Kirkko ja kaupunki 2018 12 vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

12

21.6.2018 kirkkojakaupunki.fi

A6 Rekkamies Juutilainen toi kultamitalin Vantaalle

B9 Anssi Kela: Kitaransoitto kiinnosti jo nuorena enemmän kuin dokaaminen

Tunne itsesi

Enneagrammi auttaa tunnistamaan vahvuudet ja sokeat pisteet B 1

PAPPI TERHO PURSIAINEN KIRJASSAAN JUMALA (KIRJAPAJA 2004)

Ainoa tapa laajentaa ymmärrystä maailmasta on laajentaa omia tietojaan. Mutta tietoja voi myös käyttää hyväkseen hämmentääkseen keskustelua, esittämällä sinänsä korrekteja mutta täydellisen yksipuolisia faktoja. Siksi laaja yleissivistys on niin tärkeä.

TOIMITTAJA JA KIRJAILIJA ANNA-LENA LAUREN SUOMEN KUVALEHDESSÄ 1.6.

Iankaikkisesti

Jumalasta ei ole totta mikään, mikä ei ole totta maailmasta.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018 Älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.

ENSIMMÄINEN JOHANNEKSEN KIRJE 3:18

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Maata näkyvissä!

KESÄKUUN ALUSSA arkkipiispana aloittanut Tapio Luoma oli tuskin ehtinyt purkaa muuttolaatikoitaan Turussa, kun hän alkoi panna järjestykseen uudessa kotikaupungissaan järjestettävää kristillistä nuorisofestivaalia.

Maata näkyvissä -festivaalin pääjärjestäjä Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (Sley) vastustaa naisten pappeutta. Tähän asti festarin messu on toimitettu Turku-hallissa all male altar -periaatteella: edes naispuolisia maallikoita ei ole päästetty avustajiksi.

SELLAINEN MENO saa nyt luvan loppua. Arkkipiispa kutsui festivaalin järjestäjät ja paikalliset kirkkoherrat saman pöydän ääreen, ja keskustelun tuloksena festarimessut järjestetään nyt turkulaisissa kirkoissa yhdessä seurakuntien kanssa.

Se tarkoittaa sitä, että ehtoollista toimittavien pappien joukossa on miehiä ja naisia, ihan niin kuin kirkoisTAPIO LUOMA sa muutenkin.

OSOITTI HETI KÄRKEEN Jo oli aikakin. Tapio Luoma osoitti OLEVANSA ARKKIPIISPA heti kärkeen olevansa arkkipiispa PAIKALLAAN. paikallaan.

”

SEN SIJAAN Sleyn vastaus osoittaa merkittävää piittaamattomuutta kirkon yhteisestä linjasta. Sley näytti tylysti keskisormea arkkipiispalle ja Turun kirkkoherroille, ja ilmoitti järjestävänsä taatusti naispapitonta vaihtoehto-ohjelmaa festarimessujen ajaksi.

Asia selvä. Kirkon on jo aika tehdä johtopäätöksiä sen suhteen, kuinka paljon se Sleytä tukee.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi MARI AARNIO

SLEYN NUIVA linja naisten pappeuteen ei ole yllätys kenellekään. Yllättävää sen sijaan on, että vasta arkkipiispa Luoma saa Maata näkyvissä -festarin syrjivät messut loppumaan.

Maata näkyvissä on järjestetty yhdessä turkulaisten seurakuntien kanssa jo 1980-luvulta asti, eivätkä turkulaiset kirkkoherrat tai turkulaisia seurakuntia paimentaneet arkkipiispat Vikström, Paarma ja Mäkinen ole tehneet asialle mitään. Tai jos ovatkin tehneet, mitään ei ole tapahtunut.

Ehkä aika oli vasta nyt kypsä. Tai ehkä vasta Tapio Luoman mandaatti oli riittävän vahva saamaan Turun kirkkoherrat päätöksen taakse.

Luoma valittiin arkkipiispaksi osittain naispappeuden vastustajien äänillä, kun naisten pappeutta vastustanut arkkipiispaehdokas Ville Auvinen testamenttasi ensimmäisen vaalikierroksen jälkeen äänensä Luomalle.

Siinäkin mielessä Luoman toiminta Maata näkyvissä -festivaalin hyväksi on linjakasta ja suoraselkäistä.

Arvostan.

Väsyttää.

Minusta on huomaamattani tullut huolten kantaja.

Nyt kaadan ne kaikki – omani ja läheisteni – sinulle, Jumalani.

Joku on sanonut, ettet kuule meitä runsaiden sanojemme vaan kyyneltemme tähden.

Siihen luotan.

Testaa, millainen kesälomailija olet Verkosta löytyvä pikatestimme kertoo, minkä tyyppinen lomailija olet, ja antaa muutaman sinulle sopivan kesämenovinkin.

Tee testi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 21.6.2018

numero 12

Seuraava lehti ilmestyy 19.7.

KANNEN KUVA: MARTTA-KAISA VIRTA

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

”Kyläläiset olivat hirveän iloisia, kun seurakunta osti talon” Arkeologi Andreas Koivisto, 39, poikkesi Kahvitupa Laurentiukseen tavallista useammin työskennellessään kirkkomaan kaivauksilla.

1.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Milloin käyt Kahvitupa Laurentiuksessa?

– Vantaa-Seuran retkillä tuomme välillä retkeläisiä kahvitupaan kahville ja pullalle. Samalla esittelemme heille talon.

– Olen työskennellyt pariin otteeseen kaivauksilla Pyhän Laurin kirkon pihamaalla. Silloin kävin vieressä sijaitsevassa kahvituvassa useasti.

Nyt elokuussa pidetään Pyhän Laurin kirkkopuistossa jälleen keskiaikapäivät, ja silloin käymme kahvituvassa syömässä.

2.

Mikä kahvitupa­ rakennus on alun perin ollut?

– Talo on rakennettu 1800-luvun alussa, ja siihen aikaan se oli komea talo. Se oli maatilan päärakennus, ja nykyisellä kirkon parkkipaikalla käyskenteli lehmiä. Talossa on ollut isäntä ja emäntä sekä heidän lapsensa ja palvelusväkeä.

– Söderbergin suku omisti talon 150 vuotta. Viimeinen omistaja Arthur Söderberg vuokrasi taloa, kunnes myi sen 1950-luvulla seurakunnalle.

Seurakunta jatkoi sen vuokraamista.

– 1950–60-luvulla talossa asui neljä perhettä, alakerrassa kolme ja yläkerrassa yksi. Pihalla on vieläkin saunarakennus ja aitta, jotka ovat kuuluneet taloon. Nykyisin talon alakerrassa on vuokralla kahvila ja yläkerrassa valokuvaamo. Yläkerrassa on myös varastotilaa.

3.

Mitä rakennukselle tapahtui, kun seurakunta osti sen?

– Rakennus oli päässyt aika huonoon kuntoon. Helsingin pitäjän kyläläiset olivat hirveän iloisia, kun seurakunta osti talon. He ajattelivat, että kunnostamisen jälkeen talosta tulee tosi hieno.

– Mutta seurakunnalla oli samaan aikaan monta muuta rakennusprojektia, eikä tämän rakennuksen kunnostus mahtunutkaan ohjelmaan.

Ajatuksena oli jo purkaa koko talo.

Kirkkovaltuustossa pidettiin äänestys, puretaanko rakennus vai ei. Onneksi enemmistö oli sitä mieltä, että ei pureta.

– Viimeinen asukas joutui muuttamaan talosta vuonna 1994. Seurakunta osoitti hänelle uuden kodin Tammistosta. Asukas oli asunut talossa nelisenkymmentä vuotta. Lähtöhetkellä hän istui haikeana keittiön pöydän ääressä ja sanoi: ”Ei tarvi enää kantaa vettä eikä puita.”

”

ELOKUUSSA PIDETÄÄN PYHÄN LAURIN KIRKKOPUISTOSSA JÄLLEEN KESKIAIKAPÄIVÄT. ANDREAS KOIVISTO

– Seurakunnan 1950-luvulla suunnittelema remontti valmistui vuonna 1996, ja vasta silloin taloon saatiin viemärit ja vedet tulemaan sisälle.

4.

Mitä erikoista kahvi­ tuparakennuksessa on?

– Talo on kaksikerroksinen, mikä oli harvinaista Vantaalla.

1800-luvulla rakennettuja kaksikerroksisia taloja on Vantaalla kaksi, tämä ja toinen Ylästössä.

5.

Millainen on iltarukouksesi?

– Minulla ei ole iltarukousta. Luen tyttärilleni iltasadun. Sen jälkeen luen itsekseni ja kuuntelen rauhallista poppia tai rockia. Yleensä ensin luen ja sitten, kun silmät alkavat mennä kiinni, laitan korvanapit korviin ja kerkeän kuunnella ehkä yhden kappaleen puoliväliin, kun jo nukahdan. ■ Kahvitupa Laurentius, Kirkkotie 47.

Avoinna kesä–elokuussa ti–to klo 11– 19 sekä pe ja su klo 11– 17. Lisätietoja: kahvitupalaurentius.fi.

Andreas Koivisto on syntyperäinen vantaalainen ja Vantaa-Seuran puheenjohtaja.

4 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018 SINI PENNANEN

Tea Yli-Perttula opastaa Pyhän Laurin kirkossa jo monen kesän kokemuksella.

Pyhän Laurin kirkossa päivystää opas Pyhän Laurin kirkossa päivystää kesällä opas. Kävijöitä kiinnostaa opas Tea YliPerttulan mukaan muun muassa se, millaista kirkollinen elämä oli keskiajalla.

Perttulalla on kokemusta oppaan työstä Pyhän Laurin kirkossa jo useammalta kesältä. Suomalaisten matkailijoiden lisäksi kävijöitä on hänen mukaansa ollut etenkin Ruotsista, Saksasta ja Venäjältä. Helsingin Pitäjän kirkonkylässä sijaitseva Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus, sillä nykytiedon valossa se on rakennettu 1450-luvulla. Sitä ennen paikalla oli puinen kirkko. Opas on kirkossa maanantaista perjantaihin kello 12.30–20.

Pontus Salmi valittiin Porvoon kirkkoherraksi

Kesähäät kirkossa kiinnostavat – vapaita aikoja on vielä jäljellä Suosituin hääsesonki on siirtynyt yhä myöhemmäksi loppukesään ja kirkoissa on yhä tilaa. Tapakouluttajan ohjeilla häät etenevät sujuvasti kirkossa ja juhlassa.

TEKSTI PETRI JÄÄSKELÄINEN KUVA ESKO JÄMSÄ

K

esä on perinteisesti kaikkein suosituin­ ta naimisiinmeno­ aikaa, jolloin kirkot täyttyvät iloisista hääseurueista. Mat­ timyöhäisten ei kuitenkaan kan­ nata vielä heittää toivoaan, sil­ lä vapaita aikoja löytyy edelleen ympäri pääkaupunkiseutua. Ju­ hannuksena monissa isoissakin kirkoissa jäi vihkiaikoja käyttä­ mättä, koska juhannushäät eivät ole yhtä haluttuja kuin aiempina vuosina.

Porvoon suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto valitsi seurakunnan kirkkoherraksi teologian tohtori Pontus Salmen. Porvoolainen Pontus Salmi on työskennellyt vuodesta 2005 Vantaan seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön päällikkönä ja johtajana. Salmi on toiminut pappina Porvoossa 1990-luvulla. Hän aloittaa uudessa tehtävässään syksyllä.

Salmi voitti vaalissa Katariina Kiilusen äänin 9–8.

Kirkko ja kaupunki myös kesämökille

Oikaisu Kirkko ja kaupungin numerossa 11 sivuilla B1–4 oli juttu ”Helppo lähiretki alkaa tästä". Jutusta oli jäänyt pois tieto, että sen lähteenä oli käytetty pääkaupunkiseudun metrolla saavutettavista luontokohteista kertovaa Elli Keisteri-Sipilän tuoretta tietokirjaa Metrolla metsään (Metsäkustannus 2018). Toimitus pahoittelee virhettä.

KUVALÄHTEET: ISTOCK, SINI PENNANEN

Kirkko ja kaupunki -lehden voi nyt kääntää kesäosoitteeseen. Posti jälleenlähetti aiemmin osoitteellisen lehden maksutta, mutta palvelu on nyt muuttunut maksulliseksi pelkän osoitteenmuutoksen tekijöille. Sen vuoksi on päätetty, että seurakunnan jäsen voi tehdä määräaikaisen osoitteenmuutoksen.

Näin jäsen voi halutessaan saada lehden kesäosoitteeseen tai muuhun tilapäiseen osoitteeseen maksutta esimerkiksi putkiremontin ajaksi. Tämä koskee vain Suomeen lähetettäviä lehtiä. Ilmoita määräaikainen osoitteenmuutos sähköpostitse osoitteet@ kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9—10 ja 12—13, p. 09 2340 2235.

Vaikka kesä onkin haluttua ai­ kaa mennä naimisiin, pienem­ pien seurakuntien kirkoissa se on yhä mahdollista. Esimerkik­ si Oulunkylän kirkkoon mahtuu vielä monia pareja ja suositussa Kallion kirkossakin on vapaata heinäkuun aikana.

Pienempiä kirkkoja ei kanna­ takaan karsastaa, vaan niiden in­ tiimi tunnelma voi olla juuri sitä, mitä hääpari haluaa.

HELSINGISSÄ SUOSITUIMMAT hääkirkot ovat Vanha kirkko ja

Helsingin tuomiokirkko. Tuomio­ kirkossa on silti edelleen vapaita vihkipäiviä kesäkuussa.

Espoon suosituin vihkikirk­ ko on Espoon tuomiokirkko, jo­ ta on varattu säännöllisesti alku­ vuodesta lähtien. Muissa Espoon kirkoissa on edelleen vapaita ai­ koja pitkin kesää.

Koko Suomen suosituin vihki­ kirkko on Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Tänä kesänä sen alttarilla avioituu 76 paria. Sielläkin on sil­ ti vielä vapaata kesäkuun aikana.

Pyhän Laurin kirkko on muuten­

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

5

ESIKOISLESTADIOLAISTEN LAPINLÄHETYSSEURAT kin kävijöiden suosiossa, sillä se voitti kevättalvella Kirkko & kaupungin äänestyksen pääkaupunkiseudun lempikirkosta.

Kiireisin vihkisesonki ei jää pelkkiin kesäkuukausiin, vaan suosituimmat kirkot ovat varattuja pitkälle syksyyn saakka. Esimerkiksi Helsingin Johanneksenkirkko on täyteen varattu lokakuulle asti. Kirkollisia vihki- ja siunaustilaisuuksia voi järjestää kuitenkin myös muualla kuin kirkossa, kuten kodeissa tai luonnon helmassa.

KESÄKUUN VAPAITA päiviä voi selittää myös suosittu päivämäärä 1.8.2018, jolloin monet parit haluavat saada siunauksen avioliitolleen. Vaikka pariskunta ei olisi saanut vihkiaikaa tuolle päivälle, heillä on yhä mahdollisuus päästä naimisiin silloin.

Vihille pääsee myös Kallion kirkon Hääyö-tapahtumassa, jossa parit saavat toisensa ilman monimutkaisia järjestelyitä. Jos paperityöt on hoidettu kuntoon etukäteen, vihkiminen onnistuu vain paikalle saapumalla. Kirkko järjestää parille myös kahvitilaisuuden ja mahdollisuuden ottaa hääkuvansa Kallion kirkon tornissa. Samantyylisiä vihkitapahtumia vietetään myös Espoonlahden kirkossa 24.8. ja Vantaan Pyhän Laurin kirkossa 21.9. ■

Kuinka häissä käyttäydytään?

TIETOKIRJAILIJA ja tapakouluttaja Helena Valosen mukaan yleiset hyvät käytöstavat riittävät kirkossa. Häitä varten on joitakin erityisiä ohjeita.

Morsiamen ja sulhasen suvut istuvat yleensä kirkossa omilla puolillaan, ja vihkimisen jälkeen voidaan sukujen yhdistyminen tuoda esiin.

– Sulhasen isä saattaa morsiamen äidin ja morsiamen isä sulhasen äidin pois kirkosta. Näin suvut osoittavat liittyneensä yhteen, Valonen kertoo.

Joskus innokkaat vieraat saattavat vaikeuttaa omalla kuvaamisellaan häihin palkatun valokuvaajan työtä. Valonen kehottaakin vieraita hillitsemään intoaan rynnätä alttarille kameroineen. Toinen yleinen käytösvirhe liittyy puhelimiin.

– Puhelimet pitäisi pitää äänettömällä seremonian ajan, eikä tilaisuutta saa häiritä ottamalla selfieitä tai muuten puhelimia näpräämällä.

ETIKETIN MUKAAN Myös vihkitilaisuuden MORSIUSPARI jälkeiseen hääjuhlaan liittyy tiettyjä käytössääntöjä.

POISTUU JUHLISTA – Juhlassa käyttäydytään ENSIMMÄISENÄ. isäntäväen tapojen mukaan TAPAKOULUTTAJA ja isäntäväen tehtävä on HELENA VALONEN saada vieraat viihtymään.

Etiketin mukaan morsiuspari poistuu juhlista ensimmäisenä. Valonen toteaa, että lapsiperheet ovat kuitenkin asia erikseen ja he voivat poistua paikalta lasten jaksamisen mukaan. Vanhempien kuuluu huolehtia myös lastensa käytöksestä. Poistuessaan vieraat kiittävät isäntäväkeä ja ystäviä. Ruokailuetiketissä Valonen nostaa yhden asian yli muiden.

– Tärkeintä on olla nirsoilematta.

”

Top 5 -kirkot, joissa on eniten vapaita vihkiaikoja kesä– elokuun aikana: Helsinki: 1. Laajasalon kirkko 2. Tammisalon kirkko 3. Oulunkylän kirkko 4. Myllypuron kirkko 5. Malmin kirkko

KAIKILLE AVOIN TILAISUUS

perjantaina 29.6. klo 12 ja 18 lauantaina 30.6. klo 12 ja 18 sunnuntaina 1.7. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.”

Room. 10:17.

Tuntuu mukavalta!

Kesäale on alkanut!

Sievi Shop

Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Vaikuta seurakuntasi tulevaisuuteen Asetu ehdolle! vantaanseurakunnat.fi/vaalit

Espoo: 1. Olarin kirkko 2. Tapiolan kirkko 3. Espoonlahden kirkko 4. Leppävaaran kirkko 5. Espoon Tuomiokirkko Vantaa: 1. Korson kirkko 2. Kivistön kirkko 3. Länsimäen kirkko 4. Rekolan kirkko 5. Hakunilan kirkko Tiedot selvitetty kesäkuun alussa.

Mikset menisi naimisiin Korson kirkossa? Vielä on vapaita aikoja.

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017– 31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

6 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Roope Juutilainen valmistui keväällä Vantaan ammatti­ opisto Variasta yhdistelmä­ ajoneuvon kuljettajaksi.

Tällä autolla hän suoritti insinööriajonsa.

Virtaa ohjaamossa Perinteinen rekkamies vääntää rattia ja syö nakkisämpylöitä eikä liiku.

Palkittu nuori kuljettaja murtaa stereotypioita harrastamalla urheilua ja syömällä terveellisesti.

