Kirkko ja kaupunki 2020 09 Espoo by Kirkko ja kaupunki

30.4.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Uusi testamentti sovittautuu kännykän ruutuun s. 10 Ihminen on aina pohtinut, miksi kärsimystä on s. 18

Simaa samppanjan sijaan Kotoinen juhlajuoma sopii kevään kekkereihin myös trendikkäästi raittiille s. 4 ja s. 8

Pääkirjoitus

Eilen

Suomi toimii ja kirkko auttaa

Menestys on sitä, että saa haluamansa. Onni on sitä, että haluaa saamansa.

PARI VIIKKOA SITTEN katsoin hieman hämmentyneenä tiedotustilaisuutta, jossa pääministeri Sanna Marin, presidentti Sauli Niinistö ja kolmen järjestön edustajat käynnistivät suorassa televisiolähetyksessä Suomi toimii -kampanjan. Hämmennykseen oli kolme syytä. Ensimmäinen oli hämmennyksensekainen ilo siitä, että tällainen yhteishenkeä, auttamishalua ja henkistä jaksamista koronapandemian keskellä tukeva kampanja oli saatu aikaan. Toinen hämmennyksen aihe oli se, että kysymysvuoron saaneita toimittajia tilaisuuden aihe ei juuri kiinnostanut. KOLMANNEKSI IHMETYTTI se, miksei kirkko ollut mukana, jos kerran haluttiin tukea henkistä kriisinkestävyyttä, vahvistaa luottamusta ja lujittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja uskoa tulevaisuuteen. Nyt kirkko on jo mukana tässä kampanjassa, vaikkakin jälkijunassa. Todellisuudessa kirkko on ollut koko pandemian ajan auttamisen etujoukoissa. Pääkaupunkiseudun seurakunnista tulee niin paljon tietoa konkreettisesta avusta ja henkisestä tuesta, että hyvä kun ehdimme uutisoida edes tärkeimmät asiat. ”HELSINKI-APU ON ennennäkemättömän laaja apuohjelma. Siihen kuuluvat soitot kotiin, neuvontanumero, asiointiapu kauppaan ja

apteekkiin, henkistä ja hengellistä tukea sekä tuki yrityksiltä. Helsingissä on tuskin koskaan saatu alkuun mitään näin suurta näin nopeasti”, sanoi pormestari Jan Vapaavuori Helsinki-avun aloittaessa toimintansa. Kaupungin keskeinen kumppani kampanjassa ovat Helsingin seurakunnat. VANTAALLA SEURAKUNNAT ja kaupunki ovat myös käynnistäneet laajan auttamisohjelman, johon sisältyy hätäruokakasseja, asiointiapua, ikäihmisten tavoittamista puhelimitse ja tekstiviestein sekä monenlaista henkistä tukea. Espoossa kaupunki, seurakunnat ja järjestöt ovat samoin yhdessä asialla. Tämän lisäksi tarjolla on normaali diakonian ja perheneuvonnan tuki, tosin nyt enimmäkseen puhelimitse, eikä seurakuntien lapsi- ja nuorisotyökään ole lakannut toimimasta. ELI KYLLÄ VAIN, kirkko auttaa. Aivan erityisen hienoa on, että suomalaiset, joukossa lähes neljä miljoonaa kirkon jäsentä, auttavat toinen toistaan. Tämä kertoo siitä, että Suomi todellakin toimii.

ROOMALAINEN HISTORIOITSIJA TITUS LIVIUS (64 EKR.–17 JKR.)

Tänään Kaupoissa on yhä ruokkaa ja apteekeissa lääkkeitä. Hanasta tulee joka päivä puhdasta vettä, vessapaperi ei ole loppumassa. SUVI-ANNE SIIMES KANAVASSA 3/2020

Iankaikkisesti

PAULI JUUSELA

”

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin uutispäällikkö pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Meidän Herramme armo on ollut yltäkylläinen, samoin se usko ja rakkaus, jonka Kristus Jeesus saa aikaan. 1. KIRJE TIMOTEUKSELLE

KIRKKO ON OLLUT KOKO

AJAN AUTTAMISEN ETUJOUKOISSA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Jumala, pidäthän erityistä huolta mummoista ja papoista, ikäihmisistä. He tarvitsevat sinua nyt eniten. Katsothan heitä niin, etteivät he ole missään yksin. He eivät ole riskejä vaan rakkaita.

Kirkko ja kaupunki

30.4.2020 Seuraava lehti ilmestyy 14.05. KANNEN KUVA: LAURA RIIHELÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Viisi vastausta

”Täytyyhän arjessakin olla jotain pyhää” 36-vuotias kauppatieteiden maisteri sekä 1-, 4- ja 7-vuotiaiden lasten äiti Hanna Härmä kirjoitti Äitikirjan, joka on voimakirja ruuhkavuosiin. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Mitä pidät äidin tärkeimpänä tehtävänä? – Äidin tehtävä on auttaa lasta kasvamaan sellaiseksi kuin hän aidosti on – eikä yrittää ohjata häntä johonkin sellaiseen, mitä äiti haluaisi lapsen olevan. – Tärkeintä on, että lapsi kokee olevansa rakastettu. Siinä on valtavan iso vastuu, ja maailman hienoin asia on se, että joku ihminen lupaa rakastaa kaikesta huolimatta, vaikka mitä tapahtuisi.

Miksi äidit rasittuvat pienten lasten kanssa ja puhutaan ruuhkavuosista? – Nyky-yhteiskunta ei tarjoa yhtä oikeaa tapaa olla äiti. Jokainen joutuu etsimään oman tapansa ja identiteettinsä äitinä. Tähän päivään kuuluvat yksilöllisyys ja täydellisyyden tavoittelu sekä työssä että vapaa-ajalla. Ne inspiroivat, mutta samalla myös uuvuttavat ja eristävät meitä toisistamme. – Meillä on enemmän vaihtoehtoja rakentaa arkeamme ja elämäämme kuin yhdelläkään sukupolvella ennen meitä. Se tarjoaa mahdollisuuksia, mutta lisää epävarmuutta. Liiallisen valinnan kirjon sekoittamana saattaa helposti unohtaa, mikä on tärkeintä.

Mistä ruuhkavuosiäiti saa voimia pitääkseen päänsä selkeänä? – Jokainen äiti voimaantuu eri tavalla. Haluan silti uskoa, että kun äiti saa toteuttaa itseään, riittämättömyyden tunne vähenee ja energian määrä lisääntyy. Todellista menestystä on saada toteuttaa sitä, mitä omassa elämässä pitää tärkeänä. Silloin äiti vahvistuu ja kykenee keskittymään olennaiseen sekä kokemaan onnistumisia. – Koronasta johtuvassa poikkeustilanteessa onkin hyvää aikaa miettiä, mitä omalta elämältään haluaa ja mitkä ovat itselle tärkeät arvot. Haluanko palata samanlaiseen arkeen, josta poikkeustilanteeseen tulin? Voinko tehdä joitakin muutoksia niin, että arkeni ja elämäntilanteeni näyttävät poikkeustilanteen jälkeen enemmän omalta?

Mikä äitiydessä ja ruuhka vuosissa on vain niin siistiä? – Ruuhkavuosissa ja äitiydessä saa toteuttaa ihmisyyden ydintä. Muita auttaessaan ja palvellessaan saa kokea merkityksellisyyttä ja onnea oli kyse sitten perhe-elämästä tai työelämästä. – Kun pitää itsestään huolta, jaksaa tehdä toisille hyvää. Hyvä palaa aina takaisin. Siinä syntyy hyvän tekemisen kehä. Uskon, että sillä tavoin ihminen voi olla aidosti tyytyväinen ja onnellinen. – Äitienpäivänä on hyvä tilaisuus kiittää itseään. Kiittää siitä, mitä on, ja kiittää siitä, että saa olla äiti. Äitienpäivänä äitien on myös hyvä kannustaa toisiaan. Jokainen äiti on suunnannäyttäjä lapsille, noille tulevaisuudentekijöille.

Mikä sinulle on pyhää? – Liitän pyhä-sanan vahvasti uskoon ja hiljaisuuteen. En heti osaa liittää sitä arkeen, mutta täytyyhän arjessakin jotain pyhää olla. Yhteyttä toisiin ihmisiin voi varmaan sanoa pyhäksi. Ihmisten välillä tärkeää on kohtaaminen, merkityksellisyys ja luottamus. Siihen oikeastaan kaikki rakentuu. ■ Äitienpäivää vietetään 10.5. Hanna Härmä: Äitikirja – voimakirja ruuhkavuosiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Valpurin voimajuoma Kauppiaanleski ja laivanvarustaja Valpuri Innamaa alkoi 1500-luvulla tuoda simaa Suomeen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

hkä on niitäkin, jotka ovat viime päivät seurailleet, kuinka rusinat simapulloissa pikkuhiljaa kohoavat kohti pintaa, ja jännittäneet, valmistuuko omatekoinen juhlajuoma ajoissa vappupöytään. Useammalle vappusima on kuitenkin tuontitavaraa lähikaupasta. Tuontitavaraa sima oli 1500-luvullakin, jolloin siihen Suomessa alun perin tutustuttiin. Silloin sitä tuotiin Riiasta ja Lyypekistä Turkuun. 1500-luvun simalla saisi aikaan melkoiset vappujuhlat, sillä se oli vahvuudeltaan jopa 17-prosenttista. – Tuossa simassa lienee ollut peruja hunajasta valmistetusta viikinkien voimajuomasta, joka innoitti heitä taisteluissa, arvioi simanvalmistukseen perehtynyt Seija Irmeli Kulmala. Kirjassaan Sima – juhlajuomaa luonnon antimista (Karisto 2018) Kulmala esittelee nelisenkymmentä erilaista simareseptiä. Hän on sitä mieltä, että simaa voi juoda muulloinkin kuin vappuna – ja että se kannattaa tehdä itse. – Uskon pienimuotoiseen omavaraisuuteen. Miksi ostaisi kaupallista tuotetta, jos voi itse valmistaa ihanan juoman, joka kuplii kauniisti ja on hyvän makuista? Mikä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

kruunaisi häät, valmistujaiset tai syntymäpäivät paremmin kuin vaikkapa pinkki horsmankukkasima? Siman valmistuksessa vain mielikuvitus on rajana. Kulmalan mukaan siinä voi hyödyntää lähes kaikkia luonnosta löytyviä myrkyttömiä kasveja. Sitruunaa ei välttämättä tarvita, vaan hapokkuuden voi saada aikaan ihan kotoisella raparperillakin. – Olen valmistanut ihastuttavaa simaa vadelmanlehdistä, kurpitsankukista, pihlajanmarjoista ja jopa kurkusta. Myös voikukan kukinnot voi hyödyntää simaan. Maku on taivaallinen ja väri kuin suoraan auringosta, Kulmala kertoo. 1700-LUVULLA sima oli paremman väen juhlajuomaa. Sitä valmistettiin muun muassa pappiloissa aineksista, joita köyhän kansan ei ollut mahdollista hankkia – hunajasta, sitruunasta, sokerista ja hiivasta – eikä se ollut niin alkoholipitoista kuin parisataa vuotta aiemmin.

Koko kansan kesäjuomaa simasta tuli viime vuosisadalla. Seija Irmeli Kulmala arvioi, että siman suosiota edistivät vuosina 1919–32 voimassa ollut kieltolaki sekä sen jälkeinen raittiusliike, joka kannusti juomaan simaa samppanjan sijaan. – Hieman myöhemmin simasta tuli työväenliikkeen juhlajuoma ja se yhdistettiin vappuun, joka on työväenliikkeen juhlapäivä. Kulmalalla on myös vaihtoehtoinen selitys sille, miksi simaa juodaan juuri vappuna: Valpuri Eerikintytär Innamaa. Hän oli turkulainen kauppiaanleski ja laivanvarustaja, joka 1500-luvulla toi simaa Suomeen. – Hän on siis eräänlainen siman äiti. Ja Valpurin nimipäivähän on vapunpäivänä eli 1. toukokuuta. VALPURI- JA VAPPU-NIMET juontavat juurensa 700-luvulla eläneeseen pyhään Valburgiin. Hän oli vauraan englantilaisen perheen tytär, joka luostarikoulutuksen saatuaan

Kirkko ja kaupunki verkossa

Katso Seija Irmeli Kulmalan ohjeet voikukka- ja kuusenkerkkäsimaan osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”

Olen valmistanut ihastuttavaa simaa vadelmanlehdistä, kurpitsankukista, pihlajanmarjoista ja jopa kurkusta. SEIJA IRMELI KULMALA

KANSALLISKIRJASTO / ISTOCK / MARI AARNIO

päätyi kahden veljensä kanssa Saksaan lähetystyöhön. Valburg oli ilmeisen hyvä työssään, sillä hän eteni urallaan abbedissaksi eli johtajaksi vaikutusvaltaiseen Heidenheimin miesluostariin. Valburg kuoli vuonna 779, ja myöhemmin hänet julistettiin pyhimykseksi. 1. toukokuuta vuonna 870 Valburgin luut siirrettiin Eichstättin Pyhän ristin kirkkoon, ja päivää alettiin viettää hänen muistopäivänään. Keskiajalla Valburg oli suosittu pyhimys Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Vaikka hänen muistopäivänsä on sittemmin kadonnut katolisesta kalenterista, meillä Suomessa kevään juhla kantaa edelleen hänen nimeään. ■

Väärin rukoiltu? Viime numerossa kerroimme helsinkiläisperheestä, jossa oli otettu käyttöön isoisän opettama iltarukous. Tarkkasilmäinen lukijamme huomasi jutussa virheen. ”Iltarukouksen alku on: Levolle lasken, Luojani ( ei: laske)”, hän kirjoitti. Toimittajan oli mentävä itseensä ja selvitettävä, kumpi on alkuperäinen muoto. Kävi ilmi, ettei kumpikaan. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Ihmiskunta on herännyt krapulaaamuun. Siitä on kauan kun meidät synnyttänyt luonto on viimeksi laittanut meille rajoja.” AURA RAULO VERKKOKOLUMNISSAAN

SIRPA PÄIVINEN

Kirkkoherran koronakamppailu Koronavirukseen sairastunut Pitäjänmäen kirkkoherra Arto Antturi käskettiin sairaalaan, koska hän hengitti huonosti. Silloin Antturi tajusi, että saattaa kuolla sairauteen. ”En kokenut pakokauhua, mutta jollain tavalla luovutin. Tein tiliä asioistani.” Sairasvuoteella tuli mietittyä paljon uskoa. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

MARI AARNIO

5 + 1 vinkkiä: Kirjoja korville Äänikirja on ystävä niin perunoiden kuorijalle ja lenkkipolun kiertäjälle kuin unettomuudesta kärsivälle. Koronaviruseristyksessä saattaa iskeä yksinäinen haikeus. Tai toisinpäin: ahtaissa neliöissä on niin paljon hälinää, että pää halkeaa. Äänikirja antaa laajempia näkökulmia ja uutta ajateltavaa. Matti Rämö: Polkupyörällä Thaimaasta Vietnamiin Kirjoittaja polkee halki helteisten riisipeltojen ja ylös vuoristoteitä. Hän katselee museossa Pol Potin punakhmerien julmuuden jälkiä ja vierailee Angkor Watin temppelissä. Pyöräilyn vaivat lomittuvat maantieteen ja historian kertailun kanssa. Betty Järnefelt-Rauanheimo: Kovan-onnen Ville Novelli kertoo hyväuskoisen suomalaissiirtolaisen kohtalosta kanadalaisten työnantajien huijattavana. ”Vahingosta viisastuu, muttei rikastu.” Lukija Esko Salervo. Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä 1-8 Ranskalaisen kirjallisen modernistin ja juristin megapitkät, hitaasti polveilevat lauseet vievät Erja Mannon lukemina kuuntelijan menneeseen maailmaan ja raukean meditatiiviseen tilaan, jossa ajatus tyyntyy ja hengitys rauhoittuu. Raamattu Satu Silvon lukema Ensimmäinen Mooseksen kirja luomiskertomuksineen soljuu kauniisti kuin vesi purossa. Tommi Korpelan äänellä Jeesuksen vaiheet Johanneksen evankeliumissa elävät lähes käsin kosketeltavina. Teuvo Pakkala: Novellit Piispantikku, Mahtisana, Iikka raukka. Koskettavan tarkkanäköistä ihmiskuvausta Esko Salervon lukemana. +1: Naisdekkaristeja, mm. Agatha Christie Maailman kovimpien rikosnovellien kuunnelmasovituksia. 14 Timo Kanervan valitsemaa, kääntämää ja sovittamaa englanninkielisen naisdekkaristin novellia. PÄLVI AHOINPELTO Yle Äänikirjat osoitteessa areena.yle.fi.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Virsi päivässä pitää yksinäisyyden loitolla HILKKA PACKALÉN, 90, ja Anna leena Händelin, 85, ovat olleet ystäviä vuosikymmenien ajan. Kun koronapandemia pakotti heidät pysyttelemään kotona, oli keksittävä uusia keinoja yhteydenpitoon. Händelin keksi, että he voisivat soitella toisilleen päivittäin ja laulaa yhdessä jonkin virren. – Yhteinen lauluhetki on tullut koko ajan merkittävämmäksi. Siitä on tullut oikein päivän kohokohta, Hilkka Packalén kertoo. Kumpikin saa vuorollaan ehdottaa virttä, mutta vinkkejä on otettu myös Sanan aika -hartauskirjasta. Monet virret ovat tuntuneet nyt erityisen puhuttelevilta. – Esimerkiksi Oi Herra, luoksein jää ja Kun on turva Jumalas-

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

sa. Pääsiäisen aikaan myös Aurinkomme ylösnousi tuntui hienolta, Packalén kertoo.

”

YHTEINEN LAULUHETKI ON TULLUT KOKO AJAN MERKITTÄVÄMMÄKSI. SIITÄ ON TULLUT OIKEIN PÄIVÄN KOHOKOHTA.

ALUKSI YHTEISLAULU puhelimitse oli vähän hankalaa. Packalén ja Händelin tunsivat laulavansa eri tahdissa eikä säestystäkään

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ollut. Koko ajan on kuitenkin mennyt paremmin. Hilkka Packalén asuu ihan Kauniaisten ja Espoon rajalla, Annaleena Händelin Kauniaisissa. He ovat tottuneet olemaan monessa mukana, tapaamaan ihmisiä ja harrastamaan. – Nyt sen oikein huomaa, kuinka tärkeää kaikki toiminta, ihmisten tapaaminen ja messu kirkossa ovat, Packalén sanoo. Kaveria ei kuitenkaan tässäkään tilanteessa jätetä. – Meillä on täällä Kauniaisissa joukko mummoja, jotka soittelemme toisillemme. Jos jollakulla on huono päivä, toisella voi olla parempi, Händelin sanoo.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

HANNA ANTILA

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

JAAKKO MARTIKAINEN

■

pipliakauppa.f i koodilla PIPLIAKEVÄT20

-20 %

Markus Leikola näyttää romaanissaan, miten samanlaisina ihmisyyden peruskysymykset ovat pysyneet kautta vuosisatojen.

