Kirkko ja kaupunki 2019 18 Espoo

HY VÄN TÄHDEN.

18

10.10.2019 kirkkojakaupunki.fi

A 11 Espoonlahden kirkolla tarjotaan hyvää ja halpaa lounasruokaa

B6 Sirpa Kähkönen ammentaa sukunsa vaietuista tarinoista

Öljykrapula

B 1 Uskonto ja taide vastaavat niihin ilmastokysymyksiin, joihin tekniikka ei vastaa, sanoo filosofi Tere Vadén

RANSKALAINEN FILOSOFI JA HISTORIOITSIJA ALEXIS DE TOCQUEVILLE (1805–1859)

Jos joku asia on salaisuus, se sitoo energiaa ja estää luovuuden.

PUNAVANKIEN ELÄMÄÄ LAHDEN HENNALASSA TUTKINUT KIRJAILIJA, TUTKIJA MARJO LIUKKONEN DEMOKRAATISSA 18/19

Iankaikkisesti

Ihmisistä on mukavampaa uskoa yksinkertaiseen valheeseen kuin monitahoiseen totuuteen.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019 Älkää siis pelätkö ihmisiä. Ei ole kätköä, joka ei paljastuisi, eikä salaisuutta, joka ei tulisi ilmi.

EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN 10:26

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

En lähde karkuun ”EN TIEDÄ, voinko auttaa, mutta ainakin lupaan, että en lähde tästä karkuun. Olen tässä ja kestän sen, mitä kerrot.”

Näin kuvasi kuopiolainen oppilaitospastori Panu Pohjolainen takaraivossaan jyskyttänyttä ajatusta hänen ajaessaan kohti kauppakeskusta, johon hänet oli hälytetty koulusurman vuoksi.

Pappi ei tiennyt tarkkaan, mikä häntä perillä odottaisi. Sen hän tiesi, että tosi on kyseessä ja hätä on kova.

”

MINUA PUHUTTELI tämä kolmiosainen kohtaamisen kaava: En tiedä, voinko auttaa. Lupaan, että en lähde karkuun. Kestän sen, mitä kerrot.

Ihmisten maailmassa tapahtuu paljon pahaa.

KUKAAN Me aiheutamme sitä itse, toiset aiheuttavat meille pahaa, ja pahaa tapahtuu myös meistä EI TOIVO riippumatta.

ITSELLEEN Ihmisten maailmassa tapahtuu myös paljon PAHAA. hyvää. Hyvääkin tapahtuu meistä riippumatta, meidän ansiostamme ja koska toiset tekevät meille hyviä asioita.

Sellainen apu, joka auttajasta itsestään tuntuu hyvin pieneltä, saattaa avun saajalle merkitä koko elämän pysymistä kasassa, kun kaikki ympäriltä murenee tai romahtaa äkillisesti.

LUTHER SISÄLLYTTI Katekismuksessa jokapäiväiseen leipään myös hyvät ystävät ja luotettavat naapurit. Me tarvitsemme lähellemme ihmisiä, jotka pysyvät vieressä, vaikka mitä olisi tapahtunut. Jotka kestävät kuulla sen, mitä meillä on kerrottavana. Oli se sitten oman mielen mustuutta tai jotakin muuta vaikeaa.

Kristityn kutsumuksena on olla tällainen ystävä ja naapuri toiselle.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Köyhät, heikot, vanhat ja sairaat saavat taipua sen tieltä, mitä me kutsumme kehitykseksi ja menestykseksi.

Jumala, pakota meidät katsomaan ympärillemme ja miettimään, mikä on oikein ja kohtuullista.

Kirkko ja kaupunki verkossa MARI AARNIO

ISÄ MEIDÄN -RUKOUS päättyy pyyntöön, että Jumala päästäisi meidät pahasta. Se on ihmisen perushuokaus. Kukaan ei toivo itselleen pahaa. Sellainenkin ihminen, joka haluaa vahingoittaa itseään, toivoo ja tavoittelee jotakin hyvää. Tuskan tai itseinhon loppumista.

Isä meidän -rukouksessa pyydetään myös jokapäiväistä leipää. Se tarkoittaa muutakin kuin päivittäistä proteiini-, hiilihydraatti-, kuitu- ja hivenaineannosta: jokapäiväinen leipä merkitsee kaikkea sitä, mitä me päivästä toiseen välttämättä tarvitsemme.

Fiksut ihmiset 2020-luvun kynnyksellä tuhoavat maata jalkojensa alla ja tahtovat lisää, lisää ja lisää.

Tutkimustieto vei mormonit kriisiin, jossa järki ja usko törmäävät Mormonien nettisukupolvi on löytänyt uskontonsa syntyvaiheisiin liittyvän tutkimustiedon. Nyt nuoret esittävät kysymyksiä kirkon johtajien rehellisyydestä. Lue juttu www.kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 10.10.2019

numero 18

Seuraava lehti ilmestyy 24.10.

KANNEN KUVA: VILLE TIETÄVÄINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

1

Ilmi Villacís, oletko huolissasi suomalaisten lukemisesta?

– En ole kovin huolestunut, koska Suomi on edelleen huippumaa lukutaidossa.

Siinä on silti parantamisen varaa, sillä lukutaidon taso on heikentynyt ja aktiivisia lukijoita on vähemmän.

– Pitäisi puhua enemmän siitä, miten paljon iloa ja elämyksiä lukeminen tuottaa. Keskustakirjasto Oodi on osaltaan näyttänyt, että kirjat kiinnostavat: siellä ylitettiin äskettäin kahden miljoonan lainaajan raja.

2

Mikä merkitys suomenkielisellä kaunokirjallisuudella on nykyajan suomalaisille?

– Kaunokirjallisuus heijastaa yhteiskuntaa, siinä eläviä ihmisiä ja sitä, mitä he pitävät tärkeänä. Omia ajatuksiaan voi peilata kirjallisuuteen ja oppia uutta.

– Toimin tänä vuonna kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon esiraadin puheenjohtajana. Suomessa on tarjolla paljon hyvää kirjallisuutta. Uskon, että hyvä lukutaito vaikuttaa osaltaan siihen, että syntyy tasokasta kirjallisuutta, jota arvostetaan myös ulkomailla.

3

Miksi lapselle kannattaa lukea ääneen?

– Lapselle lukeminen vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Tämä puolestaan kasvattaa lapsen sanavarastoa, sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa. Mikään tekninen laite ei korvaa tällaista perusläheisyyttä.

– Aivotutkijoiden mukaan lapselle kannattaa lukea heti syntymästä lähtien. Kun lapselle luetaan usein, auttaa se häntä sosiaaliseen taustaan katsomatta pärjäämään paremmin myös koulussa. Suomen neuvoloissa jaetaan perheille kolmen vuoden ajan Lukukeskuksen tuottamaa kangaskassia Lukulahja lapselle, joka sisältää loru- ja satukirjat. Tarkoituksena on antaa näin vanhemmille kipinä lapselle lukemiseen.

A

3

– Olen taustaltani virolainen ja opettelin suomen kielen muutettuani tänne 14-vuotiaana. Olin varsinainen lukutoukka, ja varmaan siksi uuden kielen oppiminen tuntui helpolta. Nykyään en osaa erottaa, ajattelenko suomeksi vai viroksi.

5

Millainen on iltarukouksesi?

– Uppoudun yleensä kirjaan iltaisin.

Minusta kirjailijat ja runoilijat osaavat sanoittaa ajatuksia ja toiveita niin, että ne koskettavat sielua samalla tavalla kuin rukous. ■ Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään 10.10.

4

Mikä on suomen kielen kaunein sana?

– Se on lumous.

Sanaan sisältyy pehmeyttä ja kaipuuta ja suomen kielelle ominainen aaltoileva sävy.

”Omia ajatuksiaan voi peilata kirjallisuuteen” Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kehottaa lukemaan lapselle ääneen.

Hän itse oppi suomen kielen 14-vuotiaana muutettuaan Virosta Suomeen.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA VILLE PALONEN

4 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019 JUKKA GRANSTRÖM

Aarno Ruusuvuoren suunnittelema Tapiolan kirkko on rakennettu vuonna 1965.

Tapiolan kirkosta tulee perhetalo Tapiolan kirkon peruskorjaus alkaa toukokuussa. Kirkkoherra Päivi Linnoisen mukaan sisäraitista ja kahvilasta tehdään niin mielenkiintoiset, että satunnaiset kävijät tulevat kirkkoon uudestaan. Suunnittelu pohjautuu perhetaloidealle.

– Kirkkokiinteistömme on Jumalan talo, jossa on tilaa ja toimintaa kaikenlaisille perheille ja kaikenikäisille perheenjäsenille, Linnoinen sanoo.

Korjauksen on tarkoitus valmistua jouluksi 2021. Enimmäiskustannukset ovat 16,3 miljoonaa euroa. Toiminta siirtyy remontin ajaksi väistötiloihin.

Muutoksia rippikoulujen leiripaikkoihin Hvittorpin kurssikeskukseen suunniteltujen lisämajoitusrakennusten valmistuminen viivästyy. Tämän vuoksi seitsemän Hvittorpiin suunnitelluista ensi kesän rippileireistä siirtyy Pöyhölään ja Vierumäelle ja yksi leiri peruuntuu. Tieto ei ehtinyt koteihin lähetettyyn esitteeseen. Tiedot on päivitetty seurakuntien verkkosivuille.

Seurakunnat pahoittelevat muutoksesta johtuvaa haittaa. Espoon ensi vuoden rippikouluihin ilmoittaudutaan 7.–31.10. verkkosivujen ilmoittautumislomakkeen kautta. Espoossa järjestetään ensi vuonna rippikouluja yli 80 ryhmälle.

Valtuusto hyväksyi metsäsuunnitelman Espoon seurakunnat omistavat 270 hehtaaria metsää Espoossa ja Kirkkonummella. Suurimmat alueet sijaitsevat Velskolan kurssikeskuksen ja Kellonummen hautausmaan ympäristössä. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi seurakuntien metsänhoitosuunnitelman vuosiksi 2020–2029. Samalla päätettiin, että jos valmisteilla oleva ympäristöohjelma muuttaa metsänhoidon linjauksia, metsäsuunnitelma otetaan uuteen valmisteluun.

Osa valtuutetuista olisi halunnut palauttaa asian uuteen valmisteluun jo nyt.

Tämä esitys kaatui äänin 39–13. Valtuusto päätti myös selvittää, voidaanko Velskolan koillisosassa sijaitseva 24 hehtaarin alue liittää METSO-ohjelmaan ja suojella vapaaehtoisesti.

Kirkollisvero pysyy Espoossa ennallaan Espoon yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kirkollisveroprosentin ensi vuodeksi.

Se on yhä tasan yksi prosentti, maan alhaisinta tasoa.

Turvaan pääseminen on ensimmäinen tarve Asunnottomien yö nostaa esiin asunnottomat naiset, joiden tarpeita nykyiset tukipalvelut eivät tunnista.

Y

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

li 1200 yksin elävää naista oli asunnottomana vuonna 2018. Asuntoa vailla oli lisäksi 159 lapsiperhettä ja 105 pariskuntaa, joihin kuului yhteensä 600 ihmistä. Tiedot käyvät ilmi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tilastoista, joihin on ensimmäisen kerran koottu tarkennettua tietoa naisten ja lapsiperheiden asunnottomuudesta.

Suomessa oli vuonna 2018 kaikkiaan 5482 asunnotonta.

Vuodesta 2008 lähtien asunnottomuusohjelmat ovat tehonneet, mutta naisten asunnottomuus ei ole vähentynyt merkittävästi.

Esimerkiksi Espoossa kotia vailla olevien naisten ja lapsiperheiden määrä kasvoi edellisvuodesta.

Espoossa oli viime vuonna 658 asunnotonta, joista 125 oli yksin eläviä naisia. Asuntoa vailla oli 33

perhettä, joihin kuului 99 henkeä.

Ensi viikolla vietettävä Asunnottomien yö nostaa esiin naisten asunnottomuuden erityispiirteitä, joihin kuuluvat muun muassa fyysisen ja henkisen väkivallan kokemukset, kodittomuuteen liittyvä häpeä ja piiloasunnottomuus.

Piiloasunnottomuuden vuoksi asunnottomien naisten todellisen määrän uskotaan olevan huomattavasti tilastoja suurempi. Piiloasunnottomuus tulee ilmi esimerkiksi tilanteissa, joissa nainen sietää parisuhteessaan väkivaltaa ja huonoa kohtelua välttääkseen kadulle joutumisen.

– Usein asunnottomaksi jäävän naisen elämässä on tapahtunut yhtä aikaa monta isoa asiaa. Lasten huostaanotto voi olla viimeinen isku, joka katkaisee kamelin selän. Tällä hetkellä oikeanlainen tuki ei tavoita näitä naisia, vaik-

ka auttavat tahot arvioivat heitä todella paljon, Vailla Vakinaista asuntoa ry:n (VVA) kokemusasiantuntija Jenni Eronen sanoo.

NAISTEN TURVALLISUUDEN tarve jää usein tunnistamatta asunnottomille suunnatuissa palveluissa.

Asunnottomat naiset kokevat turvattomuutta paikoissa, joissa on samassa tilanteessa olevia miehiä. Turvattomuus voi jopa estää palvelujen käytön.

VVA on mukana Y-Säätiön koordinoimassa NEA-hankkeessa, jonka tavoitteena on naisten asunnottomuuden poistaminen.

– Turvaan pääsemisen tarve on noussut tosi vahvasti esiin, kun olemme kuulleet asunnottomuutta kokeneita naisia, NEAhankkeen projektipäällikkö Leena Lehtonen Y-Säätiöstä sanoo.

Poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa ovat Jenni Erosen mukaan päihteitä käyttävät koditto-

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

5

Pyhäinpäivän konsertti

Mestari-Laulajat

– Kun sain Junailijankujalta oman lukaalin, se oli elämäni onnellisin päivä, kertoo Tepu, joka sai kuusi vuotta sitten asunnon VVA:n yksiköstä.

Urut ja piano Tapio Tiitu. Johtaa Henrik Lamberg Temppeliaukion kirkko la 2.11. klo 13

Pääsylippu 20 € ovelta tuntia ennen.

Asunnottomien yön tapahtumia Espoossa To 17.10. klo 13–16 Sellon kirjastolla mm. pientä purtavaa, villasukkien ja lapasten jakoa, musiikkia ja kohtaamisia.

Klo 16 alkaen Entressen kirjastossa paneelikeskustelu sekä lastenohjelmaa.

Klo 17–20 Espoontorin aukion tapahtumassa mm. grillimakkaraa, kahvitarjoilua, vaatejakoa, klo 20.30 iltapala ja ehtoollishartaus Askeleessa (Pappilantie 5).

Klo 18–21 Matinkylän iltatapahtuma Matinkappelilla (Liisankuja 3). musiikkia, vaatejakelu, keittoruokaa.

Lue lisää: Sivu A 14 ja asunnottomienyo.fi/tapahtumat

” VAIKEINTA

ASUNNOTTOMUUDESSA OLI LIKAISENA OLEMINEN. TEPU, 55

– Aikuistumisen jälkeen näille naisille ei ole löytynyt riittävää tukea. Asunnottomuuden vähentäminen törmää usein suomalaiseen pärjäämisen kulttuuriin: naisen odotetaan jaksavan, selviytyvän ja huolehtivan kaikesta, vaikka siihen ei olisi resursseja, Eronen sanoo.

MOI, MOI! Mitä sä täällä teet?

Tepu, 55, tervehtii iloisesti, kun hänelle tuttu ihminen astuu Ju-

nailijankujalla Itä-Pasilassa sijaitsevan VVA:n asumisyksikön aulaan.

Tuetun asumisen yksikössä asuu tällä hetkellä 68 päihde- ja mielenterveyskuntoutujaa. Yksikön toiminta perustuu Asunto ensin -malliin, jonka mukaan jokaisella on oikeus omaan asuntoon ja asumistukeen.

Kun asunto ”Junikselta” järjestyi noin kuusi vuotta sitten, Tepu oli elänyt kadulla vuoden.

Asunnottomuus alkoi, kun hänen vuokraisäntänsä menehtyi yllättäen.

– Kaikkein vaikeinta asunnottomuudessa oli hygieenisyys, likaisena oleminen. Jokainen aamu alkoi sen miettimisellä, missä voisin päästä suihkuun, Tepu kertoo.

Ystävät antoivat Tepulle puhtaita vaatteita, kun entiset likaantuivat. Ruokaa hän sai Hurstin ruokajakelusta ja Pelastusarmeijalta. Ilman omaa jääkaappia ruokakassi piti kantaa mukana joka paikkaan.

Päivittäisenä haasteena oli löytää paikka, jossa voi nukahtaa turvallisesti. Talvella Tepu livahti usein yöksi rappukäytävään tai vinttikerrokseen ja nukkui lämpöpatterin vieressä.

– Kun sain Junailijankujalta oman lukaalin, se oli elämäni onnellisin päivä. Tämä on ihana yhteisö. Teemme asioita yhdessä ja autamme toisiamme, Tepu sanoo. ■

www.kirkkojakaupunki.fi Kir ilm kko jok est ja k y a pä a Ju y ve upu ivä m rk nk ala os . i n sa

mat naiset. Heillä ei ole pääkaupunkiseudulla turvallista paikkaa, joka olisi öisin auki.

– Päihteitä käyttävät asunnottomat naiset tarvitsevat oman turvakodin, jossa he voisivat nukkua turvallisesti ja alkaa selvittää asioitaan, Eronen sanoo.

Työssään Eronen kohtaa yhä useammin 18–29-vuotiaita, jopa 17-vuotiaita naisia, jotka ovat menettäneet vuokra-asunnon häiriöiden vuoksi. Näitä nuoria naisia yhdistää lastensuojelutausta, joka oikeuttaa jälkihuollon vuokra-asuntoon.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

6 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

ARRGHHH! (Taas kirje Kelalta!)

Byrokratia-ahdistus rantautui työttömien ja sairaiden keskuuteen. Kun elämä luisuu pois omista käsistä, syntyy lopulta katkeruutta ja apatiaa.

TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

V

erkon keskustelupalstat pursuavat tarinoita ahdistavista viranomaiskokemuksista. Niissä mainitaan toistuvasti etenkin Kela ja TE-toi-

misto. ”Kun näen, että Kelalta tai TE-toimistosta on tullut kirje, joudun heti lähtemään luontoon rauhoittumaan. Koen näiden laitosten kanssa asioimisen äärettömän ahdistavaksi. Työttömällä pitää olla joka asiaan TE-toimiston lupa. Muuten menettää kaikki tulonsa. Miksi ei tueta ihmisen aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta?

Nykyinen malli nujertaa ja nöyryyttää aivan kohtuuttomasti. Minusta tuntuu, että Kela ja TE-toimisto eivät auta, vaan rankaisevat joka asiasta.”

Näin purki tuntojaan Kirkko ja kaupungin (9.5.) köyhyysjutussa esiinty-

nyt työtön Tuulahannele Halsey, 61.

Halsey ei ole tuntemustensa kanssa yksin. Kelan ja TE-toimiston ohella myös Maahanmuuttovirasto ja lastensuojeluviranomaiset herättävät asiakkaissaan levottomuutta.

BYROKRATIA-AHDISTUS liittyy tunteeseen siitä, että kasvoton laitos käyttää valtaansa yksilöön ottamatta huomioon tämän persoonaa ja elämäntilannetta. Näin syntyy kokemus oman elämänhallinnan menettämisestä.

Maahanmuuttajat pelkäävät tyypillisimmin kielteistä turvapaikkahakemuspäätöstä. Lastensuojeluviranomaisiin saatetaan suhtautua epäluuloisesti vääränlaisten mielikuvien takia. Kauhuskenaariossa lastensuojeluviranomaiset tulla tupsahtavat kotiin ja vievät lapset mukanaan.

Tosiasiassa lasten huostaanotto on viimesijainen toimenpide sen jälkeen, kun avohuollon tukitoimet on todettu riittämättömiksi ja lapsen kasvu, kehitys, terveys tai turvallisuus on vaarassa. Kun huostaanottoon päädytään, tilanne on yleensä hyvin kriittinen.

Vantaalla Hakunilan seurakunnassa työskentelevä diakoniatyöntekijä Kati Pyykkö tunnistaa ilmiön omasta asiakaskunnastaan. Pyykkö työskentelee alueilla, joilla on paljon eläkeläisiä, työttömiä ja maahanmuuttajataustaisia asukkaita.

