Kirkko ja kaupunki 2018 10 vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

10 24.5.2018 kirkkojakaupunki.fi

A6 Huippuruokaa hävikkiruoasta Vantaalla

B6 Minna Helle näkee arjessa luterilaisuuden jälkiä

Kummin kaa

Turvallisia aikuisia ei ikinä ole liikaa B 1

PYRI PÄÄTTÄJÄKSI! ASETU EHDOLLE SEURAKUNTAVAALEIHIN A 11

KIRJAILIJA JORGE LUIS BORGES

Kun me kerran rakennettiin maja, niin se kaatui heti. Sitten me rakennettiin se uudestaan, niin se pysyi kasassa.

EMILIA ERVASTI 1A, KEVÄTPÖRRIÄINEN

Iankaikkisesti

Kaikki on hiekalle rakennettua, mutta meidän on rakennettava kuin hiekka olisi kalliota.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018 Olen laskenut perustuksen, jolle joku toinen rakentaa. Mutta kukin katsokoon, miten rakentaa.

1. KIRJE KORINTTILAISILLE 3:10

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Uusi aika murtautuu esiin NUORI JUUTALAISPOIKA Robert Zimmerman painoi vakosamettisen lippalakin päähänsä kuppilassa New Yorkin Greenwich Villagessa, löi kuhmuisesta Martin-kitarastaan G-duurisoinnun ja alkoi laulaa. Robert oli valinnut itselleen taiteilijanimen Bob Dylan. Vuosi oli 1963. Laulun nimi oli The Times They Are A-Changing. Laulussa ollaan kynnyksellä, jonka yli uusi aika murtautuu vääjäämättä esiin.

Kun Dylan pokkasi pari vuotta sitten Nobelin kirjallisuuspalkinnon, monet mainitsivat juuri tuon nuoruusvuosien laulutekstin esimerkkinä hänen mestarilliNYT KÄYDYSSÄ sesta lyriikastaan. Minun korvissani se KESKUSTELUSSA alkoi soida, kun seurasin kirkolliskokoukKUULUU, KUINKA sen keskustelua homojen kirkkohäistä.

”

VUORET OVAT

MITÄ TULEE seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaiseen kohteluun, kirkon hallinnollinen pyörittely on kiusallisen kankeaa ja hidasta. Silti nyt käydyssä keskustelussa kuuluu, kuinka vuoret ovat lähteneet liikkeelle.

TERVEISIÄ PIISPAINKOKOUKSEEN. Siinä, mitä kirkossa pitäisi ajatella samaa sukupuolta olevien avioliitoista, ei ole niinkään kyse avioliittokäsityksestä. Kyse on siitä, mitä ajatellaan ihmisestä.

Piispojen pitää nyt selvittää, miten kirkossa ratkaistaan ihmiskäsityksestä vallitseva erimielisyys. Siinä ratkeaa samalla tuo avioliittokysymys.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi JARKKO PELTOLUHTA

UUSI AIKA murtautuu vääjäämättä esiin.

LÄHTENEET Kirkolliskokouksen raskaan sarjan valioLIIKKEELLE. kunnista kaikkein raskain eli opillisia asioita käsittelevä perustevaliokunta oli ehdottanut, että kirkolliskokoukselle tehty edustaja-aloite samaa sukupuolta olevien vihkimisen sallimisesta jätettäisiin kokonaan raukeamaan.

Perustevaliokunnan esitys meni kirkolliskokouksen äänestyksessä läpi niukalla enemmistöllä 59–46.

Se ei silti tarkoita sitä, että asia olisi loppuun käsitelty, sillä päätökseen sisältyi vaatimus, että piispat selvittävät edelleen vaihtoehtoja ”avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi”.

Tämä lisäys perustevaliokunnan esitykseen hyväksyttiin selvin numeroin. Äänet jakautuivat 73–32. Times they are a-changin', ajat ovat muuttumassa. Uusi aika murtautuu vääjäämättä esiin.

Nyt kun valo avaa silmänsä, minäkin huomaan läheisen.

Katson häntä, huomaan kaukaisen.

Mietin häntä, huomaan ainaisen ja päästän sen menemään.

Metrolla helpolle lähiretkelle Metroradan varrella on hienoja löytöjä ulkoilijalle ja luontoretkeilijälle.

Esittelyssä kohteet Helsingin ja Espoon jokaisen 25 aseman ympäristöstä.

Tee löytöjä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 24.5.2018

numero 10

Seuraava lehti ilmestyy 7.6.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Kristinuskon viesti on toivo” Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan uusi kirkkoherra Marja Heltelä, 56, haluaa olla ”toivon tuomiorovasti”.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

1.

3.

Sinusta tulee tuomiorovasMihin suuntaan haluat seuti, tuomiokapitulin jäsen ja rakuntaasi viedä? kirkkosi on tuomiokirkko.

– Uskon, että Jumalalla on Missä on armo? unelma Helsingin tuomiokirkkoseura– Armo on kirkon sanoman ydin. Si- kunnan tulevaisuudesta. Haluan yhtä pitäisi vielä paljon nykyistä enem- dessä muiden kanssa olla kulkemasmän tuoda esille. Jumala rakastaa jo- sa sitä kohti. Toivon tuomiorovastina kaista ihmistä sellaisena, miksi on hä- haluaisin nähdä enemmän hymyä, net luonut. iloa, luottamusta ja erilaisten ihmis– Sana tuomio on noissa yhdyssa- ten kohtaamista yhdenvertaisina. noissa käännösvirhe. Domus on latinaa – Kirkko on minusta hyvä paikka ja tarkoittaa kotia yhteiskunnallitai taloa. Ruotsiksi selle arvokesdomkyrka on piiskustelulle, jospan kotikirkko, ei sa opitaan artuomiokirkko. Me vostamaan toiolemme maailman sin ajattelevien ainoa kansa, jonka mielipidettä.

HALUAISIN NÄHDÄ ENEMMÄN kielessä katedraaMeillä on kirHYMYÄ, ILOA, LUOTTAMUSTA lista eli hiippakunkossa siinä teSEKÄ ERILAISTEN IHMISTEN nan pääkirkosta on kemistä, mutKOHTAAMISTA YHDENVERTAISINA. tullut tuomiokirkta sellaista kesko. Minusta nimi kustelua yhpitäisi muuttaa. teiskunta nyt Halusitkaipaa. ko jo lapsena olla ”toivon Mikä merkitys on sillä, ettuomiorovasti”? tä hiippakunnan kakkos– Valintani jälkeen ilmoitin, että hapaikalle valittiin nainen? luan olla toivon tuomiorovasti. Raa– Meitä on nyt Suomessa kaksi, matussa, Jeremian kirjassa, meille lu- kun Satu Saarinen toimii Oulun vataan tulevaisuus ja toivo. Tuo kohta tuomiorovastina. Minusta on täron ollut sähköpostini allekirjoituksena keää, että kirkossa, jossa enemmisjo kymmenen vuoden ajan. Kristinus- tö seurakuntalaisista ja suurin osa kon viesti on, että aina on toivoa. Toi- työntekijöistä on naisia, myös päätvo kantaa jopa kuolemankin yli. Jokai- täjinä on muita kuin miehiä. nen meistä saa myös olla tuomassa toiMillainen on iltarukoukvoa toisille. sesi?

– Sisällissodan muistovuonna olen – Olin avioeroni jälkeen miettinyt isoisäni tarinaa. Hän oli me- 15 vuotta yksin. Toivoin, että jos vienettänyt oman isänsä vuoden 1918 tais- lä löydän uuden miehen, saisin puoteluissa, ja äiti oli kuollut jo aiemmin. lison, joka rukoilisi kanssani. Nyt miIsoisäni oli viiden sisaruksensa huol- nulla on sellainen. Rukoilemme lastaja, kun hän joutui 17-vuotiaana pu- ten ja lastenlasten puolesta, käymme navankina vankileirille. Hän kuiten- läpi menneen ja tulevan päivän. Lukin onnistui karkaamaan sieltä. Vaik- emme iltarukouksen vuorotellen, ja ka olosuhteet näyttivät toivottomil- lähes joka ilta riitelemme siitä, kumta, suvun tarina jatkui ja siksi minäkin man vuoro nyt on. ■ olen tässä.

– Lapsena en tuntenut yhtään pappia, joten toivon tuomiorovastin työ ei Marja Heltelä aloittaa tuomio­ rovastin työt syyskuun alussa. vielä silloin käynyt mielessäni.

2.

”

4.

5.

Marja Heltelä valittiin yksimielisesti tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi eli tuomiorovastiksi.

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Luottamuksen arvoinen Uuden kirkon, asuntojen ja liikerakennusten tieltä puretaan vanhat rakennukset Tikkurilan kirkkokorttelista. Kuva: Antero Harju

Kiinteistökauppa tuo rahaa uuteen kirkkoon Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto saa 29.5. käsiteltäväkseen Tikkurilan kirkkokorttelin kiinteistökaupan esisopimuksen, maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen pienten määräalojen vaihdosta kaupungin ja seurakuntien välillä.

Vantaan seurakunnat ja kaupunki myyvät yhteistoiminta-alueeltaan NREP Oy:n perustamalle ja hallinnoimalle rahastolle tontin, jonka rakennusoikeus on 20 500 kerrosneliötä. Suurin osa tästä on tarkoitettu asuntorakentamiseen, pieni osa liiketiloihin. Vantaan seurakunnat maksaa kaupungille 3,2 miljoonaa euroa maankäyttömaksua ja suurimman osan alueella olevien rakennusten purkukustannuksista. Yli 18 miljoonan euron kauppahinnasta seurakunnille jää käteen kahdeksan miljoonaa. Raha käytetään Tikkurilan uuden kirkon rakentamiseen.

Ei samaa sukupuolta olevien kirkkohäille Kirkolliskokous päätti hylätä edustajaaloitteen, joka ehdotti kirkon avioliittokäsityksen laajentamista samaa sukupuolta olevia pareja koskevaksi. Perustevaliokunta ei nähnyt riittäviä perusteita avioliittokäsityksen laajentamiselle ja esitti, että edustaja-aloite raukeaa. Valiokunnan esitys voitti äänestyksessä äänin 59–46 piispa Björn Vikströmin vastaehdotuksen, jonka mukaan aloite ei olisi rauennut, vaan olisi jäänyt odottamaan piispainkokouksen jatkoselvitystä.

Kirkolliskokous päätti Helsingin Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherran Arto Antturin esityksen mukaisesti kuitenkin pyytää piispainkokousta ”edistämään kunnioittavaa keskustelua ja edelleen selvittämään vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi”.

Opetusministeri toivoo nuoria luottamuselimiin Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vieraili kirkolliskokouksessa. Hän nosti esiin ensi marraskuun seurakuntavaalit, joissa kirkolle valitaan yhteensä yli 8 500 luottamushenkilöä. Grahn-Laasonen oli huolissaan siitä, että kirkon päätöksenteossa nuorten arvomaailma jää vaille huomiota.

– Seurakuntavaaleissa äänioikeus on jo 16-vuotiailla. Samaan aikaan seurakuntavaaleissa valituista yli 40 prosenttia on täyttänyt 60 vuotta. Luottamushenkilöistä vain kuusi prosenttia on alle 30-vuotiaita, Grahn-Laasonen luetteli.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien luottamushenkilöille tehdystä kyselystä selviää, että päätöksiin vaikuttavat eniten virkamiesvalmistelu ja kokouspuheenvuorot.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

S

uurin osa pääkaupunkiseudun seurakuntien luottamushenkilöistä kokee saavansa arvostusta ja pystyvänsä vaikuttamaan päätettäväksi tuleviin asioihin.

Lähes neljännes on kuitenkin melko tai erittäin pettynyt omaan vaikutusvaltaansa ja kuudesosa kokee arvostuksen puutetta.

Tiedot käyvät ilmi Kirkko ja kaupungin Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntayhtymien luottamushenkilöille tekemästä kyselystä.

Kyselyyn vastasi yhteensä 167

luottamushenkilöä, joista kaksi kolmesta oli Helsingistä. Vastaajista 61 prosenttia oli naisia. Yli 66-vuotiaita vastaajia oli 39 prosenttia, alle 40-vuotiaita 17 prosenttia, 41–65-vuotiaita vastaajia oli 44 prosenttia.

LUOTTAMUSHENKILÖISTÄ SUURIN osa, yli 80 prosenttia, kokee saavansa arvostusta sekä seurakuntayhtymässä että omassa paikallisessa seurakunnassaan.

Omaan vaikutusvaltaansa erittäin tai melko tyytyväisiä oli yhteensä 77 prosenttia luottamushenkilöistä. Eniten pettyneitä oli

Päätöksentekijänä olen sitoutunut erityisesti...

prosenttia

50

ikäryhmässä 26–40-vuotiaat.

Tärkeimpänä elimenä seurakuntayhtymän päätöksenteossa vastaajat pitävät paikallisten seurakuntien seurakuntaneuvostoja.

Seurakuntayhtymän ylin päättävä elin on yhteinen kirkkovaltuusto. Luottamushenkilöt pitivät silti merkittävämpänä kirkkovaltuuston päätöksiä valmistelevaa ja toimeenpanevaa yhteistä kirkkoneuvostoa.

Kirkkoneuvoston asemasta valtuuston tekemissä päätöksissä kysyttiin myös erikseen. Vastaajista 81 prosenttia arvioi sen aseman vahvaksi tai melko vahvak-

Oletko tyytyväinen

Omaan kotiseurakuntaan ja sen toimintaan Ryhmään, jonka listalta minut vaaleissa 2014 valittiin.

40

Kaupunginosaan tai alueeseen

Muu / Oma linja

30

21 %

Poliittiseen puolueeseen Omaan ikäryhmääni, ajan esim. nuorten tai seniorien asiaa.

20

Herätysliikkeeseen tai hengelliseen taustaryhmään.

19 % 10

4 % 0

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

si, ainoastaan kaksi prosenttia heikoksi ja 17 prosenttia ei osannut sanoa.

Seurakuntien päätöksenteossa korostuu vastaajien mielestä eniten viranhaltijoiden tekemä valmistelu.

Eräs vastaajista katsoi, että luottamuselimelle jää kumileimaisimen rooli. Toisaalta useampi kritisoi sitä, jos päätettävät asiat on valmisteltu huonosti. Silloin myös luottamushenkilöiden on vaikea päättää.

Yli neljä viidestä arvioi virkamiesvalmistelun olevan hyvää, mutta vastauksissa annettiin myös kritiikkiä.

Neljännes luottamushenkilöistä kertoi tekevänsä päätöksiä omantunnon ja oman harkintansa mukaan. Myös toisten luottamushenkilöiden puheenvuorot vaikuttivat päätöksiin.

Ryhmäkuri, puolue- ja kirkkopolitiikka tai oma herätysliiketausta painoivat päätöksenteossa kyselyn mukaan vain vähän.

Luottamushenkilöt kertoivat sitoutuvansa päätöksentekijänä eniten omaan kotiseurakuntaansa, seuraavaksi eniten ryhmään, jonka listalta hänet oli vaaleissa luottamuselimeen valittu ja kolmanneksi eniten kaupunginosaan.

OMAN IKÄRYHMÄNSÄ asiaa ajoi yhdeksän prosenttia, sen sijaan herätysliikkeen tai poliittisen puolueen asianajajiksi kyselyssä tunnustautui vain muutama.

Erityisesti monet helsinkiläiset vastaajat painottivat kyselyssä sitou-

tuneensa ajamaan kirkon avoimuutta ja saavutettavuutta. He nostivat esille sateenkaarityön eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, retriitit ja lasten asiat sekä korostivat asiakaslähtöisyyttä, stadilaisuutta ja tavallisten ihmisten asiaa. Yksi vastaaja halusi ”uudistaa kirkkoa niin, että se säilyy myös tuleville sukupolville.”

NELJÄ TÄRKEINTÄ asiaa, joihin luottamushenkilöt olivat kuluvan kauden aikana päässeet vaikuttamaan, olivat kyselyn mukaan työntekijävalinnat, seurakuntayhtymän tai seurakunnan strategia, toiminnan suunnittelu tai projektit käytännön tasolla sekä äänioikeus piispanvaalissa. Vantaalla nousi esille muita enemmän myös rakennushankkeista päättäminen.

Luottamuselimissä ollaan asioista myös eri mieltä. Enimmäkseen tämän koettiin sujuvan siten, että toisin ajattelevien näkökantoja kunnioitetaan.

Kuitenkin 22 prosenttia vastasi, että näin ei tapahdu. Yksi luottamushenkilö kertoi todistaneensa epäasiallista kohtelua ja kertoi, ettei asetu sen vuoksi ehdolle tulevissa vaaleissa.

Runsas puolet vastanneista ilmoitti asettuvansa ehdolle ensi syksyn seurakuntavaaleissa. 23 prosenttia ei kuitenkaan aio enää ehdokkaaksi ja sama määrä ei tiennyt vielä, miten aikoo toimia. ■

A

Johtoajatuksenamme on tuottaa palveluja, jotka olisimme valmis hyväksymään omille omaisillemme.

UUSI PALVELUKOTI LOHJALLA Palvelukoti Harjupuisto

Helsingiuksentie 54A, Virkkala Ympärivuorokautista tukea muistisairaille tai hoivaa ja palveluja tarpeidenne mukaan ilman jonoja.

Meillä eletään toiminnallista arkea kodikkaassa ympäristössä.

Soita ja varaa tutustumisaika!

Eija Salo gsm: 050 511 5318 s-posti: eija.salo@seniorikodit.fi

seniorikodit.fi

NYT ON AIKA VAIKUTTAA I Seurakuntavaalit 2018

Lue koko artikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Verkkojutusta löytyy myös luottamushenkilöiden kommentteja.

omaan vaikutusvaltaasi luottamushenkilönä?

Vaikuta seurakuntasi tulevaisuuteen Asetu ehdolle! Äänestä!

Ehdokasasettelu päättyy 17.9.2018 Ennakkoäänestysaika 6.–10.11.2018 Vaalipäivä on 18.11.2018

Näin toimit

56 %

Vaaleissa asetutaan ehdolle valitsijayhdistyksen kautta.

Etsi itsellesi sopiva lista jo olemassa olevista tai perusta oma keräämällä vähintään 10 oman seurakunnan äänioikeutettua jäsentä valitsijayhdistykseksi.

Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko pettynyt Erittäin pettynyt

5

vantaanseurakunnat.fi/vaalit

6 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Kokki­ sotaa hävikki­ ruoalla Huippukokki Ari Ruoho voitti kokkisodan, jossa käytettiin raaka-aineena hävikkiruokaa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Y

hteisöllistä ruoka-apua organisoivan Yhteisen pöydän hävikkiterminaaliin oli rakennettu kaksi keittiötä. Niiden edessä oli iso ostoskärryllinen ruokaaineita. Kun kello tuli viisi yli kaksitoista, Hävikkiä ja huippukokkeja -tapahtuman juontaja, televisiosta tuttu kokki Pipsa Hurmerinta, julisti kokkisodan alkaneeksi.

Keittiöissä alkoi tohina, kun kaksi huippukokkia, ravintola Nokan keittiöpäällikkö Ari Ruoho ja ravintola Murun ja ravintola Pastiksen omistajiin kuuluva Timo ”Lintsi” Linnamäki joukkoineen ryhtyivät kisaamaan voitosta. Heidän piti saada hävikkiruoasta aikaan tunnissa kolmen ruokalajin ateria. Sen arvosteli kolmihenkinen tuomaristo, johon kuului kaksi ravintola-alan ammattilaista, Vesa Saaristo Dietasta ja Riikka Raatikainen Fredman Groupista, sekä Hämeenkylän seurakunnan pappi Matti Hyry.

Tuomaristolle oli katettu kaksi pöytää kierrätyskeskuksesta hankituilla pöytäliinoilla ja astioilla. Ja toden totta, tunnin kestäneen armottoman pilkkomisen, silppuamisen, paistamisen ja keittämisen jälkeen pöydille kannettiin silmää hivelevät gourmet-annokset.

TIMO LINNAMÄKI tarjosi alkuruokana samettista kukkakaalikeittoa kylmäsavulohen ja parmesanlehdykäisen kera, pääruokana koftalihapyöryköitä, röstiperunaa, paahdettua paprikaa ja vihreää parsaa nokkospiimädipillä sekä jälkiruokana rahkamoussea, joka sisälsi marenkia, hedelmiä ja karpalogranitia.

Ari Ruoho oli valmistanut alkuruoaksi nokkoslettuja, lohicevicheä ja parsaretiisisalaattia piimädressingillä, väliruoaksi purjoperunasosekeittoa, pääruoaksi entrecôte-pihvejä ja tummaa läskisoosia lisukkeineen sekä jälkiruoaksi mascarponemoussea, jossa oli lakkoja, marenkia ja porkkanakanelimysliä.

Kokkisodan tuomaristo kiitteli kummankin huippukokin annoksia. Voiton kuitenkin vei Nokan Ari Ruoho. Hän oli sitä mieltä, että hävikkiruokaa hyödyntävässä kokkisodassa oli käytössä raaka-aineita, joista oli helppo saada aikaan juhlava gourmetateria.

– Käytössä oli yllättävän hyvä setti, kalaa ja lihaakin. Idea tämän kaltaisesta kokkisodasta oli mainio.

Tätä voisi jalostaa pidemmälle, käyttää esimerkiksi vain muutamaa raaka-ainetta, Ruoho sanoi.

Kakkoseksi tulleen Timo Linnamäen mukaan leikkimielinen kilpailu sisälsi tärkeän viestin.