TEKSTI TARMO YLHÄVUORI KUVA ESKO JÄMSÄ

R

oope Juutilaiselta, 18, on viime viikkoina kysytty useasti: ”Miltä nyt tuntuu?” Nuorimies voitti toukokuussa ammattikoululaisten Taitaja-kilpailussa kultaa. Yksi voitto ei kuitenkaan riittänyt, vaan hänet valittiin vielä voittajien joukosta taitajien taitajaksi.

Juutilaisen lisäksi samasta tittelistä kilpaili finaalissa yli 400 nuorta. Voi-

ton ratkaisi Juutilaisen ammattiylpeys ja positiivinen asenne.

Vantaan ammattiopisto Varian opettaja Risto Mansikka-aho vahvistaa, että tuomariston valinta osui oikeaan. Mansikka-aho toimi kilpailussa Juutilaisen huoltohenkilönä.

– Roopella on palava halu ja rakkaus ammattiin. Hän ei tarvitse paljoa ohjausta, kunhan pitää sen verran langoista kiinni, ettei mene liian lujaa.

Juutilaista onkin kutsuttu sähkösaappaaksi hänen vauhdikkuutensa takia. Hänellä on totisesti riittänyt vauhtia koko menneen lukuvuoden ajan.

Viime vuoden marraskuussa Juutilainen pokkasi voiton Uudessakaupungissa kuljetustekniikan kilpailussa. Helmikuussa tuli voitto Joensuussa Taitaja-kilpailun semifinaalissa.

Toukokuinen finaalin voitto ei siis tullut täytenä yllätyksenä. Helpolla se ei kuitenkaan tullut, sillä Juutilainen lähti kilpailuun epävarmana ilman

opettajaa. Risto Mansikka-aho sairastui ennen kilpailua.

– Paineet olivat aika kovat. Minulta odotettiin voittoa, mutta en voinut luvata muuta kuin sen, että yritän parhaani, Juutilainen kuvailee.

ROOPE JUUTILAISEN kevään kruunasi ammattikoulusta valmistuminen.

Kolmen vuoden logistiikkaopinnot ovat nyt takana päin.

– Joku voisi sanoa rekankuljettajan hommaa sukurasitteeksi. Isäpuoleni on myös alalla. En voi kuvitella tekeväni toimistotyötä, sillä se olisi turhan yksitoikkoista.

Eikö rekankuljettajan työ ole lainkaan yksitoikkoista?

– Yleinen stereotypia on se, että kuljettajan työ on yhtä ja samaa. Todellisuudessa työ on valtavan monipuolista. Siinä näkee kotimaisten tuotteiden matkan tehtailta ulkomaille ja pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin tavallisilla ihmisillä ei ole asiaa.

Juutilainen puhuu mielellään ste-

reotypioista. Muutaman viikon sisään hän on kertonut niistä muun muassa kummallekin iltapäivälehdelle.

Liikkumattomuus ja nakkisämpylöiden ahtaminen huoltoasemalla ovat rekankuljettajien tavaramerkkejä.

Lehtiartikkeleissa on hämmästelty sitä, miten hyvässä kunnossa Juutilainen on.

– Jos syön kerran vuodessa roskaruokaa, niin se on iso juttu. Yritän välttää pikaruokaa ja makeita herkkuja, sillä niihin jää helposti koukkuun.

Pikaruuan sijaan Juutilainen valitsee ruokansa lautasmallin mukaan.

Puolet annoksesta pitää olla salaattia. Toiselle puolelle tulevat pääruoka ja lisukkeet.

– Se ei näy päälle päin, mutta syön ruokaa varmaan kahden ihmisen verran päivässä. Kuukaudessa minulla menee eniten rahaa ruokaan, jos asumista ei ota huomioon.

TOINEN ILTAPÄIVÄLEHTIEN esille nostama stereotypia on rekankuljettajan

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Juutilainen luottaa 20 vuotta vanhaan Scaniaan Roope Juutilainen ajaa yhdistelmäajo­ neuvoa eli rekkaa. Normaalisti rekka­ kortin voi saada vasta 21­vuotiaana.

Ammattikoulussa logistiikkaa opiske­ levat saavat sen kuitenkin jo 18­vuo­ tiaana.

Yhdistelmäajoneuvoihin kuuluu lu­ kematon määrä erilaisia kulkupelejä.

Karkeasti ottaen ne voidaan jakaa moduuliyhdistelmiin ja muihin.

Moduulit ovat pisimpiä Suo­ men maanteillä nähtäviä rekkoja, ja niiden pituus voi olla enintään 25,25 metriä. Muut yhdis­ telmäajoneuvot ovat huomat­ tavasti lyhy­ empiä.

Juutilainen ajaa tällä hetkellä ruot­ salaisen Scanian 4­sarjaan kuuluvaa puoliperävaunua eli tuttavallisemmin sanottuna rekanveturia. Nimitys tu­ lee siitä, että vetopöydällä varustetulla autolla on perässään puoliperävaunu.

Kyseessä ei ole maanteiden suurin ei­ kä uusin auto. Sillä on ikää jo parikym­ mentä vuotta.

– Olen tykännyt siitä yli kaiken. Ny­ kyaikaiset autot eivät ole yhtä luotetta­ via. Kukaan ei tiedä uusien autojen vi­ koja, kun pyritään luomaan päästöttö­ miä ajoneuvoja, Juutilainen sanoo.

Hän kuluttaa aikaansa ajomatkoilla musiikkia kuunnellen. Juutilaisella on laaja musiikkimaku, joten auton kaiut­ timissa voi soida hevi, klassinen tai ny­ kymusiikki. Tosin tällä hetkellä radio on rikki.

Matkat eivät kuitenkaan kulu täy­ dessä hiljaisuudessa. Juutilaisen työ­ päivästä saattaa hurahtaa viisikin tun­ tia siihen, että hän hoitaa puhelimel­ la työasioita.

Artikkelin teknisissä yksityiskohdissa on käytetty lähteenä Logistiikan maailma -verkkopalvelua.

palkka. Juutilaisesta kertovien juttujen otsikoissa on revitelty nuoren miehen suurilla tuloilla. Hän tienaa parhaimmillaan kuukaudessa bruttona 4 000 euroa.

Totuus ei ole aivan niin yksinkertainen, että kolmen vuoden ammattikoulun jälkeen saa automaattisesti tuhansien eurojen palkan. Juutilaisen tulot syntyvät kahdesta eri yrityksestä, joista toisessa hän on omistajana ja toisessa työntekijänä.

– Olen ollut 12-vuotiaasta asti töissä. Tutuiksi ovat tulleet roskien keruu, tiskaaminen, ruohonleikkuu ja moni muu homma. Aloitin ruokapalkalla, joten mielestäni on hyväksyttävää tienata vuosien kokemuksen jälkeen.

Iltapäivälehtien verkkosivuilla kommentoijat ovat hämmästelleet sitä, miten ratin vääntämisestä voi saada enemmän palkkaa kuin suomalaiset keskimäärin. Juutilaisen mukaan ihmisten on vaikea tajuta, että pelkkä ajotaito ei riitä rekankuljettajalle.

Asiakaspalvelu ja taloudellinen ajotapa ovat kuljettajan avaintaitoja. Taitaja-finaalissa kilpailijoiden täytyi hallita rekan lisäksi trukin ja linja-auton ajaminen.

MONET TAIDOISTAAN Roope Juutilainen on oppinut koulun sijaan työpaikoilla. Hänen palava intonsa työelämään on tullut tutuksi Varian opintoohjaajalle Outi Koivistolle.

– Roope on ollut herkullisen haastava tapaus. Hän on esittänyt sellaisia kysymyksiä, joihin en ole osannut suoralta kädeltä vastata. Missä vaiheessa pääsee töihin, ja miten voi tehdä asioita nopeammin?

Työpaikoilla hankittu kokemus on auttanut Juutilaista kilpailuissa. Syksyllä hänen osaamisensa päätyy jälleen uuteen testiin. Luvassa ovat raskaan liikenteen ammattilaisten MM-kilpailut Belgian Gentissä.

– On hienoa olla mukana edustamassa Suomea ulkomailla. En ole huono häviäjä, mutta lähden aina voittamaan. ■

A

7

Karhea ja konkreettinen rukous Kelttiläisten rukousten Jumala on mukana arjessa ja tulee vastaan luonnossa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

”OLKOON KÄSILLÄSI aina jotain tekemistä”, toivotetaan vanhassa kelttiläisessä rukouksessa.

Rukouksen suomentanut pappi ja kirjailija Liisa Seppänen kertoo, että häntä viehättää kelttiläisissä rukouksissa niiden karheus ja konkreettisuus.

– Niissä rukoilija ei esittele ajatuksiaan Jumalasta tai tutki omia tunteitaan. Hän on toiminnan ihminen, jolla on kädet mullassa tai taikinassa ja aistit auki. Jumala on mukana arjessa ja tulee vastaan kaikissa ihmisissä ja luonnon ilmiöissä, Seppänen luonnehtii.

Tänä keväänä ilmestyneen Maa jalkojeni alla -kirjan rukouksista suurimman osan Seppänen löysi Carmina Gadelica -teoksesta, johon on koottu suullista rukousperinnettä 1800-luvun Skotlannista. Niissä kuuluu kaikuja paljon vanhemmasta kerrostumasta, 400–700-luvuille ajoittuneesta kelttiläisen kristillisyyden kultakaudesta.

BRITTEIN SAARILLA vallitsi tuolloin omaleimainen kristillinen kulttuuri, jonka hengellisen elämän keskuksia olivat vaatimattomat luostariyhteisöt. Mitään varsinaisia omia opinkappaleita kelttiläisillä kristityillä ei ollut, vaan he kuuluivat samaan katoliseen kirkkoon kuin muutkin kristityt.

Uskonnon harjoittamiseen kyllä sulautui joitakin piirteitä alueella eläneiden kelttikansojen vanhoista uskomuksista ja elämäntavasta. Muinaiset keltit olivat esimerkiksi palvoneet auringonjumalaa.

Legenda kertoo, että kun keltit sitten omaksuivat kristinuskon, pyhä Patrick, joka vakiinnutti kristinuskon Irlantiin, piirsi auringon ristin päälle. Valo ja aurinko ovatkin Seppäsen mukaan vahvoja teemoja kelttiläisissä teksteissä. Tunnusomaista on myös syvä yhteys luontoon.

VIIME VUOSIKYMMENINÄ kelttiläisestä kristillisyydestä on innostuttu myös Suomessa.

– Joskus tuntuu siltä, että kelttiläinen kristillisyys on meille toiveiden tynnyri, johon voi sijoittaa niin uupumuksensa kuin unelmansa, Seppänen arvioi.

Hän muistuttaa, että menneisyydestä ei voi tehdä replikaa – siksi ajatus esimerkiksi kelttiläisten messujen järjestämisestä tuntuu yhtä hassulta kuin tuntuisi yritys järjestää ”alkuseurakunnan messuja”. Mutta vaikka menneisyyttä ei voi kopioida, siitä voi Seppäsen mukaan oppia jotakin ja myös löytää tuoretta innostusta omaan hengelliseen elämään.

Britanniassa on nykyisin useita yhteisöjä, joiden toiminta pohjautuu kelttiläiseen kristillisyyteen. Tunnetuin niistä on Ionan yhteisö Skotlannissa. Seppänen itse vietti puolet sapattivuodestaan 2005 Northumbria Communityssä, jossa hän osallistui rukoukseen, työhön, opiskeluun ja vieraiden palvelemiseen.

Hän on myös järjestänyt pyhiinvaelluksia Holy Islandin saarelle Englannin koillisrannikolla. Viimeksi hän vieraili Walesin pyhillä paikoilla. Siellä historia näkyy esimerkiksi kivisissä kelttiristeissä, joita on säilynyt yli neljäsataa.

– Tuntui järisyttävältä kuljettaa sormea kiveen hakatussa tekstissä, joka oli uskontunnustus latinaksi – sama kuin tänään, Seppänen kertoo. ■ Liisa Seppäsen kirjoja: Kelttiläisillä poluilla (Kirjapaja 2008), Sadetta ja siunauksia (Kirjapaja 2017) ja Maa jalkojeni alla (Kirjapaja 2018).

Kuuntele 21 kelttiläistä rukousta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ kaunismaailma. Rukoukset ovat Liisa Seppäsen toimittamasta ja suomentamasta kokoelmasta Maa jalkojeni alla.

8 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Leena Viikari ja Pekka Pyylampi esittelevät Twittertilillään joka sunnuntai uuden kirkon. Seuraajat saavat arvata, mikä kirkko on kyseessä.

Twitter-tutut bongaavat kirkkoja ja kuntia Leena Viikari ja Pekka Pyylampi eivät ole koskaan tavanneet, mutta esittelevät joka viikko yhden kirkon yhteisellä Suomen kirkot -tilillään.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MARI AARNIO

I

hmisellä pitää olla harrastuksia. Vaikka sellainen, että ajetaan jossain päin Suomea, pysähdytään kuntakyltin kohdalla, mennään sen viereen ja otetaan kuva. Sitten se postataan someen hashtagilla ”pitäjähaaste”. Loviisalainen Leena Viikari lähti aluksi mukaan pitäjähaasteeseen, joka on nyt laajentunut kirkkojen bongailuun.

Suomen kirkot -tilille Twitteriin postataan joka sunnuntai kuva jostakin suomalaisesta kirkosta, ja seuraajat voivat arvuutella, mikä kirkko on kyseessä.

Seuraavina päivinä kerrotaan kirkosta lisää. Instagram-tilikin on harkinnassa.

– Olen aina ollut kiinnostunut kirkoista arkkitehtonisista, esteettisistä ja historiallisista syistä, vaikka olenkin ateisti, Viikari kertoo.

Viikari kertoo harrastaneensa myös geokätköilyä ja kuvanneensa autiotaloja. Pitäjähaasteelle kirkot olivat luonteva jatke, kirkko kun sijaitsee yleensä keskellä jokaista kuntaa. Vii-

kari on harrastanut kirkkobongailua myös ulkomailla.

– Nörtti minussa on päässyt esiin tämän harrastuksen myötä, Viikari myöntää.

SUOMEN KIRKOT -TILIÄ ylläpitää Leena Viikarin lisäksi myös käyttäjänimellä @Pepyyla -esiintyvä mies. Yllättävää kyllä, he eivät ole koskaan tavanneet tai edes puhuneet puhelimessa.

– Olemme Twitter-kavereita. En ole edes ihan varma, missä Pekka asuu, mutta sen tiedän, että jossakin EteläPohjanmaalla, Leena Viikari kertoo.

Näin tosiaan on. Käyttäjänimen takaa paljastuu Pekka Pyylampi, joka asuu Kurikkaan nykyisin kuuluvassa Jurvassa. Hän löysi pitäjähaasteen viime syksynä ja aloitti kuvaamalla kymmenen naapurikunnan kyltit. Siitä oli luontevaa jatkaa kirkkoihin.

Puhelimessa ja tietokoneella on paljon kirkkokuvia odottamassa, ja lisää on tarkoitus bongata kesällä. Harrastukseen joutuu sopeutumaan koko perhe.

– Voi olla, että tehdään matkoilla vähän mutkia. Yli 200 kuntaakin on vielä näkemättä. Onneksi myös perheen kuusivuotias on innostunut tästä, Pekka Pyylampi sanoo.

Myös Leena Viikari kertoo, että harrastus on vaikuttanut jonkin verran reittivalintoihin. Kirkkoja ja kuntakylttejä bongatessa on parempi ajaa pikkuteitä kuin moottoriteitä. Positiivista huomiotakin on tullut.

– Sain kutsun sopalle Kaarinan seurakunnalta.

SUOMEN KIRKOT -TILILLÄ esiteltiin ensimmäisenä Leena Viikarin kotiseudulla sijaitseva Pyhän Mikaelin kirkko Loviisan Pernajassa. Se on myös Viikarin suosikkikirkkoja.

– Siellä on tosi hieno keskiaikainen fiilis, jopa hienompi kuin vaikka Porvoon kirkossa.

Viikari mainitsee suosikikseen myös Myrskylän kirkon, josta avautuu näkymä järvelle ja jossa on poikkeuksellisen hieno valo. Vaikutuksen teki myös Turun tuomiokirkko, joka yllätti suurella koollaan sekä Kampin kappeli, jossa näkyy taitava puun käyttö.

Leena Viikarin mielestä kirkon ei tarvitse olla tietyn ikäinen tai näköinen ollakseen vaikuttava.

– Hienointa kirkoissa on se, että ne ovat aikansa tulkkeja ja ne on tehty eri käyttötarkoituksiin.

Pekka Pyylampi sanoo kuvaavansa kirkot ainakin ulkoapäin, mutta hänellä on tapana katsoa sisällekin, jos mahdollista.

– Nyt kun käytiin Helsingissä, piti oikein käydä Kallion kirkossa sisällä.

Pirttikylän kirkossa Närpiössä ovet olivat kiinni.

Suosikki tähänastisista on helppo nimetä.

– Ylistaron kirkko. Se on niin komia, Pyylampi kertoo. ■

Hengähdä kesällä tiekirkossa Jos tunnelma autossa käy kesällä turhan tukalaksi, voi olla hyvä idea seurata maanteiden varsilla olevia tiekirkkokylttejä ja hengähtää viileässä kirkossa.

Tiekirkko on kirkko, joka on avoinna ainakin kolme viikkoa kesän aikana, viisi päivää viikossa ja viisi tuntia päivässä. Suositus on, että tiekirkot olisivat auki 10.6.–20.8., maanantaista perjantaihin kello 11–16.

Tiekirkossa vierailijalla on mahdollisuus saada tietoa kirkon historiasta ja nykypäivästä sekä muista tiekirkoista esimerkiksi oppaalta tai jaossa olevasta materiaalista.

Usein tiekirkoissa on myös mahdollisuus wc:n käyttöön. Joskus niissä on esimerkiksi musiikkia.

Tiekirkkoja voi myös kiertää teemoittain. Voi käydä vaikka kirkoissa, joissa on lasimaalauksia tai vaivaisukkoja, kiertää keskiaikaiset kirkot tai Alvar Aallon suunnittelemat kirkot.

Myös Vantaan Pyhän Laurin kirkko on tiekirkko. Kesällä siellä on opas, ja kesätorstaisin siellä pidetään maksuttomia päiväkonsertteja.

Lisätietoa: www.tiekirkot.fi

Kasvun kuviot Papit Anna-Kaisa Tuomi ja Olli Valtonen kertovat, kuinka he ovat saaneet apua itsetuntemukseen ja hengelliseen kasvuun.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

2B

Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

YKKÖNEN

Perfektionisti, uudistaja, omantunnontarkka, laaduntakaaja, tuomari, järjestelmällinen

K

un tajusin oman kuolemansyntini, se luultavasti pelasti henkeni, sanoo Olli Valtonen.

– Minulle se oli valtavan suuri nähdyksi tulemisen kokemus: että en olekaan outo, kuvailee AnnaKaisa Tuomi.

Kumpikin äänessä olija on pappi, mutta vaikka se ehkä siltä kuulostaa, he eivät nyt puhu hengellisestä heräämisestä. Nämä todistuspuheenvuorot on innoittanut enneagrammi, sillä kumpikin pappi on myös enneagrammiohjaaja.

