Kirkko ja kaupunki 2018 13 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

13

19.7.2018 kirkkojakaupunki.fi

B1 Eläinten kohtelu huolestuttaa riparilaisia B6 Atte Korhola: Vain se parantaa, minkä kohtaa

n a d i a i Yl ja taitoa Keppariharrastus vaatii voimaa

B 8

RUNOILIJA UUNO KAILAS (1901–1933)

Mutta vauvan hiusten tuoksu. Se miten hän puristi kätensä sormeni ympärille. Se oli kuin rohtoa. Sain edes hetkeksi lakata ajattelemasta. Eläin minussa otti vallan.

JENNY OFFILLIN ROMAANISTA SYVIEN POHDINTOJEN JAOSTO. GUMMERUS 2018.

Iankaikkisesti

Salaperäinen on kehto keinuessaan; siinä tuuditellaan tulevaisuus.

Siinä odottavat kapaloissaan kaikki voimat, kaikki tapahtumat, kaikki viattomuus, kaikki synnit, koko mystillinen ihmiselo.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018 Sallikaa lasten tulla luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaisensa on Jumalan valtakunta. Totisesti, joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.

LUUKKAAN EVANKELIUMI 18:16–17

Rukous

Pääkirjoitus

Digiaika syrjäyttää YHTEISKUNTAA ON päätetty kehittää digitaalisten palveluiden ehdoilla. Tämä on väistämätön kehityskulku. Mutta onko tarkoitus syrjäyttää satoja tuhansia suomalaisia entistä pahemmin yhteiskunnan ulkopuolelle?

Kävin pankissa, jossa salin täysi ihmisiä odotti pääsyä asiakaspalveluun. Yksi asiakkaista oli vanhus, joka lopulta pääsi tapaamaan pankkivirkailijaa. Kaikille muille jonottajille kävi selväksi, että vanhus ei ymmärtänyt, mistä puhutaan. Virkailija kyllä yritti auttaa.

”

Saan tekstiviestin, jossa on allekirjoituksena Ystävä.

Sydämeni hypähtää, sillä tämä on minulle aivan uusi asia.

Elämässäni on ensimmäistä kertaa ihminen, joka haluaa oikeasti olla ystäväni.

Tätä olen rukoillut lukuisia kertoja istuessani yksin kotona, ainoana seuranani tietokone.

Nyt on vahva tunne siitä, että täytyy olla joku, joka näkee meidät.

NETTIYHTEISKUNNASTA SYRJÄYTYMINEN lisää yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta. Tähän kannattaisi kirkossakin kiinnittää enemmän huomiota, sillä kirkon tehtävä on pitää ääntä niiden puolesta, joita ei muuten kuulla. Usein digiyhteiskunnasta syrjäytyvät ovat juuri niitä, joita diakoniatyö päivittäin kohtaa. Vapaaehtoisia digineuvojia on muun muassa Helsingin kaupungilla ja HelsinkiMissiolla, mutta heitä tarvitaan lisää. Myös kirkko voisi tarjota tässä uuden kanavan vapaaehtoisille auttajille.

PAULI JUUSELA

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin uutispäällikkö pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Kuuntele karheita kelttirukouksia

MARI AARNIO

KUKA TAHANSA meistä voi elämässään joutua tilanteeseen, jossa ei pystykään hoitamaan asioitaan tietoyhteiskunnan keinoin. Näin voi käydä esimerkiksi vamman tai sairauden seurauksena.

Sähköiset palvelut edellyttävät sitä paitsi hyvää luku- ja kirjoitustaitoa, eikä kaikilla sitä ole.

ISTOCK

MITÄ JOS tämäkin konttori suljetaan niin kuin ennen pitkää käy? On paljon ihmisiä, jotka eivät osaa hoitaa asioiNETTIYHTEISKUNNASTA taan verkossa, joilla ei ole tietokonetta SYRJÄYTYMINEN LISÄÄ tai joiden sormet eivät pysty käyttäYKSINÄISYYTTÄ JA mään älypuhelinta, vaikka sellaiseen TURVATTOMUUDEN olisi varaa.

TUNNETTA. Pääkaupunkiseudulta on päätetty sulkea kolme Kelan konttoria. Perusteena on asiakaskäyntien vähäisyys. Toki voidaan kysyä, onko esimerkiksi Vantaan Hakunilan Kelan 300–500 asiakasta viikossa vähän.

Päätöksiä tehtäessä ei näköjään ole niin väliä, että osa Kelan asiakkaista ei kykene asioimaan netissä eikä kaikilla ole varaa edes bussimatkaan. Seurakunnan diakoniatyö on syystä huolissaan heistä.

Konkreettisissa ja arkisissa kelttiläisissä rukouksissa Jumala tulee vastaan luonnossa. Kuuntele tunnelmallisia rukouksia ääneen luettuina: kirkkojakaupunki.fi/ kaunismaailma

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 19.7.2018

numero 13

Seuraava lehti ilmestyy 16.8.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

”Pop up -pyhäkoulu tulee lasten luokse” Teologian opiskelija Katri Malmi, 24, kiertää kesätyönään Suomea ja vetää pop up -pyhäkouluja.

TEKSTI TARMO YLHÄVUORI KUVA ESKO JÄMSÄ

1.

Mikä on pop up -pyhäkoulu?

– Pop up -pyhäkoulu tulee sinne, missä lapset ja perheet ovat. Olen pitänyt pyhäkouluja perhekerhojen yhteydessä ja julkisilla paikoilla, kuten rannoilla. Toivon, että pyhäkouluun löytävät myös sellaiset perheet, jotka eivät käy sunnuntaisin messussa.

”

OLEMME JOKA PÄIVÄ UUDESSA SEURAKUNNASSA UUSIEN LASTEN KANSSA.

KATRI MALMI

2.

Mitä pop up -pyhäkoulussa tehdään?

– Aloitamme kokoamalla lasten kanssa alttarin, jonka he saavat koristella omannäköisekseen. Kerron lapsille, että pyhäkoulu on pohjimmiltaan jumalanpalvelus. Sen jälkeen lapset saavat valita yhden neljästä aktiviteettisäkistä.

Pyhäkoulun sisältöön vaikuttaa se, minkä säkin lapset valitsevat.

– Suosituimmassa säkissä on leikkivarjo, johon liittyy Matteuksen evankeliumin tarina Jeesuksesta myrskyssä. Puolet lapsista eläytyy myrskyn rooliin ja loput opetuslasten veneryhmäksi. Leikkivarjoa heiluttamalla saadaan aikaan aaltoja, kun veneryhmä seilaa varjon alla. Sitten huudetaan herätys tai mitä ikinä lapset haluavat huutaa herättääkseen Jeesuksen, joka tyynnyttää leikkivarjon myrskyn.

3.

Millaista on ohjata pyhäkouluja kesätyönä?

– Tämä on ollut kiinnostava ja haastava kesätyö. Vedän

pyhäkouluja yhdessä musiikkikasvatusta opiskelevan Tuuli Jaakonahon kanssa. Olemme joka päivä uudessa seurakunnassa uusien lasten kanssa. Työhön ei voi siksi koskaan täysin valmistautua, sillä emme tiedä etukäteen, tuleeko paikalle kolme vai kaksikymmentä lasta.

Kesän aikana olemme saaneet nähdä monta seurakuntaa, ja kaikkialla on ollut lämmin vastaanotto.

4.

Opiskelet teologiaa Helsingin yliopistossa. Millaiset ovat tulevaisuudensuunnitelmasi?

– Aloitan syksyllä kuudennen vuoteni yliopistossa ja alan tehdä gradua. Toivon, että saan tulevaisuudessa tehdä työtä, jossa voin vahvistaa seurakuntalaisten osallisuutta ja kehittää jumalanpalveluksia. Kirkossa täytyy muuttaa ajatusmaailmaa.

Nykyisin kirkon työntekijät suunnittelevat toiminnan.

Asetelma pitäisi kääntää päälaelleen siten, että toiminta lähtisi seurakuntalaisten ideoista ja aloitteista.

– Pop up -pyhäkouluissa lapset eivät ole vain passiivisia osallistujia, vaan he pääsevät vaikuttamaan sisältöön. Lapset voivat yhdessä valita, haluavatko he rakennella, liikkua, musisoida vai taiteilla.

5.

Millainen on iltarukouksesi?

– Tämä on aika henkilökohtainen kysymys. Iltarukous on hetki, jossa päivän jälkeen saan olla kahdestaan Jumalan kanssa. Joskus se on helppoa ja voin vain pölistä asioita. Joskus se on kuitenkin vaikeaa, kun avoimiin kysymyksiin ei tahdo saada vastauksia. ■ Pop up -pyhäkoulu Espoo-päivänä la 25.8. klo 15 Kaskikappelin pihalla, Kaskipiha 5.

Sateen sattuessa sisätiloissa.

Pop up -pyhäkoulujen tunnushahmo on Katri Malmin kädessä heiluva Päkä-lammas.

Se seikkailee myös Lastenkirkko-verkkosivustolla.

4 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

2500

espoolaisnuorta käy rippikoulun tänä vuonna.

LAURI ERIKSSON

Kaupunkipyörien määrä lisääntyy pian Espoossa, kun neljälle alueelle asennetaan pyöräasemia.

Kaupunkipyörät saapuvat Leppävaaraan Kaupunkipyöräpalvelu laajenee Leppävaaraan heinäkuun lopulla, kun alueen ensimmäisiä kaupunkipyöräasemia aletaan rakentaa. Leppävaaraan asennetaan yhteensä 32 pyöräasemaa. Myös Lystimäelle, Otaniemeen ja Hanasaareen tulevat kaupunkipyöräasemat.

Seurakunnat ohjaavat nuoria päihdehoitoon Espoossa yläasteikäiset pojat käyttävät entistä rajummin huumeita, uutisoi Helsingin Sanomat. Nuorilta kerrottiin löytyneen Espoonlahden alueella jopa viittä eri huumausainetta. Jutussa kerrottiin, että lastensuojelu on saanut yhteydenottoja myös seurakuntien työntekijöiltä. Erityisnuorisotyönohjaaja Pia Härkönen Espoon Tuomiokirkkoseurakunnasta kertoo, ettei hänen tietoonsa ole tullut poikkeuksellisen monia nuorten huumeidenkäyttötapauksia.

Nuorisotyössä tarjotaan keskusteluapua huumeiden käytöstään kertovalle nuorelle. Nuoret ohjataan myös päihdehoidon pariin.

Espoo lisäsi kotihoidon henkilökuntaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto otti Espoon kaupungin kotihoidon oma-aloitteisesti valvontaansa julkisuudessa vuoden alussa olleiden asiakastapausten vuoksi. Aluehallintovirasto kehotti Espoota kiinnittämään huomiota siihen, että kotihoidon työntekijämäärä vastaa asiakkaiden määrää ja palvelutarvetta. Espoo reagoi ohjaus- ja valvontakäyntiin ja korjasi aluehallintoviraston osoittamat epäkohdat. Kotihoitoon myös lisättiin 22 vakanssia Espoon kaupunginhallituksen päätöksellä.

Köyhyys pakottaa kerjäämään Helsingin Diakonissalaitos ja seurakuntayhtymä yrittävät parantaa Valea Seacăn romanien elinolosuhteita.

T

ie leikkaa läpi aukean viljelysmaan. Bukarestin ruuhkat ovat jääneet parin tunnin päähän, kaupungit muuttuneet kyliksi ja talot vaatimattomammiksi. Aidanvierustoilla kukkivat ruusut runsaina.

Itäisestä Romaniasta, Valea Seacăn kylästä, on linnuntietä Helsinkiin puolitoistatuhatta kilometriä.

Se on pitkä matka lähteä kerjuulle. Moni kylän romaneista on sen silti taittanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Osa useaan otteeseen.

– Ei kukaan täällä halua lähteä kerjäämään ja jättää lapsiaan odottamaan. Mutta kun vaihtoehtoja ei ole. On pakko, puuskahtaa 26-vuotias Selenaksi esittäytyvä romaninainen, neljän lapsen äiti.

– Suomessa sentään tiedetään tilanteestamme, toisin kuin täällä, hän lisää turhautuneena kotimaansa välinpitämättömyyden ja ennakkoluulojen ilmapiiriin.

Valea Seacăn kylän 3 600 asukkaasta Romanian romaneita on

TEKSTI JA KUVA SAARA MANSIKKAMÄKI

noin 1 700. Koko maassa heitä on virallisten lähteiden mukaan 600 000. Todellisen määrä on arvioitu kuitenkin olevan jopa kaksi miljoonaa, eli kymmenen prosenttia koko Romanian väestöstä.

SUURISTA SUHDELUVUISTA huolimatta romanit elävät Romaniassa pääsääntöisesti täysin toisenlaisessa todellisuudessa kuin valtaväestön edustajat. Historiassa tapahtunutta sortoa ja orjuutta ei edelleenkään haluta julkisesti tunnustaa, saati opettaa kouluissa. Siksi sieltä kumpuavia ajatusmalleja on myös työlästä purkaa.

Syrjintä on juurtunut syvälle yhteiskunnan rakenteisiin ja moni romani on uupunut sen edessä.

Omien oikeuksien eteen on raskasta taistella, jos ei ole mitään mihin tukeutua.

Juha Rintamäki, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja ja Lauttasaaren kirkkoherra, seisoo paahteisella pihalla Valea Seacăn kylän reunamilla. Kehitys on pysähtynyt parinsadan metrin päähän, tasan siihen, mistä romanien asuinalueelle johtava kadunpätkä alkaa.

Kunnollista sähköverkkoa ei ole. Vesi on kannettava. Maa on saanut kelvata kodin lattiaksi, jos varaa muuhun ei ole ollut. Talvella moisissa olosuhteissa on pärjättävä kolmenkymmenenkin asteen pakkasissa.

– Minua surettaa se, miten erilaiset elämisen mahdollisuudet ihmisillä on. Hämmentää, kuinka iso yhteisö voi Euroopassa olla vielä tänä päivänä totaalisessa köyhyydessä ja syrjittynä, aloittaa Rintamäki yrittäessään pukea näkemäänsä sanoiksi.

Valea Seacă on ollut Helsingin Diakonissalaitoksen ja Helsingin seurakuntayhtymän kummikylä huhtikuusta 2014 alkaen.

Kummikylähankkeella on haluttu puuttua kylän romaneita painaviin ongelmiin ja niiden syihin, ja kohentaa tilannetta paikan päällä niin, ettei tulevaisuutta tarvitsisi lähteä etsimään pohjolan perukoilta.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä paikallisen E-Romnja-järjestön kanssa, joka on erikoistunut romaninaisten tukemiseen. Järjestön tavoitteena on, että naisista

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

Vaikuta seurakuntasi tulevaisuuteen

Asetu ehdolle. Äänestä.

EHDOKASASETTELU päättyy 17.9.

ENNAKKOÄÄNESTYS 6.–10.11.

VAALIPÄIVÄ 18.11.

Ionelasta sai oman henkilökorttinsa vasta vuonna 2015 E-Romnja-järjestön avulla. Siihen asti hän oli ollut paperiton omassa kotimaassaan Romaniassa. Myös hänen lapsensa olivat paperittomia, eivätkä siksi voineet käydä koulua.

tulisi yhteisöissään aktiivisia muutosta ajavia henkilöitä.

E-Romnjan avulla Valea Seacăssa on pystytty jo esimerkiksi muuttamaan kylän hallinnon suhtautumista romaneihin positiivisempaan suuntaan, pienentämään merkittävästi romanilasten koulupudokkuuslukuja ja auttamaan perheitä korjaamaan akuutteja ongelmia taloissaan.

Erityisen tärkeitä ovat olleet järjestön organisoimat keskusteluryhmät, joissa naisille on jaettu tietoa muun muassa seksuaalioikeuksista sekä perheväkivallasta, ja mahdollistettu turvallinen keskusteluympäristö omien kokemusten käsittelyyn.

”

EI KUKAAN TÄÄLLÄ HALUA LÄHTEÄ KERJÄÄMÄÄN. SELENA

VALEA SEACĂSSA on jo päästy muutoksen alkuun, mutta vie rutkasti aikaa ennen kuin tilanne laajemmassa mittakaavassa kohentuu.

– Toiveeni on, että minulla olisi joskus työ Romaniassa. En minä halua elämää, jossa pitää aina lähteä ulkomaille. Minä haluan tarjota lapsilleni kunnon tulevaisuuden, täällä, kotona, unelmoi Selena.

Yksi jos toinen Valea Seacăssa toivoo samaa omalle kohdalleen.

Jotta unelma voisi toteutua, on oleellista, että tässä vaiheessa tukea on tarjolla sekä kotikylässä että niissä maissa, jonne tienestin perässä lähdetään.

– Ei ole meiltä pois, että me suhteellisesti hyvin toimeentulevana maana autamme myös niitä ihmisiä, joilla menee paljon, paljon huonommin, toteaa Rintamäki.

Hän muistuttaa, että ulkomaille tai ulkomaalaisille ohjautuva apu ei vaikuta seurakuntien toimintaan Suomessa, sillä kirkon tehtävänä on tukea heikoimmassa asemassa olevia heidän kansallisuudestaan tai taustastaan riippumatta.

– Helsingissä ei yhdelläkään kirkon ovella kysytä Kela-korttia. Sen takia, että sillä ei ole meille mitään merkitystä, eikä pidä olla. Kirkon pitää olla tässä maailmassa sellainen toivon paikka, johon kuka tahansa voi tulla, sanoo Rintamäki.

