Kirkko ja kaupunki 2018 22 Espoo

HY VÄN TÄHDEN.

22 29.11.2018 kirkkojakaupunki.fi

A9 Joulukalenteri oli kuvittaja Ilja Karsikkaalle hauska projekti

B6 Kaisa Kuurne päätti hyväksyä elämän arvaamattomuuden

Valo laajenee Katso vinkit oman adventtikynttelikön tekemiseen. B 12

TÄMÄ LEHTI JAETAAN ESPOOSSA KAIKKIIN KOTEIHIN, JOISSA EI OLE MAINOSKIELTOA.

RUUSTINNA MARJA-LIISA VARTION ROMAANISSA HÄNEN OLIVAT LINNUT (1967)

Ei jumalakaan mitään niin paljon vihannut kuin tekopyhyyttä. Jumalan edessä oltiin sisin paljaana, armon muodossa lankeavaa muutosta itselle anellen: Jumala jumala, muuta minut! Ja Jumala – jos hyvin kävi – muutti.

PIRJO HASSINEN UUDESSA ROMAANISSAAN PARIT (OTAVA 2018)

Iankaikkisesti

Se on totta: minä en ole oppinut koskaan rakastamaan ketään, mutta niinä hetkinä kun Jumala on minussa ovat kaikki ihmiset, kaikki mikä maailmassa elää ja hengittää minulle sanomattoman rakasta.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018 Minä annan teille uuden sydämen ja uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen.

HESEKIELIN KIRJA 36:26

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Aloittelijan asenne HOOSIANNA. Adventtikalenterin ensimmäisen luukun saa avata. Polku kohti joulua alkaa.

Kirkon vuosi vaihtuu noin kuukautta ennen kuin kalenterivuosi. Joulun eli Jeesuksen syntymän lähesty­ minen merkitsee kokonaan uutta alkua.

Vanhan voi jättää taakse ja uusi odottaa.

Eikö juuri tämä olekin kristillisen uskon ja Jeesuksen seuraamisen perus­ vire: aloittamisen armo. Peliä ei ole YKSI HYVÄ TAPA menetetty, uusi alku on kaikesta huoli­ VALMISTAUTUA matta aivan mahdollinen. Elämä on JOULUUN ON seikkailu. Joka päivä on vaikka mitä uutta SUHTAUTUA SIIHEN NIIN opittavaa.

”

KUIN KAIKKI TAPAHTUISI ENSIMMÄISTÄ KERTAA.

KIRKOSSA PIDETTIIN juuri vaalit. Uudet valtuustot ja neuvostot ovat valmiina aloitta­ maan työnsä seurakuntalaisten ja muidenkin kaupunkilaisten parhaaksi.

Lujasti onnea, sinniä ja siunausta vaaleissa menestyneille! Tervetuloa tekemään hyviä päätöksiä.

VAALIEN JÄLKEEN alkaa aivan uusi aika. Vaikka valittujen joukossa olisikin pitkän linjan luottamus­ henkilöitä, niin kuin näissä kirkon elimissä usein pakkaa olemaan, on jokainen nyt työskentelynsä aloittava valtuusto ja seurakuntaneuvosto silti vasta­ alkaja, jonka hyveisiin kuuluu asioiden näkeminen tuorein silmin. Aivan kuin kaikki olisi uutta.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi KAISA KARIRANTA

KRISTILLINEN MIELENLAATU perustuu aloittelijan asenteeseen ja uusin silmin katselemiseen. Vasta­alkaja tietää, ettei tiedä kaikkea. Hänen mielensä on avoin eikä hän luule itsestään liikoja. Aloittelija huomaa asioita, joita konkarin turtunut katse ei näe.

Yksi hyvä tapa valmistautua jouluun on suhtau­ tua siihen niin kuin kaikki tapahtuisi ensimmäistä kertaa. Aloittelijan silmin mikään ei ole itses­ tään selvää.

Aloittelija ei myöskään ole kova toisille, hänellä ei oikein ole varaakaan olla.

Aloittelija on myötätuntoinen ja altis antamaan anteeksi, sillä hän itsekin tarvitsee myötätuntoa ja anteeksiantoa.

Mustaa ja harmaata, hämärää ja pimeää.

Sellaisenako sinäkin tämän maailmasi näet, Jumala?

Entä minut?

Olen väsynyt, kiittämätön, kyllästynyt.

Mikään mitä teen ei ole totta.

Jokainen sanani olisi parempi sanomatta.

Armahda. Sano: ”Tulkoon valo!”

Aurinkorannikon turistipapin päiväkirja Missä paljon suomalaisia, siellä on tietysti myös suomalainen seurakunta. Uudessa videosarjassa pastori Kaisa Kariranta kertoo työstään turistipappina aurinkoisella Fuengirolan seudulla.

Katso videoita osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/tv.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 29.11.2018

numero 22

Seuraava lehti ilmestyy 7.12.

KANNEN KUVA: LAURA RIIHELÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

”On turha pelätä, että olisi vääränlainen” Espoon tuomiokirkkoseurakunnan 23-vuotias ääniharava, teologiaa opiskeleva Iida Rotko uskoo, että häntä äänestivät kaiken ikäiset.

1.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

Ketkä sinua äänestivät?

– Ihmiset, jotka haluavat olla rakentamassa yhteistä kirkkoa, johon jokainen voi tuntea olevansa tervetullut. Olen itse arvoiltani varsin liberaali, ja se varmasti yhdistää minua ja äänestäjiäni. Äänestäjäkuntani koostuu eri-ikäisistä ihmisistä, mutta luulen sen painottuvan nuoriin ja nuoriin aikuisiin.

2.

Mikä on ollut elämäsi viisain ratkaisu?

– Päätös keskittyä niihin asioihin, jotka ovat itselleni tärkeitä, vaikka se ei olisi aina ollut helpoin ratkaisu. Yksi tällainen asia on osallistuminen partiotoimintaan.

Omien unelmien saavuttaminen on vaatinut paljon työtä ja uskallusta, mutta lopulta se on aina kannattanut.

Onnistumisen kokemukset motivoivat yrittämään vielä enemmän.

– Välillä vastaan tulee ihmisiä, joiden mielestä käytän aikaani vääriin asioihin. Etenkään itselle tärkeiden ihmisten vastustaminen ei ole aina helppoa, mutta joskus kuitenkin tarpeen. Kaikkia ei voi aina miellyttää, mutta omista arvoista on tärkeää pitää kiinni. Yhtä tärkeää on kuitenkin muistaa tehdä se muita ihmisiä ja heidän arvojaan kunnioittaen.

3.

Mikä on parasta, mitä kotiseurakuntasi antaa alueen asukkaille?

– Seurakunta tarjoaa yhteisön, jonka kanssa voi jakaa elämän eri vaiheet ja johon voi myös tukeutua vaikeassa tilanteessa. On hienoa nähdä, miten seurakuntalaiset ja työntekijät pitävät esillä ajatusta lähimmäisenrakkaudesta. Toivon, että alueen asukkaat kokevat seurakunnan avoimeksi yhteisöksi, jonka toimintaan voi tulla mukaan matalalla kynnyksellä. On turha pelätä, että olisi jotenkin vääränlainen, sillä kaikille on tilaa.

4.

Saako pizzaasi laittaa ananasta?

– Mielellään ei, mutta ananas ei ole minulle syy kieltäytyä pizzasta.

5.

Millainen on iltarukouksesi?

– Toisinaan se on vain pieni, sanaton huokaus. Usein rukoilen myös perheen, ystävien ja maailman tapahtumien puolesta sekä kiitän kaikesta siitä hyvästä, mitä olen saanut elämässäni kohdata. ■

”

ON HIENOA NÄHDÄ, MITEN SEURAKUNTALAISET JA TYÖNTEKIJÄT PITÄVÄT ESILLÄ AJATUSTA LÄHIMMÄISENRAKKAUDESTA. IIDA ROTKO

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

11,3 %

Espoon seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston paikkajako

Espoolaisista äänioikeutetuista äänesti seurakuntavaaleissa 11,3 prosenttia. Vaaliuurnilla kävi yhteensä 14 825 ihmistä. Kauniaisissa äänestysprosentti oli 17,4.

57%

Demarit Ilon kirkko

2

Tror på det goda

6

REIJA HIRVONEN/ESPOON SEURAKUNNAT

Espoon yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi Tapiolan kirkon peruskorjauksen hankesuunnitelman 12.11. Jos yhteinen kirkkovaltuusto myöntää varat peruskorjaukseen, seuraavaksi on vuorossa jatkosuunnittelun kilpailutus. Kustannuskatoksi esitetään 16,5 miljoonaa euroa. Peruskorjaus pääsee alkamaan aikaisintaan vuoden 2020 syksyllä. Remontti kestää 12– 16 kuukautta. Peruskorjauksessa aiotaan kunnostaa rakenteita, kiinteistötekniikkaa ja koko aluetta. Tapiolan seurakunnan tavoite on vahvistaa kirkkoa matalan kynnyksen kohtaamispaikkana.

Yhteisvastuun tuotto oli 3,1 miljoonaa euroa Suomalaiset lahjoittivat tämänvuotisessa Yhteisvastuukeräyksessä 3,1 miljoonaa euroa. Teemalla #ruokatrendit2018 tunnetun kampanjan varoilla torjutaan nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman konfliktialueilla. Espoon ja Kauniaisten tuotto oli hieman yli 143 000 euroa.

Porvooseen jo kaksi piispaehdokasta Porvoon piispa Björn Vikström aloittaa Åbo Akademin teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian opettajana 1.9.2019. Siksi ruotsinkielisessä hiippakunnassa käydään maaliskuussa piispanvaalit. Tähän mennessä kaksi ehdokasta on ilmoittautunut mukaan. Toinen on sairaalapappina, lähetystyöntekijänä ja Ylen Kuusi kuvaa -radioohjelman toimittajana työskennellyt Lisa Enckell ja toinen Länsi-Turunmaan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Harry S. Backström.

Alle 30vuotiaiden osuus valtuutetuista

6,9 %

Keski-ikä

53 vuotta

Tulkaa kaikki

7

Kirkko kaikille

9

Kokoomus

14

Yhdessä matkalla

23

Vaalivoitto arvoliberaaleille

Kaikki Tapiolan kirkon tilat avautuvat sisäpihalle.

Tapiolan kirkon peruskorjaus etenee

Valtuutetuista naisia

Espoon yhteisen kirkkovaltuuston kokoonpano uusiutuu.

Seurakuntavaali muutti myös sen voimasuhteita.

Kauniaisten luottamushenkilöistä vaihtui joka toinen.

E

TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN GRAFIIKKA MAIJA SAARI

spoon uuden kirkkovaltuuston voimasuhteet muuttuivat. Arvoliberaalit ryhmät lisäsivät vaikutusvaltaansa sekä valtuustossa että seurakuntaneuvostoissa.

Kirkkovaltuustossa nämä ryhmät saivat yhteensä seitsemän lisäpaikkaa. Liberaaleja arvoja kannattaviin ryhmittymiin kuuluvat Kirkko kaikille -ehdokaslistat, vihreiden listat sekä Tulkaa kaikki -listat. Ne saivat valtuustosta yhteensä 16 paikkaa.

Seurakunta-aktiivien Yhdessä matkalla -ehdokaslistat saivat valtuustosta kaksi lisäpaikkaa. Arvokonservatiivinen valitsijayhdistys on valtuuston suurin ryhmä – siihen kuuluu 23 valtuutettua.

Kokoomuksen listoilta valtuustoon nousi 14 edustajaa, saman verran kuin neljän vuoden takaisissa vaaleissa. Demarien Ilon kirkko -listoilta valtuustoon valittiin kaksi edustajaa aiemman kolmen sijaan. Perussuomalaiset menettivät valtuustopaikkansa.

Espoon seurakuntavaaleissa valittiin 61 jäsentä yhteiseen kirk-

kovaltuustoon. Puolet valtuutetuista on uusia. Selvä enemmistö, 57 prosenttia heistä, on naisia, ja miehiä on 43 prosenttia.

Valtuutettujen keski-ikä on 53 vuotta. Se on sama kuin nyt päättyvällä nelivuotiskaudella.

ESPOON YHTEISEN kirkkovaltuuston jäsenet ovat eri linjoilla joissakin arvokysymyksissä. Tämä ilmenee vaalikoneen vastauksista.

Reilusti yli puolet, 54 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista valtuutetuista, on sitä mieltä, että kirkon tulisi vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat.

Tätä mieltä oli 33 vastaajaa.

Runsas kolmannes, 20 kysymykseen vastanneista valtuutetuista, on vastakkaista mieltä.

Heidän mielestään kirkon tulisi edelleen vihkiä avioliittoon vain mies ja nainen.

Tähän vaalikoneen kysymykseen jätti vastaamatta kahdeksan valtuutettua (13 prosenttia valtuutetuista).

Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettajan, dosentti Mikko Malkavaaran mukaan seu-

rakuntavaalien vaalituloksessa näkyy etenkin pääkaupunkiseudulla äänestäjien suhtautuminen samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen.

Malkavaara arvioi, että monissa pääkaupunkiseudun seurakunnissa polarisaatio jyrkkenee, ja mielipide-erot tässä asiassa kasvavat ja ryhmät selkiytyvät.

Malkavaara huomauttaa, että Espoossa kirkkovaltuustoon saivat lisäpaikkoja sekä samaa sukupuolta olevien vihkimistä vastustavat että sitä kannattavat ryhmät. Vantaalla kävi samoin.

Lähes kaikki vaalikoneeseen vastanneet valtuutetut haluavat auttaa kaikkia turvapaikanhakijoita. Vain kolme edustajaa oli sitä mieltä, että kirkon pitäisi keskittyä erityisesti kantasuomalaisten auttamiseen.

ARVOLIBERAALIT EHDOKASLISTAT kasvattivat vaikutusvaltaansa myös seurakuntaneuvostoissa.

Ne saivat yhteensä 10 lisäpaikkaa.

Suurin muutos tapahtui Olarin seurakuntaneuvostossa, jossa uusi Kirkko kaikille -ryhmittymä sai seitsemän paikkaa. Tulkaa kaikki

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

5

Mestari-Laulajat & Jaakko Ryhänen

Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuus Espoossa vuosina 1998–2018

a

Joulukonsertti Mikael Agricolan kirkossa la 22.12. klo 19.

Pääsylippu 25 € Ticketmasterilta tai ovelta tuntia ennen.

6,3 305

9,3

1998 2002

10,2

14

12,5 11,3 %

2006 2010 2014 2018

ääntä

339 ääntä

Iida Rotko

KEVÄÄN 2019 KAUSIKORTIT LIPPUPISTEESTÄ 22.12. ASTI

Heikki Sorvari

VALITSE 4, 5 TAI 9 KONSERTIN SARJA JA NAUTI! TAPIOLASINFONIETTA.FI

-henkinen ryhmä koostuu nuorista ai- Kira Järves, joka sai valtuustoon 225 kuisista sekä keskustan, vihreiden ja ja neuvostoon 229 ääntä. demareiden kannattajista.

Kokoomuksen ehdokkaat keräsivät Uuden ehdokaslistan menestys se- eniten ääniä Tapiolassa (kulttuurineulittyy muun muassa liittoutumisella: vos Jouni Mykkänen, valtuusto 238, usea aiemmin suppea vaalilista yh- seurakuntaneuvosto 219), Espoonlahdisti voimansa ja kokosi listan, jolla dessa (fysioterapeutti Paula Viljakaioli selkeä vaaliohjelma. Kirkko kaikil- nen, valtuusto 211, seurakuntaneule -ryhmän (seitsemän vosto 197) ja Leppäpaikkaa) lisäksi asioista vaarassa (pääsihteeri Olarissa päättävät YhHerttaliisa Tuure, dessä matkalla -ryhmä valtuusto 182, seura(viisi edustajaa) ja kokuntaneuvosto 173). koomus (neljä edustaRuotsinkielisen jaa). seurakunnan ääniYLI PUOLET harava oli TM Heidi KIRKKOVALTUUTETUISTA VAALIN ÄÄNIHARAVAKJuslin-Sandin, joka ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ SI nousi Kirkko kaikille sai valtuuston vaalisKIRKON TULISI VIHKIÄ -listan 23-vuotias Iida sa 215 ääntä.

Rotko Espoon tuomioKauniaisten yhteiAVIOLIITTOON MYÖS kirkkoseurakunnasta. seen kirkkovaltuusSAMAA SUKUPUOLTA Opiskelija sai 333 ääntoon valittiin yhteenOLEVAT. tä seurakuntaneuvossä 21 luottamushenkiton vaalissa ja 305 äänlöä, joista puolet on tä kirkkovaltuustoon. uusia. Eniten ääniä Valtuustovaalin suurimman äänimää- keräsivät LL Raili Pirttimäki, rehtorän keräsi saman seurakunnan diplo- ri Tapani Ala-Reinikka ja opiskelija mi-insinööri Heikki Sorvari Yhdessä Kare Visuri. matkalla -listalta. Häntä kannatti 339 Katso koko vaalin tulos sivuilta 6–7. Lue äänestäjää. Olarin ääniharava oli Kirklisää kirkkojakaupunki.fi/uutiset ko kaikille -listan ehdokas ja opiskelija

”

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Palvelumme ovat maksuttomia.

Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

Joulun Sana 2018 Joulun Sana tuo jouluilon.

Tilaa itsellesi tai lähetä lahjana joulukortin sijasta.

TÄSSÄ JOULULEHDESSÄ MM. • Matti Mäkinen: Marian suuri tehtävä • Emerituspiispa Eero Huovinen: “Kristus on täällä tänään.”

• Vexi Salmi ja Sydämeeni joulun teen: “Ajatukseni oli kuvata yhtä suomalaista joulua.”

• Pula-ajan joulussa oli juhlan tuntua • Jouluristikko, lapsille askartelua, kertomuksia erilaisista jouluista ja paljon muuta

Päättäjät aloittavat työnsä tammikuussa Syksyn seurakuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt ryhtyvät töihin 1.1.2018. He päättävät seurakunnan toimintaan, hallintoon ja talouteen liittyvistä asioista.

Näitä ovat esimerkiksi: Kirkollisveroprosentti, talousarvio ja rakennushankkeet Työntekijävalinnat Toiminnan painotukset Seurakunnan tilojen käyttö Luottamushenkilöt äänestävät myös kirkolliskokousvaaleissa eli valitsevat edustajansa kirkon ylimpään päättävään elimeen. Kirkolliskokous päättää esimerkiksi kirkon oppiin liittyvistä kysymyksistä ja koko kirkon taloudesta.

Lehden hinta 6 € ja CD:nä 8 €.

Myynti: kristilliset kirjakaupat

6 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

ESPOON SEURAKUNTIEN YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO 2019–2022 TRO PÅ DET GODA

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING edustajat: Heidi Juslin-Sandin 215

Håkan Nyman (uusi) 180

Anders Wikholm (uusi) 163

Tiina Kujala 153

Mårten Malmström (uusi) 107

Solveig RosenbergWikström 80

KOKOOMUS JA SITOUTUMATTOMAT

YHDESSÄ MATKALLA

ESPOONLAHDEN SEURAKUNNAN edustajat: Kari Roine 180

Teemu Berglund (uusi) 83

TULKAA KAIKKI

Rasmus Tillander 183

Jussi Puukko (uusi) 79

Elina Jussila (uusi) 79

Paula Viljakainen 211

Eero Kling 174

Hanna Konttas (uusi) 138

Marja Vuorela (uusi) 112

Esa Pigg 111

Leena Oikarinen (uusi) 95

Pentti Laukkanen 92

Hanna Johansson (uusi) 91

Risto Sepponen (uusi) 84

ILON KIRKKO

Leena Raineranta (uusi) 115

Helena Sistonen 161

YHDESSÄ MATKALLA

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNAN edustajat:

Heikki Sorvari 339

Juha Vähäsarja 158

Jouni Liimatainen 124

KIRKKO KAIKILLE

Iida Rotko (uusi) 305

KOKOOMUS JA SITOUTUMATTOMAT

Nina Nykvist 120

Jaana Leppäkorpi (uusi) 108

Nataša Stambej 104

Mia Stenius (uusi) 83

YHDESSÄ MATKALLA

Veera Ruoho 139

Jarmo Nieminen 101

TULKAA KAIKKI

ILON KIRKKO

Martti Hellström 133 KOKOOMUS JA SITOUTUMATTOMAT

LEPPÄVAARAN SEURAKUNNAN edustajat: Olli Nuosmaa 115

Niko-Lassi Kurtti (uusi) 87

Pia Saari (uusi) 86

Kirsi Nummi 84

Antero Salminen 72

Sini Tyvi (uusi) 99

Teresia Volotinen 89

Herttaliisa Tuure (uusi) 182

Erkki Auranen (uusi) 78

Terttu Savola (uusi) 64

Kaisa Alaviiri (uusi) 82

YHDESSÄ MATKALLA – MISSIO OLARI

KIRKKO KAIKILLE

OLARIN SEURAKUNNAN edustajat: Kira Järves 225

Jaana Ailus (uusi) 148

Jan Ahonen (uusi) 107

Simo Repo 104

Kaarina Järvenpää 150

Katariina Ervamaa 97

KOKOOMUS JA SITOUTUMATTOMAT

Mikko Peltokorpi 130

Annakaisa Mänttäri (uusi) 123

KOKOOMUS JA SITOUTUMATTOMAT

TULKAA KAIKKI

YHDESSÄ MATKALLA

TAPIOLAN SEURAKUNNAN edustajat: Jouni Mykkänen 238

Anna Rukko 176

Pirjo KemppiVirtanen 152

Erja Oila 91

Atte-Veikko Kemppainen (uusi) 222

Sini Hulmi (uusi) 163

Johanna Juselius (uusi) 123

Outi Krause 93

Pauli Hynninen 68

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

ESPOON SEURAKUNTANEUVOSTOT Tulkaa kaikki:

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Tro på det goda:

Håkan Nyman (uusi) 141 Jannika Lassus 89 Gunn-Britt Hietanen (uusi) 82 Agneta Brenner (uusi) 76 Tiina Kujala 65 Pirkko Träskbacka 58 Inger Sjöberg (uusi) 58 Solveig Rosenberg-Wikström 53 Toini Malmström (uusi) 53 Stefan Ekholm (uusi) 46 Hannele Nygård 43 Den gyllene medelvägen:

Anna Helin (uusi) 85 Fredrika Sjöberg (uusi) 73 Jenny Nygård (uusi) 57 ESPOONLAHTI

LEPPÄVAARA

Rasmus Tillander (uusi) 173 Leena Raineranta (uusi) 118 Merva Mikkola 89

Yhdessä matkalla:

Ilon Kirkon Demarit:

Helena Sistonen 154 Kaija Viitakoski 67 ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

Yhdessä matkalla:

Anna Lohi (uusi) 201 Heikki Sorvari 195 Juha Vähäsarja 115 Jouni Liimatainen 105 Hanna Johansson (uusi) 91 Leena Oikarinen (uusi) 85 Sanna Pigg 84 Pentti Laukkanen 83

Kokoomus ja sitoutumattomat:

Herttaliisa Tuure (uusi) 173 Kaisa Alaviiri (uusi) 74 Päivi Käri-Zein 66 Elina Wanne (uusi) 42 Tulkaa kaikki:

Sini Tyvi (uusi) 105 Teresia Volotinen 78 Mika Soininen (uusi) 72

Kirkko kaikille:

Yhdessä matkalla:

Iida Rotko (uusi) 333 Nina Nykvist (uusi) 116 Jaana Leppäkorpi (uusi) 115 Nataša Stambej 102

Kari Roine 154 Teemu Berglund (uusi) 85 Elina Jussila (uusi) 78 Jussi Puukko (uusi) 74 Panu Pitkänen (uusi) 62 Kari Larjava (uusi) 59

OLARI

Kirkko kaikille:

Kokoomus ja sitoutumattomat:

Kokoomus ja sitoutumattomat:

Paula Viljakainen 197 Eero Kling 166 Hanna Konttas (uusi) 138 Marja Vuorela 123 Martti Suontausta 106

Olli Nuosmaa 110 Kirsi Nummi 84 Pia Saari (uusi) 82 Rauni Kortesalmi (uusi) 71 Topi Haarlaa 69 Leevi Helo 66 Riku Larmala (uusi) 64 Antero Salminen 63 Heini Taanila (uusi) 60

Antti Pohjolan-Pirhonen (uusi) 124 Veera Ruoho 122 Jarmo Nieminen 88 Ilon kirkon Demarit:

Martti Hellström 125

Kira Järves 229 Jaana Ailus (uusi) 130 Jan Ahonen (uusi) 100 Leena Lenkkeri (uusi) 96 Simo Repo 82 Päivi Raunu 77 Sirkka Ruikkala (uusi) 47

Katariina Ervamaa 98 Erkki Auranen (uusi) 72 Kirsi Rostamo 64 Terttu Savola (uusi) 63 Kokoomus ja sitoutumattomat:

Maija Mikkola (uusi) 120 Mikko Peltokorpi 115 Annakaisa Mänttäri (uusi) 109 Jussi Koskinen (uusi) 95 TAPIOLA

Kokoomus ja sitoutumattomat:

Jouni Mykkänen 219 Anna Rukko 175 Erja Oila 88 Maija Miettinen (uusi) 83 Erkki Berg 81 Sari Ojanen (uusi) 75 Yhdessä matkalla:

Esa Malkamäki 108 Outi Krause 69 Pauli Hynninen 66 Anneli Johansson 57 Marja-Leena Sarjala 55 Tulkaa kaikki:

Atte-Veikko Kemppainen (uusi) 207 Sini Hulmi 117 Johanna Juselius (uusi) 112 Johanna Toivonen (uusi) 89 Aleksi Salminen (uusi) 71

Missio Olari – Yhdessä matkalla:

Pertti Järvenpää 129

KAUNIAISTEN SEURAKUNTIEN YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO 2019–2022 KAIKKIEN KIRKKO

KAUNIAISTEN SUOMALAISEN SEURAKUNNAN edustajat: Raili Pirttimäki 91

Kare Visuri 57

Nina Cross (uusi) 44

Petri Vähäsarja (uusi) 35

Anna Pesonen 25

Eija Grotenfelt (uusi) 28

Mirja Tiri 26

Ville Aro (uusi) 19

Katja Korja (uusi) 23

KOKOOMUKSEN SEURAKUNTARYHMÄ

Tapani Ala-Reinikka 89

GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING edustajat:

Jaakko Nevanlinna (uusi) 30

Kati Bondorff Ulla Bäck Veronica Fellman Turid Hedlund Kjell Nyberg Theodora Nyberg Ingrid Ojaluoma Pia Santaharju

KAUNIAISTEN SEURAKUNTANEUVOSTOT KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kaikkien kirkko:

Raili Pirttimäki 91 Kare Visuri 53 Nina Cross (uusi) 45 Petri Vähäsarja (uusi) 34 Katja Korja (uusi) 25 Anna Pesonen 24 Vincent Ngyoku (uusi) 23 Tiia Sahrakorpi (uusi) 17

Kokoomuksen seurakuntaryhmä:

Tapani Ala-Reinikka 85 Mirja Tiri 25 Jaakko Nevanlinna (uusi) 23 Eija Grotenfelt (uusi) 23

GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING

Kati Bondorff Ulla Bäck Veronica Fellman Turid Hedlund Tom Karlemo Regina Kreander Kjell Nyberg Theodora Nyberg Ingrid Ojaluoma Tom Sandström

Tiia Sahrakorpi (uusi) 22

Reino Kalmari (uusi) 22

7

8 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Helena Ruuska tutustui elämäkertaa kirjoittaessaan hauskaan ja lahjakkaaseen Hugo Simbergiin. Simberg poseeraa kesällä 1893 sukunsa kesäpaikassa Niemenlautassa entisessä Viipurin läänissä.

