Kirkko ja kaupunki 2018 10 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

10 24.5.2018 kirkkojakaupunki.fi

A6 Ompelimo Paratiisilintu sai paikan Tapiolan kirkolta

B6 Minna Helle näkee arjessa luterilaisuuden jälkiä

Kummin kaa

Turvallisia aikuisia ei ikinä ole liikaa B 1

PYRI PÄÄTTÄJÄKSI! ASETU EHDOLLE SEURAKUNTAVAALEIHIN A 9

KIRJAILIJA JORGE LUIS BORGES

Kun me kerran rakennettiin maja, niin se kaatui heti. Sitten me rakennettiin se uudestaan, niin se pysyi kasassa.

EMILIA ERVASTI 1A, KEVÄTPÖRRIÄINEN

Iankaikkisesti

Kaikki on hiekalle rakennettua, mutta meidän on rakennettava kuin hiekka olisi kalliota.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018 Olen laskenut perustuksen, jolle joku toinen rakentaa. Mutta kukin katsokoon, miten rakentaa.

1. KIRJE KORINTTILAISILLE 3:10

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Uusi aika murtautuu esiin NUORI JUUTALAISPOIKA Robert Zimmerman painoi vakosamettisen lippalakin päähänsä kuppilassa New Yorkin Greenwich Villagessa, löi kuhmuisesta Martin-kitarastaan G-duurisoinnun ja alkoi laulaa. Robert oli valinnut itselleen taiteilijanimen Bob Dylan. Vuosi oli 1963. Laulun nimi oli The Times They Are A-Changing. Laulussa ollaan kynnyksellä, jonka yli uusi aika murtautuu vääjäämättä esiin.

Kun Dylan pokkasi pari vuotta sitten Nobelin kirjallisuuspalkinnon, monet mainitsivat juuri tuon nuoruusvuosien laulutekstin esimerkkinä hänen mestarilliNYT KÄYDYSSÄ sesta lyriikastaan. Minun korvissani se KESKUSTELUSSA alkoi soida, kun seurasin kirkolliskokoukKUULUU, KUINKA sen keskustelua homojen kirkkohäistä.

”

VUORET OVAT

MITÄ TULEE seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaiseen kohteluun, kirkon hallinnollinen pyörittely on kiusallisen kankeaa ja hidasta. Silti nyt käydyssä keskustelussa kuuluu, kuinka vuoret ovat lähteneet liikkeelle.

TERVEISIÄ PIISPAINKOKOUKSEEN. Siinä, mitä kirkossa pitäisi ajatella samaa sukupuolta olevien avioliitoista, ei ole niinkään kyse avioliittokäsityksestä. Kyse on siitä, mitä ajatellaan ihmisestä.

Piispojen pitää nyt selvittää, miten kirkossa ratkaistaan ihmiskäsityksestä vallitseva erimielisyys. Siinä ratkeaa samalla tuo avioliittokysymys.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi JARKKO PELTOLUHTA

UUSI AIKA murtautuu vääjäämättä esiin.

LÄHTENEET Kirkolliskokouksen raskaan sarjan valioLIIKKEELLE. kunnista kaikkein raskain eli opillisia asioita käsittelevä perustevaliokunta oli ehdottanut, että kirkolliskokoukselle tehty edustaja-aloite samaa sukupuolta olevien vihkimisen sallimisesta jätettäisiin kokonaan raukeamaan.

Perustevaliokunnan esitys meni kirkolliskokouksen äänestyksessä läpi niukalla enemmistöllä 59–46.

Se ei silti tarkoita sitä, että asia olisi loppuun käsitelty, sillä päätökseen sisältyi vaatimus, että piispat selvittävät edelleen vaihtoehtoja ”avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi”.

Tämä lisäys perustevaliokunnan esitykseen hyväksyttiin selvin numeroin. Äänet jakautuivat 73–32. Times they are a-changin', ajat ovat muuttumassa. Uusi aika murtautuu vääjäämättä esiin.

Nyt kun valo avaa silmänsä, minäkin huomaan läheisen.

Katson häntä, huomaan kaukaisen.

Mietin häntä, huomaan ainaisen ja päästän sen menemään.

Metrolla helpolle lähiretkelle Metroradan varrella on hienoja löytöjä ulkoilijalle ja luontoretkeilijälle.

Esittelyssä kohteet Helsingin ja Espoon jokaisen 25 aseman ympäristöstä.

Tee löytöjä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 24.5.2018

numero 10

Seuraava lehti ilmestyy 7.6.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Kun piispaa ei nyt ole, tällainen varamies kelvannee” Antti Kujanpää on Espoon tuomiokirkko­ seurakunnan kirkkoherra. Kesäkuusta alkaen hän toimii Espoon piispan sijaisena.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

1.

3.

Olet tuomiorovasti. Julistatko Marraskuussa järjestetään myös armoa? seurakuntavaalit. Kenen kan– Kirkon tehtävä on julistaa nattaa asettua ehdokkaaksi?

Kristusta ja armoa. Tuomio-sanan on – Luottamushenkilön pitää jaksaa taustalla käännösvirhe. Latinan sana paneutua. Luottamushenkilö, joka domus on käännetty tuomioksi, vaikka avaa kokousasiakirjan vasta kose pitäisi kääntää kodiksi. kouksessa, on hyödytön. Es– Kirkon tehtävä ei ole tuomita. Ih- poon yhteisen kirkkoneuvosmiset kohtaavat joka puolella niin pal- ton viime kokouksen esityslisjon tuomitsemista ja kaavoihin ahta- ta oli 307 sivua. Vaatii jonkin aimista, että arkaa, kun sitä mollisuudelle tavailee kotoon kysyntää. Sina. tä ihmiset odot– Yksittäitavat kirkolta. nen ihminen pys– Kun Estyy kyllä vaikuttapoon tuomiomaan, jos on määKIRKON TEHTÄVÄ EI OLE TUOMITA. kapituli antoi rätietoinen ja osaa IHMISET KOHTAAVAT NIIN PALJON kirjallisen vahakea tukea ajatukTUOMITSEMISTA JA KAAVOIHIN roituksen pasilleen. On myös pille, joka oli AHTAMISTA, ETTÄ ARMOLLISUUDELLE niitä, jotka pettysiunannut savät. Eniten turhauON KYSYNTÄÄ. maa sukupuoltuvat ne, jotka lähta olevan patevät liikkeelle yhriskunnan, kyden asian edustase ei ollut tuojina. miosta vaan työnjohdollisesta asiasta.

Sinut tunnetaan kuntourheilijana. Miksi harrastat Jos työntekijä ei toimi työnantajan ohjeiden mukaisesti, siitä annetaan työhikiliikuntaa? elämässä varoitus.

– Jotta tästä työpaketista selviää, täy– Tuomiokapitulilla ei ole valtaa tyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa. Inpäättää, miten tämä vaikea kysymys hoan kuntosalia, mutta olen viimeiset pitäisi kirkossa ratkaista. Sen ratkai- kuusi vuotta käynyt salilla neljästä kuusee kirkolliskokous, toivottavasti vii- teen kertaa viikossa. saasti.

– Olen ollut ennen kaikkea kestävyysToimit kesäkuun alusta läh- juoksija. Maratonennätykseni on 3,08. tien Espoon piispan sijaise- Minulle on iso henkinen kriisi, etten tona. Miksi? dennäköisesti pääse maratonille enää – Espoon piispa Tapio Luoma aloit- koskaan. Polvien nivelrikot eivät enää taa arkkipiispana kesäkuussa. Kun piis- anna periksi. panvirka on auki, tuomiorovasti hoitaa – En koskaan pane kuulokkeita korville, oman virkansa ohessa piispan kiireisim- kun liikun, vaan elän liikunnassa. Juoksemät tehtävät. Poikkeus ovat pappis- ja minen on eräänlaista meditaatiota. diakoniavihkimykset, joissa tuomioroMillainen on iltarukouksesi? vasti ei voi edustaa piispaa.

– Käyn iltarukouksessa läpi – Piispan sijaisena muun muasihmisiä, joiden huolet ovat misa johdan tuomiokapitulin istunto- nun huoliani ja joiden puolesta olen luja ja edustan Espoon hiippakuntaa vannut rukoilla. Rukous on minulle jatpiispainkokouksessa. kuvaa Jumalan edessä elämistä. Osittain – Kirkkoherrat ovat joskus hyvin yk- se on sanatonta. sinäisiä ja kaipaavat keskustelua piis– Jos minulla on huolia, ei riitä, että pan kanssa. Se on johtajan yksinäisyyt- teknisesti luettelen ne Jumalalle. Rukoitä. On asioita, joita ei voi pohtia alais- lijan tehtävä ei ole raportoida Jumalalle ten kanssa. mitään, vaan rukous on tärkeää rukoili– Kun piispaa ei nyt ole, tällainen jalle itselleen. Rukoilija sitoutuu niihin varamies kelvannee keskustelukump- asioihin korkeimman edessä. Silloin rupaniksi. kous vaikuttaa. ■

”

4.

2.

5.

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Luottamuksen arvoinen – Seksuaalisen häirinnän satuttamaa tulee kuulla ja auttaa, korosti Heli Inkinen, joka käytti puheenvuoron Totuus vapauttaa -kampanjan edustajana kirkolliskokouksessa. Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Vetoomus seksuaalista häirintää vastaan Osana maailmanlaajuista #metoo-kampanjaa syntyi myös kirkossa seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kitkemiseen pyrkivä #totuusvapauttaa –kampanja. Kampanjaan liittyvä vetoomus luovutettiin arkkipiispa Kari Mäkiselle kirkolliskokouksessa. Vetoomuksessa on 649 allekirjoitusta.

Vetoomuksessa esitetään, että kaikkiin hiippakuntiin pitäisi luoda verkostoja, joissa kaksi henkilöä, nainen ja mies, toimisivat kirkon nimeäminä ja kouluttamina luottohenkilöinä.

Heihin voisivat ottaa yhteyttä kirkon työntekijät, luottamushenkilöt ja seurakuntalaiset kohdatessaan häirintää. Helsingin hiippakunnassa on jo tehty uudet ohjeet ja toimintatavat.

Ei samaa sukupuolta olevien kirkkohäille Kirkolliskokous päätti hylätä edustaja-aloitteen, joka ehdotti kirkon avioliittokäsityksen laajentamista samaa sukupuolta olevia pareja koskevaksi. Kirkolliskokouksen perustevaliokunta ei nähnyt riittäviä perusteita avioliittokäsityksen laajentamiselle. Perustevaliokunnan esitys voitti äänestyksessä äänin 59–46 piispa Björn Vikströmin vastaehdotuksen, jonka mukaan aloite ei olisi rauennut, vaan olisi jäänyt odottamaan piispainkokouksen jatkoselvitystä.

Kirkolliskokous päätti Helsingin Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherran Arto Antturin esityksen mukaisesti kuitenkin pyytää piispainkokousta ”edistämään kunnioittavaa keskustelua ja edelleen selvittämään vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi”.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien luottamushenkilöille tehdystä kyselystä selviää, että päätöksiin vaikuttavat eniten virkamiesvalmistelu ja kokouspuheenvuorot.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

S

uurin osa pääkaupunkiseudun seurakuntien luottamushenkilöistä kokee saavansa arvostusta ja pystyvänsä vaikuttamaan päätettäväksi tuleviin asioihin.

Lähes neljännes on kuitenkin melko tai erittäin pettynyt omaan vaikutusvaltaansa ja kuudesosa kokee arvostuksen puutetta.

Tiedot käyvät ilmi Kirkko ja kaupungin Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntayhtymien luottamushenkilöille tekemästä kyselystä.

Kyselyyn vastasi yhteensä 167

LUOTTAMUSHENKILÖISTÄ SUURIN osa, yli 80 prosenttia, kokee saavansa arvostusta sekä seurakuntayhtymässä että omassa paikallisessa seurakunnassaan.

Omaan vaikutusvaltaansa erittäin tai melko tyytyväisiä oli yhteensä 77 prosenttia luottamushenkilöistä. Eniten pettyneitä oli

Päätöksentekijänä olen sitoutunut erityisesti...

prosenttia

50

ikäryhmässä 26–40-vuotiaat.

Tärkeimpänä elimenä seurakuntayhtymän päätöksenteossa vastaajat pitävät paikallisten seurakuntien seurakuntaneuvostoja.

Seurakuntayhtymän ylin päättävä elin on yhteinen kirkkovaltuusto. Luottamushenkilöt pitivät silti merkittävämpänä kirkkovaltuuston päätöksiä valmistelevaa ja toimeenpanevaa yhteistä kirkkoneuvostoa.

Kirkkoneuvoston asemasta valtuuston tekemissä päätöksissä kysyttiin myös erikseen. Vastaajista 81 prosenttia arvioi sen aseman vahvaksi tai melko vahvak-

Oletko tyytyväinen

Omaan kotiseurakuntaan ja sen toimintaan Ryhmään, jonka listalta minut vaaleissa 2014 valittiin.

40

Kaupunginosaan tai alueeseen

Muu / Oma linja

30

Opetusministeri toivoo nuoria luottamuselimiin Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) nosti kirkolliskokouksessa esiin seurakuntavaalit, joissa kirkolle valitaan yhteensä yli 8 500 luottamushenkilöä. GrahnLaasonen oli huolissaan siitä, että kirkon päätöksenteossa nuorten arvomaailma jää vaille huomiota.