Rintamäki arvelee katsovansa Valea Seacăssa vierailtuaan kotikaupunkinsa kaduilla kohtaamiaan romaneita toisin kuin ennen.

– Suhtautumiseni on muuttunut. Täällä ollessa olen nähnyt entistä selvemmin, että näillä ihmisillä ei oikeasti ole vaihtoehtoja, hän tunnustaa.

– Meidän on tärkeää huomata, huomioida ja tunnistaa toinen toisemme ja asettua, tai edes pyrkiä jotenkin asettautumaan, sen toisen asemaan ja sitä kautta miettiä, voisinko minä itse tehdä tälle asialle jotakin enemmän.

Helsingin Diakonissalaitoksen ja seurakuntayhtymän hankkeen vuosibudjetti on 50 000–60 000 euroa, josta yhtymän osuus on noin 42 000 euroa. ■

Näin toimit: Vaaleissa asetutaan ehdolle valitsijayhdistyksen kautta.

Etsi itsellesi sopiva lista jo olemassa olevista tai perusta oma keräämällä vähintään 10 oman seurakunnan äänioikeutettua jäsentä valitsijayhdistykseksi.

espoonseurakunnat.fi/vaalit kauniaistenseurakunta.fi grankullaforsamling.fi

KIRKKO ESPOOSSA KYRKAN I ESBO

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787, juha.kurvinen@otava.fi Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otava.fi Janna Laiho, 050 374 8174, janna.laiho@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

% Kotimaiset koivusängyt -15 3.8. asti Massiivipuiset sängyt ovat kestäviä ja ekologisia. Värit: luonnonkoivu, pähkinä, pyökki, valkoinen ja wenge. Meiltä myös Seniori-sänky (leveys 80 tai 90cm), johon saa matalat tai korkeat jalat, moottoripohjan, nousutuen, turvalaidat, hygieniapatjat, apupöydän pyörillä ja lukollisen yöpöydän. Tervetuloa!

www.s op e . f i

396€ (466€) 90x200 + nousutuki, turvalaidat

SENIORI

352€ (414€) 90x200

KOLI 417€ (491€) 120x200 417€ (491€) 160x200 453€ (533€) 180x200

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi Myymälä avoinna ma-pe 10-18

Alessa -30-50% Sohvia ja tasoja!

5

MIELIPIDE

6 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Adagio g-molli ei ole Albinonia SIUNAUSTILAISUUKSISSA TAI muistotilaisuuksissa soitetaan usein Adagio g-mollissa, ja ohjelmalehtisessä säveltäjäksi mainitaan Tomaso Albinoni.

Se on virhe. Adagio on Remo Giazotton sävellys, jonka Giazotto sanoo pohjautuvan toisen maailmansodan Dresdenin pommituksien jälkeen kirjaston raunioista löytyneeseen Albinonin basso-osaan.

Giazotto ei koskaan vienyt julkaistavaksi tätä basso-osaa, eikä siitä ole merkintää Saksin maakuntakirjastossa, jossa on luettelo Albinonin julkaisemattomista teoksista.

Giazotto julkaisi ja hankki tekijänoikeudet itselleen vuonna 1958. Pitäisikö siunaustilaisuuksien ohjelmaan tulla sävellyksen otsikoksi Remo Giazotto: Albinonin Adagio? Nämä italialaiset säveltäjät elivät eri aikakausilla; Tomaso Giovanni Albinoni 1671–1751 ja Remo Giazotto 1910–1998.

Tapani Mäkinen

Piispa ja sananvapaus PIISPA TEEMU Laajasalo kysyi Kotimaa-lehdessä (7.6.), onko pääkaupunkinseudun seurakuntayhtymien kustantaman Kirkko ja kaupungin journalistinen linja ja sananvapaus uskottavaa, ja olisiko syytä valita tilattavien lehtien tapaan yksityinen kustantaja.

Kirkko ja kaupunki jaetaan kaikille seurakuntien jäsenille. Se on seurakuntalehti, jonka tehtävänä on vahvistaa seurakunnan jäsentietoisuutta, kirjoittaa uskoon, oppiin, kasvatukseen sekä seurakuntien toimintaan liittyvistä kysymyksistä.

Kirkko ja kaupungin eläkkeelle jääneen päätoimittajan Seppo Simolan mielestä Laa-

jasalo sorkkii sananvapautta (K&k 21.6.). Simola ei tyytynyt perinteisen seurakuntalehden tekemiseen, vaan julisti lehtensä vallankäyttäjien vahtikoiraksi ja sananvapauden esitaistelijaksi.

Journalistisen linjan vaalijana Simola ei siedä lainkaan piispansa kommentteja. Kirkolliset vallankäyttäjät, joihin Simola itsekin aikanaan kuului, tarvitsevat omat vahtikoiransa. Onko seurakuntayhtymän kustantama seurakuntalehti juuri tähän paras valinta?

Laajasalon kysymys oli oikea ja Simolan purkaus aiheeton. Seurakuntien viestintä kuuluu piispalliseen kaitsennan piiriin. Seurakuntalehti on osa seurakuntien viestintää. Kirkko ja kaupungin jour-

nalistinen linjavalinta merkitsee astumista vapaasti tilattavien kirkollisten lehtien tontille. Näitä ovat esimerkiksi Kotimaa ja Sana. Kilpailuympäristössä verorahoilla kustannettu Kirkko ja kaupunki on markkinahäirikkö.

Veikko Pöyhönen Kallion seurakunnan jäsen Helsinki

Apua nälkään?

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA halutaan korvata ruokajonot yhteisaterioilla. Tutkijoiden mukaan ruoka-avun uudistamisen riskinä on, että apu ei enää tavoita niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Avuntarvitsijat eristetään omaksi köyhien joukoksi. Jaan saman huolen.

Lähetä surunvalittelusi.

24 h

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy hok-elannonlakipalvelu.fi

HERÄNNÄISSEURAT ke 1.8. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. la 4.8. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisan kko, Rauhanfoorumin yht.

(4.-6.8.), Brandensteinink. 2. pe 10.8. klo 18 Puolimatkan kpli, Aholank.20, Hyvinkää.

11.-12.8. MERIVEISUUT Hangossa: la 11.8. klo 17 alkuseurat Lappohjan kko, Hietaniement.14, kahvit. klo 19 merenrannan iltaseurat, Sjömansro, Satamat.38-40 (Lappohja); grillausta. su 12.8. klo 10 messu Hangon kko, Kirkkomäki 1; tarjoilu ja seurat. ke 15.8. klo 18.30 Hgin Mikaelin, Vantaan ja Sipoon yht.seurat, Östersundomin kko, Kappelit.60, Hki; J.Saari, J.Simojoki, M.Häkkänen.

TULOSSA: ke 22.8. Hiidenkiviseurat Klaukkalan kko, N-järvi; ke 29.8. klo 18 7 srk körtti-ilta Hvittorpissa (Masala) Knummi, Espoon h-juhlat 10v.

Ostetaan

Veloitukseton arviointi

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Antero Laukkanen Hyvä Arki ry, puheenjohtaja, kans.ed.

Espoo

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

Uusia malleja vähävaraisten auttamiseen etsitään yhteisöllisyyden lisäämisestä, mutta köyhyyden vähentämisestä ei puhuta vakavasti. Valitettavasti monilta yhteisöllisyyttä ajavilta köyhyysteoreetikoilta puuttuu kokemusasiantuntijuus. Niitä, jotka tarvitsevat yhteisöllisyyttä tai yhdessä tekemistä, on murto-osa.

Monet leipäjonojen asiakkaista ovat täysin syrjäytyneitä. Lähes ainoa, mihin he kykenevät, on jonoon tuleminen. Tarvitsemme kansallisen köyhyyden poistamisohjelman ja sosiaaliturvauudistuksen. Niitä odotellessa kaikkien keinojen vähävaraisten auttamiseksi pitää olla sallittuja.

Uudet hankkeet, yhteiset pöydät ja keskusvarastot, ovat huomattavasti kalliimpia kuin nykyiset kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Parempi olisi antaa järjestöille tukea ja tiloja.

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Rakennusala Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

Siivouspalveluja

Tiesitkö että...

Hammasproteesit tulee uusia 5 – 8 vuoden välein ja pohjata/tiivistää 2 - 3 vuoden välein.

Rikkoutunut proteesi tulee korjata mahdollisimman pian ja painokohdat tarkistaa välittömästi.

Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen!

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Keskustan Erikoishammasteknikot

Etelä-Haaga Kauppalantie 4 Hakaniemi Hämeentie 7

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Hammashoitoa

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

www.katonmaalausespoo.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Palveluja tarjotaan Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Luonnon puolesta Rippikoulujen oppitunneilla käsitellään ympäristökysymyksiä osana luomisteemaa. Leireillä nuoret saavat helpotusta ilmastoahdistukseen ja oppivat varjelemaan luontoa.

TEKSTI PETRI JÄÄSKELÄINEN KUVAT ESKO JÄMSÄ, SIRPA PÄIVINEN

2B

Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Nuoret tekevät muistomerkkejä asioille, joiden he uskovat katoavan tulevaisuudessa.

Rasmus Tillanderille on tärkeää tuoda ekoteologia osaksi ripariopetusta.

Rippikoululaiset pitävät luomikertomusta ja tiedettä ristiriitaisina.

K

esän alkupäivistä lähtien valtava määrä nuoria kokoontuu leiri- ja kurssikeskuksissa eri puolilla maata. He tutustuvat siellä toisiinsa, leikkivät ja pelaavat sekä tietenkin keskustelevat Jumalan sanasta. Suomessa rippikouluun osallistuu joka vuosi yli 45 000 rippikoululaista.

Vuonna 2017 uudistetussa rippikoulun opetussuunnitelmassa nostetaan esiin monia ajankohtaisia teemoja. Monikulttuurisuus ja digitaalinen yhteydenpito ovat puheenaiheita, joihin nuoret törmäävät arjessaan jatkuvasti. Yksi tärkeistä teemoista on ekologisuus.

Luomiskertomuksen perusteella ihminen ja luonto kuuluvat yhteen. Siksi rippikoulu käsittelee tätä yhteyttä. Kristityillä on velvollisuus huolehtia ympäristöstä sekä elää mahdollisimman ekologisesti.

Kestävä elämäntapa tarkoittaa kaikkia elämän osa-alueita. Ympäristöystävällisyys, kohtuullinen kulutus ja ihmisten kunnioittaminen kuuluvat jokapäiväiseen elämään. Rippikouluissa halutaan opetussuunnitelman mukaisesti kiinnittää huomiota kestäviin elintapoihin kaikkien oppituntien yhteydessä.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNNAN leiri Hvittorpin leirikeskuksessa käsittelee ekologisia kysymyksiä osana luomiskertomusta. Ekologisuus on tärkeä

Nuoret rukoilevat iltahartauksessa luonnon puolesta.

osa luomiskertomusta, sillä Raamatun mukaan Jumala loi sekä luonnon että ihmisen. Ihmisen tehtävä on hyödyntää ja suojella luontoa.

Oppitunnin alussa nuorilta kysytään, onko luomisen ja tieteen välillä ristiriitoja. Kaikkien mielestä on. Osa ajattelee, että ristiriita tulee evoluutiosta ja muutama nostaa esiin alkuräjähdyksen. Nuoret eivät kuitenkaan vaikuta uskovan siihen, että maailma olisi syntynyt tyhjästä.

”

Ihmiskunta on kusessa ja se on myös kristittyjen vika.

TEOLOGIAN KANDIDAATTI RASMUS TILLANDER

– Luomiskertomus selittää maailmaa, mutta se ei ole kirjaimellinen. Sen ideana on näyttää, että kristityille olemassaololla on tarkoitus, selittää oppitunnin vetäjä Rasmus Tillander.

Tillander on teologian kandidaatti ja hän haluaa oppitunnillaan tuoda ekoteologian osaksi luomis-

opetusta. Aihe kiinnostaa hänen mukaansa nuoria ja sitä on helpompaa lähestyä kuin vähemmän konkreettisia kysymyksiä. Tillanderin mielestä luonto on lähempänä nuorten arkea kuin vaikka kolminaisuusoppi.

Tillander kertoo, että nuoret eivät tule suoraan avautumaan hänelle ekologisista ongelmista tai ilmastoahdistuksesta. Oppitunneilla ympäristöteemat kuitenkin herättävät paljon keskustelua. Ekologisuus näkyy joka päivä nuorten valinnoissa, kuten ruokailussa.

– Esimerkiksi kasvissyöjien määrä leireillä on kasvanut vuosi vuodelta, Tillander toteaa.

Luomiskertomus opettaa, että ihmisen työtä on luonnon viljely ja varjelu. Tillanderin mukaan viljely on onnistunut hyvin, mutta nyt on varjelun aika.

– Ihmiskunta on kusessa ja se on myös kristittyjen vika. Ihmisen on aika ottaa vastuuta luonnon kohtelusta, Tillander sanoo nuorille.

Yksi oppitunnin tehtävistä on piirtää muistomerkki jollekin asialle, jonka rippikoululaiset uskovat katoavan vuoteen 2100 mennessä. Useissa töissä esiintyvät erilaiset söpöt eläimet, kuten jääkarhut ja pandat. Toinen näkyvä teema on vuodenaikojen muutos.

– Varjelemisen aika on nyt, Tillander toteaa oppilaiden esiteltyä työnsä.

LEIRILLE OSALLISTUVAT Noora Kovalainen ja Ella Kovero pitävät ilmastonmuutosta huolestuttavana

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

3

Mathias Castren (vas), Onni Turunen, Sami Paunonen, Noora Siidorov ja isonen Saara Koskinen istuttavat siemeniä.

Noora Siidorov ottaa luontokuvia Holman leirikeskuksen pihapiirissä.

asiana. Heidän ryhmänsä muistomerkkityössä aiheena on pingviini. Valintaperusteena oli sen söpöys. Kumpikaan ei suhtaudu ilmastonmuutokseen kevyesti. He uskovat, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa sen etenemiseen.

– On hyvä saada rippikoulussa tietoa jo nuorena, ettei pidä omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen suhteen turhana, Kovalainen sanoo.

Rasmus Tillander ei halua, että nuoret ottavat liikaa paineita ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä. Hänen mielestään on tärkeää tuoda esiin myös isompi skaala, jotta ilmastotaakkaa ei kasattaisi lasten harteille.

– Onhan se selvää, että muutos lähtee systeemitasolta. Lihavero olisi tehokkaampi rajoittaja kuin se, että yksittäiset ihmiset vähentäisivät lihansyöntiä, Tillander selittää.

Hän kuitenkin korostaa, että yksilön on aina luovuttava jostain. Muuten muutos ei tapahdu.

VANTAANKOSKEN RIPPILEIRI joutuu sadesään yllättämäksi. Luomiskertomusta käsittelevällä tunnilla piti järjestää luontoaiheinen rastirata, mutta se jouduttiin siirtämään Holman leirikeskuksen sisätiloihin. Paikanvaihdos ei kuitenkaan haittaa ekologisuutta käsitteleviä teemoja, vaan rata pääsee alkamaan ongelmitta.

Rastiradan teemana on ihmisen vastuu luomakunnasta. Aihetta käsitellään isosten järjestämillä rasteilla. Ensimmäisellä rastilla oleva ryhmä on hie-

Suvi Vanhakylälle luonto on tärkeää ja hän haaveilee omasta pihasta.

man aamuisen jähmeissä tunnelmissa, joten luonnonsuojelua tukevan iskulauseen tekeminen etenee hitaasti.

– Luonnon köyhtyminen pysäytettävä, esittää Oona Lindroos ja kirjoittaa sanat paperille.

Rastilla keskustellaan myös siitä, miten luonnonsuojelua voitaisiin edistää arjessa. Vaikka ehdotuksia tuleekin muutamia, yleinen mielipide vaikuttaa olevan, ettei yksittäinen ihminen voisi vaikuttaa luonnonsuojeluun.

”

Yksittäisten ihmisten teot voivat yhdessä saada aikaan entistä isomman vaikutuksen.

NUORISOTYÖN OHJAAJA SUVI VANHAKYLÄ

Muilla rasteilla käsitellään luontokysymyksiä useista eri näkökulmista. Valokuvaustehtävässä nuoret saavat ottaa luontokuvia. Niiden tarkoituksena on kuvata luonnon kauneutta, ihmisen muok-

kauksia ja ympäristön monimuotoisuutta. Linnut visertävät ympärillä kauniisti, samalla kun kännykkäkamerat taltioivat tihkusateessa ympäröivää metsää.

Lajitteluvisailussa ryhmien tietämystä punnitaan, kun heiltä kysellään, minne eri materiaalit kuuluisivat. Eräällä rastilla nuoret istuttavat kasveja pieniin purkkeihin. Sen jälkeen he keskustelevat eläinten oikeuksista ja siitä, miten niihin voisi vaikuttaa.

– Pitäisi mennä Amerikan presidentiksi, kommentoi eräs ryhmän pojista.

RASTIRADAN JÄRJESTÄMINEN leirille oli nuorisotyönohjaaja Suvi Vanhakylän idea. Hän on vetänyt vastaavia aikaisemminkin, sillä ne tuovat luontoon liittyvät asiat lähelle nuoria.

