Kirkko ja kaupunki 2020 15 Vantaa

15

10.9.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Kotelo­ vaiheessa Ihminen on kuin hyönteisen toukka, sanoo kirjailija Selja Ahava s. 16

Late Mäntylä on seksuaalija sukupuolivähemmistöjen pappi s. 10

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa uskonto on valjastettu vaaliaseeksi s. 26

Pääkirjoitus

Eilen

Karitsan sateenkaarihäät

Ihminen pettää sairautta, sairaus pettää ihmistä.

PRIDE-VIIKKOA VIETETÄÄN totuttuun tapaan, vaikkakaan ei koronan vuoksi aivan totutulla tavalla. Tuttua on myös se, että pääkaupunkiseudun luterilaiset seurakunnat ovat vahvasti mukana tässä ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtumassa.

Keskustelu samaa sukupuolta olevien kirkkohäistä kuplii edelleen voimakkaana, eikä kirkon tervetulotoivotus seksuaalivähemmistöihin kuuluville ihmisille ikävä kyllä ole erityisen selkeä eikä yksituumainen.

Kirkko ja kaupungin levikkialueen piispat Kaisamari Hintikka ja Teemu Laajasalo tosin ovat suorin sanoin toivottaneet kaikki parit tervetulleiksi alttarille.

Arvostan.

HÄÄT OVAT TÄRKEÄ rituaali. Avioliittoon vihkiminen ei ole vain tylsä hallinnollinen toimenpide, vaan sillä on suuri symbolinen arvo. Juuri siksi kysymys siitä, mitä edellytyksiä kirkko asettaa vihittäville pariskunnille, herättää niin paljon intohimoja.

Kirkon pitäisi pikemminkin innostaa ihmisiä kirkkohäihin kuin torjua tulijoita. Vaatimus siitä, että kummankin puolison tulee olla kirkon jäsen, on täysin turhanaikainen. Hyvin riittäisi, että toinen vihittävistä kuuluu kirkkoon.

Kirkolta oli alun alkaen tosi tyhmää ryhtyä tarjoamaan homoille joitakin light-rukoushetkiä kirkkohäiden sijaan. Sellainen ei tunnu vastaantulolta vaan torjunnalta.

KIINALAINEN SANANLASKU

TAIVAAN ILOISTA voi puhua vain vertauksin ja kuvin.

Yksi raamatullinen kuva taivaasta on hääjuhla. Eivätkä ne ole mitkä tahansa häät vaan Karitsan häät. Tuo Karitsa isolla koolla on Jeesus, Jumalan karitsa. Hänen morsiamensa on seurakunta. Koko sekalainen seurakunta.

Karitsan häät ovat siis varsinaiset sateenkaarihäät – paitsi sen takia, että Raamatussa sateenkaari on merkki Jumalan pelastavasta liitosta, myös siksi, että morsiamen sukupuolella ei ole mitään merkitystä.

Jumalan suurta ja armorikasta huumorintajua osoittaa kauniisti se, että kun kiivainkin homoliittojen vastustajamies kuoltuaan astuu taivaan portista sisään, häntä on siellä vastassa sulhanen, joka katsoo häntä rakastavin silmin kasvoista kasvoihin.

Tänään ”Ei kai minulle mitään tautia tule. Tai ajattelen, että jos tulee, niin on tullakseen.”

JAAKKO JÄRVINEN, HS 30.8.2020

Iankaikkisesti

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää.

PSALMI 91:5-6

KIRKOLTA OLI ALUN

ALKAEN TYHMÄÄ RYHTYÄ TARJOAMAAN HOMOILLE LIGHT-

RUKOUSHETKIÄ.

Jumitan menneessä. Kaipailen ja haikailen.

Jumala, auta minua ymmärtämään tämä: Asioiden merkitys syntyy niiden väliaikaisuudesta.

Kesä ja rakkaus lämmittävät rajatun hetken kerrallaan.

Kirkko ja kaupunki

15 10.9.2020

Seuraava lehti ilmestyy 24.9.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta Katukuvaaja Juha Kahilan, 36, Helsinki-valokuvissa ei kukaan poseeraa.

1

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Minkälaisia valokuvia otat ja laitat Instagramiin?

– Vuosien varrella tyylini on muuttunut. Jossain vaiheessa ihmiset jäivät kuvistani pois. Minulla on tapana käydä kuvaamassa viikonloppuisin viiden aikoihin aamulla. Helsingin kadut ovat silloin melko tyhjiä.

– Haluan näyttää katuja paljaina. Minusta ne ovat silloin kauneimmillaan. Kerran seisoin puolitoista tuntia paikoillani, kun halusin saada päärautatieaseman sisäänkäynnistä ihmisettömän kuvan. Olin tosi aikaisin liikkeellä, mutta ihmisiä riitti.

2 3

Miksi valokuvaat?

– Valokuvaaminen on minulle tapa rentoutua. Kaikki muu unohtuu, kun katselee tyhjiä katuja ja pyrkii ottamaan niistä omantyylisiä kuvia.

Toiset saavat työasiat pois päästään pelaamalla golfia. Minä tyhjennän päätäni valokuvaamalla.

Kuinka usein Instagram-tililläsi voi nähdä uusia kuvia?

– Pyrkimys on, että sinne ilmestyisi uusi kuva joka aamu. Instagramin algoritmit pakottavat siihen, että kuvia kannattaa julkaista päivittäin.

Harvemmalla rytmillä voi käydä niin, että suurin osa seuraajista ei saakaan kuvaa omaan feediinsä.

– Minulla on nyt 8 352 seuraajaa. Seuraajamäärä ei ole minulle tärkeintä, vaan se, mitä ihmiset saavat kuvistani. Jollekulle Helsingistä pois muuttaneelle kuvani ovat tuoneet muistoja vanhoilta kotikulmilta. Eräs masentunut oli saanut kuvistani voimaa niin, että hän lähti katsomaan livenä kuvaamiani paikkoja. Aikamoinen palaute. Onhan se ihan mieletöntä, että joku saa kuvistani jeesiä.

4

Helsingin tuomiokirkko vilahtelee Insta-tililläsi useasti. Oletko kirkkofani?

– Se on ainoa rakennus, josta tulee Insta-tililleni kuvia tasaisin väliajoin. Pyrin laittamaan Tuomiokirkosta kuvan kerran kuussa aina eri kulmasta, eri säässä tai eri kellonaikaan, koska se on Helsingin hienoin rakennus.

– Minulla on aika paljon ulkomaalaisia seuraajia. Kun heiltä kysyy, minkä paikan he tietävät Helsingissä, moni sanoo muistavansa Tuomiokirkon: ”Yes, I remember the Church.”

Työpaikallani Y-säätiössä käy usein ulkomaalaisia vieraita tutustumassa täällä tehtävään asunnottomuustyöhön. Samalla reissulla he käyvät yleensä katsomassa Tuomiokirkon. Se on ohittamaton osa Helsinkiä.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Aitous. Kun on oma itsensä, se riittää. Se on pyhä asia. Ei kannata pyrkiä olemaan sitä, mitä ei ole, vain miellyttääkseen muita. ■

Juha Kahilan ottamia Helsinki-kuvia voi käydä katsomassa hänen Instagram-tilillään lifeofjou.

”Kadut ovat kauneimmillaan paljaina” KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

3

Liukas pelastaja Saippua on suojannut monelta taudilta ja kuolemalta.

P

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

uhdasta vettä ja saippuaa – koronakevät opetti, kuinka itsestäänselvyyksiä voi al­ kaa arvostaa, varsinkin jos joutui kaup­ pareissulla tuijottamaan tyhjää saippua­ hyllyä.

Saippua syntyy, kun rasvoja tai öljyjä keitetään emästen kanssa. Sen teho perustuu siihen, että saippua koteloi molekyylitasolla lian ja virukset ja vesi huuhtoo ne iholta viemäriin. Käsidesin sisältä­ mä alkoholi puolestaan rikkoo viruksen, mutta ei vie likaa pois ihon pinnalta yhtä tehokkaasti kuin käsien­ pesu saippualla.

Ensimmäinen saippua valmistettiin todennäköi­ sesti noin 2800 eKr Mesopotamiassa, nykyisen Irakin alueella. Erään teorian mukaan saippua syntyi ikään kuin vahingossa, kun jumalille uhrattiin eläimiä ja nii­ den rasvaan sekoittui tuhkaa. Ennen saippua keksi­ mistä pesu oli hoitunut pelkällä vedellä, tai jos sitä­ kään ei ollut, hiekalla tai virtsalla. Nimensä saippua sai kelteiltä. He kutsuivat tuotetta nimellä saipo.

Vanhassa testamentissa on paljon erilaisia puhta­ ussäännöksiä, mutta monet niistä liittyvät johon­ kin muuhun kuin itsensä pesemiseen. Jeremiaan kirjassa saippua mainitaan, mutta todennäköi­ sesti sillä tarkoitetaan potaskaa, tuhkasta saa­ tavaa emästä. Useamman kerran Raamatussa mainitaan lipeä eli natriumhydroksi­ di, vahva emäs. Maailman kuuluisimpia käsien pesijä on Pontius Pilatus, joka pesi kätensä julkisesti Jeesuksen kuo­ leman jälkeen osoittaakseen, että on syytön tämän kuolemaan. Tarina ei kerro, oliko Pilatuksella käytössään saippuaa, mutta tuskin.

Eurooppassa saippuaa alettiin val­ mistaa 600­luvulla. Siitä tuli tärkeä tuote kylpylöissään viihtyneille rooma­ laisille. Saippuantuotannossa kunnostau­ tuivat erityisesti Italian Savonna ja Ranskan Marseille. Ruskeat ja vihertävät oliiviöljypoh­

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Kirkko ja kaupunki verkossa

Kirjoituksessa on käytetty lähteenä mm. Rauno Lahtisen kirjaa Saippuaa! Puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa (Otava 2006).

”

VILJA HARALA

jaiset marseillesaippuat tunnetaan eri puolilla maailmaa yhä.

Teollinen saippuatuotanto alkoi 1600-luvulla. Ison harppauksen saippuateollisuus otti 1700-luvulla, kun ranskalainen kirurgi Nicolas Leblanc keksi, kuinka saippuan valmistuksessa voitaisiin käyttää teollisesti tuotettua soodaa eli natriumkarbonaattia. 1700-luvulla alettiin myös ymmärtää, että lialla ja sairauksilla on yhteys. Monissa maissa saippua oli kuitenkin vielä pitkään ylellisyystuote, jota verotettiin ankarasti.

Suomessa ensimmäiset maininnat saippuasta ovat 1500-luvulta. Sitä käytettiin ainakin Juhana-herttuan hovissa Turun linnassa. Mikael Agricola käytti saippua-sanaa raamatunkäännöksessään. Maan ensimmäinen saippuatehdas aloitti toimintansa Säkkijärvellä vuonna 1820. Saippuateollisuus laajeni nopeasti, mutta pitkään suomalaiset valmistivat saippuaa myös kotona. Se oli helppoa: meillä ei ollut oliiviöljyä, mutta eläinrasvaa maatalousyhteiskunnassa riitti.

Nykyään suurin osa suomalaisista pesee kätensä nestemäisellä saippualla, mutta myös palasaippuat ovat tehneet uutta tulemista. Ne ovat riittoisia, eikä pakkausjätettä synny juurikaan. Ilmavasti säilytettynä palasaippua on myös hygieeninen: se on niin emäksistä, että se ei ole hyvä kasvualusta homeille, bakteereille eikä viruksille.

On vaikea sanoa, moneltako kuolemalta ja tautitartunnalta saippua on ihmiset säästänyt, mutta sen merkitys on kiistatta suuri. Onpa se tainnut siistiä myös kielenkäyttöä: ainakin vanhempi sukupolvi muistaa hyvin, kuinka tehokas oli uhkaus suun pesemisestä saippualla.

Twitterin päivystävä teologi Siellä missä uskontoja koskeva keskustelu, siellä dosentti Jyri Komulainen. ”Twitterissä voin tehdä kansanvalistustyötä. Haluan oikaista virheitä ja stereotypioita”, hän sanoo. Komulaisen mielestä Suomen kristityillä olisi paljon opittavaa intialaisilta uskonsisaruksiltaan. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Älä aseta lapsesi harrastamiselle mitään tavoitetta. Anna hänen asettaa ne itse, sillä ulkoa liimatut unelmat eivät johda mihinkään hyvään.”

MILA KAJAS VERKKOKOLUMNISSAAN

MARI AARNIO

Saippuateollisuus laajeni nopeasti, mutta pitkään suomalaiset valmistivat saippuaa myös kotona.

Hups, ei mennyt niin kuin Strömsössä Kaaduitko alttarilla, putosiko pappi hautamonttuun, nauroiko isoäiti väärässä kohdassa? Keräämme tarinoita hauskoista sattumuksista kirkossa tai kirkollisen juhlan yhteydessä. Kerro kommelluksesi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi ja osallistu kangasmaskien arvontaan!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

5

Jännät nunnat Esittelyssä kolme hengennaista, joista ei kerrottu historiantunneilla.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT HISTORIAN JÄNNÄT NAISET -KIRJA / ATENA

N

aisten tarinat ovat jääneet historiankirjoissa suurmiesten varjoon. Maria Pettersson esittelee tietokirjassaan Histo­ rian jännät naiset (Atena 2020) yli sata kiinnostavan elämän elänyttä voimanaista.

Edesmenneiden vaikuttajanaisten joukossa on myös hengennaisia.

Esittelemme heistä kolme.

LAPSIÄLYKKÖ Maria Gaetana Agnesi syntyi vuonna 1718 rikkaaseen italialaisperheeseen, mutta oli kiinnostuneempi luostari- kuin seurapiirielämästä.

Silkkikauppias-isä käytti tytärtään kutsujensa vetonaulana tämän vastusteluista huolimatta. Yhdeksänvuotiaana tyttö piti tiedemiehille latinaksi tunnin puheen naisten oikeudesta opiskeluun.

11-vuotiaana hän osasi seitsemää kieltä.

Isä antoi Agnesille luvan laupeudentyöhön sillä ehdolla, että tytär myös opiskelisi matematiikkaa. Agnesi kirjoittikin ensimmäisen systemaattisen esityksen aikansa matematiikasta. Siitä tuli yliopistojen oppikirja, jonka ansiosta paavi Benedictus XIV nimitti Agnesin matematiikan ja luonnonfilosofian kunniaprofessoriksi. Eräs kolmannen asteen käyrä tunnetaan hänen mukaansa ”Agnesin noitana”.

Kun Agnesi oli 47-vuotias, hänen isänsä menehtyi. Nainen teki vihdoin mitä tahtoi: luopui omaisuudestaan ja ryhtyi kerjäläisnunnaksi.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

NIMI ANI PACHEN tarkoittaa hyvin rohkeaa nunnaa. Tämä nunna syntyi noin vuonna 1933 Tiibetissä kyläpäällikön ainokaiseksi. 17-vuotiaana hän karkasi buddhalaiseen luostariin, koska halusi mietiskellä eikä olla vaimo. Samana vuonna Kiina aloitti sodan liittääkseen Tiibetin itseensä, ja Pachen opetteli ampumaan.

25-vuotiaana Pachen nousi sotaneuvoston päälliköksi ja johti 600 ratsumiestä hyökkäykseen päin Kiinan panssarivaunuja. Soturinunna jäi kiinni, ja häntä kidutettiin ankarasti.

Pachen kieltäytyi antamasta ketään ilmi, ja hän joutui yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankilaan.

Siellä hän meditoi ankarasti päästäkseen irti vihastaan kiinalaisia valloittajia kohtaan.

Tiibetiläinen soturinunna Ani Pachen johti 600 ratsumiestä päin panssarivaunuja.

Vapautumisensa jälkeen Pachen jatkoi taistelua Tiibetin itsenäisyyden puolesta kuolemaansa asti.

UKRAINALAISEN AATELISTYTÖN Jelizaveta Pilenkon, myöhemmin Maria Pariisilaisen, vaiheikas elämä alkoi vuonna 1891 viinitilalla Mustanmeren rannalla.

Isän kuoleman jälkeen perhe muutti Pietariin, jossa Pilenkosta tuli pappeja kouluttavan akatemian ensimmäinen naisopiskelija. 19-vuotiaana hän kuitenkin jätti kristinuskon, nai bolševikin ja

Maria Gaetana Agnesi ja Maria Pariisilainen syntyivät varakkaisiin perheisiin ja luopuivat paljosta vähäosaisten vuoksi.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

seurusteli vallankumouksellisten kanssa.

Kolmen vuoden päästä Pilenko pani taas kaiken uusiksi: jätti miehensä, liittyi sosiaalivallankumoukselliseen puolueeseen ja päätyi kotikonnuilleen kaupunginjohtajaksi. Pilenko solmi toisen avioliiton entisen kasakkapäällikön kanssa, ja pari pakeni Venäjältä juuri ennen rajojen sulkeutumista.

Ulkomailla Pilenko löysi uskonnon uudelleen. Hän tutki Venäjän vallankumouksen jälkeen uutta muotoa hakevaa ortodoksisuutta ja Jumalan äitiä.

35-vuotiaana Pilenko asui Pariisissa. Hän oli surun murtama, koska yksi hänen kolmesta lapsestaan oli juuri kuollut. Pilenko päätti jättää miehensä ja omistautua hyväntekeväisyystyölle.

Nelikymppisenä hän ryhtyi nunnaksi ja alkoi auttaa perheettömiä naisia, taiteilijoita, seksityöläisiä ja asunnottomia. Maria Pariisilainen oli syntynyt.

Toisen maailmansodan aikana Maria Pariisilainen auttoi juutalaisia. Kerran hän salakuljetti kolme lasta roskaämpärissä turvaan keskitysleirikyyditykseltä.

Lopulta hän joutui itse keskitysleirille, jossa hänet kaasutettiin 53-vuotiaana. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti julisti hänet pyhäksi vuonna 2004. ■

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Keskiaikainen legenda kertoo Pyhästä Kristoforoksesta. Kristityksi kääntynyt suurikokoinen ja väkivahva Kristoforos halusi palvella Kristusta auttamalla matkalaisia vaarallisen joen yli. Kerran hän sai kannettavakseen pienen pojan, joka oli niin painava, että Kristoforos vain vaivoin sai vietyä hänet vastarannalle. Kun Kristoforos ihmetteli, kuinka lapsi voi painaa enemmän kuin koko maailma, lapsi vastasi: ”Harteillasi ei ollut vain koko maailma vaan hän, joka teki sen.”

Vanhan taiteen Kristus-lasta hartioillaan kantavat Kristoforos-hahmot tulevat mieleen, kun katsoo australialaisen taiteilijan Patricia Piccininin Taimi-nimistä teosta. Siinä miehen taakkana ja hoivattavana on jonkinlainen kasvin ja ihmisen risteytymä. Erikoinen taimilapsi on kuin ennustus tämän maailman tulevaisuudesta. Mekö tämän olemme tehneet?

Piccinini luo teoksissaan eräänlaista vaihtoehtoista todellisuutta tai tulevaisuutta, jossa tuntemiemme olentojen rinnalle on kehittynyt kimairoita eli eri lajien sulaumia ja hybridejä, joissa elollinen ja eloton maailma yhdistyvät. Elävän oloiset ja hätkähdyttävät silikoniveistokset konkretisoivat esimerkiksi sitä, kuinka lähellä ihmiset ja apinat ovat toisiaan – ja kuinka jälkeläisten hoivaaminen, keskinäinen hellyys tai seksuaalinen halu eivät ole ominaisia pelkästään ihmislajille.

KAISA HALONEN

Pääseekö pohjalaispitäjästä pakoon muualle kuin meren syliin?

Patricia Piccinini: Valon ja varjon välissä 25.10. asti Helsingin taidehallissa.

Ankaran pappiskodin tytär Evalina rakastuu nuoreen kalastajaan ja karkaa tämän mukaan kaukaiselle luodolle. Luonnonvoimat eivät tahdo pahaa, mutta armoa ne eivät anna.

Riittääkö Evalinan rakkaus, kun myrsky lyö yli luodon ja mies viipyy merellä?

Koskettava historiallinen romaani kirjailijalta, jonka esikoisteos Nopeasti piirretyt pilvet lumosi niin lukijat kuin kriitikotkin.

TAIDEHALLI

Patricia Piccininin tänä vuonna valmistunut teos Taimi on ensimmäistä kertaa esillä Helsingin Taidehallissa.

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

Silikoni­ veistosten hellyyttä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

7

Anna tyttäresi tehdä omat valintansa Kun tytär lähtee maailmalle, äiti voi joutua kriisiin.

Helena Sinervo kuvaa äiti–tytär-suhdetta osittain omakohtaisessa romaanissaan Tytön huone.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

R

omaani sai alkunsa muistosta, jossa nuori nainen joutuu taistelemaan hengestään Pariisissa. Muisto nousi kirjailija Helena Sinervon omasta nuoruudesta.

Keväällä ilmestynyt Tytön huone kuvaa äidin mietteitä yhden päivän aikana tyttären valmistautuessa innoissaan lähtöönsä ulkomaille opiskelemaan. Erityisen vahvoina äidin mieleen nousevat muistot väkivallasta, jota hän oli kokenut nuorena aikuisena. Hän pohtii, voisiko kertoa niistä varoittavana esimerkkinä tyttärelleen pilaamatta tämän lähtötunnelmaa.

– Taustalla on luottavaisen, toiveikkaan ja viattoman nuoren neidon arkkityyppi. Vastakohtana on jo monenlaista elämässään kokeneen keskiikäisen naisen arkkityyppi.

Sinervo pitää nuoren ihmisen innostusta valloittavana asiana.

– Vanhemman pitäisi ottaa mallia tästä heittäytymisestä ja löytää uutta merkitystä elämäänsä, hän sanoo.

– Toisaalta myös se, että vanhempi kertoo lapselleen omia ikäviäkin kokemuksiaan, saattaa olla hyväksi. Se voi vahvistaa lapsen kykyä selvitä elämän eri tilanteissa.

TYTTÄREN LÄHTEMINEN ulkomaille aiheuttaa romaanin äidille kriisin, vaikka hän ymmärtääkin asian väistämättömyyden. Myös tämä tilanne on Helena Sinervolle omakohtainen, sillä hänen poikansa aloitti kirjan kirjoittamisen aikoihin opiskelun Tampereella. Sateenkaareva pesä ei silti tyhjennyt täysin. Kotona asuu vielä säännöllisin välein 12-vuotias tytär.

– Lapsen muutto ei ollut minulle yhtä iso kriisi kuin romaanin äidille. Se vei minut kuitenkin pohtimaan omaa vanhenemistani. Enää ei jaksa kilpailla yhtä paljon kuin ennen, ja samalla alkaa kokea itsensä ympäristölle näkymättömäksi.

Romaanin äiti on nimeltään Saara. Sillä Sinervo viittaa Vanhan testamentin Saaraan, joka sai lapsen vielä vanhoilla päivillään. Päähenki-

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

lö pohtii hieman pilaillen, että se taitaa olla kertomus menopaussin ohittaneen naisen luovasta potentiaalista.

Sinervo on sitä mieltä, että äidin ja tyttären välinen suhde on aivan erityinen. Tyttärestä eriytyminen saattaa olla äidille vaikeaa niin tämän vauvavaiheessa kuin myöhemmissäkin ikävaiheissa.

– Kun olen jutellut ystävieni kanssa, olen huomannut, että harvassa ovat naiset, joille äitisuhde olisi ongelmaton. Silti välit voivat sinänsä olla aivan hyvät.

– Sukupolvien väliset naisten ketjut ovat usein eräänlaisia kelaamisketjuja. Nainen reflektoi omaa suhdettaan äitiinsä ja tämä taas omaan äitiinsä. Naisille on muutenkin yleisempää tunnesuhteiden miettiminen ja jakaminen, Sinervo pohtii.

”

Olen huomannut, että harvassa ovat naiset, joille äitisuhde olisi ongelmaton.