Enneagrammi on itsetuntemuksen työkalu, jossa ihmiset jaetaan yhdeksään tyyppiin tai tyyliin sen mukaan, mihin heidän huomionsa ja energiansa automaattisesti suuntautuu. Anna-Kaisa Tuomi on nelonen, ja juuri neloset tuntevat herkästi olevansa outoja ja erilaisia. Siksi he usein kadehtivat sitä, minkä kokevat itseltään puuttuvan. Olli Valtonen puolestaan on seiska, ja se seiskan synti, jonka hän löysi itsestään, on ahneus.

”

Voin paljon paremmin ja olen paljon kokonaisempi nyt, kun en enää vain vello tunteissani ja ajatuksissani.

ANNA-KAISA TUOMI

– Sinähän tiedät, millainen loppu ahneella on.

Ahnehdin elämyksiä, kokemuksia, ihmisiä, haasteita, ruokaa, viiniä... Kenenkään ei varmasti ole vaikea kuvitella, millaisia ihmisiä ja läheisiä ovat ne, jotka metsästävät koko ajan kokemuksia, ahnehtivat ihmisiä ja ovat ehkä yhden sekunnin seu-

KAKKONEN

KOLMONEN

Auttaja, antaja, huolehtija, uhrautuja

Menestyjä, suorittaja, uranrakentaja, voittaja

rassa läsnä. Sitten jo pää kääntyy, kun seuraava potilas tulee. Ahne ei kykene todelliseen yhteyteen, vaan kaikki on hänelle virikkeitä, Valtonen kuvailee.

Ei ahneus ole hänestä vieläkään mihinkään kadonnut, mutta nykyisin hän tunnistaa sen ja pystyy siksi pitämään sen aisoissa.

– Enneagrammin yksi peruspointti on, että me voimme vaikuttaa itseemme, mutta se vaatii tiedostamista ja hereillä olemista, Valtonen sanoo.

Siksi enneagrammin käytöstä on saatu hyviä tuloksia erityisesti vankiloissa. Noin 70 prosenttia vangeista on rikoksenuusijoita. He toistavat automaattisesti tiettyä sisäistä toimintamallia. Kun malli tiedostetaan, kierteen katkaiseminen on mahdollista.

män sävyjä. Eläkeikäisten onkin hankalampi löytää itsestään yhtä tiettyä tyyliä.

Toisaalta Tuomen mukaan on myös niin, että jos joku käyttäytyy erityisen tunnistettavasti oman enneagrammityylinsä mukaisesti, hänellä ei ehkä mene kovin hyvin. Stressitilassa ihminen helposti lipsahtaa automaattiohjaukselle ja toimii helpoimmalla itselleen luontaisella tavalla. Joku eristäytyy, toinen muuttuu hyökkääväksi, joku taas ottaa itseensä pienimmästäkin.

JOKAISELLA ENNEAGRAMMITYYPILLÄ on oma tyypillinen paheensa tai heikko kohtansa. Olli Valtosen ahneus ja Anna-Kaisa Tuomen kateus ovat klassisia kuolemansyntejä. Alkuperäiseen seitsemän synnin luetteloon on enneagrammissa lisätty petos ja pelko. Valtonen puhuu reippaasti kuolemansynneistä, vaikka tietää, että moni kokee synti-sanan ahdistavana. Yhtä hyvin hänen mielestään voisi käyttää sanaa passio, sillä kyse on voimasta, joka saa kyseisen tyypin edustajan liikkeelle ja toimimaan. Tuhoavaksi se muuttuu, kun sitä yliviljellään. Siksi sen hallitsemiseksi on syytä kilvoitella.

Anna-Kaisa Tuomi sen sijaan vierastaa sanaa kuolemansynti. Hän puhuu mieluummin sokeasta pisteestä.

– Kuolemansynti kuulostaa turhan pelottavalta.

Ajattelen mieluummin niin, että jokainen tyyli kokonaisuudessaan on omanlaistaan vahvuutta, mutta jos haluaa kasvaa, on hyvä tulla tietoiseksi omista sokeista pisteistään ja pyrkiä ymmärtämään niitä, Tuomi sanoo.

Hän korostaa sitä, että enneagrammin päämäärä ei ole pelkkä itsensä löytäminen ja hyväksyminen, vaikka se hetken hyvältä tuntuukin.

– Samalla meitä jo kutsutaan kasvuun ja avartumiseen, katsomaan maailmaa vähän eri tavalla ja kiinnostumaan ehkä muistakin asioista.

Tuomen mukaan ihminen on yleensä puhtaimmillaan oman tyylinsä edustaja nuorena aikuisena.

Kun elämä hioo särmiä, persoonaan tulee enem-

”

Me voimme vaikuttaa itseemme, mutta se vaatii tiedostamista ja hereillä olemista.

OLLI VALTONEN

ENNEAGRAMMITYYLIT JAETAAN kolmeen ryhmään sen mukaan, mikä kolmesta keskuksesta – ajattelu, tunne ja vaistomainen toiminta – niissä on vahvin.

Jokainen myös laiminlyö jotakin näistä keskuksista. Elämä rikastuu, kun laiminlyöty keskus vahvistuu – ja tätä oivallusta voi Tuomen mukaan käyttää apuna hengellisessä kasvussa.

Esimerkiksi Tuomen edustamalla nelosella tunteet hallitsevat ja heikoimmilla on toiminta. Niinpä hän on alkanut tietoisesti vahvistaa toimintakeskustaan. Se on tarkoittanut oman ruumiillisuuden ja sen myötä liikunnan löytämistä.

– Olen esimerkiksi vaeltanut Santiago de Compostelaan ja huomannut, että käveleminen voi olla rukousta. Muutama vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan, että menisin kuntosalille, koska ne olivat mielestäni epäesteettisiä, hielle haisevia ja vastenmielisiä paikkoja. Mutta olen löytänyt punttien nostamisesta, niistä toistoista, hirveän vahvan rukouksellisen elementin. Ja voin paljon pa-

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

NELONEN

Romantikko, individualisti, luova, kaipaaja

remmin ja olen paljon kokonaisempi nyt, kun en enää vain vello tunteissani ja ajatuksissani, Tuomi kertoo.

Hän lisää, että jokaisella tyypillä on omat haasteensa. Esimerkiksi kolmoselle, joka on tottunut toimimaan ja suorittamaan, voi muutaman vuorokauden hiljaisuuden retriitti tuntua ajatuksenakin mahdottomalta, mutta jos kolmonen suostuisi retriittiin, pysähtyminen ja hiljentyminen voisivat tuoda jotain uutta ja avartavaa hänen maailmaansa.

– Erityisen hyvää rauhoittuminen tekisi juuri kolmosen, seiskan ja kasin kaltaisille aktiivisille tyypeille, joilla on kova vauhti. Nostalgikot ja vetäytyvät tyypit taas ehkä hyötyisivät siitä, että he lähtisivät mukaan johonkin toimintaan. En kiellä ketään tekemästä sitä, mikä hänelle on luontaista, mutta jos haluaa avartaa ja rikastaa näkökulmaansa, täytyy mennä vähän toiseen suuntaan.

ANNA-KAISA TUOMI on miettinyt, kuinka paljon oma enneagrammityyppi vaikuttaa siihen, millainen jumalakuva ihmisellä on.

– Me heijastamme jumalakuvaan jotain omasta sisäisestä maailmastamme ja voimme ymmärtää Jumalaa vain oman mielemme tarjoamien edellytysten puitteissa. Ihmisen mielessä saattaa elää sisäkkäin ja peräkkäin monenlaisia jumalakuvia, ja eri elämänvaiheissa Jumalakin tuntuu erilaiselta.

Tuomi on käyttänyt pohdinnoissaan tukena teologian tohtori ja psykoanalyytikko Matti Hyrckin tekemää jaottelua, jonka mukaan ihminen voi mieltää Jumalan houkuttajaksi, hallitsijaksi, vetäytyjäksi, vaatijaksi tai parantajaksi.

Tuomi arvioi, että niillä enneagrammityypeillä, joille järjestys tai suorittaminen on tärkeää, jumalakuva saattaisi sisältää vaatijan ja hallitsijan piirteitä. Ja esimerkiksi introvertti viitonen, joka vaalii yksityisyyttään, kokee helposti Jumalankin vetäytyvänä.

– Näitä voi olla hedelmällistä pohtia, kunhan ei lähde leimaamaan ja kategorisoimaan ketään, Tuomi lisää.

Leimaamisen välttäminen on taustalla myös enneagrammin ehdottomassa perusperiaatteessa: vain ihminen itse saa määrittää itsensä.

VIITONEN

Tarkkailija, omavarainen, filosofi, pohdiskelija, erakko

B

3

KUUTONEN

Kyselijä, kyseenalaistaja, epäilijä, luotettava

Virikkeitä hengelliseen kasvuun Tunnetyypeille

Vaistotyypeille

KAKKONEN tarvitsee luottamusta siihen, että lähimmäistä tulee rakastaa yhtä paljon kuin itseä, ei enempää.

YKKÖSEN on hyvä ymmärtää, että aina ei tarvitse kantaa vastuuta ja toimia. Tärkeää on uskoa armo todeksi omalla kohdalla.

”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”.

(Evankeliumi Markuksen mukaan 12:31)

”Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se, että Jumala armahtaa.”

(Kirje roomalaisille 9:16)

KOLMOSEN on hyvä tulla tietoiseksi siitä, että Jumalan edessä ei tarvitse suorittaa, saa vain olla.

KASIN on hyvä uskaltaa olla myös heikko ja näyttää se.

”Vain Jumalassa rauhan sieluni saa, hän meidät pelastaa. Haltuusi, Herra, sydämeni tyyntyy ja rauhan saa.” (Taizé-laulu)

”Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme.” (Toinen kirje korinttilaisille 4:7)

NELONEN kokee olevansa erilainen, ”viallinen”. Hän tarvitsee uskoa siihen, että hänessä ei ole mitään vikaa, vaan että hän on juuri sellaisenaan Jumalan luoma. ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.”

(Psalmi 139:14)

Erityisesti YSIN kohdalla kasvu voi tapahtua monella tavalla. Jokaisella tyypillä on vaara kätkeä talenttinsa, mutta ysillä ehkä eniten.

Siksi ysin on hyvä antaa aikaa itselleen ja kysyä: Mitä minä tarvitsen ja haluan? Mikä on minun kutsumukseni?

Ajattelijatyypeille

Jeesuksen vertaus maahan kätketyistä rahoista (Evankeliumi Matteuksen mukaan 25:14–30)

VIITOSEN on hyvä tulla tietoiseksi siitä, että me kaikki tarvitsemme toisiamme. Yhteys rakentaa ja ravitsee.

TEKSTI ANNA-KAISA TUOMI

”Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” (Evankeliumi Matteuksen mukaan18:20

KUUTOSEN haasteena on liiasta ajattelusta luopuminen ja luottamuksen opettelu. ”Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa kaiken pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.” (Ensimmäinen Johanneksen kirje 4:18) tai Vuorisaarnan opetus Jumalan huolenpidosta (Evankeliumi Matteuksen mukaan 6:25–33)

SEISKALLA optimismi puskee vahvasti läpi, ja siksi hänen voi olla vaikea tavoittaa omaa synnintuntoaan. Omien varjojen katselu voi olla avain avartumiseen. ”Me yössä kuljemme yössä ja kaipaamme luokse lähteen. Tietämme vain jano valaisee, tietämme kaipaus ohjaa.” (Taizé-laulu)

Óscar Ichazon kehittämä enneagrammin ympyräkuvio.

Kuvion nuolet kuvaavat sitä, mistä kukin tyyppi etsii lisäpontta, jos oma selviytymisstrategia ei toimi.

4B

Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

SEISKA

KASI

Optimisti, seikkailija, nautiskelija, visionääri, innostaja

YSI

Varma, vaikuttaja, johtaja, haastaja

”

ENNEAGRAMMIN ALKUPERÄ on hämärän peitossa, mutta sitä on jäljitetty sekä islamilaiseen mystiikkaan että kristilliseen luostarielämään. Enneagrammin ympyräkuvio, jonka kehälle nuolien yhdistämät numerot on sijoiteltu, on bolivialaisen Óscar Ichazon viime vuosisadalla kehittämä.

Kuvion vuoksi enneagrammi saatetaan yhdistää numerologiaan tai magiaan. Olli Valtonen tuhahtaa, sillä hän on joutunut oikomaan ennakkoluuloja monesti.

– Joo, ihmiset sotkevat enneagrammin ennustuksiin, että se on niin kuin jokin horoskooppi, kohtalo. Enneagrammia käytetään monessa eri kontekstissa, esimerkiksi terapiassa. Meidän edustamamme suuntaus on mitä suurimmassa määrin kristillinen.

Se lähtee liikkeelle kuolemansynneistä, kilvoittelusta ja Jumalan siunauksesta, Valtonen sanoo.

– Kuvion nuolet kuvaavat sitä, mistä kukin tyyppi etsii lisäpontta, jos oma selviytymisstrategia ei toimi – ei niillä sen okkultistisempaa merkitystä ole.

Hyvän esimiehen ykkösvaatimus on se, että hän tuntee itsensä ja kestää nähdä itsensä myös sellaisena kuin ympäristö hänet näkee.

OLLI VALTONEN

Sovittelija, rauhanrakentaja, mukautuja, viipyilijä, diplomaatti

Valtonen lisää, että enneagrammia on turha ottaa liian vakavasti tai tehdä siitä itsestään uskon kohdetta.

– Tämähän on harjoitus tai peli, joka avaa hirveän kiinnostavia väyliä itsereflektioon. Itsensä tutkiminen on yksi keskeisimmistä ominaisuuksista, joihin ihmisten pitäisi kyetä. Esimerkiksi hyvän esimiehen ykkösvaatimus on se, että hän tuntee itsensä ja kestää nähdä itsensä myös sellaisena kuin ympäristö hänet näkee.

Samoilla linjoilla on myös Anna-Kaisa Tuomi.

– Eihän enneagrammi ole mikään verikoe, joka kertoisi absoluuttisen totuuden. Se on kuvaileva työkalu, joka voi toimia. Tai sitten ei: on myös ihmisiä, jotka eivät löydä siitä omaa tyyppiään. ■ Kuvateksteissä olevat tyyppien luonnehdinnat ovat Leila ja Olli Valtosen kirjasta Hyvä ja paha sisu (Elämänvirta Oy 2006).

Tee testi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi ja selvitä, mikä on sinun kuolemansyntisi.

Lue verkosivuiltamme myös Jaakko Heinimäen artikkeli kuolemansynneistä.

Su or a a n te ht a a l t a i l ma n vä l i kä s i ä ! a i toka l u s te .fi I HVAK AL US TO N TA KOTIM AIS EN SO TA JAL LE OS TIN KE YPA SÄ NK

Ai d o s t i k o t

EN ILMAIN LJETUS

ma i n

en

K O T II N K U

- JA H K A IM A A NA O L A A J A S V A L IKt ka n ka at : aa G K A Nu ip p u la ad u kk

M ei lt

!

KOT IM A IN E N R U N KO SÄ N K Y

*

LAADUKAS, KESTÄVÄ KOTIMAINEN runkosänky.

Koko: 90x200 149€ Petauspatja myydään erikseen.

TU

Ei alue elle . kau pun kise udu na Kul jetu s vain pää ISTET M L

SU

TA R JO U S

nen

149€

PO IS E VA N H AT + VI EM Mkos ta. ke tarj ous tuo ttei VA

i Ai d o s t i k o t

* *

i ma i

OMESSA

JENKK I SÄNKY Sängyssä kahdessa osassa oleva vyöhykkeellinen pussijousitus. Valitse molemmille puolille kovuus, mieltymystesi mukaan. Koko: 160x200cm alk. 1640€

*

MOOTTORISÄNKY

Helpokäyttöisen säätimen avulla saat nostettua päätäsi tai jalkojasi haluamallesi tasolle nappia painamalla. Koko: 80x200 alk. 1090€

T E H TA A N M Y Y M Ä L Ä

ä h

HILLA 3+2-istuttava alk. 1265€

IM A L AA JA VA LI KO YJ Ä! ÄT PÄ N GY N SÄ iko ima sta ka laa jast a val

- tai nah Val itse kan gas

AVATTU KAUPPAKESKUS VIISARIIN VANTAAN VARISTOON.

Martinkyläntie 47, 01720 Vantaa / Kauppakeskus Viisari Vantaan Varisto / viisari@aitokaluste.fi ma-pe 10-19, la 10-17, su 12-17 Juhannuksena 22.6.-24.6. kiinni

a i to ka l us te .f i

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Luonto on lähellä!

Metrolla metsään Elli Keisteri-Sipilä

Luonnonmukainen kaupunkipuutarha

Kirja opastaa lukijat hienoihin retkielämyksiin ja vaihteleviin luontokohteisiin – joista kaikki ovat saavutettavissa pääkaupunkiseudun metrolla! Kaikki asemat saavat oman luontokohteensa ja retkiehdotuksensa. Tämä kirja todistaa, kuinka helppoa Suomessa on lähteä retkelle ja luontoon.

Mona Kalpala

Hinta 32 €

Hinta 38 €

Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

HOIVA.FI • KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN.

Miten kaupunkiasunnon pienestä puutarhasta saisi tasapainoisen näköisen, helppohoitoisen ja luonnon kannalta kestävän? Kirja opastaa puutarhojen luonnonmukaiseen suunnitteluun: Luomaan pihoja, jotka toimivat luonnon ehdoilla kaupungin oloissa.

B

5

Timjami

Timjamista käytetään mausteeksi sen pienet, harmaanvihreät lehdet. Lehtiä käytetään sekä tuoreena että kuivattuna.

Timjami on pieni, matalakasvuinen ja monivuotinen varpukasvi. Sitä viljellään eniten Ranskassa, mutta se kasvaa villinä Välimeren rantojen kuivilla ja aurinkoisilla vuorenrinteillä. Suomessa myös tarhaajuruohoksi kutsuttu timjami menestyy ainoastaan viljeltynä.

Timjami on mesikasvi, josta mehiläiset tuottavat hyväntuoksuista hunajaa. Jos haluat vaihtelua hernekeittoon, mausta se timjamilla.

Legendan mukaan Joosef laittoi timjamikimpun Jeesuksen seimen pahnojen sekaan, jotta lapsella olisi mukavampaa karussa vuoteessaan.

Antiikin roomalaiset maustoivat viininsä ja juustonsa timjamilla.

Thymus vulgaris

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVITUS JUHA ILKKA

Kirkko ja kaupunki valitsi seitsemän yrttiä, joilla voi ryydittää kesäjuhlan herkkuja.

Vanhan uskomuksen mukaan seitsemän yrtin kerääminen juhannusyönä tyynyn alle saa aikaan sen, että kerääjä näkee unessa tulevan aviopuolisonsa.

Muinaisessa Suomessa keskikesän juhlaan liittyi rituaaleja, joilla pyrittiin varmistamaan tuleva sato ja naimaonni. Ovenpieliin aseteltujen juhannuskoivujen uskottiin lisäävän elämänvoimaa ja parantavan sekä karjan että ihmisten hedelmällisyyttä.