Simpanssi Jeesuksena Markus Leikolan romaanissa karvainen messias pääsee todistamaan ihmisen pahuutta ja hyvyyttä historian eri aikakausina. 1. Mistä sait idean tuhatsivuisen Teidän edestänne annettu -romaanisi päähenkilöön, Hesus-simpanssiin? – Se on monen asian synteesi. Ensinnäkin kolme kertaa kirjailijaresidenssissä Israelissa ja pitkäaikainen perehtyminen Lähi-idän konflikteihin saivat miettimään alueen väkivaltaista historiaa. Pääsiäisen kertomus on myös osa sitä. Ja sitten luin toisesta, paljon tuoreemmasta, kuolemantuomioon päättyneestä oikeudenkäynnistä Jerusalemissa, natsi-Saksassa vallassa olleen Adolf Eichmannin tuomitsemisesta vuonna 1961. – Nämä panivat pohtimaan syviä syyllisyydestä, anteeksiannosta ja ihmisen hengen riistämisestä yhteiskunnan päätöksellä. Kumpikin oikeudenkäynti on myös vaikuttanut paljon käsitykseemme juutalaisista. Romaaniin tämä jalostui kysymyksiksi: voiko pahaa puolustaa samoin perustein kuin hyvää ja mitä ovat uhrautuminen ja uhriutuminen?

3. Mitä haluat kertoa ihmisestä Hesuksen seikkaillessa eri ajankohtina eri mantereilla? – Hesukselta pyydetään kirjassani vasta sivulla 400 ihmettä, herättämään eräs Lazar-niminen todella meidän aikanamme elänyt ihminen kuolleista. Siihen mennessä Hesus on jo joutunut näkemään läheltä Auschwitzin kauhut. Milloin siis pitää puuttua asioihin? Se riippuu paljon siitä, millaisena ihminen – tai simpanssin elämää elävä ihminen – itsensä näkee. Tilanteet, kielet, kulttuurit ja aikakaudet vaihtelevat, mutta ihmisyyden peruskysymykset ovat täsmälleen samat, kuten nyt koronankin aikana. – Tämän kiteyttämiseksi on vaikea kuvitella parempaa romaanihenkilöä kuin Jeesus. Oikeastaan hän on jo Uudessa testamentissakin melko ulkopuolinen hiippari. Olen omasta mielestäni vain tehnyt hänen marginaalisuutensa vielä näkyvämmäksi vaihtamalla hänelle toogan sijaan karvapalttoon.

2. Mitä Raamattu ja Jeesuksen tarina merkitsevät sinulle? – Länsimaisen kulttuurin perustaa. Mitä uskoon tulee, niin myös kysymystä: mihin uskomme, jos uskomme Jeesuksen tarinaan? Sukelsin syvälle siihen, mitä evankeliumeja on syrjäytetty virallisesta kerronnasta ja mistä syistä. Ja kun tarina alkoi kulkea läpi vuosisatojen, se näyttäytyi entistä enemmän myös sukupolvien ketjuna. – Ne synnyttivät vielä yhden kysymyksen: jos Jeesus on Jumalan poika, millainen voisi olla heidän isä–poika-suhteensa? Oma isäni on 82-vuotias ja tyttäreni 22-vuotias. Tässä vaiheessa minulla on siis jo itsellänikin perspektiiviä lasten ja vanhempien suhteiden kehitykseen ja moninaisuuteen.

4. Vahvistaako koronavirus kirjassasi esiintyvää näkemystä siitä, että ihminen on horjuttanut pahasti luonnon tasapainoa? – Ei oikeastaan. Lähtökohtana bakteerien roolille kirjassa on WHO:n näkemys yli kymmenen vuoden takaa, että meidän aikamme suurin uhka on antibioottiresistenssi. Tämä tarkoittaa bakteerin vastustuskykyä sellaista antibioottia vastaan, jolla pystyttiin aiemmin parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti. Se on osatekijänä koronakuolemissa, mutta se ei poistu, kun tämä pandemia hiipuu. Kirjan lopussa annetaan kuitenkin toivoa, vinkki siitä, miten ihmisten tulisi toimia. Toivosta ei pidä koskaan luopua, mutta luonnon kuuntelun on pakko tulla ensin.

sairnväokas olet

Laadukas lahjaraamattutai virsikirja kultaisella nimipainatuksella

TILAUKSET

• pipliakauppa.fi

MARJO KYTÖHARJU

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Selvästi utelias Oluet ja skumpat kuvittavat monen iloa ja surua, mutta vastatrendi kannustaa uteliaaseen raittiuteen. Toimittaja, tietokirjailija Ani Kellomäen mielestä jokaisen kannattaisi tarkastella suhdettaan alkoholiin. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

oma alkoi, lonkeroa pöytään. Ystävät koolla, tässä sitä kilistellään skumpalla. Elämä murjoo – oispa kaljaa! Ainakin ennen kuin koronavirus pakotti ihmiset sosiaaliseen eristäytymiseen, alkoholi kuului moniin ilon ja murheen hetkiin sekä sosiaalisiin tilanteisiin. Samaan aikaan toiset kulkevat vastavirtaan ja käyttävät alkoholia vain vähän, jos ollenkaan. Raittiiseen elämäntapaan ei välttämättä liity uskonnollista vakaumusta, päihdeongelmaista historiaa tai sen suurempaa dramatiikkaa, se ei vain kuulu elämään. Iso-Britanniassa ihmiset saattavat sanoa olevansa sober curious, jolla tarkoitetaan uteliasta suhtautumista raittiuteen. Suhde alkoholiin voi olla joustava: ei tarvitse tehdä raittiuspäätöstä loppuelämäksi, mutta alkoholittomuutta voi kokeilla ja noudattaa ainakin noin enimmäkseen. Termin keksijä ja samannimisen kirjan kirjoittaja Ruby Warrington haluaa haastaa vallitsevaa alkoholikulttuuria ja kannustaa jokaista miettimään suhdettaan alkoholiin. Myös somessa drinkki- ja skumppakuvien vastapainoksi on alkanut ilmestyä raittiiseen elämäntapaan kannustavaa sisältöä. Sellainen on esimerkiksi nuorten naisten Sober girls society, jolla on Instagramissa 82 000 seuraajaa. TIETOKIRJAILIJA, toimittaja ja luennoitsija Ani Kellomäki on seurannut suomalaista alkoholikulttuuria ja -keskustelua tiiviisti ja kirjoittanut teemasta kaksi kirjaa, Tiedostavan siemailun taito (2019) sekä Kosteusvauriota – kasvukertomuksia pul-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

lon juurelta (2017), joka käsittelee kasvamista liikaa juovan vanhemman kanssa. Kellomäki on tehnyt myös alkoholikulttuuria käsittelevää Pullonpyörittäjä-podcastia. Yksi Kellomäen tekemistä päähavainnoista on, että vaikka yhtenäiskulttuuri murtuu, ikään kuin perusoletuksena on yhä se, että suomalainen aikuinen käyttää alkoholia. Kellomäen mukaan alkoholi on läsnä niin monessa, ettemme edes huomaa sitä. On työpaikan perjantaipulloarpajaiset, kosteat laivaseminaarit ja kaveriporukan peli-illat oluen ääressä. On alkoholiin liittyvät meemit ja kalsarikänniläpät. Lapsen opettajallekin on luontevaa antaa kiitokseksi viinipullo. Kun Kellomäki on luennoillaan pyytänyt ihmisiä vilkaisemaan sometilejään ja etsimään sieltä alkoholinkäyttöön liittyviä kuvia, he ovat aluksi hämmentyneitä. – Ensin he ajattelevat, ettei sellaisia ole. Lasi tai pullo on niin tuttu aihe kuvissa, ettemme edes huomaa niitä, Kellomäki sanoo. Mutta mitä pahaa siinä sitten on, jos juhlistan loman alkua kuoharilla ja jaan kuvan somessa? – Ei mitään. Eikä siinäkään, että skumppaa juodaan. Kyse on enemmänkin siitä, että tullaan tietoiseksi, kuinka paljon alkoholi on läsnä kulttuurissamme. Yksittäisistä somekuvista tulee massaa, ja alkoholille annetaan ikään kuin lupa kuvittaa tunteita. Sitä tarinaa kerromme myös tuleville sukupolville. Kellomäki painottaa, että alkoholikulttuuri ei ole vain jotakin, mitä viranomaiset, virkamiehet tai poliitikot luovat erilaisia säädöksillä, vaan jokainen luo sitä omalla toiminnallaan.

VAIKKA ALKOHOLI on läsnä niin monessa, siitä puhuminen on vaikeaa. Aihe menee tunteisiin. Helposti myös ajatellaan, että alkoholi on ikään kun palkinto, jonka on ansainnut, olipa takana sitten raskas päivä, viikko tai siivousurakka. Ani Kellomäen mukaan alkoholista keskustelemista vaikeuttaa se, että vertailukohdat etsitään ääripäis-

tä. Kun oma käytös ei muistuta Eppu Normaalin Murheellisten laulujen maata, jossa perhe ajetaan kirveen kanssa hankeen, alkoholista ei muka tarvitse edes keskustella. – Pitäisi ymmärtää, että alkoholiin liittyvät haitat ovat muutakin kuin alkoholismia. Olen yrittänyt tuoda keskusteluun kevyempiä termejä, puhua liikajuomisesta ja lä-

allisuuksiin menevä asia on yhtä haitallinen kuin päihteet, Ani Kellomäki toteaa. Alkoholinkäytön sukupolvierot ovat suuret. Nuorten, erityisesti alaikäisten, alkoholinkäyttö, on ollut laskusuunnassa jo pitkään. Tähän ovat vaikuttaneet esimerkiksi pelikulttuuri, sosiaalinen media ja monikulttuurisuus. On muitakin tapoja pitää yhteyttä kavereihin ja olla yhdessä kuin pussikaljan juominen. – On kuitenkin oleellista ymmärtää, ettei koko nuoriso ole raitistunut. Polarisaatio on jyrkkää. Osa juo edelleen paljon ja osittain kyse on siitä, että aloittaminen on myöhentynyt, Kellomäki sanoo. Iästä riippumatta alkoholinkäyttö liittyy monilla sosiaalisiin tilanteisiin. Juomalla kuulutaan joukkoon ja suoritetaan eräänlaisia riittejä: esimerkiksi tiettyihin juhliin nyt vain ikään kuin kuuluu alkoholi. Ajatus siitä, että joisi ginger alen, alkoholittoman oluen tai limsan voi tuntua vaikealta.

”

Pitäisi ymmärtää, että alkoholiin liittyvät haitat ovat muutakin kuin alkoholismia.

heisten kokemista kosteusvaurioista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista juo yli riskirajojen. Heistäkin 58 prosenttia pitää itseään kohtuukäyttäjinä. – Suurin osa alkoholin liikakäyttäjistä on työelämässä, he ovat tavallisia isiä ja äitejä. Jos keskustelu

rajataan niin, että joko ongelmaa ei ole tai on vain ääripään ongelmia, ei tarvitse koskaan miettiä, missä kohtaa asteikkoa itse on, Ani Kellomäki sanoo. OSITTAIN RAITTIUSTRENDI liittyy yleiseen hyvinvointitrendiin. Jos haluaa syödä hyvin, nukkua hyvin, liikkua ja huolehtia terveydestään,

alkoholittomuus ikään kuin tukee kaikkea muuta. Entä jos käy niin, että perjantaipullot vaan vaihtuvat pakonomaiseen treenaamiseen ja unenlaadun mittaamiseen? – Kaikessa voi tietysti mennä liiallisuuksiin, mutta jos ihminen korvaa alkoholin vaikka liikunnalla, niin hyvä. Överiksi ei liikuntaakaan kannata vetää, mutta aika harva lii-

– Yllättävän paljon ajattelemme, että toisilla olisi intressejä seurata juomistamme. Se on turhaa. Kaikki me olemme kiinnostuneita ennen kaikkea omista tekemisistämme. Kellomäki kannustaa ihmisiä kokeilemaan alkoholittomuutta pienissä erissä. – Siihen harjantuu. Samalla voi miettiä, mikä merkitys juomalla on. Kellomäki uskoo, että vaikkapa 20 vuoden päästä alkoholi kuuluu yhä monien suomalaisten elämään, mutta ehkä vähemmän. – Yksi kiinnostava asia on se, käykö alkoholille kuten tupakalle, jonka polttaminen on vähentynyt. Siihen on alettu suhtautua penseämmin. Erityisesti Kellomäki toivoo, että kenenkään ei tarvitsisi käyttää alkoholia enempää kuin oikeasti haluaa. – Mitä enemmän on porukkaa, joka keksii muitakin tapoja olla yhdessä kuin alkoholinkäyttö, sitä helpompaa se on muillekin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Vanhurskau Tutkijat Niko Huttunen ja Tuomas Juntunen kääntävät Uutta testamenttia suomeksi. Mutta miksi nykypäivän suomalaiset lukisivat mieluummin Raamattua kuin Harry Potteria? TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA KUVAT JOONAS BRANDT

uomen suuriruhtinaskunnan älykköpiireissä touhuili 1800-luvulla mies nimeltä Johan Ludvig Runeberg. Runeberg oli isänmaallinen romantikko ja runoniekka, jonka äidinkieli oli ruotsi. Hänen tunnetuin teoksensa on 35 runoa sisältävä Fänrik Ståls sägner. Teos alkaa runolla, jonka nimi on Vårt land. Sen 11. eli viimeinen säkeistö kuuluu näin: Din blomning, sluten än i knopp, skall mogna ur sitt tvång; se, ur vår kärlek skall gå opp ditt ljus, din glans, din fröjd, ditt hopp. Och högre klinga skall en gång vår fosterländska sång. Valtaosa 2000-luvun suomalaisista laulaa Maamme-laulun Paavo Cajanderin suomennoksena. Siis näin: Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan, ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa. Mutta katso! Eihän Cajanderin suomennos kerro lainkaan kaikkea, mitä Runeberg kynäili paperille. Suomenkieliset laulavat, että synnyinmaan kukoistus puhkeaa kuorestaan. Kielentutkija ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen mietti pitkään, mistä ihmeen munankuoresta siinä on kyse. Sitten hän luki alkutekstin – jossa lauletaankin isänmaan kukinnasta, joka puhkeaa nupusta. Suomenkieliset laulavat, että synnyinmaan toivo ja riemu saavat lempemme nousemaan. Mutta ruotsinkielisessä tekstissä isänmaan valo, loisto, riemu ja toivo nousevat lemmestämme (ehkäpä samoin kuin kukka kasvaa maasta). Versioiden erot eivät typisty kukkaiskielen karsimiseen. – Monet alkukielen viittaussuhteet ja vivahteet ovat kadonneet. Suomessa ja ruotsissa sanat ei-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

vät rakennu samalla tavalla, eikä niistä tule samoja mielleyhtymiä, Huttunen sanoo. Cajanderin käännöstyötä vaikeutti se, että Maamme-laulu on mitallinen runo. Mutta sama kysymys tulee vastaan kaikessa kääntämisessä: milloin teksti alkaa olla ennemmin selitys kuin käännös? Huttunen on joutunut miettimään asiaa viime aikoina. Hän on itse juuri lopettelemassa erästä mittavaa käännösurakkaa. Suomentamisessa on syytä olla erityisen tarkka, kun työpöydällä on niinkin perustavanlaatuinen tekstikokoelma kuin Uusi testamentti.

FARISEUS, SEIMI tai irstailija – saati, huh, vanhurskas. Ne ovat sanoja, joita moni 2020-luvun parikymppinen ei ymmärrä. – Kieli muuttuu. Se on fakta, toteaa Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari. Pipliaseurassa aloitettiin pari vuotta sitten projekti nimeltä UT2020. Päätettiin kääntää Uusi testamentti vuoden 2020 loppuun mennessä. Huovari pitää hankkeen lankoja käsissään, ja käännöstyön hoitavat Niko Huttunen ja suomalaisen kirjallisuuden tutkija Tuomas Juntunen.

uden loppu

Kesän korvilla uusi käännös on puhkeamassa kuorestaan. Uusi testamentti on kristittyjen Raamatun jälkimmäinen osio, joka sisältää neljä Jeesuksen opetuksista ja ylösnousemuksesta kertovaa evankeliumia, evankeliumien jälkeisistä tapahtumista kertovan Apostolien teot, parikymmentä kirjettä ja Johanneksen ilmestyksen eli Ilmestyskirjan, joka on villi ja väkivaltainen ennustus Jeesuksen toisesta tulemisesta. Suomen luterilaisessa kirkossa käytetään raamatunkäännöstä, joka julkaistiin vuonna 1992. Eikö se kelpaa?

”

Kääntäjien täytyy huolehtia esimerkiksi siitä, että käännetyt lauseet mahtuvat kivasti kännykän näytölle.

– Ysikakkonen on ihan toimiva, Huovari sanoo. Vuodesta 1992 on kuitenkin pian kolme vuosikymmentä. Käännöstyö aloitettiin 1970-luvulla, yli 40 vuotta sitten. Huttunen ja Juntunen yrittävät saada aikaan tekstiä, jota parikymppiset suomalaiset ymmärtävät. Oletus on, että tämän hetken nuorten aikuisten arkikieli on tulevaisuuden yleiskieltä. Sitten vuoden 1992 maapallon yli on pyyhkinyt myös eräs mullistus: digitalisaatio. UT2020 julkaistaan ainakin aluksi pelkästään digitaalisena. – On erilaista lukea tekstiä kirjasta kuin kännykän ruudulta, Huovari selittää. Käytännössä kääntäjien täytyy huolehtia esimerkiksi siitä, että käännetyt lauseet ovat niin napakoita, että ne mahtuvat kivasti kännykän näytölle. Tekstin pitää soljua hyvin myös luettuna, koska UT2020 julkaistaan tekstin lisäksi ääneen luettuna. PARI TUHATTA VUOTTA sitten eli muuan juutalainen, jota on suomalaisessa puheessa tavattu kutsua Paavaliksi. Paavali oli teologi ja saarnamies, joka seurasi ylösnoussutta Kristusta. Hän oli historian ensimmäisiä kristittyjä ja kristinuskon tärkeimpiä opinmuotoilijoita. Nykyisen Turkin alueella sijaitsi tuolloin Kolossan kaupunki. Paavali kirjoitti kolossalaisille uskonveljilleen kreikankielisen kirjeen, jonka eräs kohta meni luultavasti jotakuinkin näin: Εὐχαριστοῦμεν τῷ θεῷ πατρὶ τοῦ κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ πάντοτε περὶ ὑμῶν προσευχόμενοι, ἀκούσαντες τὴν πίστιν ὑμῶν ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ καὶ τὴν ἀγάπην ἣν ἔχετε εἰς πάντας τοὺς ἁγίους διὰ τὴν ἐλπίδα τὴν ἀποκειμένην ὑμῖν ἐν τοῖς οὐρανοῖς, ἣν KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