– Seurakuntavaaleissa äänioikeus on jo 16-vuotiailla. Samaan aikaan seurakuntavaaleissa valituista yli 40 prosenttia on täyttänyt 60 vuotta. Luottamushenkilöistä vain kuusi prosenttia on alle 30-vuotiaita, Grahn-Laasonen luetteli.

luottamushenkilöä, joista kaksi kolmesta oli Helsingistä. Vastaajista 61 prosenttia oli naisia. Yli 66-vuotiaita vastaajia oli 39 prosenttia, alle 40-vuotiaita 17 prosenttia, 41–65-vuotiaita vastaajia oli 44 prosenttia.

21 %

Poliittiseen puolueeseen Omaan ikäryhmääni, ajan esim. nuorten tai seniorien asiaa.

20

Herätysliikkeeseen tai hengelliseen taustaryhmään.

19 % 10

4 % 0

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

si, ainoastaan kaksi prosenttia heikoksi ja 17 prosenttia ei osannut sanoa.

Seurakuntien päätöksenteossa korostuu vastaajien mielestä eniten viranhaltijoiden tekemä valmistelu.

Eräs vastaajista katsoi, että luottamuselimelle jää kumileimaisimen rooli. Toisaalta useampi kritisoi sitä, jos päätettävät asiat on valmisteltu huonosti. Silloin myös luottamushenkilöiden on vaikea päättää.

Yli neljä viidestä arvioi virkamiesvalmistelun olevan hyvää, mutta vastauksissa annettiin myös kritiikkiä.

Neljännes luottamushenkilöistä kertoi tekevänsä päätöksiä omantunnon ja oman harkintansa mukaan. Myös toisten luottamushenkilöiden puheenvuorot vaikuttivat päätöksiin.

Ryhmäkuri, puolue- ja kirkkopolitiikka tai oma herätysliiketausta painoivat päätöksenteossa kyselyn mukaan vain vähän.

Luottamushenkilöt kertoivat sitoutuvansa päätöksentekijänä eniten omaan kotiseurakuntaansa, seuraavaksi eniten ryhmään, jonka listalta hänet oli vaaleissa luottamuselimeen valittu ja kolmanneksi eniten kaupunginosaan.

OMAN IKÄRYHMÄNSÄ asiaa ajoi yhdeksän prosenttia, sen sijaan herätysliikkeen tai poliittisen puolueen asianajajiksi kyselyssä tunnustautui vain muutama.

Erityisesti monet helsinkiläiset vastaajat painottivat kyselyssä sitou-

tuneensa ajamaan kirkon avoimuutta ja saavutettavuutta. He nostivat esille sateenkaarityön eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, retriitit ja lasten asiat sekä korostivat asiakaslähtöisyyttä, stadilaisuutta ja tavallisten ihmisten asiaa. Yksi vastaaja halusi ”uudistaa kirkkoa niin, että se säilyy myös tuleville sukupolville.”

NELJÄ TÄRKEINTÄ asiaa, joihin luottamushenkilöt olivat kuluvan kauden aikana päässeet vaikuttamaan, olivat kyselyn mukaan työntekijävalinnat, seurakuntayhtymän tai seurakunnan strategia, toiminnan suunnittelu tai projektit käytännön tasolla sekä äänioikeus piispanvaalissa. Vantaalla nousi esille muita enemmän myös rakennushankkeista päättäminen.

Luottamuselimissä ollaan asioista myös eri mieltä. Enimmäkseen tämän koettiin sujuvan siten, että toisin ajattelevien näkökantoja kunnioitetaan.

Kuitenkin 22 prosenttia vastasi, että näin ei tapahdu. Yksi luottamushenkilö kertoi todistaneensa epäasiallista kohtelua ja kertoi, ettei asetu sen vuoksi ehdolle tulevissa vaaleissa.

Runsas puolet vastanneista ilmoitti asettuvansa ehdolle ensi syksyn seurakuntavaaleissa. 23 prosenttia ei kuitenkaan aio enää ehdokkaaksi ja sama määrä ei tiennyt vielä, miten aikoo toimia. ■

A

Johtoajatuksenamme on tuottaa palveluja, jotka olisimme valmis hyväksymään omille omaisillemme.

UUSI PALVELUKOTI LOHJALLA Palvelukoti Harjupuisto

Helsingiuksentie 54A, Virkkala Ympärivuorokautista tukea muistisairaille tai hoivaa ja palveluja tarpeidenne mukaan ilman jonoja.

Meillä eletään toiminnallista arkea kodikkaassa ympäristössä.

Soita ja varaa tutustumisaika!

Eija Salo gsm: 050 511 5318 s-posti: eija.salo@seniorikodit.fi

seniorikodit.fi

Lue koko artikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Verkkojutusta löytyy myös luottamushenkilöiden kommentteja.

omaan vaikutusvaltaasi luottamushenkilönä?

56 % Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko pettynyt Erittäin pettynyt

KIRKKO ESPOOSSA KYRKAN I ESBO

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Afgaani­ räätäleillä riittää töitä Turvapaikanhakijoiden pyörittämässä ompelimossa tehdään korjausompelua ja valmistetaan vaatteita.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

M

Räätälit tahtoisivat jäädä Suomeen ja tehdä oman alan töitä.

inä lyhennän. Sinä lyhennät.

Hän lyhentää. Tapiolan kirkon kellarikerroksessa on Äiti Teresa -huoneeksi kutsuttu tila, jossa on tehty intialaisen köyhien auttajan äiti Teresan nimeä kantavia hyväntekeväi-

syyspeittoja.

Nyt maailmankuulun katolisen nunnan kuvan lisäksi seinillä on pari maisemakuvaa Afganistanista ja julisteita, jotka opettavat ompelimossa tärkeitä sanoja. Hiha. Kaulus. Helma. Vyötärö.

Ompelukone surisee. Yksi miehistä leikkaa kangasta. Suomeen turvapaikanhakijoina tulleiden pyörittämä Ompelimo Paratiisilintu on auki ja valmis ottamaan vastaan päivän tilaukset.

ALKURÄJÄHDYS TAPAHTUI helmikuun lopulla. Näin ompelimon alkua kuvailee Tapiolan seurakunnan pappi Heidi Zitting, sillä niin kovalla voimalla kaikki tapahtui.

Seurakunnan Facebook-sivulle postattiin kuva, jossa kerrottiin, että kirkolla aloittaa turvapai-

Urkuyö ja Aaria luottaa musiikin voimaan Suuria kirkkomusiikkiteoksia, nousevia ja tunnettuja tähtiä, kansainvälisiä vieraita ja kuoroja. Niistä koostuu kolme kuukautta kestävä Urkuyö ja Aaria -festivaali tänä kesänä.

TEKSTI PAULA HUHTALA

Räätäli otti mittoja Alexander Wilhelmssonilta.

U

rkuyö ja Aaria -festivaali alkaa tänä vuonna 7.6. kello 19.30 juhlavasti Gioacchino Rossinin Stabat Mater -teoksella. Yhteistyössä VocalEspoon ja Tapiola Sinfoniettan kanssa järjestettävä konsertti esitetään kahtena peräkkäisenä iltana Tapiolan kirkossa. Muut konsertit pidetään Espoon tuomiokirkossa.

– Rossini oli aikansa supertähti, ja hänen säveltämänsä Stabat Mater oli heti suurmenestys. Tätä teosta ei kuulla usein, sillä siinä on hyvin vaativat solistiosuudet, sanoo festivaalin taiteellinen johtaja Erkki Korhonen.

Hän iloitsee festivaalille saadusta huippukokoonpanosta. Stabat Materin solisteina ovat Aurora Marthens, Tuija Knihtilä, Tuomas Katajala ja Petri Lindroos. Kapellimestarina toimii 22-vuotias Klaus Mäkelä, jonka ura on noussut rakettimaisesti.

Muitakin suuria kirkkomusiikkiteoksia on ohjelmistossa. Einojuhani Rautavaaran Vigilia esitetään 5.7. ja G. F. Händelin Messias-oratorio 23.8.

– Messias esitetään normaalista poikkeavana versiona. FiBO Singersien ja FiBO Playersien esityksessä kahdeksan laulajaa esittää sekä solistien että kuoron osuudet.

FESTIVAALILLA ESIINTYY myös mielenkiintoisia kuoroja, kuten Japanin radion lapsikuoro 16.8., Kamarikuoro Gloria 14.6. ja Helsingin kamarikuoro 5.7.

– Olemme saaneet estradille myös sekä nuoria että kokeneita tähtiä. Esimerkiksi 19.7. konsertissa yhdistyvät kokemus ja nuoruus, kun Jorma Hynnistä säestää uruilla nuori Petúr Sakari, Korhonen kertoo.

Nuori venäläinen tähtisopraano Palageya Kurennaya esiintyy 12.7. Menestystä on niittänyt myös Mozart-tenori Tuomas Katajala,

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

”

TULEVAISUUDELTA TOIVON SITÄ, ETTÄ SAISIN TURVAPAIKAN SUOMESTA JA VOISIN PERUSTAA TÄNNE OMPELIMON.

Ompelimossa tehdään sekä miesten että naisten vaatteita.

kanhakijoiden pyörittämä ompelimo, joka tarvitsisi apua alkuun pääsemiseksi. Kuva sai lähes tuhat tykkäystä, ja sitä jaettiin yli 400 kertaa. Sana levisi, ja ompelimo alkoi saada paitsi ompelutarvikkeita myös ensimmäisiä asiakkaita.

– Korvaamatonta apua on tullut niin käsityön harrastajilta kuin tekstiilialan ammattilaisiltakin, Zitting kertoo.

– Palaute on ollut 99-prosenttisesti positiivista.

On pidetty tärkeänä, että turvapaikanhakijat saavat mielekästä työtä. On myös kehuttu, että miehet ovat tehneet oikein hyvää jälkeä.

Idea ompelimon perustamiseen lähti turvapaikanhakijoita työelämään auttavasta Startup Refugees -verkostosta. Startup Refugees otti yhteyttä Osuuskunta Pyhävaatteeseen, joka on kirkon piirissä syntynyt, muun muassa papinvaatteita valmistava osuuskunta. Nyt osuuskunta on kuviossa mukana antamassa taustatukea.

Nimensä ompelimo sai tänä keväänä Tapiolan kirkolla esitetyn Ihmeellinen aamu -pääsiäisnäytelmän paratiisilinnusta. Linnun esiintymisasu oli ompelimon ensimmäinen tilaustyö.

– Silloin, kun en ole ollut täällä töissä, olen pyöräillyt kaupungilla, ollut vastaanottokeskuksessa ja opetellut vähän suomea.

Dehassan on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Nyt on vetämässä toinen hakemus.

– Tulevaisuudelta toivon sitä, että saisin turvapaikan Suomesta ja voisin perustaa tänne oman ompelimon. Tykkään tehdä erityisesti miesten pukuja.

TUNNELMA KIRKON kellarissa on kirjaimellisesti lämmin ja tiivis. Asiakkaita käy koko ajan, ja höyrysilitysrauta puskee höyryä.

Vapaaehtoistyöntekijä Sirpa Haapamäki auttaa räätäleitä asiakaspalvelussa. On sovittava, mitä tehdään ja kuka tekee, millä aikataululla tehdään ja miPARATIISILINNUSSA TYÖSKENTELEE neljä miestä, hin hintaan. Hinnat ovat vertailukelpoiset muiden joista yksi on iranilainen ja muut kolme Afganista- ompelimojen kanssa.

– Tulin mukaan näihin kuvioihin vuonna 2015, nista. Heidän lisäkseen ompelimossa on töissä yksi afganistanilainen nainen, joka on asunut Suomessa kun Suomeen alkoi tulla aikaisempaa enemmän jo kuusi vuotta. Hän on toiminut tulkkina, sillä mie- turvapaikanhakijoita. Ensin opetin turvapaikanhakijoille suomen kielen alkeita vastaanottakeskukhet eivät puhu vielä kovin paljon suomea. sessa, Haapamäki kertoo.

Yksi räätäleistä on Dehassan, Hän sanoo olevansa evakkoäidin tytär, ja siksi 45. Hän saapui Suomeen Afganistanista Ghaznin kaupungista kolme vuotta sitten. Hän esittelee val- turvapaikanhakijoiden auttaminen tuntuu hänestä tärkeältä. mistamaansa puvuntakkia.

Alexander Wilhelmsson tuo ompelimoon kak– Tein tämän mallikappaleeksi, hän kertoo. si pukua korjausompeluun. Vaikka mittoja otetaan Kotimaassaan Dehassan työskenteli pienessä ompelimossa, joka valmisti vaatteita sekä miehille ahtaassa varastossa ja asioiden sopimisessa menee että naisille. Räätälintöiden lisäksi hän teki välillä tovi, kun keskustelua käännetään kielestä toiseen, hän vaikuttaa tyytyväiseltä. puutarhatöitä. Sitten tulivat talebanit.

– Luin tästä paikasta Länsiväylästä. Tänne tuloo– He tulivat ompelimooni ja vaativat, että teen ni vaikutti osittain se, että paikka työllistää turvapaiheille ilmaiseksi töitä. En suostunut sellaiseen.