Keskikesän juhlaa, juhannusta, vietetään Johannes Kastajan syntymän muistoksi. Johannes syntyi tasan puoli vuotta ennen Jeesusta.

Aromaattinen ja voimakkaan makuinen salvia on ikivanha rohtokasvi. Sen nimi tulee latinan parantamista ja pelastamista

Salvia on pieni hyväntuoksuinen pensas, jossa on sinivioletit kukat ja pienet, harmaanvihreät lehdet. Villinä salvia kasvaa Välimeren ympäristössä, ja sitä viljellään erityisesti Etelä-Ranskassa, Kreikassa ja Italiassa.

Salvian väitetään edistävän raskaiden ruokien sulamista, ja siksi se yhdistetään monesti juuri rasvaisiin raaka-aineisiin.

Salvian kanssa tulisi olla maltillinen: liika määrä salviaa tekee ruoasta saippuamaisen makuista.

merkitsevästä sanasta salvare. Antiikin Rooman legioonissa salviaa käytettiin jopa laastareina.

Salvia

Salvia officinalis

Juhannuksen seitsemän yrttiä

Persilja

Persilja pitää lisätä ruokaan vasta loppuvaiheessa. Grillatulle lihalle syntyy yksinkertainen kastike sauvasekoittimella soseutetusta persiljasta.

Antiikin aikana persiljaa pidettiin lemmenrohtona.

samaa juurta: Jeesus antoi ystävälleen Simonille lempinimen Petros eli kallio.

Jeesus kutsui Simonia kallioksi, jonka päälle hän rakentaisi kirkkonsa.

Basilikaa pidetään yrttien kuninkaana ja kuninkaiden yrttinä. Sen nimikin tulee kreikan kielen kuningasta merkitsevästä sanasta basileios. Samaa juurta on myös antiikin Roomassa kuninkaallisista pylväskäytävistä käytetty basilika-nimitys, joka sittemmin on vakiintunut tarkoit-

Basilika on voimakkaasti tuoksuva yrtti.

Alun perin se on kotoisin Intiasta, jossa sitä pidetään kasveista pyhimpänä ja jossa siitä on monia eri muotoja.

Tuore basilika on perinteisen pestokastikkeen tärkein ainesosa. Parvekkeilla ja ovenpielissä basilika estää kärpästen tuloa sisälle.

tamaan suorakulmion muotoista kirkkorakennusta, jonka keskiosa on korkeampi kuin sivukäytävät. Turun tuomiokirkko on Suomen ainoa keskiaikainen basilika. Myös Helsingin vanha kauppahalli on arkkitehtuuriltaan basilika.

Ocimum basilicum

Basilika

Suomessa on persiljasta joskus käytetty nimitystä pietarsilja. Persiljan suvun nimi Petroselinum tulee kreikan kalliota ja selleriä merkitsevistä sanoista petros ja selinos. Myös apostoli Pietarin nimi on

Välimeren alueelta lähtöisin olevaa persiljaa on viljelty jo tuhansien vuosien ajan.

Sitä tunnetaan kolme lajiketta: kähärälehtinen, lehtipersilja sekä juuripersilja, jota viljellään sen palsternakkaa muistuttavan juuren vuoksi.

Petroselinum crispum

Legenda kertoo, että pakomatkalla Egyptiin Neitsyt Maria kuivatteli pyhän perheen vaatteita rosmariinipersaan oksilla. Silloin tapahtui ihme: rosmariini, joka siihen asti oli ollut täysin tuoksuton, alkoi tuoksua voimakkaasti, jotta lapsi saisi nauttia miellyttävän tuoksuisista kapaloista. Tämä tarina selittää rosmariinin nimen: Marian ruusu. Tosin Ros marinus merkitsee myös meren kastetta.

Rosmariini on ikivihreä monivuotinen pensas, jonka kukat ovat kauniin kalpeansiniset ja lehdet jäykät, vihreät ja neulasmaiset. Suomessa rosmariini ei talvehdi, joten sitä viljellään meillä yksivuotisena.

Rosmariini sopii hyvin mansikoille.

Viipaloi mansikoita ja marinoi niitä hyvälaatuisessa balsamicossa tuoreen silputun rosmariinin kanssa ja tarjoa vaniljajäätelön kera.

Rosmariini on ollut onnea tuovan yrtin maineessa, ja se on ollut tärkeä rohtokasvi. Vielä 1960-luvulla Ranskassa sairaaloiden potilashuoneita desinfioitiin polttamalla niissä rosmariininoksia. Sitä kannattaa kokeilla myös kotona: lämmitä rosmariinin neulasia hetki paistinpannulla, niin huoneeseen leviää miellyttävä tuoksu.

Rosmariini

Rosmarinus officinalis

Vanhan kreikkalaisen tarinan mukaan ylijumala Zeuksen tytär Persefone tuli mustasukkaiseksi hyvin lemmekkäälle

Mintun alkukoti on Välimeren alueella.

Viherminttu kuuluu erityisesti ranskalaisen, italialaisen ja balkanilaisen keittiön perusmausteisiin.

Mintusta on useita satoja eri lajeja. Viherminttu kasvaa lähes metrin korkuiseksi.

Siitä käytetään tuoreet tai kuivatut lehdet, jotka korjataan talteen ennen kuin minttu alkaa kukkia.

Kukkiva minttu houkuttelee puutarhaan runsaasti perhosia.

Minttu on erinomainen pari esimerkiksi suklaalle sekä omenalle ja muille hedelmille. Se maustaa hyvin vihanneksia kuten munakoisoa, kurkkua ja herneitä.

Sitruunan kanssa minttu sopii virkistävän jääteen raaka-aineeksi.

Minthe-nimiselle nymfille ja muutti tämän pensaaksi. Tämä tarina antaa taustan sille, että minttua on pidetty afrodisiakkina eli lempeä nostattavana rohtona.

Minttu

Rakuunan tieteellinen lajinimi dracunculus merkitsee pikku lohikäärmettä. Se johtunee kasvin pieniä käärmeitä muistuttavista juurista.

Kristillisessä symboliikassa lohikäärme viittaa paholaiseen, ja esimerkiksi pyhää Yrjänää kuvaavissa ikoneissa esiintyy lohikäärme, jonka sankarillinen pyhimys kukistaa peitsellään.

1300-luvulla. Katariina rohkaisi paavia palaamaan Roomaan Avignonista, jonne paavinistuin oli siirretty poliittisten kiistojen vuoksi.

Mentha spicata

Tarina kertoo, että rakuunan toi Ranskaan pyhä Katariina Sienalainen vieraillessaan paavin luona Avignonissa

Rakuuna kuuluu auringonkukkien sukuun. Se on todennäköisesti kotoisin Siperiasta tai Mongoliasta. Ruotsissa rakuuna oli yleinen jo 1600-luvulla ja sitä kasvoi myös vanhimmissa suomalaisissa kasvitarhoissa. Vuosisadan alussa se tunnettin täällä päin myös nimillä maruna ja dragoon. Rakuunan käyttö on levinnyt ympäri maailmaa klassisen ranskalaisen keittiön tuotteiden mukana.

Rakuuna

Artemisia dracunculus

8B

Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Retriittipappi Pauliina Kainulainen on huomannut, että Jeesuksen seuraaminen voi saada luopumaan monista asioista, joita ennen on pitänyt tärkeinä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA LARI LIEVONEN

T

änä kesänä Pauliina Kainulainen viettää paljon aikaa luostarissa. Nunnaksi hän ei ole ryhtymässä, sillä sellaisia ei Enonkosken luterilaisessa luostarissa ole. Sen sijaan hän aloitti keväällä 2,5-vuotisen pestin luostariyhteisön pappina.

Kainulainen saa majailla luostarissa enimmäkseen yksin, sillä vakituisia asukkaita siellä ei nykyisin ole. Se on retriittitalo, joka tarjoaa myös majoituspalveluja.

Luostari sijaitsee vanhassa koulurakennuksessa hiljaisessa Ihamaniemen kylässä. Elämä itäsuomalaisessa maalaismaisemassa on Kainulaiselle tuttua lapsuudesta, sillä hän on maalaistalon tytär Tervosta, PohjoisSavosta. Jo silloin hän hakeutui luontoon olemaan yksin hiljaa.

– Jo lapsena koin, että Jumala on kohdattavissa luonnossa – metsässä ja rannoilla, hän kertoo.

Luonto, erityisesti Höytiäinen-järvi, oli syynä siihen, että Kainulainen ja hänen miehensä aikoinaan asettuivat asumaan Pohjois-Karjalan Kontiolahdelle. Rakas on myös toinen suuri järvi, Pielinen, jonka rannalla Kainulaisilla on mökki. Sen vastarannalla kohoaa Koli.

– Kesäöinä vain seisoskelen mökkirannassa, katselen yön värejä ja kuuntelen lintuja.

PAULIINA KAINULAINEN innostui hiljaisuuden retriiteistä parikymppisenä opiskelijana, ja hän on kouluttautunut myös retriitinohjaajaksi. Hänen mielestään juuri hiljainen rukous olisi vastaus monen kaipuuseen ja antaisi elämään sellaista syvyysulottuvuutta, jota nykykulttuurissa ei helposti ole tarjolla. Juuri se olisi sitä, mitä kirkko voisi arkiseen tohinaan väsyneille etsijöille antaa.

– Minusta kristinusko on aika käsittämätön, jos se mielletään vain tiettyjen oppilauseiden totena pitämisenä.

Kirkolla ei ole tulevaisuutta, jos sillä ei ole yhteyttä hengelliseen ytimeensä, Kainulainen sanoo.

Kainulainen on huomannut, että hänessä itsessään on herännyt entistä vahvempi syvyyden kaipuu nyt keskiiässä. Hän näkee sen olevan sukua sille mielenmuutokselle, johon Jeesus kuulijoitaan herätteli.

– Rukouksessa ihminen voi saada kosketuksen egoa ja arkiminää laajempaan itseensä. Jeesuksen vertaukset ja valinnat havainnollistavat sitä, miten voi päästää irti sellaisesta, mikä ei enää olekaan tärkeää sitten, kun on löytänyt sen kallisarvoisimman helmen. Se helmi on sisäinen in-

Antaumuksen asenteella tegriteetti, eheys, Kainulainen sanoo.

– Irti päästäminen ja antaumuksen asenne voivat viedä Jeesuksen seuraajan ihan mihin vain – eivät välttämättä menestykseen ja entistä tehokkaampaan ja tuottavampaan elämään vaan joskus aikamoiseenkin luopumiseen. Silti se sisäinen eheyden kokemus voi olla niin ihmeellinen, että sen vuoksi on valmis luopumaan monis-

ta asioista, joita on ennen pitänyt tärkeinä.

MIELENMUUTOS ja syvyyden kaipuu eivät ole vain oman sisäisen elämän vaalimista. Niissä on kyse myös arvojen muuttumisesta ja teoista. Kainulaiselle se tarkoittaa kansalaisaktivismia ja pyrkimistä kohtuulliseen elämäntapaan.

Vuonna 2006 Enossa, Kainulaisen kotikulmilla, alettiin etsiä uraania.

Uraanikaivosta vastustamaan nousi kansanliike, johon Kainulainenkin lähti mukaan. Kamppailu kansainvälistä rahaa vastaan tuntui toivottomalta, mutta päättyi voittoon: ainakaan toistaiseksi kaivosta ei olla perustamassa.

Kainulainen on mukana myös muutamaa vuotta myöhemmin perustetus-

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

sa Kohtuus vaarassa -kansanliikkeessä, joka etsii kohtuullisempaa elämänmuotoa ja pohtii esimerkiksi talouteen, liikenteeseen, ruokavalioon ja kulutukseen liittyviä kysymyksiä.

Omassa arjessa kohtuullisuus tarkoittaa hänelle esimerkiksi kierrätystä, lihansyönnin vähentämistä ja sitä, ettei lomamatkoja tehdä lentäen.

Toisaalta kahden työssäkäyvän aikuisen perhe tarvitsee liikkumiseen kaksi autoa.

– Se siitä kohtuudesta siis. Oman elämäntavan kohtuullistaminen on jatkuvaa kilvoittelua ja jatkuvaa epäonnistumista, Kainulainen huokaa.

ALKUPERÄISKANSOJEN, KUTEN saamelaisten ja bolivialaisen aimarakansan, ajatteluun tutustuminen on ollut Pauliina Kainulaiselle silmiä avaavaa, kun hän on pohtinut länsimaissa vallalla olevaa elämäntapaa ja sen kestämättömyyttä.

– Aimaroiden kulttuuri on sekä–että-kulttuuri toisin kuin moderni länsimainen kulttuuri, jossa asiat ovat joko–tai. He näkevät ihmisen ruumiin ja sielun kokonaisuutena. Länsimainen kulttuuri taas erottaa ruumiin ja mielen ja leikkaa ihmisen irti luonnon kokonaisuudesta.

”

RUKOUKSESSA IHMINEN VOI SAADA KOSKETUKSEN EGOA JA ARKIMINÄÄ LAAJEMPAAN ITSEENSÄ.

Kuka?

Pauliina Kainulainen, 49, on pappi ja teologian tohtori, joka on perehtynyt erityisesti vapautuksen teologiaan ja ekoteologiaan.

Mitä?

Kainulainen aloitti keväällä työn Enonkosken luostarin toiminnasta vastaavana retriittipappina.

Hän pitää luostariyhteiso.fisivuilla Sammaleenhiljainenblogia ja viimeistelee ensi vuonna ilmestyvää kirjaa, jossa pohditaan kristillistä mietiskelyperinnettä ja luontosuhdetta.

Motto

Ilo, yksinkertaisuus, armahtavaisuus.

Usein länsimaisen ihmisen luontosuhteen vääristyminen on nähty kristinuskon syyksi. Kainulainen arvioi, että syytöksissä on perääkin. Hänen mukaansa kristinusko tuli esimerkiksi Suomeen jokseenkin ylimielisessä muodossa, eikä luterilainen reformaatio ainakaan parantanut tilannetta.

– Mutta kristinusko yksin ei hävittänyt tajua luonnon pyhyydestä. Siihen tarvittiin länsimainen tieteellis-tekninen vallankumous ja sen tuoma mekanistinen, konemainen, maailmankatsomus. Kirkko on liiaksi myötäillyt sitä. Niinpä nyt pitäisi ottaa uusiksi vanhan kulttuurin ja kristinuskon kohtaaminen.

Siinä, missä nykyinen länsimainen ajattelu on lineaarista ja edistysuskoista, vanha kotoperäinen näkemys maailmasta oli Kainulaisen mukaan tasapainoa hakeva ja erilaisia luonnon ja elämisen syklejä kunnioittava. Jonkinlaista paluuta siihen hän toivoisi.

– Silloin ihminen ei pelkästään oman hyötynsä ja mukavuudenhalunsa vuoksi ottaisi luonnosta kohtuuttomasti vaan tajuaisi, miten ihmeellisiä luonnon suuret kierrot ovat ja kunnioittaisi niitä. Meillä Suomessa on tehty tässä ihan hirveitä virheitä esimerkiksi ojittamalla soita, kun ei ole kunnioitettu vesien luonnollista kiertoa, Kainulainen sanoo.

– Uskon myös, että ihmiselle olisi hyvästä elää vuodenaikojen kierrossa ja kunnioittaa työn ja levon rytmiä. ■

B

9

Mikään ei ole niin raskasta, etteikö siitä voisi alkoholilla tehdä vielä raskaampaa Pelipöytäpuhetta-podcastissa muusikko Anssi Kela ja päätoimittaja Jaakko Heinimäki pohtivat ikuista kysymystä, onko viina viisasten juoma.

A

TEKSTI JA KUVA OUTI IKONEN

nssi Kelan ja Jaakko Heinimäen havaintojen mukaan alkoholia otetaan aiempaa sivistyneemmin niin nuorison kuin vanhemmankin väestön keskuudessa. Edes raskas työ rockin parissa ei kaipaa enää niin rankkoja huveja kuin vaikkapa kultaisella kahdeksankymmenluvulla. Keikan jälkeen Kela nollaa päänsä brenkun vetämisen sijaan vaikkapa katsomalla hotellihuoneessa sarjoja ipadilta.

Tosin Kelan tapoihin ei ole koskaan kuulunut viinaksien kanssa kekkuloiminen. Hänen ensimmäinen kosketuksensa alkoholiin tapahtui peruskoulun viidennellä luokalla.

– Muutama luokkakaveri jätti tulematta kouluun. Yhtäkkiä he pamahtivat luokkaan kesken kaiken. Päivä oli aloitettu vanhempien viinakaapin kautta.

Kokemus antoi Kelalle vahvan fiiliksen siitä, että moinen touhu ei ole siistiä. Muutama vuosi myöhemmin Kelan kaverit kaatoivat kotibileissä alkoholia kurkkuunsa kaksin käsin.

– Siinä vaan ei ollut minkäänlaista viehätystä. Kitaran soittaminen ja muut asiat kiinnostivat minua enemmän.

Kelan kotona ei juotu. Heinimäen kotona alkoholia käytettiin, muttei valtoimenaan eikä alkoholinkäyttöä erityisesti peitelty tai lapsia yritetty varjella näkemästä sitä.

– Saunakaljat ja ystävien kanssa paukkujen ottaminen kuuluivat aikuisten tapoihin lapsuudenkodissani. En silti muista, että olisin nähnyt ketään kännissä.

RAAMATUN SUHDE alkoholiin on luonteva, onhan se syntynyt viininviljelys- ja viinikulttuurialueella, jossa viiniä on käytetty ruoka- ja juhlajuomana iät ja ajat. Jeesuskin käyttää puheissaan tavallisesta arkielämästä tuttuja, viinitarhan viljelemiseen liittyviä vertauksia.

Raamatussa ei tuomita alkoholia, mutta muistutetaan, että kännitörttöily ei ole ihmiselle hyväksi.

Sekä Kela että Heinimäki ihmettelevät suomalaista alkoholipolitiikkaa.

– Minusta on outoa, että tupakkaa myydään R-kioskilla, mutta ihminen ei voi kansanterveydellisistä syistä perustaa laatuviinejä myyvää pientä myymälää esimerkiksi kauppahalliin juustokaupan viereen. Olen sitä mieltä, että mitä epäluontevampana ja uhkaavampana alkoholia pidetään, sitä enemmän se sellaiseksi muuttuu, Heinimäki sanoo.

MARTTI LUTHER ja hänen aikalaisensa käyttivät alkoholia huolettomasti mutta sikailematta. Nykyäänkin esimerkiksi Saksassa voi kirkonmenojen jälkeen olla tarjolla lounas ja sen kanssa olutta.

– Suomessa raittiusajattelu on jostain syystä mennyt äärimmäisyyteen.

Aiemmin raittiuden käsite merkitsi lähinnä kohtuukäyttöä. Sitten meille asettui juomalakkoaate, josta kristilliset piirit kiinnostuivat, Jaakko Heinimäki pohtii.

Heinimäellä on missio palauttaa raittiuden käsite alkuperäiseen merkitykseensä. Myös Anssi Kela puoltaa ajatusta, että alkoholiin osattaisiin suhtautua ottaen siitä irti se ilo, mikä siitä on saatavissa.

