Jeesuksen syntymään. Kun sytytät iltaisin kynttilöitä, hiljenny hetkeksi ja rukoile mielessäsi: ”Jeesus, maailman Vapahtaja, vapauta meidät huolistamme ja peloistamme.

Jeesus, maailman valo, valaise sisimpämme ja koko elämämme.”

LAURI MAARALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2020

27

Mielipiteet muuttivat lehden sivulle 23.

20 19.11.2020 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Valoa Pääotsikko pimeään Rakenna joulupuu -keräys toi joulun Annikan perheelle s. 2

3 pikkuotsikkoa. Max Hiljaisen n. 80 lentoaseman merkkiä /kpl ja loppuun suuri hätä s. 4 sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Tule laulamaan Hoosiannaa s. 11

Etsitään jouluenkeleitä Rakenna joulupuu -keräyksessä voi antaa lahjakortin vaikkapa supermarkettiin tai koko perheen elämykseen.

Vanhuksille lahjoitetaan lisäksi joulukukkia.

H

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT VILJA HARALA

aluatko ilahduttaa jouluna vaikeassa elämäntilanteessa olevia vantaalaisia?

Se onnistuu osallistumalla Rakenna joulupuu -keräykseen.

Lahjoittaja voi hankkia lahjakortin supermarkettiin, perheen yhteiseen elämykseen kuten Heurekaan, SuperParkiin tai elokuvaan, tai sitten lahjoittaa joulukukan vanhukselle. Ohjeet löytyvät verkkosivulta rakennajoulupuu.fi.

– Lapsiperheet antavat mielellään aineettomia lahjakortteja toisille lapsiperheille. Haastan antajia miettimään, millaisesta yhteisestä tekemisestä itse pitävät, ja lahjoittamaan sitä, sanoo Tikkurilan seura-

kunnan johtava diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti.

Jotkut haluaisivat lahjoittaa paketteja, mutta Huhanantin mukaan yhteiset elämykset ovat perheille harvinaisempia kuin tavarat, joita löytyy edullisesti myös käytettyinä.

– Pienituloisen perheen lapsi ei ole välttämättä koskaan päässyt Megazoneen tai HopLoppiin, joista kaverit puhuvat. Aineeton lahja on myös ekologinen.

UUTTA ON SE, että aineettoman lahjakortin voi antaa myös aikuiselle.

– Tämä vuosi on ollut monelle poikkeuksellisen rankka. Hemmottelu kampaajalla tai hierojalla tai ammattilaisen tekemä kotisiivous tulee tarpeeseen, Huhanantti sanoo.

Lapselle Baby Born -nukke ja leffakäynti BABY BORN -NUKKE kuopukselle, anime-elokuva Totoro esiteinille ja pelikuulokkeet murrosikäiselle. Lisäksi jouluruoat ja kuusenkoristeita.

Kaiken tämän Annikan, 45, perhe hankki viime vuonna supermarketin lahjakorteilla, jotka he saivat Rakenna joulupuu -keräyksestä. Lisäksi heille annettiin elokuvaliput, joilla he kävivät katsomassa pienimmän toivoman Frozen 2 -elokuvan. Teini kävi kaverinsa kanssa toisessa leffassa.

– Liikutuin joululahjasta. Lapset eivät paljon muita lahjoja saaneet, mutta meille tuli kiva joulu.

Annika elätti viime vuonna perhettään satunnaisten työkeikkojen tuloilla. Pitkään työttömänä ollut puoliso saa peruspäivärahaa.

Elämässä on ollut runsaasti vaikeuksia: huostaanottoja, riitainen ero yhden lapsen isän kanssa, masennusta, ulosottopäätöksiä.

– Kävin viime vuonna säännöllisesti diakonissan luona. Hän kuunteli ja neuvoi minua vähän kuin terapeutti. Yhteys säilyy edelleen, ja soitan, jos tulee tarvetta.

Nyt Annikalla on ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen vakinainen työpaikka. Kolmasosa lähihoitajan palkasta menee ulosottoon, mutta tulot ovat silti liian suuret esimerkiksi toimeentulotukeen.

– Tänä vuonna emme yritä saada lahjaa Rakenna joulupuu -keräyksestä. Jotkut muut tarvitsevat lahjaa varmasti meitä enemmän, Annika miettii.

Hän toivoo, että jonakin vuonna rahat riittäisivät keräykseen lahjoittamiseen.

– Se on tosi hyvä tapa ilahduttaa vähävaraista perhettä.

Haastateltavan nimi on muutettu.

2

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2020

Annika hankki Rakenna joulupuu -keräyksestä saamallaan supermarketin lahjakortilla jouluruoat ja lahjat lapsille.

Kuopus sai tämän nuken.

köyhille

Ilahduta joululahjalla Rakenna joulupuu -keräys käynnistyy jälleen adventtina 29.11.

Seurakuntien diakoniatyöntekijät toimittavat lahjat perille.

Voit osallistua keräykseen näin:

Hakunilan seurakunta

Elämyslahjakortti tai ruokalahjakortti: Tuo 9.12. mennessä Hakunilan tai Länsimäen kirkolle. Netistä ostetut lahjakortit voi myös lähettää sähköpostilla hakunilan.diakonia@evl.fi. Kirjoita otsikkokenttään Elämyslahja ja tarkista, että liitteet ovat mukana.

Tikkurilan seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti.

Lahjakortin ostamalla lahjoittaja voi samalla tukea koronakauden kurittamaa pienyrittäjää.

Tänä vuonna jouluapua tarvitaan Saara Huhanantin arvion mukaan aiempaa enemmän. Diakoniatyöntekijät ohjaavat lahjat Rakenna joulupuu -keräyksen kautta hyvin pienituloisille vantaalaisille.

– Koronan aikaan diakoniasta ovat hakeneet apua monet uudet perheet, jotka kertovat, etteivät ole aiemmin joutuneet hakemaan tukia mistään.

”

Lapset eivät paljon muita lahjoja saaneet, mutta meille tuli kiva joulu.

KERÄYKSESTÄ LAHJAN SAANUT ANNIKA

OHJEET jouluavustuksen hakemiseen löytyvät oman asuinalueen seurakunnan verkkosivuilta. Vantaalla on Hakunilan, Hämeenkylän, Korson, Rekolan, Tikkurilan ja Vantaankosken seurakunnat sekä Vanda svenska församling.

– Saatamme välittää lahjansaajalle lahjakortin Prismaan, josta saa sekä jouluruokia että tavaralahjoja. Lisäksi voimme liittää kylkeen vaikkapa pari leffalippua, jos saamme paljon lahjoituksia, Huhanantti sanoo.

Rakenna joulupuu -keräys täyttää Vantaalla kymmenen vuotta. Se on levinnyt koko pääkaupunkiseudulle, missä 3 000–3 600 vähävaraista on saanut viime jouluina lahjan keräyksen kautta. ■

Hämeenkylän seurakunta

Lapsen lahjatoive: Nouda su 29.11. klo 11 alkaen Hämeenkylän kirkosta.

Myöhemmin toiveita voi kysyä diakoniatoimistosta p. 09 830 6472. Palauta paketoitu lahja 9.12. mennessä.

Kaupan ruokalahjakortti: Voit tuoda arkisin klo 9–16 Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherranvirastoon.

Korson seurakunta

Kaupan ruokalahjakortti: Tuo Korson seurakunnan kirkkoherranvirastoon viimeistään ma 7.12.

Joulukukka vanhukselle: Kukan voi käydä maksamassa 7.12. mennessä Kukkatupa Kukkaseen (Maakotkantie 19, ison S-marketin yhdeydessä oleva kukkakauppa). Korson kotihoito ja Korson seurakunta toimittavat kukat perille.

Elämyslahjakortti lapsiperheelle: Vaihtoehtoja ovat liput Finnkinon elokuvateattereihin, HopLop-sisähuvipuistoon, lahjakortti Flamingo Spa -kylpylään tai ruokalahjakortti johonkin ravintolaan. Tuo kirjekuoressa Korson seurakunnan kirkkoherranvirastoon tekstillä Diakoniatyö/Elämyslahja tai verkosta ostaessasi välitä saamasi lahjakortti osoitteeseen diakonia.korso@evl.fi. Kirjoita otsikoksi Elämyslahja ja tarkista, että liitteet ovat mukana. Voit myös tulostaa lahjakortin ja toimittaa sen kuoressa kirkkoherranvirastoon. Toimita lahjakortti ma 7.12. mennessä.

Rekolan seurakunta

Kaupan ruokalahjakortti: Tuo pe 11.12. mennessä arkisin klo 9–15 Rekolan kirkolle.

Hyvän olon lahjakortti esimerkiksi kampaamoon, parturiin, hierojalle tai kauneushoitolaan Elämyslahjakortti lapsiperheelle: Lahjakortit voit tuoda Rekolan kirkolle. Netistä ostetut lahjakortit voi myös lähettää sähköpostilla diakonia.rekola@evl.fi.

Kirjoita otsikkokenttään Elämyslahja ja tarkista, että liitteet ovat mukana.

Tikkurilan seurakunta

Voit hankkia lahjakortin ruokakauppaan, lapsille elokuviin tai vaikka johonkin Flamingon viihdekeskuksen paikoista tai ilahduttaa aikuista hyvän olon lahjakortilla, joka sopii esimerkiksi kampaamoon, parturiin, ravintolaan tai kotisiivoukseen. Lahjakortit ehtivät perille jouluksi, jos ne toimitetaan 15.12. mennessä.

