Kirkko ja kaupunki 2018 14 Espoo

HY VÄN TÄHDEN.

14

16.8.2018 kirkkojakaupunki.fi

A6 Pieni pyhiinvaellus Espoosta Vantaalle

B8 Saunatutkija Laura Seesmeri kuvaa kiuasta aikakoneeksi

B 1

EEVA-LIISA MANNER: JOS SURU SAVUAISI (TAMMI 1968).

Sairastin pitkään masennusta.

Palstanviljelyllä oli merkittävä rooli paranemisessani.

Iankaikkisesti

Kauan olen istunut puutarhassa, nyt vasta se kukkii. Kun juon, on terälehtiä kupissa.

Tunnen käsilläni syksyn valon.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 16.8.2018

MÉLANIE THIBAULT ANNA-LEHDESSÄ 12.7.

Älkää enää menneitä muistelko, älkää muinaisia miettikö! Katso: minä luon uutta.

Nyt se puhkeaa esiin – ettekö huomaa?

JESAJAN KIRJA 43:18–19.

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Mietoa saksalaista valkoviiniä MINULLA ON kuulkaa kaveri, joka ei voisi kuvitellakaan asettuvan­ sa ehdolle seurakuntavaaleissa.

Tarkkaan ottaen melkein kukaan kavereistani ei voisi.

Muutamat saattaisivat sentään äänestää, varsinkin jos olisi joku tuttu ehdolla.

Nämä minun kaverini eivät ole erityisen tavattomia, vaan he edustavat pikemminkin valtavirtaa. Viime seurakuntavaaleissa vantaalaisista kirkon jäsenistä lähes 92 prosenttia jätti äänestämättä, helsinkiläisistä 89 prosenttia ja espoolaisista melkein 88 prosenttia.

KIRKON HALLINTO on muodollisesti demokraattinen. Käytännös­ sä se täyttää oligarkian eli harvainvallan tunnusmerkit.

Mutta koska hallinto on muodoltaan demo­ kraattinen, sinne harvojen valitsemien päättä­ jien joukkoon on mahdollista päästä. Eikä se ole edes kovin vaikeaa. Näin alhaisella äänestysaktiivisuudella kenen tahansa ehdok­ ON SUORASTAAN kaan läpimeno on melko lailla varmaa, jos saa IHME, ETTÄ KIRKKOA edes lähellekään saman verran ääniä kuin on EI OLE VIELÄ yhteystietoja oman puhelimen muistissa.

” VALLATTU.

KUN ÄÄNESTYSPROSENTTI on miedon saksalai­ sen valkoviinin alkoholipitoisuuden luokkaa, on suorastaan ihme, että kirkkoa ei ole vielä vallattu.

Joku hämäräperäinen porukka voisi koota joukkonsa, keskittää äänensä ja saada melko kätevästi edustajansa kirkon päättäviin elimiin.

Tai ehkä juuri niin on tapahtunutkin.

VIELÄ ON kuukauden verran aikaa asettua ehdolle.

Valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää kymmenen äänioikeutettua saman seurakunnan jäsentä.

Jos yhtään tuntuu siltä, että kirkossa on viime aikoina tehty tyhmiä päätöksiä, niin sekaan vain. Tekemään parempia.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Paketti on puoli lahjaa

MARI AARNIO

TÄNÄ SYKSYNÄ järjestetään taas seurakuntavaa­ lit, joissa valitaan paikallisten seurakuntaneu­ vostojen ja koko kaupungin alueella toimivien seurakuntien yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenet seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

He päättävät omalla alueellaan kirkon talouteen ja hallintoon liittyvistä asioista ja toiminnan painotuksista.

Seurakuntien luottamushenkilöt valitsevat myös enemmistön kirkolliskokouksen jäsenistä. Kirkollis­ kokous on kirkon ylin päättävä elin. Se käsittelee kirkon taloutta, toimintaa ja hallintoa valtakunnalli­ sella tasolla. Kirkolliskokous päättää myös kirkon oppia käsittelevistä asioista.

”Universumi ei välitä.”

Vavahduttavien sanojen paino seuraa mukanani hellepäivästä toiseen. Ystäväni on yksi tuhansista, jotka työttömyyden pitkittyminen on ajanut äärirajoille.

Kuulen sanoissa epätoivoa, mutta myös kysymysmerkin, rukouksen.

Liityn siihen huokauksella: ”Käännä kasvosi hänen puoleensa.”

Se on poliittinen rukous.

Hyvän lahjan löytäminen on välillä vaikeaa, paketoinnista puhumattakaan. Kaikki paketissa -blogia pitävät Jani Koskinen ja Aleksi Lindberg tekevät lahjapaketteja, jotka taatusti jäävät saajan mieleen.

Kirkko ja kaupungin videosarjassa he antavat ohjeita konfirmaatio-, hää- ja ristiäislahjan paketointiin.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 16.8.2018

numero 14

Seuraava lehti ilmestyy 30.8.

KANNEN KUVA: HANS EISKONEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

16.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Kristittynä elämisen pitäisi näkyä arjen valinnoissa” Eläkepiispa Irja Askola, 65, leikkii nyt lasten kanssa päiväkodissa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA SIRPA PÄIVINEN

1.

Mitä olet tehnyt eläkkeellä?

– En paljon mitään. Olen märehtinyt, murehtinut ja iloinnut menneestä. Kustantajat ovat kysyneet, haluaisinko kirjoittaa, mutta ajatus siitä hengittää vielä sisälläni. Olen järjestellyt kotia, luopunut tavaroista, lukenut kaunokirjallisuutta ja käynyt uimassa. Pidän myös yhteyttä toisiin eläkeläisiin eli arkkipiispa Kari Mäkiseen ja piispa Ambrosiukseen.

– Käyn yhdessä päiväkodissa leikittämässä lapsia ja lukemassa heille satuja. Se on ihaninta, mitä olen ikinä tehnyt. Saan lapsilta paljon iloa ja suoraa palautetta. Ei tarvitse pitää pöytäkirjaa, johtaa puhetta tai hallita tilannetta. Varhaiskasvattajat tekevät huikean hyvää työtä ja heidän palkkansa sekä kunnissa että seurakunnissa ovat törkeän pienet. Että terveisiä vaan päättäjille.

2.

Millaista on olla taas kirkon rivijäsen?

– Täältä seurakuntalaisen ikkunasta kirkko näyttää aivan liian sisäänpäin kääntyneeltä. Kirkko keskittyy liikaa omiin heikkouksiinsa, vaikka sen perustyö on yhä vahvaa.

– Jeesus oli hyvin arkipäiväinen toiminnassaan. Kirkon pitäisi vahvistaa seurakuntalaistensa arki-identiteettiä. On äärimmäisen kiehtovaa elää kristittynä. Kristittynä eläminen on globaalia tietoisuutta, ihmisistä välittämistä – siinä tulee myös itselle hyvä mieli. Se on toisten armahtamista kilpailun ja vertailun kulttuurissa.

– Kristittynä elämisen pitäisi näkyä arjen valinnoissa: jääkaapin sisällössä, pankkitilin käytössä, asenteissa tuntemattomia kohtaan.

3.

Mitä tapahtui, kun jätit vastuun taaksesi?

– Ensin olin helpottunut piispan viran valjaista luopumisesta.

Varsinkin, kun viimeiset puoli vuotta

alkoivat olla jo maitohapoilla juoksemista. Vihaposti ja kirkon sisäiset ristiriidat söivät voimia.

Sitten putosin alakuloon, identiteettihämmennykseen. Mietin, kuka nyt olen.

– Nainen piispana avasi monia ovia yhteiskunnassa. Nautin työstäni ja sain siitä paljon kannustavaa palautetta. Työhön liittyi kuitenkin myös varjoja.

Koin edelläkävijän roolini ensimmäisenä naispuolisena piispana aika ajoin raskaana.

– Jäin pois julkisuudesta ja myös luottamustehtävistä. Halusin antaa tilaa seuraajalleni ja muille virassa oleville piispoille.

”

MEIDÄN PITÄISI OLLA VASTAKULTTUURI ITSEKKYYDEN AJALLE.

4.

Mikä sinua maailmassa huolestuttaa?

– Hyvää on monien nuorten eettinen tietoisuus ja ekologinen vastuullisuus. Huolta taas aiheuttavat pelottavat signaalit maailmanpolitiikassa ja myös Suomessa.

Kirkolta toivon vahvempaa profeetallista ääntä, olemme olleet aivan liian hiljaa. Meidän pitäisi olla vastakulttuuri itsekkyyden ajalle, jonka ikävä kyllä huomaan vahvistuneen myös Suomessa. Sana ”solidaarisuus” on unohdettu museoon.

5.

Millainen on iltarukouksesi?

– Ristinmerkki. Nukahdan illalla unisena ja aamulla on sitten pidemmät rukoukset. ■ Haastattelun pidempi versio on luettavissa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 16.8.2018

MARJO OJANEN

Kauklahti-päivää tanssittiin 17. syyskuuta 2016 seuraintalo Valhallassa 50-luvun iltamien tyyliin.

Nuori hoivaaja jää usein yksin

Kauklahti valittiin vuoden kaupunginosaksi Suomen Kotiseutuliitto valitsi Espoon Kauklahden vuoden kaupunginosaksi 2018. Valintaraadin mukaan Kauklahdessa, tutummin Kökkelissä, yhteisöllisyys ja monimuotoinen asukasaktiivisuus on ollut poikkeuksellisessa kasvussa jo usean vuoden ajan. Aktiivisuus ulottuu yksittäisistä asukkaista aina kaupungin toimijoihin ja yrittäjiin asti.

Noin 11 000 asukkaan Kauklahdessa myös vaalitaan perinteitä ja historiaa. Kuninkaantien varrella sijaitseva Kauklahti kuuluu Espoon vanhimpiin kyliin.

Ehdotuksia Vuoden kaupunginosaksi tuli tänä vuonna 368, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna.

Suvelan kappelin urut valmistuvat pian Kaksi vuotta sitten valmistuneeseen, palkittuun Suvelan kappeliin on asennettu uudet urut. Nyt meneillään on niiden äänitystyö, ja siksi kirkkosali on poissa käytöstä elokuun loppuun asti. Urut otetaan käyttöön 23.9. vietettävässä jumalanpalveluksessa.

Urut ovat puun väriset. Värisävy on suunniteltu yhdessä rakennuksen arkkitehdin kanssa.

Saksalaiset, keskikokoiset urut sijaitsevan alttarin oikealla puolella kirkkosalin keskiosassa. Uruissa on kymmenen äänikertaa, ja niiden hinta on noin 220 000 euroa.

Neljä hakee ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherraksi

Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherran virkaan hakivat Tammisaaren seudun ruotsinkielisen seurakunnan kappalainen Monica Cleve, Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kappalainen Kira Ertman, Loviisan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Karl af Hällström ja Porvoon hiippakunnan hiippakuntadekaani Magnus Riska.

Saaristoveneillä pääsee vielä merelle Espoon saaristoveneiden päivittäinen liikennöinti on jo loppunut, mutta ne kulkevat vielä kolmena viikonloppuna elo-syyskuussa. Kesän viimeiset liikennöintipäivät ovat 18.–19.8., 25.–26.8. ja 1.–2.9.

Saaristoveneillä pääsee muun muassa Pentalaan ja Isoon Vasikkasaareen.

Suomessa on luultavasti kymmeniä tuhansia alaikäisiä, jotka kantavat vastuun perheestään. Niin ei pitäisi olla.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA MAIJA SAARI

O

”

nhan se aika hurjaa, että minä olen ollut se, joka on monessa tilanteessa sanonut, että äiti, ei tässä ole mitään hätää”, nainen kertoo videolla. ”Kuitenkin on varmasti tuntunut tosi pahalle.”

Kertoja on Kirsi Hokkila.

Kun hän oli lapsi, hänen yksinhuoltajaäitinsä sairastui MStautiin. Huoli ja vastuu äidin voinnista jäi pitkälti lapselle.

Hokkila oli yksi niistä lapsista, joista käytetään nykyisin nimitystä nuori hoivaaja. Sillä tarkoitetaan alaikäistä, jolla on ikätasolleen liian raskaita vastuita läheisten hoitamisesta.

He jäävät usein yksin. Kukaan ei välttämättä kysy, mitä heille kuuluu.

Perheen aikuiset voivat kärsiä psyykkisistä tai fyysisistä sairauksista eivätkä pysty pyörittämään arkea. Perheessä voi olla alkoholismia tai lääkeriippuvuutta, ja yksi lapsi joutuu huolehtimaan sisaruksistaan.

– Nuorten hoivaajien määrä on kansainvälisesti noin kahdesta kahdeksaan prosenttia, kertoo Omaishoitajaliiton Jangsterit-hankkeen koordinaattori Malla Heino.

SUOMESSA NUORISTA hoivaajista tiedetään vasta vähän. Mikäli Suomi ei olennaisesti poikkea esimerkiksi Ruotsista tai Britanniasta, heitä voi olla jopa 20 000. Tutkimuksia ei kuitenkaan ole.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä ilmeni,

että noin viidenneksellä kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista on sairastunut tai kuollut lähiomainen kouluvuoden aikana.

– Tiedämme, että monet lapset kantavat vähintään huolta ja myös aikuisille kuuluvaa vastuuta.

MALLA HEINO HALUSI tietää enemmän Suomen nuorista hoivaajista ja pyysi Espoon seurakuntayhtymää yhteistyöhön. Omaishoitajaliitto ja kirkko laativat nuorten hoivavastuita kartoittavan kyselyn Espoon tämän kesän riparilaisille.

Kysely on auki elokuun loppuun, ja vastaaminen on vapaaehtoista. Tähän mennessä vastauksia on tullut noin 650.

Vastaajista 16 prosenttia kertoo auttavansa säännölli-

16.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

Seurakuntavaalit 2018

espoonseurakunnat.fi/vaalit kauniaistenseurakunta.fi grankullaforsamling.fi

Seurakuntavaali-ilmoituksesi Kirkko ja kaupunkiin!

Alennus 30% normaalihinnoista.

Katso ilmoitusmoduulit mediakortistamme kirkkojakaupunki. fi/mediatiedot tai ota yhteys ilmoitusmarkkinointiin: Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi

sesti perheenjäsentään tai muuta läheistään, ”jolla on jokin vakava sairaus tai vamma tai joka on vanha”.

Se ei tarkoita, että 16 prosenttia vastaajista joutuisi kantamaan kehitysvaiheelleen liian painavaa vastuuta. Kyse voi olla vaikka siitä, että nuori käy kerran viikossa kaupassa isoäidilleen. Aina ei ole helppoa määritellä, milloin auttaminen muuttuu hoivaksi.

– Me yritämme saada karkean pohjatuntuman ilmiöön. Toivomme, että akateemiset tutkijat lähtevät selvittämään tätä tarkemmin, Heino selittää.

”

MONI EI HALUA PYYTÄÄ KAVEREITA KOTIIN JA KERTOA, ETTÄ ÄITI NYT ON AINA SÄNGYSSÄ.

– HANKEKOORDINAATTORI MALLA HEINO

VASTAAJISTA NOIN puolet kertoo auttavansa juuri isovanhempaansa. 30 prosenttia hoivaa äitiään, 23 prosenttia sisaruksiaan ja 8 prosenttia useampaa kuin yhtä läheistä.

12 prosenttia heistä, joilla on hoivavastuuta, kertoo olevansa ensisijainen auttaja. Kolme neljästä pitää merkitystään hyvin tai melko tärkeänä. Avovastauksissa kerrotaan ahdistuksesta.

– Mutta on toisenlaistakin. Tilanne voidaan kokea myös tyydyttävänä ja iloa antavana. Että olen pystynyt auttamaan tätä tärkeää ihmistä, Heino kertoo.

JOS LAPSI joutuu kantamaan liian suurta vastuuta, seuraukset voivat olla vakavia. Koulunkäynti voi kärsiä, mieli voi järkkyä ja sosiaaliset suhteet rapistua.

– Moni ei halua pyytää kavereita kotiin ja kertoa, että äiti on aina sängyssä tai että isällä on tuollainen sairaus, Malla Heino selittää.

– Koti ja perhe ovat herkkiä asioita nuorille. Erilaisuus on vaikeaa.

Heino toivoo, että THL selvittäisi tulevissa kouluterveyskyselyissä lasten ja nuorten hoivavastuita. Tutkimustiedon lisäksi nuoret hoivaajat perheineen tarvitsevat apua.

– Perheissä pelätään kertoa avuntarpeesta, koska uskotaan, että se johtaa automaattisesti huostaanottoon. Niinhän se ei ole.

Vaikeisiin kotioloihin on tarjolla kodinhoitoapua. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto tarjoaa lapsille ja nuorille keskusteluapua. Jangsterit-hankkeella on nuorille hoivaajille suljettu Facebook-ryhmä, jossa he voivat jakaa kokemuksiaan.

Apua tarvitaan kuitenkin lisää.

– Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kolme prosenttia 15-vuotiaista on vähintään yhden päivän viikossa poissa koulusta, koska heillä on hoivatehtäviä. Sillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia loppuelämään, Heino sanoo. ■

Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon/Kauniaisten vai Vantaan sivuille.

Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

Merkityksellistä elämää

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Ikäihmisellä on oikeus nauttia omien voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä.

Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää monipuolisten palvelujen keskellä.

Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisestä asumisesta ympärivuorokautiseen hoivaan.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

Tutustu: www.wilhelmiina.fi

Soita ja sovi tutustumiskäynti! puh. 09 473 473

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 16.8.2018

Tie kutsuu 25 kilometrin kävely Espoon tuomiokirkolta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle koettelee jalkoja ja kesyttää poukkoilevan mielen.

TEKSTI JA KUVAT KAISA HALONEN

K

irkonmäellä tuoksuu jasmiini ja multa. Hautausmaalla kitketään. Espoon tuomiokirkossa ei ole ketään. Alttarin yläpuolella riippuu krusifiksi. Kristuksen kärsimystä korostaa se, että keskiaikaisesta veistoksesta ovat vuosien saatossa kadonneet jalat polvista alaspäin ja toinen käsivarsi. Seinämaalauksissa seikkailevat lystikkään näköiset paholaiset ja enkelit.

Pyhimyksistä on helppo bongata keskiaikaisten legendojen suosikki Pyhä Yrjö nitistämässä lohikäärmettä, mutta kirkon nimikkopyhimys evankelista Matteus jää minulta huomaamatta.

Jääköön, tie kutsuu.

En tiedä, tohtiiko tätä kutsua pyhiinvaellukseksi. Aikomukseni on kä-

vellä Espoon tuomiokirkolta noin 25 kilometrin matka Vantaalle Pyhän Laurin kirkolle. Nämä kaksi keskiaikaista kivikirkkoa ovat pääkaupunkiseudun vanhimmat rakennukset. Niihin on kuljettu pyhää kohtaamaan jo 1400-luvun lopussa ja 1500-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä ennen reformaatiota.

Vaellus pyhinä pidetyille paikoille kuuluu moniin uskontoihin. Kristittyjen uskonnonharjoitukseenkin ne ovat kuuluneet ensimmäisistä kristillisistä vuosisadoista alkaen. Ensin vaellettiin Jeesuksen elämän ja kuoleman tapahtumapaikoille ja apostolien haudoille. Myöhemmin alettiin kunnioittaa marttyyreita ja esikuvallisesti eläneitä kristittyjä pyhinä. Sen myötä heihin liittyvistä paikoista ja

esimerkiksi kirkoista, joissa oli heidän reliikkejään, tuli pyhiinvaelluskohteita. Nykyisin suosituimpia kristittyjen pyhiinvaelluskohteita ovat eri puolilla maailmaa paikat, joissa neitsyt Marian kerrotaan ilmestyneen.

Vaikka pyhiinvaelluksen tavat ja kohteet vaihtelevat, lähtemisen perimmäinen syy lienee ollut kaikkina aikoina ja kaikille sama. Vaeltajalla on asiaa Jumalalle: hän pyytää apua, kiittää tai katuu.

TÄSTÄ MATKASTA vain pieni pätkä – viimeiset pari kilometriä – on sellaista, jota olen aiemmin kävellyt. Silti olen kauimmillaankin alle kolmenkymmenen kilometrin päässä kotoani. Uusissa maisemissa kulkemisesta tulee oikea matkalla olon tuntu. Tässä sitä koetaan Lommila, Bemböle, Viherlaakso, Karakallio ja Vallikalliokin. Etukäteen olen kuvitellut itseni istuskelemassa kartalta löytämäni Lippajärven rannalla pitämässä taukoa ja kuuntelemassa laineiden liplatusta. Tauko jää pitämättä, sillä reitilleni Turuntien varteen osuva järven ete-

läranta on rämeikköä, pikemminkin suota kuin järveä.

Lohdutukseksi poikkean kahville Viherlaakson ostarille. Ja tunnen pientä syyllisyyttä: voipulla on niin muhkea, että sen täytyy olla ristiriidassa pyhiinvaellukseen kuuluvan kieltäymyksen ja vaatimattomuuden kanssa.

”

YHTÄKKIÄ HAVAHDUN SIIHEN, ETTÄ HUOLIKUORMA ON JÄÄNYT KYYDISTÄ JONNEKIN.

Reitille osuva Leppävaaran kirkko saa houkuteltua uudestaan tauolle. Täälläkin on alttarilla Kristus kädet levitettyinä, mutta toisin kuin Espoon tuomiokirkossa hän ei riipu ristillä vaan on noussut haudasta. ”Rauha teille”, toivottaa Annukka Laineen taideteokseen kuuluva teksti kuin puhekupla.

2 palstaa x koko sivun korkeus.

89 x 343 16.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

rukousmoodiin. Se muistaa omat ja läheisten vaivat ja murheet ja velloo niissä, ja tuntuu, että askelkin hidastuu. Kunnes yhtäkkiä havahdun siihen, että huolikuorma on jäänyt kyydistä jonnekin.

Suunnilleen puolimatkassa, kun Kehä I:n meluaidan viertä kulkiessani ylitän Espoon ja Helsingin rajan, huomaan, että kyllä tämä tuntuu jaloissakin. Varpaankynsissä, kantapäissä ja akillesjänteissä. Ja vielä toinen samanmoinen matka olisi käveltävä. Mieliala vajoaa yhtä alas kuin verensokeri.

Normaali lounasaika on ohitettu tunteja sitten. Kannelmäkeen on muutama kilometri, sieltä on pakko etsiä ruokapaikka. Rasvaa! Hiilihydraatteja! Suolaa!