”

PALVELUESIMIES LAURA TUOMI

Molempien kokkien mukaan ravintolassa hävikki tulee kalliiksi, koska ruoan lisäksi on kulunut turhaan työtunteja ja energiaa. He pyrkivät huomioimaan mahdollisen hävikin ruokalistan suunnittelussa, raaka-aineiden tilaamisessa ja henkilökunnan koulutuksessa.

– Ruoan heittäminen roskikseen tuntuu pahalta.

Nykyään raaka-aineiden käyttöä onkin alettu suunnitella järkevämmin, Linnamäki totesi.

– Ihmiset voisivat katsoa tarkemmin ruoka-aineiden vanhenemispäivämääriä ja käyttää ne annettuun päivämäärään mennessä. Ruokaa voisi myös ostaa sitä mukaa kuin tarvitsee. Näin minimoitaisiin hävikkiä.

YHTEISEN PÖYDÄN palveluesimies Laura Tuomi Vantaan kaupungilta kertoi, että Hävikkiä ja huippukokkeja -tapahtumalla haluttiin viestiä siitä, miten hävikkiruoan hyödyntäminen voi kuulua muidenkin kuin vähävaraisten arkeen.

– Ammattikokit näyttivät täällä, että hävikkiruoas-

AMMATTIKOKIT NÄYTTIVÄT, ETTÄ HÄVIKKIRUOASTA VOI SAADA AIKAAN TAVALLISESSA ARJESSA VAIKKA KUINKA HIENOJA ATERIOITA.

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Ei ulkona jonotusta vaan yhteisiä lounaita ja ruokakasseja sisätiloissa HELSINGIN JA ESPOON ruoka-avun kehittämissuunnitelmat, joissa aiotaan osittain hyödyntää vantaalaista Yhteisen pöydän mallia, ovat puhuttaneet mediassa viime viikkoina.

On annettu ymmärtää, että yhteisöllinen syöminen korvaisi vähävaraisille jaettavat ruokakassit ja että ruoka-apu olisi vastikkeellista eli se edellyttäisi osallistumista johonkin toimintaan.

Projektipäällikkö Hanna Kuisma Vantaalta ihmettelee, mistä tällainen käsitys on lähtöisin. Hänen mukaansa se on täysin Yhteisen pöydän idean, toteutuksen ja arvojen vastainen.

”

RUOKA-AVUSTA ON PYRITTY TEKEMÄÄN VANTAALLA MAHDOLLISIMMAN AVOINTA, INHIMILLISTÄ JA KETÄÄN LEIMAAMATONTA. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ HANNA KUISMA

– Ruoka-avusta on pyritty tekemään Vantaalla mahdollisimman avointa, inhimillistä ja ketään leimaamatonta. Ruoka-avun kentällä on nyt viikoittain noin 20 yhteisölounaspaikkaa, joissa suuressa osassa jaetaan myös ruokakasseja. Lisäksi kassijakoa on kymmenissä erilaisissa paikoissa pienestä huumeklinikasta lyhyisiin ulkoleipäjonoihin. Jakelupaikkojen määrä on kolminkertaistunut kolmessa vuodessa.

Kuisman mukaan on kuitenkin tärkeää osoittaa, että ruoka-avun järjestämiseen voi olla muitakin tapoja kuin ulkona jonotus.

– Ruokakassit jaetaan Vantaalla enimmäkseen sisätiloissa, ja joissa-

kin paikoissa voi samalla tavata esimerkiksi terveydenhoitajan, diakonin tai lakimiehen. Ruoanjaon oheen voi siis liittää monipuolisia palveluita, joihin osallistuminen on tietysti vapaaehtoista. Myöskään Jumalan sanaa ei ole pakko kuulla missään ruokaa saadakseen.

Kuisma huomauttaa, ettei yhteisölounas ole mikään uusi keksintö: muun muassa seurakuntien diakoniatyössä on tarjottu lounaita ainakin sata vuotta.

Yhteisen pöydän mallia on pyritty alusta asti kehittämään kysymällä ruoka-apuverkostoon kuuluvilta, miten he haluavat toimia. Kuisma kertoo, että niin Vantaalla kuin valtakunnallisestikin ruoka-avun jakotavat ovat jo moninaisia ja pääosin muita kuin pitkät leipäjonot. Helsinki ja Espoo poikkeavat tästä.

– Hoidamme ruoka-avun kuljetukset eri kohteisiin. Lisäksi tarjoamme ruoka-avun kehittämiseen konsultaatiota. Järjestämme myös tapahtumia, työpajoja ja yhteisörakentajakursseja.

– Minulla on sellainen käsitys, että tämä uusi toimintamalli on rauhoittanut ruoka-avun kenttää. Aiemmin tuli valituksia nimenomaan leipäjonoissa tapahtuneista etuiluista ja hamstraamisista, mutta nyt ne ovat vähentyneet huomattavasti. Yhteisölounaista on pidetty kovasti.

Yhteisen pöydän hävikkiruokaterminaali Koivukylässä on herättänyt laajalti kiinnostusta. Kuisman mukaan se on edelläkävijä Suomessa siinä mielessä, että se on kaupunkivetoinen.

Sitra aloitti viime joulukuussa puolitoista vuotta kestävän projektin Yhteisen pöydän mallin sovelluksien levittämiseksi muualle Suomeen.

– Tavoitteena on saada mukaan kymmenen kumppanialuetta. Nyt alueita on jo kahdeksan, joten lupaavalta näyttää, sanoo projektia vetävä Hanna Kuisma.

JANI LAUKKANEN

Ari Ruoho (ylhäällä oikealla) ja Timo Linnamäki valmistivat Hävikkiä ja huippukokkeja -tapahtumassa herkullisia gourmet-annoksia. Tapahtuman juontajana toimi Pipsa Hurmerinta (alhaalla oikealla).

ta voi saada aikaan tavallisessa arjessa vaikka kuinka hienoja aterioita.

Vantaan kaupungin ja Vantaan seurakuntien perustama hävikkiterminaali valmistui vuoden 2015 kesällä. Tuomen mukaan suuret kauppaliikkeet innostuivat, kun kaupunkiin saatiin laadukas, elintarvikeviranomaisten valvoma toimintamalli hävikkiruoan käytölle.

– Olimme tehneet jo pitkään kauppojen kanssa yhteistyötä ruoka-avun jakamisessa vähävaraisille.

Nyt toiminta tehostui entisestään. Nykyään terminaalin kautta jaetaan hävikkiruokaa keskimäärin 25 000 kiloa viikossa.

Vantaan Yhteisen pöydän verkostossa on 65 kohdetta, joihin jaetaan ruokaa joko viikoittain tai tapahtumakohtaisesti. ■

Hanna Kuisma johtaa sekä Yhteinen pöytä -hanketta että Sitran projektia Yhteisen pöydän mallin levittämiseksi muualle Suomeen.

8 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Parasta huumetta Katja käytti 20 vuotta huumeita ja oli katkolla 40 kertaa.

Nyt hän opiskelee, käy töissä ja juoksi ensimmäisen maratoninsa.

O

ikeastaan Katjan pitäi­ si olla kuollut. Kuole­ ma oli lähellä esimer­ kiksi silloin, kun hän eräänä kuumana kesä­ päivänä astui sekava­ na ulos ratikasta Ison Roobertinkadun kohdalla. Hän kaatui kramppaavana katuun ja hänet vietiin ambulanssiin.

Hänen ruumiinlämpönsä oli painunut hengenvaarallisen alas, ja sairaalassa hänet pantiin lämpöpussiin.

Henki oli lähteä myös silloin, kun Katja korvaushoidossa ollessaan jäi hetkeksi yksin huoneeseen ja veti oman annoksensa lisäksi muovipika­ reista neljän muun annokset. Hänet elvytettiin ja vietiin sairaalaan. Mut­ ta kuten kaikilla syvälle päihdemaa­ ilmaan ajautuneilla, myös Katjalla oli kuoleman lisäksi toinen vaihtoehto: päästä kuiville.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

KATJAN LAPSUUS oli tavallinen – noin tulevan päihdeongelmaisen lapsuu­ deksi. Oli äiti, joka joi, ja oli kymme­ nen vuotta vanhempi sisko. Katja otet­ tiin huostaan, ja hän oli koulukodis­ sa ja nuorisokodissa. Koulukodista hä­ nellä on hyviä muistoja.

– Koulukoti tarjosi ne rajat, jotka tarvitsin. Koulukin sujui hyvin. Keski­ arvo nousi 5,2:sta 8,8:aan ja sain par­ haan oppilaan stipendin. Se oli ihanaa aikaa. Tulen köyhästä perheestä, mut­ ta koulukodissa sain harrastaa.

Sitten Katja ajautui vääriin poru­ koihin ja rakastui mieheen, joka käyt­ ti päihteitä. 18­vuotiaana Katjasta tu­ li äiti.

– Yritin pelastaa miehen elämän te­ kemällä meille lapsen, mutta epäon­ nistuin. Se mursi minut.

– Nämä ovat näitä elämän valinto­ ja. Olisin voinut ottaa lapsen ja läh­

teä eri suuntaan, mutta en tehnyt si­ tä vaan ajauduin syvemmälle päihde­ maailmaan.

Raskausaikana Katja oli pysynyt erossa päihteistä, mutta pojan syn­ nyttyä alkoi alamäki.

– Löysin heroiinin lääkkeeksi sii­ hen helvettiin, mitä oli elämä huu­ meita käyttävän miehen kanssa. Sen kautta pääsin hetkeksi pois kaikesta.

Katja kehitti palkintomenetelmän: Jos heräsi aikaisin aamulla ja otti ka­ maa vain vähän, pystyi hoitamaan aa­ mutoimet ja viemään lapsen päiväko­ tiin. Koti pysyi siistinä, lapsella oli siis­ tit vaatteet ja kaapissa ruokaa.

– Mutta kun lapsi meni illalla nuk­ kumaan, otin oman palkintoni.

Kun poika oli ekaluokkalainen, las­ tensuojelu puuttui tilanteeseen. Kat­ jan sisko otti pojan luokseen ja sai oheishuoltajuuden.

– Silloin minä katosin pojan elä­ mästä. Tutustuin silloiseen aviomie­ heeni, joka katseli sitä, kun kävin ta­ paamassa poikaani, ja sanoi, että te kumpikin kärsitte tuosta helvetisti, lopettakaa. Seuraavan kerran havah­ duin, kun poika oli 15­vuotias.

KATJAN ELÄMÄSSÄ on ollut synkkiä ja sumeita ajanjaksoja. Hän on ollut asun­ nottomana, hän on ollut vankilassa, hän on ollut naimisissa ja hän on jäänyt leskeksi. Hänellä on ollut ihmisiä ym­ pärillään, ja hän on ollut aivan yksin.

Huumepiireissä ei Katjan mieles­ tä ole aitoa ystävyyttä, vain myyjiä ja ostajia.

– Kaikella on hintalappu. Siinä, et­ tä joku tahtoo olla sun kanssa, on ai­ na takana joku juttu.

Tavallisten ihmisten arki ja rutiinit näyttivät Katjasta vierailta.

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

”

JUOKSUSTA ON TULLUT MINULLE TAPA AJATELLA JA PANNA ASIOITA JÄRJESTYKSEEN.

Tervalammen päihdekuntoutuksessa Katja löysi luonnon, avantouinnin ja juoksemisen. Hän nauttii siitä tunteesta, kun on aivan puhki.

– Kun narkkarina näet jonkun työssäkäyvän ihmisen kaupungilla, ajattelet, että vitsit mikä urpo, eikö se tajua, että tässä maailmassa voi tehdä ihan mitä vaan. En saanut kiinni siitä, mikä heitä ajoi eteenpäin.

Mahdollisuuksia elämänmuutokseen oli tarjolla, mutta Katja ei nähnyt, että se voisi olla mitenkään mahdollista hänen kohdallaan.

– Olin katkolla yhteensä 40 kertaa.

Sain kuulla tuon luvun, kun menin sinne viimeisen kerran.

TIKKURILAN POLIISIVANKILASSA oli aikaa ajatella. Katja oli tuolloin jo siirtynyt korvaushoitoon ja seurusteli huumeita käyttävän miehen kanssa. Mies oli lähdössä lusimaan vankilaan ja Katja odotti, kuinka hänen itsensä käy.

– Ajattelin, että jos en nyt saa tuomiota, voisin oikeasti raitistua ja ottaa koiran. Kääntää elämän suunnan.

Reilut puoli vuotta myöhemmin hän pääsi katkolle Munkkisaareen.

– Kun pääsin ovesta sisään, olin henkisesti, fyysisesti ja psyykkisesti

TERVALAMMEN päihdekuntoutuksessa Katja löysi luonnon, saunomisen, avantouinnin ja juoksun. Alkuun oli päästävä kirjaimellisesti pienin askelin: raitistuttuaan Katja oli etsinyt lohtua ruoasta ja lihonut yli 90-kiloiseksi.

Katja muutti Ruusulankadulle asuntolaan ja kiersi Töölönlahtea tasapohjaisissa tennareissa.

– Muistan sen tunteen, kun jaksoin juosta lahden ympäri ensi kerran pysähtymättä. Tajusin, että rakastan sitä, kun ajan itseni loppuun ja joka paikkaan sattuu.

– Pitää olla asioita, joista saan sen fiiliksen, jonka ennen sain päihteistä.

Katja oli vuosia korvaushoidossa, mutta pääsi siitäkin eroon kolme vuotta sitten. Nyt hän opiskelee oppisopimuksella lähihoitajaksi ja aikoo suuntautua päihde- ja mielenterveystyöhön. Hän tekee asukasohjaajan töitä Sininauha Oy:ssä ja lisäksi siivoustöitä ja järjestyksenvalvojan töitä.

Vapaa-ajalla hän treenaa. Katja on juossut neljä puolimaratonia ja 19.5.

Helsinki City Marathonissa ensimmäisen täyspitkän maratonin.

– Juoksusta on tullut minulle tapa ajatella ja panna asioita järjestykseen.

Katja on solminut uudestaan suhteen nyt jo aikuiseen poikaansa, sisareensa ja äitiinsä, joka on myös raitistunut. Viime vuonna Katjasta tuli mummi.

– En haaveile mistään isosta elämässä, en purjeveneistä enkä omakotitaloista, vaan siitä, että saan olla pieni onnellinen ihminen ja tehdä työtä.

Menneisyyttään ajatellessaan Katja ei tunne häpeää. Ilman sitä hän ei olisi nyt tässä.

– Välillä juoksen jonkun rinteen laelle, katson alas ja itken, kun olen niin onnellinen. En osaisi tuntea niin, ellen olisi kokenut jotain muuta. Menneisyyteni ansiosta näen, että elämä on tosi arvokasta. ■ Katja esiintyy jutussa omasta pyynnöstään vain etunimellään.

9 VILJA KESKIMÄKI / MAAILMA KYLÄSSÄ

niin poikki, että itkin kassieni kanssa polvillani. Tiesin, että olin turvassa.

Olin valmis tekemään ihan mitä vain.

Erityisen paljon Katja sai apua vertaisryhmästä.

– Olin hampaaton nisti, mutta minulle hymyiltiin. Sain puhelinnumeroita ja kummin.

Kyse ei ollut vain huumeista eroon pääsystä, vaan siitä, että piti opetella elämään tavallista elämää.

– Katsoin vertaisohjaajia ja mietin, että tuossa minä voisin olla hyvä. Ei tarvinnut olla ihminen, jolla on autot, asunnot ja duunipaikat. Lähdin seuraamaan sitä ajatusta, ja minua kannustettiin siihen.

A

Ilmainen festivaali täyttää Rautatientorin ja Kaisaniemen puiston sekä Kansallisteatterin Lavaklubin.

Maailma kyläilee Stadissa Tarjolla on musiikkia, asiaa, lastenohjelmaa, eksoottista ruokaa ja elokuvia – ilman pääsylippua.

TEKSTI EIRA SERKKOLA

MISSÄ VOI ensi viikonloppuna kuulla entistä uusnatsia Esa Holappaa, israelilaista Hanna Baragia, Suomesta turvapaikkaa hakeneita opettajanaisia ja syyrialaisvenezuelalaista muusikkoa Rami Almithawia, joka on oppinut nopeasti suomea Toisto-metodilla?

Kaikki he ovat mukana Maailma kylässä -festivaalilla Helsingin keskustassa 26.–27.5. Asiaohjelmassa on mukana satamäärin kiinnostavia ihmisiä sekä Suomesta että ulkomailta, ja kulttuuriohjelma tarjoaa konsertteja usealla lavalla. Festivaalin järjestää kattojärjestö Kepa, johon kuuluu yli 300 kehitysyhteistyötä tekevää järjestöä, myös lukuisia kristillisiä toimijoita.

Poimimme muutaman tärpin festivaalin asiaohjelmasta: 1. Lapset eivät opi koulussa Maailman lapsista 40 prosenttia käy koulua kielellä, jota he eivät ymmärrä. Miljoonilta koululaisilta puuttuu alkeellisinkin luku- ja kirjoitustaito. Ratkaisuja peruskoulutuksen ongelmiin etsivät muiden muassa äidinkielisen opetuksen asiantuntija Mesfin Derash Zeme Etiopiasta ja erityisasiantuntija Sirpa Sinervä ulkoministeriöstä. Keskustelun juontaa uutisankkuri Piia Pasanen.

Sunnuntaina 27.5. klo 16–16.40 Taigalava, Kansallisteatterin Lavaklubi.

Järjestäjä: Suomen Lähetysseura.

2. Miksi ihminen radikalisoituu? — Turvallisuudentunteen merkitys Suomen uusnatsistisen vastarintaliikkeen entinen johtaja Esa Holappa pohtii radikalisoitumisen syitä ja siitä irtautumisen mahdollisuuksia. Paneelikeskustelussa mukana myös sudanilainen opiskelija Angelina Arial ja pastori, kriisi- ja traumaterapeutti Janne Hassinen. Mistä löytyy toivo, jos paluu omaan kotiin ei ole enää mahdollinen?

Sunnuntaina 27.5. klo 13.20–13.50 Taiga-lava, Kansallisteatterin Lavaklubi (striimaus MK-festivaalin YouTube-kanavalla). Järjestäjä: Fida.

3. Uskontojen kylä Uskontojen kylässä eri uskonnot ja ihmiset kohtaavat. Kylässä on tilaa kysymyksille ja vapaalle oleskelulle. Ohjelmassa on keskusteluhetkiä ja työpajoja, eri uskontojen rukoushetkiä sekä musiikkia, esimerkiksi orientaaliortodoksien laulua.

Mahdollisuuksien tori -teltassa Kaisaniemen puistossa koko tapahtuman ajan. Järjestäjä: Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat yhdessä eri uskonnollisten yhteisöjen kanssa.

4. Uskonnon rooli ja naisten oikeudet Uskonnoilla perustellaan usein naisiin kohdistuvaa syrjintää, ja ne nähdään esteenä naisten oikeuksien toteutumiselle. Uskonnot ja vakaumukset ovat kuitenkin naisille myös voimaantumisen lähteitä ja keskeinen osa identiteettiä. United Religions Initiative -järjestön Ugandan alueellinen koordinaattori Despina Namwembe, Helsingin yliopiston teologian dosentti Elina Vuola ja Nuoret Muslimit ry:n puheenjohtaja Nahla Hewidy keskustelevat englanniksi uskonnon roolista naisten oikeuksien toteuttamisessa. Keskustelun juontaa toimittaja ja pastori Tapani Ruokanen.

Sunnuntai 27.5. klo 15.20–16 Taiga-lava, Kansallisteatterin Lavaklubi. Järjestäjät: Suomen ekumeeninen neuvosto, Suomen Caritas ja Filantropia.

5. Kirkon Ulkomaanavun hankkeet Kirkon Ulkomaanavun teltassa suihkulähteen vierellä voi tutustua lauantaina ja sunnuntaina muun muassa Opettajat ilman rajoja -toimintaan (OIR) ja uuden kielen oppimiseen Toisto-metodilla sekä EAPPI-vapaaehtoisohjelmaan.

EAPPI (Ecumenical Accompaniment Programme in Palestine and Israel) on kansainvälinen ohjelma, joka lähettää vapaaehtoisia ihmisoikeustarkkailijoita Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin. Suomesta lähetetään vuosittain 12–14 tarkkailijaa.

Maailma kylässä -festivaali 26.–27.5.

Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla. Puistossa yli 60 ruokamyyjää sekä lähes 250 kansalaisjärjestöä. www.maailmakylassa.fi

10 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Naisten säästöryhmäläisten kokous.

Mukana on myös kaksi poliisia, jotka kulkivat Bengtssonien mukana suojelemassa heidän työmatkaansa.

Koulutuksesta versoo voimaa Bangladesh on yksi maailman tiheimmin asutuista maista. Noin 160 miljoonan asukkaan maan köyhän maaseudun oloja parannetaan vantaalaisseurakuntien tuella.

S

aara ja Tomas Bengtsson ovat tehneet neljän vuoden ajan kehitysyhteistyötä Lähetysyhdistys Kylväjän lähettäminä. Rekolan ja Vantaankosken seurakunnan tukevat heidän toimintaansa.

Nyt he ovat lomalla Suomessa ja odottavat mahdollista uutta työkautta.

– Parasta on ollut yhteys ja ystävyys. Olemme jakaneet bangladeshilaisten kanssa ilot ja surut, kuvailee Saara Bengtsson.

