Kirkko ja kaupunki 2018 11 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

11

7.6.2018 kirkkojakaupunki.fi

A9 Kirkko tuo telttasaunan ja papin biitsille

B6 Espoolainen kirjailija Johanna Venho löysi lähikirkot

Saaristo metromatkan päässä Lue lähiretkivinkit alkaen sivulta B 1

VENÄLÄINEN KIRJAILIJA JA FILOSOFI LEO TOLSTOI (1844–1910)

Aikuisena elämä kääntää ihmiselle selän.

Mitään uutta ei tapahdu. Vanhana alkaa taas tapahtua. Kaikki ei ole ehkä kaunista, mutta mielenkiintoista se minusta on.

NÄYTTELIJÄ VIVI-ANN SJÖGREN HELSINGIN SANOMISSA 30.5.

Iankaikkisesti

Vanheneminen on odottamattominta, mitä ihmiselle voi tapahtua.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018 Jos ihminen elää monia vuosia, hän iloitkoon niistä kaikista, mutta hänen on hyvä muistaa, että pimeitäkin päiviä tulee paljon. Kaikki, mikä häntä kohtaa, on turhuutta.

SAARNAAJAN KIRJA 11:8

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kerro, kerro kuvastin KIRKKO JA KAUPUNGIN painetussa lehdessä ja verkkosivuilla on vastuullisen journalismin merkki. Se kertoo siitä, että Kirkko ja kaupunki on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neu­ voston laatimia Journalistin ohjeita.

Vastuullisen journalismin merkki erottaa aidon journalismin valemedioista ja mainonnasta. Se takaa lukijalle, että hän saa totuudenmukaista tietoa siitä, mitä maailmassa tapahtuu.

Kirkko ja kaupunki on kirkon julkaise­ ma lehti. Meidän tehtävämme kirkollises­ sa työnjaossa on antaa kirkosta totuuden­ mukainen ja oikea kuva. Seurakuntien päättäjien ja johtajien tehtävänä taas on huolehtia siitä, että se totuudenmukai­ MEIDÄN TEHTÄVÄMME nen ja oikea kuva kirkosta on myön­ KIRKOLLISESSA teinen.

TYÖANJAOSSA ON

”

ANTAA KIRKOSTA

AINA VÄLILLÄ KUULEE toivottavan, että TOTUUDENMUKAINEN Kirkko ja kaupunki olisi enemmän JA OIKEA KUVA. markkinointinäkökulmasta toimitettu asiakaslehti – sellainen kuin pankkien, vakuutusyhtiöiden ja lentoyhtiöiden asiakaslehdet – kuin journalistisesti toimitettu media.

Viimeksi tätä ehdotti Helsingin piispa Teemu Laajasalo haastattelussaan Markkinointi ja mainonta ­lehdessä. Hän arveli, että on haastavaa tehdä journalismia ja olla samaan aikaan kirkolle myötä­ mielinen.

Se ei ole yhtään vaikeaa. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on siitä vuosikymme­ nien kokemus.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Herkullinen ruokavinkki retkelle

PETTERI NUMMI

VASTUULLISESTA JOURNALISMISTA luopuminen ja siirtyminen pelkästään mielikuvamarkkinointiin ja imagoviestintään merkitsisi valtavaa strategista muutosta seura­ kuntien viestinnässä. Se merkitsisi painopisteen siirtämistä seurakuntalaisista kirkon brändääjiin.

Eläkkeelle jäänyt arkkipiispa Kari Mäkinen puhui Helsingin Sanomien haastattelussa kulttuurin muutoksesta. Hänen havaintojensa mukaan ihminen näkee nyt itsensä entistä enemmän kuluttajasubjektina, joka ”valitsee itselleen sopivia juttuja”. Mäkinen katsoo, että kirkko ei voi lähteä tähän kilpailuun: jos kirkko alkaa määritellä itsensä kulttuurituotteena muiden joukossa, se kadottaa identiteettinsä. ”Jos uskonto ryhtyy tekemään itses­ tään houkuttelevan tuotteen, se haihtuu”, hän sanoi.

Siksi Kirkko ja kaupunki tekee vastedeskin vastuullista journalismia.

Mikä elämässä on osa Jumalan suurtaa suunnitelmaa ja mikä sellaista, johon voi itse vaikuttaa?

Mistä voi tietää, kannattaako vielä tavoitella unelmaansa vai tyytyä kohtaloonsa?

Selkeitä vastauksia ja kirkkauden hetkiä on kai turha pyytää, mutta anna viisautta, etten turhaan hakkaisi päätäni seinään.

Metsässäkin voi syödä hyvin. Vantaalainen ammattiretkeilijä Raija Hentman näyttää videolla, kuinka nyhtökaura-kvinoapadan valmistus käy retkikeittimellä metsässä. Nappaa resepti talteen osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/tv.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 7.6.2018

numero 11

Seuraava lehti ilmestyy 21.6.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

”Tahdon poistaa ennakkoluuloja” 17-vuotias Katariina Pekkonen lähtee ripari-isoseksi Tapiolan seurakunnan leirille.

TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

1.

Katariina, lähdet toisena kesänä peräkkäin riparille isoseksi. Miksi?

– Kävin oman leirini Nilsiän Aholansaaressa vuonna 2016. Sen järjesti Herättäjä-Yhdistys, joka on tuttu järjestö äidin suvun puolelta.

– Oma riparini oli niin kiva kokemus, että halusin päästä uudelleen leirille. Ellei olisi ollut, olisin tuskin pyrkinyt Tapiolan seurakunnan isoskoulutukseen.

– Halusin isoseksi myös siksi, että tahdon poistaa turhia ennakkoluuloja, joita joillain ripari-ikäisillä on. Haluan näyttää, että kristitty nuori elää ihan tavallista elämää.

”

JOKAISELLA ON OIKEUS OMAAN MIELIPITEESEENSÄ, JA SEN SAA TUODA ESILLE. KATARIINA PEKKONEN

2.

Minkä neuvon annat riparilaiselle, joka on lähdössä leirille?

– Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan kaikkeen, vaikkapa iltaohjelmien leikkeihin, vaikka aluksi ne saattavat tuntua tyhmiltä.

– Varmaan kaikkien riparilaisten toiveena on, että leiriltä löytyy uusia kavereita eikä jää yksikseen.

Leirin vetäjät ja me isoset teemme kaikkemme, että kaikilla olisi mukavaa ja leirille syntyisi hyvä yhteishenki.

– Pelaamme pihalla ulkopelejä ja pyydämme leiriläisiä mukaan. Ilta-

ohjelmissa me isoset heittäydymme ja panemme itsemme likoon. Välillä sitä miettii, että kehtaako tehdä kaikkea hassua. Mutta miksi ei?

Aina kannattaa ottaa riski.

3.

Saako opettajien kanssa olla eri mieltä?

– Jonkun tietyn näkemyksen tuputtamista ei tarvitse pelätä.

Kun puhutaan uskon asioista, leirillä oikein kannustetaan keskusteluun.

– Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä, ja sen saa tuoda esille. Siinä mielessä rippikoulu on koulua, että sen aikana oppii paljon uutta, mutta kaikki on paljon rennompaa. Riparin aikana pohdiskellaan tosi paljon enemmän kuin koulussa.

4.

Mitä muuta kesääsi kuuluu?

– Tykkään leirielämästä!

Viime kesä oli sellainen, että kävin välillä kotona, pesin pyykit, pakkasin kamat ja lähdin taas.

– Tänäkin kesänä menen kolmelle leirille: ripari-isoseksi, isoseksi lasten telttaleirille ja partioleirille. Lisäksi kuulun tänä kesänä yhteen musaprojektiin nimeltä Cumina. Soitan pianoa ja laulan tässä ryhmässä, jossa on laulajia, muusikoita ja tanssijoita eri puolilta Suomea. Teemme kesällä viikon mittaisen kiertueen.

5.

Millainen on iltarukouksesi?

– Pienempänä minulla oli aina tietty sama iltarukous, jonka äiti luki minulle. Nykyään se vaihtelee, mutta rukoilen kyllä edelleen joka ilta. Tuon usein iltaisin Jumalan eteen asiat, joista olen kiitollinen ja joihin kaipaan apua. ■ Lukiolainen Katariina Pekkonen on harrastanut tanssia Tapiolan voimistelijoissa viiden vuoden ajan.

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

17 800 ihmistä kävi viime vuonna Espoon tuomio­ kirkon konserteissa ja musiikkitilaisuuksissa.

Kirkkoon liittyjä pääsee äänestämään Haluatko vaikuttaa vai valittaa? Oletko miettinyt kirkkoon liittymistä? Seurakuntavaalien kampanjapäällikkö Hanna Piira Kirkkohallituksesta muistuttaa, että liittymällä kirkkoon 15.8. mennessä, pääsee äänestämään syksyn seurakuntavaaleissa.

– Äänioikeuden käyttäminen on loistava tapa vaikuttaa oman seurakunnan ja kirkon tulevaisuuteen, sanoo Piira.

Kirkkoon voi liittyä verkossa www.liitykirkkoon.fi-palvelussa. Lisätietoja saa kirkon verkkosivuilta tai omasta seurakunnasta.

Espoo tukee lähetystyötä 1,7 miljoonalla Espoon seurakunnat tukee vahvasti kirkon lähetystyötä ja kansainvälistä diakoniaa. Tämän vuoden talousarviossa tähän tarkoitukseen on varattu 1,7 miljoonaa euroa eli 4,1 prosenttia arvioiduista kirkollisverotuloista.

Yhteinen kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle summan jakamista kaikille kirkon virallisille lähetysjärjestöille ja Kirkon Ulkomaanavulle.

Espoon seurakunnat ei jaa rahaa noin vain, vaan edellyttää järjestöiltä muun muassa yksilöidyt suunnitelmat niiden saaman määrärahan käyttötarkoituksesta sekä raportit vuoden 2016 vastaavan talousarviomäärärahan käytöstä.

EU-kampanja vaatii inhimillisyyttä 170 eurooppalaista järjestöä on käynnistänyt maahanmuuttoa ja pakolaisuutta koskevan kampanjan, joka vaatii valtioilta inhimillistä maahanmuuttopolitiikkaa.

We Are a Welcoming Europe -kampanjan tavoite on kerätä miljoona nimeä seitsemässä EU-maassa kansalaisaloitteeseen, joka nostaa keskusteluun kolme teemaa. Ne ovat ”solidaarisuuden kriminalisoimisen lopettaminen, suora tuki pakolaisia auttaville kansalaisille ja toimijoille sekä siirtolaisten ja pakolaisten ihmisoikeuksien toteutuminen EU-maissa”.

– Jotta tähän päämäärään päästäisiin, aloite on saatava keskusteluun Euroopan parlamentissa, sanoo kampanjan Suomen koordinaattori Nora Repo.

Aikaa allekirjoitusten keräämiseen on yhdeksän kuukautta. Suomessa kampanjaa koordinoidaan osana Helsingin seurakuntayhtymän Ristin suojassa -projektia.

Lisätietoja: kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Suvivirsi soi myös baarissa Kun Leppävaaran seurakunta on baarissa, se on ihan oikeassa paikassa, sanoivat osallistujat.

M

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT MARIANNA SIITONEN

aanantai-ilta ja mitä parhain kesäsää, mitenkähän tässä mahtaa käydä? Kiinnostaako ketään tulla sisälle baariin laulamaan Leppävaaran seurakunnan bändin kanssa?

Huoli osoittautuu turhaksi.

Sellon kauppakeskuksessa sijaitsevaan Base-ravintolan baaripuolelle on kokoontunut nelisenkymmentä ihmistä, jotka näyttävät olevan valmiita laulamaan.

Viisihenkinen bändi on valmiina, samoin juontajana toimiva pappi Aija Pöyri. Kanttori Outi Noponen antaa merkin ja aloittaa laulun.

Iida-Maija Sorola ja Teppo Kukkonen halusivat pitää pienen laulutauon kesken koeviikon.

LAPSUUDEN USKO, Siunaa koko maailmaa. On suuri sun rantas autius, Niin minä neitonen sinulle laulan.

Osa lauluista on tuttuja riparilta, jotkut kouluvuosilta.

Surun pyyhit silmistäni, Satumaa. Melankolisia nämä suomalaisten kesäsävelmät!

Laulut on valittu Suvilinnun

Eila Venovirta ja Elvi Tarkamo baarissa ensi kertaa.

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Laulua säesti Leppävaaran seurakunnan työntekijöistä koottu bändi.

lauluvihkosta. Sitä käytetään kaikissa Suvivirsi-kampanjan laulutilaisuuksissa, joiden ytimessä on paitsi yhdessä laulaminen myös hyvän tekeminen.

Juha Tapion Sitkeä sydän -laulun ajaksi Aija Pöyri panee lippaan kiertämään. Rahaa kerätään Nepalin lasten koulutukseen, ja avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Suven suloisimmat -laulutilaisuus on Basessa jo kolmatta kertaa. Täällä on laulettu myös Kauneimpia joululauluja. Silloin baari on ollut täpötäynnä. Monen on ehkä helpompi tulla ravintolaan kuin kirkkoon.

– Täällä on ollut paljon tuttuja kasvoja sekä vähän vieraampaa väkeä, Aija Pöyri kuvailee.

VANHEMMAT ROUVASHENKILÖT, jotka on helppo kuvitella sunnuntaimessuun, ovat löytäneet tiensä myös baariin. Oven vieressä on parkissa pari rollaattoria.

Mutta on täällä monenikäisiä laulajia, niitäkin, joiden ikä riittää juuri ja juuri sisäänpääsyyn. Iida-Mai-

osallistuivat seurakunnan laulutapahtumaan

ja Sorola ja Teppo Kukkonen ovat 18-vuotiaita.

– Tämä on ensimmäinen baarista ostamani drinkki, Sorola myöntää mansikkamargarita kädessään.

Oikeastaan tällä viikolla olisi paljon tekemistä, mutta he ovat tulleet laulamaan.

– Nyt on koeviikko, ja perjantaina minulla on vielä inssikin, Sorola kertoo.

Kesäloma alkaa pian, mutta lomalla ei ole luvassa pelkkää lomailua. Sorola on menossa riparille isoseksi ja appariksi eli apulaisohjaaksi. Kukkonen on menossa töihin Espoon sairaalaan, juttelemaan vanhuksille.

Mitä mieltä nuoriso-osasto on tilaisuuden lauluvalikoimasta?

– Melkein kaikki olivat tuttuja. Mutta minä tykkäänkin vähän vanhemmasta musiikista, Kukkonen sanoo.

Seurakunnan tilaisuuden pitäminen baarissa on heidän kummankin mielestä toimiva ratkaisu.

– Tavallaan se on vähän outoa, mutta sopii Leppävaaran seurakuntaan, jossa on muutenkin rentoa, Sorola toteaa.

– Ylipäätään saisi olla enemmän kaikkea tällaisissa paikoissa, eikä niin, että on kirkko ja sitten muu maailma, Kukkonen sanoo.

ELVI TARKAMO ja Eila Venovirta ovat tilanneet alkoholittomat mansikkamargaritat. He ovat ensimmäistä kertaa tällaisessa laulutilaisuudessa.

– Messussa tästä kerrottiin ja lehdessä mainostettiin, Venovirta sanoo.

Kummatkin pitävät musiikista kovasti.

– En ole mikään laulaja, mutta kyllä se musiikki vaan voimaannuttaa. Esimerkiksi kamarikuoron konsertti Leppävaaran kirkossa, jossa oli Oskar Merikannon lauluja, meni sieluun saakka. On hienoa, kun voi iloita toisten lahjoista, Venovirta sanoo.

Nyt lauletut laulut olivat tuttuja.

– Ehkä se Juha Tapion Sitkeä sydän oli näistä suosikki, Tarkamo sanoo.

Baari sopii heidän mielestään seurakunnan tilaisuuden järjestämispaikaksi hyvin.

– Tämähän on vain virkistävää, mikä ettei. Enemmänkin voisi mennä kansan keskuuteen, Venovirta toivoo.

– Kyllä, ehdottomasti. Saisi olla enemmänkin tällaista, Tarkamo säestää.

TILAISUUS PÄÄTTYY tietenkin Suvivirteen. Ravintolapäällikkö Olli Kuusisto keräilee tyhjiä tuoppeja ja laseja pöydistä. Myös hän on tyytyväinen tilaisuuteen.

– Väkeä oli sisällä kohtuullisen hyvin tällaiseksi päiväksi, Kuusisto arvioi.

Baarin ja seurakunnan yhteistyötä on tarkoitus jatkaa.

– On erittäin hyvä, että seurakunta on täällä. Kirkon pitääkin olla.

Asiakkailta ei ole tullut valituksia siitä, että kirkko näkyy ja todella myös kuuluu baarissa.

– Sehän kuuluu normaaliin elämään, Kuusisto toteaa. ■

Vaikuta seurakuntasi tulevaisuuteen

Asetu ehdolle. Äänestä.

EHDOKASASETTELU päättyy 17.9.

ENNAKKOÄÄNESTYS 6.–10.11.

VAALIPÄIVÄ 18.11.

Näin toimit: Vaaleissa asetutaan ehdolle valitsijayhdistyksen kautta.

Etsi itsellesi sopiva lista jo olemassa olevista tai perusta oma keräämällä vähintään 10 oman seurakunnan äänioikeutettua jäsentä valitsijayhdistykseksi.

espoonseurakunnat.fi/vaalit kauniaistenseurakunta.fi grankullaforsamling.fi

KIRKKO ESPOOSSA KYRKAN I ESBO

Johtoajatuksenamme on tuottaa palveluja, jotka olisimme valmis hyväksymään omille omaisillemme.

UUSI PALVELUKOTI LOHJALLA Palvelukoti Harjupuisto

Helsingiuksentie 54A, Virkkala Ympärivuorokautista tukea muistisairaille tai hoivaa ja palveluja tarpeidenne mukaan ilman jonoja.

Meillä eletään toiminnallista arkea kodikkaassa ympäristössä.

Soita ja varaa tutustumisaika!

Eija Salo gsm: 050 511 5318 s-posti: eija.salo@seniorikodit.fi

seniorikodit.fi

A

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Rakenta­ minen uhkaa metsiä Nuuksion reunalla Luontojärjestöt yrittävät suitsia arvokkaiden metsäalueiden rakentamista Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksessa.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

E

spoon uusi yleiskaavaluonnos ei säilytä riittävästi tärkeitä luontoalueita, jotta alkuperäisluonnon häviäminen saataisiin hallintaan. Näin arvioivat luontojärjestöt, joiden mukaan rakentaminen uhkaa montaa Nuuksion järviylängön ja sen lähistön arvometsää.

Espoon ympäristöyhdistys ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri jättivät mielipiteensä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan luonnokseen toukokuussa. Kaavaluonnos kattaa reilun kolmanneksen Espoon pinta-alasta. Kaupunki sijoittaisi alueelle vuoteen 2050 mennessä jopa 60 000 uutta asukasta ja 11 000 uutta työpaikkaa.

Järjestöjen mukaan asukasmäärä on liian suuri.

Ne esittävät kaavaluonnokseen kaikkiaan 30 yksilöityä muutosehdotusta.

Esimerkiksi Kauklahden pohjoispuolella sijaitsevan Mynttilän metsäalueen läpi kulkisi kaavaluonnoksen mukaan Helsingin ja Lohjan välinen junarata. Radan yhteyteen kaavaillaan myös juna-asemaa ja asuntorakentamista.

– Rakentamisen myötä Mynttilän metsä tuhoutuisi. Kyse ei ole mistä tahansa kaupunkimetsästä, vaan poikkeuksellisen luonnontilaisena säilyneestä metsäalueesta, joka on monelle espoolaiselle tärkeä virkistyspaikka, Espoon ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Virpi Sahi sanoo.

Maa- ja metsätaloustieteen koulutuksen saanut Sahi listaa luontoarvoja, jotka erottavat Mynttilän tavallisesta talousmetsästä. Kyseessä on itsenäisesti uudistuva, osittain vanhapuustoinen arvometsä, josta löytyy muun muassa vanhoja aihkimäntyjä ja käsittelemättömiä korpia. Monipuolinen puusto tarjoaa puitteet liito-oravan pesinnälle, ja aluetta kaunistavat jylhät kalliot ja rantamaisemat.

Luontojärjestöjen mielestä juna-asemasta pitää luopua ja Mynttilän läpi kulkeva Länsirata tulisi viedä metsäalueen kohdalla tunneliin tai linjata toisin.

LUONTOJÄRJESTÖT KIINNITTÄVÄT huomiota myös Espoon metsäalueita yhdistävien viheryhteyksien vaarantumiseen. Niiden mukaan kaavaluonnos tuo myös useissa kohdissa rakentamisen liian lähelle luonnonsuojelualueita ja virkistysalueita.

Esimerkiksi Bodomjärven eteläpuolella sijaitsevan Oittaan virkistysalueen etelä- ja itäosaan kaavaluonnos esittää elinkeinoelämän ja teollisuuden aluetta, joka tulisi virkistysreittien kylkeen nykyisten metsien päälle.

Espoon kaupungin yleiskaavapäällikkö Essi Leino vakuuttaa, että luontoarvot on otettu huomioon yleiskaavaesityksessä. Leino vastaa luontojärjestöjen huoleen kertaamalla kaavatyöskentelyn päälinjoja.