KANNELMÄEN KIRKKO näyttää siltä kuin puistoon olisi laskeutunut avaruusalus. Sinne ei ole asiaa, ovet on lukittu puolta tuntia aiemmin. Ollaan sitten ilman hengenravintoa ja etsitään jotain konkreettisempaa. Kirkon lähellä on ostari ja siellä sellainen pizzaa ja kebabeja tarjoileva pikaruokaravintola, joita tuntuu olevan jokaisessa Suomen lähiössä ja kirkonkylässä, yleensä vielä useampia vieri vieressä. Nälkäiselle se kelpaa.

Reitin leppoisin viisikilometrinen alkaa Kannelmäestä. Hiekkatietä, omakotitaloja, peltoa, Keskuspuiston suikale, taas omakotitaloja. Hiljainen, vihreä ja varjoisa Keskuspuisto tuntuu taivaalta.

SUURIN OSA matkastani on jonkun ison tien vieressä kulkevaa kevyen liikenteen väylää. Seuraan Espoontietä, Turuntietä, Kehä I:tä ja Tuusulanväylää mukailevaa Vanhaa Tuusulantietä. Verkkainen etenemisvauhtini ei oikein riitä edessä aukeavalle suoralle tielle. Autoja suhahtelee taukoamatta ohi. Pyöräilijöitäkin on paljon, silloin tällöin joku juoksee vastaan. Juuri kukaan ei kävele. Mieleni ei viihdy näillä teillä. Se kyllästyy olemaan läsnä siinä, missä ruumis sitkeästi tarpoo, ja karkailee odottamaan tulevaa. Välillä mieli kyllästyy karkailemiseenkin ja hidastuu jonkinlaiseen stand by -tilaan. Jalat kulkevat itsekseen.

KÄVELEMINEN EI OLE vaikeaa, ei erityisen raskastakaan. Jos on normaalikuntoinen aikuinen, suurin ongelma päivän kävelyretkellä ei ole jalat vaan pää. Siksi kävely tekeekin niin hyvää.

Askel askeleelta se kesyttää kuormitetun ja poukkoilevan mielen. Nyt ensimmäinen tunti menee kyllä työasioita ratkoessa ja järjestellessä. Sen jälkeen mieli siirtyy jonkinlaiseen ilta-

LOPPUSUORA TUUSULANVÄYLÄN varressa on sitten todellakin suora – ja loppumattoman tuntuinen. Tai ehkä se ei ole loppusuora vaan vasta esipiha, niin kuin koko tämä matkakin?

Sellainen, josta kertoo teksti Pyhän Laurin kirkon oven yläpuolella: ”En dag i Dina gårdar är bättre än eljest tusende”, parempi on päivä sinun esipihoissasi kuin tuhat päivää muualla.

Katkelma on psalmista 84, joka on yksi Vanhan testamentin pyhiinvaelluspsalmeista. Päivän paremmuudesta en ole ihan varma, siltä se ehkä tuntuu vasta jälkikäteen, mutta ainakin pitkä tämä päivä esipihalla on ollut.

Oikeasti se ei ole edes pitkä: 25 kilometriä on ihan tavallinen pyhiinvaeltajan päivämatka. Jos olisin pidemmällä vaelluksella, jatkaisin seuraavana aamuna matkaa samoilla kivistävillä jaloilla, samassa hikisessä paidassa. Ja sitä samaa ehkä viikkojen ajan.

Nyt olen hetken aikaa perillä. Pyhän Laurin kirkossa on Jeesus vastassa. Alttarilla olevassa lasimaalauksessa hän pitää lohduttaen sylissään uuvahtanutta pyhiinvaeltajaa. ■

Katso videokooste kävelystä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5, avoinna 31.8. asti joka päivä klo 10–18.

Leppävaaran kirkko, Veräjäkallion­ katu 2, avoinna 31.8. asti ma–ke ja pe klo 12–16 ja to klo 12–18.

Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, avoinna tilaisuuksien aikana ja sopimuksen mukaan.

Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45, avoinna 31.8. asti ma–pe klo 12–20 ja la–su klo 9–15.

7

Seurakuntavaalit 2018

KUULUTUS ÄÄNIOIKEUTETTUJEN LUETTELOSTA Espoon ja Kauniaisten ev.lut. seurakunnissa toimitetaan 18.11.2018 seurakuntavaalit, joissa valitaan jäsenet yhteiseen kirkkovaltuustoon sekä kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon. Äänioikeutettujen luettelo on nähtävänä seurakunnan jäsenille maanantaina 3.9.2018 kello 10–14 ja tiistaina 4.9.2018 kello 15–19 kunkin seurakunnan toimistossa/ kirkkoherranvirastossa. Äänioikeutettujen luetteloon äänioikeutetuiksi on merkitty kaikki viimeistään 18.11.2018 16 vuotta täyttävät kirkon jäsenet, jotka on 15.8.2018 merkitty tämän seurakunnan läsnä oleviksi jäseniksi.

Oikaisuvaatimuksen äänioikeutettujen luettelosta saa tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeutettujen luettelosta tai että häntä koskeva merkintä on luettelossa virheellinen.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä 6.9.2018 kello 16.00 mennessä kunkin seurakunnan toimistoon/kirkkoherranvirastoon.

Kunkin seurakunnan vaalilautakunta käsittelee oikaisuvaatimuksia 1.10.2018 pidettävässä kokouksessaan.

Espoossa ja Kauniaisissa 1.7.2018

Seurakuntien vaalilautakuntien puheenjohtajat SEURAKUNTATOIMISTOT

Esbo svenska församling Kyrkogatan 10, 02770 Esbo Espoonlahden seurakunta Kipparinkatu 8, 02320 Espoo Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10, 02770 Espoo Leppävaaran seurakunta Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo Olarin seurakunta Olarinluoma 4, 02200 Espoo Tapiolan seurakunta Kirkkopolku 6, 02100 Espoo KIRKKOHERRANVIRASTOT

VIDEO VERKOSSA

A

Susanne Räihä Kati Pirttimaa Pertti J. Rosila Olli Saunanoja Matti Finskas Olavi Keski-Rahkonen

Grankulla svenska församling Magnus Öhman Kavallvägen 3, 02700 Grankulla Kauniaisten suomalainen seurakunta Maija Manninen Kavallintie 3, 02700 Kauniainen

Lisätietoja www.espoonseurakunnat.fi/vaalit www.esboforsamlingar.fi/valet www.kauniaistenseurakunta.fi/vaalit www.grankullaforsamling.fi

8 A Kirkko ja kaupunki | 16.8.2018

Seurakuntavaaleihin ehtii vielä ehdolle

S

eurakuntavaalien ehdokasasettelu on alkanut pääkaupunkiseudulla hitaasti. Ehdokaslistat on jätettävä seurakuntaan 17.9. mennessä.

– Ilmoittautuminen on käynnistynyt hitaammin kuin neljä vuotta sitten. Silloin meillä oli melkein kaikki listat tiedossa jo toukokuun lopussa, kertoo Espoon seurakuntien viestintäpäällikkö Urpu Sarlin.

Espoossa on tähän mennessä ilmoitettu yhdestä kolmeen ehdokaslistaa kussakin suomenkielisessä seurakun-

nassa. Poliittisista puolueista mukana on kokoomus ja todennäköisesti sosiaalidemokraatit. Kirkollisista porukoista ovat ilmoittautuneet konservatiivisuuteen kallellaan oleva Yhdessä matkalla ja vapaamielisempi Tulkaa kaikki.

– Listoja keränneet ovat sanoneet, että aiempaan verrattuna on vähän hankalampaa saada ihmisiä innostumaan.

VANTAAN SUOMENKIELISISSÄ seurakunnissa listansa ovat ilmoittaneet Sosialidemokraattinen seurakuntaväki, Avoin seurakunta ja Sanasta elämään.

– Avoin seurakunta on aika väljä yhteenliittymä seurakunta-aktiiveja. Sanasta elämään on konservatiivisempi ryhmä, kertoo Vantaan seurakuntien tiedottaja Katriina Harviainen.

Vantaalla neljän vuoden takaisista ehdokaslistoista puuttuvat esimerkiksi kokoomus ja Tulkaa kaikki -liike.

Harviaisen mukaan ilmoittautumistahti on kuitenkin "aika normaali".

HELSINGIN SEURAKUNNISSA on tähän mennessä ilmoittautunut 34 valitsijayhdistystä. Viime vaaleissa listoja tuli

Tilaisuuksia

kaikkiaan 56.

– Olisi hyvä, että seurakunnassa olisi vähintään kaksi ehdokaslistaa. Joskus jossakin seurakunnassa on ollut vain yksi ehdokaslista tai on järjestetty peräti sopuvaalit. Se ei ole seurakuntademokratian kannalta hyvä juttu, kertoo tiedottaja Erja Piipponen.

Piipponen kehottaa halukkaita listankerääjiä pitämään kiirettä. Viimeinen ilmoittautumispäivä ei ole vielä käsillä, mutta jos listalle halutaan muitakin kuin omia tuttuja, kannattaa ryhtyä toimeen.

– Jo kymmenen ihmistä voi perustaa oman ehdokaslistan

itselle tärkeiden tavoitteiden viemiseksi.

Espoon seurakuntien viestintäpäällikkö Urpu Sarlin muistuttaa, että seurakuntavaaleissa päätetään oikeasti isoista asioista.

– Seurakuntavaaleissa voi vaikuttaa paitsi oman seurakunnan asioihin myös koko kirkon asioihin. Näissä vaaleissa valitut edustajat tulevat valitsemaan myös kirkolliskokouksen edustajia.

Kirkolliskokous on luterilaisen kirkon ylin päättävä elin.

TOPIAS HAIKALA

Lisätietoja osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/vaalit

Hautauspalveluja Lähetä surunvalittelusi.

KRÄSÄN RIPARIT 2019: VIVAMO 1: 3.–13.6.

VIVAMO 2: 26.6.–6.7.

VIVAMO 3: 10.–20.7.

VIVAMO 4: 24.7.–3.8.

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

HINTA: 445 e NUORET.FI/ILMOITTAUDURIPARILLE

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

HERÄNNÄISSEURAT su 19.8. klo 14 Vantaan yhteiset seurat Kivistön kirkko, Laavat.2, Vtaa.

Mukana Veisuuveljet. ke 22.8. klo 18 Hiidenkiviseurat Klaukkalan kirkolla, Ylitilant.6, N-järvi; alust. proj.joht. Päivi Nerg (VM) ”Hyvinvointi ja osallisuus”, kahvit ja seurat. ke 29.8. klo 18 7-srk-körttiseurat, Hvittorp, Hvittorpint.243 (Masala), Kkonummi. Kahvit klo 18, seurat n. klo 19. Espoon h-juhlat 10 v.

TULOSSA: kirkkopyhät 2.9.: Hämeenkylän kko; Mäntsälän hjuhlat 30v., Mlä; Siltamäen kko.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com Leikkaa talteen

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Rakennusala

Ostetaan

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausespoo.fi Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Palveluja tarjotaan Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Lakipalveluja

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Janna Laiho, 050 374 8174 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

Zen-mestarit ja kristilliset mystikot antavat etsijälle samanlaisen ohjeen: löydät itsesi, kun päästät irti valheellisesta minuudesta. Traditioissa on kuitenkin myös perustavanlaatuisia eroja.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ KUVITUS HANS EISKONEN

P

ieni tyttö katsoo valoläikkää, joka liikkuu hitaasti lastenhuoneen lattialla. Pölyhiukkaset näyttävät tanssivan äänettömästi auringonvalossa.

Tämä saattaa olla Mitra Virtaperkon elämän varhaisin muisto.

– Ja ihana muisto onkin.

Siinä on jotakin äärimmäisen rauhallista, lempeää, hyvää, kokonaista ja tilatonta. Samaan aikaan olen täysin keskittynyt. Nämä sanat ovat kuitenkin vasta myöhemmin annettuja. Kaksivuotiaan lapsen mielessä kaikki oli itsestään selvää, hän sanoo.

Myös Enonkoskella sijaitsevan kodin läheltä löytyvä metsä tarjosi eheyden ja kokonaisuuden kokemuksia. Viisivuotiaana Virtaperko osasi jo tietoisesti hakea metsästä lohtua, kun hänellä oli paha mieli.

Vähitellen sisäisen kokemuksen ympärille tuli sanoja. Niitä Virtaperko löysi kristinuskosta. Teiniikäisenä hän tutustui kirjastossa Franciscus Assisilaiseen ja muihin kristillisiin mystikkoihin.

Erityisesti 1300-luvulla eläneen tuntemattoman englantilaisen kristityn teos Tietämättömyyden pilvi kosketti Virtaperkoa syvästi. Tänään muisto hymyilyttää häntä.

– Luin Tietämättömyyden pilveä posket hehkuen.

Se oli minulle vähän liikaa, niin vahvaa, että melkein en pystynyt lukemaan sitä.

RIPPIKOULUN JÄLKEEN Virtaperko toimi isosena Porvoossa, jonne perhe oli muuttanut. Seuraavien kymmenen vuoden ajan hän oli hengellinen etsijä, joka kiersi tutustumassa erilaisiin traditioihin ja kokeili kaikkea mahdollista: kristillisiä retriittejä, vanhoja uskontoja, uususkontoja, kundaliinijoogaa. Mikään ei kuitenkaan tuntunut sellaiselta, johon voisi rehellisesti sitoutua.

Lopulta jokin loksahti kohdalleen, kun Virtaperko löysi itsensä Helsinki Zen Centeristä viitisentoista vuotta sitten.

Zenbuddhalaisuus tarjosi jotakin, mitä hän oli kaivannut: konkreettisen tien sekä apua ja ohjausta ihmisiltä, joilla on kokemusta samasta polusta. Kolme vuotta sitten Virtaperkosta tuli zenbuddhalainen pappi.

2B

Kirkko ja kaupunki | 16.8.2018

Mitra Virtaperkoa viehättää totuuden nälkä, joka välittyy sekä zen-perinteestä että kristillisten mystikkojen teksteistä.

– Klassisen musiikin ammattiopiskelijana minulla oli kokemusta sitä, miten välttämätöntä on saada opetusta ja ohjausta. Ajattelin intuitiivisesti, että jotakin sellaista täytyy olla olemassa myös hengellisyydessä. Tämä ei voinut olla pelkästään tunnetta, fiilistä.

Virtaperkon mukaan zen on buddhalaisuuden muodoista vähiten uskonnollinen sanan yleisessä merkityksessä. Tradition lähtökohdat ovat hyvin toisenlaiset kuin kristinuskossa. Zeniin ei liity esimerkiksi ajatusta ainoasta pelastavasta tiestä, joka sulkee toiset uskonnot pois.

– Jos ihminen on kristitty, ateisti, hindu, muslimi tai ties mitä, asia ei liity zenin harjoittamiseen. Jos ihminen harjoittaa zeniä, ihminen harjoittaa zeniä.

”

Jos ihminen on kristitty, ateisti, hindu, muslimi tai ties mitä, asia ei liity zenin harjoittamiseen.

MITRA VIRTAPERKO

NUORUUDEN HIPPIVAIHETTAAN elänyt Pekka Yrjänä Hiltunen koki 1960-luvulla voimakkaan tunnetilan, joka osui yksiin Hiltusen tuolloin lukeman taolaisen filosofian kanssa.

Hiltunen koki maailman tapahtumisena, joka koostui kahdesta vastakkaisesta liikkeestä, yinistä ja yangista. Perimmäinen todellisuus avautui kahtia jakautuneen maailman takaa.

Tänään Hiltunen arvelee, että voimakas yhteys kosmokseen saattoi olla kannabispsykoosin oire. Il-

man kannabiksen vaikutusta kokemus jatkui noin kuukauden.

Sen jälkeen Hiltunen joutui sisäiseen pimeyteen. Taolainen valaistuminen ei tuonutkaan elämään sellaista merkityksellisyyttä, jonka mukaan hän olisi osannut elää.

– Siinä henkisessä hädässä kiinnostuin kristinuskosta. Sen mukaan kosmoksen takaa löytyisi kokoaja, joka haluaa suhteen minuun. Vähitellen löysin omakseni Paavalin ajatuksen, jonka mukaan ”se, joka on Kristuksessa, on uusi luomus”. Oli siis olemassa uusi minuus, joka on ehompi kuin tämä.

Ajattelin, että se on ratkaisu, ja sillä tiellä olen edelleenkin, Hiltunen sanoo.

KRISTINUSKO EI ole tarjonnut Hiltuselle voimakkaita ”tempaavia kokemuksia”. Sen sijaan usko on avautunut hiljaisena kutsuna, kasvavana sisäisenä vakaumuksena ja tienä, jota seuraamalla löytyy elämää.

Hiltunen työskenteli 1980- ja 1990-luvuilla kymmenen vuotta Thaimaassa Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijänä. Tanskalaisen professori Johannes Aagaardin opastamana hän tutustui uskontodialogiin, jossa kristityt ja buddhalaiset munkit kävivät tasavertaista keskustelua hengellisyydestä.

Uskontodialogin osallistujat keskustelivat hyvässä hengessä, vaikka olivat radikaalisti eri mieltä asioista. Kysymyksiä sai esittää, mutta kiistelemisestä ja käännyttämisestä pidättäydyttiin.

– Tapasin amerikkalaisen oman ikäpolveni hipin, joka oli päätynyt buddhalaiseksi munkiksi. Hänen kanssaan keskusteleminen oli hedelmällistä, koska tulimme kutakuinkin samasta kulttuuritraditiosta. Hän sanoi, että olen niin hyvä jätkä, että synnyn varmaan seuraavassa elämässä buddhalaiseksi.

TOISEN TRADITION kohtaaminen oli niin merkittävä kokemus, että uskontodialogista tuli tärkeä osa

Hiltusen elämäntyötä. Hän on muun muassa toiminut kirkkohallituksessa uskontodialogin asiantuntijana ja vetänyt kristillisiä meditaatioita uuden henkisyyden messuilla.

Vuodesta 2013 lähtien Hiltunen on ollut mukana järjestämässä eri uskonnollisten perinteiden yhteisiä meditaatioita Kampin kappelissa. Yhteisen hiljentymisen jälkeen osallistujat kokoontuvat johonkin läheiseen kuppilaan keskustelemaan.

Niissä merkeissä Hiltunen tutustui Mitra Virtaperkoon, joka oli mukana suunnittelemassa meditaatioita syksystä 2015 kevääseen 2016.

Uskontorajat ylittävä keskusteluyhteys tulee Hiltusen mukaan mahdolliseksi, kun ihmiset kertovat omasta kokemuksestaan eivätkä opistaan. Hiltunen toteaa realistisesti, että avoin hengellinen ja katsomuksellinen vuoropuhelu on ihanne, jonka saavuttaminen ei aina onnistu.

– Dialogi on rehellisyystesti. Se näyttää, kuinka pitkälle osaan perustella itselleni, mitä uskon ja ajattelen. Pääsen myös tunnistamaan, missä argumenttini loppuvat ja mitä teen sen jälkeen. Kuunteleminen on vaikea taito.

ZENBUDDHALAISTA MEDITAATIOTA ja kristillistä mietiskelyä käsittelevän kirjallisuuden harrastaja huomaa pian, että itäisellä ja läntisellä uskontotraditiolla on paljon yhteistä.

Kumpikin antaa ohjeita tukevan, levollisen istuma-asennon löytämiseen. Suora selkä ja keskittynyt, tietoinen hengittäminen auttavat kiinnittymään tähän hetkeen. Vähitellen meditoija alkaa aavistaa, että pintatodellisuuden takana on jotakin syvempää.

Kummastakin traditiosta löytyy kuvauksia valaistumisesta eli vapauttavasta oivalluksesta. Siinä ihmisen näennäinen minuus joutuu väistymään.

Mitra Virtaperkon mukaan zeniä ja kristinuskoa yhdistää kokemuksellinen maaperä. Virtaperko korostaa, että hän ei viittaa uskonnollisiin hurmoselämyksiin, joita on tarjolla sekä karismaattisessa kris-

16.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

3

Pekka Y. Hiltunen löysi kristillisen uskon omaksi tiekseen nuoruudessa koetun taolaisen valaistumisen jälkeen.

tillisyydessä että uususkonnoissa. Kyse on syvemmästä prosessista.

– Yhteistä maaperää löytyy nimenomaan vanhoista traditioista, joihin liittyy hengellinen selväjärkisyys ja ankkuroituminen pitkäjänteiseen hengelliseen harjoitukseen. Kristillinen mystikko puhuisi ehkä kilvoittelusta.

”

Kaikki hengellinen kokemus on inhimillisesti samaa, mutta se, mihin kokemus viittaa, ei ole samaa.

PEKKA Y. HILTUNEN

VIRTAPERKOA VIEHÄTTÄÄ sekä zen-perinteestä että keskiajan kristillisten mystikkojen teksteistä välittyvä totuuden nälkä: palava halu tietää ja tuntea, päästä lähelle perimmäistä todellisuutta. Tietämättömyyden pilven kirjoittanut kristitty antaa lukijalleen meditaation ohjeita, jotka ovat hyvin samanlaisia kuin zen-kokelaiden saamat ohjeet.

– Yhdessä retriitissä zen-opettajani luki Tietämättömyyden pilven ohjeet lähes sanasta sanaan.

Ainoastaan jossakin kohdassa hän vaihtoi Jumalasanan johonkin muuhun, Virtaperko sanoo.

Kristilliset mystikot ja zen-mestarit kuvaavat kokemuksiaan erilaisilla sanoilla.

Kristinuskossa perimmäistä todellisuutta kutsutaan Jumalaksi, mutta zenbuddhalai-

Mystinen kokemus rakentaa siltaa uskontojen välille Mystinen hiljaisuus on ”paikka”, jossa eri uskontojen seuraajat voivat kohdata toisensa. Näin ajatteli irlantilainen jesuiitta ja hengellinen kirjailija William Johnston (1925–2010), joka tuli tunnetuksi buddhalais-kristillisen uskontojen vuoropuhelun kävijänä.

Kysymys kristinuskon ja muiden uskontojen suhteesta tuli Johnstonille ajankohtaiseksi, kun jesuiitat lähettivät hänet Tokiossa toimivaan Sofian yliopistoon opettamaan englannin kieltä.

Johnston liittyi buddhalaisten ja kristittyjen ryhmään, joka kävi dialogia ja järjesti yhteismeditaatioita.

– Johnston ajatteli, että eri uskontojen harjoittajat voivat tukea toisiaan suuntautuessaan kohti perimmäisyyttä, Lohjan seurakunnan johtava kappalainen Raimo Kuismanen sanoo.

Kuismanen selvitti Johnstonin käsityksiä mystisen kokemuksen luonteesta huhtikuussa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan Kutsu todelliseen itseyteen – William Johnstonin mystiikan teologia.