Hän on koulutukseltaan kehitysyhteistyön ja hallinnon maisteri ja hänen miehensä Tomas on huoltoinsinööri. He ovat toimineet Bangladeshissa neuvonantajina monenlaisissa kehitysyhteistyöhankkeissa, joista osaa tukee myös Suomen ulkoministeriö.

Työhön on sisältynyt hankkeiden suunnittelua ja seurantaa, koulutusta, budjetointia ja käytännön tukea.

Tomas on toiminut myös teknisenä neuvonantajana rakennushankkeissa.

PARISKUNTA ON TEHNYT työtä kahden järjestön kautta. Toinen niistä on nimeltään Bangladesh Lutheran Mission Finnish (BLMF). Järjestö on kris-

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT MARTTI LAUKKANEN

tillinen, mutta työntekijöinä on myös muslimeja ja hinduja. Toinen järjestö on suurempi ja sitä rahoitetaan muun muassa Yhdysvalloista ja Kanadasta.

Millaista kehitysyhteistyötä nuo järjestöt käytännössä tekevät?

– BLMF:llä on esimerkiksi ruokaturvahanke. Siinä autetaan kaikkein köyhimpiä naisia 150 kylässä Bangladeshin luoteisosissa, kertoo Saara Bengtsson.

Joillakin naisilla on vähän maata, osa kasvattaa kasviksia talonsa katolla. Heitä opetetaan säästämään ja he voivat ottaa lainaa oman ryhmänsä säästöistä.

Naisille annetaan lisäksi koulutusta muun muassa maataloudesta, puutarhanpidosta, terveydestä, ravinnosta, tulonhankinnasta ja ympäristöystävällisistä toimintatavoista.

Moni naisista kasvattaa myös kyyhkysiä, joista perhe saa proteiinia.

– On kiva nähdä, kuinka perhe saa ruokaa ja samalla naiset voimaantuvat. Heidän asemansa koko kyläyhteisössä vahvistuu, iloitsee Saara Bengtsson.

– Monet tulevat vähemmistöryhmistä, mutta heitä on silti valittu päättämään alueensa asioista esimerkiksi kunnanvaltuustoon.

JÄRJESTÖJEN TOIMINTAAN kuuluu yrityskursseja työttömille, ammatillista koulutusta nuorille ja synnyttävien äitien terveydenhuoltoa. Bangladeshissa 60 prosenttia synnytyksistä tapahtuu kotona.

– Pyrimme auttamaan, että naiset pääsisivät turvalliseen paikkaan synnyttämään ja saisivat myös neuvontaa raskauden aikana ja sen jälkeen, kertoo Saara Bengtsson.

”

KUN NAISET VOIMAANTUVAT, HEIDÄN ASEMANSA KOKO KYLÄYHTEISÖSSÄ VAHVISTUU. SAARA BENGTSSON

Lisäksi järjestöt tukevat kummikoulutoiminnan kautta kolmea alaastetta kylissä, joista on pitkä matka muualle kouluun.

Lutheran Aid for Medicin in Bangladesh -järjesto ylläpitää sairaalaa.

Sillä on lisäksi muita hankkeita, joissa Tomas Bengtssonin ohjeista muun muassa jäte- ja vesihuoltoasioissa.

– Tällä järjestöllä on myös sairaanhoitaja- ja kätilökoulutusta ja kuntoutuskeskus vammaisille lapsille.

BENGTSSONIT OVAT OLLEET mukana Kylväjän tukeman pienen luterilaisen kirkon toiminnassa.

Kirkko toimii oraon-heimon parissa ja sillä on noin 1000 jäsentä, yksi pappi ja parikymmentä seurakuntaa.

– Bangladesh on islamilainen maa, 90 prosenttia asukkaista on muslimeja. Seuraavaksi eniten on hinduja.

Kristittyjä on vain noin puoli prosenttia. Maassa voi olla avoimesti kristitty ja niin paikalliset kuin viranomaiset arvostavat kristillisten järjestöjen työtä. Niiden toimintaa pidetään laadukkaana ja luotettavana. Muslimin kääntyminen kristityksi voi kuitenkin olla vaarallista tai johtaa ainakin perheen ja kyläyhteisön painostukseen, kertoo Saara Bengtsson.

Kun maassa pari vuotta sitten tapahtui ääri-islamilaisten tekemiä murhia, paikalliset viranomaiset kehottivat Bengtssoneita varovaisuuteen. He saavat yhä lähes kaikilla työmatkoillaan poliisin suojelua.

– Olomme oli kuitenkin silloinkin turvallinen ja nyt tilanne on rauhoittunut. ■

Kummin hommissa Kun ystävä pyysi Mika Hanénia lapsensa kummiksi, hän ei epäröinyt hetkeäkään.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA TARU LAPINHARJUN KOTIALBUMI

2B

Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

M

ika Hanén, 30, muistelee tilannetta, jolloin häntä pyydettiin kummiksi. Siitä on yhdeksän vuotta. Olikohan se niin, että äiti vielä odotti vauvaa, vai nukkuiko poika jo kantokopassa?

– Olen aina kertonut vaimolleni, että minua kysyttiin kummiksi ennen kuin lapsi syntyi. Mutta nyt kun rupesin muistelemaan, on tosi vaikea sanoa, olikohan se kuitenkaan niin. No, ennen ristiäisiä se oli, Mika kertoo nauraen.

Mika on syntynyt Vantaalla, ja hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa Tikkurilassa. Opiskeluaikoina hän muutti Helsinkiin, mutta palasi pari vuotta sitten takaisin Vantaalle. Uusi koti löytyi Annavaimon kanssa Nikinmäestä. Mika työskentelee IT-asiantuntijana teleoperaattoriyrityksessä Helsingissä.

– Meille on tulossa lapsi, laskettu aika on heinäkuussa. Ollaan aika lähellä h-hetkeä. Uusi elämänvaihe alkaa. Arki kyllä mullistuu. Ihan innolla sitä odottaa!

NUORENA MIKA meni Tikkurilan seurakunnan isoskoulutukseen. Koulutettavista muodostui tiivis ja läheinen ystäväporukka. Nuoret viettivät paljon aikaa toistensa luona ja kävivät seurakunnan nuorten ja myöhemmin nuorten aikuisten tilaisuuksissa.

Ystäväporukkaan kuului myös Taru Lapinharju. Mika ja Taru toimivat muun muassa Walkerskahvilan vapaaehtoistyöntekijöinä ja juttelivat paljon toistensa kanssa. Taru muistaa hyvin sen, kun hän lähti tutusta ja turvallisesta piiristä kauas pois.

Ystävyys Mikaan vahvistui.

– Olin Australiassa työharjoittelussa, kun sain tietää olevani raskaana. Mika teki silloin paljon töitä tietokoneella ja juuri sellaiseen aikaan, kun olin toisella puolella maapalloa seuraa vailla. Viestittelimme Mikan kanssa tiiviisti Messengerissä, Taru muistelee.

Tulevan lapsen Taru piti vielä salaisuutena, ja kertoi siitä Mikalle vasta palattuaan Suomeen.

– Oli itsestään selvää, että Mikasta tulee lapsen kummi. Ajattelin niin jo heti alkuraskauden aikana, koska hän oli tuossa elämänvaiheessa minulle niin suuri tuki.

Kun kummipyyntö tuli, nuori mies oli otettu. Mikalle oli päivänselvää lupautua tehtävään.

– En miettinyt missään vaiheessa, pystynkö kummiksi tai mitä vastuita minulle tulee. En tiennyt, mitä minun piti tehdä, mutta pärjäsin lasten kanssa suhteellisen hyvin.

Mika huomasi, että kummiksi pyytäminen voi herkistää. Vanhemmilla voi olla useita vaihtoehtoja, mutta lapsen kummiksi valitaan vain tietyt.

– On kunnia-asia, kun vanhemmat ajattelevat, että juuri sinä olet se henkilö, jonka he haluavat olevan omalle lapselleen tärkeä.

RISTIÄISET JÄRJESTETTIIN lapsen vanhempien Taru ja Jukka Lapinharjun kotitalossa Kauniaisissa taloyhtiön kerhotilassa.

Kummeja oli neljä. Mikan lisäksi toinen sinkku ja pariskunta. Lahjaksi kummit antoivat perinteisen kummilusikan. Kaiverruksia varten Mikan oli pitänyt urkkia Tarulta lapsen nimi etukäteen. Taru vannotti Mikaa, ettei sitä saanut kertoa kenellekään ennen kastamista. Poika sai nimekseen Matias.

– En ollut sylikummi, mutta kummin rooli on samalainen, pitää lasta kastehetkellä sylissä tai ei, Mika toteaa.

Hän muistelee, että Matias taisi olla heidän ystäväporukkansa ensimmäinen lapsi. Syntymää haluttiin juhlistaa mahdollisimman isolla joukolla.

– Kastetilaisuuden alussa olivat läsnä perheet ja kummit. Kun sukulaiset lähtivät pois, muut kaverit tulivat paikalle.

VARSINKIN VASTASYNTYNEEN ja taaperoikäisen Matiaksen kanssa Mika vietti paljon aikaa. Hän kävi kylässä kummipojan luona ja ”otti homman ihan tosissaan”.

– Opiskelin lähellä Matiaksen kotia, ja koulupäi-

”

Kummin rooli on samalainen, pitää lasta kastehetkellä sylissä tai ei.

KUMMISETÄ MIKA HANÉN

vän jälkeen, kun ei ollut muutakaan tekemistä, menin käymään heillä ja samalla tuli leikittyä Matiaksen kanssa. Silloin näin häntä tosi usein ja meidän suhteemme muodostui aika läheiseksi.

Nykyään yhteistä aikaa on vähemmän, kun sekä Mikalla että Matiaksella on omat velvollisuutensa ja harrastuksensa.

Mikalla on ollut kummilapsensa kanssa selvä linja: tavatessa hän leikkii Matiaksen kanssa.

– Olemme tehneet yhdessä paljon kaikenlaista.

Kun Matias oli pieni, teimme palapelejä ja leikimme autoilla. Jossain vaiheessa juoksimme sitten jo ympyrää ja painimme. Sitten tulivat kaikenlaiset miekat ja kilvet ja vaahtomuoviammuspyssyt. Nyttem-

min olemme käyneet uimassa ja harjoitelleet pesäpalloa.

Mikasta on kiva, että hänet ja hänen vaimonsa Anna on aina kutsuttu Matiaksen synttäreille.

– Kummin tärkein tehtävä ei ole hankkia lahjoja, vaan mieluummin viettää aikaa lapsen kanssa.

Mutta toki olen halunnut muistaa Matiasta lahjoilla synttäreinä ja jouluna.

KUMMIPOIKA MATIAS on nyt yhdeksänvuotias. Hän käy koulua Kauniaisissa. Hänellä on nelivuotias pikkusisko Malla.

Viime vuonna Kummipäivänä Matias kävi Mikan ja Annan kanssa tiedekeskuksessa Vantaalla.

– Heurekassa rakensimme palikoilla. Siellä sai tehdä auton ja kokeilla sitä radalla. Sitten sai ottaa kisan, kenellä on nopein auto. Mika ja Anna tekivät myös autot. Minulla oli nopein, Matias kertoo.

Matiaksen mielestä Mika on kiva, koska he tekevät yhdessä monenlaista. Kysymykseen, onko kummi koskaan joutunut komentamaan häntä, Matias vastaa silmiin katsoen.

– Minun mielestäni ei ole ollut sellaista tilannetta.

Pohdimme, millä tavoin kummisetä on erilainen kuin isä.

– Esimerkiksi Mikalla ei ole rastoja niin kuin isillä. Ja sitten me nähdään isiä yleensä useammin, Matias toteaa.

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Käymme Matiaksen kanssa läpi listaa paikoista, joihin voi mennä kummin kanssa tänä vuonna Kummipäivänä. Pojan kiinnostuksen herättää koirien halaaminen, Megazone-lasersota ja vankilasaari.

Siltä varalta, että Mika-kummi vie tänä vuonna Matiaksen Kummipäivänä jonnekin, toivomus heitetään ilmaan.

– Megazone tai se koirajuttu. Ai niin! Koirajuttu ei ehkä onnistu, kun Mika on allerginen. Eli Megazone.

VAUVAA ODOTTAVAT Mika ja Anna ovat joutuneet viime aikoina miettimään kummeja omalle lapselleen. Mikan mielestä kaverit sopivat hyvin kummin tehtävään.

– Sukulaisilla, kuten sedillä ja tädeillä, on jo rooli ja syy olla lapsen elämässä. Mieluummin valitsen kummiksi hyviä ystäviä, koska silloin lapsen ympärille tulee enemmän aikuisia.

Mika kokee, että kummius on ollut hyvä asia myös omaan vanhemmuuteen valmistautumisessa. Matias on Mikan ainoa kummilapsi ja ensimmäinen lapsi, jonka kanssa hän on harjoitellut lapsen kanssa olemista.

– Perinteisessä kummin tehtävässä, kristinuskoon kasvattamisessa, olen onnistunut Matiaksen kanssa kohtalaisesti.

– Olemme käyneet seurakunnan järjestämillä lastenpäivillä ja lasten messuissa, kun

B

3

Kummi on sponsori, joka muistuttaa rakkaudesta ilman ehtoja

K

ummin tehtävä syntyi varhaisissa kristillisissä seurakunnissa lähes kaksi tuhatta vuotta sitten. Kun joku halusi liittyä kirkkoon ja kristittyjen joukkoon, hän sai kokeneemman kristityn perehdyttäjäkseen ja tukihenkilökseen.

Kun kristityksi haluava oli saanut opetusta ja hän oli ilmaissut tahtonsa liittyä ylösnousseen Jeesuksen seuraajien joukkoon, hänet kastettiin ja otettiin seurakunnan jäseneksi. Kummi oli kastejuhlassa mukana. Jos kastettava oli pieni lapsi, kummi vastasi hänen puolestaan kastettavalle esitettyihin kysymyksiin.

Kummin vastauksista muodostui sittemmin, 300-luvulla, apostolinen uskontunnustus. Se luetaan kastetilaisuudessa edelleen.

Antiikin Roomassa kummista käytettiin latinankielistä nimitystä sponsor. Se merkitsee tukijaa.

Suomen kieleen sana kummi tulee venäjästä, kuten monet muutkin kirkkoon liittyvät sanat. Venäjäksi kummi on kum.

Kirkkoon liitytään vieläkin kasteessa. Yhä edelleen kummit vastaavat ristiäisissä kysymyksiin kummilapsensa puolesta.

Luterilaisessa kirkossa, samoin kuin ortodoksisessa ja katolisessa sekä anglikaanikirkossa, on tapana kastaa vauvoja. Toisinaan tällaista käytäntöä kuulee arvosteltavan siitä, että on kyseenalaista liittää henkilö uskonnolliseen yhteisöön kysymättä hänen omaa mielipidettään. Mutta toisaalta myös päätös olla antamatta uskonnollista kasvatusta on päätös, jonka vanhemmat tekevät lapsen puolesta.

Suhde uskoon ei ole ollenkaan ainoa asia, jossa vanhemmat tekevät lastaan koskevia suuria ratkaisuja kysymättä häneltä itseltään. Eivät he voi esimerkiksi olla puhumatta lapselleen odottaessaan, mitä kieltä hän mahdollisesti haluaa alkaa puhua.

Kastetta kuvataan vanhassa uskonnollisessa kielessä ”armoliitoksi”, siihen viittaavat pesemistä kuvaava vesi ja puhtautta kuvaava valkea kastepuku.

Kasteen armoliitolla tarkoitetaan sitä, että vaikka ihminen itse pilaisi elämänsä ja sotkisi asiansa, Jumala rakastaa häntä ilman ehtoja.

Tämän ehdottoman rakkauden muistaminen ja siitä muistuttaminen ovat olennainen osa sitä kristillistä kasvatusta, jota lapsen lähiaikuiset ristiäisissä lupaavat yhdessä seurakunnan kanssa yrittää.

Koska lapsena kastettavalta ei kasteen hetkellä kysytä, haluaako hän olla mukana siinä yhteisössä ja siinä henkisessä ilmapiirissä, johon hänet kastetaan, hän saa myöhemmin mahdollisuuden muodostaa oman kantansa.

Siksi nuorille pidetään rippikoulu. Se vastaa sitä opetusta, jonka jo muinaiset roomalaiset saivat aikuisena ennen omaa kastettaan.

Jos rippikoulun käynyt nuori haluaa edelleen olla mukana siinä kirkossa, johon hänet on lapsena kastettu, hänet konfirmoidaan täysivaltaiseksi kirkon jäseneksi. Latinan sana confirmatio merkitsee vahvistusta. Konfirmaatiossa nuori vahvistaa itse sen päätöksen, jonka toiset ovat aikanaan hänen puolestaan tehneet.

JAAKKO HEINIMÄKI Testaa kummitietoutesi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

Huonon kummin tunnustus

Matias Lapinharju on Mika Hanénin ainoa kummilapsi ja ensimmäinen lapsi, jonka kanssa hän on harjoitellut lapsen kanssa olemista.

MINÄ TUNNUSTAN: olen ollut huono kummi.

Minulla on vain yksi kummilapsi. Vuoden päästä on jo hänen konfirmaationsa aika.

Jo vuosien ajan olen häpeillen valitellut ainoan kummilapseni isälle, kuinka passiivisen kummin hän onkaan valitettavasti tyttärelleen valinnut. Hän on suhtautunut asiaan ymmärtäväisesti, mutta asia kalvaa minua.

Syy passiivisuuteeni voisi olla se, että olen eronnut naisesta, jonka kanssa aloitimme yhdessä kummin tehtävän. Voisin selitellä huonoa kummiuttani myös kiireilläni ja sillä, ettei keski-ikäisellä miehellä ole paljon yhteistä teinitytön kanssa. Lopulta tiedän, että kaikki ovat tekosyitä.

Luterilaisen kastekäsitykseen kuuluu oleellisesti, että jos sen lupauksista on tieten tahtoen tai puolivahingossa etääntynyt, niin uusi alku on aina mahdollinen. Lyhyesti sanottuna kristinusko on uskoa uusiin alkuihin ja niiden suomiin mahdollisuuksiin.

Niinpä päätän tänä kesänä tarttua puhelimeen ja kutsua kummityttäreni vaikkapa Lintsille tutustumaan kummisetäänsä. Koskaan ei ole liian myöhäistä saada uusi alku kummiudelle.

Tunnustan, että minua vähän jännittää, mutta ehkä häntäkin.

JAN AHONEN pappi ja verkkotuottaja

4B

Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Kummipäivä 3.6.

Kummipäivää vietetään kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina 3.6. Kummille ja kummilapselle on päivän aikana tarjolla yhteistä tekemistä eri puolilla Helsinkiä ja Vantaata.

Kummipäivänä on yhdessä tekeminen tehty helpoksi ja päivä huomioidaan alennuksina.

Helsingissä kummipäivänä voi mennä kummin kanssa Mustasaareen, altaaseen uimaan ja kaupunginmuseoon katsomaan näyttelyitä ja tekemään workshopia. Kansallismuseossa voi ihailla vaikkapa Barbie-näyttelyä. Kummin voi myös haastaa minigolf-otteluun tai carting-ajoon.

Vantaalla kummipäivänä voi temppuilla sisäaktiviteettipuistossa, kokea oivaltamisen iloa tiedekeskuksessa, halata koiria, tutustua lentokenttään ja ruokkia vuohia. Kummin voi myös haastaa lasersotaan tai viedä vankilasaarelle.

Katso tarkemmat tiedot: helsinginseurakunnat.fi/kummipaiva tai vantaanseurakunnat.fi/kummipaiva Facebook: Kummipäivä 2018 Matias Lapinharju (oik.) haluaa haastaa Mika Hanénin Kummipäivänä lasersotaan.

Matiaksen äiti Taru on pyytänyt meitä kummeja mukaan. Mutta mitään omaa pyhäkoulua en ole Matiakselle pitänyt.

– On hienoa, jos kummit antavat jotakin kristillistä kasvatustakin, mutta tärkeimpänä näen sen, että kummi on turvallinen aikuinen. Heitä ei ikinä ole lapsen elämässä liikaa.

Turvallinen aikuinen on Mikan mielestä sellainen, jonka voi luottaa hoitamaan lasta ja joka haluaa lapsen parasta.

MIKAN JA MATIAKSEN ÄIDIN TARUN ystävyys on kestänyt pitkään. Heistä ei aikanaan tullut paria, vaikka suhde oli läheinen alusta pitäen.

– Ei me olla missään vaiheessa rakastuttu sillä tavalla. Suhteemme on hyvin sisaruksellinen. Tosi läheinen, mutta ei parisuhde, Taru toteaa.

Taru muistelee Mikan käyneen heillä opiskeluaikoina viikoittain. Mutta sitten Mika tapasi Annan.

– Olimme puolisoni kanssa tosi huolissamme, että kuinkahan tässä käy. Entä jos Anna ei tykkääkään

meistä, ja jos Mika ei enää ehdikään käydä meillä, Taru mietti silloin.

Hyvin siinä kävi. Tarusta ja Annasta tuli niin hyvät ystävät, että myös Annaa pyydettiin Matiaksen kummiksi, vaikka ei tiedetty, onko se ristiäisten jälkeen edes mahdollista. Asia selvitettiin. Siihen tarvittiin kirkkoherran lupa.

– Halusimme, että Annan nimi lisätään kummeihin. Annoimme hänelle kummitodistuksen Matiaksen viisivuotissynttäreillä. ■

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Onnellisuudessa ja tyytyväisyydessä ei Luoman mielestä tärkeintä ole tavara. Olennaisinta ovat ihmissuhteet. Jos ne toimivat, moni murhe tuntuu pienemmältä ja päinvastoin.