Lahjakortit voi tuoda seurakunnan toimipisteeseen Vernissakatu 4. Kirjekuoren päälle kannattaa kirjoittaa Joulupuu.

Monet lahjakorteista voi ostaa myös verkkokaupasta. Sähköiset lahjakortit voi lähettää sähköpostitse: diakonia.tikkurila@evl.fi, otsikoksi LAHJAKORTTI. Joulukukan vanhukselle voi lahjoittaa käymällä Kukka-Mian liikkeessä (Talkootie 7) tai Tikkurilan Prisman kukkakaupassa, tai tilata sen Kukka-Mian verkkokaupasta: kukka-mia.ekukka.fi. Vanhusten joulukukat toimitetaan kukkakaupasta suoraan Vantaan kaupungin kotihoidolle. Kukkia voi hankkia 14.12. saakka.

Vantaankosken seurakunta

Voit tehdä rahalahjoituksen seurakunnan diakoniatyölle, joka jakaa avustuksia tarvitseville.

Kaupan ruokalahjakortti: Tuo viimeistään 10.12. Myyrmäen Virtakirkkoon (Rajatorpantie 8) tai Kivistön kirkkoon (Laavatie 2).

Katso tarkemmat tiedot: rakennajoulupuu.fi/vantaa

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2020

3

Työttömyys tuplaantui, Korona vei ilmailualalla työt niin monelta, että tehtaan lakkautuksetkin jäävät toiseksi. Jotkut lentoemännät ovat ryhtyneet personal trainereiksi.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT MAIJA SAARI

N

oin 10 000 ihmistä on lomautettu.

Noin 2 000 työntekijää uhkaa yt-neuvotteluissa irtisanominen HelsinkiVantaan lentoasemalla ja sitä ympäröivässä Aviapoliksessa. Työtä vaille jää suurempi joukko kuin Kauniaisissa on asukkaita.

Korona-aika vähensi Finnairin lentoja 90 prosentilla, ja sinivalkoisen jätin romahdus on viemässä mukanaan monta pienempää yritystä. Lentokentällä on noin 20 000 työpaikkaa ja sitä ympäröivällä Aviapoliksen alueella noin 40 000. Se on koko maan toiseksi suurin työpaikkakeskittymä, jossa työskentelee toki muitakin kuin vantaalaisia.

Isku osuu kuitenkin lujaa Vantaalle, jonka työttömyysprosentti on kaksinkertaistunut vuoden takaisesta yli 14 prosenttiin.

Käänne on ollut jyrkkä. Vuosina 2008–2017 Vantaa sai 10 600 uutta työpaikkaa, mikä oli eniten koko Suomessa. Nyt Vantaalla on pääkaupunkiseudun kovimmat

työttömyysluvut, ja kaupunki on hakenut EU:n hätärahoitusta, jota on tarkoitus käyttää esimerkiksi kansainvälisen lentoliikenteen palauttamiseen.

Vantaan kaupungin vuoden 2021–2024 taloussuunnitelmassa mainitaan paikallisena erityispiirteenä ”lentokenttäsidonnaisten toimialojen suuri osuus”. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ennustaa katsauksessaan, että niiden toipuminen koronakriisistä kestää pitkään.

Lentoliikenteen elpyminen edellyttää pandemian selättämistä maailmalla ja matkustusrajoitteiden purkamista. Koronarokotetutkimukset herättävät toivoa.

LOKAKUUSSA PERUSTETTU Uudenmaan TE-toimiston ilmailutiimi auttaa lomautettuja ja irtisanottuja. Finnairin kanssa on sovittu, että osa noin 40-henkisestä tiimistä päivystää lentoasemalla.

Tiimiin kuuluu muutosturva-asiantuntijoita, psykologeja ja aloittavien yrittäjien neuvoja.

– Korona vei Helsinki-Vantaalla

VESA MOILANEN/LEHTIKUVA JA MAIJA SAARI

Koronan vuoksi monen suomalaisen taloudellinen tilanne on huolestuttava, ja tämä näkyy myös Yhteisvastuukeräyksen tuloksessa.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2020

Vantaalaisen Milla Toivosen lomautus Norralta päättyy vuoden vaihteessa.

Hän toivoo pääsevänsä sen jälkeen taas lentämään.

– Entisiä lentäviä työntekijöitä työskentelee koronatestauspisteessä paljon, Toivonen kertoo.

Korona vähensi keräystulosta Koronapandemia keskeytti Yhteisvastuukeräyksen lipas- ja listakeräykset ja peruutti monet tapahtumat. Tämän seurauksena tuotto jäi keräysjohtaja Tapio Pajusen mukaan alhaisemmaksi kuin kertaakaan ainakaan euroaikana. Kun edellisvuonna päästiin runsaaseen kolmeen miljoonaan euroon, niin nyt tulos oli alle kaksi miljoonaa euroa.

– Koska keräyksen teemana oli vanhemmuuden tukeminen, monia isoja tapahtumia oli seu-

rakunnissa suunniteltu toteutettaviksi äitienpäivän aikoihin. Kun viranomaiset antoivat tiukkoja suosituksia koronan vuoksi, lähetimme ympäri maata viestin, jossa kehotimme lopettamaan kaiken toiminnan, joka perustuu ihmisten kohtaamiseen. Asetimme terveyden rahallisen tuloksen edelle, Pajunen kertoo.

Tämän seurauksena lipaskeräykset ja listakeräykset jäivät kesken ja isoja tapahtumia, joiden tuoton piti mennä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, peruttiin.

Myös kolehtituotot romahtivat.

Myös pääkaupunkiseudulla kerä-

ystuotto laski selvästi. Vantaalla Yhteisvastuukeräyksen tuotto oli nyt noin 52 000 euroa.

Vantaalla parhaan tuloksen tuloksen teki sekä kokonaissummana että suhteessa jäsenmäärään Vantaankosken seurakunta. Sen tulos oli 20 208,36 euroa, 0,70 euroa/jäsen. Vantaankosken tulos laski yli kolmanneksen viimevuotiseen verrattuna.

Ensi vuonna Yhteisvastuukeräys auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. Pidempi uutinen keräystuloksesta löytyy osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Vantaa tekee parhaansa työt useammalta kuin moni tehtaan lakkautus, palveluesimies Riku Hautamäki Uudenmaan TEtoimistosta toteaa.

Hän odottaa työttömyyslukujen synkistyvän loppuvuonna.

– Monella on takana pitkä työsuhde, joten heillä voi olla jopa puolen vuoden irtisanomisaika.

On tyypillistä, että ihminen ei ensimmäisenä ilmoittaudu työnhakijaksi, kun hänellä on alkushokki päällä.

Ilmailualan tiimi tarjoaa esimerkiksi osaamiskartoitusta, joka auttaa hahmottamaan mahdollisia urapolkuja. Selkein tilanne on niillä hallinnossa työskennelleillä toimihenkilöillä, jotka voivat hakea saman tyyppisiin töihin muualle. Lentolastin käsittelijät saattavat puolestaan työllistyä logistiikkaalalle. Lentokoneiden parissa työskennelleiden ihmisten työllistyminen ilmailualan ulkopuolelle edellyttää monesti lisäkoulutusta.

FINNAIRIN LUOTTAMUSMIES Marjo Laitakari kertoo, että korona-aika on paitsi vienyt töi-

Seitsemän haki kirkkoherraksi Hämeenkylään Avoinna olevaan Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherran virkaan tuli seitsemän hakemusta.

Hakijat ovat Johannes Haapalainen, Matti Hyry, Simo Juntunen, Jaakko Kara, Janne Keränen, Anja Nurminen ja Henrik Wikström.

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli haastattelee kirkkoherran virkaa hakeneet. Tuomiokapituli asettaa hakijat järjestykseen sen perusteella, miten

tä myös tarjonnut uusia lomautetuille lentoemännille ja stuerteille. Heitä työskentelee esimerkiksi covid-testauspisteissä ja virusta jäljittämässä. Osalla on vanhastaan sairaanhoitajan tai lähihoitajan koulutus, ja he ovat palanneet hoitotyöhön.

TYÖPAIKKAPAPPI JARI SAARINEN

ravitsemusneuvoja, verkostomarkkinoija, kaupan myyjä, varastotyöntekijä.

– Meillä on paljon koulutettua väkeä, jonka ihmistuntemusta ja hyviä käytöstapoja arvostetaan työpaikoilla. Moni tekee opettajan sijaisuuksia tai on töissä päiväkodissa, iltapäiväkerhossa tai vanhusten ja vammaisten hoivakodeissa. Uudelleenkouluttautuvien keskuudessa fysioterapia on suosittua.

Finnair on kertonut, että se on ainoastaan lomauttanut lentäjät ja matkustamohenkilökunnan, koska yhtiö varautuu lentoliikenteen elpymiseen.

– Hyvin moni lomautettu odottaa vielä, mitä tapahtuu. Noin 70 prosenttia on vailla työtä edelleen. Jotkut ovat tarttuneet härkää sarvista ja etsineet uutta kokoaikaista työtä.

Laitakari tietää, että Finnairin lentoemäntiä ja stuertteja toimii tällä hetkellä myös seuraavissa töissä: personal trainer,

SEURAKUNTIEN diakoniatyöntekijät ja päivystävät papit tarjoavat keskusteluapua irtisanotuille ja lomautetuille.

