Kirkko ja kaupunki 2019 05 Espoo

HY VÄN TÄHDEN.

5

14.3.2019 kirkkojakaupunki.fi

A9 Häämarssi hakusessa?

Kanttori auttaa B 12 Näin teet itsellesi meditaatio­ jakkaran

Muistisairaiden Sanerva­ kodissa sääntöjä on vähän.

Kylille lähtee saattaja mukaan.

Tänään kotona B 1

KREIKKALAINEN FILOSOFI ARISTOTELES 384–322 EKR.

Minä uskon sinuun. Sinulla on oikeus tavoitella sitä, mistä haaveilet. Uskon, että löydät oman polkusi maailmassa. Vaikka polkusi olisi joskus mutkitteleva ja veisikin sinua väärään suuntaan, se on kuitenkin sinun.

KULTASEPPÄ HANNA RAINIO KIRJEITÄ TUNTEMATTOMALLE NUORELLE -KIRJASSA (LIKE 2018)

Iankaikkisesti

Nuoret ovat jatkuvasti juopumusta muistuttavassa tilassa, sillä nuoruus on makea ja he kasvavat.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019 Iloitse varhaisista vuosistasi, nuorukainen, nauti nuoruutesi päivistä! Seuraa sydämesi teitä ja silmiesi haluja, mutta muista, että Jumala vaatii sinut kaikesta tuomiolle.

SAARNAAJAN KIRJA 11:9

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Sote-uudistusta tarvitaan edelleen SIPILÄN HALLITUKSELLE kävi niin kuin Tuomari Nurmion laulussa Huono ihminen: ”Kun hakkaa päätä seinään / pakko se on myöntää: / seinä kestää enemmän kuin pää.”

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen tyssäsi jo ajat sitten pääministeri Juha Sipilän jääräpäisyyteen ja haluttomuuteen kuunnella muiden näkemyksiä kuin omiaan ja omiensa.

Edes perustuslain kanssa ei ollut hallituksessa niin turhan tarkkaa.

Sote-uudistus oli käytännössä kaatunut jo kauan ennen hallitusta.

”

SOTE-UUDISTUS MUUTTUI matkan varrella aivan muuksi kuin sosiaali- ja terveyspalveSOTE-UUDISTUS lujen parantamiseksi. Siihen sotkeutui OLI KAATUNUT poliittisia valtapyrkimyksiä ja kaupallisia JO KAUAN ENNEN intressejä.

HALLITUSTA. Kansalaisten tarve saada kunnollisia sosiaali- ja terveyspalveluja ei enää vaikuttanut uudistuksen kärkimotiivilta.

Ja kun alkuvuodesta kävi ilmi, että monet yksityiset hoivayhtiöt ovat kohdelleet kaltoin asiakkaitaan, luottamus hoivabisnekseen suli olemattomiin ja sitä kautta myös usko hallituksen ajamaan valinnanvapausmalliin.

SOTE-UUDISTUSTA TARVITAAN edelleen. Suomalaisen hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää nykyistä järkevämpää yhteistyötä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kesken – ja myös parempaa yhteistyötä julkisen palveluntuotannon ja yksityisten toimijoiden kesken.

Palveluja uudistaessa on hyvä pitää mielessä myös, että sellaista ei kannata ruveta korjaamaan, mikä ei ole rikki.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Tänään olen vielä mahdollisuus, en mikään tahdoton olosuhteiden uhri Tänään on hyvä päivä on kuvan ja mietelmän yhdistelmä, jota julkaistaan keskiviikkoisin pääsiäiseen asti. Seuraa Kirkko ja kaupungin Insta­gramissa,­Facebookissa­tai­osoitteessa­kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 14.3.2019

numero 5

Seuraava lehti ilmestyy 28.3.

KANNEN KUVA: JUSSI HELTTUNEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

TOM JOHANSSON

TÄSSÄ LEHDESSÄ on toimittaja Kaisa Halosen ja valokuvaaja Jussi Helttusen puhutteleva reportaasi helsinkiläisestä Sanervakodista.

Se on yksityisen palveluntarjoajan omistama hoivakoti, jonne hakeudutaan Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kautta.

Helsingin Diakonissalaitoksen omistama Sanervakoti on malliesimerkki hyvin hoidetusta palvelusta, jossa yhteistyö hoivayrityksen ja kunnallisten palvelujen kanssa toimii hyvin ja tuottaa toivottua tulosta: hyvää elämää.

Katson aamuauringon leikkiä vielä lumisella kalliolla.

Huokaan syvään ja kiitän tästä päivästä.

Sinua etsin, ja kuitenkin sinä olet jo näissä aamun ensi säteissä.

Sinä odotat minua kaikessa, mikä tässä päivässä tulee vastaan.

Se, mitä etsin, on koko ajan edessäni, kun vain pysähdyn ja katson.

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

3

”

MINULLE ON TÄRKEÄÄ TEHDÄ TYÖTÄ, JOLLA ON VAHVA MISSIO. TOIMITUSJOHTAJA ANNI VEPSÄLÄINEN

Naisten Pankki auttaa koko sukua Naisten Pankin tuore puheen­ johtaja Anni Vepsäläinen haluaa tukea kehitysmaiden naisten toimeentuloa ja yrittäjyyttä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JOONAS BRANDT

1

Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, mikä sai sinut lupautumaan luottamustoimeen?

– Olin vuonna 2007 mukana synnyttämässä Naisten Pankkia. Yhteinen unelmamme oli saada aikaan kansanliike, joka tekee vaikuttavaa työtä kehitysmaiden naisten eteen.

– Tunnen hyvin kumppanimme Kirkon Ulkomaanavun toiminnan. Kun edellinen puheenjohtaja Reetta Meriläinen tiedusteli kiinnostustani, tiesin heti, että tässä haluan olla mukana.

– Nyt on kerätty varoja jo 14,5 miljoonaa euroa.

Minulle on tärkeää tehdä työtä, jolla on vahva missio. Naisten Pankin missiona on tukea kehitysmaiden naisten toimeentuloa ja yrittäjyyttä kestävän kehityksen periaattein.

2

Voivatko miehet tallettaa rahaa Naisten Pankkiin?

– Kaikki ihmiset voivat olla mukana Naisten Pankin varainhankinnassa sukupuolesta riippumatta. 3 000 vapaaehtoisen joukossa on myös miehiä, samoin ohjausryhmässä. Toivommekin lisää miehiä mukaan.

– Meillä on nyt 12 hanketta kuudessa eri maassa, ja niissä hyödynsaajina ovat naiset.

Kahdentoista vuoden kokemuksella tiedämme, että naisyrittäjät sijoittavat perheen hyvinvointiin. Tätä kautta toiminnasta hyötyvät myös heidän perheensä ja sukunsa. Näinä vuosina hankkeista on hyötynyt 59 000 ihmistä, suurin osa naisia. Välillisiä hyödynsaajia on peräti 290 000.

3

Miksi Naisten Pankki tukee juuri yrittäjyyttä ja kyläpankkeja?

– Haluamme varmistaa, että avustukset synnyttävät kestävää kehitystä.

Kun kyläpankki saa lainoja takaisin korkoineen, pankin pääoma kasvaa ja yhä useampi voi saada pienlainaa. Yrittäjyys on kehitysmaissa tärkeä ja kestävä keino työllistyä ja parantaa toimeentuloa.

4

Olet tehnyt pitkän uran yritysmaailmassa, muun muassa Diacor Terveyspalvelut Oy:n, HRM Partnersin ja TeliaSonera Finlandin toimitusjohtajana. Tarvitsevatko naisyrittäjät Suomessa erityis-

tä tukea?

– On hyvä, että naisyrittäjiä ja johtajina toimivia naisia kannustetaan etenemään urallaan. Tässä toimivia malleja ovat erilaiset mentorointiohjelmat ja verkostot. Niin meillä kuin Naisten Pankin kohdemaissakin on tärkeää, että yhteiskunta hyödyntää naisten osaamisen.

– Meillä Suomessa on erinomaiset palvelut ja rakenteet. Esimerkiksi vanhempainvapaat ja toimiva päivähoito ovat tärkeitä perusedellytyksiä naisten tasavertaiselle toiminnalle liike-elämässä.

Kehitysmaissa tilanne on aivan toinen.

5

Millainen on iltarukouksesi?

– Kiitollisuus täyttää usein mieleni ennen nukkumaanmenoa. Olen kiitollinen siitä, että minulla on ihana perhe, mies ja kaksi aikuista lasta, ja siitä, että työlläni on merkitystä, niin päivätyölläni Messukeskuksessa kuin vapaaehtoistyölläni Naisten Pankissa. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

MAIJA SAARI

Espoon seurakunnat tukevat rahallisesti musiikkitoimintaa, jossa kohdataan muun muassa sururyhmiä ja ikäihmisiä.

Seurakunnat jakoivat tukea musiikille Espoon seurakunnat jakoivat kahdelletoista eri musiikkitoimijalle 1 000–4 000 euron avustuksen. Avustussumma oli yhteensä 25 000 euroa.

– Uudenlaisia avauksia edustavat esimerkiksi Åsa Gustafssonin surun käsittelyyn tarkoitetut huilukonsertit ja Paula Kovasen lukudraamaesitykset ikäihmisille, kertoo yhteisen seurakuntatyön päällikkö Eero Jokela. Myös huoli luonnosta näkyy tulevissa hankkeissa.

Lehti postitettiin vanhoilla osoitteilla Kirkko ja kaupunki -lehden torstaina 28.2. ilmestynyt numero postitettiin inhimillisen erehdyksen vuoksi vuoden 2018 helmikuun tiedoilla. Osoiterekisteri on nyt parantanut arkistointiprosessejaan niin, että vanha osoitepoiminta ei enää voi päätyä tuoreeseen lehteen. Kaikki jutut löytyvät verkkolehdestämme Kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki pahoittelee virheellisestä postituksesta syntynyttä sekaannusta ja pyytää anteeksi siitä koitunutta vaivaa ja pahaa mieltä.

Kirjanpitorikos toi sakkoa piispalle Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Helsingin piispan Teemu Laajasalon 20 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Tuomio tuli tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta. Perusteena on törkeä huolimattomuus Laajasalon yrityksen kirjanpidossa 1.7.2014–13.12.2017.

Tuomio ei liity Laajasalon piispanvirkaan. Syyttäjä esitti 35 päiväsakkoa. Käräjäoikeus arvioi, että Laajasaloon kohdistuneiden rikosepäilyjen julkisuus on noussut kohtuuttomiin mittasuhteisiin ja lievensi tuomiota. Lisätietoa Kirkkojakaupunki.fi.

Neljä ehdolla piispanvaalissa Ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan piispanvaalin ensimmäinen kierros käydään 19. maaliskuuta. Vaalissa ovat ehdolla Pietarsaaren ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Bo-Göran Åstrand, kirkon ruotsinkielisen työn keskuksen johtaja, teologian tohtori Sixten Ekstrand, sairaalapappina, lähetystyöntekijänä ja radiotoimittajana työskennellyt Lisa Enckell ja Länsi-Turunmaan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Harry S. Backström.

Mahdollinen toinen kierros on 10.4.

Tasa-arvossa on vielä tavoiteltavaa On järkyttävää, jos kirkon kasvot julkisuudessa ovat aina miehen, sanoo teologian tohtori Anni Tsokkinen. Hänen mielestään tasa-arvo-ongelmat ovat kirkolle myös uskottavuusongelmia.

S

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

yksyllä 2017 Anni Tsokkinen oli yksi niistä, joilla oli jotenkin pettynyt olo.

Helsingin piispa Irja Askola oli jäämässä eläkkeelle. Sen jälkeen piispojen joukossa ei olisi ketään naista.

– Jotain uutta olisi voinut alkaa, mutta palattiinkin ajassa taaksepäin, Tsokkinen sanoo.

Tsokkinen on filosofian tohtori, pappi ja kouluttaja, joka on toimittanut juuri ilmestyneen kirjan Taantuvan tasa-arvon kirkko (Kustantamo S&S, 2019). Helsingin piispanvaali oli yksi alkusysäys kirjalle, toinen oli viimetalvinen arkkipiispan vaali. Siinä yksi ehdokkaista, Sleyn lähetysjohtaja Ville Auvinen, teki selväksi, että ei piispana vihkisi naisia papeiksi.

– Vaikka hänellä ei ollut mahdollisuuksia voittaa, tuntui aivan uskomattomalta, että hän voi olla ehdolla kirkon korkeimpaan tehtävään. Että tie syrjinnälle on kirkossa edelleenkin auki, Tsokkinen sanoo.

Piispanvaaleja on viime talven jälkeen ollut jo kahdet, ja 10. helmikuuta vihittiin virkaan toinen naispuolinen piispa koko Suomen luterilaisen kirkon historiassa, Kaisamari Hintikka Espoon hiippakuntaan. Nyt yksi kymmenestä piispasta on nainen. Naapurimaissa tilanne on toi senlainen.

Ruotsin luterilaisessa kirkossa viisi neljästätoista piispasta on naisia, yksi heistä arkkipiispa. Norjassa naisia piispoista on yli puolet, seitsemän kahdestatoista, ja piispainkokousta johtaa nainen.

– On tärkeää, että missä tahansa johtotehtävissä on sekä naisia että miehiä – myös kirkon johdossa. On aika järkyttävää, jos ne kirkon kasvot, jotka eniten näkyvät julkisuudessa, ovat aina miehen ja ne äänet, jotka esittävät kirkon kannanottoja, ovat pelkästään miesten ääniä, Tsokkinen sanoo.

”

MILLAISTA ON OLLA KRISTITTY, JOKA KIRKKOON TULLESSAAN EI KOE OLEVANSA TERVETULLUT? ANNI TSOKKINEN

VUOSI SITTEN Suomessa juhlit­ tiin sitä, että ensimmäisten nais­ ten vihkimisestä papeiksi tuli ku­ luneeksi 30 vuotta. Nykyisin nai­ sia on papeista jo lähes puolet, mutta kirkkoherroista vain noin viidesosa.

– Naiset ovat muuttaneet kä­ sitystä siitä, mitä on olla pappi.

Toisaalta heihin pappeina liite­ tään kulttuurisia stereotypioita: heidän odotetaan olevan ihmis­ läheisiä, empaattisia ja äidillisiä, arvioi Anni Tsokkinen.

Mutta vaikka nainen pappi­ na on suomalaisten enemmis­ tölle jo itsestäänselvyys, vastus­ tajiakin riittää. Toisin kuin moni odotti, erimielisyydet eivät ole kolmessakymmenessä vuodessa loppuneet. Tsokkinen nostaa esi­ merkiksi viime syksynä piispoil­ le lähetetyn kirjeen, jossa 28 kir­ kolliskokousedustajaa toivoi nais­ ten pappeuden vastustajille lisää elintilaa kirkossa.

– Eikä vastustus ole pieni il­ miö, sillä konservatiiviset he­ rätysliikkeet kasvattavat omas­ sa piirissään yhä uusia naisten pappeutta vastustavia sukupol­

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

HAARLAN SÄVELLYKSIÄ HILJENTYMISEEN via. Ymmärrän, että monilla on iso intressi pitää konservatiiviset herätysliikkeet kirkon helmassa, mutta millainen hinta siitä mak­ setaan ja keitä silloin poljetaan maahan? Tsokkinen kysyy.

KUN MAINITAAN samassa yhtey­ dessä kirkko ja tasa­arvo, juuri naispuolisten pappien kohtelu on se, mikä monille nousee ensim­ mäisenä mieleen. Anni Tsokkisen mielestä tällä hetkellä isoimmat tasa­arvo­ongelmat koskevat kui­ tenkin ihan tavallisia kirkon jäse­ niä, sillä ne liittyvät sukupuoli­ ja seksuaalivähemmistöjen ase­ maan.

– Minusta on käsittämätön­ tä, että kristityt, syvästi usko­ vat ihmiset eivät voi kirkossa sol­ mia avioliittoa. Se on loukkaavaa ja epäinhimillistä. Tämä on ih­ misoikeuskysymys ja myös kir­ kon uskottavuuden kannalta iso haaste. Millaista on olla kristitty, joka kirkkoon tullessaan ei koe olevansa tervetullut? Tsokkinen sanoo.

Hän kysyy myös, miten kirk­ ko voi tehdä yhteistyötä sellais­ ten järjestöjen kanssa, jotka ju­ listavat, että homoseksuaalises­ sa parisuhteessa elävät joutuvat helvettiin.

YKSI ANNI Tsokkista hiertävä asia on se, että kirkolliskokouksessa tietyt päätökset vaativat taakseen kolmen neljäsosan määräenem­ mistön mennäkseen läpi.

– Sen takia naisten pappeu­ den hyväksyminen kesti ja kes­ ti, ja nyt samaa sukupuolta ole­ vien parien vihkiminen on jää­ nyt samaan pullonkaulaan. Mää­ räenemmistöpykälällä pystytään siirtämään muutama vuosikym­ men asioita, jotka kuitenkin lo­ pulta tapahtuvat. Sillä aikaa kirkko jää enemmän ja enem­ män menneeseen maailmaan ja sen uskottavuus murenee enti­ sestään.

Tsokkinen kysyy, miksi kirkon toiminta ja päätöksenteko ei tun­ nu juuri kiinnostavan muita kuin aktiivista herätysliikeväkeä, vaik­ ka kirkkoon kuitenkin kuuluu 70 prosenttia suomalaisista.

– Mikä on kirkon pihvi? Millais­ ta kristinuskoa kirkko on tarjo­ amassa ja millaista Jumalaa kirk­ ko julistaa? Puhutaanko Jumalas­ ta sellaisella tavalla ja kielellä, jo­ ka koskettaa? Millaista teologiaa ja kristinuskon tulkintaa kirkon johto edustaa? Tsokkinen kyse­ lee.

Vastauskin hänellä on: kirkos­ sa näkyy edelleen konservatiivi­ suus, hierarkkisuus ja pappisval­ taisuus. Instituutiona kirkko tun­ tuu aika omahyväiseltä.

– Kristinuskon voisi ajatella myös toisella tavalla, elämäläh­ töisesti. Ollakseen uskottava us­ konnollisen yhteisön pitäisi ker­ toa sanomansa ymmärrettäväs­ ti ja kiinnostavasti. Jos kirkko ha­ luaa säilyä edes jollakin tavalla kansankirkkona, tämä pitäisi ot­ taa vakavasti. ■

SILENT MUSIC:

UMO & IRO HAARLA PE 12.4. KLO 18 ASKOLAN KIRKKO MA 15.4. KLO 19 PORVOON TUOMIOKIRKKO TI 16.4. KLO 19 ESPOON TUOMIOKIRKKO KE 17.4. KLO 19 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA TO 18.4. KLO 13 MUSIIKKITALO, PAAVO-SALI, HELSINKI PE 19.4. KLO 18 MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO, HELSINKI LIPUT & LISÄTIEDOT: UMO.FI

Ehdolla edus­ kuntaan?