Ompelimo Paratiisilintuun Dehassan pääsi kanhakijoita ja että tämän taustalla on hyvä tarkoitöihin vastaanottokeskuksen kautta. Aluksi häntä tus, mutta myös se, että Espoossa ei ole kovin palepäilytti, miten työ sujuisi, kun hänen kielitaiton- jon tällaisia ompelimoita. Ja ovathan nämä räätälit sa on vielä puutteellinen, mutta oman alan töiden selvästi kovia ammattilaisia, Wilhelmssom sanoo. ■ tekeminen on tuntunut mukavalta ja asiakkaat ovat Muokattu 17.8.21: Poistettu ompelijoiden nimet ja kuvat turvallisuusyistä. olleet ystävällisiä.

joka esittää 26.7. konsertissa W. A. Mozartin ja R. Straussin kauneimpia lauluja. Lahjakkaita ja palkittuja nuoria laulajia kuullaan myös festivaalin viimeisessä konsertissa 30.8., jolloin esiintyvät Maiju Vaahtoluoto ja Taavi Oramo.

Suosituissa juhannusiltamissa 21.6. esiintyvät kokeneet laulajat Satu Vihavainen ja Ilkka Vihavainen. Illan teemana ovat Oskar Merikannon laulut, joita myös yleisö pääsee laulamaan.

– Kesäkuun viimeisessä konsertissa 28.6. kuullaan viime syksynä pidetyn lied-sävellyskilpailun kaikki kahdeksan finaalisävelmää.

Näiden uusimpien liedien lisäksi ohjelmassa on Yrjö Kilpisen lauluja, Korhonen kertoo.

Sopraano Aurora Marthens esiintyy Urkuyö ja Aaria -festivaalin avajaiskonserteissa Tapiolan kirkossa. Hän on yksi Rossinin Stabat Mater -teoksen solisteista.

KONSERTIT ALKAVAT avajaiskonsertteja lukuun ottamatta kello 21. Muutos tuntia aikaisemmaksi tehtiin vuosi sitten.

– Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta siitä, että tilaisuudet alkavat jo yhdeksältä. Bussit ja junat kulkevat vielä konsertin päätyttyä, ja konserttivieraat pääsevät niillä kätevästi kotiin. Niiden lisäksi festivaalibussi kulkee tänäkin kesänä konsertin päätyttyä Helsinkiin Espoon eteläosien kautta, Korhonen huomauttaa.

Urkuyö ja Aaria -festivaalin suurimmat tukijat ovat Espoon kaupunki, Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoon ruotsinkielinen seurakunta ja Espoon seurakuntayhtymä. ■ Urkuyö ja Aaria -festivaali Espoossa 7.6.–30.8. Konsertit Espoon tuomiokirkossa torstai-iltaisin, paitsi avajaiskonsertit 7.6. ja 8.6. Tapiolan kirkossa.

Liput 14–39 e. www.urkuyofestival.fi

8 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Espoon seurakuntien toivotaan panostavan auttamistyöhön ja lapsiin ESPOON SEURAKUNTIEN jäsenten mielikuvaa seurakunnistaan tutkittiin helmikuussa. Vastaajat arvostavat etenkin seurakuntien auttamistoimintaa eri muodoissaan sekä lasten ja nuorten parissa tehtävää työtä. Auttamistyöhön toivottiin myös panostettavan nykyistä enemmän.

Kuudellakymmenellä prosentilla vastaajista oli myönteinen mielikuva Espoon seurakunnista. Myös viimeinen kokemus seurakunnista oli myönteinen 62 prosentilla. Useimmiten vastaajat

kohtasivat seurakunnat median välityksellä tai kirkollisissa toimituksissa. Toimintaan osallistuvien mielikuva oli myönteisempi mielikuva

Palvelukseen halutaan

kuin heillä, joilla ei ollut yhteyttä seurakuntaan.

Espoon seurakuntien jäsenet näkevät seurakuntansa etenkin luotettavana. 91 pro-

senttia vastaajista pitää seurakuntia hyvin tai melko luotettavana. Espoon seurakunnat arvioidaan myös suvaitsevaksi ja avoimeksi. Kolme viidestä liittää Espoon seurakuntiin myös innostavuuden ja kokeilunhalun. Rohkeiksi Espoon seurakunnat mieltää puolet vastaajista.

Tutkimuksen mukaan Kirkko ja kaupunki on vuodessa löytänyt hyvin paikkansa Espoossa. Lehti tunnetaan hyvin ja 70 prosenttia vastaajista vähintään selailee sitä.

Lehti oli myös keskeisin tie-

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

HERÄNNÄISSEURAT

Helsingin seurakuntien yhteisessä seurakuntatyössä on vuodesta 2000 alkaen ollut poliisipappi. Viran vastuualueeseen kuuluu erikseen sovitusti työskentely Helsingin poliisilaitoksen, Maahanmuuttoviraston sekä tarvittaessa muiden valtionhallinnon yksiköiden kanssa. Nykyisen viranhaltijan jäädessä eläkkeelle asetetaan haettavaksi POLIISIPAPIN VIRKA Poliisipapin tehtävänä on • toimia poliisin tukena vaativissa erityistilanteissa • poliisivankilan sielunhoito • toimia erityisasiantuntijana eri vakaumusten ja uskontojen suhteen sekä eksistentiaalisissa kysymyksissä • työpaikkapappina toimiminen erikseen sovitusti valtionhallinnon toimipisteissä • yhteistoiminta kirkollisten, valtiollisten, kunnallisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa

www.joutsenkivi.fi HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Siivouspalveluja

Rakennusala

Koti-ikkunoiden pesut alkaen 10 €/kpl + alv.

Puh. 09 5122 791 Alberti-Siivous www.alberticlean.fi

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausespoo.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

hok-elannonlakipalvelu.fi

su 27.5. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.

1, Vantaa. ma 28.5. klo 18 kotiseurat Meurmanilla, Eskolant.4B32 (Pukinmäki), Hki. ti 29.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi); E.Junkkaala. su 4.6. klo 18 Histan veisaajat 10-v.juhlakonsertti, Nuuksion Honkamaja, Nupurint.24, Espoo. Osa VocalEspoofestivaalia. ke 6.6. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. MUISTA: 13.-17.6. Körttivaellus "Siionin virsiä pyhillä poluilla" Parikkalan Oronmyllyltä Enonkoskelle, 400-440€; tied. www.pyhatpolut.fi, p. 050 345 8743. ke 27.6. klo 18 kesäseurat Hynnisellä, Rovastila, Vuorikoskent.554, Enonkoski, savusauna, muurinpohjalettuja ja muikkuja; bussiretki Kalliosta 26.-28.6., ilm. p. 09 2340 3600.

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

Kotisiivoukset, ikkunoidenpesut ja saunapesut. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Kysy lisää 045 638 5774 Mirja

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

Viran palkkaus on vaativuusryhmän 602 mukainen.

Lisätietoja antaa poliisipastori Carita Pohjolan-Pirhonen, 040 517 7450 tai carita.pohjolan-pirhonen@poliisi.fi Hakemukset tulee jättää 30.5.2018 klo 12:00 mennessä sähköisesti kirkon rekrytointijärjestelmään osoitteeseen evl.fi/rekrytointi.

Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on samassa osoitteessa.

Lakipalveluja

don lähde seurakuntien asioihin liittyen.

Espoon seurakuntien yhteisökuvatutkimus tilattiin Innolink Research Oy:lta.

Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 806 espoolaista seurakunnan jäsentä, jotka edustavat eri seurakuntia ja ikäryhmiä. Vastauksista 300 kerättiin nettipaneelilla ja 500 puhelinhaastattelulla. Puhelinhaastateltavat valittiin satunnaisotannalla. Otanta kokonaisuudessaan vastaa demografisesti espoolaisia.

Palveluja tarjotaan Kaikenlaisten tilojen tyhjennykset. Maksuton palvelu.

P. 045 1192611

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Kummin hommissa Kun ystävä pyysi Mika Hanénia lapsensa kummiksi, hän ei epäröinyt hetkeäkään.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA TARU LAPINHARJUN KOTIALBUMI

2B

Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

M

ika Hanén, 30, muistelee tilannetta, jolloin häntä pyydettiin kummiksi. Siitä on yhdeksän vuotta. Olikohan se niin, että äiti vielä odotti vauvaa, vai nukkuiko poika jo kantokopassa?

– Olen aina kertonut vaimolleni, että minua kysyttiin kummiksi ennen kuin lapsi syntyi. Mutta nyt kun rupesin muistelemaan, on tosi vaikea sanoa, olikohan se kuitenkaan niin. No, ennen ristiäisiä se oli, Mika kertoo nauraen.

Mika on syntynyt Vantaalla, ja hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa Tikkurilassa. Opiskeluaikoina hän muutti Helsinkiin, mutta palasi pari vuotta sitten takaisin Vantaalle. Uusi koti löytyi Annavaimon kanssa Nikinmäestä. Mika työskentelee IT-asiantuntijana teleoperaattoriyrityksessä Helsingissä.

– Meille on tulossa lapsi, laskettu aika on heinäkuussa. Ollaan aika lähellä h-hetkeä. Uusi elämänvaihe alkaa. Arki kyllä mullistuu. Ihan innolla sitä odottaa!

NUORENA MIKA meni Tikkurilan seurakunnan isoskoulutukseen. Koulutettavista muodostui tiivis ja läheinen ystäväporukka. Nuoret viettivät paljon aikaa toistensa luona ja kävivät seurakunnan nuorten ja myöhemmin nuorten aikuisten tilaisuuksissa.

Ystäväporukkaan kuului myös Taru Lapinharju. Mika ja Taru toimivat muun muassa Walkerskahvilan vapaaehtoistyöntekijöinä ja juttelivat paljon toistensa kanssa. Taru muistaa hyvin sen, kun hän lähti tutusta ja turvallisesta piiristä kauas pois.

Ystävyys Mikaan vahvistui.

– Olin Australiassa työharjoittelussa, kun sain tietää olevani raskaana. Mika teki silloin paljon töitä tietokoneella ja juuri sellaiseen aikaan, kun olin toisella puolella maapalloa seuraa vailla. Viestittelimme Mikan kanssa tiiviisti Messengerissä, Taru muistelee.

Tulevan lapsen Taru piti vielä salaisuutena, ja kertoi siitä Mikalle vasta palattuaan Suomeen.

– Oli itsestään selvää, että Mikasta tulee lapsen kummi. Ajattelin niin jo heti alkuraskauden aikana, koska hän oli tuossa elämänvaiheessa minulle niin suuri tuki.

Kun kummipyyntö tuli, nuori mies oli otettu. Mikalle oli päivänselvää lupautua tehtävään.

– En miettinyt missään vaiheessa, pystynkö kummiksi tai mitä vastuita minulle tulee. En tiennyt, mitä minun piti tehdä, mutta pärjäsin lasten kanssa suhteellisen hyvin.

Mika huomasi, että kummiksi pyytäminen voi herkistää. Vanhemmilla voi olla useita vaihtoehtoja, mutta lapsen kummiksi valitaan vain tietyt.

– On kunnia-asia, kun vanhemmat ajattelevat, että juuri sinä olet se henkilö, jonka he haluavat olevan omalle lapselleen tärkeä.

RISTIÄISET JÄRJESTETTIIN lapsen vanhempien Taru ja Jukka Lapinharjun kotitalossa Kauniaisissa taloyhtiön kerhotilassa.

Kummeja oli neljä. Mikan lisäksi toinen sinkku ja pariskunta. Lahjaksi kummit antoivat perinteisen kummilusikan. Kaiverruksia varten Mikan oli pitänyt urkkia Tarulta lapsen nimi etukäteen. Taru vannotti Mikaa, ettei sitä saanut kertoa kenellekään ennen kastamista. Poika sai nimekseen Matias.

– En ollut sylikummi, mutta kummin rooli on samalainen, pitää lasta kastehetkellä sylissä tai ei, Mika toteaa.

Hän muistelee, että Matias taisi olla heidän ystäväporukkansa ensimmäinen lapsi. Syntymää haluttiin juhlistaa mahdollisimman isolla joukolla.

– Kastetilaisuuden alussa olivat läsnä perheet ja kummit. Kun sukulaiset lähtivät pois, muut kaverit tulivat paikalle.

VARSINKIN VASTASYNTYNEEN ja taaperoikäisen Matiaksen kanssa Mika vietti paljon aikaa. Hän kävi kylässä kummipojan luona ja ”otti homman ihan tosissaan”.

– Opiskelin lähellä Matiaksen kotia, ja koulupäi-

”

Kummin rooli on samalainen, pitää lasta kastehetkellä sylissä tai ei.

KUMMISETÄ MIKA HANÉN

vän jälkeen, kun ei ollut muutakaan tekemistä, menin käymään heillä ja samalla tuli leikittyä Matiaksen kanssa. Silloin näin häntä tosi usein ja meidän suhteemme muodostui aika läheiseksi.

Nykyään yhteistä aikaa on vähemmän, kun sekä Mikalla että Matiaksella on omat velvollisuutensa ja harrastuksensa.

Mikalla on ollut kummilapsensa kanssa selvä linja: tavatessa hän leikkii Matiaksen kanssa.

– Olemme tehneet yhdessä paljon kaikenlaista.

Kun Matias oli pieni, teimme palapelejä ja leikimme autoilla. Jossain vaiheessa juoksimme sitten jo ympyrää ja painimme. Sitten tulivat kaikenlaiset miekat ja kilvet ja vaahtomuoviammuspyssyt. Nyttem-

min olemme käyneet uimassa ja harjoitelleet pesäpalloa.

Mikasta on kiva, että hänet ja hänen vaimonsa Anna on aina kutsuttu Matiaksen synttäreille.

– Kummin tärkein tehtävä ei ole hankkia lahjoja, vaan mieluummin viettää aikaa lapsen kanssa.

Mutta toki olen halunnut muistaa Matiasta lahjoilla synttäreinä ja jouluna.