KIRJAILIJA HELENA SINERVO

YHTEYDEN PITÄMISESSÄ aikuiseen tyttäreen on Helena Sinervon mielestä tärkeää säilyttää toisen kunnioittaminen.

– Ei kannata tehdä valintoja tyttären puolesta.

Antaa hänen valita oma verhokankaansa, omannäköisensä elämä.

– Lapsen on saatava toteuttaa unelmiaan.

Aikuisen tehtävä on tukea lastaan, vaikka tämän unelmat ja ratkaisut tuntuisivat oudoilta. Seurauksena voi olla pettymyksiä, mutta ne vahvis-

Lapsen lähtö kotoa sai Helena Sinervon pohtimaan omaa vanhenemistaan.

tavat omaksi itseksi kasvamista, joka on meillä koko elämän jatkuva prosessi.

Nykyään yhteydenpito on helppoa sähköisten välineiden avulla. Toisaalta sosiaalinen media tekee mahdolliseksi myös toisen kyttäämisen.

– Eräs Suomessa asuva tuttavani on luvannut puhua joka sunnuntai Skypessa saksalaisen äitinsä kanssa. Nykytekniikan avulla äiti voi siis roikkua lapsessaan myös tällä tavalla.

Nykyisin äidit osallistuvat lastensa elämään alusta lähtien intensiivisesti. Sinervon mukaan se johtuu siitä, että lapsia on vähemmän ja niistä vähistä pidetään tarkempaa huolta.

– Erilaisia uhkiakin on enemmän. Pientä lasta ei jätetä yksin kotiin eikä päästetä omin päin kauppaostoksille. Myös tunneasioita pohditaan paljon.

Ennen siihen ei ollut aikaa eikä valmiuksia.

Tytön huone -romaanin äiti toimii pianonsoitonopettajana. Se on myös kirjailijan aiempi ammatti. Sinervo vaihtoi musiikin kirjallisuuteen, koska hänestä oli tärkeää antaa ääni omille ajatuksilleen ja kokemuksilleen.

– Minulla kirjoittaminen lähtee aina rakenteesta. Tytön huoneen rakenteeksi tuli yksi päivä, aamukuudesta iltaan, jolloin tytär lähtee laivalle. ■

”Tällaista linjaa ei oo aiemmin ollut…kyllä tää puhelu virkisti!”

maanantaisin ja tiistaisin klo 13–15 lokakuun alusta myös sunnuntaisin Vanhustyön keskusliiton Vahvikelinja tarjoaa ikääntyneille virkistävää tekemistä. Puheluiden aikana ratkotaan aivopähkinöitä, visaillaan, muistellaan mukavia, keskustellaan tai jumpataan. Soittaja valitsee puhelun sisällön. Puhelimeen vastaavat koulutetut vapaaehtoiset.

Numero kuuluu tavallisten operaattoreiden puhepaketteihin, joten soittamisesta ei koidu ylimääräisiä kuluja. Ikääntyneen luvalla hänen puolestaan voi myös jättää yhteydenottopyynnön, jolloin Vahvikelinjasta soitetaan hänelle.

Uusia perusdigitaidot hallitsevia vapaaehtoisia etsitään myös mukaan puhelinpäivystykseen.

Lisätietoja 050 5145711, senioritoiminta@vtkl.fi tai vtkl.fi/vahvikelinja

Vapaana kaunis 41,5 m2 kaksio!

Äidin ja tyttären kimurantti suhde Psykoterapeutti, perheneuvoja Kirsi Hiilamo on huomannut työs­ sään, miten tärkeä ihminen äiti on.

Erityisesti monen naisasiakkaan kanssa, vaikka tämä on alun perin hakenut apua parisuhteen tai työ­ yhteisön ongelmiin, puhe kääntyy jossakin vaiheessa hankalaan äiti­ suhteeseen.

Saman on havainnut Hiilamon kollega Heli Pruuki. Nyt he ovat tehneet yhdessä kirjan Aina tytär, aina äiti – aikuisen naisen suhde äitiin.

Elämän peruskivi lasketaan lap­ suudessa. Erityisen tärkeä on Hii­ lamon mukaan vauva­aika, jolloin lapsi kasvaa omaksi persoonakseen.

– Vauva peilaa itseään ja arvo­ aan hoitajansa silmistä. Turvallinen kiintymyssuhde syntyy läsnäolosta ja hyväksymisestä.

– Äidin ja tyttären suhde on sii­ tä erityinen, että äiti antaa naisen

mallin. Suhde saa särön, jos äiti on jotenkin vaurioitunut: narsistinen, valtaapitävä tai ylihuolehtiva. Jos tytär ei tunnista näitä piirteitä, hän voi jatkaa äidiltä saamaansa käyt­ täytymismallia, mikä taas vaikuttaa hänen omiin ihmissuhteisiinsa, Hii­ lamo sanoo.

Jotkut äidit pyrkivät hallitse­ maan tyttärensä elämää vielä tä­ män aikuistuessa. He saattavat moittia tätä kaikesta, määrätä am­ matinvalinnassa ja tulla omilla avai­ milla sisään tyttären asuntoon.

– Tuolloin eriytyminen äidistä on vaikeaa. Myös tytär itse saattaa unohtaa aikuisen käytöksen. Kaik­ kea ei tarvitse sietää, mutta riito­ ja voi yrittää säädellä ja silti laittaa äidille päättäväisesti rajoja, Hiila­ mo neuvoo.

On myös hyvä tiedostaa, että äiti on muutakin kuin äiti ja että hänel­ lä on oma taustansa.

– Jokaisen aikuisen sisältä löytyy lapsi, johon on vaikuttanut se, miten häntä on kohdeltu. Jos tämän pystyy ottamaan huomioon, suhde äitiin voi parantua, Hiilamo sanoo.

Vaikka varhaislapsuudessa ei olisi kehittynyt kiintymyssuhdet­ ta äitiin ja suhde olisi ollut aikuise­ na hankala, ei se Hiilamon mukaan tarkoita automaattisesti sitä, että koko elämä olisi pilalla.

– Vanhempi tulee lapselle aina ykkösenä, mutta empatiaa ja tukea voi saada muiltakin lähipiirin ihmi­ siltä kuten isovanhemmilta.

– Vaikeaa äitisuhdetta olisi sil­ ti tärkeää käsitellä jossakin vaihees­ sa. Olisi hyvä päästä irti ylenmää­ räisestä vihasta ja katkeruudesta, ja samalla eteenpäin elämässä. Kun omaa äitisuhdettaan on valmis kä­ sittelemään, siitä voi löytää eri puo­ lia ja se voi myös muuttua pää­ omaksi elämässä.

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Käpylinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely!

Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

9

Tärkeintä on saada olla turvassa Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen papin Late Mäntylän mukaan kirkossa sallitaan hengellinen väkivalta vakaumuksen nimissä.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA VILJA HARALA

O

nhan koko ajan menty eteenpäin, Helsingin ylipiston seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pappi Late Mäntylä tuumii. Yhä suurempi osa kirkon ihmisistä suhtautuu kunnioittavasti ja yhdenvertaisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Yhä useammat papit vihkivät avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja.

Enää ei tarvitse ihan niin usein pelätä, että sinulle nauretaan, että sinut sivuutetaan tai että sinua ei oteta todesta.

– Mutta jos asiaa katsoo sellaisen sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan ihmisen näkökulmasta, jolle kristinusko on jotenkin merkityksellinen, tilanne on edelleen surullinen. Hän ei voi luottaa siihen, että hän on kirkossa turvassa, Mäntylä selittää.

– Ikävä kyllä meillä on edelleen se tilanne, että kirkossa sallitaan hengellinen väkivalta vakaumuksen nimissä.

Vuonna 2020 Suomen luterilaisen kirkon papit voivat saada hiippakuntansa tuomiokapitulilta rangaistuksen, jos vihkivät avioliittoon samaa sukupuolta olevan pariskunnan. Sen sijaan yksikään pappi ei saa rangaistusta, jos hän opettaa, että homoseksi on syntiä tai että homoparien avioituminen on Jumalan silmissä kauheaa.

vihkiminen on oikein, ja niihin, joiden mielestä se on väärin.

Helsingin piispa Teemu Laaja­ salo on ainoana piispana ilmoittanut, että hänen hiippakuntansa tuomiokapituli ei rankaise vihkiviä pappeja. Espoon, Oulun ja Lapuan hiippakuntien tuomiokapitulit ovat antaneet papeille asiasta kirjallisia varoituksia.

Late Mäntylää väsyttää keskustelu siitä, rangaistaanko pappeja.

– Se on aivan toissijainen kysymys. Tässä on kyse seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä, ei papeista.

Mäntylän neuvo papeille on, että jos vihit, vihi pystyssä päin ja jätä voivottelut pois.

– Nämä ihmiset ovat saaneet kantaa elämässään riittävästi taakkoja.

Ei ole oikein, että heidän pitäisi vielä kannatella pelokasta pappia.

Mäntylä ymmärtää myös niitä, joita kirkon totuttujen opetusten muuttaminen pelottaa. Se on pelottanut häntäkin.

Parikymppisenä Mäntylä koki kuitenkin mullistuksen, jota hän kutsuu armoontuloksi. Hän oli aina uskonut Jumalaan, mutta tuolloin hän alkoi ensimmäistä kertaa kokea, että Jumalalle ei tarvitse suorittaa mitään.

– Pyhä Henki kosketti minua sillä tavalla, että oivalsin jotain. Sain uudenlaista rakkautta ja armollisuutta siihen, miten katsoin toisia ihmisiä.

On paljon pidempi prosessi oppia katsomaan itseään yhtä armollisesti.

SUOMEN AVIOLIITTOLAKI muuttui maaliskuussa 2017 niin, että siinä ei enää otettu kantaa vihittävien sukupuoleen. Samalla luterilaisen kirkon papeille tuli juridinen mahdollisuus vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Siitä lähtien kirkko on jakautunut kahtia: niihin, joiden mielestä

LATE MÄNTYLÄ on sitä mieltä, että kirkossa ei tulisi sallia sellaista opetusta, jossa homoutta kutsutaan synniksi. Hänen mukaansa kaikki eivät ymmärrä, kuinka vahingollista sellainen opetus on.

– Etelä-Afrikassa apartheidin aikana monet valkoiset kristityt se-

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

littivät aivan pokkana Raamatulla, miksi rotuerottelu on oikein, Mäntylä vertaa.

Raamattu on kristillisen uskon ydindokumentti. Samaa sukupuolta olevien parien suhteita vastustavat kristityt vetoavat esimerkiksi Paavaliin, joka opetti, että miesten kanssa makaavat miehet eivät peri Jumalan valtakuntaa.

Mäntylä toteaa, että Raamattu on oman aikansa tuote. Hänen mukaansa 2 000 vuotta sitten eläneet ihmiset eivät ymmärtäneet, mistä homoseksuaalisuudessa on kyse.

– Raamattu on myös järkyttävän patriarkaalinen kirja. Siihen aikaan nainen oli miehen omaisuutta, mutta sellaisista käsityksistä me olemme jo luopuneet.

Mäntylä ei näe asiakseen syyttää niitä kristittyjä, joilla on homovastaisia näkemyksiä. He ajattelevat kuten heille on opetettu, ja kirkossa on opetettu käytännössä aina, ettei homoseksuaalisuus ole hyväksyttävää.

– Tilanne on yleissurullinen, Mäntylä sanoo.

”

Oletetaan, että olen joku seksihurjastelija, joka menee himojensa vallassa ja julistaa sellaista muillekin.

Se on aivan muuta kuin mitä minä olen.

PAPPI LATE MÄNTYLÄ

Tulisiko kirkon sitten lainkaan ottaa kantaa siihen, miten ihmiset toteuttavat seksuaalisuuttaan? Kyllä, Mäntylä vastaa.

Hyviä ohjenuoria kirkon seksuaaliopetukselle ovat hänen mielestään esimerkiksi Immanuel Kantin kategorinen imperatiivi ”toimi aina niin, että toimintasi kelpaisi yleispäteväksi säännöksi” ja Jeesuksen opettama rakkauden kaksoiskäsky ”rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”.

VUONNA 2009 Late Mäntylä kertoi julkisesti olevansa lesbo. Siitä lähtien hän on saanut kuulla konservatii-

visilta uskonsisaruksiltaan, että yhtälö ei sovi. Kristityn – saati papin – ei tulisi elää homoseksuaalisessa parisuhteessa.

Raamatulla mättämiseen Mäntylä on turtunut, mutta hän kokee yhä, että joutuu olemaan kirkon piirissä varpaillaan.

– Ikävintä on se, että koen, että minun täytyy todistella olevani kristitty, Mäntylä sanoo ja hiljenee.

Hän istuu puutarhasohvalla kotinsa takapihalla. Puussa kiipeää orava. Mäntylä itkee.

Conchita Wurst voitti Euroviisut.

Wurst näytti muuten naiselta, mutta hänellä oli siisti tumma parta. Mäntylä ihmetteli, miten kukaan voi olla noin vetävän näköinen. Samaan aikaan Mäntylä kävi Sexpon seksuaalineuvojakoulutusta, jossa puhuttiin sukupuolen moninaisuudesta.

Palikat tuntuivat loksahtavan kohdalleen, ja Mäntylä totesi olevansa muunsukupuolinen.

– Se tarkoittaa, että en ole nainen enkä mies. Olen jotain muuta, Mäntylä selittää.

– On tärkeää, että meille opetetaan sukupuolen moninaisuuteen liittyviä termejä. Jos en olisi kuullut muunsukupuolisuudesta, minulla ei olisi ollut nimeä sille, mitä olen ollut koko ikäni. Olisin jatkanut elämääni naiseksi nimitettynä, vaikka en tunne naiseutta omakseni ja tunnen siitä ahdistusta.

Samoihin aikoihin eräs Mäntylän ystävä alkoi kutsua Lauraa Lateksi. Mäntylä menee ulkonäkönsä puolesta naisesta, ja hän koki, että maskuliiniselta kalskahtava nimi tasapainotti asiaa. Hän otti nimen omakseen.

– Nytkin, kun valmistauduin haastatteluun, mietin, että muistanhan puhua tarpeeksi Jeesuksesta ja Raamatusta. Että muuten ne pääsevät taas sanomaan, että eihän se ole mikään oikea uskova.

– Oletetaan, että olen joku seksihurjastelija, joka menee himojensa vallassa ja julistaa sellaista muillekin. Se on aivan muuta kuin mitä minä olen.

Vähän yli nelikymppisenä Mäntylä todella oivalsi, mitä on. Vuonna 2014 itävaltalainen drag-artisti

Late Mäntylä ajattelee, että kirkko on sekä hyvässä että pahassa perinteen säilyttäjä.

Labradorinnoutaja Gounis pohtii muita juttuja.

HELSINKI PRIDE -tapahtuma on tänä syksynä erilainen. Koronapandemian vuoksi kulkuetta ei järjestetä, vaan tapahtuma on hajautettu sinne tänne.

Kuten edellisinäkin vuosina, luterilainen kirkko osallistuu tapahtumaan. Late Mäntylä on mukana järjestämässä muun muassa sukupuolivähemmistöjen kristillistä tapaamista sekä uskontodialogiseminaaria, jossa keskustelevat kristityt, muslimit ja juutalaiset.

– Minulle on suuri merkki Jumalan ihmeellisyydestä, että niin moni seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva tunnustautuu edelleen kristityksi ja haluaa kuulua kirkkoon, Mäntylä sanoo.

Miten Mäntylä neuvoisi sellaista vähemmistöön kuuluvaa kirkon jäsentä, joka on väsynyt huonoon kohteluun ja harkitsee kirkon jättämistä?

– Sanoisin ensin, että tärkeintä on se, että olet turvassa, Mäntylä vastaa.

– Jos tiedostat itsessäsi tarpeen hengellisyyteen etkä koe olevasi turvassa kirkossa, seuraava kysymys on, mistä voisit löytää itsellesi turvallisen hengellisen yhteisön.

Mäntylä itse ei koskaan harkinnut kirkon jättämistä.

– En ole missään vaiheessa kokenut tarvetta syyttää Jumalaa. ■

Tule tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa!

Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen.

5.10. klo 17.00–19.30 8.10. klo 17.00–19.00 12.10. klo 17.00−19.00 15.10. klo 17.00−19.30 Sijainti: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen.

Edellytämme 18 v. ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 20 osallistujaa.

Voisitko ryhtyä vapaaehtoiseksi, joka toimii parin viikon välein ulkoiluseurana ja keskustelukaverina?

Ilmoittaudu 25.9.2020 mennessä: 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi Lisätietoja soittamalla tai www.vtkl.fi

Helsinki Pride 7.-13.9. Katso seurakuntien ohjelma osoitteessa helsinginseurakunnat.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

11

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Itsensä hyväksyminen on sitä vaikeampaa, mitä kovemmalla äänellä sisäinen moittija huutaa.

Keskeneräisyys on kuitenkin juuri se, mikä rakentaa sillan ihmisestä toiseen.

TEKSTI KAISA RAITTILA KUVITUS PAULI SALMI

R

iittämättömyyden tunne ja halu tulla hyväksytyksi vievät voimat. Näyttelijä, juontaja ja henkinen valmentaja Lorenz Backman tietää omasta kokemuksestaan niiden hinnan.

Yhden on pakko saada aina kymppi. Toinen oppii pysyttelemään poissa jaloista. Kolmas auttaa toisia vaikka viimeisin voimin.

Mutta jos hyväksyntää etsii itsensä ulkopuolelta, sen perässä juokseminen ei lopu koskaan. Yliminä vaatii aina lisää. Jollakulla on aina enemmän.

– Kun näyttelin, en koskaan tyytynyt siihen, että joku tuli kiittämään, miten hyvä olin ollut.

Kysyin aina, mihin pitäisi keskittyä, mitä muuttaa. Halusin olla vielä parempi. Juontokeikoilla ja luennoidessa oli tärkeää, miten voisi kehittää konseptia vielä lisää. Se tuotti jatkuvan huonouden tilan.

TIETO LISÄÄ riittämättömyyden tuskaa. Viihde ja media syöttävät koko ajan uusia ideaaleja.

– Törmään tähän työssäni jatkuvasti. Kaiken pitäisi olla viimeisen päälle. Omat vaatimukseni tuntuvat monesti kohtuuttomilta, Lorenz Backman kertoo.

Itseään ei voi hyväksyä hyväksymättä itseään.

Backman puhuu paikoilleen jähmettyneistä alkuasetuksista. Vanhemmilla on suuri vastuu siitä, mitä lapsi oppii itsestään ajattelemaan.

Myös aivot asettavat rajoituksensa.

– Aivojen tapa järjestellä asioita on mustavalkoinen ja yksinkertaistava. Kun jonkun elämä näyttää ulkoapäin mahtavalta, luulen, että hänen elämänsä on mahtavaa. Menestyvät ihmiset tekevät kuitenkin valtavasti uhrauksia. Viisaiden puheiden takana voi olla paljon inhimillistä kärsimystä.

MEDIA VIIHTEELLISTYY ja tekee meistä helpommin ohjailtavia, mutta samaan aikaan esitämme itsellemme suuria kysymyksiä ehkä enemmän kuin koskaan ennen.

Lorenz Backmanin mielestä itsensä tutkiminen on pelottavin matka maailmassa. Hän itse lähti tuolle matkalle uuvuttuaan työssään. Liian moni jättää kuitenkin lähtemättä ja elää elämänsä loppuun uskaltamatta koskaan sanoa ”ei” tai selvittämättä, mitä sisimmässään pelkää ja tuntee.

Monet sinnittelevät sitten kun -todellisuudessa.

– Kun erilaisia ideaalejaan laittaa yhteen, alkaa ajatella, että kunhan tämä ja tämä toteutuu, olen onnellinen. Tutkitusti kuitenkin tiedetään, etKIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

13

tä lottovoitto tuottaa onnellisuutta vain kahdeksi viikoksi. Samanlaisen pikalaastarin saa Ikeasta: kärry täynnä tavaraa ja näin halvalla. Huomenna se ilo on jo ohi.

– MITÄ SYVEMMÄLLE sukeltaa, sitä pitempään kestää nousta pintaan, Lorenz Backman sanoo.

Hän kuitenkin sukelsi, nousi ja tajusi, että vain omien kipupisteiden kohtaaminen voi auttaa meitä vapautumaan harha-askelista ja kiertoteistä, joille elämässä usein eksymme.

Backman oivalsi myös, että juuri keskeneräisyys luo siltoja ihmisten välille. Siksikin ideaalien tavoittelu tuntuu niin järjettömältä.

– Menestyminen ja guruttelu lisäävät yksinäisyyttä. Toista on keramiikan crackle-tekniikka.

Siinä lasitettu esine laitetaan kylmään veteen ennen lasituksen kuivumista, ja pinta halkeilee, Backman kuvailee.

– Kun ihmiset kohtaavat toisensa cracklena, jotakin suurta syntyy. Syntyy yhteys. Ja sitähän me juuri kaikella yrittämisellä haemme. Sitä, että meidät hyväksyttäisiin sellaisina kuin olemme.

AIKAISEMMIN LORENZ BACKMAN ajatteli olevansa kuin sipuli, josta ongelmia kuorimalla löytyisi jokin autenttinen minä. Mutta niin se ei ollut. Sipuli tuottaa aina uusia kerroksia. Siksi Backman päätti yrittää keskittyä ongelmien sijaan siihen, missä on hyvä.

– Joka keikan jälkeen kirjasin onnistumiset ylös, tarjosin itselleni hyvän ruuan ravintolassa ja taputin olkapäätäni, että vitsi, Lore, tosi hyvä.

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Vaikka Lorenz Backman edelleen saarnaa, että ole paras versio itsestäsi, sitä ei pidä ymmärtää väärin. Slogan voisi yhtä hyvin olla: Olet paras versio itsestäsi.

– Kyse on siitä, että on luovuttava tyytymättömyydestä ja lakattava yrittämästä. Avauduttava sille, mitä on ja mitä osaa. Miten hullua, että pätemisen tarve ja jännittäminen kutistavat meidät murto-osaksi siitä, mitä me oikeasti olemme.

”

Yksittäiseen elämän etappiin ei pitäisi panna liikaa painoa. Se on vain osa kokonaisuudesta.

FILOSOFI JA PROFESSORI LEILA HAAPARANTA

MILLAISISTA AINEKSISTA tämä jäytävä keskeneräisyyden tunteemme on tehty?

Filosofi, professori Leila Haaparanta arvelee yhdeksi osatekijäksi muuttunutta ihmiskäsitystä.

– Stressiä on varmasti ollut aina, ja valmiiksi saaminen on tuottanut iloa. Nykyisessä ja menneessä ihmiskäsityksessä on kuitenkin suuri ero.

Aristotelinen käsitys ihmisen olemuksesta murtui modernin individualismin myötä. Ei ajatel-

tu enää, että olisi yksi ihmisen malli, vaan jokaisella oli oma itsenäinen ihmisyytensä, Haaparanta sanoo.

Ilman yhteisen ihmisyyden ihanteen turvaa meidät on siis heitetty maailmaan ominaislaatuamme etsimään.

Ennen kylän suutarille riitti se, että hän oli hyvä suutari.

– Sen kielteinen puoli oli tietenkin se, ettei hän saanutkaan olla muuta. Suutari pysyköön lestissään, sanottiin. Hyvä puoli oli kuitenkin se, ettei hänen tarvinnut kyetä muuhun, Haaparanta huomauttaa.

NYT MAHDOLLISUUTEMME ovat moninkertaistuneet. Toisin kuin aiemmin eläneillä meillä on resursseja, sekä aikaa että rahaa. Se johtaa Leila Haaparannan mukaan siihen, että pyrimme eteenpäin väsyttävän monessa asiassa.

– Kun on mahdollista tehdä sitä ja tätä, keskeneräisiä asioita on yksinkertaisesti liikaa, vaikka yksittäinen projekti voisi olla kuinka innostava.