30 %

Annamme vaali-ilmoituksille

hinta-alennuksen.

Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot.

Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille.

Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

A

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Mixu Lauronen esittää tarinansa supersankariasussa.

Arjen supersankarit luovat toivoa Mixu Lauronen ja Maria Hagman kertovat taiteen keinoin sairaudestaan ja surustaan.

K

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

aksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Mixu Lauronen valmistui äskettäin kulttuurikokemusasiantuntijaksi. Taiteen menetelmiä hyödyntänyt koulutus valmisti hänet kertomaan toisille omista kipeistä koke-

muksistaan.

Helsinkiläinen Lauronen on aktiivinen mies. Hän toimii Kaksisuuntaiset-tukiyhdistyksen puheenjohtajana, ja aiemmin hän on ollut kokemusasiantuntijana A-klinikkasäätiön KokeNet-palvelussa.

– Siinä hommassa vastasin sähköpostilla muun

muassa mielenterveysongelmia koskeviin kysymyksiin. Minusta tuntuu kuitenkin mielekkäämmältä kertoa kokemuksistani tarinan avulla useammalle kerralla, kertoo vuonna 2007 diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä saanut Lauronen.

Uudessa pestissään Mixu Lauronen aikoo esittää tarinansa supersankariasussa kaduilla ja toreilla. Rekvisiittana hänellä on tiilenpuolikas, farkkutakki, vispilä, kulho ja rivi lääkepurkkeja.

– Tarinan nimi on Arjen supersankarius. Kaikki tietävät arjen sankarit, mutta ne, jotka pyörittä-

vät arkea ylimääräisen taakan kuten sairauden kera, ovat arjen supersankareita.

– Kaksisuuntainen mielialahäiriö on haastava sairaus, koska siinä mielialat voivat vaihdella laidasta laitaan. On kuin olisi aallokossa. Haluan osoittaa, että ihminen pystyy siitä huolimatta elämään arkea normaalisti. Samalla saan oman tarinani esittämisestä itse valtavasti voimaa.

Lauronen kertoo tarinansa vitsien höystämänä, koska hänestä mielen sairaus ei ole niin vakava asia, ettei siitä voisi vitsailla. Hänen mottonsa onkin, että hän on aina tosissaan muttei koskaan vakavissaan.

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

7

MARIA HAGMANIN MIES kuoli äkillisesti vuonna 2009. Hagman hakeutui kulttuurikokemusasiantuntijan koulutukseen, koska halusi oppia käsittelemään suruaan taiteen keinoin. Hän koki, ettei ollut päässyt irti miehensä kuoleman aiheuttamasta ahdistuksesta.

– Miehen kuolema oli elämässäni iso jysähdys ja vaikutti syvästi identiteettiini. Tunsin jääväni suruni kanssa täysin yksin, koska olin vasta vähän päälle kolmekymppinen eikä kaveripiirissäni ollut kokemusta vastaavasta.

Hagman kertoo saaneensa koulutuksessa työkaluja, joilla hän on rakentanut kokemastaan surusta kertomuksen näyttämölle. Tarina sisältää sekä improvisoituja että näyteltyjä monologiosuuksia sekä äänitetyn dialogin, jossa hänen edesmennyttä miestään esittää ammattinäyttelijä.

Espoolaista Hagmania jännitti, kun hän esitti ensimmäisen kerran tarinansa 50-henkiselle yleisölle toimintakeskus Oodissa Kilossa. Puoli tuntia kestävä esitys onnistui hyvin.

– Teatterin keinoin voi kertoa vaikeistakin asioista ja antaa katsojille uusia näkökulmia.

– Tunnen päässeeni elämässä eteenpäin. Hyväksyn tapahtuneen paremmin, vaikka suru yhä toisinaan pulpahtaakin esille.

”

Suomen Laulun harjoituksia kuvattiin helmikuun lopussa Temppeliaukion kirkossa sen harjoitellessa Faurén teosta.

KAIKKI TIETÄVÄT ARJEN SANKARIT, MUTTA NE, JOTKA PYÖRITTÄVÄT ARKEA YLIMÄÄRÄISEN TAAKAN KUTEN SAIRAUDEN KERA, OVAT ARJEN SUPERSANKAREITA. MIXU LAURONEN

Sydäntyyny auttaa nuorena leskeksi jäänyttä Maria Hagmania eläytymään raskaisiin kokemuksiinsa.

KULTTUURIKOKEMUSASIANTUNTIJOITA on kouluttanut Helsingin Malmilla toimiva Taiteen Sulattamo ry. Se on mielenterveystoipujien ja taiteenalojen ammattilaisten vuonna 2013 perustama yhdistys.

Viime syksynä yhdistys haki Kaunis mieli -hankkeeseensa henkilöitä, jotka olivat valmiita kertomaan psyykkisestä tai fyysisestä sairaudestaan tai vaikeasta elämäntilanteestaan käyttämällä taiteen eri menetelmiä.

Koulutukseen tuli lyhyessä ajassa lähes 50 hakemusta, joiden perusteella valittiin koulutettavaksi kymmenen henkilöä. Heistä valmistui helmikuussa yhdeksän.

– Hakemusten määrä osoittaa, että tällaista toimintaa tarvitaan. Ihmiset haluavat jakaa muille raskaitakin kokemuksiaan, kertoo Kaunis mieli -hankkeen kouluttaja Annukka Valo.

– Työstimme opiskelijoiden tarinoita sekä ryhmä- että yksilöohjauksessa. Kun ryhmäläiset olivat tutustuneet erilaisiin taidemenetelmiin, he saivat valita, käyttävätkö oman tarinansa kerronnan tukena esimerkiksi teatteri-ilmaisua, liikettä, musiikkia tai valokuvaa.

Kokemusasiantuntijoita on jo aiemmin käytetty hoitoalan koulutuksessa sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa. Kaunis mieli -hankkeessa on pyritty luomaan uusi toimintamalli, jossa ihmiset kiertävät kertomassa tarinaansa erilaisissa toiminta- ja kulttuurikeskuksissa.

– Mielenterveyteen liittyvät ongelmat koskevat jollakin tavalla meitä kaikkia. Tarkoituksena on, että nämä tarinat lisäävät paitsi kertojiensa itseymmärrystä, myös kuulijoiden ymmärrystä mielenterveyteen liittyvistä häiriöistä. Tarinat luovat myös toivoa, Valo sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Kaunis mieli -hanke on laajenemassa muualle Suomeen.

Tänä keväänä järjestetään vastaavanlainen koulutus myös mielenterveystoipujien omaisille. ■ Lisätiedot: www.taiteensulattamo.fi

Matteus-passio – c’mon everybody!

Suomen Laulu -kuoro kutsuu kaikki kiinnostuneet harjoituksiinsa laulamaan Matteus-passiota.

TEKSTI IRMELI KANGASPUNTA KUVA JUSSI HELTTUNEN

S

uomen Laulu -kuoron taiteellinen johtaja Esko Kallio sai joitain vuosia sitten idean. Matteuspassion voisi laulaa yhdessä isolla porukalla.

Suomen Laulun jokavuotinen Matteus-passio on koonnut uskollista yleisöä, jolle Kallio halusi tarjota mahdollisuuden kokea teos uudesta näkökulmasta.

Näin syntyi ajatus kaikille avoimista harjoituksista.

– Meillähän on Suomen Laulussa todella pitkä Matteus-passio-perinne, mutta yleisö ei ollut päässyt kokemaan, miltä tuntuu laulaa teosta itse, Kallio kertoo.

ESPOOLAINEN Leena Valkeala on osallistunut nyt jo neljättä kertaa järjestettävään sing-along-tilaisuuteen aiemminkin. Valkealalla on kuorotaustaa, ja ensimmäisellä kerralla hän pyrki perehtymään etukäteen tulevaan sing-alongiin.

– Lainasin kirjastosta nuotit, ja taisin vähän kuunnellakin etukäteen, Valkeala muistelee.

Hän luuli, että kaikki kuoroosuudet pitää osata etukäteen.

Näin ei kuitenkaan ole, ja teosta voi tulla laulamaan omasta lähtötasosta riippumatta.

– Jo se toi onnen tunteen, kun suurin piirtein pystyi seuraamaan mukana, Valkeala kuvailee.

SING-ALONGISSA kuoronjohtaja harjoituttaa teoksen kaikki kuoroosat. Lisäksi mukana on muutamia soolo-osuuksia kuorolaisten esittäminä.

Esko Kallio kertoo, että suurin osa kuorolaisista laulaa teoksen ulkoa, jolloin teos pysyy hyvin kasassa, vaikka mukana olisi myös kokemattomampia laulajia.

Myös Leena Valkeala vakuuttaa, että laulamaan voi tulla, vaikkei olisi vuosien kuorotaustaa.

– Rennoin mielin voi lähteä mukaan, eikä tarvitse jännittää. Aina siellä joku kuorolainen ottaa viereensä, rohkaisee Valkeala ensimmäistä kertaa tilaisuuteen osallistuvia.

Sing-along-tilaisuus on kuorolle kuitenkin ihan oikea harjoitus tulevaa kiirastorstain esitystä varten.

– Kaikki ovat tervetulleita. Meillä on iso porukka. Tilaisuus järjestetään ensimmäistä kertaa Johanneksenkirkossa, jossa on sitten sama atmosfääri kuin varsinaisessa esityksessä, Kallio sanoo. ■ Matteus-passion sing-alongtilaisuus keskiviikkona 27.3. kello 18 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Sing-along on Suomen Laulun ja Johannes församlingin yhteistyössä järjestämä tilaisuus.

Se juonnetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisätietoa osoitteesta: suomenlaulu.wordpress.com.

8 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

E

vankelis-luterilaisen kirkon piispat vetoavat yhteisessä kannanotossaan ilmaston puolesta. Kannanotto liittyy tuhkakeskiviikkona 6. maaliskuuta alkaneeseen paastonaikaan.

Pääsiäiseen päättyvä paastonaika alkaa kirkkovuodessa laskiaisen jälkeisestä keskiviikosta eli tuhkakeskiviikosta.

Piispat muistuttavat kirjeessään, että paasto on parannuksentekoa, sen ymmärtämistä, että oma käyttäytyminen vaatii muutosta. Tänä vuonna piispat ottavat esille ilmaston lämpenemisen pysäyttämisen.

– Vetoamme valtiovaltaan, yrityksiin, yhteisöihin ja kansalaisiin, että yhdessä tekisimme kaikkemme ilmaston

lämpenemisen pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, vetoomuksessa sanotaan.

Kirkon uuden, äskettäin hyväksytyn energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että kirkko on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

– Kannustamme seurakuntia ja kaikkia kirkon toimijoita noudattamaan strategian suosituksia, liittymään Kirkon ympäristödiplomiin ja jatkamaan aktiivista ympäristötyötä, piispojen kannanotossa sanotaan.

– Meidän on herättävä tekojemme seurauksiin ja käytävä työhön tilanteen korjaamiseksi. Olemme vastuussa haavoittuvassa asemassa olevista lähimmäisistämme, tulevista sukupolvista ja koko luomakunnasta, korosta-

vat piispat kirjeessään.

Kannanotto on osa piispojen paastokirjettä ja sen ovat allekirjoittaneet arkkipiispa Tapio Luoma, Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura, Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo, Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen, Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala, Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen, Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo, Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo sekä Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka.

Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle. Sirottelu

Tilaisuuksia

MAIJA SAARI

Piispat kehottavat kamppailuun ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi

Piispat vetoavat paaston alkaessa tuhkakeskiviikkona maapallon elinkelpoisuuden puolesta.

on toiminut katumuksen ja parannuksen vertauskuvana. Tuhkakeskiviikkona monissa seurakunnissa järjestetään nykyään messu, jossa pappi piirtää tuhkan ja öljyn tai veden seoksella ristin messun osallistujien otsaan katumuksen merkiksi.

Tuhkakeskiviikkona alkoi

evankelis-luterilaisen kirkon Ekopaasto-kampanja, joka jatkuu 20.4. saakka. Kahdeksatta kertaa käynnistyneessä kampanjassa innostetaan suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon tavalla, joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta. www.ekopaasto.fi.

Hautauspalveluja HERÄNNÄISSEURAT

joka keskiviikko klo 13–14.15 Agricolan kirkon kryptassa (os. Tehtaankatu 23) Mielenkiintoisia luentoja ja virkistäviä bussiretkiä.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Edulliset sämpyläkahvit klo 11.30 alkaen.

Kts. seniorifoorum.fi/helsinki Kansan Raamattuseura & Hgin tuomiokirkkosrk

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivoukset. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Rakennusala Pintaremontti piristää!

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu.

Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

ke 13.3. klo 18 viikkomessu Paavalin kko, Sammatint. 5, Hki; puhe L.Väyrynen-Si; kahvit ja seurat. klo 19 Körttikodin seurat. to 14.3. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink. 5, Hki. su 17.3. klo 10 kirkkopyhä Karjalohjan kko, Keskust. 30; seurat Lasikirkossa. klo 15 Hyvinkään kko yläsali, Hämeenk. 16. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent. 2, Espoon kesk. klo 17 syliseurat lapsiperheille (ja muillekin) Seuratuvalla, Salomonk. 17D, 2.krs; mm. S.Korkalainen, L.Väyrynen-Si. klo 18 Järvenpään Kirkonkulma, Kirkkot. 6. ke 20.3. klo 19 Matinkappeli, Liisankj.

3, Espoo. la 23.3. klo 12-20 Jaakko Elenius -seminaari Turun kr. Opisto. su 24.3. klo 10 kirkkopyhä Kallion kko, It. Papink. 2, Hki; saarna V-M Hynninen, av. Herännäisnuorten kuoro; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat. 3, Vantaa, kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Kauniaisten kko, Kavallint. 3; saarna M. Mäkinen. Kahvit ja veisuut. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot.

34, kahvit ja seurat; saarna K. P. Kinnunen. klo 10 kirkkopyhä Lohjan P. Laurin kko, Sibeliuksenk. 1, seurat srk-kesk. klo 11 kirkkopyhä Vuosaaren kko, Satamasaarent. 7, Hki; saarna K. Hildén, kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Hakunilan kko, Hakunilant. 48, Vantaa. Kahvit ja seurat. klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J. Forssellin k.18, Loviisa. HUOM pvm muuttunut! ti 26.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17D, 2. krs; ”Arvaa ellet tiedä”, siioninvirsivisa; A.Rintala. ke 27.3. klo 19 Körttikodin seurat. pe 29.3. klo 19 kotiseurat Konttisella, Kotinumment. 44A (Tapaninkylä), Hki. su 31.3. klo 17 ”Armo arjessa” – veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17D (Autotalo, Kamppi).

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Akateeminen aviopari (DI ja lakimies) haluaa ostaa kaksion tai tilavan yksiön Helsingin eteläisen kantakaupungin alueelta. Puh 050 345 0743.

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

hok-elannonlakipalvelu.fi

Hammashoitoa Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

050 347 1555

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JUSSI HELTTUNEN

”Kauankohan olen ollut täällä?”

Muistisairaiden Sanervakodissa eletään niin tavallista elämää kuin voidaan – ja lopuksi kuollaan.

2B

Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

– Meillä kaikki tekevät samaa työtä ja esimiehet ovat hoitotyössä mukana, kertoo lähiesimies Susanna Tuovinen Diakonissalaitoksen Hoivan ylläpitämästä Sanervakodista.

Marja-Liisa lepää. Saara Tokola käy tarkistamassa, että kaikki on hyvin.

P

ertti harkitsee hetken, haluaako hän kutsua vieraita huoneeseensa.

– Ääni on mennyt. Kun näen naisia, ääni menee, hän sanoo.

Sitten hän viittoo peremmälle. Huo­ ne sijaitsee Myllypurossa, Sanervako­ din kolmannessa kerroksessa. Sitä ennen Pertti on asunut ainakin Kalliossa.

– Mutta se oli huono paikka, ekassa kerrokses­ sa. Oli melua. Nyt olen hyvin tyytyväinen, jos saan olla täällä. Kauankohan olen ollut täällä? Varmaan enemmän kuin yhden vuoden.

Susanna Tuovinen, toinen Sanervakodin lähi­ esimiehistä, vahvistaa, että enemmän. Vuosia on mennyt kahdeksan.

– Minä olen ollut kiltti. Joskus ärähdän, kun jo­ ku asia ei ole mennyt niin kuin olen ajatellut, Pert­ ti kertoo.

Täysin ongelmattomia tapauksia muistisairaille tarkoitetussa Sanervakodissa ei olekaan. Tavallisten muistisairauksien lisäksi sen asukkailla on esimer­ kiksi pahoinpitelyn tai aivoverenvuodon aiheut­ tamia aivovammoja sekä psyykkisiä sairauksia. Joi­ denkuiden aivoja on vahingoittanut rankasta alko­ holin käytöstä johtuva vitamiininpuutos.

Ikänsä puolesta moni Sanervakodin 48 muisti­ sairaasta voisi olla vielä työelämässä, sillä heidän keski­ikänsä on 65 vuoden kieppeillä. Nuorin on vii­ sikymppinen, vanhimmat yhdeksänkymppisiä. Jot­ kut ovat ennen Sanervakotiin tuloaan olleet asun­

Lähihoitaja Annikki Mustonen ulkoilee asukkaiden kanssa.

nottomia, toiset taas eivät ole enää pärjänneet ko­ tona sairautensa kanssa.

– Yksikään asukkaista ei ole täysin omatoimi­ nen. He tarvitsevat vähintään sanallista ohjausta.

Osa kykenee liikkumaan ilman apua, jotkut eivät pysty edes syömään itse. Vuodepotilaita meillä ei siinä mielessä ole, että huonokuntoisimmatkin py­ ritään nostamaan joka päivä tuoliin, kertoo toinen lähiesimies, Saara Tokola.

Jotkut asukkaista saattavat sairautensa vuok­ si käyttäytyä arvaamattomasti tai aggressiivisesti.

”

Läsnäolo, kosketus ja musiikki auttavat monesti. Ja se, että ihminen otetaan mukaan arkeen.