Kaikkein tyypillisimmin Pyykön asiakkaat jännittävät asioimista Kelan ja TE-toimiston kanssa. Näissä instituutioissa ahdistaa ensisijaisesti se, että niiden päätökset vaikuttavat suoraan asiakkaan toimeentuloon.

Jos jokin menee vikaan tai tarvitaan lisäselvityksiä, asiakkaan rahansaanti tyrehtyy asian selvittelyn ajaksi – tyypillisimmin viikoiksi, mutta pahimmillaan kuukausiksi.

– Kela on varmasti se, jonka kirjeitä asiakkaani pelkäävät kaikkein eniten.

Tämä johtuu siitä, että Kela hoitaa se-

kä perustoimeentulotuki- että työttömyysetuusasioita. Monet asiakkaani ovat äärettömän vihaisia Kelalle eivätkä ymmärrä, kuinka siellä voidaan päättää esimerkiksi jonkun sairauspäivärahasta tai työkyvyttömyyseläkkeestä häntä näkemättä, Pyykkö valottaa.

”

MINUSTA TUNTUU, ETTÄ KELA JA TE-TOIMISTO EIVÄT AUTA, VAAN RANKAISEVAT JOKA ASIASTA. TYÖTÖN TUULAHANNELE HALSEY

TOINEN PAINOSTAVAKSI KOETTU laitos on TE-toimisto. Siellä ahdistavat etenkin aktiivimallin vaatimukset.

– Ihmisissä herättää närää se, että leikkuri räpsähtää, vaikka asiakas olisi oikeasti ollut aktiivinen, mutta on

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

unohtanut täyttää jonkin kaavakkeen tai lapun. Lisäksi eri puolilla Suomea ei ole samanlaisia mahdollisuuksia täyttää aktiivimallin vaatimuksia, joten aktiivimalli koetaan myös sillä tavalla epäoikeudenmukaiseksi.

Toimeentulotukiasioiden siirtyminen kaupunkien ja kuntien sosiaalitoimelta Kelaan on mutkistanut monen asiakkaan asioita entisestään.

– Kai ajatuksena oli, että toimeentulotukiasiat hoidetaan nyt yhdellä luukulla eli Kelassa. Silti hyvin monen on haettava paitsi Kelan tukia myös täydentävää ja sen lisäksi vielä harkinnanvaraista toimeentulotukea kaupungilta tai kunnalta. Eli yhden luukun sijaan asioidaankin kolmella.

Monille myös tuottaa vaikeuksia ymmärtää kapulakieltä, jota viranomaiset käyttävät erilaisissa kaavakkeissa.

– Joudun usein suomentamaan asiakkailleni heidän saamiaan päätöksiä. Vaikka minusta on tullut kapulakielen ammattitulkki, en silti itsekään aina ymmärrä, mitä jokin päätös tarkoittaa. Silloin on soitettava kyseiselle viranomaiselle ja selvitettävä asia, Pyykkö sanoo.

YKSI SYY viranomaiskammoon on hankala tavoitettavuus.

– Eräs asiakas oli yrittänyt selvittää täydentävää toimeentulotukeaan puhelimitse koko päivän tuloksetta, Kati Pyykkö kertoo.

Digiaika asettaa omat haasteensa etenkin henkilöille, jotka eivät ole tottuneet asioimaan netin välityksellä. Nykyään asioiden hoitaminen puhelimella on monen jonotuksen ja henkilöltä toiselle pompottelun sävyttämää piinaa. Henkilökohtaista tapaamisaikaa saattaa joutua odottamaan pitkään.

”

VAIKKA MINUSTA ON TULLUT KAPULAKIELEN AMMATTITULKKI, EN SILTI ITSEKÄÄN AINA YMMÄRRÄ, MITÄ JOKIN PÄÄTÖS TARKOITTAA. DIAKONIATYÖNTEKIJÄ KATI PYYKKÖ

– Nykyään asioita ei enää juurikaan voi hoitaa kasvokkain, vaan kaiken pitäisi tapahtua netissä tai puhelimella.

Monilla asiakkaillani ei ole saldoa prepaid-liittymässään, joten palvelunumeroihin ei voi soitella. Kaikilla ei ole tietokonetta tai nettiä, eivätkä kaikki osaa niitä käyttää. Lisäksi maahanmuuttajataustaisilla asiakkailla voi olla ongelmia kielitaidon kanssa.

Viranomaisen ylivalta aiheuttaa myös psyykkisiä seurauksia.

– Byrokratia tekee ihmisestä alistuneen. On tavallista, että ainainen rahattomuuden kanssa kamppaileminen kuluttaa ihmisen henkisiä voimavaroja. Läheskään kaikki eivät jaksa tai osaa hakea heille kuuluvia etuisuuksia. ■

A

7

myksistä. Ei heille riitä se, että arkkipiispa sytyttää kynttilän ja sanoo pari kaunista sanaa. Ei ketään kiinnosta semmoinen helppo arjen kristillisyys, jolla tällä hetkellä yritetään pitää tämä kirkkoinstituutio pystyssä.

GEORGE ORWELLIN KUULUISASSA romaanissa 1984 kehitettiin uuskieli, joka oli virallisesti ohjailtua oikeaoppista, köyhää kieltä. Kirkossa on Wikströmin mukaan nykyisin vallalla ihan oma uuskielensä, joka vaikeuttaa uskosta puhumista.

”

EI KETÄÄN KIINNOSTA SEMMOINEN HELPPO ARJEN KRISTILLISYYS, JOLLA TÄLLÄ HETKELLÄ YRITETÄÄN PITÄÄ TÄMÄ KIRKKOINSTITUUTIO PYSTYSSÄ.

– Jumalasta ei voi puhua uskottavasti niin, ettei ota mihinkään kantaa, sanoo Henrik Wikström.

Enemmän tosissaan uskon kanssa Kirkko on työntänyt Jumalan sivuun, väittää Agricolaliikkeen pappi Henrik Wikström.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

K

irkon puhe Jumalasta on hampaatonta.

Kirkkolaitos kaupittelee itseään pyhän kokemisella ja hyvän tekemisellä ja on tehnyt Jumalasta itselleen brändin. Vihervasemmistoa kosiskelevat seurakuntalehdet esittävät Jumalan suurena tuntemattomana liberaalina. Kirkko on halunnut tehdä itsestään yhteiskunnallisesti tärkeän keskittymällä Jumalan sijasta milloin mihinkin ajankohtaiseen trendiin, tällä hetkellä luonnonsuojeluun ja vähemmistöjen puolustamiseen.

Näin väittää Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja ja pappi Henrik Wikström juuri ilmestyneessä kirjassaan Mitä Jeesus tekisi?. Provokaatiostako siinä on kyse?

Wikström sanoo, ettei hänellä ole tarvetta provosoida tai esiintyä nuorena vihaisena miehenä. Hän on 47-vuotias ja tehnyt papin töitä 16 vuotta kahdeksassa seurakunnassa, ja kirjoittaa nyt omista havainnoistaan.

– Kuvaan sitä, miten kirkolle on käynyt. Kirkko on ikään kuin vahingossa työntänyt Jumalan sivuun. Nykytilanne on pitkän kulttuurisen

kehityskaaren väistämätön pää. Nämä ovat sellaisia juttuja, joihin kukaan ei ole syyllinen ja joihin kaikki ovat syyllisiä, Wikström sanoo.

– Ainakin Suomessa kirkko kieltäytyy keskustelemasta ihmisiä kiinnostavista, suurista hengellisistä kysymyksistä, siitä, mikä aiemmin on ollut uskon ydinaluetta: Jumalasta, Saatanasta, taivaasta, helvetistä. Sen sijaan puhutaan moraalista. Taustakangas on sama, mutta keskustelunaiheet ovat ihan toisia kuin ne, joista kristinusko syntyi.

WIKSTRÖM MUISTUTTAA, että hän on yksi kritisoimansa kirkkolaitoksen työntekijöistä. Eikä hän ole sanomassa, että kaikki korjautuisi, kunhan piispat tekisivät niin tai näin tai kunhan papit lukisivat enemmän Raamattua. Sen sijaan hän haluaa tuoda näkyviin sitä kuilua, mikä on ihmisten hengellisten kysymysten ja kirkon varovaisen jumalapuheen välillä.

Varovaisuus johtuu Wikströmin mukaan siitä, että kirkko haluaa pitää kiinni jäljellä olevista jäsenistään.

– Oikeasti ihmiset ovat kiinnostuneita aika syvistä hengellisistä kysy-

– Ihmisten kanssa jutellessani huomaan usein, että he eivät osaa sanoittaa niitä hengellisiä kysymyksiä, joita heillä on, koska he eivät ole vuosikymmeniin kuulleet muiden kuin ihan överityyppien puhuvan niistä.

Kirkon ja kirkollisen lehdistön tasapainotteleva ote on johtanut ihan mahdottomaan tilanteeseen: mihinkään ei uskalleta ottaa kantaa, koska pelätään, että joku suuttuu. Mutta ei Jumalasta voi puhua uskottavasti niin, että ei koskaan ota mihinkään kantaa.

Miten Jumalasta sitten Henrik Wikströmin mielestä pitäisi puhua tai mitä Jumalasta ylipäätään voi sanoa? Ainakin Jumalan olisi oltava niin suuri, että hänen todellisuutensa piiriin mahtuu muutakin kuin suomalaisen keskiluokan elämä. Liian siisti ja ristiriidaton kuva Jumalasta ei anna lohtua niille, jotka kokevat kärsimystä, vääryyttä ja menetyksiä.

– Suurin osa elämän kysymyksistä on sellaisia, että tarvitaan voimakkaampi Jumala, jos halutaan, että Jumala on vastaus mihinkään. Sen takia kirkon pitäisi ottaa koko ilmoitettu Jumalan todellisuus enemmän tosissaan. Kyllä kaikessa pitäisi olla ihmeellisyyden silaus päällä ja ihmisten pitäisi tulla kirkossa yllätetyiksi ja haastetuiksi.

– Kaikki eivät pääse taivaaseen – myös kadotus on olemassa. Saatana on todellinen. Osa ihmisistä joutuu lopullisesti Jumalan hylkäämäksi.

Wikström tietää, että kun hän sanoo näin, hänet luokitellaan konservatiiviksi. Sellainen hän ei kuulemma ole. Hän kutsuu itseään klassisen kristinuskon edustajaksi, vaikka tietää senkin ärsyttävän joitakuita.

– Konservatiivien ongelma on se, että he edustavat enemmän jonkinlaista kadonnutta aikaa kuin rehellistä jumalapuhetta. He olisivat ihan tyytyväisiä, kun saisivat kirkon itselleen ja naiset pois kirkosta, ja sitten he voisivat pyörittää messuja, joissa kävisi kymmenen ihmistä. Noin se ei voi olla. Jos kristinusko on totta, sen pitää olla kaikille. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Tilaisuuksia

Lakipalveluja

Etsitään avustajaa

ESIKOISLESTADIOLAISTEN SYKSYSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 26.10. klo 12 ja 17 sunnuntaina 27.10. klo 12 ja 18 maanantaina 28.10. klo 12 ja 18

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

HERÄNNÄISSEURAT

hok-elannonlakipalvelu.fi

Hautauspalveluja

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA, JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

to 10.10. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. su 13.10. klo 10 kirkkopyhä Porvoon tmk, Kirkkotori 1; saarna L.VäyrynenSi; tarjoilu ja seurat. klo 12 veisuut messun jälkeen Kauniaisten kirkon yläk. takkah., Kavallint.3. klo 16 kotiseurat Kautolla, Horsmakj.4bB/Tikkurilant., Vtaa. klo 18 seurat Järvenpään Kirkonkulman Nuorten tila, Kirkkot.6. ti 15.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs, Hki. ke 16.10. klo 19 seurat Matinkpli, Liisankj.3 (kahvit klo 18:30), Espoo. pe 18.10. klo 18 seurat Vehkojan srk-keskus, Yli-Anttilant.3, Hyvinkää. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30 (Martinkylä), Sipoo. su 20.10. klo 15 seurat Loviisan srk-koti, It.Tullik.6. klo 16 kirkkopyhä Pihlajamäen kko, Liusket.1, Hki; saarna P.Simola; mukana HNK; kahvit ja seurat. klo 16 seurat Pitäjäntuvalla, Kirkonmäent.2 (kahvit 15:30), Espoo. klo 17 seurat Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs (Kamppi), Hki; mm.

Leena Siponkoski, Janne Rissanen; käytössä Siionin virret pistekirjoituksella ja isotekstillä, mukana viittomakielen tulkki. ti 22.10. klo 18 seurat Hakunilan kko kpli, Hakunilant.48, Vtaa; mukana Seuratuvan virsikuoro. ke 23.10. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. pe 25.10. klo 15 seurat Columbuksen Katukpli, Vuot.45 (Vuosaari), Hki. klo 19 kotiseurat Lipastilla, V.Puistolant.10A (Puistola), Hki. la 26.10. klo 17 sateenkaarimessu körttivirsin Alppilan kirkossa, Kotkank.2, Hki; saarna K.Airas, lit.

L.Väyrynen-Si; kahvit ja sv-seurat.

Hammashoitoa

Pyörätuolissa istuva, työssäkäyvä erityisopettaja hakee henk.koht.avustajaa, 16 h/viikko, arkiaskareisiin kotiinsa Helsingin Jätkäsaareen selviytyäkseen arjen rumbasta neljällä pyörällä.

Jos olet reipas ja näpsäkkä ja kaipaat lisätienestiä, laita hakemus ja CV 22.10.2019 mennessä osoitteeseen: anna.reivinen@vihti.fi, p. 044-3658819.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 20.10. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 3–4

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kattojen maalaukset / pesut Vesikourujen uusimiset, kattoturvatuotteet asennettuna Tilaa meiltä ilmainen arviointi kohteellesi!

SADEVESI- JA SALAOJAREMONTIT Meiltä saat joustavan rahoituksen edullisella korolla!

www.0502205.fi

Vuokralle tarjotaan Valoisa toimisto Leppävaarassa Heti vapaa, 1 krs, 76 m2 Vuokra: 795 eur/kk, 0503224004

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivoukset luotettavasti.

Myös seniorisiivoukset.

MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Siivouspalveluja tarjotaan, perussiivoukset, ikkunanpesut edullisesti kokemuksella. puh. 046-6203556 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

UUSI VASTAANOTTO AVATAAN 1.10. HAKANIEMEEN! Meillä sinua palvelevat tutut erikoishammasteknikot; EHT Ossi Vallemaa, EHT Tero Roine & EHT Antti Koskelo Etelä-Haaga: Kauppalantie 4

Malmi: Malmin raitti 12

Hakaniemi: Näkinkuja 4

010 2715 100 / ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Kari Salko, 0400 604 133

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain

kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Ilmastokatastrofin välttämiseen tarvitaan syvä elämänmuutos, jossa öljy lakkaa hallitsemasta ihmistä. Muutoksen tiellä on suuria kysymyksiä, joihin tekniikka ei vastaa.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS VILLE TIETÄVÄINEN

Öljyn ansassa

2B

Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

M

itä me halutaan? – Ilmastotekoja!” Nuorten ilmastolakkolaisten viesti kiteytyi suoraan kysymykseen ja vastaukseen syyskuun lopussa. Eduskuntatalon eteen kokoontui tavallisena arkiaamuna 5000–6000 mielenosoittajaa. Saman viikon aikana miljoonat ihmiset vaativat päättäjiltä nopeita ilmastotoimia yli sadassa maassa.

– Tunnistamme kyllä sen, että nykyistä menoa jatkamalla tulevaisuutta ei enää ole. Minusta näyttää kuitenkin siltä, että tarvittavan muutoksen suuruus ja laatu eivät ole jäsentyneet kunnolla muille kuin pienelle vähemmistölle, joka on perillä luonnontieteistä, sanoo Bios-tutkimusyksikössä työskentelevä filosofi Tere Vadén.

Työkseen ekologisen kriisin seurauksia pohtiva Vadén pohjustaa ajatustaan samoilla ilmastotutkimuksen tuloksilla, joista 16-vuotias ruotsalainen koululainen Greta Thunberg puhui syyskuussa Yhdysvaltojen kongressille ja YK:n huippukokoukseen kokoontuneille maailman huippupoliitikoille.

Vakavan ilmastokriisin vaara on tunnettu vähintään 30 vuoden ajan. Osaamme luetella ekokatastrofin keskeiset syyt: fossiilisten energianlähteiden käytön, luontoa kuormittavan maankäytön, globaalin väestönkasvun ja kulutuksen kasvun henkeä kohden.

Miten on mahdollista, että kaikki jatkuu ennallaan?

Vadén kiinnittää huomiota siihen, että pystymme laskemaan luotettavasti valtion tai yksittäisen ihmisen hiilibudjetin. Osaamme pystyttää tuulimyl-

lyjä ja kiinnittää aurinkopaneeleja. Osaamme pohtia omia kulutustottumuksiamme kriittisesti.

Muutoksen tiellä on kuitenkin suuria kysymyksiä, joihin meillä ei ole vastauksia. Filosofi tarttuu nuorten mielenosoittajien huutamaan kysymykseen "Mitä me halutaan?"

– Mitä haluaisin elämältä tulevaisuudessa, jos en olisikaan länsimainen kuluttaja, vaan jotakin aivan muuta, mikä on yhtä kaukana omasta tilanteestani kuin neuvostoihmisen tai keskiajan kristityn elämä?

Tällaisten kysymysten pohtimisella on Vadénin mukaan kiire.

”

Me jäämme historiankirjoihin naurettavan lyhyenä maailmanhistorian jaksona, jota voi verrata vandaalien valtakuntaan.

FILOSOFI TERE VADÉN

– Tiedämme nyt, että 1800-luvun puolivälissä alkanut tekninen kulttuuri kestää enintään 200 vuotta. Vuoteen 2050 mennessä tämä loppuu tavalla tai toisella. Monet inhimilliset kulttuurit ovat pystyneet selviytymään tuhansia vuosia. Me jäämme historiankirjoihin naurettavan lyhyenä maailman-

historian jaksona, jota voi verrata germaaniheimo vandaalien valtakunnan ikään.

V

iime vuosina Tere Vadén on pohtinut toista suurta kysymystä: mikä on luonut yhteiskunnan, jossa elämme? Vadén hahmottelee vastausta kuvittelemalla vieraan sivilisaation edustajan, joka tarkkailee kulttuuriamme avaruudesta.

Kuvitteellisen avaruusolennon katse seuraa öljyn matkaa kaikkialle maailmaan: ensin tuhansia kilometrejä pitkien öljyputkien läpi, sitten valtamerten yli valtavissa tankkereissa. Lopulta öljy on joka paikkaan tunkeutuvan muoviteollisuuden raaka-ainetta ja polttoainetta, joka liikuttaa autoja ja maatalouskoneita.

Ihmiskunnan käyttämästä energiasta 80 prosenttia tuotetaan yhä fossiilisten polttoaineiden avulla.

– Käytännöllisesti katsoen kaikki länsimaisen kulttuurin liike ja tuotanto ovat öljyn muuttumista joksikin muuksi. Lihaa syödessämme syömme fossiilisia polttoaineita, koska lihantuotannossa yhden ruokakalorin tuottaminen vaatii kymmeniä kaloreita fossiilista energiaa, Vadén sanoo.

– Jatkamme elämää öljyn ehdoilla, vaikka tiedämme, että fossiilisten polttoaineiden käyttö vie yhteiskunnan kuilun reunan yli. Kuvitteellinen tarkkailija saattaisi kysyä, kumpi käyttää kumpaa: käytämmekö me öljyä vai öljy meitä? Öljy on Vadénin mukaan upea, mutta samalla petollinen asia. Sen ansiosta käytettävissämme on valtava määrä vapaata energiaa ja työtä. Sen turvin länsimainen ihminen elää huumassa, jossa kuvittelemme, että voimme tehdä mitä tahansa.

Fossiilinen energia on rikkonut jotakin, mitä yhteiskuntafilosofit kutsuvat jatkuvuuden hallinnaksi.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kaikkia kulttuureja, jotka elävät tasapainossa luonnon kanssa, yhdistää Vadénin mukaan yksi asia. Yhteisöt pysyttelevät lähellä sitä aineen ja energian kiertoa, johon niiden olemassaolo perustuu. Ihmiset ovat suoraan tekemisissä ruoan tuotannon ja jätteiden kanssa. Öljyn ansiosta länsimaisen kulttuurin ei ole tarvinnut välittää olemassaolonsa aineellisista ehdoista. Vadénin mukaan olemme eläneet kuplassa, jota antiikin filosofian käsite hybris kuvaa pelottavan osuvasti. Olemme ylimielisiä, tyhmänylpeitä ja perusteettoman voimantunteen vallassa kuin humaltunut nuorisojoukko.