Ennen hyvän elämän areenana oli kyläyhteisö tai kortteli. Nyt internet ja sosiaalinen media räjäyttävät pihamme maailman kokoiseksi. Ei riitä, että on oman yhteisönsä kaunein ja paras. Pitää olla kaunein ja paras koko maailmassa.

– Sosiaalisessa mediassa joutuu vertaamaan itseään ihmisiin, joiden ei aikaisemmin tiennyt edes olevan olemassa, Haaparanta sanoo.

– Erityisen vaikeaa se on nuorille, jotka joutuvat jo todella nuorina päättämään, missä olla paras. Monet orastavat alut ja vaihtoehdot kuihtuvat pois vain siksi, ettei niiden kypsymiselle ole aikaa.

Myös hän tunnistaa muutoksen suhteessa ideaaliin.

– Aikaisemmin toisen paremmuus ei välttämättä herättänyt toimintatarvetta. Nyt toisen paremmuuden nostattamista vaikeista tunteista pyritään eroon tavoittelemalla samaa ideaalia sen sijaan, että jokainen työstäisi omaa erityistä ominaislaatuaan.

Liian vaativa yliminä on kekseliäs ja kohtuuton.

– Terve aikuinen tuskin ajattelee, että minun pitäisi olla maailman kaunein tai rikkain, Mutta helposti hän vaatii itseltään, että työssä pitäisi jaksaa tappiin asti tai vanhempana ja puolisona olla täydellinen, Räntilä ihmettelee.

MYÖS TYÖELÄMÄ on muuttunut, Leila Haaparanta muistuttaa. Ammatti-identiteeteistä on tullut liukuvia, ja tehtävästä toiseen pitää kyetä siirtymään joustavasti. Työn ja vapaa-ajan ero ei ole selkeä.

– Monesta työstä on tullut myös esiintymisammatti. Enää ei riitä, että osaa asiansa. Pitää myös näyttää ja kuulostaa hyvältä. Valmistautuminen, kropan treenaaminen ja itsensä laittaminen tapahtuvat kaiken lisäksi usein vapaa-ajalla, Haaparanta sanoo.

– Ulkopuolelta omaksuttujen esikuvien ja vaatimusten keskellä on pidettävä yllä sekä ruumiillisia että henkisiä projekteja. Ei ihme, jos siinä menettää otteen omaan minäänsä.

Jossakin projektissa onnistuminen voi kasvaa vuoren korkuiseksi.

– Yksittäiseen elämän etappiin ei pitäisi panna liikaa painoa. Se on vain osa kokonaisuudesta.

Elämäni teos jatkuu niin kauan kuin elän. Se ei tule koskaan valmiiksi, ja toisaalta jokainen pieni kaistale on osa sitä.

Keskeneräisyyden pitäisi tuottaa iloa: minulla on vielä opittavaa. Ja eikö ihminen lopulta nauti asioista, jotka ovat tekeillä? Hän innostuu siitä, että lankoja on kutomatta, tapetteja vaihtamatta, nuotteja säveltämättä.

– Ihminen haluaa, että hänellä on mitä odottaa. Elämäntaitoa on se, että löytää tasapainon mahdollisuuksiensa ja tavoitteidensa välillä, Haaparanta kiteyttää.

KESKENERÄISYYS ON IHMISEN perustila, vahvistaa psykoterapeutti, hengellinen ohjaaja Jaana Räntilä.

– Jos olisimme valmiita, ei olisi intoa eikä pyrkimystä mihinkään. Kaikki kasvu ja kehitys lähtee puutteesta, tyytymättömyydestä.

Mutta täydellisyys, se on fantasia. Psykoanalyyttinen psykoterapia näkee sen lapsuuden varhaisen symbioosin ja myyttisen paratiisin kaipauksena.

– Ihmisellä on illuusio täydestä tyydytyksestä, vaikka eihän sellaista koe kuin ohimennen, rakastellessa tai rakastuessa, Räntilä sanoo.

”

Mustavalkoinen uskonkäsitys vie harhaan, sillä ei Jumala halkaise elämäämme hyvään ja pahaan. Hän kantaa elämämme pahan.

PSYKOTERAPEUTTI JA HENGELLINEN OHJAAJA JAANA RÄNTILÄ

JOS ELÄMÄÄ RAKENNETAAN ulkoisen kautta, voi luulla, että siitä tulee jonakin päivänä valmis, mutta nykyään status ja materia eivät enää tuota tyydytystä. Ihmisestä itsestään on tullut hyvän elämän mitta.

– Ja sitten olemme pulassa, kun yritämme kasvaa ihmisinä yksin, self help -oppaita lukien. Terve identiteetti rakentuu vain suhteessa toiseen, Jaana Räntilä sanoo.

JOKAISEN EGOLLA on vaatimuksensa. Mutta mitä hyväksytympi ihminen on saanut lapsena olla ja mitä paremmin vanhemmat ovat osanneet peilata hänen tunteitaan, sitä vähemmän hänellä on sisäisiä vaatijoita.

Jos varhaislapsuuden vuorovaikutuksessa on ollut puutteita, jää ihmisen egoon ideaali, jonka vanhemmat ovat meihin alitajuisesti siirtäneet.

Kun vanhempi ei ole osannut kannatella lapsen minuutta eikä peilata, mitä lapsi tuntee ja tarvitsee, tälle jää kokemus, ettei ole hyväksytty sellaisena kuin on.

Tällöin avuksi voi tulla terapia.

– Terapia yrittää vaientaa ja pienentää sisäistä moittijaa ja päästää minuuden vapaaksi patologisesta itsensä väheksymisen ansasta, Jaana Räntilä selvittää.

Keskeneräisyydessä häntä hämmentää sen aiheuttama häpeä.

– Asiahan on niin, että mitä enemmän yhteisön jäsenet paljastavat omia haavojaan, sitä enemmän he kokevat yhteyttä toisiinsa. Pärjäävien ja osaavien kesken taas täytyy aina yrittää olla se parempi versio itsestään.

Elämässä on Räntilän mukaan kyse siitä, miten tulemme toimeen sisäisen pahan olon ja puutteen kokemuksemme kanssa ja miten selviämme tyytymättömyytemme synnyttämästä aggressiosta.

– Kristinuskossa tässä kohdassa astuu näyttämölle Jeesus. Hän kesti romahtamatta aggression, otti itseensä koko maailman pahan olon, ei pelännyt edes kuolemaa vaan voitti sen, Räntilä sanoo.

HENGELLISENÄ OHJAAJANA Jaana Räntilä näkee, että armoa on vaikea ottaa vastaan, jos pyrkii täydellisyyteen. Jumalakuva on tärkeä.

– Omaa epätäydellisyyttään on vaikea hyväksyä, jos ei näe Jumalaa myötätuntoisena.

Ihmisen osa on kuitenkin olla ihminen, keskeneräinen.

Ilman hyväksyntää, siis armoa, keskeneräisyys on aina moite tai vaade. Mutta jos keskeneräisyys saa olla osa minua, se muuttuu siedettäväksi.

– Paha olo ei poistu kieltämällä tai tuomitsemalla vaan kantamalla, Räntilä sanoo.

– Mustavalkoinen uskonkäsitys vie harhaan, kun se puhuu Jumalasta halkojana, pahan poispyyhkijänä. Ei Jumala halkaise elämäämme hyvään ja pahaan. Hän kantaa elämämme pahan.

Sovitus on sitä, että hän sovittaa sen yhteen hyvän kanssa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

15

Kuka?

Selja Ahava on kirjailija ja käsikirjoittaja. Hänen perheeseensä kuuluu kaksi lasta sekä puoliso, kirjailija ja kääntäjä Stefan Moster. Ahava asuu Porvoossa, mutta viettää säännöllisesti aikaa myös Berliinissä, jossa puolison koti sijaitsee.

Mitä?

Selja Ahavalta on ilmestynyt neljä romaania: Nainen joka rakasti hyönteisiä (2020), Ennen kuin mieheni katoaa (2017), Taivaalta tippuvat asiat (2015) ja Eksyneen muistikirja (2010). Ahava on saanut kirjoistaan useita palkintoja, ja hänen teostensa käännösoikeudet on myyty 25 maahan.

Motto

Nyt on tällainen vaihe.

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Hyönteisten Jumala Selja Ahavan romaanissa Jumala joutuu ahtaalle. Hänen erityisesti rakastamistaan hyönteisistä tulee samalla katoavaa biomassaa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

J ”

umala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Minä iloitsen näistä sanoista, ja sydämeni rakastaa hyönteisiä niin kuin se rakastaa Jumalaa. Kun maalaan hyönteisiä, ajattelen Jumalaa, ja kun tutkin perhosen siipiä, Jumala puhuu minulle.”

Maria tarkkailee perhosentoukkia ja muita hyönteisiä selvittääkseen, mistä ne syntyvät ja miten kehittyvät. Hän varttui noitavainojen aikana, jolloin uskottiin, että kirput sikiävät liasta. Hänen kouluja käymätön esikuvansa Maria Sibylla Merian (1647–1717) jäi historiaan, koska hän kuvasi ensimmäisenä muodonmuutoksen munasta toukaksi, koteloksi ja perhoseksi.

Maria on päähenkilö Selja Ahavan neljännessä romaanissa Nainen joka rakasti hyönteisiä, josta artikkelin lainaukset on otettu. Fiktiivinen Maria irrottautuu historiallisesta esikuvastaan ja elää kokonaiset 370 vuotta. Romaani kuljettaa lukijaa 1600-luvulta evoluutioteorian kehittäjän Charles Darwinin 1800-luvun kautta nykypäivään. Jumala ajetaan luonnontieteen ja arjen keskeltä hiljaiseksi ääneksi, jonka ihminen voi kuulla korkeintaan mielessään.

Samalla naisen asema muuttuu. Maria on kasvatettu ajattelemaan, että Jumalan läsnäolo näkyy lähimmäisten toiveissa, joita naisen on noudatettava. Hän murtautuu silti ulos epätyydyttävästä vaimon ja perheenäidin roolistaan tutkimusmatkailijaksi, hyönteisten tutkijaksi ja piirtäjäksi.

Hyönteiset eivät ole suosittu tutkimuskohde vieläkään, ja todellisen Maria Sibylla Merianin elinaikana niiden tarkkailua pidettiin häpeällisenä. Hän jatkoi silti.

– Ajattelen, että yksilön intohimot on sisäänkirjoitettu häneen, vaikken tiedä missä ja kenen toimesta. Minua koskettavat tarinat, joissa ihminen uskaltaa ottaa askelia, joita häneltä ei odoteta, Ahava sanoo.

Kirjassa Maria seuraa erinäköisiä siivekkäitä, jotka kuoriutuvat koteloistaan, sekä niitä koteloita, jotka kuivettuvat kokoon. Hän pohtii: ”Onko niin, että me kaikki kannamme mukanamme monia eri mahdollisuuksia, ja Jumala säätelee olosuhteet, joissa ne sitten toteutuvat yhdellä tai toisella tavalla?” ”IHMINEN ON ENKELIN toukka-aste.” Selja Ahavan romaani alkaa intohimoisen perhosharrastajan Vladimir Nabokovin (1899–1977) lainauksella.

– Minusta on hauska ajatuksellinen vinksautus, että luomakunnan kruunu on vain ryömivä kehitysvaihe kohti enkeliä, Ahava sanoo.

Nainen joka rakasti hyönteisiä kertoo monella tasolla metamorfoosista, muodonmuutoksesta.

Ahava kiinnostui Maria Sibylla Merianista, koska tämä rakasti muutosta ja näki sen elämän ytimenä.

– Se oli radikaalia hänen elinaikanaan ja on sitä yhä. Jos joku toinen tekee ison muutoksen elämässään, se uhkaa myös minun elämääni, koska teko näyttää, että myös minulla olisi mahdollisuus valita toisin. Sama mahdollisuus on myös lähi-ihmisilläni. Havainto kaivertaa turvallisuudentunnetta.

Ahavan omista kokemuksista ammentava edellinen romaani Ennen kuin mieheni katoaa käsittelee elämänmuutosta, joka alkaa aviomiehen kertoessa, että hän on aina halunnut olla nainen.

Mikä yksilössä ylipäätään on pysyvää?

– Hyönteisten muodonmuutos panee meidät tuon kysymyksen eteen. Kun toukka koteloituu, sille ei pelkästään kasva siipiä selkään, vaan se hajoaa solunesteeksi ja järjestäytyy kokonaan uudestaan kiinteäksi olennoksi. Romaanissa Maria pohtii hyönteisten äärellä, missä ihmisen olemus syntyy. Syntymähetkellä vai jo aiemmin kohdussa?

”

Ihminen on enkelin toukka-aste.

KIRJAILIJA VLADIMIR NABOKOV

Mielensä muuttanut ihminen saatetaan leimata julkisuudessa takinkääntäjäksi. Ahava näkee syytöksessä kaipauksen selkeään aristoteliseen tarinaan: sankarin kuuluu tavoitella yhtä asiaa, jota kohti hän suoraviivaisesti pyrkii vastoinkäymisistään huolimatta.

– Kun ihmiset ovat fiksanneet käsityksensä jostain henkilöstä, heidän on vaikea sietää sitä, että hän lähtee kokonaan uuteen suuntaan.

Maria pohtii: ”Mutta muodonmuutos on Jumalan kielioppia. Kristus itse eli ihmisenä ja kuoli kuten verta sykkivä ihminen kuolee ja siirtyi sitten kuoleman maille. Mutta hän palasi eloon uudessa muodossa, ylösnousseena Jumalan poikana, silti tunnistettavana.”

PERHOSTEN SYMMETRINEN KAUNEUS ihastuttaa Mariaa: ”En koskaan lakkaa hämmästelemästä, miten monia kuvioita ja yksityiskohtia Luoja on piirtänyt, miten paljon Hän tuhlailee kauneutta kaikkeen sellaiseenkin, mitä emme ehdi edes huomata.”

– Hyönteiset eivät ole koskaan viehättäneet minua, mutta Mariasta kirjoitettuani suhtaudun niihin armeliaammin. Hyönteiset ovat esimerkki pienestä eikä kovin tärkeänä pidetystä asiasta, jolla onkin valtava merkitys elämän jatkumiselle maapallolla, Selja Ahava sanoo.

Hyönteisiä myrkytettiin pitkään surutta. Niiden kohtalo on kiinnostanut ihmisiä laajemmin

vasta viime vuosina. Vuonna 2017 julkaistu tutkimus kertoo, että yli 75 prosenttia lentävistä hyönteisistä katosi Saksasta alle 30 vuodessa. Viime vuodelta oleva tutkimus arvioi, että hyönteisten biomassa maapallolla on huvennut 80 prosentilla viimeisten 25–30 vuoden aikana.

– Emme tiedä, mitä kaikkia lajeja on kadonnut, emmekä sitäkään, mihin kaikkeen se vaikuttaa. On hämmästyttävää ja kammottavaa, miten vähän hyönteisiä edelleen tunnetaan.

Hiukan mittakaavaa saa tiedosta, että tunnettuja hyönteislajeja arvioidaan olevan yli miljoona, ja tuntemattomia ehkä vielä enemmän. Nisäkäslajeja on maailmassa noin 6 400. Sukupuutot vähentävät lajikirjoa jatkuvasti.

– Ihminen irrotettiin 1800-luvulla luonnosta ja asetettiin hallitsemaan ja hyväksikäyttämään sitä. Nyt näemme, millaiset seuraukset sillä on ollut. En tiedä, kuinka optimistinen olen ihmisen jatkon suhteen, mutta uskon, että luonto selviytyy aina, Ahava sanoo.

Jumala puhuttelee romaanin lopussa Mariaa koko ihmiskunnan edustajana: ”Katso kaikkia niitä olentoja, jotka olen maailmaan luonut ja joille olen antanut oman erityisen muotonsa, ja näet että olen rakastanut hyönteisiä aivan erityisesti. Niiden yksityiskohdat ja ihmeet eivät ole loppuneet vieläkään. Mutta tyttöni, sinä himmenet. Ihminen, sinä epäonnistuit. Minä annoin sinulle kuusituhatta vuotta, mutta mitä sinä olet saanut aikaan?” ”MIETIN JUMALAA, joka ei sopinut enää selittämään paljon mitään, ei elämän alkua eikä luonnon ihmeitä, mikä Hänen paikkansa ja mittakaavansa oli maailmassa, josta ihmeet ja sattumat oli myrkytetty pois niin kuin rikkaruohot ja hyönteiset maissirivistöjen välistä? Oliko enää kysymyksiä, joihin Hän olisi voinut tarjota vastauksen?”

Selja Ahava pohtii, että nykyihminen kääntyy herkimmin Jumalan puoleen kohdatessaan suuren menestyksen kuten kuoleman tai vaikean sairauden.

Jumalan käsittely oli Ahavalle romaanin kirjoittamisessa vaikeinta. Häntä ei voinut kiertää, koska Maria Sibylla Merian syntyi kaiken läpitunkevan uskonnollisuuden keskelle.

– Kun kirja siirtyi tähän aikaan, tuntui nololta kirjoittaa Jumalasta ja uskonnollisesta kokemuksesta. Ne eivät kuulu nykyään suosittuihin aiheisiin.

Ahava etsi muiden nykykirjailijoiden tekstejä Jumalasta. Kirjailija Kari Hotakainen esimerkiksi kertoo arkisesta kohtaamisesta Jumalan kanssa Teboililla. Omassa arjessaan Ahava ajattelee harvoin uskonasioita.

– Myönnän kuitenkin, etten tiedä kaikkea. Haluan jättää Jumalalle mahdollisuuden. Luonnossa ja kauneuden edessä mittasuhteet voivat avautua tavalla, joka saa oman elämän näyttämään hyvin pieneltä. ”Ehkä Jumala oli vain pieni särö, pieni epäilyksen kuiskaus maailmassa, tässä olemassaolon kaikkeudessa, jonka ihminen muutoin osasi selittää.” ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

17

LSD ja liian kirkas valo Papiksi haluava Tommi Vehmas vakuuttui huumetripillään, että Jumala on olemassa.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

K

un Rod Dreher kirjoitti toukokuussa 2018 uutta blogikirjoitusta The American Conservative -sivustolle, hän arvasi, että osa hänen lukijoistaan vetäisi aamukahvit väärään kurkkuun.

Dreher on yhdysvaltalainen konservatiivikristitty, kirjailija ja kulttuurikommentaattori. Hänen blogitekstinsä A Christian Approach To Psychedelics käsitteli psykedeelien vaikutusta ihmisen mieleen ja hengellisyyteen.

Psykedeelit, kuten LSD ja niin sanottujen taikasienien sisältämä psilosybiini, ovat käytännössä kaikkialla maailmassa laittomia huumeita. Viime vuosina monien aivotutkijoiden ja psykiatrien asenne niitä kohtaan on kuitenkin muuttunut.

Eri puolilla maailmaa tehtyjen lääketieteellisten kokeiden valossa näyttää siltä, että psykedeelit saattavat toimia hämmästyttävän tehokkaina masennuslääkkeinä.

LSD ja psilosybiini ovat siinä mielessä turvallisia aineita, että fyysisen yliannostuksen tai riippuvuuden riskiä ei juuri ole. Vaarattomia ne eivät kuitenkaan ole: etenkin epävakaassa mielentilassa ja turvattomassa ympäristössä käytettyinä psykedeelien aiheuttamat kokemukset voivat olla järkyttäviä, jopa traumatisoivia. Psykedeelien käyttäminen saattaa myös laukaista piileviä mielenterveyden häiriöitä kuten skitsofrenian.

Rod Dreher hehkuttaa blogissaan Harvardin yliopiston tietokirjallisuuden professorin Michael Pollanin kirjaa How to Change Your Mind, joka käsittelee psykedeelien uusinta lääketieteellistä tutkimusta.

Vaikuttaa siltä, että psykedeelit murtavat ihmisen masennuksen vain, jos ne saavat aikaan mystisen tai hengellisen kokemuksen. Se kiinnostaa Dreheriä. Hän muistelee omakohtaista tapausta: ”Tunsin lukiossa miehen, joka oli kärsinyt masennuksesta kaksi vuotta ja joka ryyppäsi rankasti. Kun hän käytti ensimmäistä kertaa LSD:tä, kokemus muutti hänen elämänsä. Myöhemmin hän kuvaili ymmärtäneensä, että hänen eristäytymisen ja itsevihan tunteensa olivat illuusioita ja että maailma oli täynnä kauneutta, elämää ja rakkautta. Se vakuutti hänet siitä, että Jumala on totta.”

ON IHAILTAVAA, että Rod Dreher ottaa asian noin vakavasti, tuumii Tommi Vehmas.

– Hän on selvästi miettinyt asioita pitkälle.

Vehmas on viimeistä vuotta vaille valmis teologian maisteri, ja jos Luoja ja Suomen luterilainen kirkko suovat, sen jälkeen pappi.

Vehmas pelkää, että kun hän nyt avaa suunsa, hän saa heittää hyvästit pappishaaveilleen.

– Mutta ajattelen, että ihmisen pitää olla totuudellinen.

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Tommi Vehmas vakuuttui psykedeelitripillään, että Jumala on totta ja että maailma on luotu.

Syy siihen, miksi Vehmas hakeutui opiskelemaan teologiaa ja miksi hän haluaa papiksi, on sarja mystisiä kokemuksia vuosien takaa. Viimeisimmän ja mullistavimman niistä hän koki käytettyään LSD:tä.

– Siitä on aikaa niin monta vuotta, että rikos on vanhentunut. Korostan myös, että en kannusta ketään käyttämään psykedeelejä.

Kävi siis näin. Vehmas otti yksin kotonaan Espoossa 240 mikrogrammaa LSD:tä, jonka oli saanut tuttavaltaan. Hän kävi kävelyllä metsässä, palasi kotiin ja meni parvekkeelle. Jonkin ajan kuluttua Vehmas tunsi, että hänen mielensä nousi.

– Olin harjoittanut vuosia meditaatiota, ja hengittelin siinä rauhassa. Ajattelin, että en lähde an-

tamaan tälle kokemukselle mitään sisältöä tai nimeämään sitä.

Kohta Vehmas näki ihmeellisen valon, mutta ennen kaikkea hän koki itse tulleensa nähdyksi.

– Aivan kaikki, mitä olin, olin ollut ja voisin vielä olla, oli paljaana sen valon edessä. Se oli helvetin pelottavaa, mutta tunsin myös suurta hämmästystä ja kunnioitusta. Ajattelin, miten kaikki on riippuvaista siitä jostain, joka on jollain tavalla persoonallinen. Minäkin riipun armon rihmastossa. Ymmärsin myös, että en voi mennä enää lähemmäs sitä valoa, Vehmas kertoo.

– Tajusin myös, että jos se jokin niin päättäisi, se voisi tuhota kaiken. Se ei vaatisi siltä mitään eikä vaikuttaisi siihen itseensä mitenkään. Mutta jos teologisella kielellä sanotaan, että Jumala on rakkaus, se jokin oli puhtaasti sitä. Se läpäisi minut ja kaiken muunkin. Se oli mullistava kokemus.

KOKEMUKSEN JÄLKEEN moni asia Tommi Vehmaksen elämässä muuttui. Hän kertoo olleensa aiemmin sisäänpäin kääntynyt ja vihainen ihminen, mutta vihaisuus katosi. Samoin hävisi selkäydintä ravistellut pelko olemassaolon luonteesta.

Ennen kaikkea Vehmas vakuuttui siitä, että Jumala on totta ja että maailma on luotu.

– On olemassa persoonallinen Jumala, joka rakastaa meitä. En tietenkään voi osoittaa, että se on objektiivisesti totta, mutta minun ei itse enää tarvitse rimpuilla asian kanssa, Vehmas selittää.

– Kokemuksen voi tietenkin torjua sanomalla, että sinähän olit vetänyt huumeita. Mutta ei se poista kokemuksellista varmuutta.