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyö aloitettiin tekemällä Visio 2050. Sen teemoihin sisältyi-

vät keskeiset luontokohteet sekä keskeinen lainsäädäntö luontoarvojen säilyttämiseksi.

Yleiskaavoituksessa Espoo varautuu väestönkasvuun ohjaamalla rakentamisalueet ekologisesti kestävän liikkumisen yhteyteen. Rakentaminen Länsiradan sekä Kalajärven ja Viiskorven vyöhykkeillä mahdollistaa sen, että huomattava osa väestönkasvusta sijoittuu keskuksiin ja niiden välittömään ympäristöön.

– Tämä antaa mahdollisuuden osoittaa laajempia alueita virkistykseen ja suojeluun. Noin neljäs-

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

osa kaava-alueen pinta-alasta on virkistysalueita.

Luonnonsuojelualueiden määrä on yli kahdeksan prosenttia kaava-alueen pinta-alasta, Leino sanoo.

Leinon mukaan kaavakartalla esitetty luontoarvojen verkosto osoittaa viherverkoston kehittämissuunnat. Samanaikaisesti yleiskaavatyön kanssa Espoon alueelle on tehty viherkudelmaa, jossa ekosysteemipalveluita tarkastellaan koko kaupungin tasolla. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä, kuten puhdasta vettä ja ravintoa, hyönteisten pölytystä, luonnonvaroja ja henkistä hyvinvointia.

KAAVALUONNOS ON niin sanottu strateginen kaava, jossa maankäytön pääasiallinen tarkoitus osoitetaan värien avulla hehtaarin kokoisilla karttaruuduilla. Samankaltaista pikselikaavoitusta on käytetty aikaisemmin Helsingissä ja Jyväskylässä.

Luontojärjestöjen mukaan pikselikaavoitus jättää ehdottomasti säilytettävien luonto- ja viheralueiden määrittelyn epämääräisemmäksi kuin aikaisemmat yleiskaavat. Kaavaluonnokseen liittyvissä kuulemistilaisuuksissa on järjestöjen mukaan ilmennyt, että säästyvän luonnon tarkkojen rajojen selvittäminen jää usein jatkosuunnittelun eli asemakaavan varaan.

– Asemakaavavaiheessa käsitellään pieniä alueita.

Silloin on vaikeaa nähdä, kuinka paljon luontopintaalaa oikeasti häviää. Kun joka paikasta otetaan vähän, päätösten yhteisvaikutus luonto- ja virkistysarvoille voi olla dramaattinen, Virpi Sahi sanoo.

Essi Leinon mukaan luontokysymykset eivät peity pikselien alle, vaikka kaikki ei näy yleispiirteisellä kaavakartalla tai siihen liittyvissä kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä. Karttaa tarkentavassa yleiskaavan selostuksessa arvioidaan muun muassa kaavaratkaisujen vaikutuksia ekosysteemipalveluihin. Luonto- ja virkistysteemoja avataan selostuksen liitekartoilla.

Yleiskaavan luonnosvaiheessa laadittiin alustava Natura-arviointi ja myös varsinainen Naturaarviointi on tulossa.

”

ON AIKA HERÄTÄ HUOMAAMAAN, MISTÄ NYT PÄÄTETÄÄN. ESPOON YMPÄRISTÖYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA VIRPI SAHI

– Jo alustavan Natura-arvioinnin perusteella yleiskaavaluonnokseen tehtiin tarkistuksia. Myös varsinaisen Natura-arvioinnin perusteella tarkistukset ovat mahdollisia, Leino sanoo.

Virpi Sahin mielestä Espoon kasvutavoitteista pitää tinkiä, jos niiden hintana on keskeisten luontoarvojen menettäminen.

Sahi valokuvattiin Mynttilän Högabergetin metsässä, joka jäisi uudessa kaavaluonnoksessa rakentamisen alle.

NUUKSION KANSALLISPUISTON ja sitä reunustavan järviylängön merkitys virkistysalueena kasvaa Virpi Sahin mukaan tulevina vuosina, kun pääkaupunkiseudun voimakas rakentaminen johtaa metsämaan rajuun supistumiseen.

– On aika herätä huomaamaan, mistä nyt päätetään. Espoossa on jäljellä poikkeuksellisen runsaasti luonnontilaisen kaltaisia kangasmetsiä sekä niihin liittyviä piensoita ja kalliometsiä. Mielestämme alueen keskeiset luontoarvot pitää turvata jo strategisella tasolla, Sahi sanoo.

Espoolaiset saavat mahdollisuuden osallistua yleiskaavaa koskevaan keskusteluun tulevana syksynä järjestettävässä tilaisuudessa, jossa käsitellään yleiskaavaluonnoksen saamaa palautetta. Yleiskaavaehdotus etenee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn vuonna 2019. Kaupunginvaltuusto käsittelee yleiskaavaa näillä näkymin vuonna 2020. ■

Huumori on oiva keino osoittaa ihmisen pöljyys Minun Jumalani on humoristinen kaveri, sanoo näyttelijä Ilkka Heiskanen.

E

TEKSTI JA KUVA OUTI IKONEN

n lähtisi tekemään huumoria ihmisten ahdingosta tai hädänalaisuudesta. Yhteiskunnan epäkohdista sen sijaan voi vitsailla. Huumori on oivallinen keino osoittaa ihmisten tolkutonta välinpitämättömyyttä ja pöljyyttä, Ilkka Heiskanen pohtii. Mutapainin ystävät -viihdeohjelmasta 1980-luvulla julkisuuteen ponnahtaneen näyttelijän on pitänyt vuosien varrella kiireisenä muun muassa yli 40 televisiosarjaa ja liki 50 elokuvaroolia.

Heiskaseen uppoavat tilannekomiikka ja lämmin lapsellisuus. Näitä löytyy erityisesti hänen ihailemaltaan Charles Chaplinilta. Mykän elokuvan mestarilla oli myös kyky nauraa itselleen, joka on Heiskasen mielestä ensiarvoisen tärkeä ominaisuus. Hän kokee itselleen nauramisen tulleen helpommaksi, kun ikää on kertynyt.

– Kaltaiselleni keekoilijalle on terveellistä asua seitsemännessä kerroksessa. Joka kerta, kun sieltä lähden, joudun kohtaamaan kirkkaiden valojen loisteessa itseni hissin peilissä.

Sitä kuvittelee kotoa lähtiessään olevansa lihaksikas, kaksimetrinen ensirakastaja, varsinainen valloittaja. Kun kuvajaisesta katsookin elämän tuulikaapissa hortoileva, jokseenkin kuivunut suolatikun ja heinäsirkan risteytys, palautuu aika nopeasti arkitodellisuuteen, Heiskanen sanoo nauraen.

HEISKASTA VIEHÄTTÄVÄT ja huvittavat ihmiset erilaisine rakastettavine olemuksineen. Mutta hänen huvittuneisuutensa on aina vailla kyykyttämistä, sillä hän tahtoo olla heikomman ja pienemmän puolella.

Heiskanen on vuosien saatossa kirjoittanut itselleen keikkaohjelmistoa ja sketsejä. Huumoria viljelevä tarvit-

see terävät hoksottimet ja verbaalista lahjakkuutta sekä tilanne- ja tyylitajua. Näitä löytyy Heiskaselta, jolla ystävän mukaan ”alaleuka käy kuin Singerin poljin”.

Heiskanen on kiertänyt ympäri maata muun muassa esittäen Veikko Huovisen Lyhyet erikoiset -novellikokoelman pohjalta dramatisoimiaan monologeja. Hän on huomannut, että suomalaiset ovat varsin hienotunteisia huumorissaan. Ja yllättävää kyllä, jokseenkin samat asiat naurattavat sekä Lapin perukoilla että Vantaan seudulla.

– Kaikilla meillä on oma elämämme ylä- ja alamäkineen, mutta yhteistä meille on huumori. On virkistävää ja voimaannuttavaa, kun saa nauraa.

Huumorin pitäisi olla yhtä virvoittavaa kuin vanhan tulikivenkatkuisen pappismiehen väkevä saarna!

HAUSKUUTTA HEISKANEN löytää monista yllättävistäkin asioista ja paikoista. Hänen käsityksensä mukaan myös Jumala on humoristinen mies, ja nauraa voi sekä kirkossa että kirkolle.

– Huovinen maalailee lyhytnovellissaan, että Jumala on sata metriä pitkä mies, jolla on riukuvarsisaappaat ja joka istuu kirjoituspöydän takana piippua poltellen. Juuri junan alle jääneen ja taivaaseen tulleen Leevi Sytkyn kanssa Jumala sopii, että iäisyys aloitetaan kokeilemalla sielunvaellusta. Ja Leevin toiveesta päätetään aloittaa tämä vaellus variksesta.

– Toisin sanoen minun Jumalani on ymmärtäväinen, rakastava, suvaitseva ja humoristinen kaveri. Hänellä on pitkä pitopöytä ja siihen mahtuvat kaikki. ■ Pelipöytäpuhetta-podcastin kolmannessa osassa Ilkka Heiskanen pelaa Kimbleä ja pohtii huumorin ulottuvuuksia. Kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

8 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

hok-elannonhautauspalvelu.fi

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

hok-elannonlakipalvelu.fi

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

Paavalin salaisuus

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Siivouspalveluja

Vivamontie 2, 08200 LOHJA, puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi

Koti-ikkunoiden pesut alkaen 10 €/kpl + alv.

Puh. 09 5122 791 Alberti-Siivous www.alberticlean.fi

RAJALLINEN IHMINEN

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Leikkaa talteen

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Rakennusala

Krito-konferenssi 10.–12.8. Vivamo

Tulossa!

Kaikille avoin tapahtuma sisäisen toipumisen teemoista.

Mukana mm. Jorma Kalajoki, Päivi Niemi, Outi Papunen, Mirja Sinkkonen, Aila Keskinen, Mika Lahtinen, Merja Lehtinen, Ulla Saunaluoma, Aino Vesti Musiikki: Jari J.T.Mäkinen & Notbadband Näytelmä: Missä armo? Mika Lahtinen Konferenssin kurssimaksu 75 €. Täysihoito 151,50–179,50 €.

Krito-ryhmänohjaajakoulutus 9.–10.8.

Koulutuspäivien kurssimaksu 65 €.

Täysihoitohinta 80–94 €/hlö.

Ilmoittaudu: puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi Yhteistyössä:

kansanraamattuseura.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausespoo.fi

Seurakuntavaalit 2018

Esitykset 7.6., 8.6., 9.6., 12.6., 13.6., 14.6., 17.6., 18.6., 19.6., 20.6. klo 13, 22.6. klo 15 Ohjaus: Matias Nyman • Käsikirjoitus ja laulut: Anna-Mari Kaskinen Musiikki: Tommi Kalenius ja Perttu Pölönen • Koreografi Sari Perttu Liput: ennakkoon Lippu.fi 10/15 €, tai ovelta tuntia ennen 13/18 €

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

www.joutsenkivi.fi

Kristittyjen vainoaja, jonka elämä muuttui Damaskon tiellä

Katso lisää: krito.fi

24 h

PÄIVYSTYS

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

vivamonraamattukyla.fi

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

HERÄNNÄISSEURAT 13.-17.6. Körttivaellus ”Siionin virsiä pyhillä poluilla” Parikkalan Oronmyllyltä Enonkoskelle. Tied. www.pyhatpolut.fi pe 15.6. klo 18 Kytäjän kko, Palkkisillant.11, Hyvinkää. ke 27.6. klo 18 kesäseurat Hynnisellä, Rovastila, Vuorikoskent.554, Enonkoski; savusana, muurinpohjalettuja ja muikkuja. Bussiretki Kalliosta 26.-28.6., ilm. p. 09 2340 3600.

6.-8.7. herättäjäjuhlat Tampereella. Lisätietoja: www.herattajajuhlat.fi; RETKI Helsingin Matteuksen-, Mikaelin- ja Malmin kirkolta koko vkl: KYSY paikkoja Helena Untamala, p. 045 3213195; sis. majoitus/vain kyyti.

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Tiesitkö että...

Hammasproteesit tulee uusia 5 – 8 vuoden välein ja pohjata/tiivistää 2 - 3 vuoden välein.

Rikkoutunut proteesi tulee korjata mahdollisimman pian ja painokohdat tarkistaa välittömästi.

espoonseurakunnat.fi/vaalit kauniaistenseurakunta.fi grankullaforsamling.fi

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen!

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Keskustan Erikoishammasteknikot

Etelä-Haaga Kauppalantie 4 Hakaniemi Hämeentie 7

Helppo lähiretki alkaa tästä Metrolla pääsee metsään, kätketyille hiekkarannoille ja reittiveneille, jotka vievät saariin. Tosimetsää kaipaavan kannattaa suunnata Sipoonkorpeen, jonka polkuja vielä harvat tallaavat.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN

Tapiola Puutarhakaupungiksi 1950-luvulla rakennetusta Tapiolasta löytyy vihreää monelta suunnalta. Matkalla Otsolahdelle on Leimuniitty, laaja nurmialue puistopeleille ja piknikille.

Purtavaa saa myös Cafe Otsolahdesta meren ääreltä. Matkaa voi jatkaa vaikka vuokrakanootilla Otsolahden melontakeskuksesta, ellei sitten jää pelaamaan minigolfia Otsolahden sataman viereen.

Kuumana päivänä hyvä vaihtoehto on suunnata Westendin uimarannalle, jolle on asemalta kilometri.

Matinkylä Matinkylän urheilupuistossa sopii vaikkapa skeitata, harrastaa parkouria ja rantalentopalloa. Sinne on metroasemalta kilometri.

Asemalta voi ottaa myös kaupunkipyörän ja suunnata sillä vajaan kahden kilometrin päähän rantaan. Siellä pääsee uimarannalle ja Café Merenneitoon, josta saa niin ruokaa, samppanjaa kuin vuokrakajakkeja. Kun rantaa pitkin jatkaa etelään, vastaan tulee rantakahvila Nokkalan Majakka, jossa tähystellään merelle kattoterassilta.

Nokkalan venesatamasta Nokkalanniemestä lähtevät Saaristoliikenteen reittiveneet Espoon ulkoilusaariin Rövaren, Gåsgrund, Stora Herrö ja Iso Vasikkasaari.

Muualla paitsi Isossa Vasikkasaaressa saa telttailla.

Nokkalasta voi lähteä katselemaan Espoon saaristoa myös Espoo Linen lounas- tai illallisristeilyllä.

Aalto-yliopisto Kansainvälisesti arvokas Laajalahden luonnonsuojelualue lintutorneineen on hyvä paikka lintujen kiikarointiin. Alueella kulkee 2,9 kilometrin luontopolku metroaseman läheltä Otaniemestä Villa Elfvikin luontotaloon, jossa järjestetään lähiluontoretkiä. Cafe Elfvik panostaa vegaani-, luomu- ja lähiruokaan.

Aalto-yliopiston asemalta pääsee Espoon ulkoilusaariin. Asemalta kävelee vajaan kilometrin Otarantaan, josta lähtevän Saaristoliikenteen pysäkkeinä ovat Iso Vasikkasaari, Rövaren, Gåsgrund ja Stora Herrö. Aurinkoisina päivinä lomakaudella veneeseen mahtuu varmimmin juuri tältä ensimmäiseltä pysähdyspaikalta.

Niittykumpu

TAUSTA MARI AARNIO JA JARKKO PELTOLUHTA

Niittykummun asemalta voi polkea kaupunkifillarilla Gräsanojan vartta etelään kohti Haukilahtea ja noin neljän kilometrin päässä alkavaa merenrantaa. Gräsanojassa asuu taimenia.

Perillä Haukilahdessa on Espoon suosituin uimaranta ja satama, joita kunnostetaan kesällä 2018.

Rannalta löytyy useita ruokailupaikkoja: Haukilahden paviljonki, Café Mellsten sekä Ravintola Haukilahden Ranta.

Saaristoliikenteen reittiveneet vievät Haukilahden satamasta Espoon ulkoilusaariin. Myös lounas- ja illallisristeilylle pääsee.

Kokonaisuudessaan 40 kilomeriä pitkä Espoon Rantaraitti on täällä todella viehättävä: jos pyöräilyä jatkaa itään kohti Helsinkiä, matkan varrella on suloisia uimarantoja, auringonottokallioita, käkkyrämäntyjä ja rantakahviloita.

Takaisin metron kyytiin voi vaihtaa helposti monessa kohdassa, kun polkeminen riittää.

Urheilupuisto Tapiolan urheilupuisto on kuntoilun ja huippu-urheilun keskittymä, johon kuuluu useita liikuntahalleja, jalkapallokenttiä ja monitoimihalli Espoo Metro Areena. Urheilupuistossa on myös kätevä kuntokontti, jossa pääsee treenaamaan ilmaiseksi kuntosalilaitteilla ulkoilmassa. Kontin vieressä sijaitsee crossfit-harjoittelualue.

Keilaniemi Yrityskeskittymässä sijaitsevat urbaaneimmat maisemat Espoon Rantareitin varrella.

Metroaseman läheltä vesiurheilukeskus Laguunista voi vuokrata kajakin tai suppilaudan tai kokeilla vaikka wakeboardingia kaapelin varassa. Laituriravintola Blägä tarjoaa katuruokaa.

Länsiväylän alittamalla päätyy kuin toiseen maailmaan, kilpikaarnaisia mäntyjä ja mustikoita kasvavaan Karhusaareen. Aivan Länsiväylän kupeessa sijaitsee vanha Sinebrychoffin puuhuvila. Sen luota lähtee reitti harvan tuntemalle Karhusaaren uimarannalle, johon moottoritien jyly hädin tuskin kuuluu. Laajan, hitaasti syvenevän rannan pukukopit henkivät vanhan ajan rantaelämää.

2B

Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Koivusaari Kun poistuu metroasemista hiljaisimmalta, vastassa ovat Vaskilahden satamassa keinuvat veneet. Tästä on hyvä aloittaa Lauttasaaren kierros rantoja myöten. Noin kilometrin päässä Länsiulapanniemen puistoalueella reitti vie ohi pienten kesämajojen sekä Poliisien kesäkodin, jonka puulämmitteisiä merenrantasaunoja voi vuokrata. Viehättävä saarikierros etenee läpi satamien, silokallioiden, rantaniittyjen ja tervaleppälehtojen.

Matkan varrella on kahviloita, kuten Vattuniemen kärjen Paseo Cafe ja Grill, jonka tuntumassa sijaitsee Veijarivuoren uimaranta.

Kun saarikierrosta jatkaa uimarannalta, merellä näkyy pieni Sisä-Hatun saari, jonne pääsee kiviä myöten veden ollessa alhaalla. Saaren kallioihin on kaiverrettu runoja.

Vattuniemen venesataman jälkeen tullaan Pajalahden puistoon, josta on noin 600 metriä Lauttasaaren metrosemalle.

Saarikierrokselle tulee mittaa noin kahdeksan kilometriä.

Lauttasaari on hyvä luontokohde. Myllykallio nousee 31 metriin ja sen huipulta lintutornista avautuvat avarat näkymät merelle, Helsinkiin ja Espooseen. Alue on tunnettu pöllö- ja tikkahavainnoistaan. Kallio sijaitsee Lauttasaaren kirkon kupeessa puolisen kilometriä metroasemalta. Kirkolla on myös kahvila.

Lauttasaaren monipuoliset rannat sopivat tutustuttaviksi kävellen tai pyörällä. Saarikierros esitellään Koivusaaren aseman kohdalla.

Asemalta voi suunnistaa vaikkapa 800 metrin päässä sijaitsevalle Lauttasaaren uimarannalle. Matala ranta ja iso kiipeilytelinelaiva tekevät siitä lapsiperheiden suosikin. Uimakauden ulkopuolella merellä näkyy leijalautailijoita. Uimarannan Kahvila Kasinonrannasta saa purtavaa.

Retkeilykirjailija Raija Hentman on kolunnut yli 140 luontokohdetta pääkaupunkiseudulla nivelrikostaan huolimatta.

Hän suosittelee tätä komeaa ja vaativaa polkua.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Helsingin yliopisto

Tällä pysäkillä luontoa löytyy parhaiten Luonnontieteellisestä museosta. Puolen kilometrin päässä metroasemalta esitellään niin Suomen kuin muunkin maailman luontoa, ilmastonmuutoksen voittajia ja häviäjiä sekä ikisuosikkeja, dinosaurusten valtavia luurankoja. Museossa on kahvio, ja lähistöllä sille monta kilpailijaa.

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on värikäs ja tuoksuva keidas vajaan kilometrin päässä metroasemalta. Ulkopuutarhan nurmikentillä saa piknikoida vapaasti. Maksullisiin kasvihuoneisiin on luotu aavikoiden, sademetsien ja trooppisten kosteikkojen kasvimaailma. Cafe Viola palvelee puutarhan yhteydessä.

Vajaan kilometrin päässä asemalta sijaitsee myös turistien suosima Kauppatori, jolta pääsee merelle.

Useat eri yrittäjät liikennöivät torilta Suomenlinnaan, Vallisaareen, Lonnaan, Isosaareen, Pihlajasaareen, eläintarhaan Korkeasaareen, risteilyille sekä Uudenmaan saariston halki Porvooseen.

Ruoholahti

Lauttasaari

Metsän­ peittoon

Kamppi

Lapinlahti on omaleimainen retkikohde asemalta noin puoli kilometriä pohjoiseen: entinen psykiatrinen sairaala, meren rajaama hieno puisto, kaupungin vanhin toimiva yleisösauna, Lapinlahden Lähteen kulttuuriin ja hyvinvointiin liittyvät tapahtumat sekä Kahvila Lähde, jonne koiratkin ovat tervetulleita.