Kuismasen mukaan Johnston pyrki syventämään kristillistä vakaumustaan ja hengellisyyttään toisten uskontojen, erityisesti zenbuddhalaisuuden avulla.

Zenbuddhalaisuus syntyi, kun intialainen mahajana-buddhalaisuus levisi Kiinaan 500-luvulla ja sai vaikutteita taolaisuudesta. 1100-luvulta lähtien zen juurtui vahvasti osaksi japanilaista kulttuuria.

Johnston näki zenin tärkeänä osana uutta uskonnollista liikehdintää, joka voisi auttaa läntistä kristillisyyttä uudistumaan.

Johnston meni japanilaisen zen-mestarin oppilaaksi, mutta piti harjoituksensa pohjalla kristillisen sisällön. Kuismasen mukaan Johnstonin suhteessa zenbuddhalaisuuteen näkyi heiluriliike.

– Jossakin vaiheessa Johnston ajatteli, että kristinusko ja zen voidaan yhdistää. Myöhemmin hän kuitenkin peruutti ja tajusi, että zenbuddhalaisuus ja kristinusko ovat eri teitä.

Johnstonin ja zen-mestarin tiet erosivat, mutta hän jatkoi meditoimista zenin tekniikan avulla.

Johnston suuntautui meditaatiossaan kohti Kristusta.

– Zen-meditaatioon liittyvä oman mielen tarkkailu auttoi häntä laskeutumaan oman olemuksensa syvyyteen, Kuismanen kuvailee.

William Johnston löysi zenin ”tyhjyydelle” vastaavuuksia kristillisestä teologiasta ja mystiikasta.

Kristittyjen Jumala ei ole kohde muiden joukossa, vaan pohjimmiltaan sanoin kuvaamaton salaisuus.

Tärkeän yhtymäkohdan tarjosi myös kristillinen ajatus Jumalan tyhjentymisestä: kristitty samastuu meditaatiossaan ihmiseksi tulleeseen Kristukseen, joka ”tyhjensi itsensä”.

– Sanojen taakse pääseminen tarkoitti Johnstonille kristillistä mystiikkaa. Hän ajatteli, että ”verhon takana” jokaista meditoijaa ympäröivä sanaton todellisuus on Kristus, Kuismanen sanoo.

Johnstonin elämäntyön teki mahdolliseksi 1960-luvun alkuvuosina järjestetty Vatikaanin toinen kirkolliskokous, joka avasi uusia mahdollisuuksia uskontojen lähentymiselle ja yhteistyölle.

Johnston näki kristittyjen haasteena kokea Kristus myös toisissa kulttuureissa.

Kuismasen mukaan Johnston tuli lopulta siihen tulokseen, että eri uskontojen harjoittajat eivät koe meditoidessaan samaa, vaan vievät oman taustansa ja uskonsa sisällön mukaan harjoitukseensa.

– Johnstonille kristillisen mystiikan keskuksessa oli Jumalan rakkaus Kristuksessa.

4B

Kirkko ja kaupunki | 16.8.2018

Hiltunen havainnollistaa ajatusta kuvalla kahdesta huoneesta.

– Menemme sanojen huoneesta sanattoman kokemisen huoneeseen ja palaamme sieltä sanojen huoneeseen. Sanat syntyvät aina tietyssä kulttuurisessa tilanteessa. Kun joku näkee kaiken samana, joudun kysymään, miltä pohjalta niin tapahtuu.

Millä kielellä, pelisysteemillä hän pääsi näkemykseen, että kaikki on samaa?

Sekä kristinusko että buddhalaisuus ratkaisevat kärsimyksen ongelmaa, kumpikin omalla tavallaan.

Myös buddhalaisuus nojaa Hiltusen mukaan oppijärjestelmään, vaikka hänen buddhalaiset ystävänsä eivät näe asiaa samalla tavalla.

Buddhalainen oppi sisältää eettisiä sääntöjä ja totuuksia, muun muassa ”kolme jalokiveä”, joihin buddhalaiset palaavat yhä uudestaan.

– Tässä on – minun mielestäni – buddhalaisten kavereideni sokea piste. He käyttävät oppijärjestelmää, jolla he kuvaavat itselleen avautuvaa luodun maailman sisäistä todellisuutta. Heidän mielestään kyse ei kuitenkaan ole dogmeista, vaan siitä, miten asiat ovat.

Sekä kristinuskosta että zenbuddhalaisuudesta löytyy kuvauksia vapauttavasta oivalluksesta, jossa ihmisen näennäinen minuus joutuu väistymään.

set puhuvat tyhjyydestä. Virtaperko korostaa, että kyse ei ole nihilistisestä tyhjyydestä, jossa ”mikään ei ole mitään” ja kaikki on pohjimmiltaan merkityksetöntä.

Zen-teksteissä ”tyhjyys” viittaa buddhalaiseen näkemykseen, jonka mukaan todellisuudessa ei ole muuttumattomia rakenteita, vaan kaikki on yhteydessä kaikkeen. Heti kun asiat ovat yhteydessä toisiinsa, ne kommunikoivat keskenään ja vaikuttavat toisiinsa.

– Buddha oivalsi, että kaikki ilmiöt tässä maailmassa ovat sellaisia alusta loppuun. Mikään kaikkeuden yhteydessä ei ole pysyvää, vaan kaikki on jatkuvassa muutoksen virrassa. Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että kaikki on kaikkea kuin että mikään ei ole mitään, Virtaperko sanoo.

laamaan juurilleen ja löytämään Jumalan kaikesta.

Hiltunen siteeraa Raamatusta efesolaisille osoitetun Paavalin kirjeen jaetta, jonka mukaan Kristus on täyttänyt kaikkeuden läsnäolollaan.

– Tämä on vaikea, mutta äärimmäisen kiinnostava asia. Luonnon kiertokulun ulkopuolinen on tullut osaksi luomakuntaa ja on löydettävissä kaikesta. Kristus on siis tässä – Hiltunen ojentaa kätensä ja koputtaa helsinkiläisen kahvilan ikkunaa somistavaa kukkaruukkua – ja silloin dualismi on loppunut.

BUDDHALAISUUS HYLKÄÄ dualistisen ajattelun, joka jakaa todellisuuden toisistaan erillisiin osiin. Aine ja henki ovat buddhalaisuuden mukaan saman asian kaksi eri puolta ja riippuvaisia toisistaan.

Virtaperkon mukaan sekä kristillisen että buddhalaisen perinteen mystikot puhuvat aineen ja hengen välisestä yhteydestä, mutta suuri osa kristillisyydestä ei käytännössä tunnista sitä.

Hengen ja aineen vastakkainasettelu on Virtaperkon mukaan vallitseva näkemys länsimaissa ihmisen uskonnollisuudesta riippumatta. Uskonnollisessa ihmisessä dualismi voi synnyttää ajatuksen täydellisestä, hyvästä ja puhtaasta Jumalasta ja syntisestä ihmisestä, joka elää erillään Jumalasta ja taivaasta.

– Uskonnoton länsimainen ihminen puolestaan saattaa ajatella, että nyt kun uskonto on hylätty kulttuurin perustana, jäljelle jää vain materialismi. On hyvin vahvasti länsimaisen kulttuurimme dualismin tuotetta, että ajattelemme näin.

Pekka Y. Hiltusen mukaan itäisten uskonnollisten perinteiden kohtaaminen haastaa kristittyjä pa-

Vasta silloin, kun ihminen antautuu zenin harjoittamiseen vailla reunaehtoja ja etukäteisvaatimuksia, mysteeri ehkä avautuu.

”

MITRA VIRTAPERKO

USKONNOLLINEN KOKEMUS rakentuu Hiltusen mukaan pohjimmiltaan samalla tavalla eri uskonnoissa. Hän varoittaa kuitenkin sudenkuopasta johon joudutaan, kun sanotaan, että kaikki hengellinen kokemus on pohjimmiltaan samaa.

– Kaikki spiritualiteetti on inhimillisesti samaa, mutta se, mihin kokemus viittaa, ei ole samaa, Hiltunen sanoo.

ZENBUDDHALAISUUDEN TAUSTALLA on buddhalainen ihmiskäsitys, jonka mukaan ihmisellä ei ole pysyvää minuutta. Hiltusen mukaan ihminen paljastuu buddhalaisissa teksteissä syyn ja seurauksen lakeja seuraavaksi ärsyke- ja reaktiokokonaisuudeksi.

– Paljoltihan me olemmekin sitä. Buddhalaisuus on kiehtova ja tarkka järjestelmä, jonka kuvaus ihmisen minuudesta ja sen rakentumisesta on järkeenkäypä, Hiltunen sanoo.

Zen näyttäytyy Pekka Y. Hiltuselle ”minän projektina, jonka tarkoituksena on hävittää minä”. Ihminen ryhtyy itse zenin harjoittamiseen ja hallitsee sitä, kunnes hän saavuttaa tai kokee valaistumisen.

– Ihmiselle itselleen annetaan kaikki avaimet. Mielestäni zen jossakin mielessä hivelee egoa, vaikka tarkoituksena on lopettaa ego ja sen hively, hän sanoo.

Virtaperkon käsitys buddhalaisuudesta ja sen ihmiskuvasta on toisenlainen. Siinä ihminen ei ole reaktioautomaatti, vaan päinvastoin olento, jolla on mahdollisuus valintoihin.

Myöskään ajatus zenin minäkeskeisyydestä ei vastaa Virtaperkon kokemusta.

– Kokemukseni mukaan zen on kovin pinnallista niin kauan kuin ihminen yrittää saada tai saavuttaa jotain. Vasta silloin, kun ihminen antautuu vailla reunaehtoja ja etukäteisvaatimuksia, mysteeri ehkä avautuu.

VALAISTUMINEN ON Mitra Virtaperkon mukaan kokemus, jossa ihminen näkee ensimmäisen kerran maailman sellaisena kuin se on. Virtaperko lisää, että todellisuus ei ole ilmaistavissa sanoilla. Sanat ovat parhaimmillaankin vain todellisuuden kuvausta, eivät todellisuus itsessään.

Virtaperko korostaa, että valaistumisessa ei ole kyse sulautumisesta, jossa yksilön rajat häviävät, vaan vieraantumisen voittamisesta ja intiimin yhteyden kokemisesta. Virtaperko valaisee asiaa amerikkalaisista elokuvista tutulla esimerkillä.

– Kun joku menee vankilaan tapaamaan vankia, he eivät pysty koskettamaan toisiaan, vaan joutuvat keskustelemaan heitä erottavan lasin läpi. Valaistuminen on tällaisen suojapleksin ottamista pois maailman ja itsen väliltä. Sehän on ihanaa. Eräs moderni zen-opettaja on sanonut, että zen on tapa olla täysin elossa siihen asti, kunnes kuolee.

Valheellisen minuuden vankeudesta vapautuminen on keskeinen teema myös kristinuskossa, mutta itsen löytäminen tapahtuu aina suhteessa persoonalliseen Jumalaan. Pekka Y. Hiltunen siteeraa Paavalin sanoja ”enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa”.

– Tosiminä on kristitylle jotakin, joka tulee lahjana samalla tavalla kuin pieni lapsi syntyy omaksi itsekseen suhteessa vanhempiinsa. Jos olen Kristuksen seurassa, tulen yhä enemmän persoonaksi, vaikka jumaluus virtaakin kauttani. Se on henkilökohtainen matka minäksi, jota en vielä ole. Samalla se on lupaus minusta. ■

MAINOS

”Löysin helpotuksen polvivaivoihini”6nivelten merkkiä ikääntymisestä Ilona iloitsee siitä, kun pystyy taas elämään aktiivista elämää harrastustensa parissa.

Nivelrusto kuluu iän myötä kaikilla. Movizin Complex sisältää kolmen nivelterveyttä edistävän kasvin uutteita: inkivääriä, ruusunmarjaa ja boswelliaa, jotka edistävät tehokkaasti nivelten terveyttä ja liikkuvuutta.

Ainesosat imeytyvät elimistössä ja vaikuttavat juuri niissä nivelissä, jotka kaipaavat tukea.

1. POLVET

Ilona Dalkvist on iästään (75 vuotta) huolimatta aktiivinen eläkeläinen, jonka harrastuksiin kuuluvat muun muassa kuorolaulu, lenkkeily ja matkailu. Viime vuonna reistailevat polvinivelet alkoivat kuitenkin rajoittaa hänen liikkumistaan.

Polvivaivoihin löytyi onneksi helpotusta: inkivääriuutetta sisältävä Movizin Complex -ravintolisä.

H

yväntuulinen ja puhelias Ilona kulkee olohuoneen ja keittiön väliä tarjoillen meille kahvia ja kotonaleivottua pullaa. Ei arvaisi polvien reistailleen, niin rivakasti käyvät nyt hänen askeleensa.

Edellinen vuosi ei todellakaan ollut Ilonan parhaita. Hänellä alkoi olla vaikeuksia liikkua eikä mikään apu tuntunut tehoavan.

Oikuttelevat nivelet haittasivat liikkumistani – Lähdin perhematkalle Meksikoon tyttäreni ja vävyni kanssa.

Matkasta ei kuitenkaan tullut sitä elämystä, jota olin odottanut. Polvieni reistailun takia minulle järjestettiin kuljetus paikasta toiseen, mutta haastavimmat kohteet jäivät minulta kokonaan väliin. Huonon liik-

kuvuuteni vuoksi meiltä jäi paljon käyntikohteita näkemättä.

– Polvieni kunto heikkeni vain entisestään. Pystyin tuskin kävelemään ja lopulta liikkeelle päästyäni kävelin pahasti ontuen, Ilona kertoo.

Movizin Complex tehosi nopeasti Kotona Ilona kertoi ystävättärilleen matkalla reistailleista polvistaan.

– Eräs ystävättäristäni tunnisti ongelman ja antoi minulle nivelten hyvinvointiin tarkoitettuja Movizin Complex -tabletteja.

Ystävättäreni antama pakkaus riitti kaksi kuukautta ja kun pakkaus alkoi huveta, kiirehdin tilaamaan uuden paketin Wellvitalta.

– Kolmen kuukauden jälkeen oloni on NIIN hyvä pitkästä aikaa. Olen ottanut Movizin

Complex -tabletteja säännöllisesti koko ajan enkä missään nimessä lopeta niiden käyttöä, toteaa Ilona päättäväisesti.

Takaisin aktiiviseen elämään Ilona on saanut uutta uskoa elämään. Hän haluaa taas matkustella ja elää aktiivista elämää harrastustensa parissa.

– Teimme uuden perheloman Meksikoon ja tällä kertaa liikkumisestani ei ollut vaivaa.

Ilonalla on paljon menoja ja rakkaita harrastuksia. Hän laulaa kuorossa ja tapaa ystävättäriään käsityökerhossa, jossa he aika ajoin järjestävät myös näyttelyitä.

– Elämäni on mitä parhaimmalla mallilla, varsinkin nyt, kun pystyn vaivatta liikkumaan kaikkialla, Ilona toteaa säteilevä hymy kasvoillaan.

MOVIZIN COMPLEXIN TEHOKKAAT KASVIAINEET

Onko portaiden nouseminen aiempaa vaikeampaa? Etkö enää pysty kävelemään yhtä pitkiä matkoja kuin ennen?

Movizinin sisältämä ruusunmarja tukee kollageenin luonnollista muodostumista nivelruston normaalia toimintaa varten.

2. SELKÄ Tuntuuko selkä jäykältä, jos istut pitkään paikallasi?

Selkärangan nikamat muodostavat pitkän nivelketjun, jonka liikkuvuudesta olemme riippuvaisia. Inkivääri lievittää nivelten kankeutta ja tukee nivelten luonnollista liikkuvuutta.

3. NISKA

4. OLKAPÄÄT

Istuessamme paljon aiheutamme ylimääräistä rasitusta niskan kudoksiin ja niveliin.

Ikääntyessä kolotus ja niskavaivat saattavat lisääntyä, mutta inkivääri lievittää nivelten kankeutta ja jäykkyyttä.

Olkapäässä sijaitsee ihmiskehon liikkuvin nivel, joka mahdollistaa käsivarren liikuttamisen lähes kaikkiin suuntiin, mutta samalla nivel joutuu kovalle kuormitukselle.

Inkivääri edistää nivelten liikkuvuutta.

5. LONKAT

6. SORMET

Lonkkanivelet kannattelevat koko kehon painoa ja kuluvat muiden nivelten ohella ikääntymisen myötä. Boswellia edistää nivelten luonnollista liikkuvuutta ja joustavuutta.

Sormien jäykkyys, etenkin aamuisin, on luonnollinen ikääntymisen merkki. Inkivääri auttaa aamujäykkyyteen ja edistää nivelten säilymistä joustavina.

Kokeile puoleen hintaan!

Tilaa Movizin Complex jakelupalveluna.

Saat ensimmäisen pakkauksen puoleen hintaan.

Nyt vain 14,95 € 180 tablettia + toimituskulut 4,95 €

SOITA: 0800 152 525 INKIVÄÄRI

Inkivääristä on olemassa vanha kiinalainen sananlasku: jos syö inkivääriä joka päivä, saa apteekkari kuolla nälkään.

Inkivääri edistää nivelten liikkuvuutta ja lievittää jäykkyyttä.

RUUSUNMARJA

Ruusunmarja pitää nivelet hyvinvoivina ja edistää niiden liikkuvuutta. Marjat sisältävät myös C-vitamiinia, joka edistää kollageenin luonnollista muodostumista nivelruston normaalia toimintaa varten.

BOSWELLIA

Boswellia-puusta saatavaa uutetta on käytetty jo kauan.

Esimerkiksi Intiassa sitä hyödynnetään nivelten luonnollisen liikkuvuuden ja joustavuuden ylläpitoon.

Ma–To 8–16, Pe 8–14.30

www.wellvita.fi Ei sitoutumisaikaa. Maksu aina laskulla.

Hirsalantie 11 02420 Jorvas

Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruokavaliota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

6B

Kirkko ja kaupunki | 16.8.2018

Ontto maailma Biletys ja menestys veivät huippukuvaaja Ville Juurikkalaa vuosia. Sitten hän jätti Los Angelesin ja lähti pyhiinvaellukselle.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

T

uli ontto olo. Tuntui, että missään ei ole mitään aitoa.

Jatkuva biletys ei ollut se, mikä Los Angelesissa ahdisti eniten. Biletys tietenkin vaikuttaa aivoihin, se saa ahdistukset tuntumaan vielä ahdistavammilta. Mutta ahdistuksen syy oli toinen.

– Se oli kaupungin ilmapiiri, Ville Juurikkala kertoo.

– Los Angeles on kasvanut viihdeteollisuuden päälle. Sinne muuttavista ihmisistä suurin osa tulee viihdeteollisuuden perässä. Se tuntuu niissä ihmisissä.

Elettiin vuotta 2010, ja Juurikkalan ura oli edennyt uskomattomalla tavalla. Hän on itseoppinut valokuvaaja ja erikoistunut rock-bändien kuvaamiseen. Vuoden 2005 tienoilla Juurikkala kuvasi ensimmäistä kertaa suomalaista goottimetalliyhtyettä The 69 Eyesiä, jonka jäseniin hän oli tutustunut kuvatessaan nuorisolehti Suosikkiin.

Seuraavaksi Juurikkala sai asiakkaakseen metalliyhtye HIMin. Sitten The 69 Eyesin soittajat pyysivät Juurikkalaa kuvaamaan Japanin-kiertueelleen, jonka puolivälissä hän hyppäsi kuvaamaan Hanoi Rocksin kiertuetta.

Vuonna 2007 Juurikkala kuvasi levyjen promokuvat HIMille, Hanoi Rocksille, Nightwishille, Apocalypticalle ja Amorphikselle. Kohta hän löysi itsensä Helsingin jäähallin backstagelta juttelemasta yhdysvaltalaisen punkpopbändi Good Charlotten laulajan Joel Maddenin kanssa.

– Se oli silleen, että mitä sä teet huomenna. Lähde kiertueelle meidän kanssa. Me maksetaan kaikki. Mä lähdin. Se oli aika huikeeta.

Maailman musiikkiteollisuudella on kolme pääkaupunkia: Los Angeles, New York ja Lontoo. Niistä suurin on Los Angeles. Juurikkala muutti sinne isojen apajien perään.

– 27-vuotiaana ihminen ajattelee, että uralla täytyy edetä. Silloin se tuntui tärkeältä.

Vuonna 2010 Juurikkalan teinivuosien unelma toteutui, kun Guns N’ Roses -yhtyeen kitaristi Slash otti yhteyttä. ”Hey, you wanna shoot the show, man?”

Juurikkala halusi, totta kai. Mutta jotain hänen ajattelussaan oli ehtinyt muuttua. Kun Slash julkaisi livelevyn, jonka kannessa oli Juurikkalan ottama kuva, Juurikkala oli jo kaukana Los Angelesista.

VILLE JUURIKKALALLA on vuoden nuorempi veli, Oskari Juurikkala. Kun pojat olivat teinejä, he soittivat heviä samoissa bändeissä. Oskari soitti rumpuja ja Ville kitaraa.

Oskari oli vetäytyvämpi kuin Ville, joka viihtyi kaveriporukoissa. Veljekset ovat olleet koko ikänsä läheisiä, mutta heidän elämänpolkunsa ovat olleet erilaiset. Oskari väitteli ensin kauppatieteistä, sitten oikeustieteistä ja tekee nyt teologian väitöskirjaa.

Parikymppistä Villeä sen sijaan kiinnosti lähinnä bilettäminen – ja valokuvaus. Poikien äiti, elo-

kuvaohjaaja Kaija Juurikkala, kehui Villen ottamia lomavideoita ja kannusti häntä harjoittelemaan kuvaamista. Ville tajusi itsekin olevansa lahjakas.

Sama tyyli, joka vei hänet kuvaamaan maailman suurimpia rock-bändejä, oli iduillaan jo hänen varhaisissa kuvissaan.

Juurikkalan vapaa-aika kului pitkälti alkoholin kanssa. Silti hän ajatteli jo silloin, ettei hänen elämänsä tule aina olemaan sellaista.

– Monet ajattelevat, että minulle tapahtui Losissa täyskäännös, mutta sisäisesti käännös ei ollut niin suuri. Minulla oli aina ollut olo, että lopulta haluan elämältä jotain muuta. En vain ollut vielä tarpeeksi vahva muutokseen. Ajattelin, että nyt tämä vie minua enkä mahda sille mitään.

Juurikkala uskoo, että yksi syy hänen juomiseensa oli se, että hän halusi menettää itsensä hallinnan.