KIRKKOISÄ AUGUSTINUS sanoi 400-luvulla, että ihmisen sydän on levoton, kunnes se löytää levon Jumalassa. Tämä on se perimmäinen ihmisen onnellisuuteen liittyvä asia, josta kirkko Luoman mukaan puhuu.

Hän korostaa, että pohjimmiltaan kristinuskossa ei ole kyse opinkappaleista.

Oppi auttaa sanoittamaan ihmisen ja Jumalan suhdetta, mutta sanat seuraavat tätä suhdetta, ei toisin päin.

Raamattu on tulevalle arkkipiispalle tärkeä, päivittäisessä käytössä kuluva Jumalasta, ihmisestä ja heidän kohtaamisestaan kertova kirja. Mutta se ei ole Jumala.

– Kristityksi tullaan kohtaamalla Jumala ja hänen armonsa Jeesuksessa. Suhde Jumalaan ei ole meidän määrättävissämme, Luoma pohtii.

– Kun me yleensä olemme subjekteja, jotka tarkkailemme objekteja eli ulkopuolista maailmaa, niin Jumala ei olekaan meidän näpeissämme. Hän ei ole kohde, jota voisimme tarkastella kaukoputkella tai mikroskoopilla.

Luoman mukaan ihmisen ja Jumalan välinen suhde on päinvastainen: me olemme Jumalan tarkastelun kohteena.

– Silloin on oleellista, jaksammeko me luottaa ja uskoa siihen, että Jumala katsoo meitä rakastavasti.

Luomaa on pitkään puhutellut ikonien teologia.

– Ikonin idea ei ole se, että me katsomme ikonia. Ikonien erikoinen perspektiivi johtuu siitä, että siinä ajatellaan pyhän katsovan meitä ikonista.

Ikonin edessä olemme Jumalan rakastavan katseen kohteena.

Turun keskiaikainen Maarian kirkko on tullut Tapio Luomalle tutuksi kirkolliskokouksien yhteydessä.

Jumalan Luoma Espoon piispa Tapio Luoma aloittaa arkkipiispana kesäkuun alussa.

Hän aikoo jatkaa vuoropuhelua luonnontieteilijöiden kanssa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA PASI LEINO

U

uden arkkipiispan mukaan Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat pudonneet hyvinvoinnin kärryiltä. Kirkon on tärkeää seisoa heidän tukenaan ja puhua heidän puolestaan.

Tapio Luoma korostaa, että kirkon pitää toimia yhteiskunnan eheyden hyväksi aikana, jolloin demokraattisen järjestelmän toimivuus ja jopa itse järjestelmä on kyseenalaistettu.

Ihmisten osallisuuden kokemuksen vahvistaminen on yhteiskunnan eheyden rakentamisessa tärkeää – että kukaan ei jää ulkopuolelle vaan jokainen tulee kuulluksi.

– Kun verrataan Suomen ja läntisen Euroopan tilannetta kehittyviin maihin Afrikassa ja Aasiassa, niin yleisesti ottaen aineellinen yltäkylläisyys on täällä korkealla tasolla.

– Olemme monilla mittareilla yksi maailman vau-

raimmista maista ja tietyillä mittareilla mitattuna jopa onnellisimmaksi arvioitu maa, Luoma muistuttaa.

Ihminen on aina pyrkinyt onnellisuuteen. Kirkollakin on tässä sanansa sanottavana. Onnellisuuden sijasta Luoma puhuisi kuitenkin mieluummin tyytyväisyydestä.

– Kyse on siitä, mikä riittää ja mihin olisimme tyytyväisiä. Kohtuus, vastavuoroisuus ja niiden kautta mielletty yhteisöllisyys ovat minusta asioita, joita kirkon kannattaa pitää esillä.

Luoma muistuttaa, että aineellinen hyvinvointi on kasautunut pienelle osalle ihmiskuntaa, eikä maapallo kestä sitä, että rikkaissa länsimaissa ilmenee yhä uusia tarpeita, jotka pitää tyydyttää.

– Meillä ei ole tiedossa muuta planeettaa, maailmaa tai todellisuutta, jossa elämä voisi jatkua. Siksi meidän pitää havahtua tämän ainutlaatuisen pallon hyvinvointiin.

TEOLOGIAN TOHTORIKSI Tapio Luoma väitteli vuonna 2002. Hänen väitöskirjansa käsitteli luonnontieteen ja teologian suhdetta.

Monet kuvittelevat, että usko ja tieteellinen maailmankuva eivät sovi yhteen.

– Missään tapauksessa näin ei ole, Luoma vakuuttaa.

– Voimme kristittyinä vapaasti hyväksyä luonnontieteen tulokset. Niihin perehtyminen on pikemminkin vahvistanut uskoani Jumalaan.

Luoma ei usko, että Jumalan olemassaoloa voidaan koskaan todistaa esimerkiksi kokeellisin menetelmin. Eikä hän itse välittäisikään turvautua sellaiseen Jumalaan, joka voitaisiin typistää ihmisen havainnoinnin ja havaintovälineiden kohteeksi.

Jumala on jotain muuta, hän on itse olemassaolon perusta. Niinpä kieltäessämme Jumalan kiellämme samalla myös jotain itsestämme.

Tieteen ja uskonnon vuoropuhelua kannattaa ja pitää Luoman mielestä käydä. Hän on jo useamman vuoden ajan ollut mukana luonnontieteilijöiden ja teologien keskusteluryhmässä.

– Olemme pohtineet ajankohtaisia asioita omien tieteenalojemme näkökulmista. Vuorovaikutus on ollut innostavaa ja hedelmällistä.

– Olemme pureutuneet muun muassa ilmastokysymyksiin, ja julkaisimme asiasta pari vuotta sitten kannanoton.

Luoman mukaan maailma on yhteinen, ja tiedon ja ymmärryksen kasvattaminen siitä noudattaa samankaltaista prosessia olipa kyse sitten tieteestä tai uskosta.

– Uskossa on aina oltava mukana tietoa, eikä tieto taas ole mahdollista ilman uskoa. Tiedon perinteinen määritelmä toteaakin sen olevan hyvin perusteltu tosi uskomus.

– Uskon ja tieteen vuoropuhelua tarvitaan jo sen takia, että osaisimme oikealla tavalla pitää huolta tästä asuttavaksemme annetusta planeetasta, Luoma kiteyttää. ■ Tapio Luoman lähtöjuhla Espoon piispana su 27.5. klo 18.

Juhla alkaa iltamessulla Espoon tuomiokirkossa.

Arkkipiispan virkaan asettaminen Turun tuomiokirkossa su 3.6. klo 10. Yle televisioi virkaan asettamisen.

6B

Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Kuka?

Espoolainen Minna Helle, 45, on oikeustieteen kandidaatti.

Hän erosi valtakunnansovittelijan työstä huhtikuussa ja aloittaa Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajana kesäkuussa.

Aiemmin hän on työskennellyt mm. Akavassa ja Tehyssä.

Mitä?

Huhtikuussa ilmestyi Minna Helteen kirja Järki ja tunteet (Otava), joka käsittelee neuvottelun ja konfliktinratkaisun taitoja.

Motto

”Ole aina oma itsesi.”

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Pelkojensa voittaja Valtakunnansovittelijan työn jättänyt Minna Helle ei voisi kuvitella tekevänsä koko elämänsä samoja asioita samalla tavalla.

T

ehdään kovasti töitä, ruoskitaan itseämme. Otetaan asiat vakavasti.

Sellainen oli Minna Helteen mielikuva luterilaisuudesta, ja sellaiseksi luterilaiseksi hänen oli helppo tunnistaa itsensä.

– Olen todella kriittinen sen suhteen, olenko tehnyt riittävästi. Minun on vaikea rentoutua, jos en koe, että olen ansainnut sen tekemällä riittävästi työtä.

Sitten Helle kutsuttiin viime kesänä Porin SuomiAreenaan keskustelemaan luterilaisuudesta muun muassa arkkipiispa Kari Mäkisen kanssa. Hän ryhtyi perehtymään asiaan, ja huomasi olleensa väärässä. Se itsensä piiskaaminen ei ollutkaan kovin luterilaista.

Luterilaista sen sijaan oli se, mitä Helle ajatteli senhetkisestä työstään valtakunnansovittelijana – ja se, miten yhä useammat muutkin, varsinkin nuoremman polven suomalaiset, omaan työhönsä suhtautuvat.

– Työtä ei tehdä vain rahan takia, vaan ihmisille on yhä tärkeämpää se, että työ on merkityksellistä. Luterilaisuudessahan työn arvo tulee siitä, mitä hyvää tuotat toisille.

Helteen mielestä koko suomalainen yhteiskunta on luterilaisuuden läpitunkema. Reformaation jäljet näkyvät niin tasa-arvossa kuin hyvinvointivaltiossakin ja tavallisessa arkielämässä. Kyse ei siis ole vain uskonnosta.

– Luterilaisuus on mukana siinä, miten me olemme arjessa. Toisaalta on varmasti kirkolle iso haaste, että sen arvot ovat osana meidän jokapäiväistä tekemistämme. Emme ajattele, että pitäisi mennä kerran viikossa kirkkoon tekemään joku uskonnollinen teko ollakseen kunnollinen luterilainen, Helle sanoo.

– Minulle luterilaisuus on sitä, millaisia me olemme, miten kohtelemme muita ihmisiä ja mitä ajattelemme esimerkiksi työstämme. Kyse ei ole niinkään riiteistä, vaan siitä, että teemme asioita, joista seuraa muille hyvää.

LAPSENA MINNA HELLE oli piinallisen arka. Häntä huvittaa muisto seurakunnan kerhosta, jonne hän ei millään olisi halunnut mennä.

– Siellä oli yksi tyttö, joka vähän kiusasi ja potki pöydän alla, enkä uskaltanut tehdä asialle mitään, hän muistelee.

Enää Hellettä ei potkita pöydän alla, mutta vieläkin hän tunnistaa aran lapsen itsessään.

– En ole perustavan laatuisesti muuttunut, mutta olen oppinut voittamaan pelkojani. On vain ollut pakko. Olen aina ollut kunnianhimoinen, ja minulla on ollut nuoresta lähtien halu mennä eteenpäin, oppia asioita ja vaikuttaa. Sitä ei voi tehdä, jos ei opi hyväksi sosiaalisissa taidoissa.

Helteelle ensimmäinen askel arkuuden voitta-

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

misessa oli pianonsoitto. Pienenä koululaisena hän huomasi, että pystyy ilmaisemaan itseään musiikin avulla ja haluaa esiintyä ja näyttää kykyjään. Ensin se pelotti, mutta pikkuhiljaa hän huomasi selviytyvänsä.

Edelleen Helle soittaa pianoa silloin tällöin, ja odottaa, että soittamiselle vielä joskus löytyisi enemmän aikaa.

– Tiedän, että ajanpuute on tekosyy. Tämän viimeisen vuoden aikana minulla on ollut hyvin kiireistä töissä ja aika perheenkin kanssa on jäänyt hyvin ohueksi, mutta aloitin silti viime syksynä uuden harrastuksen, steppitanssin. Olen vain kaivanut sen ajan jostakin. Tunnit ovat maanantai-iltaisin, ja joskus olen lähtenyt steppitunnille kesken neuvotteluiden ja palannut sitten yhdeksän jälkeen töihin, Helle kertoo.

VALTAKUNNANSOVITTELIJAN TEHTÄVÄSTÄ huhtikuun lopussa irtisanoutunut Helle aloittaa kesäkuun alussa Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajana. Työpaikan vaihdos puoli vuotta ennen valtakunnansovittelijakauden loppumista herätti kohun, ja myös Helteen puolueettomuus menneissä sopimusneuvotteluissa on kyseenalaistettu.

”

OLEN AINA OLLUT KUNNIANHIMOINEN, JA MINULLA ON OLLUT NUORESTA LÄHTIEN HALU VAIKUTTAA.

– On pitkä aika siitä, kun valtakunnansovittelija on siirtynyt takaisin työmarkkinajärjestöön. Kaksi edeltäjääni ovat siirtyneet eläkkeelle. Arvasin, että keskustelua syntyy, vaikka kenellekään ei kai pitäisi olla yllätys, että työmarkkina-ammattilainen haluaa jatkaa työmarkkinatehtävissä. Minulla on työuraa jäljellä vähintään parikymmentä vuotta, Helle kommentoi.

– Sain loistavan tilaisuuden päästä oppimaan uutta ja hyödyntämään sovittelijana oppimaani.

Sovittelijan työn puolueettomuuden suojaamiseksi erosin työstäni heti, kun olin tehnyt päätökseni, vaikka neuvottelukierros olikin vielä kesken. Aktiivisia sovittelutehtäviä minulla ei enää tuossa vaiheessa ollut. Uudella työlläni ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten olen sovittelijan tehtävää hoitanut. Minulla on tausta palkansaajapuolella, ja nyt siirryn työnantajapuolelle.

Vaikka Helle on neuvotellut parikymmentä vuotta ammatikseen erilaisissa työelämään liittyvissä

asioissa, vajaat neljä vuotta valtakunnansovittelijana opettivat hänellekin paljon. Hän on huomannut, että konflikteissa ei pärjää järkiargumenteilla eikä nyrkkiä pöytään lyömällä. Paljon tuloksekkaampaa on se, että keskittyy kuuntelemaan vastapuolta, on aidosti kiinnostunut ja ottaa selvää, millaisia tarpeita, tunteita ja huolia tällä on.

– Voi olla, että toinen on tullut loukatuksi tai tuntee pelkoa tai häpeää. Kun tällaisista asioista uskalletaan puhua, pystytään yleensä löytämään myös ratkaisu riitaan, Helle sanoo.

– Vaikka työmarkkinariidat koskevat näennäisesti kovia asioita, niidenkin taustalla voi usein olla huolia kummallakin puolella neuvottelupöytää.

Työnantaja pelkää, että bisnekset heikkenevät tai menevät alta. Työntekijät taas pelkäävät, että työt menevät alta tai toimeentulo heikkenee ja vapaaaika vähenee.

MINNA HELLE on ollut ensimmäinen nainen valtakunnansovittelijana, ja siksi hän on herättänyt enemmän huomiota kuin monet edeltäjänsä.

Edeltäjien pukeutumista ei ole mediassa kuvailtu ja kommentoitu, toisin kuin Helteen. Neuvottelupöydässä Helle ei kuitenkaan ole kokenut sukupuolensa vaikuttaneen.

– Ei minuun ole suhtauduttu mitenkään eri lailla sen vuoksi, että olen nainen. Ajat ovat muuttuneet. Nyt on varmasti helpompaa tulla nuorena naisena työelämään kuin kaksikymmentä vuotta sitten oli, Helle arvioi.

– Silti tasa-arvon eteen on vielä paljon tehtävää.

Yksi suuri ongelma on se, että naiset pitävät valtaosan perhevapaista, minkä vuoksi naisten palkkaja urakehitys on keskimäärin huonompaa kuin miesten. Toinen on seksuaalinen häirintä. Vaikka siitä puhutaan nykyisin avoimesti, niin eihän se ole loppunut. En tiedä, onko ketään naista, joka ei olisi siihen törmännyt.

Hellekin on. Hän kertoo varsinkin nuorempana joutuneensa tilanteisiin, jotka koki hyvin epämukaviksi.

– Ratkaisin ne niin, että purin hammasta ja selvitin asiat itse. Onneksi ilmapiiri on muuttunut niin, että naiset uskaltavat nostaa näitä tilanteita esille.

Teini-ikäistä tytärtään Helle yrittää rohkaista olemaan oma itsensä.

– Se tarkoittaa sitä, ettei elä elämäänsä toisten ihmisten odotusten mukaan. Tekee itse omat valintansa, eikä ylipäätään ole sellainen ihminen, jota muut toivoisivat, hän kuvailee.

– Moni minun ikäiseni miettii, tekeekö hän niitä asioita, joita haluaa oikeasti tehdä vai tekeekö sitä, mitä vanhemmat, puoliso tai ystävät odottavat. Moni tuntuu miettivän, kuka oikeasti on ja minkä puolesta haluaa taistella. He etsivät tasapainoa elämässä, sitä, että voi luoda hyviä asioita ympärilleen. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Uskottomuudesta voi selvitä Uskottomuus tuottaa tuskaa kaikille osapuolille, ja siitä selviäminen vie aikaa. Jos puhuminen kumppanin kanssa ei onnistu, kannattaa hakea ammattiapua.

T

ämä on meidän suhteem­ me loppu. Se on ensim­ mäinen ajatus, joka mel­ ko varmasti tulee mie­ leen, kun saa tietää, että kumppani on ollut usko­ ton. Jos asiasta kertoo ystäville, saa to­ dennäköisesti vain yhdenlaisia neuvo­ ja: jätä se! Todellisuudessa moni pari päättää kuitenkin jatkaa yhdessä us­ kottomuuden jälkeen.

Espoon perheasiain neuvottelu­ keskuksessa työskentelevä perhe­ neuvoja Saija Falck tapaa viikoittain pareja, joista toinen tai molemmat ovat olleet uskottomia.

– Kun ihmiset tulevat tänne, tilan­ ne on epävarma. Ei vielä tiedetä, mi­ hin se johtaa. He kysyvät, voiko tästä selviytyä. Silloin sanon, että toiset sel­ viytyvät, toiset eivät.

Tällaisessa tilanteessa erityisen ko­ villa ovat ihmiset, joita on petetty ai­ emminkin, ei välttämättä vain pari­ suhteessa, vaan elämässä muutenkin.

Perheneuvontaan tulevilla pareilla tu­ levaisuus on kuitenkin ai­ dosti avoinna.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

USKOTTOMUUS tuottaa tuskaa kaikil­ le osapuolille. Petetty on järkyttynyt.

Luottamus toiseen on rikkoutunut. It­ setunto ja oma naiseus tai miehuus on saanut kovan kolauksen. Miksi en riit­ tänyt? Pettäjälläkin on vaikeaa. Hän on usein häpeissään, kantaa syyllisyyttä ja ihmettelee, miksi teki niin kuin teki.

Kun taustalla on uskottomuutta, perheneuvoja aloittaa työnsä kartoit­ tamalla parin tilannetta ja yhteistä historiaa. Sitten aletaan puhua tun­ teista. Se voi onnistua paremmin per­ heneuvonnassa kuin kotona.

– Täällä puolisot pystyvät jotenkin kuulemaan myös toisiaan. Kotona keskusteleminen menee helposti rii­ daksi, koska tunteet ovat niin pinnas­ sa. Ei pysty kuulemaan eikä vastaan­ ottamaan, Saija Falck sanoo.

Myös aika tekee koko ajan tehtä­ väänsä. Kauheinkaan asia ei välttä­ mättä tunnu enää niin pahalta viikko­ jen, kuukausien tai vuosien jälkeen.

Toisaalta viha ja katkeruus voivat ol­ la pinnassa pitkään.

– Kun vastaanottaa toisen petty­ mystä ja syyttelyä, voi tulla mieleen, että eikö tämä jo riitä, mutta ei se rii­ tä. On annettava toiselle aikaa ja jak­ settava pysyä hänen rinnallaan.

Kun uskottomuus käy ilmi, petet­ ty osapuoli tahtoo usein tietää kaiken.

Toista pettänyt taas haluaa säästää hä­ net yksityiskohdilta.

– Silloin kysyn petetyltä, että aut­ taako sinua se, että saat kuulla kaiken.

Vai aiheuttaako se harmia? Onko se rikkovaa vai rakentavaa?

– Usein riittää, että saa tietää pää­ piirteet. Rehellisyys on kuitenkin ar­ vokasta. Ei ole hyvä, että joka viikko paljastuu jotakin uutta, Falck muis­ tuttaa.

MISSÄ MENEVÄT uskottomuuden ra­ jat? Moni pari ei välttämättä ole kos­ kaan käynyt tätä keskustelua, ennen kuin tulee se päivä, jolloin toinen te­ kee jotakin, minkä toinen laskee pet­ tämiseksi.

Aina pettäminen ei tarkoita fyysis­ tä kontaktia. Joku kokee pettämisenä vaikka sen, että puoliso on katsonut netistä kuvia tai videoita jostakusta toisesta ja tyydyttänyt itseään. Sekin voi loukata, että toinen on kertonut läheiselle ystävälle tai työkaverille asi­ oita, joista ei ole halunnut puhua puo­ lisolle kotona.

– Parisuhteessa on tärkeää, että puolisoilla on yhteiset säännöt ja so­ pimukset. Onko se pettämistä, että

tanssii lähekkäin ja intiimisti toisen kanssa? Tai suutelee toista? Tai onko syvä ystävyys toisen sukupuolen kans­ sa ok? Saija Falck havainnollistaa.

Perheneuvonnassa uskottomuutta käsitellään Falckin mukaan kaiken­ laisten ja kaikenikäisten parien kans­ sa. Vanha mielikuva siitä, että miehet pettäisivät useammin kuin naiset, ei päde enää ainakaan nuorempiin su­ kupolviin.

Altistavia tekijöitä pettämiselle voi­ vat olla erilaiset kriisit ja taitekohdat elämässä tai se, että jompikumpi on ollut pitkään tyytymätön suhteeseen.