Hugon housuissa Helena Ruuska penkoi Hugo Simbergin elämää kahden ja puolen vuoden ajan, mutta jotkut kysymykset jäivät vastausta vaille.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA KANSALLISGALLERIA

E

mpaattinen, hauska, salaperäinen, seurallinen, lahjakas, monipuolinen, aikaansaava. Komeakin.

Miksei sellainen mies löytäisi vaimoa? Tämän päivän sinkkunaisille Hugo Simberg kyllä kelpaisi, mutta reilut sata vuotta sitten unelmavävyltä vaadittiin muuta.

– Siihen aikaan miehenmalli oli kapea. Kuka säätyläisnainen olisi uskaltanut viedä isänsä eteen piruja maalaavan taiteilijan, joka vielä kolmekymppisenä oli isänsä taloudellisen tuen varassa? sanoo Hugo Simbergin elämäkerran kirjoittanut Helena Ruuska.

Kun Simberg lopulta useiden epäonnisten rakastumisten jälkeen avioitui Anni Bremerin kanssa, hän oli jo 36-vuotias. Suururakka Tampereen tuomiokirkon freskojen parissa ja säännölliset kuukausitulot Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana olivat vihdoin tehneet hänestä aviomieheksi kelpaavan. Avioliitosta tuli onnellinen.

Ei Simberg tosin aluksi ollut kelvata Helena Ruuskallekaan. Hän oli saanut mainetta kahden kirjailijan, MarjaLiisa Vartion ja Eeva Joenpellon, elämäkertojen tekijänä, ja haaveili kirjoittavansa seuraavaksi Aino Kallaksesta. Kun kustantaja ehdotti Simbergin elämäkertaa, Ruuska oli vastahakoinen.

– En halunnut kirjoittaa miehestä enkä kuvataiteilijasta.

TÄNÄ SYKSYNÄ kahden ja puolen vuoden työn jälkeen ilmestyi Hugo Simberg – Pirut ja enkelit (WSOY). Ruuska käytti siihen lomia, viikonloppuja ja varhaisia aamuhetkiä ja oli myös muutaman kuukauden virkavapaalla äidinkielenopettajan työstään. Ennen työhön ryhtymistään hän tunsi Simbergin keskeiset teokset mutta ei tiennyt juuri mitään taiteilijan elämänvaiheista.

Simbergin maailma, autonomian ajan Suomi, oli hyvin toisenlainen kuin se maailma, johon Ruuska aiem-

min elämäkertoja kirjoittaessaan oli perehtynyt. Se oli myös vaikeammin tavoitettavissa. Marja-Liisa Vartio ja Eeva Joenpelto olivat molemmat syntyneet 1920-luvulla, liikkuivat samoissa kirjailijapiireissä ja tunsivat toisensa. Tietoa pystyi hankkimaan myös haastattelemalla ihmisiä, jotka olivat tunteneet heidät. Hugo Simbergiä ei päässyt niin lähelle.

Jotkin asiat Simbergin elämässä jäivätkin Ruuskalle arvoituksiksi. Arkistomateriaalissa oli aukkoja eikä kaikkeen aineistoon päässyt käsiksi. Tiedossa on, että Simbergin kuoltua Anni-vaimo poltti osan miehensä kirjeenvaihdosta.

”

IHMISIÄ KIINNOSTAA, JOS JOKU MYÖNTÄÄ OMAN EPÄTÄYDELLISYYTENSÄ JA TUNNUSTAA KÄRSIVÄNSÄ.

– Siellä on saattanut olla rakkauskirjeitä ajalta ennen avioliittoa. Joissakin kirjeissä on luultavasti kerrottu Simbergin sairauteen liittyviä asioita, Ruuska otaksuu.

Simbergiä vaivannut krooninen sairaus oli todennäköisesti syfilis eli kuppa. Helsingin Diakonissalaitos, jossa Simbergiä sairauden vuoksi hoidettiin, ei ole päästänyt tutkijoita arkistoihinsa.

– Jokin häntä vaivasi. Varmaan häntä painoi myös kuolemanpelko, sillä sairauteen ei ollut hoitoa. Sairaus saattoi olla syynä siihenkin, että hän nuorena toistuvasti pettyi rakkaudessa, Ruuska sanoo.

SAIRAUDEN ja sydänsurujen lisäksi Hugo Simbergiä piinasivat ajoittain myös epäonnistumisen tunteet.

1900-luvun alun jälkeen Simbergin edustama symbolismi alkoi taiteessa olla vanhanaikaista. Sen tilalle nousi ekspressionismi vahvoine väreineen.

– Simberg ei päässyt ekspressionismiin käsiksi. Hän ei nähnyt maailmaa niin. Voi myös olla, että sairaus vei häneltä voimat. Tai sitten hän vain oli jo tehnyt ne parhaat työnsä, Helena Ruuska sanoo.

Simbergin enkelit ja pirut ovat monille suomalaisille rakkaita, mutta hänen aikalaisensa eivät piruja ymmärtäneet. Niitä pidettiin kummajaisina.

Ruuskan mielestä Simbergin pirut ovat hellyttäviä ja jonkinlaisia epätäydellisyyden kuvia.

– Piru oli Simbergille eräänlainen

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

ELÄMÄKERRAN KIRJOITTAJA joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan sen kanssa, kuinka pitkälle toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita voi arvailla ja kuinka paljon esimerkiksi taideteoksia voi tulkita niiden tekijän kokemusten perusteella.

– Kun spekuloi, se pitää kirjoittaa auki. Eikä taiteilijan elämän ja hänen tuotantonsa välille voi koskaan laittaa yhtäläisyysmerkkejä. Taidetta ei voi tyhjentävästi tulkita. Jokainen näkee mitä näkee, Helena Ruuska sanoo.

Hugo Simbergin tunnetuin maalaus Haavoittunut enkeli on hyvä esimerkki teoksesta, jota on tulkittu monin tavoin – myös taiteilijan sairauden kuvana – mutta joka pakenee selityksiä. Simberg itse ei halunnut rajoittaa teoksen tulkintaa. Siksi sillä ei alun perin ollut nimeä vaan nimen korvasi ajatusviiva. ■

9

Urbaania joulunodotusta

toinen minä. Piruja kuvaamalla hän purki pettymystä, surua, ahdistusta ja vaillinaisuuden tunnettaan.

Ruuska arvioi, että juuri siksi niitä nykyisin rakastetaan.

– Ihmisiä kiinnostaa, jos joku myöntää oman epätäydellisyytensä ja tunnustaa kärsivänsä. ”HANKI OMA ELÄMÄ”, oli Helena Ruuskalla nuorempana tapana ajatella isästään, joka oli innokas elämäkertojen lukija. Ruuska ei olisi silloin voinut kuvitellakaan, että hänen oma elämänsä tulisi jossakin vaiheessa kietoutumaan tiiviisti toisten ihmisten elämänvaiheiden penkomiseen – ja että hän jäisi siihen koukkuun. Nytkin häntä jo polttelee halu löytää seuraava aihe.

Niin Hugo Simberg kuin Marja-Liisa Vartio ja Eeva Joenpeltokin ovat Ruuskan mukaan olleet elämäkerran kirjoittajalle otollisia kohteita. Heidän kaikkien elämästä löytyi iloa ja väriä mutta myös onnettomia rakkauksia ja menetyksiä. Simbergin tavoin Vartio sairasteli paljon ja kuoli nelikymppisenä. Joenpelto taas ei oikein päässyt yli avioerostaan ja joutui kokemaan vielä molempien poikiensa kuolemankin.

Arkistoja penkoessaan Ruuska on myös löytänyt kiinnostavia ihmiskohtaloita, joista hän ei ole aiemmin tiennyt mitään. Hugo Simbergin kirjeenvaihtoa lukiessaan Ruuska esimerkiksi tutustui myös hänen sisariinsa ja innostui erityisesti Hugoa kaksi vuotta nuoremmasta Blenda Simbergistä.

– Blenda on äärettömän mielenkiintoinen hahmo ja samalla esimerkki siitä, millaista herrasneidin elämä tuolloin oli. Hänellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin odottaa kosintaa ja avioliittoa. Blenda ei silti koskaan avioitunut vaan omistautui Hugolle ja muulle perheelleen. Toisaalta hän oli kielitaitoinen ja sai esimerkiksi matkustaa Euroopassa, Ruuska kertoo.

– Blendan kirjeet tulevat iholle.

Hän komenteli Hugoa, huolehti tästä ja katsoi välillä asiakseen ojentaa tätä.

Tuntuu siltä, että hän eli Hugon kautta ja kompensoi näin omaa hiljaista elämäänsä.

Hugo Simbergin maalauksissa sisaret ovat usein selin ja katsovat ulos ikkunasta.

– Minusta se kuvaa sitä, kuinka ahdasta naisen elämä tuolloin oli.

A

Ilja Karsikas teki joulukalentereita jo lapsena. Tänä vuonna hän on kuvittanut pääkaupunkiseudun seurakuntien joulukalenterin.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

K

uvittaja Ilja Karsikas innostui heti.

– Seurakunnat etsivät keväällä tarjouspyyntöjen kautta tekijää joulukalenterilleen.

En tiennyt, paljonko tarjouksia tulee, mutta ajattelin, että nyt pitää laatia hyvä, koska halusin todella saada tämän homman. Se ei edes liittynyt siihen, että kalenteria tehdään niin suuri määrä, vaan myös siihen, että seurakuntien kanssa on ennenkin ollut mukava tehdä töitä.

Karsikas on helsinkiläinen kuvittaja ja graafinen suunnittelija, joka on kuvittanut muun muassa neljä lastenkirjaa, tehnyt lehtikuvituksia ja suunnitellut Ruisrckin visuaalisen ilmeen vuosina 2013–2018.

Tarkkoja ohjeita siitä, millaisia kuvia joulukalenterissa pitäisi olla, hän ei saanut, mutta jotakin sentään. Toivottiin Maria ja Jeesus -tyyppistä kuvaa, kaupunkimaisemaa ja sitä, että joulukuun muutama erityispäivä kuten Lucian päivä ja itsenäisyyspäivä otettaisiin huomioon myös kuvituksessa. Noin enimmäkseen Karsikas sai kuitenkin vapaat kädet. Kalenterista tuli hauska projekti.

– On mukava ajatella, että tämä joulukalenteri on lahja ja ehkä ilahduttaa ihmisiä. Halusin tehdä siitä mahdollisimman kauniin myös siksi, että aion laittaa sen omallekin seinälleni, Karsikas sanoo nauraen.

JOULUKALENTERIKUVAN ensimmäiset luonnokset syntyivät kesäkuussa.

Suunnittelu alkoi jo vähän aiemmin sattumalta.

– Olin vaimon ja lasten kanssa keväällä Ateneumin Fantastico-näyttelyssä, ja päätin siellä ottaa mallikuvan vaimostani ja tyttärestäni. Kalenterin kuva ei ole aivan yksi yhteen sen kanssa, mutta asetelma on sama.

Väsynyt lapsi äidin sylissä, Ilja Karsikas kertoo.

Yhden luukun taakse Karsikas on piirtänyt myös itsensä, mutta tarkemmin luukkujen sisältöä ei voi tietenkään vielä paljastaa. Kuvien pieni koko ei ollut Karsikkaalle ongelma.

– Olen suunnitellut myös postimerkkisarjan.

Kalenterin kaupunkimaisemasta voi tunnistaa Helsingin Tähtitorninmäen, mutta muuten miljöö on pitkälti mielikuvituksen tuotetta. Vaikka kuvassa tapahtuu paljon, tunnelma on levollinen. Pääosassa ovat äiti ja lapsi.

– Ajattelen, että he ovat tässä kuvassa omassa maailmassaan. Se, mitä on heidän ympärillään, on ehkä jotakin, mitä lapsi aistii tai näkee unimaailmassaan.

KALENTERI ON SUUNNATTU sekä lapsille että aikuisille, ja luukkujen takana on sekä kuvia että tekstiä. Suomenkieliset tekstit on laatinut Kaisa Kariranta, ruotsinkieliset Monica Vikström-Jokela ja englanninkieliset Hans Krause. Kuvia ja tekstejä ei ole suunniteltu yhdessä, mutta Ilja Karsikkaan mielestä ne sointuvat hyvin yksiin.

– Tekstit sivuavat kuvia ja kuvat sivuavat tekstejä. Ne rikastuttavat toisiaan, hän sanoo.

Kajaanista alun perin kotoisin oleva Karsikas on piirtänyt lapses-

ta asti. Hän taiteili myös joulukalentereita.

– Tein sellaisen mustavalkoisen kalenterin kaverin kanssa, ja pikkusiskon kanssa teimme toisillemme joulukalenterit. Viimeiset itse tehdyt kalenterit syntyivät ehkä, kun olin 13-vuotias.

”

ON KIVA RITUAALI MENNÄ JÄÄKAAPIN OVELLE JA AVATA LUUKKU. SE VAHVISTAA JOULUN ODOTUSTA.

Valmiita kalentereitakin piti hankkia joka vuosi.

– Parhaimmillaan niitä oli monta.

Tykkään joulukalentereista, koska niissä yhdistyvät visuaalisuus ja toiminnallisuus. On kiva rituaali mennä vaikka jääkaapin ovelle ja avata luukku. Se vahvistaa joulun odotusta. ■

Lahjaksi 400 000 joulukalenteria Joulukalenteri on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien lahja jäsenilleen. Kalenteria on painettu noin 400 000 kappaletta, ja se on postitettu kaikkiin niihin talouksiin, joissa asuu vähintään yksi evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen. Lisäksi kalentereita on tarjolla seurakunnan tilaisuuksissa. Kalenteri on julkaistu suomen, ruotsin ja englannin kielellä.

Ilja Karsikas käytti joulukalenterin malleina vaimoaan ja lastaan. – On mukava ajatella, että tämä joulukalenteri on lahja ja ehkä ilahduttaa ihmisiä, hän sanoo.

10 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Myydään

Hautauspalveluja

Jouluaattona 24.12. myynnissä havut, kranssit, kynttilät, ym.

Espoon tuomiokirkon, Olarin ja Kappelin hautausmailla klo 10-17 tmi Pirkko Maaniemi Tervetuloa!

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA, JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Rakennusala Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Janna Laiho, 050 374 8174

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Lakipalveluja

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Toimisto- ja kotisiivoukset laadukkaasti Myös pienet remontit/muuttopakkaukset Puhdas / Jessica 0407169680

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

HERÄNNÄISSEURAT ke 28.11. klo 19 Körttikodin seurat su 2.12. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. klo 16 Seuratuvalla; mm. Eija Fuller-Juusti, Juhani Elenius; (Autotalo, Kamppi). ma 3.12. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ke 5.12. klo 18 Valoon-kuorokonsertti, HNK & Veisuuvelj.; Kulosaaren kko, Kulosaarent.40, Hki. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe 7.12. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. pe 7.12. klo 19 kotiseurat Hassisella, Sidet.10 (Tapanila), Hki. su 9.12. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkant.4, Vtaa, kahvit ja seurat. klo 18 seurat Rajamäen kko srk-salissa, Patruunant.7, N-järvi. ti 11.12. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi); adventti. ke 12.12. klo 19 Körttikodin puuroseurat.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Palveluja tarjotaan

Kotisiivoukset. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Tilaisuuksia

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 2.12 klo 13.30 Vapaus elää Pitääkö pysyä annetussa osassa?

1. Kor. 7: 17-24 - Tinja Halunen Elämää katoavassa maailmassa 1. Kor. 7:25-40 - Antti Lemmetyinen

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Leikkaa talteen

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Siivouspalveluja

Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi

Ostetaan

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

Vaellukset Santiagon reitillä 2019 Camino Frances Estella – Burgos 4-12.5. hinta 935 + lennot.

Camino Frances ja Pyreneitten ylitys 17-24.6. hinta 910 + lennot.

Camino Frances Sarria-Santiago 9-16.9. hinta 900 + lennot.

Infotilaisuudet vaelluksista: Myyrmäen kirkko, takkahuone 4.12. klo 18 Tapiolan kirkko, kokoushuone 5.12. klo 18 Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Marko Heusala 0405692482 www.monsuuni.fi

Uutta jengaa jouluun Aino Venna, Nina Tapio ja Anna‑Mari Kaskinen uudistavat joululauluperinnettä.

Aino Venna esitti pari vuotta sitten ilmestyneellä joululevyllään perinteisiä joululauluja uudenlaisina versioina.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU JA NINA RIUTTA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

2B

Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

J

oululaulut ovat tärkeä osa muusikko Aino Vennan joulua. Niinpä hän halusi pari vuotta sitten tehdä joululevyn. Hänellä oli myös ollut bändinsä kanssa jo muutamana vuonna joulukonsertti Savoy-teatterissa.

Aino Vennan joulu -albumi sisältää perinteisiä joululauluja, mutta aivan uudentyyppisinä versioina.

– Kaipasin niihin kaanoneihin jotain uutta, omanlaista jengaa. Siinä ei olisi ollut mitään mieltä, että olisin tehnyt joulumusiikkia samaan tyyliin kuin sitä on tehty aina ennenkin.

Kaikki levyllä kuultavat joululaulut ovat Vennalle rakkaita, ja hän teki itse suurimman osan niiden sovituksista. Uudenlaisen käsittelyn sai esimerkiksi Joulupuu on rakennettu.

– Halusin tuoda tuttuun lauluun kansanperinteen pakanallista puolta. Siksi siitä tuli santanaja flamencohenkinen versio. Joulumusiikkihan on yleensä suoraviivaista ja tasarytmistä, mihin vaikuttaa osaltaan kirkollinen perinne.

– En kuitenkaan tavoitellut erikoisuutta erikoisuuden vuoksi, enkä halunnut räjäyttää mitään perinteitä. Kyse on siitä, mikä tuntui itsestä hyvältä.

On levyllä myös perinteisemmin esitettyjä joululauluja, esimerkiksi Varpunen jouluaamuna.

”

Erityisen onnellinen olen, jos levy kuuluu kymmenen vuoden kuluttua jonkun ihmisen jouluperinteisiin.

AINO VENNA

LEVY SAI ilmestyessään kiittäviä arvioita, mutta Aino Venna tietää, että levyn omaperäisimmät versiot eivät ole olleet kaikkien mieleen.

– On selvää, että kaikki eivät tykkää kaikesta. Sille ei voi mitään. En itsekään pidä siitä, että Beatlesin biiseistä tehdään erilaisia coverversioita. Ja silti teen niitä välillä itsekin.

– On kuitenkin hienoa, jos olen pystynyt antamaan jollekulle uuden kokemuksen. Erityisen onnellinen olen, jos levy kuuluu kymmenen vuoden kuluttua jonkun ihmisen jouluperinteisiin.

Vennalle loppuvuosi merkitsee rauhoittumista ja hiljentymistä. Siksi hän käy mielellään kirkkojen joulukonserteissa. Varsinkin hienosti esitetty kuorolaulu saa hänet herkistymään. Hänen lempijoululaulujaan ovat Ave Maria, Sylvian joululaulu, Varpunen jouluaamuna ja Elvis Presleyn esittämät joululaulut.

VARSINAISTA JOULUA Aino Venna viettää eri vuosina vaihtelevasti eri paikoissa ja eri ihmisten kanssa. Hän on huomannut, että joululaulut pysyvät mukana, vaikka hän viettäisi joulua ulkomailla. Maailmalla ollessaan hän haluaa kuunnella erityisesti kaihoisaa Sylvian joululaulua.

– Jouluun liittyy myös menneiden aikojen muistelua. Mieleen nousevat lapsuuden joulut, viimeiset joulut isovanhempien kanssa ja ystävien seurassa vietetyt joulut.

Nykyään Vennan jouluun liittyy olennaisesti hänen ystäviensä Antti Kauppisen ja Paavo Halosen muutama vuosi sitten tekemä Armas aika -kirja. Se sisältää joulupöydän ruokareseptejä.

– Kirjan ajatuksena on, että joulupöydässä ei tarvitse olla tarjolla pelkästään perinteisiä ruokalajeja.

Jokainen voi tehdä juuri sellaisia ruokia, joista erityisesti pitää. Kirja antoi osaltaan sysäyksen omalle joululevylleni eli siihen, että tahdoin tarjota vaihtoehtoja joulunviettoon musiikin kautta.

Nina Tapio laulaa Joulu­ radion Hoosiannan, johon Katja Lappi on tehnyt irlantilaista kansanmusiikkia muistuttavan sovituksen.

– Minulle ehdottoman tärkeä jouluruoka on sienisalaatti isoäitini ohjeen mukaan. Sitä valmistan välillä muutenkin.

Tänä vuonna Venna viettää joulua kotimaassa, koska tammikuun hän on stipendiaattina Beninissä Villa Karon taiteilijaresidenssissä.

Monipuolinen muusikko on tehnyt viime aikoina muutakin kuin laulukeikkoja. Hän oli syksyn ajan mukana Kansallisteatterin Tainaron-näytelmässä ja marraskuussa sirkusakrobaatti Ilona Jäntin Orangerie-esityksessä Talvipuutarhassa.

– Ensi keväänä vietän paljon aikaa ulkomailla, koska esiinnyn Ilonan kanssa muun muassa Bristolin sirkusfestivaaleilla. Jatkan myös uuden levyn tekemistä.

J

ouluradion tilaama versio Hoosiannasta tuo jälleen kerran uutta poljentoa joulun odotukseen. Kyseessä on G.J. Voglerin vuonna 1795 säveltämä adventtihymni.

Tänä vuonna sen on sovittanut uusiksi Katja Lappi ja sen esittää laulaja Nina Tapio.

– Minusta Hoosiannaa oli koulussa pianon säestyksellä aina vähän ankea laulaa. Tämä irlantilaista kansanmusiikkia muistuttava versio on tunnelmaa nostattava ja moniulotteisempi kuin alkuperäinen teos.

Minulle tulee siitä hyvä ja iloinen fiilis, Tapio sanoo.

Nina Tapio tuntee Katja Lapin hyvin, sillä tämä oli aikoinaan Sibelius-Akatemiassa hänen lauluoppilaanaan. Lappi on toisinaan myös soittanut Tapion laulukeikoilla. Lappi tunnetaan erityisesti suosittujen tv-ohjelmien, kuten Siskonpedin ja Putouksen, musiikkivastaavana.