προηκούσατε ἐν τῷ λόγῳ τῆς ἀληθείας τοῦ εὐαγγελίου τοῦ παρόντος εἰς ὑμᾶς, καθὼς καὶ ἐν παντὶ τῷ κόσμῳ ἐστὶν καρποφορούμενον καὶ αὐξανόμενον καθὼς καὶ ἐν ὑμῖν, ἀφ’ ἧς ἡμέρας ἠκούσατε καὶ ἐπέγνωτε τὴν χάριν τοῦ θεοῦ ἐν ἀληθείᾳ. Kaksi vuosituhatta myöhemmin suomalainen yliopistoteologi Niko Huttunen istui tietokoneensa äärellä ja tuskaili, miten kankeaa kieltä tuo muinainen julistaja kirjoitti. – On aivan järjettömän pitkiä lauseita ja toistuvia partisiippirakenteita, jollaisia ei käytetä suomessa, Huttunen kertoo. Kyseinen Kolossalaiskirjeen kohta (joka tunnetaan myöhemmin kehitetyn jaottelumenetelmän mukaisesti kyseisen kirjeen ensimmäisen luvun jakeina 1–6) kääntyi Huttusen näytöllä tähän muotoon: 3 Kiitämme Jumalaa, meidän herramme Jeesuksen Kristuksen isää aina teistä rukoilevina, 4kuulevina teidän uskostanne Kristukseen Jeesukseen ja rakkaudestanne, joka teillä on kaikkiin pyhiin 5taivaisiin teille talletetun toivon kautta, josta te olette ennalta kuulleet evankeliumin totuuden sanassa 6 ollen läsnä teille, kuten myös koko maailmassa [se evankeliumi] on hedelmää tuottavana ja kasvavana niin kuin myös teissä siitä päivästä [alkaen], jolloin kuulitte ja opitte tuntemaan Jumalan armon ja totuuden. Se on tekstirypäs, josta harva suomalainen saa mitään tolkkua. Sen takia Pipliaseura ei maksa palkkaa vain Huttuselle. Tuomas Juntunen on kirjallisuudentutkija, jonka tehtävä hieroa Huttusen raakakäännökset vetreiksi, pilkkoa jättiläisvirkkeet sopiviksi suu-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

paloiksi, vaihtaa tönköt sanat toisiksi ja hioa kokonaisuus nätiksi. Juntusen käsittelyn jälkeen pätkä näytti tältä: 3 Kiitämme aina Jumalaa, Herramme Jeesuksen Kristuksen Isää, kun rukoilemme puolestanne. 4 Olemmehan kuulleet, että luotatte Kristukseen Jeesukseen ja rakastatte kaikkia pyhiä. 5Teille on talletettu taivaaseen toivo, josta olette kuulleet ilosanoman. 6Tämä totuuden sanoma kasvaa ja kantaa hedelmää kaikkialla maailmassa. Samoin se on tehnyt teissä siitä päivästä alkaen, jolloin kuulitte Jumalan hyvyydestä ja opitte tuntemaan sen. Yhdestä virkkeestä tuli viisi. – Usein kreikasta käännettyjä virkkeitä pitää pilkkoa lyhemmiksi, mutta siinä pitää varoa, ettei tyyli mene hakkaavaksi ja kömpelöksi, Juntunen kertoo. – Tarkoitus on tehdä helposti ymmärrettävää tekstiä, joka on rikasta suomen kieltä. Sisällöstäkään ei saa tinkiä. (Miten vuoden 1992 ja sitä edeltäneet suomennokset eroavat huttus-juntuslaisesta käännöksestä? Versioita voi vertailla esimerkiksi osoitteessa www.raamattu.fi.) Niin tai noin apostoli Paavali siis halusi sanoa kolossalaisille, tai ainakin jotenkin tuonnepäin. On kyse Runebergista tai Paavalista (tai Dostojevskista tai Hemingwaystä, joita niin ikään on suomennettu uudelleen 2000-luvulla), käännös on aina kääntäjän tulkinta alkutekstistä. Että jotenkin näin sen voisi sanoa. Ja onhan sitä Vårt landiakin tulkittu uudelleen, moneenkin kertaan. Juhani Lindholm käänsi tekstin vuonna 2007, ja mm-m, kukka pääsi mukaan!

Sun kukkasi, nyt ummullaan, pian kypsyy, aukeaa, ja rakkautemme valollaan sun toivos, riemus hehkuun saa, ja vielä laulus voimissaan soi kerran, synnyinmaa. Vaan mitä ihmeen voimia sillä laululla on? Ja onko toivolla ja riemulla siis valo, joka saa rakkautemme hehkuun?

Raamatuntutkija Niko Huttusen tehtävänä on ollut kääntää Uuden testamentin syntyajan kreikan kieltä nykysuomeksi. Parin vuoden urakka alkaa olla loppusuoralla.

Muslimit korostavat, että alkuperäistä arabiankielistä Koraania ei voi kääntää millekään muulle kielelle, vaan kaikki niin sanotut käännökset ovat vain tulkintoja. Tavallaan sama pätee jokaiseen tekstiin. Kreikan kielessä on sanoja, joiden merkitys oli selvä kaksituhatta vuotta sitten Välimeren rannoilla eläneille ihmisille, mutta jotka eivät käänny helposti suomeksi. Otetaan vaikka dikaiosyne.

Kyseessä on juuri se pahamaineinen sana, jonka Mikael Agricola päätti 1500-luvulla suomentaa vanhurskaudeksi. – Monet Agricolan keksimät sanat jäivät käyttöön, mutta vanhurskaus ei ole istunut kieleemme, Huttunen kertoo. Ruotsalaisten mielestä dikaiosyne tarkoittaa samaa kuin rättfärdighet. Saksalaiset sanoisivat Gerechtigkeit ja englantilaiset righteousness.

Kirjallisuudentutkija Tuomas Juntunen on hieronut raakakäännöstä vetreäksi: pilkkonut jättiläisvirkkeitä sopiviksi suupaloiksi ja vaihtanut tönkköjä sanoja toisiksi.

Pipliaseuran UT2020-hanketta vetävän Terhi Huovarin mukaan käännöksessä on pyritty suomen kieleen, jota parikymppisetkin ymmärtävät.

– Taustalla on siis oikeudenmukaisuus. Dikaiosyne on yksi vanhoista kardinaalihyveistä, ja se tunnetaan suomeksikin oikeudenmukaisuutena, Huttunen sanoo. Mutta Huttunen ja Juntunenpa antavat piut paut sellaiselle tiukalle sanaekvivalenssille, johon monissa raamatunkäännöksissä on pyritty. Yksi yhden kielen sana ei välttämättä vastaa joka tilanteessa mitään tiettyä toisen kielen sanaa. – Se on yleinen väärinkäsitys. Se on harhaa, Huttunen toteaa. Vanhurskaus ei tee comebackia UT2020-käännöksessä, eikä sitä korvata millään tietyllä sanalla. Välillä Huttunen ja Juntunen kääntävät dikaiosynen oikeudenmukaisuudeksi, toisaalla oikeamieliseksi, välillä taas kelvolliseksi, kunnolliseksi tai joksikin muuksi. Toinen jännä tapaus on kreikan sana logos. Se esiintyy esimerkiksi Johanneksen evankeliumin ensimmäisessä jakeessa: Ἐν ἀρχῇ ἦν ὁ λόγος, καὶ ὁ λόγος ἦν πρὸς τὸν θεόν, καὶ θεὸς ἦν ὁ λόγος. Eli Huttusen mukaan: Alussa oli sana ja sana oli Jumalan luona ja Jumala oli sana. Eli Juntusen mukaan: Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Juntunen seurasi ikivanhaa traditiota (ja vuoden 1992 suomennosta) ja päätti, että sana Sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Kristillisen maailmanymmärryksen mukaan Sana on yhtä kuin Jeesus Kristus. Huttunen taas seurasi ikivanhaa traditiota (ja vuoden 1992 suomennosta) ja päätti, että sana KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

logos käännetään juuri sanaksi – eikä vaikka järjeksi. Logos tarkoittaa kumpaakin. Esimerkiksi sana logiikka tulee samasta juuresta. – Johanneksen evankeliumin alku keskustelee sen antiikin maailman käsityksen kanssa, että maailmaa pitää yllä Jumalan asettama järki, Huttunen selittää. – Toisaalta kirjoittaja leikittelee juutalaisen luomiskertomuksen kanssa. Ensimmäisen Mooseksen kirjan alkujakeiden mukaanhan Jumala loi kaiken juuri sanoillaan. – Johanneksen evankeliumin kirjoittaja pelasi logos-sanan kahdella merkityksellä. Kääntäjän on sitten päätettävä, kumpis laitetaan.

”

On kyse Runebergista tai Paavalista käännös on aina kääntäjän tulkinta alkutekstistä. TARKKASILMÄISIMMÄT VARMAANKIN äkkäsivät, että UT2020:n versio Johanneksen evankeliumin alusta ei juuri eroa vuoden 1992 käännöksestä. Ei kai tässä nyt hiihdetä vain vanhoja latuja? Ei toki. Meille on esimerkiksi opetettu tällainen käännös:

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Mutta Niko Huttunen ja Tuomas Juntunen sanovat meille: Niihin aikoihin keisari Augustus määräsi, että kaikkien piti ilmoittautua veronmaksajiksi. Näin laadittiin ensimmäinen veroluettelo Quiriniuksen hallitessa Syyriaa. Vielä meille on opetettu tällainen käännös: Siinä [viittaa edellisen virkkeen sanaan evankeliumi] Jumalan vanhurskaus [!] ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: ”Uskosta vanhurskas [!!] saa elää.” Mutta Huttunen ja Juntunen sanovat meille: Jumalallinen oikeudenmukaisuus [!] ilmestyy ilosanomassa ja tulee vain uskosta ja johtaa vain uskoon. ”Oikeamielinen [!!] saa elää, kun hän uskoo.” Niinhän kirjoituksissa sanotaan. Erityistä päänvaivaa kääntäjäkaksikolle on aiheuttanut sanasto, joka saa hillityn kirkkokansan punastelemaan. – Kaikki seksuaalisanasto on osoittautunut hankalaksi kääntää, Juntunen sanoo. – Raamatun kreikankielinen teksti on tässä suhteessa monesti paljon värikkäämpää kuin se, mihin olemme suomennoksissa tottuneet. Vanhoissa käännöksissä puhutaan esimerkiksi portoista. Parikymppiset nykysuomalaiset ymmärtänevät sanan, mutta eivät kuunaan käytä sitä itse. – Onko se nykyään sitten huora? Prostituoitu ei oikein sovi Ilmestyskirjan tyyliin. Että pannaan Babylonin prostituoitua oikein kunnolla matalaksi, Juntunen miettii.

Nyt näyttää siltä, että mukaan ovat pääsemässä sekä huorat, maksulliset naiset että prostituoidut. VAJAALLA 400 000 EUROLLA voi ostaa perheasunnon Herttoniemestä, Tapiolasta tai Kartanonkoskelta. Samalla summalla voi ostaa ammattimaisen Uuden testamentin suomennoksen. UT2020-hankkeen rahoittavat luterilainen kirkko ja Pipliaseura, jotakuinkin puoliksi. Voi kysyä, onko tässä nyt käytetty verorahoja fiksusti. Miksi parikymppiset nuoret aikuiset lukisivat mieluummin Raamattua kuin A Game of Thronesia tai Harry Potteria? Niko Huttunen naurahtaa. – On ihan hyvä kysymys, miksi kukaan tarttuisi tähän tekstiin. Huttunen on paitsi yliopistoihminen myös luterilainen pappi. Niinpä hänen vastauksensa kuuluu näin: – Pastori Huttunen vastaa, että tämä on hengellisesti tärkeä teksti. Toinen vastaus on, että Raamattu on meille kulttuurisesti merkittävä teksti. Jälkimmäistä korostaa myös Tuomas Juntunen. – Raamattu on länsimaisen kulttuurin perusteksti, jonka varaan moni muu teksti rakentuu. Jos joku tykkää lukea Harry Pottereita tai Tarua sormusten herrasta, hän saa niistä paljon enemmän irti, jos tuntee myös Raamattua. Juntuselle henkilökohtaisesti Raamattu ei ole uskonnollisesti tärkeä teos. Raamattu on hänelle ennestään tuttu lähinnä kirjallisuudentutkimuksen kautta. Juntunen ajattelee, että niin on hyvä. – Uskon, että työnantajani halusi tähän juuri kaltaiseni tyypin. Vahvuuteni on tuore katse. Minun roolini on esittää hullujakin ehdotuksia, ja muut voivat sanoa, toimivatko ne. ■

Juuri sinä voit nyt osallistua raamatunkäännös työhön!

· ·

· · · · ·

Edellä esiteltyjä käännöskatkelmia ei ole lyöty lukkoon. UT2020-hanketta avustaa ohjausryhmä, johon kuuluvat luterilaisen kirkon edustajien lisäksi katolisen kirkon, ortodoksisen kirkon ja Suomen vapaakristillisen neuvoston edustajat. Ryhmät jäsenet lukevat kaikki käännetyt tekstit läpi ja voivat ehdottaa niihin muutoksia. Jokainen käännetty pätkä on testattu myös esimerkiksi lukiolaisilla, varusmiehillä tai yliopisto-opiskelijoilla. Nyt kommentteja kaivataan kaikilta, jotka vain haluavat kommentoida. 6.–20. toukokuuta Pipliaseura julkaisee käännösehdotukset Luukkaan evankeliumista, Roomalaiskirjeestä ja Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä osoitteessa www.raamattu.fi.

SENIORINEUVONTA NESTORI Apua yli 70-vuotiaille koronaepidemian aikana Tarvitsetko apua arjen asioihin, esimerkki ruokaostosten tekoon tai apteekissa käyntiin? Soita Seniorineuvonta Nestoriin, joka etsii ratkaisun pulmaasi. Avuksesi voit saada esimerkiksi vapaaehtoisen, joka käy ruokakaupassa puolestasi. Seniorineuvonta Nestori p. 09 816 33 333 arkisin klo 8–16 www.espoo.fi/nestori

Espoon terveysasemat Pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes tai sydänsairaus, tulee hoitaa huolella myös poikkeustilanteessa. Terveysasemilla asiointi on turvallista. Infektiopotilaat hoidetaan Samarian terveysasemalla.

Tavoitat terveysasemat • koronaneuvonta- ja ajanvarausasioissa, p. 09 816 34600 ma–pe klo 7–18 • muissa, esim. perussairauksiin liittyvissä, neuvonta- ja ajanvarausasioissa, p. 09 816 34500 ma–pe klo 7–18

Nettisivulla kuka tahansa pääsee vastaamaan kysymyksiin, jotka koskevat käännöksiä. Koko pitkiä tekstejä ei tarvitse lukea, vaan kysymysten ohella esitetään lyhyitä tekstikatkelmia. Lopullinen UT2020-käännös lyödään lukkoon kesällä. Valmis käännös julkaistaan lokakuussa Piplia-sovelluksessa ja osoitteessa www.raamattu.fi.

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Tutustu kauniiseen Helsingin Oulunkylässä sijaitsevaan palvelutaloomme turvallisesti omalta kotisohvaltasi - tilaa esitteet ja hakemus postitse, tai tutustu taloomme kotisivuillamme. Kiinnostuitko Saga Käpylinnasta? Ota meihin yhteyttä ja tilaa esitteet! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

”Kaipaan messua niin,

Kuka?

Eija-Riitta Korhola, 60, on helsinkiläinen entinen europarlamentaarikko. Hänet valittiin helmikuussa kirkolliskokoukseen.

Mitä?

Korhola on väitellyt filosofian tohtoriksi ilmastopolitiikasta ja käsittelee uudessa kirjassaan Ilkeitä ongelmia – tarinoita politiikasta (Tammi 2020) muun muassa ilmastonmuutosta.

Motto

Kärsimystä ei voi ohittaa ja ilman kauneutta ei voi elää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

että sattuu” Korona on ”ilkeä ongelma”, joka laittoi koko maailman uusiksi. Niin myös Eija‑Riitta Korholan mietteet ja suunnitelmat.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ANTTI RINTALA

ashington, Bryssel, Pariisi, Delhi, Amsterdam. Jossain vä lissä Kirkko ja kaupungin haas tattelu Helsingissä. Entisellä europarlamentaarikolla EijaRiitta Korholalla riitti helmi kuussa kysyntää ympäri maailmaa. Huhtikuus sa hänen elämänsä, kuten ihmisten elämä kaik kialla maailmassa, on rajautunut siihen, mikä on lähellä. – Kirkkoa ja messua kaipaan niin, että sattuu. Kun kävin pari viikkoa sitten istumassa yksin ko tikirkossani Temppeliaukiossa – sinnehän saa nytkin mennä – tuntui niin hyvältä, että itku pää si. Koska asun yksin, koronapandemiaan liittyy korostunutta yksinoloa, vähän liiankin kanssa. Onneksi pari lastani asuu lähellä, ja joskus näen heitä kävelyllä. Lastenlasteni näkemistä ja halaa mista kaipaan ihan hirveästi, Korhola kertoo. EIJA-RIITTA KORHOLAN vuosi sitten ilmestynyt kirja Kuolemaa nopeampi – lähikuvia elämästä al koi lauseella: ”Sain tänään puhelimessa tietää, että minussa on nopeasti leviävä aggressiivinen syöpä.” Kirjan ensimmäisen luvun hän kirjoitti samana päivänä, kun tieto syövästä tuli. Syöpä muutti Korholan aikakäsityksen. Se toi tajun, miten nopeasti aika kuluu. Tämän vuoden alussa ilmestynyt Ilkeitä ongelmia – tarinoita politiikasta on Korholan poliit tinen tilinpäätös. Hän käsittelee siinä erityises ti ilmastopolitiikkaa ja tuo esiin ajatuksia, joista kaikki eivät pidä. Hän kertoo myös asioista, jois ta hän on itse muuttanut mieltään – perustellusta syystä, faktojen muuttuessa, hintaa pelkäämättä. Kirjan alussa on lause: ”Poliitikon tärkein vas tuu on ajatella lahjomattoman vapaasti.” Kor hola korostaa, että poliitikon pitää ottaa asiois ta selvää ja sanoa se, mikä vetoaa hänen oikeus tajuunsa ja omaantuntoonsa, sillä siihen teh tävään hänet on äänestetty, ei siihen, että hän muokkaisi omia näkemyksiään kulloisenkin ylei sen mielipiteen mukaan. TÄMÄN KEVÄÄN AIKANA näiden teemojen mer kitys on vain korostunut. Koronapandemian ai heuttama yhteiskunnan sulkeutuminen ja välttä mättömyys minimoida kontaktit turruttavat ajan tajun, ja samalla koronaaika on muuttanut pal jon. Liian moni on myös joutunut vastatusten sen kanssa, miten ohut on elämämme lanka. Jotta tästä kriisistä selvitään, tarvitaan niin Suomessa kuin globaalisti entistäkin enemmän poliitikkoja, jotka ottavat asioista selvää ja teke vät päätöksiä, vaikka ne eivät kaikkia somessa

miellyttäisikään. Niitä, jotka uskaltavat ajatella vapaasti ja tuntevat vastuunsa. Heitä tarvitaan siksi, että niin ilmastonmuutos, josta vielä helmikuussa puhuttiin paljon, kuin ko ronakriisi, josta nyt puhutaan, eivät ole kesyjä ja helppoja asioita. Ne ovat ilkeitä ongelmia. Sellai sia, joihin ei ole yhtä yksinkertaista ratkaisua ja joissa muutos voi viedäkin ojasta allikkoon. – Ilkeän ongelman käsitteen esittelivät Horst Rittel ja Melwin Webber vuonna 1973. He kuva sivat sillä ongelmia, joihin ei ole olemassa hyvää ratkaisua vaan pelkästään enemmän tai vähem män huonoja. Näitä ratkaisuja on vaikea tunnis taa, koska asiat ovat monimutkaisessa vuorovaiku tussuhteessa toisiinsa ja yksi ratkaisu voikin luoda uuden ongelman, EijaRiitta Korhola selittää. – Korona vaikuttaa ilkeältä ongelmalta, vaikka sen alkusyy, virus, on helposti tunnistettavissa ja määriteltävissä. Emme esimerkiksi pysty enää ni meämään selkeää pistettä, jonka jälkeen korona ongelma olisi varmasti selätetty. Ratkaisuyrityk set synnyttävät koko ajan lisää ongelmia.