Moni kertoo perheneuvontaan tul­ lessaan, että ei olisi ikinä voinut uskoa, että heille käy näin. Ajan kanssa sekin näkökulma voi muuttua. Siitä, että ei mene hyvin tai että toinen on uskoton, on voinut olla merkkejä, mutta niiltä on halunnut ummistaa silmänsä tai löytää asioille muita selityksiä.

ELOKUVISTA TAI VAIKKAPA Temptation Island ­tosi­tv­sarjasta voi saada vaikutelman, että ihmiset olisivat hy­ vin alttiita pettämään tai että varsin­ kin nuoremmat suhtautuisivat siihen jotenkin kevyesti. Saija Falckin mu­ kaan se ei pidä paikkaansa. Ihanne us­ kollisuudesta ja pitkästä parisuhtees­ sa elää vahvana kaikenikäisillä.

Vaikka ihmiset pyrkivät uskol­ lisuuteen, he myös ihastuvat. Ihastu­ misen huumassa ei välttämättä ajat­ tele tai halua ajatella sitä, mitä se voi

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

aiheuttaa ja paljonko toista satuttaa, jos toinen toimii tunteidensa vallassa ja pettää.

– Pettäminen on aina valinta. Pari­ suhteessa olevakin voi ihastua, sil­ lä tunteitaan ei voi valita. Mutta sen, miten toimii, voi valita. Voi sanoa it­ selleen, että olen sitoutunut puolisoo­ ni, Falck sanoo.

– Jos parisuhteessa on ongelmia, ne pitäisi pyrkiä selvittämään oman kumppanin kanssa, eikä etsiä vasta­ uksia toisesta suhteesta.

OLIVATPA PARISKUNNAN VÄLIT kuin­ ka tulehtuneet tahansa, perheneuvo­ jan tehtävänä on pysytellä neutraali­ na ja kuunnella kumpaakin osapuolta yhdessä ja erikseen. Hän ei aja pareja kohti sovintoa ja sitä, että he jatkaisi­ vat yhdessä, mutta vähintäänkin pu­ heyhteys on pyrittävä säilyttämään, jotta pariterapia voi jatkua.

Pettänyttä henkilöä Saija Falck oh­ jeistaa panemaan syrjään toisen suh­ teen, jos sellainen vielä on. Muuten pariterapiasta tulee vaikeaa. Suhteen päättäminen voi synnyttää surua, jo­ ka on surtava pois.

Jos parilla on lapsia, nämä ovat to­ dennäköisesti huomanneet, että jota­ kin on tapahtunut. Lapsilta ei välttä­ mättä tarvitse salata vaikeuksia täy­ sin, mutta pitää varoa, että he eivät joutuisi valitsemaan puoltaan tai toi­ mimaan vanhempiensa kiistojen vä­ likappaleina.

– Lapsi tarvitsee tietoa. Hänel­ le voi vaikka sanoa, että meillä on vaikeaa, mutta haluamme selvittää asiat ja menemme ammattiautta­ jalle. Se luo lapselle turvallisuut­ ta. Kaikkea kannattaa miettiä turvallisuuden näkökulmasta, Falck kertoo.

KUTEN IHMISSUHDEASIOISSA yleensä myös uskottomuuden jälkeen se, jon­ ka tunteita on loukattu, odottaa kun­ nollista anteeksipyyntöä. Asia ei ole vielä sillä selvä, mutta siitä alkaa pro­ sessi, joka voi johtaa kohti parempaa.

Anteeksipyyntö ja anteeksianto ovat tärkeitä myös pettäjän näkökulmasta.

Uskottomuuden jälkeen parisuhde ei ole enää koskaan entisensä. Luotta­ muksen rakentaminen uudestaan vie kauan, ja siihen voi jäädä särö.

– Entiseen ei ole paluuta, mutta eh­ kä löytyy tie johonkin uuteen, Falck sanoo.

Jotkut eroavat, mutta Falck on näh­ nyt sitäkin, että pettämisen jälkeen kasvaa vähitellen – usein vaikean ja tuskallisen kautta – hyvä tai jopa en­ tistä parempi parisuhde. Pariskunta löytää toisensa uudestaan ja puhuu asioista, joista olisi pitänyt puhua jo aikoja sitten. ■ Aina kannattaa tunnustaa, jos pettää.

Ei pieni flirttailu ole pettämistä. Katso Kovia väitteitä -video uskottomuudesta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”

PARISUHTEESSA OLEVAKIN VOI IHASTUA, SILLÄ TUNTEITAAN EI VOI VALITA. MUTTA SEN, MITEN TOIMII, VOI VALITA. VOI SANOA ITSELLEEN, ETTÄ OLEN SITOUTUNUT PUOLISOONI. PERHENEUVOJA SAIJA FALCK

B

9

Kun kukaan ei näe Pelipöytäpuhetta-podcastissa professori Juho Saari ja kansanedustaja Ilkka Kantola kertovat, keitä ovat yhteiskuntamme näkymättömät ihmiset, joita kohtaamme lähes päivittäin.

Y

TEKSTI OUTI IKONEN

ksi esimerkki yhteis­ kuntamme näkymät­ tömistä ihmisistä ovat työpaikkojen siistijät, joita kukaan ei huo­ maa.

– Heitä ei välttämättä kukaan muista nimeltä, vaikka he olisivat kymmenen vuotta siivonneet samaa käytävää. Ihmiset ovat näkymättö­ miä, kun heidän kanssaan ei synny vuorovaikutusta, vaan he jäävät so­ siaalisen kentän ulkopuolelle. He tietävät, miltä tuntuu, kun kukaan ei näe, kosketa tai tunnista, hyvin­ vointisosiologian professori Juho Saari toteaa.

Saari oli mukana tutkimukses­ sa, johon koottiin melkein kuusisa­ taa tarinaa siistijöiltä ja muilta näky­ mättömiltä. Siinä kerrotut näkymät­ tömyyden kokemukset ovat monille niin kipeitä, että ne raskauttavat elä­ mää vielä vuosikymmenien jälkeen.

– Ihmiset saattavat kertoa kol­ mekymmentä vuotta myöhemmin, kuinka he viettivät koulussa välitun­ tinsa yksin. Kukaan ei tullut ruoka­ tunnilla syömään heidän kanssaan tai halunnut istua samassa pulpetis­ sa, Saari kuvailee.

Saaren mukaan kaikkein viheli­ äisin ja kerta toisensa jälkeen esiin tullut muisto koski liikuntatuntien joukkuejakoa.

– Luokan kaksi parasta ovat va­ litsemassa, ja lopulta ne, jotka eivät ole sosiaalisesti suosittuja tai hyviä pelaajia, jäävät kerta toisensa jäl­ keen viimeisiksi valittaviksi.

Niin kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) kuin tutkija Juho Saarikin ovat varsinkin edellisissä viroissaan – Kantola seurakuntapappina ja piis­ pana ja Saari sosiaalijohtajana – koh­ danneet arjessaan näkymättömiä.

Saaren kokemuksista havahdut­ tavimpia oli toimia saattomiehenä vainajalle, jolla ei ollut ainoatakaan omaista, ystävää tai tuttavaa saatta­ jaksi viimeiselle matkalle.

Näkymättömiä on kaikissa ikä­ ryhmissä sekä maalla että kaupun­ geissa. Tutkimusten mukaan myös jokaiselta koululuokalta löytyy vä­ hintään yksi näkymätön lapsi.

– Kun pyydetään opettajia ja luokkatovereita arvioimaan oppilai­ ta, jää vastauksissa melko säännölli­ sesti pois tiettyjä lapsia. Heidän ole­ massaoloaan ei yksinkertaisesti tie­ dosteta, Saari sanoo.

Näkymättömiä löytyy yhä enem­ män myös ikääntyvästä väestöstä.

NÄKYMÄTTÖMYYTEEN LIITTYY usein yksinäisyys.

Pelipöytäpuhetta-podcastissa puhutaan hyvästä elämästä ja pelataan Kimbleä.

Kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”

IHMISET SAATTAVAT KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA MYÖHEMMIN KERTOA, KUINKA HE VIETTIVÄT KOULUSSA VÄLITUNTINSA YKSIN.

JUHO SAARI

– Nyt pyritään siihen, että kotona asutaan mahdollisimman pitkään.

Se voi toisinaan olla hyvin yksinäis­ tä olemista, Kantola muistuttaa.

Hän on tuoreeltaan joutunut pohtimaan asiaa myös omien van­ hempiensa tilanteen vuoksi.

Vaikka näkymättömyys on ilmiö­ nä huolestuttava, Kantola ja Saari ovat sitä mieltä, että huolissaan ole­ misesta ei ole hyötyä. Heidän mie­ lestään suomalaisten paras perus­ turva ovat toiset ihmiset.

– Jokainen meistä voi kantaa vas­ tuuta esimerkiksi siitä, että huomaa ja tervehtii kaikkia työpaikalla näke­ miään ihmisiä riippumatta heidän roolistaan tai tehtävästään. Se vaa­ tii hoksaamista, ehkä asennemuu­ tostakin, mutta on pieni vaiva ja sil­ lä voi olla todella iso merkitys, Kan­ tola sanoo. ■

Osa 10

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Muusikko ja showmies Knucklebone Oscar, 45, on blues- ja gospelmuusikko. Hän asuu Helsingin Käpylässä.

Värikkäästi esiintyvä kitaristi on julkaissut kahdeksan albumia, ja hänestä on tehty elokuva Knucklebonehead. Hän on ollut kevään ajan mukana YLE 1:n Vintage Valtakunta -tv-sarjassa.

Knucklebone Oscar on äskettäin tehnyt Tuomari Nurmion kanssa gospel-ep:n Judge Meets The King.

Knucklebone Oscarin soitossa on tunnetta.

Hän treenaa bändinsä kanssa Jätkäsaaren makasiineilla.

Blueskitaristi rakastaa vanhaa mustaa gospelia Knucklebone Oscarille tulee soittamisesta ja energisestä lavashow’sta puhdistunut ja vapautunut olo.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

un Knucklebone Oscar soittaa kitaraa, on siinä vahvaa intensiteettiä. Sen aistii myös uudella gospel-levyllä, Judge Meets The Kingillä, jonka hän on tehnyt Tuomari Nurmion kanssa.

Blueskitaristina tunnetuksi tullut Knucklebone Oscar rakastaa vanhaa mustaa gospelia.

Hänestä sen esittäjissä on huikeita laulajia ja kuoroja ja siihen sisältyy voimakasta latausta sekä musiikillisesti että sanoituksellisesti. Hän toteaakin löytäneensä gospelista afroamerikkalaisen musiikin kovimmat jutut.

Pyhän Kolminaisuuden päivä

MUSTA RYTMIMUSIIKKI iski Knucklebone Oscarin tajuntaan teini-ikäisenä. Hän oli käynyt kitaratunneilla, mutta innostui soittimesta kunnolla vasta bluesmusiikin myötä.

Blues oli tuolloin 1980-luvun lopussa epämuodikasta, vanhojen äijien musiikkia. Sillä oli kuitenkin nuorelle miehelle äärettömän iso merkitys. Se toi iloa ja lohtua, eikä hän tiedä, missä olisi ilman kokemaansa musiikillista herätystä.

Knucklebone Oscar on keikkaillut 25 vuotta oman bändinsä ja pienimuotoisempien kokoonpanojen kanssa. Hän kokee soittamisen joka päivä läsnä olevana inspiroivana voimana.

Bändikeikoilla lavashow on villi ja energinen. Knucklebone Oscar arvelee kohkaamisensa hieman vähentyneen, mutta live-esiintymisessä on hänestä silti yhä oma hohtonsa.

Esiintyessä purkautuu energiaa, ja siitä tulee vapautunut ja puhdistunut olo.

Pari vuotta sitten Knucklebone Oscar osallistui Memphisissä Yhdysvalloissa bluesmusiikin MM-kisoihin. Hän vaikuttui nähtyään soullaulaja ja pastori Al Greenin vetämän vauhdikkaan gospelmessun tämän omassa kirkossa.

Knucklebone Oscar onkin tehnyt gospellevyn rinnalla myös toisen hypyn gospelin maailmaan. Hän on kehitellyt Preach!-show’n, joka muistuttaa The Blues Brothers -elokuvan hulvatonta meininkiä. Kitaristi esiintyy show’ssa vahvaäänisen gospel-laulajan Ira Multaharjun kanssa, ja taustalla svengaa enkelikuoro The Holy Rock Voices. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

7.5.

Kitaristi kuulee gospelissa, samoin kuin bluesissa, Yhdysvaltojen sorrettujen mustien äänen.

Kun elämä oli vaikeaa, oli tarve turvautua korkeimpaan voimaan. Blueskitaristi B. B. King on todennut näiden kahden musiikkilajin erosta, että kun hengellisestä gospelista haluttiin tehdä kaupallista bluesia, korvattiin Jeesus babylla.

Judge Meets The King -levyyn saatiin autenttinen soundi äänittämällä se vanhalla analogitekniikalla. Ep-levyn julkaisi Weird Records, jonka perustajista kertoo Ylellä nähtävä Vintage Valtakunta -tv-sarja. Myös Knucklebone Oscar esiintyy sarjassa.

Jumalan kolme naamaria VUOSINA 155–240 elänyt kirkkoisä Tertullianus oli kielimiehiä.

Erään analyysin mukaan Tertullianus muotoili latinan kieleen 509 uutta substantiivia, 284 uutta adjektiivia ja 161 uutta verbiä. Onneksi kaikki niistä eivät ole tulleet yleiseen käyttöön.

Hän keksi sanan ”kolminaisuus”, joka tuli jäädäkseen. Kolminaisuusopilla tarkoitetaan kristillistä opetusta Jumalan kolmiykseydestä. Opin mukaan on yhtä aikaa yksi Jumala, mutta kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Hä-

märä ja hankalasti ymmärrettävä jumalakuvaus.

Tertullianus istutti juuri tähän yhteyteen latinan teatterikielessä käytetyn sanan persona. Tämä käsite tarkoittaa kirjaimellisesti naamiota, jota näyttelijät käyttivät roomalaisissa teattereissa.

Näyttelijät käyttivät tuolloin naamioita tehdäkseen yleisölleen paremmin ymmärrettäväksi, mitä erilaisia näytelmän hahmoja he esittivät.

Käsite persona sai näin erityismerkityksen ja tarkoitti osaa, jota

joku näyttelee. Kolminaisuuden ideaa – yksi olemus, kolme persoonaa – naamiot avaavat kummasti.

Yksi Jumala esittää kolmea erilaista mutta yhteen kuuluvaa osaa ih-

misen ja luomakunnan lunastuksen suuressa näytelmässä. Roolien moninaisuuden takana on vain yksi näyttelijä.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Gurun opissa Ohjaajana isä Zenon Isä Zenon eli 300–400-luvulla Lähi-idän alueella. Hän oli liittynyt Egyptissä kuuluisaan Sketiksen erämaaisien yhteisöön. Sieltä hän lähti kahdentoista muun munkin kanssa 380-luvulla. He kulkivat yhdessä Siinain erämaan kautta Syyriaan ja Palestiinaan Gazan seudulle. Siellä he elivät toistensa lähellä luolissa ja kammioissa ja viikonloppuisin kokoontuivat yhdessä rakentamaansa kirkkoon.

Ajan mittaan Zenonista tuli käytännöllisestä viisaudestaan tunnettu erämaaisä, jolta ihmiset tulivat kysymään neuvoja.

Itseään hän muistutti: ”Älä elä kuuluisassa paikassa äläkä asetu lähelle ketään, jolla on kuuluisa nimi.” Viimeiset vuotensa Zenonin kerrotaan eläneen kammiossaan erämaan hiljaisuudessa näkemättä ketään ennen kuolemaansa.

Kipeän asian sanominen ääneen helpottaa oloa Sinun pitää sanoa, mikä sinua vaivaa, neuvoi isä Zenon ahdistunutta nuorta munkkia.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

ERÄMAAISIEN JA -ÄITIEN luokse tultiin usein pitkienkin matkojen takaa hakemaan neuvoa elämänkysymyksiin. Niin teki myös 400-luvulla Egyptissä elänyt nuori munkki, joka oli kuullut isä Zenonista ja siitä, miten tämä oli auttanut monia vapautumaan heitä vaivaavista ajatuksista.

Nuoren miehen oli paha olla, ja häntä oli ahdistanut jo pitkään. Monesti hän oli ollut lähdössä puhumaan asiasta vanhalle munkille. Mutta aina kun hän oli lähdössä, hän kuuli sisäisen kiusaajan sanovan itselleen: ”Sinähän tiedät jo, mitä tehdä. Käyttäydy sen mukaan, mitä olet lukenut. Miksi mennä ja järkyttää vanhaa miestä?”

Aina kun hän jänisti ja päätti kääntyä takaisin, ristiriitainen olo vain paheni.

Kerran toisensa perään hän oli jo valmis menemään ja kertomaan isä Zenonille kaiken, mutta sitten häntä alkoi hävettää liikaa ja hän pyörsi päätöksensä. Tai hän tukeutui rationaalisiin verukkeisiin: ”Koska tiedän, miten voin parantaa itseni, mitä mieltä on puhua siitä?”

LOPULTA HÄN SAI mennyksi isä Zenonin luokse. Tervehdittyään tulijaa tämä puhui nuorelle munkille kannustavasti ajatusten puhdistamisesta ja sielun pelastamisesta. Munkkia alkoi kuitenkin hävettää eikä hän saanut sanotuksi, mikä häntä vaivasi. Hän pyysi vain siunausta.

Isä Zenon nousi, lausui siunauksen ja meni jo ovelle avatakseen sen.

Munkki tuli perässä ja kamppaili mielessään, pitäisikö hänen puhua.

Silloin Zenon kääntyi ja sanoi: ”Mikä sinua vaivaa? Enkö minäkin ole ihminen?” Nuoren munkin silmät täyttyivät kyynelistä ja hän lankesi Zenonin jalkoihin. Sieltäkin hän vielä sanoi: ”Kyllä sinä tiedät, mikä minun on. Mitä hyötyä on puhua siitä?” ”Sinun pitää itse sanoa minulle, mikä sinua vaivaa”, Zenon vastasi. Vaivautuneena munkki alkoi kertoa, mistä oli kyse.

Olennaista tarinassa ei ole se, mikä nuorta munkkia painoi: oliko se syyllisyys, häpeä tai himo, vai kenties toive tai kaipuu? Olennaista on se, että

Mistä löydän kuuntelijan?

Seuraava harjoitus voi auttaa, kun mietit, mistä löytyisi ihminen, joka ymmärtäisi sinua ja jolle voisit puhua valinnoistasi ja elämäsi kipeistä asioista.

Hakeudu rauhalliseen paikkaan, istu hetki hiljaa ja sulje silmäsi. Palauta mieleesi hetkiä, jolloin olet puhunut sellaisen ihmisen kanssa, joka kuunteli ja ymmärsi sinua. Hän voi olla äitisi tai isäsi, isovanhempasi tai sisaruksesi, opettajasi, ystäväsi tai naapurisi tai vaikka vain kerran tapaamasi tuntemattomaksi jäänyt ihminen.

Kuvittele, että keskustelet hänen kanssaan ja kerrot hänelle asiasi. Mitä sanot hänelle? Mitä hän vastaa? Mitä sinussa tapahtuu? Mikä auttaa sinua?

Miltä tuntuu puhua mielessäsi olevasta asiasta hänelle?

Miten hän sinua rohkaisee, mitä neuvoo, kenen luokse hän sinua ohjaa?

hän alkoi puhua olotilastaan ääneen ihmiselle, johon hän vihdoin uskalsi luottaa. Näin hänen taakkansa keveni ja olonsa parani.

Isä Zenon oli tuolloin jo vanha mies. Elämä oli tehnyt hänestä hyvän rinnalla kulkijan. Kun joku tuli hänen luokseen, hänellä oli malttia odottaa ja kannustaa. Hän ei antanut liian nopeita neuvoja. Hän tiesi, miten omat tulkinnat toisen asioista rajoittavat näkemistä. Etukäteen ei tiedä, mikä toista vaivaa.

Hän tiesi myös, miten vaikeaa on avata sisimpäänsä toiselle ja miten arkoja ihmiset ovat puhumaan mieltään painavista asioista. Eikä aina ole yksinkertaista puhua omista elämänvalinnoistaan tai haaveistaankaan ja niihin liittyvistä tunteista ja pettymyksistä. ”Emmekö kumpikin ole ihmisiä? Etkö vihdoin sanoisi, mikä sinun on?” Nämä eivät ole kaikkitietävän gurun rutiinikysymyksiä, vaan rinnalla kulkijan, kanssavaeltajan, myötätuntoisia kysymyksiä. Sellaisia me kaipaamme. ■

Onko sinulla avoin mieli, innostuva ote ja halu sitoutua?

”Lähde mukaan - nyt on aika vaikuttaa!”

Mikko Saari, Töölön seurakunnan nuorisotyönohjaaja

Tarjoamme 2019–2022 • Päätösvaltaa • Kokemusta vaikuttamisesta • Hallintoa, taloutta, toimintaa

• Näköalapaikan seurakunnissa ja kirkossa • Uusia ihmisiä ja verkostoja • Eri tavoin ajattelevien ihmisten keskusteluja

minun kirkkoni

HELSINKI 342 000 JÄSENTÄ

39 7 6

”rahavirroilla on merkitystä siinä, minkälaista työtä maailmalla tehdään ja millä arvoilla.”

KIRKKOA

KAPPELIA HAUTAUSMAATA

Viivi Ali-Löytty Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto ja Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto

93M€ 1100 5000

VUOSIBUDJETTI

TYÖNTEKIJÄÄ

VAPAAEHTOISTA

Sain taas kahvia juodakseni Erotatko faktoista olennaisen? Tykkäätkö vaikuttaa suuriin linjoihin?