– Ekologisuutta käsitellään koulussa jo nuoresta lähtien. Siksi on tärkeää tuoda se nuorille mahdollisimman käytännönläheisesti, Vanhakylä kertoo.

Luonto on Vanhakylälle itselleen tärkeä asia.

Hän viihtyy luonnossa ja haaveilee omasta pihasta, vaikka joutuukin tällä hetkellä tyytymään parvekkeeseen. Luonnonsuojelu on Vanhakylän mielestä tärkeä osa kristityn elämänkatsomusta.

Nuoret ovat huolissaan luonnon kohtelusta. Vanhakylän mukaan he eivät kerro huolestaan sanallisesti, mutta leireillä sen huomaa.

– Iltahartauksissa meillä on rukouskivet, joilla voi toivoa varjelua haluamalleen asi-

4B

Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Rippikoululaiset piirtävät maailman luomisen.

Lohirannan rippileirillä nuoret tutkivat maailman ihmeitä.

Pastori Jukka Suonoja toivoo, että nuoret oppivat elämään ekologisesti.

Pojat naureskelevat valitsemilleen kuville oppitunnilla, jossa käsitellään luomista.

alle. Yksi usein esiintyvät teema on luonto ja eläimet.

Konfirmaatioiden esirukouksissa puhutaan myös luonnosta. Vanhakylän mukaan siellä kiitetään Suomen puhtaasta luonnosta ja toisaalta myös pyydetään sille varjelua. Suomalaista rippikoulua hän pitää luontosuhteen kannalta erityisenä, sillä se pidetään usein kaukana kaupungin hälinästä.

Vanhakylän mielestä nuorten ei kannata ahdistua liikaa luonnonsuojelukysymyksistä tai ilmastoaiheista.

– Ihmisellä on Raamatun mukaan vastuu omista teoistaan, joten hän voi tehdä valintoja. Yksittäisten ihmisten teot voivat yhdessä saada aikaan entistä isomman vaikutuksen, Vanhakylä toteaa.

MALMIN SEURAKUNNAN ripari alkaa hämärissä tunnelmissa. Lohirannan leirikeskuksen sähköt olivat katkenneet, mutta ne ehtivät palautua juuri ennen oppitunnin alkua.

Pastori Jukka Suonoja aloittaa luomiskertomusta käsittelevän tunnin yhteislaululla. Jumala loi -virsi kajahtaa kovaa ja virittää tunnelman valmiiksi luomiskertomusta varten.

Luomiskertomuksen jälkeen tunnilla siirrytään kohti luomakunnan merkityksiä. Suonoja opettaa nuorille, että paras tapa etsiä Jumalaa on ihmetellä. Hänen mukaansa ihminen kulkee helposti laput silmillään ja unohtaa ympäröivän maailman upeuden.

– Kirkon tärkeitä tehtäviä on säilyttää luomakunta. Pienetkin lajit voivat kadotessaan vaikuttaa koko ympäristöön, Suonoja sanoo.

Opetuksen jälkeen nuorten tehtävä on miettiä erilaisia ekotekoja leirille. Ideat vaihtelevat roskaamisesta veden ja sähkön säästöön. Koko väki sitoutuu noudattamaan näitä ekotekoja loppuleirin ajan.

”

Ihminen ei voi yksin muuttaa kaikkea hyväksi, mutta ainakin voimme tehdä edes jotain.

PASTORI JUKKA SUONOJA

Tunnin lopussa Suonoja esittää väitteitä, joista nuorten piti valita ja perustella kantansa. Suuri osa pojista ei innostunut väitteestä, että mies pärjäisi pelkällä kasvisruoalla. Heidän mielestään lihasta saa ravintoaineita, joita he eivät saisi muualta.

Toista mieltä olevat perustelevat kasvissyönnin olevan yhtä ravitsevaa kuin liha. Se vain vaatisi

enemmän perehtymistä siihen, mitä syö. Leirin aikana tarjotaan kahtena päivänä kasvisruokaa, mikä herättää pojissa epäuskoisia huudahduksia.

Eläinten oikeuksia koskevat väitteet herättävät ryhmässä kaikkein eniten keskustelua. Nuoret arvottavat eläimiä eri tavoilla ja kauhistelevat koirien syömistä Aasiassa.

– Koira on arvokkaampi kuin possu tai kana, kuului ryhmästä, jonka mielestä ei saisi syödä mitä tahansa eläimiä, vaikka se olisi sallittua kyseisessä ruokakulttuurissa.

Nuoret ovat yksimielisiä siitä, että eläinten oikeuksia voi parantaa jo ennen kuin ihmisoikeudet ovat kunnossa. He haluavat, että eläinten pitää voida elää hyvää elämää.

EKOLOGISUUS on Jukka Suonojan mukaan tärkeä osa riparien opetusta ja se kiinnostaa nuoria. Aihe on esillä myös muualla maailmassa ilmastonmuutoksen kaltaisten teemojen takia.

– Huoli ympäristöstä esiintyy rukouksissa. Pidämme ilmastoteemoja esillä kaikilla oppitunneilla, emme pelkästään luomisen yhteydessä Suonoja kertoo, että opetuksessa ei useimmiten mennä yhteiskunnalliselle tasolle tai puhuta isoista linjoista. Ekologisuusopetuksen tarkoituksena on saada nuoret ajattelemaan sitä, miten kristityn täytyy toimia vastuullisesti.

– Yhteisön merkitys on esillä armoa käsittelevissä opetuksissa. Ihminen ei voi yksin muuttaa kaikkea hyväksi, mutta ainakin voimme tehdä edes jotain. ■

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Luonto on lähellä!

Metrolla metsään Elli Keisteri-Sipilä

Luonnonmukainen kaupunkipuutarha

Kirja opastaa lukijat hienoihin retkielämyksiin ja vaihteleviin luontokohteisiin – joista kaikki ovat saavutettavissa pääkaupunkiseudun metrolla! Kaikki asemat saavat oman luontokohteensa ja retkiehdotuksensa. Tämä kirja todistaa, kuinka helppoa Suomessa on lähteä retkelle ja luontoon.

Mona Kalpala

Hinta 32 €

Hinta 38 €

Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

HOIVA.FI • KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN.

Miten kaupunkiasunnon pienestä puutarhasta saisi tasapainoisen näköisen, helppohoitoisen ja luonnon kannalta kestävän? Kirja opastaa puutarhojen luonnonmukaiseen suunnitteluun: Luomaan pihoja, jotka toimivat luonnon ehdoilla kaupungin oloissa.

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Sukellus kellariin Avioerokriisin myötä Atte Korhola alkoi nähdä monia asioita toisin, myös uskon. – Me emme ole matkalla pyramidin huipulle vaan kellarin syvyyksiin.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

L

ukion viimeisellä luokalla Atte Korhola koki herätyksen. Elettiin 1970-luvun puoliväliä, ja Rooman klubi oli julkaissut Kasvun rajat -raportin. Siinä varoitettiin, että jos ihminen ei muuta kulutuskäyttäytymistään, maapallo ei kestä.

Lahtelaiselle lukiolaiselle maailmanlaajuisen ympäristökatastrofin uhka tuli yllätyksenä.

– Ennen Rooman klubin raporttia ajattelimme lähinnä lähiympäristöämme. Raportti toi globaalin perspektiivin esille hyvin voimakkaasti. Äkkiä maapallon kantokyvystä alettiin kirjoittaa kaikkialla. Asiantuntijat varoittelivat väestönkasvusta, ympäristömyrkyistä ja aavikoitumisesta.

Ensimmäiset arviot maailmanlaajuisesta lämpötilakehityksestä olivat vasta valmistuneet.

– Ensimmäiset lämpötila-arviot olivat tietysti aika alkeellisia, Korhola sanoo.

Niillä oli kuitenkin suuri vaikutus. 1970-luvun jälkeen tutkijat ovat tajunneet yhä selvemmin, että ihmisen aiheuttamat päästöt muuttavat maapallon ilmastoa.

– Nykyään näitä asioita tutkitaan monimutkaisilla malleilla ja käsittämättömillä tietomäärillä, jotka ovat globaaleissa datapankeissa.

Kun Korhola kirjoitti ylioppilaaksi, tästä kaikesta tiedettiin vielä vähän. Korhola lähti opiskelemaan ympäristötieteitä. Nykyään hän työskentelee Helsingin yliopistossa ympäristömuutoksen professorina.

SAMOIHIN AIKOIHIN, kun Korhola luki Kasvun rajoja ja perehtyi maapallon kestokyvyn rajoihin, hän luki Raamattua. Hän oli aktiivinen seurakuntanuori Lahden Joutjärven seurakunnassa.

Korholan suvun uskonnollisuus oli osin ahdistavaa: oli körttiläisyyden synkintä laitaa ja tiukimman luokan pietismiä.

Ympäristön tila ei ahdista professori Atte Korholaa, mutta Jumala ahdistaa.

Kuka?

Atte Korhola, 60, työskentelee ympäristömuutoksen professorina Helsingin yliopistossa.

Mitä?

Korhola on Tuomasmessua järjestävän Tuomasyhteisö ry:n puheenjohtaja. Hän on ollut aktiivinen tuomasmessulainen jo vuosia ja toiminut erilaisissa messutehtävissä, muun muassa rukous- ja ehtoollisavustajana, saarnaajana ja juontajana.

Motto

Vain se parantaa, minkä kohtaa.

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Atte oli saanut pakkosyötöstä osansa. Se ei kuitenkaan tukahduttanut hänen sisällään olevaa kaipausta ja janoa.

Seurakuntanuoriajoista on vuosikymmeniä, mutta Korhola tunnistaa itsessään yhä saman kaipauksen.

– Vietimme hirveästi aikaa yhdessä ja keskustelimme kaikesta mahdollisesta, maailmankatsomuksista ja filosofioista.

Kun Korhola irtautui seurakuntanuorista ja pohti menneiden vuosien menoa, hän näki myös ylilyöntejä. Jotkut olivat huvittavia, kuten se, että 16-vuotiaat odottivat vakavissaan lopunaikoja ja niihin liittyviä kristittyjen vainoja.

Toiset ylilyönnit taas tuntuvat nykyään vastenmielisiltä.

– Meidänkin seurakunnastamme tuli hengellisiä sotainvalideja, jotka eivät ole koskaan toipuneet.

Oli varmuutta siitä, että juuri oma porukka on oikeassa. Oli dominointia ja sisäistä kontrollointia.

Oli muottiin änkemistä.

– Se on kaikki sellaista, mitä nykyisin kammoksun.

1970-luku oli radikaalin nuorisokulttuurin kultaaikaa. Taistolaiset, junnilalaiset, Teiniliitto ja muut aatteelliset liikkeet vetivät väkeä. Korhola näkee silloisen kristillisen nuorisokulttuurin osana aikaansa.

– Meillä oli kaiken maailman rintamerkit ja paidat, joissa luki, että ”Jeesus pelastaa”. Ne päällä mentiin kouluun.

– Se oli yksi nuoruuteen kuuluva vaihe. Pian se siitä tasaantui.

JO NUORENA Atte Korholalla oli tutkijan mielenlaatu. Jumalankin hän pyrki tavoittamaan järjellään.

– Länsimaisessa kristillisyydessä on yleistä, että asioita käsitellään pään tasolla. Yritämme löytää järjellisiä selityksiä esimerkiksi omaan tai toisten kärsimykseen. Ajattelemme, että kun asiat on käsitelty rationaalisesti, ne on ratkaistu. Mutta ei se ole niin.

Vuonna 2011 Korhola joutui elämänsä suurimpaan kriisiin, kun hänen pitkä avioliittonsa päättyi eroon.

Eroa seuranneet kuukaudet olivat raskaita. Päälle puski syvä masennus, ja Atte Korhola jäi monen kuukauden sairauslomalle. Pelkkä tietokoneen avaaminen tuntui mahdottoman raskaalta. Hänestä on ihmeellistä, että hän voi nyt niin hyvin.

– Kun ihmiset sanoivat, että tunnelin päähän tulee vielä valoa, se oli minulle vain vastaan kiitävän junan valo.

Syvässä pimeässä Korhola alkoi nähdä kristinuskon toisin. Hän kuvaa muutosta sanomalla, että usko alkoi laskeutua päästä sydämeen.

– Kristinuskossa on myös kuuntelevan hiljaisuuden ja mystiikan taso. Ilman sitä meillä ei varmaankaan tänä päivänä olisi koko kristinuskoa.

Korhola siteeraa vuosisatojen takaisia kristillisiä ajattelijoita. Augustinus etsi Jumalaa ulkopuoleltaan, mutta oivalsi, että Jumala on hänen sisällään – lähempänä kuin hän on itse itseään. Ávilan Teresa opetti, että Jumala löytyy kellarista, ihmisen ytimestä, hämähäkinseittien ja pimeiden kätköjen takaa.

– Me emme ole matkalla pyramidin huipulle vaan kellariin, Korhola sanoo.

– Me kaikki kärsimme voimista, jotka koko ajan viskovat meitä armottomasti kohti pintaa.

YMPÄRISTÖASIOISSA KORHOLA on optimisti.

– Ilmastonmuutos on laajuudessaan ja syvyydessään suurin ja vaikein ongelmamme. Uskon kuitenkin, että ilmasto-ongelma on ratkaistavissa.

Ilmaston lämpeneminen ei ole vielä ylittänyt kaikkein kriittisimpiä rajoja. 1,5–2 lämpöasteen nousua pidetään pisteenä, jonka jälkeen ajaudutaan tuhoisaan noidankehään. Silloin ilmaston lämpeneminen alkaa ruokkia itse itseään kiihtyvällä tahdilla.

Ratkaisujen kehittämiseen pitäisi satsata paljon enemmän kuin nykyään. Aurinkoenergiaa pitää hyödyntää laajemmin, fuusioenergiaa pitää tutkia, hiilinieluja kasvattaa ja ilmankehänmuokkauskeinoja kehittää. Korholan mielestä nykyistä ydinvoimatuotantoakaan ei tule hylätä.

– Jos ydinvoima haudataan kokonaan, meidän haasteemme kasvavat todella paljon.

Korholan mukaan jokainen voi tehdä jotain – esimerkiksi vähentää lihansyöntiä tai ryhtyä kasvissyöjäksi.

– Itse tein tämän päätöksen joitain vuosia sitten.

Perehdyin aiheeseen laajasti, ja minun lihansyömiseni loppui siihen, Korhola sanoo.

– Voidaan osoittaa tieteellisesti, että lihan jättäminen on tehokkaimpia – ellei tehokkain – tapa, jolla yksittäinen ihminen voi toimia ilmastonmuutosta vastaan. Ravinnontuotanto aiheuttaa lähes 20 prosenttia ilmastopäästöistä.

Toinen tuttu ratkaisu on kulkea auton sijaan polkupyörällä tai julkisilla. Maaliikenne on suurin yksittäinen ilmastoa lämmittävien päästöjen aiheuttaja.

Mutta ihmisten käyttäytymistä on vaikea muuttaa. Ei auta sanoa, että jos syöt nautaa ja ajat autolla, olet idiootti.

– Jotkut ilmastotutkijat ajattelevat, että kun vain julistaa, ihmiset ymmärtävät. Mutta ei se mene niin.

Lisäksi Korhola muistuttaa, että ympäristöasioissa on kyse muustakin kuin ilmastonmuutoksesta. Hän ottaa esimerkin Suomen Lapista. Korhola on juuri palannut Helsinkiin Kilpisjärven alueelta, jossa on Suomen vanhin luonnonpuisto, Malla.

B

7

Hänen mukaansa alueen suurin ympäristöongelma ei suinkaan ole ilmastonmuutos vaan porojen ylilaidunnus.

– Ympäristö kärsii ylikulutuksesta ja ravintoketju järkkyy. Luonnon lisäksi monikymmenvuotiset tieteelliset kokeet ja koealueet uhkaavat tuhoutua alun perin laittoman poronlaidunnuksen vuoksi, Korhola sanoo.

”

LIHAN JÄTTÄMINEN ON TEHOKKAIMPIA – ELLEI TEHOKKAIN – TAPA, JOLLA YKSITTÄINEN IHMINEN VOI TOIMIA ILMASTONMUUTOSTA VASTAAN.

YMPÄRISTÖN TILA ei ole koskaan herättänyt Atte Korholassa erityisen suurta sisäistä ahdistusta. Jumala sen sijaan on.

– Minulle Jumala on yhtä lailla kipu kuin lääke.

Jumala ei ole pelkästään haavojen hoitaja, vaan myös angstinen ja käsittämätön, välillä vihattavakin.

Korhola ajattelee, että tietyssä mielessä hänen elämänsä olisi helpompaa ilman Jumalaa. Omaa syvyyttään, pelkojaan ja kipujaan voisi yrittää paeta.

Voisi yrittää pysyä pinnalla ja välttää kellaria.

Kivut eivät kuitenkaan katoaisi.

– Erämaaisät tapasivat sanoa, että vain se parantaa, minkä kohtaa. Se on ollut minulle avainlöytö.

Sen takia Korhola on pakottanut itsensä pysähtymään ja lähtemään sisämaanmatkoille omaan itseensä. Mitä syvemmälle hän menee, sitä lähemmäs hän kokee tulevansa Jumalaa.

Mutta itseensä sukeltaminen sattuu. Se sattuu niin, että Korholan puheet saavat lievästi masokistisia sävyjä.