Tapion esittämä Hoosianna alkaa soida Jouluradiossa ensimmäisenä adventtina. Siihen liittyy myös Hakaniemessä ja Helsingin keskustassa kuvattu video.

Jouluradio pyrkii nostamaan tänä vuonna esiin naisten tekemää ja esittämää joulumusiikkia. Tapio pitää ajatuksesta.

– Tämä on toteutunut Hoosianna-produktiossa hyvin, sillä kaikki videolla esiintyvät ovat naisia. Itse olen kuitenkin kokenut, että minua arvostetaan musiikintekijänä siinä kuin miehiäkin.

NINA TAPIO RAKASTAA joulumusiikkia ja kuuntelee sitä muun muassa Jouluradiosta. Hänellä on myös ollut lähes vuosittain joulukonsertteja, joissa hän on päässyt itsekin jouluiseen tunnelmaan.

– Erityisen hienoa on ollut laulaa kirkoissa. Kirkot ovat hiljentymisen paikkoja, ja niissä on aivan erilainen tunnelma kuin konserttisaleissa, Tapio sanoo.

– Tänä vuonna en pidä omia joulukonsertteja enkä ehdi mennä muidenkaan artistien konsertteihin, koska loppuvuosi on niin kiireistä aikaa keikkarintamalla.

Tapiolle tärkeimpiä joululauluja ovat Varpunen jouluaamuna, Sydämeeni joulun teen ja Sylvian joululaulu. Hänestä niissä on kaunis melodia ja puhutteleva sisältö.

– Sylvian joululaulu kolahtaa aina, koska se tuo minulle muistoja lapsuuden jouluista Lontoossa.

Lapsen mieleen jäi erityisesti se, miten suuren vaikutuksen koti-ikävästä kertova laulu teki aikuisiin.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

”

Sylvian joululaulu kolahtaa aina, koska se tuo minulle muistoja lapsuuden jouluista Lontoossa.

NINA TAPIO

JOULUA NINA TAPIO viettää miehensä ja lastensa kanssa kotonaan tai äitinsä luona. Aattoaamuun kuuluvat joulupuuro ja Joulurauhan julistus. Jälkimmäinen oli jo Nina Tapion lapsuuden perheessä niin tärkeä, että koko porukka kuunteli sitä ulkomailla asuessaan kasetilta.

– Nykyään aaton vietto jatkuu niin, että päivällä syömme kevyen kala-aterian, ja sen jälkeen tulee joulupukki. Illalla on ohjelmassa varsinainen jouluateria, ja silloin on tarjolla muun muassa äitini tekemiä lihapullia ja hänen miehensä valmistamaa rosollia, Tapio kertoo.

– Jossain vaiheessa iltaa joku lukee jouluevankeliumin ja laulamme yhdessä joululauluja.

Tämä joulu on Nina Tapiolle sillä tavalla erilainen, että yksi tärkeä ihminen on joukosta poissa.

Hänen pitkäaikainen ystävänsä ja laulajakumppaninsa Hanna-Riikka Siitonen menehtyi kesällä syöpään. Tapio kertoo ajattelevansa ystäväänsä päivittäin.

Surun keskelläkin on jaksettava keskittyä työhön.

Tapio on toiminut vajaan vuoden ajan Jean S. -yhtyeen laulusolistina. Hän on viihtynyt hyvin 11-henkisessä bilebändissä, jonka soittajista hän tunsi suuren osan jo entuudestaan.

– Esitämme nostalgista, kaikille tuttua covermusiikkia. Sitä voisi kuvailla hyvän tuulen musiikiksi.

Anna-Mari Kaskinen haluaa tuoda teksteissään esiin joulun salaisuuden niin, että jokainen voisi tuntea sen koskevan juuri itseään.

Keväällä hän aikoo jatkaa keikkailun lomassa ensimmäisen soololevynsä työstämistä. Albumin kappaleet säveltää, sovittaa ja tuottaa Kristian Maukonen, jonka kanssa Tapio ja Siitonen tekivät yhteistyötä Taikapeili-duon aikaan yli 20 vuotta sitten.

– Jahkailin soololevyn tekemistä yli kymmenen vuotta. Ensimmäinen kappale syntyi lokakuussa, ja nyt on työn alla muutamia aihioita, Nina Tapio sanoo.

K

irjailija Anna-Mari Kaskisen täytyy oikein muistella, kuinka monta joululaulua hän on sanoittanut. Lauluja on siellä täällä paloina eri kokonaisuuksissa. Mieli palaa 1980–90-luvuille.

– Yksi varhaisimmista on Pieni liekki, jota on sittemmin laulettu monena vuonna Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa.

– Nuori Anna-Mari on ollut ihan oikeilla jäljillä Pientä liekkiä kirjoittaessaan. Joulun aikaan kynttilät viestivät Jumalan läsnäolosta, Kaskinen sanoo hymyillen.

Hänen mielestään koko luomakunta kuuluu jouluun. Kaiken muun lisäksi siihen kuuluvat niin eläimet kuin heinän tuoksukin.

– Mutta teenpä joulutekstin mistä näkökulmasta tahansa, joulun keskeisen sanoman pitää aina jollakin tavalla tulla siinä esiin. Vaikka laulussa olisi lampaita, Jeesus-lapsi on keskus.

ENSIMMÄISET JOULULAULUNSA Anna-Mari Kaskinen kirjoitti ulkomailla.

– Kun asuimme Australiassa, tein joulukuvaelman, jossa oli Jouluyön hymni. Sitä lauletaan edelleen. Samasta kuvaelmasta on Enkelten laulu, joka on tänä vuonna Kauneimmat joululaulut -vihkosessa. Sävelmät ovat Pekka Simojoen.

Vuonna 1986, kun perhe oli lähdössä Australiaan, Kaskinen ajatteli lauluntekemisen ehkä jäävän, kun yhteistyökumppanit olivat Suomessa.

– Olikin tosi kiva, kun tekstitilauksia alkoi tulla Australiaan. Suomen Lähetysseura on antanut minulle hienoja mahdollisuuksia.

B

3

Joulua vietetään Australiassa vuoden kuumimpaan aikaan. Kaskiset asuivat Melbournessa. He yrittivät saada joulutunnelmaa aikaan panemalla verhot kiinni ja joululaulut soimaan. Kynttilät kaartuivat kuumuudessa.

Kaskiset kävivät paikallisessa kirkossa katsomassa musiikkinäytelmän Christmas in the Bush. Jouluevankeliumin tarina oli viety ulos eläinten ja eukalyptuspuiden keskelle.

– Oli hienoa nähdä, että joulu kuuluu kaikille kansoille eikä meidän tarvitse olla kiinni poroissamme. Kengurut voivat yhtä hyvin tulla mukaan joulukuvioihin, Kaskinen sanoo.

Ensimmäinen joulu Australiassa oli Kaskiselle mieleen painuva. Perheessä oli pieni esikoinen.

He kököttivät lapsen kanssa jouluaattona pappilassa ja kävi niin, että suomalainen perhe kutsui heidät viettämään joulua luokseen.

– Haikeus väistyi ja tuli kotoisa olo. Muistoksi siitä jäi vieraanvaraisuus, josta on tullut meille tärkeä jouluperinne, Kaskinen sanoo.

”

Haluaisin vielä tehdä joululauluja, jotka kertoisivat tästä todellisuudesta, jota nyt eletään.

ANNA-MARI KASKINEN

PARHAILLAAN VIVAMON Raamattukylässä Lohjalla harjoitellaan joulunäytelmää Ihmeellinen ilo, jossa Anna-Mari Kaskinen on ollut käsikirjoittajana. Muusikko Tommi Kalenius on tehnyt siihen sävelmät.

Näytelmästä esitetään Roihuvuoren kirkossa versio Joulu saapuu kaupunkiin.

– Näytelmän Pieni Jeesus-lapsi -laulu esitetään myös Tuomasmessun joulukonsertissa. Teen siihen vielä yhden uuden säkeistön, Kaskinen kertoo.

Virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä on Kaskisen sanoittama jouluvirsi, ja löytyypä hänen kädenjälkensä myös Ruotsin virsikirjasta. Siihen Kaskinen on suomentanut alun perin englantilaisen joululaulun.

Kaskinen arvioi kirjoittaneensa kolmisenkymmentä joululaulua. Bravuurinaan hän pitää suomennostaan Joy to the World -laulusta, josta tuli Riemuitse maa. Sävelmän on sanottu olevan G.F. Händelin, mutta asiasta ei olla täysin varmoja.

– Haluaisin vielä tehdä joululauluja, jotka kertoisivat tästä todellisuudesta, jota nyt eletään. Varsinkin siitä, ettei jouluun liittyisi vaatimuksia, vaan mietittäisiin, mitä joulu ihmiselle antaa.

JOULULAULUISSA ON Anna-Mari Kaskisen mielestä tärkeää tuoda ihmisille toivoa: emme ole minkään asian kanssa yksin tässä maailmassa.

– Pieni Jeesus-lapsi on tullut kaikkea sitä varten, mitä meidän elämässämme on. Hän on tullut kantamaan meidän huolemme ja sairautemme ja tuomaan rauhaa maailmaan.

Teksteissään Kaskinen haluaa tuoda esiin jouluun liittyvän salaisuuden niin, että jokainen voisi yllättyä ja tuntea sen koskevan juuri itseään.

– Emme koskaan voi ymmärtää sitä, mistä joulun sanomassa on kyse, mutta jospa voisimme nähdä sen ihmeen, joka joulun lapsessa on.

Kaskinen ei kuitenkaan kuvittele hallitsevansa kenenkään elämää sanoituksillaan.

– Se, mitä pyhän ja ihmisen välillä tapahtuu, kun ihminen näitä asioita miettii ja ehkä laulaa laulujani, ei enää kuulu minulle. Laulut elävät omaa elämäänsä. ■

4B

Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018 TOM JOHANSSON

Jouluradio lisää naisartistien määrä

J Shockwave paineaaltohoito Apua mm. luupiikkiin, jännevaivoihin, hyppääjän polvi, kalkkiolkapää, tennis- ja golfarinkyynärpää.

Hoidossa annetaan mekaanisia paineiskuja, jotka ulottuvat syvällekin kudokseen.

www.fysiosakura.fi

Rajatorpantie 41 C, 3.krs.

01640 Vantaa, Tamrotalo Puhelin 045 354 7474 Ma-to 8-20, pe 8-16

Hoitoa, kuntoutusta ja liikuntaryhmiä

ouluradio avasi kuulijoiden pyynnöstä pääkanavansa FM-aalloilla jo marraskuun alkupuolella. Silloin avautuivat myös Jouluradion uudet nettisivut, joilla voi kuunnella pääkanavan lisäksi yhdeksää muuta kanavaa. Kaikilla kanavilla kuullaan tänä vuonna musiikkia entistä tasapuolisemmin nais- ja miesartistien esittämänä.

– Pääkanavalla päästään suhteeseen 50–50.

Muutamalla muullakin kanavalla tavoite toteutuu.

Tämä tarkoittaa sitä, että naisten esittämän musiikin määrää lisätään. Yhdellä nettikanavalla käy myös toisin päin, sillä viime vuonna ruotsinkielisellä Julradio-kanavalla oli enemmän nais- kuin miesartisteja, kertoo Jouluradion musiikkipäällikkö ja vastaava tuottaja Aura Neuvonen.

Hän lupaa, että muutos tehdään tinkimättä musiikin laadusta ja kuulijoiden toiveista. Tätä helpottaa se, että Jouluradion kanavilla naisten esittämän musiikin osuus on ollut ennenkin kohtuullinen eli 30–40 prosenttia.

– Poikkeus on Rouhea joulu -kanava, jonka linjana on metalli ja raskas rock-musiikki. Siellä naisartisteja oli viime vuonna vain kaksi prosenttia, eikä täysi tasapuolisuus ole realistinen tavoite, sillä siinä musiikinlajissa miesten osuus on dominoiva.

Yksi keino tasapainottaa mies- ja naisesiintyjien määrää radiossa on voimasoitto eli se, että tiettyjen artistien suosittuja kappaleita soitetaan muita useammin.

Tänä vuonna myös Jouluradion Hoosiannan tekijät ovat naisia. Sovitus on Katja Lapin käsialaa, ja kappaleen laulaa Nina Tapio. Uusi Hoosianna-

– Jouluradion pääkanavalla nais- ja miesartistien musiikkia soitetaan nyt yhtä paljon, musiikkipäällikkö Aura Neuvonen kertoo.

sovitus ja siitä tehty musiikkivideo julkaistaan tuttuun tapaan ensimmäisenä adventtina keskiyöllä.

Miksi Jouluradio pyrkii tällaiseen muutokseen?

Neuvosen mukaan mallia haetaan musiikkifestivaalien kansainvälisestä Keychange-kampanjasta, joka haastaa festivaaleja kiinnittämään huomiota esiintyjien sukupuolijakaumaan. Tällä hetkellä jo yli sata festivaalia on luvannut, että niillä esiintyy tasapuolisesti naisia ja miehiä vuonna 2022.

Epätasa-arvo on musiikkibisneksessä iso asia.

Se näkyy naisartistien arvostuksessa ja kohtelussa, ja se vaikuttaa artistien ja muiden musiikintekijöiden tuloihin.

Neuvosen mukaan Jouluradio aloittaa tasaarvohankkeensa naisesiintyjistä, koska se on yksinkertaisinta. Radion musiikkivalinoissa on lisäksi kiinnitetty huomiota myös naisiin musiikin tekijöinä.

PAULI JUUSELA Jouluradion FM-kanava soi Helsingissä, Vantaalla ja Etelä-Espoossa taajuudella 102,0 MHz. Espooseen saadaan lisälähetin taajuudella 97,1 MHz, joka lisää kuuluvuutta 10.12. alkaen. Jouluradio on osa Kirkko ja kaupunki -mediaperhettä.

Opettele uusi kieli!

Kissojen salainen kieli Susanne Schötz Naukuminen, kehräys ja murahtelut ovat kissojen omaa kieltä. Jokainen kissanomistaja tietää, että nelijalkaisella perheenjäsenellä on paljon asiaa.

Riemastuttavan ja tieteellisesti pätevän kirjan avulla eläinten ystävä voi perehtyä kissojen kieleen ja kommunikoida niiden kanssa.

Hinta 27 € Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

Lumijälkien maasto-opas Marcus Wikman Talvinen metsä on kuin avoin kirja, johon eläimet ovat kirjoittaneet nimimerkkinsä. Arimmat ja varovaisimmatkin eläimet jättävät jälkensä lumeen. Lumijälkien avulla on helppo havainnoida sellaisiakin eläimiä, joiden liikkeistä ei kesällä tiedä mitään.

Maastokelpoinen opas on helposti pakattavissa repun tai takin taskuun.

Hinta 22 €

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan.

• Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua.

• Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!”

Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut.

-Hannele 52 v.

www.detria.fi

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Elämä on kotimatka Lapsettomuus ja äidin kuolema veivät sosiologi Kaisa Kuurneen kriisiin, jossa hänen oli pakko hyväksyä elämän arvaamattomuus.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

S Rauhaa päälle maan!

Osallistu helsinkiläisten rakkaimpaan jouluperinteeseen ja aloita joulunodotus pikkukanttorien kanssa!

Enkellaulu kajahtaa!

-joulukonsertti MA

3.12.

KLO 18

MA

3.12.

KLO 20

JOHANNEKSENKIRKKO

J. S. Bach: Magnificat & Jouluoratorio (I–III) PE

MA

KLO 19

KLO 19

Perinteinen Joulukonsertti

TO

TO

KLO 18

KLO 20

14.12. 17.12.

20.12. 20.12.

TUOMIOKIRKKO

TUOMIOKIRKKO

LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA

E S I T Y S A J AT

Ihmeellinen ilo musiikkinäytelmä

7.12. klo 10 ja 18 8.12.klo 10, 14 ja 18 9.12.klo 13 ja 18 13.12.klo 10 ja 18 14.12.klo 10 ja 18 15.12.klo 10, 14 ja 18 16.12.klo 13 ja 18 18.12.klo 12 ja 18 19.12.klo 12 LOPPUUNMYYTY Kysy peruutuspaikkoja

Lapsi 4–12 v. 9/12 €, aik. 13/15 €

Vivamontie 2 , 08200 LOHJA Tied. 0207 681 760

osiologi Kaisa Kuurne oli 26-vuotias, kun hänen elämäänsä tuli odottamaton murroskohta. Marraskuussa 2003 stressaantunut jatko-opiskelija jätti yliopiston arjen taakseen ja meni äitinsä ja isäpuolensa luokse lepäämään.

Väitöstutkimustaan aloitteleva Kuurne oli tuolloin ensimmäisessä avioliitossaan.

Toiveet yhteisestä lapsesta olivat korkealla, mutta lasta ei kuulunut.

Tilanne johti kriisiin, jossa Kuurneen käsitykset itsestään ja elämästään romahtivat. Isossa perheessä kasvaneen Kuurneen mielikuvissa äidiksi tuleminen kuului itsestään selvästi aikuisen naisen elämään. Nyt perheuutisen tilalla oli jäytävä epävarmuus siitä, voiko hän saada lapsia.

– Tuntui siltä kuin olisin pudonnut maailman ulkopuolelle, Kuurne sanoo.

Romahduksesta alkoi elämänvaihe, jota Kuurne kutsuu pimeiksi vuosikseen.

Lapsettomuushoidot olivat elimistölle äärimmäisen rankkoja, ja niihin liittynyt toivon ja epätoivon kierre kulutti voimavaroja. Raju sisäinen ahdistus sai hänet aloittamaan pitkän psykoterapian.

LAPSETTOMUUDEN AIHEUTTAMA kriisi oli vaikeimmillaan, kun Kuurneen äidillä todettiin laajalle levinnyt syöpä. Elinaikaa ei ollut paljon. Äidin viimeisinä viikkoina Kuurne jäi pois töistä ja oli mukana tämän saattohoidossa.

– Äiti kuoli vuonna 2005 samaan aikaan, kun unelmat omasta lapsesta otettiin pois. Silloin muistan ajatelleeni, etten ole koskaan voinut näin huonosti.

Kaksi vuotta myöhemmin Kuurne toimi saattohoitajana myös isoäidilleen, jonka ainoa lapsi hänen äitinsä oli ollut.

Kun Kuurne väitteli tohtoriksi keväällä 2010, hänen koiransa Mimi menehtyi munuaisvikaan. Kuurne siirsi väitöstilaisuuttaan voidakseen olla koiran kanssa niin kauan kuin se oli koiralle hyväksi.

– Kaikki eivät ymmärrä tätä, mutta koiran kuolema oli raju kokemus. Jollakin tavalla Mimi oli ensimmäinen lapseni, hän sanoo.

Kuurne tunsi elävänsä täysin erilaisessa todellisuudessa kuin muut ikäisensä. Viidentoista vuoden aikana hänen lähipiirissään oli syntynyt 27 lasta. Ystävien ja sisarusten lasten ristiäiset tuntuivat oman lapsen hautajaisilta.

Sisäisessä mielikuvassa Kuurne tunsi kipunsa olevan kuin pahka. Se kantoi menetettyjä läheisiä, syntymätöntä lasta ja kuollutta koiraa kuin alkioita.

– Kriisi jatkui niin kauan kuin kieltäydyin suostumasta tilanteeseeni ja siihen, että lasta ei tule.

KIRKKAAT OIVALLUKSET TULEVAT Kaisa Kuurneelle usein kirjallisuuden tai musiikin kautta. Niin kävi myös vuonna 2009, kun hän alkoi vähitellen hyväksyä oman elämänsä.

Uudenlainen tapa olla olemassa sai sanat, kun Kuurne luki Nancy Hustonin kirjaa Kiitospäivän illallinen. Yksi kirjan henkilöistä sanoi, että elämää ei voi rakentaa aineksista, joita siinä ei ole.

– Oivalsin, että elämän rakentaminen siitä, mitä ei ole, on masennuksen tie. Silloin päätin, että otan oman elämäni omakseni, Kuurne sanoo.

Saman vuoden pääsiäisviikolla Kuurne kuunteli Töölön kirkossa Johannespassiota yhdessä isänsä Simo Kuurneen kanssa ja pohti elämäänsä. Avautuessaan musiikin kauniille rehellisyydelle hän huomasi katselevansa itseään uudella tavalla.

– Ymmärsin, että äitiys ei ole kiinni siitä, onko minulla oma lapsi. Näin, että olen kokonainen naisena ja omana itsenäni ja minussa on ominaisuuksia, joita maailma tarvitsee.

Kuurne päätti luopua lapsettomuushoidoista. Päätös ei syntynyt ilman kyyneliä, mutta nyt itku oli parantavaa.

Seurasi hyviä vuosia, joiden aikana puolisot matkustivat ja tekivät asioita yhdessä. Läheiset suhteet sisarusten lapsiin lievittivät lapsettomuuden surua. Edessä oli kuitenkin uusi luopuminen, kun avioliitto päättyi eroon.

Mikään Kuurneen elämässä ei näyttänyt olevan hänen omassa hallinnassaan tai menevän niin kuin hän oli ajatellut ja toivonut. Kaiken keskellä hän koki myös helpotuksen tunteita.

– Kysyin itseltäni, miksi ylipäätään suorittaisin elämässä mitään, jos mikään niistä asioista, joita olen yrittänyt eniten, ei onnistu.

RADIKAALI KYSYMYS avasi yhteyden uudenlaisiin unelmiin ja ajatuksiin. Aikaisemmin Kuurneen sisäinen kriitikko oli pysäyttänyt ne kysymällä ”olisinko hyvä tässä?” tai ”onkohan tämä liian outoa?”

Nyt elämä näyttäytyi niin ainutkertaisena ja katoavana, että tutussa lokerossa pysyminen ei tehnyt sille oikeutta.

Tarvittiin jotakin muuta, jonkinlainen hyppy.

– Tunsin olevani täysin paljas ja uuden edessä. En voinut enää rakentaa elämää-

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

– Kyyneleet ovat usein suora reitti siihen, mikä on elämässä totta, Kaisa Kuurne sanoo. Bella-mäyräkoira sai perheestä uuden kodin Kuurneen isäpuolen kuoleman jälkeen.

”

OIVALSIN, ETTÄ ELÄMÄN RAKENTAMINEN SIITÄ, MITÄ EI OLE,

ON MASENNUKSEN TIE.

ni ja identiteettiäni sen varaan, kuka olen suhteessa toisiin. Oli pakko lähteä sisäiselle matkalle ja katsoa, mitä sieltä löytyy, Kuurne sanoo.

Tieteellisen työnsä rinnalla Kuurne alkoi opiskella epätavallisia ja akateemiselle tutkijalle odottamattomiakin asioita. Hän aloitti joogaopettajan ja henkisen valmennuksen koulutukset sekä hakeutui opiskelemaan villinaisen arkkityyppiä jungilaisesta näkökulmasta amerikkalaisen psykoterapeutin ja runoilijan Clarissa Pinkola-Estésin oppilaana.

Tänä syksynä ilmestyneessä, yhdessä isänsä kanssa kirjoittamassaan, kirjassa Sisäisen orvon viisaus Kuurne kokoaa yhteen omien kokemustensa, elämän murtumakohtia käsitelleen tutkimustyönsä ja

uusien opintojensa antia. Kuurneen isä tuo kirjaan vuosikymmenien kokemuksensa elämänkriiseistä kärsivien ihmisten erikoislääkärinä ja terapeuttina.

Kirjan mukaan kaikki ihmiset jakavat saman sisäisen orvon kokemuksen, joka nousee elämän perimmäisestä turvattomuudesta. Hylkäämisen ja rakkauden ulkopuolelle jäämisen kokemus nousee pintaan kriiseissä, joissa lapsuudessa opitut elämänmallit pettävät.

Tuskallisten kokemuksen hyväksymisestä voi alkaa sisäinen matka kotiin.

Kotona oleminen merkitsee Kuurneelle oman itsen ja oman elämäntarinan eri puolien sallimista silloinkin, kun ne eivät ole eheitä ja kauniita.

– Koti on siellä, missä ei tarvitse peitellä eikä pinnistellä, vaan voi katsoa itseään ja omaa elämäänsä rehellisesti ja hyväksyvästi: näin on ollut ja näin on.

KEVÄÄLLÄ 2014 Kaisa Kuurne vastasi nettiilmoitukseen, jossa etsittiin kotia romanialaiselle orpokoiralle. Hän antoi koiralle nimeksi Lili.

– Kun istuimme taloni portailla Lilin kanssa ja se painautui kylkeäni vasten, tunsin olevani taas kotona. Kaksi orpoa oli löytänyt toisensa, hän sanoo.

Kuka?

Kaisa Kuurne, 41, on sosiologian ja sosiaalisen hyvinvoinnin tutkimuksen dosentti ItäSuomen yliopistossa.