Onko sinulla sydän paikallaan? Voisit olla etsimämme henkilö.

ASETU EHDOLLE PÄÄTTÄJÄKSI Sinä kirkon jäsenenä päätät taas pian siitä, millaisiin suuntiin seurakuntien toimintaa ja taloutta viedään tulevina vuosina.

Seurakuntavaalit ovat nimittäin tulossa ensi marraskuussa.

Parhaillaan etsitään ehdokkaita vaaleihin päättämään seurakuntien asioista.

Päättäminen on vastuullista puuhaa.

Haluamme, että päätöksenteko on vahvoissa ja luotetuissa käsissä, sillä seurakuntien kautta ihmisten elämään vaikutetaan monin merkittävin tavoin: keitä autetaan ja miten, miten ihmisten henkistä ja hengellistä elämää tuetaan heille sopivilla tavoilla? Mihin veroina kerättyä rahaa käytetään?

SEURAKUNTANEUVOSTO • johtaa paikallisen seurakunnan toimintaa • päättää oman seurakuntansa toiminnasta • valitsee seurakunnan

työntekijät • esim. Pakilan, Leppävaaran ja Korson seurakuntaneuvostot • kokoontuu noin kerran kuussa

KAHDET VAALIT SAMANA PÄIVÄNÄ Vaaleissa valitaan päättäjät seurakuntaneuvostoihin, joissa linjataan paikallisesti merkittävistä asioista. Lisäksi valitaan päättäjät seurakuntayhtymien yhteisiin kirkkovaltuustoihin On siis kahdet vaalit yhtenä päivänä. Jos asetut ehdolle, voit päästä vaikuttamaan oman alueesi seurakunnan asioissa.

Kuulostaa monimutkaiselta? Ei hätää. Kaikkeen tähän ehdit perehtyä myöhemminkin. Nyt on vain kaksi tärkeää asiaa: 1. Asetu ehdolle.

2. Äänestä. Sinun äänesi on tärkeä!

Kokouksista maksetaan kokouspalkkio. Kokouksia on noin kerran kuussa tai harvemmin. Kokoukset ovat ilta-aikaan. Ja niissä juodaan paljon kahvia.

Näiltä sivuilta löydät lisätietoa ehdolle asettumisesta.

Tule mukaan, sinua tarvitaan!

Hannu Pöntinen Keskusvaalitoimikunnan puheenjohtaja, Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Vantaan seurakunnat

VANTAA 128JÄSENTÄ 000

8 3 4 1

KIRKKOA KAPPELIA HAUTAUSMAATA KURSSIKESKUS

1700 400 28M€

VUOSIBUDJETTI

TYÖNTEKIJÄÄ

VAPAAEHTOISTA

YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO • • • • •

päättää seurakuntien yhteisestä talousarviosta päättää kirkollisveron suuruudesta päättää rakennushankkeista ja suurimmista avustuksista jakaa seurakuntatyöhön käytettävät varat seurakuntien kesken valitsee yhteisen kirkkoneuvoston, joka valmistelee ja panee

toimeen yhteisen kirkkovaltuuston päätökset • kokoontuu 4–8 kertaa vuodessa

”Johtajavalinnat ovat tärkeitä paikkoja vaikuttaa kirkon linjaan.”

Sakari Rokkanen Vantaan kirkkovaltuusto

ESPOO

KIRKKOA KAPPELIA

168 000 JÄSENTÄ

HAUTAUSMAATA KURSSIKESKUSTA

Kira Järves Olarin seurakuntaneuvosto ja Espoon yhteinen kirkkovaltuusto

550 43M€

VUOSIBUDJETTI

TYÖNTEKIJÄÄ

TUHANSIA

VAPAAEHTOISIA

Nuorten luottamushenkilöiden kuvat: Esko Jämsä

5 20 5 3

”Kaiken ikäisiä tarvitaan. Kirkko ei kuulu vain eläkeläisille!”

Kyllä!

HALUATKO EHDOKKAAKSI? TUTUSTU VALITSIJAYHDISTYKSIIN

En. ILMOITTAUDU EHDOKASLISTALLE

OK! EHKÄ ENSI KERRALLA!

VALITSIJAYHDISTYKSET: ➞ espoonseurakunnat.fi/vaalit ➞ helsinginseurakunnat.fi/vaalit ➞ vantaanseurakunnat.fi/vaalit ➞ kauniaistenseurakunta.fi/vaalit ➞ seurakuntavaalit.fi

OTA YHTEYTTÄ valitsijayhdistyksen yhteyshenkilöön ja ilmoittaudu listalle

HUOM!

TEE VAALITYÖTÄ!

Jos et löydä sopivaa, perusta oma!

MUISTA ÄÄNESTÄÄ

18.11.2018!

HANKI ÄÄNESTÄJIÄ:

ENNAKKOÄÄNESTYS 6.–10.11.2018

KAUNIAINEN 6800 JÄSENTÄ 30 2,4M€ VUOSIBUDJETTI

TYÖNTEKIJÄÄ

1 1

KIRKKO KOLUMBAARIO

400

VAPAAEHTOISTA

➞ vastaa vaalikoneeseen ➞ kerro kavereille ja naapureille ➞ tavoita ihmisiä somessa ➞ jaa flyereita ja mainoksia

VAALISLANGI HALLUSSA?

TIESITKÖ?

VALTAKUNNALLISESTI Vain 6 % kirkon luottamushenkilöistä on alle 30-vuotiaita

VALITSIJAYHDISTYS Ryhmä ihmisiä haluaa tukea tiettyjä ihmisiä seurakuntavaaleissa. He perustavat valitsijayhdistyksen ja nimeävät ehdokkaat listalleen.

Valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään 10 äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Oman seurakunnan kirkkoherranvirastosta saat tarvittavat ohjeet ja asiakirjat.

Kuvat etu- ja takakansi: Sirpa Päivinen

Näistäkin päätetään 2019–2022 SEURAKUNTA ON LÄSNÄ?

KUKA TARVITSEE APUA?

Missä kaikkialla seurakunta toimii ja millä tavalla.

Kirkoissa vai kauppakeskuksissa? Miten seurakunnat näkyvät mediassa ja katukuvassa?

Miten ollaan mukana kouluissa ja sairaaloissa?

Ketkä tässä yhteiskunnassa tarvitsevat apua ja tukea ja miten kirkko voisi heitä palvella.

Esimerkiksi diakonian ja perheneuvonnan resurssit.

YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN?

KOKO KIRKON SUUNTA?

Miten pääkaupunkiseudun seurakunnat tekevät yhteistyötä keskenään ja missä asioissa.

Edustajien valinta kirkolliskokoukseen. Ketkä päättävät, vihitäänkö samaa sukupuolta olevat?

OMISSA TILOISSA VAI MAAILMALLA? Uusien tilojen rakentaminen ja vanhojen korjaaminen. Esimerkiksi Espoossa Tapiolan kirkon peruskorjaus, Helsingissä ja Vantaalla leirikeskusten tulevaisuus.

Nyt on aika asettua ehdolle!

SEURAKUN tAVAALlT 2018

espoonseurakunnat.fi/vaalit helsinginseurakunnat.fi/vaalit vantaanseurakunnat.fi/vaalit kauniaistenseurakunta.fi/vaalit

17.9.

minun kirkkoni uskoo, toivoo, rakastaa. on lähellä. uudistuu. on inhimillinen. kuuntelee. on perinteinen. auttaa. on rohkea.

Ehdokasasettelu päättyy

6.–10. 11.

Ennakkoäänestys

18. 11.

Vaalipäivä

#minunkirkkoni

MENOT 24.5. – 7.6.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 830 6507 Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! Ehtoollishartaus ma 28.5. klo 11, jonka jälkeen maksuton ruokailu.

Raamattua, rukousta ja laulua ma 28.5. klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Raamattupiiri ti 29.5. klo 18–20.

Seuraavan kerran ti 4.9.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21.

Puurotorstai toukokuun ajan torstaisin klo 10–13. Puurolounas 2,50 e.

Bilisilta nuorille to 24.5. ja 31.5. klo 18.30–20.30.

Tervetuloa Kuusijärvi-kirkkoon Kuusijärven uimarannalle su 27.5. klo 12. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Kesäisiä yhteislauluja klo 11.30 alkaen. Bussikuljetus lähtee Länsimäen kirkolta klo 10.45 ja Hakunilan kirkolta klo 11.00.

Seniorikerho to 29.5. klo 13. Kevätjuhla.

Pikkuväen kevätjuhla ke 30.5. klo 9.

Puuhapisteitä sisällä ja ulkona, keväinen kirkkohetki ja maittava lounas.

Messu ja lähetysarpajaiset su 3.6. klo 12. Harri Nurminen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 5.6. klo 12. Jari Araneva.

Perhekerho ke 6.6. klo 9–12.

Kesäkahvit torstaisin ajalla 7.6.– 23.8. klo 13–14.30.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari, p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä ti 29.5. klo 10–12.

Hartaus ja päiväkahvit ti 29.5. klo 12.30.

Saunaa ja Sanaa äijäporukassa ti 29.5. klo 18.30.

Naisten Raamattupiiri ti 29.5. klo 19.

Perhekahvila perjantaisin klo 9–13.

Aamupäivän rukoushetki pe 25.5. klo 10.45.

Puuroperjantai pe 25.5. klo 11–12, avoin maksuton puuroaamiainen kaikille. Kevään viimeinen kerta.

Messu su 3.6. klo 10. Harri Nurminen, Riikka Jäntti.

Kesäkahvit tiistaisin ajalla 5.6.–21.8. klo 13–14.30.

MUUALLA Kuusijärvi-kirkko Kuusijärven uimarannalla su 27.5. klo 12. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti.

Kesäisiä yhteislauluja klo 11.30 alkaen. Bussikuljetus lähtee Länsimäen kirkolta klo 10.45 ja Hakunilan kirkolta klo 11.00.

Perhekahvila to 31.5. klo 9–11 Kolohongan ostoskeskuksessa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19.

Lapsiperheiden retki Vivamon Lastenkylään Lohjalle 12.6. Hinta 20 e/aik. ja 10 e/yli 3-vuotiaat lapset.

Ilmoittautumiset birgitta.tasavuori@ evl.fi.

Juhannusjuhla pe 22.6. klo 15–19 Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500 to 15.6. mennessä tai hakunilan.seurakunta@evl.fi pe 16.6. mennessä. Hinta 10 e maksetaan bussissa käteisellä, alle 12-vuotiaat maksutta. Hinta sisältää kyydin, kahvin ja makean purtavan sekä ohjelman. Bussireitti: Länsimäen kirkko, Keihästie, Rajakyläntie, Maratontie, Vaaralan kirkon pysäkki, Hakunilan kirkko. Paluu juhlan jälkeen samaa reittiä päinvastaisessa järjestyksessä.

KASTETTU Sara Helinä Ivanov, Niklas Aatu Juhani Klavert, Ellen Linnea Saarinen, Enni Sisko Julia Sievänen, Linus Herman Olavi Viitanen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Arto Mikael Saarman ja Paula Elina Luostarinen.

HAUTAAN SIUNATTU Laina Anna Sivonen 90 v, Viljo Eino Haapaniemi 87 v, Raimo Hemmo Tapani Vuosalmi 76 v, Kauko Olavi Lampinen 69 v, Asko Akseli Leppänen 65 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys: ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472, kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu su 27.5. klo 10. Matti Hyry, Jaakko Kara ja Päivi Tiitu.

Miesten sauvakävelypiiri su 27.5. klo 18. Lähtö kirkolta, mukana on seurakunnan pastoreita.

Lasten kevätkirkko ma 28.5. klo 18–19. Tilaisuus on avoin kaikille lapsiperheille. Laulamme suvivirren.

Kirkkohetken jälkeen on jätskitarjoilu.

Oopperakerho ke 30.5. klo 17.30 kirkon nuortentilassa. Tutustumme Verdin oopperaan Otello.

Messu su 3.6. klo 10. Vieraileva saarnaaja, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas.

Kamarimusiikkia kesäillassa ma 4.6. klo 19. Tapahtumassa esiintyvät Päivi Kärkäs, oboe; Raili PoijärviSalmela, viulu; Susanna Pajukangas, piano ja Lauri Suonio, sello.

Kesäjumppa ti 5.6.–26.6. klo 17.30– 18.30 kirkon pihamaalla. Varaa mukaan jumppapatja ja juomapullo.

Kesäjumppaa on vetämässä ohjaaja Vantaan voimistelijoista.

Ilmoittautuminen syksyn 2018 päiväkerhoihin on käynnissä.

Ilmoittautumislinkki on nettisivuillamme: hameenkylanseurakunta.fi > lapset ja perheet.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 24.5. klo 11.

Vierailijana on pastori Reijo Arkkila.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 31.5. klo 10.

MUUALLA Kesäretki Tampereelle ma 4.6.

Lähtö kirkolta klo 9 ja paluu n. klo 17.

Retkenjohtajana toimii kirkkoherra Jukka Nevala. Retken hinta on 55 e sisältäen yhteiskuljetuksen, ruokai-

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

lun, iltapäiväkahvin ja sisäänpääsymaksut. Ohjelmassa on mm. Iittalan kirkko, Iittalan lasitehdas, Savisepon myymälä, Werstas ja Pyynikki. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

Pihaseurat alkavat ke 6.6. klo 18 Marttamökillä, osoitteessa Toivonrinne 6, Askisto. Vietämme yhdessä kesäiltaa laulun, puheen ja kahvittelun merkeissä. Pihaseurat ovat seurakunnan vapaaehtoisten järjestämiä.

Kaikenikäisten teatteriretki Vivamoon la 4.8. Lähtö Hämeenkylän kirkolta n. klo 11.30 ja paluu n. klo 17.30. Suuntaamme Vivamoon nauttimaan päivästä, hyvästä lounaasta sekä kesän 2018 uutuusnäytelmästä Paratiisin portit. Näytelmä alkaa klo 14. Retkellä on mukana pastori Jarna Wikström. Retken hinta on aikuisilta 45 e ja lapsilta (4–12 v.) 30 e. Hinta sisältää kuljetukset, lounaan, teatterilipun ja kahvituksen.

Ilmoittautuminen ma 2.7. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450 tai osoitteeseen hameenkylan. seurakunta@evl.fi.

KASTETTU Oona Vanesa Niemelä, Noora Maria Henriikka Pellinen, Alex Eelis Antero Salin, Kseniia Anastasiia Salomaa, Andres Hokkanen, Brayan Hokkanen, Janni Johanna Tolvanen, Benjamin Miles Lilley.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Antti Mikael Mustonen ja Miia Susanna Vihanta, Jukka-Pekka Göran Porko ja Mira-Sofia Levä, Tero Jaakko Tynjälä ja Merja Hannele Voutilainen.

HAUTAAN SIUNATTU Martti Ilmari Kotonen 81 v, Asko Kalervo Ojala 66 v.

A

15

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset: arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys: ti ja to klo 10–12, kesä-elokuussa klo 11–12, p. 050 573 6376, kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Aamurukouspiiri arkiaamuisin 25.5. asti klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Ke 30.5. alkaen keskiviikkoisin klo 8–9 elokuun loppuun asti.

Miesten saunailta to 24.5. ja 7.6. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Vapaaehtoisten, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kiitosjuhla to 24.5. klo 18.

Kitaramatinea to 24.5. klo 19.30.

Tuomo Kupari esittää klassisen kitaran musiikkia eri aikakausilta.

Vapaa pääsy.

Perhekerho pe 25.5. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Kevätbarokin solinaa -konsertti pe 25.5. klo 19 kirkkosali 2:ssa. Viola Räisänen, barokkiviulu, Anna-Maria Lehtoaho, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Suvivirren sunnuntain messu su 27.5. klo 10. Minttu Haapalainen, Riikka Wikström, Airi Saloniemi.

Musiikissa avustaa NaisSound-kuoro.

Kirkkokahvit.

Kirkon aamupuuro ma 28.5. klo 10 seurakuntasalissa, hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.

Perhekerho ma 28.5. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Naisten raamattupiiri ma 28.5. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 28.5. klo 18 kirkon kappelissa.

Arki-illan iltakirkko ke 30.5. klo 18.

Minna Ruuttunen, Jussi Salonen.

Iltarukouspiiri ke 30.5. ja 6.6. klo 18.40 kirkon kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 31.5. klo 13 seurakuntasalissa.

Naisten saunailta to 31.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 3.6. klo 10. Eveliina Ojala, Riikka Wikström, Jussi Salonen.

Kirkkokahvit.

Puutarhan aamu ma 4.6. klo 10–12

Menokasvo

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Mitä muuta ohjelmassa on kuin virsi yhteislauluna?

– Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen lukee kesäisen tervehdyksen kaupunkilaisilleen, ja Tikkurilan seurakunnan pappi Terhi Viljanen seurakuntalaisilleen. Kaupunki vastaa esiintyjistä ja tekniikasta. Seurakunta jakaa mehua ja laulunsanoja. Tapahtumaan toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi kaikki, jotka haluavat laulaa tai fiilistellä Suvivirren tunnelmissa.

Minkälaisia tuntoja Suvivirsi sinussa herättää?

– Väristyksiä! Iho menee kananlihal-

ESKO JÄMSÄ

Kulttuurituottaja Arja Keränen, miksi Vantaan kaupunki osallistuu seurakuntien kanssa järjestettävään Suvivirsi-tapahtumaan?

– Muutamia vuosia sitten huolestuttiin suvivirsiperinteen kyseenalaistamisesta ja oikeudesta laulaa tätä virttä. Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi aloitti Suvivirren lauluperinteen Töölön torilla niin, että Korson Mieslaulajat toimivat esilaulajina toria ympäröivien kerrostalojen parvekkeilta. Kulttuurijohtajamme osallistui tapahtumaan ja kysyi Paasikiveltä luvan kopioida tapahtuman Vantaalle.

le. Minulla on ihania muistoja koulun kevätjuhlista, kun pukeuduin uuteen kevätmekkoon ja kiiltonahkakenkiin ja myöhemmin korkkareihin. Äiti auttoi laittamaan hiukset kauniisti. Ilmassa leijui jännitys koulutodistuksesta ja omista kuoroesiintymisistä. Suvivirrestä kesäloma vihdoin käynnistyi iloisena ja vähän haikeana, kun piti jättää koulukaverit ja jotkut opettajat.

NINA RIUTTA Suvivirsi-tapahtuma la 2.6. klo 14 Vantaan kaupungintalon edustalla, Asematie 7.

Esilaulajina Korson Mieslaulajat.

MENOT 24.5. – 7.6.

16 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

seurakuntakeskuksen sisäpihalla.

Vaihda, osta tai myy monivuotisia kasvien taimia eurolla. Lisätietoja Marja-Liisa Kari, p. 040 564 7879.

Arki-illan iltakirkko ke 6.6. klo 18.

Jani Vanhala, Jussi Salonen ja Aino Lappalainen, piano.

Diakonissan vastaanotto to 7.6. klo 12–13 diakoniatoimistolla. Voit keskustella terveydentilaasi liittyvistä asioita, mittauttaa verenpaineen tai verensokerin ilman ajanvarausta.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

Kirkonkulma kiinni 21.–25.5. ja 4.–8.6.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma–ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11–14, Kesä–heinäkuussa vain Asolan seurakuntatalossa to klo 11–13 p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11 Ajanvaraus ti klo 9–11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 24.5. klo 9–11.30.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Avoin olohuone perheille 1.6. saakka. Ma, ti, to, pe klo 9–14. Lapsille aikuisen kanssa. To Kirkkomuskari klo 10.

Kuusijärvikirkko su 27.5. klo 12 yhteistyössä Hakunilan seurakunnan kanssa. Suvivirren sunnuntai. Klo 11.30 yhteislaulua ja klo 12 messu Kuusijärven rannassa. Ei messua kirkossa! Yhteislähtö polkupyörillä Rekolan kirkon yläparkkikselta klo 11.15.

Yläovet auki ma 28.5. klo 18. Maksuton iltapala, saunamahdollisuus (omat tarvikkeet mukaan).

Diakoniakahvila ja -päivystys ti 29.5. klo 9–11.

SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30.

Messu su 3.6. klo 10. Saarnaamassa Janne Ropponen Maf-lähetyslentäjistä. Liturgina Laura Maria Latikka.

Kirkkokahveilla Janne Ropponen kertoo lähetyslentotyöstä.

Miesten raamattupiiri ma 4.6. klo 18.30.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 7.6. klo 13–15.

Venuksentie 4 Perhekerho ti 29.5. klo 9–11.30.

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä paikalla kohtaamassa perheitä ke 30.5. klo 8.30–11 (Kaakkoisväylä 8).

Suvivirsi goes kapakka -kiertue to 31.5. seuraavasti: klo 17 Sorento, klo 18 Pintti Pub, klo 19 Night Pub, klo 20 Steissin Pub ja klo 21 Sir Kippis.

Mukana on seurakunnan työntekijöitä. Tule yhdessä laulamaan kesä tervetulleeksi!

Vanhemman väen piirin kevätretki to 7.6. Lähtö kirkolta klo 9.30, paluu klo 16.30. Tutustumme Tuusulanjärven rannan taiteilijakoteihin, Halosenniemeen ja Ainolaan. Käymme lottamuseossa ja nautimme lounaan.