LÄHIESIMIES SAARA TOKOLA

Tokola kertoo, että haasteellisen käytöksen hallit­ semiseen yritetään löytää muita keinoja kuin lääki­ tys. Itse asiassa monen asukkaan rauhoittavaa lää­ kitystä on Sanervakodissa pystytty purkamaan, ja nukahtamislääkkeitä käytetään harvoin.

Onnistuneita esimerkkejä on useita. Tokola ker­ too iäkkäästä naisesta, joka ei Sanervakotiin tul­ lessaan osannut enää puhua selvillä lauseilla ja oli usein ulosteiden tuhrima. Kun naisen lääkitys lope­ tettiin, hän alkoi puhua. Nykyisin hän käy itse ves­ sassa eikä enää tarvitse vaippoja. Hän myös osaa selvästi sanoa, mitä haluaa ja mitä ei.

– Läsnäolo, kosketus ja musiikki auttavat mones­ ti. Ja se, että ihminen otetaan mukaan arkeen ja hän saa elää mahdollisimman normaalia elämää ja tou­ huta. Yksi asukkaistamme esimerkiksi kulkee tiski­ rätin kanssa ja siirtelee kukkia paikasta toiseen. Sii­ hen ei puututa. Hän saa rauhassa siirrellä kukat ja liinat uuteen uskoon, Tokola kertoo.

Hänen kollegansa Susanna Tuovinen lisää, että asukkaiden ja heidän yksilöllisten mieltymystensä tunteminen on tärkeää. Joku saattaa vastustella jo­ ka päivä hoitotoimia, mutta on tietyt tavat, jolla hä­ net saadaan mukaan niihin.

– MITÄS Helkalle kuuluu? Saara Tokola huikkaa huoneen ovelta.

– Se ei teille kuulu, asukas vastaa.

Helka on talon vanhimpia asukkaita, kohta yh­ deksänkymppinen.

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

3

Lähiesimies Susanna Tuovinen ja yksi talon asukkaista aistihuoneessa, josta on huomattu olevan apua joillekin levottomille muistisairaille. Valkoinen huone saadaan valaistusta muuntelemalla eri väriseksi ja siellä voi esimerkiksi kuunnella musiikkia.

Pehmolelut ja robottikissat ovat asukkaiden lemmikkejä.

Välillä Sanervakodissa vierailevat myös oikeat eläimet.

– Meillä kosketellaan ja halataan paljon. Oman persoonan joutuu laittamaan joka päivä likoon, kertoo lähiesimies Saara Tokola.

– Se on pikkuikä, hän itse kuittaa.

Helkan, kuten muidenkin asukkaiden, huoneessa on huoneentaulu, jossa kerrotaan, millainen historia hänellä on ja mikä hänelle on tärkeää. Helka esimerkiksi tykkää tanssimisesta ja tupakoinnista – silloin kun muistaa. Kun Helka on äkäinen, hänen mielensä kirkastuu, kun hän saa alkoholittoman oluen.

Sanervakotia ylläpitävä Diakonissalaitoksen Hoiva on linjannut, että koti on jokaisen perusoikeus eikä sitä tarvitse ansaita esimerkiksi raittiudella.

Siksi Sanervakodin asukkaille sallitaan saunakalja tai konjakkitujaus. Tupakallekin pääsee. Pihalla on tupakointikatos, jonne hoitajat vievät tarvittaessa vaikka pyörätuolilla. Joskus saatetaan käydä porukalla ravintolassa. Kaikki eivät sairautensa vuoksi voi juoda alkoholia, mutta hyvä mieli tulee siitäkin, että pääsee ihmisten ilmoille.

Lähihoitaja Annikki Mustonen lähtee Eskon ja Minnan kanssa kävelylle. Talon ulko-ovet ovat lukossa, mutta se ei tarkoita sitä, että ulos ei pääsisi ollenkaan. Omin päin ei voi lähteä – tällä hetkellä muistisairaista asukkaista vain yksi on siinä kunnossa, että hän osaa takaisin.

Hoitajien lisäksi asukkaat saavat saattajia myös talon neljännen kerroksen vuokralaisista, jotka ovat sitoutuneet tekemään yhteisötyötä kymmenen tuntia kuukaudessa. Saattajan kanssa pääsee esimerkiksi ostoksille, kirjastoon, kirkkoon tai uimaan. Isommalla porukalla käytiin edellisellä viikolla Kiasmassa ja ystävänpäivänä elokuvissa.

Sanervakodin asukkaat pääsevät halutessaan ulos tupakalle.

Esko kävelee reipasta vauhtia. Talitintin äänen kuullessaan hän pysähtyy.

– Ei ollut mikään lintu, hän toteaa ja jatkaa matkaa.

– Ihan hyvin on mennyt, sanoo puolestaan Minna.

Samaa mieltä on Mustonenkin. Hän tykkää ulkoilla ja ulkoiluttaa asukkaita. Joissain aiemmissa työpaikoissa on sanottu, että liikaakin, mutta täällä sitä arvostetaan.

”

Kun en mitään muuta keksi, katson kiviä ihmeissäni.

SANERVAKODISSA ASUVA SEIJA

SEIJAA TAITAA harmittaa.

– En pääse täältä mihinkään. Olen niin raivoissani. Mutta minä poistun pikkuhiljaa, hän sanoo.

Seijalla on huoneessaan kirjoja ja lehtiä, ja niistä hän innostuu hetkeksi keskustelemaan. Hän kertoo ihailevansa erityisesti kirjailija Eeva Kilpeä ja tämän rohkeutta. Sitten katse kääntyy ikkunaan.

– Kun en mitään muuta keksi, katson kiviä ihmeissäni.

Eine istuu pöydän ääressä ja painaa lelukissaa poskeaan vasten. Hänen huoneensa korituolissa kissapehmoleluja on lisää. Niiden kaikkien nimi on Miiru, sama kuin Einen lemmikkikissalla aikoinaan.

Oikeita kissoja kodissa ei voi pitää, mutta robottikissoja löytyy useampikin siliteltäväksi.

Toisinaan saadaan eläviä eläimiä vierailulle. Kodin käytävillä on tepastellut niin laama, lammas, kani kuin kanakin.

Myös Tuula pitää kissoista. Hän päästelee kehräävää ääntä ja heijaa sylissään robottikissaa. Kissan kuuluisi naukua, mutta paristo taitaa olla lopussa.

– Tuula voi itse päättää, onko kissa lelu vai oikea. Kun kolmisenkymmentä vuotta sitten aloitin työni muistisairaiden parissa, periaatteena oli, että muistisairaan tarinoihin ja uskomuksiin ei saanut mennä mukaan. Sitten havaittiin, että jatkuva asioiden korjaaminen vain lisäsi sekä sairaiden että hoitajien ahdistusta, Saara Tokola kertoo.

4B

Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Lähihoitaja Hannele Louhos istuu kuolevan vierellä.

Hoitajilla ei ole omia toimistotiloja, vaan heidän tietokoneensa ovat samoissa tiloissa, joissa asukkaat oleskelevat. Ateriat syödään ja kahvit juodaan samojen pöytien ääressä.

– Ei meillä yleensä ole kiire, sillä asiat suunnitellaan hyvin. Kun työt on hyvin jaettu ja kaikki tietävät, mitä tehdään, jää aikaa olla asukkaiden kanssa. Joskus, kun on sijaisia, joudutaan juoksemaan, Susanna Tuovinen sanoo.

– Osa asukkaista on niin toimintakykyisiä, että heille pitää olla aktiviteettia. Ja sellainen asukas, jota ohjataan kohta kohdalta tekemään asioita itse, vaatii työntekijältä enemmän aikaa kuin sellainen, jota hoidetaan sängyssä ja rutiininomaisesti pestään ja puetaan.

Toimintaa on monenlaista: kokkaamista, maalaamista, pelaamista, liikuntaa. Asukkaat ovat mukana myös kotitöissä. He täyttävät ja tyhjentävät tiskikonetta ja viikkaavat pyykkiä.

Asukkaat myös päättävät päivärytmistään itse.

Ketään ei pakoteta aamulla heräämään tiettyyn aikaan tai laiteta illalla väkisin sänkyyn. Jos yöllä tulee nälkä, saa välipalaa.

Omaiset saavat olla Sanervakodissa niin paljon kuin haluavat. Mitään määrättyjä vierailuaikoja ei ole, ja joillakin omaisilla on taloon oma avain. Aktiivisia omaisia tosin on vain muutamilla. Monia ei käy kukaan katsomassa.

– Joko omaisia ei vain löydy tai sitten he eivät halua tulla, vaikka olemmekin vuosien varrella yrittäneet luoda kontaktia, Tokola kertoo.

– Suurimmalla osalla ei ole ketään muita kuin me, Tuovinen lisää.

MARJA-LIISALLA on kaulassaan ja ranteissaan paljon kimaltavia koruja.

– Minä olen Tuhkimo, hän sanoo ja nauraa päälle.

Marja-Liisan pienessä huoneessa on kirjahylly. Hän kertoo aikoinaan opiskelleensa yliopistossa monenlaista: kotimaista kirjallisuutta, kansatiedettä, ranskaa. Huoneessa on myös maljakkokaupalla surunvalittelukukkia, joista osa on jo alkanut

”

Suurimmalla osalla ei ole ketään muita kuin me.

LÄHIESIMIES SUSANNA TUOVINEN

kuihtua. Marja-Liisan lähiomainen kuoli hiljattain, ja nyt Saara Tokola järjestää hänen kanssaan hautajaisia.

Parin vuoden päästä Marja-Liisa aikoo viettää toisenlaista juhlaa. Hänen 80-vuotissyntymäpäivillään tarjotaan toivottavasti ainakin katkarapuvoileipäkakkua ja mansikka-kermakakkua.

Tokola kutsuu Sanervakodin väkeä suurperheeksi, joka elää yhdessä arkea ja juhlaa. Hoitajat ovat asukkaille myös omaisia ja ystäviä. Kun joku asukas kuolee, kodissa järjestetään muistohetki kakkukahveineen. Jos asukkaalla ei ole ketään omaisia, Sanervakodin työntekijät hoitavat hautajaisjärjestelyt.

Seitsemänkymppinen Veikko makaa sängyssään silmät kiinni. Hengitys kulkee raskaasti. Lähihoitaja Hannele Louhos istuu vuoteen vierellä ja silittää Veikon käsivartta. Veikko on saattohoidossa ja hänellä on enää ehkä muutama tunti elinaikaa jäljellä.

Kun asukkaan vointi heikkenee, hänen ei tarvitse lähteä sairaalaan tai saattohoitokotiin, vaan hänet hoidetaan täällä kuolemaansa asti. Silloin, kun kuolevalla on esimerkiksi vaikeita kipuja, avuksi tulee kaupungin kotisairaala.

– Kuolevan luona ollaan mahdollisimman paljon.

Muut työt järjestetään sen mukaan, Louhos sanoo.

Hänen mukaansa kuoleville kerrotaan, keitä tärkeitä ihmisiä heillä on ollut ja mitä heidän elämässään on tapahtunut – niitä samoja asioita, joita muutenkin käytetään muistelun tukena. ■ Asukkaiden nimiä on muutettu heidän yksityisyytensä suojelemiseksi.

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Seurakuntien hoivaa Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnat toimivat vanhustenhoidossa säätiöiden kautta.

TEKSTI PAULI JUUSELA JA EIRA SERKKOLA KUVA MARIANNA SIITONEN

H

elsingin seurakunnat säätiöittivät omat vanhainkotinsa 1980-luvulla Gaius-säätiöksi. Espoon seurakuntayhtymä on Espoon Eläkekotisäätiön perustajajäsen yhdessä kaupungin ja Espoon eläkeläisten keskusliiton kanssa. Vantaan Peijaksen sairaalan vieressä sijaitsevaa Foibekartanoa pyörittää seurakuntien vuonna 1989 perustama Diakoniasäätiö Foibe.

Kaikki kolme säätiötä tarjoavat vanhuksille sekä palveluasumista että tehostettua palveluasumista, jossa asukkaat ovat pääasiassa muistisairaita ja hoiva ympärivuorokautista. Asukkaita näissä on yhteensä yli 700. Seurakuntayhtymillä on edustajat säätiöiden hallituksissa.

Tuoko seurakunnallinen kytkös hoivatuotantoon jotain erityistä?

– Tärkeintä on se, että olemme säätiö emmekä tavoittele voittoa. Tarkoituksemme on auttaa espoolaisia ikäih-

misiä ilman, että on euron kuva silmissä. Tietysti toimeen täytyy tulla, sanoo Eläkekotisäätiön toiminnanjohtaja Irene Valo.

– Se näkyy yhteisöllisyydessä ja yhteisissä aterioissa sekä halussa tukea ja auttaa, sanoo Foiben toimitusjohtaja Ulla Broms.

Eläkekotisäätiöllä on kaksi palvelutaloa, Hopeakotka Karakalliossa ja Hopeakuu Olarissa sekä senioritalo Hopeakallio. Gaius-säätiöllä on Heseva-koti Käpylässä, ruotsinkielinen Munksnäshemmet ja Puotilan palvelutalo. Sekä Gaius-säätiöllä että Foibekartanolla on omaa ravintolatoimintaa, ja myös Eläkekotisäätiöllä on omat keittiöt ja pitopalvelua.

Foibekartanossa erikoista on sen toimintamalli. Se haluaa tarjota asukkailleen laitosmaisen ympäristön sijaan kodin ja yhteisön. Foibekartanon työntekijät ovat pääosin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, mutta heitä ei kutsuta ammattinimikkeillä, vaan kaikki ovat ”hyvän elämän valmentajia”.

Foibekartanon toimitusjohtaja Ulla Broms kehittää uudenlaista vanhuspalvelua.

Uudenlaiseen toimintamalliin siirtyminen ei ole sujunut kitkatta. Aluehallintovirasto on huomauttanut Foibekartanoa muutamista asioista. Ne ovat liittyneet niin hoivaan ja hoitoon kuin kirjallisten lupien kysymiseen valo- ja videokuvaamisessa. Vantaan kaupungin mukaan valvonnassa esille nousseisiin asioihin on puututtu ja asiat on korjattu.

Heseva-kodista on tehty kaksi ilmoitusta ja kantelu aluehallintovirastoon vuonna 2015. Kyse oli muun muassa henkilökunnan vähyydestä.

Gaius-säätiön johtajan Jari Lehdon mukaan sen jälkeen alettiin seurata tarkemmin, että hoitajan sairastuttua vuoroon saadaan sijainen. Henkilökuntaa on hänen mukaansa ollut viime vuosina hyvin saatavilla.

– Kun yksityisiä kaupallisia toimijoita on tullut, meiltäkin on lähtenyt sinne henkilökuntaa suurin toivein. Nyt he ovat alkaneet tulla takaisin. Hoitajat näkevät ensimmäisinä, mitä hoivatyön todellisuus siellä on, Lehto sanoo. ■ Lue lisää Foibekartanon toiminnasta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

M U ISTA YSTÄVÄ Ä PÄ Ä S I Ä I S KO R T I L L A

Pääsiäisikoni

Valmistettu Suomessa painokuvasta puutaustalle.

Lakkapinta ja ripustuslenkki takana.Koko n. 10 x 15 cm.

9,90

Pääsiäiskortit

20 kristillistä pääsiäiskorttia. 10 erilaista korttia, 2 kpl kutakin. Korttipaketin sisältö voi vaihdella.

20,00

2000

Petri Laaksonen

Jani Heinineva (toim.)

Olkoon ylläsi kirkas taivas

# voima365

– Konserttialbumi cd Rakastettuja lauluja sovitettuna pienelle kamariorkesterille.

Mukana myös kaksi uutta julkaisematonta laulua.

90 20,00 (21,90)

26

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Nuorille kirjoitettu päivähartauskirja sisältää puhuttelevan tekstin vuoden jokaiselle päivälle.

26,90 (29,90)

2690

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Taskuvirsikirja Linnut

Ihastuttavassa Taskuvirsikirjassa mukana ovat lisävihkon virret sekä Katekismus.

Koko 90 x 138 mm.

14,90 (17,50)

1490

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

Kämmenristi

Käteen sopivat, sileäpintaiset pyöristetyt ristit on valmistettu oliivipuusta käsin Betlehemissä.

5 cm 6,00 9 cm 10,00

puh. 020 754 2350

6B

Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Kuka?

Daniel Nylund, 67, on Ystävyyden Majatalon isäntä ja amatööriteologi sekä kirjailija, bloggari ja itsetuntemus- ja kohtaamiskouluttaja.

Salossa sijaitseva Ystävyyden Majatalo on erilaisia elämänkriisejä kokeneiden toipumisyhteisö.

Daniel vetää kumppaninsa Soilen kanssa itsetuntemuskursseja ja ryhmiä. Majatalo toimii Bed & Breakfast -paikkana sekä kurssi- ja juhlapaikkana.

Mitä?

Daniel Nylundin kirja Uhriutumisen kulttuuri ja vastuu ilmestyy kevään aikana. Nylund kirjoittaa myös vuorovaikutteista TeoBlogia, jossa hän käsittelee vaikeita teologisia kysymyksiä kulttuuritutkija René Girardin ajatusten pohjalta.

Motto

Tärkeintä elämässä ei ole onnellisuus, vaan mahdollisuus ja uskallus olla tosi.

(Martin Buber)

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Jeesus-hippi ei heitä ensimmäistä kiveä Koko aikuisen elämänsä yhteisöissä asunut Daniel Nylund tietää, että hylätyksi joutumisen syyt voivat olla pieniä ja yllättäviä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

K

ristitty ajattelija Daniel Nylund väittää, että kristinuskon herättämä myötätunto syrjinnän ja väkivallan uhreja kohtaan on tällä hetkellä maallistuneiden länsimaiden keskeinen arvo.

Nylundin mukaan on kristinuskon ansiota, että olemme tietoisempia aiheuttamastamme viattomien kärsimyksestä kuin yksikään aikaisempi sukupolvi.

16-vuotiaana Nylund kuunteli salaa oven takaa helluntaiseurakunnan vanhimmiston kokousta, jossa tehtiin häntä koskeva päätös. Teini-ikäinen Nylund erotettiin seurakunnasta ja jätettiin saatanan haltuun, koska hänen tiedettiin tupakoivan ja seurustelevan ei-uskovaisen eli seurakuntaan kuulumattoman tytön kanssa.

Nylund tunsi sääliä isäänsä kohtaan, joka oli vanhimmiston jäsen ja joutui olemaan mukana poikansa erottamisessa.