KUMMIPOIKA MATIAS on nyt yhdeksänvuotias. Hän käy koulua Kauniaisissa. Hänellä on nelivuotias pikkusisko Malla.

Viime vuonna Kummipäivänä Matias kävi Mikan ja Annan kanssa tiedekeskuksessa Vantaalla.

– Heurekassa rakensimme palikoilla. Siellä sai tehdä auton ja kokeilla sitä radalla. Sitten sai ottaa kisan, kenellä on nopein auto. Mika ja Anna tekivät myös autot. Minulla oli nopein, Matias kertoo.

Matiaksen mielestä Mika on kiva, koska he tekevät yhdessä monenlaista. Kysymykseen, onko kummi koskaan joutunut komentamaan häntä, Matias vastaa silmiin katsoen.

– Minun mielestäni ei ole ollut sellaista tilannetta.

Pohdimme, millä tavoin kummisetä on erilainen kuin isä.

– Esimerkiksi Mikalla ei ole rastoja niin kuin isillä. Ja sitten me nähdään isiä yleensä useammin, Matias toteaa.

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Käymme Matiaksen kanssa läpi listaa paikoista, joihin voi mennä kummin kanssa tänä vuonna Kummipäivänä. Pojan kiinnostuksen herättää koirien halaaminen, Megazone-lasersota ja vankilasaari.

Siltä varalta, että Mika-kummi vie tänä vuonna Matiaksen Kummipäivänä jonnekin, toivomus heitetään ilmaan.

– Megazone tai se koirajuttu. Ai niin! Koirajuttu ei ehkä onnistu, kun Mika on allerginen. Eli Megazone.

VAUVAA ODOTTAVAT Mika ja Anna ovat joutuneet viime aikoina miettimään kummeja omalle lapselleen. Mikan mielestä kaverit sopivat hyvin kummin tehtävään.

– Sukulaisilla, kuten sedillä ja tädeillä, on jo rooli ja syy olla lapsen elämässä. Mieluummin valitsen kummiksi hyviä ystäviä, koska silloin lapsen ympärille tulee enemmän aikuisia.

Mika kokee, että kummius on ollut hyvä asia myös omaan vanhemmuuteen valmistautumisessa. Matias on Mikan ainoa kummilapsi ja ensimmäinen lapsi, jonka kanssa hän on harjoitellut lapsen kanssa olemista.

– Perinteisessä kummin tehtävässä, kristinuskoon kasvattamisessa, olen onnistunut Matiaksen kanssa kohtalaisesti.

– Olemme käyneet seurakunnan järjestämillä lastenpäivillä ja lasten messuissa, kun

B

3

Kummi on sponsori, joka muistuttaa rakkaudesta ilman ehtoja

K

ummin tehtävä syntyi varhaisissa kristillisissä seurakunnissa lähes kaksi tuhatta vuotta sitten. Kun joku halusi liittyä kirkkoon ja kristittyjen joukkoon, hän sai kokeneemman kristityn perehdyttäjäkseen ja tukihenkilökseen.

Kun kristityksi haluava oli saanut opetusta ja hän oli ilmaissut tahtonsa liittyä ylösnousseen Jeesuksen seuraajien joukkoon, hänet kastettiin ja otettiin seurakunnan jäseneksi. Kummi oli kastejuhlassa mukana. Jos kastettava oli pieni lapsi, kummi vastasi hänen puolestaan kastettavalle esitettyihin kysymyksiin.

Kummin vastauksista muodostui sittemmin, 300-luvulla, apostolinen uskontunnustus. Se luetaan kastetilaisuudessa edelleen.

Antiikin Roomassa kummista käytettiin latinankielistä nimitystä sponsor. Se merkitsee tukijaa.

Suomen kieleen sana kummi tulee venäjästä, kuten monet muutkin kirkkoon liittyvät sanat. Venäjäksi kummi on kum.

Kirkkoon liitytään vieläkin kasteessa. Yhä edelleen kummit vastaavat ristiäisissä kysymyksiin kummilapsensa puolesta.

Luterilaisessa kirkossa, samoin kuin ortodoksisessa ja katolisessa sekä anglikaanikirkossa, on tapana kastaa vauvoja. Toisinaan tällaista käytäntöä kuulee arvosteltavan siitä, että on kyseenalaista liittää henkilö uskonnolliseen yhteisöön kysymättä hänen omaa mielipidettään. Mutta toisaalta myös päätös olla antamatta uskonnollista kasvatusta on päätös, jonka vanhemmat tekevät lapsen puolesta.

Suhde uskoon ei ole ollenkaan ainoa asia, jossa vanhemmat tekevät lastaan koskevia suuria ratkaisuja kysymättä häneltä itseltään. Eivät he voi esimerkiksi olla puhumatta lapselleen odottaessaan, mitä kieltä hän mahdollisesti haluaa alkaa puhua.

Kastetta kuvataan vanhassa uskonnollisessa kielessä ”armoliitoksi”, siihen viittaavat pesemistä kuvaava vesi ja puhtautta kuvaava valkea kastepuku.

Kasteen armoliitolla tarkoitetaan sitä, että vaikka ihminen itse pilaisi elämänsä ja sotkisi asiansa, Jumala rakastaa häntä ilman ehtoja.

Tämän ehdottoman rakkauden muistaminen ja siitä muistuttaminen ovat olennainen osa sitä kristillistä kasvatusta, jota lapsen lähiaikuiset ristiäisissä lupaavat yhdessä seurakunnan kanssa yrittää.

Koska lapsena kastettavalta ei kasteen hetkellä kysytä, haluaako hän olla mukana siinä yhteisössä ja siinä henkisessä ilmapiirissä, johon hänet kastetaan, hän saa myöhemmin mahdollisuuden muodostaa oman kantansa.

Siksi nuorille pidetään rippikoulu. Se vastaa sitä opetusta, jonka jo muinaiset roomalaiset saivat aikuisena ennen omaa kastettaan.

Jos rippikoulun käynyt nuori haluaa edelleen olla mukana siinä kirkossa, johon hänet on lapsena kastettu, hänet konfirmoidaan täysivaltaiseksi kirkon jäseneksi. Latinan sana confirmatio merkitsee vahvistusta. Konfirmaatiossa nuori vahvistaa itse sen päätöksen, jonka toiset ovat aikanaan hänen puolestaan tehneet.

JAAKKO HEINIMÄKI Testaa kummitietoutesi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

Huonon kummin tunnustus

Matias Lapinharju on Mika Hanénin ainoa kummilapsi ja ensimmäinen lapsi, jonka kanssa hän on harjoitellut lapsen kanssa olemista.

MINÄ TUNNUSTAN: olen ollut huono kummi.

Minulla on vain yksi kummilapsi. Vuoden päästä on jo hänen konfirmaationsa aika.

Jo vuosien ajan olen häpeillen valitellut ainoan kummilapseni isälle, kuinka passiivisen kummin hän onkaan valitettavasti tyttärelleen valinnut. Hän on suhtautunut asiaan ymmärtäväisesti, mutta asia kalvaa minua.

Syy passiivisuuteeni voisi olla se, että olen eronnut naisesta, jonka kanssa aloitimme yhdessä kummin tehtävän. Voisin selitellä huonoa kummiuttani myös kiireilläni ja sillä, ettei keski-ikäisellä miehellä ole paljon yhteistä teinitytön kanssa. Lopulta tiedän, että kaikki ovat tekosyitä.

Luterilaisen kastekäsitykseen kuuluu oleellisesti, että jos sen lupauksista on tieten tahtoen tai puolivahingossa etääntynyt, niin uusi alku on aina mahdollinen. Lyhyesti sanottuna kristinusko on uskoa uusiin alkuihin ja niiden suomiin mahdollisuuksiin.

Niinpä päätän tänä kesänä tarttua puhelimeen ja kutsua kummityttäreni vaikkapa Lintsille tutustumaan kummisetäänsä. Koskaan ei ole liian myöhäistä saada uusi alku kummiudelle.

Tunnustan, että minua vähän jännittää, mutta ehkä häntäkin.

JAN AHONEN pappi ja verkkotuottaja

4B

Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Kummipäivä 3.6.

Kummipäivää vietetään kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina 3.6. Kummille ja kummilapselle on päivän aikana tarjolla yhteistä tekemistä eri puolilla Helsinkiä ja Vantaata.

Kummipäivänä on yhdessä tekeminen tehty helpoksi ja päivä huomioidaan alennuksina.

Helsingissä kummipäivänä voi mennä kummin kanssa Mustasaareen, altaaseen uimaan ja kaupunginmuseoon katsomaan näyttelyitä ja tekemään workshopia. Kansallismuseossa voi ihailla vaikkapa Barbie-näyttelyä. Kummin voi myös haastaa minigolf-otteluun tai carting-ajoon.

Vantaalla kummipäivänä voi temppuilla sisäaktiviteettipuistossa, kokea oivaltamisen iloa tiedekeskuksessa, halata koiria, tutustua lentokenttään ja ruokkia vuohia. Kummin voi myös haastaa lasersotaan tai viedä vankilasaarelle.

Katso tarkemmat tiedot: helsinginseurakunnat.fi/kummipaiva tai vantaanseurakunnat.fi/kummipaiva Facebook: Kummipäivä 2018 Matias Lapinharju (oik.) haluaa haastaa Mika Hanénin Kummipäivänä lasersotaan.

Matiaksen äiti Taru on pyytänyt meitä kummeja mukaan. Mutta mitään omaa pyhäkoulua en ole Matiakselle pitänyt.

– On hienoa, jos kummit antavat jotakin kristillistä kasvatustakin, mutta tärkeimpänä näen sen, että kummi on turvallinen aikuinen. Heitä ei ikinä ole lapsen elämässä liikaa.

Turvallinen aikuinen on Mikan mielestä sellainen, jonka voi luottaa hoitamaan lasta ja joka haluaa lapsen parasta.

MIKAN JA MATIAKSEN ÄIDIN TARUN ystävyys on kestänyt pitkään. Heistä ei aikanaan tullut paria, vaikka suhde oli läheinen alusta pitäen.

– Ei me olla missään vaiheessa rakastuttu sillä tavalla. Suhteemme on hyvin sisaruksellinen. Tosi läheinen, mutta ei parisuhde, Taru toteaa.

Taru muistelee Mikan käyneen heillä opiskeluaikoina viikoittain. Mutta sitten Mika tapasi Annan.

– Olimme puolisoni kanssa tosi huolissamme, että kuinkahan tässä käy. Entä jos Anna ei tykkääkään

meistä, ja jos Mika ei enää ehdikään käydä meillä, Taru mietti silloin.

Hyvin siinä kävi. Tarusta ja Annasta tuli niin hyvät ystävät, että myös Annaa pyydettiin Matiaksen kummiksi, vaikka ei tiedetty, onko se ristiäisten jälkeen edes mahdollista. Asia selvitettiin. Siihen tarvittiin kirkkoherran lupa.

– Halusimme, että Annan nimi lisätään kummeihin. Annoimme hänelle kummitodistuksen Matiaksen viisivuotissynttäreillä. ■

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Onnellisuudessa ja tyytyväisyydessä ei Luoman mielestä tärkeintä ole tavara. Olennaisinta ovat ihmissuhteet. Jos ne toimivat, moni murhe tuntuu pienemmältä ja päinvastoin.

KIRKKOISÄ AUGUSTINUS sanoi 400-luvulla, että ihmisen sydän on levoton, kunnes se löytää levon Jumalassa. Tämä on se perimmäinen ihmisen onnellisuuteen liittyvä asia, josta kirkko Luoman mukaan puhuu.

Hän korostaa, että pohjimmiltaan kristinuskossa ei ole kyse opinkappaleista.

Oppi auttaa sanoittamaan ihmisen ja Jumalan suhdetta, mutta sanat seuraavat tätä suhdetta, ei toisin päin.

Raamattu on tulevalle arkkipiispalle tärkeä, päivittäisessä käytössä kuluva Jumalasta, ihmisestä ja heidän kohtaamisestaan kertova kirja. Mutta se ei ole Jumala.

– Kristityksi tullaan kohtaamalla Jumala ja hänen armonsa Jeesuksessa. Suhde Jumalaan ei ole meidän määrättävissämme, Luoma pohtii.

– Kun me yleensä olemme subjekteja, jotka tarkkailemme objekteja eli ulkopuolista maailmaa, niin Jumala ei olekaan meidän näpeissämme. Hän ei ole kohde, jota voisimme tarkastella kaukoputkella tai mikroskoopilla.

Luoman mukaan ihmisen ja Jumalan välinen suhde on päinvastainen: me olemme Jumalan tarkastelun kohteena.

– Silloin on oleellista, jaksammeko me luottaa ja uskoa siihen, että Jumala katsoo meitä rakastavasti.

Luomaa on pitkään puhutellut ikonien teologia.

– Ikonin idea ei ole se, että me katsomme ikonia. Ikonien erikoinen perspektiivi johtuu siitä, että siinä ajatellaan pyhän katsovan meitä ikonista.

Ikonin edessä olemme Jumalan rakastavan katseen kohteena.

Turun keskiaikainen Maarian kirkko on tullut Tapio Luomalle tutuksi kirkolliskokouksien yhteydessä.

Jumalan Luoma Espoon piispa Tapio Luoma aloittaa arkkipiispana kesäkuun alussa.

Hän aikoo jatkaa vuoropuhelua luonnontieteilijöiden kanssa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA PASI LEINO

U

uden arkkipiispan mukaan Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat pudonneet hyvinvoinnin kärryiltä. Kirkon on tärkeää seisoa heidän tukenaan ja puhua heidän puolestaan.