– Luulemme olevamme tosi taitavia, mutta itse asiassa menestymisemme perustuu satunnaiseen luonnonhistorialliseen seikkaan. Ilmastonmuutoksen edessä osaamistasomme on osoittautunut kovin huonoksi. Tämä asia ei ole vielä kunnolla jysähtänyt ihmisten tietoisuuteen.

A

ntiikin filosofien mukaan hybriksen valtaan joutunut ihminen päätyy helposti loukkaamaan toisia, koska on menettänyt kyvyn antaa heille arvoa.

– Jos kuuntelemme esimerkiksi Amerikan mantereen alkuperäiskansojen, perinnekulttuurien ja feministien esittämää kritiikkiä, heidän mielestään kulttuurissamme on vahva luontoa nöyryyttävä, loukkaava ja ylimielinen piirre, Tere Vadén sanoo.

Länsimaisella kulttuurilla on Vadénin mukaan edessään väistämättä syvä nöyrtyminen. Hän näkee, että uudenlaisen elämäntavan ainekset ovat jo olemassa. Ne ovat kuitenkin niin marginaalissa, että katseen tarkentaminen niihin on vaikeaa. Vadén mainitsee omavaraisuuteen pyrkivät pienyhteisöt ja pitkään kestäneet ei-länsimaiset perinnekulttuurit.

Fakta: Ilmastokatastrofin väistämisellä on kiire

•

Ihmisen tähän mennessä aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat nostaneet maapallon keskilämpötilaa noin yhdellä asteella. Tällä hetkellä maapallo lämpenee 0,2 astetta vuosikymmenessä.

•

Lähes kaikki maailman maat ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle kahdessa asteessa. Samalla luvattiin pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Lämpenemisen vertailukohtana pidetään esiteollista aikaa ennen vuotta 1850.

•

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) arvion mukaan jo kahden asteen lämpeneminen kiihdyttäisi merkittävästi lajien sukupuuttoa sekä vaikuttaisi dramaattisesti maailman ruoantuotantoon ja puhtaan veden saatavuuteen.

•

Monien tutkijoiden mukaan kahden asteen lämpeneminen voi aiheut­ taa ketjureaktion, jossa maapallon itsesäätelyjärjestelmät pettävät ja lämpeneminen alkaa ruokkia itseään mahdollisista päästörajoituksista riippumatta. Lopulta edessä olisi maapallon elinkelpoisuuden romahtaminen.

•

IPCC:n mukaan maapallon lämpeneminen voidaan vielä rajoittaa 1,5 asteeseen. Tavoite vaatii nettopäästöjen pudottamista nollaan vuoteen 2050 mennessä. Nettopäästöjen nollaaminen tarkoittaa sitä, että ihmiskunta tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin meret, maaperä ja metsät kykenevät sitomaan.

•

Tyytyminen tähän mennessä tehtyihin vähennyssitoumuksiin nostaisi maapallon keskilämpötilaa kolme astetta vuoteen 2100 mennessä. Omaa tavoitettaan kiristänyt Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

B

3

4B

Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

– Miljoonat ihmiset elävät jo nyt fossiilitalouden ulkopuolella eivätkä tavoittele aineellisia mukavuuksia, hän sanoo.

Edessä häämöttävä murros vertautuu Vadénin mielessä Rooman valtakunnan hajoamiseen. Uudenlaiset taidot levisivät vähitellen Eurooppaan feodaaliherrojen maatiloilta ja kristillisistä luostareista. Lopulta syntyi uusi hallinto, joka oli aivan toisenlainen kuin Rooman keskitetty hallintomalli.

”

Kun pohdimme ekologisen kriisin vaatimaa elämänmuutosta, taustalla jyrisee kysymys siitä, miksi elämme ja olemme täällä.

FILOSOFI TERE VADÉN

Aiemmin suuret yhteiskunnalliset murrokset ovat kestäneet useita sukupolvia, mutta nyt aikaa on vain vuosikymmen tai kaksi.

– Tarvitsemme tietoa ja ymmärrystä maapallon ekologisesta tilasta, mutta muutoksen onnistuminen vaatii ratkaisujen löytämistä paikallistasolla. Uusien elintapojen edistämisessä olisi omiaan keskiajan luostarilaitoksen kaltainen verkosto, jossa juurille menevä henkisyyden harjoittaminen yhdistyisi keittiöpuutarhan viljelyyn, Vadén pohtii.

H

enkisyyden harjoittaminen on Vadénin mukaan tarpeen siksi, että öljyn varassa elävä länsimainen ihminen on huomaamattaan pienentynyt sisäisesti. Samalla olemme ajautuneet moraaliseen kiipeliin, josta ei ole helppoa ulospääsyä.

– Muutamia poikkeusyksilöitä lukuun ottamatta emme voi tehdä muutosta yksin. Emme voi hypätä yksin ulos ympäristöstä, johon olemme kasvaneet, vaan tarvitsemme siihen ihmisyhteisön tukea. Toisaalta eettinen rehellisyys edellyttää sitä, että emme päästä yksilöä vastuusta, Vadén sanoo.

Vadén vertaa fossiilisesta energiasta irrottautumista uskonnolliseen kääntymiseen tai valaistumiseen, jonka avulla ihminen vapautuu päihteistä.

Laskennallinen tieto henkilökohtaisesta hiilibudjetista ei riitä. Muutokseen tarvitaan myös uudenlaisia malleja, myyttejä ja symboleita, jotka kiteyttävät sen, mihin suuntaan olemme menossa. Niitä löytyy Vadénin mukaan uskonnollisista traditioista.

– Kun pohdimme ekologisen kriisin vaatimaa muutosta, taustalla jyrisee kysymys siitä, miksi elämme ja olemme täällä. Elämme kulutuskulttuurissa, koska se tarjoaa elämäämme merkityksiä.

Nyt pitäisi osata luopua siitä ja elää jonkin muun vuoksi. Tässä pohdinnassa uskonto ja taide ovat paljon ratkaisevammassa asemassa kuin luonnontieteet.

E

kologinen kriisi on keskeisiltä osin ihmismielen kriisi. Siksi riittävä ja olennainen muutos ei synny vain vihreän teknologian kehittämisestä, vaan siihen vaaditaan ihmisen mielen muuttumista. Näin ajattelee Enonkosken luostariyhteisön pappi ja teologian tohtori Pauliina Kainulainen, joka pohtii ihmisen luontosuhdetta tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Suuren järven syvä hengitys.

– Näyttää todennäköiseltä, että edessä on vakava ekologinen romahdus, mutta meidän pitää jatkaa kamppailua sen lieventämiseksi. Ei ole vaihtoehto jäädä tumput suorina seuraamaan, mitä luonnolle tapahtuu, eikä ole mielekästä seurata sitä yksin, Kainulainen sanoo.

Hän etsii vastauksia ekologiseen kriisiin kahdesta suunnasta: kristillisestä mietiskelyperinteestä, johon sisältyy korkeatasoista tietoa ihmismielestä, sekä vanhasta suomalaisesta maailmankuvasta.

Suomalaisten luontosuhde on Kainulaisen mukaan rikkoutunut, kun vanha suomalais-ugrilainen maailmankuva on joutunut syrjään. Nykyaika toi sen tilalle mekanistisen maailmankuvan, joka on hallinnut läntistä maailmaa lähes 400 vuotta. Siinä luonto ymmärretään pohjimmiltaan koneen kaltaiseksi ja siihen suhtaudutaan resurssina.

– Mielemme oirehtivat sitä, että olemme menettäneet jotakin. Uskon, että Suomen korkeat riippuvuus-, väkivalta- ja itsemurhatilastot kertovat osaltaan luontosuhteemme vaurioitumisesta, hän sanoo.

”

Jatkamme luonnon tuhoamista osittain siksi, että työelämä vie meistä mehut, emmekä enää jaksa paneutua muuhun.

TEOLOGI PAULIINA KAINULAINEN

Menetys tuli Kainulaista vastaan konkreettisesti vuonna 2006, kun kansainväliset kaivosyhtiöt tulivat hänen kotiseuduilleen Kontiolahden ja Enon rajalle etsimään uraania. Yhtäkkiä paikallisyhteisölle elintärkeät pohjavedet ja marjametsät olivat uhattuina. Jos uraanikaivos toteutuisi, sen jätteet säteilisivät radioaktiivisina tuhansia vuosia.

P

auliina Kainulainen liittyi Pohjois-Karjalan uraanikaivoksia vastustavaan liikkeeseen.

Nopeasti kasvava kansanliike kokosi yhteen lähialueen maanviljelijöitä, teatteri- ja taideväkeä, seurakunta-aktiiveja, yliopistotutkijoita ja luonnonsuojelijoita.

Kamppailu jatkui epätasaisena vuoteen 2013 saakka. Lopulta kaivosyhtiö ilmoitti yllättäen vetäytyvänsä valtauksiltaan uraanin hinnan alentumisen vuoksi. Kainulaiseen vaikutti erityisen voimakkaasti se, että ministeriön virkamiehet taivuttelivat kuntapäättäjiä uraanin louhinnan kannalle.

– Olimme siis ihan itse antamassa oman maaperämme rikkaudet kansainvälisten yhtiöiden käsiin lyhytnäköisten taloudellisten etujen vuoksi. Kokemus avasi silmäni sille, millaista on joutua kolonialismin uhriksi, hän sanoo.

Kainulainen on perehtynyt kolonialismiin tutkimalla Latinalaisen Amerikan vapautuksen teologiaa ja syventymällä alkuperäiskansoihin kuuluvien kristillisten teologien ajatteluun.

– Monien tutkijoiden mukaan kolonialismi on syvimmältään mielen kolonisaatiota. Siksi alkuperäiskansojen kamppailussa olennaista on vapautuminen kulttuurisesta alemmuudentunteesta, joka johtuu siitä, että ihminen on riistetty irti omilta mailtaan, omasta kielestään, kulttuuristaan ja hengellisyydestään.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Toisin kuin monet alkuperäiskansat, suomalaiset eivät ole joutuneet luopumaan esimerkiksi omasta kielestään ja maastaan. Kainulaisen mukaan olemme kuitenkin menettäneet ikivanhan luontosuhteemme, yhteyden eläimiin ja luonnon pyhyyden tajun. Hän uskoo, että tämä menetys on avannut portit luonnon kestämättömälle hyväksikäytölle.

K

otoperäiseen suomalaiseen kulttuuriin on Pauliina Kainulaisen mukaan sisältynyt merkittävää tietoa ihmisen ja luonnon suhteesta. Yhtenä esimerkkinä on kohtuullisuuden ihanne, johon myös Kainulaiselle tärkeän Kohtuusliikkeen nimi viittaa.

Kohtuusliike syntyi syksyllä 2009, kun uraanikaivoksia vastustaneet ihmiset alkoivat yhdessä pohtia ympäristöongelmien perimmäisiä syitä. Jäljet johtivat ylikulutukseen ja jatkuvaan, rajattoman talouskasvuun.

– Meitä edeltäneet sukupolvet osasivat elää tasapainossa luonnon kanssa ja ottivat luonnosta vain sen, mitä elämiseen tarvittiin. Tämän elämäntavan uudelleen löytäminen auttaisi meitä irtautumaan kertakäyttökulttuurista, Kainulainen sanoo.

Samasta kulttuurisesta pohjavirtauksesta hän löytää tasavertaisen ja kunnioittavan sukulaissuhteen eläimiin.

– Vanhan luontoyhteyden katoaminen näkyy metsien kovakouraisissa avohakkuissa ja siinä kärsimyksessä, jota eläimet kokevat teollistuneen eläintuotannon liukuhihnoilla.

Kotoperäisen kulttuurin aatteelliset juuret ovat Kainulaisen mukaan paljon 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kansallisromanttista aikaa syvemmällä menneisyydessä. Henkilökohtaisella tasolla paluu

”

Vanhan luontoyhteyden katoaminen näkyy metsien kovakouraisissa avohakkuissa ja siinä kärsimyksessä, jota eläimet kokevat teollistuneen eläintuotannon liukuhihnoilla.

TEOLOGI PAULIINA KAINULAINEN

yhden tai kahden sukupolven päähän saattaa kuitenkin riittää.

– Kohtuullisuuden kulttuuri hiipui 1960- ja 70-lukujen edistysuskossa, mutta uskon, että se on vielä palautettavissa. Esimerkiksi omassa lapsuudenkodissani ruokaa ei heitetty hukkaan, eikä jätettä juurikaan syntynyt, Kainulainen sanoo.

S

yvällinen elämänmuutos edellyttää Pauliina Kainulaisen mukaan sitä, että varjelemme mielemme toimintakykyä. Aivomme tarvitsevat rauhoittumisaikaa, jotta pystyisimme kes-

B

5

kittymään kokonaisuuksiin. Siksi Kainulaisen kesällä ilmestyneen kirjan alaotsikko on Luontosuhde ja kokonainen mieli.

– Jatkamme luonnon tuhoamista osittain siksi, että työelämä vie meistä mehut, emmekä enää jaksa paneutua muuhun. Toinen mieltämme hajottava asia on mobiiliteknologia, joka tuo netin kaikkialle ja rasittaa aivojamme jatkuvalla ärsykepommituksella.

Kainulainen varjelee omaa mieltään kieltäytymällä älypuhelimesta ja rajoittamalla sosiaalisen median käytön minimiin. Viimeisten 25 vuoden ajan hän on tavoitellut sisäistä keskittymistä myös meditoimalla.

Jeesuksen opetuksiin perustuvien mietiskelyperinteiden avulla Kainulainen on kohdannut kaksi suurta ekologisen mielenmuutoksen vastustajaa, mukavuudenhalun ja pelon.

– Mietiskelyperinteissä pyritään sisäiseen vapauteen ja riippumattomuuteen. Irti päästäminen vertailusta ja arvostuksen saamisen tarpeesta osuu suoraan kulutuskulttuurin ytimeen. Henkisen vapauden etsiminen on vaativaa, mutta siinä kohdataan Pyhän Hengen voima ja Jumalan valtakunnan rikkaus, hän sanoo.

Jeesus vertasi Jumalan valtakuntaa muun muassa kauppiaaseen, joka etsi arvokkaita helmiä. Löydettyään etsimänsä hän myi kaiken mitä omisti ja osti helmen. Kainulainen mainitsee myös Jeesuksen opetuksen, jonka mukaan irti päästäminen omasta egosta johtaa elämän löytämiseen: ”Joka kadottaa oman elämänsä, löytää sen.”

– Se, mitä Jeesus opetti, on ajankohtaista nyt.

Noissa teksteissä puhutaan syvästä transformaatiosta eli sisäisestä muutoksesta. Ihmiselle avautuu yllättäen niin arvokas ulottuvuus, että hänessä tapahtuu elämänarvojen keikahdus. ■

Tehdään matkasta yhteinen.

Hoiva tukee ikääntyneitä ja heidän läheisiään elämän muuttuvissa tilanteissa. Rinnalla kulkee ammattitaitoinen henkilökunta elämän loppuun asti.

Hoivakodeissamme Viikissä, Pitäjänmäellä ja Kalliossa eletään hyvää ja turvallista elämää, jossa arki ja juhlat kuuluvat kaikille.

Tarjoamme ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista sekä lyhytaikaisia hoivajaksoja.

Kysy vapaista hoivakotipaikoistamme 09 7750 5980 tai palveluneuvonta@hoiva.fi Tavoitat meidät arkisin klo 9.00-15.00 Viikki · Kotikallio · Kyläkallio · Scilla · Leenankoti

6B

Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Mummojen inspiroima Sirpa Kähkösen kirjojen alkusysäyksenä ovat olleet oman suvun osittain rankatkin tarinat.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

P

asilan aseman raiteet ylittävä Linnunlaulun silta on tullut kirjailija Sirpa Kähköselle tutuksi parina viime vuonna. Sen kautta hän kulkee aamuisin kotoaan Kalliosta kirjailijatalo Villa Kivessä sijaitsevalle työhuoneelleen.

Eko-Viikissä rivitalossa asuneelle Kähköselle muutto kerrostaloon Kallioon on merkinnyt melkoista elämänmuutosta. Hän on kuitenkin viihtynyt hyvin kivisessä kaupunginosassa.

– Olen jo ehtinyt kiintyä Kallion äänimaailmaan, erityisesti kirkonkellojen soittoon. Jean Sibeliuksen sävelmää soitetaan kaksi kertaa päivässä, puoliltapäivin ja iltakuudelta. Lisäksi kellojensoitolla kutsutaan sunnuntaisin jumalanpalvelukseen.

– Pidän myös siitä, että Kallion kaduilla näkee kaikenlaista kulkijaa, vaikka välillä vastaan tulee surullisiakin tapauksia. Pienet kaupat ja kahvilat myös tuntuvat kotoisilta.

Helsingin keskustaa lähellä oleva Kallio sopii hyvin Kähkösen nykyiseen aktiiviseen elämänvaiheeseen. Hän pääsee sieltä useimpiin työhön liittyviin tilaisuuksiin kätevästi kävellen tai polkupyörällä.

Tekemistä riittää, sillä Kähkönen toimii kirjailijan työn ohella Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana.

– Minusta tuntuu tärkeältä työskennellä muiden hyväksi, puhua taiteilijoiden toimeentulon ja sosiaaliturvan puolesta. Se tuo samalla yksinäiseen kirjoittajan työhön sosiaalista yhdessä tekemistä.

Nyt tähän on myös aikaa paremmin, kun ei tarvitse enää joka päivä huolehtia perheestä.

seuraavaksi. Hän odottaa kirjoittamiseen sisäistä tilausta eli toimii aihetta etsiessään vahvasti intuition varassa.

LÄHIPIIRIN MUKAAN Sirpa Kähkönen olisi jo 17-vuotiaana arvellut, että hänestä tulee kirjailija. Itse hän ei muista tehneensä niin, koska kirjailijan ammatti tuntui hänestä suurelta ja saavuttamattomalta asialta.

Lukioiässä Kähkönen kirjoitti runoja. Ensimmäiset julkaistut teokset olivat kuitenkin nuortenkirjoja.

Kolmekymppisenä Kähkönen löysi kiinnostavan aihepiirin yllättävän läheltä. Kansallisarkisto avasi tuolloin suuret poliisiarkistot, ja kuopiolaistaustainen Kähkönen pääsi tutkimaan omassa suvussaan kuiskailtuja asioita.

– Olen lapsesta lähtien ollut tarinoiden kyllästämä. Sukuni on sisällissodan vihamielisyyden vaurioittama, minkä vuoksi tarinat olivat jääneet ikään kuin kysymyksiksi, joihin piti löytää vastauksia.

– Opiskelin yliopistossa historiaa, ja sen tutkiminen alkoi ruokkia kirjoittamistani. Tajusin, että pieni tarina kuuluu isoon tarinaan. Se on jaettavissa ja tuttu monelle. Se on samalla uutta sotahistoriaa, mikrohistoriaa, joka kertoo siviilien kohtaloista ja tekee historian eläväksi.

Vaikka Kähkösen Kuopioon liittyvistä romaaneista on kehkeytynyt sarja, hän ei uuden kirjan ilmestyttyä yleensä tiedä, mistä aiheesta kirjoittaa

– Mummoni tuli nuorena maalta kaupunkiin ja rakastui poliittisesti aktiiviseen mieheen, joka joutui vankilaan 1930-luvun poliittisen kriisin aikana.

Myös talvi- ja jatkosodassa mummolla oli vaikeita aikoja miehen ollessa rintamalla. Hän koki kaupungin pommitukset ja näki sotaa pakoon lähdettyään järven takaa kotikaupunkinsa palavan.

Kun Kähkösen mummo sitten katsoi televisiosta Vietnamin sodasta kertovia uutisia, tulivat sodan kauhut vahvasti hänen mieleensä.

– Hän alkoi vuolaasti itkien kertoa siitä minulle, koska olin juuri tuolloin yötä hänen luonaan.

Turvallisen aikuisen outo käytös tuntui kahdeksanvuotiaasta pikkutytöstä tosi pelottavalta. Aikuisena tajusin, että kyse oli ahdistavaan asiaan liittyvästä posttraumaattisesta stressireaktiosta.

Kähkösen mukaan tämä todistaa sen, miten kriisiaikoihin liittyvät pelko ja ahdistus siirtyvät jälkipolville. Isän puoleisen sukunsa kautta hän tietää myös evakoiden tuntemuksista.