– Siitä lähtien olen etsinyt yhteisöllisyyttä, joka ei toteudu yksilöllisyyden kustannuksella, vaan vahvistaa sitä. Samalla olen etsinyt tapaa elää luovaa ja vapaata yksilöllisyyttä tavalla, joka ei syö yhteisöllisyyttä eikä johda kosmiseen orpouteen.

IRTAUTUMINEN HELLUNTAILIIKKEESTÄ tuntui vapauttavalta. Nylund oli jo löytänyt uuden yhteisön hippikommuunista, joka kokoontui kesäisin Hangon leirintäalueella. Ylioppilaskeväänä hän tapasi Helsingissä amerikkalaisen Jeesus-hippiryhmän ja lähti sen mukaan Saksaan. Äiti ja isä saivat vastaanottaa ylioppilasruusut ilman poikaansa.

– Hippeihin tutustuminen oli suunnaton onnenpotku. Se oli karua jengiä, jossa melkein kaikilla oli rikollinen päihdetausta. Siinä yhteisössä ei onneksi ollut kultinomaisia piirteitä, joita kehittyi myöhemmin monissa kristillisissä hippiyhteisöissä.

Jeesus-hippien yhteisössä Nylund sai uudenlaisen kokemuksen armollisuudesta ja totuudellisuudesta. Viikoittaista ehtoollista edeltäneeseen syntien tunnustamiseen liittyvä muisto tuo pintaan lämpimän naurun.

Nylundin synti oli se, että hän oli käynyt salaa ruokakaapilla levittämässä pähkinävoita ja hilloa leivälleen.

– Minulta ei ollut huomaavaista toisia kohtaan hakea yhteisön rajallisista muonavaroista yli oman osuuteni. Syntien tunnustaminen ei ollut syyllisyydessä rypemistä, vaan rehellistä ja reilua asioiden käsittelyä. Kaunoja ja kateuksia purettiin suoruudella, jollaista en ollut koskaan nähnyt.

HIPPIKOKEMUKSET ANTOIVAT elämälle uuden suunnan. Mentyään naimisiin Daniel Nylund asettui omakotitaloon, jonka hänen perheensä jakoi toisen perheen ja poikamiehen kanssa.

Yhteisö ei ollut pitkäikäinen. Reilua vuotta myöhemmin kaksi hiljaista pariskuntaa pakkasi tavaroitaan autoon talon pihalla. Seuraava koti löytyi kristillisten nuorten yhteisöstä, joka eli Linnunlaulun huvilassa Töölönlahden rannassa.

Kokemus oli myönteinen, vaikka Nylundin itsenäinen ajattelu törmäsikin lapsuuden ahtaasta uskonnollisuudesta muistuttaviin piirteisiin.

– Lähdin yhteisöstä kuultuani, että minussa oli demoni, jonka nimi on ”independent spirit” (riippumattomuuden henki). Siitä hengestä en halunnut vielä vapautua, Nylund nauraa.

Nylund laskee eläneensä erilaisissa yhteisöissä yli 50 vuotta. Nyt kotina on Ystävyyden Majatalo, jonka tuolloin 34-vuotias Nylund ja hänen perheensä perustivat Saloon vuonna 1988.

Majatalo on Nylundin seitsemäs yhteisö. Se syntyi aikaisempien yhteisöunelmien raunioille. Korkeiden ihanteiden ja ”hyvien tyyppien” ympärille rakentuneet yhteisöt olivat hajonneet sisäisiin ristiriitoihin.

Lapsuuden helluntailaisuudessa tietyt synnit johtivat yhteisöstä erottamiseen. Syntien tilalle oli tullut salakavalasti uudenlaisia hyväksytyksi tulemisen kriteerejä. Kelvatakseen ihmisen piti olla suvaitsevainen, ymmärtäväinen ja fiksu.

– Ymmärsin, että olin hirttänyt läheisiä ja itseäni idealistisella yhteisömielikuvalla ja vahvoilla hyvyysihanteilla. Ne olivat käänteisversio lapsuuteni fundamentalismista ja ehdoista, joiden alla olin kasvanut.

”

VANHANA HIPPINÄ OLEN AINA VIHANNUT SÄÄNTÖJÄ, MUTTA OLEN OPPINUT, ETTÄ NUOTTIEN OPPIMINEN LISÄÄ IMPROVISAATION MAHDOLLISUUKSIA.

NOLLAPISTEESTÄ aloittanut Ystävyyden Majatalo muodostui jo varhaisina vuosina toipumisyhteisöksi, jonka ovet olivat avoinna kaikenlaisille tulijoille. Alkuvaiheessa osalla heistä oli rankka vankilatai huumetausta.

Nylund havahtui siihen, että hippiunelma tarvitsi suojaavia rajoja. Ilman niitä yhteisö ei ollut hänen lapsilleen turvallinen kasvuympäristö.

Tänään Ystävyyden Majatalon uusilla jäsenillä on kahden viikon koeaika, jonka aikana toipuja ja yhteisö tutustuvat toisiinsa.

– Koeaikana yritämme sanoittaa täällä olemisen tavoitteita ja sitä, mitä haluamme tehdä yhdessä niiden saavuttamiseksi. Tunnustelemme sitä, uskommeko, että meistä on apua siihen, mitä hän tarvitsee ja voiko hän luottaa meihin, Nylund sanoo.

Uutta on sekin, että Ystävyyden Majatalolla on kirjoitetut säännöt, joita päivitetään tarpeen tullen.

Sääntöjen tarpeellisuudesta huomautti ensimmäisenä Nylundin aikuinen tytär.

– Hän totesi, että Majatalossa oli vain yksi sääntö eli minun kärsivällisyyteni, eikä kukaan tien-

nyt, missä sen raja kulki. Vanhana hippinä olen aina vihannut sääntöjä, mutta olen oppinut, että nuottien oppiminen lisää improvisaation mahdollisuuksia.

YKSILÖLLISYYDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN välinen ristiriita elää Nylundin mukaan vahvimmillaan tasaarvoon ja sukupuoli-identiteettiin liittyvissä kysymyksissä.

– Nämä kysymykset ajavat sellaisetkin ihmiset kiihdyksiin, jotka eivät ole kiihtyneet vuosikymmenin mistään poliittisesta kysymyksestä. Ei voi olla henkilökohtaisempaa, intiimimpää ja intensiivisempää kysymystä kuin se, miten suhtaudumme omaan ja toistemme identiteettiin.

Nylund kohtasi identiteettikiistojen voiman sosiaalisen median keskustelussa. Muunsukupuolinen kirkon työntekijä ilmaisi ärtymyksensä siitä, että tuntematon mies oli avannut hänelle oven ja näin ilmaissut olettavansa hänet naiseksi.

Nylundin mielestä jokin on mennyt raiteiltaan, jos mies joutuu tilille kohteliaasta käytöksestä.

– Tempauduin mukaan terävään keskusteluun, jossa ärtymys ja vastaärtymys ruokkivat toisiaan.

Oli kivaa taittaa peistä, kunnes pelästyin itseäni ja ymmärsin, että en halua lähteä tähän peliin. Onneksi ehdin kirjoittaa anteeksipyynnön, ennen kuin minut suljettiin pois keskustelusta.

DANIEL NYLUND RYHTYI purkamaan vaikeaa aihetta kirjoittamalla, kuten hän on tehnyt läpi elämänsä. Kevään aikana ilmestyvässä kirjassa Uhriutumisen kulttuuri – viattomuus, valta ja vastuu hän esittää oman vastauksensa moraaliseen vyyhteen, jossa on usein vaikea nähdä, kuka on kenenkin uhri ja kuka on vastuussa mistäkin.

Nylundin mukaan kasvava uhritietoisuus voi olla arvokkainta, mitä ihmiskunta on koskaan löytänyt. Hän seuraa kuitenkin huolestuneena sitä, miten uhrin roolia muutetaan valtarooliksi.

– Viattoman uhrin paikalle on nyt tunkua. Uhriutumalla saa vastuuvapautta, koskemattomuutta ja moraalista ylemmyyttä, johon liittyy valtavasti tuomio-, hylkäämis- ja kivittämisvaltaa.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten hyväksyminen ei tuota Nylundille vaikeuksia. Hän mainitsee, että helluntailiikkeeseen ja vapaakirkkoon kuuluvien muunsukupuolisten oman yhteisön perustamista pohjustettiin Ystävyyden Majatalossa. Yksi osallistujista harjoitteli ensimmäisen kerran naisen vaatteissa kulkemista vieraiden ihmisten joukossa.

Nylundin mukaan uhriutumisen strategia kääntyy helposti uudenlaisen henkisen väkivallan oikeutukseksi. Kuten hänen lapsuudessaan, hylkäämiseen johtavat kuolemansynnit voivat olla pieniä ja yllättäviä. Sosiaalisesta mediasta on myös helppo löytää kivittäjiä.

– Jeesus teki toisin. Hän näki uhrit ja heidän kärsimyksensä tuottajat, mutta ei koskaan vietellyt ketään vihaamaan edes sortajia. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Minne sunnuntaina 31.3.2019? tule Messuun!

KlO 10 asKOlan seuraKuntaKOti Helsingin tuOMiOKirKKO HuOpalaHden KirKKO HäMeenKylän KirKKO KalliOn KirKKO KannelMäen KirKKO KOrsOn KirKKO KOsKiKesKus KulOsaaren KirKKO MalMin KirKKO MiKael agricOlan KirKKO MyyrMäen VirtaKirKKO OulunKylän KirKKO paaValinKirKKO pitäjänMäen KirKKO pOrnaisten KirKKO puistOlan KirKKO reKOlan pyHän andreaan KirKKO rOiHuVuOren KirKKO sipOOn KirKKO teMppeliauKiOn KirKKO VanHa KirKKO ViiKin KirKKO

KlO 11

Helsingin MiKaelin KirKKO HyVän paiMenen KirKKO lauttasaaren KirKKO MunKKiVuOren KirKKO VartiOKylän KirKKO VuOsaaren KirKKO

KlO 12 HaKunilan KirKKO HyVän tOiVOn KirKKO laajasalOn KirKKO MiKael agricOlan KirKKO MyllypurOn KirKKO puKKilan KirKKO pyHän laurin Kappeli

KlO 16

HerttOnieMen KirKKO KiVistön KirKKO piHlajaMäen KirKKO

KlO

17 MunKKinieMen KirKKO puistOlan KirKKO töölön KirKKO östersundOMin KirKKO KlO 18 KannelMäen KirKKO Käpylän KirKKO MiKael agricOlan KirKKO

tule Messuun Myös la 30.3.2019 KlO 18 Helsingin tuOMiOKirKKOOn! www.jaetuteVaat.fi

Vuorisaarna oli Gandhille vastarinnan opas Intensiivinen Uuden testamentin tutkiminen edelsi Mohandas Gandhin läpimurtoa poliittisena aktivistina.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA LEHTIKUVA

K

un aiot tehdä jotakin, matkustaa jonnekin tai ostaa jotakin, tee ensin yksinkertainen ajatusharjoitus.

Kuvittele mielessäsi kaikkein heikoimmassa asemassa oleva, vähäpätöisin ja yksinkertaisin ihminen, jonka näet kadulla.

Kysy itseltäsi, auttaako suunnitelmasi häntä. Jos vastaat myöntävästi, toteuta se.

Mutta jos vastaus on ”ei”, anna asian olla.

Saattaisit saada tällaisen neuvon, jos henkilökohtainen valmentajasi olisi intialainen kansalaisoikeustaistelija ja itsenäisyysliikkeen johtaja Mohandas Gandhi (1869–1948).

Gandhilaisen omantunnonharjoituksen muotoilee kanadalainen Uuden testamentin tutkija Alex Damm, joka vieraili elokuussa 2018 Helsingissä kansainvälisessä raamatuntutkijoiden konferenssissa.

Damm puhui tutkijakollegoilleen siitä, millä tavalla Gandhi luki ja tulkitsi Uutta testamenttia. Alustuksessaan Damm totesi, että Jeesus Nasaretilaisen ja Gandhin hahmoissa on helppo nähdä yhtäläisyyksiä.

– Kumpikin haastoi oman aikansa uskonnolliset ja poliittiset instituutiot, jotka käyttivät tavallisia ihmisiä hyväkseen, riistivät heitä taloudellisesti tai olivat esteenä heidän henkiselle kasvulleen, Damm sanoo.

SEKÄ JEESUS että Gandhi olivat Alex Dammin mukaan sosiaalisia uudistajia, jotka tavoittelivat parempaa yhteiskuntaa väkivallattomin keinoin.

Gandhi vastusti brittiläisen imperiumin harjoittamaa aineellista riistoa, rasismia ja voiton tavoittelua seurauksista piittaamatta. Jeesuksen kritiikki kohdistui uskonnollisten auktoriteettien tekopyhyyteen ja sosiaalisiin tapoihin, joilla hänen aikalaisensa erottautuivat marginaalissa elävistä ja epäpuhtaista ihmisistä.

Dammin mukaan Gandhi otti Jeesuksen opetuksista suoria vaikutteita omaan yhteiskuntakritiikkiinsä.

Jeesuksen vuorisaarna antoi hänelle konkreettisen toimintamallin, jota seuraamalla intialaiset voisivat vastustaa väkivallattomasti brittien harjoittamaa kolonialismia.

Vuorisaarnan mukaisia väkivallattoman vastarinnan keinoja olivat Gandhin mukaan esimerkiksi boikotit, yhteistyöstä kieltäytyminen ja suora toiminta.

– Kun kohtaamme väkivaltaa missä tahansa muodossa, olipa se fyysistä tai psykologista, riistoa taloudessa tai yhteiskunnassa, meillä on Gandhin mukaan velvollisuus osoittaa vääryys ja oikaista se. Samalla meillä on velvollisuus tehdä niin syvästi kunnioittaen ihmisiä, jotka ovat mukana väkivallassa, ja rohkaista heitä muuttumaan, Damm sanoo.

Gandhia vetivät puoleensa myös Jeesuksen käsky huolehtia köyhistä ja syrjäytyneistä sekä kutsu sisäiseen hengelliseen kasvuun, johon liittyi puhdistautuminen moraalittomasta käyttäytymisestä ja moraalittomista tunteista.

GANDHIN VARHAISIN kokemus Raamatusta oli kielteinen. Lapsuudessaan hän kohtasi lähetystyöntekijöitä, jotka siteerasivat kristittyjen pyhää kirjaa pilkatessaan hindulaista perinnettä.

Raamattu sai kuitenkin uuden mahdollisuuden 1880-luvulla, kun Gandhi opiskeli lakitiedettä Lontoossa. Opiskelutoverinsa kehotuksesta hän osti itselleen Raamatun ja luki sen kannesta kanteen.

Jeesuksen opetukset koskettivat Gandhia syvästi. Hän löysi niistä tukea vakaumukselleen, jonka mukaan väkivallattomuus eli ahimsa on oikea tapa vastata vihamielisyyteen. Ahimsa on keskeinen käsite jainalaisuudessa, joka on väkivallattomuutta korostava intialainen vähemmistöuskonto.

Myönteinen suhde Uuteen testamenttiin joutui uudelleen koetukselle 1890-luvun alussa, kun lakimieheksi valmistunut Gandhi työskenteli asianajajana Etelä-Afrikassa.

Gandhi kohtasi englantilaisia herätyskristittyjä, jotka halusivat hänen

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

9

komalla Jeesukseen, ilman omaa aktiivisuutta.

Gandhi piti Uutta testamenttia yhtenä monista pyhistä kirjoista, jotka opettavat rakkauden sanomaa. Jeesus oli Gandhille ennen muuta väkivallattoman elämäntavan opettaja ja esimerkki.

Gandhin hindulainen tausta näkyy siinä, että hän viittasi Jeesukseen avatarina, yhtenä monista totuuden tai jumaluuden ruumiillistumista.

GANDHIN TAPA soveltaa Jeesuksen opetuksia herätti laajan julkisen keskustelun. Muun muassa yhdysvaltalainen presbyteeripappi Frederick Fisher katsoi, että Gandhi oli onnistunut pääsemään lähelle historiallista Jeesusta ja ilmaisemaan Uuden testamentin alkuperäisen sanoman kristillistä perinnettä paremmin.

Intialainen kristitty Samuel Imamuddin oli toista mieltä. Hän piti Gandhin puheita avatar-Jeesuksesta Uuden testamentin sanoman väärentämisenä ja pahoitteli sitä, että aito intialainen kristillisyys jäi Gandhin tulkintojen varjoon.

”

JEESUS JA GANDHI HAASTOIVAT USKONNOLLISET JA POLIITTISET INSTITUUTIOT, JOTKA KÄYTTIVÄT TAVALLISIA IHMISIÄ HYVÄKSEEN. ALEX DAMM

Raamatuntutkija Alex Dammin mukaan väkivallaton toiminta on avainkäsite, joka yhdistää Mohandas Gandhin (kuvassa) ja Jeesus Nararetilaisen ajattelua.

kääntyvän kristityksi. Heille Raamattu oli erehtymätön, ainutlaatuisella tavalla inspiroitu kirja, joka vaati ihmiseltä täydellistä kuuliaisuutta.

Ristiriitaiset kokemukset ajoivat Gandhin käsittelemään suhdettaan Uuteen testamenttiin perusteellisesti. Hän kävi muun muassa pitkän kirjeenvaihdon venäläisen kirjailijan ja kristityn ajattelijan Leo Tolstoin kanssa. Tuloksena oli lopulta kokonaistulkinta, joka vahvisti Gandhin aikaisempia käsityksiä.

Intensiivinen uskonnollinen pohdinta edelsi Gandhin läpimurtoa poliittisena aktivistina. Vuonna 1906 hän aloitti intialaisiin kohdistunutta sor-

toa vastustavan väkivallattoman kampanjan Etelä-Afrikassa.

PUHUESSAAN HELSINKIIN kokoontuneille raamatuntutkijoille Alex Damm kiinnittää huomiota siihen, että Gandhi viittasi kirjoituksissaan vain pieneen osaan Uuden testamentin teksteistä.

Gandhi jätti huomiotta sellaiset tekstit, joiden ajatusmaailmaa hän piti väkivaltaisena. Väkivaltaa tukevat kohdat eivät hänen mielestään olleet jumalallisesti inspiroituja, vaan heijastivat kirjoittajiensa tietämättömyyttä.

Toinen Gandhille tärkeä kriteeri liittyi rationaalisuuteen. Gandhi piti

arvokkaina sellaisia Uuden testamentin tekstejä, jotka vetosivat hänen ymmärrykseensä.