– Jumala tekee syvää ja perusteellista työtä, ja se vaatii aikaa. Ihmisen pitää olla kärsivällinen, eikä kivun ääreltä saa juosta karkuun.

– Haluan olla oikeasti olemassa ja läsnä. Nykyinen puolisoni on ollut tässä minulle valtava innoitus.

Kriisinsä aikana Korhola päätti, että hän haluaa oppia tuntemaan itsensä. Kymmenestä käskystä ensimmäinen alkaa Jumalan esittäytymisellä: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi.” Korhola ajattelee, että siinä Jumala ojentaa ihmiselle kätensä ja odottaa, että ihminen esittelee itsensä.

– Haluan, että minulla on silloin jokin käsitys itsestäni ja että voin sanoa, että mä olen Atte. Mitäs tehdään? ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Hei, laukkaa ratsu reima!

Suomessa alkoi kymmenisen vuotta sitten keppihevosbuumi. Harrastajia on nyt tuhansia, pikkulapsista parikymppisiin.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

aksi suloista tyttöä hyppii keppihevosilla nurmikolle rakennettujen esteiden yli. Kuusivuotias Hannamari Väisänen sai ensimmäisen kepparinsa lahjaksi kummitädiltään kolmevuotiaana. Pikkusisko, viisivuotias Saara Väisänen, innostui myös uudesta leikkivälineestä, ja hänelle piti hankkia samanlainen.

Ennen esteradalla kirmaamistaan Hannamari ja Saara harjasivat hevosensa. Tytöt tekivät sen huolellisesti, suorastaan hartaan oloisina.

He kertovat, että monilla kavereillakin on keppareita. Nyt tuntuu siltä, että olisi kiva päästä ratsastamaan myös oikeilla hevosilla. Tyttöjen äiti Marikki Väisänen lupailee, että he voisivat kokeilla talutusratsastusta.

Väisäsen mukaan kotona riittää vilskettä, kun tytöt ja kaksi heitä pienempää sisarusta laukkaavat keppihevosilla ympäriinsä. Hän ymmärtää kepparileikin vetovoiman, sillä hänellä itsellään oli pienenä isoäidin valmistama keppihevonen. Äidin mielestä keppihevostelussa on paljon hyvää: se on halpaa ja hyvää liikuntaa, joka kehittää rytmiä ja koordinaatiokykyä.

VÄISÄSEN SISARUKSET ovat menossa heinäkuun lopussa hyppimään Tiksi Block Partyn keppihevosradalle. Kyseessä on Tikkurilan seurakunnan toimintapiste. Varhaiskasvatuksenohjaaja Päivi Romula teki radan Kaupungin kaiku ry:n tuottamaan tapahtumaan jo viime vuonna.

– Pikkuratsastajia, tyttöjä ja poikia, kävi radalla neljän tunnin aikana noin 60. Kaikki yhdeksän keppihevosta olivat lähes koko ajan käytössä. Osalla oli mukana omat kepparit.

– Paikalle tuli myös neljä parikymppistä nuorta naista näyttämään, miten keppihevosilla harrastetaan kouluratsastusta. Oli jännä katsella, miten he tekivät keppareilla samoja liikkeitä kuin oikeilla hevosilla.

Tiksi Block Partyn keppihevosrata on tarkoitettu 3–7-vuotiaille. Esteet ovat matalia, ja ne on rakennettu harjanvarsista, leikkiämpäreistä ja puusta. Lisäksi on harjat ja ämpärit hevosten hoitamista varten.

Radalla ei kilpailla, vaan se on leikkipaikka, jossa voi hypellä omaan tah-

tiinsa. Lainattavissa on peruskeppareita sekä pari kepparidinosaurusta ja -yksisarvista.

Romula on tehnyt työnsä puolesta keppariratoja jo monena vuonna. Hänestä keppihevosharratus on ensinnäkin erittäin hyvää liikuntaa.

– Esteiden yli hyppiminen on tosi rankkaa. Ja jos harrastuksessa etenee kouluratsastustasolle, se on jo todella vaativaa. Samalla se antaa lapsille ja nuorille itseluottamusta ja osaamisen tunnetta.

”

ESTEIDEN YLI HYPPIMINEN ON TOSI RANKKAA. JA JOS HARRASTUKSESSA ETENEE KOULURATSASTUSTASOLLE, SE ON JO TODELLA VAATIVAA. VARHAISKASVATUKSENOHJAAJA PÄIVI ROMULA

KEPPIHEVOSEN VOI hankkia valmiina kaupasta tai niitä voi valmistaa itse.

Jälkimmäinen on mahdollista esimerkiksi elokuussa Pyhän Laurin kirkolla järjestettävän keskiaikapäivän keppihevospajassa.

– Keppareiden valmistuksessa voi käyttää vaikkapa metsästä kerättyjä keppejä, villasukkia, narua, nauhaa, villalankaa ja nappeja. Luovuus vaan kukkimaan, Romula sanoo.

Harrastuksesta saa tietoa muun muassa Sinimaaria Kankaan ja Lucia Stengerin kirjasta Keppareiden kyydissä. Kirjan heinäkuussa ilmestyvässä uudistetussa painoksessa kerrotaan, miten keppihevosia valmistetaan ja hoidetaan ja mitä niiden kanssa voi tehdä. Lisäksi kirjassa esitellään keppihevostelun historiaa. Sitähän on harrastettu jo antiikin ajoista lähtien. ■ Tiksi Block Party la 28.7. klo 12–22 Tikkurilan Kirjastopuistossa. Ohjelmassa muun muassa lasten keppihevosrata klo 12–16, stand uppia, musiikkia ja kaupunkikulttuurikeskusteluja.

Helsingan keskiaikapäivä la 11.8. Pyhän Laurin kirkolla. Ohjelmassa muun muassa työnäytöksiä, luentoja ja opastuksia, messu, markkinat, jousiammuntaa ja keppihevospaja lapsille.

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

Elokuvaohjaaja Selma Vilhunen: ”Keppihevoset ovat rohkeiden nuorten naisten harrastus”

Hannamari (vas.) ja Saara Väisänen nauttivat keppihevostelusta ja haluavat kokeilla erilaisia keppariratoja.

SELMA VILHUSEN MUKAAN keppihevosilmiössä on merkittävää se, että on syntynyt verkosto, jossa tytöt ja naiset voivat olla tiiviisti tekemisissä, tulla nähdyiksi ja kuulluiksi.

– He ovat luoneet aivan oman tilan, jossa voi rakentaa identiteettiään, peilata omaa kasvuaan ja saada tukea elämän vaikeissa kohdissa. Harrastuksen suosio kertoo osaltaan siitä, että tällaiselle on ollut tarvetta.

Erikoisen harrastuksen kääntöpuolena on ollut se, että moni keppariharrastaja on joutunut kaveripiirissä kiusaamisen kohteeksi. Myös jotkut aikuiset ovat kommentoineet julmasti nettisivuilla näkemiään videoita. Osa harrastajien vanhemmistakin on ollut hämillään eikä ole ymmärtänyt harrastuksen merkitystä.

– Tämän vuoksi harrastajista oli muodostunut eräänlainen salaseura. Moni pitää esimerkiksi keppareihin liittyvää Instagram-tiliä erillään normaalista tilistään Mietinkin aluksi, että voiko tästä edes tehdä doku-

SAMI KUOKKANEN / TUFFI FILMS

TEINI-IKÄISTEN TYTTÖJEN ja nuorten naisten keppihevosharrastus on Suomessa uskomattoman iso ja osin hämmentäväkin ilmiö.

Selma Vilhunen ohjasi keppariharrastajista dokumenttielokuvan, jonka ensi-ilta oli viime vuoden keväällä. Vilhunen sai idean Hobbyhorse Revolution -elokuvaansa nähtyään videon keppihevoskilpailuista.

– Se upposi valmiiseen maaperään, koska olen itse harrastanut ratsastusta.

Osasin katsoa tietyllä silmällä sitä, miten imitoidaan oikeaa ratsastusta. Olin kyllä ihastellut keppihevostelua jo tehdessäni 2000-luvun lopulla Ponitytötdokumenttielokuvaa. Se ei kuitenkaan ollut vielä silloin niin laaja ilmiö.

Vilhunen alkoi videon katsottuaan kaivella nettiä. Hän oli ällikällä lyöty löydettyään aiheesta valtavasti materiaalia, kuten kepparitallien tilejä ja hienoja videoita.

– Kyseessä on liikunnallinen ja koko ajan kehittyvä harrastus. Esteet voivat olla yli 120 senttiä korkeita, ja niiden ylittäminen vaatii melkoista taitoa ja ponnistusvoimaa.

Viimeisenä sysäyksenä elokuvan tekemiseen oli Suomen keppihevosyhdistyksen keskustelufoorumi, jonka kautta Vilhuselle avautui tuntematon, kiehtova maailma.

Ohjaaja etsi elokuvaan sopivia kuvattavia kaikessa rauhassa. Reilun vuoden casting-periodin aikana joukosta erottui kolme nuorta, Aisku, Elsa ja Alisa, joiden elämää hän alkoi seurata.

– Tytöillä oli kiinnostavat tarinat, ja heidän suhteensa keppihevosharrastukseen oli intohimoinen. Se merkitsi heille tosi paljon.

Selma Vilhunen

”

NÄMÄ TYTÖT OVAT RAKENTANEET OMAN IDENTITEETTI- JA HAUSKANPITOPROJEKTINSA JA HAASTANEET VALLITSEVAA MAAILMANKÄSITYSTÄ.

ELOKUVAOHJAAJA SELMA VILHUNEN

menttielokuvaa, tekeekö se vain hallaa ilmiölle. Näin ei onneksi käynyt, ja harrastaminen onkin muuttunut avoimemmaksi.

Vilhunen on pohtinut sitä, miksi keppihevosharrastus ärsyttää joitakuita niin kovasti.

– Ovathan nämä tytöt aika rohkeita ja radikaaleja. He ovat rakentaneet oman identiteetti- ja hauskanpitoprojektinsa ja haastaneet vallitsevaa maailmankäsitystä. Yleensähän pojat ovat tehneet jotain tämän tyyppistä.

Ehkä se myös on osunut pilkkaajilla johonkin herkkään kohtaan, omaan häpeänpelkoon ja uskalluksen puutteeseen.

Vilhusen mukaan harrastus on nykymuodossaan lähtenyt juuri Suomesta, ja siitä on tullut hyvin suosittua myös Ruotsissa. Kansainvälistä tunnustusta saaneen Hobbyhorse Revolution -elokuvan myötä harrastus on levinnyt entistä enemmän myös muihin maihin.

– Välillä on tullut ihan isänmaallisia fiiliksiä siitä, miten muissa maissa kopioidaan Suomen kepparikäytäntöjä. Esimerkiksi Saksassa on paljon kepparitalleja, joiden nimen alussa on kirjaimet kht, joka on lyhenne suomen kielen sanasta keppihevostalli. ■

Osa 13

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Saunaretriitti kuuluu kesään

Aino-Kaarina Mäkisalo on eläkkeellä oleva helsinkiläinen pappi, lausuntataiteilija sekä bibliodraaman kehittäjä ja ohjaaja. Hän on kirjoittanut ja toimittanut muun muassa runoja rukouskirjoja.

Vuonna 2016 ilmestyi Mäkisalon toimittama teos Saunan Henki (Kirjapaja), joka käsittelee saunan pyhyyttä ja saunomisen hyviä vaikutuksia.

Lauantai-illan sauna on Mäkisalolle rajapinta, josta alkaa pyhä. Muutamana kesänä hän on kutsunut ystävättäriään savusaunaretriittiin, ja sellainen on suunnitteilla nytkin.

Aino-Kaarina Mäkisalo vie mökkisaunassa kokemansa pyhän kosketuksen uimahallin saunaan. Vihdan teko valokuvattiin Kuusijärven savusaunan edessä Vantaalla.

Turvassa savusaunassa Saunoessaan Aino-Kaarina Mäkisalo ei jahtaa elämyksiä, mutta antaa niiden tulla.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

A

ino-Kaarina Mäkisalo kantaa huolella valitsemansa puut saunarakennukseen. Kuivien koivuhalkojen seassa on mökin pihalta kaadettua leppää ja haapaa.

Saunomisen odotus on täyttänyt mielen jo matkalla ”kotiluolaan” eli vapaa-ajan kotiin, joka sijaitsee Kouvolaan kuuluvassa Paljakan kylässä.

Mäkisalo tyhjentää tuhkat kiukaan tulipesästä ja kaataa ne marjapensaan juureen. Sitten hän latoo puut tutussa järjestyksessä: ensin tuohta sytykkeeksi, sitten kaksi pitkää halkoa ja niiden päälle poikkipuut.

Totuus ja harha

IHO VASTAANOTTAA lämmön ja tuntee veden kosketuksen. Pariskunta vihtoo toistensa selät, mutta sanoja ei juuri vaihdeta. Tulen humina, palavien puiden räiskähtely ja löylyveden sihahdukset johdattavat tilaan, jossa on hyvä vain olla.

Mäkisalo luonnehtii itseään aktiiviseksi ihmiseksi, joka tekee tai ajattelee jotakin käytännössä koko ajan. Sauna kuuluu harvoihin paikkoihin, joissa sekä ruumis että mieli tyyntyvät.

Jopa lonkkaa vaivaavan lievän kuluman aiheuttama kipu hellittää.

Mäkisalo käy kolmesti järvessä vilvoittelemassa. Palattuaan viimeisen kerran lauteille hän saunoo hetken yksin. Se on hänelle tärkeä hetki.

Mäkisalo asettuu selälleen lauteille tai hivelee itikanpistoja vihdalla. Kaikki suorittaminen

ja pyrkiminen ovat poissa. On tärkeää, että saunomiseen ei liity minkäänlaista pakkoa.

Kotiluolan savusaunan Mäkisalo lämmittää noin kahden viikon välein. Lämmittäminen kestää neljä tuntia, ja siinä on useita työvaiheita.

Eräänä syyskesän yönä Mäkisalo havahtui savusaunan lauteilla vahvaan tunteeseen.

KOKO OLEMUKSEN läpäisi kokemus siitä, että hän oli täysin turvassa. Tunne oli odottamaton, sillä Mäkisalo ahdistuu herkästi pimeissä ja ahtaissa tiloissa – juuri sellaisissa kuin savusaunan musta, kohdun kaltainen tila.

Mäkisalo on sitä mieltä, että solut tiesivät, että hän oli hyvässä paikassa. Ehkä ne muistivat, miten muinaiset esi-isämme saunoivat.

Mäkisalo on vienyt savusaunasta löytyneen pyhän tunnun mukaansa Helsingin kotitalonsa lenkkisaunaan ja uimahallin saunaan.

Astuessaan saunaan Mäkisalo siunaa saunahetken ristinmerkillä tai muutamalla hiljaisella sanalla. Poistuessaan hän huokaisee kiitoksen. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

22.7.

Kun puut syttyvät, Mäkisalo kantaa löylyveden läheisestä Nurmaan järvestä, kerää koivunoksia ja tekee vihdan.

Vajaan tunnin kuluttua hän kutsuu puolisonsa saunaan.

Olin väärässä ”KUN AJATTELEMINEN saa sinut muuttamaan mieltäsi, kysymys on filosofiasta. Kun Jumala saa sinut muuttamaan mielesi, kysymys on uskosta. Kun tosiasiat saavat sinut muuttamaan mielesi, kysymys on tieteestä. Missä sinä olet muuttanut mieltäsi?”

Sanat ovat esipuheesta kirjassa What Have You Changed Your Mind About?, jossa toistasataa tiedemiestä Richard Dawkinsista Steve Pinkertoniin kertovat, mistä ovat muuttaneet mielensä.

Tilitykset ovat lyhyitä, pari sivua kullakin. Täynnä nöyryyttä.

Tieteelle on ominaista, että uusien tulosten edessä pitää olla val-

mis vaihtamaan mielipidettä ja todeta: olin väärässä.

Oletko koskaan tullut kirjanneeksi asioita, joissa olet muuttanut mieltäsi? Se voisi olla jotain samanlaista kuin testamentin tekeminen. Euroopassa testamentteja aletaan kirjoittaa viimeistään keski-iässä. Sitten niitä sopivin väliajoin päivitetään.

Teologina itselläni on pitkä lista asioista, joissa olen saanut muuttaa ajatuksiani. Osa niistä on harmittomia, osa vaikeita, mutta suurin osa vain huojentavia.

Huomaan pohtivani, onko uskontoihin sitoutuneille mielensä muuttaminen vaikeampaa kuin tieteilijöille. Luultavasti, vaikkei

pitäisi. Sillä uskon vastakohta ei ole epäusko vaan varmuus.

Siksi harhoista vahingollisin on oikeassa olemisen harha. Ymmär-

rys siitä, että luultavasti olen väärässä, ei merkitse kyynisyyttä. Pikemminkin nöyryyttä.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Gurun opissa Ohjaajana äiti Saara Äiti Saara oli kotoisin YläEgyptistä ja lähtöisin kristitystä perheestä. Hän oli lukutaitoinen ja saanut hyvän koulutuksen.

Hän muutti kotoaan naisten luostariyhteisön liepeille erämaahan Niilin yläjuoksulle.

Hän eli vuosia yksinään kammiossa joen penkereellä.