Hän ajattelee edelleen, että hallinnan menettäminen on tärkeimpiä asioita, joita ihminen voi opetella. Alkoholi kuitenkin vapauttaa vain hetkeksi. Pidemmän päälle se vangitsee.

Parempia keinoja hallinnan menettämiseen Juurikkala oppi Jeesukselta.

”

Hallinnan menettäminen on tärkeimpiä asioita, joita ihminen voi opetella.

KUN VILLE ja Oskari Juurikkala soittivat teineinä yhdessä heviä, Oskari oli tiukka ateisti. Ville taas oli avoimempi hengellisille asioille. Vaikka Juurikkalat eivät kuuluneet kirkkoon, Ville kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa uskonnon.

Kun parikymppinen Ville pohti elämän syviä kysymyksiä, Jeesuksen opetukset puhuttelivat.

– Jeesus on tärkeimpiä minuun vaikuttaneita ajattelijoita, vaikka en ole ehkä ikinä ollut täysin uskovainen.

Jeesus julisti universaalia rakkautta. Se on Juurikkalan mielestä Jeesuksen opetusten määränpää, mutta sen korostaminen ei ole nykyään kauhean olennaista. Kaikki vähänkään empatiaan kykenevät ihmiset pitävät toisten rakastamista joka tapauksessa tärkeänä.

Itsestään selvän määränpään sijaan Juurikkalan mielestä pitäisi etsiä keinoja, jotka auttavat sen saavuttamisessa. Siksi häntä puhuttelee Jeesuksessa etenkin se, miten Jeesus antautui hetkelle ja hyväksyi olevan.

– Esimerkiksi se, että jos sinua lyödään yhdelle poskelle, käännä toinenkin. Mielestäni se tarkoittaa egon antautumista, Juurikkala selittää.

– Että antautuu sisäisesti ja hyväksyy sen, miten asiat ovat. Ulkoista maailmaa voi yrittää muuttaa, mutta se onnistuu paremmin sisäisen hyväksynnän tilasta.

VILLE JUURIKKALA PAINOTTAA, että tosiasioille antautuminen ei tarkoita itsehillinnästä luopumista eikä kaaoksen syleilemistä. Päinvastoin: itsehillintä, järjestys ja rutiinit ovat paras keino päästää irti mielen kontrollista. Juurikkala ymmärtää munkkeja, joiden elämä pyörii askeettisten askareiden ympärillä. Jos järjestys puuttuu, mieli miettii koko ajan, millaisen hetken se haluaa seuraavasta luoda.

– Ilman itsehillintää ego joutuu jatkuvasti pelon valtaan muuttuvien elämäntilanteiden edessä.

Nykyhetken hyväksyminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa. Juurikkala kokee olevansa siinä keskeneräinen, jopa huono.

– Hallinnan tarpeesta on vaikeaa päästää täysin irti, vaikka tiedän, että aito onni tulee vain sen kautta.

Juurikkala haluaisi olla uskovaisempi, mutta ei osaa. Sen takia hän kadehtii pikkuveljeään. Oskari, entinen ateisti, kääntyi opiskeluvuosinaan katolilaiseksi. Nyt hän on pappi ja tiukan Opus Dei -liikkeen jäsen.

Myös Ville Juurikkala liittyi aikuisena kirkkoon, Suomen luterilaiseen. Hän oli menossa naimisiin, ja pariskunta halusi kirkkohäät. Häät eivät kuitenkaan olleet ainoa syy kirkkoon liittymiselle.

– Se on monisyinen kokonaisuus, Juurikkala sanoo ja jää miettimään.

Juurikkala ajattelee olevansa ainakin hengellinen, ehkä myös uskonnollinen. Hänen on vaikea omaksua kokonaista uskonnollista järjestelmää sellaisenaan. Kaikissa järjestelmissä on jotain, mikä ei tunnu omalta.

– Ellei lähde nimenomaan siitä täydellisestä irrottamisesta, että antaa hallinnan itsestään kokonaan jollekin toiselle niin kuin veljeni on tehnyt. Ja sitä nimenomaan kadehdin.

VÄHÄN SEN JÄLKEEN, kun Ville Juurikkala oli kuvannut Slashin levyn kannen, hän pakkasi tavaransa ja jätti Los Angelesin.

– Viihdeteollisuudesta puuttuvat syvemmät merkitykset. Tuntuu, että missään ei ole mitään aitoa.

Juurikkala lensi Eurooppaan ja lähti kävelemään Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreittiä Ranskasta Espanjaan. Kun hän lähti, hän tuumi, että kaikki on auki. Hän oli saavuttanut urallaan sen, mistä oli unelmoinut.

– Ajattelin, että saatan jäädä vaikka asumaan Santiagon tien varrelle.

Sitä Juurikkala ei tehnyt, mutta kahden kuukauden ja tuhannen kilometrin pyhiinvaellus osoittau-

16.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kuka?

Valokuvaaja Ville Juurikkala, 38, kuvaa työkseen maailman menestyneimpiä rokkareita.

Mitä?

Elää perhe-elämää Lohjalla.

Käy yhä kuvauskeikoilla ympäri maailmaa.

Motto ”Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä.”

– Pikku prinssi

B

7

tui antoisaksi – etenkin sen jälkeen, kun hänen rinkkansa varastettiin yöllä. Kolme päivää hän kierteli poliisiasemia ja löytötavaratoimistoja, mutta hyväksyi lopulta tosiasian: tavarat, pankkikortti ja passi olivat tiessään. Juurikkalalla oli taskun pohjalla muutama kymppi.

Silloin hänet valtasi suuri keveyden tunne. Hänellä ei ollut mitään menetettävää.

– Minulle tuli vahva oivallus Jeesuksen opetuksesta, että kamelin on helpompi mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä taivaaseen. Mulle tuli heti, että ah, tätä se tarkoittaa.

– Olen aina ajatellut, että Jeesus puhui paljon sellaisesta rauhasta ja tyyneydestä, minkä ihminen voi saavuttaa tässä maailmassa.

Juurikkala nukkui viimeiset kolme viikkoa metsissä ja söi sitä, mitä sai muilta ihmisiltä ja luonnosta. Vielä vahvemman kokemuksen hän sai aivan pyhiinvaelluksen lopussa. Hänet valtasi suuri tunne, jota hän kutsuu armoksi.

– Englannin sana ”grace” on parempi kuin suomen ”armo”. Grace viittaa enemmän kiitollisuuteen ja rakkauteen. En kokenut vihaa tai katkeruutta ketään tai mitään kohtaan.

VILLE JUURIKKALAA VÄSYTTÄÄ. Hän oli viime yönä Hyvinkäällä ja Helsingissä kuvaamassa brittibändi Bullet for My Valentinea ja pääsi nukkumaan vasta kolmelta.

– Kun lähdin keskiyöllä kotiin, mietin, että onpa myöhä. Joskus se on ollut aikainen!

Santiagon vaelluksen jälkeen Juurikkala muutti takaisin Suomeen. Hän asui yli vuoden syrjäisellä mökillä ja kävi vain toisinaan kuvauskeikoilla. Nykyään hän asuu lapsuudenseudullaan Lohjalla.

Juurikkalalla on kolme alle kouluikäistä lasta, joista yhden syntymäpäiväkakkua hänen puolisonsa leipoo alakerrassa. Perhe on nykyään Juurikkalan elämän tärkein asia. Hän on vähentänyt kuvauksia ulkomailla, jotta voisi olla enemmän vaimonsa ja lastensa kanssa.

Lapset ovat elävä esimerkki siitä, mihin aikuiset pyrkivät hengellisten harjoitusten kautta: he todella elävät hetkessä.

Juurikkala jätti alkoholin kokonaan vuonna 2011.

Hän ei koe enää tarvetta juoda.

Juurikkala ajattelee, että ihmisen on hyvä elää toisten ihmisten kanssa. Siinä on kuitenkin haasteensa.

– Mitä enemmän olen Santiagon tien jälkeen palannut tähän hektiseen yhteiskuntaan, sitä enemmän olen joutunut tasapainoilemaan, miten pystyisin saavuttamaan vaelluksella kokemani henkisen olotilan.

Pyhiinvaelluksen jälkeen armon, kiitollisuuden ja rakkauden kokemus laimeni. Välillä Juurikkala kokee vahvoja vihan ja katkeruuden tunteita. Jonkinlaisen pohjavireen armon tila kuitenkin jätti.

– Nyt tiedän, että sellainen kokemus on mahdollinen. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 16.8.2018

Sauna muistuttaa suomalaisten kuvauksissa persoonaa, jonka syliin riennetään. ”Ikkuna kuin iskee silmää ja kuiskaa: ’Saithan mitä lupasin. Tule pian uudelleen. Olet aina tervetullut lämpimään syleilyyni luokseni.’”

Saunominen keksittiin kauan ennen mindfulnessia Väitöstutkimuksessa suomalainen sauna on luonnonkirkko, jossa puhdistuvat sielu ja ruumis. Siellä voi vaikka muistella edesmennyttä marsua.

S

”

aunominen on rituaali, pyhä toimitus. Uudistumisen paikka, jossa koet joka kerta suunnatonta, siunaavaa yhteyttä ihmisyyteesi, jumalalliseen osaan sinussa.”

Laura Seesmeri etsi kesäkuussa tarkastetussa maisematutkimuksen väitöskirjassaan vastausta siihen, mikä tekee saunomisesta merkittävän kokemuksen. Aineistona olivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosina 2010–2011 ja 1992 keräämät noin 530 kirjoitusta, joissa kuvataan yksityiskohtaisesti ja runollisesti saunan lämmittämistä, kylpemisen odotusta, kiukaan sihinää, löylyhuoneen tuoksuja, hikoilua ja vilvoittelua.

Suomalaiset liittävät saunaan levollisuuden, hyvänolontunteen – ja pyhyyden.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS JENNI RAHKONEN

– Moni allekirjoittaa yhä vanhan sanonnan, jonka mukaan saunassa puhdistuu sekä sielu että ruumis.

Seesmeri kertoo, että sana löyly tarkoitti ammoin myös sielua. Ennen sauna oli välttämätön peseytymispaikka, jossa elämän ääripäät olivat läsnä: siellä synnytettiin vauvat ja pestiin vainajat. Nykyään saunan käyttötarkoitus on yksiulotteisempi, ja siellä kylvetään entistä useammin yksin.

– Suomalaiset menevät saunaan pääasiassa rentoutumaan ja käpristymään omaan mieleensä. Ennen kuin mindfulness keksittiin, saunomalla pyrittiin samanlaiseen lopputulokseen, Seesmeri sanoo. ”Siinä olet ja lekotat. Maailman myllerrys etääntyy peninkulmien päähän. On vain tämä lysti olo. Mielen sopu ja rauha, ikään kuin suu-

ri pyhä. Uusi kipollinen kiukaalle ja löyly syleilee sinut unettavan hyvään oloon. On kuin jotain kuonaa irtoaisi syvältä sielusta asti ja puhdistaisi maailman murjomaa mieltä.” ”Savusauna on minulle kuin kirkko, jossa on taivas ja helvetti saman katon alla: Siihen täytyy ensin aikaansaada helvetinmoinen kuumuus ennen kuin siitä saa taivaalliset löylyt!

Ja taivas löytyy saunan ylälauteiden korkeudelta. Sen ylemmäksi ei tarvitse mennä.” ”Siinä on jotain sanoin kuvaamattoman autuasta, olisiko niin kuin luonnonkirkko!”

Sauna on puhdistumiselle ja rentoutumiselle varattu tila, jonne pitää varta vasten mennä. Sinne tulee harvoin poikettua muissa aikeissa.

– Vahva symbolisuus rinnastaa sau-

nan ja kirkon. Silloin kun saunassa on matala ovenpieli, ihmisen täytyy vieläpä kumartua eli nöyrtyä sinne mennessä, Seesmeri sanoo.

Ennen juhlapäivää saunaa hinkataan mäntysuovalla, kunnes ”se on lopulta ollut kuin kirkko, jossa ääni kaikuu”.

Kirkon voi kokea porttina ihmisen ja taivaallisen välissä, sauna on Seesmerin mukaan portti ihmisen ja luonnonmaiseman välillä. ”Se tuo lähemmäs luonnon yhteyttä. Varsinkin kesäsauna veden ja vihreyden keskellä hoitaa ja lääkitsee ihmistä pitkän ja pimeän kaupunkitalven jälkeen.”

Yhteys luonnon kanssa saavutetaan yhtä lailla kerrostalossa kuin laiturinnokassa. ”Kesäisin istun saunomisen jälkeen 'kuivattelemassa' lasitetulla

16.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

”

MONI ALLEKIRJOITTAA YHÄ VANHAN SANONNAN, JONKA MUKAAN SAUNASSA PUHDISTUU SEKÄ SIELU ETTÄ RUUMIS. SAUNATUTKIJA LAURA SEESMERI

Kun maisemaa kuvataan löylyttelyn herkistämin aistein, hengellinen ulottuvuus on monessa kirjoituksessa läsnä. ”Järvellä väräjöinyt viri saavuttaa sekin rantatöyrään ja vaipuu kulokorren syksyiseen syliin. Koko Jumalan avara luonto tyyntyy ja hiljenee

ottamaan vastaan tulevaa sunnuntaita. Ihminen vaistoaa omassa sielussaan tämän mykistymisen suuruuden ja merkityksen ja kaipaa itsekin siihen pääsyä. Se ei kuitenkaan käy yks kaks päinsä, sillä menneen viikon monet kasautuneet huolet ja murheet on ensin haudattava johonkin – sielu on päästettävä arkisen hyörinän keskeltä ylevämpään harmoniaan.”

Kirjoittaja pääsee tavoitteeseensa ”huoltemme hautausmaalla”, saunassa. Sama ajatus kuuluu vanhassa sanonnassa: ”Kun soivat kiukaan mustat urut, unohtuvat arjen surut.”

PERINTEISEN LAUANTAISAUNAN rytmittämä viikko tulee esiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keräämissä saunakirjoituksissa. Saunaillasta edetään Raamatun luomiskertomukseen: ”Saunan puhdistautumisrituaali oli julistanut pyhän alkaneeksi. Sanoihan Jumalakin seitsemäntenä aamuna luomistyöstään: 'Katso kaikki on sangen kaunista ja hyvää.' Vastakohtaisuuksien kautta pimeästä savusaunasta kirkkaaseen pohjolan kesäyöhön tulleena saunoja voi sanoa samoin.”

Saunatutkija Seesmerin mukaan toistuvat rituaalit, äänet ja tuoksut auttavat saunojaa siirtymään mielessään aiempiin saunomiskertoihin, lapsuuden saunoihin ja sukupolvien

HOIVA.FI • KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN.

TURUN YLIOPISTO

parvekkeellani ja kuuntelen linnunlaulua talon edessä olevista vaahteroista.” ”Olen yksin ja mietin sovinnollisin mielin myös elämän varrella koettuja kolhuja sekä annan jopa sääskienkin imaista verisen ateriansa kaikessa rauhassa. Ja kaiken tämän sovinnollisen mielen on saanut aikaan sauna ja erityisesti löylyn jälkeinen suloinen vilvoittelu.”

Laura Seesmeri tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomalaisten kokemuksia saunomisesta.

ketjuun. Ihohuokoset reagoivat lämpöön samoin riippumatta siitä, saunotaanko nykyaikana sähkösaunassa kerrostalossa vai kylvettiinkö kauan sitten syrjäisessä savusaunassa.

– Saunassa saatetaan muistella kuolleita omaisia, nimettömiä esi-isiä ja ikiaikaisia esivanhempia. Siihen liittyy jopa new age -henkistä uutta mystisyyttä ja myyttisyyttä, jota kiuasmainokset hyödyntävät. Niissä tuli

B

9

esitetään ihmisen alkukantaisuuteen liittyvänä elementtinä, jonka äärellä nykyihminen voi kokea jotain samaa kuin esi-isänsä.

Seesmeri kuvaa saunaa aikakoneeksi, jonka matkassa muistot ja aistikokemukset kietoutuvat yhteen. ”Heitän löylyä yhä uudestaan ja uudestaan, kunnes höyry on niin sankkaa, etten näe enää edes vartaloani. Tuntuu kuin irtautuisi ruumiistaan ja leijuisi sinne jonnekin. Kauas pois, edesmenneen mummoni, lemmikkimarsun ja ystäväni luo.”

JOULUSAUNASSA EI SAA melskata, muuten itikat syövät kesällä. Viimeiset löylyt pitää heittää lähtiessä saunatontulle. Räppänä jätetään auki, jotta henget pääsevät ulos. Esimerkiksi tällaisiä uskomuksia kerrotaan Seesmerin lukemissa saunakokemuksissa.

– Taikausko on leikillistynyt, mutta silti siihen liittyviä rituaaleja tehdään yhä, ja niistä muistutetaan muitakin saunojia. Tämä kertoo perinteen elinvoimaisuudesta.

Yksi käyttäytymisnormi nousee yli muiden. Pitää saunoa rauhallisesti. ”Sauna itsekin on maisemaan ja luontoon vetäytyvä ja sopeutuva, yksinkertainen, karun kaunis, hiljainen, harras ja pidättyvä – samaa se odottaa myös kylpijältään.” ■

Osa 14

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Anssi Lausmaa / Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

16.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Pami Karvonen, 49, on muusikko, kalastaja ja Siuntion suomenkielisen seurakunnan kanttori.

Syyskuussa ilmestyy Karvosen ja lyhytterapeutti, kalastaja Tommi Sarlinin kirja Kalaonnea – Järveltä ruokapöytään (Kirjapaja).

Kirjoittajat jakavat muun muassa kalastustekniikoita, kalastamisen hyvää tekeviä vaikutuksia ja vinkkejä tuttujen saaliskalojen valmistukseen.

Parhaita kalapaikkoja kirja ei kuitenkaan paljasta. ”Se tuli vedestä”, Karvonen myhäilee näytettyään kännykkäkuvan 11 kilon kuhasta.

Pami Karvonen heittää virveliä siuntiolaisen Fårträsk-järven pohjukassa. Kalastaessaan hän kokee veden liikkeet tavallista syvemmin.

Hiljaisuuden kalastaja Muusikko Pami Karvonen ammentaa ”kalaminältään” hiljaisuutta, luovuutta ja syvyyttä arkeensa.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

K

un päätös kalaan lähtemisestä syntyy, säätilalla ei ole merkitystä.

Kalastamisella on tärkeä paikka Pami Karvosen arkiviikossa. Kahtena tai kolmena aamuna hän menee töihin suoraan kalasta. Karvonen on huomannut olevansa pirteä aina lähtiessään kalaan, vaikka kello olisi vasta neljä aamuyöllä.

Tärkeintä ei ole se, tuleeko kalaa vai ei. Karvonen luonnehtii kalareissua kokonaisvaltaiseksi mielen harjoitukseksi, jossa kaikki vaiheet ovat tärkeitä.

Vaatteiden tai kalapaikan valitseminen eivät ole rutiineja, vaan siinä hetkessä syntyviä tietoisia päätöksiä.

Kalaan lähtiessä seurana on usein ahdistuksen tunne, joka haihtuu puolen tunnin aikana. Sen jälkeen kaikki tuntuu selvältä ja kirkkaalta.

LIIAN SUURI saalis tappaa helposti luovuuden keittiössä. Kun Karvonen palaa kotiin vain yksi kala mukanaan, hän miettii tavallista tarkemmin, millä tavalla valmistaa sen.

Karvonen tähdentää, että roskakalaa ei ole olemassa. Pienten kalojen väheksyminen on hänen mielestään oire siitä, että elämäntapamme on liian kiireinen ja ylenpalttinen.

Karvosen kalastus muuttui, kun hän oivalsi Suomen runsaan kalakannan arvon. Sitä ennen hän oli

KALASTUSKAUDELLA PAMI Karvosen lyhytjänteisyys vähenee. Kalaretkien myönteinen, ilon täyttämä hiljaisuus kulkeutuu osaksi arkea.

Karvonen ammentaa ”kalaminältään” myös luovuutta, läsnäoloa ja syvyyttä, jota hän tarvitsee muusikon työssään.

Hiljaisuuden jakaminen kalakaverin kanssa syventää kalastuskokemusta. Kalaretkillä käydyissä keskusteluissa syvyys on toista luokkaa kuin muulloin. Sanoja ei välttämättä ole montaa, mutta niillä sanotaan paljon.

Karvonen vertaa veneen penkkiä rippituoliin.

Kalaretkellä puhutut asiat jäävät automaattisesti järvelle. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

Paranna minut

JEESUS, PARANTAJANI, tauti kalvaa minua niin, että en elä täyttä elämää. Jaan tuntini huolimattomasti sinne tänne. En ole uskollinen sille, mitä pidän tärkeänä. Sisimpäni on levoton eikä ole löytänyt lepoa syvien merkitysten siimeksessä.

Paranna minut pettymisestä elämään sellaisena, millainen siitä käsissäni tuli. Leikkaa kaikesta ylimitoitetusta odottamisesta pala, jotta olisin tyytyväinen ja osaisin kiittää siitä, mitä on.

Pane ulkopuolisuuden tunteeni aisoihin ja anna minulle terve ja raikas elämisen halu.

Jeesus, paranParanna minut siitä, että en artajamme vosta itseäni enkä iloitse siitä, mil-

19.8.

Karvonen kalastaa mielellään kaikilla tuntemillaan tekniikoilla mato-ongesta virveliin, nuottaan ja verkkoihin. Ainoa poikkeus on vetouistelu, jota hän ei harrasta.

Kalastustapojen vaihtelu tekee kalareissuista omanlaisiaan teoksia, joilla on erilainen rytmi.

yksi monista kalastajista, jotka etsivät lähinnä suuria lohikaloja.

Eri puolille maailmaa suuntautuvilla kalastusmatkoillaan Karvonen on tutustunut yksinkertaisiin tekniikkoihin, joita soveltamalla esimerkiksi hauesta, lahnasta, säynävästä, särjestä ja suutarista syntyy helposti herkullisia aterioita.

Kalakeittoa ei tarvitse keksiä uudestaan, mutta sen voi tehdä monella tavalla.

lainen olen. Paranna itseäni piiskaamaan kouliintunut käteni ja paikalleen jähmettynyt jalkani.

Missä olisin eniten tarpeen, sinne en mene. Väistelen sitä, mikä sytyttäisi minut kauniiseen loimuun.

Paranna silmäni, joka tarkentaa siihen, mitä en osaa tai mitä minulla ei ole, ja suuni, joka puhuu siitä, mitä odotan toiselta, sen sijaan että pyytäisi anteeksi sitä, mitä itselläni ei ole antaa.