Hän on myös joogaopettaja, retriittiohjaaja ja elämäntaidon ohjaaja.

Mitä?

Lokakuussa ilmestyi Kaisa Kuurneen ja hänen isänsä, erikoislääkäri ja terapeutti Simo Kuurneen yhdessä kirjoittama kirja Sisäisen orvon viisaus – kuinka löydän kotiin (Basam Books).

Motto

”Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotakin hyvää.”

– Eeva Kilpi

Sitten Kuurne uskaltautui treffeille kuopiolaisen miehen kanssa, vaikka ei tuntenut olevansa vielä valmis vakavaan suhteeseen. Mieli muuttui kuitenkin nopeasti, kun he rakastuivat.

Pariskunta meni naimisiin ja Kuurne muutti Kuopioon miehensä Petteri Karttusen ja tämän kahden murrosikäisen pojan luokse.

– Tajusin, että nyt on parasta ottaa vastaan se, mitä elämä minulle antaa, Kuurne sanoo.

Vuonna 2016 perhe kasvoi Bella-mäyräkoiralla, joka tarvitsi kodin Kuurneen isäpuolen kuoleman jälkeen. Viime vuonna elämä yllätti Kuurneen vielä yhdellä ihmeellä, jota hän ei ollut uskaltanut toivoa: 40 vuoden iässä hän huomasi olevansa raskaana.

Pariskunta muutti Helsinkiin tämän vuoden kesäkuussa. Heinäkuussa perheeseen syntyi tytär Magda Eeva Kukka.

Kaisa Kuurne pysähtyy katsomaan neljä kuukautta vanhaa tytärtään, joka on herännyt päiväuniltaan ja kuuntelee äitinsä puhetta tarkkaavaisena.

– Voiko olla jotakin näin suloista kuin tämä? Koen, että olen saanut osakseni valtavan paljon armoa, jota en ole ansainnut tai odottanut, hän sanoo. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Koti, uskonto ja presidentti

– No ehkä sellainen detalji, että vaikka Kekkonen oli vanhoilla päivillään kirkkokriittinen, hän oli haluton luopumaan mistään kirkkoon liittyvistä valtaoikeuksistaan. Hän kimpaantui pelkästä ajatuksestakin. Kekkonen halusi pitää kaikki langat käsissään, Jalovaara kertoo.

Suomen presidentit ovat välttäneet uskonnolla politikointia. Arkistojen penkomisen lisäksi tutkija Ville Jalovaara tapasi Martti Ahtisaaren, Tarja Halosen ja Sauli Niinistön.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS HANS EISKONEN

V

irka ja asema luovat kehikon, jolla Suomen kaksitoista presidenttiä ovat hoitaneet suhdettaan kirkkoon. Jokainen on hoitanut ne tehtävät, jotka presidentin on kuulunut hoitaa.

Mutta silti niin presidenttien persoona kuin historialliset tilanteet ja yhteiskunnalliset liikehdinnät ovat vaikuttaneet siihen, miten kaukaiset tai läheiset heidän suhteensa kirkkoon ovat olleet, ilmenee kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaaran kirjasta Myrskyä ja mystiikkaa – Suomen tasavallan presidentit ja kirkko (Kirjapaja 2018).

Suurimmalla osalla presidenteistä on ollut kristillinen vakaumus, mutta toiset ovat ilmaisseet sitä vahvemmin sanankääntein, toiset varovammin ja tunnustellen. Varsinaista uskonnolla politikointia presidentit ovat välttäneet, vaikka sota-ajan ahdingossa uskontoon vedottiinkin tavallista vahvemmin.

– Jokainen presidentti on halunnut hoitaa kirkkoon kuuluvat viran velvoitteet arvokkaasti ja perinteitä kunnioittaen. Kirkko on ollut presidenteille tuki ja yhteistyökumppani, joskus kriittinen vastavoima. Yhdentekevää suhdetta kirkkoon ei ole ollut heistä kenelläkään. Kirkolla on myös ollut Suomen poliittisessa historiassa merkitystä maan koko runsaan satavuotisen historian ajan ja on yhä, Jalovaara sanoo.

Jalovaara on sekä Helsingin yliopiston kirkkohistorian että Turun yliopiston poliittisen historian dosentti. Hän on tehnyt väitöskirjansa Urho Kekkosen suhteesta kirkkoon ja myös jatkanu tutkimistyötä aiheesta. Tätä uutta kirjaansa hän teki sivutyönään kolmen vuoden ajan. Arkistojen ja kirjallisuuden penkomisen lisäksi hän tapasi kolme elossa olevaa presidenttiämme eli Tarja Halosen, Martti Ahtisaaren ja Sauli Niinistön.

Vieläkö Kekkosesta löytyi uutta tietoa?

PIISPAN NIMITYSVALTA tuli valtionpäämiehelle Ruotsin kuninkaalta ja Venäjän tsaarilta. Se on Ville Jalovaaran mukaan ollut presidenteille yllättävän tehokas työkalu. Ennen kuin piispojen nimitysoikeus Halosen kaudella siirtyi kirkolle, presidentit ehtivät nimittää 54 piispaa. Näistä 22 nimitti Urho Kekkonen.

Useimmiten presidentit nimittivät piispanvaalissa ensimmäiseksi tulleen ehdokkaan, mutta kuusi piispaa nimitettiin kahden muun vaalissa kärkisijoille tulleen ehdokkaan joukosta. Presidenttien valinnoissa ovat painaneet sisä- ja ulkopolitiikka mutta myös henkilösuhteet.

Presidentin vallalla on ollut laajempaakin merkitystä, sillä yksikään piispanvaalissa kärkisijalle valittu ei ole voinut olla varma siitä, että hänestä todella tulee piispa.

– Vastaava tilanne oli pitkään myös Ruotsissa, jossa nimitysoikeus oli hallituksella.

Toisaalta myös joissakin presidentinvaaleissa kirkon jäsenyydellä ja suhtautumisella kirkon sanomaan on ollut merkitystä. Vuoden 1956 presidentinvaalissa Kekkonen voitti valitsijamiesäänestyksessä kahdella äänellä K.A. Fagerholmin, sosiaalidemokraatin, joka ei kuulunut kirkkoon. Fagerholm oli luvannut mahdollisen valintansa jälkeen liittyä kirkkoon, mutta Jalovaara arvioi, että joillekin valitsijamiehille tämä lupaus ei riittänyt.

Jalovaara nostaa esille myös vaalit, joissa Martti Ahtisaari voitti Elisabeth Rehnin. Ainakin jonkin verran vaikutusta vaalissa saattoi olla sillä, että Rehn pohti eräässä vaalitilaisuudessa ääneen, oli-

Spiritualisti, agnostikko ja vanhatestamentillinen kristitty K.J. Ståhlberg (1919–1925) oli juristi ja perustuslain säätäjä, joka piti tarkkaa rajan uskonnon ja politiikan välillä. Hän varoi uskonnollista retoriikkaa virkatehtävissään, myös puhuessaan piispan virkaanasettamisessa. Kun Lapuan liike oli siepannut Ståhlbergin ja hänen vaimonsa lokakuussa 1930, Ståhlberg kertoi vapautumisensa jälkeen koko maalle, että kaappauksesta oli selvitty Jumalan avulla.

Lauri Kristian Relander (1925–1931) oli varovainen mies, myös suhteessa kirkkoon. Hänellä oli kuitenkin päiväkirjamerkintöjensä perusteella uskonnollinen vakaumus. Hänen aikanaan käytiin hyvin poliittiset arkkipiispanvaalit, joihin myös Lapuan liike pyrki uhkailemalla vaikuttamaan. Relander nimitti virkaan eniten ääniä saaneen ehdokkaan, kokoomuslaisen Lauri Ingmanin, joka oli toiminut myös pääministerinä.

P.E. Svinhufvud (1931– 1937) oli Suomen itsenäisyystaistelun johtohahmoja ja presidenttinä demokratiaa uhanneen Lapuan liikkeen kesyttäjä. Hänellä oli ”suomalaisen miehen jäyhä uskonnollinen vakaumus”, mutta hän näytti sitä presidenttinä ollessaan harkiten. Tämä oli kaukaa viisasta, sillä elettiin aikaa, jolloin Suomea pyrittiin valtioneuvoston linnan sijaan johtamaan Lapuan kirkolta.

Kyösti Kallio (1937–1940) valoi itsenäisyyspäivänä 1939 hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen kansaan luottamusta siihen, että Jumala oli Suomen puolella. Kallion päiväkirjoista ja hänen puolisolleen Kaisalle lähettämissään kirjeissä ilmenee syvä hengellisyys.

Kallio joutui sairastelunsa vuoksi luopumaan presidentin tehtävistä ja kuoli dramaattisesti adjutanttinsa käsivarsille Helsingin rautatieasemalla.

Risto Ryti (1940–1944) oli asioita älyllisesti ajatteleva jatkosodan presidentti, joka kansan enemmistön mielestä sai epäoikeudenmukaisen vankilatuomion sotasyyllisenä. Hänen puolisonsa Gerda oli kiinnostunut spiritualismista ja Risto Rytiäkin aihe ainakin jossain määrin kiinnosti.

Julkisesti hän puhui sodassa olevalla kansalleen Korkeimman johdatuksesta.

Elämänsä loppuvaiheessa Ryti luki Raamattua.

C.G.E. Mannerheim (1944– 1946) toimi sisällissodassa valkoisten kenraalina, talvija jatkosodassa ylipäällikkönä ja lopulta myös presidenttinä. Hän oli luterilaisen kirkon jäsen, mutta kiinnostunut ortodoksisuudesta. Uskonnollisesti hän oli lähinnä agnostikko.

Talvi- ja jatkosodan päiväkäskyissään hän kuitenkin käytti uskonnollista kieltä: suomalaiset taistelivat kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

ko Jeesus Nasaretilainen ollut historiallinen henkilö. Toisen äänestyskierroksen alla Rehn vakuutti, että uskoi uskontunnustuksen mukaisesti, mutta aiempi kommentti hiersi yhä osaa äänestäjistä.

PRESIDENTEISTÄ AINOASTAAN Tarja Halonen ei virassa ollessaan kuulunut evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tämä nousi esiin vaaleissa. Halonen kertoi eronneensa kirkosta 1970-luvulla, koska kirkko suhtautui silloin torjuvasti naispappeuteen ja seksuaalivähemmistöihin. Hän kertoi kuitenkin olevansa kristitty. Presidenttiaikana kirkkoon liittyminen olisi voitu tulkita poliittiseksi teoksi, joten Halonen ei sitä silloin tehnyt. Kun hän luopui presidentin tehtävistä, hän liittyi nopeasti takaisin kirkkoon.

Ketkä presidenteistä ovat olleet uskonnollisimpia?

– En tietenkään voi mennä kenenkään pään sisään, mutta presidenttien esiintymiset, puheet, yksityiset päiväkirjat ja kirjeenvaihto sekä kirkossa käynti muutenkin kuin viran vuoksi toki avaavat asiaa. Kyösti Kallio ja hänen vaimonsa Kaisa olivat hyvin hartaita kristittyjä. Kallion puheissa oli lähes poikkeuksetta mukana uskonnollista retoriikkaa, Jalovaara kertoo.

Hänen mukaansa myös J.K. Paasikivi oli ”omalla jännällä tavallaan vanhatestamentillinen” kristitty. Paasikivi oli kirkon tukena sotien jälkeisinä vaaran vuosina ja torppasi silloin muun muassa SKDL:n pyrkimykset lakkauttaa uskonnonopetus ja kunnallistaa hautausmaat.

Paasikivi näki suurissa maailmantapahtumissa Korkeimman johdatusta ja toivotti uudenvuodenpuheessaan presidenteistä ensimmäisenä Jumalan siunausta. Niin ovat sittemmin tehneet myös Ahtisaari ja Niinistö.

Tasavallan ensimmäinen presidentti oli perustuslain säätämisessä aktiivinen juristi K.J. Ståhlberg. Hän erotti hyvin tarkasti kirkon ja politiikan,

J.K. Paasikivi (1946–1956) oli yksi uskonnollisimmista presidenteistämme. Hän oli ”vanhatestamentillisesti uskonnollinen”, näki kansojen kohtaloissa Jumalan johdatusta ja toivotti uudenvuodenpuheissaan siunausta. Paasikiven arvovalta kirkossa oli suuri. Hän jyräsi yli kirkolliskokouksen kannan, joka olisi rajoittanut eronneiden uudelleenvihkimistä. Paasikivi puolusti kirkkoa vaaran vuosina sotien jälkeen.

Urho Kekkonen (1956– 1981) oli aluksi kirkon johdon mielestä elämäntavoiltaan väärä mies presidentin virkaan. Vuoden 1961 noottikriisi säikäytti kuitenkin myös kirkon Kekkosen tukijaksi. Kekkonen tarvitsi kirkkoa valtansa tueksi ja lähestyi kirkkoa instituutiona. Hän nimitti 22 piispaa virkoihinsa ja käytti siinä myös valtaa. Hänen omasta suhteestaan uskontoon on vain vähän tietoa.

Hän näyttää olleen lähinnä agnostikko.

mikä Jalovaaran mukaan oli varmasti viisasta sisällissodan jälkeisessä Suomessa.

Talvi- ja jatkosotien aikana presidentit nostivat kirkon sanomaa esille tilanteessa, jossa kuolema oli joka päivä läsnä ja kansakunta tuhon partaalla.

Suomalaiset olivat siihen aikaan uskonnollisempia kuin nyt, joten kodin, uskonnon ja isänmaan korostaminen oli luontevaa. Kallion puheissa näkyi hänen vahva vakaumuksensa ja sairauden tuoma herkkyys. Risto Rytin kohdalla uskonnon esiin ottaminen oli selkeämmin poliittista. Uskonto on esillä myös ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin monissa sodanaikaisissa päiväkäskyissä.

”

YHDENTEKEVÄÄ SUHDETTA KIRKKOON EI OLE OLLUT PRESIDENTEISTÄ KENELLÄKÄÄN.

TUTKIMUSTA TEHDESSÄÄN Ville Jalovaara tapasi kaikki kolme elossa olevaa presidenttiä eli Martti Ahtisaaren, Tarja Halosen ja Sauli Niinistön. Näitä tapaamisia hän pitää tutkimuksensa kannalta erityisen kiinnostavina.

– Ahtisaarelle Namibiassa saatu kokemus lähetystyöntekijöistä on ollut tärkeä. Hän palasi keskustelussamme toistuvasti siihen, millainen merkitys heillä on ollut maan kehityksessä, Jalovaara sanoo.

Halosen haastattelussa tuli esiin hänen kristillinen vakaumuksensa. Vaikka hän ei presidenttinä ollessaan kuulunut kirkkoon, hän korosti usein julkisuudessa myönteistä asennettaan kirkkoa kohtaan ja osallistui kirkon juhlatilaisuuksiin. Liittyessään

Mauno Koivisto (1982– 1994) oli kristinuskon ystävä ja virallisen kirkon kriitikko. Hän piti kirkon ja valtion suhteita liian läheisinä ja teki aloitteita niiden etäännyttämiseksi. Koivisto myös ärsyyntyi kirkon joistakin kannanotoista ja ilmaisi mielipiteensä räväkästi. Yksityisesti uskonnolliset kysymykset olivat hänelle kuitenkin tärkeitä, ja hän myös puhui tästä erityisesti presidenttikautensa jälkeen.

Martti Ahtisaari (1994– 2000) oli toinen presidentti, joka toivotti uudenvuodenpuheessaan Jumalan siunausta. Hän tutustui suomalaisiin lähetystyöntekijöihin opettajana ja diplomaattina toimiessaan ja oppi arvostamaan Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ulkomaanavun työtä. Ahtisaari oli valmis luopumaan piispojen nimitysvallasta ja kannusti kirkkoa siihen. Tämä toteutui Tarja Halosen aikana.

B

9

takaisin kirkkoon hän koki palaavansa hänelle merkittävän Kallion seurakunnan yhteyteen.

Halonen on korostanut uskontodialogia ja uskontojen välistä suvaitsevaisuutta. Yhdysvaltojen 11.9.2001 terrori-iskujen jälkeen hän kutsui suomalaisia islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden johtajia kahteen neuvonpitoon. Myös Niinistö on presidenttinä ollessaan korostanut uskontojen vuoropuhelua sekä Suomessa että maailmanpolitiikassa.

– Henkilökohtaisessa suhteessaan uskontoon Niinistö on hillitty, kuten hän on muutenkin.

Niinistö luonnehtii luterilaista kirkkoa tutuksi ja turvalliseksi rakenteeksi, johon on luontevaa kuulua. Kristinusko merkitsee hänelle paitsi uskontoa myös pohjaa eettiselle ajattelulle.

Osalla presidenteistä on ollut läheiset välit joihinkin piispoihin tai muihin kirkon työntekijöihin.

Yksi näistä on Helsingin piispa emeritus Eero Huovinen. Hän on tavannut kaikkia nykyisiä presidenttejä. Hän myös toimitti Mauno Koiviston hautaan siunaamisen, vaikka suhde Koivistoon alkoi hankalasti, kun tämä kirkkoon suivaantuneena jätti väliin Huovisen virkaanasettamisjumalanpalveluksen.

Nykyisistä virassa olevista piispoista Kuopion piispa Jari Jolkkonen käy Niinistön kanssa aika ajoin yhteiskunnallisia keskusteluja. Niinistö kertoo lukevansa myös Jolkkosen teologisia kirjoituksia.

Tukikummit-säätiön toiminnan kautta Niinistö kertoo tavanneensa kirkon diakoniatyöntekijöitä.

Kohtaamiset arvokasta työtä itsestään numeroa tekemättämien diakoniatyöntekijöiden kanssa ovat tehneet häneen vaikutuksen.

Turun kirkkopäivien yleisötilaisuudessa toukokuussa 2017 Niinistö pohti Huovisen kanssa uskontunnustuksen kohtaa ”on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita”. Niinistön totesi olevansa taipuvainen ajattelemaan, että se voisi mieluummin kuulua ”ja on sieltä tuleva armahtamaan eläviä ja kuolleita”. ■

Tarja Halonen (2000–2012) ei virassa ollessaan ollut kirkon jäsen. Hän erosi kirkosta 1970-luvulla, koska naispappeutta ei ollut hyväksytty ja koska kirkko suhtautui varautuneesti seksuaalivähemmistöihin. Vaalikampanjan aikana hän kuitenkin kertoi olevansa kristitty ja uskovansa Jumalaan. Halonen liittyi kirkkoon pian sen jälkeen, kun oli jättänyt presidentin tehtävät. Hän on edelleen aktiivinen uskontodialogin edistäjä.

Sauli Niinistö (2012–) suhtautuu kirkkoon ja uskontoon arvostavasti mutta hillitysti. Luterilaisen kirkon jäsenyys on hänelle itsestäänselvyys ja kristinusko paitsi uskonto myös pohja eettiselle ajattelulle. Hän otti presidentin uudenvuodenpuheeseen Jumalan siunauksen toivottamisen. Niinistö on Halosen tapaan korostanut uskontojen vuoropuhelun merkitystä kotimaassa ja maailmalla.

Kuvalähteet: Tasavallan presidentin kanslia

Osa 22

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki

Risto Nordell, 59, on Yleisradion musiikki- ja kulttuuritoimittaja. Hän asuu Espoon Soukassa.

Nordell vetää nyt 12. vuotta suosittua Riston Valinta -ohjelmaansa Yle Radio 1:ssä. Sitä voi kuunnella keskiviikkoisin kello 11 ja sunnuntaisin kello 14 sekä Yle Areenassa.

Tänä syksynä ohjelman tiimoilta on ilmestynyt kirja Riston Valinta – Parasta mahdollista musiikkia vuoden matkalle (Kirjapaja 2018). Siinä Nordell kertoo työstään musiikkitoimittajana.

Työpaikallaan Yleisradiossa Risto Nordell uppoutuu kuuntelemaan musiikkia vanhassa nojatuolissaan.

Kirkkolaulu tempaa mukaan keinuntaan Kun Risto Nordell haluaa pysähtyä kiireen keskellä, hän kuuntelee renessanssiajan moniäänistä meditatiivista kirkkolaulua.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Y

leisradion musiikki- ja kulttuuritoimittaja Risto Nordell kuuntelee klassista musiikkia aamusta iltaan. Musiikin kuuntelu ei lopu työpäivän päätyttyäkään, sillä se on hänelle myös harrastus.

Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi valmistunut Nordell tähtäsi klassiseksi laulajaksi, mutta hänestä tulikin radiotoimittaja. Mies on ratkaisustaan onnellinen, sillä hän on 30 vuoden aika-

KLASSINEN MUSIIKKI tuli Risto Nordellin elämään hänen ollessaan 16-vuotias. Bändikaverinsa innostamana hän kuunteli Jean Sibeliuksen 1. sinfonian.

Se teki niin suuren vaikutuksen, että hän möi sähkökitaransa ja omistautui klassiselle musiikille.

Renessanssiajan kirkkolaulusta Nordell kiin-

nostui opiskeluaikoina. Hänelle tuli voimakas tarve kuulla sitä enemmän ja enemmän. Hänen mukaansa musiikki on sydämen asia: jokin musiikinlaji vain vie kuulijansa mennessään Nordellia kiehtoo myös se, että 1400–1500-lukujen renessanssimusiikkia on löydetty koko ajan lisää kirkkojen, luostareiden, museoiden ja kirjastojen arkistoista. Siitä onkin tullut viime vuosina entistä tärkeämpi tutkimuskohde.

PARHAANA PAIKKANA musiikin kuuntelulle ja rauhoittumiselle Nordell pitää Turunmaan saaristossa sijaitsevaa mökkiään. Siellä hän kuuntelee levysoittimelta musiikkia huoneessa, josta on näkymä merelle.

Tärkeä rauhoittumiskeino meren rannalla ja purjehduksen parissa viihtyvälle Nordellille on myös kalastaminen. Se vaatii aikaa ja rauhaa ilman mitään aikatauluja. Kalaan ja veteen liittyy samalla puhuttelevaa kristillistä symboliikkaa. ■

TOM JOHANSSON

Taivaan tähden

Kaivattu kaupunki

SANOVAT, ETTÄ ihmisellä on opettamattakin taju Jumalasta. Että hän ei tarvitse tietoa tai uutta kokemusta Jumalan läheisyydestä vaan ainoastaan kielen ja välineen ilmaistakseen sen, mitä on jo kokenut.

Siksi kirkon kielen pitäisi olla oppilauseita ja kiveen hakattuja kiteytymiä joustavampi. Isoäidin aikainen agraarikuvasto pitäisi voida siirtää laitakaupungin kortteleihin tai taajaman matkakeskuksen kahvilaan. Yrittäjälle hyvä kirjanpitäjä voisi kertoa paremmin huolenpidosta kuin keppi kädessä lauEnsimmäinen maa kokoava paimen. adventtiTärkeintä ei kuitenkaan ole kiesunnuntai len vuosikymmen. Tärkeintä on

2.12.

na voinut tehdä useita ideoimiaan klassisen musiikin ohjelmia.

Välillä radiotyön hektisyys ja monet päällekkäiset asiat väsyttävät. Sellaisina hetkinä Nordell kaivaa esiin jonkin renessanssiajan moniäänistä kirkkolaulua sisältävistä levyistään.

Nordell kuvailee verkkaisella tempolla esitettävää säestyksetöntä kirkkolaulua leijailevaksi ja meditatiiviseksi musiikiksi, jossa voi kuulla jopa 12 erilaista ääntä. Äänet risteilevät ja muodostavat kudelman, joka alkaa kieppua. Kuulija tempautuu mukaan keinuntaan, musiikin pulssiin. Se, jos mikä, rauhoittaa.

kielen symboleihin patinoitunut tunne. Jos tunnistan kirkon kielestä oman elämäni, sen kertomukset ovat nähdyksi tulemisen tarjoava peili. Jokainen tietää, millaista on odottaa orjuudessa vapauttajaa tai tarpoa autiomaan hiekassa perille pääsemättä, millaista on jäädä porukasta ja saada apua juuri, kun on putoamaisillaan kielekkeeltä.

Tunteen patinaa ei voi liimata symbolin kylkeen. Se kasvaa sen pintaan jokaisesta kokemuksesta. Siksi kirkon kielistä tärkein on ruumiin kieli, se, mitä emme sano mutta minkä jokainen kansallisuudestaan tai kielitaidostaan riippumatta ymmärtää.

Ensimmäinen adventti on Ju-

malan lähellä olemisen sunnuntai. Miten minun ruumiini sen sanoo? Tietävätkö ympärilläni elävät

olevansa Kaivattu kaupunki, Kaupunki, jota ei hylätä?

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Tämän lehden kannessa olevan adventtikynttelikön tekemiseen tarvitset: Pitkulaisen astian, johon kynttilät mahtuvat monen sentin päähän toisistaan

Aseta kynttilänjalat riviin astiaan.

Peitä astia sammalella ja koristele.

Muista kastella sammalta! Älä polta kynttilöitä valvomatta tulta.