– Evakoille kodin menettäminen oli järkyttävä kokemus. Ei ihme, että moni kuvaannollisesti nukkui käsilaukku tyynyn alla, lähtövalmiina. Varsinkin vanhalle ihmiselle lähtö omasta kodista saattoi olla sokeeraava. Näin koki isäni äidinäiti, joka kuoli heti evakkopaikkaan päästyään.

UUSIN ROMAANI Muistoruoho jatkaa Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjaa, jonka ensimmäinen osa ilmestyi 20 vuotta sitten. Muistoruohoa voi kuitenkin lukea itsenäisenä teoksena, kuten Kähkösen mukaan muitakin sarjan teoksia.

1970-luvulle sijoittuvan romaanin yhtenä keskeisenä hahmona on kuusikymppinen Anna, joka järkyttyy syvästi nähdessään uutiskuvia Vietnamin sodasta. Jo aiemmista kirjoista tutussa henkilössä on yhtymäkohtia Kähkösen äidinäitiin.

”

Haluaisin, että suurten ikäluokkien kiltit tytöt ja pojat voisivat nyt vanhoina olla vasta­ hankaisia ja tehdä asioita täysin oman mielensä mukaan.

LESKEKSI JÄÄNYT Anna ja hänen ikätoverinsa ihmettelevät romaanissa 1970-luvun meininkiä. Naisen asema oli aiemmin tarkkaan määritelty, mutta nyt naiset lähtivät entistä vahvemmin työelämään ja pukeutuivat rennosti farkkuihin ja minihameisiin.

– Lasten hoitoa ei kuitenkaan ollut järjestetty samalla tavalla kuin nykyään. Tuon ajan ilmiö olivatkin avainkaulalapset. Sota-ajan seurausta varmaan oli se, että lapsiin iskostettiin yksin pärjäämisen eetos, Sirpa Kähkönen sanoo.

Peruskoulu-uudistus takasi koulutuksen kaikille. Se ei ollut enää perheen varallisuudesta kiinni.

Kähkönen itsekin on lähtöisin tavallisesta työläisperheestä.

– Asuimme puutalossa Kuopion keskustassa 1970-luvun lopulle asti, jolloin alueen talot purettiin ja muutimme lähiöön. Se oli saman tyyppinen metsälähiö kuin Kontula. Tulimme siis osaksi Suomen kaupungistumisen kehitystä.

Kähkösen perhe kannusti häntä opiskelemaan.

Esimerkiksi hänen molemmat mummonsa teroittivat hänelle, että pitää käydä koulut loppuun ja hankkia työpaikka, ettei jää miehen palvelijaksi.

– Tämä johtui luultavasti siitä, että mummoni olivat tottuneet sota-aikana toimimaan. Heidän oli pitänyt laittaa kätensä konerasvaan, tehdä siis myös miesten työt.

– Vaikka mummoni olivat ajatuksiltaan ja asenteiltaan uudenaikaisia, he pitivät silti kiinni vanhan ajan naisellisuudesta. He käyttivät yhä hameita, korsetteja ja nailonsukkia, ja esimerkiksi naisen tupakointi kadulla tuntui ajatuksena täysin mahdottomalta.

Kähkönen tuntee erityistä sympatiaa sodan jälkeen syntyneitä suuria ikäluokkia kohtaan.

– Heidän piti olla niin kunnollisia, syödä aina lautasensa tyhjäksi. Haluaisin, että nämä kiltit tytöt ja pojat voisivat nyt vanhoina olla vastahankaisia ja tehdä asioita täysin oman mielensä mukaan.

MUMMOJENSA OHJEITA Sirpa Kähkönen on noudattanut ilmeisen hyvin: hän on pärjännyt elämässä itsenäisesti omilla kyvyillään. Hän on myös pyrkinyt vaikuttamaan oman alansa asioihin. Ennen Kirjailijaliiton puheenjohtajan pestiä hän luotsasi neljä vuotta sananvapausjärjestö PENin Suomen-osastoa.

Kähkösen mukaan tuolloin tuli selväksi, ettei kirjailijoiden sananvapaus ole ollut Suomessa pitkin aikoihin uhattuna. Toinen tilanne on monilla tutkijoilla ja toimittajilla, joiden tutkimisen ja sanomisen vapautta on yritetty kaventaa sosiaalisen median vihakampanjoilla.

– Erityisesti yksin työskentelevällä freetoimittajalla on ollut vaikeaa, jos hän on joutunut somemyrskyn ja maalittamisen keskelle. Nämä tapaukset voivat olla tosi hämäriä ja nuhruisia.

Kirjan tulevaisuuteen Kähkönen uskoo edelleen, vaikka tässä ajassa on sosiaalinen media ja muita kilpailevia vaihtoehtoja.

– Tunne vahvistuu, kun näkee, miten liikennevälineissä luetaan perinteisiä kirjoja ja vanhemmat tuovat lapsiaan keskuskirjasto Oodiin. Meidän pitää edelleen satsata kirjastoihin, jotka takaavat kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden lukea. ■

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

Kuka?

Sirpa Kähkönen, 55, on Helsingin Kalliossa asuva kirjailija. Hän toimii myös Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana.

Mitä?

Kähkönen on keskittynyt kirjoissaan historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin. Hänen uusin romaaninsa Muistoruoho on hänen Kuopio-sarjansa kahdeksas teos. Kähkönen on kirjoittanut kaikkiaan 12 romaania, minkä lisäksi hän on tehnyt kolme tietokirjaa, näytelmiä ja suomennoksia.

Motto

Elämälle kiitos.

7

8B

Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Unissasaarnaajan kahdet Marian paratiisi kertoo eristäytyneestä lahkosta ja sitä johtaneesta Maria Åkerblomista. Totuus oli elokuvaakin ihmeellisempi.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SAMI KUOKKANEN/KOMEETTA

K

öyhän perheen tytär lähetetään viisi­ vuotiaana varakkaaseen kasvatti­ perheeseen. Murrosiässä tyttö alkaa saarnata unenkaltaisessa tilassa. Hä­ nen ympärilleen muodostuu yhteisö, jossa ihmiset ovat valmiit myymään omaisuutensa ja seuraamaan johtajaansa vaikka Pa­ lestiinaan, Luvattuun maahan, asti. Nainen tekee, tai saa ainakin muut tekemään, rikoksia ja istuu vä­ lillä vankilassa. Myöhemmin hänestä tulee parket­ tialan yrittäjä ja koirankasvattaja, jolla on näyttävä tyyli, erikoinen kotitalo ja lemmikkinä kaksi leijo­ naa. Kuulostaa Hollywood­elokuvan käsikirjoituk­ selta, mutta suurin piirtein näin Maria Åkerblomin (1898–1981) elämä todella meni.

4. lokakuuta elokuvateattereihin tullut Zaida Bergrothin ohjaama Marian paratiisi ­elokuva ammentaa Maria Åkerblomin erikoisesta elämäs­ tä. Elokuva on ”tositapahtumien inspiroima”, mut­ ta aikajännettä ja monia yksityiskohtia on muutet­ tu. Elokuvan päähenkilö on fiktiivinen hahmo, Ma­ ria Åkerblomin teini­ikäinen seuraaja Salome. Åkerblomin elämäntarinan ja åkerblomilaisuu­ den paras asiantuntija, teologian tohtori, entinen Porvoon piispa ja 1980­luvulla kulttuuriministeri­ näkin toiminut Gustav Björkstrand ei ihmettele, miksi Suomen tunnetuimman unissasaarnaajan ta­ rina kiehtoo.

– Maria Åkerblomilla oli dramaattinen elämä.

1920­luvulla hänen liikkeensä oli skandaali ja kaik­ kien huulilla. Hän ei kiinnostanut pelkästään pai­ kallisesti, vaan hänestä kirjoitettiin Ruotsissa asti, Björkstrand sanoo.

GUSTAV BJÖRKSTRAND KUULI jo lapsena juttuja Maria Åkerblomista. Åkerblomin ympärille muo­ dostunut uskonnollinen yhteisö syntyi Kokkolas­ sa, mistä myös Björkstrand on kotoisin.

Björkstrand teki Åkerblomista ensin historian ja kirkkohistorian pro gradu ­tutkielmat, sitten li­ sensiaatintyön ja väitöskirjan. Vuonna 1976 ilmes­ tynyt väitöskirja keskittyi tutkimaan åkerblomilai­ suutta uskonnollisena liikkeenä. Väitöstilaisuuden kynnyksellä Björkstrand sai eräästä asianajotoimis­ tosta kirjeen, jossa vaadittiin, ettei tutkimusta saa julkaista tai Björkstrand joutuu maksamaan suuret sakot. Toimeksiantaja oli Maria Åkerblom. Väitös­ tilaisuus kuitenkin pidettiin, eikä tutkimuksen jul­ kaisulla ollut seuraamuksia.

Kun Maria Åkerblom oli kuollut, Björkstrand kir­ joitti hänestä kirjan. Åkerblomin persoonaan kes­ kittyvä Maria Åkerblom: elämän ja kuoleman lähettiläs ilmestyi vuonna 2011.

Tutkimustensa kohdetta Gustav Björkstrand ei koskaan tavannut, useista yrityksistään huolimat­ ta. Väitöskirjaansa varten hän haastatteli lähes 200 ihmistä, jotka olivat liikkeessä mukana tai tekemi­ sissä sen kanssa. Aineistona Björkstrandilla olivat myös esimerkiksi oikeudenkäyntipöytäkirjat, jot­ ka liittyivät Maria Åkerblomiin ja åkerblomilaisiin.

Vuosina 1919–1928 Åkerblomia syytettiin muun muassa kirkkolain rikkomisesta, erään maanviljeli­ jän ampumisesta ja myymälävarkauksista, ja hänen

Marian paratiisi -elokuvassa Maria Åkerblomia näyttelee Pihla Viitala.

HS ARKISTO

Osa Maria Åkerblomin saarnojen rekvisiittaa oli sänky. Myös Marian paratiisi -elokuvassa hän nousee välittämään jumalallisia viestejä sängyltään.

seuraajiaan esimerkiksi nimismies Ernst Veneliuksen murhayrityksestä. Venelius oli tutkinut Åker­ blomin toimintaa Kokkolassa.

Vuonna 1928 Åkerblom tuomittiin kahdeksak­ si vuodeksi vankeuteen murhayrityksestä ja vää­ rään valaan yllyttämisestä. Hän istui tuomionsa Hämeenlinnan naisvankilassa. Oikeudenkäynneis­ sä Åkerblom tiettävästi kiisti aina kaiken.

– Olen käynyt läpi 10 000 sivua oikeudenkäynti­ pöytäkirjoja ja sanoisin, että asia on kyllä ihan sel­ vä. Hän oli syyllinen, Björkstrand toteaa.

Maria Åkerblom tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen murhayrityksestä ja väärään valaan yllyttämisestä.

MARIA ÅKERBLOMIN ISÄN kerrotaan olleen vapaa­ ajattelija ja äidin uskonnollinen. Perheessä, jossa Åkerblom oli piikana murrosiässä, oli uskovia ih­ misiä ja käytiin kirkossa. Hän oppi nopeasti ja imi vaikutteita.

Ensimmäiset saarnansa Maria Åkerblom piti 18­vuotiaana kotimökissään. Maine alkoi levitä, ja häntä pyydettiin puhumaan kirkkoihin ja rukoushuo­ neisiin. Alttarille tuotiin sänky, jossa hän makasi la­ kanan alla ja nousi sitten saarnaamaan eräänlaisessa horrostilassa – tai näin hän ainakin sujuvasti näytteli.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

9

kasvot Unissasaarnaaja, koirankasvattaja ja yrittäjä

HS ARKISTO

•

Ida Maria Åkerblom syntyi 14.9.1898 Snappertunassa Raaseporissa.

Vanhemmat olivat köyhiä mäkitupalaisia. Köyhyyden vuoksi yhdeksän lasta lähetettiin jo nuorena töihin muualle.

•

Näki ensimmäiset enneunensa 1913 ja piti ensimmäiset unisaarnansa vuonna 1917. Yksi veljistä piti tätä sairaana piirteenä ja toimitti sisarensa tutkittavaksi Kammion mielisairaalaan.

•

Muutti Kokkolaan 1918. Metsänhoitaja Eino Wartiovaara tutustui Åkerblomiin ja adoptoi tämän. Tuolloin oli laillista adoptoida alle 21-vuotiaita.

•

Åkerblom seuraajineen muutti Helsinkiin 1923 ja osti Villa Toivolan Meilahdesta. Rahat saatiin mm. yhteisön jäsenten maatilojen myynnistä.

•

Tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen 1928. Onnistui pakenemaan sekä poliisivankilasta että Hämeenlinnan naisvankilasta.

•

Vuonna 1933 Åkerblom vapautui vankilasta ja asettui asumaan Villa Toivolaan. Hänestä tuli arvostettu koirien kasvattaja ja parkettiajan yrittäjä, jonka yritys pääsi uusimaan myös Presidentinlinnan parkettilattiat.

•

Tarjosi vuonna 1941 kodin kahdelle orvoksi jääneelle Korkeasaaren leijonanpennulle.

•

Åkerblom kuoli alkoholisoituneena Helsingissä 25.2.1981. Hänet on haudattu Honkanummen hautausmaalle.

•

Åkerblom ja hänen ympärilleen syntynyt uskonnollinen liike ovat kiehtoneet ihmisiä pitkään.

Ennen elokuvaa hänestä on tehty tv-dokumentti, näytelmiä ja rikosromaani.

Kun kaksi Korkeasaaren leijonanpentua tarvitsi sijais­ emoa vuonna 1941, Maria Åkerblom tarjoutui apuun.

Pennut muuttivat Villa Toivolaan Meilahteen.

– Sisällissodan jälkeen nuoret valkoiset kävivät kuuntelemassa Åkerblomia, vaikuttuivat hänestä ja pyysivät häntä lähtemään Pohjanmaalle. Se oli herätysliikkeille otollista maaperää, Gustav Björkstrand kertoo.

Yksi puheista vakuuttuneista oli metsänhoitaja Eino Wartiovaara. Hän adoptoi 20-vuotiaan Åkerblomin, ja he asettuivat Kokkolaan. Wartiovaarasta tuli Åkerblomin ympärille syntyneen uskonnolliseen liikkeen toinen johtohahmo ja rikoskumppani.

ALUKSI MARIA ÅKERBLOM veti paikalle satoja, myöhemmin jopa tuhansia kuulijoita Helsingissä, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Hänen puheensa olivat kansantajuisia ja niitä leimasi lopun ajan tunnelma. Sellaisissa tunnelmissa Åkerblom seuraajineen muutti Kokkolasta Helsinkiin.

– Åkerblom halusi viedä seuraajansa Luvattuun maahan ennen kuin viimeinen päivä koittaa. Åkerblom joutui kuitenkin vankilaan, eivätkä hänen seuraajansa koskaan päässeet Helsinkiä pidemmälle, Gustav Björkstrand sanoo.

Kirkon piirissä Åkerblomiin suhtauduttiin kaksijakoisesti. Pappeja oli mukana hänen tilaisuuksissaan, mutta ainakin arkkipiispa Gustaf Johansson yritti estää Åkerblomin toiminnan. Arkkipiispa ja Åkerblom tapasivat, kun Johansson oli Kokkolassa piispantarkastuksella.

– Johansson oli sitä mieltä, että naisen tehtävä oli avioitua ja hoitaa kotia, ei saarnata. Maria Åkerblom siteerasi hänelle Vanhan testamentin Joelin kirjaa, jossa mainitaan profetoivat tyttäret.

Unissasaarnaajana Maria Åkerblom ei ollut ainoa lajissaan. Björkstrandin mukaan vastaavia saarnaajia oli 1900-luvun alussa useita.

– Oli sellaisia julistajia kuin Helena Konttinen ja Karolina Utriainen. Siihen aikaan naisesta ei voinut tulla pappia, mutta hänestä saattoi tulla unissasaarnaaja.

Sisällissota, sitä edeltänyt ja sen jälkeinen aika sekä köyhyys saivat ihmiset hakemaan turvaa uskonnosta ja karismaattisista johtajista.

– Tällaisia liikkeitä syntyy, kun on jollakin tavalla rauhaton tilanne. Näin oli myös kylmän sodan aikaan. Nyt turvattomuuden tunnetta luo esimerkiksi ilmastonmuutos. En yllättyisi, jos jokin vastaava liike syntyisi nyt, Björkstrand sanoo.

”

En yllättyisi, jos jokin vastaava liike syntyisi nyt.

TEOLOGIAN TOHTORI GUSTAV BJÖRKSTRAND

SILLÄ AIKAA, kun Maria Åkerblom oli vankilassa, åkerblomilaisten joukko pieneni kahteen kolmasosaan siitä, mitä se parhaimmillaan oli. Kun Åkerblom vapautui vankilasta vuonna 1933, hänen uransa saarnaajana päättyi. Hänestä tuli parkettialan yrittäjä ja kennelin pitäjä, joka emännöi prameita juhlia kotonaan Villa Toivolassa Meilahdessa.

Marian paratiisi -elokuvassa åkerblomilaisuus esitetään liikkeenä, jonka jäsenet eivät saaneet juurikaan olla tekemisissä muiden kanssa. Björkstrandin mukaan tämä pitää paikkansa.

– Kun haastattelin åkerblomilaisia tutkimustani varten, heille oli tärkeää, ettei heidän identiteettinsä paljastuisi. He saattoivat sanoa, etteivät ole puhuneet näistä asioista edes lapsilleen.

Muusta maailmasta eristäytyminen teki liikkeestä lähtemisen vaikeaksi.

– Tällaiset piirteet ovat tyypillistä joillekin uskonnollisille liikkeille, kuten Jehovan todistajille ja mormoneille, Björkstrand huomauttaa.

Toisten mielestä Maria Åkerblom oli lämminsydäminen hyväntekijä, toisten mielestä ihmisiä manipuloiva huijari ja rikollinen, jonka johtamassa liikkeessä ei kaihdettu väkivaltaa eikä pelottelua.

Gustav Björkstrand on keskustellut Maria Åkerblomista myös psykiatrian asiantuntijoiden kanssa.

– Kyllä minä kaiken sen pohjalta ajattelen, että hän oli psykopaatti. Hänessä oli ikään kuin kaksi persoonaa, kuten hän itsekin joskus oli sanonut.

Toinen haluaa palvella Jumalaa ja toinen jotain ihan muuta.

Björkstrand luonnehtii Maria Åkerblomia myös teräväksi liikenaiseksi ja karismaattiseksi henkilöksi, jolla kiistatta oli voimakas vaikutus ihmisiin. Paljon pysyy ikuisena arvoituksena. ■

Osa 41

MATTI HAGELBERG

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

neniälittereK

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Meidän Herramme muurahainen VANHURSKAAN RUKOUS voi paljon, kun se on harras. Hampaita on kuulemma kasvanut tekohampaiden tilalle Sanan ja rukouksen illoissa, ja rippileirillä telottuun isovarpaaseen on lakannut sattumasta.

Parasta aikaa on BB-talossa uskovainen mies, joka ilmeisesti joko ei ole vanhurskas tai jonka rukous ei ole harras, sillä kovista yrityksistä huolimatta hän ei ole onnistunut helpottamaan kämppäkavereidensa krapulapäänsärkyä rukouksen voimalla.

Paremmin kävi helsinkiläiselle hevipastorille, joka rukoili rahahuoliinsa helpotusta, ja tuota pikaa tilille ilmestyi yli puoli miljoonaa euroa. Kiitollinen kirkonmies kuittasi

”

BB‑TALOSSA ON USKOVAINEN MIES. YRITYKSISTÄÄN HUOLIMATTA HÄN EI OLE ONNISTUNUT HELPOTTAMAAN KÄMPPÄ KAVEREIDENSA KRAPULA PÄÄNSÄRKYÄ RUKOUKSEN VOIMALLA.

velkojaan maksetuksi sitä vauhtia, että maallinen oikeus rätkäisi taivaallisten tulojen johdosta kavallustuomion.

Meidän Herramme muurahaisen muille rahoille löytyi luonnollinen selitys. Rahat maksaneessa seurakuntayhtymässä oli sattunut fiba, mikä kirkon nykyisessä taloushallintojärjestelmässä on hyvinkin luonnollista.

Rukousvastauksille usein löytyy luonnollinen selitys. Tapana on todeta, että on se silti rukousvastaus.