– Jos jotakin minkä tahansa uskonnollisen tekstin katkelmaa voitiin pitää sekä järkeenkäypänä että väkivallattomana, se oli Gandhin mukaan arvokas. Jos teksti oli Gandhin mielestä väkivaltainen tai ei vedonnut hänen ymmärrykseensä, hän ei pitänyt sitä seuraamisen arvoisena, Alex Damm sanoo.

Rationaalisuuden kriteeriä ei Gandhin mielestä läpäissyt esimerkiksi luterilaisille tärkeä Uuden testamentin opetus, jonka mukaan ihminen voi saada Jumalan hyväksynnän vain us-

Alex Damm tähdentää, että Gandhilla ei ollut tieteelliseen raamatuntutkimukseen liittyvää koulutusta, eivätkä Jeesusta koskevat historialliset kysymykset kiinnostaneet häntä. Poliittinen aktivisti ei pohtinut, mitä Uuden testamentin tekstit tarkoittivat alkuperäisessä yhteydessään.

– Gandhin lukutapaa ohjasi pyrkimys moraalisesti ja eettisesti merkityksellisen opetuksen omaksumiseen. Kerran hän sanoi, että Uusi testamentti olisi totta, vaikka Jeesus Nasaretilaista ei olisi ollut olemassa, Damm sanoo.

Damm näkee kuitenkin Gandhin lukutavassa yhtäläisyyksiä siihen, miten kriittinen raamatuntutkija tarkastelee Jeesuksesta kertovia tekstejä. Damm mainitsee esimerkkinä Gandhille tärkeän vuorisaarnan, jonka materiaali on todennäköisesti peräisin varhaisesta Jeesuksen puheiden kokoelmasta.

– Mitä enemmän ajattelen asiaa, sitä enemmän vakuutun siitä, että Gandhiin vetoavilla Jeesuksen opetuksilla on taipumus olla peräisin Jeesusperinteen varhaisimmista, alkuperäisimmistä kerrostumista. On kiehtovaa, että Gandhi on kiinnostunut juuri niistä teksteistä, jotka ovat historiantutkijan näkökulmasta kaikkein autenttisimpia. ■ Intialaisen teologian asiantuntija Jyri Komulainen luennoi su 24.3. klo 11.30 (messun jälkeen) Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3, Vantaa.

Osa 28

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Sanna-June Hyde, 43, on Helsingin kaupunginteatterin näyttelijä. Hän on pääroolissa hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisesta kertovassa Tahtonäytelmässä.

Hyde on käynyt vuosia uimassa Helsingissä eri paikoissa. Tahto-näytelmän roolin innoittamana hän on alkanut tänä talvena myös hiihtää.

Hydellä on erityisen läheinen suhde 90-vuotiaaseen Irmelimummoonsa.

Katajanokan Allas Sea Poolista on tullut Sanna-June Hyden suosikkipaikka, koska siellä voi uida ulkoilmassa myös talviaikaan.

Veden paijaamana Näyttelijä Sanna-June Hyden nopea mieli rauhoittuu, kun hän pääsee uimaan.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

V

esi tuntui Sanna-June Hydestä omalta elementiltä heti hänen opittuaan uimaan. Se tapahtui Saimaan rannalla, isomummin kesäpaikassa Lappeenrannassa.

Näyttelijälle uinti on hyvä laji, koska teatterin työaikojen takia hänen on vaikea sitoutua mihinkään tiettynä aikana pidettäviin liikuntatunteihin. Hyde käy uimassa eri aikoihin päivästä pari, kolme kertaa viikossa.

Hän tuntee uimisen rauhoittavan nopeaa ja levotonta mieltään. Siihen liittyy äärimmäistä havain-

Rukous ja usko

TALVIAIKAAN Sanna-June Hyde on käynyt uimassa Helsingin uimahalleissa. Tällä hetkellä hänen suosikkinsa on pari vuotta sitten perustettu merikylpylä Allas Sea Pool Katajanokalla. Siellä hän menee ensin saunaan, sitten uimaan lämminvesialtaaseen ja sen jälkeen avantoon.

Hyde nauttii siitä, että Allas Sea Poolilla voi uida ulkoilmassa, sillä teatterissa joutuu harjoittelemaan ja esiintymään ikkunattomassa tilassa. 11- ja 8-vuotiaiden tyttöjen äidille on myös luksusta päästä välillä kaupungille.

Kesät Hyde on usein viettänyt Etelä-Espanjan rannikolla, jossa hän on uinut paljon. Siellä hän on tuntenut itsensä vähintään yhtä onnelliseksi kuin Suomen suvessa. Viime kerran löytö oli vesiputous, jonka alla hän ui auringonlaskussa ja nautti suunnattomasti.

SANNA-JUNE HYDE on tänä talvena löytänyt uuden liikuntalajin, hiihtämisen. Näin kävi, kun hänet valittiin hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisesta kertovan Tahto-näytelmän päärooliin ja hän joutui treenaamaan hiihtämistä.

Hyde on käynyt hiihtolenkeillä Paloheinässä ja huomannut, että se rauhoittaa mieltä samalla tavalla kuin uiminen. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

17.3.

nointia ja keskittymistä sekä alistumista kehon liikkeisiin. Samalla siinä on mukana veden hyvältä tuntuvaa paijausta.

Hyden mukaan myös näyttämöllä voi kokea samanlaisen psykofyysisen tunteen. Vaikka syke on näytellessä korkealla, mieli hiljenee, kun hän keskittyy täysillä yhteen asiaan.

Sama kohotettu tunne Hydelle saattaa tulla hiljaisessa kirkossa. Hyde kutsuu kirkkoja energiakeskittymistaloiksi. Hän käy yhtä lailla luterilaisissa kuin katolisissakin kirkoissa. Tässä hän seuraa suomalaisia ja brittiläisiä isovanhempiaan, jotka kuuluvat näihin kirkkokuntiin.

Karski alku OVELLA ODOTTI iso täti piikki kädessä. Olin hakemassa influenssarokotusta. Pelkotyyppinä kysyin rohkeutta etsien: ”Oletko hyvä tuossa?” Sairaanhoitaja katsoi minua ja sanoi: ”En. Olen ihan surkea. Tämä tulee sattumaan hirveästi!”

Hämmästyttävää ehkä, mutta pidin hänestä heti. Sitä paitsi ei sattunut yhtään.

Jotain samaa on sunnuntain evankeliumin kuvaamassa Jeesuksessa. Matteuksen evankeliumin 15. luvussa meille esitellään vastahakoinen parantaja, joka ei suostu erään äidin pyyntöön parantaa hänen tyttärensä. Nainen on ulkomaalainen, kanaanilainen. Jeesus on ensimmäi-

sellä aikuisiän ulkomaanmatkalla etsimässä hetken rauhaa ja valmistaakseen opetuslapsiaan pääsiäisen murhenäytelmään.

Jeesus ei edes vastaa naiselle.

Opetuslapset hermostuvat: ”Tee hänelle jotakin. Hän kulkee perässämme ja huutaa.”

Jeesus murahtaa: ”Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kadonneita lampaita varten.” Nainen on sinnikäs. Hän polvistuu Jeesuksen eteen: ”Herra auta minua!”

Jeesus ei auta mitenkään vaan sanoo ynseästi, ettei ole oikein heittää lapsille tarkoitettua leipää koiranpennuille. Nainen oli nimittäin pakana.

Olisin itse jo luovuttanut. Että

älä auta sitten. Mutta ei tämä nainen. ”Saavathan koiratkin syödä isäntänsä pöydältä putoilevia palasia”, hän muistutti.

Silloin Jeesus sanoi: ”Suuri on sinun uskosi.” Sillä hetkellä tytär oli terve.

Vähän sama kokemus kuin minulla hyvän rokottajan edessä.

Karski alku, mutta siunattu loppu.

Tyly Jeesus. Olen hämmentynyt.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Apua rukoilemiseen Kaipaatko päänsisäistä hiljaisuutta, rukousta tai mietiskelyä, mutta sinun on vaikea keskittyä ja rauhoittua?

Rukousjakkarasta voi olla apua.

KUVAUSJÄRJESTELYT JA TEKSTI HANNA TAMMINEN KUVA LAURA RIIHELÄ

Voit tehdä jakkaran itse. Tarvitset kaksi laudanpätkää, neljä kulmarautaa ja kahdeksan ruuvia.

Toinen laudanpätkä on noin 15 senttiä leveä ja 50 senttiä pitkä. Toinen laudanpätkä on noin 12 senttiä leveä ja 35 senttiä pitkä.

Lisäksi tarvitset sahan, mitan, lyijykynän, hiekkapaperia ja ruuvimeisselin.

1. Tee jakkaran jalkakappaleet: Mittaa ja tee merkit kapeamman laudan toiseen sivuun 19 sentin kohdalle ja toiseen sivuun 16 sentin kohdalle, vedä viiva merkistä toiseen. Sahaa viivaa pitkin.

2. Tee jakkaran istuinkappale: Pyöristä leveäm­ män lankun reunat istumaystävällisiksi hiomalla jalkakap­ paleiden reunoja hiekkapaperilla tarpeen mukaan.

3. Kiinnitä kulma­ raudat jalka­ kappaleisiin ruuveilla vinoksi sahattuihin päihin, kaksi kumpaankin, noin 3 sentin etäisyydelle reunoista.

4. Valitse laudan kauniimpi puoli yläpuoleksi, mittaa ja piirrä alapuolelle viivat 1,5 sentin etäisyydelle päistä. Aseta jalkakappaleet istuinkappaleen alapuolelle piirtämiesi viivojen kohdalle kulmaraudat keskelle päin ja kiinnitä ne ruuveilla.

Jos haluat, voit sahata jalkoihin ko­ lot kuten kuvan jakkaroissa on. Voit myös pintakäsitellä jakkarat lakalla, vahalla tai maalilla.

5. Sulje puhelin, sytytä kynttilä ja asetu ryhdikkäästi rukousjakkaralle. Huokaise tai toista mielessäsi tuttua rukousta tai tekstiä.

Kuvauspaikka Hyvän toivon kap­ peli Jätkäsaaressa.

MENOT 14. – 2 8.3.

Ei ole väärää tapaa mennä vihille − tunnelmaan kannattaa panostaa Vihkimisestä saa persoonallisen musiikkivalinnoilla ja osallistamalla läheisiä.

TEKSTI MILLA-MARIA HYYRYNEN KUVA PETTERI MATTILA

K

un Prinsessa Ruususen alkutahdit kajahtavat ilmoille, katseet kääntyvät morsiameen ja pian tarvitaan nenäliinoja. Usein hääpari on käyttänyt juhlaan tuhansia euroja ja suunnitteluun kuukausia.

Häiden ei kuitenkaan tarvitse olla suuret eikä perinteiset. Vihkimiseen tarvitaan vain kaksi todistajaa, se voi tapahtua virka-ajan ulkopuolella luonnossa tai lapsen kasteen yhteydessä ja musiikkina voi soida parille tärkeän elokuvan musiikki. Vihkiminen on ilmaista.

OLARIN SEURAKUNNAN pappi Emilia Turpeinen kehottaa häitä suunnittelevia nauttimaan päivästä ja olemaan stressaamatta yksityiskohdista.

– Kukaan ei muistele vuosien päästä servettien väriä, mutta mieleen jää häiden lämmin tunnelma.

Hääpäivänä iloitaan rakkaudesta ja pyydetään Jumalan siunausta liitolle.

Jos perinteiset häämarssit tai hääpuvut eivät kiinnosta, Turpeinen kannustaa tekemään toisin. TV:n hääohjelmista ja somesta voi hakea inspiraatiota, mutta väärää tapaa mennä naimisiin ei ole.

Parien yleinen toive onkin saada omannäköinen ja lyhyt vihkiminen. Se onnistuu.

– Pappia voi pyytää puhumaan ytimekkäästi. Vih-

kimisestä saa persoonallisen henkilökohtaisella vihkipuheella, musiikkivalinnoilla ja pyytämällä läheisiä lukemaan raamatuntekstejä tai esittämään musiikkia.

”

OSA VALITSEE MAISTRAATIN, KOSKA LUULEE, ETTÄ KIRKKOHÄIDEN PITÄÄ OLLA SUURET JA NÄYTTÄVÄT. OLARIN SEURAKUNNAN PAPPI EMILIA TURPEINEN

Turpeisen mukaan joskus kuulee toivottavan, että pappi puhuisi mahdollisimman vähän Jeesuksesta ja Jumalasta.

– Vihkiminen on silti jumalanpalvelus, johon raamatunluku ja rukous kuuluvat olennaisesti. Sitä ei kannata jännittää, sillä tekstit ja rukoukset puhuvat kauniisti rakkaudesta Jumalan antamana lahjana.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNNASSA vihkitilaisuuksissa kuullaan yleensä Melartinin Prinsessa Ruususen

juhlamarssi ja Mendelssohnin häämarssi Kesäyön unelmasta.

– Perusteena valinnoille on se, että ne ovat olleet muillakin ja että ne luovat hääfiiliksen, Leppävaaran seurakunnan kanttori Kullervo Latvanen sanoo. Myös elokuva- tai tietokonepelimusiikki käy.

Nyrkkisääntönä on, että kappaleen tulee onnistua käytettävällä soittimella ja ettei kappaleessa ole mitään kirkon tai kristinuskon vastaista.

Leppävaarassa paria pyydetään valitsemaan myös vihkivirsi.

– Pakollinen se ei ole, mutta kannustamme virteen, sillä se on seurakunnan esirukousta parin puolesta.

ESPOON SUOSITUIN vihkikirkko on ehdottomasti tuomiokirkko. Kesälauantai on edelleen kysytyin, mutta Emilia Turpeinen on on huomannut trendeissä muutoksiakin.

– Häitä järjestetään yhä useammin syys- ja lokakuussa. Yli sadan hengen juhlat taas ovat vähentyneet. Kirkkohäiden suosio on ylipäätään hieman laskenut, mikä johtuu osin kirkkoon kuuluvien määrän laskulla. Toisaalta osa valitsee maistraatin, koska luulee, että kirkkohäiden pitää olla suuret ja näyttävät.

Näin ei ole: esimerkiksi vain todistajien läsnä ollessa järjestetyt vihkimiset ovat todella tunnelmallisia ja intiimejä.

Espoon seurakunnat järjestävät keväällä tilaisuuksia, joissa esitellään kirkkohäiden musiikkia ja joissa voi kysyä mieltä askarruttavista asioista häistä. Espoon tuomiokirkkoseurakunta järjestää Espoon tuomiokirkossa la 13.4. klo 17 Kohti alttaria -illan ja Leppävaaran seurakunta Karakappelilla ke 15.5. klo 19 häämusiikki-illan.

MENOT 14. – 2 8.3.

10 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 17.3. klo 10. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Anna-Liisa Haunio, Suomalainen kamarikuoro. Kirkkokahvit.

Messu su 24.3. klo 10. Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, avustaa Aleksi Majuri, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Sheldon Ylioja.

Messussa kantaesitetään Jyrki Linjaman messumusiikkia. Kirkkokahvit.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 17.3. klo 12. Mäenpää, Talvio. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Nojatuolimessu su 17.3. klo 16.

Muurimäki ja seurakuntalaiset.

Haastattelusaarnassa pakistanilainen kristitty Shazia Sabir. Mukana ekumeeninen ”Espoo rukoilee”, Antero Polso sekä Reijo Hirvinen, kitara. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Kirkkokahvit.

Marianpäivän nojatuolimessu su 24.3. klo 16. Muurimäki ja seurakuntalaiset. Haastattelusaarnassa TM Janne Järvenpää. Jani Häggblom, piano. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 17.3. klo 12. Mathlin, Masih, Leinonen. Pakistanilainen lauluryhmä esiintyy. Messun jälkeen lounas; pakistanilaista perinneruokaa, 5 e / henkilö, perhe /10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen ja PakFinnyhdistyksen hyväksi.

Muskarimessu pe 29.3. klo 10. Pieni hartaushetki musiikin kera ja ehtoollinen. Karppinen, Mathlin, Saarinen.

Messun jälkeen keittolounas 2 e aikuinen, alle 3- v. ilmaiseksi.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 14.3. klo 19. Kuusinen. Teejatkot.

Rinnekappeli Selkomessu su 24.3. klo 14. Franssila, Malinen. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli Messu su 17.3. klo 15 ”Rukous ja usko”. Hujanen, Leinonen. Musisoimassa musiikkiopisto Avoniasta Vilma Välivuori ja Annalina Backman, piano. Kirkkokahvit.

Muskarimessu ”Valo” ke 20.3. klo 10. Muurimäki, Vapaakallio, Saarinen, Karppinen, Ylioja sekä lastenohjaajat. Laulamme ja soitamme muskarilauluja. Televisioinnin vuoksi messukansan toivotaan olevan paikalla klo 9.45 mennessä. Messu lähetetään TV:stä 24.3. Messun jälkeen voileipäkahvit ja -mehut.

HalleLuja-messu pe 22.3. klo 18.

Salonen. Nuorten messubändi, lastenhoito ja messupizzaa.

Rukoushetki ma–pe klo 12.

Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 17.3. klo 17.

Kuusinen. Ilta jatkuu Vaeltajan Majatalolla, ks. kappelin tiedot.

Messu su 24.3. klo 12. Marte, Koivusalo. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www. church.fi.

PITÄJÄNTUPA Siioninvirsiseurat su 17.3. klo 16, kahvit klo 15.30. Järj. Herättäjäyhdistys.

Aarteenetsijöiden miestenilta ma 25.3. klo 19. Antti Sainio: ”55 vuotta vankilalähettinä”.

”Toivoa naisille” – Hannapiiri to 21.3. klo 17.

Eläkeläiskerho ti 26.3. klo 13.

Kappeli klubi ke 27.3. klo 18. Ilta kehitysvammaisille.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Israel-laulun ja rukouksen ilta ke 20.3. klo 18.

Eläkeläiskerho ma 25.3. klo 13. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Viron kielen piiri ma 18.3. klo 18.

Kappelilounas ti klo 11–12.30, (2–4 e). Alkuhartaus. ”Suuri avioero” ke 20.3. klo 18.30.

Hengellisen kirjallisuuden piirin käsittelyssä C.S. Lewisin teos. Ohj. dos Janne Nikkinen.

Eläkeläispiiri ma 25.3. klo 13. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 18.3. klo 13.

Gospel-lattarit maanantaisin. Ryhmä I klo 18 ja ryhmä II klo 19. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI

Eläkeläiskerho to 21.3. klo 12.30.

Keskiviikon kohtaamispaikka ke 20.3. klo 13.