Tapio Luoma korostaa, että kirkon pitää toimia yhteiskunnan eheyden hyväksi aikana, jolloin demokraattisen järjestelmän toimivuus ja jopa itse järjestelmä on kyseenalaistettu.

Ihmisten osallisuuden kokemuksen vahvistaminen on yhteiskunnan eheyden rakentamisessa tärkeää – että kukaan ei jää ulkopuolelle vaan jokainen tulee kuulluksi.

– Kun verrataan Suomen ja läntisen Euroopan tilannetta kehittyviin maihin Afrikassa ja Aasiassa, niin yleisesti ottaen aineellinen yltäkylläisyys on täällä korkealla tasolla.

– Olemme monilla mittareilla yksi maailman vau-

raimmista maista ja tietyillä mittareilla mitattuna jopa onnellisimmaksi arvioitu maa, Luoma muistuttaa.

Ihminen on aina pyrkinyt onnellisuuteen. Kirkollakin on tässä sanansa sanottavana. Onnellisuuden sijasta Luoma puhuisi kuitenkin mieluummin tyytyväisyydestä.

– Kyse on siitä, mikä riittää ja mihin olisimme tyytyväisiä. Kohtuus, vastavuoroisuus ja niiden kautta mielletty yhteisöllisyys ovat minusta asioita, joita kirkon kannattaa pitää esillä.

Luoma muistuttaa, että aineellinen hyvinvointi on kasautunut pienelle osalle ihmiskuntaa, eikä maapallo kestä sitä, että rikkaissa länsimaissa ilmenee yhä uusia tarpeita, jotka pitää tyydyttää.

– Meillä ei ole tiedossa muuta planeettaa, maailmaa tai todellisuutta, jossa elämä voisi jatkua. Siksi meidän pitää havahtua tämän ainutlaatuisen pallon hyvinvointiin.

TEOLOGIAN TOHTORIKSI Tapio Luoma väitteli vuonna 2002. Hänen väitöskirjansa käsitteli luonnontieteen ja teologian suhdetta.

Monet kuvittelevat, että usko ja tieteellinen maailmankuva eivät sovi yhteen.

– Missään tapauksessa näin ei ole, Luoma vakuuttaa.

– Voimme kristittyinä vapaasti hyväksyä luonnontieteen tulokset. Niihin perehtyminen on pikemminkin vahvistanut uskoani Jumalaan.

Luoma ei usko, että Jumalan olemassaoloa voidaan koskaan todistaa esimerkiksi kokeellisin menetelmin. Eikä hän itse välittäisikään turvautua sellaiseen Jumalaan, joka voitaisiin typistää ihmisen havainnoinnin ja havaintovälineiden kohteeksi.

Jumala on jotain muuta, hän on itse olemassaolon perusta. Niinpä kieltäessämme Jumalan kiellämme samalla myös jotain itsestämme.

Tieteen ja uskonnon vuoropuhelua kannattaa ja pitää Luoman mielestä käydä. Hän on jo useamman vuoden ajan ollut mukana luonnontieteilijöiden ja teologien keskusteluryhmässä.

– Olemme pohtineet ajankohtaisia asioita omien tieteenalojemme näkökulmista. Vuorovaikutus on ollut innostavaa ja hedelmällistä.

– Olemme pureutuneet muun muassa ilmastokysymyksiin, ja julkaisimme asiasta pari vuotta sitten kannanoton.

Luoman mukaan maailma on yhteinen, ja tiedon ja ymmärryksen kasvattaminen siitä noudattaa samankaltaista prosessia olipa kyse sitten tieteestä tai uskosta.

– Uskossa on aina oltava mukana tietoa, eikä tieto taas ole mahdollista ilman uskoa. Tiedon perinteinen määritelmä toteaakin sen olevan hyvin perusteltu tosi uskomus.

– Uskon ja tieteen vuoropuhelua tarvitaan jo sen takia, että osaisimme oikealla tavalla pitää huolta tästä asuttavaksemme annetusta planeetasta, Luoma kiteyttää. ■ Tapio Luoman lähtöjuhla Espoon piispana su 27.5. klo 18.

Juhla alkaa iltamessulla Espoon tuomiokirkossa.

Arkkipiispan virkaan asettaminen Turun tuomiokirkossa su 3.6. klo 10. Yle televisioi virkaan asettamisen.

6B

Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Kuka?

Espoolainen Minna Helle, 45, on oikeustieteen kandidaatti.

Hän erosi valtakunnansovittelijan työstä huhtikuussa ja aloittaa Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajana kesäkuussa.

Aiemmin hän on työskennellyt mm. Akavassa ja Tehyssä.

Mitä?

Huhtikuussa ilmestyi Minna Helteen kirja Järki ja tunteet (Otava), joka käsittelee neuvottelun ja konfliktinratkaisun taitoja.

Motto

”Ole aina oma itsesi.”

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Pelkojensa voittaja Valtakunnansovittelijan työn jättänyt Minna Helle ei voisi kuvitella tekevänsä koko elämänsä samoja asioita samalla tavalla.

T

ehdään kovasti töitä, ruoskitaan itseämme. Otetaan asiat vakavasti.

Sellainen oli Minna Helteen mielikuva luterilaisuudesta, ja sellaiseksi luterilaiseksi hänen oli helppo tunnistaa itsensä.

– Olen todella kriittinen sen suhteen, olenko tehnyt riittävästi. Minun on vaikea rentoutua, jos en koe, että olen ansainnut sen tekemällä riittävästi työtä.

Sitten Helle kutsuttiin viime kesänä Porin SuomiAreenaan keskustelemaan luterilaisuudesta muun muassa arkkipiispa Kari Mäkisen kanssa. Hän ryhtyi perehtymään asiaan, ja huomasi olleensa väärässä. Se itsensä piiskaaminen ei ollutkaan kovin luterilaista.

Luterilaista sen sijaan oli se, mitä Helle ajatteli senhetkisestä työstään valtakunnansovittelijana – ja se, miten yhä useammat muutkin, varsinkin nuoremman polven suomalaiset, omaan työhönsä suhtautuvat.

– Työtä ei tehdä vain rahan takia, vaan ihmisille on yhä tärkeämpää se, että työ on merkityksellistä. Luterilaisuudessahan työn arvo tulee siitä, mitä hyvää tuotat toisille.

Helteen mielestä koko suomalainen yhteiskunta on luterilaisuuden läpitunkema. Reformaation jäljet näkyvät niin tasa-arvossa kuin hyvinvointivaltiossakin ja tavallisessa arkielämässä. Kyse ei siis ole vain uskonnosta.

– Luterilaisuus on mukana siinä, miten me olemme arjessa. Toisaalta on varmasti kirkolle iso haaste, että sen arvot ovat osana meidän jokapäiväistä tekemistämme. Emme ajattele, että pitäisi mennä kerran viikossa kirkkoon tekemään joku uskonnollinen teko ollakseen kunnollinen luterilainen, Helle sanoo.

– Minulle luterilaisuus on sitä, millaisia me olemme, miten kohtelemme muita ihmisiä ja mitä ajattelemme esimerkiksi työstämme. Kyse ei ole niinkään riiteistä, vaan siitä, että teemme asioita, joista seuraa muille hyvää.

LAPSENA MINNA HELLE oli piinallisen arka. Häntä huvittaa muisto seurakunnan kerhosta, jonne hän ei millään olisi halunnut mennä.

– Siellä oli yksi tyttö, joka vähän kiusasi ja potki pöydän alla, enkä uskaltanut tehdä asialle mitään, hän muistelee.

Enää Hellettä ei potkita pöydän alla, mutta vieläkin hän tunnistaa aran lapsen itsessään.

– En ole perustavan laatuisesti muuttunut, mutta olen oppinut voittamaan pelkojani. On vain ollut pakko. Olen aina ollut kunnianhimoinen, ja minulla on ollut nuoresta lähtien halu mennä eteenpäin, oppia asioita ja vaikuttaa. Sitä ei voi tehdä, jos ei opi hyväksi sosiaalisissa taidoissa.

Helteelle ensimmäinen askel arkuuden voitta-

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

misessa oli pianonsoitto. Pienenä koululaisena hän huomasi, että pystyy ilmaisemaan itseään musiikin avulla ja haluaa esiintyä ja näyttää kykyjään. Ensin se pelotti, mutta pikkuhiljaa hän huomasi selviytyvänsä.

Edelleen Helle soittaa pianoa silloin tällöin, ja odottaa, että soittamiselle vielä joskus löytyisi enemmän aikaa.

– Tiedän, että ajanpuute on tekosyy. Tämän viimeisen vuoden aikana minulla on ollut hyvin kiireistä töissä ja aika perheenkin kanssa on jäänyt hyvin ohueksi, mutta aloitin silti viime syksynä uuden harrastuksen, steppitanssin. Olen vain kaivanut sen ajan jostakin. Tunnit ovat maanantai-iltaisin, ja joskus olen lähtenyt steppitunnille kesken neuvotteluiden ja palannut sitten yhdeksän jälkeen töihin, Helle kertoo.

VALTAKUNNANSOVITTELIJAN TEHTÄVÄSTÄ huhtikuun lopussa irtisanoutunut Helle aloittaa kesäkuun alussa Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajana. Työpaikan vaihdos puoli vuotta ennen valtakunnansovittelijakauden loppumista herätti kohun, ja myös Helteen puolueettomuus menneissä sopimusneuvotteluissa on kyseenalaistettu.

”

OLEN AINA OLLUT KUNNIANHIMOINEN, JA MINULLA ON OLLUT NUORESTA LÄHTIEN HALU VAIKUTTAA.

– On pitkä aika siitä, kun valtakunnansovittelija on siirtynyt takaisin työmarkkinajärjestöön. Kaksi edeltäjääni ovat siirtyneet eläkkeelle. Arvasin, että keskustelua syntyy, vaikka kenellekään ei kai pitäisi olla yllätys, että työmarkkina-ammattilainen haluaa jatkaa työmarkkinatehtävissä. Minulla on työuraa jäljellä vähintään parikymmentä vuotta, Helle kommentoi.

– Sain loistavan tilaisuuden päästä oppimaan uutta ja hyödyntämään sovittelijana oppimaani.

Sovittelijan työn puolueettomuuden suojaamiseksi erosin työstäni heti, kun olin tehnyt päätökseni, vaikka neuvottelukierros olikin vielä kesken. Aktiivisia sovittelutehtäviä minulla ei enää tuossa vaiheessa ollut. Uudella työlläni ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten olen sovittelijan tehtävää hoitanut. Minulla on tausta palkansaajapuolella, ja nyt siirryn työnantajapuolelle.

Vaikka Helle on neuvotellut parikymmentä vuotta ammatikseen erilaisissa työelämään liittyvissä

asioissa, vajaat neljä vuotta valtakunnansovittelijana opettivat hänellekin paljon. Hän on huomannut, että konflikteissa ei pärjää järkiargumenteilla eikä nyrkkiä pöytään lyömällä. Paljon tuloksekkaampaa on se, että keskittyy kuuntelemaan vastapuolta, on aidosti kiinnostunut ja ottaa selvää, millaisia tarpeita, tunteita ja huolia tällä on.

– Voi olla, että toinen on tullut loukatuksi tai tuntee pelkoa tai häpeää. Kun tällaisista asioista uskalletaan puhua, pystytään yleensä löytämään myös ratkaisu riitaan, Helle sanoo.

– Vaikka työmarkkinariidat koskevat näennäisesti kovia asioita, niidenkin taustalla voi usein olla huolia kummallakin puolella neuvottelupöytää.

Työnantaja pelkää, että bisnekset heikkenevät tai menevät alta. Työntekijät taas pelkäävät, että työt menevät alta tai toimeentulo heikkenee ja vapaaaika vähenee.

MINNA HELLE on ollut ensimmäinen nainen valtakunnansovittelijana, ja siksi hän on herättänyt enemmän huomiota kuin monet edeltäjänsä.

Edeltäjien pukeutumista ei ole mediassa kuvailtu ja kommentoitu, toisin kuin Helteen. Neuvottelupöydässä Helle ei kuitenkaan ole kokenut sukupuolensa vaikuttaneen.

– Ei minuun ole suhtauduttu mitenkään eri lailla sen vuoksi, että olen nainen. Ajat ovat muuttuneet. Nyt on varmasti helpompaa tulla nuorena naisena työelämään kuin kaksikymmentä vuotta sitten oli, Helle arvioi.

– Silti tasa-arvon eteen on vielä paljon tehtävää.

Yksi suuri ongelma on se, että naiset pitävät valtaosan perhevapaista, minkä vuoksi naisten palkkaja urakehitys on keskimäärin huonompaa kuin miesten. Toinen on seksuaalinen häirintä. Vaikka siitä puhutaan nykyisin avoimesti, niin eihän se ole loppunut. En tiedä, onko ketään naista, joka ei olisi siihen törmännyt.

Hellekin on. Hän kertoo varsinkin nuorempana joutuneensa tilanteisiin, jotka koki hyvin epämukaviksi.

– Ratkaisin ne niin, että purin hammasta ja selvitin asiat itse. Onneksi ilmapiiri on muuttunut niin, että naiset uskaltavat nostaa näitä tilanteita esille.

Teini-ikäistä tytärtään Helle yrittää rohkaista olemaan oma itsensä.