Hevipastorin tapauksessa Jumala olisi kyllä saanut toimia huolellisemmin ja peitellä rukousvastauksen jäljet paremmin. Nyt tuli monelle paha mieli.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Iiro Rantala, 49, on Helsingissä asuva muusikko ja säveltäjä.

Hänen soololevynsä My Finnish Calendar julkaistiin elokuussa.

Albumin 12 sävellystä kuvaavat, millaisia suomalaiset ovat ja miten vuodenajat vaikuttavat heidän käytökseensä.

Rantalan musiikillinen matka suomalaiseen sielunmaisemaan on kuultavissa soolokonsertissa Helsingin Musiikkitalossa torstaina 5.12. kello 19.

Muuten hän keikkailee syksyn aikana enimmäkseen KeskiEuroopassa, Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa.

Iiro Rantala hyräilee välillä mukana syventyessään oopperapartituuriin ja teoksen musiikkiin.

Koukussa oopperateoksiin Iiro Rantala rentoutuu lukemalla suosikkioopperoidensa partituureja ja kuuntelemalla samalla niiden musiikkia kuulokkeista.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

M

uusikko Iiro Rantala nostaa taiteilijakoti Lallukassa sijaitsevan asuntonsa pöydälle kaksi paksua oopperapartituuria, Mozartin Taikahuilun ja Rossinin Sevillan parturin. Kun Rantala haluaa ottaa löysästi, hän lukee suosikkisäveltäjiensä oopperoiden partituureja, joista näkee sävellysten kaikki soitin- ja lauluosuudet. Samalla hän kuuntelee teosten musiikkia kuulokkeista.

Rantala löysi tämän musiikillisen harrastuksen neljä vuotta sitten. Kansallisooppera tilasi silloin häneltä koomisen oopperan, minkä vuoksi Rantala alkoi tutkia oopperoita tarkemmin. Hän lainasi teosten partituureja kirjastosta, ja hän kehuukin Suo-

Kristityn vapaus

KOMIIKAN YSTÄVÄNÄ Iiro Rantala huomasi, että häntä puhuttelivat eniten vanhojen mestareiden, kuten Mozartin, Rossinin, Puccinin ja Verdin, kevyimmät ja hauskimmat teokset. Hänestä niissä on tiettyä selkeyttä ja ajatuksen kirkkautta.

Kävi niin, että Rantala jäi koukkuun partituurien tutkimiseen, ja hän alkoi lukea niitä vapaa-ajallaan. Hän on myös ostanut itselleen joitakin partituureja, koska nyt niihin voi palata milloin tahansa.

Vaikka Rantalan harrastus alkoi sattuman kautta, hän uskoo joidenkin asioiden valmistaneen häntä tähän. Rantala oli jo pitkään säveltänyt musikaaleja

VASTAPAINOA TYÖLLE Iiro Rantala ei koe tarvitsevansa. Pianistin työ keikkakiertueineen on hänelle elämäntapa, eikä hän koe sitä mitenkään voimia vieväksi. Rantala ei juuri lomailekaan, sillä jo viikonkin lomalla hänestä tulee rauhaton, kun hänellä ei ole mitään musiikillista tekemistä.

Oopperapartituurit ovat myös poikkeus siinä mielessä, ettei Rantala muuten kuuntele vapaa-ajalla musiikkia. Esimerkiksi illanvietossa soitettava taustamusiikki aiheuttaa hänelle kärsimystä, koska hän ei pysty olemaan niin, että musiikki menisi ohi korvien.

Partituureja Rantala lukee vain kotona, joko työhuoneessa tai olohuoneen pöydän ääressä. Se on hänelle vähän kuin television katselun korvike mutta paljon antoisampaa ja kiinnostavampaa. ■

Vapaa ja onnellinen MIKÄ ON elämän tarkoitus? Sitä pohti esimerkiksi jo Sokrates 2 400 vuotta sitten. Hän oli sitä mieltä, että elämän tarkoitus on onnellisuus ja instrumentit sen saavuttamiseksi ovat erilaiset hyveet.

Tarkoitusta etsitään myös meidän päivinämme. Yksi aikamme legendaarisimmista elokuvista sai siitä nimensä: Monty Python – Elämän tarkoitus (1983). Lopussa kysymykseen vastataan: ”No, se ei ole mitään kovin erikoista. Hmm, yritä olla kiva ihmisille, varo syömästä rasvaa, lue hyvä kir-

ja silloin tällöin, kävele hieman ja yritä elää rauhassa ja sopusoinnussa yhdessä kaikkien uskontojen ja kansojen edustajien kanssa.”

Ensi sunnuntai kertoo kristinuskon näkemyksen.

Elämän tarkoitus on vapaus. Se on vapautta synnin kahleista. Sen lisäksi se on vapautta toisten ihmisten mielipiteistä ja perinteisistä säännöistä.

Teema on ajankohtainen kirkollemme sen etsiessä tietään keskellä aikamme uskonnollista murrosta. Vastakkain ovat nimenomaan perinnäissäännöt ja uusi ai-

ISTOCK

Taivaan tähden

13.10.

men kirjastolaitosta maailman parhaaksi myös tässä suhteessa.

ja tutustunut samalla musiikkiteatterin maailmaan.

Hänelle tärkeissä oopperoissa taas yhdistyvät teatteri, musiikkidraama ja komiikka. Hänestä on kiehtovaa nähdä, miten kyseiset oopperat on sävelletty ja mitä ratkaisuja niissä on käytetty.

ka, joka haastaa menneitä uskomuksia.

Moni aikamme uskovista on hämmennyksissään uuden aikakauden uusien ilmiöiden edessä. Mitä pitää ajatella uudesta avioliittolaista? Onko Raamattu menettämässä merkitystään nykykirkossa?

Ei hätää. Uskomisen kohde ja ydin on yhä sama kuin ennenkin. Ja sen sanoittaa hyvin apostoli Paavali käsitellessään kysymystä vapaudesta ensi sunnuntain tekstissä: ”Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.”

OLLI VALTONEN

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA? Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus!

Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan.

• Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua.

• Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiiviurheilijoiden ja -liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Relaxant® Jalkavoide

on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka • hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti!

Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!”

Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

www.relaxant.fi

• helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista ja -osastoilta sekä www.relaxant.fi

MENOT 10. – 24.10.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Valtaosa perheistä voi hyvin, mutta osalla on paljon väsymistä ja uupumista. Espoon seurakunnat ovat viime vuosina lisänneet voimakkaasti parisuhde- ja perhetyötä.

Seurakunnat auttavat perheen ja parisuhteen ongelmissa Monet vanhemmat ovat aika poikki. Kiire, suorituspaineet ja työuumumus vaikuttavat perheeseen ja parisuhteeseen. Näin kuvaa ajankohtaista ilmiötä perhetyönohjaaja Outi Wenell.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA LEHTIKUVA

V

altaosa perheistä voi hyvin, mutta osalla on paljon väsymystä ja uupumusta. Työelämä vie mehut jo kolmenelikymppisiltä, joiden elämä on täyteen pakattua. Perheet tarvitsevat arkeen apua ja tukea. Nämä Espoon seurakuntien perheiden ja parisuhteen asiantuntijoiden havainnot kertovat tämän hetken tilanteesta.

– Kiireinen arki on parisuhdeongelmien suurena syynä arviolta kahdeksallakymmenellä prosentilla seurakuntien perhe- ja parisuhdetyön asiakkaista.

Moni on kokenut jo nelikymppisenä työuupumuksen, arvioi Espoon seurakuntien perhetyönohjaaja Outi Wenell.

siä. He kokevat, että ovat epäonnistuneet ja jääneet yksin ja että heidät on hylätty. Haluamme rohkaista ja kannustaa äitejä ja isiä, kertoa, että he riittävät ja osaavat, sanoo Wenell.

– Kun me kirkon työntekijöinä arvostamme ihmi-

OUTI WENELLIN mukaan monella on mielikuva, mitä kuuluu hyvään arkeen, mitä kaikkea pitää hankkia ja tehdä. On urheiltava, syötävä terveellisesti, kasvatettava lapset tietyllä tavalla ja huolehdittava omasta ajasta ja tarpeista.

Hän on huomannut, että suorituspaineet tulevat monelta taholta, eikä niitä aina tiedosteta. Olemmeko itse halunneet ja valinneet painetta tuovat asiat vai ajautuneet tilanteeseen huomaamattamme?

Muun muassa nämä kysymykset mietityttävät esimerkiksi parisuhdeilloissa ja vastaanotoilla.

– Luokseni tulee pelkoa ja häpeää potevia ihmi-

PERHETYÖNOHJAAJA OUTI WENELL

”

IHMISELLE ON TODELLA MERKITYKSELLISTÄ KOKEA OLEVANSA TÄRKEÄ.

sessä olevaa hyvää, he saattavat itsekin huomata sen olemassaolon. Ihmiselle on merkityksellistä kokea olevansa tärkeä.

ESPOON SEURAKUNNAT ovat viime vuosina lisänneet voimakkaasti parisuhde- ja perhetyötä samalla, kun perinteinen kerhotyö on supistunut.

Esimerkiksi Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa neljä lastenohjaajan työsuhdetta on muutettu perhetoiminnan ohjaajan viroiksi. Tämä on mahdollis-

tanut keskusteluavun tarjoamisen, joka on Outi Wenellin ja Kirsi Kanervan työsarkaa.

– Minun ja Kirsi Kanervan asiakasmäärät ovat kaksinkertaistuneet muutamassa vuodessa. Viime vuonna asiakaskontakteja oli 450, ja uskon, että tänä vuonna mennään yli viidensadan. Esimerkiksi viime viikkoina yhteydenottoja on tullut lähes joka päivä. Enimmäkseen aiheena on ero tai parisuhdeneuvonta, Outi Wenell sanoo.

Seurakuntien parisuhde- ja perhetyö on avointa toimintaa, joka on maksutonta ja kaikkien ulottuvilla. Ainoastaan jotkut kurssit ja leirit ovat maksullisia, mutta niistä voi hakea tuloperustein maksuvapautusta.

SEURAKUNNAT TARJOAVAT Espoossa perheille monenlaista ennalta ehkäisevää ja vahvistavaa toimintaa, esimerkiksi erilaisia perhekerhoja ja perhetapahtumia, perheille suunnattuja retkiä ja leirejä, kursseja ja muskareita. Lapsettomille perheille järjestetään omaa toimintaa. Isovanhemmille on tarjolla esimerkiksi vertaistukiryhmä sekä yhteisiä leirejä lastenlasten kanssa.

Parisuhdetyössä ennaltaehkäisevää ja vahvistavaa toimintaa ovat esimerkiksi parisuhdeillat ja -tapahtumat, ryhmät ensimmäisen lapsen vanhemmille, Parisuhdepysäkki ja Pari asiaa -illat.

Korjaavaa perhetyötä on tarjolla esimerkiksi keskusteluapuna seurakunnissa, erilaisina kursseina sekä Solmuja parisuhteessa -neuvontana ja -kursseina.

Näiden lisäksi apua ja tukea tarjoaa Espoon perheasiain neuvottelukeskus, joka antaa ammatillista keskusteluapua. espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/perheille

MENOT 10. – 24.10.

10 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 13.10. klo 10 ”Vapauteen Kristus meidät vapautti”. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Päivikki Leinonen. Kamarikuoro Utopia, joht. Mikael Maasalo.

Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu su 13.10. klo 18 ”Pidä minusta kiinni”. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Kirsi-Marja Isotalo sekä ryhmä seurakuntalaisia.

Musiikki: Petri Kangas, piano ja Anna-Liisa Haunio, laulu ja urut.

Lasten pysäkki. Iltatee.

Messu su 20.10. klo 10 ”Rakkaus tai sen puute on tärkein arviointiperuste”. Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Leena Talvio.

Laura Talvio, oboe. Kirkkokahvit.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Perhemessu su 20.10. klo 12. Isotalo, Talvio sekä lapsityöntekijöitä. Taru Koivisto, huilu. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Messu su 13.10. klo 16. Kunnamo, Talja. Kirkkokahvit. Vanhustenviikon kirkkokyyti: Varaa 11.10. mennessä: virpi.sutelainen@evl.fi, 040 7369 315.

Nojatuolimessu su 20.10. klo 16.

Muurimäki, Anu Seppänen, piano.

Haastattelusaarnassa teol. yo Tiina Lindberg. Kirkkokahvit. Lasten alttari ja kirkkopussukat lapsille.

Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu la 19.10. klo 16. Masih.

Kyläkirkko su 20.10. klo 12. Särkiniemi, Ylioja. Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 10.10. klo 19. Marte. Teejatkot.

Nupurin kappeli Messu su 13.10. klo 12 ”Rakkautena vaikuttava usko”. Nurminen, Haunio sekä messuryhmä. Kirkkokahvit.

Rinnekappeli Messu su 13.10. klo 14. Corander, Leinonen. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli Messu su 20.10. klo 15. Malvaranta, Talvio. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

HalleLuja-messu pe 25.10. klo 18.

Marte, Ylitolonen, nuorten messubändi. Messupizza.

Viherlaakson kappeli

Pyhäillan messu su 20.10. klo 17.

Kuusinen. Ilta jatkuu Vaeltajan majatalolla, ks. kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Pyhäkoulu ja kirkkokahvit. Järj.

Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC).

Lisätiedot: www.church.fi.

PITÄJÄNTUPA Eläkeläiskerho to 19.9. klo 12.30.

Siioninvirsiseurat su 20.10. klo 16, kahvit klo 15.30.

Aarteenetsijät-miestenilta ma 21.10. klo 19. Kalevi Laaksonen: ”Elävän seurakunnan laatutekijät”.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Aik. 5 e, lapset 2–0,50 e. Alkuhartaus klo 11.

Loppu hyvin kaikki hyvin to 17.10. klo 19. TT Kari Kuula: ”Kaikkien pelastumisen eli universalismin uusi tuleminen”. Kahvit klo 18.30.

Ikoni tulkitsee Venäjän historiaa – Vladimir Kiovalainen, Aleksander Nevski ja Fjodor Usakov la 19.10. klo 12. La 30.11. Ikoni ottaa poliittista kantaa – Stevev Piko, Oscar Romero, Harvey Milk, Dietrich Bonhoeffer. La 14.12. Paikallinen näkökulma Aasiasta – Korean ja Japanin ikonit. Luennoitsijana Alarik Corander.

Eläkeläiskerho ti 22.10. klo 13.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 14.10. klo 13.

Hiljaisuuden päivä la 26.10. klo 10–16. Yhteiset rukoushetket ja meditaatiot, henkilökohtaista matkantekoa hiljaisuudessa, ehtoollishartaus. Hinta 10 e sis. kevyen lounaan. Tied. ja ILM. 16.10. mennessä, 040 736 9315.

Vapaita paikkoja päiväkerhoissa: 4–5 -vuotiaat ma, ti ja to klo 13–16 sekä 3–5 -vuotiaat ti ja to klo 9–12.

Tied. ja ILM. 050 5110 336. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Hiljaisuuden päivä la 12.10. klo 15–18.30. ”Taivasten valtakunnan aarre”. Hiljaisuutta, rukousta, Sanaa, värityskuvia. Keittolounas 3 e.

Ehtoollinen. Pirkko Nurminen.

Kappelilounas ti klo 11–12.30. Aik. 4 e, lapset 2 e. Alkuhartaus.

Eläkeläiskerho ma 21.10. klo 13. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 14.10. klo 13.

Isien ja lasten pelipäivä la 26.10. klo 10–12. Lautapelailua oman isin tai isoisän kanssa, välipala ja yhteisleikkejä. Tied. ja ILM. 17.10. mennessä: anna.lahtinen@evl.fi tai 050 4341 063. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Eläkeläiskerhot: ke 16.10. klo 13 ja to 24.10. klo 10.30.

Naisten vuorisaarna -raamis ti 22.10. klo 18.

Hengellisen musiikin toivelauluilta ke 30.10. klo 19. Yhteislaulua virsikir-

ET 138 x 162 mm

jan sekä nuoren ja lasten veisuukirjojen suosikeista. Laulutoiveet 18.45 alkaen. Pianosäestys, Johanna Salminen. Myös säestäminen omin instrumentein; ota yhteys, nupurinraamis@gmail.com. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Kirkas mystiikka -seminaari esseisti Juhani Rekolan elämäntyöstä ja perinnöstä 12.10. klo 10−17. Keskustelemassa mm. esseisti Antti Nylén, kielitieteilijä Janne Saarikivi sekä muusikot Jaakko Löytty, Kaija Pispa sekä Jukka ja Tove Leppilampi.

Vapaa pääsy, ruoka- ja kahvimaksu 10 e käteisellä paikan päällä.

Iltapäivä kappelilla su 13.10. klo 15.

Tuula Toivanen-Labiad: ”Raamatun tuoksuöljyt”. Exodus-kuoro, joht.

Anna-Liisa Haunio, Marja Malvaranta.

Kahvit.

Pyhäkoulu su klo 15.

Hiljaisen rukouksen ryhmä su 20.10. klo 13.30.

Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus.

Eläkeläiskerhot to klo 12: Teräskukat 17.10. Hopeapiiri 24.10.

Käsityö- ja askartelupiiri ti 22.10. klo 10–12. Lähetystyön hyväksi.

Café Suvela ma–to klo 12–14. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan majatalo su 20.10. klo 18–19.30. Messu klo 17, iltapala. Klo 18 seurat: Yhteislaulua ja vapaa sana.

Esirukousta.

Lähetyspiiri ma 21.10. klo 14.

Kappelilounas ti klo 12. Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e.

Ikäihmisten kerho ke 23.10. klo 13.

Café Viheri ma ja ke klo 10−12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI

Kirpputori ja kahvila, os. Kaivomestarinkatu 8, ma klo 10−13 ja to klo 10−17. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Tied.

Anni Vanhanen p. 050 438 0189.

ASUNNOTTOMIEN YÖ To 17.10. klo 17–20 Espoon keskus.

Espoontori: Bändejä, puhujia, tulien sytytys klo 19. Grillimakkaraa, kahvia ja vaatteita jaossa. Iltapala klo 20–22 Askeleessa ja Lilla Karyllissa, os.

Pappilantie 5 ja 7. Ehtoollishartaus klo 20.30 Askeleessa. Paneelikeskustelu klo 16–17, Entressen kirjasto.

Keräämme asunnottomille uusia pipoja, käsineitä/lapasia ja villasukkia. Tuo lahjoituksesi Kirkonkymppiin, mukaan teksti: ”Asunnottomien yö”.

SYYSLOMAN PERHEPÄIVÄT Ma 14.10.: Auroran kappeli klo 10−14.

Marja-rastirata, askarteluja, leikkiä, musisointia. Lounas klo 11−13; aik. 5 e, lapsi 3−10 -v. 2 e, alle 3-v. 0,50 e.

Tied. 050 511 0317. Kalajärven kappeli klo 10−13: Tekemistä koko perheelle.

Tarjoilu 2 e/perhe. Tied. 050 511 0336.

Ti 15.10.: Suvelan kappeli klo 10−13.

Laulua, leikkiä, liikkumista, askartelua, hartaushetki.

Ke 16.10.: Kauklahden kappeli klo 10−13. Hartaus, askartelua, leikkiä.

Lounas, aik. 4 e, lapsi yli 3-v. 2 e.

Tied. 050 378 3280.

To 17.10.: Laaksolahden kappeli klo 10−13. Rasti- ja temppurata, askartelua, leikkiä. Kahvila klo 10.30−12.

Kahviraha 4 e/perhe, 2 e / aik. Tied.

050 434 1063.

PIRISTYSTÄ KAAMOKSEEN Naisten viikonloppuleiri pe−su 15.−17.11. Hvittorpissa. Yhdessäoloa, tekemistä, tanssia, hiljentymistä. Ohj. Tiina Hietaniemi ja Virpi Sutelainen.

Hinta 45 e, sis. täysihoidon. Tied. ja ILM. 31.10. mennessä: tiina.hietaniemi@evl.fi, 040 763 6599.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 15.−17.11. Hilassa. Ohj. Marja Malvaranta ja Eeva Honkanummi. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut. ILM. 24.10. mennessä: 040 531 1040 / Malvaranta.

PARISUHTEEN PYSÄKIT ”Tunnista, tunnusta ja työstä tunteitasi” – Tunnetaitojen merkitys parisuhteessa ti 22.10. klo 18−19.30 Espoon tuomiokirkon srk-talo. 12.11.

Seksuaalisuus ja läheisyys. 13.12.

Erilaisina yhdessä. Tied. perhetyönohjaaja outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146.

PERHEILLE Perhekerhot: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille/perhekerhot.