Ikäihmisten kerho to 14.3. ja 28.3. klo 10.30. www.nupurinkappeli.fi

AURORAN KAPPELI

SUVELAN KAPPELI

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO

Onko ihminen eläin vai evoluution kärki? to 14.3. klo 19. Platonistisen teologian uusi tuleminen -luentosarja, opetusneuvos Tapio Ahokallio.

Kahvit klo 18.30.

Aamustartti-rukoushetki ma klo 7.30–8.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13, (0,50–5 e). Alkuhartaus klo 11.

Laulun, rukouksen ja yhteyden ilta ke klo 18.30. Iltatee.

Eläkeläiskerhot to klo 12.

Pyhäkoulu su klo 15.

Israelilaisia tansseja pohjautuen ETRaamatun lev 138teksteihin x 145 mm ja rukouksiin ti 26.3. klo 16–18. Israel-rukouspiiri ke 27.3. klo 17.30.

Suvelan naistenpäivä la 6.4. klo

10–14. Teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara: ”Sanojen suuri voima”.

Lounas, messu. Hinta 10 e. ILM. 22.3. mennessä: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165.

Kappelilounas ti klo 12–13 (1,5–3 e).

Alkuhartaus.

Café Suvela ma–to klo 12–14. Pappi paikalla ma klo 12–13. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo su 17.3. klo 18–19.30. Messu klo 17, jonka jälkeen iltapalaa. Olohuoneessa kirjailija Anna-Liisa Valtavaaran aiheena huolehtiminen. Esirukousta.

Kappelilounas ti klo 12–13 (2–4 e).

Eläkeläiskerho ke 27.3. klo 13.

Café Viheri ma klo 10–12 ja ke klo 13–15. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19.

Otamme vastaan ehjiä, puhtaita ja hyväkuntoisia vaatteita, kodintekstiilejä ja astioita. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Tied: diakonissa Iina Madubuike, 050 4380 189.

RETKI MERIMIESKIRKKOON VUOSAAREEN Lähetystyöstä kiinnostuneille ti 2.4.

Hinta 5 e, sis. kuljetukset, iltapalan ja ohjelman Merimieskirkossa klo 18−20. Linja-autoreitti ja -aikataulu selviävät myöhemmin. Mukana Mari Mathlin ja Helene Taal. ILM. ma 25.3. mennessä: helene.taal@evl.fi tai p.

09 8050 3516 tai 050 4380 182.

PERHEKERHOT &-KAHVILAT Auroran kappeli: ma ja pe klo 10.

Vauvaperhekerho to klo 13. Perhekahvila ti ja ke klo 10–12.30. Iltaperhekerho ma 1.4. ja 6.5. klo 18.

Espoon tuomiokirkon srk-talo: Perhekerho to klo 10.

Kalajärven kappeli: Perhekahvila pe klo 9–12. Iltaperhekerho ti klo 17.30 (parilliset viikot).

Kauklahden kappeli: ti klo 10.

Perhekahvila to klo 9–12. Iltaperhekerho ke 3.4. ja 8.5. klo 17.30.

Laaksolahden kappeli: Perhekerho ke klo 10.

Suvelan kappeli: ti klo 13 ja pe klo 10. Vauvaperhekerho ma klo 13.30.

Iltaperhekerho ke 3.4. ja 8.5. klo 17.30.

Viherlaakson kappeli: to klo 10.

Perhekahvila ma klo 10–12.

PARISTA PERHEEKSI -ILLAT Ensimmäistä lastaan odottaville to 21.3., 11.4., 16.5. tai 20.6. klo 17–18.30 Kirkonkympissä. Mahdollisuus kasteinfoon. Tied. omasta neuvolasta tai perhetyönohjaajilta: 050 511 0165, 040 547 4146.

KESÄKSI KULTA KAINALOON! Pikadeitit 35–45-vuotiaille sydänystävää vailla oleville sinkuille su 19.5. klo 13–15 Kalajärven kappelissa. Illan emäntinä Virpi Sutelainen ja Outi Wenell. Tiedustelut ja ILM. 10.4. asti virpi.sutelainen@evl.fi, 040 736 9315. Rohkeasti mukaan!

HERKKYYS VOIMAVARAKSI Tunnetko itsesi erityisherkäksi?

Haluatko tietää ominaisuudestasi enemmän? Tule Auroran kappelille 26.3. klo 18–20. Yhdessä voimme löytää vastauksia kysymyksiin, jotka ovat askarruttaneet mieltäsi. Illan pohjalta perustetaan vertaistukiryhmä. Mukana Kirsi-Marja Isotalo ja Tuula Jäppinen.

TUTKITAAN YHDESSÄ RAAMATTUA Auroran kappeli: Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30.

Kalajärven kappeli: Kuusi iltaa Roomalaiskirjettä ti 19.3. ja 26.3. klo 18.30.

Kauklahden kappeli: Apostolien teot to 21.3. klo 18, Radioraamattupiiri ti 26.3. klo 18.30.

Nupurin kappeli: Vuorisaarna-raamis naisille ke 20.3. klo 18.

Viherlaakson kappeli: Avoin raamattupiiri ti klo 18.

KUMMIN KAA -LEIRI Ikimuistoinen yhteinen leiriviikonloppu la–su 27.–28.4. Hilan leirikeskuksessa. Hinta 45 e/aikuinen, 20 e/3–14 v. lapsi. Tied. ja ILM. 1.4. mennessä: 050 511 0165 tai kirsi. kanerva@evl.fi.

PERHEIDEN KEVÄTLEIRI 4.–5.5. Hilassa. Iloista yhdessäoloa, askartelua, leikkejä ja lauluja. Hinta 40 e/aik., 20 e/lapsi. Tied. miia. korttila@evl.fi, 050 583 6886.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 17.–19.5. Hilassa. ”Minä annan teille uuden käskyn; rakastakaa toisianne”.

Ohjaajina Pirkko Nurminen ja Eeva Honkanummi. Espoolaiset 90 e, muut 140 e. ILM. 25.4. mennessä: pirkko.nurminen@evl.fi, 040 567 4420.

LISÄÄ TAPAHTUMIA

Lisää ohessa.

Kaikki kappelien pienryhmät löydät kappelien nettisivuilta, joiden osoitteet löydät kappelien kohdalta. Ks. myös: www.espoonseurakunnat.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 14. – 2 8.3.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

koti, paritt. vkot.

Miesten raamattupiiri to 21.3. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e.

Raamattua luihin ja ytimiin to klo 18 kirkko. 14.3. Nahum – Ninive saa ansionsa mukaan (Nah 1–3). 28.3.

Habakuk – vanhurskas elää uskostaan (Hab 1–3). Kirkkoherra Jouni Turtiainen.

Helvetti, taivas ja pelastus -luentosarja 1. korinttilaiskirjeestä to 21.3. klo 18 kirkko: Miten taivaassa jaksaa ikuisesti? Taivas ja taivaalliset arvoitukset. Pastori, TT Kari Kuula.

EL 91 x

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Kahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille.

Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

OSTAMALLA VOIT AUTTAA Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15, os. Soukankaari 8 B.

PASTORI PÄIVYSTÄÄ

173Papin mmtavoitat ma–pe klo 9–21 numerosta 050 432 8496.

MESSUT Messu su 17.3. klo 11 kirkko. Olli, Knuutti, Yli-Jaskari, Lonka, Kirkkokuoro. Kirkkokuoro kahvittaa.

Tuomasmessu su 17.3. klo 17 Soukan kappeli. Knuutti, Ojala, gospelryhmä Nardus. Iltatee.

Viikkomessu ke 20.3. klo 14 kirkko.

Olli, Ojala.

Messu su 24.3. klo 11 kirkko. Kohijoki, Santaharju, Yli-Jaskari, Pirtin Puhaltajat, joht. Liisa Lipas. Pyhäkoulu.

Kipparin lähetyspiirin kahvittaa.

Kohtaamispaikka-messu su 24.3. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Leipämessu ja soppalounas pe 29.3. klo 10 kirkko. Erkko, Yli-Jaskari, Aarnio. Messun jälkeen esirukousmahdollisuus.

Viikkomessu ke 3.4. klo 14 kirkko. J. Lehti, Ojala.

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kauppakeskus Pikkulaivassa pastori paikalla to klo 13–15. Tule moikkaamaan!

ONNENPÅIVÄ Yhteisvastuutapahtuma la 16.3. klo 10–14 Soukan kappeli. Ulkona lettuja, makkaroita, hevoskyytiä, sisällä mm. kahvila, arpoja, ongintaa, kirpputori, pomppulinna, leivonnaisia, yhteisvastuutuotteita, kasvomaalausta, kasviskeittoa sekä kahvia ja pullaa.

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP

OMAISTEN TEEMAILTA

& Praise Party, kansainvälinen yhteysilta pe 22.3. klo 18.30 Soukan kappeli. Kohdataan toisiamme, rukoillaan, tanssitaan ja ylistetään Jumalaa. Syötävää, kahvia ja teetä.

Let´s have fellowship with each other and celebrate with good music, praying, dancing and praising God! Food, coffee and tea available.

mielenterveyskuntoutujien läheisille ja omaisille to 4.4. klo 17.30 Meriemy, Merenkäynti 3. Aiheena lääkehoito, vieraana psykiatrian erikoislääkäri Maria Muhonen ja psykiatrinen sairaanhoitaja Hanna Tapiala.

ROSOLLI Ruoanvalmistuskurssilla valmistetaan helppoa kotiruokaa emännän ohjauksessa to 28.3.–9.5. Soukan kappeli. Ilm. ja tied. Ulla-Maija Kyrölä 040 537 6848.

AIKUISTEN SINKKUJEN ILTA Mistä onni rakentuu? la 30.3. klo 18 kirkko. Kevään viimeinen ilta 27.4. sekä retki 25.5.

POP UP -HOMMIA MESSUSSA Messu su 31.3. klo 11 toteutetaan ”spontaanilla vapaaehtoisuudella” = messun tehtäviä on jaossa kirkon aulassa ennen messua ja kirkkoon tullessasi voit ottaa itsellesi sopivan tehtävän. Opastusta on saatavilla.

… JA LUETAAN RAAMATTUA Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli.

Raamattu- ja rukousilta pe 15.3. ja 29.3. klo 19 Iivisniemen seurakunta-

”Tunnistatko rajasi – osaatko pitää puolesi?” ma 1.4. klo 18.30 Soukan kappeli. Mukana teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara ja diakoni Marja-Liisa ”Maiju” Kiiski.

Kristittyjen tilanne Pohjois-Koreassa ke 3.4. klo 18.30, illassa mukana vierailija Open Doors -järjestöstä.

Musiikkikertomus aasista ja Nooasta ti 26.3. klo 18 kirkko. Aasin tehtävänä on raahata lautoja rakennustyömaalle. Aasin lempiruokaa ovat porkkanat. Ne ovat niin ii-ihania...

Mitä sitten tapahtuu? Kahvitarjoilu.

Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Arkiaamun rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko.

Israel-rukouspiiri ti 9.4. klo 18.30 kirkko.

TOIVON JA VALON ILTAKAHVIT

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE

ZOOPPERA

MEILLÄ RUKOILLAAN…

Löydä oma tapasi toimia! Tule tutustumaan – ilman mitään sitoumuksia!

Vapaaehtoistoiminnan tori su 31.3. klo 12.30–14 kirkko.

Ljudmila Ulitskaja, Iloiset hautajaiset ti 19.3. klo 18 kirkko. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

Venytellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 26.3. klo 13 kirkko. Pullakahvit, 1,5 e.

Lukukokemuksia tarjolla su klo 11 messun jälkeen kirkko. Lainattavissa myös cd- ja dvd-levyjä.

11

LUKUPIIRI

LAULUKERHO

SEURAKUNTAKIRJASTO

A

SINUSTAKO VAPAAEHTOINEN? Leiriavustaja, ystävä, kirkkoväärti…

SIIONINVIRSISEURAT Lauletaan Siionin virsiä pe 5.4. klo 18.30 kirkko.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Eljan tuoli -ilta ke 10.4.klo 18.30 kirkko. ”Taneli-papin matka” rovasti Hans-Christian Daniel. Keskustelun lomassa esitetään musiikkia, joka liittyy haastateltavan tarinaan ja on ollut hänelle merkityksellistä. Illan päätteeksi iltatee.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta. Sode, Soukantie 13.

Nuortenillat ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20.

Changemaker, ryhmä paremman maailman puolesta to 14.3. ja 28.3. klo 17.30.

Vox Edeni -kuoro torstaisin, tied. heli.k.ojala@evl.fi, 050 438 0174.

NN-Neuvottelutilan neulekerho ke klo 17–19. Käsitöitä omaksi iloksi ja yhteiseen hyvään.

TULOSSA: Askarrellaan virpomisoksia la 13.4. klo 10–13 Kaskikappeli.

Pääsiäismyyjäiset la 13.4. klo 11–14 kirkko.

Konevitsa-kvartetti ti 16.4. klo 18 kirkko, ohjelma 12 e.

J.S. Bachin Matteus-passio la 20.4. klo 18 kirkko. Yleisö voi laulaa mukana koraaleissa. Liput ovelta tuntia ennen 20 e tai Lippupiste.

Menokasvo

Perustoimeentulon siirto Kelaan näkyy diakoniassa Mitä diakonia pohjimmiltaan on, Leppävaaran seurakunnan diakoni Noora Rajala?

– Se on suurimassa hädässä olevien auttamista, toivon ja rakkauden välittämistä. Käytännössä se on hädänalaisen auttamista erilaisin keinoin ja ihmisen kohtaamista kokonaisvaltaisesti arvokkaana Luojan luomana.

Onko diakonia muuttunut viime aikoina?

– Tällä hetkellä apua tarvitaan entistä enemmän yhteiskunnan tukiviidakossa selviytymiseen, yhteiskuntaan integroitumiseen, mielenterveysongelmiin ja yksinäisyyteen.

– Asiakasmäärä on kasvanut, mikä kertoo lisääntyneestä tuen tarpeesta.

– Köyhyys on todellinen ongelma. Meiltä diakoniatyöntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän monipuolista tietoa ja taitoa, jotta osaamme auttaa ihmisiä riittävästi.

PAULA HUHTALA www.espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea www.kauniaistenseurakunta.fi/apua-ja-tukea

ESKO JÄMSÄ

Mitkä asiat ovat nyt eniten esillä?

– Köyhyys ja ihmisten moniongelmaisuus. Taloudellista ahdistusta on paljon etenkin pääkaupunkiseudulla suurten asumiskustannusten ja muiden elinkustannusten vuoksi.

– Kasvavat tuloerot näkyvät käytännössä ja painavat mieltä psyykkisellä tasolla. Suomen sosiaaliturva ei varmista pienellä palkalla tai eläkkeellä olevan elämän perusedellytysten täyttymistä.

– Perustoimeentulotuen siirto Kelaan lisäsi yhteydenottoja meille. Samaan aikaan myös aikuissosiaalityön roo-

li muuttui. Ihmiset ovat hämmentyneitä eivätkä tiedä, millaista apua on saatavissa mistäkin. Lisäksi monet kamppailevat yksinäisyyden, riippuvuuksien ja mielenterveysongelmien kanssa.

MENOT 14. – 2 8.3.

12 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

LE 91 x 155 mm

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaaran­ katu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 17.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana kirkkokuoro. Alanne, Raunu, Latvanen.

Messu ja kirkkokahvit su 17.3. klo 13 Karakappeli. ”Herra, muista minua.”

Mukana Runoryhmä ja SSKS:n väkeä.

Yletyinen, Noponen.

Ehtoollishartaus Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskuksessa ti 19.3. klo 14. Raunu, Latvanen.

Messu ja kirkkokahvit su 24.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana kamarikuoro Murtosointu. T. Salo, Laaksonen, Hyry.

Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Karakappeli.

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY Hiljainen aamupäivän hetki seuraavan sunnuntain Raamatun tekstin äärellä to 14. ja 28.3. klo 12.30 (Huom!

Uusi aika) Karakappeli. Kahvi/tee ja voileipää päätteeksi. Tied.: merja. alanne@evl.fi, 050 347 2548.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9­15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 17.3. klo 10.

Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Mikko Niinikoski, Olarin seurakunnan kamarikuoro avustaa.

Paaston ajan aamumessu ke 20.3. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus.

Messu su 24.3. klo 10. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Sari Rautio, Olarin seniorilaulajat, Inna Vintturi, huilu.

Paaston ajan aamumessu ke 27.3. klo 8. Liturgia ja saarna Juha Virta.

Matinkappeli: Messu su 17.3. klo 12.

Liturgia ja saarna Jussi Koski, kanttori Sanna Franssila.

Messu su 24.3. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sanna Franssila.

Olarin kappeli: Messu su 24.3. klo 12.

Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttori Sari Rautio.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18. Rento messu klo 19.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan).

4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. Liturgia ja saarna: 14.3.

MITÄ SEURAKUNTA TEKEE KESKELLÄ BUSINESS PARKIA?

Tule ottamaan selvää! Tuparit ke 20.3. klo 16–18 Stella Business Park, Terra-talo 4. krs., Lars Sonckin kaari 16. Vapaamuotoista ohjelmaa sekä kahvia ja pientä suolaista. Työntekijät tavattavissa. Tilaisuus on kaikille avoin. Alueella on maksullinen pysäköinti. Tervetuloa!

”PYHÄN HENGEN TEHTÄVÄ” -LUENTO Luentosarja uskosta, tiedosta ja tieteestä. Teol.tri Eero Junkkaala alustaa aiheesta ke 27.3. klo 18 Karakappelissa. Kommenttipuheenvuoro pastori Terttu Laaksonen. Kahvitarjoilu klo 18. Sarjan viimeinen luento 10.4.: ”Israel ja palestiinalaiskysymys tänään”.

MIESTEN ILTAMAT Mies, tule jakamaan ajatuksia muiden miesten kanssa to 21.3. klo 18 Uuttuun. Ei ennakkoilm. Vetäjä Pauli Paananen, 045 633 7065.

LAPSILLE JA PERHEILLE Valoa ja iloa -perheleiri 12.–14.4.

Velskolan leirikeskuksessa. Suunnattu perheille, joissa on 0–12-vuotiaita lapsia. Etusijalla Leppävaaran srk:n jäsenet ja uudet leiriläiset. Hinta: aikuinen 45 e, lapsi 3–12 v. 20 e. Ilm. viim. 17.3. www.espoonseurakunnat. fi/leppavaaran-seurakunta/lapsilleja-lapsiperheille.

”MONTA TAPAA RUKOILLA” Kilon kristittyjen avoin ilta ja viikkomessu to 21.3. klo 18 KilonRisti, Raunu. Kahvitarjoilu. Aiheesta

Antti Malinen, 21.3. Tapio Suontakanen, 28.3. Jussi Koski.