– Pidän sitä tavallaan viisaampana suhtautumistapana kuin omaani, jossa viinaan ei kosketa lainkaan. Minulla se toimii, mutta en halua sitä erityisesti suositella muille.

Kumpikin on yhtä mieltä siitä, että on olemassa ihmisiä, joille alkoholi ei sovellu lainkaan. Ja mitä tulee vanhaan sanontaan raskaan työn vaatimista raskaista huveista, se on aikansa elänyt.

– Mikään asia ei ole niin raskas, etteikö siitä voisi alkoholilla tehdä vielä raskaampaa, Kela toteaa. ■ Pelipöytäpuhetta-podcastissa pelataan Kimbleä ja puhutaan hyvästä elämästä.

Kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Osa 12

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Herättäjäjuhlat Tampereella Herättäjäjuhlat on herännäisyy­ den eli körttiläisyyden vuosittai­ nen kesätapahtuma. Tänä vuon­ na ne järjestetään Tampereen Ka­ levassa 6.–8.7. Juhlakenttä, jossa seurat ja sunnuntain messu pide­ tään, on Liisanpuistossa. Lauan­ tain seurapuhujia ovat muun muassa näyttelijä Laura Malmivaara ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Juhlien oheisohjelmas­ sa on muun muassa perjantai­ilta­ na piknik­konsertti Sorsapuistos­ sa ja lauantai­iltana Suojaavat siivet ­konsertti, jossa kuullaan rau­ han ja sovinnon lauluja.

Leena Väyrynen-Si (keskellä) saa veisata Siionin virsiä työpaikallaan.

Ei peitellä eikä sievistellä Leena Väyrynen-Si veisaa Siionin virsiä joskus imuroidessaankin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

”S

inua kaipaa sydämeni, puoleesi huutaa mun henkeni. On yksin tästä sen ikävästä kyyneleeni.”

Veisuu Herättäjä-Yhdistyksen Seuratuvalla kajahtaa komeasti, vaikka veisaajia on vain kuusi. Yhdistyksen Uudenmaan aluesihteerinä työskentelevä pappi Leena Väyrynen-Si pitää Siionin virsien veisaamista työsuhde-etunaan. Seuroja järjestetään Uudenmaan alueella talvisaikaan useammat viikossa, ja veisaamalla aloitetaan myös työkokoukset ja palaverit – sellainen on nytkin alkamassa. ”Mua auta, Herra! Mä toivon vaan, vaikkei ois toivoa ollenkaan. Nyt minut säästä. En irti päästä, käy siunaamaan.”

Tänään ekstrabonusta on vielä se, että veisattava Siionin virsi 251 sattuu olemaan Väyrynen-Sin lempivirsi. Siihen hän ihastui jo 15-vuotiaana. Jokin siinä osui teini-ikäisen ahdistukseen ja ulkopuolisuuden tunteeseen.

Juhannus­ päivä

LEENA VÄYRYNEN-SI VEISAA joka ilta kouluikäisille lapsilleen iltavirret. Ilman niitä lapset eivät oikein osaa mennä nukkumaan. Hän veisaa myös yksikseen: työasioita miettiessään, ruokaa laittaessaan, autoa ajaessaan.

Tiskatessakin saattaa jokin virsimelodia tulla mieleen. Ja huriseva imuri houkuttaa laulamaan mukana. Aina hän ei edes huomaa laulavansa.

Ilman veisaamista Väyrynen-Si ei voi kuvitella elävänsä. Jokakesäiset herättäjäjuhlat ovat must. Jos hän ei pääse sinne, hän seuraa juhlien ohjelmaa radiosta. Juhlilla suuressa joukossa kokee olevansa osa ajan ja paikan rajat ylittävää, näkymätöntä Kristuksen kirkkoa. Kun veisaajia on tuhansia, veisaaminen on fyysinen kokemus. Siinä on veisaavan joukon kannateltavana, ikään kuin virren sylissä. ■

KIRKON KUVAPANKKI / AARNE ORMIO

Taivaan tähden

23.6.

SIIONIN VIRRET ovat kansan parissa levinneitä ja säilyneitä virsitoisintoja. Niitä lauletaan aina ilman säestystä. Vanhimmat Siionin virret ovat 1600- ja 1700-luvulta. Edelleen jokin niissä koskettaa. Väyrynen-Sin mielestä ne ovat vahvoja ja syviä. Niissä ei peitellä eikä sievistellä. Osuvakin seurapuhe unohtuu pian, mutta virret pysyvät.

Viehättävää on Väyrynen-Sin mielestä sekin, että kukin veisaa äänellään ja siltä korkeudelta, miltä onnistuu. Välillä käy niin, että jokin virsi ei vain lähde, mutta silti se kamppaillaan loppuun asti.

Väyrynen-Si on lähtöisin körttiperheestä, joten hän on kuullut Siionin virsiä jo ennen syntymäänsä. Mutta kunnolla ne avautuivat hänelle vasta teologian opiskelijana, kun hän alkoi käydä körttiopiskelijoiden seuroissa. Hidas veisaaminen, jossa pidetään pitkiä taukoja säkeiden välillä, tuntui kuin omalta hengitykseltä. Pitkän säetauon aikana kerkeää pysähtyä ja miettiä, mitä on juuri laulanut.

Opiskelijoiden seuroissa noudatetaan vanhaa tapaa, että puhujia ei pyydetä etukäteen.

Jos joku niin sanotusti ahdistuu puhumaan, hän puhuu, mutta virsien välissä saatetaan olla hiljaakin. Seuraväelle muodostuu yhteinen rytmi ja hengitys, jossa voi vain olla.

Mitä uusi vaatii? ÄKKISELTÄÄN JUHANNUKSEN päivänsankari Johannes Kastaja vaikuttaa tiukkapipolta, joka tietää, miten asiat ovat ja mihin muidenkin pitäisi mennä. Johannes ei kuitenkaan saarnaa nykyisten tiukkapipojen tapaan asioiden muuttumattomuuden vaan nimenomaan muutoksen puolesta.

Vielä selvemmin hänet erottaa nykyisestä tiukkapiposta se, ettei hän saarnaa muutosta elämisen vaan ajattelemisen tapaan. Jo nimessään hän kantaa luottamuksen uutta suuntaa: Ei hätää. Voit aloittaa alusta. Jumala on armollinen.

Johannes tekee uutta. Uusi ei voi tulla luutunutta mieltäni möyhentämättä.

Niinpä yksinäisyyteni jatkuu ennallaan, ellen asetu uuteen asentoon. Jos tähän asti olen kysynyt, eikö tässä maailmassa ole ketään minua varten, on aika kysyä: Kuka tarvitsee minua? Ketä varten minä itse voisin olla?

Parisuhteeni ei parane ilman, että luovun katkeruuden kovettamista asetelmista. Kokeneet kertovat, että hyvä kasvaa vain hyvää tekemällä.

Kirkko ei uudistu, jos pidän kiinni siitä, mihin itse olen tottunut tai mitä itse tarvitsen. Niiden, jotka haluavat mukaan myös muita, on päästettävä irti langoista, joita ovat tottuneet hallinnoimaan.

Turhautuneet ja pettyneet haluavat muutosta, mutta kukaan ei itse halua muuttua. Uusi on jotakin, mitä kukaan ei tunne. Siksi langat kan-

nattaa antaa sisäisen johanneskastajansa käsiin. Häntä ei pelota, vaikka hän ei tiedä, mihin on matkalla.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Gurun opissa Ohjaajana Raimon Panikkar Raimon Panikkar syntyi 3.10.1918 Barcelonassa. Hän oli katolinen pappi ja uskonnon rajat ylittävä mystikko. Hän oli uskontojen välisen dialogin pioneeri ja kulttuurien välisen rauhanomaisen rinnakkaiselon puolestapuhuja.

Hänen intialainen isänsä oli hindu ja katalonialainen äitinsä katolilainen.

Nuoruudessaan hän liittyi konservatiiviseen katoliseen Opus Dei -järjestöön. Vuonna 1954 hän lähti ensimmäisen kerran Intiaan, mistä tuli hänen elämänsä käännekohta. Hän tutustui intialaiseen spiritualiteettiin ja alkoi etsiä sieltä uusia ilmaisumuotoja kristilliselle uskolle. Myöhemmin hän kirjoitti: ”Jätin Euroopan kristittynä, huomasin olevani hindu ja palasin buddhalaisena lakkaamatta olemasta kristitty.”

Panikkar työskenteli yliopistoissa Intiassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa. Hän oli filosofian, kemian ja teologian tohtori. Hän on kirjoittanut kirjoja useilla eri kielillä. Hänen viimeisiä kirjojaan on The Experience of God: Icons of the Mystery.

Suomessa Raimon Panikkarista on kirjoittanut Jyri Komulainen muun muassa kirjassa Teologia uskontojen maailmassa.

Kellään ei ole yksinoikeutta Jumalaan Kun puhumme Jumalasta, emme puhu jostakin ulkopuolisesta olennosta, vaan elämämme perimmäisestä merkityksestä.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”HILJAISUUS ON paikka, jossa aika ja ikuisuus kohtaavat”, kirjoittaa ka­ tolinen katalonialaispappi Raimon Panikkar. Siellä missä järki, aistit ja tahto hiljenevät, voi kuulla Jumalan puhuvan.

Raimon Panikkar ammensi ajat­ telunsa ja identiteettinsä rakennus­ aineksia kristinuskosta, hindulaisuu­ desta ja buddhalaisuudesta, ja halusi kohdata myös tämän ajan sekulaarin ajattelun. Hän kuoli 91­vuotiaana ko­ tonaan Espanjassa. Hän oli uskonto­ jen välisen vuoropuhelun pioneeri ja rauhanomaisen rinnakkaiselon puo­ lestapuhuja.

Kirjoissaan Panikkar muistuttaa, että maailmanrauha ja ihmiskunnan selviäminen maailmanlaajuisista krii­ seistä ei ole mahdollista ilman uskon­ tojen välistä vuoropuhelua. Hän eh­ dottaa jopa, että meidän tulisi tun­ nustaa toiset uskonnot päteviksi pe­ lastusteiksi. Se voi tuntua monista liian radikaalilta, mutta ainakin mei­ dän tulisi olla valmiita oppimaan toi­ siltamme. Sekin olisi jo hyvä alku, jos oppisimme kuuntelemaan toisiamme kunnioittavasti edes oman perinteem­ me sisällä.

Panikkar ei väitä, että kaikki uskon­ not vievät ilman muuta samaan pää­ määrään. Sen sijaan hän sanoo, että jumalallisella Mysteerillä on monta nimeä, joista jokainen rikastuttaa ja avaa tuota Mysteeriä omalla tavallaan.

KELLÄÄN MEISTÄ ei ole yksinoikeutta Jumalan salaisuuteen. Kun puhumme Jumalasta, emme puhu jostakin ulko­ puolisesta olennosta, vaan elämäm­ me perimmäisestä merkityksestä.

Puhumme hänestä oman kielemme, kulttuurimme ja perinteemme läpi.

Jos Jumalan nimellä on jotain teke­ mistä elämämme kanssa, se on aina viittaus johonkin, mikä ei ole hallus­ samme. Se on toisenlaisen järjestyk­ sen symboli, Panikkar väittää. Se viit­ taa johonkin, mikä vie pohjan kaikel­ ta absolutismilta ja ilmaisee inhimillis­ ten pyrintöjemme tilapäisyyden.

Panikkar sanoo, ettei ole olemas­ sa mitään objektia Jumala, josta meil­ lä voisi olla kokemus. Siinä mielessä tiedämme hänestä vain sen, ettem­ me tiedä.

Ainoa paikka, jossa voimme kohda­ ta Jumalan, on oma elämämme. Se voi olla kokemus siitä, että on vain poh­

Köyhäsanaisen rukous Jumalani, sinä, joka olet kaikkien kuvien ja nimien tuolla puolen, kaiken yläpuolella ja kaiken sisäpuolella, sanani ovat köyhät tavoittamaan sinua.

Hiljennä minut, että kuulisin hiljaisuutesi.

Sinä et kutsu kovin sanoin etkä korkealta.

Hiljaisuutesi puhuu kaikkia sanoja selvemmin.

Siinä on kaikki, mitä tarvitsen.

jaton syvyys, tyhjyys ja poissaolo eikä mitään mihin tarttua, ja kuitenkin sa­ malla juuri siinä on jotain enemmän.

Ystävän katseessa, kauneuden koke­

muksessa tai ahdistuksen pohjalla koskettaa jokin, mitä ei pysty vertaa­ maan mihinkään.

ESIMERKIKSI PANIKKAR ottaa Martti Lutherin. Kun Luther oman ahdis­ tuksensa keskellä teki intuitiivisen löytönsä, että hän on yhtä aikaa vanhurskas ja syntinen, se oli hä­ nen ainutlaatuinen jumalakokemuk­ sensa.

Yhtä aikaa hän tiesi olevansa pe­ lastettu ja uhanalainen, armahdettu ja syntinen. Hänen sisäinen konflik­ tinsa ratkesi. Sen pohjalle hän raken­ si teologiansa.

Mutta se, mistä hän puhui, oli ih­ misen kokemus. Hän kuvasi sellaista ihmisen perustilannetta, jota ei järki, tieto, tunne eikä tahto pysty ratkaise­ maan.

Kokemus siitä, että on jonkin suu­ remman edessä, muuttaa arvojam­ me. Kun olettamuksemme siitä, mitä Jumalan piti olla, rikkoutuu, aukeaa meille uudenlainen vapaus. Se auttaa meitä olemaan takertumatta mihin­ kään, minkä perusteella lausua tuo­ mioita. ”Siitä alkaa vapaus ja elämi­ sen ilo”, Panikkar sanoo. ■

MENOT 21.6. – 19.7.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys: Kesä- ja elokuussa normaalisti: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 (ti 26.6. asti) Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi Heinäkuussa ei ole päivystyksiä, mutta diakoniatyöntekijän tavoittaa sähköpostitse ja puhelimitse

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Nuortenilta Lepaani ti 26.6. klo 18–21.

Kesäkahvit torstaisin klo 13–14.30.

Jengi-ilta nuorille pe 29.6. klo 20–22.30. Juhannusaattona 22.6. ei ole jengi-iltaa.

Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 12. Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

Messu su 24.6. klo 12. Tapani Varis, Juha Paukkeri.

Pälkäne 2 -rippikouluryhmän konfirmaatiomessu su 1.7. klo 12.

Tiina Palmu, Margit Hakamäki, Leena Talvio.

Messu su 8.7. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Leena Talvio.

Heinäkuun sauvakävelyt 12.7, 19.7 ja 26.7 klo 12–13, lähtö kirkon pihasta. Kävelylenkin jälkeen voidaan kahvitella kesäkahveilla.

Kesäkonsertti – Kevyttä klassista pianomusiikkia to 12.7. klo 14–15.

Pianisti Leena Talvio esittää Aripekka Aholan uusia pianosävellyksiä. Vapaa pääsy. Ilmainen käsiohjelma.

Messu su 15.7. klo 12. Saarna Jari Araneva, Harri Nurminen, Leena Talvio.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Kesäkahvit tiistaisin klo 13–14.30.

Länsimäen messut ovat kesätauolla ja jatkuvat jälleen 19.8. sunnuntaisin klo 10.

KASTETTU Jasper Petteri Samuel Aro, Inari

Aurora Karhunen, Minea Linnea Niemelä, Minka Alexandra Niemelä, Janni Amanda Nyyssönen, Rasmus Sakari Kasimir Näivö, Janely Orgusaar, Elli Aleksandra Savikko, Milana Kamilla Maria Selin, Irene Arja Seppälä, Anton Henry Thorman, Emil Noah Oliver Tikka, Luca Eemeli Vahtiala.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Tommi Petteri Grönvall ja Jennifer Jane Höglund, Tomi Olavi Hyytiäinen ja Krista Marjaana Honkonen, Teemu Ville Tapani Jokinen ja Marianna Heta Pauliina Kainulainen, Juha Olavi Niemelä ja Mia Alice Myöhänen, Joonas Kristian Syrjä ja Sanna Maria Wallin.

HAUTAAN SIUNATTU Heikki Kaarlo Elias Korppi-Tommola 92 v, Emil Vunukainen 91 v, Toivo Aatos Oksanen 84 v, Paavo Ilmari Olin 84 v, Maili Tellervo Koskinen 81 v, Heikki Ilari Kovalainen 41 v.

Hannu Lehtikangas. Messussa avustaa leirityöntekijöitä ja isosia. Messun kesto on noin 1,5 h.

Impivaaran konfirmaatiomessu su 1.7. klo 13. Miika Koistinen, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Messussa avustaa leirityöntekijöitä ja isosia. Messun kesto on noin 1,5 h.

Messu su 8.7. klo 10. Miika Koistinen, Jaakko Kara ja Päivi Tiitu.

Kirkastussunnuntain messu su 15.7. klo 10. Jaakko Kara, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Nuorten kesäavoimet ti ja ke 12.6.– 4.7. klo 18–21. Kirkon nuortentilassa.

Pelaamme lautapelejä, pingistä, biljardia, juttelemme ja oleskelemme muuten vaan. Ilta päättyy hartauteen.

Ilmoittautuminen syksyn 2018 päiväkerhoihin on käynnissä.

Ilmoittautumislinkki on nettisivuillamme: hameenkylanseurakunta.fi > lapset ja perheet.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 21.6. klo 11.

MUUALLA

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Kesäaikaan ti klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 23.6. klo 10. Katja-Maaria Vilén ja Päivi Tiitu.

Messu su 24.6. klo 10. Matti Hyry, Jaakko Kara ja Päivi Tiitu.

Kesäjumppa ti 26.6. klo 17.30–18.30 kirkon pihamaalla. Varaa mukaan jumppapatja ja juomapullo. Kesäjumppaa on vetämässä ohjaaja Vantaan voimistelijoista. Jumppa on maksuton.

Puhjonrannan konfirmaatiomessu la 30.6. klo 14. Katja-Maaria Vilén, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas.

Messussa avustaa leirityöntekijöitä ja isosia. Messun kesto on noin 1,5 h.

Lehtoniemen konfirmaatiomessu su 1.7. klo 10. Matti Hyry, Jaakko Kara ja

Pihaseurat Ke 27.6. klo 18 Myyrmäessä Riitta Ahosella, Uomakuja 3 E 70.

Ke 4.7. klo 18 Hämeenkylässä Leena Kasevalla, Ainontie 10 B 11. Ke 11.7. klo 18 Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3. Ke 18.7. klo 18 Vapaalan seurakuntatalossa, Ilpolankuja 2. Ke 25.7. klo 18 Piknik-kesäseurat Lammaslammen laiturilla, minigolfkentän vieressä. Ke 1.8. klo 18 Hämevaarassa Mariitta Savolaisella, Veitsitie 15.

Vietämme kesäiltaa laulun, puheen ja kahvittelun merkeissä. Pihaseurat ovat seurakunnan vapaaehtoisten järjestämiä.