Isovanhemmat–lapsenlapset-leiri 30.11.–1.12. Tied. 050 511 0165, kirsi. kanerva@evl.fi.

SEURAKUNTAMATKA TURKKIIN llmestyskirjan 7 seurakunnan kierros 6.–13.10.2020. Tied. ja ilm. matkanjohtajat: hannu.maenpaa@ evl.fi, 040 513 0861 tai ayda.meskanen@evl.fi, 040 513 0862.

LISÄÄ TAPAHTUMIA www.espoonseurakunnat.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 10. – 24.10.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

MESSUT Nuorten messu pe 11.10. klo 20 Sode.

H. Lehti.

Messu su 13.10. klo 11 kirkko. Olli, Reinikainen, Lonka, Yli-Jaskari, Okra-kuoro. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit Yhteisvastuun hyväksi.

Kohtaamispaikka-messu su 13.10. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala & bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Nuorten messu pe 18.10. klo 20 Sode. H. Lehti.

Messu su 20.10. klo 11 kirkko. J. Lehti, Pesonen, Lonka, Kirkkokuoro. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit Petroskoi-työn hyväksi.

Messu su 20.10. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, H. Lehti, Ojala. Kirkkokahvit.

Leipämessu pe 25.10. klo 10 kirkko.

Kohijoki, Yli-Jaskari, Siivonen. Keittolounas.

Nuorten messu pe 25.10. klo 20 Sode. H. Lehti.

Messu su 27.10. klo 11 kirkko. H. Lehti, Reinikainen, Ojala. Mukana nuorisotyö. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Tuomasmessu su 27.10. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala, gospelryhmä Nardus. Iltatee

Sankamo. 10.10. Uuden testamentin kuvia seurakunnasta. 24.10. Kirkko ja Israelin profetiat. juhosankamo.fi/ web/wordpress/.

Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli.

Raamattu ja rukous -ilta pe 11.10. ja 25.10. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot.

Miesten raamattupiiri to 17.10. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e.

ASIAA PAPILLE? Pappi päivystää ma–pe klo 9–21 numerossa 050 432 8496.

OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva. Tule moikkaamaan!

KAHVITELLAAN YHDESSÄ

men srk-koti. Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen.

VIE VANHUS ULOS -PÄIVÄ Lähde ulkoilemaan to 10.10. iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa ja tulkaa kävelyn päätteeksi täytekakkukahville klo 10–14 Soukan kappelille, Soukankuja 3.

ASUNNOTTOMIEN YÖ Tapahtuma to 17.10. klo 14–16 Kivenlahden tori. Tarjolla kahvia, teetä, makkaraa ja musiikkia, jaossa villasukkia, lapasia ja pipoja. Paneelikeskustelu asunnottomuudesta klo 14.30.

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP & PRAISE PARTY

Kansainvälinen yhteysilta ja ylistysPerhekahvilat ma klo 9.15–11.15 juhla la 19.10. klo 17 Soukan kappeli.

Soukan kappeli ja to klo 9.45–11.45 Welcome to our intercultural evening Kaskikappeli. Lapsiperheiden kahvit- of fellowship. Iloitaan hyvän musiikin telupaikka, mukana lastenohjaajia. parissa, rukoillaan, tanssitaan ja Seurakuntakahvila ke klo 13–15 ylistetään Jumalaa. Tarjolla syötäkirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisvää, kahvia, teetä, virvokkeita. Dj ten Pankille. soittaa parasta gospel-, praise-, Kaken kahvila pe klo 12–14 ELIivisnie91 x 124christian mm dance -musiikkia. Let´s

LUETAAN RAAMATTUA Raamattuluentosarja: Kysymyksiä ja vastauksia Kristuksen kirkosta to klo 18 kirkko paritt. vkot, TT Juho

celebrate with good music, praying, dancing and praising God! Snacks, coffee, tea and soft drinks available.

Next evening 23.11. Tied. Jukka Pelkonen 040 580 4416. facebook. com/espoonlahtifellowship

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Ajankohtaista Lähi-idästä ke 23.10. klo 18.30 kirkko. Vierailija Open Doors -järjestöstä. Kolehti Open Doors -toiminnalle. ”Tuo nimi, josta laulan” – suurimmasta rakkaudesta kertoo Pekka Simojoki ja Gospelryhmä Nardus sanoin ja sävelin ke 30.10. klo 18.30 kirkko.

MITÄ ON NLP? Teemailta psyykkisesti sairastuneiden läheisille to 24.10. klo 17.30 Meriemy, Merenkäynti 3. Vieraana Jaana Ovaska, NLP trainer ja coach.

TULOSSA: KIRPPUTORI KIRKOLLA Syyssiivouksen aika? Lahjoita hyväkuntoiset lelut, kengät, vaatteet, urheiluvaatteet, kodintavarat, pelit yms. lähetystyön hyväksi. Lahjoituksia voi tuoda kirkon vahtimestareille 19.–25.10.

Kirpputori la 26.10. klo 10–14 kirkko.

Buffetista kahvia ja pullaa. Tuotto nimikkoläheteillemme.

TOIVON JA VALON ILTAKAHVIT Sanotut ja sanomattomat sanat ma 28.10. klo 18.30 Soukan kappeli, teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara ja diakoni Marja-Liisa Kiiski.

PIIRIT PYÖRIVÄT – HYPPÄÄ MUKAAN!

KIRKOSSA RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa klo 11:n messun jälkeen.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13.

Arkiaamun rukoushetki ma–pe klo 8.50.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30.

Israel-rukouspiiri ti 12.11. klo 18.30, kk:n 2. ti.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

2020

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 15.10. klo 13 kirkko, parill. vkot. Tuemme seurakuntamme nimikkolähettejä käsitöin ja rukouksin.

Teresa-piiri ti 15.10. klo 18 kirkko, parill. vkot. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia osallistumalla myyjäisiin ja järjestämällä kirkkokahveja. Lahjoituslankoja otetaan vastaan. Tied. teija.moilanen@evl.fi tai 040 728 7478 Lukupiirissä keskustellaan R.K. Narayanin kirjasta Kilpimaalarin rakkaus ti 15.10. klo 18 kirkko. Ti 19.11.

Olli Jalonen, Taivaanpallo. Tied.

Maisa Tervo 050 592 8388.

Raamattu- ja lähetyspiiri ke 16.10. klo 12 Iivisniemen srk-koti, parill. vkot. Oletko vailla omaa raamattupiiriä? Tule mukaan! Tuemme lasten Raamattu- ja lukutaitotyötä Piplia-

A

11

seuran kautta.

Laulukerhossa veisataan virsiä kanttori Heli Ojalan johdolla ti 22.10. klo 13 kirkon musiikkisali. Pullakahvit 1,5 e. Seuraavat laulut ti 5.11.

Toivoa naisille ke 23.10. klo 13 Soukan kappeli. Liitymme maailmanlaajaan rukousrenkaaseen, yli 60 000 ihmisen joukkoon. Jaamme elämän iloja ja suruja luottamuksellisessa hengessä. Vapaaehtoinen kahvikolehti Sansan Toivoa Naisille -työlle.

Kankaanpainantaa lähetystyön hyväksi to 24.10. klo 12–16.30 kirkko.

Valmistellaan käsitöitä myyjäisiin.

Aikuisten sinkkujen illassa aiheena Kohtaamisia la 26.10. klo 18 kirkko.

Syksyn muut illat 23.11. ja 7.12.

TÄSSÄKÖ TÄMÄ ELÄMÄ ON? Alfa-kurssi kristinuskon perusasioista alkaa to 7.11. klo 18.30, paritt. vkot.

Kokoontumisia 11. Tied. ja ilm. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

SYYSKIVAA LAPSILLE Käy pyhäkoulua kirjeen muodossa!

Lapsi saa n. 6–7 krt vuodessa kirjeen, jossa on raamatunkertomus, värityskuva ja askarteluideoita. Ilmoita s-postilla vanhemman nimi, lapsen nimi ja ikä kasvatustyön sihteerille: maija.aapakari@evl.fi.

Nyt laa-laa-laulattaa: muskarikuoro 5–7-vuotiaille ti klo 17–17.40 kirkko.

Lauletaan, leikitään ja soitetaan yhdessä. Ilm. verkkosivuilla espoonseurakunnat.fi – Espoonlahden seurakunta – Lapset ja lapsiperheet – Muskarit. Tied. Sonja Munter-Mäkeläinen, 050 338 6202. Kuoro on maksuton.

EI MITÄÄN TEKEMISTÄ?

Sode-klubi, avoin iltapäiväkerho alakouluikäisille ti klo 14–16.30 Sode, Soukantie 13. Piipahda tai tule koko ajaksi, ei ilmoittautumista.

Kaikkien aikojen yökyläily! Kirkkoyö la–su 26.–27.10., alkaen klo 18 ja päättyen su klo 11 messuun. Lue lisää ja ilmoittaudu www.sodesode.fi – Kouluikäiset – Tapahtumat.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta ti klo 19–21 ja pe klo 17–22 (messu klo 20).

Changemaker to 10.10. klo 17.30.

Haluatko toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta? Tule mukaan! Syyskauden muut illat 24.10., 7.11., 21.11., 5.12. ja 19.12.

Yösode pe 18.10. klo 22–la 19.10. klo 12. Hinta 10 e. Ilm. www.sodesode.fi.

Menokasvo

Emäntä tekee pienen budjetin diakonialounaat suurella sydämellä Vastaat Espoonlahden kirkon diakonialounaista, emäntä Merja Söderberg. Millaista ruokaa niissä tarjotaan?

– Kodinomaista lounasruokaa. Käytän paljon kasviksia, kalaa, kanaa ja välillä myös punaista lihaa. Painopiste on runsaassa salaattipöydässä, jossa on vihersalaatin lisäksi ainakin yksi tuoreraaste ja usein myös marinoituja kasviksia. Tämä on monelle ainoa paikka, jossa tulee syötyä terveellistä ruokaa. Nälkäinen ihminen ostaa kaupasta helposti makkarapötkön ja ranskalaiset perunat, joista saa nopeasti syötävää.

Mitä diakonialounaiden valmistaminen merkitsee sinulle?

– Tämä on työtehtävistä kaikkein lähinnä sydäntäni. Välillä ovesta tulee sisään elämää kokeneita seurueita, ja huomaan, että heillä on kova nälkä. Täällä he ravitsevat itsensä, ja sitten jatkavat matkaansa eteenpäin. On tosi kiva huomata, miten ihmiset taas jaksavat ja heillä on hyvä mieli. Diakonialounailla minua auttaa hyvä vapaaehtoistiimi, jonka kanssa on ilo tehdä töitä.

PAULA HUHTALA Diakonialounas vähävaraisille: Ma ja to klo 12–13 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Ti klo 11–12 Soukan kappeli, Soukankuja 3.

Lipunmyynti klo 10.30–11.30. Hinta aikuiset 3 e, 3–14v. 1 e.

Lisätietoja: espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea/talous/diakonialounaat

ESKO JÄMSÄ

Mitkä ovat suosikkiruokia?

– Naiset toivovat kanaruokia, miehet uunimakkaraa ja perunamuusia sekä jauhelihapihvejä. Salaattia kuluu paljon. Diakonialounas on pienen budjetin ruokailu, jonka valmistamisessa käytän edullisia raaka-aineita ja paljon mielikuvitusta. Välillä on tarjolla tuhtia ruokaa, välillä taas keittoa, leipää ja jälkiruokaa.

– Täällä käy hyvin monen ikäisiä ihmisiä erilaisista elämäntilanteista. Suurin osa maksaa kolmen euron lounaan itse, ja osalla

on diakoniatyöntekijöiltä saatu avustuslippu. Ruokailijoita käy kerralla yleensä 50–80.

MENOT 10. – 24.10.

12 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaaran­ katu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 13.10. klo 11 Perkkaan kappeli. Isoskoulutettavat mukana toteuttamassa messua.

Raiskio, Hyry.

Messu ja kirkkokahvit su 13.10. klo 13 Karakappeli. Lähetystyöntekijät Markus ja Heidi Alajoki siunataan messussa työhön. Mattanja-kuoro.

Granlund, Raunu, Hyry.

Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Karakappeli.

Messu ja kirkkokahvit su 20.10. klo 13 Karakappeli. Musiikissa mukana TZ – International Choir, joht. Grigory Pass. Saarna Tero Koskinen Espoon Vapaaseurakunnasta. Laaksonen, Granlund, Noponen.

Neulemessu ja kirkkokahvit su 27.10. klo 13 Karakappeli. Tässä messussa saa tehdä käsitöitä ihan luvan kanssa. Ota mukaan neule, virkkuu, ristipistotyö tai mikä tahansa käsityö. Pöyri, Yletyinen, Noponen.

LECTIO DIVINARAAMATTUMIETISKELY

Tarjolla pientä purtavaa, villasukkien ja lapasten jakoa sekä musiikkia ja kohtaamisia. Mukana Leppävaaran seurakunta, vapaaehtoisjärjestöjä sekä Espoon kaupunki.

Hiljaista olemista ja eläytymistä evankeliumin tapahtumiin to 10.10. ja 24.10. klo 12.30–14 Karakappelissa.

Luemme ja pohdiskelemme hiljaisuudessa seuraavan sunnuntain evankeliumia ja lopuksi jaamme ajatuksiamme.

RAUHAN, IHMISOIKEUKSIEN JA KANSAINVÄLISEN VASTUUN RUKOUSPÄIVÄN RUKOUSHETKI

KILON KRISTITTYJEN ILLAT Joka toinen to klo 18 KilonRistissä.

To 10.10. teemana kristityn vapaus.

To 24.10. illassa viikkomessu ja teemana rakkauden kaksoiskäsky.

Emäntänä illoissa Kaija Rainio.

Kahvitarjoilu.

To 24.10. klo 12 Karakappeli. Tule rukoilemaan yhdessä rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta.

NAISTEN PÄIVÄ ”RAJANSA KAIKELLA”

MESSU Olarin kirkko: Messu su 13.10. klo 10.

Liturgia ja saarna Mia Wrang, avustava pappi Pekka Kiviranta, ELY, kanttori Päivi Hakomäki.

Messu su 20.10. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Mia Wrang, kanttori Anna Pöyhönen.

Matikappeli: Messu su 13.10. klo 12.

Liturgia ja saarna Henri Röytiö, kanttori Sanna Franssila.

Messu su 20.10. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Anna Pöyhönen.

Olarin kappeli: Messu su 13.10. klo 12. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttori Päivi Hakomäki.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Liturgia ja saarna: to 10.10. Inari Varimo, 17.10. Inari Varimo, 24.10.

Jussi Koski. Musiikki: Risteysbändi.

Etkot klo 18. Rento messu klo 19.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan).

4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan.

Perhemessu la 12.10. klo 10. Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Päivi Hakomäki.

Maksuton päiväleiri syyslomalla alakoululaisille ma–to klo 9–13 nuortentila Siivessä. Ilm. nuortensiiLE 91 x 103 pi.fi.

VIIKKOTOIMINTA VERKOSSA Aikuisten pienryhmät: espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/ aikuiset Lapsiperheet: espoonseurakunnat. fi/leppavaaran-seurakunta/lapsilleja-lapsiperheille Koululaiset ja nuoret: nuortensiipi.fi.

mm

KUORO KAIKILLE ”GOSPELSPESIAALI” Kuoro kaikille -treeneissä vieraana Gospel Helsinki -kuoron johtaja Nina Pakkanen. Nina tutustuttaa ja opastaa meitä gospelin iloon su 20.10. klo 15.30–17 Perkkaan kappelilla.

VASEMMAN KÄDEN MAALARIT Aina ei tarvitse puhua – maalataan erilaisille tunteille ja ajatuksille ilmaisu! La 26.10. klo 12–17 KilonRistissä. Hinta 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi. Ohjaajana Nina Purtonen. llm.: heli.siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876.

LÄHETYSLOUNAS JA TIETOA LÄHETYSTYÖSTÄ VIROSSA

28.11. torstaisin klo 13–15, Chapple, Iso Omena. Lisätietoja Mirna Nadra, p. 050 472 9780, mirna.nadra@evl.fi ja Virpi Guttorm. p. 050 310 7981, virpi.guttorm@emy.fi.

Pastori Pekka Kiviranta esittelee Evankelisen lähetysyhdistyksen tukemaa perhekeskustyötä Tartossa su 13.10. klo 11.15–13 Olarin kirkolla.

Lounas ELY:n hyväksi, 7 e.

SYYSSEIKKAILUT KIRKONMÄELLÄ

IKÄÄNTYVIEN MAAHANMUUTTAJIEN RYHMÄ Kotoutumista tukeva ryhmä yli 50-v. maahanmuuttajille. Opitaan suomen kieltä ja kulttuuria 26.9.– OL 91

KOULULAISILLE

Eskari-kolmasluokkalaisten leiri 1.–3.11. Hilassa. Hinta 35 eur. Ilm. nuortensiipi.fi.

Laulutuokiossa harjoitellaan äänenkäyttöä ja muita laulamisen perusasioita monipuolisen lauluvalikoiman kautta. Pe 18.10. klo 13–14 Karakappeli. Kanttori Pauliina Hyry.

Sellon kirjastolla to 17.10. klo 13–16.

Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9­15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

Arkin Paja: ”Helmeilyä” la 12.10. klo 10–13 Lasten kappeli Arkki. Rukoushelmisuunnistus ja helmiaskarteluja (aarre- ja korurasia). Elämyksellinen kirkkohetki klo 11.30. Kahvia, mehua ja pullaa.

KARAN LAULELOT -YHTEISLAULUTILAISUUS

Nainen, missä mennään, kuka käskee, mitä kuulen, mitä luulen?

Tervetuloa avoimeen Naistenpäivään la 26.10. klo 9.45–14.30 Karakappelille. Mitkä ovat sisäiset rajamme ja voimavaramme? Miten rajat vaikuttavat hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin?

Miten niitä voi vahvistaa? Näistä teemoista alustaa terapeutti ja kirjailija Päivi Niemi. Päivän ohjelma: 9.45 kahvi ja lounaan maksu (10 e, käteinen), 10.15 Tervetuloa, yhteislaulua, alustus, 10.30 Ryhmäkeskustelua, 11.00 Päivi Niemi ”Rajansa kaikella”luento, 12.00 Keittolounas ja kahvi, 12.45 Ryhmäkeskustelua, 13.15 Yhteislaulua, 13.30 Päivän ajatusten kokoaminen ja 14.00 Hiljaisuuden messu. Väliajoilla voit tehdä ostoksia: saaristolaisleipää, vaihtokirppispöytä, Yhteisvastuutuotteita, Aloe Vera -tuotteita sekä kirjoja SRO ja Päivi Niemi.

ASUNNOTTOMIEN YÖ

Olarin seurakunta

LAPSIPERHEILLE

x

Pelejä ja leikkejä ulkona ja sisällä koko perheelle Olarin kirkolla 16.10.– 18.10. klo 9.30–13. Kädentöitä, hartaushetki sekä tarjolla lounasta, 3 e/ perhe (etusija lapsilla). Lisätietoja: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

100 mm

MATINKYLÄN ASUNNOTTOMIEN YÖ Matinkappelilla to 17.10. klo 18–21.

Vaatejakelu sekä keittoruokaa, musiikkia ja yhteislaulua. Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Saara Hyrkkö avaa tapahtuman ja tulet sytytetään klo 19. Puhtaita ja ehjiä, erityisesti miesten vaatteita voi tuoda Matinkappelille päiväsaikaan ennen tapahtumaa, vahtimestari p.

09 8050 7911.

16.11. klo 14–su 17.11. klo 12. Luvassa unohtumaton tapahtuma, jossa monenlaista ohjelmaa. Ilmoittautuminen auki nyt: nuori.chapple.fi.

Hinta 5 e.

KIRKONMÄKIKAHVILA KAIKENIKÄISILLE

Lasten oma kirkkohetki, jossa lauletaan ja leikitään. Matinkappelilla ma 21.10. ja Olarin kappelilla ke 23.10 klo 9.30–10. Käsitellään turvallisesti suruun, kuolemaan ja kaipaukseen liittyviä teemoja. Lopuksi mehuhetki.

Tiedustelut: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

Maanantaisin 7.10. alkaen klo 11–14 Olarin kirkolla. Voit istahtaa kahville, tapaamaan muita, lukemaan lehtiä, leikkimään lasten kanssa tai osallistua toimintahetkiin. Klo 10.45 hartaus, klo 11–14 kahvila ja perheiden leikkihuone avoinna, klo 11–11.30 yhteiskävely, klo 12–13 kerran kuussa mahdollisuus osallistua toimintatuokioon: 7.10. Yhteislauluhetki, 4.11. kankaanpainantaa. Kahvilaa pitävät vapaaehtoiset. Jos sinuakin kiinnostaa tulla vapaaehtoiseksi, niin ota yhteyttä: marja. jauhiainen@evl.fi, 040 531 1029.