Myöhemmin hän ajeli tukkansa ja pukeutui nunnan asuun ja palveli läheisen luostarin hengellisenä äitinä. Hän kuului niihin naisiin, jotka 300-luvulla lähtivät erämaahan etsimään vapautta ja hengellistä itsenäisyyttä naisten aseman kavennuttua kirkossa, kun kristinuskosta tuli valtavirtaa Rooman valtakunnassa. Naiset hakeutuivat erämaahan miesten lailla, vaikka heidän puheitaan on säilynyt paljon vähemmän. Saara kuoli noin 80 vuoden iässä 300- ja 400-lukujen taitteessa.

Saaran muistopäivää vietetään 13.7.

Kiire ja melu ovat sisäisen matkan vihollisia Hiljaisuudessa oppii, että tärkeintä on säilyttää yhteys Jumalaan ja omaan sisimpään sen keskellä, mitä kulloinkin on tekemässä.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”JOS RUKOILISIN Jumalaa, että kaik- moihin aikoihin, kun kristinuskosta kien ihmisten pitäisi arvostaa käytös- oli tullut Rooman valtakunnassa hytäni, löytäisin pian itseni katuvana väksytty ja vähitellen sen virallinen jokaisen ovelta. Mieluummin rukoi- uskonto. len, että sydämeni olisi puhdas kaikSiihen saakka marginaalissa eläkia kohtaan.” neet kristityt olivat kokoontuneet Näin sanoi rohkea ja itsetietoinen enimmäkseen kodeissa. Näissä konainen, joka oli yksi harvoista nimel- deissa kokoontuneissa seurakunnistä tunnetuista erämaanäideistä. Hän sa naisilla oli vahva asema. He saatasui Niilin yläjuoksulla 300-luvulla. toivat toimia seurakunnan johtajina, Asumuksena hänellä oli yksinkertai- opettajina ja diakoneina, elää askeetnen kammio joen rannalla. Siellä hä- teina ja toimia profeettoina. Alkuainellä oli karkea matto, muutama savi- koina naisia toimi jopa apostoleina. muki ja jokunen kirja. Hän söi yksin- Kun kristinuskosta tuli valtauskonto kertaisesti ja pukeutui vaatimattomas- ja virkarakenne vakiintui ja miehistyi, ti, aivan kuten lähikylien maalaiset. naisten liikkumatila väheni. ErämaaHän ei alistunut siihen rooliin, mi- yhteisöt antoivat naisille uuden mahkä hänelle oli naisena tarjolla koto- dollisuuden. naan ja seurakunnassaan. Tarvittaessa hän antoi miehille sanan sanasta, ja HENKILÖKOHTAISESSA ELÄMÄSSÄÄN pysyi valitsemallaan tiellä. Toisia hän Saara tavoitteli sydämen yksinkertaiei kuitenkaan taivuttanut omalle tiel- suutta. Ulkonaisesti se näkyi siinä, mileen, vaan jätti heidät rauhaan. ten vähän hän omisti. Sisäisesti siinä, Nainen oli nimeltään Saara. Hän että kaikki mitä hänellä oli, oli Jumaoli monien muiden naisten lailla läh- lassa. Saara tiesi, että kiire, väkijoutenyt etsimään erämaasta vapautta, kot, melu ja vallan kiihko ovat sisäiitsenäisyyttä ja yhteyttä Jumalaan sa- sen matkan pahimpia vihollisia. Erä-

Jumala, myötätuntosi sulattaa minut Elävä Jumala, sinussa kohtaan kaiken.

Sinussa näen kaiken, mitä pelkään, mistä en vielä uskalla päästää irti ja mitä väistelen.

Sinun myötätuntosi sulattaa ja pehmittää minut.

Anna sen näkyä siinä, mitä teen ja miten olen toisten kanssa.

maassa maine, menestys ja pyhyyden tavoittelu eivät paljon merkinneet.

Erämaan hiljaisuudessa oppi: Vain sillä on merkitystä, että on yhteys Jumalaan ja omaan sisimpään sen keskellä, mitä kulloinkin on tekemässä.

Kun aina uudestaan toi sen, mikä hal-

litsi omaa mieltä, ajatuksia ja sydäntä, Jumalan parannettavaksi, elämän suunta kääntyi.

MITÄ LIKEMMÄKSI ihminen pääsee Jumalaa, sitä enemmän hän avautuu lähimmäisille. Saaran luokse hakeutui monenlaisia etsijöitä, avuntarvitsijoita, uteliaita ihmettelijöitä ja niitä, joilla ei enää ollut mitään muuta paikkaa, mihin mennä. Erämaassa vieraanvaraisuus oli elinehto, oli tulija kuka tahansa. ”On hyvä antaa almuja ihmisille, vaikka se olisi tehty ihmisten mieliksi, sillä se on joka tapauksessa Jumalalle mieliksi”, Saara sanoi.

Me mietimme avuntarvitsijoiden motiiveja ja sitä, keitä kuuluu auttaa ja kuka on apumme arvoinen. Meillä voi olla erilaisia motiiveja. Saara ja hänen ystävänsä eivät niitä miettineet.

He pitivät huolta toisistaan ja niistä, jotka heidän ovelleen tulivat, syitä kyselemättä. Niin voi toteuttaa Jumalan tahdon. Niin voi vastaanottaa Kristuksen. Niin voi tunnistaa oman ja toisen osattomuuden. ■

MENOT 19.7. – 16.8.

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Ekaluokkalainen saa olla pieni ja iso Kannustava ja vahva vanhempi on lapselle paras ponnistuslauta.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARI AARNIO

E

nsimmäisen luokan aloittava lapsi on uuden kynnyksellä. 6–7-vuotiaana lapsen itsetuntemus lisääntyy ja hänelle kehittyy kyky arvioida itseään suhteessa kavereihin.

– Lapsi tulee tietoiseksi siitä, että minä olen tällainen ja kaverini on tuollainen. Hän ehkä huomaa, että kaveri osaa joitakin asioita, joita ei itse vielä osaa. Lapsen ajattelu siirtyy konkretiasta siihen, mitä on tilanteiden taustalla ja miten ne vaikuttavat, sanoo erityisopettaja Anne Kuusisto, joka toimii Suomen Sydänliitossa Neuvokas perhe -toiminnan suunnittelijana.

Ekaluokkalainen on irtautumisvaiheessa, jossa hän kokee olevansa pieni ja iso. Toisaalta lapsi kaipaa syliin ja toisaalta uhitellaan ja ollaan isoja jo. Lapsi on usein aika epävarma tasapainoillessaan roolien välillä.

– Lapsi saa olla pieni ja saa tulla syliin. Mutta on myös kiva, että hän harjoittelee uusia asioita.

Hyväksytään molemmat puolet. Kannustava, vahva vanhempi on paras ponnistuslauta, joka kestää lapsen ailahtelut ja antaa aikaa harjoitella taitoja.

Nämä vaiheet menevät kuitenkin nopeasti ohi, Kuusisto toteaa.

KOULUN ALKAMINEN voi pelottaa lasta. Uusi alku ja koulusta tulevat odotukset jännittävät. Anne Kuusisto kehottaa harjoittelemaan lapsen kanssa tunnetaitoja ennakkoon.

– Tunnetaitoja harjoitellaan koko elämän ajan.

Koulunsa aloittavalle lapselle nämä taidot voivat olla vielä vaikeita. Tavoitteena on, että lapsi oppii vähitellen tunnistamaan omat tunteensa, ja hänellä on kyky käsitellä ja sietää niitä.

Kuusisto antaa esimerkin tunteiden tunnistamisesta. Hermostuminen on epämääräinen tunne, jo-

”

LASTA AUTTAA, JOS HÄNELLE KERROTAAN, ETTÄ NYT SINÄ TAIDAT HERMOSTUA. ERITYISOPETTAJA ANNE KUUSISTO

ka voi tuntua rintakehässä tai vatsassa ja kädet voivat puristua nyrkkiin.

– Lasta auttaa, jos hänelle kerrotaan, että nyt sinä taidat hermostua. Silloin lapsi oppii tunnistamaan, mistä tunteesta on kysymys. Tärkeää on, että hermostuessaan lapsi oppii keinoja rauhoittaa itsensä.

Kuusisto on huomannut lapsen tyyntyvän, kun ohjaa häntä kiinnittämään huomion hengitykseen.

Sitä voi harjoitella vaikka iltaisin.

– Kolme pitkää hengitystä laskee sykettä ja stressihormonien erittymistä. Tunnekuohun vallassa lapsi ei tietenkään pysty hengittämään rauhallisesti. Taitoja pitää harjoitella ennakkoon, että lapsi osaa valita viisaammin seuraavalla kerralla.

LAPSELLE KANNATTAA lukea, vaikka hän jo itsekin osaisi. Luetun tekstin kuunteleminen on hyvää kouluun valmistautumista.

– Samalla kun lukee, voi myös harjoitella tunnetaitoja. Voi pysähtyä jossain kohtaa tekstiä ja miettiä lapsen kanssa, että miltähän tästä pojasta tässä tarinassa tuntuu. Samoin elokuvia tai televisio-ohjelmia katsoessa voi yhdessä opetella tunnistamaan tunteita, selittää Kuusisto.

Koulussa eteen tulee myös asioita, jotka eivät ole niin mieluisia. Pitää jaksaa odottaa ja pitää jaksaa tehdä läksyjä, vaikka aina ei huvita.

– Lapselle kannattaa opettaa kärsivällisyyttä ja sitä, että epämiellyttäviä asioita pitää vaan sietää ja omien tunteiden ja tylsistymisenkin kanssa pärjää, toteaa Kuusisto.

– Koulun alku on jännittävä, mutta kiva vaihe koko perheelle. Myönteistä ilmapiiriä kannattaa vaalia ja kehua lasta uuden oppimisesta. Usko itseen oppijana alkaa muodostua.

Kouluun lähtevien siunaamiskirkot 7.–28.8.

Ks. tarkemmat tiedot rivi-ilmoituksista s. 8–10 tai espoonseurakunnat.fi.

MENOT 19.7. – 16.8.

8 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Konfirmaatiomessu: Hvittorp 3 la 21.7. klo 10. Kunnamo, Wenell, Ylioja.

Messu su 22.7. klo 10. Corander, Muurimäki, Hakala, Ylioja, Leinonen.

Konfirmaatiomessu: Bergvik su 22.7. klo 15. Hujanen, Kalmari, Salo, Saloheimo, Leinonen.

Konfirmaatiomessu: Aholansaari 1 la 28.7. klo 10. Kyönsaari, Lahtinen, Koivusalo.

Konfirmaatiomessu: Kiipula 2 la 28.7. klo 12.30. Salonen, Kanerva, Talvio.

Konfirmaatiomessu: Velskolan Väentupa 3 la 28.7. klo 15. Malvaranta, Korttila, Talvio.

Messu su 29.7. klo 10. Nurminen, Malvaranta, Koivusalo, Ylioja.

Konfirmaatiomessu: Aholansaari 3 su 29.7. klo 15. Kuusinen, Hietaniemi, Leinonen.

Konfirmaatiomessu: Velskolan Kartano 2 la 4.8. klo 10. Kyönsaari, Jyväsjärvi, Leinonen.

Messu su 5.8. klo 10. Kyönsaari, Kunnamo, Leinonen, Talja.

Konfirmaatiomessu: Koivikko su 5.8. klo 15. Mathlin, Halme, Lehonmaa, Levänen, Koivusalo.

Varhaiskasvatuksen ja perhetyön areenapäivän aloitusmessu ke 8.8. klo 8.30. Malvaranta, Enckell, Koivusalo.

Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ke 8.8. klo 18. Malvaranta, Koivusalo.

Konfirmaatiomessu: Törmälä 1 la 11.8. klo 10. Linervo, Härkönen, Talvisto, Haunio.

Messu su 12.8. klo 10. Salonen, Nurminen, Talja, Haunio.

Konfirmaatiomessu: Pelli su 12.8. klo 15. Muurimäki, Hakala, Haunio.

Konfirmaatiomessuissa mukana House band.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su 12.8. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www. church.fi.

TUOMIOKIRKKO KESÄLLÄ

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Perhekerho to 16.8. klo 10–11.30.

AURORAN KAPPELI Café Auroran kesäkahvila ti ja ke klo 12–14, 31.7.–29.8. Kahvia, teetä, mehua, pientä makeaa.

Pekingin riksat -valokuvanäyttely Café Aurorassa 30.9. asti, vapaa pääsy.

Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ke 8.8. klo 18.

Perhekerho ma ja pe klo 10–11.30, 13.8. alkaen.

Vauvaperhekerho to 16.8. klo 13–15.

KALAJÄRVEN KAPPELI Perhekerho ke 15.8. klo 10–11.30.

Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ke 15.8. klo 18.

Perhekahvila pe 17.8. klo 9–12.

Ylistys- ja rukousilta pe 17.8. klo 19.

VIHERLAAKSON KAPPELI

KAUKLAHDEN KAPPELI

Ke 29.8. klo 18–19.30 Espoon tuomiokirkossa. Tutustumme kirkkoon ja hautausmaahan. Iltapala. Voit toimia vapaaehtoisten ringissä oman aikataulusi mukaisesti. Tied. Kirsi Muurimäki, 050 438 0164.

Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ke 8.8. klo 18.

Perhekerho ti 14.8. klo 10–11.30.

Kesäilta kappelilla ke 15.8. klo 18.30.

Yhteislaulua ja syksyllä alkavan yhteisöllisen kuoron suunnittelua.

Hartaus, kahvit. Mimmi Laaksonen, Annika Kukkonen ja Ari Kunnamo.

Sisarusmuskareissa tilaa to ja pe.

Tied. taija.karppinen@evl.fi.

Espoon tuomiokirkko on Tiekirkko ma−pe klo 11−16.30, 3.8. asti. Oppaat paikalla; keskiviikkoisin kirkon esittely klo 14. Kirkko avoinna koko kesän joka päivä klo 10−18.

Suvisunnuntain iltamusiikki -kesäkonserttisarja sunnuntaisin klo 19, 19.8. asti. Vapaa pääsy. Ks. Kirkoissa soi -palsta s. 10.

Urkuyö & Aaria torstaisin klo 21, 30.8. asti. Ks. Kirkoissa soi –palsta s.

10 ja urkuyofestival.fi.

Tuomiokirkon urkujen esittely to 19.7. klo 20–20.30. Kanttori Petri Koivusalo. Vapaa pääsy.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

TUKEA JA APUA

KAKEN KAHVILA

Diakonian palveluajan varaus Espoonlahden kirkko ma klo 9–10 p.

09 8050 6638 ja Soukan kappeli 2.8. alkaen to klo 9–10, p. 09 8050 6738.

Diakoniaruokailu 13.8. alk. ma ja to klo 12 kirkko, lipunmyynti 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, lipunmyynti 10.30–11.30. Hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi.

Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 kirkko, vuoronumeroiden jako 8.40.

Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to klo 14–15.30, Meriemy, Merenkäynti 3, parittomat viikot.

Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848

Kahvila perjantaisin klo 12–14, alk.

3.8. Iivisniemen seurakuntakoti.

Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

Messu su 22.7. klo 11 kirkko. Erkko, Sinervo, Lonka. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 29.7. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Kohijoki, Lonka. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 5.8. klo 11 kirkko. Santaharju, Olli, Puukko. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 5.8. klo 17 Soukan kappeli.

Olli, Puukko. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 12.8. klo 11 kirkko. Kuusanmäki, J. Lehti, Puukko. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 12.8. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit.

ASIAA PAPILLE?

LAULETAAN ULKOSALLA

Päivystävää pastoria voi kysyä ma-pe klo 9–15 seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 tai kirkon vahtimestarilta 050 432 7512.

OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

Yhteislaulua ja pullakahvit la 11.8. klo 17 Pakkasvuoren ulkoilmanäyttämö, Espoonlahdentie 10.

PIKNIK-KIRKKOKAHVIT

TOIVON TORI

Seurakunta tarjoaa sunnuntaimessujen jälkeen kahvia, teetä ja mehua, messuvieraat voivat tuoda pientä purtavaa jaettavaksi.

Kirpputori 2.8. alkaen to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1

MESSU

RUKOILLAAN YHDESSÄ Rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko, alk. 15.8.

Perhekerhot: Vauvakerho Maanantain Mainiot ma 13.8. klo 13.30–15.

Perhekerho ti 14.8. klo 13–14.30.

Perhekerho Pörriäinen pe 17.8. klo 10–11.30. Lisätietoa: 040 552 8924 ja 040 574 7878.

Gloria – uusi kansainvälinen lauluryhmä ma 13.8. klo 16.30 alkaen.

Mukaan kutsutaan laulajia, jotka pystyvät itsenäisesti harjoittamaan omaa stemmaansa. Yhteiset harjoitukset kerran kuussa: 10.9., 8.10., 12.11. ja 10.12. Tied. Liilia Reelo, 050 3415 097 tai Mait Reelo, 040 8697 444.

Nuorten kesäilta tiistaisin klo 16–18, 7.8. asti. www.lujakallio.fi. www.suvelankappeli.fi

Perhekerho ke 15.8. klo 10–11.30.

NUPURIN KAPPELI Sisarusmuskarissa tilaa pe klo 11.20–12. Tied. taija.karppinen@evl.fi.

SUVELAN KAPPELI Raamattukävely to 19.7. klo 17.30– 19. Lähtö Sunan koulun luota klo 17.30. Tied. ja ILM. viim. 19.7. klo 12: elina.okko@evl.fi, 050 438 0189.

Suvelan kesäilta ke 8.8. klo 18–19.30. Mukavaa yhdessäoloa, kahvit.