Paranna sisimmän viisaudelta sulkeutunut korvani. Paranna kaulani, joka kääntää pääni varjojen suuntaan. Paranna sydämeni, joka ei jaksa toivoa kiihkeästi ja rakastaa vain puolella kammiolla.

Jos mahdollista, määrää minulle lääkkeeksi hyvien ihmisten rakastava seura.

Ja sinä, jos sopii, katso sinä mi-

nua laupeutesi silmillä. Paranna minut suojautumisen tarpeesta, että en olisi niin yksin.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 16.8.2018

Gurun opissa Ohjaajana Evagrios Pontoslainen Evagrios Pontoslainen oli kristitty munkki ja askeetti, joka syntyi vuonna 345 nykyisen Turkin alueella. Kuuluisat Kappadokian hengelliset isät Basileios Kesarealainen ja Gregorios Nazianzilainen olivat hänen opettajiaan ja ystäviään.

Gregorios vihki hänet diakoniksi ja otti hänet työtoverikseen Konstantinopolin toiseen ekumeeniseen kirkolliskokoukseen vuonna 379. Evagrios joutui kuitenkin lähtemään Konstantinopolista välttääkseen skandaalin, sillä hän oli rakastunut korkean keisarillisen virkamiehen puolisoon.

Evagrios pakeni Jerusalemiin ja löysi turvapaikan varakkaan roomalaisen lesken Melanian perustamasta luostarista.

Melanian neuvosta Evagrios lähti Egyptiin erämaaisien luostareihin, aluksi Nitrian ja sitten Kellian erämaaluostariin.

Hänestä itsestään tuli erämaaisä ja aikaisempien isien opetusten tallentaja.

Itsensä hukanneella on koti Jumalan luona Kun päästät irti levottomista ajatuksistasi, ne eivät pääse kasvamaan masentaviksi, syyllistäviksi ja itseä ylentäviksi tarinoiksi.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

MIELEN TIETOISINTA läsnäoloa on rukous, mikäli on uskominen Evagrios Pontoslaista, 300-luvulla elänyttä mystikkoa.

Evagrios oli Mustanmeren rannalta Pontoksesta kotoisin oleva piispanpoika. Hänestä oli jo tullut Konstantinopolin arkkidiakoni ja näkyvä hahmo siellä pidetyssä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa. Evagrioksen oli kuitenkin paettava kaupungista rakkausseikkailunsa vuoksi.

Pari vuotta myöhemmin hän löysi itsensä Egyptistä, jossa ryhtyi kuuluisan erämaaisän Makarios Egyptiläisen oppilaaksi. Erämaan koulussa Evagrioksesta tuli herkkä ja takkanäköinen ihmisen mielenliikkeiden tuntija ja rukouksen opettaja. ”RUKOUS ON mielen ylentämistä Jumalan luokse.” Näin kuuluu yksi Evagrioksen tunnetuimmista rukouksen luonnehdinnoista. Hän korosti sitä, että tunnistamme Jumalan sisäisen intuition, emme niinkään loogisen päättelyn ja käsitteiden avulla.

Tämä sisäinen mieli on arvokkain

ominaisuutemme. Siinä kommunikoimme Jumalan kanssa paljon sanoja syvemmällä tasolla. ”Häiriintymätön rukous on mielen korkein toiminto”, Evagrios sanoi.

Siinä voit olla tietoisimmin läsnä, yhtä aikaa erossa kaikesta ja yhteydessä kaikkeen. Mielesi on silloin eniten kotonaan, Jumalan tykönä.

MIKSI EMME koe oloamme kotoisaksi?

Mikä saa mielemme harhailemaan?

Miksi olemme levottomia ja ahdistuneita?

Evagrios kutsui ”pahoiksi ajatuksiksi” niitä asioita, jotka saavat mielemme levottomaksi ja olomme ahdistuneeksi. Hän listasi kahdeksan pahaa ajatusta, jotka voivat olla kuin psyykkisiä pakkomielteitä, jos emme löydä keinoa niiden voittamiseksi.

Näiksi asioiksi Evagrios nimesi mässäilyn, himokkuuden, ahneuden, raskasmielisyyden, vihan, haluttomuuden, kunnianhimon ja ylpeyden. Niitä ja niiden takaa löytämiään demoneita ja niiden juonia Evagrios kuvasi eläytyvästi ja tarkasti.

Haavani ovat sinun haavojasi, Jumala Kun hiljennyn, herään hengitys hengitykseltä sinun läsnäoloosi.

Yhtä aikaa havahdun myös ajatusten tulvaan.

Mitä minun tulisi tehdä, mitä olen tehnyt, mitä minulle on tehty, mitä kenenkään ei pitäisi tehdä, millainen minun tulisi olla, miten haavoittunut olen?

Tästä kaikesta tahdon päästää irti hengitys hengitykseltä.

Haavani ovat sinun haavojasi, sinun haavoissasi paranen. Tässä olen, paranna sinä minut.

Keskipäivän aikaan erämaan kuumuudessa munkkia uhkasi helposti haluttomuuden, masennuksen, levottomuuden tai ikävystymisen demoni.

Aurinko tuntui pysyvän paikallaan eikä mitään tapahtunut.

Oli vaikea keskittyä mihinkään. Paha olo yltyi. Oliko millään mitään merkitystä? Yhtenään piti nousta katsomaan, missä oli. Eikö kukaan, vaikka kuinka vähäinen veli tulisi käymään?

Miksi elämä tuntui koko ajan samalta? Miksi mikään ei muutu? Eikö pitäisi lähteä ja etsiä uusi paikka ja uusi yhteisö, jossa voisi olla paremmin hyödyksi? Miksi lähdin tänne?

KUN YRITÄT hiljentyä, havahdut mielikuvien ja ajatusten tulvaan, joka mielessäsi liikkuu. Tuntuu kuin mielessäsi pyörisi ääninauha tai video, joka vangitsee sinut.

Evagrios sanoisi ehkä, että eivät ajatukset ole ongelma, vaan se, miten reagoit niihin ja miten kommentoit niitä. Ihminen muuttaa helposti ajatukset itseä syyllistäviksi, masentaviksi tai itseä ylentäviksi tarinoiksi.

Havainnoi ajatus, nimeä se, mutta älä takerru siihen. Anna sen tulla ja mennä, kadota hiljaisuuden mereen.

Muista, että Jumala ottaa sinut vastaan juuri siellä, missä olet tarvitsevin ja murtunein ja juuri nyt hukassa. ■

MENOT 16. –30.8.

16.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

– Kokemukseni mukaan pyhiinvaellusten hiljaiset osuudet ovat ihmisille erityisen tärkeitä, Panu Pihkala sanoo.

Pyhä tehtävä luonnossa Ekoteologi Panu Pihkala suunnitteli Nuuksioon uuden pyhiinvaelluspolun, joka antaa tilaa myös ilmastonmuutoksen herättämälle ahdistukselle.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

K

ivikkoinen metsäpolku nostaa hien pintaan, sillä perjantai-iltapäivän lämpötila on kiivennyt 30 asteeseen. Onneksi kävelymatka ei ole pitkä.

– Kannattaa keskittyä tähän juttuun mahdollisimman vahvasti, ekoteologian ja ympäristökysymysten tutkija Panu Pihkala neuvoo.

Pihkala on suunnitellut Nuuksion laidalla sijaitsevan Luontokeskus Haltian läheisyyteen pienen pyhiinvaelluspolun. Pääosin Maahisenkierrosta noudattelevan reitin voi kiertää Citynomadi-mobiilisovelluksen avulla tai Luontokeskuksesta saatavaa reittivihkoa seuraten.

Pyhiinvaeltaja tarvitsee Pihkalan mukaan tietynlaisen mielenlaadun, jota hän kutsuu pyhäksi leikkimieleksi. Sitä tarvitaan, kun reitin tehtävät kutsuvat tuhansien vuosien aikamatkalle tai eläytymään puun tuntoihin.

Ympäröivän luonnon lisäksi kulkija avautuu omalle sisimmälleen. Pihkala antaa vielä toisen neuvon: laita kännykästä ääni pois, vaikka seuraisit reittiä sen avulla.

– Jos kävelet reitin yhdessä porukan kanssa, kannattaa sopia, että kuljette hiljaa Näköalapaikalle saakka. Jakamisen vuoro tulee vasta paluumatkalla.

Espoon seurakuntien, Luontokeskus Haltian ja Metsähallituksen yhteistyönä syntynyt pyhiinvael-

lus on taustaltaan kristillinen, mutta vaeltajan ei tarvitse olla aktiivinen kirkossa kävijä.

JOIHINKIN TEHTÄVIIN liittyy Raamatun tekstejä ja kulkija voi halutessaan siunata itsensä matkaan, mut-

”

LAITA KÄNNYKÄSTÄ ÄÄNI POIS, VAIKKA SEURAISIT REITTIÄ SEN AVULLA.

PANU PIHKALA

ta vaelluksen aistiharjoituksissa ei ole kristillistä erityispainotusta.

Aistiharjoitukset auttavat vaeltajaa saamaan kosketuksen omaan kehollisuutensa, joka yhdistää hänet luontoon.

Kosketa männyn kaarnaa. Tunne sen uurteet sormissasi. Se on elävä olento. Te olette osa samaa kokonaisuutta, ekosysteemiä, uskonnollisella kielellä luomakuntaa.

Tehtävistä rakentuu kokonaisuus, jonka tarkoituksena on vahvistaa luontosuhdetta ja synnyttää

kiitollisuutta metsän antamista lahjoista.

PIHKALA PYSÄHTYY Näköalapaikalle, josta avautuu yksi Nuuksion kauneimmista maisemista. Katse seuraa Pitkäjärveä, jonka selkä kimmeltää auringonvalossa. Näkymä muistuttaa kuitenkin myös ihmisen ja luonnon välisestä ristiriidasta.

Lounaassa katse osuu kahteen korkeaan mäenhuippuun. Ne ovat pääkaupunkiseudun suurimman kaatopaikan Ämmässuon mäkiä. Taustalta kuuluva moottoritien jylinä tavoittaa kulkijan.

Tehtävät kutsuvat pyhiinvaeltajan pohtimaan vaikeita tunteita, jotka liittyvät luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ilmaston lämpenemiseen.

Kun ajattelen tulevia sukupolvia, luulen, että se ympäristön tila, jossa he joutuvat elämään, on…

Haastattelupäivänä ilmastokriisin vaikutukset konkretisoituvat Pihkalan elämässä. Tarkoituksena oli jäädä Nuuksioon telttailemaan yhdessä Pihkalan 5-vuotiaan pojan kanssa, mutta poikkeuksellisen pitkään jatkunut helle toi suunnitelmiin muutoksen.

– Nyt on kyse siitä, ryhtyykö ihmiskunta määrätietoisiin toimenpiteisiin, joita riittävän ruoantuotannon säilyttäminen maapallolla edellyttää, vai hyväksymmekö lannistuneesti sen, että äärisäiden voimistuminen on uusi normaali, Pihkala sanoo.

Jutun sitaatit ovat Haltian pyhiinvaelluspolun viriketeksteistä.

Haltian pyhiinvaelluspolku avataan lauantaina 25.8. Luontokeskus Haltiassa, Nuuksiontie 84. Polun esittely Haltian etupihalla klo 11.15. Retki pyhiinvaelluspolulla klo 11.30–12.30. Reitti sekä hiljentymiseen ohjaavat tekstit löytyvät Citynomadi-mobiilisovelluksesta sekä verkkosivulta www.luontopyhiinvaellus.fi.

MENOT 16. –30.8.

10 A Kirkko ja kaupunki | 16.8.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Konfirmaatiomessu la 18.8. klo 10.

City 2 -rippikoulun konfirmaatio.

Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, kanttori Marja-Liisa Talja.

Messu su 19.8. klo 10. Liturgia Ari Kunnamo, avustaa Kirsi Salonen, kanttori Anna-Liisa Haunio.

Konfirmaatiomessu su 19.8. klo 15.

Vierumäki 1 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia Vilppu Huomo, konfirmaation suunnittelu ja toteutus rippikouluryhmä, kanttori Anna-Liisa Haunio.

Viikkomessu to 23.8. klo 11. Liturgi Antti Kujanpää, avustajina tuomiokapitulin työntekijöitä, kanttori Petri Koivusalo.

Messu su 26.8. klo 10, ”Armeliaisuus”. Toimittavat pastorit Kirsi Muurimäki ja Oiva Hujanen. Urkurina soittaa Petri Koivusalo ja Päivikki Leinonen johtaa veisuuta. Kirkkoväärtit avustavat.

Konfirmaatiomessu su 26.8. klo 15.

Hila-rippikoulun konfirmaatio. Liturgi Seppo Särkiniemi, avustaa Noora Mättö, kanttori Päivikki Leinonen.

MESSUT KAPPELEILLA Kauklahden kappeli Kyläkirkko ja kirkkokahvit su 19.8. klo 12. ”Jeesus, parantajamme.”

Vapaaehtoiset toimittavat messun.

Liturgi Seppo Sipilä, saarna Janne Järvenpää, avustaa Miia Pekkarinen, kanttori Matti Oikarinen.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su 19. ja 26.8. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi. tuomiokirkko kesällä Espoon tuomiokirkko on avoinna koko kesän joka päivä klo 10−18.

Suvisunnuntain iltamusiikki -kesäkonserttisarjan kesän viimeinen konsertti 19.8. klo 19. Vapaa pääsy.

Ks. Ohjelmatiedot Kirkoissa soi -palstalta.

Urkuyö & Aaria torstaisin klo 21, 30.8. asti. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Lisätiedot: urkuyofestival.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Perhekerho joka to klo 10–11.30.

Eläkeläiskerho to 30.8. klo 12.30–14.

AURORAN KAPPELI Café Auroran kesäkahvila ti ja ke klo 12–14 29.8. asti.

Pekingin riksat −valokuvanäyttely Café Aurorassa 30.9. asti, vapaa pääsy.

Perhekerho ma ja pe klo 10–11.30.

Pienet syötävät kahviossa hintaan 2 e/perhe.

Iltaperhekerho ma klo 18–19.30.

Hartaushetki, askartelua, laulua ja leikkiä. Pientä iltapalaa.

Vauvaperhekerho to klo 13–15. ”Toivoa naisille” Hannapiiri to 23.8. klo 17. Medialähetysjärjestö Sanansaattajien kautta mukana rukousketjussa vähäosaisten naisten hyväksi.

Käsityötuloilla tuemme naisille suunnattuja radio-ohjelmia. Tied.

Tuula Jäppinen, 050 354513.

KALAJÄRVEN KAPPELI Perhekerho ke klo 10–11.30.

Perhekahvila pe klo 9–12.

Ylistys- ja rukousilta pe klo 19.

Iltaperhekerho ti klo 17.30–19.

Suomalaisen eroseminaarin ensimmäinen tapaaminen ti 11.9. klo 17.

ILM. ja tied.: Outi Wenell, 040 547 4146.

KAUKLAHDEN KAPPELI Perhekerho ti klo 10–11.30.

Urdunkielinen piiri pe klo 17.30–21.

Sisarusmuskareissa tilaa to ja pe.

Tied. taija.karppinen@evl.fi.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Perhekerho ke klo 10–11.30.

Siunataan ekaluokkalaiset koulutielle ti 28.8. klo 18. Mari Mathlin, Pirjo Myllärniemi, Kaisa MatveinenLehtonen, Liilia Reelo, Anna Lahtinen. Mehu- ja pullatarjoilu.

NUPURIN KAPPELI Sisarusmuskarissa tilaa pe klo 11.20–12.00. Tied. taija.karppinen@ evl.fi.

SUVELAN KAPPELI Kanerva-piiri ma 20.8. klo 13.

Kesäilta kappelilla ke 22.8. klo 18.

Hujanen, Okko. Ks. lisää ilmoitus!

Kotiseurat Häyrysellä su 26.8. klo 15. Kahvit. Mukana mm. Kari Punkkinen ja pastori Oiva Hujanen. Os. Joupinpuisto 1 D 55, Espoo. Tervetuloa!

Perhekerhot: Vauvakerho Maanantain Mainiot ma klo 13.30–15. Perhekerho ti klo 13–14.30. Perhekerho Pörriäinen joka pe 17.8. lähtien klo 10–11.30. Tied.: 040 552 8924 ja 040 574 7878.

Hopeapiiri to 23.8. klo 12–14. Hartaus klo 12, piiri klo 12.30.

Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 23.8. klo 15.

Israel-rukouspiiri ke 29.8. klo 18.

Teräskukat to 30.8. klo 12–14. Hartaus klo 12, kerho klo 12.30.

Gloria – uusi kansainvälinen lauluryhmä aloittamassa kappelilla.

Mukaan kutsutaan laulajia, jotka pystyvät itsenäisesti harjoittamaan omaa stemmaansa. Yhteiset harjoitukset kerran kuussa ma klo 16.30, ensimmäinen kerta 10.9. Tied. Liilia Reelo, 050 3415 097 tai Mait Reelo, 040 8697 444. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Avoin raamattupiiri ti klo 18.

Perhekerho to klo 10–11.30.

Lähetyspiiri ma 27.8. klo 14.

KUOROT ALOITTELEVAT KAUTTA

ESPOO-PÄIVÄN TAPAHTUMAT

TOIMIVA PERHE -VUOROVAIKUTUSKURSSI

Lasten ja aikuisten kuorot aloittelevat toimintaansa kesän jälkeen ja ottavat taas uusia laulajia. Katso verkosta: www.espoonseurakunnat. fi/tuomiokirkkoseurakunta/musiikki/ kuorot

Kirkkokierros Espoon tuomiokirkossa la 25.8. klo 10. Vapaa pääsy.

Hautausmaan kiehtovan historian esittely Espoon tuomiokirkon hautausmaalla la 25.8. klo 11. Vapaa pääsy.

Opettelemme mm. vahvistamaan vanhempien ja lasten hyvinvointia, ratkaisemaan ristiriitoja sekä lisäämään avoimuutta ja luottamusta perheessä. Kokoonnumme Laaksolahden kappelissa. Ks. lisää Apua & tukea -palstalta! Hinta 50 e/aikuinen. Lastenhoito 3-v. ylöspäin 10 e/ lapsi koko kurssin ajalta. Tied. ja ILM. p. 050 583 6886, miia.korttila@ evl.fi, tai p. 050 434 1063, anna.lahtinen@evl.fi

KAPPELILOUNAAT Kappeli- eli diakonialounaat alkavat taas syyskuun alussa.

KIRKON ESITTELIJÖIDEN KOULUTUS Ke 29.8. klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Iltapala. Voit toimia vapaaehtoisten ringissä oman aikataulusi mukaisesti. Tied. Kirsi Muurimäki, 050 438 0164.

UUSIEN KIRKKOVÄÄRTIEN KOULUTUS

SYYSMATIN MARKKINOILLE VAPAAEHTOISEKSI SyysMatin Markkinat pidetään 15.–16.9. Espoon tuomiokirkonmäellä. Tule vapaaehtoiseksi! Ks. lisää syysmatinmarkkinat.fi

LAHJOITA SUKKIA! Asunnottomat ja SyysMatin keppihevospaja kaipaavat villasukkia. Tuo asunnottomille tarkoitetut sukat viim. pe 12.10. Kirkkokatu 10:n vahtimestarille ma–pe klo 9–15. Laita päälle lappu, jossa lukee ”Asunnottomien yö 17.10.”. SyysMatin keppihevospajaan tarkoitetut sukat viim. pe 14.9. Kirkkokatu 10:een, laita päälle lappu ”Keppihevospaja”.

Ti 4.9. klo 18 Espoon tuomiokirkossa.

Voit toimia messuavustajana Espoon tuomiokirkon messuissa silloin kun se sinulle sopii! Tied. Kirsi Muurimäki, 050 438 0164. Iltapala Pitäjäntuvalla.

ET lev 91 x 215 mm

PARISUHTEEN PALIKAT PARISUHTEEN VIRKISTYSPÄIVÄ La 25.8. klo 10 Kalajärven kappelissa.

Sitoutuminen suhteeseen ja Rakentavan vuorovaikutuksen avaimia.

ILM. ja tied. viim. 19.8. Outi Wenell 040 5474 146.

LIIKUNNALLINEN PERHELEIRI 21.–23.9 Hilassa. Liikuntaa, hartaushetkiä, yhdessäoloa, leirinuotiota ja saunomista. Hinta: aikuinen 45 e, lapsi 25 e (3–14-v.). Omat liinavaatteet ja kuljetus. ILM. 13.–20.8. www. espoonseurakunnat.fi > Toiminta > Hae sivustolta > Liikunnallinen perheleiri. Tied. 050 434 1063, anna. lahtinen@evl.fi.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Ilta ensimmäistä lastaan odottaville. Ilta on osa perhevalmennusta. To 16.8. klo 17–19 Kirkonkymppi. Tied.

Kirsi Kanerva, 050 511 0165.

KÄVELE NAISELLE AMMATTI Auta kehitysmaiden naisia kävelemällä su 9.9. klo 15 alkaen 3–4 km, lähtö Suvelan kappelilta. ILM. naistenpankki.fi-sivulla tapahtumaan ”Espoo (Suvela)”. Tied. kirsi.salonen@evl.fi, 040 547 1861.

SUOMALAINEN EROSEMINAARI Vertaisryhmä syys–marraskuussa tiistaisin klo 17–20 Kalajärven kappelissa. Hinta 70 e, sis. iltapalan. Tied. perhetyönohjaaja Outi Wenell: 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi.

VANHASTA KUTOUTUU UUTTA ‒ RYHMÄ YLI 55-VUOTIAILLE Ks. lisää ilmoitus vasemmalta.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Vihdin Enä-Sepässä 16.-18.11. ILM. viim. 24.10. pirkko.nurminen@evl.fi tai p. 040 567 4420.

UNELMAN KAMMARI – KIRPPUTORI JA KAHVILA Avoinna ma 20.8. klo 10−13 ja to 23.8. klo 10−17. Otamme vastaan puhtaita ja ehjiä vaatteita, tekstiilejä ja kodin taloustavaroita. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 7636 599.

MUSKARIILMOITTAUTUMINEN AVOINNA Koko kesän! ILM. www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/musiikki/ muskarit.

NAISTEN PÄIHDELEIRI Hvittorpissa 17.−20.9. Ks. tarkemmin Yhteiset-palstalta.

LISÄÄ TAPAHTUMIA löydät nettisivuiltamme: espoontuomiokirkkoseurakunta.fi

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 16. –30.8.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1

Ryhmä naisille to klo 9.30–11 Soukan kappeli.