Kahvilasta on sata metriä pieneen löytöön: Lapinlahden hiekkaranta on rauhallinen auringonotto- ja uimapoukama. Se ei kuulu Helsingin virallisiin uimapaikkoihin.

Tunnelmallinen Hietaniemen hautausmaa on ollut vainajien viimeinen leposija 1820-luvulta alkaen. Sinne on haudattu paljon Suomen historian merkkihenkilöitä. Välittömässä läheisyydessä sijaitsevat myös ortodoksinen, islamilainen ja juutalainen hautausmaa. Vanhojen hautakivien ja puiden lomassa elää niin kesyyntyneitä oravia, lumikoita kuin sarvipöllöjäkin.

Hautausmaan läpi tai ohi pääsee suositulle Hietarannan uimarannalle vajaan kahden kilometrin päähän metroasemasta.

Jos jatkaa rantaa myöten eteenpäin koilliseen, päätyy Taivallahteen, josta lähtee lautta Helsingin seurakuntien kaikille avoimeen kesäpaikkaan Mustasaareen.

Metroasemalta runsas 300 mertriä lounaaseen pääsee myös JT-Linen reittiveneen kyydissä Pihlajasaareen.

O

ikea tyyppikelo! Se on voinut seistä kalliolla satoja vuosia. Keloista tulee erämainen tunnelma.

Retkeilykirjailija Raija Hentman ihailee Sipoonkorvessa Vantaalla pystyyn kuollutta mäntyä, varhain kukkivia kalliokieloja, keltasirkun tiksutusta.

Hentman nousee Kalkinpolttajanpolun jyrkkää kalliorinnettä taitavasti, vaikka polvet ovat nivelrikon runtelemat. Hän täytti juuri 70 vuotta ja aikoo vaeltaa sen kunniaksi tänä vuonna Lapissa 70 vuorokautta.

Hentmanilta ilmestyi keväällä yhdeksäs retkeilykirja, Uusi pääkaupunkiseudun retkeilyopas (Minerva). Sitä varten autoton ja ajokortiton retkeilykirjailija kolusi yli 140 luontokohdetta kotoaan Vantaalta käsin. Hän

Rautatientori Päärautatieaseman takana avautuu Helsingin vanhin puisto, Kaisaniemen puisto, jossa erityisesti nuoret aikuiset viettävät aikaa lämpiminä päivinä ja öinä. Puiston kupeessa on Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha.

Kuuluisa Esplanadinpuisto sijaitsee vajaan kilometrin päässä keskusta-asemalta. Puistoon tullaan katsomaan esityksia ja nauttimaan piknikistä. Eväät kannattaa suojata, sillä lokit nappaavat herkut varomattomien käsistä.

Asemalta on runsas kilometri Töölönlahdelle, joka esitellään Hakaniemen aseman kohdalla. Kun Töölönlahdelle suuntaa Rautatientorin asemalta, vastassa on juuri ennen rantaa leikkivälineiltään poikkeuksellinen Töölönlahden leikkipaikka. Monipuoliset kiipeilymahdollisuudet ovat kouluikäistenkin lasten suosiossa. Leikkipaikan vieressä Finlandia-talossa palvelee Café Veranda, ja lähistöllä on runsaasti muita kahviloita ja ravintoloita.

suosittelee kunnon metsää kaipaaville Sipoonkorpea.

Noin 20 neliökilometrin laajuisessa Sipoonkorven kansallispuistossa vierailtiin viime vuonna noin 91 000 kertaa, kun runsaan 50 neliökilometrin Nuuksio veti lähes 319 000 käyntiä. Nuuksioon on paremmat yhteydet julkisilla kulkuvälineillä.

Itsellisesti elävä Hentman viihtyy vähemmän väen keskellä. Hän vertaa Nuuksion suosittua 3,8 kilometrin Haukankierrosta ja Sipoonkorven 4,8 kilometrin kehämäistä Kalkinpolttajanpolkua.

– Molemmat ovat maisemiltaan komeita ja maastoltaan haastavia, merkittyjä reittejä, mutta Kalkinpolttajanpolulla on selvästi vähemmän kulkijoita. Polun varrella on puronotkoja, lehtoja ja komeita kallioita.

Historiafriikiksi tunnustautuvaa

Sörnäinen Kallio on Suomen tiheimmin rakennettu alue. Täällä luontoretkeilijä löytää vihreää vain pienistä, mutta persoonallisista kaupunkipuistoista. Aivan metroaseman vierestä Hämeentieltä portaat nousevat Katri Valan puistoon, jonka viehättävien kukkaistutusten keskeltä löytyy ahkerasti käytetty huumeruiskujen keräysastia.

Myös eläimistö on urbaania: täällä voi bongata esimerkiksi rotan.

Hentmania viehättävät myös 1800-luvulla toimineen kalkkilouhoksen ja kalkkiuunin jäänteet.

TASAKALLIONTIEN parkkipaikalta lähtee punaisin vinoneliöin merkitty runsaan kilometrin yhdyspolku varsinaiselle Kalkinpolttajanpolulle, jossa merkit vaihtuvat vihreävalkeiksi. Parkkipaikalta on vain 1,3 kilometriä Högbergetille, joka nousee lähes 75 metriä merenpinnan yläpuolelle.

Paahtunut kallionlaki hohkaa lämpöä ja tuoksuu heinäkuulta.

Jyrkänteeltä avautuu peltomaisema, jonka takana näkyvät korkeiden piippujen, vesitornin ja Hakunilan kerrostalojen siluetit.

Koko polun kulkemiseen Hentman varaisi mieluiten kolme tuntia, jossa sen "ehtii nautiskella".

Laavu tulee vastaan reitin loppu-

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

3

Hakaniemi Hakaniemi on portti merelle. Suomen Saaristokuljetuksen kyydissä voi lähteä Hakaniemen laiturilta itäiselle saarikierrokselle. Vene seilaa Herttoniemen, Laajasalon, Vartiosaaren, Kivisaaren, Satamasaaren, Iiluodon ja Leikosaaren kautta Vuosaaren Aurunkolahteen. Koko reitti kestää tunnin ja 45 minuuttia. Samalta laiturilta pääsee myös lautalla Korkeasaaren eläintarhaan.

Tokoinrannan hoidettu rantapuisto houkuttelee Hakaniemestä kävelylle Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden ympäri takaisin lähtöpaikkaan Hakaniemen torille, jossa voi nauttia torikahvit piirakan kera tai ruokailla fiinimmin Säästöpankinrannan kelluvassa Meripaviljongissa.

Pidemmälle puistolenkille haluava voi ylittää junaradan Linnunlauluntien siltaa myöten ja kulkea Helsingin ydinkeskustaan ja Rautatientorin metroasemalle Töölönlahdenrantaa pitkin. Töölönlahdella kasvaa isoja, vanhoja jalopuita. Heinäsorsien joukosta voi koettaa bongata harvinaisen valkoisen koiraan.

Lahtien rannoilla tarjotaan virvokkeita esimerkiksi Cafe Pirittassa, Sinisen Huvilan kahvilassa ja ravintola Töölönrannassa. Suppailu onnistuu Oopperatalon lähellä Hakuna Matatassa.

Kulosaari Kesäinen Kivinokka on oma pienoismaailmansa, jossa helsinkiläiset ovat virkistäytyneet viime vuosisadan alkupuolelta asti. Vanhankaupunginlahdelle työntyvälle niemelle on vajaa kilometri metroasemalta.

Kivinokasta löytyy esimerkiksi aarnimetsää, idyllinen kesämaja-alue, siirtolapuutarha, kartano ja uimaranta, jonka vieressä palvelee kesäisin omaperäinen Maijan kahvila. Kahvilan luona pääsee tapaamaan kotieläimiä, ja iltahämärissä alueelta voi bongata lepakoita. Pohjoisrannalla kulkee liikuntaesteisille ja näkövammaisillekin sopiva luontopolku lintulavalle.

Kalasatama

Pyöräily sopii metroretkelle ESPOOSSA JA HELSINGISSÄ poljetaan samoilla kaupunkifillareilla, joten voi esimerkiksi pyöräillä Helsingistä Espooseen ja vaihtaa metroon paluumatkalla. Helsingissä on 150 kaupunkipyöräasemaa ja Espoossa 70, mutta kesän mittaan Espoon asemien määrä nousee yli sataan.

Matka metroasemilta merelle ja vaikkapa Espoon Rantaraitille taittuu pyörällä sukkelasti. Metrossa saa kuljettaa maksutta myös omaa pyörää, jos vaunussa on tilaa.

Herttoniemi

Siilitie

Aseman läheltä pääsee pitkälle luontoretkelle. Voi lähteä kiertämään Vanhankaupunginlahtea läpi kansainvälisestikin arvokkaan Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen sekä monilajisen Viikin arboretumin, poiketa lintutorneissa, nähdä hyvällä tuurilla ihmisiin tottuneita kauriita ja päätyä vajaan kuuden kilometrin päässä Vanhankaupunginkoskelle, jonka kupeessa palvelee terassiravintola Koskenranta.

Jos voimia riittää, kannattaa matkaa jatkaa Pornaistenniemestä Lammassaareen, jonne pääsee pitkospuita pitkin myös lastenvaunujen ja pyörätuolin kanssa. Kesämaja-alueelta lähtevät kapeammat pitkospuut Kuusiluotoon. Lampaat laiduntavat kesäisin rauhallisella kalliosaarella, josta avautuvat näkymät Arabianrantaan ja Kalasatamaan.

Herttoniemen metroasemalta voi suunnata vaihtoehtoisesti Viikin pelloille katsomaan tutkimustilan lehmiä ja jatkaa vaikkapa Myllypuron aseman kohdalla esitellylle Hallainvuorelle.

Roihuvuoren kirsikkapuiston 250 puun vaaleanpunaista kukintaa juhlistetaan Hanamilla vuosittain toukokuun loppupuolella. Puistoon on metroasemalta noin kilometri.

Noin 400 metrin päässä kirsikkapuistosta sijaitsee erillinen japanilaisvaikutteinen puutarha, jonka osat on nimetty valkoisen tiikerin puutarhaksi, mustan kilpikonnan puistometsäksi, punaisen Fenix-linnun puutarhaksi sekä sinisen lohikäärmeen puistoksi.

Itäkeskus Kauppakeskuksen hulinasta pääsee evästelemään vehreään Ystävyyden puistoon, jota hallitsee monikulttuuriselle alueelle sopiva Kansojen ystävyyden monumentti.

Asemalta on pari kilometriä eloisalle Marjaniemen uimarannalle, jonka silokalliolla on mukava pötköttää auringossa. Virvokkeita tarjoaa Marjis Beach Cafe ja suppilautojakin vuokrataan.

Vihreitä betonikilpikonnia seuraamalla löytää metroasemalta vajaan kilometrin päähän Isoisänsillalle, jonka toisesta päästä alkaa vehreä Mustikkamaa. Kilpikonnat johdattavat Korkeasaaren eläintarhaan, jossa on villieläinten lisäksi komeita piknikkallioita ja grillauspaikkoja. Korkeasaari tarjoaa grillihiilet. Ilman pääsymaksua voi nauttia vaikkapa pitsan Bistro Bronin merenrantaterassilla eläintarhaan johtavan sillan kupeessa.

Mustikkamaalla on myös komeat kalliorannat esimerkiksi kalastamiseen, hyvät ulkoilureitit, seikkailupuisto Korkee ja rauhallinen uimaranta, josta avautuu näkymä Korkeasaareen ja Kruunuvuorenrannan öljysiilolle.

päässä, kun sen kiertää myötäpäivään. Hentman kehuu puuliiterillä ja käymälällä varustetun laavun siisteyttä, vaikka siellä tapaa kesällä usein muitakin retkeilijöitä.

– Olen yöpynyt laavulla muutaman kerran, myös talvella. Silloin oli hyvin rauhallista.

Aurinkoisena maanantaiaamupäivänä Kalkinpolttajanpolulla näkyy kahden tunnin aikana kuusi muuta kulkijaa.

Vantaalainen Raija Hentman on tehnyt 167 vähintään viiden yön vaellusta ja lukemattomia lyhyempiä vaelluksia. Kerran hänet lennätettiin helikopterilla metsästä nilkan nyrjähtämisen vuoksi, muuten ei ole sattunut punkkeja kummempaa.

MONTAKO VAELLUSTA Raija Hentman on tehnyt? Monenako yönä kääriytynyt makuupussiin laavuissa, teltoissa, autiotuvilla? Hänellä ei ole aavistustakaan.

Pidemmät, vähintään viiden yön vaellukset Hentman on laskenut. Niitä on takana 167.

Nykyään mukava päivämatka on

kymmenisen kilometriä. Pidemmillä patikoinneilla "polvet särkevät perkeleellisesti". Vaellusasuun kuuluvat järeät, metalliset ortopediset polvituet.

– Lepo ja särkylääkkeet pitävät tiellä, kun kulkemisen sopeuttaa kuntoon.

Hentmanin kesäsuunnitelmissa on Helsingin Seudun Lapinkävijöiden kymmenen päivän opastus Lapin syrjäpoluille, parin viikon Islanninmatka ja sen jälkeen paluu Lappiin.

– Olen ajatellut opetella eläkkeellä olemista. Minulla ei ole mitään sidoksia, jotka estäisivät elämästä niin kuin haluan. En usko, että on enää kymmentä hyvää vaellusvuotta jäljellä, joten pitää käyttää kaikki mahdollisuudet hyväksi.

Vuodenvaihteessa Hentman menee polvileikkaukseen. Hän halusi molemmat

4B

Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Myllypuro

Kontula

Mellunmäki

Alakivenpuiston täyttömäki on pimeällä kuin nurmikentän keskelle laskeutunut ufo. Omaperäinen valaistus maalaa kuvioita mäen kylkeen noin kilometrin päässä asemalta. Puiston kupeessa nousevat kalliot keloineen.

Jos asemalta kulkee pari kilometriä, pääsee 20 hehtaarin metsäiselle ylängölle Hallainvuorelle. Lounaisreunan kalliolta avautuvat näkymät Viikin pelloille. Ilman liikenteen huminaa voisi luulla olevansa kauempanakin kaupungista.

Frisbeegolfia, BMX-pyöräilyä, agilitya, jalkapalloa ja esterata: Runsaan kilometrin päästä Kontulan metroasemalta sijaitsee Kivikon liikuntapuisto. Armeijatyylistä liikuntaa arvostavat pääsevät kiipeämään, ryömimään, hyppimään ja tasapainoilemaan.

Liikuntapuiston kupeesta alkaa Kivikon metsä, jossa kulkee 3,6 kilometrin valaistu kävelyreitti. Sen lähistöllä kannattaa katsella sieniä ja marjoja.

Reilun kilometrin päässä metroasemalta on myös Kontulan kelkkapuisto. Siellä on hyvät puitteet skeittaukselle, koripallokenttä ja nurmialue.

Kelkkapuiston kukkulan laella sijaitsee paviljonkimainen taideteos Rakkauden temppeli, jonka ulkoseiniin on kaiverrettu hempeitä tekstejä. Myös sisälle kannattaa kurkistaa.

Pääkaupunkiseudun arvokkain lehto Mustavuoren ulkoilualueella on parhaimmillaan keväisin, kun valko-, sini- ja keltavuokot peittävät maata.

Mustavuorelta voi löytää myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, tykkiteitä sekä vanhoja kalkkilouhoksia.

Mustavuoren monipuolisessa maastossa kiemurtelevat leveät ulkoilupolut, mutta opastettua reittiä ei ole. Ehdotus luontopolusta kohteineen löytyy osoitteesta vuosaari.fi, jossa ilmoitetaan myös alueen ohjatuista luontoretkistä. Mustavuoreen on runsas kilometri Mellunmäen metroasemalta.

Mustavuorelta pääsee polkuja pitkin aina Vuosaaren huipulle asti. Komealle näköalapaikalle on noin neljän kilometrin patikkamatka metroasemalta.

Vuosaari Suositulla Aurinkolahden uimarannalla pääsee rantalomatunnelmiin kilometrin päässä metroasemasta. Monikulttuurisen rannan palveluihin kuuluu esimerkiksi kahvila ja suppilautavuokraamo.

Kun rantaa jatkaa itään Uutelaan, päätyy neljän kilometrin merkitylle luontopolulle, joka kiemurtaa kahdeksikkona metsissä, niityillä ja rantakallioilla.

Niemenapajassa ja Nuottaniemessä on keittokatokset, joihin on tuotava omat puut. Lisäksi Skatan tilalla on Uutelan kota, jossa voi grillata. Alue on harvinaistuvien rantakäärmeiden ja kyiden suosiossa.

Vuosaaresta pääsee myös merelle. Aurinkolahden Hiekkalaiturintien päästä voi

Puotila 1700–800-lukujen vaihteessa rakennetulla Puotilan kartanolla tarjotaan esimerkiksi brunsseja viikonloppuisin noin puolen kilometrin päässä Puotilan metroasemalta.

Kartanon lähellä on Puotilan uimaranta, jossa pääsee suppailemaan. Kahvila Meridian palvelee rannassa.

Puotilassa pääsee pidemmälle retkelle kiertämällä Vartiokylänlahden niin, että päätyy Rastilan metroasemalle. Matkalla voi poiketa Vartiokylän linnavuorelle, joka on muinainen mäen laelle rakennettu puolustusvarustus.

lähteä itäiselle saarikierrokselle Suomen Saaristokuljetuksen kyydissä. Viimeinen pysäkki on Hakaniemi.

Aurinkolahdesta voi vierailla myös runsaan tunnin merimatkan päässä Söderskärin majakalla. Tove Janssonin arvellaan ottaneen mallia yksinäisen kalliosaaren majakasta kirjaansa Muumipappa ja meri.

Lisäksi runsaan kilometrin päässä Vuosaaren metroasemalta sijaitsevalta Kalkkihiekantorilta on yhteys Kaunissaareen Norsölinen kyydissä. Alle tunnin ja noin 10 kilometrin merimatkan päässä sijaitsevassa saaressa voi yöpyä teltassa tai mökissä, käydä saunassa ja ravintolassa sekä kokkailla keittokatoksilla.

Rastila Leirintäalue Rastila Camping Helsinki sijaitsee aseman vieressä merenrannalla.

Siellä on Cafe Monami, yleinen uimaranta ja vieressä ulkoilualue.

Meri-Rastilan ulkoilualueen metsään on parisataa metriä asemalta. Metsään pääsee metroradan toiselta puolelta, Märssykujan päästä.

Vartiokylänlahden rannalla on laaja ulkoilupuisto, joka sisältää metsää, niittyjä ja kallioista merenrantaa uimiseen ja on-

kimiseen. Alueella on jopa yli 200-vuotiaita kilpikaarnaisia mäntyjä sekä paljaista pyöreistä kivistä muodostunut noin 7000 vuotta vanha pirunpelto. Evästaukoa voi pitää grillikatoksessa, jonne on tuotava omat puut.

Vuosaaren melontakeskus Natura Viva vuokraa kanootteja, kajakkeja, suppilautoja, soutuveneitä ja paksurenkaisia fatbikepyöriä. Sen yhteydessä toimii merenrantakahvila Cafe Natura.

Runsaan kilometrin päästä metroasemalta alkaa Kallahdenniemi. Se käsittää mäntyjen keskellä kiemurtelevan autotien, pitkospuut kaislikossa ja ison uimarannan.

Matala Kallahdenniemen uimaranta on erityisesti lapsiperheiden suosiossa ja läheistä Aurinkolahden uimarantaa huomattavasti rauhallisempi. Uimarannan läheisyydessä on useita grillipisteitä.

Katso kuvat asemien ympäristöstä ja lue linkeistä lisätietoa retkikohteista kirkkojakaupunki.fi/villicity

polvinivelet vaihdettaviksi kerralla, koska paraneminen leikkauksesta telttailukuntoon vie noin vuoden.

– En halua menettää yhtään ylimääräistä vaellusvuotta.

– OVATPAS KUUSENKERKÄT hyvällä mallilla. Voisin tehdä niistä snapsia, jota varten toin viinaksia laivalta, Raija Hentman suunnittelee.

Hän kerää kerkät ystävän metsästä, sillä jokamiehenoikeudet eivät anna lupaa taittaa puista sen paremmin pehmeitä kuusenversoja kuin saunavastaakaan.

Myöskään avotulta ei saa tehdä ilman maanomistajan lupaa. Hentmania suututtavat Högbergetin omatoimisten nuotioiden jäljet pitkään kytevän sammalikon keskellä.

– Ruokaa saa tehdä retkikeittimellä.

Luonnossa kulkevan pitäisi sisäistää, mitä jokamiehenoikeuksiin ja -velvollisuuksiin kuuluu ja kulkea luontoa kunnioittaen.

Hentman kiertää kalliolla kuivat sammalikot, jotka murtuisivat askelen alla. Kiveen ei jää kulkijasta jälkeäkään. ■ Näin pääset Kalkinpolttajanpolulle: Jätä auto Tasakallion parkkipaikalle ja seuraa punaisia vinoneliöitä Kalkinpolttajanpolun alkuun. Lähimmät bussipysäkit ovat Kuusikorvenkuja (V9816) Nybyggetintiellä sekä Mäntykummuntie (V9812/V9811) ja Kalkkiuunintie (V9810/V9809) Nurmimäentiellä.

Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi: Raija Hentman kokkaa retkikeittimellä nyhtökaura-kvinoapataa.

VIDEO VERKOSSA

Mänty elää satoja vuosia, mutta seisoo kuolleena pystyssä vielä pidempään.

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

KRÄSÄN RIPARIT 2019: VIVAMO 1: 3.–13.6.

VIVAMO 2: 26.6.–6.7.

VIVAMO 3: 10.–20.7.

VIVAMO 4: 24.7.–3.8.

HINTA: 445 e NUORET.FI/ILMOITTAUDURIPARILLE

HIP HURRAA! Jouluradio soi nyt ympäri vuoden verkossa.

Nettiradion löydät osoitteesta:

jouluradio.fi

HOIVA.FI • KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN.

B

5

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ on 21 seurakunnan muodostama yhteisö, jolla on yhteinen talous ja hallinto. Toimimme Helsingin alueella 50 toimipisteessä. Henkilöstöä on noin 1 200.

Tietohallinto kehittää tieto- ja viestintäteknisiä palveluja Helsingin seurakuntayhtymän seurakunnille ja toimintaosastoille.

Haemme tietohallintoon TIETOHALLINTOSUUNNITTELIJAA työsopimussuhteeseen. Tehtävän kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys tieto- ja viestintätekniikkaan.

Pääasialliset tehtävät • suunnitella, kehittää ja ylläpitää ICT-järjestelmiä • toimia asiantuntijana tieto- ja viestintätekniikan sekä tietojärjestel mien kehitys- ja käyttöönottoprojekteissa • osallistua palvelujen ja prosessien kehittämiseen Hakijalta edellytämme • laaja-alaista ICT-osaamista • oma-aloitteisuutta, innovatiivista työotetta ja palvelualttiutta • hyvää suullista ja kirjallista kommunikointikykyä • kiinnostusta toiminnan kehittämiseen ja uuden oppimiseen Arvostamme • kokemusta Microsoft-teknologioista (Office 365, AD, Azure) • kokemusta projektinhallinnasta ja ICT-järjestelmien kehittämisestä • kiinnostusta mobiililaitteisiin ja -sovelluksiin sekä mobiililaitehallintaan • kokemusta julkisista hankinnoista Tarjoamme monipuolisen ja haastavan työn, joustavan toimistotyöajan, ajanmukaiset työvälineet sekä ammattitaitoiset ja mahdottoman mukavat työkaverit. Seurakuntayhtymällä on vuokra-asuntoja henkilökunnalle.

Palkkaus määräytyy kirkon yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmän 603 mukaan, vähimmäispalkka 3629,28 euroa. Lisäksi maksetaan työkokemukseen perustuvaa vuosisidonnaista palkanosaa enintään 15%.

Helsingin seurakuntayhtymälle osoitetut hakemukset tulee toimittaa kirkon sähköisen rekrytointipalvelun kautta viimeistään 1.8.2018 klo 15.00. Hakulomake löytyy osoitteessa https://tinyurl.com/y8wuhsd3 Tiedusteluihin vastaavat 26.-27.6. tietohallintopäällikkö Seppo Kuusivuori (09) 2340 2234, seppo.kuusivuori@evl.fi ja 25.-26.7. tietohallintosuunnittelija Antti Hakkarainen (09) 2340 2271, antti.hakkarainen@evl.fi.

6B

Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Ikuinen löytöretkeilijä Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti Johanna Venho aikoo kirjoittaa etsimisestä ja siitä, mitä kirkko ja hengellisyys antavat hänelle.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

R

unoilija ja kirjailija Johanna Venho kertoo olleensa koko ikänsä etsijä ja ulkopuolinen tarkkailija. Venho on etsinyt eri suunnilta yhteisöä, johon kuulua, mutta hän on aina lähtenyt ryhmästä siinä vaiheessa, kun on aistinut siinä liian ahdistavalta tuntuvaa ”me ja muut” -henkeä.

Tämä liittyy Venhon mukaan paljolti siihen, että hän oli jo 13-vuotiaana ehtinyt asua kuudessa paikassa, kotimaassa ja ulkomailla. Hän ei ollut juurtunut minnekään eikä saanut pysyviä kavereita. Ryhmään kuuluminen tuntui vaikealta, sillä hän tiesi paremmin, millaista oli jäädä ulkopuolelle.

– Olin teini-ikäinen muutettuamme takaisin Espooseen, jossa olin syntynyt. En osaa ajatella, että olisin Espoosta kotoisin, vaikka pidän kaupungin luonnosta ja meren läheisyydestä. Nuoruuden irtiottojen jälkeen olen silti asettunut asumaan perheeni kanssa Pohjois-Tapiolaan, lähelle vanhempiani ja veljeni perhettä.

Venhon nuoruus Espoossa ei ollut auvoinen: hänen murrosikänsä oli vaikea ja hän kärsi syömishäiriöstä. Noihin aikoihin hän kuitenkin löysi kanavan pahan olon sanoittamiseen.

– Ryhdyin kirjoittamaan runoja. Osittain se alkoi tarpeestani jäsentää kokemaani toiseutta. Runojen

kautta pystyin purkamaan tunteitani ja ajatuksiani ja kommunikoimaan muun maailman kanssa.

LUKION JÄLKEEN Johanna Venho sai ekoherätyksen ja lähti opiskelemaan biologiaa Jyväskylän yliopistoon.

– Olin tuolloin ympäristöasioissa äärimmäisen tiukka, ja se näkyi elämäntyylissäni. Parin vuoden jälkeen kuitenkin tajusin, ettei minusta ole luonnontieteilijäksi.

Venho alkoi opiskella yleistä kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa. Samalla omaan kirjoittamiseen tuli vakavampi ote.

– Oivalsin, etteivät oikeassa oleminen ja yhden opin julistaminen sovi yhteen kaunokirjallisuuden kanssa. Äärielämä varmoine mielipiteineen oli mahdotonta, jos halusi kirjoittaa rehellisesti.

Taide vei Venhon uuteen maailmaan. Tähän mennessä hän on julkaissut viisi runokirjaa, kolme romaania ja useita lastenkirjoja.

Venho kertoo hahmottaneensa töissään elämän eri vaiheita. Vuonna 1998 julkaistu esikoisrunokokoelma Postia Saturnukseen on nuoren naisen kasvukertomus. Myöhemmissä runoteoksissaan Venho käsittelee muun muassa äidiksi tulemista ja ammentaa voimaa kansanrunouden esiäideistä.

Kuka?

Espoolainen Johanna Venho, 46, on runoilija ja kirjailija. Hän on julkaissut viisi runokokoelmaa, kolme romaania ja useita lastenkirjoja. Lisäksi hän on toiminut Ylen Teksti-TV:ssä toimittajana ja elokuvaarvostelijana sekä Tuli&Savurunouslehden ja Jano-runouslehden päätoimittajana.

Mitä?

Kesäkuun alussa Venho aloitti Kirkko ja kaupungin verkkokolumnistina.

Hän aikoo kirjoittaa kolumneissa tutkimusretkistään kirkon ja hengellisyyden maailmassa.

Motto

”Hyvä keino elämän tympeyttä vastaan on oppia nauramaan itselleen.”

(Sylvi Kekkonen)

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

”

Lähikirkossa minua kiehtoo pienuus ja kotoisuus. Se tarjoaa paikan, johon kaikenlaiset ihmiset voivat tulla.

– Äitiys on ollut hurja ja upea matka. Alussa en todellakaan tajunnut, miten erilainen lapsen jokainen ikävaihe voi olla. Nyt, kun lapset ovat teini-iässä, on osattava pikkuhiljaa päästää irti ja annettava heille tilaa, sanoo 16- ja 14-vuotiaiden poikien ja 11-vuotiaan tytön äiti.

NYT ELÄMÄSSÄ on taas uusi vaihe. Johanna Venho rimpuili pitkään sitä tosiseikkaa vastaan, että on keski-ikäinen. Vähitellen hän on oppinut hyväksymään asian. Hän siteeraa runoilija Eeva Kilpeä, joka on kirjoittanut, että keski-ikä on kuin tulisi pitkältä matkalta kotiin.

– Loppujen lopuksi tämä ikä on merkinnyt mielenrauhaa, parempaa itsetuntemusta ja itsensä hyväksymistä virheineen.

– Nuorempana olin itsekriittinen ja tunsin häpeää monista asioista. Nyt itsekriittisyys on vähentynyt ja olen alkanut nähdä kaiken suhteellisuuden.

Olemme täällä vain lyhyen hetken, joten ei kannata olla niin ankara itselleen.

Venhon mukaan nykyinen elämänvaihe heijastuu myös työhön. Hän haluaa nyt keskittyä proosan kirjoittamiseen.

Keski-ikä on merkinnyt Venholle samalla eräänlaista sisäänpäin kääntymistä: hän on alkanut miettiä entistä enemmän hengellisiä asioita. Hän on aina kuulunut kirkkoon, mutta pysynyt siitä etäällä.

– Vanhempani eivät ole erityisen uskonnollisia, mutta isän puolen suvussa uskonto on ollut muka-

B

7

na luontevana osana. Minusta on ollut ihanaa, kun suvun tapaamisissa joku on lopuksi virittänyt körttivirren tai vaari on ehdottanut Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan -virttä. Se on ikään kuin nostanut koko tilaisuuden maallisen tylsyyden ja pikkumaisuuden yläpuolelle, tehnyt siitä kauniin.

Rippikoulun Venho kävi mielellään, mutta sielläkin hänen oli vaikea liittyä ryhmään. Myöhemmin hänellä oli vaihe, jolloin hän ihaili ortodoksisuutta, siihen liittyvää eksotiikkaa ja mystiikkaa.

– Kyllä minulle on ollut selvää jo pienestä pitäen, että on olemassa myös jokin hengellinen todellisuus. Nyt on kiinnostavaa pohtia, mistä siinä on kyse.

TULEVISSA KOLUMNEISSAAN Johanna Venho haluaa kertoa etsinnästään ja kokemuksistaan kirkon ja hengellisyyden maailmassa.

– Koen tämän eräänlaisena löytöretkenä. On jännittävää nähdä, millainen matka tästä tulee.

– Minulle tuttua ja läheistä on kysyvä ja epäilevä asenne. En voisi kuvitella olevani mukana uskonyhteisössä, jossa tiedetään tarkasti, mikä on oikein ja mikä väärin. Se tuntuisi ajattelunvapauden rajoittamiselta.

Venho aikoo poimia kolumneihinsa häntä hengellisissä tilaisuuksissa kiinnostavia asioita. Hän käy nykyään silloin tällöin jumalanpalveluksissa. Tuolloin hän valitsee yleensä lähikirkon, eli Tapiolan tai Leppävaaran kirkon. Jälkimmäistä Venhon Leppävaarassa asunut isoisä oli rakennuttamassa, ja kirkko tuli hänelle tutuksi jo lapsena.

– Lähikirkossa minua kiehtoo pienuus ja kotoisuus. Se sijaitsee keskellä asuinaluetta ja ihmisten toimintaa. Koen, että kirkko tarjoaa alueella paikan, johon kaikenlaiset ihmiset voivat tulla.

Viime aikoina Venho on alkanut ulottaa tutkimusretkiään lähikirkkoaan pidemmälle. Hän on osallistunut hiljaisuuden retriittiin ja Tuomasmessuun ja käynyt laulamassa virsiä.

– Taide on ollut pitkään minun tapani tutkia asioita ja selvittää, mistä elämässä on kyse. Olen kuitenkin kaivannut jotain muutakin, näkymätöntä ulottuvuutta tai voimaa. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

E

lokuun 6. päivänä vuon­ na 2015 Auli Leskinen oli pukeutunut äitinsä jakkuun ja huiviin ja ot­ tanut mukaansa matka­ ikonin. Ortodoksisen ka­ lenterin mukaan oli Kristuksen kir­ kastumisen päivä. Pohjoiskarjalaisen Saarivaaran kylän tsasounalta oli alka­ massa vuosittainen vaellusristisaatto, jolle Leskinenkin pienen Luna­koi­ ransa kanssa oli lähdössä.

Ristisaatossa käveltiin ensin noin kymmenen kilometriä Hoilolan ky­ län tsasounalle. Hoilolasta soudet­ tiin Pörtsämön erämaakalmistoon eli hautausmaalle – ja sieltä vielä vainaji­ en muistopalveluksen jälkeen yöllä ta­ kaisin Hoilolaan.

Auli Leskinen suri. Ristisaatossa hän jätti hyvästejä äidilleen, joka oli kuollut keväällä.

– Menin sinne tuona kesänä äidin vaatteet päällä, koska halusin kantaa häntä ylläni. Itkin paljon, koin olevani yksin ja hylätty, Leskinen muistelee.

”

MENIN SINNE TUONA KESÄNÄ ÄIDIN VAATTEET PÄÄLLÄ, KOSKA HALUSIN KANTAA HÄNTÄ YLLÄNI. ITKIN PALJON, KOIN OLEVANI YKSIN JA HYLÄTTY.

RISTISAATOISSA KULJETAAN RISTIÄ ja ikoneja seuraten esimerkiksi pyhä­ köstä toiseen tai hautausmaalle. Ky­ seessä on eräänlainen liikkuva juma­ lanpalvelus, jota johtaa aina pappi.

Ristisaatot kuuluvat usein paikalli­ sen ortodoksikirkon juhlaan eli praas­ niekkaan. Niihin liittyy yleensä veden­ pyhitys lähirannassa. Pyhitetyn veden vihmomisella siunataan paikalla ole­ vat ihmiset ja ympäröivä luonto. Kir­ kon kiertäminen pääsiäisyönä on se­ kin ristisaatto.

Pitkiä vaellusristisaattoja alettiin Pohjois­Karjalassa järjestää 1980­lu­ vulla ortodoksipappi Vesa Takalan aloitteesta. Yleensä kävellään, mutta ristisaattoja tehdään myös hiihtäen, pyöräillen ja soutamalla.

Silloin kolme vuotta sitten Auli Les­ kinen oli mukana ristisaatossa ensim­ mäistä kertaa vuosikymmeniin. Lap­ sena hän oli osallistunut vanhem­ piensa kanssa niihin muun muassa Valamon luostarissa. Lapsuuden ko­ tikylässä Viinijärvelläkin järjestettiin vuosittain ristisaatto, jossa kuljettiin lyhyen matkaa kirkosta joen rantaan.

Leskisellä on ortodoksiset juuret kahdelta suunnalta. Hänen isänsä per­ heineen lähti evakkoon Laatokan poh­ joispuolelta Purovaaran kylästä, äidin suku puolestaan on asunut Liperin kunnan alueella Pohjois­Karjalassa.

Leskinen kuvailee isänsä kotipaik­ kaa Purovaaraa hartaaksi ortodoksi­ kyläksi, jonka vuodenkiertoon myös ristisaatot kuuluivat. Hän arvioi, että karjalainen ristisaattoperinne näivet­ tyi evakkouden myötä.

Eheyttävää kulkemista Auli Leskinen kokee vaellusristisaatossa liittyvänsä perinteeseen ja yhteisöön. Ristisaatossa hän on myös surrut kuollutta äitiään.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT HANNA HENTINEN

– Kun karjalaiset sopeutuivat uu­ sille asuinpaikoille, heidän piti löy­ tää elinkeinot, raivata tiloja ja raken­ taa taloja. Omaisuus oli jäänyt rajan taakse ja monilla miehillä oli sodas­ ta hermot riekaleina. Ei siinä ollut ai­ kaa ajatella ristisaattoja. Se, että kulje­

taan pitkiä matkoja ristisaatossa, vaa­ tii sitä, että ihmisillä on aikaa lähteä ja tilaa huolehtia henkisestä hyvinvoin­ nistaan. Ja ehkä jotkut nuoresta karja­ laisesta sukupolvesta kokivat ortodok­ sisuuden piirteeksi, joka saattoi yhdis­ tää heidät sodanaikaiseen viholliseen

ja itään. Osa karjalaisnuorista halusi mukautua vallitsevaan luterilaiseen kulttuuriin, Leskinen pohtii.

SAARIVAARAN JA HOILOLAN kylät si­ jaitsevan itärajalla. Vuodesta 2005 ne ovat kuuluneet Joensuuhun, vaik­

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

– Ristisaatto on osa Karjalan ortodoksien etnistä identiteettiä, Auli Leskinen arvioi. Tässä hän on Luna-koiransa kanssa Saarivaaran ristisaatossa. Vieressä kulkee ortodoksi-isä Tuomas Järvelin.

Kirja vie ristisaattojen matkaan Teitä, jotka halkovat asumattoman näköisiä vaara- ja metsämaisemia, ja suuria järvenselkiä. Pieni kirjavannäköinen joukko ihmisiä ristin ja ikonien kanssa. Ortodoksipapit on helppo tunnistaa vaatteistaan. Lapsia ja huivipäisiä vanhempia naisia. Välillä tarvitaan sadetakkeja.

Valokuvaaja Hanna Hentisen kuvat näyttävät sellaista Suomea, joka on monelle tuntematon, eksoottinenkin. Hän on kuvannut Pohjois-Karjalan ortodoksisia vaellusristisaattoja 1980-luvun lopusta asti.

Hentisen kuviin perustuu tänä keväänä julkaistu Vaellus pyhiin -kirja (Kirjapaja), jonka kirjoittajina ovat Hentisen itsensä lisäksi professori Elina Vuola, uskontotieteilijä Helena Kupari ja filosofian tohtori Auli Leskinen.

Uskonnollista matkantekoa on monenlaista. Varsinkin katolisissa maissa järjestetään kirkkovuoden juhlapyhiin liittyviä kulkueita.

Pyhiinvaellukset taas kuuluvat muidenkin uskontojen perinteisiin.

Miten ortodoksiset ristisaatot eroavat niistä?

Elina Vuola muistuttaa artikkelissaan, että toisin kuin monet uskonnolliset kulkueet, ortodoksinen ristisaatto ei ole spektaakkeli eikä näytelmä, vaan jumalanpalvelusta ja rukousta. ”Siihen osallistuminen on siksi intiimimpää, henkilökohtaisempaa, hengellisempää, vaikka mukanaolijan uskonnollisuuden astetta ei kukaan kysele ja osallistua voi kuka tahansa”, Vuola kirjoittaa.

Pyhiinvaelluksestakin ristisaatto eroaa siinä, että se on papin johtamaa jumalanpalvelusta. Ja siinä, missä pyhiinvaelluksessa kuljetaan pyhään paikkaan, ristisaatossa pyhä tuodaan kirkosta ulos maailmaan.

Ristisaatto Pielisellä Juuasta Lieksaan vuonna 1995.

ka matkaa kaupungin keskustaan onkin noin 80 kilometriä. Ennen sotia ne kuuluivat Korpiselän pitäjään, josta osa jouduttiin rauhansopimuksessa luovuttamaan Neuvostoliitolle. Rajan taakse jäi Korpiselän kirkonkylä kirkkoineen ja hautausmaineen.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Korpiselkään on poikkeusluvalla järjestetty ristisaattoja rajan yli. Auli Leskinenkin on osallistunut sellaiseen.

– Korpiselkä on rajavyöhykkeellä, joten siellä ei saa asua eikä ilman lupaa käydäkään. Meitäkin saattoivat koko ajan venäläiset rajavartijat.

Alueen luonto on seitsemässäkymmenessä vuodessa villiintynyt. Siellä kuljetaan pitkin polkuja tiheiden korpimaisten metsien keskellä. Vanha kaunis ortodoksinen kirkko on romahtanut. Mitään ei ole restauroitu tai hoidettu, Leskinen kuvailee.

Leskinen on lähtenyt Saarivaaran ristisaattoon myös surukesän jälkeisinä kesinä, ja suunnittelee lähtevänsä tänäkin kesänä. Syitä on monia: pe-

”

JOS ON MIELI AUKI, SYNTYY HELPOSTI SYVÄLLISIÄKIN KESKUSTELUJA VENTOVIERAIDEN KANSSA.

rinne, mutta myös liikunta, joka tekee hyvää niin ruumiille kuin mielelle.

– Yksi motiivi minulle on menneisyyden etsiminen ja muistaminen.

Ristisaatossa tuntee hetken olevansa osa helminauhaa, joka tulee kaukaa historiasta. Se on myös yksi harvoja tilanteita, joissa nykymaailmassa voi kokea pyhyyttä. Halutessaan ristisaatossa voi viettää retriittiä, hiljentyä täysin ja kulkea vähän erillään muista, Leskinen kertoo.

– Mutta samalla ollaan yhteisössä, jossa jokaisella on omat syynsä olla mukana. Ihmisillä voi olla menetyksiä tai sairautta. Jos on mieli auki, syntyy helposti syvällisiäkin keskusteluja ventovieraiden kanssa. Siellä kävelee vapaina hirveästi erilaisia, kiinnostavia tarinoita.

KARJALAISET JA ORTODOKSISET perinteet ja oman suvun juuret ovat alkaneet kiinnostaa Auli Leskistä muutaman viime vuoden aikana. Tätinsä kuoltua hän on huomannut 58-vuotiaana olevansa se vanhempi sukulaisnainen, joka tallentaa ja siirtää perintöä jälkipolville. Kannakselta lähteneen isän suvun tarina kiehtoo niin paljon, että Leskisellä on työn alla siitä kertova romaani.

– Sen teemoja ovat kuolema, lähteminen, kulkeminen, pakolaisuus ja siirtolaisuus – kodin menetys, yhteisön menetys, juurten menetys, Leskinen luettelee.