SIUNATTUNA KOULUTIELLE Ekaluokkalaiset ja opettajat siunataan to 9.8. klo 18 kirkko, pastori Jukka Lehti, kanttori Helena Yli-Jaskari, tyttöjen ja poikien työntekijät Stella Björkholm ja Laura Malme, seurakunnan lastenohjaajia ja koulujen opettajia. Tervetuloa perheet, isovanhemmat, kummit ja muut läheiset. Jäätelötarjoilu.

NÄHDÄÄN RANNALLA Saunapaku ja pappi biitsillä ti 14.8. klo 15–20 Hanikan virkistyskeskus.

Pelejä ja leikkejä, laulua ja juttelua, sauna lämpiää klo 17–19.30.

VAPAAEHTOISEKSI? Kerhorekry ma 13.8. klo 17 Sode.

Tule ohjaajaksi tyttöjen ja poikien harrastekerhoihin.

Suomea maahanmuuttajille -info ti 14.8. klo 17.30 kirkko. Kiinnostaako suomen kielen opettaminen ja eri kulttuureista tuleviin ihmisiin tutustuminen?

Sinustako PopUp-vapaaehtoinen?

Avoin raamattupiiri ti 14.8. klo 18.

Perhekerho to 16.8. klo 10–11.30.

KIRKON ESITTELIJÖIDEN KOULUTUS

UUSIEN KIRKKOVÄÄRTIEN KOULUTUS Ti 4.9. klo 18–21 Espoon tuomiokirkossa. Voit toimia messuavustajana Tuomiokirkon messuissa silloin kun se sinulle sopii! Tied. Kirsi Muurimäki, 050 438 0164. Iltapala Pitäjäntuvalla.

TOIMIVA PERHE -VUOROVAIKUTUSKURSSI Opettelemme mm. lisäämään avoimuutta ja luottamusta perheessä.

Laaksolahden kappeli to klo 17.30 ja la klo 10 alkaen 27.9. Hinta 50 e/ aikuinen. Lastenhoito yli 3-v. 10 e/ lapsi koko ajalta. Tied. ja ILM. 1.8 alkaen: 050 583 6886, miia.korttila@ evl.fi ja 050 434 1063, anna.lahtinen@evl.fi.

Infoilta projektiluonteisista vapaaehtoistehtävistä ti 28.8. klo 18 kirkko.

LUETAAN YHDESSÄ Suomen kielen opetusta pienryhmissä viikoittain, mukaan voi tulla milloin vain ja lapsen saa ottaa mukaan.

Ryhmä kaikille ke 15.8. klo 17.30–19 kirkko.

Ryhmä naisille to 16.8. klo 9.30–11 Soukan kappeli.

ESPOO-PÄIVÄ ESPOONLAHDEN KIRKOSSA Vihkiyö pe 24.8. klo 21–00. Juhlista kesän viimeistä viikonloppua menemällä naimisiin!

Aamukaste la 25.8. klo 9–12. Kastepuvun voi lainata meiltä.

Seurakunta tarjoaa kakkukahvit vihkiparille/kasteperheelle ja n. 10 vieraalle.

Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus, ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 2601.

VAPAITA PAIKKOJA! Tilaa on muskareissa, päiväkerhoissa ja iltapäiväklubeissa kaudelle 2018–2019! Hakulinkit avoinna verkkosivulla Espoonseurakunnat – Seurakunnat – Espoonlahden seurakunta.

WE WANT YOU! Haluatko kerhonohjaajaksi? Ohjaajina on niin rippikoulun käyneitä nuoria kuin aikuisiakin. Kerhorekry

LIIKUNNALLINEN PERHELEIRI

21.–23.9 Hilassa. Liikuntaa, hartaushetkiä, yhdessäoloa, leirinuotiota ja saunomista. Aikuinen 45 e, lapsi 25 e (3–14-v.). Omat liinavaatteet ja kuljetus. HAKU 13.–.20.8. www.espoonseurakunnat.fi > Toiminta > Hae sivustolta > Liikunnallinen perheleiri.

Tied. 050 434 1063, anna.lahtinen@ evl.fi.

KÄVELE NAISELLE AMMATTI Auta kehitysmaiden naisia kävelemällä su 9.9. klo 15 alkaen 3–4 km, lähtö Suvelan kappelilta. ILM. naistenpankki.fi -sivuilla tapahtumaan Espoo (Suvela). Tied. kirsi.salonen@evl.fi, 040 547 1861.

SUOMALAINEN EROSEMINAARI Vertaisryhmä syys–marraskuussa tiistaisin klo 17–20 Kalajärven kappelissa. Hinta 70 e, sis. iltapalan. Tied. perhetyönohjaaja Outi Wenell: 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi.

MUSKARIILMOITTAUTUMINEN AVOINNA Koko kesän! ILM. www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/musiikki/ muskarit.

HILJAISUUDEN RETRIITTI ”Suo minun iloiten seurata sinua” 17.–19.8. Hilassa. Ohjaajina Virpi Sutelainen ja Pirkko Nurminen. ILM. 25.7 mennessä: pirkko.nurminen@ evl.fi, 040 567 4420. Hinta espoolaisille 90 e, muut 140 e.

NAISTEN PÄIHDELEIRI Hvittorpissa 17.−20.9. Ks. tarkemmin Apua & tukea -palsta.

LISÄÄ TAPAHTUMIA Löydät nettisivuiltamme: espoontuomiokirkkoseurakunta.fi.

ma 13.8. klo 17 kauden 2018–2019 ohjaajille Sode, Soukantie 13. Leiri kerhonohjaajille pe-su 17.–19.8. Hvittorpissa. Ilmoittaudu mukaan: sodesode.fi. Lisätietoa Stella Björkholm 040 596 1686 tai Laura Malme 040 546 5196, etunimi.sukunimi@evl.fi.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta pe klo 17–22 Sode, koko kesän ajan.

LEIRIELÄMÄÄ Perheleiri pe–su 14.–16.9. Hila.

Virkistäydy koko perheen kera tai vain osan perheen kanssa. Ohjelmassa leikkiä, saunomista, ulkoilua ja hiljentymistä. Hinta 40 e/aik., 20 e/yli 3-v. lapsi. Ilm. verkkosivuilla 1.– 24.8.

Espoonseurakunnat – Seurakunnat – Espoonlahden seurakunta – Aikuiset - Perhe ja parisuhde. Tied. Tanja Routama p. 050 441 9154.

TUKEA SURUSSA Vertaistukea läheisensä menettäneille alk. 27.9. Soukan kappeli.

Ryhmässä on mahdollisuus jakaa ajatuksia ja tunteita samassa elämäntilanteessa olevien kanssa luottamuksellisessa ilmapiirissä.

Ryhmä kokoontuu seitsemän kertaa ja osallistujat haastatellaan. Ohjaajina pastori Irene Erkko, 050 374 4826 ja diakoni Marja-Liisa Kiiski, 050 375 2585, joille tied. ja ilm. viim. 12.9.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 19.7. – 16.8.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

MESSUT JA HARTAUDET

Messu ja kirkkokahvit su 22.7. klo 11 Leppävaaran kirkko. ”Kiitos, kun matkaa saa hitaasti taittaa askelin pienin ja tavallisin.” Yletyinen, T. Salo, Noponen. Osana saarnaa seurakunnan oma laulu ”Poltettu tiili, pisara sininen” (säv. ja san. Timo Salo).

Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Noin puolen tunnin rukoushetki koostuu hiljaisuudesta, rukouksesta, laulusta ja raamatuntekstistä.

Messu ja kirkkokahvit su 29.7. klo 11

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu kesäaikaan klo 11.

Messu su 22.7. klo 11. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Inari Varimo, kanttori Sanna Franssila.

Messu su 29.7. klo 11. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Sirpa Tolppanen, kanttori Päivi Hakomäki, Hannele Savunen, laulu.

Messu su 5.8. klo 11. Liturgia ja saarna Emilia Turpeinen, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Päivi Hakomäki.

Messu ja Cityrippikoulun konfirmaatio su 12.8. klo 11. Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, avustava pappi

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi HUOM. kesäaika, ks. kauniaistenseurakunta.fi tai puh.tiedote Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 22.7. Hanna Vanonen ja kantt.

Teija Palolahti. Su 29.7. saarna Kari

Leppävaaran kirkko. Raunu, Pöyri, Hyry.

Messu ja kirkkokahvit su 5.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messussa saarnaa seurakuntaneuvoston jäsen ja Kansan Raamattuseuran nuorisotyön johtaja Leevi Helo. Pöyri, Yletyinen, Roiko.

Messu ja kirkkokahvit su 12.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Vallivirta, Laaksonen, Noponen.

sesta Nooan arkkiin. Joka ma klo 18–20 Leppävaaran kirkolla 6.8. asti.

Ei edellytä Raamatun tuntemista eikä sitoutumista. Yhteislaulua ja ohjelmaa, pienryhmäkeskusteluja.

KESÄILTA KIRKOLLA: KAKSI NAISTA JA YHDET URUT

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tiia Saari, laulu ja piano, Kullervo Latvanen, laulu, kitara ja piano.

EKALUOKKALAISET SIUNATAAN KOULUTIELLE Ekaluokkalaisten siunaaminen ke 8.8. klo 18 Leppävaaran kirkko. ”Olet iso ja pikkuisen pieni, on uusi ja outo koulutiesi. Yrität oppia kellonajat, oikean oven ja pihan rajat. Osaat jo paljon, silti voi jännittää vähän.

Lähetämme enkelin päivääsi tähän.”

Tervetuloa kaikki ekaluokkalaiset siunattaviksi! Saat tilaisuudesta mukaasi Lapsen Raamatun muistoksi ja evääksi koulutielle. Lopuksi tarjolla kirkkomehut, -kahvit ja jäätelöt.

Mukana siunaamassa pappi Kaisa, lastenohjaajat sekä tyttöjen ja poikien työntekijät.

Kohtaamispaikka kaikenikäisille joka toinen ke klo 13–14 Karakappelissa. Kahvipannu kuumana klo 13–13.30. Hartaus/lauluhetki klo 13.30. Ke 25.7. Martta Nurmi. Ke 8.8.

Merja Alanne.

Klo 18 grillailua ja yhteislaulua suihkulähteen reunalla. Klo 19 konsertti kirkkosalissa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu seurakunnan musiikkityölle.

Kaksi naista ja yhdet urut to 2.8.

Jaana Jokimies & Irina Lampen taituroivat uruilla nelikätisesti ja -jalkaisesti. Duo hurmaa niin vauhdikkailla, romanttisilla, kepeillä kuin vakavammillakin urkukappaleilla.

KESÄILLAN LAULU JA EHTOOLLINEN

SOIVA KESÄKAHVILA -KONSERTTISARJA

Puolisen tuntia kesäisiä lauluja yhdessä laulaen. Lopuksi lyhyt ehtoollishetki. Joka toinen ke klo 18 Karakappelissa. Ke 1.8. pappi Kaisa Yletyinen ja kanttori Anna-Kaisa Roiko. Ke 15.8. pappi Arto Vallivirta ja kanttori Outi Noponen.

Konsertti kirkkosalissa ja kahvia ja rupattelua kirkon pihalla. Kolmena torstaina klo 12 Leppävaaran kirkolla.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu musiikkityölle.

Tunnelmakuvia kesäpäivään to 19.7. Vuokko Saariaho, laulu ja piano, Outi Noponen, laulu ja piano, esittävät tunnelmallisia yksinlauluja eri säveltäjiltä.

Lauluja armosta ja ikävästä to 16.8.

Parisuhteen rikastamispäivät la 22.9. ja 29.9. klo 9–16 KilonRisti.

Keskitytään suhteen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi etsitään yhteisiä konkreettisia tavoitteita ja keinoja niiden toteuttamiseen arjessa. Tällä kurssilla voi puolisoon rakastua uudelleen! Ohjaajina Parisuhdekeskus Katajan kouluttamat vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori.

Ilm. viim.15.9. Heli Siltakorpi, 040 537

Olarin kirkkoon? Jos itse haluat kirkkopäivystäjäksi, ota yhteyttä: marja.jauhiainen@evl.fi.

viikoilla klo 17 ja klo 18, parittomilla viikoilla vain klo 18. Saarimaksu 3 e, omat välineet, laudeliinat ja eväät mukaan. Makkaranpaistomahdollisuus. HUOM! Saariretki ei sovi liikuntarajoitteiselle. Kova myrsky estää saunomisen. Ei lemmikkieläimiä mukaan. SeKaVa (= seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt). Lisätietojä p. 0440 688 068.

KESÄLLÄ KAHVILAAN

KESÄRAAMATTUPIIRI Kesäraamiksessa tutustutaan Raamatun ensimmäisiin lukuihin luomi-

Tapio Suontakanen, avustava pappi Emilia Turpeinen, kanttori Sanna Franssila, nuorisotyönohjaaja Timo Kekkonen.

Matinkappeli: Kesäkirkko ti 24.7. klo 13. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, diakoni Tanja Puhakka. Tule hetkeksi hiljentymään Matinkappelille. Kesän ajan joka tiistai klo 13 kesäkirkko tai -hartaus viikosta riippuen. Hartaushetken jälkeen kahvit kesäkahvilassa klo 13.30–15.

Kesäkirkko ti 31.7. klo 13. Liturgia ja saarna Emilia Turpeinen.

Kesäkirkko ti 7.8. klo 13. Liturgia ja saarna Juha Virta.

Kesäkirkko ti 14.8. klo 13. Liturgia ja saarna Mia Wrang.

EKALUOKKALAISTEN SIUNAAMINEN Ti 7.8. klo 18 Olarin kirkko. Tapio Suontakanen, Päivi Hakomäki, Henna Sadonkorpi, Anne Sarasmaa.

Siunaamisen jälkeen kahvitarjoilu, lapsille mehua.

KIRKKOPÄIVYSTYS Sinua varten ke klo 13–16 Olarin kirkossa. Kaipaatko kuuntelijaa, keskustelua, hiljentymistä, kupposen kuumaa kahvia tai haluatko tutustua

MUSIIKKIA JA KESÄKAHVILA KIRKONMÄELLÄ Ke klo 13 Olarin kirkko. Musiikkihetkessä musisointia ja yhteislaulua ja sen päälle kahvit kesäkahvilassa klo 15 asti.

KAPPELEIDEN KESÄKAHVILAT – COLOURFUL SUMMER CAFE Matinkappelilla tiistaisin klo 13–15.

Matinkappelilla kesäkirkko tai hartaus klo 13 ja kahvila sen jälkeen.

Christian Worship Service at 13 in Matinkappeli.

Olarin kappelilla torstaisin klo 13–15.

SAAREEN SAUNOMAAN Sauna lämpiää Stora Blindsundissa, Matinkylän edustalla, ke 6.6.

– 29.8. Parillisilla viikoilla saunavuoro miehille klo 17–18.30 ja naisille klo 18.30–20. Parittomilla viikoilla vain naisten vuoro. Soutuvene noutaa saunojat Nuottaniemen venesataman itäreunan laiturista parillisilla

Kuula, liturgia Hanna Vanonen ja kantt. Mikko Nurmi. Su 5.8. saarna teol, kand. Mila Knuth, liturgia Mimosa Mäkinen ja kantt. Teija Palolahti. Su 12.8. saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen ja kantt. Teija Palolahti.

PERHEPUISTO ELOKUUSSA

KESÄN NUORTENILTA

EKALUOKKALAISTEN KOULUTIELLE SIUNAAMINEN

Kirkon nuortentilan läheisyydessä grillataan ti 24.7. ja to 16.8.klo 18–21.

KESÄKAHVIT Keskiviikkoisin klo 14 kirkon sisäpihalla (sateella sisällä). Ke 25.7.

Iltapäiväjumppa 70-luvun tyyliin, Sonja Holkerinoja. Ke 1.8. Mimosa Mäkinen kertoo seurakuntavaaleista.

Ke 8.8. Vuodenajat ja niiden viestit, Anna-Kaisa Tuomi. Kahveilla kanttorina Teija Palolahti.

To 2.8., ti 7.8., to 9.8., ti 14.8. ja to 16.8. klo 10–12 Kauniaisten kirkon leikkipuistossa. Pieni hartaus ja laulu-leikkihetki, puistotoimintaa ja vapaata leikkiä. Myös grilli lämpenee, omat eväät.

Ti 14.8. klo 18.30 Kauniaisten kirkolla. Tapahtuma alkaa sisäpihalla. Kirkkohetken jälkeen mehu- ja pullatarjoilu. Mukana kauniaislaisia toimijoita kertomassa erilaisista harrastusmahdollisuuksista.

VAPAAEHTOISTEN KIITOSJUHLA To 23.8. klo 18 Kauniaisten kirkolla.

PARISUHDE PAREMMAKSI

YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN OLOHUONE Tule jakamaan arkea yhdessä muiden yksinhuoltajavanhempien kanssa 13.8. alkaen maanantaisin klo 17.30–19, Chapple, Iso Omena. Voit tulla yksin tai yhdessä lasten kanssa.

Tarjolla iltapalaa ja lapsille leikittäjät.

Tiedustelut p. 040 503 7622 tai paula. bruce.haatainen@evl.fi.

AAMURUKOUSTUNTI Perjantaisin 3.8. alkaen klo 8.30– 9.30 Matinkappeli, Takkahuone.