”

Tilanne on erikoinen: käperrymme, vaikkei näköpiirissä ole ratkaisuja ilman yhteistyötä. KORONAPANDEMIA on EijaRiitta Korholan mu kaan ongelma, jonka ratkaisu vaatii suurelta jou kolta ajattelutavan tai elämäntavan muutosta. Juuri se tekee siitä vaikean. Toisaalta eikö voi sa noa, että ongelma on sitten selätetty, kun koro naa vastaan on kehitetty tehokas rokote ja hoito? – Periaatteessa, jos virus katoaa maailmasta kuin isorokko aikanaan, voi ehkä sanoa, että pe rusongelma on voitettu. Koronapandemia on kui tenkin jo ehtinyt aiheuttaa kokonaisen seuraus ongelmien vyyhden. Ja onko korona voitettu, kun on tehty rokote? Vai silloin, kun on kehitetty hoito? Entä jos se on jollain tapaa tullut jäädäk seen ja joudumme elämään sen kanssa? Saadaan ko se varmasti häviämään kaikkialta maailmasta? Ongelma on ilkeä senkin takia, että sitä ei voi ratkaista vain yhdessä maassa. – Maailmankaupan riippuvuuksien tähden em me voisi muuttua saariksi, vaikka lopettaisim me matkustamisen kokonaan. Myös rokotteiden ja lääkkeiden kehittämisen vuoksi kansainväli nen yhteistyö on välttämätöntä, vaikkei se ole kaan ollut kansalle myytävien polittisten trendi en aallonharjalla. Elämänmuotomme on kuiten kin olennaisesti perustunut yhteistyöhön. Nyt tilanne on erikoinen: käperrymme, vaikkei näkö piirissä ole ratkaisuja ilman yhteistyötä.

– Tulemme koronan vuoksi näkemään isoja muutoksia. Emme palaa entiseen. Taloutemme saa tästä niin syvän notkahduksen, että siinä on suuren riskin aineksia mutta myös suuria mah dollisuuksia. Ainakin yksi positiivinen yhteiskun nallinen muutos on vastakkainasettelun ja iden titeettipolitiikan väheneminen, jopa sosiaalisessa mediassa. Jos edes osa tästä jää pysyväksi, se on hyvä muutos. Korhola uskoo, että koronaepidemia muuttaa myös keskustelua ilmastonmuutoksesta. – Veikkaan, että ilmastopolitiikassa otetaan takaaskeleita, mutta ympäristöpolitiikan kannal ta se ei ole välttämättä pelkästään huono juttu. Viime vuosina ilmastoon on keskitytty niin pal jon, että klassinen ympäristönsuojelu on kärsi nyt sen rinnalla. Korholan mukaan ilmastonmuutos on ilkeä ongelma, jota ratkottaessa on tehty luonnon ko konaistilannetta pahentaneita virheitä. Hän mai nitsee esimerkkeinä biopolttoaineiden laatuvaati musten unohtamisen alun innostuksessa, puun polton liiallisen suosimisen ja sen, että kehitys maille on ollut saastuttamisessa eri säännöt kuin länsimaille. KORONASTA JA YMPÄRISTÖPOLITIIKASTA Eija Riitta Korhola siirtyy toisenlaiseen globaaliin il miöön, kristinuskoon. Se on hänen oman elä mänsä perusta, josta hän löytää aina jotain uut ta. Nyt tuo uusi on Isä meidän rukouksen löytä minen entistä syvemmällä tavalla. – Kaiken tämän epävarmuuden keskellä mi nusta on turvallista rukoilla sen sanoin: ”Tapah tukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaissa.” Ajattelen, että Jumala tahtoo meille hyvää, Korhola sanoo. Hän on kuluneen kevään ajan blogannut tästä Jeesuksen opettamasta rukouksesta Radio Deissä. Hänen mielestään Jeesus tiivisti koko sano mansa Isä meidän rukoukseen – Tajusin blogia tehdessäni, että siinä ruko uksessa on todella sanottu kaikki olennainen. Järkytyin, miten isoja sanoja olen vuosikymme niä suussani pyörittänyt tajuamatta niistä paljo akaan. Kai se, että ihmiseksi tullut Jumala lah joitti tuon rukouksen ihmiskunnalle, antaa tur vaa tässä tilanteessa. Kun kristityt eri puolilla maailmaa rukoilevat sitä yhdessä, olemme ru koillessamme samalla kanavalla. Siihen paavi kin kehotti. Korhola on nyt myös kirkkopolitiikko sekä pai kallistasolla että valtakunnallisesti. Hänet valit tiin helmikuussa kirkolliskokoukseen, joka ko koontuu, kun koronatilanne sen sallii. Näillä nä kymin kirkolliskokouksen ensimmäinen istunto kausi pidetään 10.−14. elokuuta. – Lähden sinne ilman tiukkaa etukäteisagen daa. Avioliittokysymyksessä toivon kompromis sia. Minusta on tärkeää hyväksyä se, että kir kon ykseys ei tarkoita sitä, että kaikilla on asiois ta samat mielipiteet. Kuka siitä hyötyy, jos kirk ko hajoaa? ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Ihminen vastaan julma Jumala Jobin kirja on kärsimys kirjallisuuden klassikko, jonka opetus on se, että kärsivä ihminen ei kaipaa selityksiä vaan kuuntelua. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO

”

itä eniten pelkäsin, se kohtasi minut.” Näin sanoo Vanhan testamentin Job, joka menetti ensin koko mittavan omaisuutensa ja sitten kaikki kymmenen lastaan. Sen jälkeen Job sairastui ja tuli täyteen märkiviä paiseita. Hän istui jätekasassa tuskissaan ja hankasi syyhyäviä paiseitaan ruukunpalalla. Läheiset alkoivat kartella epäonnista miestä. ”Kiroa jo Jumala ja kuole pois!” sanoi hänen vaimonsakin. Jobin kolme ystävää yrittävät kukin vuorollaan lohduttaa Jobia ja etsiä selitystä tämän kärsimykselle. Jumala ei voi olla väärässä, eikä hän antaisi viattoman joutua tuhoon. Siispä Jobin on haettava syytä itsestään. Tai ehkä Jobin pojat olivat tehneet syntiä? Ja miten Job muka voisi käsittää Jumalan suuruuden ja tarkoitusperät? Tai vielä tylymmin: ehkä koettelemukset koituvatkin Jobin hyväksi – ”Hyvä on sen osa, jota Jumala ojentaa”. Job pitää ystäviään tekopyhinä ja vaatii Jumalaa vastaamaan. Lopulta Jumala vastaakin, mutta mitään selitystä Job ei kärsimyksilleen saa. Pikemminkin Jumala tekee tiettäväksi oman mahtinsa ja sen, ettei ihminen voi häntä ymmärtää tai vaatia häneltä mitään.

NOIN 300-LUVULLA eKr. kirjoitettu Jobin kirja on kärsimyskirjallisuuden klassikko. Kysymys siitä, miksi maailmassa on pahaa ja miksi Jumala sallii kärsimyksen, on luultavasti yhtä vanha kuin ihminen ja hänen uskonsa yliluonnollisiin voimiin. Yritys sovittaa yhteen maailmassa havaittu paha ja Jumalan kaikkivaltius, hyvyys ja oikeudenmukaisuus on vaivannut niin teologeja ja filoso-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

feja kuin uskonsa kanssa kamppaileviakin. Filosofiassa sitä kutsutaan teodikeaksi eli sananmukaisesti Jumalan oikeuttamiseksi. Teodikea on kiehtonut myös kirjailijoita. Jobin kirja on ollut eräänlainen pohjateksti monille teoksille Herman Melvillen Moby Dickistä Franz Kafkan Oikeusjuttuun. Näitä teoksia Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori Sari Kivistö käsittelee juuri ilmestyneessä teoksessaan Jobista Orwelliin – Kärsimys kirjallisuudessa. – Ajattelen, että Jobin kirjan avoimeksi jäävä moraalinen pääongelma viattoman ihmisen kärsimyksen syistä on merkittävä syy sen suosioon. Raamatun tekstien joukossa Jobin kirja on poikkeus siksi, että sen päähenkilö kapinoi Jumalaa vastaan. Runoelman uudelleenkirjoituksissa on toistuvasti palattu sen esiin nostamaan kysymykseen, voiko ihminen olla oikeassa ja Jumala väärässä, Kivistö kertoo. Kivistö toteaa, että Jumala ei vastaa Jobin ”miksi?”- ja ”miksi juuri minä?” -kysymyksiin. Hän vain te-

kee tiettäväksi oman suuruutensa ja osoittaa ihmiselle tämän mitättömän paikan maailmankaikkeudessa. Samalla Jumala ikään kuin vahvistaa sen, että maailma on absurdi ja ihminen on väärässä olettaessaan maailman olevan rationaalinen. – Minusta Jobin kirja on parhaimmillaan moniäänisyydessään. Se vastustaa selkeitä opetuksia tai eettistä ohjailua. Jos runoelmassa tahtoo nähdä jonkin opetuksen, se voi olla puheenvuoro siitä, että kärsivää ihmistä pitää kuunnella. Ei pidä toimia niin kuin Jobin ystävät, joiden mielestä Job itse on syypää vastoinkäymisiinsä. SUURI OSA kaunokirjallisuudesta käsittelee Sari Kivistön mukaan tavalla tai toisella inhimillistä kärsimystä: sairauden ja menetysten lisäksi esimerkiksi sotia, yksinäisyyttä ja rakenteellista väkivaltaa. – Kirjallisuutta lukemalla ja kirjoittamalla ihmiset voivat käsitellä omaa haavoittuvuuttaan ja yrittää tulla toimeen oman rajallisuutensa kanssa. Kirjallisuus voi auttaa kat-

somaan asioita uhrin tai myös kärsimyksen aiheuttajan näkökulmasta ja ilmentää näin moraalisten tilanteiden monimutkaisuutta, Kivistö arvioi. Lukeminen voi myös lohduttaa silloin, kun oma elämä on raskasta. Kivistö toteaa, että kirjallisuus voi näyttää, millaisia valintatilanteita vaikeisiin elämänvaiheisiin voi sisältyä ja miten ihmiset ovat niistä selvinneet. Esimerkiksi monet Jobin kirjan uudelleenkirjoitukset kuvaavat tilanteita, joissa ihminen menettää kaiken, mutta elämä jatkuu. – Jobin kirjaa näyttää, miten muiden ihmisten tarjoama lohdutus voi olla myös vääränlaista. Hänen ystäviään kutsutaan runoelmassa tekopyhiksi lohduttajiksi, koska he eivät katso Jobin kärsimystä tämän omasta näkökulmasta. Jobin ystävät ovat selityksineen tyypillisiä teodikean edustajia, Jumalan puolustajia. Kivistö käsittelee kirjassaan myös antiteodikeaa, jonka perusajatus on, että viattoman ihmisen kärsimys on aina absurdia ja väärin.

Sari Kivistön lukuvinkit koronavirusaikaan

Albert Camus’n Rutto on yksi ilmeinen vertailukohta omaan tilanteeseemme. Siinä kuvataan 1940-luvulla Oranin kaupunkia, jonka valtaa ruttoepidemia. Kaupunki asetetaan karanteeniin, ja ihmiset, jotka ovat rakentaneet elämänsä tottumustensa varaan, joutuvat kohtaamaan eristyksen aiheuttaman nykyhetken, elämän yksitoikkoisuuden ja rutiinien rikkoutumisen. Camus’n teos on filosofinen romaani, joka kuvaa ihmisten – esimerkiksi lääkärin, papin ja lehtimiehen – erilaista suhtautumista poikkeustilanteeseen.

Philip Rothin Nemesiksessä Yhdysvaltain Newarkiin iskee lapsiperheitä koetteleva polioepidemia. Romaanin päähenkilö Bucky Cantor ponnistelee epidemian torjumiseksi ja lasten auttamiseksi, mutta polio jatkaa leviämistään. Lopulta paljastuu, että Cantor itse on tietämättään kantanut virusta. Hän muistuttaa Sofokleen traagista kuningas Oidipusta, joka on tietämättään syyllinen selvittämäänsä rikokseen.

Antiikin kreikkalainen historioitsija Thukydides kuvaa Ateenan ruttoa teoksessaan Peloponnesolaissota. Hänen näkemyksensä siitä, miten rutto vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, ovat eräänlainen klassikko psykologisista lainalaisuuksista.

Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutarhuri uudelleenkirjoittaa Jobin kirjaa, mutta muuntaa vanhan kärsimysklassikon toiveikkuuden manifestiksi. Koko loppuluku on keväisen kasvun ylistystä ja romaanin runollinen kieli on lohdullista jo sellaisenaan.

Lohtua kaivatessaan tai sairaana voisi lukea myös runoja. Virginia Woolf sanoo esseessään sairastamisesta, että influenssapotilas ei jaksa lukea paksuja romaaneja, joiden juonen seuraaminen vaatii ponnisteluja, vaan sairas tarttuu runouteen, jonka säkeet avaavat mielen syvyyksiä.

– Antiteodikean mukaan kaikki yritykset selittää toisen ihmisen kärsimystä ovat eettisesti ongelmallisia, jos ne pyrkivät näkemään kärsimyksessä merkityksellisyyttä tai tarkoitusta, jota uhri itse ei siinä näe. Tämä on Jobin ja hänen ystäviensä näkökulmien pääeroavaisuus. SARI KIVISTÖLLÄ ei kirjaansa kirjoittaessaan ollut aavistustakaan, kuinka ajankohtainen siitä tulisi. Teodikean ja antiteodikean vastakkainasettelu sopii myös koronapandemian tarkasteluun – ja molempia näkökantoja on jo puheenvuoroissa kuultukin. – Tämänhetkisestä pandemiasta voisi saada teodikean tarkastelemalla sitä jollain tavalla hyödyllisenä, näkemällä hetkellisessä epäoikeudenmukaisuudessa tulevaisuuden yhteisöllisiä hyötyjä, joita emme ehkä tilanteen ollessa vielä päällä hahmota, Kivistö sanoo.

”

Lukeminen voi lohduttaa silloin, kun oma elämä on raskasta. – Näin välineellistäisimme joidenkin sairastuneiden tai kuolleiden kärsimyksen tarpeelliseksi tulevan hyvän kannalta. Antiteodikean näkökulmasta sellainen on aina väärin. Välineellistämisestä on kuitenkin todella vaikea päästä eroon, sillä nytkin toisten on helpompi suojautua virukselta kuin toisten, Kivistö pohtii. Koronapandemiasta voisi helposti kirjoittaa – ja todennäköisesti jotkut jo parhaillaan kirjoittavatkin – synkän tulevaisuuskuvan eli dystopian. Dystooppisia kirjoja ja elokuvia on tehty pandemioista paljon. Niissä suuri osa ihmiskunnasta tuhoutuu hallitsemattoman viruksen vuoksi, ja kerronta seuraa eloonjääneiden selviytymistä. Kivistö mainitsee esimerkiksi portugalilaisen José Saramagon romaanin Kertomus sokeudesta ja sen pohjalta tehdyn elokuvan Blindness. – Se on yksi kuvaus siitä, miten yhteiskunta eristää sairaat ja auttamisen sijasta sulkee heidät vankilamaisiin oloihin. Dystopioissa väkivalta on poliittisesti synnytettyä ja paljastaa sen, miten yhteisö kohtelee heikoimpia jäseniään. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Hyvää pyhää

3.5.

Sunnuntain aiheena on Jumalan kansan koti-ikävä. Päivän teksti (Joh. 17:11–17) on katkelma Jeesuksen pitkästä jäähyväisrukouksesta.

Kartoita ikävä Puhelimessasi on luultavasti satoja, ehkä jopa tuhansia valoku via. Ne eivät muistuta vain lähimenneisyydestä vaan tuntuvat kertovan kokonaan toisesta ajasta. Ajasta, jolloin vielä matkus teltiin, vietettiin aikaa ystävien kanssa ja kokoonnuttiin suku juhliin. Tee ikävöintiä varten oma albumi. Siirrä siihen kuvia paikoista, joihin et nyt pääse, ja ihmisistä, joita ei ole tässä tilanteessa mahdollista tavata. Löydätkö kuvista iloa, jota nyt tuntuu vaikealta tavoittaa? Katso ja kaipaa.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Rukous on kuin suojaava kilpi

”

uojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut, jotta he olisi vat yhtä, niin kuin me olemme yhtä.” Siis mitä? Etäopetuslapsi on yrittänyt korvat höröllä ja silmä tarkkana lukea ja ymmär tää, mistä tässä Mestarin jäähyväisrukouk sessa on kysymys. Jeesuksen matkassa on kyllä saa nut tottua ihmettelyyn. Ei tämä ole ainoa kerta, kun etäopetuslapsi tuntee itsensä vähän hölmöksi. Yhteydessä on toki häiriöitä, kun lähettäjä on pa rin tuhannen vuoden takana, mutta etäopetuslap si on ihan varma, että totisesti olivat huuli pyöreänä nekin, jotka aikoinaan olivat paikalla. Kiitos etäyhteyden, tämä opetuslapsi aloittaa taas alusta, mutta ei enää vaadi itseään ymmärtämään. Silloin rukous tavoittaa hänen sydämensä. Hän lii kuttuu ymmärtäessään, että viimeiseksi jääneellä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

ateriallaan Mestari ei rukoile itsensä vaan opetus lastensa ja tulevien etäopetuslastensa puolesta. Etäopetuslapsi kuuntelee lempeän Mestarin äänensävyjä ja huomaa, kuinka välittäviä hänen sanansa ovat. Hän muistaa, miten Jeesus on palauttanut seuraa jansa epätoivosta toivoon, pelosta rakkauteen ja kyy nisyydestä välittämiseen. Ja nyt Jeesus pyytää, et tä tämä porukka jatkaisi samaa, nostaisi kompastu neet, tukisi heikkona hetkenä ja välittäisi toinen toi sestaan. Etäopetuslapsi huomaa Jeesuksen realismin. Kris tityn nimen voima ei nosta vaikeuksilta suojattuun kuplaan, mutta suojakilpenä rukous toimii. Varje le pahalta ja pyhitä eläväksi tekevällä totuudellasi, rukoili Jeesus minunkin puolestani.

KAISA KARIRANTA

Rukoile muiden puolesta Jeesus rukoilee muiden puolesta. Rukoile sinäkin. Jos huolehdit täysi-ikäisten lasten pärjäämisestä, rukoile. Jos murehdit vanhojen vanhempien tilannetta, auta ja rukoile. Rukoile mieleen pulpahtaneen luokkakaverin ja kummilapsen puolesta. Jos et osaa rukoilla, sytytä kynttilä. Sekin on rukous.

Harras hetki

Green Care -toiminnan kehittäjä Tuomo Salovuori, 60, asuu Vantaalla. Hän on työskennellyt pitkään kuntouttavan luontotoiminnan parissa Sininauhaliiton Vihreä veräjä -hankkeessa. Tänä keväänä Salovuorelta on ilmestynyt kirja Luonnon lahjoja (Kirjapaja). Se antaa vinkkejä luontoyhteyden vahvistamiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen sitä kautta. Aikaisemmin häneltä on ilmestynyt puutarhapainotteinen kirja Vihreyden keskellä.