ÄITIEN VIRKISTYSILTA

HILJAISUUDEN PÄIVÄ

Mukavaa rentoa tekemistä, saunomista, maukas iltapala sekä iltahartaus to 14.11. klo 17–21 Hvittorpissa.

Lähtö kimppakyydein Olarin kirkolta klo 17. Hinta 5 e. Ilmoittautuminen 28.10. mennessä: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

Teemana ”Luota Jumalan voimaan” Olarin kappelilla la 26.10. klo 11–18. Ohjelmassa: Kahvi ja johdatus päivään, messu, lounas, rentoutusta ja kehollista rukousta sekä vesper.

Hinta10 e (maksuvapautus mahdollinen). Ohjaajana Ulla-Maija Kyrölä.

Ilmoittautumiset 17.10. mennessä: marja.jauhiainen@evl.fi tai 040 531 1029.

PIKKU PÄKÄN KIRKKOMUSKARI

PARISUHDEPÄIVÄ Teemana on ”Tunteet ja tarpeet” Villa Hvittorpissa su 24.11. klo 8–16.

Ilmoittautumislinkki päivään on avoinna 2.9.–21.10. Lisätiedot: p. 040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@ evl.fi.

YÖ KIRKOSSA 6–7-LUOKKALAISILLE

AIKUISTEN RYHMIÄ Lukupiiri Matinkappelissa to 17.10. klo 18–20 kirjana Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä. 14.11.

Jorge Amado: Ihmeiden markkinat.

Ohjaaja: Liisa Riikola, 040 560 224.

Näe ja koe Olarin kirkko yöllä la

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Lisää oikeudenmukaisuutta maailmaan Changemaker Espoon paikallisryhmä kokoontuu torstaina 10.10. Sodessa. Syyskauden muut illat 24.10., 7.11., 21.11., 5.12. ja 19.12. Lue lisää Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkoston vaikuttamistoiminnasta changemaker.fi. Uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan.

Changemaker Espoo to 10.10. klo 17.30 Sodessa, Soukantie 13.

Lautapelit kutsuvat Laaksolahteen Laaksolahden kappelilla vietetään lautapelipäivää lauantaina 26.10. Ohjelmassa on pelailua oman isän tai isoisän kanssa ja yhteisleikkejä. Välipalatarjoilu. Ilmoittautumiset 17.10. mennessä: anna.lahtinen@evl.fi tai 050 4341 063.

Isien ja lasten pelipäivä la 26.10. klo 10–12 Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 13.10. saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte. Naiskuoro Hele, joht. Raisa Rangell avustaa.

Su 20.10. saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula, kanttorina Lasse Mäki.

SIIONINVIRSIVEISUUT Su 13.10. klo 12 Kauniaisen kirkolla yläkerran takkahuoneessa.

PERHEKERHO MAANANTAISIN Kirkolla kerhotiloissa klo 9.30–11, Kavallintie 3. Syysloma ma 14.10. ei kerhoa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

MENOT 10. – 24.10.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 13.10. klo 10 Tapiolan kirkko. Hero, Kallio, Jurmu. Ei pyhäkoulua. Lähetyspyhän kirkkokahvit, mukana nimikkolähettimme Mari ja Daniel Nummela Japanista.

Viikkomessu ke 16.10. klo 8 Tapiolan kirkko. Kallio, Malkamäki. Aamupuuro ja kirkkokahvit.

Messu su 20.10. klo 10 Tapiolan kirkko. Linnoinen, Tiihonen, Jokivuori. Tapiolan. Kappalainen Marianne Tiihosen virkaanasettaminen. Loviisa Koivusalo, kantele sekä lauluyhtye.

Kirkkokahvit ja uuden kappalaisen juhla.

Högmässa: Espoon ruotsikielisen seurakunnan messu klo 12 Tapiolan kirkko.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 20.10. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 23.10. klo 8 Tapiolan kirkko. Linnoinen, Jurmu. Aamupuuro ja kirkkokahvit.

Keskipäivän rukous arkisin klo 12 Tapiolan kirkko.

Laudes-rukoushetki ti klo 8 Laajalahden kerhohuoneessa, Kirvuntie 18 C.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Rukouksen rikkaus, pastori Riitta Laakio. Ti 15.10. klo 13 kirkon yläsalissa.

VAIKEITA USKONKYSYMYKSIÄ Luento- ja keskustelusarja Kauniaisten kirkolla klo 18.30: Ti 22.10.

Esirukouksen arvoitus. Miksi pyydämme Jumalalta asioita, kun hän kuitenkin tietää kaiken? Anna-Kaisa Tuomi. Ti 29.10. Pääseekö koira taivaaseen? Entä alienit ja klingonit?

Keskustelua pelastuksen rajoista, Kari Kuula.

EKUMEENINEN RUKOUKSEN ILTA Ke 23.10. klo 18.30 Kauniaisten kirkossa. Järj. Kauniaisten suom. ja ruots. srk sekä Metodistikirkko.

TOUHULEIRI PERHEILLE Su 17.–ti 19.11. Hvittorpin leirikeskuksessa Kirkkonummella. Työssäkäyvä vanhempi voi olla mukana sunnuntain, lähteä töihin leirikeskuksesta ma-aamuna ja palata taas töiden jälk. leirille perheen luo. Tulo leirikeskukseen su 17.11. omilla autoilla klo 16. Leiri päättyy tiistaina klo 12 (tilausbussi lähtee). Aikuiset: Koko leiri 50 e ja osa-aika 40 e.

Lapset: 25 e ja alle 3 v. maksutta. (sis. ruokailut, majoitus ja paluukulj.).

Ilmoitt. kauniaisten.suom.srk@evl.fi.

Tied. susan.hackman@evl.fi.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

Esbo svenska församling

Ma 14.10. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13

EVA & MANU -KONSERTTI

Folk-pop-henkinen akustinen konsertti ke 16.10. klo 19 Tapiolan kirkko. Kuultavana duon vuoden alussa julkaistua uutta musiikkia. 10 euron hintaisia lippuja myydään ovella tuntia ennen konserttia.

Lipputulot lahjoitetaan lyhentämättöminä Toisenlaiseen lahjaan.

PERHEILTA Mankkaalla ke 24.10. klo 17.30–19 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4. Perheilloissa leikitään, askarrellaan, lauletaan ja hiljennytään yhdessä. Lopuksi pieni iltapala.

KESKIVIIKKOKERHO Vaivaisukko ke 16.10. klo 13. Tapiolan kirkko. Ainutlaatuista suomalaista taidehistoriaa, kulttuuriperintöä ja köyhäinhoidon uranuurtaja. Vieraana Merita Hietanen. Kahvit alk. klo 12.30.

Lempeä tie uneen ke 23.10. klo 13.

Tapiolan kirkko. Vieraana kirjailija, kouluttaja Taina Laane. Kahvit alk. klo 12.30.

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

le ja nuorille aikuisille.

Leijonaemot erityislasten vanhemmille. Kuun viimeinen ma 28.10. klo 17.30 Tapiolan kirkko. Tied. ja ilm. merja@rukko.fi.

Lukupiiri ti klo 13 Tapiolan kirkko.

Luemme ääneen valittua kirjaa ja keskustemme kirjasta kahvin äärellä.

Ohj. Riitta Linnapuomi. Äiti Teresa -piiri ti klo 13–16 Tapiolan kirkko. Neulomme peittoja.

Lähetyksen naiset keskustelu- ja kirjallisuuspiiri to 24.10. klo 18 Tapiolan kirkko. Vieraana Kaksi naista, yksi usko -kirjan kirjoittaja Mailis Janatuinen. Kahvit seurakuntasalissa klo 17–18.

Perjantai-illan rukouspiiri klo 18.30 TA 43 x 79 mm Tapiolan kirkko.

Senioreiden raamattupiiri pe 18.10.

RAAMATTULUENNOT Aiheina Roomalaiskirje 15 sekä Juudan kirje. Ke 23.10., 20.11. ja 18.12. klo 18 Tapiolan kirkko. Opettajana Ilpo Kari Lähetysyhdistys Kylväjästä.

Mer information och elektronisk anmälan 7–31.10, www.esboforsamlingar.fi/kom-med/skriftskola. Alla församlingsmedlemmar som är födda 2005 får också ett brev hem. Vi tar också emot konfirmander från andra församlingar, anmälan görs elektroniskt på samma sätt som för dem som hör till Esbo sv. förs.

FAMILJEKLUBBAR FÖR FÖRÄLDRAR MED SMÅBARN Köklax kapell varje må. Sökö kapell varje ti. Esbo domkyrkas församlingsgård varje on. Mattby kapell varje to. kl. 9.30–11.30. Klubbarna är gratis, ingen anmälan behövs, det är bara att dyka upp!

HÄNG MED PÅ LÖRDAGSKAFFE! Lö.19.10. Karabacka kapell kl.

15–16.30. Lördagskaffe ”Here we go again”, är en grupp för personer med funktionsnedsättningar. Vi är tillbaka efter en tids paus. Så kom med i gemenskapen. Prat om allt mellan himmel och jord. Kaffe med dopp tillsammans med diakonerna Emma & Nina. Vi ses i Karabacka!

Kuvanäyttely raamatullisista löydöistä lokakuun ajan Tapiolan kirkolla.

HENGELLISTEN LAULUJEN HELMIÄ Kuoro kaikille 10-vuotisjuhlakonsertti la 26.10. klo 15 Tapiolan kirkko.

Kuoro kaikille, joht. Elina Jokivuori, Hanna-Maria Valve, urut ja piano; Tuulia Hero, viulu ja Veikko Hero, sello. Vapaa pääsy. Konsertin jälkeen kakkukahvit.

PYHÄINPÄIVÄN KONSERTTI Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Espoon barokki, joht. Liisa Malkamäki, esittävät J. S. Bachia. la 2.11. klo 19.30 Tapiolan kirkko ja Kantaattimessussa su 3.11. klo 10 Tapiolan kirkko.

Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi ke 6.11.–11.12. klo 17–19 Tapiolan kirkko. Ohj. Katja Hero ja Saara Sahla. Tied. Katja Hero, 050 583 6909. Ilm. Tapiolan seurakuntatoimisto p. 09 8050 4000.

Nuorten aikuisten raamattupiiri ma 14.10. klo 18 Tapiolan kirkolla. Nuoril-

SKRIFTSKOLAN 2020

ARKEOLOGIAN AARTEITA

SURURYHMÄ

RYHMÄT JA PIIRIT

Sö. 13.10. Karabacka kapell kl. 10. von Martens, Brunell. Kyrkkaffe.

Esbo domkyrka kl. 12.15. Ahlbeck, Brunell. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Sö. 20.10. Hagalunds kyrka kl. 12.

Jäntti, Brunell. Kyrkkaffe.

Esbo domkyrka kl. 12.15. Majuri, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

klo 13.30 (parilliset viikot) Tapiolan palvelukeskuksessa, Länsituulentie 1.

Lähde Lahden kaupunginteatteriin. Retki sis. lounaan ennen näytelmää Neljäntienristeys, liput ja matkat. Hinta 55 e. Lähtö Tapiolasta hotelli Gardenin edestä to 21.11. klo 9.15. ja paluu n. klo 16. Sitova ilm. viim. ke 23.10. Tapiolan seurakuntatoimistoon p. 09 8050 4000 ma–pe klo 9–15.

Lounaskonsertit ke 23.10. klo 12 Tapiolan kirkko. Espoon musiikkiopiston nuoret taitajat. Vapaa pääsy.

Vapaaeht. ohjelmamaksu.

HÖGMÄSSOR

13

TEATTERIRETKI

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ

tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

A

VAD SEDAN? To. 24.10. Olars kyrka kl. 10.30–12.

Hur ser min vardag ut då jag inte längre går till jobbet varje dag? Med vad fyller jag mitt liv? Vad vill jag och vad kan jag göra som känns meningsfullt? Välkommen till en samtalsserie kring dessa frågor under hösten!

Följande träff 14.11. Ansvarsperson är Heidi Jäntti, heidi.jantti@evl.fi, 040 531 1046.

SYMAMSELLERNA Vita huset, Prästgårdsgr. 1, varje ti. kl. 16–19. Börja med en ny hobby eller fortsätt med handarbetet som blev på hälft! Mer info: Nina Wallenius, 050 432 4323.

INSAMLING AV JULKLAPPAR OCH SOCKOR Diakonin samlar in julklappar, värde 10 e, samt yllesockor för vuxna.

Julklapparna bör ha en lapp med vad de innehåller och endast nya saker.

Exempel på innehåll: hygienartiklar, t.ex. duschtvål, schampo, balsam, fotkräm, handkräm, tandborste, tandkräm, torrvaror, t.ex. kaffe, te, choklad, socker. Paket och sockor hämtas till aulan på Kyrkogatan 10 vardagar kl. 9–15. Insamlingen pågår i oktober–november. Mer info: Nina Wallenius, 050 432 4323, nina.wallenius@evl.fi.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl.

10-16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna:

Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 13.10 Högmässa kl. 12.

SÖ 20.10 OBS! Ingen högmässa i Grankulla kyrka.

SÖ 20.10 Gudstjänst i Metodistkyrkan kl. 11

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 10.10 och 17.10 i övre brasrummet kl. 10–11.

TORSDAGS-FAMILJELYKTAN TO 10.10 i dagklubben kl. 9.30–12.

UNGDOMSKVÄLL FR 11.10 i Klubb97 kl. 18.

TISDAG 15.10 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i nedre salen kl. 18.

TISDAG 22.10 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i nedre salen kl. 18.

EKUMENISK OCH MÅNGSPRÅKIG BÖNEKVÄLL FÖR FRED ON 23.10 i Grankulla kyrka kl. 18.30– 19.30.

MENOT 10. – 24.10.

Kirkoissa soi

Apua & tukea

PE 11.10.

Valon säveliä – Vanhustenviikon konsertti klo 13.30 Karakappelissa.

Muistoja nostattavia klassikoita kanttoreiden esittäminä. Outi Noponen ja Kullervo Latvanen, laulu, Pauliina Hyry, urut ja piano.

Vapaa pääsy. Konsertin jälkeen kahvitarjoilu (vapaaehtoinen maksu diakoniatyölle).

KE 16.10.

Eva & Manu – folk-pop-henkinen akustinen konsertti ke 16.10. klo 19 Tapiolan kirkossa. Kuultavana vuoden alussa julkaistua uutta musiikkia. Lippuja à 10 e myydään ovella tuntia ennen konserttia.

Lipputulot lahjoitetaan lyhentämättöminä Toisenlaiseen lahjaan.

SU 20.10.

Klassista syysillassa klo 18 Kauklahden kappelissa. Iivari Aalto ja Emilia Granroth, piano; Susanne Helasvuo, viulu; Artturi Aalto ja Janne Aalto, sello. Vapaa pääsy.

KE 23.10.

Häivähdys pyhää -lounaskonsertti klo 12 Tapiolan kirkossa. Espoon musiikkiopiston nuoret taitajat esiintyvät. Vapaa pääsy. Vapaaeht. ohjelmamaksu.

LA 26.10.

MA 28.10.

PianoEspoo-festivaalin ennakkokonsertti klo 15 Kauniaisten kirkossa. Mikko Malmi, piano. Vapaa pääsy. Nuoret espoolaispianistit esiintyvät omin konsertein PianoEspoo-festivaalin alusviikolla. www. kauniaistenmusiikkijuhlat.fi

PE 1.11.

Kauniaisten musiikkijuhlien konsertti: Maata näkyvissä klo 18 Kauniaisten kirkossa. Jorma Hynninen, baritoni ja Seele-kvartetti: Rebecca Roozeman, viulu, Amanda Ernesaks, viulu, Kristian Sallinen, alttoviulu, Tatu Kauppinen, sello.

Liput 29 e mm. lippu.fi ja tuntia ennen ovelta.

But their name liveth Evermore – EMO Ensemble -kuoron ja Espoon Barokki -orkesterin konsertti Espoonlahden kirkossa klo 18. Johtaa Ruut Kiiski. Händel, Pizzetti. Liput 20/10 e.

SU 3.11.

Kauniaisten musiikkijuhlien kaksikielinen jumalanpalvelus klo 10 Kauniaisten kirkossa. Anna Kaisa Tuomi, Daniel Nyberg, kantt. Heli Peitsalo. Jubilate-kuoro, Kauniaisten orkesterin septetti, Esko Kallio, kapellimestari. Tarik O’Reagan: Triptych.

SEELE-KVARTETTI

Hengellisten laulujen helmiä – Kuoro kaikille 10-vuotisjuhlakonsertti klo 15 Tapiolan kirkossa.

Kuoro kaikille, joht. Elina Jokivuori, Hanna-Maria Valve, urut ja piano; Tuulia Hero, viulu ja Veikko Hero,

sello. Vapaa pääsy. Konsertin jälkeen kakkukahvit.

Syyskonsertti klo 16 Kauklahden kappelissa. Musiikkiopisto Avonian oppilaiden konsertti. Vapaa pääsy.

MIRJA AUKEE

14 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Asunnottomien yö to 17.10.

Sellon kirjastolla Leppävaarassa klo 13–16: kahvi- ja grillimakkaratarjoilu, jaossa vaatteita, kuten villasukkia, sormikkaita ja kaulaliinoja.

Mukana tapahtumassa: kaupungin aikuissosiaalityö, seurakunta, Viadia, Raitinpysäkki ja Laurea.

Kivenlahden torilla Asunnottomien yön tapahtuma klo 14–16: Tarjolla kahvia, teetä, makkaraa ja musiikkia, jaossa villasukkia, lapasia ja pipoja.

Paneelikeskustelu asunnottomuudesta klo 14.30, mukana Juri Aaltonen, kaupunginvaltuutettu, KH:n jäsen, SDP; Tiina Irjala, kehittämispäällikkö, Nuorisoasuntoliitto ry NAL; Nowzar Nazari, asumisneuvoja, Espoon kaupunki ja Kim Lindholm, kokemusasiantuntija. Tapahtuman juontaa Timopekka Sillantaus. Järjestäjät Espoonlahden alueen toimijat yhdessä Laurea AMK:n kanssa.

Espoon keskuksessa Espoontorilla klo 17–20: Bändejä, puhujia, tulien sytytys klo 19. Grillimakkaraa, kahvia ja vaatteita jaossa. Iltapala klo 20–22 Askeleessa ja Lilla Karyllissa, os.

Pappilantie 5 ja 7. Ehtoollishartaus klo 20.30 Askeleessa. Paneelikeskustelu klo 16–17 Entressen kirjastossa.

Matinkylän Asunnottomien Yön iltatapahtuma Matinkappelilla klo 18–21: vaatejakelu, keittoruokaa tarjolla. Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Saara Hyrkkö avaa tapahtuman ja tulet sytytetään klo 19. Musiikkia ja yhteislaulua. Puhtaita ja ehjiä, erityisesti miesten vaatteita voi tuoda Matinkappelille päiväsaikaan ennen tapahtumaa. Tarvittaessa ota yhteyttä vahtimestareihin p.

09 8050 7911.

Instagram: asunnottomienyoespoo Facebook: Espoon Asunnottomien Yö, www.asunnottomienyo.fi.

Diakonialounaat

Nuorten ja lahjakkaiden jousisoittajien muodostama Seele-kvartetti konsertoi yhdessä baritoni Jorma Hynnisen kanssa Kauniaisten musiikkijuhlien Maata näkyvissä -konsertissa pe 1.11. klo 18 Kauniaisten kirkossa.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kappelilounas ma ja to klo 11–13 Auroran kappeli, os. Heiniemenpolku 1. Hartaus klo 11. Ateria aikuiset 5 e, lapset 3–10-v. 2 e, alle 3-v. 0,50 e.

Kappelilounas ti klo 11–12.30 Kauklahden kappeli, os. Kauppamäki 1.

Alkuhartaus. Ateria: aikuiset 4 e, lapset 2 e (yli 3-v.)

Kappelilounas ti klo 12–13 Suvelan kappeli, os. Kirstintie 24. Alkuhartaus, ateria: aikuiset 3 e, lapset 1,5, e.

Kappelilounas tiistaisin 15.10. alkaen klo 12–13 Viherlaakson kappeli, os.