– Romaanissa kuvaamaani evak-

kouteen ja pakolaisuuteen verrattuna ristisaatto on hyvin toisenlaista matkantekoa, eheyttävää ja parantavaa kulkemista. Siinä ei paeta, vaan ehkä pikemminkin kuljetaan kohti etsittyä.

Kulkijat eivät ole irti juuriltaan, vaan tuntevat liittyvänsä perinteeseen ja yhteisöön.

Romaaniin tulee mukaan myös Leskisen omia kokemuksia. Filosofian tohtori asui lähes 20 vuotta elämästään ulkomailla opintojen ja töiden vuoksi, viimeisimmäksi Espanjassa, jossa hän työskenteli Suomen Madridin-instituutin johtajana.

– Maailmalla ollessani tietoisuus omista juurista suojeli minua. Olen aina tiennyt, mistä tulen ja kuka olen, enkä ole hukkunut maailman pauhuun. Ortodoksisuus on minulle enemmän etninen identiteetti kuin pelkkä uskonto. Se on ollut minussa aina eikä sitä voi ottaa pois. Se on kokonaisuus, johon liittyy myös historia, suku, yhteisöllisyys ja karjalainen kulttuuri. Se on syvin osa minua. ■

Osa 11

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Pappi ja palapelien harrastaja Sanna Heikurinen, 41, on Tikkurilan seurakunnan pappi.

Hän asuu Vantaan Rekolassa.

Papin perustöiden, kuten messujen, kasteiden, avioliittoon vihkimisten ja hautaan siunaamisten, lisäksi Heikurisen työtehtäviin kuuluvat muun muassa seurakunnan asiakaspalvelun kehittäminen ja pappien toimitusvuorojen laatiminen.

Palapelejä hän alkoi harrastaa viisi vuotta sitten ja kokoaa 25–30 peliä vuodessa.

Sanna Heikurinen tekee palapelejä keittiönpöydän ääressä.

Tuhat palaa omaa aikaa Tikkurilan seurakunnan pappi Sanna Heikurinen rauhoittaa mielensä kokoamalla palapelejä. Niihin uppoutuminen auttaa irrottautumaan arjen pyörityksestä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

S

anna Heikurinen aloittaa palape­ lin kokoamisen aina reunapaloista.

Muut palat hän lajittelee värien ja muotojen mukaan.

Heikurisen mukaan ison koko­ naisuuden rakentaminen on mie­ lenkiintoista ja innostavaa. Omassa työssään hän hän saa harvoin nähdä yhtä konkreetti­ sesti työnsä tuloksen. Ehkä harrastus on sen vuoksi myös aika koukuttava.

Heikurisen palapeliharrastus alkoi viisi vuotta sitten hänen lapsensa saatua tuhannen palan palapelin syntymäpäivälahjaksi. Hän in­ nostui kokoamaan sitä yhdessä lastensa kans­ sa. Kun se saatiin tehdyksi, hankittiin lisää pala­ pelejä. Lasten kasvettua ne jäivät enemmänkin äidin harrastukseksi.

Kutsu Jumalan valtakuntaan

PALAPELIEN KOKOAMINEN on Sanna Heikuri­ sella kausittaista, ja se keskittyy eniten syys­ ja talviaikaan. Hän tekee yleensä tuhannen palan palapelejä, koska ne tuntuvat sopivan haasta­ vilta. Ne ovat kuva­aiheiltaan matkakohteita,

SANNA HEIKURINEN aikoo ottaa palapelin mu­ kaan kesällä myös rippileirille, jonka vetäjänä hän toimii. Palapelin kokoaminen on hänen mu­ kaansa siitä mukava harrastus, että siinä voivat eri­ikäiset löytää yhteyden ja onnistumisen iloa.

Heikurinen tosin kokoaa palapelejä yleensä yksinään, koska lapsilla on omat juttunsa ei­ kä mies ole kiinnostunut niiden tekemisestä.

Yhden palapelin kokoamiseen menee häneltä 2–7 päivää. Viime vuonna hän kokosi 25 pala­ peliä, joista suuri osa oli lainattu ystäviltä tai saatu lahjaksi. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

10.6.

Heikurinen uppoutuu palapelin tekemiseen usein niin, että ajantaju häviää kokonaan. Kah­ den teini­ikäisen äiti kokee, että harrastus tar­ joaa oman hetken ja irrottautumisen arjen ku­ vioista. Se on jotain, mitä voi tehdä omassa rytmissä. Se rauhoittaa mielen ja vie ajatukset muualle. Samalla se auttaa laittamaan työ­ ja muita asioita järjestykseen.

Tuossa pysähtymisen hetkessä voi myös pohtia, mitä itselle kuuluu ja mitä asiaa on Jumalalle.

ihmisiä ja eläimiä. Heikurinen haluaa, että pa­ lapeli sisältää yksityiskohtia, minkä vuoksi hän ei ole innostunut taivas­ ja järvimaisemista.

Heikurinen kokoaa palapeliä keittiön pöydän ääressä taulun takaosan toimiessa alustana. Sillä se on kätevä siirtää ruokailun ajaksi sohvan tai sängyn alle. Kun kokonaisuus on valmis, Heiku­ rinen ottaa siitä kuvan ja laittaa sen Instagramiin muiden nähtäväksi. Hän ei koskaan säilytä pala­ peliä, koska se on hänestä kertakäyttötaidetta, jota jokainen voi tehdä vuorollaan.

Kutsu juhliin ON KUTSUJA, joista ei voi kieltäy­ tyä. Ilahduttavia ja vähemmän ilahduttavia. Minulla kokemuksia molemmista.

Vähemmän ilahduttavia oli eräänä iltana tullut kutsu – oike­ astaan haaste – käräjäoikeuteen.

Olin epähuomiossa jättänyt väliin kertausharjoituksen ja sain syyt­ teen rintamakarkuruudesta. Ras­ kain sydämin hyväksyin kutsun käräjille.

Tai postikortti, jonka sain vuo­ sia sitten. Aihe: ajokorttinne pe­ ruuttaminen. Olin 1980­luvulla syyllistynyt kolme kertaa lievään ylinopeuteen.

Mutta ilahduttavia kutsujakin on tullut. Neljä vuotta sitten Hel­

sinkiMission respa soitti. Jotenkin innoissaan. ”Hei, tule heti käy­ mään. Sait kirjeen, jonka toimit­ ti kaksi sotilasta.” Se oli kutsu it­ senäisyyspäivän vastaanotolle lin­ naan. Arvatkaa oliko kiva vastata kutsuun.

Kutsulla ja kutsujalla on iso merkitys. Isompi kuin luulisi.

Suurin osa HelsinkiMission va­ paaehtoisista sanoo, että he tulivat mukaan, koska kutsuttiin. Suurin osa yhteisön taloudellisista kan­ nattajista tuli mukaan siksi, että pyydettiin. Tarvittiin kutsu.

Itselläni on pilvin pimein esi­ merkkejä siitä, että henkilökoh­ taisella kutsulla on merkitystä. Ys­ täväni tulevat vaikkapa Tuomas­

messuun vain siksi, että esitän kutsun.

Jumalan valtakuntaan ei tulla il­ man kutsua. Jeesuksen opetuslap­ seksi ei tulla ilman kutsua.

Mutta kutsun esittäjiä olemme me. Tervetuloa bileisiin! Ei siksi, että minä kutsun vaan siksi, että Jeesus kutsuu.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Gurun opissa Ohjaajana Cynthia Bourgeault Yhdysvaltalainen Cynthia Bourgeault, 71, on yksi tämän ajan tärkeimpiä kristillisen mietiskelyn opettajia.

Hän edistää aktiivisesti eri hengellisten traditioiden välistä vuoropuhelua.

Hän on kristitty mystikko, joka on ammentanut ajatteluunsa ja meditaatiomenetelmiinsä vaikutteita eri uskontojen viisausperinteistä, kristillisestä, juutalaisesta ja islamilaisesta mystiikasta sekä modernin fysiikan säieteorioista.

Lähes kolmenkymmenen vuoden ajan hän on harjoittanut ja opettanut hiljaisen keskittävän rukouksen (Centering Prayer) menetelmää ja työskennellyt sen edistämiseksi yhdessä Thomas Keatingin, Bruno Barnhartin ja Richard Rohrin kanssa. Hän opettaa edelleen muun muassa perustamissaan yhteisöissä The Contemplative Society ja Aspen Wisdom School.

Hiljaisuus on Jumalan ensimmäinen kieli Jo kahdenkymmenen minuutin hiljaa oleminen auttaa näkemään omassa elämässä sävyjä – ja ehkä myös Jumalan läsnäoloa.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

PIENI TYTTÖ käy kveekarien koulua.

Eletään 1950-alkua itäisessä Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa. Koulun nuorimmat oppilaat ovat viisivuotiaita, vanhimmat kaksitoista. Kerran viikossa torstaisin kaikki lapset lähtevät retkelle koulun viereiseen kaksikerroksiseen rakennukseen, kveekarien kokoustilaan.

Siellä heitä opastetaan istumaan hiljaa penkeissä. Joskus luetaan jae Raamatusta tai joku kertoo jonkin hiljaisuudessa syntyneen mietteen.

Muuten ollaan vain hiljaa. ”Tässä hiljaisuudessa katselin yläikkunoista läpi tulevia auringonvalon säteitä ja seurasin sydämessäni tuntuvaa salaista sykettä. Aloin kokea, että rukous oli paljon syvempää kuin puhetta Jumalalle.”

Näin kuvaa maailmankuulu hiljaisuuden opettaja Cynthia Bourgeault ensimmäistä kosketustaan sanattomaan rukoukseen pienenä koulutyttönä. ”Jossakin siellä hiljaisuuden syvyyksissä sain ensimmäiset kokemukseni Jumalan rakastavavasta läsnäolosta, joka oli aina lähellä, ja rukouksesta yksinkertaisena luottamuksena tähän läsnäoloon.”

NYKYÄÄN 71-VUOTIAS Cynthia Bourgeault viettää osan ajastaan erakko-

majassa merenrannalla Mainessa, Yhdysvaltojen koillisosassa. Hän on opettanut hiljaisuuden rukousta kolmekymmentä vuotta. Hän valottaa sitä monen eri viisaustradition näkökulmasta, mutta pitää itse asian kirkkaan yksinkertaisena.

Yksinkertaisimmillaan rukous on sanatonta hiljaisuutta ja yksinkertaista luottamusta siihen, että siinä hiljaisuudessa Jumala on läsnä. Bourgeaultin mukaan lapsi oppii sen heti elämänsä alussa, sillä hiljaisuus on Jumalan ensimmäinen kieli. Aikuiselle sen oppiminen on vaikeampaa, koska hänen pitää oppia pois niin monesta asiasta.

Mitä minun seuraavaksi pitää tehdä, mitä muistaa, mistä huolehtia, mitä tavoitella, missä olla, mihin lähteä, mitä jättää taakseni, mistä luopua, miten erottua muista, miltä näyttää, missä loistaa, miten kiillottaa omaa kuvaani, että näkyisin? Tämä sisäinen huolten ja ajatusten häly on usein vaikeampi jättää taakseen kuin ulkoinen häly ja kiire.

HILJAISEN RUKOUKSEN harjoittaminen on kuin jatkuvaa itsestä tyhjentymisen harjoitusta. Cynthia Bourgeault sanoo, että hiljaisessa, keskittyvässä rukouksessa et oikeastaan tavoittele

Hellitä hetkeksi ja päästä irti Hiljaisuuden harjoittelemisen vaikein asia on alussa: pitäisi löytää kaksikymmentä minuuttia aikaa ja malttaa vain olla.

Sitten istu vain alas ja aloita.

Aina kun joku tunne, ajatus, huoli, tehtävä tai mikä tahansa asia tulee mieleesi, anna sen olla ja mennä. Aina uudestaan, kun ajatus tai tunne tulee, ole vain avoin hiljaisuudelle ja Näkymättömän läsnäololle.

Sinun ei tarvitse seurata hengitystäsi eikä keskittää huomiota aistimuksiisi, ajatuksiisi tai mielitekoihisi. Jos käytät lyhyttä rukoussanaa, se vain muistuttaa: hellitä kaikesta, anna mennä, ole rauhassa.

Se, mitä tuon kahdenkymmen minuutin aikana tapahtuu, vain tapahtuu.

mitään – et edes mielen, tietoisuuden tai näkemisen selkeyttä. Annat vain pois sen, mitä et tarvitse.

Voit käyttää apuna jotakin pientä pyhää sanaa muistuttamassa siitä, miksi tahdot olla hiljaa. Se auttaa sinua päästämään irti mielesi vaeltelusta, intohimoista ja päiväunista.

Kun päästää irti siitä, mistä on pitänyt tiukasti kiinni tai mihin on juuttunut, niin pelottaa hetken, mitähän mahtaa tulla tilalle. Silloin rukoussana muistuttaa: Minä olen tässä ja Jumala on tässä. Hellitä otteesi. Katso mitä tapahtuu. Jotain uutta alkaa syntyä.

EI TAPAHDU ehkä muuta kuin että havahdut ajatustesi tulemiseen ja menemiseen. Silti jotakin voi tapahtua syvällä sisimmässäsi. Se on kuin vähittäistä unesta heräämistä. Näet ehkä auringon valon leikkivän lattialla. Alat nähdä elämäsi palaset uudessa valossa. Sirpaleet muodostavat kuvioita.

Cynthia Bourgeault vertaa sitä sateenkaareen. Kun sateen jälkeen pilvet alkavat väistyä ja valo osuu vesipisaroihin, ne saavat yhtäkkiä kaikki sateenkaaren värit. Jotain samaa tapahtuu, kun Jumalan läsnäolo tulee näkyväksi elämäsi palasissa. Alat nähdä, mitä tulee tehdä ja minkä antaa olla. ■

MENOT 7. – 21.6.

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Espoonlahden seurakunta tuo kahdelle kaupungin rannalle telttasaunan sekä monenlaista tekemistä. Mukana kesämenossa on seurakunnan työntekijöitä: Heikki Lehti (vas.), Laura Malme, Juhana Malme, Jukka Lehti ja Siiri Salonen.

Seurakunta tulee mukaan rantakesän meininkiin Espoossa Klobbenilla ja Tyrskyrannassa kuka tahansa voi ottaa löylyt telttasaunassa ja kirmaista mereen uimaan. Espoonlahden seurakunnan saunapaku tuo uuden ulottuvuuden rantaelämään.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

P

uukiuas suhahtaa mehevästi, kun kauhallinen löylyvettä osuu kuumille kiuaskiville. Kuuman kostea höyrypilvi nousee saunan kattoon ja laskeutuu hitaasti kylpijöiden päälle. Aah, saattaa kuulua kylpijöiden joukosta. Joku todennäköisesti luovuttaa, laskeutuu lauteilta alas ja kipaisee meriveteen.

Tänä kesänä ei tarvitse olla miljonääri tai klubin jäsen päästäkseen saunomaan Espoossa meren äärellä. Riittää, kun on oikeaan aikaan oikeassa paikassa: 12. kesäkuuta Kivenlahden Tyrskyrannassa tai 26.6. Soukan Klobbenilla. Kummallakin kerralla löylyt nautitaan Espoonlahden seurakunnan rantahiekalle pystyttämässä telttasaunassa.

– Olemme merellinen seurakunta ja omistamme hienon puukiukaan ja telttasaunan. Ajattelimme yhdistää nämä asiat ja hyödyntää niitä. Eikä teltassa saunominen ole läheskään kaikille tuttua, kertoo Espoonlahden seurakunnan vastaava nuorisotyönohjaaja Juhana Malme.

SEURAKUNNAN TELTTASAUNAN lauteille mahtuu nauttimaan löylyistä kerralla jopa kymmenen henkeä. Partiolaiset, jotka ovat käyttäneet sitä, ovat rakentaneet lisälauteet ja saaneet tuplattua henkilömäärän.

– Pystytämme saunan lähelle vesirajaa, jotta siitä on helppo pulahtaa mereen. Koivusta tehdyt vihdat teemme valmiiksi, kertoo Malme.

– Haluamme tuoda hyvää mieltä ja tulla tutuiksi rannalla olijoille. Teemme rennon rantatapahtuman,

”

HALUAMME TUODA HYVÄÄ MIELTÄ JA TULLA TUTUIKSI RANNALLA OLIJOILLE.

JUHANA MALME

jossa voi myös jutella sekä pelata esimerkiksi mölkkyä, petankkia ja heitellä frisbeetä.

Saunapaku ja pappi biitsillä -tapahtuma toteutetaan tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Tapahtuman nimi viittaa pakettiautoon, jolla tarvikkeet kuljetetaan rannalle sekä pappiin, joka on mukana tapahtumassa.

Ensimmäisellä kerralla 12.6. pappina on Jukka Lehti ja 22.6. Heikki Lehti. Jälkimmäisellä kerralla

tapahtumaan sisältyy myös pop-up-pyhäkoulu.

Jukka Lehti pitää tärkeänä, että seurakunta on siellä missä ihmiset ovat. Pappina hän on mieltynyt ajatukseen, että saa käydä monenlaisia keskusteluja rannalla olijoiden kanssa paljain varpain.

– Olen huomannut, että syvällisimmät keskustelut esimerkiksi rippileirillä saatetaan käydä saunan lauteilla. Kiinnostavia keskusteluja on varmasti luvassa telttasaunassakin, sanoo Jukka Lehti.

Hänellä on mukana kitara, jolla säestää yhteislauluja. Niitä on luvassa ainakin riparilaulukirjasta. Illan mittaan on ohjelmassa myös iltahartaus.

TAPAHTUMAPAIKAT VALIKOITUIVAT Malmen oman paikallistuntemuksen perusteella. Toisen hän halusi lähelle Soukkaa ja toisen lähelle Kivenlahtea.

– Meidän seurakuntamme alueella on monta mahdollisuutta rantatapahtumalle. Jos tämä onnistuu hyvin, ensi kesänä voimme laajentaa toimintaa useampaan paikkaan, sanoo Juhana Malme.

Nyt rannat on valittu siten, että kenen tahansa on helppo tulla saunomaan vaikka kävellen. Malmen mukaan tämä on saunomista pop-up-tyyliin.

Seurakunnan tempaus täyttää selkeän aukon Espoon tarjonnassa: ilmainen saunomismahdollisuus meren rannalla keskellä kaupunkia.

Elokuussa on kolmas Saunapaku ja pappi biitsillä -tapahtuma. Silloin paikkana on Hanikan virkistyskeskus, jonka toiminnasta vastaa nyt Espoon diakoniasäätiö. Sinne ei viedä telttasaunaa, vaan käytetään paikan omaa saunaa.

Saunapaku ja pappi biitsillä klo 15–20 ti 12.6. Tyrskyrannassa, ti 26.6. Klobbenilla ja ti 14.8. Hanikan virkistyskeskuksessa. Ti 26.6. myös pop-up-pyhäkoulu.

MENOT 7. – 21.6.

10 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 10.6. klo 10 ”Kutsu Jumalan valtakuntaan”. Liturgi Alarik Corander, avustavat papit Sami Marte ja Aleksi Majuri, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Sheldon Ylioja.

Konfirmaatiomessu City 1 la 16.6. klo 10. Liturgi Kirsi Muurimäki, kanttori Marja-Liisa Talja.

Konfirmaatiomessu Liikuntarippikoulu su 17.6. klo 10 ”Kadonnut ja jälleen löytynyt”. Liturgi Mari Mathlin, kanttori Anna-Liisa Haunio, nuorisotyönohjaaja Samuel Laaksonen.

Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 10 ”Tien raivaaja”. Liturgi Sami Marte, avustava pappi Pirkko Nurminen, kanttori Sheldon Ylioja.

Messu su 24.6. klo 10 ”Armahtakaa!”

Liturgi Emriikka Salonen, avustava pappi Raigo Liiman, urkuri MarjaLiisa Talja, kanttori Anna-Liisa Haunio.

Konfirmaatiomessu Saaristorippikoulu su 24.6. klo 15. Liturgi Pirkko Nurminen, avustaa Pia Härkönen, kanttori Anna-Liisa Haunio.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Pienryhmän konfirmaatio su 10.6. klo 12. Martti Rae, Tarja Rae ja Minna Kovalainen.

Kauklahden kappeli Vapaaehtoisten toimittama Kyläkirkko su 10.6. klo 12. Liturgi Seppo Särkiniemi, saarnaa rovasti Jorma Niinikoski, kanttori Anna Lohi, mieskvartetti. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS IEC-englanninkielinen jumalanpalvelus su 10.6. ja 17.6. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit.

Seuraava messu su 12.8. klo 16.30. www.church.fi.

TIEKIRKKO-OPPAAT TUOMIOKIRKOSSA Espoon tuomiokirkko on kesällä Tiekirkkona ma−pe klo 11−16.30, jolloin kirkon oppaat ovat paikalla esittelemässä kirkkoa ja sen historiaa. Juhannusaattona ei ole esittelyä.

Tuomiokirkko on avoinna koko kesän joka päivä klo 10−18.

SUVISUNNUNTAIN ILTAMUSIIKKI Espoon tuomiokirkossa su klo 19 Anno Domini su 10.6. ”Tasavuotismusiikkia” Oskar Merikannon syntymästä 150 vuotta, Toivo Kuulan kuolemasta 100 vuotta, Viron itsenäistymisestä 100 vuotta. Lea Waaraniemi & Hella Ensemble, laulu; Miila Kallinen, piano. Kirkkomuusikoista, laulunopiskelijoista ja laulunharrastajista koostuvan Hella Ensemblen visio on olla monipuolinen kuoro, jota kaikenlaiset ihmiset haluavat kuulla. Vapaa pääsy.