Vetäjä: Hannele Selesvuo 050 553 2330.

SURURYHMÄ Olarin seurakunta tarjoaa Sinulle ja muille omaisille mahdollisuuden käsitellä surua ja menetystä seura-

Mukaan kutsutaan kaikkia seurakunnan erilaisissa vapaaehtoistehtävissä toimivia. Iltapala sadonkorjuun ajatuksella, kirkkoherran tervehdys ja osallistutaan klo 19 Granut-messuun. Ilmoitt. 14.8. menn virastoon kauniaisten.suom.srk@evl.fi tai p.

050 500 9000.

AIR – AIKUISTEN RIPARIVIIKONLOPPU 7.–9.9. Riuttarannan leirikeskuksessa vetäydytään kiireisen arjen keskeltä nauttimaan hyvästä seurasta, ruoasta, liikunnasta, levosta ja yhteisestä ohjelmasta. Lisätietoja srk:n verkkosivuilta. Ilmoitt. 15.8. menn. kauniaisten.suom.srk@evl.fi.

A

9

6876, heli.siltakorpi@evl.fi.

LASTEN JA PERHEIDEN SYKSY ALKAA Lapsiperheiden viikkotoiminta starttaa. Tervetuloa kerhoihin ja kahviloihin!

Vauvakerho Tilaisuus tutustua muihin vanhempiin ja jakaa kokemuksia vauva-arjesta. Hartaus ja laulutuokio. Suolainen välipala. Ma klo 13–15 Lasten kappeli Arkki. Ti klo 13–15 Perkkaan kappeli. Ti klo 13–15 Uuttu. Alk. 20.8.

Perhekahvila Tapaa muita aikuisia ja lapsia vapaan yhdessäolon, askartelun ja leikin merkeissä. Hartaus ja laululeikkejä noin klo 10. Kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Ma klo 9–11 Lasten kappeli Arkki. Ti klo 9–11 Perkkaan kappeli. Ke klo 9–11 Karakappeli. To klo 9–11 KilonRisti. To klo 9–11 Uuttu. Alk. 15.8.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

kunnan sururyhmässä. Ryhmään kannattaa tulla silloin, kun läheisen kuolemasta on kulunut vähintään muutama kuukausi. Ryhmässä ovat mukana pastori Jarmo Jussila ja diakoniatyöntekijä. Ryhmän koko on korkeintaan kahdeksan henkilöä.

Kokoonnumme kuusi kertaa syksyllä klo 17.30–19. Päivämäärät ovat 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11., 22.11. Ilmoittautumiset viimeistään 1.9.: P. 09 8050 7000 (arkisin klo 9–15).

MATINMESSUN 30-VUOTISJUHLA Matinmessu juhlii 30-vuotisjuhlaa tänä vuonna! Juhlamessu on 2.9. klo 17. Matinmessu on kaksikielinen (suomi-englanti), rento ja kodikas messu. Lapsille messukerho. Messun jälkeen ohjelmassa mm. grillausta ja muuta 30v-ohjelmaa. Christian Worship Service Matinmessu is a bilingual (Finnish-English), relaxed and cosy colourful mass.Program for children. 2.9. at 5 Pm. After the service you are welcome to barbecue with us and join the other 30 years anniversary programme! Anna Poutiainen, Jarmo Jussila, Colourful Espoo Band.

MENOT 19.7. – 16.8.

10 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 22.7. klo 10. Tapiolan kirkko. Puranen, Hatakka, Jurmu.

Viikkomessu ke 25.7. klo 8. Tapiolan kirkko. Linnoinen, Jurmu. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

Messu su 29.7. klo 10. Tapiolan kirkko. Linnoinen, Tiihonen, Hapuli.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 29.7. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 1.8. klo 8. Tapiolan kirkko. Linnoinen, Hapuli.

Messu su 5.8. klo 10. Tapiolan kirkko.

Hero, Linnoinen, Malkamäki.

Viikkomessu ke 8.8. klo 8. Tapiolan kirkko. Linnoinen, Malkamäki.

Konfirmaatiomessu la 11.8. klo 11.

Tapiolan kirkko. Salmensaari, Malkamäki.

Konfirmaatiomessu su 12.8. klo 10.

Tapiolan kirkko. Hatakka, Jurmu.

Anglikaaninen messu englanninkielellä su 12.8. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 22.7. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Jäntti, Wikman. Klockstapelkaffe varje sö.

Sö. 29.7. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Jäntti, Wikman.

Sö. 5.8. Esbo domkyrka kl. 12.15. von Martens, Punt.

Sö. 12.8. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Jäntti, Punt.

KVÄLLSMÄSSOR To. 19.7. Mataskärs kapell kl. 18.

Jäntti, Wikman, lägret för daglediga och seniorer, To. 2.8. Mataskärs kapell kl. 18.

Jäntti, Malmgren, Mataskär 5-skriftskolan.

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN I ESBO DOMKYRKA Sö. 22.7 kl. 19. Cantabile. Jutta Seppinen, sång, Jyrki Myllärinen gitarr. Dowland, Falla, Sor, Schumann.

Sö. 29.7 kl. 19. Ave Maria. Anne Hätönen, cembalo & orgel. Nina

Viikkomessu ke 15.8. klo 8. Tapiolan kirkko. Hatakka, Jurmu.

Konfirmaatiomessu la 18.8. klo 11.

Tapiolan kirkko. Ristimäki, Hapuli.

Konfirmaatiomessu su 19.8. klo 10.

Tapiolan kirkko. Koivisto, Hapuli.

MUSIIKKIA PUOLENPÄIVÄN AIKAAN Konserttisarja kesätiistaisin klo 12.

Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

KIRKKOMUSIIKIN HELMIÄ Konsertti la 25.8. klo 20. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

RYHMÄT JA PIIRIT

Mieli maasta -vertaistukiryhmä masentuneille, ke klo 18. Tapiolan kirkko.

Kohtaamispaikka to klo 12.30.

Tapiolan kirkko. Kaikille avoin keskusteluryhmä. Tied. Sanna Tuusa 050 452 2874.

MUSKARIIN ILMOITTAUTUMINEN Muskareihin mahtuu vielä mukaan!

Ilm.lomake auki koko kesän osoitteessa: espoonseurakunnat.fi/tapiolan-seurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/muskarit. Muskariopettaja vahvistaa paikan viim. elokuussa.

Liisa Soinio, liisa.soinio@evl.fi, 040 539 4049.

UUSIA LAULAJIA Tapiolan seurakunnan kamarikuoroon otetaan uusia laulajia. Syys-

Fogelberg, sång, Gabriel Davidsson, dans Weckmann, de Grigny, Hofhaimer.

Sö. 5.8 kl. 19. Finlandia. Pasi Pihlaja, valthorn, Eeva-Liisa Malmgren, orgel. Merikanto, Mårtenson, Lehtinen, Kuoppamäki.

Sö. 12.8 kl. 19. America! Adam Brakel, orgel. Johnson, Sousa, Joplin, Bach, Dupré, Mendelssohn. Fritt inträde till alla konserter.

KRISTEN TRO I VARDAGEN To 19.7. Folkhälsanhuset i Hagalund kl. 10.30–12. Samtal kring tro och andliga upplevelser. Ledare är Heidi Jäntti.

SOMMARTRÄFF Ti 24.7 och 7.8 i Olars kyrka, svenska sidan, kl. 13–14.30. Andakt, kaffe med tilltugg, samvaro.

VÄLSIGNELSE AV FÖRSTAKLASSISTER Må. 13.8. Esbo domkyrka kl. 18.

Präst är Yvonne Terlinden, kantor är Marcel Punt. Alla förstaklassister med familjer är hjärtligt välkomna!

FAMILJEKLUBBAR, DAGKLUBBAR OCH MINIORKLUBBAR

kausi alkaa to 23.8. Koelaulut ke 22.8. klo 16.30 lähtien. Sovi oma aika kuoroa johtavan kanttori Liisa Malkamäen kanssa, 046 920 9017.

KESÄRETKI Kesäretki Loviisaan pe 30.8. Lähtö klo 9 Hotelli Gardenin edestä. Paluu noin klo 17.30. Lounas Ulrikanhovissa, vierailu kahdessa puutarhassa, opastus Strömforsin ruukki, loppuhartaus Ruotsinpyhtään kirkolla.

Hinta 45 e. Ilm. 6.8. lähtien: 040 531 1011, Arja Muhin.

L10T-KOULUTUS Koulutus ke 26.9. klo 18–20. Tapiolan kirkko. Anu Ristimäki. Valmennus rohkaisee osoittamaan Jumalan rakkautta arjessa ja elämään sydän avoimena lähimmäisille. Sopii varhaisnuorista senioreihin. Ilm. viim.

19.9. seurakuntapastori Anu Ristimäki, anu.ristimaki@evl.fi, 050 322 3520 Tapiolan seurakunta tai vapaaehtoistyön ohjaaja Heli Siltakorpi, heli. siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876 Leppävaaran seurakunta. Lisätied.

Kristiina Nordman, kouluttaja, TM, kristiina.nordman@sana.fi, 0400 792 622.

SEURAKUNTAVAALIT Vaikuta seurakuntasi tulevaisuuteen. Asetu ehdolle seurakuntavaaleissa. Ehdokasasettelu päättyy 17.9.

Lisätietoa: espoonseurakunnat.fi/ vaalit, seurakuntavaalit.fi ja vaalit. espoo@evl.fi.

samlingar.fi/kom-med/barn-ochfamilj

ÖPPEN MOTTAGNING Varje to. Esbo svenska församling, Kyrkog. 10, kl. 10–12. Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet 26.6–27.7 tisdagar kl. 10–14, torsdagar kl. 10–13.30, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 22.7, 29.7, 5.8 och 12.8 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen.

SOMMARCAFÉ TO 19.7, 26.7, 2.8 och 9.8 på kyrkans innergård kl. 13.30–15.

DIAKONIMOTTAGNING TO 26.7, 2.8 och 9.8 och brödutdelning kl. 10–11.

Start vecka 33. Mer info: esbofor-

ments after the service. www. church.fi.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” Every Fri at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5, starting on 10th August. Are you interested in Arabic Christian Fellowship and Bible study? Ramez

Kirkoissa soi TO 19.7.

Soiva kesäkahvila: "Tunnelmakuvia kesäpäivään" klo 12 Leppävaaran kirkko. Vuokko Saariaho ja Outi Noponen, laulu ja piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu musiikkityölle.

Espoon tuomiokirkon urkujen esittely klo 20−20.30, Kirkkopuisto 5.

Vapaa pääsy.

Urkuyö & Aaria: ”Laulun ja urkujen tenhoa” klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Jorma Hynninen, baritoni; Pétur Sakari, urut. Liput 14−29 e: lippu.fi.

SU 22.7.

Suvisunnuntain iltamusiikki – ”Cantabile" klo 19 Espoon tuomiokirkossa.

Jutta Seppinen, laulu; Jyrki Myllärinen, kitara. Dowland, Falla, Sor, Schumann. Vapaa pääsy.

TI 24.7.

Musiikkia puolenpäivän aikaan: Petros Paukkunen, urut klo 12 Tapiolan kirkossa. Vapaa pääsy.

TO 26.7.

Urkuyö & Aaria: ”Mozart-tenori vailla vertaa” klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Tuomas Katajala, tenori; Erkki Korhonen, piano. Mozart, R. Strauss.

Liput 14−29 e: lippu.fi.

SU 29.7.

Ansara, pastor of the Arabic Congregation in Helsinki, Espoo and Vantaa, 050 304 1689.

Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

torvi; Suomen Kansallisoopperan orkesteri, Kurt Kopecky, kapellimestari. Liput 14−39 e: lippu.fi.

SU 5.8.

Suvisunnuntain iltamusiikki: "Finlandia" klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Kotimaisia ikivihreitä käyrätorvella ja uruilla. Pasi Pihlaja, käyrätorvi; Eeva-Liisa Malmgren, urut Merikanto, Mårtenson, Lehtinen, Kuoppamäki.

Vapaa pääsy.

TI 7.8.

Musiikkia puolenpäivän aikaan: Kamarikuoro Gloria, joht. Seppo Murto klo 12 Tapiolan kirkossa. Vapaa pääsy.

Havets stjärna – Mariamusiikkia klo 19 Kauniaisten kirkossa. Nina Fogelberg, laulu ja Anne Hätönen, urut, Jenni Koistinen, tanssi. Vapaa pääsy.

Ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

TO 9.8.

Urkuyö & Aaria: ”Kesäisen kevyesti keinahdellen” klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Brahmsin iki-ihanat lemmenlauluvalssit. Mari Palo, sopraano; Lilli Paasikivi, mezzosopraano; Markus Nykänen, tenori; Kristian Lindroos, baritoni, Tuula Hällström, piano, Erkki Korhonen, piano. Liput 14−39 e: lippu.fi.

Suvisunnuntain iltamusiikki: "Ave Maria" klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Kolmen vuosisadan Maria-hymnit vuorovaikutuksessa liikkeen kanssa.

Anne Hätönen, cembalo & urut; Nina Fogelberg, laulu; Jenni Koistinen, tanssi. Weckmann, de Grigny, Hofhaimer. Vapaa pääsy.

SU 12.8.

TI 31.7.

Musiikkia puolenpäivän aikaan: Hannu Jurmu, tenori, Tapio Tiitu, urut klo 12 Tapiolan kirkossa. Vapaa pääsy.

Musiikkia puolenpäivän aikaan: Jouni Somero, piano klo 12 Tapiolan kirkossa. Vapaa pääsy.

TO 2.8.

International Worship Service in English on Sunday the 12th August at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refresh-

Kaksi naista ja yhdet urut. Jaana Jokimies ja Irina Lampen taituroivat uruilla nelikätisesti ja -jalkaisesti to 2.8. klo 19 Leppävaaran kirkossa.

Konserttiin on vapaa pääsy.

Kaksi naista ja yhdet urut: Jaana Jokimies & Irina Lampen klo 19 Leppävaaran kirkossa. Duo hurmaa niin vauhdikkailla, romanttisilla, kepeillä kuin vakavammillakin urkukappaleilla. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu seurakunnan musiikkityölle.

Urkuyö & Aaria: ”Valoa yössä” klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Markus Nykänen, tenori; Petteri Iivonen, viulu; Amelia Coleman, oboe; Veera Myllyniemi, klarinetti; Asko Padinki, fagotti; Jose Luis Cortell Ano, käyrä-

Suvisunnuntain iltamusiikki: "America!" klo 19 Espoon tuomiokirkossa.

Nuoren polven yhdysvaltalaisvirtuoosi Adam Brakel, urut (USA) Johnson, Sousa, Joplin, Bach, Dupre, Mendelssohn. Vapaa pääsy.

TI 14.8.

TO 16.8.

Soiva kesäkahvila: "Lauluja armosta ja ikävästä" klo 12 Leppävaaran kirkko. Tiia Saari, laulu ja piano ja Kullervo Latvanen, laulu, piano ja kitara. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu musiikkityölle.

Urkuyö & Aaria: ”Huippukuoro Tokiosta” klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Liput 14−24 e: lippu.fi. Kansainvälisesti palkittu Nhk Tokyo Children’s Chorus – Japanin radion lapsikuoro. Kenji Ohtani ja Noriko Kaneda, kuoronjohto; Mari Kariya, piano.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA

Kastetut Christopher Miro Nicolas Grön, Sofia Aino Haataja, Celina Savannah Harris, Veini Kaarlo Kristian Huovinen, Lea Aurora Ilvespalo, Viljami Juhani Jääskeläinen, Unto Ilmari Karppanen, Elsi Alina Henrika Koljonen, Lilia Nanna Ingrid Korhonen, Netta Olivia Kärki, Kasper Onni Sakari Lappalainen, Eevi Vanamo Lehtonen, Matti Antero Matilainen, Enni Ilona Mustonen, Ryan Mwendwa, Niko Christian Mäkirinta, Jasper Aatos Mänkärlä, Lila Maria Niemi, Saimi Tuulia Nieminen, Viivi Amalia Niskanen, Väinö Richard Augusti Ranta, Jalo Joonas Rautajuuri, Niila Anselmi Riikonen, Nea Annina Kristiina Roth, Erika Marie Saari, Lotta Ella Emilia Talka, Niilo Johannes Verho, Aaron Valo Väinö Vessman, Elvi Veera Lyydia Väisänen, Emma Karoliina Wahlberg, Aava Maria Ylikahri, Nazmia Yusuf.

Avioliittoon aikovat Ari Juhani Ensio Ahokas ja Camilla Eva Maria Fagerström, Esa Valtter Helenius ja Hilkka Kaarina Latvala, Olli Petteri Hildén ja Sonja Susanna Pietilä, Joonas Oskari Juvonen ja Rita Linda Lindequist, Teemu Oskari Kalliola ja Heidi Hannele Ikonen, Tino Nikolas Kalliola ja Iida Elina Nissinen, Markku Vesa Ilmari Kuusi ja Merja Maaria Kangas, Toni Kristian Kämäräinen ja Tanja Hannele Pääkkönen, Matti Kalle Petteri Lamminaho ja Suvi Elina Niemi, Theo Mathias Marttila ja Monica Wanda Pylkkö, Erik Sebastian Mustonen ja Meeri Elina Ojama, Mikko Johannes Rossi ja Vilma Essi Aleksandra Heikkinen, Otso Tapani Salmi ja Iina Liisa Kristiina Kallio, Saku Petteri Sintonen ja Marika Susanna Laitinen, Joska Antti Oskari Stoltenberg ja Sanna Anniina Kiljunen, Samu Juhani Tikkanen ja Julia Elisabet Rainio, Tuomas Miikanpoika Törrönen

ja Ina Alexandra Jernmark.