SIIONINVIRSISEURAT Ke 20.3. klo 18.30, Matinkappeli.

Antti Malinen, Johanna Hirsto, Juha Lassila.

OMAISHOITAJIEN TEEMAPÄIVÄT Pe klo 12.30–14.30 Olarin kirkon kerhosiivessä. Mahdollisuus osallistua hartauteen klo 12.15. Vapaaehtoiset huolehtivat hoidettavista, kun omaishoitajat kokoontuvat teeman ympärille. Kahvihetki klo 14. Päivät ja teemat: 15.3. Mitä SPR tarjoaa omaishoidon tueksi? 22.3. Seurakunnan palvelut ja apu omaishoitajalle.

29.3. Omaishoitoperheiden palvelut ja omaishoidon näkymät.

LEFFAPÄIVÄ Tavarataivas, Petri Luukkaisen elokuva, la 16.3. klo 14–17 Chapple, Iso Omena. Yhden vuoden ihmiskoe.

Kaikki tavarat varastoon. Yksi tavara päivässä. Älä osta mitään. chapple.fi.

TUNTEIDEN TANKKAUSPÄIVÄ!

Parisuhteen sunnuntai 24.3. klo 11–14.30, Chapple, Iso Omena, uuden puolen 2. krs. Päivän teemana tunteet ja tunneviestintä. Toiminnallisia ja keskusteluhetkiä kahdestaan ja ryhmänä. Tarjolla välipala. Lastenhoito. Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumisen 18.3. mennessä. Ilmoittautumisohjeet: chapple.fi.

HILJAISUUDEN PÄIVÄ La 13.4. Olarin kappeli. Klo 11 Joh-

puhuu Kaija Rainio.

BIBLIODRAAMA RAAMATUN JA OMAN ITSEN TUNTEMISEN POLKUNA Runo tuo elämään iloa ti 19.3. klo 18 Karakappeli. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574.

HEPREALAISET TANSSIT to klo 18 siirtyvät Karakappelin yläsaliin. Tied.: arja.i.heiskanen@ gmail.com.

VARTTUNEEN VÄEN KERHOT Ti klo 13–14.30 Karakappeli. To klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Kahvia, hartaus, ohjelmaa, juttelua. Kahvila eläkeläisille parillisten viikkojen ma klo 13–14.30 Uuttu.

MUSIIKKIRYHMÄT Karan laulelot -kevätsarja pe 22.3. klo 13 Karakappeli. Kanttori Pauliina Hyry laulattaa tuttuja ja rakkaita virsiä, hengellisiä lauluja, kansanlauluja. Pistetään laulu raikaamaan!

Kuoro kaikille ke 27.3. klo 18.30 KilonRisti. Ääniverryttelyä juuri sinulle wannabe-singer!

DIAKONIALOUNAAT Joka ti ja to klo 11.30–12.30 Karakappelissa. Hinta 3 e. Alkuhartaus / ruokarukous.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

datus hiljaisuuden päivään. Klo 12 Messu, Raili Heikinheimo. Klo 13.30 Lounas. Klo 15 Rentoutusta ja kehollista rukousta. Klo 17 Vesper ja lähtösiunaus. Hinta 10 e (maksuvapautus mahdollinen). Ohjaajana UllaMaija Kyrölä. Ilmoittautumiset 1.4. mennessä: marja.jauhiainen@evl.fi tai 040 531 1029.

omin kyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Kotimatkalle lähdetään klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

PÄIVÄKERHO

To. 4.4. klo 18 Kristuksen kirkon tunnuspiirteet. Luennoitsijana ja keskusteluun johdattajana TT Juho Sankamo. Mukana pastori Juha Virta.

Nyt on aika ilmoittaa lapsi mukaan päiväkerholaisten joukkoon ensi syksyksi. Päiväkerho on varhaiskasvatusta 2–5-vuotiaille, jota ohjaavat koulutetut perhetyöntekijät Olarin kappelilla ja Matinkappelilla. Kerho on turvallinen paikan oppia sosiaalisia taitoja, leikkiä, liikkua, laulaa, ulkoilla ja hiljentyä. Ilmoittautuminen 31.3. asti: espoonseurakunnat.fi/ paivakerhot. Tiedustelut: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

TARINATEATTERI/ BIBLIODRAAMA Teemme näkyväksi elämäntarinoita omasta elämästä ja Raamatun henkilöiden elämästä. To klo 18.30– 21 Matinkappelilla to 21.3., to 28.3., to 4.4. ja ti 16.4, to 25.4. ja to 16.5.

Aiempaa kokemusta ei tarvita. Tiedustelut ja ilmoittautumiset perhetyöntekijä Raili Ruotsalainen p.050 576 6305, raili.ruotsalainen@evl.fi.

ALKUKIRKKO – KRISTILLISYYS ALKUKIRKON AIKAAN

MUSALEIRI 1–6-luokkalaisille Hilassa 12.–14.4.

Laulua ja soittoa (mm. ukulele), bändi- ja tanssipaja, musavideon tekoa. Lisäksi iltaohjelmia, ulkoilua, hartauksia. Hinta 35 e. Ilmoittaudu 20.3. mennessä: www nuori.chapple. fi. Lisätiedot anne.sarasmaa@evl.fi; 040 551 4426.

KASTEPÄIVÄ 4.5.

ja maksuton tapa järjestää kastetilaisuus. Voit järjestää perhejuhlasi helposti Chapple-tilassa Isossa Omenassa la 4.5. Kastettavaksi päivään voi tulla lapsi tai aikuinen.

Seurakunta tarjoaa kakkukahvit ja juhlaan koristellun tilan sekä lainaa tarvittaessa kastemekon. Voit kutsua mukaan 20 läheistäsi. Kasteita järjestetään klo 10, 11.30, 13, 14.30, 16 ja 17.30. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskuksesta, p. 09 8050 2601.

HILJAISUUDEN RETRIITTI TALLINNAN BIRGITTALAISLUOSTARISSA Pe 29.3.–su 31.3. Kuuntele itseäsi.

Ilmoittautuminen 21.3. mennessä antti.kruus@evl.fi. Hinta 140 e maksetaan paikan päällä. Jokainen varaa ja maksaa itse lauttamatkansa, kun varmistus retriitistä on tullut. Lähtö pe 29.3. klo 16.30 lautalla Länsisatamasta.

OL 91 x 52 mm Kastepäivä on mukava, mutkaton

AIKUISTEN RYHMIÄ Lukupiiri to 14.3. klo 18–20, Matinkappeli. Kirjana Erik Wahlström: Tanssiva Pappi, Uno Cygnaeuksen elämänkerta. To 11.4. kirjana Yoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitaja.

Naisten saunaillat Hvittorpissa ke 10.4. ja ke 8.5. Iltapala 3,5 e. Matkat

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Onnenpäivä tekee hyvää Soukassa Yhteisvastuutapahtuma Onnenpäivää vietetään la 16.3.

Soukan kappelilla. Myynnissä muun muassa lettuja, kahvia, pullaa, makkaroita ja kasvissosekeittoa. Tapahtumaalueella hevoskyytiajelua, pomppulinna, kasvomaalausta ja kirpputori. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Onnenpäivä la 16.3. klo 10–14 Soukan kappelilla, Soukankuja 3.

Maria-musiikki soi Tapiolassa Juonnettu Maria-aiheinen musiikki-ilta su 24.3. Tapiolan kirkossa. Esiintyjinä Johanna Tuomi, sopraano, Liisa Malkamäki, urut ja piano. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykseen.

Urut soi Tapiolassa! -sarjan konsertti su 24.3. klo 18 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Lue lisää Kirkoissa soi s. 14.

MENOT 14. – 2 8.3.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Puhujina ovat mm. Marjatta Laitinen ja Ossi Tervonen.

KESKIVIIKKOKERHO Kahvi klo 12.30. Ohjelma klo 13.

Suomalaiset taiteilijat ja Italian vetovoima 1890-luvulla 2/2. Ke 20.3. Taidehistorioitsija Virve Heininen.

Jumalan oma maailmaa varten. Ke 27.3. TM, pastori ja kanttori Kati Pirttimaa.

MESSUT Messu su 17.3. klo 10. Tapiolan kirkko. Tiihonen, Linnoinen, Malkamäki.

Messussa esiintyy kamarikuoro Dominante Seppo Murron johdolla.

Viikkomessu ke 20.3. klo 8. Tapiolan kirkko. Linnoinen, Malkamäki.

Marian päivän messu ja Marttojen kirkkopyhä su 24.3. klo 10. Tapiolan kirkko. Kallio, Tervonen, Malkamäki.

Tapiolan seurakunnan kamarikuoro esittää norjalaisen Ola Gjeilon Sunrise Mass -teoksen osia Liisa Malkamäen johdolla, kuoroa säestää uruilla Anniina Ilola. Kirkkokahveilla luennoimassa marttahistorioitsija Kirsi Vesterbacka. Uuden Tuulen Martat vastaavat kahvitarjoilusta. Mukana myös Lauttasaaren Marttoja.

Anglikaaninien messu englanninkielellä su 24.3. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

Iltakirkko ti 26.3. klo 18. Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 27.3. klo 8. Tapiolan kirkko. Tervonen, Jurmu.

Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

YHTEISVASTUUN LIPASKERÄÄJÄKSI Osallistu keräystempauksiin Tapiolan keskustassa pe–la 12.–13.4.

Keräyskohteista tietoa sivulta yhteisvastuu.fi.

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 17.3. saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen, kanttorina Teija Palolahti, AccaBella-kuoro.

Su 24.3. saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Anna Marte, Kirkkokuoro.

MARTAT JA MARIAT Kansainvälisen työn ryhmä to 14.3. klo 12 kirkon yläsalissa. Sansan medialähetys ja työ Intiassa, Anitta Vuorela.

GRANUT-MESSU To 14.3. klo 19 kirkossa, Kuula, Holkerinoja ja Rohkimainen, nuorten bändi.

PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30 Sebastoksessa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

Ma 18.3. klo 18.30 Sebastoksessa.

Ks. info kotisivuilta.

Ke 20.3. klo 15.30 kokoontuminen Sebastoksen toimitilassa.

ENGLISH DISCUSSION GROUP On Wednesday 20.3. at 18.30–20.00, Kauniainen Church, Kavallintie 3.

Praying, healing and growing. Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula.

SIIONINVIRSIVEISUUT Tervetuloa veisaamaan uudistettuja Siionin virsiä. Su 24.3. klo 12 Kauniaisten kirkon alakerran takkahuoneessa. Järj. Kauniaisten suom. srk ja Herättäjäyhdistys.

KESKUSTELEVAT NAISET Jatkuva luopuminen elämässä, mukana Marjatta Laitinen. To 28.3. klo 14 Sebastoksen toimitilassa.

PYHÄPÄIVÄ KIRKOLLA Perheiden toiminnallinen kirkkohetki su 31.3. klo 15–17.30 Kauniaisten kirkossa. Päätteeksi mahd. päivälliseen lasten makuun (aik. 8 e, lapset 4 e, perhe 2 + 2: 20 e).

Kohtaamispaikka to klo 12.30.

Tapiolan kirkko. Tied. Sanna Pihlaja, 050 452 2874.

Lukupiiri ti klo 13. Tapiolan kirkko.

Ohjaaja Riitta Linnapuomi.

Mieli maasta -ryhmä ke klo 18.

Tapiolan kirkko. Tied. Mikko Hellström, 044 756 0105.

Hanna-rukouspiiri joka toinen ma 18.3. klo 18.30. Tapiolan kirkko.

Lähetyspiiri joka toinen ti 12.3. klo 13. Tapiolan kirkko. Äiti Teresa -piiri ti klo 13. Tapiolan kirkko.

Raamattuluento ke 20.3. klo 18.

Tapiolan kirkko. Mukana pastori Ilpo Kari.

Konsertti ke 27.3. klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

ILMOITTAUDU SYKSYN PÄIVÄKERHOON NYT

OMAISHOITAJAT

RYHMÄT JA PIIRIT

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA

Lotat, johtaja Helena Pesola. Ti 19.3. klo 13 yläsalissa.

Sururyhmä läheisensä menettäneille alk. to 28.3. klo 17. Seuraavat kokoontumiset ma 1.4., 29.4. ja 13.5. sekä to 16.5. Ryhmää ohjaavat pastori Jussi Koivisto ja diakoni Katja Karvinen. Tied. ja ilm. Katja Karvinen 040 593 7386, katja.karvinen@evl.fi.

Ylistystä kaikilla kielillä! Ke 27.3. klo 18. Tapiolan kirkko. Mukana Anu Ristimäki.

SIIONINVIRSISEURAT

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

SURURYHMÄ

LAULUN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 7.4. klo 16. Tapiolan kirkko.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 17.3 Högmässa kl. 12.

SÖ 24.3 Familjegudstjänst kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 14.3 och 21.3 i övre brasrummet kl. 10–11.

TISDAG 19.3 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 20.3 och 27.3 i övre brasrummet kl. 13.30.

MUSALEIRI

ONSDAG 20.3

Kouluikäisten musaleiri 30. – 31.3.

Tied. tiro.rohkimainen@evl.fi.

Tvåspråkig närståendevårdarträff i Sebastos kl. 15.30–17.30.

Meditativ andakt med taizésånger i Grankulla kyrka kl. 18.30.

UNGDOMSKVÄLL FR 22.3 i Klubb 97 kl. 18–21.

TISDAG 26.3 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 17.3. Esbo domkyrka kl. 12.15. von Martens, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Hagalunds kyrka kl. 12. Terlinden, Wikman. Kyrklunch för Gemensamt Ansvar. Vi tar emot ”skrotguld”; värdemetall av guld, silver och brons, t.ex. udda smycken, för GA. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 18 samtalsgudstjänst. Heidi JuslinSandin, Jäntti, Malmgren. Servering.

Sö. 24.3. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Jäntti, Kronlund, kören Ecoro, dirigent Mauriz Brunell. Marthorna inbjuds speciellt. Kyrkkaffe.

FAMILJEKLUBBAR Köklax kapell varje måndag Sökö kapell varje tisdag, Mattby kapell varje torsdag kl. 9.30–11.30. Ingen

A

13

PYHIINVAELLUS ASSISIIN JA ROOMAAN Tapiolan ja Olarin seurakunnan pyhiinvaellusmatka Italiaan, Assisiin ja Roomaan 13.–20.5. Matkan teemoja ovat mm. varhaiskirkon taide, jumalanpalveluselämä, ekumenia, kirkon perinne, Franciscus Assisilainen ja muut kirkon pyhät ihmiset. Matkanjohtajina Ossi Tervonen ja Antti Kruus. Hinta 1 290 e (2-hh), 1 475 e (1-hh), sis. lennot, bussikuljetukset, majoitukset, opastuksen ym. Tied. Antti Kruus, sp@ anttikruus.com, 040 546 0844, www. espoonseurakunnat.fi/tapiolan-seurakunta/aikuiset/matkat-ja-retket.

Ilm. info@elvetours.gr.

OMPELIMO Ompelimo Paratiisilintu ottaa vastaan tilaustöitä kirkon alakerrassa keskiviikkona klo 16.30–18. Paikalla suomenkielinen vapaaehtoinen ja afgaaniräätälit.

MUSIIKILLINEN LUENTO Luento J.S. Bachin teoksesta Das Wohltemperierte Klavier su 31.3. klo 15. Tapiolan kirkko. Poikkitaiteellinen luento, jossa kertomus, musiikki ja kuvat yhdistyvät. Pianisti ja pianonsoiton lehtori, MuM Ari Helander.

MUSIIKILLINEN MARIA -ILTA Juonnettu Maria-aiheinen musiikki-ilta Urut soi Tapiolassa! -sarjassa su 24.3. klo 18. Tapiolan kirkko.

Johanna Tuomi, sopraano, Liisa Malkamäki, urut, piano. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

förhandsanmälan, klubbarna är gratis!

DAGKLUBBAR FÖR 2–5-ÅRINGAR Elektronisk anmälning till hösten 2019 1–31.3, esboforsamlingar.fi/ kom-med. Alla klubbar börjar 13.8: Carlberg, Ungdomsv. 10, Esbovikens kyrka, Skepparg. 8, Olars kyrka, svenska sidan, Olarsb. 4, Esbo domkyrkas församlingsgård, Kyrkstr. 2.

MATKVÄLL MED ÖSTERSJÖTEMA On. 27.3. Södrik kapell kl. 17.30. von Martens, Kronlund. Andakt, måltid, musik, samvaro. Frivillig avgift för Gemensamt Ansvar.

FÖRSAMLINGSLUNCH Olars kyrka, svenska sidan, ti 26.3 kl. 12–14. Pris 5 e.

MENOT 14. – 2 8.3.

14 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Kirkoissa soi SU 17.3.

Matteus-passion matkassa -luentokonsertti klo 15 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2.

Millainen teos on J.S. Bachin Matteus-passio? Passiosta kirjaa valmisteleva musiikkitieteilijä Topi Linjama avaa teoksen ulottuvuuksia.

Soivia näytteitä passiosta esittävät Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro Kullervo Latvasen johdolla, Vuokko Saariaho, altto, Outi Noponen, sopraano, ja Pauliina Hyry, urut.

Vapaa pääsy.

SU 24.3.

Juonnettu Maria-aiheinen musiikki-ilta Urut soi Tapiolassa!

-sarjassa klo 18 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Johanna Tuomi, sopraano, Liisa Malkamäki, urut ja piano. Mm. Weepin´ Mary ja muita negro spirituaaleja, Maria-virsiä yhteislauluina, Mariaan liittyvää

Apua & tukea urkumusiikkia. Ajatuksia Marian ilosta ja tuskasta. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykseen.

Huomisesta kiitän – ekumeeninen konsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Iro Haarla, piano & Kristiina Olanto, laulu. Konsertti koostuu virsistä, ortodoksisista kirkkoveisuista sekä Vaeltajan lauluista. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

KE 27.3.

Sofia Lax, huilu ja Ilmo Peitso, piano Häivähdys Pyhää -päiväkonserttisarjassa 27.3. klo 12 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Sarjassa esiintyvät EMO:n nuoret taitajat opettajineen. Kesto 30 min. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Konsertit jatkuvat joka toinen keskiviikko koko kevään.

JANNE KÄYHKÖ

J.S. Bachin Matteus-passio on kuin ooppera ilman näyttämöä.