Voit katsoa videon kynttelikön tekemisestä Kirkko ja kaupungin nettisivuilta. Yksinkertaisimmillaan kynttelikön voi tehdä syvästä astiasta, hiekasta ja tuohuksista.

Metallisia kynttilänjalkoja Sammalta ja varpuja (kukkakaupasta tai maan­ omistajan luvalla metsästä) Oksia, käpyjä (pudonneita saa kerätä) Satunnaisia leikkokukkia Joulupalloja, seimihahmoja ja muita sopivia esineitä mielen mukaan

Adventtikynttilät johdattavat meidät kohti joulua. Kynttelikkö voi olla valmiina hankittu tai sen voi koota itse.

ASETELMA JA TEKSTI HANNA TAMMINEN KUVA LAURA RIIHELÄ

Odotuksen valot Adventtikynttelikön neljä kynttilää symboloivat toivoa, rauhaa, rakkautta ja iloa.

Sytytytämme kynttelikön neljästä kynttilästä jokaisena joulua edeltävänä pyhänä yhden lisää.

Jos poltat kynttilöitä ahkerasti, niitä on hyvä olla hankittuna enemmän kuin neljä. Kun lyhin kynttilä on palanut loppuun, siirrä osin palaneet kynttilät rivissä pykälää vasemmalle ja aseta uusi pitkä kynttilä oikealle. Joulun aikaan voit polttaa kaikkia neljää kynttilää.

MENOT 29.11. – 7.12.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

11

− Haluan liittyä adventtipaastoon siirtämällä sivuun hössötystä ja hiljentymällä joka päivä, sanoo Kati Pirttimaa.

Hoosianna menee tunteisiin, sanoo Kati Pirttimaa Hoosiannasta kehittyi vuosien saatossa hittibiisi ja kaiken kansan suosikki.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA PATRIK LINDSTRÖM

H

oosianna-hymni kajahtaa adventin alkaessa kirkoissa komeasti. Sana tulee Raamatusta. Kansanjoukko tervehtii aasilla ratsastavaa Jeesusta huutamalla hoosiannaa.

– Heprean kielen sana hoosianna tarkoittaa oi auta, oi pelasta. Se on ikivanha siunauksen toivotus, kun kuningas on tullut, kertoo kanttori ja pappi Kati Pirttimaa.

– Silti se Hoosianna-laulu, jota pääsemme laulamaan ensimmäisenä adventtisunnuntaina, on paljon uudempi.

Hymnin on säveltänyt saksalainen säveltäjä Georg Joseph Vogler. Hän toimi tuolloin, 1700-luvun loppupuolella, Tukholman oopperan musiikillisena johtajana. Pirttimaan tavoin hänkin oli muusikko ja pappi, ja niinpä hänet tunnetaan myös nimellä Abbé isä Vogler.

– Hoosiannasta on tullut suomalainen ja ruotsalainen perinne, ei kansainvälinen, vaikka toisin voisi luulla. Hymni koki muutamia vaiheita ennen kuin siitä tuli koko seurakunnan yhteinen laulu, selostaa Pirttimaa.

SUOMEEN PÄÄTYNYT saksalaissyntyinen muusikko Richard Faltin sävelsi hymnille urkualkusoiton.

Helsinkiläinen kanttori Armas Maasalo sisällytti

Hoosiannan adventtivesperiinsä. Hän lisäsi hymniin mieskuoron laulamat alkufanfaarit.

Kirkkokuorot alkoivat laulaa Hoosiannaa. Aikaa myöten seurakuntalaiset oppivat ja innostuivat laulamaan mukana. Nykyvirsikirjaan Hoosiannasta tuli ihan virallisestikin seurakuntavirsi.

”

”KENENKÄÄN EI TARVITSE ESITELLÄ KIILTOKUVAMAISTA ELÄMÄÄ TAI JOULUKOTIA. KATI PIRTTIMAA

SEURAKUNTALAISTEN INNOSSA laulaa Hoosiannaa on Pirttimaan mielestä jotain samaa kuin alkuperäisessä kansanjoukon tilanteessa. Kuninkaalla oli oikeus ottaa käyttöönsä mikä tahansa hevonen. Sanottiin vain, että herra tarvitsee sitä. Samoja sanoja käytettiin, kun Jeesuksen käyttöön otettiin aasi.

– Kansa oivalsi yhteyden perinteeseen ja alkoi ter-

vehtiä Jeesusta kuninkaana, vaikkei hän ollutkaan voitokas sotasankari.

Se, että Jeesus valitsi ratsukseen arjen työjuhdan, kertoi aivan muusta – vaatimattomuudesta ja nöyryydestä, siitä, että Jeesus tulee arkielämän keskelle sellaisena kuin se on. Kenenkään ei tarvitse esitellä kiiltokuvamaista elämää tai joulukotia.

Silti Hoosianna-laulun myötä alkavana adventtiaikana nimenomaan valmistaudutaan jouluun. Sana adventti tarkoittaa Herran tulemista, Jumalan syntymistä maailmaan.

Kati Pirttimaa sanoo arvostavansa erilaisia tapoja valmistautua jouluun, kunhan vain voimia ja iloa riittää vielä juhlasta nauttimiseenkin.

– Vanhastaan on vietetty adventtipaastoa. Haluan liittyä siihen siirtämällä sivuun hössötystä ja hiljentymällä joka päivä Raamatun tekstien äärelle.

Meillä on kotona anglikaaninen adventtikynttelikkö, jossa on kolme violettia, yksi roosa ja yksi valkoinen kynttilä. Virittelen myös pikku hiljaa jouluseimiasetelmaa.

KATI PIRTTIMAA ei muista, milloin olisi itse laulanut Hoosiannaa ensimmäisen kerran. Ehkä Espoon vanhassa kirkossa, se kun oli viherlaaksolaisten kotikirkko.

– Vahvimmat tunnekokemukseni ovat peräisin työvuosiltani Kallion kirkossa. Kirkko oli täynnä ihmisiä, kun adventtivesperin fanfaarit kajahtivat, muistelee nykyinen Espoon hiippakunnan jumalanpalvelus- ja hengellisen elämän asiantuntija. ■ Katso Hoosianna-kirkot sivuilta 12-17 ja verkossa osoitteesta www.espoonseurakunnat.fi/hoosianna

MENOT 29.11. – 7.12.

12 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA 1. adventtisunnuntain messu su 2.12. klo 10. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustavat Raigo Liiman, Kirsi Muurimäki ja Hannu Mäenpää, urkuri Leena Talvio, kanttori MarjaLiisa Talja, Chorus Domus, Laura Talvio, oboe ja Senja Mäki, viulu.

Glögitarjoilu kirkon pihalla.

Itsenäisyyspäivän kaksikielinen sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10 ”Kiitos isänmaasta!” Liturgia ja saarna Mari Mathlin ja Mirja Martens, urkuri Håkan Wikman, kanttori Anna-Liisa Haunio. Seppelten lasku sankarihaudoilla. Juhlakahvit seurakuntatalolla.

Partiokirkko to 6.12. klo 12.30.

Saarna Iida Rotko, liturgia Sami Marte, kanttori Olli Saari.

2. adventtisunnuntain messu su

9.12. klo 10. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Emriikka Salonen, urkuri Olli Saari, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit.

Jouluhartaus aamuvirkuille ke 12.12. klo 8. Kutsutaan erityisesti Espoon kaupungin työntekijöitä.

Pappina Aleksi Majuri, kanttorina Olli Saari.

3. adventtisunnuntain messu su 16.12. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Leena Talvio. Lapsikuoro Välke, joht.

Heli Vapaakallio.

Ikäihmisten joulukirkko ti 18.12. klo 13. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, avustaa Vilppu Huomo, kanttori Leena Talvio. Kirkon jälkeen jouluinen juhla seurakuntatalolla. Ilmainen bussikuljetus; reittitiedot seuraavassa lehdessä. Tied. diakoni Anna Iivanainen, 050 438 0189.

4. adventtisunnuntain Kauneimmat joululaulut messu su 23.12. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Oiva Hujanen, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Petri Koivusalo.

Päivi Kärkäs, oboe.

Jouluaaton hartaudet ma 24.12. klo 10, klo 11, klo 14, klo 15 ja klo 16.

Jouluaaton messu ma 24.12. klo 20.

Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Aleksi Majuri, kanttori Sheldon Ylioja.

Jouluyön juhlamessu ma 24.12. klo 23. Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustavat Mari Mathlin, Aleksi Majuri ja Raigo Liiman, urkuri Sheldon Ylioja. Tiia Saari ja Kullervo Latvanen, laulu.

Jouluaamun jumalanpalvelus ti 25.12. klo 8. Liturgia ja saarna KirsiMarja Isotalo, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Anna-Liisa Haunio, Pia Pelkonen, viulu.

Kauneimmat joululaulut -messu ti 25.12. klo 12. Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Anna-Liisa Haunio.

Perheiden joulukirkko 25.12.233 klo x ETti lev

15. Pappi Kirsi Muurimäki, kanttori Päivikki Leinonen.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 10. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Mari Mathlin, urkuri Olli Saari, kanttori Anna Lohi.

Tapaninpäivän rukoushetki ke 26.12. klo 15. Yhteistä rukousta, psalmi- ja virsilaulantaa pappi Anita Kyönsaaren johdolla.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli 1. adventin messu su 2.12. klo 12.

Salonen, Flinkman, kantt. Olli Saari.

Kirkkokahvit. Messun jälkeen adventtitapahtuma, ks. kappelin tiedot.

Kauneimmat joululaulut -messu su 16.12. klo 12. Kirsi-Marja Isotalo, Anna Lohi.

Kalajärven kappeli 1. adventin Nojatuolimessu su 2.12. klo 16. Muurimäki ja vapaaehtoiset avustajat. Haastattelusaarnassa rukouslaulun opettaja Hilkka-Liisa Vuori. Lahnuksen koulun kuoro.

Lapsille lasten alttari ja kirkkopussukat. Kirkkoglögit.

Messu su 9.12. klo 16 ”Tahdon käydä vastaan”. Kunnamo, Talvio. Kirkkokahvit.

Nojatuolimessu su 16.12. klo 16.

Muurimäki ja vapaaehtoiset avustajat. Haastattelusaarnassa Irja Koivunen. Suvelan lauluryhmä, johtaa Salla Kostamo. Kirkkoglögit.

Kauklahden kappeli 1. adventin perhemessu su 2.12. klo 12 ”Nyt sytytämme kynttilän, se liekkiin leimahtaa”. Nurminen, Ylioja sekä messuryhmä. Pyhäkoulu osallistuu messuun. Joulupuuro ja -joulumyyjäiset, ks. kappelin tiedot.

Kauneimmat joululaulut ja ehtoollinen su 16.12. klo 12. Särkiniemi, Ylioja.

Urdunkielinen messu la 22.12. klo 14. Masih.

Laaksolahden kappeli 1. adventin juhlamessu su 2.12. klo 12. Messun toteuttavat näytelmällisesti seurakunnan vapaaehtoiset sekämm läsnäoleva messuväki. Åsa-aasi 130

mukana. Keittolounas ja kirkkokahvit, ks. kappelin tiedot.

Rauhaa ja syvyyttä- ehtoollishartaus to 13.12. klo 19. Kuusinen. Rukousta ja hiljaisuutta. Iltatee.

Nupurin kappeli Messu su 9.12. klo 12 ”Me lähdemme Herran huoneeseen!” Nurminen, Lohi. Kirkkokahvit.

Rinnekappeli Messu su 9.12. klo 14. Corander, Talvio.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 14.

Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 30.11. ja 14.12. klo 18. Salonen, Marte. Pizzajatkot.

1. adventin perhemessu su 2.12. klo 15. Malvaranta, Majuri, Talvio. Kirkkokahvit. Ennen messua Marttojen joulumyyjäiset, ks. kappelin tiedot.

Ehtoollishartaus ti 11.12. klo 12.

Majuri, Salonen.

Kauneimmat joululaulut -messu su 16.12. klo 15. Huomo, Haunio. Kirkkokahvit.

Rukoushetki ma–pe klo 12, 21.12. asti.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 3.12. klo 19. Jussi Moisio: ”Taistelu Jerusalemista”.

AURORAN KAPPELI Adventtitapahtuma su 2.12. messun jälkeen n. klo 13–14.30. Joulupuuroa, myynnissä käsitöitä ja leivonnaisia.

Tuotto Helsingin ensikoti Ry:n kautta Espoon Esmiinalle.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Hinta 5–2 e.

Hiljaisuuden rukousilta ti 4.12. klo 18.

Jouluaaton hartaudet ma 24.12. klo 14 ja klo 15.30. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Israel-rukouksen ilta ke 5.12. klo 18.

Itsenäisyyspäiväjuhla to 6.12. klo 10. Juhlapuhe Jari Kaponen. Kunnamo, Talja. Partiolaiset. Lipunnosto ja täytekakkukahvit.

Pohjois- Espoon Marttojen joulupuuro ke 12.12. klo 18. Puuro, kahvi ja pipari 5 e.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 15.30. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Joulupuuro ja joulumyyjäiset su 2.12. messun jälkeen n. klo 13. Myynnissä leivonnaisia ja käsitöitä. Puuro, kahvit ja leivonnainen; 5 e/hlö, 10 e/ perhe.

Kappelilounas ti klo 11–12.30. Hinta 4–2 e.

Joulun tähti -joululaulajaiset su 9.12. klo 17. Yhteislaulutilaisuus kaiken ikäisille.

Yhteinen jouluhartaus- ja ruokailu ti 11.12. klo 10.30.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 13.

Jouluaaton hartaus lapsiperheille ma 24.12. klo 14.30. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Näytelmällisesti toteutettu juhlamessu su 2.12. klo 12, Ks. messutiedot. Keittolounas ja kirkkokahvit.

Tekstiilitaiteilija Anna Matilainen esittelee kirkkosalin uudet tekstiilit.

Myynnissä leivonnaisia ja käsitöitä.

Lapset saavat tutustua oikeaan Åsa-aasiin.

Lasten kauneimmat joululaulut ke 5.12. klo 18. Kaisa Matveinen-Lehtonen, Anna Lahtinen ja kanttori Päivikki Leinonen.

Jouluaaton hartaudet ma 24.12. klo 14 ja klo 16. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 13. www.nupurinkappeli.fi

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 29.11. – 7.12.

SUVELAN KAPPELI

VIHERLAAKSON KAPPELI

Marttojen joulumyyjäiset su 2.12. klo 13–15. Myynnissä leivonnaisia ja käsitöitä. Arpajaiset.

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 3–1,5 e.

Perinteiset joulumyyjäiset la 8.12. klo 13–15. Käsitöitä ja askarteluja, leivonnaisia, joulupuuroa.

Kauneimmat joululaulut ja -runot la 8.12. klo 15.

Koko kansan puurojuhla ke 19.12. klo 18.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 19. www.suvelankappeli.fi

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 4–2 e.

Jouluaaton hartaudet ma 24.12. klo 13 ja klo 14.30. www.viherlaaksonkappeli.fi

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

ENSIMMÄINEN ADVENTTI SU 2.12.

Tule laulamaan yhdessä Hoosiannaa!

Messu ja kirkkokahvit klo 11 Leppävaaran kirkko. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro ja Kuoro kaikille. Pöyri, Vallivirta, Hyry, Noponen, Latvanen.

Messu ja Äiti Teresojen myyjäiset klo 13 Karakappeli. Tuula Saari, alttoviulu. Kirkkokahvit ja joulupuuroa. Alanne, Luoto.

Lasten Hoosianna-kirkko klo 15 Leppävaaran kirkko. Muskarikuoro Huiske ja Cantores Minores -muskarilaiset. Koskela, Nyyssönen, Noponen.

Venäjänkielinen sanajumalanpalvelus klo 16 Perkkaan kappeli.

ITSENÄISYYSPÄIVÄ 6.12.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus klo 11 Leppävaaran kirkko.

Mukana partiolippukunnat Vaaran vaeltajat ja Leppävaaran korvenkävijät. Kirkkokahvien yhteydessä LeKon piparinkoristelutyöpaja. Raiskio, Laaksonen, Korhonen, Luoto.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus klo 13 Perkkaan kappeli. Mukana Perkkaan oma lippukunta Susivuoren vaeltajat. Raunu, Noponen.

Kilon kristityt – Juhlava itsenäisyyspäiväjuhla ke 5.12. klo 18 KilonRisti. Alanne. Kahvit ja juhlava ohjelma. Paneelikeskustelu aiheena ”Mitä itsenäisyys minulle merkitsee”. Tied.

Päivi Käri-Zein, p. 050 516 5755.

MUUT ADVENTIN AJAN JUMALANPALVELUKSET JA MENOT Vapaaehtoisten adventtijuhla la 1.12. klo 16.30 Leppävaaran kirkko.

Tarjoilua ja pientä ohjelmaa. Lopuksi Viitasen Piian ja lauluyhtye Kuiskeen konsertti klo 18.

Adventinajan rukoushetket ma 3.12., 10.12. ja 17.12. klo 7.30 Karakappeli. Raamatun tekstejä, laulua ja rukousta aamun hämärässä.

Siioninvirsiseurat ma 3.12. Kahvit klo 18.30, seurat klo 19, Leppävaaran

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17, os. Kaivomestarinkatu 8. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

kirkon kuusesta 2.12. alkaen 9.12. asti (klo 10 messun yhteydessä). Kirkon ovet ovat myös auki ti–pe klo 10–17.

Kuoressa tarkemmat ohjeet lahjatoiveesta (arvo 30–50 e). Tarkemmat tiedot diakonilta, p. 050 438 0189.

EKUMEENINEN JOULUHARTAUS La 8.12. klo 12 Espoontorin kauppakeskuksessa. Joululauluja. Pappi Kirsi-Maria Isotalo.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS

JOULUVAELLUS VIVAMON RAAMATTUKYLÄÄN

Lahjasi vähävaraiselle lapselle. Voit noutaa toivekuoren Espoon tuomio-

Perheiden retki jouluvaellukselle la 15.12. klo 16–20. Hinta 5 e/hlö, alle

kirkko. Kokoontumisessa vuorottelevat lyhyet puheet ja Siionin virret.

Illan isäntänä on Anssi Siukosaari.

Messu ja adventtimyyjäiset su 9.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Sari Anetjärvi, laulu. Yletyinen, Laaksonen, Latvanen. Joulupuuro 5 e (aikuiset) ja 3 e lapset (5–14 v.). Hae itsetehdyt leivonnaiset, mehut, limput ja karjalanpiirakat sekä lämpöiset käsityöt pukinkonttiin. Tuotto seurakunnan lähetystyön hyväksi.

Messu ja kirkkokahvit su 9.12. klo 13 Karakappeli. Raiskio, Luoto.

Messu ja kirkkokahvit su 16.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Vallivirta, Raunu, Hyry. Steinerkoulun poikasoittokunta, joht. Jori Männistö.

Ehtoollishartaus ti 18.12. klo 14.10 Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskus. Raunu, Luoto. Kaikille avoin tilaisuus. Laulamme virsiä ja nautimme ehtoollisen lahjasta.

Arjen messu 18.12. klo 12.15 Leppävaaran kirkko. ”Kuninkaasi saapuu.”

Mukana kirkkokuoro. T. Salo, Türkmen, Rajala, Aroheikki, Latvanen.

Messu ja kirkkokahvit su 23.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Pilgrim Brass -yhtye. Alanne, Koskela, Latvanen.

Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Hiljainen rukousaamu joka pe klo 7.45 KilonRisti. Ehtoollinen kuukauden 1. pe. Teehetki.

nen, vapaaehtoinen käsiohjelma.

Viitasen Piia: ”Eilen luvattiin lunta” la 1.12. klo 18 Leppävaaran kirkko.

Raikasta ja mielenkiintoista luomufolkia. Mukana lauluyhtye Kuiske.

Adventtibarokki su 2.12. klo 18 Leppävaaran kirkko. Musisoinnin ilo -kamariyhtye, Sole Mustonen, oboe ja musiikinjohto, Pauliina Hyry, cembalo. Lopuksi laulamme yhdessä Hoosiannan.

Isä ja tytär -joulukonsertti ti 4.12. klo 19 Leppävaaran kirkko. Isä Dave ja tytär Sissi Benton yhtyeineen esittävät vironkielistä joulumusiikkia.

LAPSILLE JA PERHEILLE Taaperokirkko: ”Joulun maja” pe 7.12. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Mitä salaisuussäkistä paljastuu? Kirkkomehut ja -kahvit.

Arkin Paja: ”Joulu” la 8.12. klo 10–13 Lasten kappeli Arkki. Askarrellaan joulukortteja ja -koristeita! Kirkkohetki klo 11.30. Kahvia, mehua ja pullaa.

Aika ilmoittautua kevään 2019 päiväkerhoihin! Ilm. viim. 9.12. www.espoonseurakunnat.fi

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY Hiljainen aamupäivän hetki seuraavan sunnuntain Raamatun tekstin äärellä to 29.11. klo 10 Karakappeli.

Kahvi/tee ja voileipää päätteeksi.

Tied. Alanne, 050 347 2548.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

4-v. ilmaiseksi. Tied. ja ILM. 3.12. mennessä: outi.wenell@evl.fi tai p.

040 547 4146.

JOULUHARTAUDET NUUKSIOSSA JA KARHUSUOLLA Jouluinen hartaus ja joululauluja su 16.12. klo 16 Nuuksion Kattilassa.

Kynttiläpolku perille. Pysäköinti: Kattilantie 424.

Karhusuon kallion jouluhartaus su 16.12. klo 18. Kynttilälyhdyt mukaan!

Glögitarjoilu. Kynttiläpolku perille lähtee Karhusuontie 19, Espoo kohdalta.

Duo Cantares la 8.12. klo 18 Leppävaaran kirkko. Latinalaisamerikkalaisia lauluja elämästä ja rakkaudesta.

Nathaly Gómez, laulu, Camilo Pajuelo, kitara. Ohjelma 10 e.

Kampin Laulu: ”Jouluilta” su 9.12. klo 18 Leppävaaran kirkko. Joht. Kari Turunen. Ohjelma 10 e.

Espoon puhallinorkesteri ma 10.12. klo 19 Leppävaaran kirkko.

Kanttoreiden joulukonsertti ke 12.12. klo 13 Leppävaaran kirkko.

Taas kaikki kauniit muistot -iltapäiväkonsertissa kanttorit Kullervo, Outi ja Pauliina laulavat ja soittavat joulu-

LE lev 91 x 190 mm

A

SUOMALAINEN EROSEMINAARI Vertaisryhmä. To klo 17–20 Laaksolahden kappelissa 3.1. alkaen. Hinta 70 e. TIED. 040 547 4146, outi. wenell@evl.fi.

ÄITILOMANEN – ”RAKASTETTU!” Hvittorpissa 26.−27.1.2019. Hinta 50 e. Tied. outi.wenell@evl.fi tai 040 5474 146. ILM. www.espoonseurakunnat.fi > tapahtumahaku.

LISÄÄ TAPAHTUMIA www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi.

musiikkia. Vapaa pääsy.

Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro to 13.12. klo 19 Leppävaaran kirkko.

Joht. Kullervo Latvanen. Ohjelma 5 e.

Hyvän joulumielen konsertti pe 14.12. klo 19 Leppävaaran kirkko.

HKL:n kuoron mieslaulajat Pentti Forssell, Arvo Isohanni ja Juha Halttunen, pianistina Tapio Lehtonen.

Joht. Anita Lehtonen. Ohjelma 10 e.

Juvenalia-kuoro ti 18.12. klo 19 Leppävaaran kirkko. Joht. Matti Järvinen. Ohjelma 10 e.

Kamarikuoro Qoro Quandon JouluQ ke 19.12. klo 19 Leppävaaran kirkko. Tunnettuja joululauluja vivahteikkain sovituksin, perinteitä unohtamatta. Joht. Jori Männistö.

Ohjelma 10/15 e.

JOULUAATTO MA 24.12.

su 9.12. ke 12.12.

klo 16 Karakappeli klo 17.30 kauppakeskus Sello, 1. krs. aukio.

Työntekijäbändi. la 15.12. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut Leppävaaran kirkko.

Havina ja bändikerho. Kesto noin 30 min. la 15.12. klo 18 The Greatest Christmas Songs - Kauneimmat kansainväliset joululaulut Leppävaaran kirkko. Glögi- ja piparitarjoilu. su 16.12. klo 16 Leppävaaran kirkko. Juvenalia-orkesteri. su 16.12. klo 17 Perkkaan kappeli. Soul strings -jousiyhtye. ma 17.12. klo 19 ravintola Base, kauppakeskus Sello. Ukuleleorkesteri. ti 18.12. klo 17 Sellon kirjasto ke 19.12. klo 18 KilonRisti. Joulupuuroa tarjolla. ke 19.12. klo 18 Uuttu. Glögiä koko perheelle. pe 21.12. klo 21 Yön kauneimmat Leppävaaran kirkko.