Kaikenikäisten teatteriretki Vivamoon la 4.8. Lähtö Hämeenkylän kirkolta n. klo 11.30 ja paluu n. klo 17.30. Suuntaamme Vivamoon nauttimaan päivästä, hyvästä lounaasta sekä kesän 2018 uutuusnäytelmästä Paratiisin portit. Näytelmä alkaa klo 14. Retkellä on mukana pastori Jarna Wikström. Retken hinta on aikuisilta 45 e ja lapsilta (4–12 v.) 30 e. Hinta sisältää kuljetukset, lounaan, teatterilipun ja kahvituksen. Ilmoittautuminen ma 2.7. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450 tai osoitteeseen hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

Kirjallisuuspiiri kokoontuu syyskaudella osoitteessa Lammaskuja 2 B. Kesäkirjana kirjallisuuspiiriläisille on

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Heidi Köngäksen Sandra-teos ja nopealukuisille lisäksi Antti Tuurin Tammikuu 18.

KASTETTU Paavo Antti Ilmari Tauriainen, Emma Linnea Alho, Onni Ossian Kajala, Leo Mikael Reinholm, Eelis Iisak Armas Laine, Jessica Mirabella Airaksinen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jussi Ilari Muola ja Anni Katriina Hukkanen, Veli-Pekka Pulkkinen ja Gowri Kanchana Goonawardana.

HAUTAAN SIUNATTU Asta Raakeli Eliina Harvio 92 v, Pirjo Ulla Anneli Lumme 72 v, Pauli Antero Marjamäki 68 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys kesä-elokuussa ti ja to klo 11–12, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

A

9

Haapalainen, Veikko Ahonen, Saana Tourunen, Airi Saloniemi.

Messu su 1.7. klo 10. Veikko Ahonen, Airi Saloniemi. Kirkkomehut.

Arki-illan iltakirkko ke 4.7. klo 18.

Minttu Haapalainen, Jussi Salonen.

Holma 2 -rippikouluryhmän konfirmaatiomessu la 7.7. klo 11. Riikka Wikström, Minttu Haapalainen, Satu Mukala, Jussi Salonen.

Messu su 8.7. klo 10. Minttu Haapalainen, Riikka Wikström, Airi Saloniemi ja Jan Salminen, oboe. Kirkkomehut.

Holma 3 -rippikouluryhmän konfirmaatiomessu la 14.7. klo 11. Veikko Ahonen, Ville Malm, Jussi Salonen.

Messu su 15.7. klo 10. Jani Vanhala, Jussi Salonen. Kirkkomehut.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

Kirkonkulma kiinni juhannusaattona 22.6. ja 29.6.–27.7.

MUUALLA Pieniä pyhiinvaelluksia Vantaalla ke 1.8. ja 15.8. Kesän aikana teemme kävelyretkiä eri kohteisiin. Päivä alkaa klo 9 ja päättyy klo 16 mennessä.

Kävelyä päivän aikana tulee noin 10 kilometriä. Varaa mukaan hyvät kengät kävellä, reppu ja vesipullo.

Päivän aluksi tehdään retkieväät ja vietetään rukoushetki. Säävaraus.

Ilmoittautumiset: pia.olkkonen@evl.fi.

Keskiviikkona 1.8. retkeillään yhdessä Rekolan seurakunnan kanssa Kuusijärvelle (lähtö Asolan seurakuntakodilta) ja 15.8. Korsosta Bisajärvelle.

KORSON KIRKKO

KASTETTU

Messu su 24.6. klo 10. Tuomas Antola, Jussi Salonen. Kirkkomehut.

Kirkon aamupuuro ma 25.6. klo 10 seurakuntasalissa, hinta 1 euro. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.

Aamurukouspiiri ke 27.6., 4.7., 11.7. ja 18.7. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa.

Iltarukouspiiri ke 27.6. klo 18 kirkon kappelissa.

Holma 1 -rippikouluryhmän konfirmaatiomessu la 30.6. klo 11. Minttu

Topi Oliver van Beukering, Emilia Amanda Hämäläinen, Rasmus Toivo Tapio Akkanen, Veera Maria Kiiski.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Taavi Olavi Mattila ja Senni Katri Kaarina Mäkinen, Kimmo Teppo Kalervo Aalto ja Taina Johanna Ahti.

HAUTAAN SIUNATTU Tyyne Sisko Sohkanen 84 v, Kai Aarno Raunio 52 v.

Menokasvo

Erilaisia tapoja olla olemassa Pride-puistojuhlan vapaaehtoistyöntekijä Selja Purovaara, mikä on Helsinki Pride?

– Kantavana teemana Pridessa ovat erilaiset seksuaalija sukupuolivähemmistöt ja meidän oikeutemme tulla kohdelluiksi yhdenvertaisesti.

– Vapaaehtoistyöni liittyy kirkon läsnäoloon Pride-puistojuhlassa. Käytännössä se on teltan pystyttämistä tai pöydän kokoamista ja ehkä vähän päivystämistä. Vantaankosken seurakunta on Pridessa mukana, ja roudaan myös tavaroita Myyrmäen kirkolta Kaisaniemen puistoon.

Mikä sinulle on jäänyt aiemmilta vuosilta Helsinki Pride -kulkueesta mieleen?

– Pride-kulkue koostuu erilaisista porukoista. Mukana on aina ollut joukko mustiin pukeutuneita ihmisiä, jotka ovat teipanneet suunsa kiinni ja kantavat ruumisarkkua.

– Heille Pride-kulkue on marssi niiden puolesta, jotka eivät itse voi olla marssilla mukana, koska kokevat niin paljon sortoa tai heidät on tapettu. Edelleen seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat väkivaltaa ympäri maailmaa.

NINA RIUTTA Helsinki Pride 25.6.–1.7. Sateenkaarimessu pe 29.6. klo 18 Kallion kirkossa, Papinkatu 2.

Yhteys-liike järjestää Pride-viikolla keskustelutilaisuuden ja sateenkaariparien hääkuvauksen.

Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

MARIANNA SIITONEN

Mihin Pride-viikkoa tarvitaan?

– Pride on alun perin ollut 1960-luvulla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen mielenosoitus poliisiväkivaltaa vastaan Yhdysvalloissa. Siitä se rupesi leviämään ja nykyisin Pride on monessa maassa aika kaupallistunut, mutta edelleen siihen kuuluvat ihmisoikeudet ja tasaarvo sekä näkyvyys sille, että ihmisillä on erilaisia tapoja olla olemassa.

– Sateenkaarevat ihmiset tulevat Pridessa yhteen ja voivat tutustua. Minulle Pridessa on edelleen mielenosoi-

tusaspekti olemassa: hei, me olemme täällä ja olemme olemassa, emmekä ole vain akateemisia tai teologisia keskustelunaiheita, vaan oikeita ihmisiä.

MENOT 21.6. – 19.7.

10 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa Kesä–heinäkuussa Asolan seurakuntatalossa to klo 11–13, p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11 Ajanvaraus ti klo 9–11, p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi Huom! Diakoniatyöntekijät eivät ole tavoitettavissa viikolla 27 ja päivystys on silloin myös peruttu.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30.

Raamattupiiri ke 27.6. klo 18.30.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 5.7. klo 13–15.

Jumalanpalvelus la 23.6. klo 10.

Vappu Olsbo, Marja Kyllönen.

Messu su 24.6. klo 10. Suvi-Maria Roine.

Messu su 1.7. klo 10. Vappu Olsbo.

Konfirmaatiomessu su 8.7. klo 10.

(Piispala 3) Ben Ahlroos.

Nikkaristipalaveri ke 11.7.klo 13.

Tervetuloa kaikki Nikkaristit ja toiminnasta kiinnostuneet.

Messu su 15.7. klo 10. Suvi-Maria Roine.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan kesäkahvila 4.6.–26.7. ma–to klo 10–13. Kaikenikäisille aikuisille ja lapsille vanhempiensa seurassa.

Paikalle voit tulla oman aikataulusi mukaan. Nautitaan yhdessä kahvikupponen, grilli kuumenee tarvittaessa omille makkaroille tai voit ostaa makkaran 1 e/kpl. Yhdessäolon lomassa ohjelmaa pop up -periaatteella, yhteislauluja, askartelua, ulkoilua ja leivontaa.

Puutarhapiirin retket tiistaisin: 10.7.

Meilahden ruusutarhaan ja Seurasaareen. Tapaaminen Hki, Sanomatalon edessä klo 12. Elielin aukion puoleisella ovella. 7.8. Herttoniemeen.

Tapaaminen Herttoniemen metroasemalla klo 12. 4.9. Vesalaan. Tapaaminen Mellunmäen metroasemalla klo 12.

Arabiankielinen työ la–su, tied. pastori Ramez Ansara, p. 050 304 1689.

MUUALLA Kesäseurat Pääkkösillä ke 11.7. klo 18, os. Rautkalliontie 5 A 67.

Hanna-rukouspiiri ma 2.7. ja 16.7. klo 18, os. Tertunkuja 4 B. Pieni pyhiinvaellus Kuusijärvelle ke 1.8. klo 9 alkaen Asolan seurakuntatalolta, missä eväiden tekoa ja aamun rukoushetki. Lähdemme yhdessä Rekolan ja Korson väen kanssa kävelemään kohti Kuusijärveä. Perillä paistamme makkaraa (jos ei ole metsäpalovaroitusta) ja lopuksi kävelemme takaisin Asolaan.

Kävelyä n. 10 km. Säävaraus. Ilmoittautumiset: arto.nuutinen@evl.fi.

KASTETTU Roosa Mari Leskinen, Vanessa Ines Evelin Myllynen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Janne Jaakko Löfman ja Elena-Maria

Mirjam Karell, Ville Tapani Österlund ja Mia Maria Rosenqvist, Timo Tapani Mäkelä ja Minna Marjatta Kiljunen.

HAUTAAN SIUNATTU Esko Timo Laakkonen 63v, Hilda Toivonen 90v, Riitta-Leena Savolainen 68v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–15 p. 09 830 6333.

Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.)

Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10–11.30 ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi HUOM! Diakoniatoimisto suljettu 16.–20.7.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kesäopas palvelee kirkossa arkisin kello klo 12.30–20. Ryhmäopastusten varaukset ark. p. 09 830 6717 klo 9–15.

Laurin päiväkonsertit -sarjassa Julia Tamminen, urut & Tomas Gricius, trumpetti: Fanfare festivo to 21.6. klo 12. Ohjelmassa on G. F. Händelin, G. Telemannin, D. Buxtehuden, Otto Kettingin ja Henri Tomasin juhlavia teoksia trumpetille ja uruille. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Juhannusmessu la 23.6. klo 12, Mirka Härkönen, Terhi Viljanen, Mirjam Kyrönseppä.

Messu su 24.6. klo 12, Mirka Härkönen, Tuula Lapveteläinen, Iina Katila.

Vantaa-Seuran opastettu kävelykierros Lasten aikamatka keskiaikaan ke 27.6. klo 17.15, lähtee kirkon portilta. Rooliopastus järjestetään samaan aikaan aikuisten kierroksen kanssa. Opastuksen kesto on noin tunti ja se on tarkoitettu yli 4-vuotiaille. 10/5 e.

Laurin päiväkonsertit -sarjassa Pilvi Listo, cembalo to 28.6. klo 12.

Das Wohltemperierte Klavier (Hyvinviritetty klaveeri). Pilvi Listo soittaa osia J. S. Bachin Das Wohltemperierte Klavier -kokoelmasta ja muuta saman aikakauden musiikkia cembalolle. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Konfirmaatiomessu la 30.6. klo 9.30, Mirka Härkönen. Reetta Väisänen, Mirja Virtanen, Mirjam Kyrönseppä.

Konfirmaatiomessu su 1.7. klo 12, Tuula Lapveteläinen, Mirja Virtanen, Mirjam Kyrönseppä.

Konfirmaatiomessu su 1.7. klo 15, Sari Rajala, Kristiina Rantanen, Mirjam Kyrönseppä.

Vantaa-Seuran opastettu kävelykierros ke 4.7, 11.7 ja 18.7. Kirkonkylän kulttuurikävely lähtee kirkon portilta klo 17.15. Opastuksen kesto on reilu tunti. Kierros päättyy myllylle, jossa alkaa ohjelmallinen Myllyilta. Lippu kierrokselle 10 e, VantaaSeuran jäsenet, eläkeläiset ja opiskelijat 5 e. Alle 15-vuotiaat lapset ilmaiseksi.

Laurin päiväkonsertit -sarjassa Kamarikuoro Qoro Quando HeinäQ to 5.7. klo 12. Qoro Quando on vantaalainen kamarikuoro, joka esittää konsertissaan monipuolisen kattauksen vokaalimusiikkia uudesta perinteiseen ja menevästä meditatiivisen rauhoittavaan. Kuoroa johtaa Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konfirmaatiomessu la 7.7. klo 9.30, Jyrki Kaukanen, Hanne Pekanpalo, Julia Sundvik, Iina Katila.

Konfirmaatiomessu su 8.7. klo 12, Päivi Helén, Esa-Pekka Helanne, Iina Katila.

Konfirmaatiomessu su 8.7. klo 15, Jaakko Hyttinen Katja Toivanen, Julia Sundvik, Iina Katila.

Laurin päiväkonsertit -sarjassa Iina Katila, urut to 12.7. klo 12. Ranskalainen hetki. Iina Katila soittaa ranskalaisen urkukirjallisuuden teoksia.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konfirmaatiomessu su 15.7. klo 12, Mirka Härkönen, Sari Rajala, Tiina Malinen, Mirjam Kyrönseppä.

Konfirmaatiomessu su 15.7. klo 15, Terhi Viljanen, Johanna Linnavuori, Mirjam Kyrönseppä, Sirpa Rosenberg.

Laurin päiväkonsertit -sarjassa Trio Sufira to 19.7. klo 12. Musiikkia myöhäiskeskiajalta. Sufira on myöhäiskeskiaikaiseen musiikkiin erikoistunut trio, jonka muusikot ovat Aino Peltomaa (sopraano, nokkahuilu, rumpu & keskiaikainen harppu), Eira Karlson (mezzosopraano ja fiideli) ja Susanna Tollet (altto, nokkahuilu & kampiliira). Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Kirkon ruokailu on kesätauolla.

OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kahvilan kesätauko toiminnassa 21.6.–3.8. Kesäkahvit Olotilassa tällä ajalla torstaisin klo 10–11.30 alkaen 28.6.

Taidetta! Leila Nuotion maalauksia Väriä kesään öljy- ja akryylimaalein 7.9. asti.

Messu su 24.6. klo 10, Kristiina Kartano, Päivi Helén, Iina Katila.

Messu su 1.7. klo 10–11.30, Jyrki Kaukanen, Reetta Väisänen, Terje Kukk.

Messu su 8.7. klo 10–11.30, Maria Koukkari, Kristiina Kartano, Terje Kukk.

Messu su 15.7. klo 10, Päivi Helén, Esa-Pekka Helanne, Iina Katila.

KASTETTU Akseli Christopher Lähde, Vertti Elmeri Tenkanen, Beanna Adelina Inkeri Kanniainen, Erko Heletuli, Sigrid Kupits, Oskari Henri Juhani Jääskeläinen, Sofia Ellen Aleksandra Pilli, Meeri Sella Kaarina Härkänen, Elias Tapio Gabriel Seppä, Venla Olivia Haikonen, Helmi Aino Maria Perkonmäki, Allan Viktor Aavikko, Theo Vilho Verneri Aaltonen, Ellen Astrid Amanda Wasiljeff, Wilhelmiina Iida Emilia Antikainen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Joona Marko Aleksi Toivio ja Tiia Kristiina Koski, Marko Petteri Nousiainen ja Maria Kristiina Seppänen, Jari Pekka Ruotsalainen ja Miia Marjut Susanna Tolvanen, Janne Juhani Muukkonen ja Tiina Tellervo Maanonen, Markus Michael Renner ja

Miia Pauliina Tuominen, Niko Jesse Juhani Mäkinen ja Rita Martina Patrikka, Teemu Johannes Lindborg ja Milla Eerika Tolvanen, Jukka Petteri Kemppainen ja Heidi Anneli Telkamo, Matti-Esko Seppä ja Miia Irene Aaltonen.

HAUTAAN SIUNATTU Laila Onerva Kajander 87 v, Maire Alina Kangas 93 v, Hilkka Annikki Nurmiluoto 82 v, Elli Tellervo Tikkanen 80 v, Pertti Tapio Hukkanen 78 v, Raili Anneli Laine-Kuusenoja 73 v, Aili Lindfors 91 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–11 ja 12–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 12–14, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Carpenter’s Café to 21.6. klo 10–15.

Kevätkauden päättäjäiset. Klo 12.30 esiintyy kaksi tanssijaa Bollywoodtanssin ryhmästä BollyJems.

Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 10. Papit Sini Mikkola, Oili Karinen, kanttori Ritva Holma.

Messu su 24.6. klo 10. Papit Oili Karinen, Sini Mikkola, kanttori Viena Huhtala.

Toivon tuulet ma 25.6. klo 18 Café.

Tia Nuutinen.

Kesäcafé keskiviikkoisin klo 12–14.

Kahvia, teetä, voileipiä, leivonnaisia, grillimakkaraa. Vapaaehtoinen maksu.

Konfirmaatiomessu la 30.6. klo 10.

Anna Tapion rippikoululeiri. Pappi Kristiina Hyppölä, kanttori Viena Huhtala.

Konfirmaatiomessu su 1.7. klo 10.

Mannilan 1. rippikoululeiri. Pappi Ari Kotisaari, kanttori Viena Huhtala.

Kesälastenkirkko sunnuntaisin klo 15 (ei 24.6.). Sisään H-ovesta.

Toivon tuulet ma 2.7. klo 18 Café.

Oiva Salli.

Konfirmaatiomessu la 7.7. klo 10.

Mannilan 2. rippikoululeiri. Papit Margit Helin ja Oili Karinen, kanttori Ritva Holma.

Messu su 8.7. klo 10. Papit Mark Saba, Niina Pihlajamaa, kanttori Viena Huhtala.

Toivon tuulet ma 9.7. klo 18 Café.

Urpo Pakarinen.

Konfirmaatiomessu su 15.7. klo 10.

Mannilan 3. rippikoululeiri. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma.

Konfirmaatiomessu su 15.7. klo 14.

Holman 2. rippikoululeiri. Pappi Pirkko Järvinen, kanttori Ritva Holma.

Toivon tuulet ma 16.7. klo 18 Café.

Pertti Peussa.

Konfirmaatiomessu su 1.7. klo 14.

Kivistön 2. päivärippikoulu. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Vaatevarasto avoinna to 5.7. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Tied. p. 050 357 7726.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Iltamessu su 8.7. klo 18. Pappi Taina Karvonen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Lepotila-meditaatio keskiviikkoisin 15.8. saakka (paitsi 4.7.) klo 18–19. Olet tervetullut meditoimaan, vaikka sinulla ei olisi aiempaa kokemusta meditaatiosta.

Meditaatiohetken aluksi ohjaaja antaa ohjeet, joiden perusteella pääset mukaan. Ohjaajana AnneMarja Isoaho.