– Jos yhteydenottoja tulee paljon, mietimme, onko tarvetta järjestää vertaistukiryhmiä vai millaista tukea ihmiset tarvitsevat, Vantaan johtava diakonia- ja yhteiskuntatyön asiantuntija Katri Valve kertoo.

”

IHMISTEN KASVOILLA NÄKYY APATIAA.

se arvioi hakijoiden soveltuvuuden ja ansioiden kertovan heidän kyvystään hoitaa kirkkoherran virkaa.

Tämän jälkeen Hämeenkylän seurakuntaneuvosto valitsee kirkkoherran eli vaali on välillinen. Seurakuntaneuvosto on luottamuselin, jonka seurakuntalaiset ovat valinneet äänestämällä vuonna 2018 järjestetyissä seurakuntavaaleissa.

Uuden kirkkoherran nimen odotetaan selviävän vielä tänä vuonna. Hämeenkylän seurakunta sijaitsee Vantaan länsilaidalla Hämeenkylän, Vapaalan,

Rajatorpan, Pähkinärinteen ja Askiston alueella. Seurakuntaan kuuluu noin 11 000 jäsentä.

Hämeenkylän kirkkoherrana vuodesta 2007 toiminut Jukka Nevala jää eläkkeelle helmikuussa 2021.

Vihkialoite etenee Kirkkohallitukseen Kirkolliskokous on päättänyt lähettää Kirkkohallitukseen jatkotyöstettäväksi aloitteen, jonka mukaan kirkolliseen avioliittoon vihittäessä riittäisi, että toinen puolisoista olisi rippikoulun käy-

Tuplaantunut työttömyys on näkynyt diakoniassa toistaiseksi vähän. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavat työttömät pärjäävät taloudellisesti usein jonkin aikaa kohtalaisesti.

Työpaikkapappi Jari Saarinen kantaa huolta henkisestä puolesta.

– Yt-neuvottelujen jälkeen ihminen jää yksin. Irtisanomiset on hoidettava silkkihansikkain ja tehtävä selväksi, että erottaminen johtuu muuttuneesta tilanteesta eikä työntekijästä.

Saarisen mukaan irtisanotuksi tuleminen edellyttää monelta surutyötä. Tilanne voi nostaa pintaan vanhoja, käsittelemättömiä tunteita.

– Keskusteluapu auttaa tunteiden sanoittamisessa ja auki puhumisessa. Mykiksi pisteiksi jäävät tunteet sairastuttavat ihmisen herkästi myöhemmin.

Vantaalla työskentelevä Saarinen kokee ilmapiirin kaupungilla muuttuneen.

– Ihmisten kasvoilla näkyy apatiaa. ■

nyt kirkon jäsen. Nykyisin molempien puolisoiden on kuuluttava kirkkoon.

Aloitteen lähetti alun perin Paavalin seurakuntaneuvosto Helsingin hiippakuntavaltuustolle viime helmikuussa. Nyt hanke nytkähti hitusen eteenpäin.

Aloitteen taustalla on yhteiskunnallinen muutos, sillä yhä useammin vain toinen puolisoista on kirkon jäsen.

Aloitteen tekijöiden mukaan nykykäytäntö on vanhentunut eikä vastaa ihmisten arkitodellisuutta.

Kirkkovaltuuston kokousta voi seurata netissä Vantaan seurakuntien seuraavassa yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa käsitellään seurakuntien ensi vuoden talousarviota ja toimintasuunnitelmaa. Kokouksessa puhutaan myös investoinneista, kuten Myyrmäen kirkon korjauksesta. Jos seurakuntien päätöksenteko kiinnostaa, kannattaa seurata suoratoistoa Vantaan seurakuntien verkkosivuilta. Kokous pidetään 1.12. kello 18 alkaen.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2020

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–3.12.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys puhelimitse p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Kirkko on avoinna ma, ke ja to klo 9–14 sekä su klo 11–14.

Iltakirkko torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–19.45. Ei harjoituksia 19.11.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Hengailua vauvojen ehdoilla.

Maanantaikirkko maanantaisin klo 11.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Maanantain lounasannokset voit noutaa pakatun yhden hengen lounaan kirkon pääovelta maanantaisin klo 13–13.30.

Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Hiljaisuutta ja Taizé-lauluja.

Lepaani nuortenilta tiistaisin klo 18–20.30.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Valoon päin -iltakirkko Kari Tapion lauluin to 19.11. klo 20.

Tuomo Kahenvirta. Muusikot Tuomas Heikkilä, Jussi Keltakangas, Joni Rajamäki, Johannes Kortelainen, Jakke Saarinen.

Kirkkoon mahtuu noin 70 henkeä.

Lähetyspiiri to 19.11. klo 18–19.30.

Messu su 22.11. klo 12. Hans Tuominen, Tuomo Kahenvirta, Laura Nurkka.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 24.11. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 24.11. klo 13-14.

Raamattuluento ke 25.11. klo 18.30–20 Rukiista leipää Raamatusta. Marttyyri Stefanos: Uskollisuuden hinta. Leif Nummela.

Ensimmäisen adventin Hoosianna-kirkko su 29.11. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Laura Nurkka.

Hyvän Tahdon Joulua Lions Club Hakunilan joulukonsertti su 29.11. klo 16 ja klo 18. Liput 20 e alueen lasten ja nuorten hyväksi.

Omaishoitajien olohuone ti 1.12.

6

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2020

MARIANNA SIITONEN

Hakunilan seurakunta

klo 15–16.30.

Jouluavustus on osto-osoitus ruokakauppaan. Avustusta haetaan lomakkeella, joita on saatavilla kirkon aulasta tai kirkkoherranvirastosta ma 16.11. alkaen. Lomakkeen voi myös tulostaa seurakunnan nettisivuilta.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Aamupuuro torstaisin klo 10.30.

Alussa lyhyt hartaus. Maksuton puuro, kahvi ja voileipä.

Perhekerho perjantaisin klo 9–12.

Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/huoltajille.

Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Alle 6-vuotiaille aikuisen seurassa. Viimeinen kerta 27.11.

Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30– 13.30.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21.

Messu su 22.11. klo 10. Hans Tuominen, Laura Nurkka.

Ensimmäisen adventin messu su 29.11. klo 10. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Tervetuloa laulamaan Hoosiannaa!

Miehet keittiössä ti 1.12. klo 10–12.

Vapaaehtoisten valmistama lounas 3 e.

Venäjänkielinen raamattupiiri ke 2.12. klo 18–20. Anna Lewing.

Näkövammaisten miesten sauna to 3.12. klo 17.30–21.

Jouluavustus on osto-osoitus ruokakauppaan. Avustusta haetaan lomakkeella, joita on saatavilla kirkon aulasta tai kirkkoherranvirastosta ma 16.11. alkaen. Lomakkeen voi myös tulostaa seurakunnan nettisivuilta.

VERKOSSA Jumalanpalveluksiin ja kirkkohetkiin voi osallistua Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla sekä nettisivulla www.hakunilanseurakunta.fi. lltakirkko torstaisin klo 18.

Valoon päin -iltakirkko Kari Tapion lauluin to 19.11. klo 20.

Tuomo Kahenvirta. Muusikot Tuomas Heikkilä, Jussi Keltakangas, Joni Rajamäki, Johannes Kortelainen, Jakke Saarinen.

Messu sunnuntaisin klo 12.

Kirkkohetket ovat tallenteina katsottavissa Facebookissa sekä seurakunnan YouTube-kanavalla.

MUUALLA Kolis-ilta Kolohongan nuorisotalolla perjantaisin klo 17–21.30 yhteistyössä Vantaan NMKY:n kanssa. Seiskaluokkalaisille ja sitä vanhemmille nuorille.

Kuunloiste-kuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-

Adventtimyyjäiset avaavat Maria Järviniityn joulukauden.

Menokasvo

Saisiko olla perinneleivonnaisia vai sittenkin suppilovahverohilloa?

Kansainvälisyys- ja lähetystyön koordinaattori Maria Järviniitty, miksi kannattaa tulla Virtakirkon adventtimyyjäisiin?

– Kun ostaa itse valmistettuja pehmeitä tuotteita ja puutöitä vaikka joululahjaksi tai hankkii leipumuksia kahvipöytään, tekee samalla hyvää toisille. Adventtimyyjäisissä voi virittäytyä joulutunnelmaan.

Mitä konkreettista hyvää myyjäisrahoilla tehdään?

– Tuotoilla autetaan esimerkiksi Venäjän Inkerinmaalla sijaitsevan Mariakodin asukkaita sekä parannetaan naisten, lasten ja vammaisten asemaa Nepalissa. Jotkut saavat Raamatun äidinkielellään Afrikassa tai Lähi-idässä.

Mitä erityistä myyjäisissä on tarjolla?

– Myyntipöydistä saa perinteisten joululeivonnaisten lisäksi esimerkiksi suppilovahverohilloa sekä kansainvälisiä herkkuja.

Tiernapojat vierailevat kello 12.

Kuinka myyjäisten turvallisuudesta huolehditaan korona-aikana?

– Myyntipöydät ja kahvio on järjestelty niin, että turvaetäisyydet voidaan pitää. Kahviossa on huolehdittu erityisen hyvin hygieniasta.

PIHLA TIIHONEN

Suunnitteletko ostavasi itse myyjäisistä jotain?