Vehmas ajattelee, että hänen kokemukseensa vaikutti se, että hän on kasvanut kristillisessä kulttuurissa. Esimerkiksi Imperial College London -yliopiston psykedeelitutkimuskeskuksen johtaja Robin Carhart-Harris kuvailee, että monen ihmisen psykedeelioivallukset vievät kohti buddhalaista ajattelua. Jotkut psykedeelitrippi on saanut luopumaan uskonnollisesta uskostaan.

Vaikka kokemusten sanalliset selitykset ja kulttuuriset tulkinnat eroavat, Vehmas uskoo, että hänen kokemuksensa kumpusi jostain sellaisesta, mikä on kaikissa ihmisissä myötäsyntyisesti.

– Minä koen, että minulle ilmestyi nimenomaan se Jumala, josta kristinusko puhuu. Ei minulla ole sille parempaakaan termiä.

JOS IHMINEN VETÄÄ LSD:tä, kokee Jumalan läsnäolon ja alkaa uskoa tuonpuoleiseen, eikö kyseessä ole ilmiselvä harha?

Ei välttämättä, toteaa Rod Dreher blogissaan.

Hän siteeraa professori Michael Pollania: ”On yllättävää, että suurin osa ihmisistä, joilla on ollut tällaisia kokemuksia, ei koe asiaa niin. Jopa jotkut kaikkein maallistuneimmista palaavat matkoiltaan vakuuttuneina siitä, että on olemassa jotain, mikä ylittää materialistisen käsityksen todellisuudesta: jonkinlainen tuonpuoleinen.”

Dreher viittaa myös psykiatri Bill Richardsiin, joka painottaa, että uskonnollisten mystikkojen ja psykedeelitrippaajien kokemuksia yhdistää vakuuttuminen siitä, että koettu hengellinen todellisuus ei ole mielikuvituksen tuotetta. ”Kun menet tarpeeksi syvälle ja pitkälle tietoisuuteen, törmäät pyhään. Se ei ole jotain, minkä me ihmiset itse kehitämme; se on jotain, mikä odottaa löytämistä.”

Kokemuksesta on kuitenkin vaikea sanoa paljon sen enempää. Toinen asia, joka yhdistää

mystisiä kokemuksia, on niiden turhauttava taipumus paeta sanallisia kuvailuja.

Tommi Vehmas esittää kysymyksen. Ajatellaan, että yhtäällä on raskaan sarjan kristitty kilvoittelija, joka on 15 vuotta lukenut polvet ruvella Jeesuksen rukousta. Hän saa yllättäen mystisen kokemuksen Jumalan läsnäolosta, mikä muuttaa häntä pysyvästi. Toisaalla on kaveri, joka vetää

minkä Jumala saattaa lahjoittaa ihmiselle, jos niin haluaa. Jos taas ihminen käyttää LSD:tä, hän on itse päätöksentekijä – ja kokemuksen lahjoittaa molekyyli.

Eikö mystisten kokemusten tavoitteleminen psykedeelien avulla tunnu tirkistelyltä?

– Ei se mene niin, Vehmas sanoo.

– Riippumatta siitä, miten mystisen kokemuksen saa aikaan, ihminen on siinä tilassa passiivinen vastaanottaja. Me voimme luoda olosuhteita, joissa on todennäköisempää saada kokemus pyhästä, mutta sitä ei voi käskyttää.

Koen, että minulle ilmestyi nimenomaan se Jumala, josta kristinusko puhuu.

Ei minulla ole sille parempaakaan termiä.

MIKÄLI PSYKEDEELIT TULEVAT lähivuosina psykiatrien käyttöön, on todennäköistä, että yhä useammilla ihmisillä tulee olemaan syvällisiä hengellisiä kokemuksia.

Tommi Vehmas ajattelee, että kirkon olisi syytä varautua siihen.

– Jos kirkolla ei ole siinä kohtaa asiasta mitään sanottavaa, tilanne ei ole hyvä. Ei kai ole toivottavaa, että psykedeeliterapian läpi käyneet ihmiset ajautuvat toisten uskontojen piiriin vain, koska kirkko ei kykene selittämään heidän kokemuksiaan omalla kielellään?

Mitä kirkko sitten voisi tehdä? Kysymys on vaikea, mutta Vehmaksella on ainakin yksi vinkki.

Pappien kannattaisi perehtyä kristikunnan ikivanhaan ja valtavan syvään mystiseen perinteeseen.

– Meillä on kirkon kahdentuhannen vuoden historiassa kertomuksia tyypeistä, jotka ovat tavoitelleet mystistä yhteyttä Jumalaan ja kokeneet näitä asioita. Heillä on suoria ohjeita, miten näihin tiloihin kannatta suhtautua. ■

”

TOMMI VEHMAS

pussillisen taikasieniä ja saa käytännössä samanlaisen kokemuksen.

– Jos molemmat päätyvät siihen, että on olemassa rakastava Jumala, miten me voimme sanoa, että toinen näistä on oikein ja toinen väärin? Vehmas kysyy.

Kirkon näkökulmasta tapauksissa tuntuisi kuitenkin olevan ero. Kristinuskon piirissä on totuttu ajattelemaan, että pyhän kokemus on jotain,

”Kirkossa on tarpeellista keskustella psykedeelien aiheuttamista hengellisistä kokemuksista” Retriitinohjaaja Pekka Y. Hiltunen ajattelee, että ihmisten mystiset kokemukset – ovat ne sitten mietiskelyn tai aineiden aikaansaamia – ovat psykologisessa mielessä samantapaisia kautta maailman. Siinä, mitä kokemuksista seuraa ja miten ne tulkitaan, on kuitenkin eroja.

Hiltunen jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle Kirkkohallituksen uskontodialogin asiantuntijan työstä. Hän on vuosikymmenten ajan perehtynyt erilaisiin hengellisen harjoittamisen muotoihin, mm. työskennellessään vuosina 1986–2007 useaan otteeseen lähetystyöntekijänä Thaimaassa.

Hiltunen tuntee monia, jotka ovat käyttäneet psykedeelisiä aineita. Hän osti itsekin LSD:tä villissä hippinuoruudessaan, mutta ei lopulta uskaltanut kokeilla sitä.

– Niistä tuntemistani kavereista, jotka käyttivät näitä aineita, osa

Pekka Y. Hiltunen pitää mahdol­ lisena, että ihminen voi kohdata psykedeelin vaikutuksen alaisena Jumalan.

joutui pitkäkestoiseen psykoosiin, jotkut sairastuivat pysyvästi mieleltään. Yksi tuttavani taas koki, että kaiken takana on myötätunto, ja päätyi lopulta buddhalaiseksi. Ajattelen kyllä, että hänen kokemuksessaan oli jotain aitoa, Hiltunen sanoo.

Hän uskoo, että on mahdollista, että ihminen todella kohtaa psykedeelin vaikutuksen alaisena Jumalan.

– Jos Jumala on sellainen kuin me ajattelemme, hän läpäisee olevaisuuden. Jos ihminen vielä kokee tarvitsevansa sovitusta kohtaamansa Jumalan edessä, alkaa olla kyse kristillisestä kokemuksesta.

Keskeistä on se, miten ihminen tulkitsee kokemuksensa.

– Useissa uskontotraditioissa ajatellaan, että tuonpuoleisessakin on tasoja. Ihminen voi näin ajatellen olla yhteydessä fysikaaliseen maailmaan, alempiin tai korkeampiin henkiolentoihin tai kaiken takaa löytyvään perimmäisyyteen, Jumalaan.

Niin tai näin, Hiltunen ei suosittele psykedeelikokeiluja niille, jotka kaipaavat uskonnollisia kokemuksia. Kukaan ei voi taata, mihin silloin päätyy.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

19

Hyvää pyhää

13.9.

Kirkoissa tämän päivän aiheena on kiitollisuus.

Päivän tekstissä (Joh. 5:1–15) Jeesus parantaa liikuntakyvyttömän miehen.

Kiitä ruuasta Tänään päättyy hävikkiviikko. Sen kunniaksi rakennetaan sunnuntaibrunssi, jonka pääraaka­aineiksi käytetään sitä, mitä jääkaapin tai pakastimen perältä sattuu löytymään. Viimekesäisistä pakastemarjoista ja nahistuneista hedelmistä pyöräytetään smoothie. Ruuantähteet ja kuivahtaneet juuston­ kannat uppoavat munakkaaseen. Pannukakku­ tai rieskataikinaan kelpaavat maitotuotteet, joiden viimeinen käyttöpäivä on käsillä.

Kaikki nautitaan kauniisti katetun pöydän ääressä, kiitollisella mielellä, yksin tai yhdessä.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Koskaan ei ole myöhäistä

K

aksituhatta vuotta sitten Betesdan al­ taalla makasi mies, joka ei pystynyt kunnolla liikkumaan. Kolmenkymme­ nenkahdeksan sairastamisvuoden jäl­ keen hän oli asettunut toivomaan pa­ ranemisen ihmettä. Sellaisia tapahtui Lammasportin lähellä. Veden kuohahtaessa ensim­ mäinen sinne astuva tuli terveeksi.

Mikä miehellä tarkalleen ottaen oli, sitä Raamat­ tu ei kerro, mutta hidas oli hänen kulkunsa. Hän ei pärjännyt nopeuskilpailussa, jota ihmeparaneminen vaati. Sitten Jeesus tuli, kysyi mieheltä, tahtoiko tä­ mä parantua, ja lähetti tämän matkoihinsa täydessä kävelykunnossa.

Betesdan altaalla ei nykyisin ehkä olisi ruuhkaa terveydellisistä syistä, sillä monet vaivat hoituvat tä­ nä päivänä lääketieteen keinoin. Eri syistä halvaan­

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

tuneita siellä varmasti olisi tänäänkin. Riippuvuuk­ sien sitomia ihmisiä. jotka ovat vuosikymmenten ku­ luessa uupuneet addiktion kanssa kamppailuun. Iki­ suorittajia, jotka eivät kykene lopettamaan voimat varastavaa elämäntapaa, vaikka tietävät, että näky­ mättömyyden haava ei tekemällä parane. Niitä, jotka epäluottamus on lukinnut läheisten tarkoitusperiä epäilevien ajatusten kehään.

Vaikka paranemisen toive olisi vuosien kulues­ sa hautautunut syvälle sisimpään, Jeesus kysyy, tah­ dotko parantua. Muutosta kaipaavien luo Jeesus tu­ lee ja sanoo, ettei ole myöhäistä, vaikket ollut en­ simmäisten joukossa. Niin suurta solmua ei elämäs­ tään voi tehdä, etteikö Jumalan ihmeellinen armo siihen ulottuisi. Saat koska tahansa parantua ja aloittaa alusta.

KAISA KARIRANTA

Auta avun luokse Jeesus auttoi Betesdan altaalle tullutta liikuntakyvytöntä, sillä tällä ei ollut ystäviä apuna veteen menoa vauhdittamaan.

Jumalan kädet maailmassa olemme me ihmiset. Älä tuomitse ketään toivottomuuteen vaan auta ihmisiä avun luokse.

Me tarvitsemme toisiamme.

Harras hetki

Ronja Karjalainen, 17, asuu Häme­ vaarassa Vantaalla.

Perheeseen kuuluvat isä, äiti, pikkusisko ja kissa.

Karjalainen opiskelee toista vuotta Kallion lukiossa Helsingissä.

Instagramtilillä roniadraws_ on Karjalaisen tekemiä piirroksia.

Piirtäessä katoaa ajantaju Lukiolainen Ronja Karjalainen piirtää tietokoneella ja kuuntelee samalla klassista tai elokuvamusiikkia.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARIANNA SIITONEN

K

un Ronja Karjalainen tarvitsee omaa rauhaa, hän menee kama­ riinsa kotitalon perälle ja ryhtyy piirtämään.

Karjalainen laittaa musiikin soi­ maan ja on heti hyvässä vireessä.

Hän piirtää kannettavalla tietokoneella digitaa­ lisesti. Hänen mielestään se käy helpoiten pöy­ dän ääressä istuen tai sängyllä vatsallaan maa­ ten. Kone pitää saada käden ja selän kannal­ ta hyvään kohtaan niin, ettei tarvitse koko ajan pyristellä.

Läppärissä on kynä ja kosketusnäyttö. Karjalai­ nen piirtää kynällä ja kääntelee kuvaa sormilla.

Karjalainen piirtää ihmisiä. Kuvan rakentami­ nen lähtee hahmon asennosta. Sen jälkeen hän miettii, minkälaisen asun hän tekee ja minkälai­ nen on kuvan tunnelma.

PIIRTÄESSÄÄN Ronja Karjalainen keskittyy oikeastaan enemmän musiikkiin kuin piirtämi­ seen. Piirtäminen käy häneltä niin luonnostaan, ettei sitä tarvitse edes ajatella.

Kuulokkeissa soi instrumentaalimusiikki: klas­ sinen tai elokuvasävelet. Jos musiikissa on sanat, hän alkaa helposti laulaa mukana, ja silloin piir­ täminen kärsii.

Karjalaisella ei ole mielessään valmista aihet­ ta, vaan hän piirtää sitä, mitä tulee. Hänen töis­ sään on vaikutteita mangasta eli japanilaisesta sarjakuvasta.

Paperille piirtäminen on Karjalaiselle tuttua jo lapsuudesta. Digitaalinen piirtäminen alkoi kiin­ nostaa häntä, koska siinä voi käyttää rajattomas­ ti värejä. Välillä hän joutuukin miettimään pit­ kään, mikä monesta sävystä näyttää parhaalta.

Siinä mielessä paperille piirtäminen on Karjalai­ sen mielestä helpompaa, sillä tusseja on aina ra­ jallinen määrä.

Piirtäessään Karjalainen voi pitää välillä paus­ seja. Hän hakee evästä ja jatkaa piirtämistä – eikä huomaa, kuinka aika kuluu. Joskus hän huomaa viettäneensä kuvan teossa neljäkin tuntia.

ISOSKOULUTUKSESSA Ronja Karjalainen piir­ si Hämeenkylän seurakunnan tapahtumaesittee­ seen pääsiäiseen liittyvän kuvan.

Ensimmäisenä hänen mieleensä tuli Jeesuksen ristiinnaulitseminen, mutta mietittyään tar­ kemmin hän hylkäsi ajatuksen, koska kuvaan oli­ si tullut liikaa verta, ja esitettä jaettiin myös lapsi­ perheille.

”

Digitaalinen piirtäminen alkoi kiinnostaa, koska siinä voi käyttää rajattomasti värejä.

Karjalainen päätyi piirtämään viimeisen eh­ toollisen. Hänestä oli kiinnostavaa piirtää siihen täysin erilaisia vaatteita kuin hän oli aiemmin piirtänyt.

Jeesuksen hän piirsi ensimmäisen kerran ihan tosissaan, eikä siihen liittynyt mitään erityistä tunnekokemusta. Samalla tavalla se meni kuin opetuslasten piirtäminen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

21

Tilaisuuksia

Hammashoitoa

PROTEESITYĂ–T

& HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUT Nopeasti ja miellyttävästi samasta osoitteesta!

Olemme hankkineet myyntiin testattuja, AJANVARAUS: Type II -hengityssuojaimia.

Ne ovat samoja kuin mitä itsekin 09 774 5770 monipuolisia ja ekologisia.

Kysykää henkilÜkunnaltamme lisää! toimisto@dentalservices.fi käytämme, Hinta 49 ₏ /kpl. tai tohtorille.fi

EHT Ossi Vallemaa Hammaslääkäri050 - 553 3050 asemai Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • www.albin.fi

Hammaslääkäri Satu Aalto (09) 774 5770

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Erikoishammasteknikko

He i d i L e v a n d e r

• Uudet hammasproteesit ja korjaukset • NOUTO KOTIOVELTA • MYÖS KOTIKÄYNNIT • Turvallisesti ja luotettavasti ammattitaidolla • Valmistan proteesit itse alusta loppuun 040 7785212 YksilÜlliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

Rakennusala

• katutasossa • esteetÜn sisäänkäynti

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistÜremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyÜt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiÜÜn ovet, tasot. MyÜs pikkutyÜt.

P. 0401895682, myĂśs iltaisin ja vkl.

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Aika uusia hammasproteesit?

Kaksi eläkkeellä olevaa rakennusalan ammattimiestä, teemme remonttityÜt, harkkomuuraukset ja pihakivityÜt.

MyÜs kotitalousvähennys. puh: 0400 845 909 ja 045 634 7858

VANTAAN SEURAKUNNAT FĂ–RSAMLINGARNA I VANDA

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 22.9.2020 klo 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa, Asematie 7, 01300 Vantaa.

Esityslista on nähtävillä seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 14.9.2020 alkaen.

Kokousta voi seurata vantaanseurakunnat.fi -sivuilla.

Eve RämÜ yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

HERÄNNÄISSEURAT su 13.9. klo 17 sateenkaariseurat Seuratuvalla, Autotalo; syrjinnästä vapaa tila; mm. Liisa Tuovinen, Aiska Elonheimo, Samuli Korkalainen.

Suora lähetys www.facebook.com/ herattaja. su 13.9. klo 18 seurat Järvenpään Vanha kko Oliivi-Sali, Kirkkot.2. su 20.9. klo 10 kirkkopyhä Paavalin kko, Sammatint.5 (Vallila), Hki; saarna S.Korkalainen; seurat Alasali. klo 12 kirkkopyhä Sammatin kko, LÜnnrotint.19, messu ja seurat. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-ilta, Salomonk.17D, 2.krs, Hki. ke 23.9. klo 19 KÜrttikodin seurat.

TARKISTA www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.html ja/tai srk-kotisivut.

Tilaisuuksissa noudatetaan turvaohjeita: turvavälit, kasvomaskit/-visiirit suositeltavia, hygienia. Osallistujamäärää ja/tai tarjoiluja voidaan rajoittaa.

ESIRUKOUSILTA ti 15.9 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. UUSI PAIKKA! Tuomas Metsäranta, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus fÜrsamling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki.

Esirukousillat joka toinen viikko 8.12 asti. Petrus fĂśrsamling

Lakipalveluja TURVAA LĂ„HEISESI ASIANTUNTEVASTI

EHT Sirkka MĂźller

P. 040 157 4560

• Maksuton tarkastus ja suunnitelma • Puhtaat toimitilat • Joustava palvelu

Soita ja varaa aika

P. 020 730 7260

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Hautauspalveluja HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan tyĂśt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämÜltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

TĂ–Ă–LĂ–N HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot.

PyÜrätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35â‚Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35â‚Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

hautakivityĂśt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Palveluja tarjotaan

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

BREMERIN KIVI

22

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Pyhän tanssin ohjaajakoulutus.

Tied: saraaho@gmail.com

Perhe ja PerintĂś J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnĂśnjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnÜnjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myÜs muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintĂś-ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Testamentit, perukirjat, perintĂśasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ostetaan

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Ostetaan siirtolapuutarhamökki Herttoniemestä. Kaikenkuntoiset huomioidaan. p. 0505203607 / Pauliina

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Siivouspalveluja Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Kotisiivoukset luotettavasti.

Myös seniorisiivoukset.

MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Vuokralle tarjotaan Edullisia, turvallisia varastoja Kalliossa. 044-980 4046

Etu-Töölö, rauhallinen, sisäpihan 1. krs. yksiö (25m2, 1h, kk, kph) Vapaa 1.10. Hp. 820€. P.050 5430707

Kiinteistövälitystä

Myymässä vai vuokraamassa?

Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins.

0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Laura Kallatsa toivoo, että hänen tutkimuksensa auttaisi eri tavoin ajattelevia ymmärtämään paremmin toisiaan.

Kannattajat ja vastustajat vetoavat Jumalan tahtoon Papit perustelevat kantojaan samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon teologialla, mutta eri tavoin.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA JAMI IVANOFF

L

aura Kallatsa tutki tuoreessa käytännöllisen teologian väitöskirjassaan, millä tavalla Suomen luterilaisen kirkon papit perustelevat näkemyksiään samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä.

Kyselytutkimukseen vastasi 534 pappia eri puolilta Suomea. Heistä noin puolet kannatti samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä ja 40 prosenttia vastusti.

PAPPIEN ARGUMENTIT Kallatsa jaotteli neljään lokeroon. Kummallakin puolella vedotaan eniten teologisiin perusteisiin.

– Sekä kannattajat että vastustajat kysyvät, mikä on Jumalan tahto, Kallatsa sanoo.

Vastustajien mukaan homoseksuaalisuus ei ole Jumalan luoma ominaisuus ihmisessä vaan syntiinlankeemuksen tulosta. Kannattajien mukaan homoseksuaalisuus on yksi ominaisuus ihmisessä siinä missä mikä tahansa muukin.

Toiseen lokeroon Kallatsa luokitteli juridiset argumentit. Niihin vetoavat ainoastaan vihkioikeutta kannattavat papit. Heidän mukaansa kirkon tulisi seurata käytännössään Suomen lakia, jossa avioliiton osapuolten sukupuolta ei määritellä.

– Näissä perusteluissa vedotaan usein ihmisoikeuksiin. Papit tuovat esille, että ihmisoikeudet nousevat nimenomaan kristinuskosta, jossa jokainen ihminen

on tasa-arvoinen Jumalan edessä, Kallatsa sanoo.

AVIOLIITON OLEMUKSEEN liittyvät argumentit muodostavat kolmannen lokeron.

Niihin vetoavat lähestulkoon pelkästään vihkimistä vastustavat papit.

– He sanovat, että avioliitto käsitteenä tarkoittaa nimenomaan miehen ja naisen välistä liittoa. Osa on sitä mieltä, että on ihan hyvä, että homoseksuaalit vakituistavat suhteensa, mutta kyse ei voi olla avioliitosta.

Neljänteen lokeroon Kallatsa luokitteli sellaiset argumentit, joissa papit vetoavat kirkon päätöksiin ja papin työn luonteeseen. Näitä argumentteja käytetään kummallakin puolella.

– Vastustajat vetoavat, että papin täytyy kunnioittaa esimiestään ja kirkon virallisia päätöksiä. Jos kirkolliskokous jotain päättää, sen mukaan on mentävä.

– Kannattajat taas vetoavat pappiskutsumukseensa, johon kuuluu palvella jokaista kirkon jäsentä: eivät he voi päättää, keitä palvelevat ja keitä eivät, Kallatsa sanoo.

VIHKIMISEN KANNATTAJIEN ja vastustajien taustat eroavat selvästi toisistaan.

Helsingin hiippakunnan papit suhtautuvat vihkimiseen keskimäärin muuta Suomea myönteisemmin. Espoon hiippakunta tulee toisena heti Helsingin jälkeen. Oulun hiippakunnan papisto taas on kaikkein kriittisintä. Naiset suhtautuvat vihkimiseen keskimäärin miehiä myönteisemmin.

– Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on tullut ilmi, että nuoremmat papit suhtautuvat vihkimiseen hyväksyvämmin, mutta minun tutkimuksessani iällä ei näytä olevan hirveästi merkitystä, Laura Kallatsa sanoo. ■ Lue jutun pidempi versio osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

23

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

ROSOTONTA

ONNISTUU YYTERISSÄKIN TYTTÖ JA KANAVA

UNIKLUBIN LAULAJA JUSSI

Rinne haave

T A S A I S U U S E L I N

KUVOTTAA

E T O A

R A N T A L O M A A V A T

NEUVOVA -TUOLI

O P A S

P A P I N LISÄÄN- HUOTYMIS- NOMKYVY- MUUS TÖN

HUIPPUUSEIN UTOPISTINEN MALLI KATE OLOJEN KOHENTAJA

I

PASANEN PANTSU

TÖRKY

KARI

I

VOI KYVYN PIENI

KANUUNALLA VARUSTETTU

I

O M A T A

M A A I L M A N P A R A N T A J A

maalaji

A L A I

S O R A

KUHNIMATTA

H E T I In- H A R S O

S I I R T O M A A

SUUNNITTELI EDUSKUNTATALON

<

T

RANKAISEVIA

U

M

A S S A M

T A K U

PIENIÄ MÄÄRIÄ ARMAS

NYLKYRI

K I S K U R I

S I R E N

VALITTAVIA

E N I T E N T

-SÄTEILY VIERELLÄ

S E I S

elimiä TULISIJOJA

O K U L I

TAKOJA

SUUNTA NAPA- TOTKIN TUMUS

A L A T

N

A M E N

A P A T I A T

S E P P Ä

S I T A A T I T T

MUUSIKKO SIITONEN

P U P U I S A R N

-kylpy K ROIHUTA

TASOITTAMISEEN EERO

LOIKOA

Ä

A I T O

A

-1.