KASTETTU Miona Emma Josefiina Tommola, Ellen Aino Linnea Hietanen, Emilia Mileena Heikkinen, Ava Teresia Mattinen, Iiris Linnea Myllylä, Julius Herman Sakari Liikanen, Nooa Oliver Raiski, Eeli Oscar Juhani Koivula, Aada Elina Maria Riipinen, Veeti Tapani Sjöblom, Ukko Johannes Heiskanen, Jooa Noel Viljami Vuortio, Ella Iris Hyytiäinen, Lucas Matti Johannes Heimonen, Jade Aurora Emilia Masalin, Benjamin Güttler, Pinja Jessica Mättö, Amanda Ilona Ahonen, Emma-Maria Aksinia Efendijev.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Henri Matias Öhman ja Anni Eveliina Pykäläinen, Kalevi Kari Alarik Holmström ja Sofia Karoliina Orre, Kim Juhani Salin ja Anette Henriikka Jyrkinen, Pekka Onni Roininen ja Emilia Jasmin Kiias, Ari-Pekka Johannes Savolainen ja Nora Salla Annika Vesala, Tony Tuomas Mäkelä ja Jenna Marika Pitkänen, Lasse Juhana Kauppinen ja Marja Orvokki Sillankorva, Jouni Mikael Lahtinen ja Noona Maria Leino, Mikko Aulis Samuli Vepsäläinen ja Tiina Hannele Illikainen, Topi Christian Stenman ja Nitta Katariina Ruotsalainen, Lasse Henrik Forsman ja Katja Marketta Ruohonen.

HAUTAAN SIUNATTU Armas Valtteri Mustaniemi 87 v, Ritva Annikki Pietarinen 86 v, Sinikka Kerttu Mirjami Husu 82 v, Marja Liisa Paavilainen 81 v, Kauko Hassinen 81 v, Jyrki Uolevi Rapp 76 v, Jouko Olavi Liimatainen 73 v, Kari Juhani Elonen 72 v, Taru Anneli Antinkoski 71 v, Marja-Leena Lindroos 69 v, Väinö Henrik Pirinen 68 v, Satu Anneli Lehti 67 v, Ulla Kaarina Berglind 64 v, Raimo Juhani Andersson 61 v, Pirjo Helena Jokinen 59 v, Jesse Mättö.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 21.6. – 19.7.

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

11

ISTOCK

3×

ISTOCK

menovinkki

Sauvotaan ja kahvitellaan Hakunilassa tehdään porukalla sauvakävelylenkki, ja sen jälkeen kahvitellaan Hakunilan kirkon kesäkahveilla. Ei maksa mitään, ei kävely eikä kahvittelu. Sauvakävely ja kesäkahvit torstaisin 12.7., 19.7. ja 26.7. Lähtö klo 12 Hakunilan kirkolta, Hakunilantie 48.

Sammatin kesäleiriltä voi saada ystäviä eri kulttuuri- ja uskontotaustaisista naisista.

Pari päivää poissa kotoa

PARINA KESÄNÄ Elämännokan leirikeskuksessa Sammatissa on järjestetty monikulttuurinen naistenleiri. Ne ovat toteutuneet, kun Rekolan seurakunta on yhdistänyt voimavaransa seurakuntien kansainvälisen työn ja Vantaan kaupungin maahanmuuttajapalveluiden kanssa.

Nadia Belhout on ollut leireillä mukana ja aikoo osallistua myös tänä kesänä.

– Leirillä on ollut kävelyä, sauvakävelyä, soutelua, saunomista, uimista, kauneushoitoja, hierontaa ja käsitöitä. Siellä on ollut tosi hauskaa!

Belhoutin mielestä eri maista Suomeen muuttaneet naiset tarvitsevat monikulttuurisen leirin kaltaista toimintaa.

– Oma aika tekee naiselle niin hyvää ja auttaa ottamaan askeleen eteenpäin. Kun lapset ja mies eivät ole mukana, se on kuin aivojen tyhjennys. Puhelin vain kiinni, eikä soiteta kenellekään. Sen jälkeen jaksaa paremmin.

Kaikista paras näkyy Belhoutin mukaan leirin jälkeen kotona, kun äiti ei ole ollut pariin päivään käytettävissä.

– Mies ja lapset arvostavat vaimoa ja äitiä enemmän, kun hän on ollut vähän aikaa poissa. Kaikki ei ole ollutkaan valmiina. Kaksi päivää ei ole pitkä aika, mutta on se kuitenkin, kun miehen pitää hoitaa lapset ja kotityöt.

Belhout huomauttaa, että nykyään suomalaisissa perheissä mies ja vaimo useimmiten jakavat lastenhoidon ja kotityöt. Mutta on kulttuureja, joissa nainen hoitaa kotona kaiken.

– Kun minä lähdin ensimmäisen kerran naistenleirille, mieheni sanoi, että se on hyvä. Hän on oppinut ja tietää, että joudumme menemään jonkin verran suomalaisen kulttuurin mukana. Mieheni muutti Suomeen nuorena ja on elänyt täällä pidempään kuin minä.

Tunnetaitoja pareille

”

Parisuhdekurssilla opetellaan tunnistamaan parisuhteen vahingollisia kehiä, avaamaan niitä ja ymmärtämään omaa ja toisen käyttäytymistä. Kurssi ei sovi akuutissa kriisissä oleville. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 4.7. mennessä p. 09 830 6330 tai riitta.tapionsalo@evl.fi. Tunnekeskeinen parisuhdekurssi alkaen ti 21.8. klo 16.30 Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 aA.

OMA AIKA TEKEE NIIN HYVÄÄ JA AUTTAA OTTAMAAN ASKELEEN ETEENPÄIN.

LEIREILTÄ NADIA Belhout on saanut uusia ystäviä ja yhteydenpito on jatkunut leirien jälkeen. Naiset soittelevat tai tapaavat. Keskusteltavaa riittää ainakin kasvatusasioista.

– Kotona on pieniä lapsia tai nuoria, joiden kanssa voi olla ongelmia tai pulmatilanteita. Puhumme niistä ja voimme jakaa kokemuksia ja tukea.

Belhout on tutustunut leireillä ainakin sudanilaisiin, tansanialaisiin, marokkolaisiin, turkkilaisiin, irakilaisiin, venäläisiin ja suomalaisiin naisiin. Hän kannattaa keskustelua ja avoimutta, jotta ymmärrys erilaisuutta kohtaan lisääntyisi.

– Meidän kulttuurissamme on sanonta, että et voi tuntea toista ihmistä ennen kuin olet elänyt hänen kanssaan neljäkymmentä päivää.

NINA RIUTTA

Monikulttuurinen naistenleiri 24.–26.8. Elämännokan leirikeskuksessa Sammatissa. Hinta 40 e sisältää majoituksen, ruokailut, bussikuljetuksen ja ohjelman. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 1.8. mennessä Irma Liljeström p. 050 553 8459.

ISTOCK

N

adia Belhoutin, 48, perheeseen kuuluvat aviomies ja viisi lasta. He ovat 26-, 24-, 21-, 17- ja 9-vuotiaita. Enää kaksi nuorimmaista asuu kotona.

– Olen valmistunut lähihoitajaksi ja erikoistuin lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen. Teen lastenhoitajan keikkoja Seure Henkilöstöpalvelun kautta, Belhout kertoo.

Belhout on asunut Suomessa 27 vuotta. Hän on muslimi ja hänen synnyinmaansa on Algeria. Äidinkielenään hän puhuu arabiaa, ja suomen kieli sujuu hyvin. Aluksi perhe asui Järvenpäässä, mutta Vantaalla on ollut sama koti jo 16 vuotta.

– Mieheni toimi kirjapainoalalla, ja hän sai Suomesta töitä. Minä tulin perässä tänne. En tietenkään voinut elää toisessa maassa, kun mieheni oli täällä, Belhout kertoo.

ISTOCK

Monikulttuurisella leirillä naiset saavat laittaa aivot narikkaan.

Silmukoita koko kesän

Kahvikupin ääressä tehdään yhteiseksi hyväksi kaikkea, mitä osataan: sukkia, torkkupeittoja, tyynyliinoja, kortteja ja huovutustöitä. Käsillä ahkeroidaan koko kesän ajan. Mukaan mahtuvat taitavat ja taitamattomat. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30–12 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22.

KATRIINA HARVIAINEN

12 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262.

Sommaröppet ti–fr kl. 9–13, måndagar stängt vandasvenska@evl.fi.

Diakonimottagning endast på to kl. 10–11.30 (juni–aug)

HELSINGE KYRKA S:T LARS Midsommardagens högmässa lö 23.6 kl. 10, K. Andersson, Heidi Åberg-Ylivaara.

Högmässa söndagar kl. 10: 24.6 K. Andersson, Heidi Åberg-Ylivaara. 1.7 M. Fagerudd, Heidi Åberg-Ylivaara.

8.7 A. Paavola, Heidi Åberg-Ylivaara.

15.7 K. Andersson, A. Ekberg.

Sommarkonserter torsdagar kl. 19, fritt inträde, program 5 e. 5.7 Ensemble Vindaum Susanna Tollet och Nina Fogelberg, sång. Medeltida och folklig repertoar. 12.7 Birger’s Ragtime Band Charlotta Kerbs, sång; Birger Lindström, klarinett; Pekka Sarmanto bas; Robert de Godzinsky, piano; Jukka Järvelä, banjo. 19.7 Konsert med Anne Hätönen, orgel och Nina Fogelberg, sång. 26.7 Duo Joseida Iida Alina Poijärvi, cello; Maria Kämppi, piano

BAGARSTUGAN Sommarsamling on 18.7 kl. 14.

Allsång, andakt och kaffeservering med diakoniarbetarna.

ÖVRIGT Helsinki Pride marschen lö 30.6 Vanda svenska församling deltar i.

Pastorskansliet sommaröppet juni-augusti ti–fr kl. 9–13, må stängt.

Diakonimottagning endast torsdagar kl. 10–11.30 under sommarmånaderna. Andra tider enligt överenskommelse.

DÖPTA Robin Mikael Aikio, Lydia Elisabeth Gustafsson.

LYSNING TILL ÄKTENSKAP Otto Johannes Savimaa och Tanja Maarit Moksi.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA P. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14-17.

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi alkaa Tikkurilassa ti 21.8. klo 16.30.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 4.7. mennessä perheasiain neuvottelukeskukseen p. 09 830 6330 (päivystysaikojen ulkopuolella jätä viesti vastaajaan) tai riitta.tapionsalo@evl.fi.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perheleiri 24.– 26.8. Leiriniemessä (Ohkola, Mäntsälä). Kesäinen viikonloppu koko perheen kanssa. Lapsille ja aikuisille omaa ja yhteistä ohjelmaa. Hinta: 50 e/aikuinen, 25 e/lapsi 3–12-v. ja alle 3-v. ilmaiseksi. Huom! Lisämaksu lakanoista 10 e, oma matkasänky lapselle mukaan, ilmoita kuljetustarve leirille. Ilmoittautumiset viimeistään 10.7. mennessä Annika Topiolle sähköpostitse: annika.topio@evl.fi.

NÄKÖVAMMAISILLE Rauhan pihaseurat, ti 3.7. klo 17–20.

Sateenkaari 4 H 16, Mikkola. Ilmoittautuminen viimeistään 3.7. klo 11 mennessä terhi.suonsivu@evl.fi tai ti ja to klo 9–11 puh. 050 381 8758.

Saunailta Rusutjärvellä ti 10.7. klo 15–19. Hämeentie 44, Tuusula.

Kokoonnumme saunomisen, uimisen, iltapalan ja yhteisen seurustelun merkeissä. Menemme saunailtaan omin kyydein (yritetään sovitella myös kimppakyytejä). Ilmoittautuminen viimeistään 5.7. klo 11 mennessä terhi.suonsivu@evl.fi tai ti ja to klo 9–11 puh. 050 381 8758.

Katrinebergin kartano sai uuden elämän Kartanot muodostavat merkittävän osan Vantaan kulttuurimaisemaa. Katrinebergin kartano on toiminut lastenkotina, lääkäreiden asuntoina ja hoivakotina. Nyt kartanon pihapiirissä on kotieläintila.

S

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

eutulassa sijaitsevan Katrinebergin kartanon pihapiirissä kirmaa lapsia. He ovat tulleet retkelle kartanon kotieläintilalle. Uuden elämän 2010-luvulla saanut Katrineberg kuuluu keltaisine päärakennuksineen Vantaan vanhimpiin kartanoympäristöihin.

– Knapbackana aiemmin tunnetun kartanon ensimmäinen omistaja 1540-luvulla oli alempaa aatelissäätyä edustanut knaappi, ritarin asemies ja rälssimies Marcus Jönsson. Hänen mukaansa on nimetty läheinen Knaapinkuja, kertoo Jukka Hako.

Hän on kirjoittanut Pia Vuorikosken kanssa juuri ilmestyneen kirjan Kartanoelämää Vantaalla.

Katrinebergin kartanolla oli Jönssonin jälkeen useita omistajia. Merkittä-

Vantaan kartanoista kaksi kirjaa kirjoittanut Jukka Hako tuntee hyvin Katrinebergin kartanon historian.

Rakkaamme

Pentti Sorsa s. 8.10.1931 Kuusjärvi k. 25.3.2018 Vantaa Kaipaamaan jäivät Aune Heli perheineen Tapsa perheineen Anna-Leena, Eija sekä muut sukulaiset Ei syvempää surua ei kovempaa kaipuuta on vain hiljaisuus Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa.

Kiitos osanotosta.

vimpiin heistä kuului majuri Adolf Blåfield, joka rakennutti 1700–1800-luvun vaihteessa tilan päärakennuksen ja puutarhan.

– Blåfieldin Catarina-vaimon kuolema oli traaginen tapaus, sillä hän hukkui Vantaanjokeen vuonna 1812. Kartanon nimi oli jo aiemmin muuttunut hänen mukaansa Katrinebergiksi, Jukka Hako sanoo.

1930-luvulle tultaessa kartano oli edelleen satoja hehtaareja käsittävä maanviljelystila. Sen omisti tuolloin ravintoloitsijana tunnettu Aleksanteri Tuomikoski. Isännän kuoltua Lyylivaimo jatkoi tilanpitoa. Hän myi kartanon vuonna 1949 Helsingin maalaiskunnalle, nykyiselle Vantaan kaupungille.

Kasvava kunta tarvitsi maata rakentamiseen ja ruokahuoltoon.

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

13

Katrinebergin kartano toimii nykyään kansalaistoiminnan keskuksena.

Vantaan kartanoita Linnan kartano perustettiin 1500-luvulla Keimolaan, Riipiläntien ja Kivistön kaupunginosan välimaastoon. Kartano on yksityisomistuksessa, ja sen alueelle on suunnitteilla ryhmäpuutarha ja ratsastuskeskus. Erikoisuutena ovat kivikautiset löydöt.

Håkansbölen kartano perustettiin 1540-luvulla Ojangon kaupunginosaan Hakunilaan. Nykyinen omistaja on Vantaan kaupunki, ja Pehtorintaloon on avattu juuri kahvila. Erikoisuutena on Armas Lindgrenin vuonna 1908 suunnittelema jugendkokonaisuus.

Linnaisen kartano perustettiin 1550-luvulla Länsi-Vantaalle, Espoon rajan tuntumaan. Kartano on yksityisomistuksessa, ja sen erikoisuutena on yksityinen veistospuisto.

KUNNAN OMISTUKSESSA kartanon päärakennus toimi aluksi lastenkotina. Sen lähelle rakennettiin vanhainkoti, joka muuttui myöhemmin Katriinan sairaalaksi. Tuolloin päärakennuksesta pilkottiin asuntoja sairaalan lääkäreille.

– Rakennuksessa on erikoista se, että sen yläkerta on korkeampi kuin alakerta. Toisena erikoisuutena on kartanon barokkityyliin pengerretty terassipuutarha, joka on yhtä vanha kuin päärakennus, Jukka Hako selvittää.

– Puutarhaan oli istutettu vuosikymmenien aikana paljon kasvillisuutta. Nyt mietitään, miten puutarhan kasvillisuutta voitaisiin elvyttää.

Myöhemmin kartanon päärakennuksessa toimi vielä hoivakoti, mutta sen toiminta päättyi vuonna 2008 ja tilat jäivät käyttämättömiksi.

– Tämä ehti olla vuosia täysin kuollut paikka, kunnes Kivistön aluetoimikunta esitti sille uutta käyttöä kansalaistoiminnan keskuksena. Kaupunki tarttui ehdotukseen, ja toiminta käynnistyi niin sanottuna Green Care -hankkeena. Nyt siellä järjestetään vapaaehtoisvoimin tapahtumia ja monenlaista aktiviteettia.

Vuosi sitten kartanon yhteydessä aloitti 4H-yhdistyksen ylläpitämä kotieläinpuisto, jossa käy perheitä sekä koulu- ja päiväkotiryhmiä.

” KARTANOT

KERTOVAT VANHASTA MAATALOUSKULTTUURISTA. VASTOIN YLEISTÄ KÄSITYSTÄ VANTAA EI SIIS MUODOSTUKAAN PELKÄSTÄÄN KEHÄTIESTÄ, KERROSTALOISTA JA LENTOKENTÄSTÄ.

TUORE KARTANOKIRJA on rinnakkaisteos Jukka Hakon ja Pia Vuorikosken vuonna 2005 kirjoittamalle teokselle Kartanomatka Vantaalle. Uuden kirjan tekeminen oli heistä tarpeen, koska kartanoista oli saatavilla tuoretta tutkimustietoa.

Erityisen merkittävä kirjan kannalta oli Vantaan kaupunginmuseon tilaama ja arkkitehti Amanda Eskolan tekemä inventointi kaupungin vanhasta, ennen vuotta 1930 valmistuneesta, rakennuskannasta. Näin saatiin tarkempaa tietoa kartanoiden perustamisiästä.

Kirjan tekijöillä oli käytössään myös uutta digitaalista arkistomate-

Hämeenkylän kartano perustettiin 1500-luvun lopussa Lillträskin lähelle, nykyisen Askistontien ja Kakolanmäen väliselle alueelle. Nykyinen omistaja on keskinäinen työvakuutusyhtiö Varma. Erikoisuutena ovat Carl Ludvig Engelin 1820–30-luvuilla suunnittelemat rakennukset.

riaalia, vanhoja karttoja, sanomalehtiä ja valokuvia. Lisäksi kaikista kartanoista otettiin ilmakuvat kirjaa varten.

– Teimme myös tiivistä yhteistyötä kartanoiden omistajien kanssa. Näin moni asia tarkentui ja saimme tietoomme lukuisia uusia yksityiskohtia.

Hako ja Vuorikoski esittelevät kirjassaan kymmenen kartanoa. Ne on valittu maanomistuksen perusteella.

– Aatelissäädyllä oli aikoinaan tiettyjä etuoikeuksia, muun muassa verovapaus kruunulle tehdyistä palveluksista. Myöhemmin kartanoiden maita ja metsiä myytiin rakennusmaaksi, mutta ne pysyivät silti asuttuina, mikä turvasi niiden säilymisen.

KARTANOT OVAT Jukka Hakon mukaan merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Niihin liittyy kiinnostavia tarinoita ja elinkeinoelämän historiaa.

– Kartanot kertovat vanhasta maatalouskulttuurista. Vastoin yleistä käsitystä Vantaa ei siis muodostukaan pelkästään kehätiestä, kerrostaloista ja lentokentästä.