– Hankin joululeivonnaisia. Myös luomuruisjauhot kutsuvat leipomaan. Katsotaan, mikä yllätyslöytö tällä kertaa houkuttelee. Ehkäpä lapset saavat uudet villasukat.

Adventtimyyjäiset pidetään Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, la 28.11. klo 11–12.30. Myyjäisten jälkeen kirkkosalissa lauletaan Kauneimpia joululauluja klo 12.30–13.

Kävijöiden toivotaan käyttävän kasvomaskia.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–3.12.

Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuorossa musisoivat 6–12-vuotiaat laulajat.

Aurinkotanssi-kuoro on 11–15-vuotiaiden oma kuoro. Se harjoittelee keskiviikkoisin klo 15.45–16.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa.

Kuoroja ohjaa kanttori Laura Nurkka, p. 050 533 0756, laura.nurkka@ evl.fi. Uudet laulajat, tervetuloa mukaan! Harrastus on maksuton.

Astan kotipyhis Tiedustelut birgitta.tasavuori@evl.fi Ensivauvat on ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 10 viikon ajan. Syksyn toinen ryhmä 17.11.–2.2. Lisätietoja: birgitta.tasavuori@evl.fi.

Digilähetyspiiri Tilaa lähetyskirje sähköpostiisi! Lähetä viesti: sari. paananen@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13 ensisijaisesti puhelimitse, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys puhelimitse tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Kirkon vuorossa oleva vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Miesten kirjallisuuspiiri to 19.11. klo 18. Matti Hyry. Pieni seurakuntasali.

Messu su 22.11. klo 10. Tuomiosunnuntai ja kirkkovuoden päätös.

Viipurin kirkkopyhä. Liturgi Jukka Nevala, saarna Tom Säilä, kanttori Hannu Lehtikangas, tekstinlukija Jaakko Rantasalo. Viipurin lauluveikot avustaa.

Pyhäkoulu su 22.11. klo 10 kirkon kerhotiloissa.

Nuorten avoimet su 22.11. klo 18–21. Joka sunnuntai ja tiistai samaan kellonaikaan kirkon nuortentilassa.

Sauvakävelypiiri miehille su 22.11. klo 18. Ryhmä kokoontuu parittomien viikkojen sunnuntaisin. Lähtö Hämeenkylän kirkon parkkipaikalta. Omat sauvat mukaan. Mukana seurakunnan pappeja.

Junnu Avoimet ti 24.11. ja 1.12. klo 14–16.15. Viides- ja kuudesluokkalaiset tervetulleita tiistaisin koulun jälkeen kirkon nuortentilaan.

Perheiden adventtikirkko ke 25.11. klo 9. Mukana Maija-Leena

Pulli, Merja Leppänen, Minna Rosendahl, Vivianne Helmi ja Heikki Isola sekä Jarna Wikström ja Laura Koskelo.

Yhteisen pöydän keittolounas ke 25.11 klo 11 (A–K), 11.20 (L–P), ja 11.40 (R–Ö). Lounaalle lasketaan sukunimen aakkosjärjestyksen mukaan kolmessa ryhmässä.

Ohjaus kirkon eteisaulassa. Hävikkiruokakasseja jaossa klo 11–12 ulkona nuortentilan edustalla.

Ehtoollishartaus ke 25.11. klo 12 avoimin ovin. Jarna Wikström.

Kuuntelu kirkosta nettiosoitteessa hameenkylanseurakunta.fi.

Klassista musiikkia ja joululauluja pe 27.11. klo 18. Jousikvartetti Alisa Luukka, 1. viulu, Sara Autio, 2. viulu, Kaisu Lahtinen, altto, ja Hilkka Sääskilahti, sello. Myös yhteislauluja.

Perhekirkko su 29.11. klo 10.

Ensimmäinen adventtisunnuntai.

Jarna Wikström, Miika Koistinen, Hannu-Pekka Heikkilä. Jumalanpalvelus toimitetaan ulkosalla kirkon etupihalla.

Adventtitapahtuma su 29.11. klo 11.30. Nukketeatteri kirkkosalissa klo 11.30 ja 12.30. Eläinvieraat, laamoja ja lammas sekä poliisikoirapartio Itä-Uudenmaan piiristä tavattavissa yläpihalla. Joulupuuron tarjoilua ja makkaranpaistoa etupihalla. Lähetysmyyjäiset seurakuntasalissa. Rakennamme joulupuu -keräyksen lahjatoiveet haettavissa kirkkosalin oven edustalta.

Hämeenkylän kirkon kuoro ti 1.12. klo 17.30–19. Harjoitukset joka toinen tiistai parittomilla viikoilla.

Kuoroa johtaa Hanna PerkolaMusikka.

Yhteisen pöydän keittolounas ke 2.12. klo 11–12. Ruokailuun sukunimen aakkosjärjestyksen mukaan kolmessa ryhmässä: klo 11 (A–K), klo 11.20 (L–P), klo 11.40 (R–Ö).

Ohjaus kirkon aulassa. Hävikkiruokakassit jaossa klo 11–12. Ei ennakkovarauksia.

Ehtoollishartaus ke 2.12. klo 12.

Matti Hyry. Kuultavissa osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi.

Laulun ystävät -yhteislaulutuokio ke 2.12. klo 14.15–15. Kirkkosalissa parittomien viikkojen keskiviikkoina.

Iisimessu ke 2.12. klo 19. Miika Koistinen. Rento nuorille ja nuortenmielisille suunnattu messu bändisäestyksellä.

LAMMASKUJA 2A/ CAFÉ PÄHKINÄ Café Pähkinän kahvila on auki vuoden loppuun asti seuraavina aikoina: ma ja pe klo 8–12, ke klo 17–20 ja to klo 10–14.

Yhteinen aamiainen maanantaisin ja perjantaisin klo 8–10. Hinta 5 e.

Diakonian asiakkaat voivat kysyä aamiaiskortteja diakoniatyöntekijöiltä Yhteisen pöydän keittolounaan ja hävikkiruokakassijakelun

yhteydessä Hämeenkylän kirkolla joka ke klo 11–12.30 tai soittamalla diakoneille päivystysaikoina.

Miesten juttutupa. Kokoontuminen joka torstai klo 11–13. Tarjolla pientä purtavaa ja toverillista jutustelua ihmissuhdealan ammattilaisen Kari Veikkolaisen johdolla.

Sururyhmä ti 1.12. klo 18–19.30.

Diakoniatyöntekijä Anne Puumala, p. 050 3675743 tai anne.puumala@ evl.fi.

LAMMASKUJA 2B ”Luetaan yhdessä” ti 24.11. ja 1.12. klo 10–12. Maahanmuuttajanaiset ja -tytöt.

Nettikerho ikäihmisille ke 25.11. klo 14–16. ”Traficom – tutustutaan turvallisuusasioihin”. Kokoontumiset parillisten viikkojen keskiviikkoina. Vuoden viimeisin kokoontuminen 9.12. Informaatikko Riitta Sivenius.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 25.11. klo 18. Jarkko Vähäsarja.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 3.12. klo 10–11. Tutkitaan seuraavan sunnuntain kirkollista teemaa.

Pappi paikalla.

Käsityö- ja palvelupiiri HAIK ke 2.12. klo 10–11.30. Kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoina. Piirissä tehdään käsitöitä, joiden tuotto menee Kirkon Ulkomaanavulle (KUA).

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kimara-kahvila su 22.11. klo 17.

Mukana Leena, Riitta ja Liisa.

Lähetyksen Kenian-piiri to 26.11. klo 11–12. Kokoontuu parillisten viikkojen torstaina. Vieraana Paavo Markkula.

MUUALLA Jouluvalot syttyvät pe 27.11. klo 18 Pähkinärinteessä. Lions Club Hämeenkylän, Marttojen ja seurakunnan yhteinen tapahtuma, jossa jouluvalot syttyvät joulukuuseen Lammaslammen rannalla. Tapahtuma ei ole yleisötilaisuus vaan se on nähtävissä myöhemmin seurakunnan YouTube-kanavalla osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi.

VERKOSSA Messut suorina lähetyksinä kirkosta verkko-osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi.

Päivähartaudet keskiviikkoisin klo 12 samasta osoitteesta.

Usko ja oppi -raamattuillat torstaisin kerran kuukaudessa. Seuraava kerta 15.12.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14,

p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–12.

Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen.

Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Iltarukouspiiri to 19.11., 26.11. ja 3.12. klo 18 kokoustilassa.

Korso-messu to 19.11. ja 26.11. klo 19. Messun yhteydessä ei toistaiseksi järjestetä etkoja ja jatkoja.

Perhekerho pe 20.11. ja 27.11. klo 9–11.30 lasten tiloissa.

Messu – Herättäjän kirkkopyhä su 22.11. klo 10. Tuomas Antola, Elina Aro, Jussi Salonen. Messussa saarnaa Katariina Airas. Messu lähetetään suorana Korson seurakunnan YouTube-kanavan kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen.

Herättäjän kirkkopyhä -seurat su 22.11. klo 11.30. Seuroissa puhuvat Herättäjä-Yhdistyksen musiikki- ja opiskelijasihteeri Katariina Airas, pastori Elina Aro ja kirkkoherra Tuomas Antola.

Kylväjä-piiri su 22.11. klo 15 kirkon kokoustilassa.

Kirkon aamupuuro ma 23.11. ja 30.11. klo 10 seurakuntasalissa.