SINUSTAKO POP UPVAPAAEHTOINEN? Infoilta projektiluonteisista vapaaehtoistehtävistä ti 28.8. klo 18–19.30 kirkko.

PERHEIDEN KIRKKOHETKI Päivä- ja perhekerholaiset siunataan ke 29.8. klo 18 kirkko, pastorit Leena Santaharju ja Mira Kohijoki, kanttori Heli Ojala. Mukana seurakunnan lastenohjaajia. Kahvitarjoilu.

MESSU

KÖRTTI-ILTA

Messu su 19.8. klo 11 kirkko. J. Lehti, Ylisuutari, Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 19.8. klo 17 Soukan kappeli.

Ylisuutari, Puukko. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 26.8. klo 11 kirkko. Olli, Kuusanmäki, Yli-Jaskari. Kesän viimeiset piknik-kirkkokahvit.

Messu su 26.8. klo 17 Soukan kappeli. Kuusanmäki, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

Leipämessu ja soppalounas pe 31.8. klo 10 kirkko. H. Lehti, Lonka sekä diakoniatyöntekijöitä.

Seitsemän seurakunnan körtti-ilta ke 29.8. klo 18 Hvittorp, Hvittorpintie 245.

SINFONI Sinfoniamusiikkia harmonikalla!

Musiikkiopisto Juvenalian harmonikansoiton opettaja Kalle Välimaa oppilaineen pe 31.8. klo 19 Soukan kappelissa. Vapaa pääsy.

SAUNALAHTIPÄIVÄ Paljon ohjelmaa kaikenikäisille la 1.9. klo 10–14 Saunalahden koulu, Brinkinmäentie 1. Seurakunta tarjoaa mm. askartelupisteen, telttasaunan ja pomppulinnan. Järj. SaunalahtiBastvik Asukasyhdistys SBA ry, Espoon kaupungin nuorisopalvelut ja kirjasto, SauKKo ja Espoonlahden seurakunta.

LAULATTAAKO? TULE MUKAAN KUOROON! Vox Edeni rippikoulun käyneille nuorille, infotilaisuus to 30.8. klo 18 Sode, Soukantie 13.

Okra nuorille aikuisille ke klo 18.30– 20.30 Soukan kappeli, alk. 5.9., helena.yli-jaskari@evl.fi, 040 572 3676, lastenhoito järjestetty.

Kirkkokuoro to klo 18.30–21 kirkon musiikkisali, alk. 6.9., timo.lonka@ evl.fi, 040 531 1061.

Laulumieli, kuoro kaikille, to klo 18.30–20.15 Soukan kappeli, alk.

30.8., helena.yli-jaskari@evl.fi, 040 572 3676.

EL 91 x 130 mm

16.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kamarikuoro Navichorus ti klo 18.15–21 kirkko, elja.puukko@evl.fi, 0400 505 562.

Gospelryhmä Nardus, rytmikkäästi laulava kuoro ke klo 18–20 kirkon musiikkisali, alk. 5.9., heli.k.ojala@ evl.fi, 050 438 0174.

Laulukerho seurakunnan kanttorin johdolla ti klo 13 kirkon musiikkisali, 11.9.–4.12., parittomat viikot. Pullakahvit 1,5 e.

SIUNATTUNA SYKSYYN Kerhonohjaajien ja vapaaehtoisten siunaaminen su 9.9. klo 11 kirkko.

Messu toteutetaan ”spontaanilla vapaaehtoisuudella” = messun tehtäviä on jaossa kirkon aulassa ennen messua. Opastusta saatavilla.

EI MITÄÄN TEKEMISTÄ?

Tyttöjen ja poikien kerhot alkavat viikolla 37. Kerhoesite jaetaan reppupostina koulusta viikolla 35, ilmoittautuminen 4.9. alkaen www.sodesode.fi, puhelinpäivystys klo 12–18 numeroissa 040 546 5196 ja 040 596 1686. Tämän jälkeen kerhopaikkoja voi kysellä Maija Aapakarilta 050 523 4121 tai www.sodesode.fi.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta pe klo 17–22 Sode.

Vox Edeni -kuoron infotilaisuus to 30.8. klo 18 Sode, Soukantie 13.

ASIAA PAPILLE? Päivystävää pastoria voi kysyä seurakuntatoimistosta ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 6000 tai kirkon vahtimestarilta 050 432 7512.

OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

ODOTATKO SOITTOA? Kaipaatko keskustelukaveria?

PuhelinYstävä -toiminta on tarkoitettu lähinnä yksinäisille vanhuksille, jotka tarvitsevat kuuntelijaa. Soittajina ovat tehtävään koulutetut vapaaehtoiset ja soitoille sovitaan tietty aika. Tied. minna.maijanen@evl.fi, 040 705 3358.

RUKOILLAAN YHDESSÄ Rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko.

KAIROS-KURSSI Lähetystyön intensiivikurssi toiltaisin 6.9., 13.9., 20.9., 27.9. ja 4.10. sekä pe-su 5.–7.10. (37 h) os. Kuunkehrä 4. Löydä lähetystyön punainen lanka Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan. Tunnista oma osasi ja paikkasi Jumalan valtakunnan levittämisessä.

Kurssimaksu 60 e + ruokamaksu.

Tied. eveliina.roznovski@evl.fi. Ilm. markus.silvola@evl.fi.

TOIVON TORI Kirpputori avoinna to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B.

KAKEN KAHVILA Kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

TOIVEENA SISÄINEN PARANEMINEN

LUETAAN YHDESSÄ Suomen kielen opetusta pienryhmissä viikoittain, mukaan voi tulla milloin vain ja lapsen saa ottaa mukaan.

Ryhmä kaikille ke klo 17.30–19 kirkko.

Rohkaiseva ja arkinen luento kasvun ja kivun vaiheista sekä elämästä ihmisessä ma 10.9. klo 18.30 kirkko, psykologi Satu Lähteenkorva.

Tilaisuudessa esitellään ti 18.9.

A

11

alkavaa Krito-toimintaa. Voit jättää yhteystietosi, mikäli haluat mukaan Krito -ryhmään.

KAIPAATKO LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ ITSESTÄSI? Kristillinen vertaistukiryhmä (Krito) ti 18.9.–11.12. klo 18.30–20.15 kirkko. Ryhmässä käytettävän Mirja Sinkkosen ja Paula Tähtisen kirjan Toiveena sisäinen paraneminen voi ostaa tai lainata seurakunnalta. Tied. ja ilm. Yki Leinonen 0500 406 924 tai Ritva Suomalainen 040 733 6552.

TÄSSÄKÖ TÄMÄ ELÄMÄ ON… Alfa-kurssi alkaa to 27.9. klo 18.30 kirkko, parittomat viikot, kokoontumisia 11. Avoin jokaiselle, joka haluaa tietää, mistä kristinuskossa on kysymys. Alfa on opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Opetukset katsotaan dvd-levyltä, opettajana Alfan isä Nicky Gumbel.

Tied. ja ilm. viim. 19.9. vesa.ojala@ iki.fi, 050 330 5817.

ONKO SINULLA TARKAT TALOUSTAIDOT? Pysyvätkö eurosi ojennuksessa?

Tule tueksi taloutensa kanssa kamppaileville. Raha-asiainneuvojia koulutetaan to-iltaisin 25.10., 1.11. ja 15.11. sekä la 24.11. Kurssille haluavat haastatellaan. Ota yhteyttä viim.

14.9. minna.maijanen@evl.fi, 040 705 3358 ti 4.9. klo 14–16 tai pe 14.9. klo 9–11, tai hanna.paivio@ejy.fi, 050 438 4506 ti 4.9. klo 16–18 tai pe 14.9. klo 11–13.

LEIRIELÄMÄÄ Perheleiri pe–su 14.–16.9. Hila; leikkiä, saunomista, ulkoilua ja hiljentymistä. Virkistäydy koko perheen kera tai vain osan perheen kanssa. Hinta 40 e/aik., 20 e/yli 3 v. lapsi. Ilm. verkkosivuilla viim. 24.8.

Espoonseurakunnat – Seurakunnat – Espoonlahden seurakunta – Aikuiset – Perhe ja parisuhde. Tied. Tanja Routama 050 441 9154.

TUKEA SURUSSA Vertaistukea läheisensä menettäneille alk. 27.9. Soukan kappeli.

Ryhmässä on mahdollisuus jakaa ajatuksia ja tunteita samassa elämäntilanteessa elävien kanssa luottamuksellisessa ilmapiirissä.

Seitsemän kokoontumista. Osallistujat haastatellaan. Ohjaajina pastori Irene Erkko, 050 374 4826 ja diakoni Marja-Liisa Kiiski, 050 375 2585, joille tied. ja ilm. viim. 12.9.

Menokasvo

Edu Kettunen laulaa elämästä ja ihmisenä olemisesta Muusikko-musiikintekijä Edu Kettunen, kuinka tuttu paikka kirkko on sinulle?

– Kirkossa esiintyminen on minulle tuttua hommaa. Olen tehnyt kirkkorundeja ympäri Suomea. Viime vuonna kierrettiin muusikko Markku Vuorisen kanssa viisitoista kirkkoa. Olen esiintynyt kirkoissa myös muiden muusikoiden kuten Ninni Poijärven ja Mika Kuokkasen kanssa. Mikan kanssa esiinnymme elokuun loppupuolella Espoo-päivänä Leppävaaran kirkossa.

– Kirkossa tunnelma on toisenlainen. Välillä voi olla hankalaakin, kun ihmiset eivät tiedä, kuinka kirkkokonsertissa pitäisi olla, että saako siellä taputtaa. Kirkossa ihmiset ainakin kuuntelevat esitystä, kukaan ei pulise.

Mitä on ihmisenä oleminen?

– Minulle se on sitä, että yrittää elää mahdollisimman kunnolla ja tavoitella jonkinmoista tyytyväisyyttä. Tämä voi kuulostaa karulta, mutta onneen en kauheasti usko, tyytyväisyyteen kyllä. Onnen hetket ovat niin lyhyitä. Ne tulevat vaivihkaa.

– Olen aika tyytyväinen. Saan tehdä sitä, mitä tykkään, elän sillä ja ihmissuhdeasiat ovat kondiksessa. Minulle riittää tämä.

NINA RIUTTA Edu Kettunen duo: Lauluja elämästä ja ihmisenä olemisesta pe 24.8. klo 19 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2.

LEHTIKUVA

Yksi ja toinen kevyen musiikin artisti esiintyy nykyisin myös kirkoissa. Miksi?

– Varmaan se kertoo kirkosta, että nykyisin siellä asiat alkavat avautua vähän joka suuntaan ja samantapainen ilmiö on se, että musagenrejen rajat ovat kivasti hämärtyneet. Ei ole enää sel-

laista, että muusikot istuvat omassa loosissaan ja ovat sitä mieltä, että tuo toinen loosi on ihan syvältä. Kaikki sulautuu mukavasti toisiinsa. Kirkkojutussa on vähän sama, että artistit eivät kaihda kirkkoa, eikä kirkko kaihda artisteja. Hyvä, että kirkko tulee lähemmäs ihmisiä.

MENOT 16. –30.8.

12 A Kirkko ja kaupunki | 16.8.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla­ nadi 1.

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 19.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Kamarikuoron kvartetti, Kiipulan rippikouluryhmä avustaa. Raiskio, K. Salo, Latvanen. Kirkkokahveilla kuullaan Risto Liedenpohjan terveisiä Ukrainasta.

Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Messu ja kirkkokahvit su 26.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Koskela, Raiskio, Latvanen. Messussa konfirmoidaan Hilan rippikouluryhmän nuoret.

Latvanen, laulu, piano ja kitara päättävät konserttisarjan lämpimän kesän muistoissa. To 16.8. klo 12 Leppävaaran kirkko. Konsertin jälkeen kahvittelua pihalla. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kahvimaksu.

LAPSET JA PERHEET Vauvakerho Tilaisuus jakaa kokemuksia vauva-arjesta. Hartaus, laulutuokio, suolainen välipala. Ma klo 13–15 Lasten kappeli Arkki. Ti klo 13–15 Perkkaan kappeli. Ti klo 13–15 Uuttu. Alk. 20.8.

Perhekahvila Tapaa muita aikuisia ja lapsia vapaan yhdessäolon, askartelun ja leikin merkeissä. Hartaus ja laululeikkejä noin klo 10. Kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Ma klo 9–11 Lasten kappeli Arkki. Ti klo 9–11 Perkkaan kappeli. Ke klo 9–11 LE lev 91 x Karakappeli. To klo 9–11 KilonRisti.

To klo 9–11 Uuttu. Alk. 15.8.

Arkin Paja sopii koko perheelle.

Askartelua ja kahvittelua. Elämyksellinen kirkkohetki klo 11.30. Kerran kuukaudessa la klo 10–13 Lasten kappeli Arkki. La 8.9. pajassa on teemana “Hätäilevä varpunen” ja askartelemme lintumobilen.

Pyhäkoulussa kaikki yli 4-vuotiaat pääsevät Raamatun kertomuksien äärelle. Ma klo 17–18 Partiokolo, Miekka 2 F, alk. 3.9. Anni Katajisto, 040 566 0963.

KOULULAISET Iltapäiväparkit Onko lapsi yksin kotona koulun jälkeen? Itapäiväparkki 2.–6.-luokkalaisille helpottaa!

Parkit ti klo 13–16 nuortentila Siipi, ke klo 13–16 KilonRisti ja to klo 13–16 Uuttu. Pelaamista, askartelua, 74 mm hartaushetki, välipala ja läksytkin

KESÄKAHVILA ke 22.8. klo 13–14 Karakappeli. Kahvia klo 13–13.30 ja hartaus klo 13.30.

Kesän viimeisessä kahvilassa mukana diakoni Noora Rajala.

SOIVA KESÄKAHVILA: ”LAULUJA ARMOSTA JA IKÄVÄSTÄ”

Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9­15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSUT OLARIN KIRKOSSA Messu su 19.8. klo 11. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Inari Varimo, kanttori Mikko Niinikoski.

Hilan musiikkirippikoulun konfirmaatiomessu la 25.8. klo 11. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustavat papit Koski ja Turpeinen, kanttori Sanna Franssila.

Messu su 26.8. klo 11. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen avustavat papit Koki ja Turpeinen, kanttori Sanna Franssila, Mikko Niinikoski.

Messun yhteydessä Anjalan rippikoulun konfirmaatio.

KIRKKOPÄIVYSTYS Sinua varten ke klo 13–16 Olarin kirkossa. Kaipaatko kuuntelijaa, keskustelua, hiljentymistä, kupposen kuumaa kahvia tai haluatko tutustua Olarin kirkkoon? Jos itse haluat kirkkopäivystäjäksi, ota yhteyttä: marja.jauhiainen@evl.fi.

SURURYHMÄ Olarin seurakunta tarjoaa Sinulle ja muille omaisille mahdollisuuden käsitellä surua ja menetystä sururyhmässä. Ks. Tukea ja apua –palsta s. 14.

LASTEN JA NUORTEN KUOROT JA MUSIIKKIRYHMÄT Muskarikuoro Huiske 5–7-vuotiaille to klo 16.50–17.30 Uuttu. Laulua, leikkiä, rytmiä. Kokeile lauluharrastusta! Kuorotoiminta on maksutonta.

Eeva-Maria (Essi) Nyyssönen, 040 559 1489. Alk. 23.8.

Lapsikuoro Havina to klo 16–16.45 Uuttu (2–4.-luokkalaiset) ja to klo 17.35–18.20 Uuttu (5.–8.-luokkalaiset). Laulaminen ja soittaminen on hauskaa, varsinkin porukalla. Ryhmä on maksuton.

Outi Noponen, 040 513 0869. Alk. 23.8.

Bändikerho 5.–8.-luokkalaisille Jos sinulla on jo perustaidot soitto- tai lauluhommissa, tule treenaamaan yhdessä! Ti klo 16.15–17.30 Siipi, alk. 21.8. taneli.helminen@gmail. com.

Nuorten bändi Liekki Jos olet 15–25-vuotias, sinulla on soitto- ja/tai laulutaitoa jo ennestään ja olet kiinnostunut bändissä soittamisesta, tule mukaan! Treenit ma klo 19–21 nuortentila Siipi. Alk. 27.8.

Nina Vuorinen, 044 2521 991, ninavuo@windowslive.com.

AIKUISTEN MUSIIKKIRYHMÄT Lauluyhtye Kuiske kaipaa joukkoihinsa 1–2 uutta iältään noin

Tiia Saari, laulu ja piano ja Kullervo

Olarin seurakunta

tulevat tehdyksi. Alk. 21.8.

Harrastekerhot Puuttuuko syksyltä vielä harrastus? Tarjolla monenlaisia ilmaisia harrastekerhoja kokkailusta askarteluun. Tutustu ja ilmoittaudu mukaan 27.8. alkaen www.nuortensiipi.fi. Kerhot alkavat 10.9.

ÄITIEN SÄHLY Ti 21.8. alkaen klo 20–21 Niittykummun koululla. Tervetuloa palaamaan ja hankkimaan virkistystä arkeen.

Lisätiedot: paula.bruce-haatainen@ evl.fi tai p. 040 503 7622.

palvelutorilla, Iso Omena, 3. krs, Hyvinvoiva Espoo -teemalla. Aamupäivällä ohjelmaa neuvolan tiloissa lapsille ja lapsiperheille, iltapäivän ohjelma suunnattu kaiken ikäisille espoolaisille.

KOTISEURAT

AIKUISTEN RYHMIÄ

Ke 22.8. klo 18.30, os. Elsankuja 3 B 32 Matinkylä. Pannu kuumana klo 18 alkaen. Mukana pastori Anna Poutiainen. Kahviraha Lähetysyhdistys Kylväjän Bangladeshin työlle.

Olarin kirkko: Aikuisten nuorten olohuone ma klo 18–20, 17.9 alkaen.

Lauluryhmä aikuisille ti klo 18– 19, 4.9. alkaen. Tiedustelut: minna. halmetoja@kolumbus.fi, 040 488 7157. Psalmeja luovasti – kokeellinen taideryhmä ke klo 18–20, 29.9. alkaen. Seniorikerho to klo 13, 13.9. alkaen.

Matinkappeli: Seniorikerho ma klo 13, 3.9. alkaen. Rukouspiiri ma klo 15–17. Vetäjänä Elvi Hiltunen 041 548 0668. Alkaa 3.9. Hiljaisen rukouksen ja jakamisen hetki ke 10.45–13.

Rukoustunti kirkkosalissa ja jakamisen hetki olohuoneessa. Tarjoilu.

Ohjaajina Irmeli Partanen 044 3300 742 ja Anne Solomko 045 6499 824.

Alkaa 29.8. Raamattupiiri ma klo 18–20. Yhteyshenkilö Seija Talonen 050 357 3851. Alkaa 10.9. Raamattupiiri ti 12.30–14. Vetäjä Pirjo Aunimo 040 587 4635. Alkaa 28.8. Raamattupiiri parittoman viikon ke klo 18.30– 20. Vetäjä Kari Siltanen 040 720 8391.

Alkaa 6.9. Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 12.30–14. Vetäjä Tarja Valtonen 0500 403 852. Alkaa 21.8. Virsistä voimaa to klo 14–16. Veisaamme virsiä ja keskustelemme niiden pohjalta. Tarjoilu. Vetäjänä Terttu Laiho 040 703 5167. Alkaa 30.8.

Lukupiiri kerran kuussa to klo 18–20, 27.9. alkaen, kirjana Anni Kytömäki: Kultarinta. Tiedustelut: Liisa Riikola 040 560 2247. Aikuisen väen sinkku-

PERHEILLE Perhekerho: Lapsille leikittäjä ja aikuisille kahvihetki ja keskustelua päivän aiheesta. Matinkappelilla ma ja Olarin kappelilla to klo 9.30–11.

Kirkonmäen perhepuuhat Olarin kirkolla ke klo 9.30–11.30. Yhteistä toimintaa pienille ja suurille vaihtuvan teeman mukaan, kahvitarjoilu.

Elokuussa puuhaillaan ulkona (säävaraus).

Lapsille ja perheille, Chapple, Iso Omena: Avoin perhekahvila arkisin klo 9.30–12, toimintatuokio klo 10.15.

Iltaperhekahvila ti klo 17.30–19.30, yhteistä puuhailua, hartaus klo 18, jonka jälkeen tarjolla iltapala 1 e/ henkilö (aikuiset ja nuoret, lapset ilmaiseksi). Taaperokerho to klo 14–16, lauluhetki klo 15. Vauvakerho Esikko ma klo 13–14.30 ja 15–16.30 Tilassa tarjolla kahvia, teetä, keksiä ja mehua. Ruoan lämmitysmahdollisuus, jääkaappi eväille, lastenhoitoja imetyshuone.

ESPOO-PÄIVÄ PALVELUTORILLA Pe 24.8. klo 9–18 Olarin seurakunta osallistuu Espoo-päivän viettoon

piiri kerran kuussa pe klo 17.30– 19.30, 7.9. alkaen. Tiedustelut: Helena Nurmi 040 214 5505. Aamurukoustunti pe klo 8.30–9.30, Takkahuone.

Vetäjä: Hannele Selesvuo 050 553 2330. Hiljaisen rukouslaulun ryhmät: Aiempaa laulutaitoa ei tarvita. Vetäjä Raisa Saloheimo, raisa.saloheimo@ gmail.com. ti klo 18–19.30: 11.9., 25.9., 9.10., 23.10., 13.11., 20.11., 27.11. ja 11.12. sekä pe klo 18–19.30: 7.9., 21.9., 5.10., 19.10., 2.11., 16.11., 30.11. ja 7.12.

Olarin kappeli: Akvarelliryhmä ti klo 18–20, 4.9. alkaen. Tiedustelut: Tytti Seppälä 050 350 4360. Seniorikerho ke klo 13, Huom. muuttunut päivä, 5.9. alkaen.

Naisten saunailta Hvittorpissa 3.9.

Lähtö Matinkappelilta klo 17.30 omin kyydein. Lähtö kotimatkalle klo 21.

Iltapala 3 e. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme päivää aikaisemmin.

OL lev 91

20–40-vuotiasta alttoa. Ti klo 18–20.30 KilonRisti, alk. 28.8.

Kuoro kaikille Ääniverryttelyä juuri sinulle wannabe-singer! Kuoro on hyvä sekoitus leppoisuutta ja haasteita. Opettelemme äänenkäyttöä ja laulamista. Kaikenikäisten kuorossa ei ole laulutaito-, sitoutumis- eikä esiintymispakkoa. Joka toinen ke klo 18.30–19.45 Leppävaaran kirkko, alk. 29.8. Tied. molempiin ryhmiin: Outi Noponen, outi.noponen@evl.fi, 040 513 0869.