Luovuutta kädet mullassa Tuomo Salovuori nauttii siitä, että puutarhassa touhutessa näkee konkreettisesti käsiensä työn tuloksen. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

nglannin hiljaisuuden puutarhoissa 15 vuotta sitten kierrellyt Tuomo Salovuori ihastui näkemäänsä. Palattuaan matkalta puutarhurin koulutuksen saanut Salovuori ehdotti tällaisen puutarhan perustamista Lohjalla sijaitsevan Vivamon loma- ja kurssikeskuksen alueelle. Ehdotus meni läpi, ja Salovuori on hoitanut viiden aarin kokoista kukkivaa keidasta kahden muun vapaaehtoisen kanssa. Puutarha kuuluu kansainväliseen Quiet Garden -ketjuun. HILJAISUUDEN PUUTARHOISTA pyritään Tuomo Salovuoren mukaan luomaan psyykkistä hyvin-

vointia lisääviä, rauhallisia ja suojaisia lepopaikkoja. Vivamon puutarhasta löytyy kasvihuone ja rauhoittavia elementtejä kuten vesiaiheita, seesteisiä värejä, tauluja ja mindfulness-harjoitteita. Toisaalta puutarhassa on kiehtovaa rosoisuutta, sillä vapaaehtoiset puutarhurit eivät ehdi hoitaa sitä päivittäin. Kävijät ovatkin antaneet hyvää palautetta siitä, ettei paikka ole niin viimeisen päälle.

”

PUUTARHAHARRASTUS SYNNYTTÄÄ LEPUUTTAVAN LUONTOYHTEYDEN JA TARJOAA UUTTA LUOVAA FYYSISTÄ TEKEMISTÄ.

Erityisesti keväällä puutarha vaatii vapaaehtoisilta ison ponnistuksen, kun he istuttavat sinne uusia kasveja. Salovuoren kokemus on, että puutarhanhoidosta pystyy nauttimaan paremmin

myöhemmin kesällä. Silloin ehtii katsella rauhassa puutarhan kasvua, juomaan kahvit ja juttelemaan puutarhassa käyvien ihmisten kanssa. TUOMO SALOVUORELLE puutarhaharrastus merkitsee kokonaisvaltaista, hyvinvointia kannattelevaa voimaa. Se synnyttää lepuuttavan luontoyhteyden ja tarjoaa samalla uutta luovaa fyysistä tekemistä vuoden rytmin mukaan. Kun näkee käsiensä työn tulokset, se on hyvin palkitsevaa. Vivamon puutarhassa kukkivat keväisin sipulikasvit, krookukset, lumikellot ja narsissit. Toukokuussa maasto on sinisenä lemmikeistä. Silloin kukkivat myös omena- ja kirsikkapuut. Kesällä kukkaloistoa tuovat syreenit, perennat, ruusuorapihlajat ja pensasruusut. Salovuori kertoo, että puutarhassa on pyritty myös vaalimaan paikan lähes satavuotista historiaa aurinkokellon ja muiden vanhojen esineiden muodossa. Vivamon loma- ja kurssikeskus sai aikanaan alkunsa siitä, kun helsinkiläinen aatelisnainen Karin af Björkesten osti alueen ja perusti sinne pohjoismaisten naisten hengellisen yhteisön. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT Kevään tilaisuudet on PERUTTU. Joka torstai klo 19 verkkoseurat www.facebook.com/herattaja (livelähetys) kevään ajan (EI 21.5.). su 3.5. klo 17 Pekka Laukkarisen konsertti. ke 20.5. klo 19 helatorstaiaaton toiveveisuut su 31.5. klo 19 helluntain virsihetki eri kielillä. Lisäksi joka tiistai klo 21 virsihetki Oulusta. Tallenteet osoitteessa www.h-y.fi/ verkkoseurat. Liity jäseneksi: www.h-y.fi/yhdistys/ jasenyys/liity.html .

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Palveluja tarjotaan KAUPPAOSTOKSET PUOLESTASI Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. KAUPPAOSTOKSETATERIAT PUOLESTASI RAVINTOLOISTA Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. RAVINTOLOISTA Siivous, korjaus,ATERIAT TV, netti, puhelin Pia Matalalampi 0504315536 Siivous, korjaus, TONTTU TV, netti, puhelin KOTIAPUMIES 044-2794646 KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

OSTAMME JA TYHJENNÄMME kuolinpesiä, nopeat tyhjennykset vakituisten työntekijöiden voimin. Asiantuntevat arviot ovat maksuttomia. Teemme myös tuntiveloituksella vinttien, varastojen, toimistojen sekä muuttojäämistöjen tyhjennyksiä ja tavaraerien noutoja. www.helsinkisecondhand.fi Jan Lindroos 050-4329013

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

ESIRUKOUSILTA ti 12.5 klo 19 Digilähetyksenä: www.facebook. com/petrusforsamling/ Benjamin Sandell, Bengt Lassus, Peter Hilli. Löydät linkin facebookiin myös www.petrusforsamling. net kautta. Esirukousaiheet puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30 ja esirukousiltana 18–19, s-posti: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Viimeinen kerta tälle keväälle. Petrus församling

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22 Nettiseurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 www.hry.fi

Siivouspalveluja Ikkunapesua/kotisiivousta 13 v. kokemuksella. Edullisesti, myös hankalat. Timo 0440691994 Halutessasi pidämme kasvomaskia. Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907. Käytämme tarvittaessa maskia.

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistövälittäjä (LKV)

Laki ja kiinteistö Moilanen Oy LKV

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Hämeentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

Leikkaa talteen

Hautauspalveluja

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ostetaan Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Rakennusala Kanttori maalaa kattonne jo 12 vuoden maalauskokemuksella! Onko peltikattonne maali kulunut tai kasvaako sammal tiilikatollanne? Ota yhteyttä, niin annan ilmaisen arvion. Työ on kotitalousvähennyskelpoista. Kattokunto 0400592126

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Konetyöt Kaivinkone Bobcat kuormaaja, okt pohjatyöt, viemärit, salaojat ja sadevesijärjetelmät. Kuljetukset, murskeet ja mullat. Hyödynnä kotitalousvähennys. Tapani Heinonen Oy 0500-633 319 www.kuljetus-heinonen.com

KiinteistĂśvĂ¤litystĂ¤

MyymĂ¤ssĂ¤ vai vuokraamassa?

Kun siirryt tuumasta toimeen â&#x20AC;&#x201C; autamme markkinajohtajan ammattitaidolla. Markku KilpelĂ¤inen YrittĂ¤jĂ¤, LKV-pĂ¤tevyys 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

KiinteistĂśmaailma OulunkylĂ¤ Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

â&#x20AC;?IhmisistĂ¤ tulee uskonnollisempia, kun katastrofi iskeeâ&#x20AC;? Rukous-sanan googlaus on noussut koronaviruspandemian aikana ennĂ¤tyslukemiin. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS MARI AARNIO

M MyymĂ¤ssĂ¤ tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistĂśnvĂ¤littĂ¤jĂ¤n yksilĂśllistĂ¤, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hammashoitoa HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila KĂ¤yntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

â&#x20AC;˘ katutasossa â&#x20AC;˘ esteetĂśn sisĂ¤Ă¤nkĂ¤ynti

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

aaliskuun puolivĂ¤lissĂ¤ Maailman terveysjĂ¤rjestĂś totesi, ettĂ¤ koronavirus on levinnyt pandemiaksi. Pian sen jĂ¤lkeen Google-haut rukousta merkitsevillĂ¤ sanoilla lisĂ¤Ă¤ntyivĂ¤t ennĂ¤tyslukemiin. Googlen hakutiedot viiden vuoden ajalta ovat kaikkien luettavissa. Taloustieteen apulaisprofessori Jeanet Bentzen KĂśĂśpenhaminan yliopistosta selvitti, ettĂ¤ ihmiset hakevat internetistĂ¤ nyt enemmĂ¤n rukouksia kuin kertaakaan viimeisten viiden vuoden aikana. â&#x20AC;?Rukousaiheisten Google-hakujen mĂ¤Ă¤rĂ¤ nousi raketin lailla maaliskuussa 2020, kun koronavirus levisi globaalistiâ&#x20AC;?, Bentzen kirjoittaa aihetta kĂ¤sittelevĂ¤ssĂ¤ tutkimuksessaan. Bentzenin analyysi sisĂ¤lsi englannin sanan prayer lisĂ¤ksi vastaavia sanoja monilla kielillĂ¤. MyĂśs esimerkiksi coronavirus prayer ja pray for the world olivat yleisiĂ¤ hakuja. Bentzen tutki Google-hakuja 75 maasta kaikilta mantereilta. Joukossa oli sekĂ¤ vanhastaan kristillisiĂ¤ ettĂ¤ islamilaisia maita. â&#x20AC;&#x201C; Kyse ei ole ensisijaisesti siitĂ¤, ettĂ¤ eiuskovat kĂ¤Ă¤ntyisivĂ¤t uskonnon puoleen. Ennemminkin kyse on siitĂ¤, ettĂ¤ uskovaiset turvautuvat uskontoonsa intensiivisemmin, Bentzen kertoo Kirkko ja kaupungille.

Rukoushakujen lisĂ¤Ă¤ntyminen ei selity sillĂ¤, ettĂ¤ eristĂ¤ytyneet ihmiset kaiken kaikkiaan googlaavat enemmĂ¤n asioita. Googlen tilastojen mukaan rukousaiheiset haut ovat lisĂ¤Ă¤ntyneet nimenomaan suhteessa muihin hakuihin. Bentzenin mukaan pelkkĂ¤ Google-hakujen analysointi ei kerro koko totuutta koronapandemian vaikutuksesta ihmisten uskonnollisuuteen. Esimerkiksi vanhukset, jotka ovat COVID-19-viruksen suurin riskiryhmĂ¤, eivĂ¤t monesti kĂ¤ytĂ¤ internetiĂ¤.

JEANET BENTZENIN tutkimuksen mukaan rukousgooglauksen mĂ¤Ă¤rĂ¤ tuplaantuu keskimĂ¤Ă¤rin 80 000 uuden ilmoitetun koronavirustartunnan myĂśtĂ¤. Haut ovat lisĂ¤Ă¤ntyneet nimenomaan silloin, kun tartuntojen mĂ¤Ă¤rĂ¤t ovat kasvaneet. â&#x20AC;?Jopa Tanskassa, joka on yksi maailman vĂ¤hiten uskonnollisia maita, nĂ¤kyy systemaattinen kasvu rukousten internethauissaâ&#x20AC;?, Bentzen kirjoittaa tutkimuksessaan. MyĂśs esimerkiksi sanoja God, Allah ja Muhammad on haettu pandemian aikana aiempaa enemmĂ¤n.

â&#x20AC;&#x201C; IhmisistĂ¤ tulee uskonnollisempia, kun katastrofit iskevĂ¤t. Luonnonkatastrofien jĂ¤lkeen useammat ihmiset kertovat, ettĂ¤ Jumala on heille tĂ¤rkeĂ¤, ettĂ¤ he ovat uskonnollisia ja ettĂ¤ he lĂśytĂ¤vĂ¤t lohtua Jumalasta, Bentzen kertoo. Usein uskonnollisuus nousee huippuunsa joitain vuosia katastrofin jĂ¤lkeen. Sen jĂ¤lkeen se laskee, mutta ei aivan yhtĂ¤ matalalle kuin ennen katastrofia. â&#x20AC;&#x201C; Kasvaneesta uskonnollisuudesta jĂ¤Ă¤ jĂ¤Ă¤nne, jonka ihmiset vĂ¤littĂ¤vĂ¤t seuraaville sukupolville, Bentzen selittĂ¤Ă¤. â&#x2013;

LUONNONKATASTROFIT VOIVAT lisĂ¤tĂ¤ ihmisten uskonnollisuutta jopa useiden sukupolvien ajan. TĂ¤mĂ¤ on kĂ¤ynyt ilmi Jeanet Bentzenin aiemmissa tutkimuksissa.

â&#x20AC;?

LUONNONKATASTROFIEN JĂ&#x201E;LKEEN USEAMMAT IHMISET KERTOVAT, ETTĂ&#x201E; JUMALA ON HEILLE TĂ&#x201E;RKEĂ&#x201E;.

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 9/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

-1.

IANKAIKKINEN RAUHA

kreivikunta

SUKUJUHLIIN KUTSUTTUJA

E L L I

K E L A

R U O K I E N I R T I KIIHDYTTÄÄ AUTOA

LAURA HUHTASAARI

Havas

pilkkoa "YKKÖSET"

VAIKUTTAVA

KUOHUTTI ITALIAN POLITIIKASSA

S T A L L E R

JUKOLASSA

A A P O

KIIREISIÄ ELÄMÄNVAIHEITA

FILOSOFI

TELIA ENNEN

S A K T

JOHTI JUGOSLAVIAA

PUUN SOLUKKOA

SUKUUN SAATUJA

N I L A V

SAUDIEN R RAHA JOHANNA KURKELA UNIVERSUMI

MAKEILEVIA PYHIMYKSISTÄ

AGILITYKENTILLÄ

VÄYLÄKIISTA

TAKTIIKKATAUKOJA

-KIRJOITUS

T I E R I I T A

A S T I A

U K S I

S Ä V E L E T O DANIELSEN

ARVOPAPERI

JAAKOBILLE

VASTATESSA SANOTTU

A S E A

KEKKOSEN "KAIMOJA"

VIESTIEN LÄHETTÄMISEEN ENNEN

SUUNTA

AUTO

T A H O

L A D A

K SUORA LÄHETYS

SELKEÄ SÄÄ LAAMA

BRITTIELIITILLE

S O S E

TEKSTISSÄ LÄHINNÄ REUNAA

M A N U E L

-1.

U S V A T O N

H A L O O

S O R S A

G A A D

V I L P P I

JAZZARTISTI DUNKEL

PURJEVENEEN KÖYSI

P R I N S E S S A U U L A

T O U R

A I K A L I S Ä T

R O I N A

-piiri

- DE FRANCE

K I T E E T Ä R

E L V I S

S U L O

L I P E V Ä T

I A L

P I A N

♪

VIEHKEYS

N I K O L A I

yhtään A

KIIREELLÄ

ABB

ROSAMUNDA

NAINEN ITALIASTA

P I E N E T

S I N G H

YHTEISELON MUOTO

TORJUNTA

- M O N A O L I O LISA

A U E T A

EPÄREHELLISTÄ

JUONTAJA TINO

KEISARI

N U R M I M A A

LAUKOO

-1.

S A A R

T I T O

MITÄTTÖMÄT MARTIN LUTHER

T O S I

VÄNRIKKI

K A N T

S A T A V A T

ESTELLE

SARVETON

P U K U

R U U H K A V U O D E T

patri- I arkka

LIUKASLANTEINEN PRESLEY ULLAKOLLE KERTYVÄÄ

-I

N O J A

K A A S U T T A A

-jää A H T O JUHLAASU LASKELMA

-TUOLI

LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN, SANARIS.FI

PIRTEÄ ARTISTI VIKMAN VALUVASTA VEDESTÄ

KELJUTTAA KISSALTA

TOTISESTI

RIIPPUVA KORISTE

A M E N

R I S O V A

R A A M I

KOKELAITA

A B I T

U R K I T

HOLGERSSON

N I L S

K A S S I K A U P A L L A

L A E T

T A U S

T E E T

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Lakanoiden viikkaaminen ja elämän tarkoitus Miellyttämisen halu johtaa usein vääriin elämänvalintoihin, sanoo filosofi Frank Martela. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA VILJA HARALA

alto-yliopiston tutkijatohtori ja Filosofian Akatemia -yrityksen valmentaja Frank Martela on pitkään halunnut ratkaista kysymyksen elämän tarkoituksesta. Ihmisen olemassaolon tarkoitukseen liittyvistä pohdinnoista Martelaan on tehnyt vaikutuksen 1800–luvulla ja 1900-luvun alussa elänyt venäläinen kirjailija Leo Tolstoi. – Tolstoi on yksi niistä, jotka ovat onnistuneet avaamaan keskustelua elämän tarkoituksesta. Hänen romaaninsa Anna Karenina oli menestysteos, joka sai laajemmat kansanjoukot pohtimaan asiaa. Sitä ennen elämän tarkoitusta oli pohdittu pienissä akateemisissa piireissä, Martela kertoo.

”

Onni on elämässä sivutuote, ei tarkoitus.

lisuuttaan, koska ihmissuhteet ovat keskeisiä onnellisuuden lähteitä, Martela sanoo. FRANK MARTELA ei ihmettele, että joistakuista kysymys elämän tarkoituksesta voi tuntua abstraktilta ja vaikealta. Martela tuo elämän tarkoituksen lähemmäksi kysymällä: mikä tekee sinun elämästäsi merkityksellisen tuntuisen? Kokemuksen merkityksellisyydestä saa Martelan mukaan silloin, kun tuntee ja tietää, mitä elämässään haluaa tehdä. Kannattaa pohtia, tekeekö jotain siksi, että itse haluaa niin tehdä, vai tekeekö sen

miellyttääkseen esimerkiksi vanhempiaan tai työkavereitaan. – Miellyttämisen halu ja ”näin kuuluu tehdä” -meininki johtavat usein vääriin elämänvalintoihin, Martela sanoo. Merkityksellisyyttä elämään tuo Martelan mukaan myös se, että pääsee käyttämään osaamistaan ja erityistaitojaan. Kaiken kruunaa se, että lähellä on ihmisiä, jotka välittävät ja joista itse välittää. – Jos ihmisellä on ihmissuhteita, hän kokee elämän helpommin merkitykselliseksi kuin sellainen, joka on yksin. Yksinäisyys voi olla riskitekijä, mutta yksin oleva voi myös löytää merkityksen lähteitä muualta, Martela pohtii. VIELÄ YKSI asia. Frank Martelan mielestä ihminen tuntee itsensä tärkeäksi tehdessään hyvää toisil-

le. Elämä tuntuu tarkoitukselliselta, kun saa tehdä pieniä ja isoja asioita muiden hyväksi ja auttaa läheisiään. Martela kertoo esimerkin vanhainkodista, jossa vanhukset viikkasivat lakanoita osastolla. Se oli henkilökunnan tehtävä, mutta nämä vanhukset halusivat auttaa. He olivat innoissaan ja tyytyväisiä tekemisestään. Martelan mielestä mummojen lakanaepisodi liittyy siihen, että vanhainkodissa ei ole paljon mahdollisuuksia auttaa muita. Lakanoiden viikkaus oli askare, jossa he pystyivät edelleen olemaan hyödyllinen osa yhteisöä ja auttamaan työntekijöitä. – Elämän tarkoitus ei ole jotain kummallista ja kaukaista, vaan se on yllättävän lähellä meitä. Kyse on ihan arkisista asioista. ■ Frank Martela: Elämän tarkoitus. Suuntana merkityksellinen elämä. Gummerus 2020.

– Elämä tuntuu tarkoitukselliselta, kun saa tehdä pieniä ja isoja asioita muiden hyväksi, Frank Martela toteaa ja ottaa pojan pyörän kyytiin.