Puuron hinta 1 e.

Mainio marraskuu – kaamosväsymyksen torjuntakävelyt ma 23.11. ja 30.11. klo 11. Lähtö kirkon parkkipaikalta. Kävelylenkin pituus noin 5 kilometriä.

Perhekerho ma 23.11. ja 30.11. klo 12–15 lasten tiloissa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 23.11. ja 30.11. klo 18 kirkon kappelissa.

English Through Bible ma 23.11. ja 30.11. klo 18.30 kokoustilassa.

Lähetyspiiri ke 25.11. ja 2.12. klo 13 kokoustilassa.

Iltaperhekerho ke 25.11. klo 18–20 lasten tiloissa. Avoimessa iltaperhekerhossa leikitään, lauletaan, jutellaan ja syödään yhdessä iltapuuro klo 19.30.

Seurakunnan seniorit to 26.11. klo

13–14 seurakuntasalissa.

Ensimmäisen adventin Hoosianna-kirkko sanajumalanpalveluksena su 29.11. klo 10 kirkon pihalla.

Tuomas Antola, Jani Vanhala, Airi Saloniemi, Jussi Salonen. Hoosianna lauletaan yhteislauluna seurakunnan Kaarna-lauluryhmän ja Gospelkuoron kanssa.

Adventtimyyjäiset diakonian ja lähetystyön hyväksi su 29.11. klo 10.30–12.30. Kirkon sisäpihalla on jouluinen myyntikoju, josta voi ostaa mukaan sisaren sinappia ja saaristolaisleipää. Paikan päällä voi nauttia joulupuuroa ja sekahedelmäsoppaa, glögiä, kahvia ja joulutorttua. Myyjäisten yhteydessä avataan Rakenna joulupuu -keräys.

Lasten kauneimmat joululaulut su 29.11. klo 12.30 kirkon pihalla.

Laulattamassa ja leikittämässä kanttorit ja lastenohjaajat. Kolehti kerätään Kauneimmat joululaulut 2020 -keräyskohteeseen. Tilaisuuden kesto on noin puoli tuntia.

Nuorten aikuisten ilta su 29.11. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 30.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Katulähetyksen joulujuhla ke 2.12. klo 11.

Diakonissan päivystys to 3.12. klo 10–11 diakoniatoimistolla. Haluatko keskustella terveydentilaasi liittyvistä asioista, mittauttaa verenpaineesi tai verensokerin? Voit tulla ilman ajanvarausta.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 19.11., 26.11. ja 3.12. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 24.11. ja 1.12. klo 9–11.30.

Seurakunnan seniorit ke 2.12. klo 10–11.30.

MUUALLA Ruusujuhlia ei valitettavasti järjestetä tänä syksynä vallitsevan koronatilanteen takia. 70, 75, 80, 85 ja 90 vuotta tänä vuonna täyttäville sekä yli 90 vuotta täyttäneille Korson seurakunnan jäsenille lähetetään muistaminen postitse.

Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554. Papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta.

Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376.

Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystää keskiviikkoisin klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2020

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–3.12.

WhatsApp). Kuuntelemme ja tarjoamme keskusteluapua mm. silloin, kun haluat jutella, olet huolissasi jostain asiasta, tunnet olosi ahdistuneeksi tai yksinäiseksi.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–14 puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Diakoniapäivystys Rekolan kirkolla, E-ovi, tiistaisin klo 9–11.

Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

Numerot: Laura Latikka 044 422 0405, Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370, Katri Uutela 050 436 7712.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708.

Perheolkkari vauvoille to 19.11. klo 9. Ohjelma vauvoille 0–12 kk suunnattua. Sisarukset tervetulleita mukaan. 19.11. Ohjelmassa on kirkkomuskari klo 10, joka on osa Kukkuu-taidefestaria. Tilaisuus kestää n. 30 min. Vauvojen perheolkkari ja kirkkomuskari ovat ilmaisia. Mukaan mahtuu 50 henkilöä.

Raamattu- ja rukouspiiri to 19.11. klo 13 kirkkosalissa.

Leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille Rekolan kirkon ala-aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 18–20. Kerhossa leivotaan, leikitään, askarrellaan ja pelaillaan.

Jokaisella kerhokerralla hartaus.

Lisätiedot ja vapaiden kerhopaikkojen kysely kirsi.jokinen@evl.fi.

Sateenkaarimessu la 21.11. klo 18.

Laura Leverin, Sami Suhonen ja Noora Hultin. Tilaisuus tulkataan viittomakielelle. Olet sydämellisesti tervetullut juuri sellaisena kuin olet!

Messu su 22.11. klo 10. Ben Ahlroos ja Noora Hultin.

Pyhäkoulu, lasten oma kirkkohetki sunnuntaisin klo 10.

Perheolkkari kirkolla maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12, Avoin perhekerhotoiminta, tule leikkimään ja puuhailemaan. Aikuisille kahvia ja pientä purtavaa. Aikuisille suosittelemme maskin käyttöä.

Yläovet auki maanantaisin klo 16–17.30. Maksuton iltapala 7.12.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2020

asti. Jatkamme joulun jälkeen 11.1.2021. Toistaiseksi emme voi tarjota saunomismahdollisuutta.

Aloitamme lyhyellä hartaudella.

Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Lisätietoja p. 044 4220391 / Kaisa.

Aamumessu ke 25.11. klo 9. Ben Ahlroos ja Mari-Annika Heikkilä.

Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30–11.30, kerhohuone 1. Tehdään yhdessä yhteiseksi hyväksi: kastetossuja, sukkia, kortteja jne. kahvikupin ääressä. Kaikenlaiset, taitavat ja taitamattomat mahtuvat mukaan!

Avoin raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.30. Pohdintaa ja keskustelua, kerhohuone 2.

Kirkon päiväkuoro to 26.11. ja 3.12. klo 11. Joululauluja väljin välein kirkkosalissa. Sirkku-Liisa Niemi.

Hoosianna-messu su 29.11. klo 10.

Laura Leverin ja Mari-Annika Heikkilä.

Adventtimyyjäiset kirkon pihalla su 29.11. messun jälkeen n. klo 11.15–13. Myynnissä syötävää ja kaunista päälle puettavaa. Myyjäisten tuotto diakonia- ja lähetystyölle. Varaathan käteistä mukaan!

Rekolan sekakuoron adventtikonsertti su 29.11. klo 18. Johtaa Aamu Pulkkinen. Ohjelmalippu 10 e. Konserttiin mahtuu 55 ensimmäistä.

Joululaulu-iltamessu ke 2.12. klo 20. Ben Ahlroos ja nuorisotiimi.

Diakoniapäivystys Rekolan kirkolla ti klo 9–11. Voimme ottaa päivystykseen vain rajallisen määrän ihmisiä. Jätä ensisijaisesti yhteydenottopyyntö diakonia.rekola@ evl.fi tai p. 09 830 6700. Joulun ajan annamme avustuksia vain avustuslomakkeen täyttäneille.

Lomake löytyy www.rekolanseurakunta.fi tai voit hakea sen kirkolta ja palauttaa 9.12. mennessä!

Rakenna joulupuu -keräyksen kautta mahdollistat kivoja hetkiä perheille, joilla ei ole varaa yhteisiin elämyksiin. Keräykseen osallistumiseen löydät ohjeet: www. rekolanseurakunta.fi.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708.

Päiväkerho Lasten oma kerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilm. 050 573 6328 / Petri.

Perheolkkari vauvoille ti 17.11.

Ohjelmassa Vauvagospel-lattarit klo 10 ja 11. Mukaan mahtuu yht. 30 henkeä/ryhmä. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Tilaisuus on osa Kukkuu-taidefestaria.

Asolan Ankkurit torstaisin klo 9–11.

Tervetuloa maksuttomalle aamupalalle 3.12. asti. Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Joulutauon jälkeen aamupala jatkuu 14.1.2021.

Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 17–19. Neulotaan ja virkataan

kahvikupposen ääressä. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene.

Jumalan suuret teot -raamattupiiri torstaisin klo 18–20. Käymme Raamatun tekstejä yhdessä läpi.

Ohjaajina Juha Kaunismaa (p. 045 1209212) ja Päivi Lee. Leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille Asolassa maanantaisin klo 18–20. Kerhossa leivotaan, leikitään, askarrellaan ja pelaillaan.

Jokaisella kerhokerralla on haraus.

Lisätiedot kirsi.jokinen@evl.fi.

Ilmoittautumislinkki Rekolan seurakunnan nettisivuilla.

Perheolkkari Asolassa tiistaisin klo 9–12. Avoin perhekerhotoiminta, tule leikkimään ja puuhailemaan. Aikuisille kahvia ja pientä purtavaa. Aikuisille suosittelemme maskin käyttöä.

Omaishoitajien vertaistukiryhmä tiistaisin klo 12–14, jossa voi keskustella samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, kahvikupin ääressä. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene.

Rukous- ja virsilaulupiiri tiistaisin klo 14–16. Lisätiedot p. 0500 444719 / Päivi Lee. Kipuryhmä ti 24.11. klo 15. Ohj. Jorma Kuusijärvi. Aihe: Voinko keskustella muustakin kuin kivusta?

Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12.

Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1e/kerta. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene.

Seniorikahvila ma 30.11. klo 13. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene.

MUUALLA Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin 19–21 Rautkalliontie 4, kerhohuone.