L

-RATSU

KÄÄNTÖPUOLI

T A U S

PETTERI

O R P O

T U O J A T DEL REY

L A N A L

ERIPURA

S

SUVUN MIEHIÄ

I T S E

M O R S I A N PYHIÄ LAULAJA GIRS

ENNUSTET- R TAVIA

-SANA

K I R O

S A P A T I T

M E T S Ä

OSA RAAMATTUA

L

V

P A L A A

KESKISUOMESSA

I T Ä L A U K A A

O R A V A

HEDELMÄ

L I T U

S U O R I T E T A A N

O P I T

ALKUPERÄINEN

K A R A H K A T

M I S O

EHTOOLLISASTIOITA

IMPORTOIJAT NOOAN POIKA

T A H O KRIISEISSÄ JULISTETTUJA

K A S A

H

A L A N

T A K A T

G A M M A TOIMIHAARAT

RICKMAN

PUUROUTUMIA

H I V E N E T

L A U D E

U

A

T A T T I S

L A K K A

omaa R lomaa

VIRTAA TIROLISTA TONAVAAN RAAMATUSTA ELÄMÄLLE

A

SUISSA

A T U L A T

LAINOJA

VAINIO

VUOKRALAISET

I T K U S U U

RAKAS

-KEITTO

KUULU KURRE

tiaa

A

KIITOS! KUIVAA SEUTUA

YLÄNKÖÄ

AFRIKAN VALTIOISTA MONI HIUSAIEMMIN POHJAN VAIVA

-liina

OHUT KANGAS

O J A T

T

E T A N A

VÄLTELTÄVÄ PUHEENAIHE

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

hoito

JUURET GOSPELISSA

S O U L

K O T O N A

T A B U

O T U S

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

puu oli kartanon ja sen väen pyhä puu, jonka juurelle tuotiin uhrilahjoja. Pyhiä puita on Suomessa muitakin, mutta pääkaupunkiseudulla ei tiettävästi ole säilynyt kuin tämä yksi.

Yliskylän haltiamänty kasvaa parkkipaikan ja rakennustyömaan välissä.

Pyhä puu Laajasalon kauppakeskuksen kupeessa kasvava mänty muistuttaa ajasta, jolloin puilla ajateltiin olevan sielu.

H

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

elsingin Laajasalossa, kauppakeskus Saaren kupeessa olevalla pienellä pläntillä, seisoo pyhä puu. Näin uskoivat ainakin seudun asukkaat ennen ja kävivät tuomassa puun juurelle uhrilahjoja.

Mänty näyttää kieltämättä erikoiselta, sillä sen runko on ikään kuin haljennut keskeltä. Ympäristö on rujo. Puun vieressä on parkkipaikka ja rakennustyömaa eikä mitään aitaa tai kylttiä kertomassa puun erityislaatuisuudesta.

AINAKIN JOTKUT paikalliset sentään vielä tietävät puun tarinan. Vuonna 2006 puun luona järjestettiin jopa seremonia, jossa puu sai uuden pyhityksen. Helsingin Sanomien mukaan seremonian järjestäjänä oli muun muassa Laajasalo-seura ja tilaisuudessa esiintyi tanssitaiteilija Reijo Kela. Itse pyhityksen toimittivat isä Mitro Repo ja Roihuvuoren seurakunnan silloinen kirkkoherra Matti Malmi­ vaara.

Aikoinaan paikka kuului Yliskylän kartanolle. Yliskylän haltiamännyksi kutsuttu

ENNEN KUIN kristinusko vakiinnutti paikkansa Suomessa, monet uskoivat, että kaikella luonnossa oli sielu, myös puilla, kertoo uskontotieteilijä ja pappi Risto Pulkkinen.

Hän on perehtynyt suomalaiseen muinais- ja kansanuskoon ja kirjoittanut kirjan Suomalainen muinaisusko – samaaneista saunatonttuihin.

– Kun puuta lähdettiin kaatamaan, oli tapana kopauttaa kirveen hamaralla puun kylkeä, jotta sen sielu ehtii poistua, Pulkkinen kertoo.

Viemällä puulle uhrilahja varmistettiin puolestaan hyvän onnen jatkuminen. Vaikka käsitys uhripuista oli laajalle levinnyt, uhrilahjan antajalla ei välttämättä ollut vankkaa näkemystä siitä, kenelle lahja oikeastaan vietiin ja miksi.

– Kun tapa oli aloitettu, sitä ei helposti uskallettu lopettaa, ettei siitä seuraisi onnettomuuksia, Pulkkinen sanoo.

Yliskylän männylle on viety tiettävästi ainakin uuden sadon viljaa.

– Puille vietiin sitä, mikä oli uutta. Keväällä, kun lehmät alkoivat taas lypsää, vietiin ensimmäiset maidot. Syksyllä, kun eläimiä teurastettiin, vietiin lihaa.

Uhrilahjoja käytiin viemässä myös silloin, kun elämässä oli vastoinkäymisiä kuten sairautta. ■

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi.

Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu.

Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia.

Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen.

Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö.

Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 10.9. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Lue jutun pidempi versio osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

25

Ratkaiseeko uskonto Yhdysva Konservatiivisten evankelikaalien tuki Donald Trumpille horjuu tai ainakin siihen on tullut särö. Katolilainen Joe Biden lupaa yhdistää kansakunnan ja päättää ”pimeyden aikakauden”.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT AFP / AP / LEHTIKUVA

N

”

ykyinen presidentti on kietonut Yhdysvallat jo liian pitkään pimeyteen. Annan teille sanani: jos uskotte presidenttiyden minulle, ammennan meidän parhaista puolistamme, en huonoimmista. Olen valon, en pimeyden liittolainen.”

Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden lupasi linjapuheessaan yhdistää kansan ja tuoda toivoa ja oikeudenmukaisuutta. Hänen mukaansa nyt käydään kamppailua Amerikan sielusta, siitä, millainen Yhdysvallat pohjimmiltaan on.

Myös presidentti Donald Trumpin puheissa on kuultu vahvaa retoriikkaa ja uskonnollissävytteisiä termejä. Niillä ja Yhdysvaltain ainutlaatuisuutta korostamalla Trump pyrkii vetoamaan erityisesti omiin ydinkannattajiinsa.

TULEVAN VAALITULOKSEN kannalta keskeisiä Donald Trumpin kannattajia ovat valkoihoiset henkilökohtaista uskonratkaisua korostavat yleensä oikeistolaiset konservatiivikristityt. Heistä käytetään Yhdysvalloissa nimitystä evangelicals eli evankelikaalit.

Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentin Markku Ruotsilan mukaan suurin yksittäinen Trumpia äänestäneiden ryhmä koostui viime vaaleissa kristillisen oikeiston kannattajista. Heitä oli noin kolmannes Trumpin äänestäjistä.

Nyt evankelikaalien tuki horjuu, ja myös moni Trumpia edellisissä vaaleissa kannattanut konservatiivinen katolilainen saattaa äänestää Joe Bidenia, joka viimeaikaisten mielipidetutkimusten mukaan on nyt suositumpi kuin Trump.

Trumpille läheinen Fox News julkaisi kyselytutkimuksen, jonka mu-

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

Donald Trump ja Mike Pence ovat kaksikko, joka vetoaa valkoihoisiin konservatiivikristittyihin.

kaan 28 prosenttia valkoisista evankelikaaleista aikoo äänestää Bidenia. Jos tämä pitää paikkansa, siirtymä on merkittävä, kenties jopa ratkaiseva.

Toisaalta Pew Research Centerin mukaan Trumpin tuki evankelikaalien piirissä on yhä vahvaa. Tähän vaikuttavat hänen konkreettiset toimensa kuten abortin vastustaminen, uskonnollisten järjestöjen aseman tukeminen, korkeimman oikeuden tuomarinimitykset ja tuki Israelille. Israelin ja Arabiemiraattien tuore sopimus diplomaattisuhteista on asia, jota Trump mielellään korostaa kannattajilleen.

Trump on väittänyt myös, että Biden on Jumalaa ja aseita vastaan ja että Jumala on kertonut Trumpille, että hän rakentaa Yhdysvalloista kaikkien aikojen suurimman talouden.

Trumpin oppi-isä on menestysteologi Norman Vincent Peale.

Hän kehitti positiivisen ajattelun teologian. Kirkko ja kaupungin haastattelussa joulukuussa 2017 Markku Ruotsila arvioi, että positiivisen ajat-

telun teologiaan ei kuulu juuri muita perinteisen kristinuskon teemoja kuin se, että usko voimaannuttaa.

Se, että usko tuo menestystä maan päällä, sopii hyvin liikemies Trumpin ajatteluun.

”

Kirkossakäynnit ja uskonnollisten äänestäjien kalastelu kuuluvat Yhdysvaltain vaaleihin.

TRUMPIN VASTAEHDOKAS Joe Biden on katolilainen. Jos hänet valitaan presidentiksi, hän olisi John F.

Kennedyn jälkeen vasta toinen katolilainen presidentti Yhdysvaltain historiansa.

Kennedy sai aikanaan vastaansa saarnaaja Billy Grahamin ja muiden johtavien evankelikaalien epäilyn siitä, että presidentti ottaisi katolilaisena vastaan määräyksiä paavilta. Kennedy kiisti tämän ja kertoi ajavansa maansa asiaa.

Vaikka Biden on tavannut sekä nykyisen paavin että kaksi tämän edeltäjää, hän ei kohtaa samanlaisia epäilyjä. Bidenin uskonvakaumusta arvostavat myös monet evankelikaalit.

Esimerkiksi Fullerin teologisen seminaarin professori Richard Mouw kertoi evankelikaaliselle Christianity Today -lehdelle, että Bidenin usko vaikuttaa aidolta.

Nyt Bidenin kampanjatiimi pyrkii lähestymään erityisesti evankelikaalisia naisia ja nuoria, joita huolettaa ilmastonmuutos ja arveluttaa Trumpin käytös.

Biden on syntyisin katolisesta perheestä ja opiskellut katolisessa koulussa. Hän käy itsekseen kirkossa rukoilemassa ja kantaa muka-

altain vaalit? on juutalainen. Koko lapsuutensa ajan Harris kävi sekä hindutemppelissä että läheisessä mustien kirkossa. Nyt hänen kotikirkkonsa on San Franciscon Third Baptist Church.

Kampanjassaan Harris on siteerannut Raamattua puhuessaan lähimmäisenrakkauden merkityksestä.

Joe Biden on katolilainen, Kamala Harris kristitty moniuskontoisesta perheestä.

naan rukousnauhaa. Hän on sanonut, ettei yritä käännyttää ketään, mutta hänelle itselleen usko tuo elämään toivoa ja merkitystä.

Osa konservatiivisista katolilaisista ja myös jotkut piispat vastustavat Bidenia, koska hän ei vastusta aborttia ja suhtautuu myönteisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin. Katolisen kirkon virallinen opetus ei salli raskauden keskeytystä eikä samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Silti enemmistö Yhdysvaltain katolilaisista hyväksyy ne ja on siis samalla kannalla Bidenin kanssa.

BIDEN ON SUOSITTU erityisesti tummaihoisten ja latinojen keskuudessa, eikä tätä suosiota ainakaan laske se, että hän valitsi varapresidenttiehdokkaakseen Kamala Harrisin.

Jamaikalaissyntyisen isän ja intialaistaustaisen äidin tytär on ensimmäinen rodullistettu nainen Yhdysvaltain varapresidenttiehdokkaana.

Harris on syntyisin monikulttuurisesta perheestä. Hänen äitinsä oli hindu ja isänsä kristitty. Harris itse on kristitty, ja hänen miehensä

KAKSI KOLMESTA amerikkalaisesta ei Pew Research Internationalin mukaan pidä Donald Trumpia uskonnollisena. Merkittävän poikkeuksen tekevät valkoiset evankelikaalit, joista kaksi kolmasosaa ajattelee, että hän on ainakin jonkin verran uskonnollinen. Trumpin varapresidenttiehdokkaan Mike Pencen uskoa sen sijaan ei kyseenalaisteta.

Pence on syntyisen katolisesta perheestä. Hän harkitsi papiksi ryhtymistä ja oli alun perin demokraatti. Pence kertoo antaneensa elämänsä Jeesukselle kristillisillä musiikkifestivaaleilla ja on sittemmin käynyt vaimonsa kanssa aktiivisesti evankelikaalien megakirkoissa.

Markku Ruotsila pitää Penceä evankelikaalien edustajana Valkoisessa talossa: ei ollut sattumaa, että Pence seisoi Trumpin takana, kun tämä ilmoitti Yhdysvaltain tunnustavan Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Pence on ilmoittanut olevansa ”kristitty, konservatiivi, republikaani, tässä järjestyksessä”. Pence vastustaa aborttia ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.

USKONTO JA VALTIO on Yhdysvalloissa periaatteessa erotettu tiukasti toisistaan. Silti juuri Yhdysvalloissa uskonto on mitä suurimmassa määrin osa politiikkaa ja päinvastoin.

Kun Joe Biden osallistui samaa sukupuolta olevan parin häihin vuonna 2016, kolme katolista piispaa teki hänelle selväksi, ettei sellainen sovi katolisen kirkon opetukseen.

Ja kun Donald Trump käveli Raamattu kädessä Valkoisen talon vieressä olevan kirkon portaille, paikallinen piispa Michael Curry moitti tämän tehneen kirkosta ja Raamatusta poliittisia välineitä.

Yksikään ehdokas ei voi jättää uskonnon ja politiikan kytköstä huomiotta, ja kirkossakäynnit ja uskonnollisten äänestäjien kalastelu kuuluvat kaikkiin vaaleihin. Näissä vaaleissa uskonto saattaa jopa ratkaista sen, kenestä tulee seuraava Yhdysvaltain presidentti. ■

OLETKO TÄYTTÄNYT 65 VUOTTA? Vastaa pankkipalvelukyselyymme – vaikuta siihen, että ikäihmisten tarpeet huomioidaan!

Selvitämme ikäihmisten kokemuksia ja tarpeita pankkipalveluihin liittyen. Kyselyyn vastaaminen ei vie kauan, vastauksia käsitellään anonyymisti eikä raportissa voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia.

Voit vastata kyselyyn ✓ VALLIn verkkosivuilla osoitteessa valli.fi, etusivulla on linkki kyselyyn ✓ Voit tilata kyselylomakkeen ja vastauskuoren (postimaksu maksettu) sähköpostilla kati.nikola@valli.fi tai soittamalla Katille puh. 040 717 7737 Kysely on auki syyskuun loppuun saakka. Kyselylomake on saatavana myös ruotsinkielisenä.

Kiitos vastaamisesta!

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry Ikäteknologiakeskus Hämeentie 58–60 A 52, 00500 HELSINKI

HAEMME LASTENHOITAJIA PILKE LASTENHOITOON PK-SEUDULLE! TARJOAMME PERHEILLE LASTEN KOTIHOITOA SEKÄ SAIRAAN LAPSEN KOTIHOITOA JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUA.

OLE YHTEYDESSÄ, KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ:

TARJOAMME JOUSTAVIA TYÖAIKOJA SEKÄ TYÖTUNTEJA. TYÖ SOPII ESIM. ELÄKELÄISELLE TAI OPISKELIJALLE LISÄANSIOKSI TAI IHAN KOKOAIKATYÖKSI. HAE NYT!

p. 020 768 9777 asiakaspalvelu@pilkelastenhoito.fi pilkelast en h oit o.fi

Saattaa lyhentää nukahtamisaikaa suurimmalla osalla käyttäjistä* Paina nappia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ iltarukousgeneraattori. *tutkimattomat ovat Herran tiet

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2020

27

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Avoin kirje piispa Teemu Laajasalolle KIRKOLLISKOKOUS LIENEE virallisesti kirkon ylin päättävä elin. Näyttää kuitenkin siltä, että onkin useampia luterilaisia kirkkoja (hiippakunnat). Helsingin kirkko on johdollanne päättänyt kävellä kirkolliskokouksen yli ja muuttaa avioliitto-oppia, sillä sitä kirkolliskokouksessa pitämänne puhe ja linjaus merkitsevät.

Jos perustelette arkkipiispan tavoin, että oppi pysyy muuttumattomana, mutta sitä voidaan ajan hengessä tai ainakin humaaneista syistä ( Jumala kun ei näitä aina tunnu ymmärtävän) selittää toisinkin tai ainakin toimia toisin, ilman että alkuperäinen menettää merkityksensä, se on hengellistä epärehellisyyttä ja kaksinaismoralismia.

Ihmiset ja yhteiskunnat tosin tekevät niin kuin tahtovat, mutta millään kirkolla ei ole sellaista mandaattia. Riippumatta siitä, kuinka syviä tai voimakkaita inhimilliset tunteet ovat, ne eivät muuta Jumalan asetuksia. Eikä Hän tee kompromisseja.

Toiveenne, ettei kirkko hajoaisi avioliittokysymykseen, on hurskas mutta vailla totuuspohjaa, koska tämä keskeinen kysymys jakaa jo kirkon, ja linjauksellanne sen vahvistitte. Kirkko ei voi opettaa yhtä ja toista, tai opettaa yhtä ja tehdä toista.

Jos kirkko hajoaa siksi, että se pitää kiinni Raamatun selvistä sanoista, opistaan ja tunnustuksestaan, niin opetuksessa kuin toiminnassaankin, se saakin hajota.

Pitkään harkittu johtopäätökseni on: En voi enkä halua jatkaa jäsenenä linjauksenne tapaisessa kirkossa.

Onneksi Kristus on sama eilen, tänään ja huomenna.

Hannu Ihalainen seurakuntaneuvoston jäsen Mikaelin seurakunta, Helsinki

Muinaisuuden peittäminen jatkuu ARTIKKELI LABYRINTEISTÄ jätti autuaasti mainitsematta niiden pitkän, kristinuskoa edeltävän historian, joka oli voimakkaimmillaan pronssikaudella (K&k 27.8.).

Labyrinttiä voidaan pitää yhtenä kaikkien kulttuurien käytetyimmistä symboleista kautta koko historian. Labyrintin rajaaminen kristilliseksi symboliksi on toki samaa mitä kaikelle muinaiselle symboliikalle on kirkon piirissä tehty: jollei sitä ole saatu tuhottua, se on omittu.

Kirkon esikristillistä aikaa kohtaan osoittama ylenkatse voisi jo loppua. Olisi varmasti elähdyttävää myös uskon itsensä kannalta perata kristinuskon juonteita ja juuria näkyviin eikä lähes sensuroida niitä.

Kalle Talonen Helsinki

Kirkon ja nuorten aikuisten ongelmat ovat eri maailmasta NUORET AIKUISET ovat sekä yhteiskunnallisen että kirkollisen keskustelun anomalia, poikkeus säännöstä. Yhteiskunnassa meitä millenniaaleja eli vuosina 1980–95 syntyneitä vastuutetaan romahtavasta huoltosuhteesta. Kirkossa ollaan huolestuneita siitä, että nuoret aikuiset eivät ole sitoutuneita kirkkoon ja jättävät lapsensa kastamatta.

Millenniaalien sukupolvikokemuksia ovat ilmastonmuutoksen uhka, jatkuva talouden poikkeustila, työelämän murros ja pätkätyöt sekä mielenterveysongelmat. Koronapandemia on vain lisännyt elämän epävarmuutta.

Samaan aikaan kirkossa on tapeltu vuosikymmen siitä, kenen kanssa aikuiset ihmiset saavat mennä naimisiin. Rivikristityille rallatellaan kirkon kvartaalin olevan 25 vuotta. Kaiken vatuloinnin seurauksena kirkko näyttää julkisuudessa valtionkirkon raunioille rakennetulta muutosvastarinnan linnakkeelta.

Nuorten aikuisten ja kirkon ongelmat ovat kuin kahdesta eri maailmasta, joten onko edes ihme, että instituutioon sitoutuminen ei nuoria aikuisia kiinnosta.

Kannattaisi kysyä, miten kirkko saataisiin sitoutumaan millenniaaleihin ja ottamaan heidän maailmantuskansa vakavasti.

Kun viimeksi tarkistin, eksistentiaaliset kysymykset ja toivosta viestiminen kuuluivat kirkon ydinosaamiseen.

Noora Mattila millenniaali ja teologian maisteri, Vantaa

Piispa Laajasalo vastaa KIITOS KIRJOITUKSESTANNE. Ymmärrän perustelunne, vaikka en ole niistä samaa mieltä. Kirkon avioliittokäsitys ja seksuaalietiikka ovat muuttuneet moneen kertaan. Katson, että samaa sukupuolta olevien vihkimisen mahdollistaminen on sekä sorretun vähemmistön että kirkon ykseyden kannalta oikein ja välttämätöntä.

Kirkkomme on sallinut aiemmin erilaisia tulkintoja ja käytäntöjä mo-

nissa kysymyksissä. Voittaaksemme tehokkaasti ihmisiä Kristukselle ja toteuttaaksemme laupeuden ohjetta, meidän on varottava sisällissotia ja pysyttävä jakavista kysymyksistä huolimatta yhdessä kaikkein tärkeimpien asioiden vuoksi.

Toivon, että harkitsisitte yhä kirkossa ja luottamustehtävässänne pysymistä. Kirkon pitää olla myös perinteisellä avioliittokannalla olevien kotipaikka.

Teemu Laajasalo Helsingin hiippakunnan piispa

Valtakunnansyyttäjä tehköön työnsä VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Raija Toiviainen on esittänyt aktiivisesti syytevaatimuksia kansanedustajien puheista. Miksi valtakunnansyyttäjä ei ole halunnut nostaa syytteitä tupakkateollisuutta vastaan eikä määrätä esitutkintaa suoritettavaksi? Tupakkateollisuus on vuosia huijannut ihmisiä kevytsavukkeilla tappavin seurauksin.

Oikeustieteen professori Erkki Aurejärvi on esittänyt näytöt, joiden mukaan tupakkakauppiaat ovat Suomessa syyllistyneet törkeään terveyden vaarantamiseen, törkeisiin pahoinpitelyihin ja jopa murhiin. Samaa mieltä on ollut suuri joukko maamme parhaista asiantuntijoista.

Mikä ihme estää valtakunnansyyttäjää tekemästä työtään?

Antti Vuorela diplomi-insinööri Tapanila, Helsinki

Sopiva artikkeli ARTIKKELI VUORISAARNASTA oli mielenkiintoinen (K&k 13.8.). Luin sen paikka paikoin moneen kertaan, ja se laittoi pohdiskelemaan, miten yksinkertaisista asioista hyvä elämä koostuu.

Emerituspiispa Heikan lausunto vuorisaarnan etiikasta pisti ajattelemaan yhteiskunnan valtarakenteita ja kaikenlaisia epätasa-arvoisuuksia.

Maallikon on miellyttävää lukea tutkimukseen perustuvaa tietoa uskontohistoriasta, kun se ei ole liian tieteellistä.

Martta Korhonen

15

10.9.2020 kirkkojakaupunki.fi

. s 35 vuotta u d h a d u u , h a o t s s s samoilla sijoilla o r No e um

n a k Jukka Nevala on viihtynyt Ei jo Kirkkoherra Hämeenkylän seurakunnassa sen kai perustamisesta lähtien s. 2

Pääotsikko Lähes 300 lasta käy seurakunnan iltapäiväkerhoa Vantaalla s. 4

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Suomen Lähetysseura kamppailee lapsiavioliittoja vastaan Tansaniassa s. 11

Vanhan liiton mies Hämeenkylän seurakunta täyttää 35 vuotta.