Jukka Hako kiinnostui kotipaikkakuntansa historiasta ja kartanoista 1970-luvun lopulla. Hän toimi yli 30 vuotta Vantaa-seuran puheenjohtajana. Harrastuksenaan hän pyörittää pienkustantamoa, joka on julkaissut kymmenen Vantaa-aiheista kirjaa. ■

Backaksen kartano perustettiin 1600-luvulla vanhan Turku–Viipurimaantien varteen, nykyiselle Ylästöntielle. Nykyinen omistaja on HOK-Elanto, ja kartanossa toimii ravintola. Erikoisuutena ovat Elannon punatiiliset talousrakennukset.

Westerkullan kartano perustettiin vuonna 1633 Kehä III:n ja Vanhan Porvoontien risteykseen. Kartano on yksityisomistuksessa. Erikoisuutena on toimiminen Suomi-filmien näyttämönä 1940–50-luvuilla.

Königstedtin kartano perustettiin 1600-luvun puolivälissä Riipilän kylään Seutulaan. Nykyinen omistaja on Suomen valtio, ja kartano toimii valtion edustustiloina. Erikoisuutena ovat päärakennuksen alakerran vuodelta 1815 peräisin olevien Amor ja Psykhe -tapettien jäljennökset.

Rosendahlin kartano perustettiin vuonna 1670 Helsingin pitäjän Veromiehenkylään. Erikoisuutena on toimiminen Hankkijan koetilana vuosina 1916–70.

Nissbackan kartano perustettiin 1700-luvun lopulla Sotungintien varrelle. Kartano on ykstyisomistuksessa. Erikoisuutena on kuvanveistäjä Laila Pullisen töitä esittelevä veistospuisto.

14 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018 Heini Tarsa työskentelee kolmatta kesää Ruskeasannan hautausmaalla.

– Päivittäin hautausmaalla kävijät kyselevät monenlaista. Usein kysytään neuvoja, millaisia kesäkukkia kannattaa laittaa haudoille. Myös haudoille laitettujen haudanhoitoon liittyvien eriväristen merkkien tarkoitus kiinnostaa, Tarsa kertoo.

Itse teossa

Hautausmaalla askel hidastuu Työntekijät ylläpitävät hautausmaan arvokkuutta ja kauneutta.

R

TEKSTI KATRIINA HARVIAINEN KUVA TIMO HORMIO

uskeasannan hautausmaalla on menossa kesän isoin projekti. Kesäkukkien istuttaminen haudoille on täydessä vauhdissa. Sitä ei kävijä kuitenkaan huomaa, sillä hautausmaalla on rauhaisaa ja tyynnyttävää, kuten hautausmaalta odottaakin.

– Tänä kesänä istutetaan kolmea eriväristä uudenguineanliisaa, aurinkoliisaa, verenpisaraa, tarhabegoniaa ja kesäbegoniaa, jotka ovat melko klassisia kesäkukkia. Täällä kokeillaan ensimmäistä kertaa myös enkelinsilmäpelargoniaa. Olemme saaneet siitä hyvää palautetta Py-

hän Laurin kirkon eli Pitäjän hautausmaalla, kertoo hortonomi Heini Tarsa.

– Meillä käyttäydytään miljööseen sopivalla tavalla rauhallisesti ja arvokkaasti. Ei hoppuilla eikä hurjastella koneilla, Tarsa selittää työntouhun näkymättömyyttä.

HEINI TARSA vetää Ruskeasannan hautausmaan kuuden hengen kenttätiimiä. Tiimiin kuuluu sekä huhtikuussa aloittaneita kausityöntekijöitä että kesäkuussa aloittaneita nuoria kesätyöntekijöitä.

– Opastan nuorempia, mutta samalla teen samoja hommia kuin kaik-

ki muutkin. Esimies kertoo, mitä tehdään ja minä mietin osaltani, miten se toteutetaan kentällä parhaiten.

Hautausmaan rutiineihin kuuluvat nurmenleikkuu ja siimaleikkurilla viimeistely, haravointi sekä hoitokukkien nyppiminen ja kastelu. Hoitokukat kastellaan tarpeen mukaan 1–3 kertaa viikossa. Loppuviikolla käytäviä siistitään tilaisuuksia varten.

– Perinteisesti hautausmaat ovat viihtyisiä ja hyvin hoidettuja, ja haluamme ylläpitää tätä perinnettä. Parhaan kyvyn mukaan yritämme tehdä kaunista jälkeä, Tarsa sanoo.

Työhön kuuluu myös asiakaspalvelua.

RUSKEASANNAN HAUTAUSMAALLA on paljon valon ja varjojen leikkiä. Alueella kasvaa runsaasti puita, jotka tekevät hautausmaasta viihtyisän paikan kävelyyn ja rauhoittumiseen.

– Ihmiset tykkäävät siitä, että täällä on tavallista enemmän puita. Tänne voi tulla lämpimämpänäkin päivänä, koska varjoa löytyy. Täällä kuulee myös paljon linnunlaulua. Moni kehuu sitä, että Ruskeasanta on mukavalla tavalla pienempi ja intiimimpi kuin monet muut hautausmaat, sanoo Heini Tarsa.

Puuston lisäksi Tarsa nostaa Ruskeasannan erityispiirteenä esiin hautausmaan hirsisen kappelin, joka on otettu käyttöön vuonna 1927. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1887.

– Meidän punainen pieni kappelimme saa aina hyvää palautetta kävijöiltä. Se on maanläheinen ja hyvin perinteisen kaunis.

Tarsa nauttii työstään Ruskeasannalla, missä hän on jo kolmatta kesää.

– Saa olla ulkona ja näkee kättensä jäljen. Ainut miinus on, että työ ei ole ympärivuotista.

– Täällä sielu lepää ja aina voi tulla iloisin mielin töihin. Mitäpä ihmiset tekevät kesälomalla muuta kuin puutarhatöitä. Täällä on kuin olisin kesälomalla koko kesän, Tarsa sanoo. ■ Vantaan seurakuntien hautausmaat: Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, Pappilankuja 5 Hämeenkylän kirkon hautausmaa, Auratie 3 Korson kirkon hautausmaa, Merikotkantie 4 Ruskeasannan hautausmaa, Ruskeasannantie 2

Kirkoissa soi TO 21.6.

Fanfare festivo klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Julia Tamminen, urut, ja Tomas Gricius, trumpetti. G. F. Händelin, G. Telemannin, D. Buxtehuden, Otto Kettingin ja Henri Tomasin teoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TO 28.6.

TO 5.7.

HeinäQ klo 12 Pyhän Laurin kirkos-

TO 12.7.

Ranskalainen hetki klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kevyttä klassista pianomusiikkia klo 14 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Leena Talvio, piano. Aripekka Aholan sävellyksiä. Vapaa pääsy ja ilmainen ohjelma.

Birger's Ragtime Band klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Charlotta Kerbs, laulu, Birger Lindström, klarinetti, Pekka Sarmanto, basso, Robert de Godzinsky, piano, ja Jukka Järvelä, banjo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TO 19.7.

Musiikkia myöhäiskeskiajalta klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Trio Sufira: Aino Peltomaa, laulu, nokkahuilu, rumpu ja keskiaikainen harppu, Eira Karlson, laulu ja fiideli, ja Susanna Tollet, laulu, nokkahuilu ja kampiliira. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Anne Hätönen, urut, ja Nina Fogelberg, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TIMO PEEDU

Das Wohltemperierte Klavier – Hyvinviritetty klaveeri klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Pilvi Listo, cembalo. Osia J. S. Bachin Das Wohltemperierte Klavier -kokoelmasta ja muuta saman aikakauden musiikkia.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

sa, Kirkkotie 45. Kamarikuoro Qoro Quando. Vokaalimusiikkia uudesta perinteiseen ja menevästä meditatiivisen rauhoittavaan. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ensemble Vindaum klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Keskiaikaista ja kansanomaista ohjelmistoa.

Susanna Tollet ja Nina Fogelberg, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Trio Sufira esiintyy Pyhän Laurin kirkossa.

21.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Lakipalveluja

Hautauspalveluja

A

15

Rakennusala

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausvantaa.fi

www.joutsenkivi.fi HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

www.bremerinhautakivi.fi

Kaikki hautakivialan työt

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Veloitukseton arviointi

BREMERIN KIVI

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

hok-elannonlakipalvelu.fi

vuodesta 1922

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Tilaisuuksia

Kiviveistämö Levander Oy

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

HERÄNNÄISSEURAT

Palveluja tarjotaan Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme.

P. 040-6378899

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

ke 27.6. klo 18 kesäseurat Hynnisellä, Rovastila, Vuorikoskent.554, Enonkoski; savusana, muurinpohjalettuja ja muikkuja. Bussiretki Kalliosta 26.-28.6., ilm. p. 09 2340 3600. su 1.7. klo 10 herättäjäjuhlille lähtökirkkopyhä Vanha kirkko, Lönnrotink.6, Hki; saarna M.Kuoppala; kahvit ja veisuut puistonpuol. portailla. ke 4.7. klo 19 juhlille lähtöseurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe-su 6.-8.7. herättäjäjuhlat Tampereella. Lisätietoja: www.herattajajuhlat.fi; RETKI MatteusMikael-Malmi pe-su, sis. majoitus/kyyti, tied. H.Untamala, p. 045 321 3195. ke 18.7. klo 12 Arkiveisuut Rautatienrakentajien h-maa, Sandelinink.13, Hyvinkää. TULOSSA: Kuninkaantien seurat Loviisa 4.8. ja Hangon Meriveisuut 11.-12.8.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

16 A Kirkko ja kaupunki | 21.6.2018

Piispa sorkkii sananvapautta PIISPA TEEMU Laajasalo näyttää ryhtyneen kampittamaan Kirkko ja kaupungin journalistista linjaa ja sananvapautta (Markkinointi ja mainonta 25.5., Kotimaa 7.6.). Tämä ei sinänsä ole yllättävää. Vallanpitäjät ovat maailman sivu pyrkineet rajoittamaan lehdistönvapautta varsinkin, jos he itse ovat jotenkin sen läpivalaisussa.

Piispakunnassa on ennenkin esiintynyt pyrkimystä ohjailla Kirkko ja kaupungin toimituksellista linjaa.

(Selvyyden vuoksi kuitenkin: Helsingin edellinen piispa Irja Askola ei siihen koskaan puuttunut).

Laajasalo ei näytä ymmärtävän a) minkälainen arvo journalistisin periaattein tehdyllä lehdellä on kirkolle eikä b) miten vakavilla asioilla hän leikittelee.

Asetelma on osapuilleen samanlainen kuin jos pääministeri puuttuisi Ylen journalistiseen linjaan. Vallanpitäjän ei pidä mennä sorkkimaan lehdistönvapautta. Siitä ei hyvä heilu. Yhteisön ja itse vallanpitäjänkin uskottavuus horjuu. Eivätkö ne kestä avoimuutta, rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä?

Vertaus Yleen sopii Kirkko ja kaupunkiin toisellakin tavalla. Molemmat ovat julkisesti rahoitettua tiedonvälitystä, jolle on lähtökohtaisesti määritelty tehtäväksi tuottaa korkeatasoista journalismia. K&k:n osalta tehtävä koskee erityisesti elämänkatsomusten, kirkon ja kristillisen uskon aihepiirejä. On kirkolle erinomaiseksi hyödyksi, että osaava toimitus voi käsitellä näitä vapaan journalismin keinoin.

Se antaa uskottavuutta paitsi lehdelle itselleen, aimo annoksen myös sen taustalla rahoittajana toimivalle yhteisölle, kirkolle Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla.

Kun aikanaan itse toimin Kirkko ja kaupungin päätoimittajana, Helsingin kirkolliset päättäjät seisoivat tomerasti toimituksellisen linjan takana niin, etteivät piispalliset tai muutkaan puhurit isommin hetkauttaneet. K&k:n ja ihan oman uskottavuutensakin kannalta toivoisi samankaltaista tomeruutta nyt lehteä julkaisevien Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien päättäjiltä.

Seppo Simola Kirkko ja kaupungin emerituspäätoimittaja

Uskokaa Kurttilaa NIMIMERKKI TILANTEESTA huolestunut kirjoitti lastensuojelun resurssipulasta (K&k 7.6.).

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on tehnyt kolme eri kertaa maamme hallitukselle selvityksen siitä, että lastensuojelu ei yksinkertaisesti enää kestä. Hallitus ei kuitenkaan ole ottanut huomioon Kurttilan ehdotuksia.

Kun lastensuojelun asiakkaana olevat lapset eivät saa riittävästi apuja, osa heistä on aikuisena psykiatrisen hoidon piirissä. Tämä tulee maksamaan yhteiskunnallamme todella paljon.

Jos voidaan taata mahdollisimman hyvä lapsuus, niin aikuisina lapset pärjäävät.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

HENDRIK SCHMIDT / DPA – LEHTIKUVA

hän sodan” ja hyökkäsivät kuuden arabivaltion voimalla Israeliin. Loppu on lähihistoriaa. Israel on selvinnyt seuraavistakin sodista ja hallitsee nyt suunnilleen vuoden 1922 suunnitelmaa vastaavaa aluettaan.

Israelia syytetään alueen pakolaisongelmasta, mutta totuus on toinen.

Johtajiensa vaatimuksesta 700 000 arabia lähti maasta 1948 ”pyhän sodan ajaksi” ympäröiviin arabimaihin.

Heidät asutettiin ”väliaikaisesti” leireihin. Edelleen jatkuva pakolaisten kurjuus on siis arabien omien johtajien aikaansaamaa. Useimmissa arabimaissa ”palestiinalaisilta” evätään kansalaisuus, ja he joutuvat jopa syrjityiksi. Tuolloin myös arabivaltioissa asuneiden juutalaisten oli lähdettävä kodeistaan. Siitä ei vain puhuta mitään.

Israelia nimitetään miehittäjäksi, mikä on absurdia. Kuinka itsenäinen valtio voisi miehittää itseään? Suvereenilla valtiolla on oikeus ja velvollisuus rakentaa maataan, ylläpitää yhteiskunnallista järjestystä ja puolustautua terroria vastaan.

On vain kaksi ratkaisua. Joko Israelin arabit hyväksyvät asemansa Israelin valtion kansalaisina, mikä oli tarkoituskin, tai True Two States Solution: jotka eivät hyväksy sitä, muuttavat Jordaniaan, joka velvoitetaan vastaanottamaan heidät YK:n tuella.

Entä mitä kirkko sanoo?

Hannu Ihalainen seurakuntaneuvoston jäsen Helsingin Mikaelin seurakunta

Lomarahat olisivat tarpeen lomalla Entinen munkki Martti Luther ja luostarista karannut nunna Katharina von Bora menivät naimisiin 13.6.1525. Heidän kotikaupungissaan Saksan Wittenbergissä järjestetään joka kesä hääpäivän kunniaksi suuri juhla keskiaikaisine pitoineen sekä jonglöörejä, narreja ja ritareita vilisevine kulkueineen. Juhliin osallistuu joka vuosi tuhansia ihmisiä.

Toivottavasti vuonna 2019 maamme hallitus uskoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilaa, kun hän tekee neljännen raporttinsa lasten tilasta.

Mika Lille

Mikä on kirkon kanta?

KIRKOLTA VOISI odottaa selvää näkemystä ajankohtaiseen, kristittyjä mietityttävään asiaan, nimittäin Israel-Palestiina-konfliktiin. Valtamedia antaa siitä yksipuolisen ja vääristyneen kuvan. Seuraavassa on lyhyt katsaus historiaan ja faktoihin.

Israelin yli 3000 vuoden historia ja side maahan on tunnustettu totuus. Salomon rakensi ensimmäisen temppelin Araunan puimatantereelle Jerusalemin viereen, Herodes viimeisen. Moskeijat siellä ovat tuoretta historiaa.

Toinen vaiettu totuus on tämä: Arabeja alueella on aina ollut, mutta Palestiina-nimistä maata, kansaa, etnistä ryhmää, kulttuuria tai kieltä ei ole koskaan ollut olemassa.

Roomalaiset nimesivät Israelin Palestiinaksi tuhottuaan Jerusalemin ja ajaakseen juutalaisten muistonkin maasta. Se on pilkkanimi muinaisten philistiniläisten mukaan. Viesti juuta-

laisille oli, etteivät nämä kuulu sinne, vaan ovat muukalaisia kuin filistealaiset. On paradoksaalista, että Israelin arabit kantavat nyt ylpeinä tuota emme-kuulu-tänne-pilkkanimeä, aseiden ja terrorin voimalla.

Valtaosa arabeista tuli alueelle vuoden 1882 jälkeen ympäröivistä maista, pääosin Egyptistä ja Saudi-Arabiasta, samoihin aikoihin kuin juutalaisten paluu maahan laajemmin alkoi.

Balfourin julistuksesta 1917 lähti kehitys alueen jakamiseksi Kansainliiton johdolla. Juutalaisten historiallinen yhteys maahan tunnustettiin. Heille määritelty alue kutistui lopulta kahteen seitsemäsosaan, kun 5/7 osoitettiin arabeille ja nimettiin Trans-Jordaniaksi. Israel hyväksyi sen 1922, arabit eivät, vaikka silloin perustettiin kolme muutakin arabivaltiota: Irak, Syyria ja Libanon.

Kansainliiton sopimukset siirtyivät 1945 YK:lle sitovina ja sellaisinaan (päätöslauselma 80), mutta se esittikin 1947 uuden suunnitelman, jossa Israelille jäi vain 1/7:n suuruinen epämääräinen alue. Israel ilmaisi tyytymättömyytensä ja arabit hylkäsivät tuonkin.

Israel julistautui itsenäiseksi 1948.

Hetki sen jälkeen arabit julistivat ”py-

IHMETYTTÄÄ, MIKSI ainakin kirkon työntekijöille (kesä)lomarahat maksetaan vasta kesäkuun palkan yhteydessä, eli käytännössä ainakin minulle lomaraha tulee kesäkuun viimeisenä päivänä. Monilla kuitenkin loma on jo kesäkuussa. Niinpä niistä lomarahoista ei ole loman ajalle mitään etua.

Kirkon palkathan eivät ole kummoisia. Siksi olisi kiva saada tulevaan lomaan jotain extraa jo loman ajalle eikä vasta sen jälkeen.

Lisäksi, kuten kaikki tietävät, nykyään matkat, lennot ja hotellit saa sitä halvemmalla, mitä aiemmin varaa.

Kesälomamatkat jäävät tekemättä

Vinkki liikkuville vantaalaisille HELSINGISSÄ ALKOI 4.6. Suomen laajin ilmainen musiikkifestivaali, joka päättyy vasta elokuun lopussa. Sen yli sadasta konsertista vain yhteen (22.8.) on sisäänpääsymaksu.

Kyse on jo melkein 20-vuotiaasta Helsingin urkukesästä, jonka konsertit keskustan, Kallion ja Suomenlinnan kirkoissa sisältävät hyvin monipuolisesti urku- ja urkuihin liittyvää musiikkia. Myös muita soittimia, laulusolisteja ja kuoroja on mukana konserteissa.

Edellisten kesien perusteella voin vain ihailla esiintyjiä ja heidän musiikkivalintojaan. Kaikki kirkot ovat osoittautuneet erittäin miellyttäviksi konserttipaikoiksi.

Anu Virkkunen-Fullenwider