Yhteiskristillinen iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13–15. Rautkalliontie 4 kerhohuone.

Liikuntakerho 2.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 16–17. Kytöpuiston koulun liikuntasalissa, Peltoniemenkuja 3. Kerhossa eri lajeja monipuolisesti, liikuntaleikkejä ja leikkimielistä kisailua. Jokaisella kerralla hartaus. Lisätietoja kirsi. jokinen@evl.fi. Ilmoittautumislinkki Rekolan seurakunnan nettisivuilla. Huom. Tämä kerho alkaa viikolla 2/2021, mikäli ilmoittautujia on riittävästi.

Toivoa naisille Hanna-rukouspiiri ma 1.12. klo 18–19.30 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B. Adventtikirkko to 3.12. klo 15.30 Foibekartanon salissa, Sairaalakatu 7. Katri Uutela ja SirkkuLiisa Niemi.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333.

Kastevaraus myös sähköisesti:

https://asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Keskusteluapua on saatavilla puhelimitse ark. ma–pe klo 9–13 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Diakoniatyöltä neuvontaa ja ohjausta taloudellisesti haastaviin tilanteisiin p.050 439 9651 ma, ke, pe klo 9–11. diakonia.tikkurila@evl.fi

Kasvomaskin käyttöä suositellaan yli 15-vuotiaille kaikissa seurakunnan tilaisuuksissa ja toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224.

Auki ti–pe klo 12–16, la–su tilauksen mukaan. Kirkon alasalissa saa olla kerralla enintään 90, parvilla 20 henkilöä.

Vantaan musiikkiopiston pianistien konsertti pe 20.11. klo 17.30.

Vapaa pääsy.

Messu su 22.11. klo 10. Sanna Heikurinen, Kristiina Kartano, Iina Katila.

Laurin ilta: Pahuus ke 25.11. kello 18. Poliisipappi Jaani Vilkkilä: Mitä pahuus on? Siirtyi aiemmin sairastapauksen johdosta. Keskustelusarja elämän säröistä ja toivon etsimisestä. Tilaisuutta voi seurata seurakunnan Facebook-sivulla suoratoistona.

Nyt syttyy valot tuhannet -konsertti la 28.11. klo 16. Eri maiden joululauluja kvartetilla Mervi Rautiainen, Natalia Vinogradova, Jussi Miilunpalo ja Don-Hoon Han. Vapaa pääsy.

Hoosianna-messu su 29.11. klo 12.

Janne Silvast, Terhi Viljanen, Iina Katila, Terje Kukk. Vantaan seurakuntien kamarikuoro.

Lasten Hoosianna-messu su 29.11. klo 14.30. Johanna Jakonen, Kristiina Kartano, Iina Katila.

Armas Maasalon Adventtivesper su 29.11. klo 18. Pappina Jaakko Hyttinen, uruissa Anssi Pyykkönen.

Pyhän Laurin kuoro, johtaa Terje Kukk.

Christmas Jazz -konsertti ma 30.11. klo 19. Mathias Sandberg, kitara, ja Mariah Hortans, laulu.

Vapaa pääsy.

Vauvojen joululaulut ti 1.12. kello 14.30–15.15. Joulunodotus kuuluu myös vauvoille.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3 Vantaan musiikkiopiston kanteleensoittajien joulukonsertti to 3.12. klo 18. Vapaa pääsy.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223.

Pienten Paikka auki perjantaisin klo 9–15. ja tiistaisin klo 9–11.

Keskiviikkoisin klo 16–19. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä. Ks. myös tapahtumakalenteri: www.tikkurilanseurakunta. fi Laulupiiri pe 20.11. klo 15.30. Iina Katila.

Naisten rukouspiiri pe 20.11. ja 27.11. klo 18.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 21.11. ja 28.11. klo 15.

Messu su 22.11. klo 10. Sari Hartikka, Marja Eloranta, Terje Kukk.

Kirkkokahvit.

Perhekerho ma 23.11. ja 30.11. klo 9.30–11.30. Pienten paikka. Alussa perhemuskari. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

Raamatunlukupiiri: Kaikki Raamatun henkilöt ma 23.11. ja 30.11. klo 18. Oppaana Jaakko Hyttinen.

Sukkelat sukankutojat ti 24.11. klo 10–12. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 25.11. ja 2.12. klo 13.

Global Action to 26.11. klo 18.

Suomen Lähetysseuran kehittämä Global Action on vapaaehtoistoiminnan muoto, joka tuo auttamisen lähelle arkea. Tehdään pienillä teoilla maailmasta oikeudenmukaisempaa, turvallisempaa ja parempaa paikkaa elää. Global Action on tarkoitettu kaikille.

Laulupiiri pe 27.11. klo 15.30. Terje Kukk.

Hoosianna-messu su 29.11. klo 10.

Veikko Karhumaa, Sanna Heikurinen, Samppa Laakso. Kirkkokahvit.

Lähetyksen päiväpiiri ti 1.12. klo 13. Sanaa, keskustelua ja rukousta.

Vapaaehtoinen kahviraha. Piiri kokoontuu aina parittomien viikkojen tiistaisin.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 1.12. klo 17.30.

Jouluaskarteluilta perheille ti 1.12. klo 17.30–19.30. Tekstiviestiilmoittautuminen 30.11. menn. Sari Kampille: p. 050 4948 744. Mukaan mahtuu 20 ilmoittautunutta.

Aamurukouspiiri ke 2.12. klo 8.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Laula, leiki ja loruttele ma 23.11. ja 30.11. klo 9–11.Tule yhdessä lapsesi kanssa puuhailemaan.

Kerho isille ja lapsille ti 24.11. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa, leikkiä, askartelua, musisointia.

Iltapala 3 e / perhe. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

Rukouspiiri ke 25.11. ja 2.12. klo 18.

Jouluaskarteluilta perheille to 3.12. klo 17.30–19.30. Tekstiviestiilmoittautuminen 30.11. menn. Tiina Toivaselle p. 044 422 0475. Tiloihin mahtuu 54 ilmoittautunutta.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–3.12.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Lähetyspiiri to 19.11. klo 18.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Laula, leiki ja loruttele to 19.11. ja 3.12. klo 9–11.Tule yhdessä lapsesi kanssa puuhailemaan.

Perhekerho ti 24.11. ja 1.12. klo 9.30–11.30. Muskari perhekerhon lopussa. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 2.12. klo 14.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 23.11. ja 30.11. klo 9.30–11.30. Lopussa perhemuskari.

Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

Jouluaskarteluilta perheille to 3.12. klo 17.30–19.30. Tekstiviestiilmoittautuminen 30.11. menn.

Katja Toivaselle p. 050 4948 755.

Tiloihin mahtuu 45 ilmoittautunutta.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 24.11. ja 1.12. klo 9.30–11.30. Perhemuskari kerhon alussa. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

Jouluaskarteluilta perheille ti 1.12. klo 17.30–19.30. Tekstiviestiilmoittautuminen 30.11. menn.

Esa-Pekka Helanteelle p. 044 422 0313. Tiloihin mahtuu 35 ilmoittautunutta.

Mäkilampi: annaelina.makilampi@ evl.fi tai p. 050 523 6308.

MUUALLA

Vantaankosken seurakunta

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet.

Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Nuorten aikuisten raamis verkossa to 19.11. klo 17.30. Linkin saa Terhi Viljaselta: terhi.viljanen@evl.fi Avoin rukouspiiri ti 24.11. ja 1.12. klo 18.30 osoitteessa Annankalliontie 19 a 20 / Ruoppa.

Gospel-lattarit verkossa ke 25.11. klo 19.30. Tanssitunti kaikille ikään ja taitoon katsomatta. Gospel-lattarit on tervettä itsetuntoa vahvistava liikuntamuoto, jossa rytmikkääseen latinalaiseen musiikkiin yhdistyy liikkumisen ilo ja Jumalan armollisuus. Tunnit toteutetaan Teams-sovelluksessa. Tanssitunnille voit osallistua katsomalla suoraa striimausta. Linkin ja ohjeet saat lähettämällä sähköpostiosoitteesi Annaelina-ohjaajalle. Annaelina

Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi, Rajatorpantie 8.

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Raamattupiiri ma 23.11. klo 13.

Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 23.11. klo 17.30.

Rukouspiiri maanantaisin klo 18.

Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13.

Yhteinen seniorikerho to 26.11. klo 13.30–15. Yhteislauluja Kari Jerkun johdolla.

Adventtimyyjäiset la 28.11. klo 11–12.30. Joululeivonnaisia, hilloja, luomuruisjauhoja. Joulukortteja ja -lehtiä, kirjoja, arpoja. Kudonnaisia, villasukkia, puutöitä. Kahviosta kahvia, teetä, mehua ja pullaa.

Kauneimmat joululaulut la 28.11. klo 12.30–13.

Hoosianna-kirkko 1. adventtisu 29.11. klo 10. Papit Hannu Pöntinen, Tiina László, kanttori Katariina Kopsa.

Miesten raamattupiiri ti 1.12. klo 18.30.

11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Laulajien joulukonsertti pe 27.11. klo 18. Paula ja Matti Rankalan lauluoppilaat.

Hoosianna-kirkko 1. adventtisu 29.11. klo 10. Papit Iiro Salminen, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Kivistömessu ma 30.11. klo 19.

Kivistön seniorikerhon ehtoollishetki ja joulupuuro ti 1.12. klo 12.30.