Se on pieni tovi kristikunnan pitkässä historiassa.

– Kirkko on aina elänyt jossain murroksessa, sanoo kirkkoherra Jukka Nevala.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA MARIANNA SIITONEN

H

otelli Hämeenkylä on klassista tyyliä edustava puurakentamisen taidonnäyte Vantaalla osoitteessa Auratie 3. Rakennelman korkeus on noin 30 senttimetriä.

– Viime keväänä oli paljon puhetta, että pölyttäjät katoavat, joten rakensimme tänne kirkon ja parkkipaikan taakse hautausmaalle perhos- ja ötökkähotellit, jotka roikkuvat näissä puissa, sanoo kirkkoherra Jukka Nevala.

Parkkipaikan taakse kirkkoherra halusi niittykukkia kimalaisten ja mehiläisten houkuttelemiseksi. Nevala tuntee jokaisen lajin.

– Ahdekaunokki, aitohunajakukka, keltamaite, keltapäivänkakkara, keltasauramo, mäkimeirami, nurmihokki, pietaryrtti, puna-ailakki, purtojuuri, päivänkakkara, ruiskaunokki, ruusuruoho, hän luettelee.

Luontorakkaus juontaa lapsuuteen. Nevalan isä oli metsänhoitaja, ja lapsena Nevala vietti kesiä Pohjanmaalla. Kun takavuosina Pähkinärinteen asukkaat huolestuivat Lammaslammen rehevöitymisestä, Nevala taisteli sen puolesta, että lammelle saadaan vedenpuhdistusjärjestelmä.

Siinä on toinenkin juju, sillä kylillä ihmiset tuntevat Nevalan.

– Olen tällainen vanhan liiton mies, eli olen aina töissä. Pappeushan on elämänmuoto. Tässä ollaan niin kuin vapaapalokunta. Kun jossain palaa, silloin mennään. Minun on vaikea ymmärtää virka-aikapappeutta, Nevala sanoo.

Hänen mielestään pappien pitäisi asua sillä alueella, jossa he ovat töissä.

– Vain sillä tavalla ihmiset oppivat tuntemaan papin, ja häneen suhtaudutaan aivan eri tavalla, kun hän itse on kiinnittynyt seurakuntansa alueeseen ja sen ihmisiin.

KOUKATAAN VUODESSA 1985. Silloin perustettiin Hämeenkylän seurakunta, jonka kappalaisen virkaan valittiin 32-vuotias Jukka Nevala. Samana vuonna Suomen kaikki peruskoululaiset saivat sokeripalarokotteen poliota vastaan. Kansa rakasti Uuno Turhapuroa, ja elettiin hyvinvointivaltion kultakautta.

Vuonna 1985 Vantaan väkiluku hipoi 150 000:ta. Se oli kasvun aikaa myös kirkolle.

2

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2020

Lähes kaikki vauvat kastettiin, ja koko väestöstä kirkkoon kuului 89 prosenttia.

Kukaan ei silloin arvannut, että 35 vuotta myöhemmin Vantaan asukkaista enää alle 60 prosenttia kuuluu kirkkoon. Nevala ei silti haikaile yhtenäiskulttuurin perään.

– Ei ennen vanhaan ollut mitään onnelaa, eikä sellaista tule olemaankaan. Kristillinen kirkko on kaksi tuhatta vuotta jatkuneen historiansa aikana elänyt aina jossain murroksessa. Juuri kriisit antavat aina mahdollisuuksia kirkolle. Ei kirkon olemassaolo riipu mistään suhdanteista eikä se ole ihmisten varassa, Nevala sanoo.

Silti joskus käy mielessä, kuinka hyvin ihmiset ovat sisäistäneet historian.

”

Juuri kriisit antavat mahdollisuuksia kirkolle.

KIRKKOHERRA JUKKA NEVALA

– Kuinka monet asiat ovatkaan kristillisen kirkon tuomia, kuten koulu ja sairaalalaitos. Kristinuskon vaikutukset näkyvät kaikkialla hyvinvointivaltiossa. Tässä suomalaisessa kulttuurissa ei kirkosta pääse eroon sillä, että eroaa siitä muodollisesti, Nevala sanoo.

JUKKA NEVALA on ollut pappina kuudella eri vuosikymmenellä ja viiden eri piispan alaisuudessa. Ensi vuonna hän jää eläkkeelle. Samalla Nevala on viimeinen työntekijä, joka on ollut töissä Hämeenkylän seurakunnassa sen perustamisesta asti.

Miten kirkko on muuttunut neljässä vuosikymmenessä?

– Sen sanoma on viihteellistynyt ja tullut kevyemmäksi. Kun aloitin pappina, yleinen mielikuva oli se, että ahdasmielisyyttä edustavat vain vanhoilliset herätyskristilliset ryhmät. Nyt tilanne on

Hämeenkylän kirkon tuntumaan on istutettu lukuisa määrä niittykukkia, jotka Jukka Nevala nimeää vaivatta. Hänet tunnetaan luonnon ystävänä.

muuttunut päälaelleen, sillä nykykirkossa ahdasmielistä moralismia edustavatkin monet, jotka pitävät itseään liberaaleina, Nevala sanoo.

Hänen mielestään ihmisiltä vaaditaan nykyään ihan hirveästi. Tullakseen yhteiskuntakelpoisiksi ihmisten on omaksuttava uutta ja vaikeaa sanastoa, joka ohjaa myös sitä, mitä saa ajatella.

– Tämä on ihan uutta kulttuuria, että vahdi-

Kansain­ välisyyttä ja kielten rikkautta Vantaan seurakunnissa on tapahtumia ja toimintaa myös englanniksi ja venäjäksi.

Maahanmuuttajat ja kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan.

Kansainvälinen perhemuskari lapsiperheille tiistaisin klo 9.30–11 Myyr­ mäen kirkon pihakontissa, Uomatie 1.

Syyskauden hinta 60 e. Tutustumassa voi käydä kaksi kertaa ilmaiseksi.

English Through Bible ­ryhmä kokoon­ tuu ma 14.9. ja 21.9. klo 18.30 Korson kirkon kokoustilassa, Merikotkantie 4.

English Message Club ­ryhmässä luetaan Luukkaan evankeliumia The Message ­raamatunkäännöksestä, joka on tehty nykyenglanniksi. Osallistujat tarvitsevat kirjasta oman kappaleen.

Ryhmä kokoontuu Myyrmäen Virtakir­ kossa (Rajatorpantie 8) to 17.9., 15.10. ja 12.11. klo 14–16. Ilmoittautuminen viim.

11.9. Heidi Salminen, puh. 050 330 1828, heidi.salminen@evl.fi.

Ystävämessu – Friendship Mass on lämminhenkinen jumalanpalvelus, jonka toteuttamiseen voit myös itse tulla mukaan. Laulamme lauluja eri puolilta maailmaa. Messu on suomen­ ja englanninkielinen, ja tarpeen mukaan käytetään apuna muita kieliä.

Messuja järjestetään Myyrmäen Virta­ kirkossa ja Asolan seurakuntatalolla.

Seuraava messu on Myyrmäen Virtakir­ kossa (Rajatorpantie 8) su 20.9. klo 16.

Venäjänkielinen raamattupiiri kokoontuu Länsimäen kirkolla (Kero­ kuja 9) joka toinen keskiviikko klo 18–20. Seuraava kerta on 23.9.

taan, mitä toiset saavat ajatella ja mitä sanoa. Pelon ilmapiiri on levinnyt työpaikoillekin niin, että on mielipiteitä, joita ei enää saa sanoa ääneen.

– Historian mullistuksissa mikään muu ei ole pysyvää kuin muutos. Silti yksi asia on pysynyt ihan samanlaisena. Ihminen ei ole muuttunut yhtään paremmaksi. Nykyisessäkin keskustelukulttuurissa olisi rehellistä tunnustaa, että ihminen

on raadollinen. Meidän on tunnustettava oma raadollisuutemme ja nurjamielisyytemme, koska vain silloin ymmärrämme tarvitsevamme armoa ja armollisuutta toisiamme kohtaan.■ Hämeenkylän seurakunta täyttää 35 vuotta. Juhlamessu 20.9. kello 10 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

Seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Jaakko Rantasalo saarnaa. Liturgina on Jukka Nevala.

Friend’s Caféssa kokoonnutaan keskustelemaan elämän eri aiheista.

Caféssa on mahdollisuus tutustua eri maista kotoisin oleviin uusiin ihmisiin.

Seuraava kokoontuminen on su 4.10. klo 15–18 Myyrmäen Virtakirkossa (Rajatorpantie 8, Sisäänkäynti: Kilterin­ kaari, A­ovi) Information in English see page 10. Информация на русском языке страница 10.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2020

3

Iltapäivätoiminnan järjestäminen vaihtelee pääkaupunkiseudulla Yhteensä lähes 900 lasta käy seurakuntien iltapäiväkerhoissa Helsingissä ja Vantaalla.

Espoossa ei aivan vastaavaa toimintaa ole.

P

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ

ienten koululaisten iltapäivätoiminta on lakisääteinen palvelu, ja kaupunki ostaa sitä seurakunnilta, järjestöiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Haku iltapäiväkerhoihin tapahtuu kaupungin kautta, ja kaupunki myös jakaa kerhopaikat. Kirkon jäsenyydellä ei ole merkitystä. Kerhomaksu on 100–130 euroa kuussa.

VANTAALLA TOIMII 57 iltapäiväkerhoa, joissa käy noin 2 400 lasta. Suurimmat palveluntuottajat ovat seurakunnat sekä Nano Lasten ja nuorten kerhotoiminta Oy, joilla molemmilla on 284 kerhopaikkaa. Viime syksynä seurakunnilla oli 304 paikkaa.

Nanolla on ip-kerhoja sekä Vantaan että Helsingin kouluissa. Seuraavaksi suurimmat ovat Pilke Päiväkodit Oy ja Vantaan Lastenliitto.

Helsingin seurakuntayhtymän ryhmissä on tänä syksynä noin 600 lasta. Viime lukuvuonna kerhoissa oli 738 paikkaa. Vähennys johtuu siitä,

että viisi ip-kerhoa on lopetettu.

Perusopetuksen iltapäivätoiminnan piirissä on Helsingissä yli 8 000 lasta. He ovat eka- ja tokaluokkalaisia sekä erityisen tuen oppilaita muiltakin luokka-asteilta. Järjestöt, yhdistykset, urheiluseurat ja muut yksityiset palveluntuottajat tuottavat suurimman osan palvelusta.

Espoon kuusi seurakuntaa eivät järjestä lainkaan iltapäiväkerhoja.

Resurssit suunnattiin toisin 2010-luvulla, koska palveluntuottajia oli tarjolla riittävästi. Muutamassa seurakunnassa on parkki tai läksykerho, useimmiten kerran viikossa.

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA tuli perusopetuslakiin vuonna 2004.

Helsingin kaupungissa toiminnassa oli vuonna 2006 mukana 3 400 lasta, nyt yli kaksi kertaa enemmän. Leikkipuistojen ip-toiminta ei ole mukana luvussa.

Helsingissä melkein kaikki seurakunnat ovat aikanaan järjestäneet iltapäiväkerhoja. Nyt iltapäivätoimin-

ANTERO HARJU

Tikkurilan uusi kirkko ja kirkkokortteli näyttävät nyt tältä.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2020

taa järjestää 13 seurakuntaa 20:stä.

Ip-toiminnan asiakaskyselyissä vanhemmat ovat olleet hyvin tyytyväisiä seurakunnan kerhoihin.

Miksi sitten kerhoja on lakkautettu?

– Jokainen seurakunta päättää iltapäivätoiminnasta itse. Kerhojen lopettamiseen on erilaisia syitä, esimerkiksi avainhenkilön eläkkeelle siirtyminen. Paavalin seurakunta joutui luopumaan yhdestä sopivasta tilasta, ja kun Kallion ala-aste meni remonttiin, seurakunta lopetti siellä toimivan kerhon, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän nuorisotyön sihteeri Pauli Syrjö.

”

NÄEN IP-TOIMINNAN PALVELUTEHTÄVÄNÄ.

JOHANNA JANSIK

Roihuvuoren seurakunta lopetti Laajasalon ja Tammisalon kirkkojen ip-kerhot strategisista syistä. Miksi päätitte näin, kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen?

– Laajasalo on kasvualuetta. Siellä on toista tuhatta alakoululaista. Ei vai-

Tikkurilan kirkko käyttöön tammikuussa Tikkurilan keskustaan valmistuva uusi kirkko vihitään käyttöön sunnuntaina 24. tammikuuta. Vihkimismessussa ovat mukana Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo sekä Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand. Kirkon avajaisjumalanpalvelus televisioidaan.

Kirkko valmistuu luovutusvalmiiksi marraskuun aikana. Kirkko vihitään ja tilat otetaan käyt-

kuttanut enää tarkoituksenmukaiselta, että seurakunta sitoo kaksi lapsityöntekijää ja kerhotilat palvelemaan vain 25:tä lasta koko lukuvuodeksi viitenä päivänä viikossa, Kaskinen taustoittaa.

– Kerhossa on tehty hyvää työtä, ja kaupunki osti palvelun. Mutta seurakunnan pitäisi palvella kaikkia jäseniään. Voisimmeko näillä resursseilla järjestää useita eri kerhoja isommalle joukolle lapsia?

Nyt seurakunta on perustanut useita uusia harrastekerhoja alakoululaisille, ja linjaus tuntuu toimivalta.

VANTAALLA SEURAKUNNAN iltapäiväkerhoja on yhteensä 16. Esimerkiksi Vantaankosken seurakunnassa toimii neljä kerhoa. Rekolan seurakunnassa ip-kerhon paikat vähenivät hieman tänä syksynä, kun kerho muutti Päiväkummun koululta kirkolle. Lisäksi kirkolla toimii YMCA:n eli Namikan ip-kerho.

Miten seurakunta näkee ip-toi-

töön vasta tammikuussa. Näin halutaan varmistaa, että tilat ovat toimintakunnossa ja toiminta voidaan aloittaa siellä hallitusti.

– Suunnittelimme, että kirkko olisi voitu vihkiä käyttöön jo ensimmäisenä adventtisunnuntaina 29. marraskuuta. Tärkeintä kuitenkin on, että kirkko saadaan toimimaan alusta asti kunnolla. Tammikuun avajaispäivämäärä oli varalla, ja olen hyvin tyytyväinen, että voimme vihkiä kirkon käyttöön silloin, sanoo Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast.

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 2.9. valita uuden kirkon nimeksi Tikkurilan kirkko. Kirkon nimeä tullaan käyttämään kolmella kielellä, suomen kielen lisäksi ruotsiksi Dickursby kyrka ja englanniksi Tikkurila Church.

Nimeä etsittiin kansalaiskyselyllä, jossa pyydettiin kaupunkilaisilta ideoita uuden kirkon nimeksi. Ehdotuksia nimestä saatiin yli 270 kappaletta. Ehdotuksissa eniten ääniä sai Tikkurilan kirkko. Sitä ehdotettiin 43 kertaa.

Isla, Annabella ja Nathalie viihtyvät sisäleikeissäkin koulun jälkeen. Kerhon tutut aikuiset ovat lastenohjaajat Jenny Nikkanen (vas.) ja Satu Karonen.

Ulkoilu kuuluu ip-kerhoon. Jimi, Veerti ja Iines leikkivät Kivistön kirkon pihalla Vantaalla.

Seurakuntien sivuista saavutettavia Pääkaupunkiseudun seurakunnissa on tehty töitä, jotta niiden verkkosivut täyttäisivät EU:n saavutettavuusdirektiivin vaatimukset.

Direktiivi ja siihen liittyvä laki vaativat viranomaisia huolehtimaan siitä, että niiden digitaaliset palvelut ovat saavutettavia 23.9. mennessä. Saavutettavuusdirektiivin tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta.

Seurakuntien verkkosivut

täyttävät vaatimukset tekniikaltaan, mutta myös niin tekstisisällön kuin esimerkiksi otsikoiden pitää olla mahdollisimman selkeitä ja havaittavia.

Lisäksi kuvissa pitää olla tekstikuvailu, joka näkyy, kun hiiren asettaa kuvan päälle. Tätä tekstiä osaavat lukea näkövammaisten lukuohjelmat.

Pysyvästi käyttöön jääville verkkosivuille ja sosiaalisen median kanaville tuleviin videoihin pitää jatkossa tehdä tekstitys.

Myös suoratoistettuihin videoihin pitää lisätä tekstitys, jos niitä pidetään esillä kauemmin kuin

kaksi viikkoa.

Niihin videoihin, jotka on julkaistu ennen direktiivin voimaantuloa, ei tekstitystä tarvitse lisätä. Koska jumalanpalvelusten suoratoistoja ei yleensä tekstitetä, niitä pidetään esillä vain rajoitettu aika.

Seurakuntien nettisivuilla julkaistaan saavuttavuusseloste.

Seurakunnista hiilineutraaleja Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi seurakuntien uuden ympäristöohjel-

minnan merkityksen? Se ei ole perinteistä kristillistä lasten toimintaa.

– Näen tämän palvelutehtävänä.

Lapsi saa turvallisen iltapäivän, ja näin mahdollistuu aikuisten työssäkäynti ja opiskelu, sanoo Vantaankosken seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Johanna Jansik.

– Ip-toiminta on arjen kristillisyyttä. Keskeiset teemat ovat samoja kuin koulussakin: miten toisten kanssa ollaan, miten ollaan kiusaamatta, miten pyydetään ja annetaan anteeksi.

Jansik on huomannut, että jotkut vanhemmat haluavat lapsensa nimenomaan kirkon kerhoon, toisten mielestä järjestäjällä ei ole niin väliä, ja toisinaan joku kieltäytyy ip-paikasta kirkon kerhossa.

Seurakunnan valtti on se, että kerhoryhmät ovat pienempiä ja työntekijät ovat kokoaikaisia. Aamupäivisin lastenohjaajat työskentelevät esimerkiksi perhe- ja päiväkerhoissa. ■

man vuosille 2020–2025. Ohjelma sisältää realistisia ja mitattavia tavoitteita, joiden toteutumisella on ympäristön ja ilmaston kannalta positiivisia vaikutuksia.

Rakennusten energiankäyttöä ja tilojen määrää pyritään vähentämään. Hävikkiruuan ja Reilun kaupan tuotteiden käyttöä lisätään. Etäkokouksia ja etätyötä lisätään. Pyhän Laurin kirkolle rakennetaan sähköautojen latauspiste ja painotuotteilta vaaditaan ympäristömerkki.

Seurakunnissa annetaan myös ympäristökasvatusta. Vantaalle avataan uusia pyhiinvael-

lusreittejä ja pyhän kokemisen paikkoja luonnossa.

Kirkollisvero pysyy matalana Koronapandemia vaikuttaa Vantaan seurakuntien talouteen vielä pitkään. Tästä huolimatta yhteinen kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle seurakuntien tuloveroprosentin pitämistä ennallaan yhdessä prosentissa.

Sama tuloveroprosentti, joka on koko maan alhaisin, on käytössä myös Helsingin ja Espoon seurakunnissa.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2020

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.9.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys: p. 050 573 6313 ja p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi Länsimäen kirkolla ti klo 10–11 Hakunilan kirkolla ti klo 13–14

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 09 830 6512 Kirkko on avoinna ma, ke ja to klo 9–14 sekä su klo 11–14.

Päiväkävely torstaisin, lähtö kirkon edestä klo 10. Kävelyvauhti on kävelijöiden kunnon mukainen. Sään mukainen varustus ja oma vesipullo mukaan.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Alkaen 10.9.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–19.45 alkaen 17.9.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Hengailua vauvojen ehdoilla.

Maanantaikirkko maanantaisin klo 11.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Maanantain yhteisöruokailu on tauolla toistaiseksi. Sen sijaan voit noutaa pakatun yhden hengen lounasannoksen kirkon pääovelta maanantaisin klo 13–14.

Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Hiljaisuutta ja Taizé-lauluja.

Lepaani nuortenilta tiistaisin klo 18–20.30.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Messu su 13.9. klo 12. Syyskauden startti ja vapaaehtoisten siunaaminen. Hans Tuominen, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä.

Omaishoitajien olohuone ma 14.9. klo 15–16.30.

Ilosanomapiiri ti 15.9. klo 12–13.30.

Raamattuluento Rukiista leipää Raamatusta ke 16.9. klo 18.30–20.

Leif Nummela.

Paluumuuttajien piiri to 17.9. klo 13. Päivi Helén.

Messu su 20.9. klo 12. Tiina Palmu, Harri Nurminen, Laura Nurkka.

Raamattuluento Rukiista leipää Raamatusta ke 23.9. klo 18.30–20.

Vuokko Vänskä.

Lähetyspiiri to 24.9. klo 18–20.

6

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2020

LÄNSIMÄEN KIRKKO

MARIANNA SIITONEN

Hakunilan seurakunta

Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12.

Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/huoltajille.

Avoin kirkkomuskari alle 6-vuotiaille aikuisen seurassa perjantaisin klo 10–10.30.

Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21.

Päiväkävely perjantaisin, lähtö kirkon edestä klo 10. Kävelyvauhti on kävelijöiden kunnon mukainen. Sään mukainen varustus ja oma vesipullo mukaan.

Lähetyspiiri to 10.9. klo 18–20.

Messu su 20.9. klo 10. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä.

Venäjänkielinen raamattupiiri ke 23.9. klo 18–20. Anna Lewing.

VERKOSSA Jumalanpalveluksiin ja kirkkohetkiin voi osallistua Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla sekä nettisivulla www.hakunilanseurakunta.fi. lltakirkko torstaisin klo 18.

Messu sunnuntaisin klo 12.

Luottamuksen rukoushetki ma 7.9. klo 18.

Päivämusiikki ke 16.9. klo 12.

Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta pe 18.9. klo 12.

Kirkkohetket ovat tallenteina katsottavissa Facebookissa sekä seurakunnan YouTube-kanavalla.

MUUALLA Kolis-ilta Kolohongan nuorisotalolla perjantaisin klo 17–21.30 yhteistyössä Vantaan NMKY:n kanssa. Seiskaluokkalaisille ja sitä vanhemmille nuorille.

Kuunloiste-kuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 15–15.45 ItäHakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuorossa musisoivat 6–12-vuotiaat laulajat.

Aurinkotanssi-kuoro on 11–15-vuotiaiden oma kuoro. Se harjoittelee keskiviikkoisin klo 15.45–16.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa.

Kuoroja ohjaa kanttori Laura Nurkka, p. 050 533 0756, laura.nurkka@ evl.fi. Uudet laulajat, tervetuloa mukaan! Harrastus on maksuton.

Astan kotipyhis su 13.9. klo 11–12.

Tied. birgitta.tasavuori@evl.fi Ehtoollishartaus Pyhän Annan lastenkirkon pihalla to 24.9. klo 18.

Harri Nurminen.

Ensivauvat on ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 10 viikon ajan. Syksyn toinen ryhmä 17.11.–2.2. Lisätietoja: birgitta.tasavuori@evl.fi.

Digilähetyspiiri Tilaa lähetyskirje sähköpostiisi! Lähetä viesti: sari.

Nina Mamia haluaa tarjota tanssielämyksiä erilaisissa paikoissa, myös kirkossa.

Menokasvo

Nyt voi nauttia tanssista Virtakirkossa Syyskuisessa VanDance-tapahtumassa nähdään Virtakirkossa pyhästä Birgitasta kertova tanssiteos Minä Birgitta. Mistä idea teokseen tuli, tapahtumaa tuottavan Mamia Companyn taiteellinen johtaja Nina Mamia?

– VanDance-tapahtuman piti olla jo huhtikuussa, mutta koronan takia se toteutuu vasta nyt Tynkätanssit-nimellä. Etsimme keväällä erilaisia esiintymistiloja, ja halusimme ehdottomasti mukaan myös kirkkotilan.