Taneli Helminen, basso, Tomi Trofast, laulu, Arto Vallivirta, kitara ja puhaltimet, Timo Salo, kitara ja huuliharppu, Outi Noponen, piano, urut ja laulu.

Kaikissa tilaisuuksissa kerätään kolehti Suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut -keräykseen. Tänä vuonna joululaulut soivat kehitysmaiden lasten hyväksi.

Aattohartaudet Lasten joulukirkko klo 11 Leppävaaran kirkko. Koko perheen musiikkipitoinen jouluhartaus. Raiskio, Vallivirta, Noponen. Mukana joulubändi. klo 12 Kellonummen kappeli, Kellonummentie 13. T. Salo, Luoto. klo 14 KilonRisti. T. Salo, Noponen. klo 15 Leppävaaran kirkko. Jyrki Korhonen, basso, Miika Penttala, trumpetti ja Pauliina Hyry, urut.

Raiskio. klo 15 Karakappeli. Tuula ja Janne Saari, alttoviulu. T. Salo, Luoto. klo 16 Perkkaan kappeli. Tuula ja Janne Saari, alttoviulu. Juvela, Luoto. klo 16.30 Leppävaaran kirkko. Jyrki Korhonen, basso, Miika Penttala, trumpetti ja Pauliina Hyry, urut.

Laaksonen.

Jouluyön messu klo 23 Leppävaaran kirkko. Jeesus on syntynyt!

Laulaja-lauluntekijä-kitaristi Make Perttilä ja Joulukuoro. Juvela, Laaksonen, Noponen.

JOULUPÄIVÄ TI 25.12.

Sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit klo 9 Karakappeli. Lily Marlene Puusepp, harppu. Vallivirta, Hyry.

Joululaulumessu ja kirkkokahvit klo 11 Leppävaaran kirkko. Kauneimmat joululaulut kajahtavat! Koko perheen joululaulumessu harpun ja urkujen kera. Vallivirta, Raiskio, Hyry.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS

TAPANINPÄIVÄ KE 26.12.

Lahjoita jouluiloa! Leppävaaran kirkon joulukuusessa on saatavilla 2.–13.12. diakonia-asiakkaiden joululahjatoiveita. Hae kuusesta toive ja toimita lahjakortti diakoneille. He toimittavat lahjat eteenpäin tarvitseville.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA!

KONSERTIT Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy. Osassa myynnissä maksulli-

13

Messu ja kirkkokahvit klo 11 Leppävaaran kirkko. Laaksonen, T. Salo, Luoto.

leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

MENOT 29.11. – 7.12.

14 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

MESSUT Leipämessu ja soppalounas pe 30.11. klo 10 kirkko. H. Lehti, Puukko, Pohjonen. Esirukousmahdollisuus.

1. adventtisunnuntain messu su 2.12. klo 11 kirkko. Turtiainen, H. Lehti, Lonka, Yli-Jaskari, Kirkkokuoro ja Laulumieli. Kirkkokahvit Pisara ry:n hyväksi.

Pop-messu joululaulujen siivittämänä su 2.12. klo 17 Soukan kappeli.

H. Lehti, Turtiainen, Ojala. Kirkkokaakaot. Lastenhoito.

Viikkomessu ke 5.12. klo 14 kirkko.

Knuutti, Puukko. Kirkkokahvit.

Jumalanpalvelus to 6.12. klo 11 kirkko. Lipunnosto klo 10.45. Ylisuutari, Lonka. Esmila, joht. Helge Kõrvits. Kirkkokahvit.

Messu su 9.12. klo 11 kirkko. Knuutti, Santaharju, Yli-Jaskari. Pyhäkoulu.

Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka-messu joululaulujen siivittämänä su 9.12. klo 17 Soukan kappeli. Knuutti, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Messu su 16.12. klo 11 kirkko. Olli, Kohijoki, Lonka. Espoon laulu, joht.

Säde Bartling. Kirkkokahvit.

Messu su 16.12. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Puukko. Kirkkokahvit.

Messu su 23.12. klo 11 kirkko. Erkko, Ylisuutari, Lonka, Puukko. Kirkkokahvit.

Joululaulumessu su 23.12. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Ojala.

Kirkkokahvit.

JOULUAATTO MA 24.12.

Perhehartaus klo 11.30 Saunalahden koulun amfi, J. Lehti.

Perhehartaus seimen äärellä klo 11 Soukan kappeli, Santaharju, Yli-Jaskari.

Perhehartaus klo 13 Tyrskyvuori, J. Lehti.

Perhehartaus seimen äärellä klo 14 Soukan kappeli, Turtiainen, Puukko.

Perhehartaus seimen äärellä klo 14.30 Kaskikappeli, Ylisuutari, Yli-Jaskari.

Perhehartaus seimen äärellä klo 15 kirkko, Santaharju, Puukko.

Jouluhartaus myös lemmikeille klo 15.30 Pakkasvuoren kesäteatteri, Turtiainen.

Aattohartaus klo 17 kirkko, Turtiainen, Lonka, Kirkkokuoro.

Jouluyön messu klo 23 kirkko, Ylisuutari, Olli, Yli-Jaskari.

JOULUPÄIVÄ TI 25.12.

Joulukirkko klo 9 Soukan kappeli, J. Lehti, Puukko.

Messu klo 11 kirkko, Turtiainen, Erkko, Puukko.

TAPANISTA LOPPIAISEEN Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 11 kirkko, J. Lehti, Sinervo, Yli-Jaskari.

Messu su 30.12. klo 11 kirkko. Kohijoki, Knuutti, Puukko. Kirkkokahvit.

Messu su 30.12. klo 17 Soukan kappe-

li. Erkko, Lonka. Kirkkokahvit.

Uuden vuoden messu ti 1.1. klo 11 kirkko. Sinervo, Olli, Puukko.

Loppiaisen messu su 6.1. klo 11 kirkko. H. Lehti, Reinikainen, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

Kauneimmat joululaulut -messu su 6.1. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Yli-Jaskari.

RAKENNA JOULUPUU Haluatko tuoda jouluiloa? Keräys avataan su 2.12. klo 11 messussa kirkolla ja klo 17 Soukan kappelilla.

Kortteja voi noutaa su 9.12. saakka.

Lahjakortit palautetaan sekä kirkolla että kappelilla vahtimestarin kopin lähellä olevaan valkoiseen postilaatikkoon viim. 12.12. Diakoniatyöntekijä vie lahjasi perille.

ONNEA SUOMI 101 VUOTTA!

Soukan kappeli, Jukka Knuutti.

Iltatee.

Leipämessun tähtisolu ke klo 10–11.30 kirkko. Opetusta, keskustelua, rukousta. Tied. Kalevi Laaksonen 050 550 7536.

Seurakunta sekaisin -luentosarja 1. korinttilaiskirjeestä to klo 18 kirkko.

29.11. Nöyryys on hyveistä vaikein (1.

Kor.4). Pastori, TT Kari Kuula.

JOULULAHJAT KIRPPUTORILTA? Ostamalla voi tehdä hyvää ja kierrätyslahjat ovat ihan parhaita! Toivon Tori 20.12. saakka to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Torin 10-vuotisjuhlat to 29.11. kahvitarjoilun ja ohjelman kera klo 13.

APUA JOULUKIIREISIIN

Jumalanpalvelus to 6.12. klo 11 kirkko. Lipunnosto klo 10.45.

Itsenäisyyspäivän juhla to 6.12. klo 15 Soukan kappeli. Juhlapuhe sekä musiikki- ja lausuntaesityksiä. Kahvitarjoilu.

Joululahjat ostamatta? Koti siivoamatta? Maksuton lapsiparkki 2–6-v. lapsille ma klo 13–16. Mikäli tarvitset aikaa itsellesi tai asioiden hoitoon, ilmoita lapsesi viim. ed. perjantaina tekstiviestillä 041 535 6190. Kerro lapsen nimi, ikä ja huoltajan nimi.

MYYJÄISIÄ

KAHVITELLAAN YHDESSÄ

Latokasken marttojen joulumyyjäiset la 1.12. klo 10–12 Kaskikappeli.

Leivonnaisia, käsitöitä, arpoja sekä kahvia ja joulutorttuja.

Suuret joulumyyjäiset la 15.12. klo 11–14 kirkko. Riisipuuroa luumukiisselin kera, leivonnaisia, käsitöitä ja arpoja. Klo 12 kirkkosalissa Kauneimmat Joululaulut.

Voit tukea kirkon myyjäisiä leipomalla leivonnaisia tai askartelemalla.

Merkitse leipomukseen siihen käytetyt aineet. Tied. eveliina.roznovski@ evl.fi, 041 518 1244.

Kaikille avoin kahvila ke klo 13–15 kirkko, 12.12. asti. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille.

Kaken kahvila pe klo12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä. Iivisniemen srk-kodin 50-vuotisjuhlat pe 14.12.

USKONASIOITA Miesten raamattupiiri to 29.11. ja 13.12. klo 18 kirkko. Iltapala 4 e.

Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli.

Neljä iltaa kristittynä elämisestä: Kristitty ja isänmaa ti 4.12. klo 18

ASKARTELUA Joulupolku la 1.12. klo 10–14 Soukan kappeli. Korttiaskartelua, joulupuuroa yms. Pikkuväelle adventtihartaushetki. Maksu 4,50 e/aik., 2,50 e/ lapset, alle 3–v. ilmaiseksi. Pelkkä tarjoilu 1,50 e.

Kranssitalkoot la 8.12 klo 12–16:30 kirkon 2. krs neuvotteluhuone.

Sidotaan kauniita kransseja luonnonmateriaaleista joulumyyjäisiä varten.

MUSIIKKIA Soiva Marraskuu: Aarian aika pe

30.11. klo 19 kirkko. Helena Yli-Jaskari, sopraano; Zoltan Takacs, viulu ja Anna Pulli, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Laulukerho ti 4.12. klo 13 kirkon musiikkisali, lauletaan jouluisia virsiä. Pullakahvit 1,50 e.

Joulutunnelmaa Rocky Road Brassin seurassa ma 3.12. klo 18 kirkko.

Musiikkikahvila lähetystyön hyväksi.

Ihmeellinen yö ti 11.12. klo 18 ja ke 12.12. klo 9.30 kirkko. Muskariopettajat kertovat laulaen ja leikkien joulunajan ihmeestä. Vapaa pääsy.

Tuomaanpäivän joulukonsertti pe 21.12. klo 20 kirkko. J.S. Bachin jouluoratorion kantaatit 1–3, kamarikuorot Navichorus ja Wähäpaimen sekä Espoon barokki ja solistit. Liput ovelta 15 e.

JOULUKONSERTTIVIERAITA Kören Ecoro la 1.12. klo 18 Soukan kappeli, joht. Mauriz Brunell. Perinteisiä ruotsinkielisiä joululauluja.

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Matka Jouluun, Major Big Band la 8.12 klo 18 kirkko, joht. Ilkka Salmensaari. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen lahjaraha Joulun Lapsi -kampanjaan.

Espoon Laulu ke 12.12. klo 19 kirkko.

Aikuiset 15 e, alle 12-v. ilmaiseksi.

Esmila to 13.12. klo 18 kirkko, joht.

Helge Kõrvits. Liput 20 e.

Jylla pe 14.12. klo 18 Soukan kappeli, joht. Erkki Sipilä. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

VALO, Tapiolan kuoro ma 17.12. klo 18 kirkko. Liput alkaen 20 e Lippupisteestä ja ovelta.

The Early Music Group of Kiili la 5.1.2019 klo 19 Espoonlahden kirkko.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SIIONINVIRSISEURAT Maa, katso, Herran käsi jo ojentuu suojaksesi (SV 103) pe 7.12. klo 18 kirkko, Helena Yli-Jaskari.

NYT SITÄ SAA… vatsansa täyteen puuroo. Maukasta riisipuuroa ja jouluista tunnelmaa ti 11.12. klo 11–15 Soukan kappeli ja to

13.12. klo 12–16 kirkko.

JA ME TOIVOTAMM´ Seurakunnan tiernapojat ti 11.12. klo 12.30 Soukan kappelin joulupuuro, to 13.12. klo 12.30 kirkon joulupuuro, ke 19.12. klo 18.30 kauppakeskus Pikkulaiva ja ke 19.12. klo 19.30 ravintola Mallaskaski.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Mäntykappeli 20 vuotta ja Kauneimmat su 2.12. klo 15.

Palvelutalo Puistokartano ke 5.12. klo 13.30.

Soukan kappeli su 9.12. klo 14.

Kaskikappeli su 9.12. klo 15, Marttojen joulutorttukahvit.

Saunalahden koulu ke 12.12. klo 18.

Espoonlahden kirkko la 15.12. klo 12.

Espoonlahden kirkko su 16.12. klo 19.

Soukan palvelutalo ti 18.12. klo 13.15.

Espoonlahden kirkko ke 19.12. klo 21.

Soukan kappeli Kauneimmat joululaulut -messu ti 6.1.2019 klo 17.

JUHLITAAN! Aikuisten sinkkujen joulujuhla la 8.12. klo 18 kirkko.

Iivisniemen seurakuntakoti 50 vuotta pe 14.12. klo 12–14.30. Musiikkia, seurakuntakodin historiaa ja alueen tulevaisuuden näkymiä, kakkukahvit.

Kuusijuhla ulkosalla su 16.12. klo 15 Soukan kappeli. Joulukuusimetsä avautuu, hartaus, joululauluja, puurotarjoilu ja glögit.

Joulujuhla burmalaiseen tapaan la 22.12. klo 10–15 Soukan kappeli.

Kahvit klo 10, musiikkipitoinen juhla klo 11 ja burmalaista ruokaa klo 13.30.

LUKUPIIRI Pajtim Statovci, Kissani Jugoslavia ti 18.12. klo 18 kirkko. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta Sode, Soukantie 13 Nuorten ilta ti klo 19–21 ja pe klo 17–22.

Changemaker-ryhmä to 20.12. klo 17.30–19.

Nuorten joulupuurot nuorten illassa pe 21.12. klo 17–22.

JOULUAATTO YKSINÄISILLE Espoon seurakuntien yhteinen joulujuhla Hvittorpin leirikeskuksessa ma 24.12. klo 11–16. Jouluateria, joululauluja, musiikkia ja hartaus.

Ilmoittaudu to 29.11. klo 17–19 p. 050 438 0256, ma 3.12. klo 10–14 p. 050 374 4826 tai ti 4.12. klo 9.30–12 p. 040 705 3358. Ensikertalaiset etusijalla.

Maksu 15 e kerätään bussissa. Maksuvapautusta voi hakea omasta seurakunnasta etukäteen. Osallistujille lähetetään kirje aikataulusta. Järj.

Espoonlahden srk.

TOIMIVA PERHE Kurssi antaa käytännöllisiä ja konkreettisia ihmissuhdetaitoja lapsiperheen pyöritykseen. Tavoitteena on kehittää vanhempien ja lasten välisiä suhteita ja edistää koko perheen hyvinvointia. Kurssi järjestetään tammi–huhtikuussa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen nettisivulla Espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti – Aikuiset – Perhe ja parisuhde. Tiedustelut tanja.routama@evl.fi, 050 441 9145.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 29.11. – 7.12.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: 1. adventin Hoosiannamessu su 2.12. klo 10. Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Jussi Koski, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Mikko Niinikoski, Wähäpaimen. Glögi- ja piparitarjoilu kirkonmäellä.

Paastonajan aamumessu ke 5.12. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus, Kristiina Huotari.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Mikko Niinikoski, Elias Niinikoski, sello.

Matinkappeli: Hoosianna-Matinmessu su 2.12. klo 17. Liturgia Mia Wrang, saarna Matti Peiponen, kanttori Sanna Franssila ja Colourful Espoo Band. Kaksikielinen (suomi–englanti) messu. Messun jälkeen tarjolla iltapalaa. Bilingual (Finnish–English) colourful worship. Fellowship and snack after the service.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18. Rento messu klo 19.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. 29.11. Risteyksessä saarna ja liturgia Antti Malinen, musiikin johto Jussi Koski. TV 1 televisioi tämän Risteyksen. Saavuthan paikalle hyvissä ajoin, viimeistään klo 18.45.

man vuoksi. On suositeltavaa, että kuolemasta on kulunut aikaa ainakin puoli vuotta. Sururyhmä on vertaistukiryhmä, jonka jäsenillä on oltava valmius kuunnella toinen toistansa.

Ilmoittautumiset ryhmään viimeistään 19.12. p. 09 8050 7000 (ark. klo 9–15). Ryhmään otetaan kahdeksan ensiksi ilmoittautunutta. Etusija on Olarin seurakunnan jäsenillä sekä niillä, jotka sitoutuvat osallistumaan kaikkiin kokoontumisiin. Kokoontumispaikka ilmoitetaan sururyhmään päässeille.

PERHEIDEN PIKKUJOULUT Joululauluja, joulukorttiaskartelua ja riisipuuroa la 1.12. klo 10–13, Chapple, Iso Omena.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT ISOSSA OMENASSA La 1.12. Kauneimmat joululaulut klo 13, Palvelutori, Iso Omena. Glögi- ja piparitarjoilu.

Ma 3.12. klo 16 Jouluaskartelut ja klo

18 Kauneimmat joululaulut, Palvelutori, Iso Omena. Glögi- ja piparitarjoilu.

RAKENNA JOULU LAPSILLE Rakenna joulupuu -keräyksellä tuodaan jouluiloa vähävaraisten perheiden lapsille. Voit osallistua keräykseen ostamalla lahjakortin ja tuomalla sen Ison Omenan Chappletilaan 20.11.–7.12. välisenä aikana arkisin klo 9.30–20. Diakonit toimittavat lahjakortit apua tarvitseville.

Rakenna joulupuu -keräys on pääkaupunkiseudun ev.lut. seurakuntien joulukampanja.

LÄHETYSMYYJÄISET Matinkappelin perinteiset lähetysmyyjäiset su 16.12. klo 12 alkavan messun jälkeen. Ostamalla käsitöitä, leivonnaisia, ruokatavaraa ja kirpputorin tuotteita voit tukea seurakunnan nimikkolähettejä ja -kohteita.

Mahdollisuus myös ruokailuun, possunpaisti ja lisäkkeet 9 e. Kauneimmat joululaulut järjestetään klo

OL 91 x 130 mm

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

14 myyjäisten yhteydessä. Voit myös tulla mukaan vapaaehtoiseksi järjestämään myyjäisiä, ota yhteyttä Eila Laaksolahteen 040 090 0698.

AIKUISTEN RYHMIÄ Lukupiiri to 13.12. klo 18–20, Matinkappeli, Kazuo Ishiguro: Pitkän päivän ilta. Tiedustelut: Liisa Riikola 040 560 2247.

Hiljaisen rukouslaulun ryhmät Matinkappelilla ti klo 18–19.30: 11.12. sekä pe klo 18-19.30: 30.11. ja 7.12.

Yhteystiedot: raisa.saloheimo@ gmail.com tai p. 09 803 4239.

Naisten sauna ja jouluinen iltapala Hvittorpissa 18.12. klo 18–21. Matkat omin kyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Kotimatkalle lähdetään klo 21. Iltapala 5 e. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Anneli Virolainen p. 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

SENIORIKERHOT Seniorikerhossa jutellaan vaihtuvin teemoin kahvinjuonnin lomassa. Ma klo 13 Matinkappeli, ke klo 13 Olarin kappeli, to klo 13 Olarin kirkko ja pe klo 14.30 Haukilahden palvelukeskus.

DIAKONIALOUNAS Tiistaisin Matinkappelilla klo 13 ja torstaisin Olarin kappelilla klo 13.

Lipunmyynti, lippu 3 e, klo 12.45– 13.30. Diakonialounaan maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia tai joka kaipaa juttuseuraa.

HILJAISUUDEN RETRIITTI TALLINNASSA

Su 2.12. klo 12–13 Matinkappeli.

Vapaaehtoisten seurakuntalaisten pitämä hartaushetki.

Tallinnan Birgittalaisluostarissa pe 14.12.–su 16.12. Ohjaaja Antti Kruus, tiedustelut 040 531 1051. Ilmoittautumiset viim. 26.11. tästä linkistä: espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ aikuiset/retriitit. Hinta 180 e. Jokainen varaa ja maksaa itse lauttamatkansa, älä varaa ennen varmistusviestiä, että retriitti toteutuu. Laskutus verkkomaksuna retriittiin ilmoittauduttaessa.

SURURYHMÄ

ADVENTTIMUISTIO

Oletko menettänyt läheisesi?

Olarin seurakunnan sururyhmä kokoontuu vuoden 2019 alussa torstai-iltaisin klo 17.30–19.: 3.1., 10.1., 24.1., 7.2., 21.2. Ohjaajina toimivat pastori Antti Kruus ja diakoni Saija Väätäinen. Sururyhmään ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kokeneet menetyksen läheisen ihmisen kuole-

Olarin kirkko: Su 2.12. klo 10 Hoosiannamessu. Glögi- ja piparitarjoilu kirkonmäellä. Paastonajan aamumessu 5.12., 12.12. ja 19.12.(Olars kyrka) klo 8. To 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus. Su 9.12. klo 10 II adventtisunnuntain Kelttimessu. Su 9.12. klo 18 Taivas sylissäni -levynjulkistuskonsertti,

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN

A

15

liput 10/15 e ovelta. Su 16.12. klo 10 III adventtisunnuntain messu. Su 16.12. klo 18 J.S. Bach: Jouluoratorio (Kantaatit I–III), liput 15 e. Su 23.12. klo 10 IV adventtisunnuntain messu.

Matinkappeli: Su 2.12. klo 17 Hoosianna-Matinmessu. Su 9.12. klo 12 II adventtisunnuntain messu. Ti 11.12. klo 16 Tankkauspaikka, diakoniamessu. Su 16.12. klo 12 III adventtisunnuntain messu, lähetysmyyjäiset ja Kauneimmat messun jälkeen. Su 23.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu.

Olarin kappeli: Su 9.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu.

Chapple, Iso Omena: La 1.12. klo 10 Perheiden pikkujoulut. To 13.12.

Risteys, etkot klo 18, messu klo 19, messun jälkeen jatkot, iltapala. To 20.12 Risteys.

JOULUMUISTIO Aattohartaudet ma 24.12. Klo 12 Olarin kirkko, perheille. Klo 14 Olarin kirkko. Klo 14 Matinkappeli, kaksikielinen aattohartaus/Bilingual Colourful Christmas Service. Klo 15 Olarin kappeli. Klo 16 Olarin kirkko.

Joulun messut: Ma 24.12 klo 23 Olarin kirkko, jouluyön Risteysmessu. Ti 25.12. klo 12 Olarin kirkko, joulupäivän Kauneimmat joululaulut -messu. Ke 26.12. klo 10 Olarin kirkko, Tapaninpäivän messu.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Olarin kirkko: To 20.12. klo 18. Ravintolakoulu Perhon ruokarekasta jouluherkkuja. Su 23.12. klo 18 ja klo 20 Artistivieraana tenori Pentti Hietanen.

Matinkappeli: Su 9.12. klo 15 Perheille, jouluaskartelua ja joulupuuro. Su 16.12. klo 14 myyjäisten yhteydessä.

Ma 17.12. klo 13 Senioreille, kahvitarjoilu.

Olarin kappeli: Ke 12.12. klo 14 senioreille. Ke 19.12. klo 18 perheille, joulupuuro.

Ravintola ET Charlie, Haukilahti: to 13.12. klo 19.

Haukitalo, Haukilahden palvelukeskus pe 14.12. klo 14 senioreille, kahvitarjoilu.

Palvelutori, Iso Omena: la 1.12. klo 13, glögi- ja piparitarjoilu. Ma 3.12. klo 18, glögi- ja piparitarjoilu, klo 16–18 jouluaskartelut.

Ravintolamaailma M.E.E.T , Iso Omena: La 15.12. klo 13 ja 15 sekä su 16.12. klo 13 ja 15, artistivieraana Jippu.

Chapple, Iso Omena: Ti 18.12. klo 18 perheille, joulupuuro.

Menokasvo

Soukan kappelin pihalle kohoaa joulukuusipuisto Soukan kappelilla on jouluviikolla avoinna joulukuusipuisto. Mikä se on, diakoni Juhana Malme?

– Joulukuusipuisto on yksi monista tavoistamme tuoda joulumieltä ja joulurauhaa alueen asukkaille. Kappelin pihalla on silloin lukuisia joulukuusia, jotka on koristeltu eri tavoin. Hankimme kuuset lahjoituksena saaduilla varoilla.

Koristellaanko kuuset?

– Paikalliset yhteisöt, yhdistykset ja yritykset saavat itse koristella oman kuusensa miten haluavat. Me tarjoamme sähköä jouluvaloille. Kuusen vieressä oleva kyltti kertoo, mikä taho on koristellut kuusen.

Mitä kuusille tapahtuu joulukuusipuiston sulkeuduttua?

– Riisumme ne aatonattona ja toimitamme ne vähävaraisille perheille, koristeiden ja latvatähden kera.