KIVISTÖN KIRKKO

Solbackantie 6 Rukouksen polulla – Hiljaisuuden iltapäivä la 21.11. klo 13–16. Kristillisen rukousmeditaation hetkiä, keskittävää rukousta, kävely- ja kuvameditaatiota. Tarjolla pientä purtavaa. Ei ilmoittautumista.

Maksuton. Päivässä mukana pastori, retriitinohjaaja Laura Sydänmaanlakka ja hengellinen ohjaaja Kari Koivula.

Laavatie 2 Vauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.

Kristillisen meditaation ilta ma 23.11. klo 18. Hengähdämme ja rukoilemme kristillisen meditaatioperinteen hengessä. Viivymme Jumalan läsnäolossa. Johdattelu aiheeseen, virikepuhe, meditaatio ja yhteinen jakaminen.

Kivistö-ilta ma 23.11. klo 18.30–20.

Musiikkia, purtavaa ja hengailua.

Raamattupiiri ti 24.11. klo 18.30.

Juha-Pekka ja Hanna Rissanen: Lähetystyön mahdollisuudet ja haasteet Israelissa.

Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e.

Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-vuotiaiden ryhmä, klo 18–19 yli 9-vuotiaiden ryhmä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton.

Perhemuskari torstaisin klo 9.30–

SEUTULAN KAPPELI

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13.

Miestenpiiri ma 23.11. klo 18.30.

Pyyhkiikö tiede kristinuskon viemäriin? Kimppakeskustelua.

Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.

Martinlaakson lähetyspiiri ti 24.11. klo 19. Lähetys ja rukous, Markku Laakso.

Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Raamatun tutkiskelua äideil-

Kaikki Vantaan seurakuntien joulun ajan tapahtumat

vantaanjoulu.fi kauneimmat joululaulut joulukirkot

joulukonsertit

myyjäiset hoosiannakirkot

lasten joulutapahtumat

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2020

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–3.12.

le ja isille. Oma Raamattu mukaan.

Lapset ovat mukana raamiksessa ja heillä on mahdollisuus leikkiin.

Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Raamattupiiri ti 1.12. klo 13.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

VANTAANLAAKSON KERHOTILA Naapurinkuja 2 Raamattupiiri ti 24.11. klo 17.30.

Yksinhuoltajien olohuone ke 25.11. klo 17.30–19.30. Tied. RitvaLeena Tuuli, p. 050 358 9217.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11.

MUUALLA Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Ritva-Leenan lauluhetki ma 30.11. klo 10.15 Vihertien asukaspuistossa, Vihertie 56 d. Lastenlauluja perheille.

Kotiraamattupiiri ke 2.12. klo

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Eeli Adiel Kurppa, Elvin Levi Milian Sirén.

Hautaan siunattu Erkki Veikko Tuokko, 86 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Paavo Alarik Hynynen, Alva Silvia Jurmu.

Hautaan siunattu Eeva Elisabet Savolainen 94 v, Pirkko Liisa Honkonen 83 v, Tomi Petteri Salonen 50 v.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2020

15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93.

VERKOSSA Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi.

Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet.

Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkovägen 45 Konfirmationsmässa lö 21.11 kl. 12 – Houtskär 1.

Konfirmationsmässa sö 22.11 kl. 12 – Houtskär 2.

Högmässa sö 29.11 kl. 10 – Hosianna! OBS! 110 personer kan närvara (90 nere i salen och 20 på läktaren).

Vi rekommenderar ansiktsskydd.

Högmässor från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas via församlingens YouTube kanal.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Saara Ritva Ndahafa Kalliokoski, Viola Marianne Majaneva, Elna Elviira Pyöriäinen, Elmo Elias Hannula, Hugo Juhani Stenberg, Matias Topias Lassila, Onni Milo Felix Alasuutari.

Hautaan siunattu Harry Holger Hallaneva 91 v, Irma Tuulikki Niemi 80 v, Katri Kyllikki Heikkilä 77 v, Terttu Annikki Salomaa 74 v, Anni Anneli Puskala 64 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Stella Aurora Karén.

Avioliittoon vihitty Anu Hänninen (os Leppänen) ja Jere Hänninen.

Hautaan siunattu

BARNVERKSAMHET I KLUBBUTRYMMET Strömfårav. 13, Myrbacka Barnarbetet i Vanda svenska församling håller paus i verksamheten till årets slut. Kyrkoherde Martin Fagerudd svarar på frågor om klubbverksamheten 2021.

BAGARSTUGAN Kurirv. 1 Ungdomskväll onsdagar kl. 18.

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölev. 48 Sottungsby–Håkansböle pensionärskrets to 19.11 kl. 13.

ÖVRIGT Hjälp finns att få i olika livssituationer. Kontakta diakonin tel. 050 464 5068 / 050 330 1828 för diskussionshjälp och i ekonomiska frågor.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 retriitit.vantaa@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 27.11. klo 9.30–12. Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs.

Espoo. Koronan takia rajoitetaan osallistujamäärää. Ilmoita tulostasi Seija Einolalle tekstiviestitse.

050 338 6212.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 1.12. klo 12–14 Myyrinki, Liesi-

Helena Rakel Viljanen 76 v, Susanna Emilia Paavilainen 30 v, KirsiMarja Väisänen 77 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Minja Maria Christine Eriksson, Hilda Leila Helinä Väyrynen, Eemil Wille Juhani Hiltunen, Ella Elisabet Kahri, Kasperi Lauri Hytönen, Eemi Axel Itkonen, Leon Lenni Johannes Tolvanen, Leo Lauri Tapio Karttunen, Aaron Alexander Muuriaisniemi, Amanda Tilda Maria Harju-Virta, Mikael Niklas Mårtensson, Hugo Albert Johannes Ehtamo, Juhana Kalevi Joki, Sakari Eino Aleksandr Zamiatin.

Avioliittoon kuulutettu Ville-Samuli Vakkilainen ja Sirkku Johanna Korpela, Ville Tuomas Lääti ja Fanny Alexandra Merenheimo, Jouni Petri Degerlund ja

tori 1. Mahdollisuus lounaaseen (7 e) Cafe Popolossa klo 12–13. Vivavapaaehtoinen paikalla.

Sateenkaarimessu la 21.11. klo 18 Rekolassa Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Messua vietetään TransHelsinki-viikon hengessä.

Viittomakielen tulkkaus. Messu lähetetään suorana myös verkossa Rekolan seurakunnan Facebooksivulla (ei tarvita kirjautumista).

NÄKÖVAMMAISILLE Pakarituvalla yhdessä ke 18.11. klo 12.30–15 Kuriiritie 1, Vantaa. Tervetuloa Pakarituvalle tapaamaan ja tutustumaan vanhoihin ja uusiin ystäviin kahvikupin äärelle. Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai lähteä kimppakävelylle klo 12.30– 13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin, mukana hiljentymishetkiä. Tuvalla ja kävelyllä ohj. Marja Leena ja Terhi. Liikenneyhteydet: Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemilta kulkee bussi nro 571, pysäkki on kirkon kohdalla.

Raamattupiiri, to 19.11. klo 13–15, Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo.

Tervetuloa uudet ja entiset piiriläiset lukemaan viikon Raamatun tekstejä. Oppaat ovat aulassa vastassa. Ohj. Sari Karjalainen.

Lähetyspiiri pe 20.11. ja 27.11. klo 17–19.30, Kolmas linja 22 B, Helsinki 4. krs. Ohj. Leena Siponkoski. p.

040 585 8510. Lähetyspiiri tukee Lähetysseuran tekemää työtä Nepalissa, vammaisten lasten hyväksi.

Puhelinryhmä 18.9.–18.12. joka perjantai klo 13–14.30. Osallistuminen tavallisella kännykällä. Ritva soittaa kaikille ilmoittautuneille

Tiina Susanna Helander.

Hautaan siunattu Pirkko Elisabet Sjögren 94 v, Hilkka Kyllikki Seppä 84 v, Erja Orvokki Leppälä 63 v, Eila Kaarina Goman 60 v, Jarmo Markko Antero Teinilä 59 v, Pia Eveliina Silventoinen 53 v, Laura Mirjam Dahlqvist 85 v, Matti Eemeli Sario 78 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Aksel Hans Johannes Mihkelson, Milo Erik Manuel Jylhä, Ilona Aava Aleksandra Vasama, Melissa Helena Renno, Lilli Elvi Eräste, Saga Olivia Paajanen, Enna Helena Parviainen, Robin Oliver Tiilikainen, Tuuli Inari Viljaranta, Aurora Jasmin Marian Tikka, Aili Eeva Ilona Viitala, Minka Vilhelmiina Salminen.

ryhmäläisille parillisilla ja Terhi parittomilla viikoilla ja yhdistää puhelut ryhmäpuheluksi. Sitten voimme keskustella niin kuin olisimme samassa huoneessa.

Puhelinkerhoon mahtuu neljä osallistujaa. Ilm. aina edellisenä päivänä, parillisilla viikoilla torstaisin Ritvalle puh. 040 7347 715 tai ritva.aarnio@evl.fi ja parittomilla viikoilla torstaisin Terhille puh. 050 381 87 58 tai terhi.suonsivu@evl.fi Ilm. puhepostiin silloin, kun työntekijä ei pysty vastaamaan soittoosi.

International Events in other language than Finnish or Swedish.