Hinta 25 e/15 e museokortin omistajille (kortti mukaan!) sisältäen matkat, sisäänpääsyt, opastukset ja lounaan. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon viimeistään 31.5., p.

09 830 6552. Mukaan mahtuu 40 ensimmäistä. Kevätretkellä mukana ovat seurakuntapastori Jani Vanhala ja diakoni Saana Tourunen.

Diakonian matka Liettuaan ma 27.8. – pe 31.8. Hinta 555 e/hlö/2hh, yhden hengen huoneen lisä 85 e.

Hinta sisältää ohjelman, ruokailut, laivaliput, kuljetuksen ja majoituksen. Matkareitti: Tallinna-Riika-Klaipeda-Palanga-Riika. Tutustumme Siauliaissa pyhiinvaelluskukkulaan, Kuurin kynnäkseen, käymme Thomas Mannin museossa ja Latvian kansallisessa taidemuseossa. Muutama paikka jäljellä, ilmoittautuminen pikaisesti, viim. 31.5. kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6552. Lisätiedot Sirkka Väätäinen, p. 040 580 6331.

KASTETTU Justus Joonatan Pitkänen, Oona Evelia Kujala, Pihla Aada Eveliina Harrila, Robin Reijo Aarre Vanhala, Eero Artturi Klemola, Oliver Joonatan Sandelin.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jani Juhani Vilhelm Halén ja Tiia Mari Anniina Nykänen, Justus Joonatan Pitkänen ja Jenni Annikki Siistonen, Kimmo Kalevi Sillanpää ja Anna Paulina Ekholm.

HAUTAAN SIUNATTU Saini Aira Sulevi Joutsia 88 v, Bengt Erik Söderberg 64 v.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan kesäkahvila 4.6.–26.7. ma–to klo 10–13. Kaikenikäisille, oman aikataulusi mukaan. Kahvittelua ja grillimakkaraa! Omat tai 1 e/kpl.

Yhdessäolon lomassa ohjelmaa pop up -periaatteella, yhteislauluja, askartelua, ulkoilua ja leivontaa.

Lasten kevätkirkot ja eskareiden siunaaminen ke ja to 23.–24.5. klo 9 ja 10. Ilm. Kirsi Vuorikivi, p. 050 384 4229.

Asolan Silmukkaryhmä to 24.5. ja 31.5. klo 16–18.

Avoimet ovet perheille ti 29.5. klo 9–12. Lapsille aikuisen kanssa. Jatkuu syksyllä.

Kipuryhmä ti 29.5. klo 15. Aihe: Näin aion viettää kesäni.

Puutarhapiirin retket, tiistaisin: 29.5. Vuosaaren Uutelan kanavalle.

12.6. Vuosaaren Kallvikiin, 10.7.

Meilahden ruusutarhaan ja Seurasaareen. 7.8. Herttoniemeen. 4.9. Vesalaan. Lisätietoja netistä.

Saviryhmä ke 30.5. klo 12–14. Älynystyrät Ällikällä to 31.5. klo 13.

Muistitehtäviä Ikäihmisen virkistyspäivä to 31.5.2018 klo 11–13. Tarjolla soppaa, seuraa, siunausta ja yhteislaulua.

Arabiankielinen työ la-su Asolan seurakuntatalo, tied. pastori Ramez Ansara, p. 050 304 1689.

MUUALLA ”Tuo tullessais ja vie mennessäis” -kierrätyspäivä pe 25.5. klo 10–12.

Havukosken palvelutalolla, Eteläinen Rastitie 12. Tavara liikkuu, raha ei, paitsi YV-lipas on paikalla. Tied. Irma p. 050 553 8459.

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe 25.5. klo 19–21.30 Rautkalliontie 4 kerhotila.

Luontoretki ti 29.5. klo 12, kaikille ikään ja kulttuuriin katsomatta, Myllynrannan ympäristöön. Tapaaminen Havukosken koulun parkkipaikalla klo 12. Retken lopuksi kevyt ruokailu Rekolan kirkolla. Lisätietoja p. 050 553 8459/Irma. Yhteistyössä Silkinportin, Tikkurilan srk ja Yhteisen Pöydän kanssa.

Hanna-rukouspiiri ma 4.6. klo 18. os. Tertunkuja 4 B. Seniorien tuettu loma Salonsaaressa 20.–25.8.2018. Hinta 90 e/hlö/5 pv.

Täysihoito, retkiä ja yhdessäoloa.

Haku: www.hyvinvointilomat.fi. Tied. irma.liljestrom@evl.fi, p. 050 553 8459.

Perheiden retki Puuhamaahan ke 20.6. Ilmoittautuminen 8.6. mennessä ja tarkemmat tiedot perhetyön diakoni Siru Rantaselta, p. 050 342 6155. Perheet vastaavat itse lippujen hankinnoista Puuhamaahan. Matkan hinta 5 e/henkilö. Etusija Rekolan alueen perheillä.

Juhannusjuhla Klaukkalassa Holman kurssikeskuksessa pe 22.6.klo 15–19. Paljon mukavaa ohjelmaa, makkaranpaistoa ja tietenkin kokko. Hinta 10 e/aikuiset ja alle 12-vuotiaat ilmaiseksi, sis. bussikuljetus, ohjelma, kahvi/tee/mehu ja vohveli. Käteismaksu. Myynnissä grillimakkaraa. Voit ottaa mukaasi omia eväitä ja saunomisvälineet.

Lähtö klo 14. Ilmoittautumiset 15.6. mennessä Kaisa Aalto p. 044 422 0435, kaisa.aalto@evl.fi tai kirkkoherranvirasto p. 09 830 6700.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset: ark. klo 9–15, p. 09 830 6333.

Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys: ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.)

Puhelinneuvonta ja ajanvaraus: ma klo 10–11.30 ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Joonas Jalmari Kivinen ja Elina Kristiina Kotinoja, Timo Antero Susi ja Laura Elisa Orasmaa.

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Lasten ja perheiden kevätkirkko to 24.5. klo 18. Tarjoilu kirkkohetken jälkeen Pakarituvassa.

Messu suvivirren sunnuntaina su 27.5. klo 10. (Huomaa messun tavallisesta poikkeava aika!) Messu on samalla Ikäihmisten kesäkirkko ja sen jälkeen nautitaan kirkkokahvit Pappilassa. Messu toteutetaan selkokielisenä yhteistyössä kuulo- ja näkövammaistyön kanssa. Vapaaehtoiset auttavat mielellään niin messussa kuin kahvillakin. Messua toteuttamassa Päivi Helén, Sanna Heikurinen, Hanna Raunu, Saara Huhanantti, Iina Katila.

Ylistys ajasta aikaan – J. S. Bach kohtaa Arvo Pärtin su 27.5. klo 18.

Vantaan kanttorien juhlakuoron ohjelmassa on kaksi J. S. Bachin messua sekä Arvo Pärtin Magnificat.

Solisteina Noora Hultin (sopraano), David Hackston (altto), Jussi Salonen (tenori) ja Hannu Forsberg (basso).

Orkesterina Espoon Barokki, johtaa Kaapo Ijas. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Messu su 3.6. klo 12, Mirka Härkönen, Jyrki Kaukanen, Iina Katila.

Kesäopas palvelee kirkossa 4.6. alkaen arkisin kello 12.30–20. Ryhmäopastusten varaukset arkisin p.

09 830 6717 klo 9–15.

Vantaa-seuran opastettu kiertokävely ke 6.6. Kulttuurikävelyllä tutustutaan alueen historiaan ja kulttuurimaisemaan. Opastus alkaa Pyhän Laurin kirkon portilta klo 17.15.

Liput 5 e.

Laurin päiväkonsertit -sarja alkaa: Maija Kauhanen (laulu, Saarijärven kantele, lyömäsoittimet) to 7.6. klo 12. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

HAUTAAN SIUNATTU

PYHÄN LAURIN KAPPELI

Raili Sinikka Berglund 82 v, Lauri Kalevi Paavola 85 v, Teuvo Pentti Gröhn 78 v.

Pappilankuja 3 Vantaan musiikkiopiston kitaramatinea pe 25.5. klo 18.

KASTETTU Leona Olivia Sirpi, Oskari Matti Johannes Toivonen, Essi Unna Annikki Haikarainen, Alvar Olavi Aleksandr Kanevski, Janelly Viveca Bergman, Miro Saku Salonen, Viljami Joel Olavi Hokkanen, Juha Olavi Mikael Pelkki, Seela Ingrid Tikkanen, Henri Mikael Parviainen, Minttu Alexandra Turunen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU

SEURAKUNTIEN TALO

On suurin voima rakkaus, se toimii, kestää, voittaa, Virrestä 431

Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Startup Refugeesin kanssa yhteistyössä toteutettava ravintola tarjoaa Lähi-idän makuja pe 25.5. klo 11–14 Nuorisotilassa (Unikkotie 5 C).

Kevään viimeinen ravintolatiimi on Mesopotamian Grill. Lounas 10 e (vain kortilla), alle 12-vuotiaat 5 e, alle 5-vuotiaat ilmaiseksi.

Naisten rukouspiiri pe 25.5. ja pe 1.6. klo 18, Emmauksen kokoushuone.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 26.5. klo 15, Bethanian 4. kerroksen kokoushuone.

Lähetyksen päiväpiiri ti 29.5. klo 13, Bethanian 4. krs kokoushuone, Sanaa, keskustelua, rukousta ja

kahvittelua mukavassa seurassa.

Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Avoin rukouspiiri ti 29.5. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuone.

Aamurukouspiiri ke 30.5. klo 8, Emmauksen sielunhoitohuone.

Kirkon ruokailun kevätjuhla ke 30.5. klo 12–13.15. Grillijuhla.

Vuoronumeroiden jako kirkon sisäpihalla (säävaraus) klo 11.30 alkaen.

Ruokailu alkaa klo 12 lyhyellä hartaudella. Ruokailu päättyy klo 13.15.

Hanna-piiri to 31.5. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Pienten paikka pe 25.5., ma 28.5., pe 1.6. ja ma 4.6. klo 9–15.

Tikkurilan kesäperhepäivä ti 29.5. klo 9.30–13.

OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila.

Kahvila auki ma–pe klo 10–15. Kesäaukiolo 28.5.–21.6. ma–pe klo 10–14.

Taidetta! Kokeilun jäljet. Pirjo Kervisen teoksia 1.6 asti. Leila Nuotion maalauksia 4.6.–7.9 Pop up -kädentaitopäivät ke 23.5.

– pe 25.5. klo 10–14. Tee kankaanpainantaa, kortteja, sisustuspurnukoita tai heijastimia ensi syksyksi. Omakustannushinta alk. 0,40–1 e/kpl.

Latausvartti to 24.5. klo 16.15.

Messu suvivirren sunnuntaina su 27.5. klo 10, Jyrki Kaukanen, Kristiina Kartano, Terje Kukk.

Messu su 3.6. klo 10, Sari Rajala, Marja Eloranta, Terje Kukk.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 25.5. klo 9.30–14.

Ilolan kesäperhekerho pe 1.6. klo 9.30–13.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 24.5. klo 9.30–11.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 24.5. klo 18. Lapset tervetulleita mukaan.

Kartanonkosken kesäperhepäivä to 31.5. klo 9.30–13.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Ristipuron kesäperhepäivä ma 28.5. klo 9.30–13.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Tammiston kesäperhepäivä ti 29.5. klo 9.30–13.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 24.5. klo 9.30–11, kevään viimeinen kerta.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattiihmisen töitä, mutta esim. lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu. Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua.

Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 24.5. – 7.6.

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

17

3×

Dinkkuja kutsutaan luontoon hoitamaan parisuhdetta

menovinkki

NUUKSIO-RETKELLÄ PARISUHDE on suuremmassa roolissa kuin kilometrit. Tarkoituksena on kävellä noin kahden kilometrin pituinen Punarinnankierros.

– Nuotiopaikalle matkatessa pariskunnat saavat tehdä kahden kesken tehtäviä, jotka auttavat kumppanin ja parisuhteen katsomista uudesta näkökulmasta. Tehtävät eivät ole vaikeita, Paula Ruotsalainen kertoo.

”

KUMPPANILLE ANNETTU AIKA KERTOO, KUINKA TÄRKEÄ PARISUHDE ON. PERHENEUVOJA PAULA RUOTSALAINEN

Vaikka päivä on ensisijaisesti tarkoitettu dinkuille, mukaan ovat tervetulleita myös parit, joilla on lapsia.

Kuljetus lähtee Tikkurilasta ja palaa sinne takaisin. Nuuksioon voi mennä myös omalla kyydillä. Lounaaksi on tarjolla makkaraa ja pullakahvit, mutta omatkin eväät voi tuoda.

– Riittää, että panee mukavat vaatteet ylle ja ottaa kumppanin mukaan. On koko päivä aikaa olla yhdessä. Voi tarkastella, miltä toinen näyttää ja tuntuu, kun ollaan pois normiarjesta.

NYKYAJAN NUORET aikuiset ovat Paula Ruotsalaisen mukaan taitavampia parisuhdeasioissa kuin edeltävät sukupolvet. Suurimmalla osalla heistä on ollut turvallinen kiintymyssuhde.

– Nuoret aikuiset ovat saaneet vanhemmiltaan syliä ja huomiota. Heidän kanssaan on keskusteltu ja heille on annettu aikaa ihan eri tavalla kuin aikaisempien sukupolvien kohdalla on ollut mahdollista.

Elämme nykyään yhteiskunnassa, jossa erilaisista asioista uskalletaan puhua ääneen. Vaikenemisen kulttuuri on siirtymässä syrjään.

– Se, että ”likapyykki pestään kotona”, ei enää ole nykyajan nuorten arkipäivää, toteaa Ruotsalainen.

Paula Ruotsalainen sanoo, että ajankäyttömme näyttää, mitkä ovat todelliset arvomme.

– Kumppanille ja parisuhteen hoitoon annettu aika kertoo, kuinka tärkeä parisuhde on.

Arjessa on niin paljon muita kilpailevia tekijöitä. Jos ei pääse mukaan tähän parisuhdepäivään, voi sen tehdä kahden kesken varaamalla aikaa sille, mikä elämässä on oikeasti tosi tärkeää, eli parisuhteelle.

Nuuksion parisuhdepäivän tarkoituksena ei ole kaivella vaikeita asioita tai ratkaista ongelmia, vaan luoda, ylläpitää tai vahvistaa hyvää keskusteluyhteyttä, josta voi jatkaa kotona tarvittaessa vakavampiin ja syvempiin asioihin.

– Parisuhdepäivänä voi myös pitää somesta taukoa. Puhelin kannattaa jättää kotiin tai pitää repun pohjalla äänettömänä. Päivän aikana voi katsoa ja kosketella kännykän sijaan omaa kumppania, vinkkaa Ruotsalainen. ■

Parisuhdepäivä Nuuksiossa: Luonto, läheisyys ja läsnäolo pe 15.6. klo 9–15. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.5. mennessä paula.ruotsalainen@evl.fi. Ilmoita nimi ja kumppanin nimi, osoite, puhelinnumero, erityisruokavalio, mahdollinen oppilaitos sekä osallistutteko yhteiskuljetukseen.

Suvivirsi Kuusijärvellä Vantaalaisten keitaalla vietetään ulkoilmajumalanpalvelusta Suvivirren tunnelmissa. Pukeudu sään mukaan ja ota mukaan istuma-alusta ja vesipullo. Yhteislauluja lauletaan klo 11.30 alkaen. Kuusijärven messu su 27.5. klo 12 Kuusijärven ulkoilualue, Kuusijärventie 3.

ANTERO HARJU

P

erheneuvoja Paula Ruotsalainen ja oppilaitospastori Hanna Similä ovat lähdössä oppaiksi nuorten aikuisten dinkkujen Parisuhdepäivään.

– Tutkailemme päivän aikana, missä vaiheessa omassa suhteessa mennään ja samalla Nuuksion vihreä luonto tekee hyvää, Ruotsalainen sanoo.

Dinkku elää lapsettomassa parisuhteessa ja käy töissä, samoin kuin hänen puolisonsa. Puhutaan myös DINK-pareista. DINK tulee sanoista Double Incomes No Kids.

Haudat kauniiksi Ruskeasannalla Ruskeasannan hautausmaalla kaunistetaan rakkaitten haudat kesäkuntoon.

Seurakunnat tarjoavat multaa, lannoitetta, työvälineitä ja istutusapua sekä kahvia ja mehua. Paikalla on myös kukkien myyjä.

Hautausmaapäivä ke 30.5. klo 9.30–14.30 Ruskeasannan hautausmaalla, Ruskeasannantie 2.

JOHANNA HAKKARAINEN

TEKSTI NINA RIUTTA KUVITUS MAIJA SAARI

MARKKU MATTILA

Päivä Nuuksion kansallispuistossa voi paljastaa puolisosta uuden puolen.

Juhannusta juhlimaan

Keskikesän juhlaa vietetään juhannusaattona perinteisin menoin rantamaisemissa. Ohjelmassa on yhteislaulua, pihapelejä, askartelua, makkaranpaistoa ja poniratsastusta lapsille. Voi myös saunoa ja uida, ja tietenkin sytytetään juhannuskokko. Kesäisestä musiikista vastaa Jouko Mäki-Lohiluoma.

Hinta 10 e / aikuinen, alle 12-v. ilmaiseksi, sisältää bussikuljetukset, vohvelin ja kahvin tai teen. Ilmoittautumiset ja bussireitit tarkemmin seurakunnittain sivuilla A11–A14.

Juhannusjuhla pe 22.6. klo 15–19 Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa.

KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 24.5. – 7.6.

18 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Retki Ylläkselle 19.–25.8. Muutama paikka vielä vapaana. Hinta 290 e, jos olet oikeutettu Hyvinvointilomien tukeen. Sis. täysihoito hotelli Ylläs­ rinteessä 2 hh, bussimatkat (meno­ matkalla yövymme puolimatkassa), lounaat mennen tullen, ohjelma perillä eli retkiä lähituntureille ja nähtävyyskohteisiin, ulkoilua, yhdes­ säoloa. Ilm. Tikkurilan seurakunnan kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6717 (ark. 9–15) 21.6. asti.

Suvivirsitapahtuma la 2.6. klo 14 Kaupungintalon edustalla (Asematie 7). Tilaisuuden avaavat kaupungin­ johtaja Ritva Viljanen ja pappi Terhi Viljanen Tikkurilan seurakunnasta.

Esilaulajina toimivat Korson Mieslau­ lajat. Kuoroa säestää Vantaan musiikkiopiston puhallinyhtye Vamos johtajanaan Teemu Salmi.

Tilaisuuden jälkeen mehutarjoilu kirkon edessä.

Juhannusjuhla pe 22.6. klo 15–19 Holman leirikeskuksessa. Lähde yksin, kaksin tai koko perheen voimin laulamaan, saunomaan, uimaan, herkuttelemaan ja olemaan kesän keskellä! Ohjelma Holmassa alkaa klo 15.30. Bussit lähtevät takaisin klo 19, juhlaväki pudotellaan lähtö­ pysäkeille. Juhannusjuhla, kuljetus, ohjelma ja kahvi + vohveli 10 e/ aikuinen (alle 12­vuotiaat ilmaiseksi.)

Maksu käteisellä, kerätään bussissa.

Alueella myydään grillimakkaraa.

Varaa mukaan myös omia piknik­ eväitä ja saunakamppeet. Ilmoittau­ du Tikkurilan seurakunnan kirkkoher­ ranvirastoon 15.6. mennessä ark. klo 9–15 p. 09 830 6117 tai paivi.helen@evl.fi.

Tilausajobussit lähtevät klo 14 – mene omalle pysäkillesi ajoissa odot­ tamaan.

Bussi 1: Ilolan srk­talo (Soittajankuja 1, pysäkki talon takana ympyrässä), Ristipuro (Simonkyläntie 11, pysäkki kaupan kohdalla), Malminiitty (Uusi­ niityntie 7, entinen kaupparakennus, pysäkki kohdalla), Hiekkaharju (Talkootie 4, pysäkki Puistokulman kohdalla), Jokiniemi (Urheilutie 4, pysäkki Dickursby skolan kohdalla), Tikkurila/Seurakuntien talo (Unikko­ tie 5, pysäkki kohdalla).

Bussi 2: Ylästö (Ollaksentie 35, pysäk­ ki kaupan kohdalla), Ylästön srk­talo (Lehtikummuntie 2, pysähtyy päivä­ kodin kohdalla), Pakkala (Ylästöntien bussipysäkki, Pakkalan liikenneym­ pyrän jälkeen), Kartanokoski (Hagel­ stamintie 1, Pointin pysäkki), Pyhän Laurin kirkko (Kirkkotie 45), Koivuha­ ka (Kuriiritie 23, pysäkki marketin kohdalla), Viertola (Osmankäämintie, Virmajuurentien pysäkki), Valkoisen­ lähteentie (uimahallin kohdalla pysäkki), Kielotie 34 pysäkki, Tikkuri­ la/Seurakuntien talo (Unikkotie 5).

KASTETTU Alina Milla Laine, Mici Väinö Rafael Latto, Iida Ellen Susanna Raatikainen,

Minea Henni Anniina Mansnerus, Otto Ilmari Halkilahti, Oskari Elias Halki­ lahti, Sini Desiree Laine, Ellen Tuulia Joutsenvuo, Oliver Aatos Katavisto, Hertta Sissi Johanna Pirskanen, Joel Aatos Anselm Lehtokumpu, Siiri Josefiina Hakala, Venla Amanda Laitinen, Iida Amanda Vilhelmiina Tuononen, Saini Sirpa Susanne Ylitalo, Daniel Anton Metsäranta, Vili Olavi Verneri Pellikka, Matias Viljami Niemelä, Kasper Eliel Kangasniemi.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Tommi Kalervo Karhunen ja Anna­ Maija Näkki, Tomi Mikael Becker ja Heini Anita Huotarinen, Jarkko Juhani Sahlman ja Taru Susanna Pääkkönen, Miikka Markus Mikael Pekkarinen ja Heidi Maria Hannele Pulkkinen.