Viherkalliontie 2. Alkuhartaus, ateria: aikuiset 4 e, 3–10 v. 2 e, alle 3-v. 0,50 e.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi on vietetty vuodesta 2002 lähtien Asunnottomien yön merkeissä. Tänä vuonna Asunnottomien yö on torstaina 17.10. Espoossa Asunnottomien yön tapahtumien järjestämisessä ovat mukana kaupunki, seurakunnat ja lukuisat järjestöt.

Diakoniaruokailu ma ja to klo 12 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, lipunmyynti klo 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, Soukankuja 3, lipunmyynti klo 10.30–11.30. Hinta aikuiset 3 e ja lapset 1 e.

Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 Espoonlahden kirkko. Vuoronumeroiden jako klo 8.40.

Ilmainen aamupala Espoonlahden kirkon seurakuntakahviossa ti klo 9–10, os. Kipparinkatu 8. Aamupalan syyskausi 20.8.–17.12. ja 31.12.

Leipämessu ja soppalounas 25.10. ja 22.11. 10 Espoonlahden kirkko, os.

Kipparinkatu 8.

Kaiken kansan joulupuuro ti 17.12. klo 11–15 Soukan kappeli, Soukankuja 3 ja to 19.12. klo 12–16 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakonialounaat joka ti ja to klo 11.30–12.30 Karakappelissa, alk. 3.9.

Lounaan hinta 3 e. Lounaat alkavat hartaudella tai ruokarukouksella.

Tervetuloa yhteiseen pöytään!

OLARIN SEURAKUNTA Tiistaisin klo 13–14 Matinkappelilla, Liisankuja 3, ja torstaisin klo 13–14 Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4. Hinta 3 e. Lipunmyynti alkaa klo 12.30.

Diakonialounaan maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia, tai joka kaipaa juttuseuraa.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan kirkon lounas joka ti, Kirkkopolku 6. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30.

Hinta 5 e, 3–14-v. 2 e, alle 3-v. Ilmaiseksi. Maksuvapautus mahdollinen etukäteen diakonin kanssa sovittuna.

Diakonian ajanvaraus 040 531 1011.

Kahvilat Tapiolan kirkon Olohuone: Avoin oleskelutila seurakuntalaisille ma, ke ja pe klo 10–14 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuukeräykselle. Nauti

päivän lehdestä ja kupposesta kahvia.

Espoonlahden seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Kahvi/tee/kaakao 1 e, makea 1 e, suolainen 2 e. Tuotto Naisten Pankille ja lähetystyölle.

Kaken kahvila joka pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle.

Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen. Mukana seurakunnan työntekijä.

Perhekahvilat ma klo 9.15–11.15 Soukan kappeli (Soukankuja 3) ja to klo 9.45–11.45 Kaskikappeli (Kaskipiha 5). Tule kahvittelemaan ja vaihtamaan kuulumisia muiden lapsiperheiden kanssa.

Café Aurora ma–pe klo 10–14 Auroran kappelissa (Heiniemenpolku 1).

Kahvia, makeaa ja suolaista, netti, lehtiä.

Café Suvela ma–to klo 12–14 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Kahvi tai tee ja suolainen tai makea tarjottava 1,50 e. Myös erikoiskahveja.

Café Viheri ma ja ke klo 10−12 Viherlaakson kappelissa, os. Viherkalliontie 2.Kahvi, tee 1 e / Mehu 0,50 e.

Purtavaa makea tai suolaista 1 e.

Päivän Hesari luettavaksi.

Maanantaikahvila ja vartin hartaus Kauniaisissa: ma klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15, Kauniaisten seurakuntien toimitilassa Sebastoksessa, os. Kauniaistentie 11.

Leipäkahvila Matinkylässä: Kahvin ja teen kanssa tarjolla artesaanileipomo Gateaun lahjoitusleivonnaisia perjantaisin klo 13–14.30 Matinkappelilla. Lisätietoja yhteisötyöntekijä David Caceres del Castillo, 040 5384 144.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään.

Yhteystiedot löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo, Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi Selkokielinen raamattupiiri tiistaisin klo 13–14.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Erityisesti suomen kieltä opetteleville maahanmuuttajille.

Kansainvälinen keittiö to klo 11

Suvelan kappelissa. Valmistamme ja syömme yhdessä eri kulttuurien ruokia.

Urdunkielinen messu la 19.10. klo 16 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1.

Morning Prayer in English Every Fri at 7 am at Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

Chinese Family Club Fri 11th Oct at 5 pm at Uuttu. Evening tea and Bible study with Chinese families. Kenny Ding, 050 387 5192.

TZ – International choir every Tue at 6 pm at Perkkaa Chapel and every Fri at 5 pm at the parish house of Espoo Cathedral. Let’s sing together in Finnish, Latin, Hebrew, Russian, English, Arabic. Musician Grigory Pass. Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905.

Let’s read together! Free Finnish language course every Wed at 2 pm at Sello library, room Akseli or Mauri-sali. Martta Nurmi, martta.nurmi@ evl.fi, 040 559 1487.

Al Massira Course every Wed at 6 pm at Karapellontie 11. You are welcome to join “Al Massira” course of Christianity with Leppävaara church workers. The place is near Kera station. Tea and coffee. You may speak English or Arabic. Contact: jukka.raunu@evl.fi, mirna. nadra@evl.fi.

Arabiankielinen raamattupiiri joka to klo 10 KilonRisti. Mirna Nadra, 050 472 9780, mirna.nadra@evl.fi.

Young Arabic Christian Fellowship

every Fri at 3 pm at Perkkaa Chapel.

Bible study and meeting. Pastor Ramez Ansara, 050 304 1689.

Arabiankielisten naisten ryhmä joka pe klo 18 Perkkaan kappeli.

Kysy lisää Espoon seurakuntien arabiankielisen työn ohjaajalta: Mirna Nadra, 050 472 9780, mirna. nadra@evl.fi.

See more: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourful-espoo/ kerhot-clubs

ELÄMÄNKAARI

10.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

15

Seurakuntien yhteiset ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Kastetut Frida Vanamo Koskelo, Nella Aleksandra Leppäaho, Veikko Aarne Antero Määttä, Elli Alina Paaskunta, Joonas Juhani Panu, Niilo Taavi Ilmari Raussi, Tommi Daniel Rusanen, Elia Onni Tapani Salo, Veikka Sinivuori, Lisi Lovisa Fredrika Sirén, Vertti Kasper Sivonen, Eva Amanda Vainionpää, Daniel Matias Herman Valppu.

Avioliittoon aikovat Jarkko Kalevi Huovilainen ja Johanna Elisa Jokinen, Pasi Olavi Koivu ja Teija Maarit Vehmala.

Hautaan siunatut Hilkka Kaarina Koponen 90 v, Pentti Väinämö August Vuolle 90 v, Esa Juhani Rantahakala 88 v, Eino Ensio Tiili 79 v, Markku Johannes Tilus 76 v, Keijo Kullervo Karttunen 72 v, Henry Gustaf Suomi 72 v, Jouni Pekka Juhani Parviainen 57 v, Juho Joonas Ojanen 43 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Edvin Sigismund Czarnecki, Selma Elisabeth Czarnecki, Tilda Maria Vadelma Forss, Emma Anneli Leppimäki, Veera Aino Emilia Niskanen, Tuomas Tapio Paronen, Maisa Elsemaj Sonntag, Varpu Helmi Ester

Tiainen, Aino Elena Vainionpää.

Avioliittoon aikovat Joonas Oskari Lehtikangas ja Reetta Hellevi Lamminpää.

Hautaan siunatut Martta Kaarina Hakala 95 v, Eila Anneli Holmberg 89 v, Eila Tukiainen 83 v, Orvo Kalevi Fagerlund 80 v, Reijo Tapani Parkkari 79 v, Towe Helen Rinne 76 v, Jorma Frank Gunnar Sundström 63 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Vivian Emilie Haapman.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Lilja Matilda Larsen, Niilo Matias Edvard Lähteenmäki, Aile Eeva Ilona Nieminen, Janne Matti Pietarinen, Seela Helmi Aleksandra Päivärinta, Elsa Ingrid Siltanen, Eemil Sulo Samuel Suojalehto, Julius Väinö Juhani Äyhö.

Hautaan siunatut Matti Veikko Ilmari Lehtinen 82 v, Pirkko Marjatta Toivonen 72 v, Ritva Sinikka Talme 57 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Astrid Alma Lydia Ekelund, Emma

Maarit Janet Joyce, Linnea Kristina Elisabet Järnefelt, Kaarlo Aatos Juhani Järvenpää, Viljo Tapani Kotka, Kerttu Elise Rantala, Alpo Eino Matias Sadonkorpi Mäntylä, Nuppu Peppiina Santala, Axel Ragnar Stenius, Tomas Anton Tuominen, Toivo Sulo Olavi Turtiainen.

Hautaan siunatut Aulis Kauko Ilmari Kianne 91 v, Irja Aliisa Rytkölä 88 v, Timo Antero Rissanen 84 v, Ritva Tuovi Marjatta Pyykkönen 82 v, Jaakko Kalevi Kaplas 78 v, Matti-Juhani Sutinen 76 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho to 10.10. klo 17.30–19.30 nuortentila Siipi.

Vaihdamme kuulumisia, pelaamme, ulkoilemme, kuuntelemme musiikkia, pidämme hartauden ja syömme välipalan. Kerho on maksuton.

Nippanappa – autismin kirjon lasten kerho su 13.10. klo 13–15 nuortentila Siipi. Alakouluikäisille asperger- ja autismin kirjon lapsille suunnattu kerho kokoontuu kerran kuukaudessa. Askartelemme, leikimme, laulamme, syömme välipalan ja vietämme loppuhartauden. 30 e/ kausi.

Kastetut Kerttu Elli Maria Kommeri, Kaapo Onni Juhani Kosonen, Liana Rea Koutsoukos, Svea Aava Annikki Vappula, Vilja Matilda Vihunen.

Hautaan siunatut Pauli Aukusti Nurmela 89 v, Ahti Yrjö Lampinen 87 v, Hilkka Marjatta Kankaanpää 84 v, Pentti Ilmari Kunnas 75 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Leona Marie Adele Lehtinen.

Avlidna/Hautaan siunatut Solveig Viola Grefberg 83 år, Alf Einar Lindström 76 år, Kia Ulla-Christina Lönnqvist 72 år, Johanna Ingrid Margareta Björkenheim 71 år.

PIHLA TIIHONEN

Lapset lähi­ luontoon Retkikonkarit vinkkaavat kotikaupunkiensa parhaat luontokohteet syyslomalaisille.

Helsinki Käpyläläinen Joni Valkila on hirvisafariopas, joka bongaa urbaaneja eläimiä myös 15-, 11- ja 1-vuotiaiden lastensa kanssa. Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue on hänestä hieno paikka kiikaroida lintuja. Siellä voi hyvällä tuurilla nähdä myös kauriita.

Valkilan perheen toinen suosikkikohde on Seurasaari, jossa saattaa tavata ihmisiin tottuneita kettuja ja supikoiria. Siellä kohtaa ainakin kesyjä lintuja.

– Linnut syövät kädestä, mikä on hieno elämys, Valkila sanoo.

Vantaa

TEKSTI PIHLA TIIHONEN

Espoo

Luonto inspiroi lasten leikkejä.

Hirvisafariopas Joni Valkila.

ESKO JÄMSÄ

Tutkijatohtori Mia Vehkaoja.

KALLE KALLIO

ANTTI RINTALA

Cityeläintutkija Mia Vehkaoja Espoon Kaitaalta retkeilee usein 8- ja 11-vuotiaiden lastensa kanssa. Hän suuntaa Nuuksion ruuhkaisten polkujen sijaan Vaakkoin ulkoilualueelle, jossa risteilee lukemattomia merkitsemättömiä polkuja. Lempikohde on Väärä-Musta-järven kierros, joka tarjoaa kolmisen kilometriä jylhiä kalliorantoja ja suota.

Toinen Vehkaojan suosikki on Vanttila, jossa hänen riistakameransa ovat kuvanneet paljon metsä- ja valkohäntäkauriita sekä hirviä. Alueella on helppo kulkea lenkkipolkuja pitkin. Vehkaoja suosittelee ottamaan syksyllä sienikorin mukaan.

– Pikniktauon voi pitää Vanttilan koulun mukavalla leikkipihalla, Vehkaoja ehdottaa.

Smile – autismin kirjon nuorten kerho su 13.10. klo 15.30–17.30 nuortentila Siipi. Yläkouluikäisille asperger- ja autismin kirjon nuorille suunnattu kerho kokoontuu kerran kuukaudessa. Tehdään yhdessä nuorten toivomia asioita: pelaillaan, leivotaan ja käydään retkillä. Pieni välipala ja loppuhartaus. 30 e/kausi. Autismin kirjon lasten ja nuorten kerhot yhteistyössä Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistyksen kanssa.

Nuortentila Siiven osoite on Alberganesplanadi 1. Tiedustelut kerhoista: Meri Saloila, p. 040 724 1120.

Retkikirjailija Raija Hentman.

Monta retkikirjaa kirjoittanut Raija Hentman Vantaan Länsimäestä on kolunnut pääkaupunkiseudun metsät tarkkaan. Luonnossa liikkumisen grand old lady suosittelee kotikaupungistaan 4–9-vuotiaille suunnattua Soltorpin lastenluontopolkua Vantaan Hämeenkylän kupeessa.

Luonnonsuojelualueen jalopuut hehkuvat ruskan väreissä, ja rastit johdattelevat lapset ihmettelemään elämää maan päällä ja alla. Runsaan puolen kilometrin mittaisen polun varrella pääsee myös tasapainoilemaan. Eväskatos suojaa sateella.

– Polku on lyhyt, mutta kiva, Hentman toteaa.

Hentmanin mielestä toinen tutustumisen arvoinen kohde on Bisajärvi, jonka koilliskulman kallion päällä voi kokkailla tulilla uudessa keittokatoksessa. Kallion alapuolella ulkoilutien vieressä on myös liiteri ja vessa. ■ Lisää vinkkejä: kirkkojakaupunki.fi.

16 A Kirkko ja kaupunki | 10.10.2019

Suosikkisarja on hyväksikäyttöä VARTUIN AIKUISEKSI aikana, jolloin vanhoillislestadiolaiset paheksuivat jopa television luontodokumentteja, koska niissä näytettiin eläinten parittelua, tai Pieni talo preerialla -sarjaa, jossa Ingallsin pariskunta jutteli illalla päivän tapahtumista parisängyssä maaten yömyssyt päässä. Oikeastihan tuollainen on viatonta.

Nyt 2000-luvulla televisiossa on ohjelmia, joiden luulisi herättävän keskustelua yleisemminkin, ei pelkästään kristittyjen piirissä. Esimerkiksi suosittu Temptation Island. Itse koen sen niin, että ohjelmassa liki lapset juotetaan humalaan ilmaisella viinalla, jotta saamme kotisohvalla tirkistellä, kun he sekstailevat televisiossa.

Näen tällaisen hyväksikäyttönä, jota vastaan pitäisi säätää lakeja. En tunne olevani moralisti, sillä minua eivät haittaa Pride-kulkueet, joita osa kristityistä paheksuu voimakkaasti. Mutta näistä tv-ohjelmista en ole nähnyt mitään keskustelua, vaikka niitä tulee kausi toisensa perään.

Onko evankelis-luterilaisen kirkkomme mielestä esimerkiksi Temptation Island aivan ok? Eduskunnassakaan ei keskustella tällaisesta, vaikka seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat siellä olleet paljon esillä.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

LEHTIKUVA / AFP Eyerusalem Jiregna

Jenny Merimaa 2/12 varusmiespappi reservin vänrikki, teologian kandidaatti

Elätkö silmät kiinni?

Tarja Heikkilä Espoo

Miksi vanhus ei lähde kävelylle?

IKÄINSTITUUTIN VIE vanhus ulos -kampanja päättyy tänään 10.10. Siinä on kannustettu apua tarvitsevien vanhusten ystäviä, sukulaisia ja naapureita viemään vanhus ulkoilemaan turvallisesti.

Mutta onko ajateltu yksinkertaista syytä, miksi ikäihmiset jäävät kotiin? Jokaisesta lähiöstä tai ostoskeskuksesta ei välttämättä löydy esteetöntä vessaa.

Hyvin moni vanhus joutuu käyttämään nesteenpoistolääkitystä. Sen vuoksi pissahätä voi yllättää ulkona, eikä lähiöstä löydy vessaa, johon pääsisi ilman ostopakkoa.

Viime kesänä pyysin usein ulos liikuntarajoitteista 74-vuotiasta ystävääni. Hän keksi aina tekosyitä, miksei voi lähteä. Lopulta hän sai kakistettua ulos oikean syyn: nesteenpois-

kuutuksen välillä, ja suurin osa valitsee edelleen valan.

Jos vala olisi vanhentunut, kuten Heinimäki ja Seppo Vanamo (kirkkojakaupunki.fi 26.9.) väittävät, miksi sillä on kuitenkin suurempi kannatus kuin juhlallisella vakuutuksella?

Mielestäni on järjetöntä vaatia muutosta, kun tarvetta sille ei ole.

Sotilas on sotilas, on hän sitten vannonut ”kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä” tai ”kunniani ja omantuntoni kautta”. Samat asiat luvataan kummassakin versiossa.

Seppo Vanamon mukaan ketään varusmiestä ei haittaisi, jos vala vaihdettaisiin vakuutukseen. Uskallan sanoa, etten ole ainoa, joka loukkaantuisi, jos näin kävisi.

Joten pidetään jatkossakin positiivista uskonnonvapautta yllä ja annetaan niiden varusmiesten, jotka kokevat sotilasvalan merkitykselliseksi, edelleen vannoa.

Etiopian ortodoksisessa kirkossa juhlittiin syyskuun lopulla Jeesuksen oikean ristin löytymisen juhlaa eli meskeliä. Maan pääkaupungissa Addis Abebassa kymmenet tuhannet etiopialaiset ortodoksit osallistuivat juhlintaan. Legendan mukaan Rooman keisarin Konstantinus Suuren äiti Helena löysi vuonna 326 Jerusalemista ristin, jolle Jeesus oli 300 vuotta aikaisemmin naulittu. Etiopian ortodoksinen kirkko on maailman vanhimpia kristillisiä kirkkoja.

tolääkkeet pissattavat, eikä hän jaksa kävellä ostoskeskukseen asti eikä varsinkaan halua virtsata vaippaan, joka on käytössä varmuuden vuoksi.

Moni vanhus jää kotiin yksinkertaisesti pissahädän vuoksi. Vapaa pääsy vessaan lähiöissäkin olisi hyvin tärkeä parannus, mikä helpottaisi vanhusten ulkoilua ja parantaisi heidän hyvinvointiaan.

Margot Apilainen

Ehjää ei kannata korjata JAAKKO HEINIMÄEN pääkirjoitus (K&k 1.8.) on herättänyt keskustelua sotilasvalan tarpeellisuudesta Puolustusvoimissa. Olen itse suorittanut vapaaehtoisen palveluksen ja antanut sotilasvalan vuonna 2012. Nykyisen yleisen palvelusohjesäännön (2017) mukaan varusmiehet voivat valita valan ja va-

VÄLILLÄ TUNTUU, että tämän päivän ihmiset elävät kuin silmät kiinni. He kyllä katselevat ja ihailevat tätä kaunista maailmaa, jossa saamme elää.

Mutta he eivät näe ja tajua, että sen täytyy olla Luojan, Jumalan luomaa.

Tämä kaikki ei voi syntyä itsestään.

Monet tiedemiehetkin todistavat tänä päivänä, ettei kuolleesta aineesta voi syntyä elämää. Se on mahdottomuus.

Jos joku muuta väittää, hän on huijari ja pitää meitä petoksessa. Eli, kun tämä on tosiasia, täytyy siis olla kaiken elämän Luoja, Jumala.

Miksi sitten ihmiset eivät pysähdy tämän tosiasian edessä ja ala etsiä tätä Jumalaa omaan elämäänsä? Hän ei ole Raamatun mukaan kaukana yhdestäkään meistä. Hän on antanut meille elämän ja tarjoaa vielä myös iankaikkista elämää. Se on Raamatun mukaan Hänen Pojassaan Jeesuksessa.

Jeesus itse sanoi ( Joh. 11:25–26): ”Minä olen ylösnousemus ja elämä.

Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?”Tämä ei ole ihmisen puhetta, mutta Jeesus olikin Jumalan Poika.

Lähdetään tästä liikkeelle!

Kari Jutila opettaja, Espoo