– Se tarkoittaa sitä, ettei elä elämäänsä toisten ihmisten odotusten mukaan. Tekee itse omat valintansa, eikä ylipäätään ole sellainen ihminen, jota muut toivoisivat, hän kuvailee.

– Moni minun ikäiseni miettii, tekeekö hän niitä asioita, joita haluaa oikeasti tehdä vai tekeekö sitä, mitä vanhemmat, puoliso tai ystävät odottavat. Moni tuntuu miettivän, kuka oikeasti on ja minkä puolesta haluaa taistella. He etsivät tasapainoa elämässä, sitä, että voi luoda hyviä asioita ympärilleen. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Uskottomuudesta voi selvitä Uskottomuus tuottaa tuskaa kaikille osapuolille, ja siitä selviäminen vie aikaa. Jos puhuminen kumppanin kanssa ei onnistu, kannattaa hakea ammattiapua.

T

ämä on meidän suhteem­ me loppu. Se on ensim­ mäinen ajatus, joka mel­ ko varmasti tulee mie­ leen, kun saa tietää, että kumppani on ollut usko­ ton. Jos asiasta kertoo ystäville, saa to­ dennäköisesti vain yhdenlaisia neuvo­ ja: jätä se! Todellisuudessa moni pari päättää kuitenkin jatkaa yhdessä us­ kottomuuden jälkeen.

Espoon perheasiain neuvottelu­ keskuksessa työskentelevä perhe­ neuvoja Saija Falck tapaa viikoittain pareja, joista toinen tai molemmat ovat olleet uskottomia.

– Kun ihmiset tulevat tänne, tilan­ ne on epävarma. Ei vielä tiedetä, mi­ hin se johtaa. He kysyvät, voiko tästä selviytyä. Silloin sanon, että toiset sel­ viytyvät, toiset eivät.

Tällaisessa tilanteessa erityisen ko­ villa ovat ihmiset, joita on petetty ai­ emminkin, ei välttämättä vain pari­ suhteessa, vaan elämässä muutenkin.

Perheneuvontaan tulevilla pareilla tu­ levaisuus on kuitenkin ai­ dosti avoinna.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

USKOTTOMUUS tuottaa tuskaa kaikil­ le osapuolille. Petetty on järkyttynyt.

Luottamus toiseen on rikkoutunut. It­ setunto ja oma naiseus tai miehuus on saanut kovan kolauksen. Miksi en riit­ tänyt? Pettäjälläkin on vaikeaa. Hän on usein häpeissään, kantaa syyllisyyttä ja ihmettelee, miksi teki niin kuin teki.

Kun taustalla on uskottomuutta, perheneuvoja aloittaa työnsä kartoit­ tamalla parin tilannetta ja yhteistä historiaa. Sitten aletaan puhua tun­ teista. Se voi onnistua paremmin per­ heneuvonnassa kuin kotona.

– Täällä puolisot pystyvät jotenkin kuulemaan myös toisiaan. Kotona keskusteleminen menee helposti rii­ daksi, koska tunteet ovat niin pinnas­ sa. Ei pysty kuulemaan eikä vastaan­ ottamaan, Saija Falck sanoo.

Myös aika tekee koko ajan tehtä­ väänsä. Kauheinkaan asia ei välttä­ mättä tunnu enää niin pahalta viikko­ jen, kuukausien tai vuosien jälkeen.

Toisaalta viha ja katkeruus voivat ol­ la pinnassa pitkään.

– Kun vastaanottaa toisen petty­ mystä ja syyttelyä, voi tulla mieleen, että eikö tämä jo riitä, mutta ei se rii­ tä. On annettava toiselle aikaa ja jak­ settava pysyä hänen rinnallaan.

Kun uskottomuus käy ilmi, petet­ ty osapuoli tahtoo usein tietää kaiken.

Toista pettänyt taas haluaa säästää hä­ net yksityiskohdilta.

– Silloin kysyn petetyltä, että aut­ taako sinua se, että saat kuulla kaiken.

Vai aiheuttaako se harmia? Onko se rikkovaa vai rakentavaa?

– Usein riittää, että saa tietää pää­ piirteet. Rehellisyys on kuitenkin ar­ vokasta. Ei ole hyvä, että joka viikko paljastuu jotakin uutta, Falck muis­ tuttaa.

MISSÄ MENEVÄT uskottomuuden ra­ jat? Moni pari ei välttämättä ole kos­ kaan käynyt tätä keskustelua, ennen kuin tulee se päivä, jolloin toinen te­ kee jotakin, minkä toinen laskee pet­ tämiseksi.

Aina pettäminen ei tarkoita fyysis­ tä kontaktia. Joku kokee pettämisenä vaikka sen, että puoliso on katsonut netistä kuvia tai videoita jostakusta toisesta ja tyydyttänyt itseään. Sekin voi loukata, että toinen on kertonut läheiselle ystävälle tai työkaverille asi­ oita, joista ei ole halunnut puhua puo­ lisolle kotona.

– Parisuhteessa on tärkeää, että puolisoilla on yhteiset säännöt ja so­ pimukset. Onko se pettämistä, että

tanssii lähekkäin ja intiimisti toisen kanssa? Tai suutelee toista? Tai onko syvä ystävyys toisen sukupuolen kans­ sa ok? Saija Falck havainnollistaa.

Perheneuvonnassa uskottomuutta käsitellään Falckin mukaan kaiken­ laisten ja kaikenikäisten parien kans­ sa. Vanha mielikuva siitä, että miehet pettäisivät useammin kuin naiset, ei päde enää ainakaan nuorempiin su­ kupolviin.

Altistavia tekijöitä pettämiselle voi­ vat olla erilaiset kriisit ja taitekohdat elämässä tai se, että jompikumpi on ollut pitkään tyytymätön suhteeseen.

Moni kertoo perheneuvontaan tul­ lessaan, että ei olisi ikinä voinut uskoa, että heille käy näin. Ajan kanssa sekin näkökulma voi muuttua. Siitä, että ei mene hyvin tai että toinen on uskoton, on voinut olla merkkejä, mutta niiltä on halunnut ummistaa silmänsä tai löytää asioille muita selityksiä.

ELOKUVISTA TAI VAIKKAPA Temptation Island ­tosi­tv­sarjasta voi saada vaikutelman, että ihmiset olisivat hy­ vin alttiita pettämään tai että varsin­ kin nuoremmat suhtautuisivat siihen jotenkin kevyesti. Saija Falckin mu­ kaan se ei pidä paikkaansa. Ihanne us­ kollisuudesta ja pitkästä parisuhtees­ sa elää vahvana kaikenikäisillä.

Vaikka ihmiset pyrkivät uskol­ lisuuteen, he myös ihastuvat. Ihastu­ misen huumassa ei välttämättä ajat­ tele tai halua ajatella sitä, mitä se voi

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

aiheuttaa ja paljonko toista satuttaa, jos toinen toimii tunteidensa vallassa ja pettää.

– Pettäminen on aina valinta. Pari­ suhteessa olevakin voi ihastua, sil­ lä tunteitaan ei voi valita. Mutta sen, miten toimii, voi valita. Voi sanoa it­ selleen, että olen sitoutunut puolisoo­ ni, Falck sanoo.

– Jos parisuhteessa on ongelmia, ne pitäisi pyrkiä selvittämään oman kumppanin kanssa, eikä etsiä vasta­ uksia toisesta suhteesta.

OLIVATPA PARISKUNNAN VÄLIT kuin­ ka tulehtuneet tahansa, perheneuvo­ jan tehtävänä on pysytellä neutraali­ na ja kuunnella kumpaakin osapuolta yhdessä ja erikseen. Hän ei aja pareja kohti sovintoa ja sitä, että he jatkaisi­ vat yhdessä, mutta vähintäänkin pu­ heyhteys on pyrittävä säilyttämään, jotta pariterapia voi jatkua.

Pettänyttä henkilöä Saija Falck oh­ jeistaa panemaan syrjään toisen suh­ teen, jos sellainen vielä on. Muuten pariterapiasta tulee vaikeaa. Suhteen päättäminen voi synnyttää surua, jo­ ka on surtava pois.

Jos parilla on lapsia, nämä ovat to­ dennäköisesti huomanneet, että jota­ kin on tapahtunut. Lapsilta ei välttä­ mättä tarvitse salata vaikeuksia täy­ sin, mutta pitää varoa, että he eivät joutuisi valitsemaan puoltaan tai toi­ mimaan vanhempiensa kiistojen vä­ likappaleina.

– Lapsi tarvitsee tietoa. Hänel­ le voi vaikka sanoa, että meillä on vaikeaa, mutta haluamme selvittää asiat ja menemme ammattiautta­ jalle. Se luo lapselle turvallisuut­ ta. Kaikkea kannattaa miettiä turvallisuuden näkökulmasta, Falck kertoo.

KUTEN IHMISSUHDEASIOISSA yleensä myös uskottomuuden jälkeen se, jon­ ka tunteita on loukattu, odottaa kun­ nollista anteeksipyyntöä. Asia ei ole vielä sillä selvä, mutta siitä alkaa pro­ sessi, joka voi johtaa kohti parempaa.

Anteeksipyyntö ja anteeksianto ovat tärkeitä myös pettäjän näkökulmasta.

Uskottomuuden jälkeen parisuhde ei ole enää koskaan entisensä. Luotta­ muksen rakentaminen uudestaan vie kauan, ja siihen voi jäädä särö.

– Entiseen ei ole paluuta, mutta eh­ kä löytyy tie johonkin uuteen, Falck sanoo.

Jotkut eroavat, mutta Falck on näh­ nyt sitäkin, että pettämisen jälkeen kasvaa vähitellen – usein vaikean ja tuskallisen kautta – hyvä tai jopa en­ tistä parempi parisuhde. Pariskunta löytää toisensa uudestaan ja puhuu asioista, joista olisi pitänyt puhua jo aikoja sitten. ■ Aina kannattaa tunnustaa, jos pettää.

Ei pieni flirttailu ole pettämistä. Katso Kovia väitteitä -video uskottomuudesta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”

PARISUHTEESSA OLEVAKIN VOI IHASTUA, SILLÄ TUNTEITAAN EI VOI VALITA. MUTTA SEN, MITEN TOIMII, VOI VALITA. VOI SANOA ITSELLEEN, ETTÄ OLEN SITOUTUNUT PUOLISOONI. PERHENEUVOJA SAIJA FALCK

B

9

Kun kukaan ei näe Pelipöytäpuhetta-podcastissa professori Juho Saari ja kansanedustaja Ilkka Kantola kertovat, keitä ovat yhteiskuntamme näkymättömät ihmiset, joita kohtaamme lähes päivittäin.

Y

TEKSTI OUTI IKONEN

ksi esimerkki yhteis­ kuntamme näkymät­ tömistä ihmisistä ovat työpaikkojen siistijät, joita kukaan ei huo­ maa.

– Heitä ei välttämättä kukaan muista nimeltä, vaikka he olisivat kymmenen vuotta siivonneet samaa käytävää. Ihmiset ovat näkymättö­ miä, kun heidän kanssaan ei synny vuorovaikutusta, vaan he jäävät so­ siaalisen kentän ulkopuolelle. He tietävät, miltä tuntuu, kun kukaan ei näe, kosketa tai tunnista, hyvin­ vointisosiologian professori Juho Saari toteaa.

Saari oli mukana tutkimukses­ sa, johon koottiin melkein kuusisa­ taa tarinaa siistijöiltä ja muilta näky­ mättömiltä. Siinä kerrotut näkymät­ tömyyden kokemukset ovat monille niin kipeitä, että ne raskauttavat elä­ mää vielä vuosikymmenien jälkeen.

– Ihmiset saattavat kertoa kol­ mekymmentä vuotta myöhemmin, kuinka he viettivät koulussa välitun­ tinsa yksin. Kukaan ei tullut ruoka­ tunnilla syömään heidän kanssaan tai halunnut istua samassa pulpetis­ sa, Saari kuvailee.

Saaren mukaan kaikkein viheli­ äisin ja kerta toisensa jälkeen esiin tullut muisto koski liikuntatuntien joukkuejakoa.

– Luokan kaksi parasta ovat va­ litsemassa, ja lopulta ne, jotka eivät ole sosiaalisesti suosittuja tai hyviä pelaajia, jäävät kerta toisensa jäl­ keen viimeisiksi valittaviksi.

Niin kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) kuin tutkija Juho Saarikin ovat varsinkin edellisissä viroissaan – Kantola seurakuntapappina ja piis­ pana ja Saari sosiaalijohtajana – koh­ danneet arjessaan näkymättömiä.

Saaren kokemuksista havahdut­ tavimpia oli toimia saattomiehenä vainajalle, jolla ei ollut ainoatakaan omaista, ystävää tai tuttavaa saatta­ jaksi viimeiselle matkalle.

Näkymättömiä on kaikissa ikä­ ryhmissä sekä maalla että kaupun­ geissa. Tutkimusten mukaan myös jokaiselta koululuokalta löytyy vä­ hintään yksi näkymätön lapsi.

– Kun pyydetään opettajia ja luokkatovereita arvioimaan oppilai­ ta, jää vastauksissa melko säännölli­ sesti pois tiettyjä lapsia. Heidän ole­ massaoloaan ei yksinkertaisesti tie­ dosteta, Saari sanoo.

Näkymättömiä löytyy yhä enem­ män myös ikääntyvästä väestöstä.

NÄKYMÄTTÖMYYTEEN LIITTYY usein yksinäisyys.

Pelipöytäpuhetta-podcastissa puhutaan hyvästä elämästä ja pelataan Kimbleä.

Kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”

IHMISET SAATTAVAT KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA MYÖHEMMIN KERTOA, KUINKA HE VIETTIVÄT KOULUSSA VÄLITUNTINSA YKSIN.

JUHO SAARI

– Nyt pyritään siihen, että kotona asutaan mahdollisimman pitkään.

Se voi toisinaan olla hyvin yksinäis­ tä olemista, Kantola muistuttaa.

Hän on tuoreeltaan joutunut pohtimaan asiaa myös omien van­ hempiensa tilanteen vuoksi.

Vaikka näkymättömyys on ilmiö­ nä huolestuttava, Kantola ja Saari ovat sitä mieltä, että huolissaan ole­ misesta ei ole hyötyä. Heidän mie­ lestään suomalaisten paras perus­ turva ovat toiset ihmiset.

– Jokainen meistä voi kantaa vas­ tuuta esimerkiksi siitä, että huomaa ja tervehtii kaikkia työpaikalla näke­ miään ihmisiä riippumatta heidän roolistaan tai tehtävästään. Se vaa­ tii hoksaamista, ehkä asennemuu­ tostakin, mutta on pieni vaiva ja sil­ lä voi olla todella iso merkitys, Kan­ tola sanoo. ■

Osa 10

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Muusikko ja showmies Knucklebone Oscar, 45, on blues- ja gospelmuusikko. Hän asuu Helsingin Käpylässä.

Värikkäästi esiintyvä kitaristi on julkaissut kahdeksan albumia, ja hänestä on tehty elokuva Knucklebonehead. Hän on ollut kevään ajan mukana YLE 1:n Vintage Valtakunta -tv-sarjassa.

Knucklebone Oscar on äskettäin tehnyt Tuomari Nurmion kanssa gospel-ep:n Judge Meets The King.

Knucklebone Oscarin soitossa on tunnetta.

Hän treenaa bändinsä kanssa Jätkäsaaren makasiineilla.

Blueskitaristi rakastaa vanhaa mustaa gospelia Knucklebone Oscarille tulee soittamisesta ja energisestä lavashow’sta puhdistunut ja vapautunut olo.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

un Knucklebone Oscar soittaa kitaraa, on siinä vahvaa intensiteettiä. Sen aistii myös uudella gospel-levyllä, Judge Meets The Kingillä, jonka hän on tehnyt Tuomari Nurmion kanssa.

Blueskitaristina tunnetuksi tullut Knucklebone Oscar rakastaa vanhaa mustaa gospelia.

Hänestä sen esittäjissä on huikeita laulajia ja kuoroja ja siihen sisältyy voimakasta latausta sekä musiikillisesti että sanoituksellisesti. Hän toteaakin löytäneensä gospelista afroamerikkalaisen musiikin kovimmat jutut.

Pyhän Kolminaisuuden päivä

MUSTA RYTMIMUSIIKKI iski Knucklebone Oscarin tajuntaan teini-ikäisenä. Hän oli käynyt kitaratunneilla, mutta innostui soittimesta kunnolla vasta bluesmusiikin myötä.

Blues oli tuolloin 1980-luvun lopussa epämuodikasta, vanhojen äijien musiikkia. Sillä oli kuitenkin nuorelle miehelle äärettömän iso merkitys. Se toi iloa ja lohtua, eikä hän tiedä, missä olisi ilman kokemaansa musiikillista herätystä.

Knucklebone Oscar on keikkaillut 25 vuotta oman bändinsä ja pienimuotoisempien kokoonpanojen kanssa. Hän kokee soittamisen joka päivä läsnä olevana inspiroivana voimana.

Bändikeikoilla lavashow on villi ja energinen. Knucklebone Oscar arvelee kohkaamisensa hieman vähentyneen, mutta live-esiintymisessä on hänestä silti yhä oma hohtonsa.

Esiintyessä purkautuu energiaa, ja siitä tulee vapautunut ja puhdistunut olo.

Pari vuotta sitten Knucklebone Oscar osallistui Memphisissä Yhdysvalloissa bluesmusiikin MM-kisoihin. Hän vaikuttui nähtyään soullaulaja ja pastori Al Greenin vetämän vauhdikkaan gospelmessun tämän omassa kirkossa.

Knucklebone Oscar onkin tehnyt gospellevyn rinnalla myös toisen hypyn gospelin maailmaan. Hän on kehitellyt Preach!-show’n, joka muistuttaa The Blues Brothers -elokuvan hulvatonta meininkiä. Kitaristi esiintyy show’ssa vahvaäänisen gospel-laulajan Ira Multaharjun kanssa, ja taustalla svengaa enkelikuoro The Holy Rock Voices. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

7.5.

Kitaristi kuulee gospelissa, samoin kuin bluesissa, Yhdysvaltojen sorrettujen mustien äänen.

Kun elämä oli vaikeaa, oli tarve turvautua korkeimpaan voimaan. Blueskitaristi B. B. King on todennut näiden kahden musiikkilajin erosta, että kun hengellisestä gospelista haluttiin tehdä kaupallista bluesia, korvattiin Jeesus babylla.

Judge Meets The King -levyyn saatiin autenttinen soundi äänittämällä se vanhalla analogitekniikalla. Ep-levyn julkaisi Weird Records, jonka perustajista kertoo Ylellä nähtävä Vintage Valtakunta -tv-sarja. Myös Knucklebone Oscar esiintyy sarjassa.

Jumalan kolme naamaria VUOSINA 155–240 elänyt kirkkoisä Tertullianus oli kielimiehiä.

Erään analyysin mukaan Tertullianus muotoili latinan kieleen 509 uutta substantiivia, 284 uutta adjektiivia ja 161 uutta verbiä. Onneksi kaikki niistä eivät ole tulleet yleiseen käyttöön.

Hän keksi sanan ”kolminaisuus”, joka tuli jäädäkseen. Kolminaisuusopilla tarkoitetaan kristillistä opetusta Jumalan kolmiykseydestä. Opin mukaan on yhtä aikaa yksi Jumala, mutta kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Hä-

märä ja hankalasti ymmärrettävä jumalakuvaus.

Tertullianus istutti juuri tähän yhteyteen latinan teatterikielessä käytetyn sanan persona. Tämä käsite tarkoittaa kirjaimellisesti naamiota, jota näyttelijät käyttivät roomalaisissa teattereissa.

Näyttelijät käyttivät tuolloin naamioita tehdäkseen yleisölleen paremmin ymmärrettäväksi, mitä erilaisia näytelmän hahmoja he esittivät.

Käsite persona sai näin erityismerkityksen ja tarkoitti osaa, jota

joku näyttelee. Kolminaisuuden ideaa – yksi olemus, kolme persoonaa – naamiot avaavat kummasti.

Yksi Jumala esittää kolmea erilaista mutta yhteen kuuluvaa osaa ih-

misen ja luomakunnan lunastuksen suuressa näytelmässä. Roolien moninaisuuden takana on vain yksi näyttelijä.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Gurun opissa Ohjaajana isä Zenon Isä Zenon eli 300–400-luvulla Lähi-idän alueella. Hän oli liittynyt Egyptissä kuuluisaan Sketiksen erämaaisien yhteisöön. Sieltä hän lähti kahdentoista muun munkin kanssa 380-luvulla. He kulkivat yhdessä Siinain erämaan kautta Syyriaan ja Palestiinaan Gazan seudulle. Siellä he elivät toistensa lähellä luolissa ja kammioissa ja viikonloppuisin kokoontuivat yhdessä rakentamaansa kirkkoon.

Ajan mittaan Zenonista tuli käytännöllisestä viisaudestaan tunnettu erämaaisä, jolta ihmiset tulivat kysymään neuvoja.

Itseään hän muistutti: ”Älä elä kuuluisassa paikassa äläkä asetu lähelle ketään, jolla on kuuluisa nimi.” Viimeiset vuotensa Zenonin kerrotaan eläneen kammiossaan erämaan hiljaisuudessa näkemättä ketään ennen kuolemaansa.

Kipeän asian sanominen ääneen helpottaa oloa Sinun pitää sanoa, mikä sinua vaivaa, neuvoi isä Zenon ahdistunutta nuorta munkkia.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

ERÄMAAISIEN JA -ÄITIEN luokse tultiin usein pitkienkin matkojen takaa hakemaan neuvoa elämänkysymyksiin. Niin teki myös 400-luvulla Egyptissä elänyt nuori munkki, joka oli kuullut isä Zenonista ja siitä, miten tämä oli auttanut monia vapautumaan heitä vaivaavista ajatuksista.

Nuoren miehen oli paha olla, ja häntä oli ahdistanut jo pitkään. Monesti hän oli ollut lähdössä puhumaan asiasta vanhalle munkille. Mutta aina kun hän oli lähdössä, hän kuuli sisäisen kiusaajan sanovan itselleen: ”Sinähän tiedät jo, mitä tehdä. Käyttäydy sen mukaan, mitä olet lukenut. Miksi mennä ja järkyttää vanhaa miestä?”

Aina kun hän jänisti ja päätti kääntyä takaisin, ristiriitainen olo vain paheni.

Kerran toisensa perään hän oli jo valmis menemään ja kertomaan isä Zenonille kaiken, mutta sitten häntä alkoi hävettää liikaa ja hän pyörsi päätöksensä. Tai hän tukeutui rationaalisiin verukkeisiin: ”Koska tiedän, miten voin parantaa itseni, mitä mieltä on puhua siitä?”

LOPULTA HÄN SAI mennyksi isä Zenonin luokse. Tervehdittyään tulijaa tämä puhui nuorelle munkille kannustavasti ajatusten puhdistamisesta ja sielun pelastamisesta. Munkkia alkoi kuitenkin hävettää eikä hän saanut sanotuksi, mikä häntä vaivasi. Hän pyysi vain siunausta.

Isä Zenon nousi, lausui siunauksen ja meni jo ovelle avatakseen sen.

Munkki tuli perässä ja kamppaili mielessään, pitäisikö hänen puhua.

Silloin Zenon kääntyi ja sanoi: ”Mikä sinua vaivaa? Enkö minäkin ole ihminen?” Nuoren munkin silmät täyttyivät kyynelistä ja hän lankesi Zenonin jalkoihin. Sieltäkin hän vielä sanoi: ”Kyllä sinä tiedät, mikä minun on. Mitä hyötyä on puhua siitä?” ”Sinun pitää itse sanoa minulle, mikä sinua vaivaa”, Zenon vastasi. Vaivautuneena munkki alkoi kertoa, mistä oli kyse.

Olennaista tarinassa ei ole se, mikä nuorta munkkia painoi: oliko se syyllisyys, häpeä tai himo, vai kenties toive tai kaipuu? Olennaista on se, että

Mistä löydän kuuntelijan?

Seuraava harjoitus voi auttaa, kun mietit, mistä löytyisi ihminen, joka ymmärtäisi sinua ja jolle voisit puhua valinnoistasi ja elämäsi kipeistä asioista.

Hakeudu rauhalliseen paikkaan, istu hetki hiljaa ja sulje silmäsi. Palauta mieleesi hetkiä, jolloin olet puhunut sellaisen ihmisen kanssa, joka kuunteli ja ymmärsi sinua. Hän voi olla äitisi tai isäsi, isovanhempasi tai sisaruksesi, opettajasi, ystäväsi tai naapurisi tai vaikka vain kerran tapaamasi tuntemattomaksi jäänyt ihminen.

Kuvittele, että keskustelet hänen kanssaan ja kerrot hänelle asiasi. Mitä sanot hänelle? Mitä hän vastaa? Mitä sinussa tapahtuu? Mikä auttaa sinua?

Miltä tuntuu puhua mielessäsi olevasta asiasta hänelle?

Miten hän sinua rohkaisee, mitä neuvoo, kenen luokse hän sinua ohjaa?

hän alkoi puhua olotilastaan ääneen ihmiselle, johon hän vihdoin uskalsi luottaa. Näin hänen taakkansa keveni ja olonsa parani.

Isä Zenon oli tuolloin jo vanha mies. Elämä oli tehnyt hänestä hyvän rinnalla kulkijan. Kun joku tuli hänen luokseen, hänellä oli malttia odottaa ja kannustaa. Hän ei antanut liian nopeita neuvoja. Hän tiesi, miten omat tulkinnat toisen asioista rajoittavat näkemistä. Etukäteen ei tiedä, mikä toista vaivaa.

Hän tiesi myös, miten vaikeaa on avata sisimpäänsä toiselle ja miten arkoja ihmiset ovat puhumaan mieltään painavista asioista. Eikä aina ole yksinkertaista puhua omista elämänvalinnoistaan tai haaveistaankaan ja niihin liittyvistä tunteista ja pettymyksistä. ”Emmekö kumpikin ole ihmisiä? Etkö vihdoin sanoisi, mikä sinun on?” Nämä eivät ole kaikkitietävän gurun rutiinikysymyksiä, vaan rinnalla kulkijan, kanssavaeltajan, myötätuntoisia kysymyksiä. Sellaisia me kaipaamme. ■

Onko sinulla avoin mieli, innostuva ote ja halu sitoutua?

”Lähde mukaan - nyt on aika vaikuttaa!”

Mikko Saari, Töölön seurakunnan nuorisotyönohjaaja

Tarjoamme 2019–2022 • Päätösvaltaa • Kokemusta vaikuttamisesta • Hallintoa, taloutta, toimintaa

• Näköalapaikan seurakunnissa ja kirkossa • Uusia ihmisiä ja verkostoja • Eri tavoin ajattelevien ihmisten keskusteluja

minun kirkkoni

HELSINKI 342 000 JÄSENTÄ

39 7 6

”rahavirroilla on merkitystä siinä, minkälaista työtä maailmalla tehdään ja millä arvoilla.”