HAUTAAN SIUNATTU Hellin Orvokki Helmi 89 v, Elvi Elisa­ bet Lukumies 88 v, Sylvia Kyllikki Tiilikainen 85 v, Ilkka Antero Lehmus 67 v, Markku Kalevi Paunonen 64 v, Sulo Johannes Pulkkanen 85 v, Maija Orvokki Laukkanen 93 v, Erkki Johannes Paulamäki 83 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, (4.6. alk. klo 9–14) p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 12–14, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12 (ei kesä–heinäkuussa), p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Tuula Jerkun akvarellinäyttely ”Iloksi” 13.5.–10.6. kirkon aukiolo­ aikoina.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 monitoimitilassa. Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää.

Myyrmäen kirkon lounas 31.5. saakka ti, ke ja to klo 11–13. Lounas­ lista: vantaanseurakunnat.fi/myyr­ maenlounas.

Keskipäivän rukoushetki 31.5. saakka ma, ti, ke ja to klo 12 St. Martinin kappelissa.

Perheraamis to 24.5. klo 10–11.30.

Seniorikerho to 24.5. klo 13.30–15.

Kirkkoravintola pe 25.5. klo 11.

Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä.

Messu su 27.5. klo 10. Papit Maari Santala, Kristiina Hyppölä, kanttori Kari Jerkku. Vantaankosken kantaat­ tikuoro.

Siioninvirsiseurat su 27.5. klo 14.

Familycafé on Sundays 4–6 pm Café.

For children and families with multi­ cultural background. With us you get a chance to meet other families and strengthen your language skills.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 28.5. klo 17.30–19.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8 takkahuone.

Israelpiiri ti 29.5. klo 18–19.30 takka­ huone. Jouko Jääskeläinen: Jerusa­ lem kautta aikojen.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Matkalla – Kuorojen kevätkonsertti ke 30.5. klo 19. Vantaan Kamarikuo­ ro, joht. Ilona Korhonen, Kamarikuo­ ro SonorEnsemble, joht. Hanna Remes. Kuorot esittävät tulevan kesän ja syksyn kilpailumatkaohjel­ mistonsa. Konsertin kesto n. 1 t.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Säveliä maailmalta to 31.5. klo 12.30–13.30 Café. Anja ja Mauno Nieminen laulavat Georg Otsin lauluja. Lisäksi yhteislaulua.

Messu su 3.6. klo 10. Papit Pirkko Järvinen, Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma.

40 vuotta Vantaalla – kanttori Kari Jerkun eläkkeellelähtökonsertti su 3.6. klo 15–16.30. Vantaankosken kantaattikuoro, Brevis Nova ­kamari­ kuoro, Lauluyhtye VanDaamit, Käsi­ kelloyhtye Sonus, Marianpoimijat, Jerkun perhe, Aija­Leena Ranta laulu, Matias Kallio viulu, Katariina Kopsa urut, Kari Jerkku urut ja muut pillit, piano, kuoronjohto ja kuorolaulu.

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e, tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Konsertin jälkeen lähtöjuhla seurakuntasaleis­ sa.

Toivon tuulet ma 4.6. klo 17.30 Café.

Päivi Sarjasto, Ruokkikaa nälkäiset.

Kesäcafé ke 6.6. klo 12–14. Kahvia, teetä, voileipiä, leivonnaisia, grilli­ makkaraa. Vapaaehtoinen maksu.

Lähetysyhdistys Kylväjän kesäseurat ke 6.6. klo 17.30–19. Bangladeshin monet kasvot – 40­vuotisjuhla.

Vieraana Bangladeshin lähetti Aili­ Maria Manninen. Mukana Arja Gröhn.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Ekavauvakerho pe 25.5. klo 9–11.

Hyvää ravintoa -messu su 27.5. klo 16. Pappi Kristiina Hyppölä, kanttori Ritva Holma.

Rukouspiiri ti 29.5. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattupiiri ti 29.5. klo 18.30–20 srk­sali.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho to 24.5. klo 9.30–11.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho to 24.5. klo 13–14.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila to 24.5. klo 9.30–11.30.

Yksinhuoltajien olohuone pe 25.5. klo 17.30–20.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuvil­ le vanhuksille ja muille toimintara­ joitteisille tekemällä pieniä kotitalo­ uksien huolto­, ylläpito­ ja kunnos­ tustöitä. Apu on maksutonta. Tilauk­ set tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423.

Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan nume­ roon.

KASTETTU Aada­Ilona Marina Vahlroos, Kas­ per Kaarlo Johannes Karell, Oona Aurora Nurminen, Eevi Pihla Maria Salenius, Elis Lennart Salin, Iida Aino Emilia Kokkonen, Nella Sofia Ahonen, Oiva Ilmari Taavela, Eeti Armas Nieminen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Arto Kosti Pesonen ja Laura Pauliina Sepponen.

HAUTAAN SIUNATTU Taimi Vatamo 89 v, Reino Oskari Uuttu 88 v, Leo Kaarlo Hellsten 87 v, Aira Marjatta Hepoluhta 86 v, Akilles Köninki 84 v, Teuvo Ilmari Räisänen 79 v, Pekka Simo Santala 71 v, Suvi­ Sade Kanerva 60 v, Tauno Erkki Rahikka 38 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi.

Diakonimottagning; må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Tvåspråkig gudstjänst till minnet av de stupade sö 20.5 kl. 10, M. Fagerudd, L. Leverin, Heidi Åberg­ Ylivaara. Efter mässan uppvaktning vid hjältegravarna vid Helsinge kyrka kl.11, i Rödsand kl.12 och vid minnes­ märket i Sandkulla kl.12.30.

Konfirmationsmässa sö 27.5 kl. 12, K. Andersson, A. Paavola, J. Granlund, A. Ekberg Högmässa sö 3.6 kl. 10.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3–6,ti–on 22–23.5, 29–30.5; kl. 13–17.

Familjecafé i samarbete med Folk­ hälsan on 23.5 och 30.5 kl. 9.30–12.

BAGARSTUGAN Ungdomskväll on 23.5 kl. 18.

Våravslutning med knytkalas.

FOLKHÄLSANHUSET Allsång med Gunnar Weckström och A. Ekberg on 30.5 kl. 14.30.

Veckomässa fr. 1.6 kl. 14.

ÖVRIGT Fadderdagen firas sö 3.6 i Vanda och Helsingfors. Mera tvåspråkig info på webbsidan.

Pastorskansliet stängt 28­30.5 p.g.a. personalutbildning, sommaröppet juni­augusti ti–fr kl. 9–13, må stängt.

Diakonimottagning endast tors­ dagar kl. 10–11.30 under som­ marmånaderna.

Andra tider enligt överenskommelse.

DÖPTA Lilian Sophie Baarman, Lukas Lars Benjamin Salmiheimo.

DÖDA Alexandra Monica Elisabeth Hirn 54 år, Florrie Ernestine Christiansen 102 år, Anna­Maija Johansson 87 år.

Apua ja tukea NÄKÖVAMMAISILLE Pakarituvalla yhdessä ke 30.5. klo 12.30–15, Pakaritupa, Kuriiritie 1.

Tervetuloa Pakarituvalle tapaamaan ja tutustumaan vanhoihin ja uusiin ystäviin kahvikupin äärelle. Voit viettää aikasi kokonaan Tuvalla tai lähteä välillä kimppakävelylle klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin (2,5 km), jossa on mukana pieniä hiljentymishetkiä. Liikenneyh­ teydet tuvalle: Tikkurilan ja Myyrmä­ en juna­asemalta kulkee bussi nro 571, jonka pysäkki on kirkon kohdalla.

Messu Pyhän Laurin kirkossa ja kirkkokahvit Pappilassa su 27.5. klo 10. (Huomioithan muuttuneen ajankohdan) Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45. Oppaat ja työntekijät vastaanottamassa saapuvia klo 9.30 lähtien kirkon edustalla. Kirkkokahvit Pappilassa, kirkon vieressä noin 200 metrin päässä.

Miesten saunailta to 7.6. klo 18–21 Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9. Saunomisen ja yhdessä­ olon merkeissä.

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Palvelukseen halutaan

19

A

Lakipalveluja Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Helsingin seurakuntien yhteisessä seurakuntatyössä on vuodesta 2000 alkaen ollut poliisipappi. Viran vastuualueeseen kuuluu erikseen sovitusti työskentely Helsingin poliisilaitoksen, Maahanmuuttoviraston sekä tarvittaessa muiden valtionhallinnon yksiköiden kanssa. Nykyisen viranhaltijan jäädessä eläkkeelle asetetaan haettavaksi POLIISIPAPIN VIRKA Poliisipapin tehtävänä on • toimia poliisin tukena vaativissa erityistilanteissa • poliisivankilan sielunhoito • toimia erityisasiantuntijana eri vakaumusten ja uskontojen suhteen sekä eksistentiaalisissa kysymyksissä • työpaikkapappina toimiminen erikseen sovitusti valtionhallinnon toimipisteissä • yhteistoiminta kirkollisten, valtiollisten, kunnallisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa

Rakennusala Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

kokoontuu tiistaina 5.6.2018 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 28.5.2018 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

HERÄNNÄISSEURAT su 27.5. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.

1, Vantaa. ma 28.5. klo 18 kotiseurat Meurmanilla, Eskolant.4B32 (Pukinmäki), Hki. ti 29.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi); E.Junkkaala. su 4.6. klo 18 Histan veisaajat 10-v.juhlakonsertti, Nuuksion Honkamaja, Nupurint.24, Espoo. Osa VocalEspoofestivaalia. ke 6.6. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. MUISTA: 13.-17.6. Körttivaellus "Siionin virsiä pyhillä poluilla" Parikkalan Oronmyllyltä Enonkoskelle, 400-440€; tied. www.pyhatpolut.fi, p. 050 345 8743. ke 27.6. klo 18 kesäseurat Hynnisellä, Rovastila, Vuorikoskent.554, Enonkoski, savusauna, muurinpohjalettuja ja muikkuja; bussiretki Kalliosta 26.-28.6., ilm. p. 09 2340 3600.

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Hautauspalveluja

VANTAAN SEURAKUNTIEN YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

www.katonmaalausvantaa.fi

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

www.bremerinhautakivi.fi

Kaikki hautakivialan työt

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Veloitukseton arviointi

BREMERIN KIVI

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

Hammashoitoa

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

www.joutsenkivi.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

Markku Rautanen YKV, LKV

Siivouspalveluja

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Palveluja tarjotaan -Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

Viran palkkaus on vaativuusryhmän 602 mukainen.

Lisätietoja antaa poliisipastori Carita Pohjolan-Pirhonen, 040 517 7450 tai carita.pohjolan-pirhonen@poliisi.fi Hakemukset tulee jättää 30.5.2018 klo 12:00 mennessä sähköisesti kirkon rekrytointijärjestelmään osoitteeseen evl.fi/rekrytointi.

Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on samassa osoitteessa.

Tilaisuuksia

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

JALKAHOITOA kotiin ammattitaidolla edullisesti. Jalkojenhoitopalvelut Lampaanvilla p.050-3212576 / Sari

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme.

P. 040-6378899

Hip hurraa!

Jouluradio soi nyt ympäri vuoden verkossa.

Nettiradion löydät osoitteesta:

jouluradio.fi

20 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Vanhemmat eivät haali diagnooseja lapsilleen TUTKIJA VIENNA SETÄLÄ-PYNNÖNEN kommentoi lastenhoitoon liittyviä väitteitä genetiikan ja evoluutiobiologian näkökulmasta (K&k 9.5.). Hän totesi muun muassa: ”Joskus tuntuu, että vanhemmat haalivat diagnooseja lapsilleen, jotta nämä tulisivat nähdyiksi. Vanhemmat ovat usein tarkkoja, että yhteiskunta tukee tarpeeksi heidän erityislapsiaan.”

Tiedän monia erityislasten vanhempia, mutta en yhtäkään, joka olisi haalinut lapselleen diagnooseja muodin vuoksi. En edes usko, että se on suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä kovin helppoa.

Oma lapseni sai kolmevuotiaana autismin kirjon häiriön ja laaja-alaisen kehityshäiriön diagnoosin. Se oli aluksi shokki. Olisin ikionnellinen, jos lapsi olisi kehittynyt normaalisti eikä mitään diagnooseja olisi tutkimusten jälkeen tullut.

Diagnoosi kuitenkin mahdollisti lapselle välttämättömän tuen ja kuntoutuksen. Puheterapian avulla hän on oppinut kommunikoimaan kuvilla, vaikkei osaa puhua. Toimintaterapia on parantanut hänen motoriikkaansa huomattavasti. Pienryhmässä ja mahtavan avustajan kanssa hän pystyy osallistumaan päiväkotiarkeen.

Olen kaikesta tästä tuesta yhteiskunnalle todella kiitollinen. Tiedän, että kaikkien lasten tilanne ei kuitenkaan ole yhtä hyvä. Moni vanhempi joutuu todella taistelemaan sen puolesta, että lapsi saa tarvitsemaansa tukea.

Autistin äiti

Kiitos kristillisestä pääkirjoituksesta PÄÄTOIMITTAJA JAAKKO HEINIMÄKI, kiitos pääkirjoituksestanne "Kirkon keisarikausi loppui jo" (K&k 9.5.). Se oli kristillisyydessään paras aikoihin!

Ensiksi, historiasta. En itsekään "oppineena" muistanut näitä perusjuttuja vuosilta n. 300 jKr. Hienoa.

Toiseksi, olemme näköjään samaa mieltä siitä, että kristityn täytyy tehdä valinta. Käsittääkseni täytyy, on kristitty tai ei.

Kolmanneksi, Jumalan tahto ja Jeesuksen sanoma. Ja yritys pitää yhteyttä lähimmäisiimme ja huolta heistä.

Vastuumme lähimmäisistämme ei toki voi olla pelkästään omilla harteillamme. Tarvitsemme myös kirkon ja seurakuntien konkreettista apua sekä henkisesti että erityisesti taloudellisesti.

Mistä esimerkiksi näitä ruoan jakelupisteitä rahoitettaisiin, en tiedä.

Myönnän olleeni kyseisessä jonossa itsekin.

P.S. Kiitos siitä, että tällä kertaa vältyimme aiemmin vakiintuneesta islam-propagandasta.

Ilkka Tammikallio kristitty

Vanhukset tarvitsevat puolestapuhujan VANHUSTEN JA MUISTISAIRAIDEN määrä kasvaa koko ajan, ja nyt jo uutisista kuulemme vanhustenhoidon

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

AMMAR SAFARJALANI / EYEVINE – LEHTIKUVA

Syyrialaispoika kantaa leipiä torilla Damaskoksessa muslimien valmistautuessa ramadankuukauteen. Ramadaniin kuuluva paasto on yksi islamin viidestä peruspilarista. Paasto kestää koko kuukauden päivittäin auringon noususta auringon laskuun. Auringon laskettua nautitaan juhlava illallinen eli iftar. Siihen osallistuu yleensä koko perhe, usein kutsutaan myös vieraita juhlistamaan ramadanin öitä. Ramadan alkoi tänä vuonna keskiviikkona 16.5. auringon laskettua.

huonosta tilasta. Kotihoidossa on kiire, eikä vanhus silloin saa hyvää laadukasta hoitoa.

Meillä on jo Suomessa muun muassa lapsi- ja tasa-arvovaltuutettujen virat. Eikö vanhusväestö myös tarvitse ja ansaitse oman valtuutetun, joka puuttuu epäkohtiin ja pitää vanhusten puolta? Kyse on äidistäsi, isästäsi, lähimmäisestäsi, sinusta...

Käykää siis allekirjoittamassa www. kansalaisaloite.fi sivustolla aloite: vanhusasiainvaltuutettu Suomeen.

Marianne Warell Vantaa

Teknologia ei korvaa ihmistä kotihoidossa KOTIHOIDON HUONO tilanne on ollut valitettavan usein esillä viimeisen vuoden aikana. Kotihoidon asiakkaiden määrä lisääntyy jatkuvasti, ja yhä sairaammat ikäihmiset ja muut tukea tarvitsevat asuvat kotona.

Asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään on useimman toive, mutta silläkin on rajansa. Kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista, ihmisen tulisi päästä sujuvasti hoivapaikkaan.

Kotihoidon työntekijät vaihtuvat

usein eivätkä hoitajat ehdi tulla tutuiksi asiakkaille. Hoidon jatkuvuus ja tutut hoitajat ovat asiakkaalle tärkeitä, ja ne ovat usein sidoksissa hyvään ja laadukkaaseen hoitoon.

Kotihoidon työ on vaativaa kenttätyötä, ja työntekijät ansaitsevat työlleen sille kuuluvan arvostuksen. Sekä asiakkaiden että työntekijöiden ääni pitää saada kuulumaan paremmin.

Teknologiaa hyödynnetään yhä enemmän myös kotihoidossa, mutta se ei saa kävellä ihmisten yli. Hoidon määrää ja laatua ei myöskään saisi ohjata se, kuka pitää eniten ääntä, vaan kaikkia on kohdeltava tasapuolisesti hoidon tarpeen perusteella.

Kotihoidon toimiviin toimintatapoihin ja ajantasaisiin hoito- ja lääkäripalveluihin on panostettava. Kotihoidon laatua on seurattava paremmin niin kuntatasolla, tulevissa maakunnissa kuin valtakunnallisesti.

Riittävien käsiparien lisäksi kotihoitoon tarvitaan välittämistä ja aitoa vastuun ottamista heikommassa tilanteessa olevasta ihmisestä. Järjestöillä ja yhdistyksillä on siinä oma tärkeä roolinsa.

Mia Laiho kansanedustaja (kok) erikoislääkäri

MeToo ja se v-alkuinen sana SIITÄ ON JO AIKAA, kun naisen sukuelintä kuvaava v-sana muodostui eniten käytetyksi kirosanaksi. Miesväki loi sen naisvihamielisessä tarkoituksessa. Sanan käyttö on levinnyt niin, ettei nykyään ole harvinaista sekään, jos kaksi riitelevää nuorta naista huutaa toisilleen päin naamaa ’haista v...u’. Möö!

Nyttemmin v-sanasta on muodostunut suomen kieleen sidesana samaan tyyliin kuin ”tuota noin” ja pelkkä ”tuota”. Erityistä hohtoa syntyy, kun sijoitat jokaiseen lauseeseen ainakin yhden v-sanan. Saat koviksen maineen, jee.

Nyttemmin v-sanan käyttö on laajentunut tavalla, jossa se ei ole kielteinen kirosana. Kuulin teinipoikien juttelevan — yksi heistä puhui jostain tuotteista joita on v...n paljon, siis erittäin paljon. Finlandia-voittaja Juha Hurme osoittaa kirjassaan Niemi olevansa ajan hermolla, kun hän käsittelee erilaisia keraamisia kausia menneinä vuosisatoina: ”Niitä onkin sitten ihan vitusti, koululaisten kauhuksi.” (s. 36) Joku voisi väittää, että v-sanasta on tullut elimellinen osa suomen kieltä.

En yhdy väitteeseen, sillä kielemme pärjää mainiosti ilmankin. Palatkoon tuo sana takaisin naisen sukuelimen hellittelynimeksi ilman kielteisiä ja vihamielisiä painotuksia.

Arvon naiset, eikö olisi korkea aika osana MeToo-prosessia reagoida voimakkaammin sukuelimenne nimen holtittomaan käyttöön? Tekisitte selväksi miehille eri yhteyksissä, että sellainen on öykkärimäistä ja naisvihamielistä.

Lauri Hannikainen Helsinki

Maailma kaipaa onnea ja rauhaa RUKOILEN ILTARUKOUKSEN joka ilta.

Mutta mitä on rukous? Rukous on hiljentymistä, rukous on puhetta Jumalalle. Rukous on syvällistä ajattelua.

Kiitän Jumalaa hyvästä vaimosta ja rauhallisesta kotimaasta. Kiitän Jumalaa luku- ja kirjoitustaidosta. Kiitän Jumalaa elämästä, tällä kauniilla sinisellä planeetalla.

Samalla mietin, mitä maailma tarvitsee.

Sen tiedän, että maailma ei tarvitse yhtään uutta sotaa. Maailma ei tarvitse väkivaltaa tai koston kierrettä. Maailma kaipaa valoa ja lämpöä. Maailma kaipaa rakkautta, onnea ja rauhaa.

Onko kauniimpaa näkyä kuin elävä ihminen? Onko ihanampaa ääntä kuin keväinen linnunlaulu? Onko tärkeämpää asiaa kuin ystävyys?

Meillä on hyvä maa, puhdas ilma ja upea luonto. Niiden lisäksi kaipaan Suomeen kannustavaa puhetta ja kannustavia tekoja.

Täällä on ihmisiä, jotka ovat menettäneet elämänuskonsa ja toivonsa, joilla on sairauksia, talousongelmia ja työttömyyttä. Heitä tahdon rohkaista uuteen alkuun; talven jälkeen tulee kevät ja sitten kesä.

Janne-Petteri Kupsanen Vantaa