Koreografi ja tanssija Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindström ehdotti sinne tätä aihetta. Pyhä Birgitta kiehtoo häntä, koska tämä on ollut oman aikansa yhteiskunnallinen ja hengellinen vaikuttaja. Teoksen musiikkina kuullaan osia Zvigniew Preisnerin Sielunmessusta.

Mitä muuta ohjelmaa Virtakirkossa on?

– Tanssiteoksen jälkeen ohjelmassa on alustus pyhästä tanssista ja Tiina Sara-ahon vetämä pyhän tanssin workshop. Lisäksi kirkossa on rukousalttareita ja hiljentymis-

tä varten. St. Dance Cafesta puolestaan saa pientä purtavaa. Oheisohjelmasta vastaa Vantaankosken seurakunta.

Miten pitkään VanDancea on järjestetty Myyrmäessä?

– Vantaalla on vietetty kansainvälistä Tanssin päivän gaalaa jo toistakymmentä vuotta.

Mamia Company on tuottanut tapahtumaa kaksi vuotta, ja uudistetussa muodossa VanDance-nimellä se on Myyrmäessä nyt toista kertaa. Ajatuksena on, että tanssia voi kokea missä vain, metsässä, torilla, koulussa, kirjastossa, kirkossa ja baarissa.

– Mamia Company on nykytanssiteatteri, joka tarjoaa ohjelmaa kaikille ikäryhmille. Esitykset pyrkivät antamaan ajattelemisen aihetta.

MARJO KYTÖHARJU Minä Birgitta -tanssiteos la 12.9. klo 17.30 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

VanDance: Tynkätanssit-tapahtuman ohjelma Faceookissa-sivuilla VanDance2020. Vapaa pääsy.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.9.

paananen@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13 ensisijaisesti puhelimitse, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys puhelimitse tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Usko ja oppi -raamattuilta to 10.9. klo 18–19.30. ”Lähimmäinen on se, joka tarvitsee meitä”. Kuuntele suora lähetys verkossa hameenkylanseurakunta.fi tai tule paikan päälle. Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja Raamatun peruskysymysten äärellä.

Messu, maanpuolustusväen kirkkopyhä su 13.9. klo 10. Liturgi Jukka Nevala, saarna kenttäpiispa Pekka Särkiö, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Lauluryhmä VKK-Consort, joht. Hanna Perkola-Musikka.

Pyhäkoulu su 13.9. klo 10 alk. kirkon kerhotiloissa. Syyskauden ensimmäinen kokoontuminen.

Kirkkokahvit su 13.9. klo 11.30.

Maanpuolustusjuhla ja hartaushetki.

Sauvakävelypiiri miehille su 13.9. klo 18. Joka toinen sunnuntai parittomilla viikoilla. Lähtö Hämeenkylän kirkon parkkipaikalta. Kierretään Lammaslampi. Omat sauvat mukaan.

Nuorten aikuisten lautapeli-iltapäivä su 13.9. klo 16. Kirkon nuortentila.

Hämeenkylän kirkko – taidetta, tulkintaa, tunnelmaa ma 14.9. klo 18. Kirkkomme taiteen ja arkkitehtuurin esittelyluento. Leena Kaseva.

Junnu Avoimet ti 15. ja 22.9. klo 14–16.15. Varhaisnuoret tervetulleita tiistaisin koulun jälkeen kirkon nuorten tilaan. Lopuksi yhteinen hartaushetki.

Päivähartaus verkossa ke 16.9. klo 13. Suorakuuntelu kirkosta seurakunnan internetsivujen kautta.

Kirjallisuuspiiri to 17.9. klo 18. ”Saatana saapuu Moskovaan”.

Pieni seurakuntasali. Matti Hyry.

Oikeudenmukaisuus elämässäni to 17.9. klo 19. Nuorten aikuisten toimintaa. Illassa mukana Tuula Vanhanen.

Seurakunnan 35-vuotisjuhlamessu su 20.9. klo 10. Liturgina Jukka

L A U R I N ILLAT

Keskustelusarja elämän säröistä ja toivon etsimisestä asiantuntijavieraiden johdolla.

16.9. klo 18 Miia Moisio

TOIVON ILTA MASENNUKSESTA 30.9. klo 18 Marika Rosenborg, Ninni Poijärvi & Tommi Kalenius

SINÄ SELVIÄT KYLLÄ - ILTA EROSTA 14.10. klo 18 Jaani Vilkkilä

PAHUUS

28.10. klo 18 Mari Pulkkinen

SURUN SYLISSÄ - MITÄ ON HYVÄ SURU? Vantaan Pyhän Laurin kirkossa (Kirkkotie 45).

Vapaa pääsy. Striimataan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivulla.

Nevala, saarnaaja Hämeenkylän ensimmäinen kirkkoherra Jaakko Rantasalo, kanttori Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulu samaan aikaan kerhotiloissa.

Seurakunnan 35-vuotisjuhlakahvit su 20.9. klo 11.30. Juhlatilaisuus isossa seurakuntasalissa.

Israel-ilta ma 21.9. klo 18. SuomiIsrael Yhdistysten Liitto ry:n puheenjohtaja Risto Huvila puhuu aiheesta ”Israel ajan merkkinä”.

Mukana myös Laila Jouhki Vantaan Suomi-Israel yhdistyksestä sekä kirkkoherra Jukka Nevala.

Pientä tarjottavaa aulassa klo 17.30 alkaen.

Hämeenkylän kirkon kuoro ti 22.9. klo 17.30–19. Harjoitukset joka toinen tiistai samaan aikaan. Uusia laulajia otetaan mukaan. Kuoroa johtaa Hanna Perkola–Musikka.

Päivähartaus ke 23.9. klo 13.

Suorakuuntelu kirkosta.

Oopperakerho ke 23.9. klo 17.30– 21. Vieraana Vantaankosken seurakunnassa vuoteen 1985 kanttoriurkurina palvellut oopperalaulaja, baritoni Sauli Tiilikainen. Kerhon uusi kausi alkaa, tervetuloa vanhat ja uudet jäsenet.

Hävikkiruokakassien jakoa Hämeenkylän kirkon yläpihalla keskiviikkoisin klo 12–13. Ei välttämätöntä varata etukäteen. Ruokakassit on tarkoitettu seurakuntamme alueella asuville vähävaraisille ja riskiryhmäläisille. Yhteisen pöydän lounas on toistaiseksi tauolla.

LAMMASKUJA 2A/ CAFÉ PÄHKINÄ Café Pähkinän kahvila on jälleen

auki. Uudet ajat: ma ja pe klo 8–12, ke klo 17–20 ja to klo 10–14.

Miesten juttutupa to 10., 17., ja 24.9. klo 12–14. Kokoontuminen joka torstai samaan aikaan Café Pähkinässä. Tarjolla pientä purtavaa ja toverillista jutustelua. Matti Veikkolainen.

Yhteislauluhetki to 10.9. klo 13.

Joka kuukauden toinen torstai.

Aamupala Café Pähkinässä pe 11.9. klo 8–10. Joka viikko maanantaisin ja perjantaisin samaan kellonaikaan. Diakonian asiakkaat voivat kysyä aamupalakortteja diakoniatyöntekijöiltä ruokakassijakelun yhteydessä Hämeenkylän kirkolla joka ke klo 12–13 tai soittamalla päivystysaikoina.

Kreikkalaiset tanssit pe 18.9. klo 18. Pastori Jaakko Kara johdattaa helpoimpiin kreikkalaisiin tansseihin. Tilaisuus on maksuton. Sopivat kengät ja vesipullo. Kävele sisään ja hyppää mukaan. Ei ennakkoilmoittautumisia.

Taidenäyttely. Sinella Saaren grafiikkaa esillä pe 25.9. klo 20 saakka Café Pähkinän aukioloaikoina.

Sururyhmä alkaa 3.11. klo 18–19.30 Café Pähkinän tiloissa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: diakoniatyöntekijä Anne Puumala.

LAMMASKUJA 2B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 16.9. klo 18. Jarkko Vähäsarja.

Luetaan yhdessä ti 15. ja 22.9. klo 10–12. Maahanmuuttajanaiset ja -tytöt.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 10. ja

24.9. klo 10–11. Tutkitaan seuraavan sunnuntain teemaa.

Käsityö- ja palvelupiiri HAIK ke 23.9. klo 10–11.30. Kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoina. Piirissä tehdään käsitöitä, joiden tuotto menee Kirkon Ulkomaanavulle (KUA).

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Vapaalan kohtaamispaikka to 10. ja 24.9. klo 11–12. Varttuneen väen hengellinen kohtaamispaikka, Jaakko Kara. Piiri kokoontuu torstaisin vuoroviikoin Kenian lähetyspiirin kanssa.

Lähetyksen Kenian-piiri to 17.9. klo 11–12. Vaihtuvia vieraita. Isäntänä Jarkko Vähäsarja.

VERKOSSA Messut suorina lähetyksinä kirkosta verkko-osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi Päivähartaudet keskiviikkoisin klo 13 samasta osoitteesta.

Usko ja oppi -raamattuillat alk. to 10.9. klo 18 kerran kuukaudessa.

Seuraavat kerrat 29.10., 12.11. ja 15.12.

MUUALLA Retki Mikkeliin to 24.9.2020 klo 8.30–18. Seniorityön järjestämään päiväretken pääkohteena Päämajamuseo ja Marskin salonkivaunu.

Kaikki sisältyy hintaan 90 e. Mukana past. Jaakko Kara. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6450.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–12.

Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava

erikseen.

Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Iltarukouspiiri to 10.9., 17.9. ja 24.9. klo 18 kokoustilassa.

Korso-messu to 10.9., 17.9. ja 24.9. klo 19. Messun yhteydessä ei toistaiseksi järjestetä etkoja ja jatkoja.

Perhekerho pe 11.9. ja 18.9. klo 9–11.30 lasten tiloissa.

Messu su 13.9. klo 10. Tuomas Antola, Ilkka Luukka, Jussi Salonen. Messu lähetetään suorana Korson seurakunnan YouTubekanavan kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen.

Kirkon aamupuuro ma 14.9. ja 21.9. klo 10 seurakuntasalissa.

Puuron hinta 1 e.

Perhekerho ma 14.9. ja 21.9. klo 12–15 lasten tiloissa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 14.9. ja 21.9. klo 18 kirkon kappelissa.

English Through Bible ma 14.9. ja 21.9. klo 18.30 kokoustilassa.

Messu su 20.9. klo 10. Jani Vanhala, Ilkka Luukka, Airi Saloniemi.

Messu lähetetään suorana Korson seurakunnan YouTube-kanavan kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen.

Naisten raamattupiiri ma 21.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Hiljaisuuden jooga ti 22.9. klo 14 kirkkosali 2:ssa.

Katulähetyksen keittolounas ke 23.9. klo 11 kirkon sisäpihalla.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 10.9. ja 17.9. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 15.9. ja 22.9. klo 9–11.30.

MUUALLA Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554. Papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta.

Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376.

Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystää keskiviikkoisin klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp).

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–14 puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniatyöntekijät: Puhelinpäivystys KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2020

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.9.

ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706 katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, Laura Leverin 050 467 2434, Ben Ahlroos 050 535 2450, Katri Uutela 050 436 7712.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708.

Perheolkkari vauvoille to 10.9. klo 9. Ohjelma vauvoille suunnattua.

Sisarukset tervetulleita mukaan.

Kirkon päiväkuoro torstaisin klo 11, Tiia Maria Saari.

Raamattu- ja rukouspiiri to 10.9. klo 13, kirkkosalissa.

Messu su 13.9. klo 10. Laura Maria Latikka, Tiia Maria Saari.

Myyjäiset su 13.9. messun jälkeen n. klo 11.15–13 diakonia– ja lähetystyön hyväksi. Jos sinulla on lahjoitettavaksi puutarhasi antia, omenoita, marjoja, hilloja tai säilykkeitä, otamme ne kiitollisina vastaan.

Sovi tuomisesta vahtimestarin kanssa p. 09 830 6708.

Pyhäkoulu, lasten oma kirkkohetki sunnuntaisin klo 10.

Perheolkkari kirkolla maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12, Avoin perhekerhotoiminta, tule leikkimään. Aikuisille kahvia.

Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30–11.30.

Avoin raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.30.

Messu su 20.9. klo 10. Laura Leverin, Viisi leipää -yhtye ja Sirkku-Liisa Niemi.

Yläovet auki ma 21.9. klo 16-18.

Maksuton iltapala. Toistaiseksi emme voi tarjota saunomismahdollisuutta. Aloitamme lyhyellä hartaudella kirkossa. Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Kysele lisää 050 342 6155 / Siru.

Perheolkkari vauvoille to 24.9. klo 9. Ohjelma vauvoille suunnattua.

Sisarukset tervetulleita mukaan.

ASOLAN SEURA­ KUNTATALO Asolantie 6 Lasten oma päiväkerho 3–5-vuotiaille 3x/vk. Ilm. 050 573 6328 / Petri.

Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 17–19. Huom! Uusi kellonaika.

Neulotaan ja virkataan kahvikupposen ääressä. Lisätietoja Irene, p.

050 573 6329.

Jumalan suuret teot -raamattupiiri torstaisin klo 18–20. Käymme Raamatun tekstejä yhdessä läpi.

Ohjaajina Juha Kaunismaa (p. 045 1209212) ja Päivi Lee. Perheolkkari Asolassa tiistaisin

8

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2020

klo 9–12. Avoin perhekerhotoiminta, tule leikkimään. Aikuisille kahvia.

Kipuryhmä ti 15.9. klo 15. Ohj. J. Kuusijärvi.

Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12.

Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 14 e / lukukausi. Lisätietoja Irene, p.

050 573 6329.

Seniorikahvila ma 21.9. klo 13. Tied. 050 573 6329 / Irene.

MUUALLA Toivoa naisille Hanna-rukouspiiri ma 21.9. klo 18–19.30 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333.

Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Keskusteluapua on saatavilla puhelimitse ark. ma–pe klo 9–13 puh.

09 830 6202 Diakoniapäivystys Diakoniatyöltä neuvontaa ja ohjausta taloudellisesti haastaviin tilanteisiin p.050 439 9651 ma, ke, pe klo 9–11. diakonia.tikkurila@evl.fi Piirien, eläkeläiskerhojen, ryhmien, kuorojen ja gospellattareiden kokoontumistiedot ryhmien vetäjiltä ja lähempänä tapahtumien ajankohtia osoitteesta www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224.

Auki ti–pe klo 12–16, la–su tilauksen mukaan. Kirkon alasalissa saa olla kerralla enintään 90, parvilla 20 henkilöä.

Messu su 13.9. klo 12. Janne Silvast, Sari Rajala, Terje Kukk.

Laurin ilta: Miia Moisio – Toivon ilta masennuksesta ke 16.9. klo 18.

Uusi keskustelusarja elämän säröistä. Vieraana TM, terapeutti Miia Moisio. Vapaa pääsy. Suoratoistolähetys seurakunnan Facebook-sivulla.

Lauluyhtye Silentii: Keskiajan sointi -luentokonsertti to 17.9. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Messu su 20.9. klo 12. Jaakko Hyttinen, Maria Koukkari, Iina Katila.

Eläkeläiskerhojen tapaaminen ma 21.9. Klo 13. Tilaisuuteen bussikuljetus: lähtö Vernissakatu 4 klo 12.30, Malminiityn vanhan Siwa klo 12.45.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti

22.9. klo 17.30. Terje Kukk.

Kari Ikonen, piano: levynjulkistuskonsertti to 24.9. klo 19. Suomen arvostetuimpiin jazzmuusikoihin lukeutuvan Ikosen Impressions, Improvisations & Compositions -soolopianolevyn musiikki koostuu Ikosen sävellyksistä ja improvisaatioista. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

PYHÄN LAURIN PAPPILAN PUISTO Kirkkotie 45 Musiikkiesitys Vahva ja hellä ke 23.9. klo 10.30. Puistokonsertti vauvaperheille ja senioreille. Esiintyjinä Riikka Siirala, tanssi ja laulu, Mari Kätkä, harmonikka ja laulu.

Vapaa pääsy. Sateen sattuessa esitys siirtyy Pyhän Laurin kirkkoon.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223.

Pienten Paikka auki perjantaisin klo 9–15. ja tiistaisin klo 9–11.

Keskiviikkoisin klo 16–19. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä. Ajankohtaiset tiedot tapahtumakalenterissa osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi Tikkurilan eläkeläiskerho. Korona-tilanteen vuoksi eläkeläiskerhot korvataan tilaisuuksilla Pyhän Laurin kirkossa. Ensimmäinen tapaaminen ma 21.9. Klo 13. Ks. Pyhän Laurin kirkko.

Nuorten aikuisten raamis to 10.9. klo 17.30 pidetään joko Vernissakadulla tai verkossa. Lisätiedot: terhi. viljanen@evl.fi Laulupiiri pe 11.9. ja 18.9. klo 15.30.

Terje Kukk.

Naisten rukouspiiri pe 11.9. ja 18.9. klo 18.

Yhteiskristillinen rukous- ja ylistyspiiri la 12.9. ja la 19.9. klo 15.

Messu su 13.9. klo 10. Johanna Jakonen, Veikko Karhumaa, Iina Katila. Kirkkokahvit. Noudatamme turvavälejä. Saliin mahtuu 25 osallistujaa ja aulaan toiset 25.

Tikkurilan perhekerho ma 14.9. ja 21.9. klo 9.30–11.30. Pienten paikka. Alussa perhemuskari. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

Raamatunlukupiiri: Kaikki Raamatun henkilöt 14.9. ja 21.9. klo 18.

Oppaana Jaakko Hyttinen.

Naisten raamattupiiri ma 14.9. ja 21.9. klo 18.

Sukkelat sukankutojat ti 15.9. klo 10–12. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Voit myös neuloa kotona, ja tuoda neulomuksesi tapaamiseen. Seurakunta tarjoaa langat.

Lähetyksen päiväpiiri ti 15.9. klo 13. Sanaa, keskustelua ja rukousta.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 16.9. ja 23.9. klo 13.

Suomen Lähetysseuran Global Action to 17.9. klo 18. Sykkiikö

sydänmesi luonnolle, lähimmäisenrakkaudelle ja ympäristötietoisuudelle? Ovatko kaupunkiviljely ja muu yhteisöllinen toiminta sinun juttusi? Tule mukaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja ideoimaan ryhmää.

Messu su 20.9. klo 10. Marja Eloranta, Päivi Helén, Samppa Laakso.

Lastenkirkko messun yhteydessä, ks. alla. Kirkkokahvit. Noudatamme turvavälejä. Saliin mahtuu 25 osallistujaa ja aulaan toiset 25.

Lastenkirkko su 20.9 klo 10. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun ja lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun.

Sansan medialähetyspiiri ma 21.9. klo 18. Raamattu-, rukous- ja keskustelupiiri kaikille, joita kiinnostaa maailmanlaajuinen medialähetystyö.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Naisten lenkkisauna to 10.9 klo 18.

Kerho isille ja lapsille ti 15.9. ja 22.9. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa, leikkiä, askartelua, musisointia. Iltapala 3 e/perhe. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

Rukouspiiri ke 16.9. ja 23.9. klo 18.

Vauvanpäivän vauvakirkko pe 25.9. klo 10–10.45. Johanna Jakonen, Terje Kukk.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Raamattua ja lähetysasiaa to 10.9. klo 18. Raamattua, rukousta, yhdessäoloa ja asiaa Kansanlähetyksen ulkomaantyöstä. Kahvia ja teetä. Lapset tervetulleita mukaan.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 15.9. ja 22.9. klo 9.30–11.30. Muskari perhekerhon lopussa. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 14.9. ja 21.9. klo 9.30–11.30. Lopussa perhemuskari.

Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 15.9.ja 22.9. klo 9.30–11.30. Perhemuskari kerhon alussa. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

MUUALLA Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebook: Tiksin lapset ja perheet Tikkurilan seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen saat sähköpostitse http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Malminniityn eläkeläiskerho.

Korona-tilanteen vuoksi eläkeläiskerhot korvataan tilaisuuksilla Pyhän Laurin kirkossa. Ensimmäinen tapaaminen ma 21.9. Klo 13.

Ks. Pyhän Laurin kirkko.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi, Rajatorpantie 8.

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Minä Birgitta – Kohtauksia erään naisen pyhästä elämästä -tanssiteos la 12.9. klo 17.30–18.15. Kysyvä, raadollinen ja hellä kuva naisesta, joka ei asettunut yhteen muottiin.

Tanssi Tuuli-Maaria LouhensaloLindström. St. Dance -café avoinna klo 16–17.20. Osa VanDance Tynkätanssit -tapahtumaa.

Pyhän tanssin työpaja la 12.9. klo 18.30–19.30. Voi osallistua sekä ennen työpajaa alkavaa Minä Birgitta -esitykseen että työpajaan tai vain toiseen. Osa VanDance Tynkätanssit -tapahtumaa.

Messu su 13.9. klo 10. Vapaaehtoisten kirkkopyhä. Papit Hannu Pöntinen, Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma.

Raamattupiiri ma 14.9. klo 13. Järj.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.9.

Vantaan kristilliset eläkeläiset.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 14.9. klo 17.30.

Me Kynät -kirjoittajaryhmä ti 15.9. klo 17.

Kirjoituspiiri Kirjavat ke 16.9. klo 10.

Kylväjän lähetysilta ke 16.9. klo 17.30. Yhdessä eteenpäin.

Yhteinen seniorikerho to 17.9. klo 13.30–15. Korona-ajan kuulumiset, turvallisesti tulevaan!

Kaikille uusille ja vanhoille kerholaisille. Noudatamme korona-ajan turvallisuusohjeita. Kahvitarjoilu.

Messu su 20.9. klo 10. Papit Margit Helin, Kristiina Hyppölä, kanttori Katariina Kopsa.

Ystävämessu – Friendship Mass su 20.9. klo 16. Suomen- ja englanninkielinen.

Toivoa naisille ma 21.9 klo 13.

Kristillisen meditaation ilta ma 21.9. klo 18. Johdattelu aiheeseen, virikepuhe, meditaatio ja yhteinen jakaminen kristillisen meditaatioperinteen hengessä.

Israel-piiri ti 22.9. klo 18.

Miesten raamattupiiri ti 22.9. klo 18.30.

Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13 alk. 23.9.

IHAN FAIJANA ässä

telem t e m h i ä t t Isyy

Ihan faijana on kaikille isille tarkoitettu oma rento porukka, jossa voi yhdessä miettiä isänä ja vanhempana olemista.

Jokaisella tapaamiskerralla on tarjolla pientä suolaista purtavaa. Lastenhoito on järjestetty.

1. To 10.9. klo 17-18:30 Isäksi tulo – Mitä ihmettä?

3. To 8.10. klo 17-18:30 Oma aika – Onko sitä?

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Vauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Burgerilauantai la 12.9. klo 11–14.

Kirkon pihalla. Burgeri 5 e.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.

Kivistöilta ma 14.9. klo 18–20.

Yhdessä tekemistä ja -oloa, syömistä ja iltarukous.

Rukouspiiri ti 15.9. klo 17.30.

Raamattupiiri ti 15.9. klo 18.30.

Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e.

Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-v., klo 18–19 yli 9-v. Ilm. paikan päällä.

Maksuton.

Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Messu 13.9. klo 12. Papit Iiro Salminen, Antti Isopahkala, kanttori Katariina Kopsa.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15 alk. 15.9.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.

Miestenpiiri ma 14.9. klo 18.30.

Martinlaakson lähetyspiiri ti 15.9. klo 19. Vainottujen kristittyjen asialla, vierailija OpenDoors -järjestöstä.

Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Oma Raamattu mukaan.

Lapsilla mahdollisuus leikkiin.

Perhemuskari torstaisin klo

4. To 22.10. klo 17-18:30 Vanhemmuus ja työ – Miten hoitaa koko paletti?

Paikkana asukastila Rubiini Kivistössä (Rubiinikehä 2b).