Hautaan siunatut Aino Inkeri Keisala 101 v, Elma Anneli Raekoski 92 v, Tarmo Pellervo Rintala 87 v, Anja Annikki Järvi 86 v, Paula Ingeborg Laine 80 v, Ullamaija Saine 79 v, Eila Hillevi Vilhunen 79 v, Pentti Kalevi Hyytiäinen 73 v, Teuvo Antero Rouvinen 72 v, Rosita Christina Andersson 70 v, Terttu Tellervo Ikonen 70 v, Sirkka Helena Aaltonen 64 v, Marja Sinikka Orvokki Järveläinen 64 v, Markku Benjamin Nissinen 62 v, Pauli Juhani Iltanen 57 v, Rami Mikael Tuunanen 44 v.

Mirja Lea Peltola 80 v, Pekka Yrjänä Nenonen 74 v, Ritva Sinikka Nupponen 74 v, Erkki Vilhelm Honkaharju 71 v, Markku Tapani Simola 71 v, Erkki Kalervo Hujanen 70 v, Matti Juhani Grönlund 60 v, Ari Reino Syrén 60 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastetut Erik Emil Andersson, Auri Katariina Haapaniemi, Ada Helena Elisabeth Haltia, Siiri Marjaana Hirvonen, Victoria Kaderimanesh, Oskar Taito Mikael Kirves, Iiris Brita Krstiina Kontro, Elias Tapani Juhani Markkanen, Emma Maija Olivia Mattila, Noel Aarre Herman Mäkelä, Kia Melia Marianna Palmroth, Jemina Aurora Aleksandra Parjanen, Luca Elias Raikamo, Magnus Emmanuel Salmela, Laura Helena Sulkuvesi, Venla Selja Sofia Toppinen, Emilia Lumi Vanhalakka, Viola Amalia Vesikko.

Avioliittoon aikovat Joona Julius Hirvonen ja Karoliina Hilkka Annikki Keso, Olli Aleksi Kalliola ja Anna Magdaleena Kurkijärvi, Ville Matias Lahti ja Mira Marianne Pesonen, Jussi Pekka Uolevi Rantanen ja Suvi Helianna Virkonen, Teemu Pekka Antero Runsas ja Janika Kristiina Riila.

Hautaan siunatut Sylvi Virtanen 95 v, Anna Liisa Kakko 92 v, Reino Martti Luukkainen 89 v, Ellen Marjatta Kindstedt 85 v, Ruth Kerstin Sofia Peltonen 84 v, Raija Tellervo Kujanpää 81 v, Aira Annikki Rinne 81 v, Hilkka Liisa Selänne 81 v,

Kastetut Minttu Elsa Maria Annala, Kasper Aleksi Eklund, Richard James Gunning, Kaius Vilmer Artturi Hongisto, Iiris Sara Sofia Kaijanen, Siiri Malla Aurora Kivekäs, Eemil Voitto Juhani Kopiloff, Alessandra Amanda Pallaskari, Meimi Amelia Peltonen, Iisa Evelia Piispa, Aapo Benjamin Sarento, Niko Arnold Sibakov, Elia Akhilles Maksim Somelar, Ella Maria Strömberg, Enni Elise Takala, Varpu Saimi Alisa Tuomi.

Avioliittoon aikovat Julius Alarik Kantoluoto ja Kiira Katariina Väätäinen, Matias Valtteri Leino ja Salla Susanna Junni, Tero Matias Oksanen ja Vera Anna Karoliina Virtanen, Antti Mikael Rantala ja Laura Elina Vesalainen, Mikko Toivo Juhani Salmela ja Elina Maija Anneli Sairanen, Aki-Markus Ilmari Vainio ja Minna Maria Vanne, Antti Juho Emil Voutilainen ja Noora Maria Piironen.

Hautaan siunatut Toivo Aleksei Nikander 103 v, Eino Olavi Hyrkkö 94 v, Suoma Kaarina Tuomisto 92 v, Harriette Gunhild Linnea Häikiö 89 v, Eero Antero Hakulinen 83 v, Pentti Ilmari Lauronen 77 v, Risto Niilo Rautiainen 76 v, Terttu Kyllikki Sassi 75 v, Pentti Jaakko Vanamo 74 v,

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Elvi Vilhelmiina Makkonen 105 v, Helga Ensikki Wiiala 96 v, Eila Kyllikki Haapavuori 93 v, Pentti Kalevi Nuutinen 83 v, Marja Anneli Ruuskanen 73 v.

Apua & tukea

Pertti Juhani Niskala 73 v, Kai Juhani Soininen 68 v, Outi-Maria Annikki Harmoinen 55 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Eliel Oskari Autio, Maj Lykke Björk, Isabella Stella Elina Granlund, Julia Isla Maria Huuhilo, Alex Patrik Oliver Ikäheimo, Evelin Helvi Maria Kivimäki, Luka Frans Leander Lajunen, Lily Maria Maajärvi, Seela Liisa Emilia Miekkavaara, Tobias Heikki Henrik Pekkola, Daniel Matti Puhakka, Martta Mimosa Reis, Lempi Elli Inari Ruotsalainen, Lauri Matti Eliel Seppälä, Mila Linnea Suominen, Elli Aurora Toivanen, Miro Onni Johannes Virmakoski, Ariana Kiia Alexandra Walters.

Avioliittoon aikovat Osmo Juhani Hakala ja Sirpa Marja Kaarina Taivainen, Markus Tapio Kouhi ja Vera Kutiavina, Ville Jalmari Pekanpoika Sihvola ja Salla Maria Paajanen, Juuso Antero Riihimäki ja Viivi Katariina Viskari.

Hautaan siunatut Atte Gustaf Adolf Matilainen 93 v, Einari Pupulainen 90 v, Aino Maria Vartiainen 90 v, Kaisa Lappalainen 85 v, Aimo Allan Aleksi Numminen 84 v, Ansi Juhani Pöysti 84 v, Teuvo Lauri Juhani Viljamaa 84 v, Eila Marjatta Kankaanrinta 82 v, Marja Leena Soivio 80 v, Tuulikki Latvio 76 v, Tapio Johannes Vaahtokivi 75 v, Varpu Orvokki Nissinen 74 v, Kari Olavi Kurppa 73 v, Maj-Lis Kaarina Heikkilä 69 v, Marjatta Anneli Wilén 69 v, Tuula Kaarina Latvamaa-Hirvonen 68 v, Pertti Valto Juhani Trogen 64 v, Seija Kaarina Visuri 64 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Linnea Katriina Hellgren, Lulu Eloisa Ingman, Aada Julia Kajander, Onni

Tukea suruun

Kesäkahvilat LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kesäkahvila vielä ke 25.7., 8.8. ja 22.8. klo 13–14 Karakappelissa.

Kahvipannu kuumana klo 13–13.30.

Hartaus/lauluhetki klo 13.30. Useimmissa kerroissa mukana diakoni Noora Rajala tai pappi Merja Alanne.

Tervetuloa jakamaan kuulumisia!

TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan kirkon Olohuone on avoin oleskelutila seurakuntalaisille ma, ke ja pe klo 10–14 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuukeräykselle.

Nauti päivän lehdestä ja kupposesta kahvia.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, alk. 5.9. Kiinnostaako sinua pyörittää kahvilaa vapaaehtoisena syyskaudella? Ota yhteyttä inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Kaken kahvila on avoin kahvila joka pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala. Mukana seurakunnan työntekijä. Kahvila lomailee heinäkuussa.

19.7.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kesäkahvilasta löydät juttuseuraa kahvin ja kahvileivän lisäksi. Kahvi­ loissa on tarjolla myös musiikkia, hartaus tai yhteislauluja.

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Piipahda kahvikupposelle – suolaista & makeaa, lehtiä & juttuseuraa…

Café Auroran kesäkahvila on avoinna ti ja ke klo 12–14 Auroran kappelissa, 31.7. alkaen. Kahvia, teetä, mehua ja pientä makeaa. Pekingin riksat − valokuvanäyttely Café Aurorassa 30.9. asti, vapaa pääsy.

KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Kesäkahvit Kauniaisten kirkon sisäpihalla (sateella sisällä) keski-

viikkoisin 8.8. saakka klo 14.

OLARIN SEURAKUNTA Musiikkia ja kesäkahvila Olarin kirkonmäellä keskiviikkoisin klo 13.

Musiikkihetkessä musisointia ja yhteislaulua ja sen päälle kahvit kesäkahvilassa klo 15 asti.

Kappeleiden kesäkahvilat: Colourful summer cafe: Matinkappelilla tiistaisin. Kesäkirkko tai hartaus klo 13 ja kahvila sen jälkeen. Christian Worship Service at 13 in Matinkappeli. Olarin kappelilla torstaisin klo 13–15.

OLARIN SEURAKUNTA Seurakunnan sururyhmässä on mahdollisuus käsitellä surua ja menetystä Ryhmään kannattaa tulla silloin, kun läheisen kuolemasta on kulunut vähintään muutama kuukausi. Ryhmässä ovat mukana pastori Jarmo Jussila ja diakoniatyöntekijä. Ryhmän koko on korkeintaan kahdeksan henkilöä. Kokoonnumme kuusi kertaa syksyllä klo 17.30–19.

Päivämäärät ovat 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11., 22.11. Ilmoittautumiset viimeistään 1.9. p. 09 8050 7000 (ark. klo 9–15).

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Vertaistukea läheisensä menettä­ neille alkaa to 27.9. Soukan kappelilla, Soukankuja 3. Ryhmässä on mahdollisuus jakaa ajatuksia ja tunteita samassa elämäntilanteessa elävien kanssa luottamuksellisessa ilmapiirissä. Ryhmä kokoontuu seitsemän kertaa ja osallistujat haastatellaan. Ohjaajina pastori Irene Erkko, 050 374 4826 ja diakoni Marja-Liisa Kiiski, 050 375 2585, joille tied. ja ilm. viimeistään 12.9.

YHTEINEN Sururyhmä päihteisiin kuolleiden läheisille. Menetys pysäyttää aina ja saa usein tuntemaan itsensä yksinäiseksi. Tässä vertaistukiryhmässä voit puhua avoimesti lähei-

A

11

Otava Ilmari Kannonkerä, Lenni Johannes Lehtinen, Tyyne Hertta Lyytikäinen, Elias Alvar Ensio Mäkelä, Frans Erik Ossian Paloheimo, Caius Jalo Erik Pitkänen, Sofia Helena Aleksandra Trogen, Leo Sakari Michael Vesamäki.

Avioliittoon aikovat Rafael Elivuo ja Monica Éva Elina Savander.

Hautaan siunatut Liisa Johanna Pohjanpalo 97 v, Matti Aimo Fritiof Heininen 93 v, Raija Helena Nurminen 91 v, Mervi Susanna Ketola 88 v, Ralf Mikael Nuorivaara 88 v, Pentti Olavi Alho 86 v, Meri Kaarina Suihko 86 v, Osmo Pekka Juhani Ikonen 84 v, Hilkka Maria Turunen 83 v, Raili Onerva Knuuttila 82 v, Ritva Irma Anneli Kausto 78 v, Eeva Aino Kaarina Karjalainen 74 v, Sirppa-Leena Annikki Hietanen 69 v, Liisa Ruutu 48 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Max Pekka August Alander, Noah Johan Maximilian Enberg, Melvin Anton Birger Grotell, Saga Aurora Halmén, Anton Sakari Hutri, Niklas Wilhelm Huuhka, Agnes Alexandra Christina Malm, Ivar Alexander Jonatan Melin, Milton Erik Valdemar Pihlström, Carl Ivar Sundström, Norah Fiona Agneta Östman, Lykke Livia Övergaard.

Kungörelse om äktenskap/Avioliit­ toon aikovat Jonathan Mark Atherton och Elina Aurora Mattila.

Avlidna/Hautaan siunatut Gerda Emilia Gröndahl 92 år, Maj-Britt Berta Linnea Levänen 83 år, May Ingeborg Gunnel Fonsén 82 år, Erik Rafael Ekholm 79 år, Marita Seppälä 76 år, Olof Mikael Björkas 50 år.

sen päihteiden käytöstä, päihteisiin kuolemasta ja kokemuksistasi.

Toivomme, että kuolemasta olisi kulunut vähintään puoli vuotta.

Suljettu ryhmä kokoontuu torstaisin klo 17–19 Leppävaarassa (13.9.– 15.11.). Paikka ilmoitetaan erikseen osallistujille. Toivomme ryhmäläisten tulevan jokaiselle kerralle.

Tutustumme sinuun ja tarinaasi ennen ryhmän alkua yhteisesti sovitulla ajalla. Tied. ja ilm. diakoni Riitta Türkmen 040 546 5198, pappi Timo Salo 040 576 0181.

Naisten päihdeleiri

Hvittorpin leiri- ja kurssikeskuksessa 17.−20.9. Hinta 45 e. Ohjelmassa yhdessäoloa, keskustelua, ulkoilua ja hartautta. Etusijalla ensikertalaiset, sitovat ilmoittautumiset 30.8 mennessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 1.8 alkaen Virpi Sutelainen, 040 736 9315.

Palveleva puhelin ja netti

Auttava puhelin on avoinna joka ilta klo 18 alkaen. Pe ja la öinä klo 03:een saakka, muina päivinä klo 01:een saakka. Ruotsiksi p. 0400 22 11 90 joka ilta kello 20–24. Palveleva netti: www.verkkoauttaminen.fi.

12 A Kirkko ja kaupunki | 19.7.2018

EHDOKASASETTELUA KOSKEVA KUULUTUS

Seurakuntavaalit 2018

Espoon ja Kauniaisten ev.lut. seurakunnissa toimitetaan 18.11.2018 seurakuntavaalit. Vaaleissa valitaan jäsenet Espoon yhteiseen kirkkovaltuustoon, Kauniaisten yhteiseen kirkkovaltuustoon ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon nelivuotiskaudeksi 2019–2022.

Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat erikseen yhteisen kirkkovaltuuston ja erikseen seurakuntaneuvoston jäsenten vaalia varten on toimitettava oman seurakunnan toimistoon / kirkkoherranvirastoon viimeistään 17.9.2018 klo 16. Asiakirjoja saa seurakuntatoimistoista / kirkkoherranvirastoista sekä verkosta www.seurakuntavaalit.fi.

Espoo Vaalissa valitaan 61 jäsentä Espoon seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon ja jäsenet seurakuntien seurakuntaneuvostoihin seuraavasti: kirkkoseurakuntavaltuustoon neuvostoon Esbo svenska församling 6 jäsentä 14 jäsentä Espoonlahden seurakunta 11 jäsentä 16 jäsentä Espoon tuomiokirkkoseurakunta 16 jäsentä 16 jäsentä Leppävaaran seurakunta 9 jäsentä 16 jäsentä Olarin seurakunta 10 jäsentä 16 jäsentä Tapiolan seurakunta 9 jäsentä 16 jäsentä

Kauniainen Vaalissa valitaan 21 jäsentä Kauniaisten seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon ja jäsenet seurakuntien seurakuntaneuvostoihin seuraavasti: kirkkoseurakuntavaltuustoon neuvostoon Grankulla svenska församling 8 jäsentä 10 jäsentä Kauniaisten suomalainen seurakunta 13 jäsentä 12 jäsentä

Vaalikelpoinen seurakunnan edellä mainittuihin luottamustoimiin on ehdokas, • joka viimeistään 17.9.2018 on merkitty tämän seurakunnan läsnä olevaksi jäseneksi, • joka on konfirmoitu viimeistään 17.9.2018, ja joka täyttää 18 vuotta viimeistään 18.11.2018 • joka on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu, • joka ei ole vajaavaltainen • joka on antanut kirjallisen suostumuksensa ehdokkaaksi asettamiseen, Seurakuntayhtymän tai siihen kuuluvan seurakunnan työntekijä tai viranhaltija ei ole vaalikelpoinen yhteiseen kirkkovaltuustoon eikä seurakuntaneuvostoon.

(Kirkkolain 23 luku) Espoossa ja Kauniaisissa 1.7.2018

Seurakuntien vaalilautakuntien puheenjohtajat Esbo svenska församling Espoonlahden seurakunta Espoon tuomiokirkkoseurakunta Leppävaaran seurakunta Olarin seurakunta Tapiolan seurakunta

Susanne Räihä Kati Pirttimaa Pertti J. Rosila Olli Saunanoja Matti Finskas Olavi Keski-Rahkonen

Grankulla svenska församling Magnus Öhman Kauniaisten suomalainen seurakunta Maija Manninen

seurakuntatoimistot Kyrkogatan 10, 02770 Esbo Kipparinkatu 8, 02320 Espoo Kirkkokatu 10, 02770 Espoo Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo Olarinluoma 4, 02200 Espoo Kirkkopolku 6, 02100 Espoo kirkkoherranvirastot Kavallvägen 3, 02700 Grankulla Kavallintie 3, 02700 Kauniainen

Lisätietoja www.espoonseurakunnat.fi/vaalit | www.esboforsamlingar.fi/valet | www.kauniaistenseurakunta.fi/vaalit | www.grankullaforsamling.fi