Syntyykö joulukuusimetsä kappelin pihalle ensimmäistä kertaa?

– Tämä on toinen kerta, mutta ensimmäistä kertaa lahjoitamme kuuset esilläolon jälkeen. Vapaaehtoisia on nyt mukana paljon, ja heidän panoksensa on tärkeä. He noutavat kuuset, pystyttävät, purkavat ja toimittavat ne eteenpäin.

PAULA HUHTALA Joulukuusipuisto on 16.–22. joulukuuta Soukan kappelin sisäpihalla, os. Soukankuja 3.

ESKO JÄMSÄ

Voiko kuka tahansa tulla ihailemaan koristeltuja puita kappelin sisäpihalle?

– Toki. Kappelin pihaan pääse aina, mutta erityisesti iltahämärässä kuuset loistavat tunnelmallisesti sisäpi-

han rauhassa. Joka tapauksessa siellä voi viettää hetken kuin olisi toisessa maailmassa.

MENOT 29.11. – 7.12.

16 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT I adventin messu su 2.12. klo 10, Tapiolan kirkko. Ristimäki, Koivisto, Malkamäki. Oratoriokuoro ja Vaskiyhtye, joht. Hannu Jurmu. Kirkossa joulupuu.

Joulupuu antaa seurakuntalaisille mahdollisuuden tukea lahjakortilla taloudellisessa ahdingossa olevia lähimmäisiään. Puuhun on ripustettu kortteja, jotka nimettöminä esittelevät, kenelle diakoniatyöntekijä seurakuntalaisen lahjan toimittaa.

Kortissa ohjeet.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 2.12. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

Lasten Hoosianna-kirkko su 2.12. klo 16. Muskarikuoro, Laulusimpukat, kantelemuskarilaisia. Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 5.12. klo 8. Tapiolan kirkko. Koivisto, Jurmu.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Tapiolan kirkko.

Kallio, Malkamäki. Malmin seurakunnan Kanneltajat ja Messukuoro, joht.

Kaisu Rauhamaa. Musiikkia mm.

Lasse Heikkilän Suomalaisesta messusta. Mukana Tapiolan alueen partiolaiset.

II adventin messu su 9.12. klo 10.

Tapiolan kirkko. Hatakka, Salmensaari. Pyhäkoulun joulujuhla. Pyhäkoulu jatkuu 6.1. Lähetyksen kirkkokahveilla ”Vainottuna Suomessa”: kristityiksi kääntyneiden tilanteesta kertoo toimittaja, kirjailija Mari Turunen.

Viikkomessu ke 12.12. klo 8, Tapiolan kirkko. Salmensaari, Malkamäki.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

JUMALANPALVELUSELÄMÄÄ KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA 1. adventtisunnuntaina 2.12. messu: saarna Kari Kuula, liturgia AnnaKaisa Tuomi, kanttorina Anna Marte, klarinettiyhtye Granetti, kirkkokahvit.

Itsenäisyyspäivänä 6.12. jumalanpalvelus (kaksikielinen), Anna-Kaisa Tuomi ja Daniel Nyberg, kanttorina Barbro Smeds. Jumalanpalveluksen jälk. seppeltenlasku hautausmaalla.

KESKUSTELEVAT NAISET Aihe: Yksinäisyys, mukana Lea Mäkeläinen to 29.11. klo 14.00 Sebastoksen toimitilassa.

III adventin messu su 16.12. klo 10.

Tapiolan kirkko. Tervonen, Kallio.

Viikkomessu ke 19.12. klo 8. Tapiolan kirkko. Kallio, Malkamäki.

IV adventin Kauneimmat joululaulut -messu su 23.12. klo 10. Tapiolan kirkko. Hero, Ristimäki, Malkamäki.

Espoon Laulu, joht. Säde Bartling.

PUUROJUHLAT Ke 12.12. ja to 13.12. klo 13. Tapiolan kirkko. Hartaus, yhteislaulua. EMOn nuoria soittajia. Tapiolan koulun tiernapojat. Liput tapahtumiin vahtimestarilta.

ADVENTTIMYYJÄISET Tule jouluostoksille ja tukemaan seurakunnan toimintapiirejä, partiolaisia ja muita paikallisia toimijoita la 1.12. klo 10–13 Tapiolan kirkolle.

Pöytäpaikat 15 e. Tied. ja ilm. p. 09 8050 4000.

MUMMO- JA PAPPAPAKETIT Keräämme perinteistä joulutervehdystä Pärnun Eliisabetin seurakunnan vanhuksille. Sisältö kahvia, teetä, pipareita, suklaata, kynttilä ja joulukortti sinulta (kaikki tai jotakin) paketoimattomana. Toimitus Tapiolan kirkon vahtimestarille viim. 6.12.

Valo – Tapiolan kuoro pe 14.12. klo 17 ja 19.30, Tapiolan kirkko.

Soi jouluyö! Polyteknikkojen orkesteri ke 19.12. klo 19, Tapiolan kirkko Dominanten joulukonsertti to 20.12. klo 19, Tapiolan kirkko Lippu yms. tiedot Kirkoissa soi -palstalta viereiseltä sivulta.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Tapiolan kirkko ke 5.12 klo 13. Keskiviikkokerho.

Mankkaan seurakuntakoti su 16.12. klo 12.

Tapiolan kirkko su 16.12. klo 15.

Perheille. Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut, nuorten lauluryhmä Dulcis, Kuoro Kaikille sekä soitinyhtye.

Laajalahden koulu su 16.12. klo16, Elisenvaarankuja 9.

Tapiolan kirkko su 16.12. klo 18.

Tapiolan seurakunnan kamarikuoro.

Kahvi-Olli ma 17.12. klo 11. Sampotori.

Tapiolan kirkko ti 18.12. klo 19.

Nuorten bändin ei niin perinteisellä, mutta sitäkin raikkaammalla säestyksellä.

Kalabaari ti 18.12. klo 13.30. Kauppamiehentie 1.

Original Sokos Hotel Tapiola Garden ke 19.12. klo 11, Tapionaukio 3.

Pub Sherlock to 20.12. klo 18, Pohjantie 3.

ADVENTTIKOJUT Tapiolan keskustassa la 1.12. ja 15.12.

Tarjolla glögiä ja pipareita.

PERHEIDEN JOULUASKARTELUT Tule askartelemaan to 29.11. klo 17.30–19 joko Tapiolan kirkolle tai Mankkaan seurakuntakodille. Glögija piparitarjoilu.

IHMEELLINEN YÖ Ihmeellinen yö lapsille ja perheille ma 10.12. klo 18 ja ti 11.12. klo 9.15 ja

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 5.12. klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta

JOULUKONSERTTEJA Mieskuoro Aikamiehet la 1.12. klo 13, Tapiolan kirkko.

Unicefin joulukonsertti ma 3.12. klo 19, Tapiolan kirkko.

Syksyn pimeydestä nousee laulu ti 4.12 klo 19,Tapiolan kirkko.

Tapiolan kuoron kuorokerholaiset ke 5.12. klo 18, Tapiolan kirkko.

Oi saavu jo. Espoon Laulu la 8.12. klo 15, Tapiolan kirkko.

Tapiolan kamarikuoro su 9.12. klo 16, Tapiolan kirkko.

Tapiolan koulu ke 12.12. klo 18, Tapiolan kirkko Joulun sävel soi to 13.12. klo 19, Tapiolan kirkko. Tapiolan seurakunnan joulukonsertti.

LASTEN KAUNEIMMMAT JOULULAULUT Su 2.12. klo 15 kirkossa, päiväkerholaiset ja Lasten Kuorokerho avustavat.

PERHEKERHO Ma 3.12. puurojuhla klo 9.30–11 Sebastoksen toimitilassa.

DISCUSSING LIFE AND FAITH Final session of discussion group.

So we will make some plans for the future, cook some food and then eat, of course. On Wednesday 5.12. at 18.30–20 at Kauniainen Church, Kavallintie 3, Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula.

MARTAT JA MARIAT Pe 7.12. ja la 8.12. klo 12 kirkon srk-salissa lähetyksen ja kansainvälisen työn ryhmä. Myyjäisvalmisteluja.

TUTKIMUSMATKA UNIIN Uniryhmä torstaisin 10.1., 17.1, 24.1., 31.1., 7.2., 14.2., 7.3., 14.3. ja 21.3. klo 18.30–21.00 Kauniaisten kirkolla alatakkahuoneessa. Omien unien ymmärtäminen on tie hyvinvointiin ja kasvuun. Ryhmässä tutkitaan unia luottamuksellisessa ilmapiirissä.

Mukaan otetaan 8 osallistujaa, hinta

10.15 Tapiolan kirkko. Lapsille ja lapsiperheille suunnattu musiikkipitoinen näytelmä, jossa paimen ja pikkulammas ihmettelevät ensimmäisen joulun tapahtumia.

JOULUKUVAELMAN PAIMEN TAI ENKELI Tulisitko enkeliksi tai paimeneksi jouluaattona joulukuvaelmaan?

Klo 11, klo 13, tai klo 14 ma 24.12.

Ilmoittaudu Marianne-papille, p.

040 735 65 75, marianne.tiihonen@ evl.fi

JOULUAATTO MA 24.12.

Lasten aattohartaus ja joulukuvaelma klo 11 Tapiolan kirkko. Muskarikuoro Laulusimpukat sekä muskarilaisia.

Perheiden aattohartaus ja joulukuvaelma klo 13 Tapiolan kirkko. Kia Olkkola ja Ava Aalto, laulu; Tuulia Hero, viulu ja Veikko Hero, sello.

Perheiden aattohartaus ja joulukuvaelma klo 14 Tapiolan kirkko. Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut; Tuulia Hero, viulu ja Veikko Hero, sello.

Aattohartaus klo 15 Tapiolan kirkko.

Linnoinen. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro joht. Liisa Malkamäki.

Aattohartaus klo 16.30 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Malkamäki. Soitinryhmä.

Jouluyön messu klo 23. Tapiolan kirkko. Kallio, Tervonen. Oi jouluyö vokaali- ja soitinyhtye. Hannu Jurmu, laulu ja musiikin johto. Tapiolan kirkko.

AATTOILTA YHDESSÄ Vietämme jouluaattoa yhdessä ma 24.12. klo 16.30 alkavan hartauden jälkeen Tapiolan kirkolla. Joululauluja, kuusen koristelua ja pientä jouluista syötävää.

JOULUPÄIVÄ TI 25.12.

Joulupäivän messu klo 10, Tapiolan kirkko. Salmensaari, Hatakka.

TAPANINPÄIVÄ KE 26.12.

II joulupäivän messu klo 10, Tapiolan kirkko. Tiihonen, Kallio.

40 e. Ohj. Helena Eskelinen ja AnnaKaisa Tuomi. Tied. ja ilm.: anna-kaisa.tuomi@evl.fi.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Lasten kauneimmat joululaulut su 2.12. klo 15 Kauniaisten kirkossa, päiväkerholaiset ja Lasten Kuorokerho avustaa. Kauneimmat joululaulut ja myyjäiset su 9.12. klo 16 Kauniaisten kirkossa. Laulutilaisuuden jälkeen myyjäiset lähetystyön hyväksi kirkolla. Kauneimmat joululaulut ke 12.12. klo 19 ravintola Momsissa ja pe 14.12. klo 15 lounaskahvila Lähellä Delissä. Kauneimmat joululaulut -messu 26.12. klo 10 Kauniaisten kirkossa, kirkkokahvit.

JOULUINEN KONSERTTI Su 2.12. klo 18 Kauniaisten kirkossa: Mari Palo, sopraano ja Heli Peitsalo, urut & piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € Kirkon Ulkomaanavulle.

JUMALA KUISKAA JOULUN -KONSERTTI Su 16.12. klo 18 Kauniaisten kirkossa: Maria Kettunen, Jyrki Korhonen, Pirkko Hyttinen, Jaakko Raulamo.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 € Kirkon Ulkomaanavulle.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 2.12. Första söndagen i advent.

Vi sjunger Hosianna!

Esbo domkyrka kl. 12.15. Kanckos, Jäntti, Kronlund, Markus Malmgren, kammarkören Novena och Esbo Barock. Välsignelse av nattvardsassistenter. Julgröt i församlingsgården.

Mataskärs kapell kl. 16 gudstjänst med små och stora. Ahlbeck, Malmgren, barnkören Stämsökarna. Julgröt.

To. 6.12. Självständighetsdagen.

Esbo domkyrka kl. 10 tvåspråkig festgudstjänst. von Martens, Wikman, Mari Mathlin, Anna-Liisa Haunio. Uppvaktning vid de stupades gravar efter gudstjänsten. Kyrkkaffe i församlingsgården.

ECOROS ADVENTSKONSERT Lö. 1.12. Sökö kapell kl. 18. 40-åringen Ecoro avrundar sitt jubileumsår med julmusik. Traditionella adventsoch julsånger. Mauriz Brunell, diri-

gent, Olli Saari, orgel och piano.

Fritt inträde. Program 15 e.

DE VACKRASTE JULSÅNGERNA Ti. 4.12.Olars kyrka, finska sidan, kl. 13. Pensionärskören Furorna medverkar. Esbo svenska pensionärer inbjuds speciellt. Välkommen på glögg till Olars kyrka, svenska sidan, efter julsångerna!

ALL VÄRLDENS MUSIK To. 6.12. Esbo domkyrka kl. 16. Nina Kronlund, Markus Malmgren, Altti Uhlenius. Sång, orgel, piano, dragspel, gitarr. Fritt inträde. Frivillig kollekt till Kyrkans Utlandshjälp.

VILL DU HJÄLPA INFÖR JULEN? Esbo svenska församlings diakoni tar emot små inslagna paket med ett innehåll värt max. 10 e, som ges som julgåva till behövande. Paketen kan innehålla t.ex. kaffe, te, choklad, pepparkakor, glögg osv. Paketen tas emot t.o.m. 5.12 på församlingens kansli, Kyrkog. 10, må–fre kl. 9–13, eller i Olars kyrka, svenska sidan, Olarsbäcken 4. Kontakta diakoniarb.

Taina Sandberg, 040 547 1856 innan du hämtar ditt paket till Olars.

2×

MENOT 29.11. – 7.12.

Kirkoissa soi

menovinkki

PE 30.11.

Åsa-aasin askelissa Laaksolahdessa Näytelmällistä juhlamessua vietetään pastori Sami Marten johdolla Laaksolahden kappelissa 1. adventtisunnuntaina.

Messuun osallistuu myös Åsaaasi. Messun jälkeen keittolounas ja kirkkokahvit sekä mahdollisuus ostaa leivonnaisia ja käsitöitä.

Juhlamessu 1. adventtina su 2.12. klo 12 Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16.

Unicefjoulukonsertti Tapiolassa Iiro Rantala, Minna Pensola ja Antti Tikkanen esiintyvät hyväntekeväisyyskonsertissa Tapiolan kirkossa. Illan tuotto ohjataan Unicefin hätäaputyöhön. Konsertin järjestävät Espoon Unicef-vapaaehtoiset ja Tapiolan seurakunta. Liput lippu.fi Unicef-joulukonsertti ma 3.12. klo 19 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 2.12 Högmässa kl.12.

TO 6.12 Självständighetsdagens tvåspråkiga gudstjänst kl. 10.

JULTABLÅ TI 4.12 och on 5.12 i Grankulla kyrka kl. 9 och 10.

TISDAG 4.12 Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

De vackraste julsångerna på Lähellä Deli i Grani köpcentrum kl. 16.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 5.12 i övre brasrummet kl. 13.30.

DIAKONIPIZZA ON 5.12 med allsång i övre salen kl.

17–19. Anmälningar senast 27.11 till kyrkoherdeämbetet, 050 500 7000 eller till diakon Catherine Granlund, 050 439 3208.

Soiva Marraskuu: Aarian aika klo 19 Espoonlahden kirkossa. Helena Yli-Jaskari, sopraano, Zoltan Takacs, viulu ja Anna Pulli, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LA 1.12.

Jouluna Jumala syntyi -konsertti 17 Kalajärven kappelissa. Minna ja Jussi Pyysalo. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e.

Kören Ecoro klo 18 Soukan kappelissa. Joht. Mauriz Brunell. Perinteisiä ruotsinkielisiä joululauluja. Piano ja urut Olli Saari. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Lauluyhtye Aikamiehet la 1.12. klo 13. Tapiolan kirkossa. Joht. Jukka Okkonen, Hannu Jurmu, tenori ja Elina Jokivuori, urut. Liput 20 e.

Viitasen Piia: ”Eilen luvattiin lunta” klo 18 Leppävaaran kirkossa.

Raikasta ja mielenkiintoista luomufolkia. Mukana lauluyhtye Kuiske.

Vapaa pääsy.

SU 2.12.

Tähtitaivas – Lapsikuorojen adventtikonsertti klo 16 Espoon tuomiokirkossa. Lapsikuoro Tuike, joht. Josefiina Haapalainen, Lapsikuoro Välke, joht. Heli Vapaakallio, Pikkurella kuoro, joht. Epp-Inna Westergård, Auriella kuoro, joht.

Terhi Lehtovaara, Petri Koivusalo, urut. Vapaa pääsy, vap.eht. kolehti.

Jouluinen konsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa. Mari Palo, sopraano ja Heli Peitsalo, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

Adventtibarokki klo 18 Leppävaaran kirkossa. Musisoinnin ilo -kamariyhtye, Sole Mustonen, oboe ja musiikinjohto, Pauliina Hyry, cembalo.

Lopuksi laulamme yhdessä Hoosiannan. Vapaa pääsy.

MA 3.12.

Joulutunnelmaa Rocky Road Brassin seurassa klo 18 Espoonlahden kirkossa. Musiikkikahvila lähetystyön hyväksi.

Unicef joulukonsertti: Iiro Rantala ja Duo Tiksola, Minna Pensola & Antti Tikkanen klo 18 Tapiolan kirkossa.

Konsertin tuotto Syyrian lasten auttamiseen. Liput 30/20 e, lippu.fi ja ovelta.

Esbo arbis laulaa klo 19 Kauklahden kappelissa. Vapaa pääsy.

TI 4.12.

Syksyn pimeydestä nousee laulu – Tapiolan lukion musiikkilinjan joulukonsertti klo 19. Tapiolan kirkossa. Ohj. 5 e, vapaa pääsy.

Isä ja tytär -joulukonsertti klo 19 Leppävaaran kirkossa. Isä Dave Benton ja tytär Sissi yhtyeineen esittävät vironkielistä joulumusiikkia. Vapaa pääsy.

KE 5.12.

Häivähdys pyhää -sarjan konsertissa klo 12 Emma Ollila ja Sofia Tuovia, piano. Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat esiintyvät. Vap.eht. maksu Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

Kauniaisten musiikkiopiston kuorojen konsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa. Joht. Raisa Rangell.

TO 6.12.

Kaiken maailman musiikkia klo 16

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Espoon tuomiokirkossa. Nina Kronlund, Markus Malmgren, Altti Uhlenius: laulu, urut, piano, harmonikka, kitara. Vapaa pääsy, vap.eht. kolehti Kirkon ulkomaanavulle.

LA 8.12.

Jouluisia säveliä Espoon barokilta klo 13 Kauklahden kappelissa.

Helene Joy, traverso; Anna Pohjola, viulu; Pieta Mattila, sello; Mikko Ikäheimo, teorbi. Vapaa pääsy, vap. eht. ohjelmamaksu Suomen Mielenterveysseuralle lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi.

Oi saavu jo – Espoon Laulun joulukonsertti klo 15. Tapiolan kirkossa.

Joht. Säde Bartling. Liput 15 e, alle 12 v. ilmaiseksi.

Matka Jouluun, Major Big Band klo 18 Espoonlahden kirkossa. Joht.

Ilkka Salmensaari, solisteina Erika ja Apa Niemelä. Vapaa pääsy. Vap.eht. lahjaraha Joulun Lapsi -kampanjaan.

Duo Cantares klo 18 Leppävaaran kirkossa. Latinalaisamerikkalaisia lauluja. Nathaly Gómez, laulu, Camilo Pajuelo, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

VALO – Tapiolan kuoron joulu klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Joht. Pasi Hyökki. Liput alk. 20 e Lippupiste ja ovelta.

SU 9.12.

Colourful Christmas – joulumusiikkia maailmalta klo 15 Suvelan kappelissa. Exodus-kuoro ystävineen, solisteina The Voice of Finland -finalistit Ilona Gill ja Francis Asis.

Heikki Pohto puhaltimet, Petri Kangas piano, Markku Perttilä kitara, Teemu Keränen basso ja Pekka Nyman perkussiot. Äänentoisto Risto Saarinen. Liput10 e tuntia ennen ovelta.

Tapiolan kamarikuoron joulukonsertti klo 16 Tapiolan kirkossa.

Joulun tähti -joululaulajaiset klo 17 Kauklahden kappelissa. Yhteislaulutilaisuus kaiken ikäisille. Musiikkikasvattajat Mimmi Laaksonen ja Annika Kukkonen. Glögitarjoilu.

Vapaa pääsy.

Taivas sylissäni -levynjulkistuskonsertti klo 18 Olarin kirkossa.

Aarne Pelkonen, baritoni, Kalevi Kiviniemi, urut ja Juho Alakärppä, piano. Liput 10/15 e ovelta.

Kampin Laulu: ”Jouluilta” klo 18 Leppävaaran kirkossa. Joht. Kari Turunen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MA 10.12.

Ihmeellinen yö -joulukonsertti lapsille ja perheille ma 10.12. klo 18 Tapiolan kirkossa. Espoon seurakuntien muskariopettajat ja Make Perttilän yhtye. Vapaa pääsy.

Espoon puhallinorkesteri klo 19 Leppävaaran kirkossa. Vapaa pääsy.

TI 11.12.

Ihmeellinen yö -joulukonsertti lapsille ja perheille klo 9.15 ja 10.15.

Tapiolan kirkossa. Vapaa pääsy.

Ihmeellinen yö -joulukonsertti lapsille ja perheille 18 Espoonlahden

17

Tapiolan kirkossa. Liput 30/25/20 e.

Hyvän joulumielen konsertti klo 19 Leppävaaran kirkossa. HKL:n kuoron mieslaulajat Pentti Forssell, Arvo Isohanni ja Juha Halttunen, pianistina Tapio Lehtonen. Joht.

Anita Lehtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PE 7.12.

Kuvajan joulu klo 19 Kauklahden kappelissa. Lauluyhtye Kuvaja: Anni-Kaisa Haukka, Anna Karjula, Laura Vallenius, Joona Vallenius ja Aleksi Vasko. Liput 20/15 e ennakkoon holvi.com/shop/kuvaja ja ovelta puoli tuntia ennen.

Joissakin ennakkotiedoissa mainittu Elja Puukon joululevyn julkaisukonsertti pe 7.12. on peruutettu.

A

LA 15.12.

Rocky Road Brass -yhtye on joulutunnelmissa Espoonlahden kirkossa ma 3.12. klo 18. Yhtyeessä soittavat Sanna Mukku ja Yvonne Häkkinen, pasuuna, Ilkka Ruskeepää, käyrätorvi sekä Tom Wésteren ja Ari Vainio, trumpetti.

kirkossa. Vapaa pääsy.

Emma Salokoski & UMO: Muuttuvat joulut klo 18 Espoon tuomiokirkossa.

Jouluklassikoita sekä solistin omia, epätavallisempia suosikkeja. Liput Ticketmaster, 34/30/18 e.

KE 12.12.

Ihmeellinen yö -joulukonsertti lapsille ja perheille klo 9.30 Espoonlahden kirkossa.. Vapaa pääsy.

Ihmeellinen yö -joulukonsertti lapsille ja perheille. klo 18. Espoon seurakuntien muskariopettajien, perhetyöntekijöiden ja Make Perttilän yhtyeen esittämä musiikkikuvaelma. Vapaa pääsy.

Kanttoreiden joulukonsertti klo 13 Leppävaaran kirkossa. Taas kaikki kauniit muistot -iltapäiväkonsertissa kanttorit Kullervo, Outi ja Pauliina laulavat ja soittavat joulumusiikkia.

Vapaa pääsy.

Kauniaisten musiikkiopiston kynttiläkonsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa.

Tapiolan koulun joulukonsertti klo 18. Tapiolan kirkossa. Vapaa pääsy.

Espoon Laulun joulukonsertti klo 19 Espoonlahden kirkossa. Aikuiset 15 e, alle 12-v. ilmaiseksi.

Joulu ensimmäinen klo 19 Suvelan kappelissa. Naiskuoro Melodie, joht.

Krista Pellikka. Liput 5 e tuntia ennen ovelta.

TO 13.12.

Esmilan joulukonsertti to 13.12. klo 18 Espoonlahden kirkossa. Joht.

Helge Kõrvits. Liput 20 e.

Kauniaisten Lucia-juhla Kauniaisten kirkossa klo 18. Järj. Grankulla svenska församling.