Lisätietoja antaa lapsi- ja perhetyön pappi Antti Isopahkala, 050-3473096, antti.isopahkala@evl.fi

TERVETULOA

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

VANTAANLAAKSON KERHOTILA Naapurinkuja 2 Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11.

Raamattupiiri ti 15.9. klo 17.30.

Yksinhuoltajien olohuone ke 16.9. klo 17.30–19.30.

MUUALLA Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa

Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

ilmaiseksi.

Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Ihan faijana to 10.9. klo 17–18.30.

Isäksi tulo – Mitä ihmettä? Asukastila Rubiini Kivistössä, Rubiinikehä 2b. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Lisätietoja vantaankoskenseurakunta.fi tai Antti Isopahkala, 050 347 3096, antti.isopahkala@ evl.fi.

Isä–lapsi-retki Nuuksioon la 12.9.

Patikointireitti n. 2 km, näköalatasanne, eväät kodalla. Tarkoitettu kaiken ikäisille, maksuton. Seurakunta tarjoaa kahvit, makkarat, pillimehut ja poppareita. Esteettömyys huomioitu reittivalinnassa.

Mukaan päiväreppu, hyvät kengät ja sään mukainen varustus.

Kyrkovägen 45 Högmässa sö 13.9 kl. 10 – Välsignelse av frivilliga. Kyrkkaffe med dopp i Kaffestugan Laurentius.

Bröllopsnatt fr 18.9 kl. 18. M. Fagerudd. Mera info på hemsidan.

Högmässa sö 20.9 kl. 10.

Våra högmässor från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas också via vår Facebooksida www. facebook.com/VandaSvenskaForsamling

VIRTA-KYRKAN

5. To 5.11. klo 17-18:30 Lapsen kasvu ja kehitys – Miten tästä eteenpäin?

15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13 alk. 21.9.

Raamattupiiri ti 22.9. klo 13.

Vanda svenska församling

HELSINGE KYRKA S:T LARS

Tapaamisten ajat ja teemat

2. To 24.9. klo 17-18:30 Vanhemmuus ja parisuhde – Mikä muuttuu vai muuttuuko?

kanavalla.

Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi.

Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet.

Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Kokoontuminen klo 10 Haltian luontokeskuksen parkkipaikka (Nuuksiontie 84, Espoo). Tied. ja ilm. vantaankoskenseurakunta.fi.

VERKOSSA Online Alfa -kurssi maanantaisin 14.9.–16.11. klo 18.30–20.30 ja la 24.10. Tutkitaan elämän tarkoitusta ja tutustutaan kristinuskon perusasioihin. Sinulle, joka haluat tutustua tai virkistää tietojasi kristinuskosta tai olet löytänyt uskon tai et ole tottunut käymään kirkossa.

Kurssi pidetään verkon kokouspalveluita hyödyntäen. Osallistuja tarvitsee vain Internet-yhteyden.

Opastetaan online-työkalujen käyttöön. Illassa yhteinen johdanto, opetusvideo ja ryhmäkeskustelu. Tied. ja ilm. markku.t.laakso@ gmail.com, p. 040 862 1721.

Jumalanpalveluksia voi seurata suorana tai tallenteena verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-

Råtorpsv. 8 S:t Martins kretsen ti 15.9 kl. 13, Aalto.

Mässa i Taizéanda i Pikku-Kuohu sö 20.9 kl. 12.

The English Message Club, Myrbacka Virta Church / room Aalto, Th 17.9, 2–4 pm.

For more information and enrollment (by 11.9), please contact deacon heidi.salminen@evl.fi Seniorernas Må bra dag ti 6.10 kl.

10-14. Mera info Annakatri Aho 050 4645068. Deltagaravgift 5 e kontant till förmån för Kyrkans Utlandshjälp. Anmälning senast 29.9 före kl. 12 till pastorskansliet, 09 8306 262.

ÖVRIGT Helsinki Pride 7-13.9: Vanda svenska församling medverkar.

Kontaktperson Anu Paavola.

Dagklubben och pysselklubben i Myrbacka, Strömfårav. 13 har startat. Det finns fortfarande platser kvar. Mera info Hanna-Mari Höglund, 050 3414964.

Pastorskansliet öppet må–fr kl.

9–12 fr.o.m. september. Diakonimottagning to kl. 10–11.30. Andra tider enligt överenskommelse.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Suljettuna viikot 29 ja 30, eli 13.24.7.2020.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2020

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.9.

Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Adanna Emilia Mirjam Hirvelä, Hilda Iiris Häkkinen, Jimi Johannes Kettunen, Mio Armas Köyrylä, Joona Kalevi Johannes Laurila, Nova Aurelius Nurmimaa.

Avioliittoon kuulutettu Joona-Hermanni Salomäki ja Jenni Karoliina Vänttinen.

Hautaan siunattu Aune Partanen 100 v, Henny Siviä Varilo 100 v, Mirja Anita Karisto 91 v, Osmo Tapani Herranen 83 v, Hannu Jalo Antero Lehtola 82 v, Iris Karin Santala 67 v, Seija Marja Kangasluoma 65 v, Alida Viljakainen 63 v, Tuomo Petteri Heino 42 v, Oiva Emil Hyytiäinen 2,5 kk.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Elsa Inkeri Jauhiainen, Minea Melody Mattheiszen, Ella Kristiina Ruotsalainen.

Hautaan siunattu Jorma Oskari Juhola 83 v, Liisa Anneli Sareva 81 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Noel Sauli Johannes Hakola, Patrik Rafael Kujala, Matias Eero Antero Uro, Aksel Elias Silvennoinen, Niilo Olavi Sivén, Alvar Aukusti Korkala, Mija Iris Vilhelmiina Toivonen, Saaga Linnea Vuori.

Avioliittoon kuulutettu Jussi Veikko Juhani Koski ja Kirsi-Marja Isotalo.

Hautaan siunattu Oiva Erik Birger Lehikoinen 88 v, Veikko Henrik Jääskeläinen 84 v, Sakari Johannes Kojola 82 v, Lilja Seppälä 82 v, Eero Heikki Juhani Väisänen 75 v, Markku Tapani Oksanen 73 v, Mikko Tapani Kavonius 33 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Oona Elsa Vellamo Rahkonen, Aini Linnea Lindborg, Jani Tapio Rajala, Lucas Topias Nieminen Joose Leo Oliver Luotomaa, Milena Sofia Mahov, Mikael André Silfverberg.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2020

VIITTOMAKIELISILLE Kuurojendiakoni Seija Einola yhteydenotot ensisijaisesti tekstiviestillä / Whatsapp-vidot 050 338 6212 tai Skypellä. Vastanotot ti klo 9–11 Koskikeskus, Vernissakatu 4 ja parillisen viikon to klo 14–16 Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Syksyn ryhmätoiminnan alkamisesta voit kysyä Seijalta.

NÄKÖVAMMAISILLE

Hautaan siunattu Toini Aulikki Karttunen 88 v, Taimi Inkeri Papst 88 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Helmi Isbella Vesterinen, Anton Alexander Avonius, Amanda Iina Sofia Niemi, Sylvia Elea Aurora Burman, Elsa Minea Pohjanvirta, Aaron Andreas Lehtonen, Lionel Teemu Deng Bakker, Juuse Uuno Viljami Sundqvist, Vanessa Elvi Josefiina Savin, Ellen Olivia Viljama, Lilja Inna Lyydia Hautala, Ella Kaarina Kaspersson, Mila Adelina Jäntti, Théo Tuomas Yves Henri Beauchet-Filleau, Vivian Julia Nygård, Nooa Joakim Manninen, Janna Aino Anneli Kotiranta, Emma Ida Olivia Valkola-Katilainen, Aino Aleksandra Keränen.

Avioliittoon kuulutettu Lauri Olavi Hartikka ja Sari Johanna Rajala, Sami Sebastian Lennart Nieppo ja Riina Elisa Laitinen, Juha Tapani Pietarinen ja Kaisa Maaria Hukkanen, Lauri Johannes Käkelä ja Tiia Roosa Inkeri Kirjonen.

Hautaan siunattu Einar Arnevald Juslin 96 v, Eine Kyllikki Nurminen 91 v, Tauno Henrik Lindholm 90 v, Irja Anneli Kangas 84 v, Kaija Johanna Komsi 82 v, Erkki Kalevi Välimäki 73 v, Erkki Tapani Nikkanen 69 v, Paavo Tapio Eronen 63 v, Riitta Kaarina Turtiainen 60 v, Alice Helena Varjola 37 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Mila Ida Aleksandra Utriainen, Aava Adessa Keinänen, Lucas Vilho Alberto Viio, Elea Aune

Eveliina Hovi, Saaga Matilda Gottleben, Frida Charlotta Friman, Otto Pekka Johannes Varmo, Anton Antti Hyvärinen, Saana Erika Hirvasvuopio, Aksel Pierre Marone, Sisu Mikko Antero Flink, Emma Hulda Julia Iivonen, Sasu Eetu Aapeli Lehtonen, Pyry Veini Valtteri Anoschkin, Viljo Hermanni Salminen, Aaro Tapio Kannisto.

Avioliittoon kuulutettu Julius Johannes Linkinen ja Mira Päivikki Mäkelä, Karri Tapio Mikael Kannala ja Petra Maria Laaksonen.

Hautaan siunattu Veikko Aatos Pöri 93 v, Anja Annikki Sahlman 90 v, Marjatta Anneli Palomäki 83 v, Tarmo Kalevi Juntunen 81 v, Jukka Sakari Kanto 78 v, Joel Ilmari Maunonen 0 v, Tyyne Vuorinen 96 v, Lauri Väinö Juhani Ravanti 89 v, Hanna Mirjami Niemi 84 v, Reino Johannes Kuismin 83 v, Eeva Leena Maria Virolainen 83 v, Sirkka Liisa Toivonen 68 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Tor Arvid Martin Rönnberg, Anna Alexandra Andersson-Kütt.

Döda Hannu Kari Axel Rosengård 61 år, Mary Elvina Kekola 94 år, Kim Olof Lindfors 59 år, Birgitta Maria Andersson 70 år, Berit Viktoria Linna 72 år.

Terhi Suonsivu, puhelinajat ti ja to klo 9–11 09 830 6278, 050 381 8758 / soittopyyntö / tekstiviesti. Näkövammaisten toiminnan alkamisesta voit kysyä Terhiltä.

KEHITYSVAMMAISILLE Kuvia toivosta -hartaus ma 14.9 klo 12.30–13.30 Hämeenkylän kirkko (Auratie 3, Vantaa). Aiheena kuvia toivosta. Mukana kuvataiteilija-pastori Katja-Maaria Vilén ja diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen. Hartaus videoidaan.

Hartauteen voit osallistua myös lähettämällä kuvia toivosta. Ilm. ja kuvien lähetykset kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi Erilaisten ystävien etäkahvit.

Tiistai-iltaisin netissä 8.9.–29.9.

Osallistumiseen tarvitset nettiyhteyden. Klikkaa itsesi mukaan osoitteessa https://meet.jit.si/ Erilaistenystavienetakahvit Mukana diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen, diakoni Minna Kovalainen ja pastori Kati Koskinen.

Keskusteluapua ja tiedustelut: Kristiina Tuohimaa-Salminen, kehitysvammaistyön diakoni p. 050 433 4232. Mahdollisuus myös Whatsapp- ja videopuheluihin. kristiina.tuohimaa-salminen@evl. fi.Sami Suhonen, diakoniapastori p.

044 422 0427 sami.p.suhonen@evl. fi. Voit jättää viestin tai soittopyynnön, jos emme heti vastaa.

HILJAISUUDEN TAPAHTUMAT JA RETRIITIT Sytytä silmiini valo - hiljaisuuden retriitti Snoanissa 23.–25.10.2020 Retriitti Suomen vanhimmassa retriittikeskuksessa lähellä Hankoa, Lappohjassa. Oh. Liisa Pietilä ja Tiina Palmu.

Pyhän yllättäminä hiljaisuudessa ja levossa – hiljaisuuden retriitti Vantaan kaupungin henkilöstölle 30.10.–1.11.Sääksäjärven rannalla, Hyvinkäällä. Pastori, fysioterapeutti Hanna Vuollo ja pastori Sami Suhonen.

Kaipauksemme etsii kasvojasi – hiljaisuuden retriitti kaamoksen keskellä Sääksin leirikeskuksessa 13.–15.11.Kehollinen retriitti, jossa

mukana FT Helena Hallenberg ja pastori Tarja Korpela. Hinta 160 e. sis. täysihoidon ja kuljetuksen.

Nuorten aikuisten ja opiskelijoiden retriitti Lopella 30.10.–1.11.

Kesijärven leirikeskus kutsuu nuoria aikuisia ja opiskelijoita vetäytymään kirjapinojen takaa myönteiseen mykkäkouluun. Ohj. oppilaitospappi Jukka-Mikko Karjalalinen ja pastori Riikka Wikström. Retriitin hinta 40 e. Lue lisää ja ilm. www.vantaanseurakunnat. fi/tutki-uskoa/retriitit Lisätietoja laura.ohtonen@evl.fi, puh. 050 321 3282 ja tarja.korpela@ evl.fi.

International Events in other language than Finnish or Swedish.

Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM temporary building at church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free.

English Message Club Thu 17.9. klo 14 Myyrmäki Virta-church, Rajatorpantie 8. We will be using ”the Message” bible version and studying the gospel of St. Luke.

Today´s guest is Hans Växby. Some refreshments will be served. NB! You need to get your own copy of ”the Message” by Eugene H. Peterson, either the new testament or the entire translation of the Bible.

For more information and enrollment please contact deacon Heidi Salminen, tel. 050 330 1828, heidi. salminen@evl.fi.

Ystävämessu – Friendship Mass Sun 20th September 4 PM Myyrmäki Virta-church, Rajatorpantie 8.

Warm and welcoming church service. You can participate or assist in the Mass. Prayer has a central role. Hymns and songs are from all over the world in different languages. In Finnish and English.

English Through Bible ma 14.9. ja 21.9. klo 18.30 kokoustilassa. Korso church, Merikotkantie 4 Русскоязычная библейская группа в Вантаа cреда 23.9.18–20. В церкви Länsimäki (Kerokuja 9), каждую вторую среду, 18–20, с 9 сентября начинает свою работу новая группа по изучению Библии и духовных вопросов на русском языке. Приглашаем всех интересующихся! Дополнительная информация: пастор Анна Левинг 050 380 1175.

Suomen Lähetysseuran koulutushankkeen piirissä on 12 000 yläkoululaista 24 koulussa. Tyttöjen koulunkäynnin tukeminen on keskeistä lapsiavioliittojen kitkemisessä.

Pandemia lisää lapsiavioliittoja Tansaniassa kamppaillaan Suomen Lähetysseuran tuella lapsiavioliittoja ja ympärileikkauksia vastaan.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT KATRI NIIRANENKILASI JA KATRI KUUSIKALLIO

V

aikka lapsiavioliitot ovat vähentyneet maailmassa, 12 miljoonaa tyttöä naitetaan alaikäisenä joka vuosi.

Koronapandemia haittaa lapsiavioliittojen ja tyttöjen silpomisten vastaista työtä, sillä keskeisessä roolissa tässä ovat koulut.

YK:n väestörahaston UNFPA:n mukaan koronapandemian pelätään lisäävän lapsiavioliittojen määrää aiempaan verrattuna jopa 13 miljoonalla seuraavan vuosikymmenen aikana. Tämän lisäksi arviolta kaksi miljoonaa lasta aiempaa enemmän joutuisi ympärileikatuksi, joko vauvoina tai teiniiän lähestyessä.

Koronapandemian aikana lapsiavioliittojen uhka kasvaa, koska koulut ovat kiinni ja perheiden toimeentulo kärsii.

– Kun tyttö nähdään perheessä varallisuutena, hänen arvonsa kasvaa vaikeina aikoina. Näin on käynyt paitsi nyt koronapandemian myös ilmastonmuutoksen takia. Kun lehmät kuolevat eikä

satoa tai muuta tuloja tule, morsiamesta saatavien myötäjäisten merkitys kasvaa, Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyökoordinaattori Anna Holmström kertoo.

Holmström on tehnyt vuosia työtä tyttöjen silpomisen ja lapsiavioliittojen vähentämiseksi Tansaniassa. Hänen mukaansa näiden kitkemisessä on saatu jo paljon hyvää aikaan, ja muutoksessa ovat keskeisessä roolissa tansanialaiset itse. Lähetysseura toimii heidän tukenaan.

OLENNAISIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA ovat poliisi, järjestöt, kyläyhteisöjen johtajat ja paikalliset uskonnolliset johtajat sekä koulut ja opettajat.

– Silpomisen ja lapsiavioliittojen vastainen työ on heikointa ja hitainta asenteiden muuttamisessa. Maaseudulla se viranomainen, joka yleensä ilmiantaa silpomis- ja lapsiavioliittoaikeet, on opettaja. Kun koulut olivat koronapandemian vuoksi kiinni ja lapset kotona, ei tätä pelkoa ole. Serengetin läänissä silvottiin huhtikuussa heti koulujen sulkeuduttua 167 tyttöä, kun normaalisti uhka on suurin joulukuussa koulujen loma-aikaan, Anna Holmström kertoo.

Tansaniassa noin kolmannes tytöistä avioituu alle 18-vuotiaana. Suurin riski tähän on maaseudun köyhillä ja heikosti koulutetuilla tytöillä.

– Virallinen alaikäraja naimisiin menolla on tytöillä 15 ja pojilla 18 vuotta. Nykyisen lain mukaan molemmat voivat oikeuden päätöksellä avioitua

kuitenkin jo 14-vuotiaina tai jopa aiemmin. Tansanialaisen Tyttöjen aloite -järjestön johtaja Rebeca Gyumi haastoi valtion oikeuteen tästä laista – ja suureksi ilokseni voitti. Nyt lakia on muutettava.

Toivon, että ikärajaksi asetettaisiin 18 vuotta kaikissa olosuhteissa, Holmström sanoo.

Tyttöjä naitetaan nuorena paitsi taloudellisista syistä myös sen vuoksi, että heidän pelätään tulevan raskaaksi ja aiheuttavan perheelleen häpeää.

– Kun täällä ei ole terveyskasvatusta kouluissa, tytöt eivät useinkaan tiedä, miksi he tulevat raskaaksi, Holmström selittää.

TYTTÖJEN SUKUELINTEN silpominen kiellettiin Tansanian laissa vuonna 1998. Vaikka silpominen on vähentynyt, noin 7–8 prosenttia alaikäisistä tytöistä joutuu yhä sen uhriksi. Lainmuutos on myös johtanut siihen, että osa tytöistä ympärileikataan jo yksivuotiaana eikä vasta teini-iässä aikuistumisriitin yhteydessä. Sitkeä työ tavan kitkemiseksi jatkuu.

Lähetysseura kumppaneineen tukee tyttöjen koulutusta ja vahvistaa nuorten omien oikeuksien tuntemista. Lisäksi se kouluttaa yhteisöjä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Järjestö parantaa terveydenhoitoa ja vahvistaa naisten toimeentuloa. Tärkeässä roolissa on myös psykososiaalinen tuki yhteisöille ja yksittäisille perheille.

Lisätietoa aiheesta lastenpankki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2020

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.9.

Kirkoissa soi Lauluyhtye Silentii: Keskiajan sointi -luentokonsertti klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vox Silentii (Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori) laulavat ja kertovat keskiajan kirkollisista lauluista, joista osa kuulostaa tutuilta tänäkin päivänä.

Heidän kanssaan on myös mahdollista päästä kokemaan yhdessä laulaen, miltä keskiaikaisen laulun sointi tuntuu siinä ympäristössä, missä lauluja on aikanaan laulettu.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

KESKIVIIKKONA 23.9.

ESA KÄRKI

TORSTAINA 17.9.

harmonikka ja laulu. Vapaa pääsy.

Sateen sattuessa esitys siirtyy Pyhän Laurin kirkkoon.

TORSTAINA 24.9.

Kari Ikonen, piano: levynjulkistuskonsertti klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Suomen arvostetuimpiin jazzmuusikoihin lukeutuvan Ikosen Impressions, Improvisations & Compositions -soolopianolevyn musiikki koostuu Ikosen sävellyksistä ja improvisaatioista, jossa on vaikutteita arabimusiikista ja japanilaisesta koto-musiikista. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Musiikkiesitys Vahva ja hellä.

Puistokonsertti vauvaperheille ja senioreille klo 10.30 Vantaan Pyhän Laurin kirkon Pappilan puistossa, Kirkkotie 45. Esiintyjinä Riikka Siirala, tanssi ja laulu, Mari Kätkä,

Kari Ikosen levynjulkistuskonsertti on torstaina 24.9. kello 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa.

Musiikkia Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa Lauantaina 12.9.

Bach, Charpentier klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Laulusolisteina Kajsa Dahlbäck, Tuuli Lindeberg, Monica Groop, Hugo Hymas ja Aarne Pelkonen, Helsingin Barokkiorkesteri. Liput 40–48 e Ticketmasterista.

ka Hannulan tekstejä projisoituna piirtoheittimillä. Pekka Toivonen, piano, Miia Reko, trumpetti ja flyygelitorvi, Johannes Sarjasto, alttosaksofoni ja nokkahuilu, Olli Piippo, lyömäsoittimet.

Pekka Toivonen Piano Week. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. SPR:n keräys.

Sunnuntaina 13.9.

Perjantaina 18.9.

Sadepisaroiden paino -konsertti klo 15 Espoossa Suvelan kappelissa. Runoja ja lauluja rakkaudesta ja surusta. Omaa tuotantoaan esittää Mirja Lassila.

Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta. Kahvit 2,50 e seurakunta-alueen musiikkitoiminnan hyväksi.

Maanantaina 14.9.

Alku klo 19 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Aarioita muun muassa Kilven runoihin perustuen. Pekka Toivonen, piano, Mari Hautaniemi ja Matias Haakana, laulu, Antti Mattila, urut, Suomalainen sekakuoro. Pekka Toivonen Piano Week. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. SPR:n keräys.

12

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 15/2020

Spiraali klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.

Liikkeellinen konsertti persiankielisen runouden klassikoihin kuuluvan Jalal ad-Din Muhammad Rumin runoista. Kieltentutkija-resitoija Mikko Viitamäki, muusikko Kari Ikonen ja tanssija Panu Varstala. Ensiesitys. Sacred Music Festival. Liput 10 e Lippupisteestä.

Spiraali-konsertissa koetaan muinaista persialaista runoutta, arabialaissävyistä pianomusiikkia ja levollista liikettä pe 18.9. klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.

Tiistaina 15.9.

Ensimmäisiä syysiltoja klo 19 Helsingissä Café Sonckissa Kallion kirkolla, Itäinen papinkatu 2. Sestra-kvartetti: Noora Ylönen, piano, Siiri Alanko, viulu, Saara Kurki, alttoviulu, Anna Westerlund, sello. Mahler, Fauré, Cras. Aino Acktén kon-

serttisarjaa. Liput 20 e.

Torstaina 17.9.

Schubertin Oktetto F-duuri D.803 klo 14 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2.

Helsingin kaupunginorkesterin muusikoita: Pekka Kauppinen ja Eva Ballaz, viulu, Lotta Poijärvi,

alttoviulu, Lauri Kankkunen, sello, Adrian Rigopulos, kontrabasso, Osmo Linkola, klarinetti, Mikko-Pekka Svala, fagotti, Ville Hiilivirta, käyrätorvi. Vapaa pääsy.

Vapaus klo 19 Helsingissä Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Free that jazz! Improvisoitu konsertti.

Olli Piipon maalauksia sekä Mi-

Sunnuntaina 20.9.

Missa Papae Marcelli – Palestrinaa ja kontrabassoimprovisointia klo 18 Kauniaisten kirkossa., Lauluyhtye Versio ja kontrabasisti Ahti Lassila. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Kirkon ulkomaanavulle (Beirut). Max kuulijamäärä tässä kirkkokonsertissa 75 hlöä.