TRIO su 17.6. Romantiikan aikakauden hehkua ja herkkyyttä kolmen muusikon vuoropuheluna. Helmi Malmgren, klarinetti; Sirja Nironen, sello; Fanny Söderström, piano.

Beethoven, Zemlinsky, Bruch.

URKUYÖ JA AARIA Huom! Avajaiskonsertit 7.–8.6.

Tapiolan kirkossa Espoon tuomiokirkossa klo 21 Lauluja Itämeremme rannoilta to 14.6. Kamarikuoro Gloria, joht.

Seppo Murto. Kirkkomuusikoista

koostuva kuoro esittää harvemmin kuultuja kirkko- ja kuoromusiikin helmiä suurella sydämellä legendaarisen kuoromiehen johdolla. Liput 14−19 e: lippu.fi Juhannusiltamat – Merikanto 150 to 21.6. Tule kuulemaan rakastetuimpia Merikannon lauluja ja laulamaan yhdessä kesäisiä laulujamme ja suvivirttä keskikesän valoisassa illassa! Satu Vihavainen, sopraano; Ilkka Vihavainen, basso; Erkki Korhonen, piano ja juonto. Vapaa pääsy!

Lisätiedot: urkuyofestival.fi.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kesäinen muistokonsertti ke 13.6. klo 19, Kauklahden kappeli. Lauluyhtye Herkkukurkut, Sointu Pitkänen, sopraano. Vapaa pääsy.

TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNAN YHTEINEN JUHANNUSJUHLA JA KOKKO Tervetuloa tuomiokirkkoseurakunnan koko perheen juhannusjuhlaa viettämään pe 22.6. klo 18 alkaen Auroran kappelille. Ohjelmassa mm. lipunnosto, ruokailu, yhteislauluhetki, hartaus, ulkoaktiviteetteja ja makkaranpaistoa. Papit Hannu Mäenpää ja Emriikka Salonen, kanttori Marja-Liisa Talja, diakoni Taina Leinonen ja emäntä Leea Kaytan.

Lopuksi kuljetus juhannuskokolle Pitkäjärvelle. Ilmoittaudu mukaan 15.6. mennessä, p. 050 438 0191.

AURORAN KAPPELI Café Aurora ma−pe klo 10−14, 15.6. asti, Auroran kappeli. Kahvia pullaa, suolapalaa, netti, lehtiä, salaattibaari, juttuseuraa. Kahvilaemännät palvelevat.

Pekingin riksat -valokuvanäyttely Café Aurorassa 25.5.−30.9. Vapaa pääsy.

Juhannusjuhla ja -kokko pe 22.6. klo 18 Auroran kappelilla ohjelmassa mm. lipunnosto, ruokailu, yhteislauluhetki, hartaus, ulkoaktiviteetteja ja makkaranpaistoa. Lopuksi on kuljetus juhannuskokolle Pitkäjärvelle.

Ilmoittaudu mukaan 15.6. mennessä, p. 050 438 0191.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kesäinen muistokonsertti ke 13.6.

klo 19. Lauluyhtye Herkkukurkut & Sointu Pitkänen, sopraano. Vapaa pääsy.

Kesäilta kappelilla ke 20.6. klo 18.

Pastori Pirkko Nurminen. www.kauklahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Kesäilta kappelissa ke 13.6. klo 18−19.30. Kesäisiä lauluja, hartautta ja mukavaa yhdessäoloa. Ruokailu: salaatit, grillimakkara ja jälkiruokakahvit 4 e. Mukana alueen uusi pappi Aleksi Majuri ja kanttori AnnaLiisa Haunio. Seuraava kesäilta ke 27.6. klo 18.

Suvela siistiksi -tapahtuma ma 25.6. klo 17.30−19. Kokoonnumme Suvelan kappelilla ja lähdemme yhdessä siivoustalkoisiin lähialueelle. Virvoketarjoilu. Tied. Elina Okko 050 438 0189 tai Erne Hakala 050 438 0206. www.suvelankappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Unelman kammari ja käsityöpiirit jäävät kesätauolle to 14.6. Toiminta jatkuu 20.8 alkaen ma klo 10−13, käsityöpiiri klo 13−15 ja to klo 10−17, käsityöpiiri klo 17−19. Tiedustelut Tiina Hietaniemi 040 7636 599.

KARUSELLIPERHEKERHO Tervetuloa Kesäkaruselli-perhekerhoon 4.−14.6. ma−to klo 9−14.

Kerho on avoin kaikille perheille, kerhossa ollaan vapaasti yhdessä vanhemman kanssa. Kerhossa on pieniä ohjelmatuokioita joka päivälle, askartelua, lauluja, hartaushetkiä yms. Kahvitarjoilu, omat eväät mukaan. Laaksolahden kappelilla: ma 4.6., ke 6.6., ma 11.6., ke 13.6. klo 9–14 ja Espoon kirkon seurakuntatalolla: ti 5.6., to 7.6., ti 12.6., to 14.6. klo 9–14. Tiedustelut: Terhi Jokiaho terhi.jokiaho@evl.fi tai Sonja Fagerström sonja.fagerström@evl.fi p. 050 4900 114.

RETKIPERHEKERHO Ulkoillaan yhdessä, leikitään ja lauletaan kauniissa maisemissa!

Retkillä pidämme klo 10.40 yhteisen lauluhetken. Ota omat eväät ja säänmukainen vaatetus. Seurakunta tarjoaa retkeläisille kahvit, mehut ja keksit klo 11−12. Retkille tullaan omin kyydein. Retkikohteet: Ma

18.6. klo 10−13 Pirttimäki. Osoite: Kunnarlantie 110, Espoo. Mahdollisuus omien makkaroiden paistoon.

Ti 19.6. klo 10−13 Träskändan puisto. Yhteislähtö Auroran kappelin parkkipaikalta klo 10. Kokoontuminen klo 10.20 grillauspaikan luona. Ke 20.6. klo 10−13. Nuuksion Kattila Osoite: Kattilantie 425, Espoo. Mahdollisuus omien makkaroiden paistoon. Tiedustelut: Anna Lahtinen, p. 050 434 1063.

VANHASTA KUTOUTUU UUTTA ‒ RYHMÄ YLI 55-VUOTIAILLE Ohjaajina kirjoittajakouluttaja Heli Hulmi ja pastori Marja Malvaranta.

Ryhmä sopii kirjallisuudesta ja avarasta hengellisyydestä kiinnostuneille. Rohkaisemme osallistujia koko talven kestävään sisäiseen matkaan alustusten, keskustelujen ja omaelämäkerrallisen taidekirjatyöskentelyn myötä. Kymmenen illan aikana sukellat annettuihin teemoihin kirjoittamalla, maalaamalla, valokuvin tai seulomalla arkistojasi. Tarkoitus on myös tuoda taiteen menetelmiä itse kunkin arkeen. Kokoonnumme kymmenen kertaa Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa joka toinen ma klo 17.30−20.30: 1.10.2018−25.2.2019. Tiedustelut marja.malvaranta@evl.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI ”Suo minun iloiten seurata sinua” 17.–19.8. Hilassa. Ohjaajina Virpi Sutelainen ja Pirkko Nurminen. ILM. 25.7 mennessä: pirkko.nurminen@ evl.fi, 040 567 4420. Hinta espoolaisille 90 e, muut 140 e.

DIAKONIAN AJANVARAUS Tuomiokirkkoseurakunnan diakonian ajanvaraus 18.6.−12.8. Kaipaatko tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soittamalla vahtimestarille p. 040 502 4838 voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jos et tavoita alueesi työntekijää.

LISÄÄ TAPAHTUMIA Löydät nettisivuiltamme espoontuomiokirkkoseurakunta.fi.

ET lev 233 x 104 mm

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 7. – 21.6.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1 Ruorikuja 1

MESSUT Messu su 10.6. klo 11 kirkko. H. Lehti, Kuusanmäki, Puukko. Piknik-kirkkokahvit.

Cityrippikoulun konfirmaatio su 10.6. klo 15 kirkko. Turtiainen, Puukko.

Messu su 10.6. klo 17 Soukan kappeli.

Kuusanmäki, Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 17.6. klo 11 kirkko. Knuutti, J. Lehti, Ojala. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 17.6. klo 17 Soukan kappeli.

J. Lehti, Puukko. Piknik-kirkkokahvit.

Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 11 kirkko. Kuusanmäki, Ojala.

OLLAAN IHAN PIHALLA Piknik-kirkkokahvit kirkolla su klo 11 messun jälkeen ja Soukan kappelissa kesä- ja elokuussa su klo 17 messun jälkeen. Seurakunta tarjoaa kahvia, teetä ja mehua, messuvieraat voivat tuoda pientä purtavaa jaettavaksi.

DIAKONIARUOKAILUT

TUTKITAAN RAAMATTUA Raamattuhetki ma 11.6. ja 18.6. klo 10–11 kirkko.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä. Kahvila lomailee heinäkuun.

Kesäkahvila ma-to klo 9.30–12.30 kirkko, Esbo svenskan päiväkerhotila ja terassi 20.6. saakka. Hartaushetki klo 11, raamattuhetki ma klo 10–11, diakoniatyöntekijä tavattavissa ti klo 9.30–11, kanttori laulattaa ke klo 11.30: Helena Yli-Jaskari ja kesävirret 13.6., Heli Ojala ja kesäiset laulut 20.6.

Vihdoinkin vihille? Vihkiyö pe 24.8. klo 21–00. Juhlista kesän viimeistä viikonloppua menemällä naimisiin!

Rennot ristiäiset! Aamukaste la 25.8. klo 9–12. Kastepuvunkin voit

lainata meiltä.

Seurakunta tarjoaa kakkukahvit vihkiparille/kasteperheelle ja n. 10 vieraalle.

Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus, ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 2601.

KIRKON JA SOUKAN KAPPELIN KESÄ Kirkko on avoinna 12.8. saakka ma, ti, to ja pe klo 8–15, ke 8–21, la 9–17 ja su 9–18.

Soukan kappeli on avoinna 11.6.– 12.8. vain varausten aikana. Heinäkuussa kappelilla ei klo 17 sunnuntaimessua.

KAIPAATKO LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ ITSESTÄSI? Kristillinen vertaistukiryhmä (Krito) ti 18.9.–11.12. klo 18.30–20.15 kirkko. Ryhmässä käytettävän Mirja Sinkkosen ja Paula Tähtisen kirjan Toiveena sisäinen paraneminen voi ostaa tai lainata seurakunnalta. Tied. ja ilm. Yki Leinonen 0500 406 924 tai Ritva Suomalainen 040 733 6552.

LAULETAAN ULKOSALLA Yhteislaulua ja pullakahvit la 9.6. klo 17 ja la 11.8. klo 17 Pakkasvuoren ulkoilmanäyttämö.

KIRKON SYYSTÄRPPEJÄ

Saunapaku ja pappi biitsillä ti 12.6.

Tyrskyranta, ti 26.6. Klobben ja ti 14.8. Hanikan virkistyskeskus klo 15–20. Pelejä ja leikkejä, laulua ja juttelua, sauna lämpiää klo 17–19.30.

NUORET

PELATAAN GOLFIA YHTEISVASTUUN HYVÄKSI

ke

20.6.

Yhteisvastuu Open ke 20.6. klo 7.30–15 Tapiola Golfin viheriöillä.

Ilmoittaudu irene.erkko@evl.fi tai 050 374 4826. Lisätiedot verkkosivulta www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti.

Seurakunta sekaisin -luentosarja 1. korinttilaiskirjeestä alk. to 6.9. klo 18, pastori, TT Kari Kuula.

Alfa-kurssi alk. to 27.9. klo 18.30.

Kristittynä Kuubassa ke 5.9. klo 18.30.

Sanan ja rukouksen ilta ke 19.9. klo 18.30, Eliina Heinonen KRS. Naisten Pankki ke 10.10. klo 18.30.

Kristinusko, ihmisarvo ja rauha ke 24.10. klo 18.30.

Saviruukku 40 v. -konsertti ke 31.10., Jukka Salminen & co, Nardus.

Kristinusko ja uudet hengelliset liikkeet ke 14.11. klo 18.30.

Kerhonohjaajien ja vapaaehtoisten siunaaminen su 9.9. klo 11.

Sinustako PopUp-vapaaehtoinen?

-info ti 28.8. klo 18.

Menokasvo

Juhannusjuhlassa lauletaan kesäisiä lauluja ja poltetaan kokko Olarin seurakunta järjestää juhannusaaton juhlan Velskolassa. Kenelle se on tarkoitettu, kanttori Sari Rautio?

Kaikille kaupunkijuhannusta viettäville. Jokaiselle, joka kaipaa keskikesän juhlan perinteitä, luonnon läheisyyttä ja juttuseuraa.

Onko luvassa perinteistä juhannusmeininkiä eli juhannussauna ja juhannuskokko?

Kyllä. Piknikille voi saapua jo kello 15 lähtien. Yhteinen juhla alkaa kuudelta lipunnostolla, jonka jälkeen voi jatkaa illanviettoa erilaisissa toimintatuokioissa tai liikkua vapaasti ja seurustella juhlaväen kanssa.

Sinä laulat juhlaväen kanssa kesäisiä lauluja. Mainitse muutama biisi, jonka esitätte.

Laulamme yhdessä kansanlauluja, iskelmiä ja luonnon kauneutta korostavia virsiä. Mukana on harmonikkataiteilija Elina Leskelä. Luvassa on ainakin Säkkijärven polkka ja Kesäillan valssi. Harmonikka kuuluu juhannusillan viettoon siinä kuin linnunlaulukin.

Voiko juhannusjuhlaan tulla, vaikka ei olisi etukäteen ilmoittautunut?

Omalla autolla tulijoiden ei tarvitse kertoa etukäteen tulostaan, mutta bussikuljetusta tarvitsevien on ilmoittauduttava viimeistään 10.6.

PAULA HUHTALA Olarin seurakunnan juhannusjuhla pe 22.6. klo 15-21 Velskolan toimintakeskuksessa, Vääräjärventie 2.

Katso tarkemmat Olarin ilmoituksista s. 12.

ESKO JÄMSÄ

Millaista ohjelmaa on luvassa?

Edellä mainittujen perinteiden lisäksi perheille on suunniteltu monenlaista hauskaa, kuten askartelua, kasvomaalausta, pelejä ulkona ja sisällä. Kaikki ovat tervetulleita aterioimaan ja makkaraa grillaamaan.

11

Satu Lähteenkorva, psykologi, tunnetaan rohkeana ja käytännönläheisenä puhujana. Tule kuulemaan rohkaiseva ja arkinen luento kasvun ja kivun vaiheista sekä elämästä ihmisessä ma 10.9. klo 18.30 kirkko.

Tilaisuudessa esitellään ti 18.9. alkavaa Krito -toimintaa. Voit jättää yhteystietosi, mikäli haluat mukaan Krito -ryhmään.

Kesäillan urkumusiikkia ke 13.6. klo 19, Mikko Niinikoski, urut.

Suuria urkuteoksia ke 20.6. klo 19, Pauliina Hyry, urut.

Tule kahville ennen konserttia, kahvila avoinna klo 18–19. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta pe klo 17–22 Sode, koko kesän ajan, paitsi juhannusaattona.

A

TOIVEENA SISÄINEN PARANEMINEN

KESÄILLAN MUSIIKKIA KIRKOSSA

ASIAA PAPILLE?

Rukoushetki ma-pe klo 8.50 kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

EL 91 x 178 mm

ESPOO-PÄIVÄ PE 24.8.–LA 25.8. ESPOONLAHDEN KIRKOSSA

Ikäihmisten kesäkerhossa keskustellaan, kahvitellaan ja pidetään pieni hartaus, to 7.6., 14.6. ja 21.6. klo 13–14.30 Soukan kappeli.

NÄHDÄÄN RANNALLA

MEILLÄ RUKOILLAAN

Vietetään kaupunkijuhannusta pe 22.6. klo 18–21 Soukan kappelilla.

Lipunnosto ja ruokailu klo 18, ohjelmaa klo 19 ja iltahartaus klo 20.

Salaatti 4 e, grillimakkara 1 e, muurinpohjalettu 2 e, kakkukahvit 2,50 e.

Tarjoilulippuja myydään lippupisteessä. Yhteislaulua, juhannusvisa ja juhlapuhe. Mukana pastori Jukka Knuutti, kanttori Helena Yli-Jaskari,

diakoniatyöntekijät Eija Siivonen ja Tiina Söderqvist sekä joukko vapaaehtoisia. Ei ilmoittautumista.

VIRTAA VARTTUNEILLE

Lounas 14.6. saakka ti klo 11–12 Soukan kappeli, ja to klo 12–13 kirkko. Aikuiset 3 e, 3–14-v. 1 e. Diakoniaruokailut jatkuvat 13.8. ma ja to kirkko, ti Soukan kappeli.

Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 kirkko, vuoronumeroiden jako 8.40.

Päivystävää pastoria voi arkipäivisin klo 9–15 kysyä seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 tai kirkon vahtimestarilta 050 432 7512.

OstariPastori torstaisin klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

ON JUHLA JA JUHANNUSILTA

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

MENOT 7. – 21.6.

12 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaaran­ katu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla­ nadi 1.

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 10.6. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mitä tapahtuu, kun kutsu Jumalan valtakuntaan vie maailman katolle? Lähetystyöntekijät Nepalista, Elina ja Juha Lind vierailevat sekä messussa että kirkkokahveilla. Raunu, Vallivirta, Latvanen.

Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Anna itsellesi lepohetki. Noin puolen tunnin rukoushetki koostuu hiljaisuudesta, rukouksesta, laulusta ja raamatuntekstistä.

Messu ja kirkkokahvit su 17.6. klo 11 Leppävaaran kirkko. Pöyri, Raunu, Hyry.

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit la 23.6. klo 11 Leppävaaran kirkon pihalla. Auringon helliessä jumalanpalvelus vietetään suihkulähteen reunalla, sateen sattuessa sisällä. Laaksonen, Hyry.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9­15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu kesäaikaan klo 11. Messu ja Gräsan uurnalehdon vihkimisen vuosijuhla su 10.6. klo 11.

Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Sari Rautio. Messun lopussa siirrytään kulkueena uurnalehtoon, jonne omaiset voivat laskea kukkia.

Messuun kutsutaan eri puolilta Espoota niitä omaisia, joiden läheinen on vuoden aikana haudattu Gräsan uurnalehtoon.

Messu su 17.6. klo 11. Liturgia ja saarna Emilia Turpeinen, avustava pappi Juha Virta, kanttori Mikko Niinikoski.

Matinkappeli: Kesäkirkko ti 12.6. klo 13. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila.

Hartaushetken jälkeen kahvit kesäkahvilassa klo 13.30–15.

Kesäkirkko ti 19.6. klo 13. Liturgia ja saarna Emilia Turpeinen. Hartaushetken jälkeen kahvit kesäkahvilassa klo 13.30–15.

KIRKKOPÄIVYSTYS Sinua varten ke klo 13–16 Olarin kirkossa. Kaipaatko kuuntelijaa, keskustelua, hiljentymistä, kupposen

KAIKEN KANSAN JUHANNUSJUHLA

KESÄRAAMATTUPIIRI

Kansanmusiikkia, pomppulinna, kahvitarjoilu ja grilli kuumana juhannusaattona pe 22.6. klo 15–18 Perkkaan kappelilla ja pihapiirissä.

Kesäistä puuhaa/pelejä koko perheelle. Kansanmusiikkia esittävät Kirsi Vinkki, viulu, Samuli Karjalainen, kitara ja Rauno Junkkari, huilu ja haitari. Hartaus kappelissa klo 17.

Vapaaehtoinen ruokamaksu Venäjän Karjalan lähetystyölle. Kuljetus Karakappelin edestä klo 14.30. Paluukyyti Perkkaalta noin klo 17.30.

PERHEIDEN KESÄKAHVILA Tervetuloa kohtaamaan lapsiperheitä Perkkaan kappeliin ja pihapiiriin. Kesäkahvila on avoinna ma–pe klo 9–13 (4.–20.6.). Mukavaa yhdessäoloa, kahvia, mehua, leikkiä ja laulua. Mukana menossa lastenohjaajat, papit ja kanttorit.

KESÄKAHVILA Kohtaamispaikka kaikenikäisille joka toinen ke klo 13–14 Karakappelissa. Kahvipannu kuumana klo 13–13.30. Hartaus/lauluhetki klo 13.30. Tervetuloa jakamaan kuulumisia. Ke 13.6. pappi Timo Salo ja ke 27.6. pappi Merja Alanne.

KESÄILLAN LAULU JA EHTOOLLINEN Puolisen tuntia kesäisiä lauluja yhdessä laulaen. Lopuksi lyhyt ehtoollishetki. Joka toinen ke klo 18 Karakappelissa. Ke 20.6. pappi Terttu Laaksonen ja kanttori Kullervo Latvanen.