English Through Bible Mon 23 Nov & 30 Nov at 6.30 pm, Korso Church, Merikotkantie 4.

Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM temporary building at church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Русскоязычная библейская группа в Вантаа cреда 2.12.18–20. В церкви Länsimäki (Kerokuja 9), каждую вторую среду, 18–20, с 9 сентября начинает свою работу новая группа по изучению Библии и духовных вопросов на русском языке. Приглашаем всех интересующихся! Дополнительная информация: пастор Анна Левинг 050 380 1175.

Avioliittoon kuulutettu Aki Matias Kurkinen ja Hanna-Leena Sainio.

Hautaan siunattu Pirkko Iiris Lindman 77 v, Kari Juhani Vairila 76 v, Leevi Samuli Andersson 17 v, Raili Irmeli Uramo 92 v, Aimo Alpertti Anttila 89 v, Meri-Sisko Kaarina Corander 74 v, Virpi Helena Hildén 73 v, Liisa Annikki Laine-Tolonen 64 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Neoh Edwin Elliot Björkqvist, Amelie Patricia Kärnä.

Döda Fjalar Hans Ossian Juslin 82 år, Elsbeth Anita Lehelä 84 år, Raija Sirkka Marja-Liisa Sjöroos 78 år.

JANI LAUKKANEN

Tänä vuonna adventtisunnuntain kirkot eivät ole ääriään myöten täynnä, sillä koronaepidemian vuoksi osallistujamäärää on rajattu.

Kohta kirkoissa kaikuu Hoosianna Tule laulamaan sydämesi kyllyydestä Hoosiannaa Vantaalla ensimmäisenä adventtisunnuntaina 29.11.

Joulun odotus alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista.

Silloin kirkoissa lauletaan Hoosianna-hymniä.

Tapahtumiin kannattaa osallistua vain terveenä. Vantaan seurakunnat suosittelevat kaikille kasvomaskin käyttöä.

Sisätiloissa noudatetaan turvavälejä, ja kirkkoihin mahtuu tavallista vähemmän osallistujia.

Osaa tilaisuuksista voi seurata verkon kautta.

Sunnuntaina 29.11. kello 10

Sunnuntaina 29.11. kello 12

■ Tikkurilan Koskikeskus, Vernissakatu 4

■ Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48.

Messua voi seurata verkossa

■ Länsimäen kirkko, Kerokuja 9 ■ Korson kirkon piha, Merikotkantie 4 ■ Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8.

Messua voi seurata verkossa ■ Kivistön kirkko, Laavatie 2 ■ Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22.

Messua voi seurata verkossa ■ Hämeenkylän kirkon piha, Auratie 3.

Messua voi kuunnella verkossa ■ Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45.

Ruotsiksi. Messua voi seurata verkossa.

■ Hoosianna-messu Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Messua voi seurata verkossa

Sunnuntaina 29.11. kello 14.30 ■ Lasten Hoosianna-messu Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45

Sunnuntaina 29.11. kello 18 ■ Adventtivesper Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2020

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.11.–3.12.

Kirkoissa soi LAUANTAINA 28.11.

TORSTAINA 3.12.

Valoon päin -iltakirkko Kari Tapion lauluin klo 20 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Suursuosion saanut Valoon päin -iltakirkko tulee jälleen.

Tilaisuuden musiikki koostuu Kari Tapion (1945–2010) omista ja hänen tunnetuksi tekemistään lauluista kuten Kuin taivaisiin, Olen kuullut on kaupunki tuolla, Myrskyn jälkeen.

Tilaisuudessa nautitaan myös ehtoollinen. Pappina Tuomo Kahenvirta.

Muusikot Tuomas Heikkilä, Jussi Keltakangas, Joni Rajamäki, Johannes Kortelainen ja Jakke Saarinen.

Kirkkoon mahtuu noin 70 henkeä.

Nyt syttyy valot tuhannet -konsertti klo 16 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Eri maiden joululauluja kvartetilla Mervi Rautiainen, Natalia Vinogradova, Jussi Miilunpalo ja Don-Hoon Han. Vapaa pääsy.

Vantaan musiikkiopiston kanteleensoittajien joulukonsertti klo 18 Vantaan Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 20.11.

Siinan ja Taikaradion Lapsen oikeuksien päivän musiikkihetki.

Tule mukaan laulamaan ja leikkimään tuttuja laululeikkejä lapsiperheille. Video katsottavissa Kirkko Vantaalla -Youtube-kanavalla tästä päivästä eteenpäin. Kesto 15 min.

Vantaan musiikkiopiston pianistien konsertti klo 17.30 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 27.11.

Laulajien joulukonsertti klo 18 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Paula ja Matti Rankalan lauluoppilaat esiintyvät.

SUNNUNTAINA 29.11.

Hyvän Tahdon Joulua Lions Club Hakunilan joulukonsertti klo 16 ja klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Oopperalaulajat Hannu Forsberg, Arto Hosio, Mervi Rautiainen, Jaakko Hietikko, Juhana Suninen ja DongHoon Han sekä kanttorit Juha Paukkeri ja Tuomas Heikkilä. Liput 20 euroa. Konsertin tuotto käytetään lyhentämättömänä Hakunilan alueen lasten ja nuorten hyväksi.

Armas Maasalon Adventtivesper klo 18 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Pappina Jaakko Hyttinen, uruissa Anssi Pyykkönen. Pyhän Laurin kuoro, johtaa Terje Kukk. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 30.11.

Christmas Jazz -konsertti klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Mathias Sandberg, kitara, ja Mariah Hortans, laulu.

Vapaa pääsy.

JAN SANDVIK

TORSTAINA 19.11.

PERJANTAINA 4.12.

Laura Närhi ja yhtye klo 18.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Ohjelmistossa on sekä Närhen omaa tuotantoa että hänelle tärkeitä joululauluja. Liput 32,50 e ennakkoon Ticketmasterista.

Kauneimmat barokkijoululaulut klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Joululauluja Euroopasta 1500–1700-luvuilta barokkiajan soittimin soitettuna ja yhteislaulua unohtamatta. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 20/10 euroa.

LAUANTAINA 12.12.

Kuninkaiden joulu. Tangokuninkaat Aki Samuli ja Teijo Lindström joululaulujen tunnelmissa klo 18 ja 20.

Liput alk. 25 e Lippu.fi.

PERJANTAINA 18.12.

Mysterium Lauluyhtye Lumen Valon joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 30/25/20 e, lippu.fi Mariah Hortans ja Mathias Sandberg esiintyvät 30.11. Christmas Jazz -konsertissa Vantaan Pyhän Laurin kirkossa.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa YAKE NURMINEN

Lauantaina 21.11.

Urkuyö & aaria 2020: Kaikki rakkaudesta -konsertti klo 17 Espoon tuomiokirkosssa, Kirkkopuisto 5.

Vuoden 2020 Päivi ja Paavo Lipposen rahaston solistit Laura Juvonen ja Jussi Vänttinen tunnelmoivat lauluin, serenadein ja rakkausduetoin pianisti Erkki Korhosen kanssa. Ohjelmassa mm. Kern, Gounod, Strauss, Kuula, Madetoja, Lloyd Webber, Rossini, Puccini ja Tšaikovski. Lippujen hinnat 14– 29 e, lippu.fi. Konsertti myös suoratoistetaan.

Perjantaina 27.11.

Jussi Syren & The Groundbreakers esittää bluegrass-gospelia la 28.11. klo 18 Helsingissä Meilahden kirkossa.

12

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2020

Joulukonsertti klo 18 ja 20 Helsingissä Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Solisteina Mari Palo ja Eino Grön säestäjinään Lasse Hirvi ja Janne Hovi. Järjestää Maan Laulu ry. Liput 30 e ja toimi-

tusmaksu Ticketmasterista.

Lauantaina 28.11.

Bluegrass Gospel klo 18 Helsingissä Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16.

Jussi Syren & The Groundbreakers.

Omien kappaleiden lisäksi musiikkia aina Hank Williamsin countrygospelista virsiin asti. Vapaa pääsy.

Keskiviikkona 2.12.

Joulukonsertti klo 19 Helsingissä Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3. Oopperalaulajat Petri Lindroos, basso, ja Kristian Lindroos, baritoni, Kalle Kuusava, piano. Tunnetuimpia joululauluja, joista osa sovitettu duetoiksi. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Maksimissaan 200 kuulijaa.

Torstaina 3.12.

Arja Koriseva – Rakkaudesta Jouluun klo 18 Helsingissä Kallion kir-

kossa, Itäinen papinkatu 2. Tunnelmallisessa joulukonsertissa kuullaan tuttuja, nostalgisia lauluja sekä lauluja Arja Korisevan omasta tuotannosta. Säestäjänä pianisti Minna Lintukangas. Liput 32,50 e tiketti. fi. Maksimissaan 160 kuulijaa. Maskisuositus.

Perjantaina 4.12.

Levynjulkaisukonsertti: Orgelfreude – urkuiloa jouluusi! klo 19 Espoon tuomiokirkosssa, Kirkkopuisto 5. Pauliina Hyry, urut. J.S. Bachin riemukas Preludi ja fuuga Es-duuri kehystää kokonaisuutta, jonka keskellä virtaa F. Mendelssohnin B-duurisonaatti, riemuitsevat Bachin konsertot, helisevät herkät koraalit ja pikkuenkelien jouluilo.

Vapaa pääsy. Levymyynti konsertin jälkeen, levyn hinta 20 e.