Passiosta kirjaa valmisteleva musiikkititeteilijä Topi Linjama kertoo teoksesta Leppävaaran kirkossa su 17.3. klo 15. Tilaisuudessa kuullaan näytteitä passiosta.

Seurakuntien yhteiset Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 14.3. klo 17.30– 19.30 Nuortentila Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Hiljaisuuden retriitti 17.–19.5.

Hilassa. ”Minä annan teille uuden käskyn; rakastakaa toisianne”.

Ohjaajina Pirkko Nurminen ja Eeva Honkanummi. Espoolaiset 90 e, muut 140 e. Ilm. viim. 25.4.: pirkko. nurminen@evl.fi, 040 567 4420.

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Mielenterveyttä TAPIOLAN SEURAKUNTA Kaikille avoin Kohtaamispaikka kirkon Olohuoneessa to klo 12.30– 14. Keskustelua kahvikupposten äärellä.

Masentaa, väsyttää, ahdistaa? Älä jää yksin, tule Mieli Maasta ry:n vertaisryhmään. Tapaamme joka keskiviikko Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, klo 18–20:45. Info: Mikko, 044 756 0105.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Naisten kesken keskiviikkoisin noin kerran kuukaudessa klo 18.30 Uutussa. Tule jakamaan elämää yhdessä toisten kanssa. Luemme Raamattua, rukoilemme ja keskustelemme.

Kokoontumisen luonne on sielunhoidollinen. Tied. Eija Ala-Venna 045 675 5321.

Miesten iltamat. Sinä nuori tai vanhempi mies! Tule jakamaan ajatuksia muiden miesten kanssa to 21.3. klo 18 Uuttuun. Tapaamiset joka toinen to. Teemoina mm. isyys/ isäsuhde, parisuhde, seksuaalisuus.

Ei ennakkoilm. Vetäjä Pauli Paananen, 045 633 7065.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Meren ja taivaan välillä -ryhmässä keskustellaan kaikesta meren ja taivaan välillä Meriemy, Merenkäynti 3, to klo 14–15.30 parittomat viikot.

Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi.

Perjantaiporinat, avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi Soukan kappeli, pe klo 13–14.30, parilliset viikot. Tied. Ritva Aarnio, ritva.aarnio@evl.fi, 040 537 6854.

Mielenterveyskuntoutujien omaisten ja läheisten teemaillat to 7.3., 4.4. ja 2.5. Meriemy, Merenkäynti 3.

Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 21.3. klo 15–16.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kokoonnumme parillisten viikkojen torstaisin. Jakaminen, yhdessäolo, parempi mieli! Tiedustelut 050 438 0189.

KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Mielenterveysryhmä (Ilon ryhmä – Glad idag) Kauniaisissa Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 15. Järj.

Kauniaisten kaupunki ja srk:t (kaksikielinen).

Tämän vuoden Yhteisvastuukeräys on nyt täydessä vauhdissa. Keräyksellä tuetaan lasten ja nuorten koulutusta Suomessa ja ulkomailla. Tuotosta 60 prosenttia ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun, 20 prosenttia Kirkon diakoniarahaston kautta myönnettävään taloudelliseen apuun hädässä oleville Suomessa ja 20 prosenttia paikallisseurakuntien tekemään avustustyöhön. Auta sinäkin! Espoon seurakuntien yhteisvastuutapahtumat ja keräyssivut löydät täältä: espoonseurakunnat.fi/osallistu/yhteisvastuu.

Omaishoitajille

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, parilliset viikot, yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa. Lounas ja kahvit 5 e.

Tied. Eija Siivonen, 041 534 1706.

OLARIN SEURAKUNTA Omaishoitajien teemapäivät pe klo 12.30–14.30 Olarin kirkon kerhosiivessä. Mahdollisuus osallistua hartauteen klo 12.15. Vapaaehtoiset huolehtivat hoidettavista, kun omaishoitajat kokoontuvat teeman ympärille. Kahvihetki klo 14. Päivät ja teemat: 15.3. Mitä SPR tarjoaa omaishoidon tueksi? 22.3. Seurakunnan palvelut ja apu omaishoitajalle. 29.3.

Omaishoitoperheiden palvelut ja omaishoidon näkymät.

sekä to 16.5. Ryhmää ohjaavat pastori Jussi Koivisto ja diakoni Katja Karvinen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Katja Karvinen, 040 593 7386 tai katja.karvinen@evl.fi.

Tukea raittiuteen ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Tukea raittiuteen joka ke klo 18.30– 20 Soukan kappelilla, Soukankuja 3.

Tied. 040 537 6854, Ritva Aarnio.

AA-kerho joka ma, ke ja pe klo 19 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kun kaipaat keskusteluapua päihteisiin liittyvissä haasteissa tai haluat tulla mukaan päihdeongelmista kärsivien miesten toimintaan, ota yhteyttä diakoniatyöntekijä Petri Lehtisaloon, petri.lehtisalo@evl.fi, 040 546 5191.

Sairaalassa

Kirpputorit

Sairaalapappien yhteystiedot saat hoitavan yksikön henkilökunnan kautta tai www.espoonseurakunnat. fi/tukea/sairaalassa.

Unelman kammari – kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17.

Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Otamme vastaan ehjiä, puhtaita ja hyväkuntoisia vaatteita, kodintekstiilejä ja astioita. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Tied: Diakonissa Iina Madubuike, 050 4380 189.

Sururyhmät ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe klo 12.30 Soukan kappeli, Soukankuja 3, parill. viikot. Kahvit 2 e. Tied. eija.siivonen@evl.fi, 041 534 1706.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan seurakunnan sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa torstaina 28.3. klo 17. Seuraavat kokoontumiset ma 1.4., 29.4. ja 13.5.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään.

Yhteystiedot löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi.

International Worship and Eucharist in Arabic every Friday at 5.30 pm at Perkkaa Chapel. Rev. Ramez Ansara, pastor of the Arabic work in the Capital area.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed”. Bible study and Arabic Christian Meeting on Fridays at 3 pm at Perkkaa Chapel. Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

Venäjäklubi kaikenikäisille pe 15. ja 22.3. klo 17 KilonRisti (os. Vanharaide 1). Lapsille peli- ja kerhotoimintaa.

Vasta-alkajille raamattuopetusta sekä musiikkia aikuisten kesken.

Isäntänä Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi.

Chinese Family Club on Friday 22th March, at 6-9 pm Uuttu (Lintukulma 2). Evening tea and Bible study with Chinese families. Welcome! More info: kenny.ding@gmail.com, 050 387 5192.

International Morning Prayer every Friday at 7 am at Nuortentila Siipi (Alberganesplanadi 1). Join us for a prayer in English. Rudvin Stein, 040 5822759.

Let’s Read Together! Join us and learn Finnish for free together with nice volunteers. We gather every Wednesday at 2 pm to 4 pm at Sello Library, room Akseli, on the second

floor. martta.nurmi@evl.fi, 040 559 1487.

TZ-choir - International Choir for everybody! Every Tuesday at 5 pm at Perkkaa Chapel. Sing in different languages. Hosting Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi.

Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteysilta pe 22.3. klo 18.30 Soukan kappeli (Soukankuja 3). Kohdataan toisiamme, rukoillaan, tanssitaan ja ylistetään Jumalaa. Myös syötävää, kahvia, teetä. Let´s have fellowship with each other and celebrate with good

music, praying, dancing and praising God! Food, coffee and tea available.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi Opitaan suomea maanantaisin klo 10–11.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Keskustelemme suomalaisista tavoista, kielestä ja kulttuurista.

Alussa pieni hartaushetki, kahvit.

Ohjaajana Tuire Moisander.

Kansainvälinen keittiö torstaisin klo 12–15 Suvelan kappelissa. Kokkaamme eri maiden ruokia ja tutustumme eri ruokakulttuureihin.

Ohjaajana Tuire Moisander.

Urdunkielinen piiri perjantaisin klo 17.30 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Lapsille pyhäkoulu.

Kongolaisten piiri la 16.3. ja 30.3. klo 16 Kauklahden kappelissa. Keskustelua, hartaushetki, kielinä ranska, swahili.

See more: Colourful Espoo > Kerhot/ Clubs

ELÄMÄNKAARI

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

PaKe 86 x 138 mm ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA

Kastetut Oliver Elliot Hakola, Aksel Patrik Hallivuori, Elsa Onerva Kallio, Johan Mikael Karvonen, Petrus Ilari Kähkönen, Veeti Matias Lajunen, Nooa Akseli Lukkaroinen, Anton Sebastian Nyman, Rufus Mainio Parttimaa-Takala, Ilja Eino Sakari Salonen, Ronja Susanna Suvanto, Jimi Antton Valkosalo.

Hautaan siunatut Olavi Johannes Waltzer 88 v, Seppo Kalevi Koski 79 v, Aino Hilda Katariina Vahlman 79 v, Raimo Juhani Henriksson 60 v, Jukka Pekka Jäppinen 59 v, Mikael Viking Rautiainen 48 v, Juho Kustaa Kekkonen 35 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Eino Samuel Aarnio, Vilho Matias Niemi, Aava Sofia Heleena Oravainen.

Hautaan siunatut Ivan Hännikäinen 93 v, Keijo Ensio Aaltonen 79 v, Timo Uolevi Koskiaho 79 v, Eeva-Liisa Kokko 77 v, Irmeli Synnöve Nousiainen 66 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Oliver Unto Ilmari Blomqvist, Lilja

Isabella Honkaniemi, Isa Elle Amanda Inki, Väinö Veli Valtteri Kivelä, Aatos Eero Samuel Raunio, Huugo Väinö Olavi Sahlsten, Liisa Linnea Tirkkonen.

Hautaan siunatut Seppo Arvo Sulkava 87 v, Orvo Olavi Turunen 81 v, Eeva-Leena Ahti 71 v, Jarmo Kalevi Kosonen 61 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Ninni Maija Eräsalo, Noel Hugo Benjamin Helenius, Lavinia Anna Iiris Marziantonio, Maija Kristiina Villman.

Hautaan siunatut Rauha Katariina Sihto 94 v, Siviä Maritta Kupiainen 92 v, Pekka Uolevi Kontu 87 v, Mirja Annikki Mustonen 85 v, Lahja Tuulikki Nystén 85 v, Jorma Kalle Uolevi Syväoja 82 v, Tuula Tellervo Ahava 81 v, Sanna Liisa Krooks 77 v, Kari Tauno Olavi Juselius 71 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Matilda Ella Karoliina Granvik, Uula Alvar Heinonen, Pipsa Annikki Holm, Minttu Anita Kaikkonen, Stella Aurora Laari, Olivia Alexandra Lönn, Linda Helene Sainiemi, Venla Anni Pauliina Tiainen.

Avioliittoon aikovat Pasi Juhani Valtteri Koivumäki ja Katri Irmeli Takaveräjä.

Hautaan siunatut Helvi Maire Raatikainen 94 v, Saara Mirjam Saario 93 v, Pirkko Aliina Savenius 90 v, Raija Inge Rahkonen 87 v, Aila Seija Nohynek 86 v, Bror Alvar Alfons Söderman 84 v, Aarne Kalervo Julkunen 80 v, Matti Kalevi Kettumäki 78 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Lassi Anders Edvard Westerling 94 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastetut/Döpta Elis Tim Theodor Boström, Matilda Amanda Fagerström, Jessica Mirjam Linnea Iivari, Alvar Toivo Lehtinen, Gabriel Olavi Lehtinen, Felix Vilho Mikael Mäkitalo, Dante Valentin Uggeldahl, Amos Elias Yrjölä.

Hautaan siunatut/Avlidna Gunvor Margaretha Svensson 102 v, Inger Beat-Mari Laakso 85 v, Carl Roger Westerlund 72 v, Anna-Lisa Ingeborg Barman 70 v, Patrik Erik Viktor Andersson 50 v.

A

15

16 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Kohtuullinen elämä ei tarkoita kurjuutta KUN IHMISIÄ tarkoitushakuisesti pelotellaan ilmastotoimien seurauksista, unohtuu, että moni eläkeikäinen elää jo valmiiksi kohtuullisella tasolla. He ovat eläneet valtaosan elämästään aikana, jolloin lomalentely ei ollut tavallista, ruokahävikkiä vältettiin, vaatteita korjattiin ja tavaroita ostettiin harkiten.

Suurten ikäluokkien edustajilla olisikin sanansa sanottavana elämäntapamuutoksiin, joita kansalaisilta odotetaan ilmastonmuutoksessa.

Eläkeikäiset voisivat kertoa muutosta pelkääville, ettei 1950-, 1960ja 1970-lukujen arki ollut kurjuuden maksimointia. Mutta elämä voi tulevaisuudessa olla sellaista, jos nyt ei ryhdytä riittäviin toimiin.

Suurimpia muutoksia kaivataankin nyt niihin asioihin, joihin yksittäinen ihminen ei voi vaikuttaa, esimerkiksi energia- ja metsäpolitiikkaan ja rakentamiseen. Me kaikki voimme vaatia päättäjiltä, että suurimmat saastuttajat asetetaan vastuuseen. Ilmastonmuutosta ei torjuta syyllistämällä yksittäisiä kansalaisia.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

Elsa-Maria Aaltonen

FELIX KÄSTLE/DPA − LEHTIKUVA

Urut kuuluvat kirkkoon KUUNTELEMME USEIN messua radiosta tai televisiosta. Nykyisin urut on vaihdettu rumpuihin ja muihin soittimiin. Rakastan musiikkia, mutta mielestäni Jumalan sana ja urut kuuluvat jumalanpalvelukseen.

Seksuaalirikos ei ole uhrin syytä ARI LINNA peräänkuulutti mielipidekirjoituksessaan (www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot 7.2.) seksuaalirikoksen tehneiden ulkomaalaistaustaisten henkilöiden karkottamista maasta. Kirjoitus oli pääosin asiallinen, ja Suomen lakien kunnioittamisen tulisi olla ehdoton edellytys turvapaikan säilyttämiseksi.

Lopuksi Linna kysyy, eikö 12–14-vuotiailla tytöillä ole jo tuossa iässä järkeä päässä?

Seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen ei missään olosuhteissa ole uhrin syy. Syyllistäminen ja ”sinun olisi pitänyt tietää” -tyyliset argumentit

Läheiset tarvitsevat tietoa saattohoidosta LUKIESSANI SUSANNA Sompin kirjoitusta (K&k 28.2.) saattohoidosta huomioni kiintyi erityisesti otsikkoon, Kuoleman rajan yli. Se oli selvä ilmaisu saattohoidon tarkoitukselle.

Mieheni oli saanut syövän ruokatorveensa ja tutkimuksessa hänelle tehtiin samalla avanne kurkkuun, jolloin hän menetti puhekykynsä. Taudille ei ollut enää mitään tehtävissä, ja hänet siirrettiin Meilahden sairaalasta Suursuon sairaalaan. Kukaan ei kertonut minulle, miksi mieheni siirrettiin.

En ollut koskaan aikaisemmin ollut viemässä ketään ”saattohoitoon” enkä tiennyt siitä mitään. Olen vasta nyt tajunnut, että olisin tarvinnut jonkun kertomaan minulle, mistä oli kyse.

Toivon, että jokaiselle, joka joutuu viemään rakkaimpansa ”lähtöään odottamaan”, selitettäisiin mistä on kyse. Toivottavasti sairaalapappi olisi silloin paikalla.

Iina Soininen

Varpu Liisa Natunen, 88 v Espoo

Kasvavalla tytöllä on myös oikeus saada rauhassa harjoitella naiseuttaan: tämä voi näyttäytyä välillä koomisinakin ylilyönteinä meikin ja vaatetuksen suhteen, mutta on aina aikuisen miehen vastuulla jättää alaikäinen rauhaan, vaikka tämä näyttäisi aikuiselta.

Brita Haapaniemi

Minut otettiin hyvin vastaan seurakunnassa Tuhkakeskiviikkoa, 6. maaliskuuta, juhlistettiin muutenkin kuin otsaan piirretyllä tuhkaristillä. Esimerkiksi Etelä-Saksassa päivän kunniaksi kylpyyn pääsivät kukkarot. Friedrichshafenin kaupungissa Baden-WÜrttembergin osavaltiossa niin kutsutut pilasurijat juhlistivat siirtymää karnevaali- tai laskiaisajasta 40 päivän paastoon. Herraskaisesti pukeutuneet surijat nähtiin muun muassa lähteellä, jossa karnevaalikautena tyhjentyneet lompakot pestiin.

ovat jälkiviisaita. Ne ovat myös vahingollisia, sillä juuri tuomituksi tulemisen pelko ja häpeä estävät monia seksuaalirikoksen uhriksi joutuneita hakemasta apua.

Murrosikäinen lapsi on juurikin lapsi, jolla on kehitysasteestaan riippuen rajallinen kyky arvioida riskejä ja hahmottaa omien tai muiden tekojen seurauksia. Tätä tosiasiaa osaavat myös lapsia väijyvät raiskaajat käyttää hyödykseen.

On naiivia olettaa, että seksuaalirikolliset käyttäytyisivät epäilyttävästi ja tunnistettavasti: heidän tarkoituk-

senaan on nimenomaan houkutella uhri luottamaan itseensä. Tämä edellyttää kykyä esiintyä turvallisena ihmisenä, johon lapsi voi luottaa (ns. grooming-ilmiö).

Samanlaisia keinoja käyttävät myös vanhusten säästötilejä tyhjentävät nettihuijarit. Jos aikuinenkin lankeaa hurmaavasti käyttäytyvän rikollisen ansaan, kuinka voimme odottaa parempaa arvostelukykyä lapselta?

Lisäksi monen nuoren elämästä puuttuvat välittävät aikuiset ja turvallinen koti, jolloin alttius joutua seksuaalirikoksen uhriksi kasvaa.

Kiitos artikkelistanne muunsukupuolisesta ”Artusta” (K&k 28.2.). Olen itse muunsukupuolinen, jo reilusti keskiikäinen ihminen. Olen saanut seurakunnan työntekijöiltä suvaitsevaa ja ennakkoluulotonta kohtelua. Olen tavallinen ihminen muiden joukossa sellaisena kuin olen.

Minut on otettu vastaan ilman sen kummempaa ihmettelyä (ainakaan itse en ole sitä huomannut!). Jos joku yksittäinen seurakuntalainen on mielessään jotakin ihmetellyt, se ei ole minulle välittynyt.

Meitä muunsukupuolisia, transihmisiä ja muita, kuulunee paljonkin ev.lut. kirkkoon täällä pääkaupunkiseudulla. Kiitos saamastani kohtaamisesta! Tavallisena ihmisenä.

Reija tavallinen seurakuntalainen