Kesäraamiksessa tutustutaan Raamatun ensimmäisiin lukuihin luomisesta Nooan arkkiin. Joka ma klo 18–20 Leppävaaran kirkolla (4.6–6.8). Osallistuminen ei edellytä Raamatun tuntemista eikä sitoutumista. Aluksi yhteislaulua ja ohjelmaa, jonka jälkeen jakaannutaan pienryhmiin käsittelemään illan aiheita. Aiheet: 11.6. Ihminen paratiisissa ja 18.6. Syntiinlankeemus. Tied.

Rauni Hartikainen-Kaukinen 040 523 3380.

Uusi kolmen illan kesäsarja! Klo 18 grillailua ja yhteislaulua suihkulähteen reunalla. Klo 19 konsertti kirkkosalissa. Vapaa pääsy.

Petri Laaksosen konsertti ”Toivo jäljelle jää” to 7.6. Petri Laaksonen yhtyeineen esittää rakastetuimpia laulujaan vuosien varrelta. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle.

Soivaa romantiikkaa to 5.7. Janne Oksanen, piano & Otto-Aaron Takala, sello esittävät kappaleita säveltäjiltä Brahms, Kuula, Janacek, de Falla.

Kaksi naista ja yhdet urut to 2.8.

Jaana Jokimies & Irina Lampen taituroivat uruilla nelikätisesti ja -jalkaisesti.

leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

LE lev 91 x 113 mm

kolmena torstaina klo 12 leppävaaran kirkossa

Konsertti kirkkosalissa ja kahvia ja rupattelua kirkon pihalla. Kolmena torstaina klo 12 Leppävaaran kirkolla.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu musiikkityölle.

Kaiu, kaiu lauluni to 21.6. Avauskon-

MUSIIKKIA JA KESÄKAHVILA KIRKONMÄELLÄ

PERHEIDEN KESÄSEIKKAILU KIRKONMÄELLÄ

Matinkappelilla tiistaisin klo 13–15.

Matinkappelilla kesäkirkko tai hartaus klo 13 ja kahvila sen jälkeen.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA!

SOIVA KESÄKAHVILA -KONSERTTISARJA

Christian Worship Service on Tuesdays at 13 (1 pm) in Matinkappeli.

Olarin kappelilla torstaisin klo 13–15.

KAPPELEIDEN KESÄKAHVILAT – COLOURFUL SUMMER CAFE

Latvanen, laulu, kitara ja piano.

KESÄILTA KIRKOLLA: GRILLAILUA JA KONSERTTI

kuumaa kahvia tai haluatko tutustua Olarin kirkkoon? Jos itse haluat kirkkopäivystäjäksi, ota yhteyttä:marja.jauhiainen@evl.fi.

Ke klo 13 Olarin kirkko. Musiikkihetkessä musisointia ja yhteislaulua ja sen päälle kahvit kesäkahvilassa klo 15 asti.

sertissa sellisti-laulaja Seeli Toivio ja urkuri-pianisti Pauliina Hyry virittelevät kesäisiä tunnelmia mm. Merikannon, Kuulan, Bachin ja Saint-Säensin sävelin.

Tunnelmakuvia kesäpäivään to 19.7. Vuokko Saariaho, laulu ja piano, Outi Noponen, laulu ja piano.

Lauluja armosta ja ikävästä to 16.8.

Tiia Saari, laulu ja piano, Kullervo

Mukavaa tekemistä ja seikkailua ulkona Olarin kirkonmäellä, Olarinluoma 4, ti 5.6.–pe 8.6. sekä ma 11.6.–to 14.6. klo 9.30–12.30. Askartelua ja hartaushetki sisätiloissa.

Lounastarjoilu, jossa etusija lapsilla.

Lisätietoja: camilla.posa@evl.fi, 041 518 1228.

VELSKOLAN JUHANNUS Tule viettämään koko perheen juhannusta Velskolan toimintakes-

OL lev 91 x 83 mm

kukseen juhannusaattona 22.6. klo 15–21. Piknik klo 15 alkaen (grillit ja nuotiopaikka, omat eväät), lapsille pomppulinna, pelejä ja leikkejä, saunat 15–19.30, päivällinen klo 16 ja 17 (aikuiset 7 e, lapset 3 e), lipunnosto ja ohjelmaa klo 18, makkaranpaistoa (makkara 1 e, pillimehu 1 e), kokko 19.30 sään salliessa. Tapahtuma päättyy klo 21. Bussikuljetusta tarvitsevien tulee ilmoittautua 10.6. mennessä olarinseurakunta@evl.fi tai arkisin klo 9–15 puh. 09 8050 7000. Bussi klo 15.45 Olarin kirkko – 15.55 Haukilahden taksiasema – 16.05 Matinkyläntie, Alepan puoleinen pysäkki – 16.15 Kuunkehrä, Olarin kappelin edessä – Velskola.

Paluukuljetus klo 21 samaa reittiä.

Bussikuljetus aikuisilta 5 e, lapsilta 3 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Kaikki maksut vain käteisellä. Omalla autolla tulevien ei tarvitse ilmoittautua

YSTÄVYYSSEURAKUNTAMATKA Lähde mukaan lähetys- ja ystävyysseurakuntamatkalle Viroon 28.8.–30.8. Tutustumme mm. Tartossa nimikkokohteeseemme ja Tallinnassa ystävyysseurakuntaamme.

Mukana Tytti Kohonen, Markus Silvola ja Pekka Kiviranta. Tekninen matkanjärjestäjä Kymen matkat Oy. Hinta 350 e. Infoa ja ilmoittautuminen Olarin seurakunnan nettisivuilla.

Lisätietoa Markukselta ja Tytiltä, etunimi.sukunimi@evl.fi.

SAAREEN SAUNOMAAN Sauna lämpiää Stora Blindsundissa, Matinkylän edustalla, ke 6.6.– 29.8. Parillisilla viikoilla saunavuoro miehille klo 17–18.30 ja naisille klo

18.30–20. Parittomilla viikoilla vain naisten vuoro. Soutuvene noutaa saunojat Nuottaniemen venesataman itäreunan laiturista parillisilla viikoilla klo 17 ja klo 18, parittomilla viikoilla vain klo 18. Saarimaksu 3 e, omat välineet, laudeliinat ja eväät mukaan. Makkaranpaistomahdollisuus. HUOM! Saariretki ei sovi liikuntarajoitteiselle. Kova myrsky estää saunomisen. Ei lemmikkieläimiä mukaan. SeKaVa (= seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt). Lisätietojä p. 0440 688 068.

KAIKKI ELÄMÄNI VÄRIT – TAIDETERAPEUTTINEN TUTKIMUSMATKA ITSEEN Neljän päivän maalausmatkalla matkakumppaneina ovat väripurkit ja purnukat, Raamatun tekstit ja eletty elämä yksin ja yhdessä. 3.–6.7. ti–pe klo 10–16, Olarin kirkon kerhosiipi. Taidemateriaalit sisältyvät hintaan. Vähävaraiset 40 e, muut 90 e. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 1.6. alkaen: diakoni, ryhmätaideterapeutti Kristiina Huotari p. 050 570 4904, kristiina.huotari@evl.fi.

KAIROS-KURSSI Lähetysaiheinen intensiivikurssi kaikille kristityille kouluttaa, inspiroi ja haastaa aktiiviseen. Kurssi sopii kaikille, jotka tahtovat syttyä lähetystyölle ja vahvistaa omaa lähetysnäkyään. Olarin kappelilla to klo 18: 6.9., 13.9., 20.9., 27.9., 4.10. Lisäksi viikonloppu 5.–7.10. Hinta 60 e. LISÄTIETOJA markus.silvola@evl.fi ja eveliina. roznovski@evl.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Lapsiperheiden kesäkahvila Perkkaan kappeli ja sen pihapiiri ovat lapsiperheiden keidas kesäkuussa. Kahvila on avoinna arkisin 4.–20.6. Tarjolla on yhdessäoloa, kahvia, mehua, leikkiä ja laulua. Mukana menossa ovat lastenohjaajat, papit ja kanttorit.

Perheiden kesäkahvila 4.–20.6. klo 9–13, Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5.

Vihdoinkin vihille vai aamukasteelle?

Espoonlahden kirkossa vietetään Vihkiyötä Espoo-päivänä 24.8. Rentoja ristiäisiä voi juhlia seuraavana aamuna. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit juhlien päähenkilöille ja noin kymmenelle vieraalle.

Lue lisää seurakuntien rivi-ilmoituksista s. 15.

Vihkiyö pe 24.8. klo 21–24, Aamukaste la 25.8. klo 9–12, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

MENOT 7. – 21.6.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 10.6. klo 10. Tapiolan kirkko. Ristimäki, Linnoinen.

Viikkomessu ke 13.6. klo 8. Tapiolan kirkko. Ristimäki, Jurmu. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

Konfirmaatiomessu su 17.6. klo 10.

Hero, Jurmu. Tapiolan kirkko. Ei kirkkokahveja.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 17.6. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 20.6. klo 8. Tapiolan kirkko. Hero, Malkamäki.

Juhannuspäivän messu la 23.6. klo 10. Tapiolan kirkko. Tervonen, Tiihonen, Hyvönen.

Messu su 24.6. klo 8. Tapiolan kirkko.

Tiihonen, Tervonen, Malkamäki.

pe 8.6 klo 18. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

RYHMÄT JA PIIRIT Mieli maasta -vertaistukiryhmä masentuneille, ke klo 18. Tapiolan kirkko.

Kohtaamispaikka to klo 12.30.

Tapiolan kirkko. Kaikille avoin keskusteluryhmä. Tied. Sanna Tuusa 050 452 2874.

LAPSILLE JA PERHEILLE Kesäperhekerho Tapiolan kirkolla viikoilla 23 ja 24 ma, ke ja pe klo 9.30–11.30. Muskarihetki ja muuta puuhaa.

Laulu- ja lorutuokio ti 12.6. klo 10, Mankkaan asukaspuisto, VanhaMankkaankuja 2 C.

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

Laulu- ja lorutuokio to 7.6. ja 14.6. klo 10, Tapiolan asukaspuisto, Louhenkuja 4.

Tied. Miia Raninen miia.raninen@evl. fi, 050 380 2734 ja Liisa Soinio liisa. soinio@evl.fi, 040 539 4049.

URBAANI JUHANNUS Juhannusjuhla pe 22.6. klo 12–14.30, Tapiolan kirkolla. Yhteislaulua, ruokailua, runonlausuntaa, haitarimusiikkia ja lapsille omaa ohjelmaa.

Ruokailu: aikuiset 4 e, lapset 3-14 v 2 e, alle 3 v ilmaiseksi. Ilm. 8.6. mennessä. Vapaalippuja vähävaraisille voi saada varaamalla ajan diakoniatyöntekijälle. Arja Muhin, arja. muhin@evl.fi tai p. 09 8050 4433.

TA lev 138 x 81 mm

A

13

ESPOO-PÄIVÄN KONSERTTI Muumiperheen lauluretki -konsertti la 25.8. klo 14 ja 16. Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa. Esiintyjinä Eija Ahvo, Markus Bäckman ja Soili Perkiö. Vapaalippuja haettavissa etukäteen Tapiolan seurakunnan vahtimestarilta. Järj. Tapiolan seurakunta ja Espoon kulttuurikeskus.

LÄHETYS Lähetyksen kesäseurat ke 27.6. klo 18.30. Tapiolan kirkko. Mukana Aili Maria Manninen ja Antti Rusama.

Tarjoilu alk. klo 18.

OMPELIMO PARATIISILINTU Ompelimo on kesätauolla. Syksyn aukioloajoista ilmoitetaan myöhemmin.

MUSIIKKIA PUOLENPÄIVÄN AIKAAN Konserttisarja kesätiistaisin 12.6. alkaen klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

URKUYÖ & AARIA FESTIVAALI Avajaiskonsertit to 7.6. klo 19.30 ja

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 10.6. Kari Kuula ja kantt. William Häggblom, kirkkokahvit. Su 17.6. saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Kari Kuula, kanttorina William Häggblom, kirkkokahvit. Juhannuspäivän messu la 23.6. Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Anna Marte, kirkkokahvit.

Juhannuspäivänä laulamme lauluja Suvilinnun laulukirjasta sekä messussa että kirkkokahveilla. Su 24.6.

Kari Kuula ja kantt. Anna Marte, kirkkokahvit.

KESÄN NUORTENILTA Kirkon nuortentilan läheisyydessä grillataan tai paistetaan lettuja hyvässä seurassa ti 12.6. ja ti 19.6. klo 18–21 (hartaus n. klo 19.30).

KESÄKAHVIT Kirkon sisäpihalla keskiviikkoisin 13.6.–8.8. klo 14 (sateella sisällä). Ke 13.6. Suvivirsi 2018, mukana Pirjo Luoma, kanttori William Häggblom ja Marie. Ke 20.6. aiheena Riita ja sovinto, Kari Kuula ja Anna Marte.

AIR – AIKUISTEN RIPARIVIIKONLOPPU 7.–9.9. Vihdissä Riuttarannan leirikeskuksessa. AiR on aikuisten leiriviikonloppu, jossa vetäydytään kiireisen arjen keskeltä leirikeskuksen rauhaan nauttimaan hyvästä seurasta, ruoasta, liikunnasta, levosta ja yhteisestä ohjelmasta. Leirin tavoitteena on tarjota hengähdyspaikka kiireen keskellä. Ohjelmassa on aikuisen uskon – tai sen puutteen – tutkailua, jokainen on tervetullut juuri sellaisena kuin on. Ilmoitt. 15.8. menn. kauniaisten.suom.srk@evl.fi. Lisätietoja srk:n verkkosivuilta tai mimosa. makinen@evl.fi.

EHDOKKAAKSI SEURAKUNTAVAALEIHIN Syksyn seurakuntavaalien ehdokashaku on meneillään. Asetu itse ehdolle ja/tai kannusta kaikenikäisiä ehdokkaita mukaan. Infoa: www.kauniaistenseurakunta.fi tai virastosta.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 10.6 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen.

SÖ 17.6 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen.

DIAKONIMOTTAGNING

KVÄLLSMÄSSA

TO 7.6.diakonimottagning och brödutdelning Obs tiden! kl. 9.30–10.

TO 14.6 diakonimottagning och brödutdelning kl. 10–11.

To 7.6. Mataskärs kapell kl. 18.

Kanckos, Wikman, Mataskär 1 -skriftskolan.

SOMMARCAFÉ

Sö 10.6. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Jäntti, Wikman. Klockstapelkaffe efter högm. varje sö. t.o.m. 19.8.

Sö 17.6. Esbo domkyrka kl. 12.15, Terlinden, Kronlund.

TO 14.6 på kyrkans innergård kl.

13.30–15.

Esbo svenska församling

HÖGMÄSSOR

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN Sö 10.6. Esbo domkyrka kl. 19.

Anno Domini. Lea Waaraniemi & Hella Ensemble, sång; Miila Kallinen, piano. Merikanto 150, Kuula 100, Eesti Vabariik 100.

Sö 17.6. Esbo domkyrka kl. 19. Trio.

Helmi Malmgren, klarinett; Sirja s.13 lev 138 x 78 mm PaKe

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

Nironen, cello; Fanny Söderström, piano. Beethoven, Zemlinsky, Bruch.

Fritt inträde. Konsertserien fortsätter varje sö. kl. 19 t.o.m. 19.8.

PICKNICK FÖR UNGDOMAR & UNGA VUXNA On. 13.6 och 20.6. Gräsmattan vid Esbo domkyrka kl. 15–17.

SOMMARTRÄFF Ti 12.6. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 13–14.30. Andakt, kaffe med tilltugg, program och samvaro.

SYMAMSELLERNA Ti 12.6. Vita huset, Prästgårdsgr. 1, kl. 16–19. Vi syr, stickar, virkar och väver m.m. för internationell diakoni och mission.

MENOT 7. – 21.6.

EIJA HARJU

14 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Kirkoissa soi TO 7.6.

Petri Laaksonen: ”Toivo jäljelle jää” klo 19 Leppävaaran kirkossa.

Petri Laaksonen yhtyeineen esittää rakastetuimpia laulujaan vuosien varrelta. Vapaa pääsy.

Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle. Ilta alkaa klo 18 grillailuetkoilla kirkon pihalla.

Tilaisuus on osa kolmiosaista Kesäilta kirkolla -sarjaa. Ks. koko sarja Leppävaaran seurakunnan omalta palstalta.

Urkuyö ja Aaria festivaalin avajaiskonsertit to 7.6. klo 19.30 ja pe 8.6. klo 18. Tapiolan kirkossa.

Rossinin Stabat Mater. Liput 39 e, lippu.fi. Yhteistyössä VocalEspoo ja Tapiola Sinfonietta. Lisätietoa www.urkuyofestival.fi

PE 8.6.

Urkuyö ja Aaria festivaalin avajaiskonsertti klo 18, ks. 7.6.

SU 10.6.

Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkko. Anno Domini – ”Tasavuotismusiikkia”: Oskar Merikannon syntymästä 150 v, Toivo Kuulan kuolemasta 100 v, Viron itsenäistymisestä 100 v. Lea Waaraniemi & Hella Ensemble, laulu; Miila Kallinen, piano. Vapaa pääsy.

TI 12.6.

Leelo Lipping, viulu, Liisa Malkamäki, urut klo 12 Tapiolan kirkossa. Bach, Kuula, Pärt. Musiikkia puolen päivän aikaan -konserttisarja Tapiolan kirkossa kesätiistaisin klo 12. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon ulkomaanavulle.

Vapaa pääsy.

KE 13.6.

Kesäillan urkumusiikkia klo 19 Espoonlahden kirkossa. Mikko Niinikoski, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kahvila avoinna ennen konserttia klo 18–19.

Kesäinen muistokonsertti klo 19, Kauklahden kappelissa. Lauluyhtye Herkkukurkut & Sointu Pitkänen, sopraano. Vapaa pääsy.

TO 14.6.

Pianisti Sanna Vaarni esittää tulevan soololevynsä ohjelmistoa klo 18 Leppävaaran kirkossa.

Ohjelmassa tsekkiläisen Leos Janacekin pianomusiikkia mm.

Sonaatti nro 1, In Mists ja Umpeenkasvaneella polulla. Vapaa pääsy.

Urkuyö ja Aaria klo 21 Espoon

Apua & tukea tuomiokirkossa: Lauluja Itämeremme rannoilta. Kamarikuoro Gloria, joht. Seppo Murto. Kirkkomuusikot ja legendaarinen kuoronjohtaja harvemmin kuullun kuoro- ja kirkkomusiikin tulkitsijoina. Liput 14−19 e: lippu.fi

SU 17.6.

Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Trio: Romantiikan aikakauden hehkua ja herkkyyttä kolmen muusikon vuoropuheluna. Helmi Malmgren, klarinetti; Sirja Nironen, sello; Fanny Söderström, piano. Beethoven, Zemlinsky, Bruch. Vapaa pääsy.

KE 20.6.

Suuria urkuteoksia klo 19 Espoonlahden kirkossa. Pauliina Hyry, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kahvila avoinna ennen konserttia klo 18–19.

TO 21.6.

Soiva kesäkahvila: ”Kaiu, kaiu lauluni” klo 12 Leppävaaran kirkossa. Konserttisarjan avauskonsertissa sellisti-laulaja Seeli Toivio ja urkuri-pianisti Pauliina Hyry virittelevät kesäisiä tunnelmia mm. Merikannon, Kuulan, Bachin ja Saint-Säensin sävelin. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu musiikkityölle. Konsertin jälkeen kahvia ja rupattelua kirkon pihalla. Ks. koko sarja Leppävaaran seurakunnan omalta palstalta.

Kontrastit-konsertti klo 18 Leppävaaran kirkossa. Klassisen musiikin konsertissa kuullaan lauluja ja aarioita säveltäjiltä Bach, Pergolesi, Händel, Mozart, Gounod ja Verdi. Laulusolisteina sopraano Natalia Tsarikova ja koloratuurisopraano Senja Isavnina, pianistina Janina Närhi, viulistina Artemi Gvazana. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelma 10 e Espoon seurakuntien venäjänkielisen työn hyväksi. Iltaa isännöi Vadim Rozhnovskiy.

Urkuyö ja Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa: Juhannusiltamat – Merikanto 150. Rakastetuimpia Merikannon lauluja: Satu Vihavainen, sopraano; Ilkka Vihavainen, basso; Erkki Korhonen, piano ja juonto. Lisäksi lauletaan yhdessä kesäisiä laulujamme ja suvivirttä.

Vapaa pääsy.

Päivystävä pappi www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea/keskusteluapua ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELUKESKUS Päivystävä pappi on tavattavissa arkisin klo 9–15 puhelimitse p. 09 8050 2602.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Päivystävän papin tiedustelut Espoonlahden kirkon vahtimestarilta p. 050 432 7512 tai seurakuntatoimistosta 09 8050 6000 ma-pe klo 9–15.

OstariPastori torstaisin klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaivassa.

KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Päivystävän papin puh. numeron saa kirkkoherranvirastosta p. 050 500 9000 ma–pe klo 10–14 ja to klo 10–16. Kesällä 22.6.-1.8. päivystävän papin yhteystiedot verkosta www. kauniaistenseurakunta.fi/yhteystiedot (kirkkoherranvirastossa poikkeusaukioloaika ks. verkkosivut).

Papin puhelin Kun haluat keskustella papin kanssa, soita ja varaa tapaamis- tai soittoaika.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA P. 09 8050 3501 arkisin klo 9–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Soittopyyntöihin pappi vastaa saman päivän aikana.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA P. 09 8050 5562 ma–pe klo 12–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Pappi vastaa soittopyyntöihin saman päivän aikana. Puhelimessa voi sopia papin kanssa myös kotikäyntiajan.