Kirkkokuoro aloittaa harjoittelunsa 6.9. klo 10 Leppävaaran kirkossa.

Kamarikuoro, tied. Kullervo Latvanen, kullervo.latvanen@evl.fi, p. 040 571 5568.

AIKUISTEN PIENRYHMIÄ Enemmistö aikuisten pienryhmistä alkaa syyskuussa Ilmoitamme niistä seuraavassa lehdessä.

Raamattu- ja rukousryhmä ke klo 18.30 Perkkaan kappeli, alk. 22.8.

Keskustelemme hengellisistä asioista ja rukoilemme ajankohtaisten asioiden puolesta. Anni Katajisto, 040 566 0963. Äiti Teresa -piiri to klo 11–13 Karakappeli, alk. 30.8. Ryhmässä valmistetaan erilaisista langoista käsitöitä tarvitseville. Klo 12 rukous- ja kahvihetki. Eeva Saarinen.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

Haukitalo: Seniorikerho pe klo 14.30, 7.9. alkaen.

Lisätietoja ryhmistä: marja.jauhiainen@evl.fi tai 0405311029 tai espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/aikuistyo.

MATINMESSUN 30-VUOTISJUHLA Matinmessu juhlii 30-vuotisjuhlaa tänä vuonna. Juhlamessu 2.9. klo 17 Matinkappelilla. Matinmessu on kaksikielinen (suomi-englanti), rento ja kodikas messu. Lapsille messukerho. Messun jälkeen ohjelmassa mm. grillausta ja muuta 30v-ohjelmaa.

Christian Worship Service Matinmessu is a bilingual (Finnish-English), relaxed and cosy colourful mass.

Program for children. 2.9. at 5 PM. After the service you are welcome to barbecue with us and join the other 30 years anniversary programme.

Anna Poutiainen, Jarmo Jussila, xColourful 60 mmEspoo Band.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Seitsemän seurakunnan körtti-ilta

Espoon herättäjäjuhlista on 10 vuotta. Tunnelmia muistellaan keskiviikkona 29.8. Hvittorpissa. Puhujina Pirkko Chydenius, Antti Malinen ja HansChristian Daniel. Seurustelua ja kahvia klo 18, siioninvirsiseurat klo 19.

Seitsemän seurakunnan körtti-ilta ke 29.8. klo 18–21, Hvittorpin kurssikeskus, Hvittorpintie 245, Masala.

Koko perhe Saunalahtipäivään Lauantaina 1.9. vietetään kaikenikäisten Saunalahtipäivää. Askartelua, telttasauna ja pomppulinna. Järjestäjinä Saunalahti-Bastvik Asukasyhdistys SBA, Espoon kaupungin nuorisopalvelut ja kirjasto, Saunalahden koti ja koulu –yhdistys ja Espoonlahden seurakunta.

Saunalahtipäivä la 1.9. klo 10–14 Saunalahden koulu, Brinkinmäentie 1.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Messu su 19.8. klo 10 saarna Kari Kuula, liturgi Anna-Kaisa Tuomi ja kanttori Anna Marte, kirkkokahvit.

Messu su 26.8. klo 10 saarna AnnaKaisa Tuomi, liturgi Kari Kuula ja kanttori Anna Marte, kirkkokahvit.

PERHEPUISTO Grillataan – omat eväät to 16.8. klo 10–12 kirkon leikkipuistossa.

KESÄN NUORTENILTA Grillataan tai paistetaan lettuja to 16.8. klo 18–21 Kirkon nuortentilan luona. Hartaus klo 19.30.

VAPAAEHTOISTEN KIITOSJUHLA Kaikille srk:n erilaisissa vapaaehtoistehtävissä toimiville to 23.8. klo 18 kirkolla. Iltapala sadonkorjuun ajatuksella, kirkkoherran tervehdys ja klo 19 Granut-messu. Enn. ilm. virastoon.

MENOT 16. –30.8.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Konfirmaatiomessu la 18.8. klo 11.

Tapiolan kirkko. Ristimäki, Valve.

Konfirmaatiomessu su 19.8. klo 10.

Tapiolan kirkko. Koivisto, Valve.

Viikkomessu ke 22.8. klo 8. Tapiolan kirkko. Koivisto, Valve. Pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

Konfirmaatiomessu la 25.8. klo 11.

Tapiolan kirkko. Tiihonen, Malkamäki.

Konfirmaatiomessu su 26.8. klo 10.

Tapiolan kirkko. Salmensaari, Malkamäki.

Anglikaaninen messu englanninkielellä su 26.8. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 29.8. klo 8. Tapiolan kirkko. Ristimäki, Malkamäki.

Perhemessu su 2.9. klo 10. Tapiolan kirkko. Tiihonen, Valve.

kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

16.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

Ryhmä 29–65 -vuotiaille, jotka kaipaavat iloa ja uusia ihmisiä elämäänsä. 22.8., 29.8., 5.9. ja 13.9. klo 15. Tapiolan kirkko. Tied. ja ilm. viim.

17.8. Sanna Kohtala, sanna.kohtala@ evl.fi tai 050 425 2874.

Karvinen, 040 593 7386.

Lähetyspiiri joka toinen ti alk. 18.9. klo 13. Tapiolan kirkko.

Lähetysraamattupiiri kerran kuussa ke alk. 5.9. klo 18.

Israel –ruokouspiiri to alk. 13.9. klo 13. Tapiolan kirkko.

Hanna –rukouspiiri joka toinen ma alk. 10.9. klo 18.30. Tapiolan kirkko.

KESKIVIIKKOKERHO

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ

Matkalla Afrikassa ke 5.9. Tapiolan kirkko. Kirkkoherra emeritus Antti Rusama vieraana. Kahvi klo 12.30.

Ohjelma klo 13.

Retkipäivä Hilan leirikeskuksessa to 6.9. Virkistystä kaipaaville. Mahd. saunoa. Hinta 15 e sis. kuljetuksen, ohjelman ja ateriat. Ilm. viim. 23.8.

040 531 1011 tai arja.muhin@evl.fi.

Mukana diakonissa Sanna Kohtala ja pastori Anu Ristimäki.

ONNELLISUUDEN JÄLJILLÄ

RYHMÄT JA PIIRIT Mieli maasta -vertaistukiryhmä ke klo 18. Tapiolan kirkko. Tied. Mikko Hellström, 044 756 0105.

Kohtaamispaikka to klo 12.30.

Tapiolan kirkko. Avoin keskusteluryhmä. Tied. Sanna Kohtala, 050 452 2874.

Leijonaemot vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille. Kuukauden viim. ma klo 17.30. Tapiolan kirkko. Tied. Janet Grundström, 040 487 7209.

Lukupiiri ti 28.8. alk. klo 13. Tapiolan kirkko. Ohjaaja Riitta Linnapuomi.

TA lev 91 Äiti Teresa -piiri ti 4.9. alk. klo 13.

Tapiolan kirkko. Yhteyshenk. Katja

SYLIVAUVOJEN RYHMÄ Ryhmä vapun jälkeen syntyneille lapsille alkaa ti 4.9. Tied. ja ilm.

Saara Latvala saara.latvala@evl.fi, 040 531 1014.

UUSIA LAULAJIA Tapiolan seurakunnan kuoroihin uusia laulajia. Koelaulut aikuiskuoroihin ke 22.8. klo 16.30 lähtien. Sovi aika kuoroa johtavien kanttoreiden Liisa Malkamäki 046 920 xkanssa: 34 mm 9017, Hannu Jurmu 040 533 9353, Hanna-Maria Valve 040 5130845.

KIRKKOMUSIIKIN HELMIÄ Konsertti la 25.8. klo 20. Tapiolan

virttä eri kokoonpanojen säestyksellä. Kuulemme myös seurakuntalaisten ajatuksia virsistä. Tule oman aikataulusi mukaan laulamaan ja tapaamaan tuttuja. Laulamisen lomassa mehutarjoilu ja vapaata yhdessäoloa kirkon takkahuoneessa.

SÖ 26.8 Högmässa med konfirmation kl. 13. Kaffe i nedre salen.

inträde. Konsertserien avslutas.

SOMMARCAFÉ

HILJAISUUDEN RETRIITTI

TO 16.8 och 23.8 brödutdelning kl.

10-11.

Guidad vandring på Kyrkans begravningsplats kl. 10, guidning på svenska i Esbo domkyrka kl. 11.

Meditativ musik i Mataskärs kapell kl. 17.30–19.15. Susanna Tollet, vävlira, sång. Eeva-Liisa Malmgren, låga renässansflöjter. Fritt inträde.

Rundvandring på Mataskär kl. 17.30 med Yvonne Terlinden. I huvudbyggnaden berättar äldre Sommaröbor minnen bl.a. från Mataskärs folkskola. Arr. i samarb. med SVIE.

Nyt on aika asettua ehdolle ja kannustaa myös kaikenikäisiä mukaan. Infoa: www.kauniaistenseurakunta.fi tai virastosta.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

LAULAVA SEURAKUNTA 40 VUOTTA

GRANKULLA KYRKA

Juhlimme 40-vuotiasta seurakuntaa to 30.8. klo 19–23 laulamalla 40

SÖ 19.8 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen.

Kuorojen esittelyt www.espoonseurakunnat.fi.

L10T-KOULUTUS Valmennus ke 26.9. klo 18. Tapiolan kirkko. Rohkaisee osoittamaan Jumalan rakkautta ja elämään sydän avoimena lähimmäisille. Varhaisnuorista senioreihin. Ilm. viim. 19.9. seurakuntapastori Anu Ristimäki, anu.ristimaki@evl.fi, 050 322 3520 Tapiolan seurakunta tai vapaaehtoistyön ohjaaja Heli Siltakorpi, heli. siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876 Leppävaaran seurakunta. Tied. Kristiina Nordman, kouluttaja, TM, kristiina. nordman@sana.fi, 0400 792 622.

ANTEEKSIANNON MUUTOSVOIMA Ainako anteeksi? Anteeksiannon vapauttava muutosvoima to 20.9. klo 18. Tapiolan kirkko. Teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara.

Esitellään 27.9. alk. Krito – toimintaa.

KRITO Kristillinen vertaisryhmä alk to 27.9. klo 18.30. Tapiolan kirkko.

Ryhmä käsittelee anteeksiantoa Valtavaaran kirjan Ainako anteeksi? pohjalta. Ilm. Aini Torkkeli 040 529 4784 tai Ritva Suomalainen 040 733 6552.

Tule ArkiYstävien joukkoon la 22.9. klo 9.30-15. Tapiolan kirkko. Kouluttajina diakonissa Merita Hietanen ja diakoni Saija Väätäinen. Maksuton kurssi. Ilm. viim. 10.9. merita.hietanen@evl.fi, 040 5311009 tai saija. vaatainen@evl.fi, 050 3728873.

Kesäsarjan päätöskonsertti ti 21.8. klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

EHDOKKAAKSI SEURAKUNTAVAALEIHIN

13

ARKIYSTÄVÄ-KURSSI

MUSIIKKIA PUOLENPÄIVÄN AIKAAN

Irrottaudu arjesta 12.–14.10. Riuttarannan leirikeskuksessa Vihdissä.

Mahdollisuus levätä, ulkoilla ja kuunnella hiljaisuutta yksin ja muiden kanssa. Hiljaisuudelle luovat rungon yhteiset rukous- ja mietiskelyhetket sekä ateriat. Majoittuminen yhden hengen huoneissa. Ohjaajina Anna-Kaisa Tuomi ja Eija Nurmio.

Hinta 70 e. Ilmoittautumiset kauniaisten.suom.srk@evl.fi tai 050 500 9000.

A

TO 16.8 på kyrkans innergård kl.

13.30-15.

DIAKONIMOTTAGNING

FAMILJEKYRKA ON 22.8 med välsignelse av förstaklassisterna i Grankulla kyrka kl. 18.30.

Alla familjer är välkomna!

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Lö. 18.8. Esbovikens kyrka kl. 15.

Konfirmation av Mataskär 1-skriftskolan. Kanckos, Punt.

Sö. 19.8. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Rönnberg, Malmgren. Sommarens sista klockstapelkaffe.

Lö. 25.8. Olars kyrka, finska sidan, kl. 15. Konfirmation av Solvalla 1-skriftskolan. von Martens, Wikman.

Sö. 26.8. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Terlinden, Malmgren, Wikman.

Kyrkkaffe i Sockenstugan.

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN Sö. 19.8. Esbo domkyrka kl. 19 Mare Balticum. Kammarkören Gloria, dirigent Seppo Murto. Karlsson, Pärt, Esenvalds, Miskinis. Fritt

ESBODAGEN LÖ. 25.8.

SOMMARSAMLING Ti. 21.8. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 13–14.30. Kaffe med dopp i sensommarens värme.

PICKNICK FÖR UNGA On. 22.8 och 29.8. Gräsmattan vid Esbo domkyrka kl. 16–18.

FAMILJEKLUBBAR, DAGKLUBBAR OCH MINIORKLUBBAR Start fr.o.m. vecka 33. Mer info: esboforsamlingar.fi/kom-med/ barn-och-familj

lev 91 x 100 mm PaKe

MENOT 16. –30.8.

EIJA HARJU

14 A Kirkko ja kaupunki | 16.8.2018

Kirkoissa soi TO 16.8.

Soiva kesäkahvila: "Lauluja armosta ja ikävästä" klo 12 Leppävaaran kirkko. Konserttisarjan päätöskonsertissa hengellisten laulujen parissa Tiia Saari, laulu ja piano ja Kullervo Latvanen, laulu, piano ja kitara. Konsertin jälkeen kahvia ja rupattelua. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu musiikkityölle.

Urkuyö & Aaria: Huippukuoro Tokiosta klo 21 Espoon tuomiokirkko. Kansainvälisesti palkittu lapsikuoro valloittaa sydämet. Nhk Tokyo Children’s Chorus – Japanin radion lapsikuoro, Kenji Ohtani ja Noriko Kaneda, kuoronjohto; Mari Kariya, piano; Soshi Hara, sello.

Liput 14–24 e, www.lippu.fi.

SU 19.8.

Suvisunnuntain iltamusiikki – "Mare Balticum" klo 19 Espoon tuomiokirkko. Kotimainen huippukuoro seilaa Itämeren alueen säveltäjämestareiden tuotannon ulapalla. Kamarikuoro Gloria, joht.

Seppo Murto. Karlsson, Pärt, Esenvalds, Miskinis. Vapaa pääsy.

TI 21.8.

Musiikkia puolen päivän aikaan.

Kesäsarjan päätöskonsertti klo 12.00–12.30 Tapiolan kirkko. Tapiolan kuoro, johtajana Pasi Hyökki.

Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle. Vapaa pääsy.

TO 23.8.

Urkuyö & Aaria: Händelin Messias klo 21 Espoon tuomiokirkko. Klas-

Apua & tukea sikko-oratorion harvinainen, ensimmäinen aikoinaan esitetty versio.

FiBOn kamarimusiikkikokoonpanojen esittämässä Dublinin versiossa FiBO Singers laulaa sekä soolo- että kuoro-osat. FiBo Singers ja FiBo Players. Antti Tikkanen, liidaus.

Liput 14–29 e, www.lippu.fi.

PE 24.8.

Edu Kettunen Duo ”Lauluja elämästä ja ihmisenä olemisesta” klo 19 Leppävaaran kirkko. Edu Kettusen ja Mika Kuokkasen konsertti on Leppävaaran seurakunnan lahja espoolaisille Espoo-päivänä. Vapaa pääsy. Konsertissa pääset fiilistelemään myös hittejä ”Lentäjän poika” ja ”Retki meren rantaan”.

LA 25.8.

Kirkkomusiikin helmiä -konsertti klo 20 Tapiolan kirkko. Hannu Jurmu, laulu, Hanna-Maria Valve, laulu ja urut ja Liisa Malkamäki, urut. Nähtävänä myös Tuomas Merilahden ja Vilja Kauntolan toteuttama valoteos. Vapaa pääsy.

TO 30.8.

Urkuyö & Aaria: Matkalla tähtiin klo 21 Espoon tuomiokirkko. Kesän viimeisessä Urkuyö ja aaria -konsertissa säveliä mm. Kuulalta, Merikannolta ja Debussylta sekä Brahmsin harvemmin kuultuja duettoja. Uusinta suomalaista laulutuotantoa edustavat Heta Ahon laulut Edith Södergranin runoihin. Maiju Vaahtoluoto, mezzosopraano; Taavi Oramo, tenori; Erkki Korhonen, piano. Liput 14–29 e, www.lippu.fi.

NHK TOKYO CHILDREN’S CHORUS

Kansainvälisesti palkittu NHK Tokyo Children’s Chorus - Japanin Radion lapsikuoro esiintyy Urkuyö ja aariassa Espoon tuomiokirkossa to 16.8.

Seurakuntien yhteiset ArkiYstävä-kurssi la 22.9. klo 9.30–15 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Vapaaehtoisenamme voit olla juttelu- tai ulkoiluseurana vanhukselle tai yksinäiselle. Kurssi ei sido toimintaan. Kouluttajina diakonissa Merita Hietanen ja diakoni Saija Väätäinen. Kurssi on maksuton. Ilm. viim. 10.9.: merita. hietanen@evl.fi, 040 531 1009 tai saija.vaatainen@evl.fi, 050 372 8873.

Naisten päihdeleiri Hvittorpin leiri- ja kurssikeskuksessa 17.–20.9.

Hinta 45 e. Yhdessäoloa, keskustelua, ulkoilua ja hartautta. Etusijalla ensikertalaiset, sitovat ilm. 30.8. mennessä. Tied. ja ilm.: Virpi Sutelainen, 040 736 9315. Järj. Espoon

seurakuntien yhteinen diakoniatyö.

Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 30.8. klo 17.30– 19.30 Siipi, os. Alberganesplanadi 1.

Nuorten toivomaa ohjelmaa, pelejä, keskustelua, ulkoilua, hartaus ja välipalaa. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Nippanappa – autististen lasten kerho kerran kuukaudessa, su 19.8. klo 13.30–15.30 Siipi. Kerho on tarkoitettu alakouluikäisille asperger- ja autismin kirjon lapsille.

Askartelua, leikkiä, laulua, välipalaa ja hartautta. Hinta 30 e/kausi.

Yhteistyössä Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Diakonian retkipäivä Hilan leirikeskuksessa to 6.9. Retkipäivä on tarkoitettu kaikille virkistystä kaipaaville. Mahdollisuus saunoa.

Retkipäivän hinta 15 e sisältää kuljetuksen, ohjelman ja ateriat. Ilmoittautumiset viimeistään 23.8. arja. muhin@evl.fi, p. 040 531 1011. Mukana diakonissa Sanna Kohtala ja pastori Anu Ristimäki.

Mielenterveyttä ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 23.8. klo 15–16.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kokoonnumme parillisten viikkojen torstaisin. Jakaminen, yhdessäolo, parempi mieli! Tied. Elina Okko, 050 438 0189.

Tukea suruun OLARIN SEURAKUNTA Seurakunnan sururyhmässä on mahdollisuus käsitellä surua ja menetystä. Ryhmään kannattaa tulla silloin, kun läheisen kuolemasta on kulunut vähintään muutama kuukausi. Mukana pastori Jarmo Jussila ja diakoniatyöntekijä. Ryhmän koko on korkeintaan kahdeksan henkilöä.

Kokoonnumme kuusi kertaa syksyllä klo 17.30–19. Päivämäärät ovat 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11., 22.11. Ilmoittautumiset viimeistään 1.9. p. 09 8050 7000 (ark. klo 9–15).

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Vertaistukea läheisensä menettäneille. Sururyhmä alkaa to 27.9.

Soukan kappelilla, Soukankuja 3. Ryhmässä on mahdollisuus jakaa ajatuksia ja tunteita samassa elämäntilanteessa elävien kanssa luottamuksellisessa ilmapiirissä. Ryhmä kokoontuu seitsemän kertaa ja osallistujat haastatellaan. Ohjaajina pastori Irene Erkko, 050 374 4826 ja diakoni MarjaLiisa Kiiski, 050 375 2585, joille tied. ja ilm. viimeistään 12.9.

YHTEINEN Sururyhmä päihteisiin kuolleiden läheisille. Menetys pysäyttää aina.

Vertaistukiryhmässä samantapaisia asioita kokeneet saavat jakaa surua keskenään. Tässä ryhmässä voit puhua avoimesti läheisen päihteiden käytöstä, päihteisiin kuolemasta ja kokemuksistasi. Toivomme, että kuolemasta olisi kulunut vähintään puoli vuotta. Suljettu ryhmä kokoontuu to klo 17–19 Leppävaarassa (13.9.–15.11.). Paikka ilmoitetaan osallistujille. Toivomme ryhmäläisten tulevan jokaiselle kerralle. Tutustumme sinuun ja tarinaasi ennen ryhmän alkua. Tied. ja ilm. diakoni Riitta Türkmen 040 546 5198, pappi Timo Salo 040 576 0181.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Espoonlahden seurakunta aloittavat vapaaehtoisvoimin toteutettavan raha-asiainneuvonnan. — Talousongelmiin on mahdollista saada tukea ja neuvoja, diakoniatyöntekijä Minna Maijanen sanoo. Lue lisää aiheesta viereiseltä sivuilta.

Naisten päihdeleiri

Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Ma klo 9–10 Espoonlahden kirkko, p.

09 8050 6638, Kipparinkatu 8. To klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738, Soukankuja 3.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Ota ajoissa yhteyttä oman asuinalueesi diakoniatyöntekijään ja sovi ajanvarauksesta. Diakoniatyöntekijät alueittain: Auroran alue 040 763 6599.

Espoon keskus ja Suvelan alue: 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta), 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö) ja 040 547 1861 (aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio).Pohjois-Espoon alue (Kalajärvi) 040 736 9315.

Länsi-Espoon alue: 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso), 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) ja Viherlaaksolahden alue 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso).

KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Diakoniatoimisto avoinna ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luoma, 050 301 7028. Poikkeusajat www.kauniaistenseurakunta.fi/ diakonia.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakoniavastaanotto ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Mikäli sinun on vaikea iän tai sairauden vuoksi päästä vastaanotolle, voit sopia myös kotikäynnin.

OLARIN SEURAKUNTA Puhelimitse tiistaisin klo 10–11, p. 050 4329 368. Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata ti klo 10–11 Matinkappelilla, Liisankuja 3.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin 040 531 1011.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Öppen mottagning i Esbo svenska församling, Kyrkog. 10, kl. 10–12.

group starting at Suvela chapel (Kirstintie 24). Common exercises once a month at 16.30, the first time on 10.9. For more information call Liilia Reelo, tel. +358 50 3415 097 or Mait Reelo, tel. +358 40 8697 444.

Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” Every Fri at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Arabic Christian Meeting Every Fri at 5 pm at Perkkaa Chapel. Bible study or Worship and Eucharist. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1689.

Urdunkielinen piiri pe klo 17.30–21 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1.

Hvittorpin leiri- ja kurssikeskuksessa 17.−20.9. Hinta 45 e. Ohjelmassa yhdessäoloa, keskustelua, ulkoilua ja hartautta. Etusijalla ensikertalaiset, sitovat ilmoittautumiset 30.8 mennessä. Tied. ja ilm. Virpi Sutelainen, 040 736 9315.

Tukea perheille ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Toimiva perhe -vuorovaikutuskurssi. Opettelemme mm. vahvistamaan vanhempien ja lasten hyvinvointia, ratkaisemaan ristiriitoja sekä lisäämään avoimuutta ja luottamusta perheessä. Kokoonnumme Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16, to klo 17.30–19.30 (27.9., 25.10., 11.10., 1.11., 15.11., 22.11. ja 29.11) ja sekä la klo 10–14 (6.10. ja 10.11.) Hinta 50 e/ aikuinen. Lastenhoito 3-v. ylöspäin 10 e / lapsi koko kurssin ajalta. Tied. ja ilm. 050 583 6886, miia.korttila@evl. fi tai 050 434 1063, anna.lahtinen@ evl.fi.

Suomalainen eroseminaari. Vertaisryhmä syys–marraskuussa tiistaisin klo 17–20 Kalajärven kappelissa, Ruskaniitty 3. Hinta 70 e, sis. iltapalan. Tied. perhetyönohjaaja Outi Wenell, 040 5474 146, outi.wenell@ evl.fi.

Parisuhteen palikat – Parisuhteen virkistyspäivä la 25.8. klo 10 Kalajärven kappelissa, Ruskaniitty 3. Sitoutuminen suhteeseen ja Rakentavan vuorovaikutuksen avaimia. Ilm. ja tied. viim. 19.8. Outi Wenell, 040 5474 146.

YHTEINEN Leijonaemot. Vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille. Tied. ja ilm. Janet Grundström, 040 487 7209. Alk. ma. 27.8 klo 17.30. Joka kuun viimeinen ma. Tapiolan kirkko.

Diakonian ajanvaraus

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www. church.fi.

“Gloria” is a new international vocal

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA

Kastetut Nooa Oskari Björkbom, Carlos Olavi Canto, Mila Martta Egeberg, Aaro Juhani Hintsala, Hilja Vilhelmiina Holm, Atte Jaani Tapio Humalamäki, Nana Charlotta Jauho, Luukas Juhani Aleksanteri Jussila, Leo Luukas Kallio, Mette Lilian Kalliokoski, Ronja Sofia Kauppi, Elli Helinä Kyllikki Keltanen, Niki Lucas Alexander Kiviniemi, Elias Kustaa Petteri Kontola, Helga Lilja Annami Kylmänen, Sampo Tapio Pakkanen, Iida Sofia Paloranta, Ella Alice Palttala, Eeti Iivo Eerikki Salmivalli, Eero Aleksanteri Salo, Tomi Warren Schoonover, Vili Pauli Schoonover, Oliver Veikko Alex Svan, Louna-Leena Mimosa Tervonen, Pihla Helmi Emilia Uusikartano, Lilja Helvi Kaneli Ylioinas.

Avioliittoon aikovat Juho Olavi Myllymäki ja Siru Greta Maija Maunuksela, Juho Petteri Nyberg ja Jenna Marie Nieminen, Joakim Jarl Mikael Sjöblom ja Miia Karoliina Ristola, Toni Kalevi Tupola ja Minna Mariela Kukkonen, Tim Christian Vuoristo ja Juha Matti Kukonlehto.

Hautaan siunatut Virpi Helena Kaunisto 37 v, Kimmo Petteri Salonen 41 v, Kari Juhani Hellman 60 v, Jaakko Juhani Hurtén 65 v, Virve Saima Tatjana Ljungqvist 71 v, Henry Olof Fagerholm 72 v, Tellervo Kyllikki Leinonen 75 v, Veijo Tuomas Kovero 76 v, Marja Inkeri Heinonen 78 v, Pirjo Mirjami Pirttineva 85 v, Helmi Maria Vuorela 85 v, Kirsti Kyllikki Väisänen 86 v, Jussi Matti Ilmari Hyyppä 87 v, Kauno Rikhard Jantunen 90 v,

Jouko Juha Manninen 90 v, Toivo Matti Mattila 90 v, Aimo Antti Peräaho 92 v, Laura Hellin Tuovinen 93 v, Hilkka Mirjam Malinen 95 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Akseli Veli Oskari Alatalo, Oliver Carl Filip Gräsbeck, Minka Sofianna Iivanainen, Gabriel David Jarreta Rajamäki, Matias David Jarreta Rajamäki, Olavi Anton Viljami Jokinen, Hilla Mirjami Kainulainen, Aarre Ensio Kari, Oliver Axel Mattsson, Leo Onni Aleksanteri Mäkituuli, Joanna Mirjami Niinimäki, Noel Onni Ensio Pesonen, Veera Elna Aurora Ranta, Elea Isabel Rantakallio, Elis Oiva Seppä, Lenni Jooa Mikael Similä, Viola Henriikka Soukiala, Pihla Selina Turunen, Lilian Amelie Wiedebaum.

Avioliittoon aikovat Olli Hiskias Tuoriniemi ja Satu Anna Makkonen.

Hautaan siunatut Miia Johanna Vehviläinen 45 v, Jari Juhani Peltonen 55 v, Urpo Aulis Kekkonen 68 v, Markku Olavi Vanamo 68 v, Timo Johannes Toppi 72 v, Anja Anneli Reunanen 74 v, Veikko Heikki Matias Väisänen 75 v, Anna Lisa Marjatta Tallgren 76 v, Anna Aini Tellervo Lindlöf 81 v, Toivo Johannes Siikajoki 86 v, Tauno Urho Olavi Reunanen 90 v, Ilmari Koivisto 93 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Milaja Ancela Elisabeth Asp, Elli Ronja

Ewing, Jasper Juho Olavi Forss, Benjamin Casper Hämäläinen, Oliver Viljami Kaikkonen, Pihla Anna Emilia Karttunen, Selja Aili Johanna Kauma, Minja Sara Susanna Kinnunen, Pinja Eliina Korhonen, Eino Aatos Kulmakorpi, Veli Toivo Alvar Kymäläinen, Vänni Hugo Ilmari Mäkinen, Mia Alina Vivien Paasu, Hilma Tuulikki Peltola, Oona Elina Pärssinen, Noomi Helvi Tiara Sappinen, Taiga Justiina Silmäri, Viljo Juhani Stenholm, Jessica Victoria Josefina Söderlund.

Avioliittoon aikovat Petri Toivo Petteri Makkonen ja Marika Johanna Rekola, Jarno Antero Mielonen ja Sanni Kirsikka Salmi, Joonas Daniel Mäkelä ja Netta Monika Äijänaho, Tuukka Taneli Nieminen ja Laura Helena Honkanen, Petri Mikael Ojalehto ja Jonna Helena Kukkonen, Henrik Johan Mikael Olin ja Katri Pauliina Vuorinen.

Hautaan siunatut Jouko Olavi Kärkkäinen 64 v, Beata Valtonen 71 v, Stig Olof Rimpilä 80 v, Irja Kyllikki Saarinen 86 v, Nils Fredrik Almgren 93 v, Soini Armas Heikkinen 100 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Noel Neo Julius Hannonen, Helmi Aada Emilia Keskinen, Lenni Sebastian Kettula, Aino Helmi Maria Kuutti, Ella Alexandra Malinen, Netta Amanda Malinen, Ellen Eeva Maija Määttä, Jasmin Aurora Niiranen, Leo Joel Kalevi Pitkänen, Artturi Eero Johannes Rautanen, Rasmus Ensio Rinne, Reino Eemeli Ruokola, Rosalie Mirjam Christi-

16.8.2018 | Kirkko ja kaupunki

na Siira, Rasmus Lasse Aukusti Wahlroos.

Avioliittoon aikovat Artem Risto Feodoroff ja Paula Fredrika Partanen, Mika Samuli Fiskari ja IdaMaria Raakel Vainio, Kai Aarne Jalmari Pietilä ja Emmi Hanna Sofia Hellman, Jukka Mauri Puustinen ja Katriina Hanna Hakanpää.

Hautaan siunatut Anna-Maria Kyllikki Päkkilä 41 v, Juha Tapani Matikka 43 v, Jaana Kristiina Korpela 53 v, Mirja Helena Kurki 55 v, Terho Tapio Purho 64 v, Liisa Helena Finnilä 65 v, Saini Sisko Inkeri Luukkonen 65 v, Pentti Johannes Niemelä 71 v, Onni Armas Antero Syrjänen 86 v, Viljo Niilo Muje 87 v, Mia Kerttu Mirjam Peltokallio 88 v, Rauha Petrovna Kylmäsu 90 v, Sirkka Liisa Sallantaus 90 v, Virpi Tuulikki Söderlund 90 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Veikka Joonatan Holma, Leevi Oskar Laakso, Taimi Greta Lilibeth Laakso, Silja Maria Lipponen, Aino Linnea Metsälä, Kerttu Vaula Sofia Moilanen, Niilo Viljo Severi Mäkelä, Eimi Iiris Inkeri Ruisla, Toivo Jaakko Samuel Sipilä, Oliver Leo Juhani Sorvisto, Samuel Taavetti Taskinen.

Avioliittoon aikovat Jakob Erik Andreas Anderberg ja Annina Suvi Tuulia Koskinen, Kasper Kyösti Einari Pöyry ja Liisa Maria Hakkarainen, Arto Iisakki Tenhula ja Krista Maria Rantakari, Jesse Samuli Tuominen ja Tea Carita Hannele Saarinen.

Hautaan siunatut Harri Ilmari Tienhaara 37 v, Arja Helena

A

15

Pennanen 67 v, Seppo Matias Naukkarinen 71 v, Reijo Raikas Kallio 84 v, Teuvo Antero Muuronen 84 v, Impi Irene Niemi 94 v, Margit Kilpiä 103 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Wilhelm Runar Arvid Andler, Edvin Valdemar Blomqvist, Emma Filippa Gestrin, Maja Johanna Kanckos, Oliver Lars Edvard Kronlund, Aurora Micaela Carola Rönnberg, Isabella Marie Carola Rönnberg, Oliver Wilhelm Wallgren.

Kungörelse om äktenskap/Avioliittoon aikovat Christer Johannes Cabell och/ja Sonja Emilia Collin.

Avlidna/Hautaan siunatut Rasmus Juhani Koivunen 18 år, Krister Evert Jakobsson 72 år, Folke Erland Wärn 92 år.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Laura Eveliina Lyijynen, Urho Kasperi Koskinen, Urho Oskar Vilhunen, Tobias Hemmo Kaj Lind, Fiona Lilja Esparagoza, Eliel Olli Antero Liuhanen, Hugo Emil Aarre Aro, Sera Adessa Roth.

Avioliittoon vihityt Johannes Anselmi Hannunpoika Arvela ja Senni Marja Tuovinen, Teuvo Kullervo Vierma ja Jaana Hannele Karell.

Hautaan siunatut Tauno Uljas Andersson 89 v, Ester Eliisa Jokinen 94 v.

Talousongelmiin saa pian apua vapaaehtoisilta

KOULUTUKSESSA KÄYDÄÄN läpi muun muassa taloussuunnitelman laatimista, laskujen maksamisjärjestyksen kriteerejä sekä velka- ja luottotietojen perusasioita. Kouluttamassa ovat Espoon järjestöjen yhteisön Jalkautuva talousohjaus, Takuusäätiö, Espoon talous- ja velkaneuvonta sekä Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto.

Koulutukseen toivotaan henkilöitä, jotka voivat tehdä neuvontatyötä päivisin ja iltaisin. Se toteutetaan yhteistyössä Jalkautuva talousohjaus -hankkeen kanssa, jonka työntekijät ovat tarjonneet jo aiemmin luottamuksellista apua ja tukea taloushuolista kärsiville espoolaisille.

Vapaaehtoisten keskeisiä kriteerejä ovat hyvät vuorovaikutustaidot ja oman taloudenpidon hallitseminen.

Heidän ei tarvitse olla talouden ammattilaisia. Asiakkaat ohjataan pareittain työskentelevien neuvojien luokse seurakunnan diakoniatyön kautta. Vaitioloon sitoutuvien palkattomien vapaaehtoisten jaksamista tuetaan muun muassa säännöllisillä palautekeskusteluilla. Kurssille haluavat haastatellaan ennen mukaan hyväksymistä.

Vastaavaa toimintaa on ollut Tampereen ja Helsingin seurakunnissa.Tampereella vapaaehtoista raha-asiainneuvontaa on tarjottu kymmenisen vuotta.

Viime vuonna Helsingissä kurssipaikkaa vapaaehtoiseksi raha-asiainneuvojaksi joutui jonottamaan. Työssä on tavoitettu ihmisiä, joilla talousasiat ovat syystä tai toisesta sekaisin.

HENKILÖKOHTAISELLE talousneuvonnalle näyttää olevan tarvetta. Merkkejä velkaongelmista ovat esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät ja ulosottovelat. Yllättävät elämänmuutokset ja pi-

LEHTIKUVA/ISMO PEKKARINEN

K

aksi Espoon seurakuntaa aloittaa syksyllä vapaaehtoisvoimin toteutettavan raha-asiainneuvonnan.

Syksyllä järjestettävällä kurssilla koulutetaan kokemusasiantuntijoita, jotka auttavat talousongelmissa olevia henkilöitä selvittämään omia velka-asioitaan. Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Espoonlahden seurakunta tarvitsevat kokemusasiantuntijoita, sillä ne käynnistävät uudenlaisen raha-asiainneuvonnan, jossa vapaaehtoisilla on merkittävä rooli.

– Haluamme tarjota ihmisille mahdollisuuden auttaa toisia uusin tavoin, diakoniatyöntekijä Minna Maijanen Espoonlahden seurakunnasta sanoo.

Raha-asiainneuvonnan vapaaehtoisiksi kaivataan erityisesti ihmisiä, jotka ovat joko omassa työssään tai oman elämän haastavassa kohdassa olleet tekemissä talousasioiden, niiden selvittämisen ja niistä selviämisen kanssa.

Talousasioihin saa pian apua Espoossa vapaaehtoisilta raha-asiainneuvojilta. Esimerkiksi pikavipit ovat suistaneet monet hallitsemattomaan velkaantumiseen.

kavipit voivat suistaa talouden hallitsemattomaan velkaantumiseen. Esimerkiksi vuonna 2016 ulosottoviranomaisten tilastoissa oli 17 292 espoolaista velallista.

Espoon kaupungin talous- ja velkaneuvontapalvelut auttaa kaupunkilaisia talousasioiden selvittelyssä. Yksikön asiakasmäärät ovat viime vuosina pysyneet samoina.

– Vuosittain meillä on noin 1 100 asiakasta. Tänä vuonna on ollut noin

560 asiakasta. Tapaamisajan meille saa noin kolmessa viikossa, johtava talousja velkaneuvoja Aulikki Pentikäinen kertoo.

Eija Harju

Vapaaehtoisia raha-asiainneuvojia koulutetaan torstai-iltaisin: 25.10., 1.11. ja 15.11. sekä yhtenä lauantaina 24.11. Ota yhteyttä Minna Maijaseen, s-posti minna.maijanen@ evl.fi, p. 040 705 3358 (puhelimitse 4.9. klo 14–16 ja 14.9. klo 9 –11) tai Hanna Päiviöön, s-posti hanna.paivio@ejy.fi, p. 050 438 4506 (puhelimitse 4.9. klo 16–18 ja 14.9. klo 11–13).

16 A Kirkko ja kaupunki | 16.8.2018

Kela palvelee kaikkia KIRKKO JA KAUPUNKI -lehden pääkirjoituksessa 19.7. Pauli Juusela kirjoittaa Kelan päätöksestä sulkea kolme palvelupistettä pääkaupunkiseudulta. Erityisesti hän ilmaisee huolensa Hakunilan palvelupisteen kohtalosta.

Lähin Hakunilan korvaava palvelupiste sijaitsee viiden kilometrin päässä Tikkurilassa ja seuraava 11 kilometrin päässä Malmilla. Liikenneyhteydet molempiin palvelupisteisiin ovat hyvät.

Kela ei valitettavasti voi tarjota kaikille asiakkailleen palvelupistettä kävelymatkan päästä. Siksi palvelemme myös puhelimessa ja verkossa sekä lähiasiointi- ja pop up -pisteissä.

Tavoitteemme on jatkaa syksyllä pop up -toimintaa Koivukylän palvelutorilla, viiden kilometrin päässä Hakunilasta. Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta puolestaan opastaa ikäihmisiä sähköisten palveluiden käytössä muun muassa Hakunilan kirjastossa.

Tehtävämme on varmistaa, että myös ne, jotka eivät jatkossakaan halua tai pysty asioimaan verkossa, saavat henkilökohtaista palvelua palvelupisteissä tai puhelinpalvelussa. Puhelinpalveluun voi myös varata ajan.

Tällöin Kela soittaa asiakkaalle sovittuna ajankohtana.

Palvelupisteiden tilannetta seurataan Kelassa tiiviisti, ja niiden määrää lisätään tai vähennetään kysynnän mukaan. Siksi palvelukapasiteettia lisätään syyskuussa Itäkeskuksessa ja Kalasatamassa.

Verkkoasioinnin suosio on kasvanut useita vuosia. Vuonna 2017 lähes kaksi kolmesta Kelaan tulleesta etuushakemuksesta jätettiin verkossa.

Petteri Taponen Keskisen asiakaspalveluyksikön johtaja Kela

Seurakuntalehti rakentakoon seurakuntaa KIRKKO JA KAUPUNKI -lehdessä ovat pitemmän aikaa puurot ja vellit menneet sekaisin. Vaikuttaa siltä kuin sen toimittajat haluaisivat esiintyä kirkon ja yhteiskunnan vahtikoirina lehden sisällön kustannuksella. Millä tavoin esimerkiksi Suomaan kansan muinaisusko ja Ville Rannan piirrokset palve-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

MARCO LONGARI / AFP – LEHTIKUVA

silloin ja korostan yhä, että tämä lehti on vuosikausia ollut tuhansille ihmisille ainoa side seurakuntaan.

Ei ole mahdollista, että kaikki tämän lehden lukuisat artikkelit ja kommentit olisivat Veikko Pöyhösen mielipiteen mukaisia (K&k 19.7.). Toivon, että lehden toimituskunnalle annetaan työrauha. On turhaa vertailla Kirkko ja kaupunkia Kotimaa- ja Sanalehtiin, joiden lukijapiiri lienee vaatimaton ainakin pääkaupunkiseudulla.

Suomalalainen kirkko on minun näkökannaltani katsoen kuin muinainen pyramidi, jonka huipulla ovat piispat, asessorit ja muut ”kirjanoppineet”. He johtavat tätä suurta kokonaisuutta kykyjensä ja mielipiteittensä mukaan. Erimielisyyttä on aina riittänyt Raamatun tulkinnasta ja jopa yksittäisten sanojen pyörittelemisestä.

Pyramidin pohja on kuitenkin se, joka pitää koko rakennelman mallissaan. Tavallinen ”kirkkorahvas” elää nykypäivän arkea ja koettaa selviytyä ongelmistaan – siinä sivussa joskus naapuriaan auttaen. Meitä ei kiinnosta muinaisten sanojen tulkinta emmekä kaipaa takaisin aikaa, jolloin kävimme rippikoulumme. Jos rippikoulussa pitäisi opetella ulkoa kaikki se, mitä me jouduimme opettelemaan, nykynuoriso ei sinne menisi.

Veikko Peippo

Vain Jeesus voi pelastaa sinut

Hararen katolisessa Pyhän Sydämen kirkossa Zimbabwessa valmistauduttiin sunnuntaina 5.8. ensimmäiseen messuun maan presidentinvaalien jälkeen. EU:n vaalitarkkailijoiden mukaan Zimbabwen vaalit vietiin läpi "epätasa-arvoisella pelikentällä". Vaalin voittajaksi julistettiin valtaa pitävän Zanu PF -puolueen Emmerson Mnangagwa 50,6 prosentin ääniosuudella. Vaaleja ovat seuranneet väkivaltaisiksi yltyneet levottomuudet, ja kirkoissa rukoillaan rauhan puolesta.

levat seurakuntien jäseniä, kirkon uskoa, oppia, kasvatusta tai seurakunnan toimintaa?

Kirkko ja kaupunki levittää "kerettiläistä valomerkkiä" pakanallisesta menosta. 19.7. ilmestyneen lehden Taivaan tähden -palstalla Olli Valtonen pitää harhoista vahingollisimpana oikeassa olemisen harhaa. Kirkossa vuosisatoja todeksi ymmärrettyjen asioiden väittäminen väärässä olemiseksi ja sellaisen ajattelun levittäminen seurakuntaan on kyynistä oikeas-

sa olemisen harhaa, jos mikä.

Suutari pysyköön lestissään ja seurakuntalehti rakentakoon seurakuntaa.

Pekka Leino

Kirkko ja kaupunki on tarpeellinen MUUTAMA VUOSI sitten kävimme Kirkko ja kaupungin mielipidepalstalla Veikko Pöyhösen kanssa keskustelua tämän mainion ja monipuolisen julkaisun tarpeellisuudesta. Korostin

TÄSSÄ ON MUUTAMIA ydinkohtia, jotka voivat johtaa sinua uskoon ja pelastukseen. Usko Jeesukseen. Ota Jeesus vastaan omakohtaisena vapahtajanasi. Tunnusta syntisi Jeesukselle ja pyydä niitä anteeksi. Nöyrry Jeesuksen edessä parannukseen synneistäsi. Vain Jeesus voi pelastaa sinut ja antaa sinulle syntisi anteeksi.

Tunnusta Jeesus omaksi vapahtajaksesi ihmisten edessä. Jos tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, sinä pelastut.

Tule mukaan seurakuntaan. Siellä saat ihania uskonsisaria ja -veljiä uudistuneeseen elämääsi.

Tein itse henkilökohtaisen ratkaisun noin 50 vuotta sitten ja menin seurakuntaan, josta sain hengellisen kodin ja pelastusvarmuuden.

Valto Meriläinen Espoon Tuomiokirkkoseurakunnan jäsen