ELÄMÄN TARKOITUKSEN luullaan usein liittyvän onnellisuuteen. Natsien keskitysleiriltä selviytynyt psykiatri Viktor E. Frankl jo totesi onnen olevan elämässä sivutuote, ei tarkoitus. Frank Martela sanookin onnellisuuden olevan kehno tavoite, koska onnea tavoitellessaan ihminen ei osaa tyytyä nykyhetkeen eikä siihen, mitä hänellä jo on. Onni menee ohitse, kun ihminen tavoittelee ”vielä parempaa”, jota ei kuitenkaan koskaan tavoita. – Jos ihminen keskittyy liikaa omaan onnellisuuteensa, hän ei tee hyvää muille vaan laiminlyö ihmissuhteitaan. Pitkällä aikavälillä ihminen näin tuhoaa myös omaa onnelKIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Koronapandemia vei jumalanpalvelukset nettiin kaikkialla maailmassa. Nyt kirkoissa pohditaan, mitä kristittynä eläminen tarkoittaa kriisin jälkeen. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

orona on kirkolle ruumiista irtautumisen kokemus. Näin kiteyttää Uppsalan yliopiston kirkkotutkija Karin Rubenson Kyrkans tidning -lehden artikkelissa. Kirkkojen vastaus koronapandemiaan on ollut kaikkialla maailmassa samanlainen: Jumalanpalvelukset ja hartaudet on viety nettiin. Pappien puhelinpäivystyksiä on lisätty. Seurakunnat auttavat niitä, joiden elämään eristäytyminen on tuonut vaikeuksia. Digiloikasta huolimatta kirkko ei Rubensonin mukaan ole tällä hetkellä sitä, mitä sen pitäisi olla. Pandemian vuoksi kristityt eivät voi kokoontua viettämään ehtoollista. Toisin sanoen seurakunnat lakkasivat tekemästä sitä, mikä monien teologien mielestä muodostaa kristillisen kirkon ytimen. Kristuksen läsnäolon lisäksi ehtoollisleipä voisi nyt välittää vastaanottajalleen koronatartunnan. Myös toisia kristittyjä pitää varoa. Jos unohdamme pestä kädet, jopa oman kehomme läheisyys voi olla vaarallista. PIISPAINKOKOUKSEN pääsihteeri, dosentti Jyri Komulainen kuvaa tilannetta yhtä vahvoilla sanoilla kuin Rubenson. Pääsiäisen alla julkaistussa blogissaan Komulainen kysyy, onko nettiin siirtyminen ajanut kirkon tehohoidon kaltaiseen tilaan, jossa Kristuksen ruumiin elintoiminnot on hidastettu. Komulaisen mukaan monet koronan pintaan nostamat kysymykset ovat kirkon edessä myös kriisin väistyttyä. – Koronakriisi tekee näkyväksi todellisuuden, josta sosiologit ovat puhuneet jo pitkään. Kirkossa korostetaan voimakkaasti kristinuskon yhteisöllistä puolta. Työikäiset suomalaiset eivät kuitenkaan kaipaa yhteisöä vaan sellaista tapaa etsiä itseään, joka sopii heidän arkeensa, Komulainen sanoo. Komulaisen mukaan keskustelu tästä muutoksesta on ollut Suomessa vaikeaa. Henkinen jarrutus näkyy esimerkiksi siinä, että mo-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Korona ajoi uskon kodin seinien sisälle ni suhtautuu torjuvasti koronatilanteen herättämään teologiseen pohdintaan ehtoollisen vietosta etäyhteyden avulla. Etäehtoollista on vietetty luterilaisissa sisarkirkoissa Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Komulainen ei kannata etäehtoollisiin siirtymistä. Sen sijaan hän peräänkuuluttaa uusia kristittynä elämisen tapoja, jotka muistuttaisivat enemmän joogaa ja mindful-

nessia kuin sunnuntain jumalanpalvelusta. Aineksia niihin hän etsisi varhaiskirkon erämaaisiltä, luostariperinteestä, retriittiliikkeestä ja hengellisestä ohjauksesta. – Suomalaiseen kansankirkollisuuteen on aina mielletty kuuluvaksi hiljainen usko, joka on enemmän iltarukousta omassa kammiossa kuin viikoittaista kirkkoon menemistä, Komulainen muistuttaa.

JONKIN AIKAA voimme vetäytyä kotiimme hiljentymään, mutta ennen pitkää käy ilmeiseksi, että kristityt tarvitsevat toisiaan. Näin uskoo Åbo Akademin käytännöllisen teologian lehtori ja kirkolliskokousedustaja Patrik Hagman, jonka mielestä digiloikka voi vastata vain osaan ihmisten hengellisistä tarpeista. – Tarvitsemme sitä, että voimme tuntea itsemme tarpeellisiksi, tär-

la yhdessä kuten ihmisten kokoontumisia ulkona ja pienissä ryhmissä. Toivon, että löydämme sellaisia tapoja melko pian, sillä osallisuuden kokeminen voi pelkässä nettijumalanpalveluksessa jäädä laimeaksi. Kirkon suurimpana haasteena Hagman pitää varautumista koronapandemian jälkeiseen aikaan, jossa mikään ei palaa ennalleen. – Luterilainen perinne ei riitä. Tarvitsemme syventymistä kirkon koko perinteeseen kuten luostariyhteisöille omistautuneiden kristittyjen kokemuksiin. Meidän pitää oppia tulemaan uudella tavalla toistemme lähelle.

TÄYTTÄMÄÄN HENKISET

”Ehtoollisen voi poikkeus oloissa nauttia etänä” Ehtoollispöytä on pyöreä, mutta me näemme siitä vain puolikaaren. Toiselle puolelle polvistuvat taivaan joukot ja kaikki ne, jotka eivät ehtoolliselle fyysisesti pääse. Olemme oppineet, että ehtoollista on tarjolla useasti viikossa. Aina on ollut myös niitä, jotka eivät ole ehtoolliselle päässeet vaikkapa sairauden vuoksi. Nyt myös terveempi kirkkokansa on pakotettu pysy-

mään kotosalla. He liittyvät niiden arkeen, jotka eivät aikoihin ole ehtoolliselle päässeet. Kristus on siellä, missä ikinä ihminen elää omaa arkista elämäänsä. Poikkeustilanne ei kestä loESK O JÄ puttomiin. Vielä koittaa aika, jolloin pääsemme taas joukolla myös sen näkyvän puolikaaren ääreen. Siihen asti saamme polvistua ehtoolliselle yhdessä taivaan joukkojen kanssa.

Täyttä ehtoollista ei voi viettää etänä. Ehtoollisen sakramentissa leipä ja viini ovat tärkeitä. Ne kertovat, että Jumala ei ole idea tai virtuaaliN hahmo vaan hän sitoutuu NE TU aineeseen. Siksi hän sitoutuu myös meihin ruumiillisiin ihmisiin. Tarvitsemme kehoa vastaanottaaksemme Kristuksen leivässä ja viinissä. Television tai suoratoiston ääressä voi kokea ehtoollisesta jotain: kaivata Kristuksen läsnäoloa tai läheisyyden kokemusta ehtoollispöydässä. Ehtoollisen viettoa katsellessa voi

samalla nauttia leipää ja viiniä, mutta teologisessa mielessä se ei ole ehtoollinen. Jonkinlainen muistoateria se voi olla. Suoran verkkolähetyksen äärellä ei olla yksin. Kaipaavia kristittyjä on erilaisten laitteiden ääressä tänä keväänä kaikkialla maailmassa.

Kirkko on siellä, missä ”evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan”. Aika- ja kulttuurisidonnaiset tavat eiN vät vaikuta näihin kirNE TU kon tuntomerkkeihin. Jaan piispojen näkemyksen, että poikkeusolot eivät tuo mitään uutta siihen kirkon näkemykseen, että ehtoollinen on nautittava tilassa, jossa se asetetaan. Näin sakramentti toimitetaan oikein, vaikka sen inhimilliset muodot kuten papin vaatetus

tai liturginen laulu olisivat erilaiset eri kirkoissa. Ehtoollinen voidaan nauttia myös yksityiskodeissa – erityisesti siellä, missä on sairaita tai kuolemanvaarassa olevia. Silloinkin sakramentin asettava pappi on samassa tilassa kuin ehtoollista nauttiva seurakuntalainen. Ja heidän keskellään on Kristus.

SÄ

”

ANI HARVA MEISTÄ PYSTYY

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

HELSINGIN VANHANKIRKON kappalainen Sirkka-Liisa Raunio vastaa puhelimeen iltapäivän nettihartauden jälkeen. Verkkolähetyksistä on tullut nopeasti osa hänen arkeaan.

Onko näin?

MARJA HELTELÄ Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra

J U SS

EL T

keiksi, nähdyiksi, kuulluiksi ja kannustetuiksi. Ani harva meistä pystyy täyttämään tällaiset tarpeet omassa kamarissaan edes netin avulla. Hagmanin mukaan nykyinen tilanne, jossa kristityt eivät voi kokoontua viettämään ehtoollista, ei ole kirkkohistoriassa uusi. Pakon edessä on ennenkin riittänyt se, että pieni kristittyjen joukko tai jopa yksittäinen pappi viettää ehtoollista seurakunnan puolesta. Hagman pitäisi palaamista pelkkiin sanajumalanpalveluksiin onnettomana sekä teologisesti että kirkossa käyvien ihmisten vuoksi. Hagman viittaa siihen, että ehtoollistilastot ovat niitä harvoja kirkon toimintaa kuvaavia käyriä, joiden suunta on ylöspäin. – Digitaalisten ratkaisujen rinnalle tarvitaan uudenlaisia tapoja ol-

– On ollut hämmästyttävää huomata, kuinka suuri osa ihmisten kanssa olemisella on ollut työssäni, Raunio sanoo. Raunion kokemuksen mukaan kristittyjen kokoontuminen yhteen ja yksilöllinen hengellinen elämä täydentävät toisiaan. Eristäytymisen aikana henkilökohtaisen hiljentymisen merkitys on kasvanut. Monelle on ollut apua hiljentymispaikan tekemisestä kotiin, kynttilän sytyttämisestä tai rukoushelmien käyttämisestä. Raamatun lukemisen vaihtoehtona voi käyttää hiljentymistä tukevaa nettisovellusta. Raunio mainitsee Helsingin seurakuntien Hiljainen tila -sivulta löytyvän kristillisen meditaation nettikurssin ja jesuiittojen englanninkielisen Pray as you go -nettisivun. Raunio neuvoo sitoutumaan yhteen hiljentymisen tapaan joksikin aikaa ja välttämään surffailua. On myös hyvä varautua siihen, että toisten ihmisten fyysistä läsnäoloa ei ole helppo korvata. – Moni on huomannut, että yksin rukoileminen tai meditoiminen tuntuu haastavalta. Retriitinohjaajana olen nähnyt, miten toisten hiljainen läsnäolo tukee omaa hiljentymistä. Vaikka retriitin osallistuja ei etsi kontaktia toisten kanssa, osallistujien välille syntyy erityinen yhteys. ■

TEOLOGI PATRIK HAGMAN

J U SS

KAMARISSAAN.

EL T

TARPEENSA OMASSA

TERHI PAANANEN Jumalanpalveluksen ja hengellisen elämän asiantuntija Kirkkohallituksessa

JOUNI TURTIAINEN Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2020

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

LEHDESSÄ KERROTTIIN Mikael Agricolan antamista lintujen suomenkielisistä nimistä (K&k 2.4.). Jotta uskonpuhdistus olisi ylipäätään onnistunut, Agricola joutui kirjoittamaan ohjekirjoja ja kääntämään Raamattua papeille. Raamatun syntysijoilla eli ennen ajanlaskumme alkua suomalaisille vieraita eläinlajeja, joille täytyi keksiä suomenkielinen nimi. Agricola ei ollut eläintieteilijä saati ornitologi, mutta tuntemattomien lajien nimeämisessä hän onnistui. Vuosien 1551–1552 Vanhan testamentin käännösteksteissä saivat ensi kerran suomenkielisen kirjoitusasunsa haikara, pelikaani, strutsi ja storkki. Strutsin Agricola muotoili muinaiskreikan sanasta ”strouthion”. Muinaiskreikassa tunnettiin myös ”strouthiokamelos” ( Jesaja 13:21), jonka Martti Luther käänsi yksinkertaisesti strutsiksi. Tämä lajin pitempi nimi tuntuu viittaavan aikoinaan meillä käytettyyn kamelikurki-nimeen. Nykysuomalaisille vieraan storkin Agricola muokkasi Raamatun

OLI VIRKISTÄVÄÄ lukea ennakkoluulotonta kirjoitusta ns. uushenkisyydestä (K&k 2.4.). Herkille ihmisille voi varmasti tulla mielenterveysongelmia, jos yrittää liiaksi avata alitajuntaa ja uppoutuu täysillä kaikkeen, mitä uushenkisyyteen liittyy. Jos taas itsetunto ei ole maailman paras lapsena ja nuorena koettujen ongelmien vuoksi, uushenkisyys tarjoaa paljon itsetuntoa kohottavaa kirjallisuutta, jolla voi yrittää tsempata itseään. Vaikea tätäkään on nähdä täysin vääränä. Uushenkisyyteen liittyy laajaa bisnestä, ja siltä saralta voi löytää ihan mitä vain. Mielestäni suurin osa kursseista on turhaa rahastusta. Liian helppojen ratkaisujen tarjoamisen elämän ongelmiin pitäisi aina olla epäilyttävää. Oikeasti henkisyys ei maksa yhtään mitään. Raamattua voi lukea jokainen, mutta siinäkin pitää muistaa kohtuus. Harva puhuu Raamatusta ehkä siksi, että se koetaan vaikeana ja ristiriitaisena kirjana,

saksan- ja ruotsinkielisistä käännöksistä. Se oli hänen varhaisimmissa käännöksissään ”haicara”. Myöhemmin storkkia on Suomessa käyty kutsumaan kattohaikaraksi. Se on ollut erehdys. Kattohaikara ei ole varsinainen haikara, minkä Agricola siis kertoi jo yli 470 vuotta sitten. Kattohaikaran nimi pitäisikin muuttaa takaisin storkiksi.

Terho Poutanen Espoo

mutta sieltä löytää kyllä helmiä ihan jokaiseen elämäntilanteeseen. Raamatun neuvot eivät tarjoa helppoja ratkaisuja, mutta pitkällä aikavälillä neuvot voivat osoittautua kullan arvoisiksi. Psalmeista esimerkiksi löytää helposti vertaistukea. Voi vain hämmästellä sitä, kuinka ajankohtaisia tuon ajan kirjoittajien tunnot ovat olleet. Jo tuhansia vuosia sitten on koettu sitä, mitä itse juuri nyt koen elämässäni. En ole yksin.

Kirosanat pois saarnoista PITKÄNPERJANTAIN radiojumalanpalveluksen saarnassa sanottiin kahdesti: saatana. Ensin sanottiin paholainen, mutta piti vielä hekumoida lisäämällä perään: Saatana, isolla alkukirjaimella painottaen. Saatanaa ja perkelettä pidetään sopimattomina kuultavaksi lasten

Päivi Kangas Espoo MARTTA-KAISA VIRTA

Agricolan linnut, strutsi ja storkki

Psalmeista löytää vertaistukea

suusta. Toruttaisiin tai katsottaisiin pitkään kotikasvatuksen perään. Arkkipiispan on syytä antaa yleisohje, että kirkoissa käytetään yleiselle kielenkäytölle soveliaita sanoja: sielunvihollinen tai paholainen. Seuraavassa raamatunkäännöksessä on korvattava kuutisenkymmentä kirosanaa sanoilla, joilla lapsetkin voivat puhua.

Lauri Koskinen Helsinki

30.4.2020 kirkkojakaupunki.fi

Rippileireistä osa voi siirtyä, tapaamisia on jo nyt verkossa s. 4 Suomenojalla asuva Arttu Ilves toimii vapaaehtoisena Pelikaverina s. 8

Kirkko auttaa koronakriisissä Monet diakonian asiakkaat ovat joutuneet työttömiksi tai lomautetuiksi koronan vuoksi, kertoo diakoniatyöntekijä Pauliina Alanko s. 2

Ruoka-avun tarve lisään Tuomiorovasti Antti Kujanpää ehdottaa, että seurakunnat kohdentaisivat poikkeustilan aikana säästyneet rahat diakoniatyölle. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

un Suomessa maaliskuun puolivälissä julistettiin poikkeustila, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyön asiakkaiden määrä tuplaantui sa-

man tien. – Erityisesti ruoka-avun tarve on lisääntynyt. Asiakkainamme on paljon yksinhuoltajia, joilla on tiukka tilanne. Perheiden ruokalaskut ovat kasvaneet, kun lapset eivät syökään koulussa, kertoo Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyöntekijä Pauliina Alanko. – Monet asiakkaamme ovat joutuneet työttömiksi tai lomautetuiksi koronan vuoksi. Useat heistä eivät ole koskaan aiemmin olleet tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyön asiakkaina. Sen lisäksi on paljon ihmisiä, jotka jo ennen koronaa ovat olleet heikossa asemassa ja joiden tilanne on koronaepidemian aikana huonontunut entisestään, Alanko sanoo. Hänen mukaansa diakoniatyössä jokaisen asiakkaan tilanne selvitetään aina yksilöllisesti. – Lisäksi koronatilanne on ahdistanut monia, ja osa on sen vuoksi hakenut keskusteluapua, hän sanoo. ESPOON KAUPUNKI otti huhtikuun alussa aiempaa merkittävämmän roolin ruoka-avussa, joka siihen asti toimi järjestöjen varassa. Yhteistyö kaupungin kanssa on Espoon seurakuntien diakonian asiantuntijan Lilli Snellmanin mukaan tiivistynyt hyvin, ja seuraavaksi kaikille yli 70-vuotiaille espoolaisille aiotaan lähettää kirje. – Espoonlahden seurakunnassa työntekijät ja vapaaehtoiset ovat järjestäneet kauppakassipalvelua riskiryhmiin kuuluville kotiin. Seurakuntien TukiChatin kautta saa myös tietoa ruoka-ja tukipalveluista, Snellman kertoo. Espoossa diakoniatyöntekijät ovat entuudestaan pitäneet yhteyksiä asiakkaisiin, ja koronaepidemian aikana yhteydenpito on lisääntynyt. Leppävaa-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2020

tyi Espoossa

Näin voit välttää velkaloukun

ran kirkolla taas on järjestetty kaupungin ruoanjakelupiste. – Seurakunnalla on hyvät edellytykset tällaiseen, koska seurakuntataloilla on hyvät kylmälaitteet, Snellman sanoo. Hänen mukaansa yksinhuoltaja-asiakkaiden määrä on noussut kaikissa Espoon seurakunnissa. – Diakoniatyöntekijät laativat hiljattain tiedotteen, joka julkaistiin koulujen Wilma-järjestelmässä. Luultavasti juuri sitä kautta monet yhden vanhemman perheet ovat saaneet tietoa seurakuntien diakoniapalveluista, Snellman kertoo.

”

Koronatilanne on ahdistanut monia, ja osa on sen vuoksi hakenut keskusteluapua. PAULIINA ALANKO

– Kouluruokailun puuttumi-

nen on ajanut yksinhuoltajia diakonian asiakkaiksi, kertoo Pauliina Alanko.