Joulun sävel soi – Tapiolan seurakunnan joulukonsertti klo 19. Tapiolan kirkossa. Seurakunnan omat lasten, nuorten ja aikuisten kuorot, orkesteri, kanttorit Elina Jokivuori, Hannu Jurmu ja Liisa Malkamäki.

Solistina Pia Innala. Vapaa pääsy.

Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro klo 19 Leppävaaran kirkossa. Joht.

Kullervo Latvanen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Oi saavu jo – Espoon Laulun joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Johtaa Säde Bartling. Liput 15 e, lapset alle 12-v. ilmaiseksi. www. espoonlaulu.fi

PE 14.12.

Jyllan joulukonsertti klo 18 Soukan kappelissa. Joht. Erkki Sipilä. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Valo – Tapiolan kuoro klo 17 ja 19.30

Musiikkiopisto Avonian pianistit klo 15 Kauklahden kappelissa. Vapaa pääsy.

Joulukonsertti "Kun joulu on" klo 18 Kauklahden kappelissa. Jaakko ja Kukka Niinikoski sekä lapset, laulu; Tuomas Perkkiö, sello; Jarkko Sipilä, piano. Vapaa pääsy.

Ilmastokonsertti la 15.12. klo 19 Laaksolahden kappelissa. Maarit Kirvessalo ja Raili Poijärvi viulu; Päivi Kärkäs oboe; Lauri Suonio sello; Susanna Pajukangas piano. J.S. Bach. Tervetulopuhe, pappi Mari Mathlin. Ohjelma 30 e WWF:lle luonnon hyväksi. Väliajan glögitarjoilun järjestää Jupperin omakotiyhdistys.

SU 16.12.

Jumala kuiskaa joulun -konsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa. Maria Kettunen, Jyrki Korhonen, Pirkko Hyttinen, Jaakko Raulamo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto Kirkon Ulkomaanavulle.

MA 17.12.

Valo – Tapiolan kuoro klo 18 Espoonlahden kirkossa. Liput alkaen 20 e, Lippupiste ja ovelta.

TI 18.12.

Juvenalia-kuoro klo 19 Leppävaaran kirkossa. Joht. Matti Järvinen.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KE 19.12.

Soi jouluyö! Polyteknikkojen orkesterin konsertti klo 19. Tapiolan kirkossa. Liput 15 e.

Kamarikuoro Qoro Quandon JouluQ klo 19 Leppävaaran kirkossa.

Tunnettuja joululauluja vivahteikkain sovituksin, perinteitä unohtamatta. Joht. Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 10/15 e.

Loiste – Candomino-kuoroperheen perinteinen joulukonsertti ke klo 19 Espoon tuomiokirkossa.

Kuorot esittävät vaihtelevin kokoonpanoin suomalaisten rakastamia joululauluja Esko Kallion, Viena Kankaan ja Tuovi Kankaan johdolla.

Liput 22/12 e.

TO 20.12.

Espoon mieslaulajien joulukonsertit klo 18 ja klo 20 Espoon tuomiokirkossa. Niklas Spångberg, basso; Henri Hersta & Ville Urponen, urut.

Johtaa Helge Kõrvits. Liput 20 e. www.esmila.com.

Dominanten joulukonsertti klo 19 Tapiolan kirkossa. Liput lippu.fi

PE 21.12.

English Christmas Carols klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Kauneimmat englanninkieliset joululaulut.

Yhteislaulua, kanttori Sheldon Ylioja.

Vapaa pääsy.

Tuomaanpäivän joulukonsertti klo 20 Espoonlahden kirkossa. J.S. Bachin jouluoratorion kantaatit 1–3, kamarikuorot Navichorus ja Wähäpaimen sekä Espoon Barokki ja solistit. Liput ovelta 15 e.

MENOT 29.11. – 7.12.

EIJA HARJU

18 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Seurakuntien yhteiset Pääkaupunkiseudun palveleva puhelin hakee uusia vapaaehtoisia auttavaan puhelimeen, chattiin ja nettiin. Haemme aikuisia, joilla on kyky kuunnella ja auttaa toisia ihmisiä. Yhteistä päivystäjille on avoin suhtautuminen kaikenlaisiin keskustelunaiheisiin.

Vapaaehtoiset eivät saa työstään palkkaa, mutta kulut korvataan.

Kiinnostuneet kutsutaan verkkohakemuksen perusteella yksilö- ja ryhmähaastatteluun joulukuussa.

Valmennus alkaa 21.1.19 ja sisältää tammi–toukokuussa 5 maanantai-iltaa ja 3 lauantaipäivää.

Lisäksi on väliaikatehtäviä ja harjoittelua. Täytä hakulomake 5.12. mennessä: www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/palvelevapuhelin.

Jouluvaellus Vivamon Raamat-

tukylään perheille la 15.12. klo 16–20. Retken hinta 5 e/hlö, alle 4-v. ilmaiseksi, sis. bussikuljetuksen ja ohjelman. Tied. ja Ilm. 3.12. mennessä: outi.wenell@evl.fi tai 040 5474 146.

Espoon seurakuntien yhteinen joulujuhla Hvittorpin leirikeskuksessa jouluaattona ma 24.12. klo 11–16. Jouluateria, joululauluja, musiikkia ja hartaus. Ilm. to 29.11. klo 17–19 p. 050 438 0256, ma 3.12. klo 10–14 p. 050 374 4826 tai ti 4.12. klo 9.30–12 p. 040 705 3358. Ensikertalaiset etusijalla.

Maksu 15 e kerätään bussissa.

Maksuvapautusta voi hakea omasta seurakunnasta etukäteen.

Osallistujille lähetetään kirje tarkemmasta aikataulusta. Juhlan järjestää Espoonlahden seurakunta.

International Isa ja tütar – Dave & Sissi Benton 4.12. teisipäev kell 19 Leppävaaran kirkko. Kontsert on tasuta.

The Greatest Christmas Songs Sat 15th Dec at 6 pm at Leppävaara church. Come and sing in Finnish, English, Arabic, Chinese, Russian and even some more languages. Musicians Pekka Nyman and Maria Laakso with Leppävaara Parish Houseband.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church. www. anglican.fi.

With you in Finnish group at Suvela chapel, Kirstintie 24 on Thursdays at 17.30–18.30 until Dec 13. Info: tel. 040 531 1037.

See more: Colourful Espoo > Kerhot/Clubs Worship and Eucharist in Arabic on Fridays at 5 pm at Perkkaa Chapel. Arabic Young Adult Group “The Redeemed” and Arabic Christian Meeting On Fridays or Sundays at Perkkaa Chapel. Info: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

Chinese Family Club on Fri 21st December at 6 pm at Uuttu.

Evening tea and Bible study with Chinese families. Info: Kenny Ding, kenny.ding@gmail.com, 050 387 5192.

Venäjänkielinen sanajumalanpalvelus su 2. ja 9.12. klo 16 Perkkaan kappeli. Venäläinen ilta pe 30.11. klo 17 Leppävaaran kirkolla. Vadim.Rozhnovskiy@ evl.fi, 050 563 5905.

Rakenna joulupuu -keräys käynnistyy ensimmäisenä adventtisunnuntaina 2. joulukuuta. Jumalanpalvelusten yhteydessä voi käydä hakemassa lahjavinkin kirkoilla olevista joulupuista. Keräyksellä halutaan ilahduttaa erityisesti vähävaraisia lapsia ja heidän perheitään. Lue lisää verkosta www.espoonseurakunnat.fi.

Apua & tukea Perheille Perheiden retki jouluvaellukselle Vivamon Raamattukylään la 15.12. klo 16–20. Retken hinta 5 e/hlö, alle 4-v. ilmaiseksi, sis. bussikuljetuksen ja ohjelman. Tiedustelut ja Ilmoittautuminen 3.12. mennessä: outi.wenell@ evl.fi tai 040 5474 146. Äitilomanen – ”Rakastettu!” Hvittorpissa 26.−27.1.2019. Lepoa, ulkoilua, keskustelua, Sanaa ja rukousta, saunomista, hyvää ruokaa ja yllätyksiä. Hinta 50 e. Tied. outi.wenell@evl.fi tai 040 5474 146. Ilm. www.espoonseurakunnat.fi > tapahtumahaku.

ESPOON PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS Ammatillista keskusteluapua parisuhteen, perheen ja henkilökohtaisen elämän kipukohdissa. Yhteydenotot ma, ti, to ja pe klo 9–11 p. 09 8050 2420.

KAUNIAISTEN SEURAKUNTIEN PERHENEUVONTA Perheneuvoja Maritta Kirilä ma-to klo 8–16 p. 050 301 7018. Keskusteluapua parisuhteen, perheen tai yksinelävän ongelmiin.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakonista perhetyötä ja kriisiapua: diakonissa Sari Aroheikki, 040 539 7191, sari.aroheikki@evl.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Suomalainen eroseminaari: vertaisryhmässä käsitellään eroa oppimisprosessina, aiheina mm. tunteet, itsetunto, uskottomuus, yksinäisyys, uusperhe, seksuaalisuus sekä lapsen näkökulma ja vanhemmuus erossa. Torstaisin klo 17–20 Laaksolahden kappelissa 3.1. alkaen. Hinta 70 e. Tied. perhetyönohjaaja Outi Wenell, 040 5474 146, outi. wenell@evl.fi.

Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä.

Kanssasi keskustelevat Espoon tuomiokirkkoseurakunnan perhetyönohjaajat Outi Wenell, 040 5474 146, outi. wenell@evl.fi ja Kirsi Kanerva, 050 5110 165 kirsi.kanerva@evl.fi.

Solmuja parisuhteessa -parineuvonta: ohjausta ja neuvontaa parisuhteen solmuihin, toistuviin ristiriitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville pareille. 8–10 tapaamiskertaa. Hinta 100 e/pari. Mahdollista anoa maksuvapautusta. Tied: Outi Wenell, 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi ja Kirsi Kanerva, 050 5110 165 kirsi.kanerva@evl.fi.

Silta – Paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia. Keskusteluapua iästä ja sukupuolesta riippumatta omin aihein esim. jaksaminen, parisuhde, yksinäisyys, vanhemmuus, elämän-

muutos, vaikeat tunteet, sairaus jne.

Luottamuksellinen ja maksuton.

Perhetyönohjaaja päivystää Suvelan kappelilla, os. Kirstintie 24, ti klo 9–11.

Varaa aika: 050 5110 165 tai kirsi.kanerva@evl.fi. Voit tulla ilman ajan varaustakin, mutta varminta on varata aika.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Keskusteluapua, rohkaisua tai eväitä parisuhteen tai vanhemmuuden kysymyksissä: perhetyöntekijä, psykoterapeutti Maire Hellas, 040 565 8300 tai perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, 050 358 1064.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Perhetoiminnanohjaaja Tanja Routama, 050 441 9154, tanja.routama@evl.fi OLARIN SEURAKUNTA Diakoninen perhetyö Tanja Puhakka, tanja.puhakka@evl.fi, p. 050 361 3357

Erityislapsille ja -nuorille Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 13.12. klo 17.30–19.30 Nuorisotila Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Teemme nuorten toivomia asioita, vaihdamme kuulumisia, pelaamme, keskustelemme, ulkoilemme, kuuntelemme musiikkia, pidämme hartauden ja syömme välipalaa. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Nippanappa – autististen lasten kerho su 9.12. klo 13.30–15.30 Nuorisotila Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Kerho on tarkoitettu alakouluikäisille Aspergerja autismin kirjon lapsille. Yhteistyössä Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Teemme yhdessä erilaisia asioita; askartelemme, leikimme ja laulamme. Toteutamme mahdollisuuksien mukaan lasten toivomia asioita. Kerhossa on pientä välipalaa ja loppuhartaus. Kerho maksaa 30 e/ kausi.

Multicultural families LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA If you want to discuss with a diaconal worker in English, contact Heli TainaRantakaulio, heli.taina-rantakaulio@ evl.fi, 040 513 0867. Diaconal workers offer discussion, financial advice and material assistance, help in dealing with authorities and form filling, family and relationship counselling, emotional support and addiction counselling.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Ma klo 9–10 Espoonlahden kirkko, p.

09 8050 6638, Kipparinkatu 8 ja to klo

9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738, Soukankuja 3.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA: Ota ajoissa yhteyttä oman asuinalueesi diakoniatyöntekijään ja sovi ajanvarauksesta. Diakoniatyöntekijät alueittain: Auroran alue 040 763 6599 Espoon keskus ja Suvelan alue 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Pohjois-Espoon alue (Kalajärvi) 040 736 9315 Länsi-Espoon alue 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Viherlaaksolahden alue 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso) KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Diakoniatoimisto avoinna ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luoma, 050 301 7028. Ks. lisätiedot ja poikkeusajat www.kauniaistenseurakunta.fi/ diakonia.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kaipaatko tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Ota yhteyttä tai tule suoraan paikan päälle diakoniavastaanotolle.

Diakoniavastaanotto ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Mikäli sinun on vaikea iän tai sairauden vuoksi päästä vastaanotolle, voit sopia myös kotikäynnin.

OLARIN SEURAKUNTA Puhelimitse ti klo 10–11, p. 050 4329 368. Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla (Liisankuja 3) ti klo 10–11 sekä diakoniaruokailun yhteydessä klo 13 alkaen: Matinkappelilla tiistaisin ja Olarin kappelilla torstaisin.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin 040 531 1011.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Öppen mottagning i Esbo svenska församling, Kyrkog. 10, kl. 10–12. Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal.

GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING Diakonimottagning och brödutdelning tisdagar kl. 9.30–11.

Diakon Catherine Granlund, tfn.050 439 3208, diakoniassistent Karin Nordberg, tfn.050 343 6885.

ELÄMÄNKAARI

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

19

PaKe 68 x 145 mm ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Kastetut Noel Vincent Bergman, Ella Amanda Huhtakallio, Iina Emilia Kekkonen, Elias Paavo Petteri Kumpulainen, Kiara Isabella Kämäräinen, Lumi Linnea Marjokorpi, Jare Emil Jr. Ottosson, Kiana Evelia Patis, Akseli Jalo Saarikivi, Emil Juhani Aarre Sarantaus, Johanna Maria Selin, Henrik Toivo Juhani Silander.

Avioliittoon aikovat Lasse Tapani Ilkka ja Anne Maarit Koskela.

Hautaan siunatut Lempi Ann-Mari Pitkänen 95 v, Rauha Aleksandra Valtonen 93 v, Erkki Niilo Kalervo Äärynen 92 v, Anja Vilhelmiina Lukka 86 v, Matti Olavi Lindblad 80 v, Pirkko Tuulikki Loviisa Huotari 79 v, Kauko Albert Tapaninaho 79 v, Hilkka Marjatta Hartikainen 78 v, Jouko Tapio Pirinen 65 v, Jari Antero Liikkanen 57 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Elliot Alexander Johannes Fieldhouse, Jiri Matias Korhonen, Iivo Adamir Lecoultre, Inari Zaida Kaarina Levänen, Enni Leila Aleksandra Paakki, Benjamin Roy Alex Paunonen, Filip Markus Gabriel Ronkainen, Eeli Johannes Sorvali, Lilja Elina Sorvali.

Hautaan siunatut Salme Marjatta Vartiainen 97 v, Karl Toivo Veikko Puhakka 95 v, Päivi Kyllikki Viljasalo 95 v, Viola Birgitta Saleva 92 v, Irja

Mäkelä 91 v, Raimo Paavo Nuortie 81 v, Irja Eeva Tillander 77 v, Eila Orvokki Taavitsainen 73 v, Kimmo Päiviö Mukkula 50 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Anja Helena Taipale 90 v, Eira Hillevi Moisio 76 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Elia Urho Alvar Helvamo, Elsa Marja Alina Rämä, Manu Matti Ilmari Ylisiurua.

Hautaan siunatut Paavo Johannes Kukkola 93 v, Kaino Vellamo Hellemäki 92 v, Elsa Annikki Mielonen 88 v, Väinö Kalervo Kerttula 86 v, Mirja Tellervo Lindström 78 v, Pirkko Marjatta Hakava 75 v, Gunnel Marita Helander 70 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Aatu Onni Antero Alander, Emil Arvo Juhani Alander, Noel Markku Rikhard Alander, Anton Lauri Mikael Arlin, Fanni Lotta Matilda Hokka, Rebekka Aili Maria Kari, Toivo Olavi Kemppainen, Nea Unna Maria Kraatz, Mauno Olavi Mäkinen, Lauri Ensio Nisula, Albert Juhana Okkonen, Lotta Maria Raerinne.

Hautaan siunatut Aino Annikki Virtanen 85 v, Paula Mirjami

Airio 84 v, Kaija Marjatta Huuskonen 75 v, Kai Rafael Raunio 65 v, Raija Irmeli Miettinen 63 v, Kai-Kimmo Juhani Nuotio 61 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Linus Wilhelm Antin, Sara Kristiina Helve, Hugo Henrik Hämeenkorpi, Lilia Sophie Hämäläinen, Tom Kristian Kopra, Oskar Ilmari Lappalainen, Lilja Aila Elina Luode, Vilja Linnea Saario, Ada Aune Sofia Uitto.

Hautaan siunatut Helmi Alina Kuisma 97 v, Svante Elmeri Jansson 96 v, Raili Sisko Kyllikki Kemppainen 89 v, Soma Sisko Keijukka Kilpi 89 v, Sirkka Liisa Lehtinen 89 v, Martti-Elja Pitkänen 88 v, Arja Annette Gango 84 v, Kimmo Jyrki Artturi Riikinsaari 80 v, Ilpo Antti Pellervo Huuhtanen 71 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Max Henrik Laxman, Ted Alexander Nylund, Hilla Inga Josefina Österberg.

Avlidna/Hautaan siunatut Zaida Elisabet Galenius 93 år, Ulla Helena Grönroos 92 år, Marita Linnea Ehrström 90 år, Inga-Lill Marianne Levander 83 år, Peter Eugen Axberg 78 år, Inge-May Elisabeth Ahlroos 75 år, Tor-Erik Ragnvald Esselström 73 år, Rhea Helena Norrman 72 år, Jarl Henrik Mattsson 71 år, Dorrit Margareta Leskinen 69 år, Ann-Britt Helena Rajala 63 år.

Tule mukaan laulamaan ja lahjoittamaan!

Lahjoita 10 € kehitysmaiden lapsille - lähetä viesti JOULU10 numeroon 16155

www.kauneimmatjoululaulut.fi Keräysluvat: Manner-Suomi RA/2016/517, voimassa 1.1.2017–31.12.2019, myönnetty 22.9.2016, Poliisihallitus. Ahvenanmaa ÅLR 2017/6120, voimassa 2018, myönnetty 16.8.2017 Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kerätyt varat käytetään vuosien 2018–2020 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.

20 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Sokkona ei voi äänestää VAALIASETELMISTA EI ilmene, mitä asioita ryhmät tai ehdokkaat ajavat.

On mahdotonta äänestää sokkona.

Liisa Rautiainen osallistuja Espoo

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

Lisäisikö sähköinen äänestys demokratiaa?

MOHAMMED HUWAIS / AFP − LEHTIKUVA

OPETUSMINISTERI ON ehdottanut, että evankelisluterilaisen kansankirkkomme tulisi näyttää esimerkkiä valtiolle, maakunnille ja kunnillle ja ottaa ensimmäisenä käyttöön elektroninen äänestys, jonka voi hoitaa missä tahansa, vaikka kotisohvalla.

Kuitenkin niin maallisessa kuin kirkollisessakin laissa puhutaan äänioikeudesta, ei äänestyspakosta, joka kuuluu aivan toisenlaiseen yhteiskuntamalliin.

Luonnollisin keinoin saatu kohtuullinen äänestysprosentti on olennainen osa meilläpäin arvostettua demokratiaa. Elämme kuitenkin maailmassa, jossa niin sanotun vihamielisen tahon tunkemista tärkeisiin tiedostoihin on liki mahdotonton absoluuttisesti estää, ja siksi on parempi olla varuillaan.

Mielestäni on myös väärin pakottaa tai edes houkutella uurnille kansalaisia, joilla syystä tai toisesta ei ole ollut tarvetta muodostaa tosiasioihin perustuvia mielipiteitä ehdokkaiden soveltuvuudesta edustajiksemme.

Kaarina Heiskanen nuorten turvapaikanhakijoiden vapaaehtoinen tukihenkilö Suolahti

Kohtaamisen ydin on läsnäolo

Erkki Pullinen Helsinki

Migri pitää portin ahtaana kristityille ”NÄIN JEESUS-ELOKUVAN. Jeesus antoi rakkauden ja anteeksiannon ja hän kertoi totuuden. Hän teki sellaisia ihmeitä, joihin vain Jumalalla on voima ja valta. Hän menetti jopa oman henkensä ihmisten syntien takia. Nämä ajatukset ja teot vetivät minua Jeesukseen päin.”

Näin kertoo turvapaikanhakijanuori, jonka kastejuhlaan osallistuin.

Kastepappi muistutti kastettavia siitä, millaisen riskin he tällä valinnallaan ottavat. Nieleskelin kyyneleitä.

Tämä nuori tulee kulttuurista, jossa uskonto vaikuttaa laajalti elämään ja yhteiskuntaan, esimerkkeinä sään-

nen puheluihinsa.

Migrille hänen vakaumuksensa ei riitä. ”Sinä vain sanot, että olet kristitty, oikeasti et ole. Puheesi on ulkokohtaista. Voit palata lähtömaahasi vaaratta.” Migrin turvapaikkayksikön johtaja puhuu lehtihaastattelussa ”kristittyinä esiintyvistä afgaaneista.” Miten loukkaavaa, miten yliolkaista.

Kristinusko on tie, ja tämä nuori on vasta sen alkumetreillä.

Mihin konventioon Migri tukeutuu: luterilaiseen, herätyskristilliseen, vapaiden suuntien perinteeseen? Entä jos puhuteltava ei pysy konventiossa vaan sattuukin ajattelemaan itse? Tai jos hän ei kykene kovin käsitteelliseen ajatteluun eikä pysty sanallistamaan tietoaan ja kokemuksiaan?

Kristinuskon Jumala on ystävällinen. Hän etsii itse ihmisiä ja ohjaa heidät oikealle tielle, vastaa nuori.

YK:n keräämien tietojen mukaan noin 85 000:n alle viisivuotiaan lapsen arvioidaan kuolleen äärimmäiseen nälkään ja tauteihin Jemenin sisällissodassa sen jälkeen kun konflikti kiihtyi huhtikuussa 2015. Samalla kun tuhannet ja taas tuhannet lapset taistelevat Jemenissä hengestään, juhlittiin 20. marraskuuta 2018 pääkaupunki Sanaa´ssa, profeetta Muhammadin syntymää.

nölliset rukoushetket, ramadan ja miesten ja naisten väliset suhteet.

Hän on elänyt vain yhden viidesosan elämästään kristillisessä (jonkun mielestä jälkikristillisessä) Suomessa. Hän tekee havaintoja kulttuurien eroista ja peilaa näkemäänsä hänelle tuttuun islamilaiseen elämänmenoon.

Hän käy kirkossa ja hämmästelee, että suomalaiskristityt auttavat häntä ilman mitään taka-ajatuksia. Hän näkee, että Suomessa toteutuu naisten ja miesten tasa-arvo, ja järkeilee sen

johtuvan kristinuskosta – onhan Jumala luonut meidät kaikki vapaiksi ja tasa-arvoisiksi.

Nuori sanoo, että hänellä on Jeesus sydämessään. Hän ei enää tunne elämäänsä arvottomaksi eikä itseään yksinäiseksi.

Vastaanottokeskuksessa hän joutuu pitämään ratkaisunsa salassa.

Raamattua hän lukee puhelimesta tai kipaisee kirjaston lukusaliin. Kun poika kertoi kotiväelleen kääntymisestään, äiti lakkasi vastaamasta hä-

SEN VOI kokea seurakuntien kerhoissakin ilman suoritteita tai tuottavaa tekemistä. Moniin yhdessäolotilaisuuksiin voi mennä ihan vain hiljentyäkseen silloin, kun kokee siihen tarvetta. Ei tarvitse kertoa mitään kokemuksensa laadusta, vaan jatkaa eloaan oikeaksi kokemallaan tavalla.

Kerhoon osallistuja on oman elämänsä paras asiantuntija, ja mahdollinen alustaja on oman tietämyksensä kautta asiantuntija alustukseensa liittyvässä asiassa.

Yhdessäolohan on usein myös kahvi- tai teekupposen ääressä käytyä leppoisaa keskustelua, joka saattaa joskus olla tärkeämpää kuin varsinainen keskustelunaihe. Sen avulla löydämme uusia puolia omasta minästämme.

Lisäksi voi pohtia, millaisia ikkunoita avaamme itsestämme kohdatessamme läheisemme.

Olen käynyt Tapiolan seurakunnan keskiviikkokerhossa vaimoni kanssa usean vuoden ajan. Loistavien alustusten lisäksi olen kokenut, ettemme ole vain puhuvia päitä, vaan myös kokonaisvaltaisesti kokevia kehoja. Kaikki tällainen lisää ymmärtämystämme.

Arto Harkiola Espoo