OLARIN SEURAKUNTA P. 040 547 1857 ma–pe klo 9–21.

TAPIOLAN SEURAKUNTA P. 050 432 6339 ma–pe klo 9–19.

Palveleva puhelin ja netti Palveleva puhelin tarjoaa soittajalle mahdollisuuden purkaa mieltä painavia asioita puhelimitse nimettömänä. Palvelua tarjotaan suomeksi p. 0400 22 11 80 su–to kello 18–01, pe ja la kello 18–03, ruotsiksi p. 0400 22 11 90 joka ilta kello 20–24.

Palveleva netti osoitteessa www. verkkoauttaminen.fi antaa luottamuksellista keskusteluapua verkossa. Suojatussa palvelussa on mah-

Espoon seurakunnissa papin tavoittaa esimerkiksi päivystysnumeroiden kautta. Tapiolan seurakunnassa kappalaisena työskentelevän Ossi Tervosen mielestä on tärkeää, että halutessaan seurakuntalaiset saavat pappiin helposti yhteyden. Lue lisää aiheesta kirkkojakaupunki.fi dollisuus keskustella omasta elämäntilanteesta tai muutoin mieltä askarruttavista asioista tehtävään koulutettujen vapaaehtoisten ja kirkon työntekijöiden kanssa.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Ma klo 9–10 Espoonlahden kirkko, p.

09 8050 6638, Kipparinkatu 8 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738, Soukankuja 3. Heinäkuussa Soukan kappeli on suljettu, päivystys vain ma klo 9–10 kirkko.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA: Tarvitsetko tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Ota ajoissa yhteyttä oman asuinalueesi diakoniatyöntekijään ja sovi ajanvarauksesta.

Diakoniatyöntekijät alueittain: Auroran alue 040 763 6599 Espoon keskus ja Suvelan alue 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Pohjois-Espoon alue (Kalajärvi) 040 736 9315 Länsi-Espoon alue 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki)

Viherlaaksolahden alue 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso) Kesän aikana 18.6.–12.8. voit soittamalla vahtimestarille p. 040 502 4838 tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jos et tavoita alueesi työntekijää.

KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Diakoniatoimisto avoinna ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luoma, 050 301 7028. Ks. lisätiedot ja poikkeusajat www.kauniaistenseurakunta.fi/diakonia.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakoniavastaanotto ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Mikäli sinun on vaikea iän tai sairauden vuoksi päästä vastaanotolle, voit sopia myös kotikäynnin.

OLARIN SEURAKUNTA Puhelimitse tiistaisin klo 10–11, p.

050 4329 368.

Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla (Liisankuja 3) ti klo 10–11.

Diakoniatyöntekijältä saat keskusteluapua ja tukea hankalassa elämäntilanteessa, ohjeita asioiden hoitoon esim. sosiaalitoimistossa sekä apua ja neuvoja talousvaikeuksissa.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin 040 531 1011.

GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING Diakonimottagning och brödutdelning tisdagar kl. 9.30–11. Diakon Catherine Granlund, tfn.050 439 3208, diakoniassistent Karin Nordberg, tfn.050 343 6885.

VILLE PAUL PAASIMAA JA ADELE HYRY

International

Soiva kesäkahvila -sarjassa Leppävaaran kirkossa 21.6. esiintyvät sellisti-laulaja Seeli Toivio sekä urkuri-pianisti Pauliina Hyry. Kaiu, kaiu lauluni -konserttiin on vapaa pääsy.

IEC-englanninkielinen jumalanpalvelus su 10.6. ja su 17.6. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Kaksi suomenkielistä pyhäkouluryhmää (3–6 v. ja 7– 12 v.) jumalanpalveluksen aikana.

Kirkkokahvit. Seuraava messu seurakuntatalossa 12.8. Järjestäjinä Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). Lisätiedot: www.church.fi ja www.migrantchurch.fi.

Worship Service in English Sunday the 10th and 17th June at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Par-

ish Hall (Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo), Kirkkoranta 2.

Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs). Fellowship time and refreshments after the service. After summer next Worship Service in English Sunday the 12th August at 4.30. Federation of Espoo Parishes in cooperation with International Evangelical Church in Finland.

Read more: www.church.fi and www.migrantchurch.fi Colourful Christian Prayer every Fri morning at 7.15 am at Siipi, Alberganesplanadi 1. Stein Rudvin,

rudvin_s@hotmail.com.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” Every Fri at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Are you interested in Arabic Christian Fellowship and Bible study?

Ramez Ansara, pastor of the Arabic Congregation in Helsinki, Espoo and Vantaa, 050 304 1689.

Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA

Kastetut Roni-Jules Emmanuel Komi Adade, Oliver Eero Tapio Alalauri, Urho Aimo Mikael Jutila, Samuel Väinö Oliver Kallio, Ella-Anemone Eliisa Delphine Koskinen, Matias Sebastian Liimatainen, Emma Matilda Lundberg, Rafael Anthony Myllymäki, Lenni Oiva Leonard Mäki, Viola Aada Ellen Nikander, Edvin Olavi Ojala, Minea Maria Piirainen, Kerttu Elli Aurora Pynnönen, Aatos Veikka Kalevi Rautio, Kiia Eevi Lavinia Roos, Janica Lilja Alexandra Stenberg.

Avioliittoon aikovat Sabrine Sefrina Ben Aziza ja Katja Marjo Helena Lahti, Timo Petteri Eloranta ja Kirsi Marja Väänänen, Miika Armas Karjalainen ja Siiri Sofia Savolainen, Mika Erik Liukkonen ja Heli Sinikka Tahvanainen, Juha Markus Mäkinen ja Maija Liisa Tellervo Dunder, Risto Petri Raitio ja Virva Katriina Ojanperä.

Hautaan siunatut Martti Ranki 93 v, Ossian Kalervo Lehtinen 90 v, Eila Marjatta Raunio 89 v, Matti Henrik Mäkäräinen 72 v, Jan Erik Börje Huldin 60 v, Terho Kalervo Nissinen 53 v, Jarmo Tapio Tarkamo 52 v, Eeli Alexander Kristian Koivisto 20 päivää.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Väinö Taavetti Hinkkanen, Marius Leo Elmeri Härkönen Lenni Onni Nalle Karhunen, Veera Katariina Koskimies, Linnea Isabella Shemeikka, Hans Anders Sveninge, Aino Maria Vasarainen, Henrik Valdemar Värre, Doris Dahlia Alexandra Yates.

Avioliittoon aikovat Heikki Antero Saarilampi ja Laura Maria Hagelberg.

Hautaan siunatut Hilkka Annikki Rautakivi 91 v, Marja Inkeri Aho 83 v, Pauli Antti Olavi Virtanen 81 v, Pentti Juhani Vaaraniemi 66 v, Kari Juhani Kataja 53 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

7.6.2018 | Kirkko ja kaupunki

OLARIN SEURAKUNTA

Hautaan siunatut Alli Katriina Myllyniemi 85 v, Väinö Johannes Kalliomäki 84 v, Eeva Marianne Lindholm 72 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Joel Antonio Ferreira, Lukas Leevi Korkonen, Mikael Olavi Ilmari Kukkanen, Heppu Kari Erik Miettinen, Elsi Rauha Välikangas.

Avioliittoon aikovat Tatu-Pekka Arttu Koivupuro ja Hanna Maria Arponen, Sami Leo Juhani Rieppo ja Tiia Henriikka Ryhänen.

Hautaan siunatut Kirsti Eine Juvonen 92 v, Siviä Helena Nieminen 91 v, Maj-Lis Anita Honkanen 88 v, Kerttu Annikki Virta 81 v, Sinikka Anneli von Gerdten 80 v, Riitta-Maija Ekblad 76 v, Tuula Pirjo Irmeli Kauranne-Löfman 63 v.

Kastetut Toivo Aatos Ilmari Jutila, Linda Heidi Helena Kurki, Noel Vilho Oliver Lempinen, Iivo Olavi Mattinen, Aurora Melissa Myyryläinen, Mikael Veikko Pietari Toiviainen, Elias Antti Sebastian Vuolle, Lilia Borjigin Välimäki, William Borjigin Välimäki.

Avioliittoon aikovat Mika Petri Karikoski ja Inga Astrid Susanna Collan, Antti Hermanni Laitinen ja Suvi Tuulikki Palomäki, Lauri Matias Ruponen ja Terhi Johanna Lehtonen, Lasse Kasperi Äikäs ja Heli Maria Susanna Vuorijärvi.

Hautaan siunatut Jaakko Risto Koskela 95 v, Eeva Kirsti Inkeri Larva 91 v, Ritva Sanelma Loponen 89 v, Kaija Kaarina Peltola 82 v, Pirjo Kaarina Sinkkonen 68 v, Hannu Juhani Eriksson 59 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Aatos Johannes Kukkonen, Lauri Mikael Lindqvist, Ilpo Kalevi Mäkinen,

E

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Avlidna/Hautaan siunatut Kai Karl Hindsberg 89 år, Johan Rudolf Hollfast 89 år, Berit Alice Margareta Rein 89 år, Britta Synnöve Weckstén 86 år, Berith Margareta Lindroos 85 år, Karin Ann-Marie Hietanen 84 år, Håkan Valdemar Kronvall 68 år, Mikael Valdemar Asp 21 år.

SUVISUNNUNTAIN ILTAMUSIIKKI -sarjassa Espoon tuomiokirkossa pidetään sunnuntai-iltaisin kello 19 kesä-, heinä- ja elokuussa kaikkiaan 12 konserttia. Konsertit ovat ilmaisia ja niissä on vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Esiintyjäkaarti on pääasiassa kotimaista, mutta 15.7. kuullaan saksofonis-

ti Jackson C. Crawfordia sekä 12.8. urkuri Adam Brakelia, molemmat ovat Yhdysvalloista.

Esimerkiksi juhannussunnuntaina 24.6. urkuri Håkan Wikmanin ja viulusti Maria Anttilan johdolla on luvassa yhteislaulua suomenkielisestä ja ruotsinkielisestä virsikirjasta.

Kamarikuoro Gloria esiintyy Espoossa peräti kolmessa kesämusiikkikonsertissa: Urkuyö ja Aariassa Espoon tuomiokirkossa 14.6., Musiikkia puolenpäivän aikaan -konsertissa Tapiolan kirkossa 7.8. sekä Suvisunnuntain iltamusiikissa Espoon tuomiokirkossa 19.8.

KESÄILTA KIRKOLLA -sarjassa Leppävaaran kirkolla ilta aloitetaan kello 18 grillietkoilla ja yhteislaululla suihkulähteen luona. Tuntia myöhemmin siirrytään kirkkosaliin, jossa on konsertti.

Ensimmäisellä kerralla 7.6. esiintyy laulaja Petri Laaksonen yhtyeineen. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Leppävaaran kirkossa järjestetään myös Soiva kesäkahvila -konserttisarja. Kolmena torstaina kello 12 on konsertti kirkkosalissa ja sen jälkeen kahvittelua pihalla. Niihin on vapaa pääsy ja vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Olarissa on Musiikkia kirkonmäellä -sarja keskiviikkoisin kello 13 kesä-, heinä- ja elokuussa. Luvassa on musiikkia, yhteislauluja ja lopuksi kahvia.

Espoonlahden seurakunnan Kesäillan musiikkia -sarjassa kolmena kesäkuun keskiviikkona kello 19 kuullaan musiikkia Espoonlahden kirkossa. Kahvia on luvassa ennen konserttia. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ohjelmamaksu on 10 euroa.

PAULA HUHTALA

Tarkempia tietoja Kirkoissa soi -palsta s. 14 sekä www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat

Kamarikuoro Gloria esiintyy kesällä Tapiolan kirkossa ja Espoon tuomiokirkossa.

Muusikko Petri Laaksonen (vas.) konsertoi Leppävaaran kirkossa 7.6. ja urkuri Adam Brakel (oik.)Espoon tuomiokirkossa 12.8.

Trio Helmi Malmgren, Sirja Nironen ja Fanny Söderström esiintyvät 17.6. Espoon tuomiokirkossa.

15

Milla Olivia Pitkänen, Elle Jasmin Saavalainen, Matias Aaro Viljami Sainio, Moona Matilda Tomperi.

Avioliittoon aikovat Eduardo Gonzalez Latorre ja Aino Helena Saari, Eero Kalervo Hallivuori ja Tuula Marjatta Kumpulainen, Lari Henrik Lehtomäki ja Elli Mari Annukka Perämäki.

Hautaan siunatut Kaisa Annikki Vahanen 93 v, Teuvo Antero Tynkkynen 88 v, Lotta Marjatta Keskitalo 86 v, Marketta Marianne Rantanen 79 v, Ilpo Olavi Toivonen 55 v, Olli Erkki Heiniö 22 v.

Kesäinen musiikki soi Espoon kirkoissa spoon kirkkojen kesämusiikkisarjoilla on jo pitkä perinne. Esimerkiksi Urkuyö ja Aarian, joka on nykyään kolmen kuukauden mittainen festivaali, konsertit ovat kaikuneet Espoon tuomiokirkossa vuodesta 1986 lähtien. Tapiolan kirkon Musiikkia puolenpäivän aikaan -konserttisarja on lähes yhtä vanha, sillä se aloitti 1990-luvun alussa.

Tapiolan konserttien konsepti poikkeaa useimmista muista vastaavista: konsertit ovat Tapiolan kirkossa tiistaisin kello 12.

– Alun perin ajatus oli, että puolen tunnin konsertissa ehtii käydä lounastunnilla. Meillä käy väkeä sadasta kolmeensataan henkeen, joskus ylikin.

Meidän musiikkisarjamme on pitänyt pintansa ehkä erikoisen ajankohdan, keskeisen paikan ja huippuesiintyjien ansiosta, tiivistää Tapiolan johtava kanttori Liisa Malkamäki.

Tilaisuuden päätteeksi on kahvitarjoilu. Keskipäivän konsertit kestävät yhä puoli tuntia ja ne ovat maksuttomia, ja vapaaehtoinen ohjelmamaksu menee Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Tämän kesän ensimmäisessä Musiikkia puolenpäivän aikaan -konsertissa 12.6. esiintyvät virolainen viulisti Leelo Lepping ja Liisa Malkamäki, joka soittaa urkuja. Ohjelmassa on Bachia, Kuulaa ja Pärtiä.

Viimeinen konsertti on 21.8. ja siinä esiintyy Tapiolan kuoro. Konsertteja on kaikkiaan 11.

A

16 A Kirkko ja kaupunki | 7.6.2018

Pitämätön puhe piispalle ESPOON HIIPPAKUNNAN tuomiokapituli oli järjestänyt arkkipiispaksi siirtyvälle piispalleen Tapio Luomalle läksiäisjumalanpalveluksen 27.5. ja sen jälkeen kahvitilaisuuden, jossa puhuivat johtavat tuomiokapitulin ja sen henkilökunnan sekä Espoon kaupungin edustajat. Hiippakunnan seurakuntalaisen puhetta ohjelmaan ei kuulunut. Ohessa yksi ex-tempore -puheeksi suunniteltu puhe. ”Arvoisa ystävämme Tapio. Runsaat kuusi vuotta sitten soitti kummityttäremme Outi Seinäjoelta ja kysyi, mitä olemme oikein tekemässä, kun olemme viemässä heidän erinomaisen kirkkoherransa piispaksi Espooseen. Kerroimme, että emme ole olleet häntä valitsemassa, mutta panimme kädet ristiin, että hänet valittaisiin.

Olemme tavanneet hänet muutamia kertoja täällä Espoossa siioninvirsiseuroissa. Hyvien, koskettavien puheiden ohella — joiden yksi keskeinen sisältö on ollut kiitos — hänellä on ollut aina ennen seuroja ja niiden jälkeen aikaa jutella kanssamme. Äsken kuultujen puheiden parhaimmistoa oli tuomiorovastimme Antti Kujanpään puhe. Hän luovutti Tapiolle muutamia läksiäislahjoja.

Niistä mielestäni parhaat olivat työrukkaset uuteen työhön. Niissä on kirkkaankeltainen, näkyvä selkämys.

Ryhtyessään nyt ohjaamaan hiippakuntamme 450 000 jäsenen jälkeen 3,8 miljoonan suomalaisen luterilaista maailmaa hän kääntyy eteenpäin ja näyttää käsillään suuntaa.

Meidän kaikkien on hyvä nähdä nämä suunnat täältä takaapäin näistä keltaisista rukkasista. Ja noudattaa niitä.

Saamatta minkäänlaista valtuutusta muilta hiippakuntamme seurakuntalaisilta haluan tässä kiittää sydänlämpöisesti sinua Tapio kaikesta meitä koskettaneesta, siunausta ja suojelusta toivottaneesta työstä hyväksemme.

Toivotan sinulle ja rouvallesi onnellista ja turvallista matkaa Turkuun. Toivotan siunausta ja suojelusta, terveyttä ja voimia tärkeään työhösi kaikkien meidän miljoonien ihmisten hyväksi.”

Anssi Siukosaari Leppävaaran seurakunnan jäsen

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

LAKRUWAN WANNIARACHCHI / AFP / LEHTIKUVA

Erityislapsia ei voi lakaista maton alle TUTKIJA VIENNA SETÄLÄ-PYNNÖNEN puhuu käsittämättömän tietämättömästi erityislapsista (www.kirkkojakaupunki.fi 2.5.) artikkelissa, jossa hän kommentoi lastenhoitoon liittyviä väitteitä yhteiskuntatieteiden, evoluutiobiologian ja genetiikan asiantuntijana.

Tuskin hän tekee sitä tahallaan.

Setälä-Pynnösen mukaan "on muotia sanoa, että lapsella on tietynlainen tila". Hän sanoo myös, että "Tulevien sukupolvien kannalta olisi parempi ajatella, että kaikki lapset ovat erityisiä ilman diagnoosejakin". Nämä kommentit kertovat vain siitä, että Setälä-Pynnösellä ei ole minkäänlaista taitoa, tietoa, kokemusta tai ymmärrystä siitä, mitä erityislapsella oikein tarkoitetaan.

Erityislapsi tarvitsee yleensä erityistä tukea päiväkodissa ja koulussa vamman, sairauden tai toimintavajeen vuoksi eikä siksi, että se olisi jokin mahdollisuus tulla nähdyksi ongelmineen. Lapsi voi olla siis vammainen, pitkäaikaissairas, kehitysvammainen tai kehityshäiriöinen.

Erityislapsi ei ole sama asia kuin erityinen lapsi. Kaikki lapset ovat erityisiä ja ihania ja tarvitsevat hoivaa ja rakkautta, mutta erityislapset tarvitsevat usein vielä sen lisäksi yhteiskunnan tukea ja terveyspalveluita kuten puheterapiaa, toimintaterapiaa, pienryhmiä, fysioterapiaa ja ehkä, mikä tärkeintä — muiden ihmisten ymmärrystä ja hyväksyntää.

Erityislapsen vanhempi

Srilankalaisen nuorukaisen kulmakarvat ajellaan merkiksi valmistautumisesta buddhalaisen munkin vihkimykseen. Sri Lanka kuuluu maailman uskonnollisimpiin maihin: yhdeksän kymmenestä srilankalaisesta pitää uskontoa tärkeänä osana jokapäiväistä elämäänsä.

70 prosenttia srilankalaisista on buddhalaisia, 13 prosenttia hinduja, 10 prosenttia muslimeja ja 7 prosenttia kristittyjä.

Hienoa, että piispa saarnaa festareilla KIRKKO JA KAUPUNKI leimasi piispa Seppo Häkkisen toiminnan syrjiväksi jakamalla Ville Rannan pilakuvaa “Syrjinnän puolesta syrjintää vastaan” (www.kirkkojakaupunki.fi 28.5.). Pilakuva antaa ymmärtää, että piispan ei pitäisi mennä saarnaamaan Maata Näkyvissä -festareille.

Olen lehden kanssa eri mieltä: festarit ovat piispalle hieno mahdollisuus viedä hyvää sanomaa ja tavoittaa iso joukko nuoria.

Suvaitsevaisuus ei ole sitä, että kaikkien on pakko olla virkakysymyksestä samaa mieltä.

Ekumeenisen yhteistyön lisäksi eräs hyvä esimerkki tästä on Eero Junkkaalan johtama Raamatunopetusakatemia, jossa järjestäjinä ja opettajina on sekä naispappeja että virkakysymyksestä perinteisesti ajattelevia.

Aidosti kunnioittava yhteistyö ei ole huono vaan päinvastoin erinomainen asia.

Mikko Karhunen Espoo

Vanhukset tarvitsevat puolestapuhujan VANHUSTEN JA MUISTISAIRAIDEN määrä kasvaa koko ajan, ja nyt jo uutisista kuulemme vanhustenhoidon huonosta tilasta. Kotihoidossa on kiire, eikä vanhus silloin saa hyvää laadukasta hoitoa.

Meillä on jo Suomessa muun muassa lapsi- ja tasa-arvovaltuutettujen virat. Eikö vanhusväestö myös tarvitse ja ansaitse oman valtuutetun, joka puuttuu epäkohtiin ja pitää vanhusten puolta? Kyse on äidistäsi, isästäsi, lähimmäisestäsi, sinusta...

Käykää siis allekirjoittamassa www.kansalaisaloite.fi -sivustolla aloite: vanhusasiainvaltuutettu Suomeen.

Marianne Warell