ESPOON tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Antti Kujanpää arvioi, että koronaepidemian lopulliset vaikutukset diakoniatyöhön tulevat näkymään viipeellä. – Lopullisia vaikutuksiahan kukaan ei vielä tiedä. Kaikki riippuu siitä, kuinka syvälle ja kuinka pitkäksi aikaa talous notkahtaa, Kujanpää arvioi. – Nyt diakoniassa on vielä voitu keskittyä ruokajakeluun niille ihmiselle, jotka karanteenin vuoksi eivät pääse itse hoitamaan päivittäisiä ruokaostoksiaan. Koronakriisin pitkittyessä voi kuitenkin olla edessä vielä paljon lomautuksia, ja tämä tulee näkymään diakonian profiilissa vasta myöhemmin, hän sanoo. Kujanpää huomauttaa, että koska poikkeustilan aikana seurakunnilla ei ole tavanomaisia toimintoja, niiltä myös säästyy rahaa, jota tarpeen vaatiessa voitaisiin käyttää diakoniassa. – Pidän täysin mahdollisena, että Espoossa juuri tämän säästyneen rahan turvin voidaan loppuvuonna kohdentaa diakonialle lisämäärärahoja ilman lisäbudjettia, hän arvioi. ■ Katso avun lähteitä sivulta 6–7 ja espoonseurakunnat.fi sekä kauniaistenseurakunta.fi

Mitä neuvoksi, jos oma taloudellinen tilanne on heikentynyt korona kriisin takia? Kokeneet diakoniatyöntekijät ja Rahaasiainneuvonnan osaajat jakavat kymmenen toimivaa vinkkiä. 1. Älä tee hätiköityjä päätöksi: Mieti rauhassa eri vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi. Pyydä apua. Et ole ainoa, jolle muuttunut tilanne aiheuttaa vaikeuksia. 2. Laita menot tärkeysjärjestykseen: asumiskulut, ruoka ja lääkkeet, puhelin- ja nettikulut, vakuutukset, matkaliput ja polttoaine sekä velkojen maksu. 3. Ota yhteyttä laskun lähettäjään tai velkojaan: Yritä sopia laskun eräpäivän siirtämisestä tai maksusuunnitelmasta. Myös ulosottoon ja perintään menneistä laskuista voi sopia. Älä sitoudu liian suuriin kuukausieriin. 4. Jos sinut lomautetaan tai irtisanotaan tai yrittäjänä työsi vähenevät, ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja hae työttömyyskorvausta työttömyyskassasta tai Kelasta. 5. Tarkista Kelasta, oletko muuttuneessa tilanteessa oikeutettu asumistukeen, perustoimeentulotukeen tai tartuntatautipäivärahaan. 6. Ota yhteyttä kaupunkisi aikuissosiaalityöhön: Voit saada apua ja neuvontaa. Voit hakea täydentävää tai ennaltaehkäisevää toimeentulotukea, vaikka Kelan toimeentulotukipäätös olisi kielteinen. 7. Selvitä, voitko saada lainaasi maksuvapaita kuukausia. 8. Lakisääteistä talous- ja velkaneuvontaa antavat oikeusaputoimistot. Oikeus.fi-sivustolla on valtakunnallinen chat-neuvontapalvelu arkipäivisin kello 10–12. Keskiviikkoisin palvellaan myös englanniksi ja perjantaisin ruotsiksi. 9. Takuusäätiön Velkalinjasta voit saada neuvontaa velkojen hoitamiseen. Voit myös hakea takausta ja pienlainaa. Yhteystiedot ovat: p. 0800 98009 arkisin kello 10–14 ja chat-neuvonta www.takuusaatio.fi. 10. Seurakuntien diakoniatyö auttaa: Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset apua asioiden hoitamiseen, haluat keskustella tilanteestasi tai tarvitset taloudellista tukea LIISA POHJONEN JA MINNA MAIJANEN Espoonlahden seurakunnan diakoneja

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2020

Rippikoulua käydään nyt etänä Pääkaupunkiseudun seurakunnissa halutaan yhä järjestää nuorille mahdollisuus rippileiriin.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

ippikoululla on vahva asema Suomessa. Sen kävi vuonna 2019 kaikista 15-vuotiaista 77,4 prosenttia ja kirkkoon kuuluvista nuorista 92

prosenttia. Nyt koronaepidemia ja maahan julistettu poikkeustila vaikuttavat rippikoulun järjestämiseen. Kesän rippikoulut toteutetaan poikkeusolojen jatkuessa siten, että rippikoululeirien ja päivärippikoulujen lähiopetusta siirretään myöhempään ajankohtaan. Näin päätti piispainkokous huhtikuun puolivälissä. Seurakunnissa seurataan tarkasti hallituksen ja viranomaisten ohjeita. Hallitus on kieltänyt yli 500 hengen tilaisuudet ainakin heinäkuun loppuun saakka. Rippikoulujen konfirmaatiomessuissa on satoja osallistujia, joten joissakin seurakunnissa harkitaan niiden siirtämistä syksymmälle. Kun päätöksiä tehdään, niistä lähetään tietoa perheisiin. Vaikka kukin seurakunta tekee päätöksensä itsenäisesti, käytännössä kirkkoherrat pääkaupunkiseudun kaupungeissa keskustelevat ja linjaavat asioita yhdessä. ESPOOSSA VALMISTAUDUTAAN ainakin kesäkuun leirien siirtämiseen. Kirkkoherra Antti Kujanpään mukaan Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa on nyt suuri rippikoululaisten ikäluokka. Kesäkuussa oli tar-

koitus pitää peräti 17 leiriä. Osalle vanhemmista ja nuorista on seurakunnassa tehty kysely, josta selvisi, että sukupolvikokemuksesta halutaan pitää kiinni, vaikka leirin ajankohta siirtyisi.

”

OLIN ITSEKIN LÄHDÖSSÄ IKAALISIIN LEIRILLE JUHANNUKSEN JÄLKEEN KIRKKOHERRA ANTTI KUJANPÄÄ

– Olin itsekin lähdössä Ikaalisiin leirille juhannuksen jälkeen, Kujanpää mainitsee. VANTAALLA KIRKKOHERRAT päättivät, että ennen juhannusta pidettäväksi suunnitellut leirit siirretään tai toteutetaan etäopetuksena ja myöhemmin järjestettävinä lyhyempinä kokoontumisina. Juhannuksen jälkeisistä rippikoulusta päätetään Vantaalla 20.5. mennessä. Helsingissä kirkkoherrat päättävät leirien kohtalosta 5. toukokuuta. Vaihtoehtoisia leirijärjestelyjä mietitään koko ajan. Kun pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa ongelma koskee yh-

ESKO JÄMSÄ

Perhetyöntekijät Marjukka Luoma ja Miia Raninen toivovat, että Tapiolan kirkon väistötilasta tulee seurakuntalaisten olohuone.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2020

Tapiolan seurakunta muutti väistötiloihin Tapiolan seurakunta on muuttanut väistötiloihin kirkkoremontin tieltä. Keskustan alueen uusi toimitila sijaitsee Tapiontorilla vanhassa liikekeskustassa. Paikallisille ihmisille väistötila on tullut aikaisemmin tutuksi Kenkä-Tapion myymälänä. Väistötilan nimi Virsu valittiin seurakuntalaisilta kerättyjen ehdotusten joukosta. Virsun päätila jakautuu kahvila-alueeseen, lasten ja nuorten nurkkaukseen ja kirkkosaliin.

Alueet erotetaan ääntä vaimentavilla väliseinillä. Tiloissa on myös pieni keittiö, toimistonurkkaus ja keskusteluhuone. Uusien keskustatilojen koordinaattoreina toimivat Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijät Miia Raninen ja Marjukka Luoma. Koronan aiheuttamien kokoontumisrajoitusten vuoksi avoimen toiminnan aloittaminen siirtyy todennäköisesti syksyyn. – Odotamme kovasti sitä, että pääsemme avaamaan tilat seurakuntalaisille, mutta vielä täytyy jaksaa hetki. Toivomme, että tästä tulee tila, johon ihmisten

on helppo tulla, Raninen sanoo. Tulevaisuudessa Virsu on erityisesti isojen ja avoimien ryhmien kuten Kuoro kaikille -ryhmän, isoskoulutettavien ja keskiviikkokerhon kokoontumispaikka. Syksyllä luvassa on erilaisia konsertteja ja teemapäiviä. Tila palvelee lisäksi seurakuntalaisten olohuoneena. Pienet suljetut ryhmät kuten suru- ja eroryhmät toimivat kirkkoremontin aikana muissa tiloissa. Seurakunnan toimistotyöntekijät työskentelevät pääosin Mankkaan seurakuntakodin läheltä vuokratussa toimitilassa.

otettu nopeasti käyttöön digitaalisia ratkaisuja kokoontumisiin ja etätyöskentelyyn. Kasvatusalan ammattilaisillamme on entuudestaankin paljon osaamista ja nyt on innolla opeteltu uutta, Hirsto kertoo.

Rippikoulutapaamisia on pääkaupunkiseudulla järjestetty etänä verkossa. Kallion seurakunnan vt. nuorisotyönohjaajan Elina Kaikkosen mukaan nuoret ovat hyvin perillä digitaalisista alustoista, ja heidän vinkkejään kannattaa kuunnella.

teensä useita tuhansia nuoria, Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa rippikoululaisia on vain noin 60. – Jos korona suo, seurakuntamme kaikki leirit pidetään yhtä aikaa heinäelokuun taitteessa Keski-Suomessa, Kauniaisten kirkkoherra Mimosa Mäkinen kertoo. Samaan aikaan, kun seurakunnissa on pohdittu rippileirien siirtoa ja toteutustapoja, leiri- ja muita intensiivijaksoja edeltäviä rippikoulutapaamisia on järjestetty etänä verkossa. Tätä varten Kirkkohallitus on laatinut ohjekirjasen Suuri Ihme – Rippikoulua etänä. Yksi kirjasen tekijöistä on Espoon seurakuntien kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto. – Seurakunnissa ei ole jääty vain odottamaan, mitä tapahtuu, vaan on

Koronarajoitusten aikana Tapiolan seurakunnan jumalanpalveluksia lähetetään nettiin Otaniemen kappelista sekä Virsusta. Suunnitelmien mukaan seurakunnan toiminta palaa Tapiolan kirkolle remontin valmistuttua ensimmäisenä adventtina 2021.

Muskareissa on runsaasti tilaa Seurakuntien syksyn ja ensi kevään musiikkileikkikouluihin ilmoittaudutaan verkossa 15.4.– 15.5. Ryhmiä järjestetään niin sy-

livauvoille kuin eskari-ikäisille. Paikkoja niihin on yhä runsaasti jäljellä. Seurakuntien muskarit ovat avoimia kaikille espoolaisperheille. Vauva- ja leikki-ikäisten muskareissa on mukana aina vanhempi. Isommat lapset voivat osallistua itsenäisesti muskareihin ja muskarikuoroihin. Vuonna 2018 Espoon seurakunnat järjestivät yhteensä 94 eri muskariryhmää ja niihin osallistui viikoittain 1 431 kävijää. Tältä keväältä muskarit peruttiin koronavirustilanteen vuoksi. Muskariopettajat järjestävät

kuitenkin perheille viikoittain Facebookissa ja Youtubessa avoimia pieniä verkkomuskarihetkiä. Musiikkileikkikoulut maksavat 75 euroa lukukaudelta, sisarusalennus on -50 prosenttia. Kaksi ensimmäistä tuntia ovat kokeilukertoja. Ilmoittautuminen muskareihin: www.espoonseurakunnat.fi/muskarit.

Koronaneuvontaa vieraskielisille Espoossa on avautunut puhelinneuvonta vieraskielisille avuksi koronatilanteeseen. Neuvon-

ETÄRIPPIKOULUISSA TIEDOLLISET asiat on jätetty tarkoituksella vähemmälle, koska rippikoululaiset käyvät jo koulua etänä. Johanna Hirston mukaan tärkeämpää on yhdessäolo, vuorovaikutus ja elämysten kautta oppiminen. Verkon kautta voi tutustua oman seurakunnan verkko- ja sometuotannon lisäksi seurakuntiin ja kirkkoihin eri puolilla maailmaa. – Kaunaisissa ripari alkoi tammikuussa yhteisellä starttitapahtumalla ja osa ryhmien tapaamisista ehti olla ennen koronaa. Riparisunnuntai toteutettiin Facebookin striimauksena, kirkkoherra Mimosa Mäkinen kertoo. Rippikoulutyötä tehdään nyt kaikkialla etäyhteyksien kautta monenlaisia välineitä ja ohjelmia käyttäen. Johanna Hirston mukaan esimerkiksi Teams-työkalu on Espoossa ahkerasti käytössä rippikouluissa. Vantaankosken seurakunnan rippikoulupappi Margit Helin mainitsee esimerkkinä Padletin, joka toimii flappitaulun tapaan. Siellä jokainen nuori saa kertoa itsestään ja liittää mukaan meemin tai giffin, joka kuvaa häntä. – Tavoitteena on, että yksinäisestä työskentelystä huolimatta nuorilla olisi näkyvä muistutus siitä, että he ovat osa ripariryhmää, Helin sanoo. Zoom ja WhatsApp ovat monen seurakunnan rippikoulutyössä käytössä. Rippikoulussa hyödynnetään myös nuorten osaamista. – Olimme suunnitelleet Nuorten talolle ja kirkolle ryhmäytymistä ja diakoniarastipolun. Nyt isoset toteuttavat rastipolun tekemiensä videoiden avulla, helsinkiläisen Kallion seurakunnan vt. nuorisotyönohjaaja Elina Kaikkonen kertoo.■

tapuhelimeen voi soittaa, jos on yleistä kysyttävää koronasta tai haluaa tietää, miten eri tukia voi hakea. Espoon kaupungin neuvontapuhelin auttaa ma–pe kello 10– 16. Numerossa 09 8162 2620 palvelua saa arabian, venäjän, somalin, darin, farsin/persian, viron, turkin, albanian, ranskan, kurdin, vietnamin, visayan, tagalogin ja mandariinikiinan kielillä. Numerossa 09 8162 2610 palvelua saa englannin kielellä ja selkosuomeksi.

Tiekirkkokesä peruttiin Viime kesänä Suomen 269 Tiekirkossa vieraili lähes 350 000 matkailijaa. Tämän kesän tiekirkkokausi joudutaan perutaan koronaepidemian vuoksi. – Tiekirkot ovat madaltaneet ihmisten kynnystä tulla kirkkoihin ja tarjonneet levähdyspaikan rauhaa ja arkkitehtonisia elämyksiä etsiville ihmisille. On harmillista, että joudumme perumaan kauden, sanoo Kirkkopalvelujen kehityspäällikkö Jari Kupiainen.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.4.–14.5.

Espoon tuomio kirkkoseurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, ma–pe klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi

ESPOON TUOMIOKIRKKO, KALAJÄRVEN JA SUVELAN KAPPELIT Mahdollisuuksien mukaan avoinna yksityistä hiljentymistä ja rukousta varten. Tuomiokirkko avoinna ma−su klo 10−17. Kalajärven kappeli avoinna ma klo 13−14, ti klo 18−19, ke klo 10−11, to klo 18−19, pe klo 10−11 ja su klo 16−17. Suvelan kappeli avoinna ma-pe klo 9−14. Tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3. Suvelan kappeli, Kirstintie 24.

KIRKONMENOT VERKOSSA Jumalanpalveluksia välitetään Espoon tuomiokirkon Facebooksivun kautta: www.facebook.com/ EspoonTuomiokirkkko. Tilaisuudet järjestetään ilman paikallaolevaa seurakuntaa. Voit seurata kirkonmenoja myös ilman, että sinulla on omaa Facebook-tiliä. Jumalanpalvelus su 3.5. ja 10.5. klo 10.

HARTAUS Keskiviikkoisin klo 16 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivun kautta: www.facebook. com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta.

TAPIOLA SINFONIETTA LIVE − KAMARIMUSIIKKIA KAPPELISSA Su 10.5. klo 15 striimattuna Kauklahden kappelista. Seurattavissa Tapiola Sinfoniettan YouTubekanavalla tai osoitteessa kotona247.fi. Juontajana Jukka Rantamäki.

ERILAISINA YHDESSÄPARISUHTEEN PYSÄKKI Erilaisuuden mahdollisuudet ja haasteet parisuhteessa. Toteutus etänä Teams-alustalla. Liity mukaan pohdintaan perhe- ja parisuhdetyön ammattilaisten Outin ja Annan kanssa. Ilm. viim. 4.5.: outi.wenell@evl.fi. Tied. myös 040 547 4146.

PARISUHTEEN JA PERHEEN TUKIPALVELUJA Tukea, ammatillista keskusteluapua ja sielunhoitoa lapsiin ja kasvatukseen sekä omiin voimavaroihin liittyvissä kysymyksissä. Soita, laita viestiä tai sähköpostia perhetyönohjaajille: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165 ja outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146. Puhelut arkisin klo 9–19, viestejä ja sähköpostia voit laittaa kaikkina aikoina. Vastaam-

me niihin työpäivinä.

LAPSILLE HARTAUKSIA, ASKARTELUA, LAULUA & LEIKKIÄ Lapsityö Espoon tuomiokirkkoseurakunta YouTube-kanavalla lapsille hauskoja ja pohdiskeleviakin videoita joka arkipäivä klo 10. Hartaushetkiä, askartelua, Kannusillan kollien seikkailuja Kirkonmäellä sekä lauluja jumppatuokioita. Perhekerho verkossa Facebook. com/suvelankappelinlapsityo/ Perhekerho livestriiminä joka torstai klo 10.

KAIPAATKO TUKEA JA APUA? Diakoniatyö auttaa myös koronakriisin aikana. Ota yhteys oman asuinalueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue: 040 763 6599 Espoon keskus ja Suvelan alue: 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 476 9026 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (aseman seutu, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Pohjois-Espoon alue: 040 736 9315 (Kalajärvi) Länsi-Espoon alue: 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Viherlaaksolahden alue (Laaksolahti ja Viherlaakso): 040 572 5344.

MUSKARIIN SYKSYLLÄ! Ilm. 15.5. asti: espoonseurakunnat.fi/muskarit.

TULE TYKKÄÄJÄKSI! Kappeleidemme Facebookiin, niin tiedät mitä on meneillään. Tilit löytyvät kappeleiden nimellä.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ Facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter:@EspooEtSrk Youtube: Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakun-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2020

ta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk, @superdiakonia Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

KIRKONMENOT VERKOSSA Twitterjumis su klo 10 @espoonlahdensrk Verkkokirkot www.facebook.com/ Espoonlahdenseurakunta: Toivon rukoushetki arkisin klo 8.50. Jumalanpalvelus su klo 11.

ESPOONLAHDEN KIRKKO Kirkko avoinna mm. hiljentymistä varten, os. Kipparinkatu 8. Aukioloajat verkkosivuilla.

RAAMATTU JA RUKOUS VERKOSSA Luemme yhdessä Raamattua ti klo 17–18.30. Linkki: bit.ly/39wjBzw. Varaa lähellesi Raamattu. Asenna laitteeseesi Microsoft Teams -sovellus. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. bit. ly/39zL43j Rukoustapaaminen to klo 17–18. bit.ly/2JvFkgl. Rukouspyyntöjä voi soittaa tai lähettää tekstiviestillä Eveliina Rožnovski, 041 518 1244. Liity rukoilijoiden joukkoon! Meillä on 10 rukousrengasta, joiden jäsenille välitetään seurakuntalaisten rukouspyyntöjä. Ilmoittaudu rukoilijaksi: inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

TUKEA JA APUA Pappi päivystää klo 9–21 p. 050 432 8496. Diakonian palveluajat ma klo 13–14 p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 p. 09 8050 6738. Kaikkien työntekijöiden yhteystiedot verkkosivuilta tai ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 6000. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko. Jaamme valmiita kasseja alueellamme asuville. Puhelinystävät: haluatko, että sinulle tai alueellamme asuvalle riskiryhmään kuuluvalle omaisellesi soitetaan ja kysytään kuulumisia? Ota yhteys minna.maijanen@ evl.fi, 040 705 3358. Kauppa-apu riskiryhmiin kuuluville ja koronakaranteenissa oleville. Toimitamme peruselintarvikkeet ja hygieniatuotteet alueellamme kotiovellesi lähipäivinä tilauksesta. Soita 050 476 2380 ma klo 9–11 ja to klo 13–15. Tilauksen ottaa vastaan seurakunnan työntekijä, tarvikkeet maksuohjeineen toimittaa perille vapaaehtoinen.

PIKKUVÄELLE Muskarihaku 15.5. asti Espoonseurakunnat.fi / Espoonlahden seurakunta / Lapset ja lapsiperheet. Nallekerho ke klo 11 ja muuta kivaa

facebook-sivulla Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet. Ryhmässä Espoonlahden seurakunnan perhekerhot, päiväkerhot ja muskarit mm. muskarihetkiä.

KOULUIKÄISET Läksyklubista tukea lapsen etäkouluun ja tehtäviin to klo 13–15 kirkko. Varaa paikka viim. ed. ti klo 15 Noona Hiilinen, 040 596 1686. Etäkerho Nonparellin, Lennun ja Tinkan kanssa ti klo 15 Facebook, myös aiemmat kerhot nähtävillä. Syksyn iltapäiväklubit 1.–3.-lk. Iivisniemen kerhotila ja Kaskikappeli. Hakuaika verkossa 3.5. saakka.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Ma Sode Discordissa klo 14–16, linkki nettisivuilla. Ti nuortenilta klo 17–19, linkki nettisivuilla. Hartaus ig-livessä klo 20. Pe leivontaa ja muuta kivaa Instagramissa. Nuortenilta klo 18–20, linkki nettisivulla.

ELJAN TUOLI Puhetta ja musiikkia ke 6.5. klo 18 sivulla facebook.com/Espoonlahdenseurakunta. Kanttori Elja Puukon vieraana piispa Kaisamari Hintikka.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaara seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipia@evl.fi

LEPPÄVAARAN KIRKKO Avoinna mahdollisuuksien mukaan yksityistä hiljentymistä ja rukousta varten. Tarkista aukioloajat leppavaaranseurakunta.fi. Os. Veräjäkallionkatu 2.

KIRKONMENOT VERKOSSA Jumalanpalveluksiin suoraan kotisohvalta! Koronaviruspandemian vuoksi jumalanpalvelukset Leppävaaran kirkolta toteutetaan verkkolähetyksinä seurakunnan YouTube-kanavalla. Jumalanpalvelus su 3.5. klo 11, YouTube. Jumalanpalvelus su 10.5. klo 11. Kesän ripareiden isoset ja apuohjaajat siunataan tehtäviinsä. Musiikissa Iida Loukimo ja Nina Vuorinen, laulu, Laura Airola, viulu ja Outi Noponen, piano. Raamatunlukua ääneen ma–pe klo 17 seurakunnan Facebooksivuilla.

TYÖNTEKIJÄT TUKENASI Tavoitat papin joka päivä klo 9–21 p. 09 8050 5562. Diakonian palveluaika ma klo 10–12, 050 432 9318. Muina aikoina ota yhteyttä suoraan työntekijöihin puhelimitse tai sähköpostitse.

HÄÄMUSIIKKI-ILTA Leppävaaran seurakunnan Facebook-sivulla kuullaan häämarsseja ja häihin sopivia lauluja kanttorien esittäminä ke 13.5. klo 19. Tilaisuus striimataan Leppävaaran kirkosta. Chatin kautta voit esittää kirkkohäihin tai ylipäänsä avioliittoon vihkimiseen liittyviä kysymyksiä. Kirkkohäitä voi viettää myös poikkeusoloissa kirkoissa, vain yleisömäärä on toistaiseksi rajoitettu alle 10 henkilöön. Kanttorit Kullervo Latvanen ja Pauliina Hyry sekä pastorit Terttu Laaksonen ja Timo Salo.

TAPIOLAN SINFONIETTAN KAMARIKONSERTTI Tapiola Sinfoniettan Kamarimusiikkia kappeleissa -sarja toteutetaan kahtena striimattuna konserttina ilman yleisöä. Ensimmäinen konsertti tulee Perkkaan kappelista la 9.5. klo 15. Konserttia voi katsoa Tapiola Sinfoniettan YouTubekanavalla ja osoitteessa kotona247. fi. Konsertin juontaa Jukka Rantamäki. Lisätiedot: www.tapiolasinfonietta.fi.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

JUMALANPALVELUKSET VERKOSSA Koronaviruspandemiasta johtuvan poikkeustilan vuoksi jumalanpalvelukset järjestetään ilman paikalla olevaa seurakuntaa verkkolähetyksinä YouTube-kanavalla Olarin seurakunta. Verkkokirkko: sanajumalanpalvelus su 3.5. ja su 10.5. klo 10.

KORONAVIRUSPANDEMIAN VAIKUTUKSET SEURAKUNNAN TOIMINTAAN Papin puhelin joka päivä klo 9–21 p. 040 547 1857. Diakonian ajanvaraus: Puhelimitse ti klo 10–11, p. 050 4329 368. Työntekijät ovat tavattavissa puhelimitse keskusteluja varten. Yhteystiedot: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/ tyontekijat.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.4.–14.5. ILMOITTAUTUMINEN SYKSYN MUSIIKKI LEIKKI KOULUIHIN 15.5. saakka: espoonseurakunnat. fi/muskarit.

LAPSET JA PERHEET Videoita, hartauksia, Hiirulin seikkailuja, toimintatuokioita, Päkän lauluja löytyy Facebookista Olarin seurakunnan lapset ja perheet, Chapple Iso Omena sekä Instagramista @olarin_perheet ja @chappleisoomena. Vanhempien varaventtiili – tukikeskustelua vanhemmille arjen haasteista ja huolista arkisin klo 9–16: perhetyöntekijä Paula BruceHaatainen, 040 503 7622, perhetyöntekijä Mia Silvola, 050 576 4891, perhetyöntekijä Raili Ruotsalainen, 050 576 6305, seurakuntapastori Raisa Jarkkola, 050 358 0979. Sähköpostit: etunimi. sukunimi@evl.fi. Kirjepyhäkoulu, omaa kirjepostia lapselle. Toukokuun postissa ihmetellään luontoa. Kirjeessä Raamatunkertomus, värityskuvia ja askartelu- ja puuhaideoita. Oman postin saat ilmoittamalla vanhemman nimen, lapsen nimen ja osoitteen: mia.silvola@evl.fi

Tapiolan seurakunta Toimisto: puhelimitse arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi. Twitter: Siunauksen sadetta @SSadetta. Facebook Tapiolan seurakunta, Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @tapiolansrk, @siunauksensadetta, @paheksuvakirahvi, @s.pihlaja, @ pantapaidassa Youtube: siunauksen sadetta, KirahviTV, Pastorific. Blogit siunauksensadetta.blogspot. com, kotimaa24.fi/blogit/pappisasessorinparahdus, lahetysblogi.net.

KIRKON AUKIOLO Tapiolan kirkko on suljettu. Peruskorjauksen on määrä valmistua adventiksi 2021.

JUMALANPALVELUKSET Sanajumalanpalvelukset joka sunnuntai klo 12 Virsusta verkossa seurakunnan Facebook-sivulla (ei edellytä rekisteröitymistä).

KESKIPÄIVÄNRUKOUS Verkkolähetykset joka arkipäivä klo 12 Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin p. 09 8050 4900

joka päivä klo 9–21. Diakonian päivystys arkisin 09 8050 4400 klo 9–15. Keskusteluapua Maire Hellas 040 565 8300 ja Kristiina Larjava 050 358 1064. Perheiden Helppiluuri arkisin klo 12–16 Lapsityönohjaaja Riina Nissinen 040 749 4334, perhetyöntekijä Miia Raninen 050 380 2734, perhetyöntekijä Marjukka Luoma 050 583 6908, lastenohjaaja Sari Häkki 041 539 8710 ja lastenohjaaja Tiina Siponen 041 5398 704.

LAPSET JA PERHEET Verkkolähetyksinä Facebookissa Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet -sivulla: Minimuskarit keskiviikkoisin klo 10. Etäperhekerhot perjantaisin klo 9.30–10. Paljon muuta mukavaa. Pysy kanavalla.

KIRKON PERUSKORJAUS Tapiolan kirkon peruskorjaus alkaa toukokuussa. Poikkeustilanteen päättyessä seurakuntaelämä jatkuu Otaniemen kappelissa, Mankkaan seurakuntakodissa, Laajalahden kerhotilassa ja Tapiolan keskustan väistötilassa Virsussa.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti klo 10–14, ke 12-14 to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

KORONAAIKANA EI KOKOAVAA TOIMINTAA Toistaiseksi Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kokoava toiminta on peruttu koronapandemian vuoksi.

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset striimataan seurakunnan Facebook-sivulle sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 10. Paikalla ovat vain jumalanpalveluksen toimittajat. Ajantasaiset tiedot verkkosivuilla www.kauniaistenseurakunta.fi.

KIRKON PIHALLA HILJENTYMISEN PAIKKA Kauniaisten kirkon sisäpihalla on hiljaisuuden paikka hiljentymistä ja rukousta varten.

SEURAKUNTA SOMESSA Kauniaisten suomalainen seurakunta Facebookissa. Instagramissa @kauniaisten_seurakunta. Nuorisotyöllä @granutnuoret mm. live-lähetyksiä.

KIRKOLLISET TOIMITUKSET hoidetaan poikkeusjärjestelyin. Toimituksissa voi olla paikalla enintään 10 ihmistä, kuitenkin niin että lähiomaiset voivat olla mukana eli max jonkin verran yli 10.

SEURAKUNNAN TYÖN TEKIJÄT TUKENA JA APUNA Työntekijät ovat tukena ja läsnä, meidät tavoittaa erityisesti verkossa ja puhelimitse. Turvallisuuden vuoksi yritämme välttää tapaamisia, mutta olemme mielellämme muuten yhteyksissä. Yhteystietomme verkkosivuilla www.kauniaistenseurakunta.fi tai seurakuntatoimiston kautta.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

GUDSTJÄNSTER Gudstjänsterna hålls så att endast de som förrättar dem är närvarande. De direktsänds på webben varje söndag kl. 12.15. Mer information: esboforsamlingar.fi och facebook.com/www. esboforsamlingar.fi. Man kan följa med gudstjänsterna också utan egen Facebookinloggning. Gudstjänsterna kan ses även efter sändningstidens slut. Andakter, videor och annat aktuellt finns på församlingens Facebooksida och Instagramkontot @esbosvenskaförsamling

VI FINNS HÄR FÖR DIG Trots att verksamheten håller paus till 31.5 är de anställda anträffbara för samtal per telefon, e-post och sociala medier. Du hittar alla kontaktuppgifter på esboforsamlingar.fi/kontakt. Den öppna diakonimottagningen är stängd, diakoniarbetarna nås per telefon och e-post: Nina Wallenius, 050 432 4323, nina. wallenius@evl.fi Ann-Christine Wiik, 050 597 3313, ann-christine.wiik@evl.fi Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi Esbo församlingars servicecentral, bokning av dop, vigsel och jordfästning: 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi Förrättningarna sköts med undantagsarrangemang, högst 10 personer får närvara. Information om förändringar i verksamheten meddelas på esboforsamlingar.fi och sociala medier.

Elämänkaari ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastetut Oona Ebba Ilona Andersson, Nella Leona Katiaana Bussman, Veikko Olavi Helenius, Niki Matias Inkinen, Stelle Ester Elsa Kaikkonen, Niklas Pyry Antero Kaskirinne, Arvid August Keinänen, Mauri Viljami Litola, Leevi Akseli Mielonen, Matilda Linnea Aleksandra Norja, Bea Olivia Palttala, Amanda Bella Sofia Pesonen, Joel Harri Henrik Salo. Hautaan siunatut Katri Varkki 95 v, Helvi Kyllikki Artman 94 v, Kaino Kyllikki Nikulainen 93 v, Karin Linea Salminen 93 v, Vieno Ester Kareinen 90 v, Katriina Hartikainen 87 v, Salme Marjatta Sivonen 86 v, Hilkka Anneli Mustonen 85 v, Eila Liisa Annikki Rasimus 84 v, Jorma Kullervo Lehtonen 82 v, Seppo Untamo Hämäläinen 72 v, Erkki Osmo Lindqvist 71 v, Raija Anneli Selroos 70 v, Raija Anneli Kuosmanen 66 v, Kari Björn Granström 63 v, Jukka Olavi Oinonen 56 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Oliver Eliel Gunnar Joutseno, Neea Anna Maria Viinikainen, Eemil Matias Vuorma, Robin Juhani Välilä. Hautaan siunatut Lauri Veijalainen 93 v, Oili Uotinen 92 v, Ingeborg Lilli Atlanta Arvola 91 v, Irja Kyllikki Jääskeläinen 91 v, Antti Niilo Ilmari Apajalahti 88 v, Alf Pekka Antero Korhonen 87 v, Raija Marja Kyllikki Reimavuo 83 v, Oiva Antero Pelkonen 80 v, Lauri Antero Castrén 77 v, Terho Veli Kalevi Behm 71 v, Kirsti Helena Nieminen 70 v, Anna-Liisa Tellervo Leppänen 69 v, Rauno Tapio Javanainen 61 v, Timo Juhani Kaasinen 57 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunatut Sylvi Hillevi Jokinen 88 v, Risto Johannes Sarjanen 82 v, Jouko William Höglund 71 v.

Kastetut Mea Maria Helena Kaikkonen, Ada Aune Ronja Siponen, Matilda Tuulia Vainio. Avioliittoon aikovat Heikki-Matti Juhani Härkönen ja Elizabeth Anne Maria Crockford. Hautaan siunatut Salme Sofia Kiuru 91 v, Ritva Anneli Penttinen 86 v, Eeva Liisa Marketta Varsa 81 v, Otto Juhani Rouvali 68 v, Kirsi-Marja Kontiokoski 53 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Minja Maarit Aurora Ronkainen, Severi Eemi Kari Tapola. Hautaan siunatut Ernesti Johannes Hämäläinen 96 v, Anna Liisa Aaltonen 95 v, Hilkka Liisa Aalto 91 v, Aila Maria Sulkakoski 89 v, Hilja Helena Nieminen 85 v, Raimo Juhani Hietanen 79 v, Risto Kalervo Salmi 77 v, Riitta Helena Rauhala 69 v, Kauko Tapani Mononen 67 v, Maarit Hannele Tiirikainen 61 v, Outi Johanna Mikola 57 v, Janne Tapio Nieminen 42 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Hautaan siunatut Eila Alisa Huttunen 96 v, Eila Ellen Toivainen 94 v, Tenho Ensio Pellinen 92 v, Pirjo-Riitta Niemi 89 v, Lauri Heikki Laukkanen 87 v, Pauli Pellervo Rautama 87 v, Sinikka Tellervo Huuskonen 86 v, Sylvi Raakkel Silvennoinen 86 v, Matti Antti Paavali Lounio 85 v, Ailla Anitra Wikstedt 81 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Alva Elizabeth Edin, Isabelle Anja Ingrid Nilsson. Avlidna/Hautaan siunatut Karl Rafael Tuomolin 98 v, Elsa Carita Antell 96 v, Gretel Anna Lisa Skogström 89 v, Brita ElseMaj Rautelin 87 v, Berit Margareta Salminen 87 v, Krister Adolf Nyström 85 v, Terttu Marjatta Ruotoistenmäki 81 v, Tove Elisabet Colliander 79 v, Max William Wikström 65 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2020

– Kasvatamme nuoria hyvään urheilijamaiseen käytökseen myös verkossa, sanoo vapaaehtoisena Pelikaverina toimiva Arttu Ilves.

Verkkopelejä ilman kiusaamista Pelikaverit pitävät huolen siitä, että verkkopelimaailmassa ei kukaan jää yksin. Ikävistä kommenteista ei tarvitse heidän yhteisössään kärsiä.

vallista olla, vaikkei olisi huippupelaaja. Ilves on elämässään pelannut paljon ja tietää, että tämä ei ole lainkaan itsestään selvää. – Verkkopeliyhteisöissä on paljon trash talkia, kiusaamista ja vastustajien mollaamista. Meillä sellaista ei tarvitse pelätä.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

PELIKAVERI-TOIMINTAA JÄRJESTÄÄ Pelikaverit ry yhteistyössä Leppävaaran seurakunnan ja Espoon sekä Lohjan kaupunkien nuorisotointen kanssa. Käytännössä Leppävaaran seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja Toni Majola on yksi toiminnan koordinaattoreista. Vapaaehtoisia Pelikavereita on tällä hetkellä kymmenkunta. – Koulutan ja haastattelen pelikaverit ja olen heidän tukenaan työajalla, mutta lisäksi toimin itse vapaaehtoisena pelikaverina, Majola valottaa. Kohta kaksivuotiaan yhteisön suosio on korona-aikana kasvanut: osallistuakseen kenenkään ei tarvitse poistua kotoaan. Pelikaverien Discordiin rekisteröityneitä on reippaasti yli 300, ja kuukaudessa pelaajia on vajaa parisataa. Suurin osa on teini-ikäisiä, mutta ikärajoja ei ole. – Yhteisössä toimitaan nimimerkillä, joten mukaan on helppo tulla uutenakin. Kävijöissä on paljon myös vakionaamoja, jotka olemme oppineet tuntemaan, Arttu Ilves kertoo.

orstaina kello 13.20 Pelikaverien Discord-serverille on kirjautuneena 169 ihmistä. Suurin osa on nuoria, jotka ovat tulleet paikalle peliseuran perässä, mutta he eivät ole yksin. Kirjautuneena on myös viisi vapaaehtoista Pelikaveria, kaikki aikuisia. He ovat mukana pelaamassa mitä kulloinkin: Counter-Strikeä eli CS:ää, Minecraftia, Fortnitea. Luotettavien aikuisten läsnäolo erottaa yhteisön muista vastaavista. – Mikrofonit ovat auki, joten meille voi myös jutella. Yleensä mietitään taktiikoita ja kysellään kuulumisia, mutta voidaan puhua vakavammastakin asiasta, kertoo yli vuoden Pelikaverina toiminut Arttu Ilves, 31, pelinimeltään Lotkaasi. Pelikaverien missio on, että jokainen toivova saisi peliseuraa ja verkkoyhteisön, jossa on tur-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2020

Pelikaverit ovat yhteisössä paikalla pääasiassa kello 15:n ja 22:n välillä. – Pyrimme siihen, että myös nuorten kouluhommat tulisi hoidettua, Ilves sanoo. ARTTU ILVES pelaa nuorten kanssa CS:ää tavallisesti monta kertaa viikossa. Hän lähti Pelikaveriksi nähtyään mainoksen toiminnasta Facebookista. – Olisin itsekin kaivannut teininä tällaista peliseuraa, ja nuorten kanssa oleminen kiinnostaa, metalliartesaaniksi opiskeleva mies sanoo. Nuorten kanssa pelailu on Ilveksen mielestä rentoa hommaa. Aikuisen auktoriteettia saa toki välillä käyttää, mutta erityisen hankalia tilanteita hänen eteensä ei ole tullut. – Välillä huomautellaan kielenkäytöstä ja chattikäyttäytymisestä, jos joku alkaa haukkua vastustajaa, hän sanoo. Pääasiassa yhteisön meininki on hänestä oikein hyvä, ja sen vuoksi hän uskoo nuortenkin tulevan sinne mielellään. Toinenkin houkutin tosin on: Pelikaverit striimaavat säännöllisesti pelejä livestriimauspalvelu Twitchiin. – Nuoret pääsevät pelaamaan julkisesti, selostuksen kera. Se on monelle kova juttu. Pelikaverit löytyvät osoitteesta pelikaveri.kirkkoespoossa.fi Katso mukavaa tarjontaa lapsille ja perheille sivulta 6-7.