KIRKKOA

KAPPELIA HAUTAUSMAATA

Viivi Ali-Löytty Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto ja Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto

93M€ 1100 5000

VUOSIBUDJETTI

TYÖNTEKIJÄÄ

VAPAAEHTOISTA

Sain taas kahvia juodakseni Erotatko faktoista olennaisen? Tykkäätkö vaikuttaa suuriin linjoihin?

Onko sinulla sydän paikallaan? Voisit olla etsimämme henkilö.

ASETU EHDOLLE PÄÄTTÄJÄKSI Sinä kirkon jäsenenä päätät taas pian siitä, millaisiin suuntiin seurakuntien toimintaa ja taloutta viedään tulevina vuosina.

Seurakuntavaalit ovat nimittäin tulossa ensi marraskuussa.

Parhaillaan etsitään ehdokkaita vaaleihin päättämään seurakuntien asioista.

Päättäminen on vastuullista puuhaa.

Haluamme, että päätöksenteko on vahvoissa ja luotetuissa käsissä, sillä seurakuntien kautta ihmisten elämään vaikutetaan monin merkittävin tavoin: keitä autetaan ja miten, miten ihmisten henkistä ja hengellistä elämää tuetaan heille sopivilla tavoilla? Mihin veroina kerättyä rahaa käytetään?

SEURAKUNTANEUVOSTO • johtaa paikallisen seurakunnan toimintaa • päättää oman seurakuntansa toiminnasta • valitsee seurakunnan

työntekijät • esim. Pakilan, Leppävaaran ja Korson seurakuntaneuvostot • kokoontuu noin kerran kuussa

KAHDET VAALIT SAMANA PÄIVÄNÄ Vaaleissa valitaan päättäjät seurakuntaneuvostoihin, joissa linjataan paikallisesti merkittävistä asioista. Lisäksi valitaan päättäjät seurakuntayhtymien yhteisiin kirkkovaltuustoihin On siis kahdet vaalit yhtenä päivänä. Jos asetut ehdolle, voit päästä vaikuttamaan oman alueesi seurakunnan asioissa.

Kuulostaa monimutkaiselta? Ei hätää. Kaikkeen tähän ehdit perehtyä myöhemminkin. Nyt on vain kaksi tärkeää asiaa: 1. Asetu ehdolle.

2. Äänestä. Sinun äänesi on tärkeä!

Kokouksista maksetaan kokouspalkkio. Kokouksia on noin kerran kuussa tai harvemmin. Kokoukset ovat ilta-aikaan. Ja niissä juodaan paljon kahvia.

Näiltä sivuilta löydät lisätietoa ehdolle asettumisesta.

Tule mukaan, sinua tarvitaan!

Roger Rönnberg Espoon seurakuntien keskusvaalitoimikunnan puheenjohtaja, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja

VANTAA 128JÄSENTÄ 000

8 3 4 1

KIRKKOA KAPPELIA HAUTAUSMAATA KURSSIKESKUS

1700 400 28M€

VUOSIBUDJETTI

TYÖNTEKIJÄÄ

VAPAAEHTOISTA

YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO • • • • •

päättää seurakuntien yhteisestä talousarviosta päättää kirkollisveron suuruudesta päättää rakennushankkeista ja suurimmista avustuksista jakaa seurakuntatyöhön käytettävät varat seurakuntien kesken valitsee yhteisen kirkkoneuvoston, joka valmistelee ja panee

toimeen yhteisen kirkkovaltuuston päätökset • kokoontuu 4–8 kertaa vuodessa

”Johtajavalinnat ovat tärkeitä paikkoja vaikuttaa kirkon linjaan.”

Sakari Rokkanen Vantaan kirkkovaltuusto

ESPOO

KIRKKOA KAPPELIA

168 000 JÄSENTÄ

HAUTAUSMAATA KURSSIKESKUSTA

Kira Järves Olarin seurakuntaneuvosto ja Espoon yhteinen kirkkovaltuusto

550 43M€

VUOSIBUDJETTI

TYÖNTEKIJÄÄ

TUHANSIA

VAPAAEHTOISIA

Nuorten luottamushenkilöiden kuvat: Esko Jämsä

5 20 5 3

”Kaiken ikäisiä tarvitaan. Kirkko ei kuulu vain eläkeläisille!”

Kyllä!

HALUATKO EHDOKKAAKSI? TUTUSTU VALITSIJAYHDISTYKSIIN

En. ILMOITTAUDU EHDOKASLISTALLE

OK! EHKÄ ENSI KERRALLA!

VALITSIJAYHDISTYKSET: ➞ espoonseurakunnat.fi/vaalit ➞ helsinginseurakunnat.fi/vaalit ➞ vantaanseurakunnat.fi/vaalit ➞ kauniaistenseurakunta.fi/vaalit ➞ seurakuntavaalit.fi

OTA YHTEYTTÄ valitsijayhdistyksen yhteyshenkilöön ja ilmoittaudu listalle

HUOM!

TEE VAALITYÖTÄ!

Jos et löydä sopivaa, perusta oma!

MUISTA ÄÄNESTÄÄ

18.11.2018!

HANKI ÄÄNESTÄJIÄ:

ENNAKKOÄÄNESTYS 6.–10.11.2018

KAUNIAINEN 6800 JÄSENTÄ 30 2,4M€ VUOSIBUDJETTI

TYÖNTEKIJÄÄ

1 1

KIRKKO KOLUMBAARIO

400

VAPAAEHTOISTA

➞ vastaa vaalikoneeseen ➞ kerro kavereille ja naapureille ➞ tavoita ihmisiä somessa ➞ jaa flyereita ja mainoksia

VAALISLANGI HALLUSSA?

TIESITKÖ?

VALTAKUNNALLISESTI Vain 6 % kirkon luottamushenkilöistä on alle 30-vuotiaita

VALITSIJAYHDISTYS Ryhmä ihmisiä haluaa tukea tiettyjä ihmisiä seurakuntavaaleissa. He perustavat valitsijayhdistyksen ja nimeävät ehdokkaat listalleen.

Valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään 10 äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Oman seurakunnan kirkkoherranvirastosta saat tarvittavat ohjeet ja asiakirjat.

Kuvat etu- ja takakansi: Sirpa Päivinen

Näistäkin päätetään 2019–2022 SEURAKUNTA ON LÄSNÄ?

KUKA TARVITSEE APUA?

Missä kaikkialla seurakunta toimii ja millä tavalla.

Kirkoissa vai kauppakeskuksissa? Miten seurakunnat näkyvät mediassa ja katukuvassa?

Miten ollaan mukana kouluissa ja sairaaloissa?

Ketkä tässä yhteiskunnassa tarvitsevat apua ja tukea ja miten kirkko voisi heitä palvella.

Esimerkiksi diakonian ja perheneuvonnan resurssit.

YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN?

KOKO KIRKON SUUNTA?

Miten pääkaupunkiseudun seurakunnat tekevät yhteistyötä keskenään ja missä asioissa.

Edustajien valinta kirkolliskokoukseen. Ketkä päättävät, vihitäänkö samaa sukupuolta olevat?

OMISSA TILOISSA VAI MAAILMALLA? Uusien tilojen rakentaminen ja vanhojen korjaaminen. Esimerkiksi Espoossa Tapiolan kirkon peruskorjaus, Helsingissä ja Vantaalla leirikeskusten tulevaisuus.

Nyt on aika asettua ehdolle!

SEURAKUN tAVAALlT 2018

espoonseurakunnat.fi/vaalit helsinginseurakunnat.fi/vaalit vantaanseurakunnat.fi/vaalit kauniaistenseurakunta.fi/vaalit

17.9.

minun kirkkoni uskoo, toivoo, rakastaa. on lähellä. uudistuu. on inhimillinen. kuuntelee. on perinteinen. auttaa. on rohkea.

Ehdokasasettelu päättyy

6.–10. 11.

Ennakkoäänestys

18. 11.

Vaalipäivä

#minunkirkkoni

MENOT 24.5. – 7.6.

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

13

Talven jälkeen kevään vihreys ja lämpö herättävät suomalaiset nauttimaan luonnosta, kuten Kati Pirttimaan. Hän kokosi yhdessä Hanna Aution kanssa uuden Suvilinnun lauluja -yhteislauluvihkon, joka koostuu kesä- ja luontoaiheisista virsistä ja lauluista.

Kesä! Lumoudu luonnosta ja kajauta ilmoille Suvivirsi Suvivirsi sekä muut kesäiset virret ja laulut kaikuvat ympäri maata 27. toukokuuta. Silloin vietetään Suvivirren sunnuntaita.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

J

o joutui armas aika ja suvi suloinen… Näin alkaa virsi 571 eli Suvivirsi. Tämän 1600-luvulta Ruotsista lähtöisin olevan virren suomalaiset tuntevat. Se tuo mieleen koulun kevätjuhlan, kesähäät, vihreinä tuulessa huojuvat koivut, juhannuksen ja lintujen laulun.

Suvivirsi on totuttu veisaamaan yhdessä. Tutun virren ympärille on viime vuosina kasvanut lukuisia yhteislaulutapahtumia, joissa lauletaan myös muita tunnettuja keväisiä ja kesäisiä virsiä sekä lauluja.

Ihmiset kokoontuvat laulamaan yhdessä Suvivirren sunnuntaina 27. toukokuuta ympäri maata. Laulutapahtumia järjestetään myös sen jälkeen.

– Suvivirsi-laulutilaisuuksista on tullut keväinen vastine Kauneimmille joululauluille. Molemmilla tehdään hyvää, sanoo Espoon hiippakunnan asiantuntija Kati Pirttimaa.

KEVÄT- JA kesälauluilla kerätään varoja kehitysmaiden lasten ja nuorten koulutukseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. Tänä vuonna kohdemaana on Nepal, jossa kunnostetaan koulujen juomavesijärjestelmiä ja vessoja sekä jaetaan lapsille koulutarvikkeita.

Kesäisistä yhteislauluista on koottu joululaulujen tapaan vuosittain ilmestyvä lauluvihko Suvilinnun

lauluja. Uuden vihkon ovat koonneet Kati Pirttimaa ja Haagan seurakunnan kanttori Hanna Autio. Se sisältää 30 laulua.

– Aikamoisen karsintatyön jälkeen olemme valinneet lauluvihkoon sekä virsiä, hengellisiä lauluja että muita iloisia ja kesäisiä lauluja. Kantavina teemoina ovat kesä ja luonto, sanoo Pirttimaa.

”

SUVILINNUN LAULUJA VOIDAAN LAULAA ERI-IKÄISTEN KANSSA MONENLAISISSA TILAISUUKSISSA. KATI PIRTTIMAA

Laulettavaa riittää kaiken ikäisille, vanhoista kansanlauluista nuoren seurakunnan veisuihin ja tangosta vakavahenkisiin virsiin. Rippikoulun vanhempainiltoja ajatellen mukana on myös äideille ja isille tuttuja ripariveisuja, joiden kautta he voivat veres-

tää omia muistojaan.

– Ajatuksemme on, että Suvilinnun lauluja voidaan laulaa eri-ikäisten kanssa monenlaisissa seurakunnan tilaisuuksissa. Esimerkiksi kokonaisen messun voi toteuttaa Suvilinnun lauluilla.

Tämän vuoden lauluvihkoon ovat päässeet Suvivirren lisäksi esimerkiksi virsi 490 Mä silmät luon ylös taivaaseen, virsi 462 Soi kunniaksi Luojan sekä virsi 979 Tulkoon tie sinua vastaan. Lisäksi mukana on esimerkiksi Kahden maan kansalainen, Kalliolle kukkulalle, Kesäpäivä Kangasalla, Peipon pesä, Sininen ja valkoinen sekä Satumaa.

MIKÄ ON Kati Pirttimaan oma suosikki Suvilinnun lauluvihkossa? Suvivirsi tietenkin. Sen lisäksi mieluisia ovat etenkin virsikirjan lisävihkosta löytyvä Jumalamme, suuruuttasi sekä kevyemmät laulut Minun ystäväni ja Sitkeä sydän.

Hän toivoo, että kesäisten virsien ja laulujen laulaminen yhdessä olisi vahva yhteisöllinen kokemus.

– Me kaikki olemme Jumalan luomia ja voimme yhdessä laulaa ja ihmetellä luontoa. Voimme olla kiitollisia tästä maailmasta ja samalla auttaa Nepalin lapsia keräyksen kautta. Auttaminen voi olla myös iloinen asia, sanoo Kati Pirttimaa.

Toivevirsimessu su 27.5. klo 10 Olarin kirkossa, Olarinluoma 4.

Kevätlaulajaiset su 27.5. klo 18 Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16.

Kevätlaulut Kahvi-Ollilla ma 28.5. klo 12 Tapiolan Sampotorilla.

Suven suloisimmat ma 28.5. klo 18 ravintola Basessa kauppakeskus Sellossa, Leppävaarankatu 3-9.

MENOT 24.5. – 7.6.

14 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Afrikkalainen gospelmessu su 27.5. klo 12. Marte, Talja. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su 27.5. ja 3.6. klo 16.30 Kauklahden kappelissa. Su 10.6. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

LAULA IHMISILLE -KONSERTTI Laula ihmisille -konsertti pe 25.5. klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Lauluja mm. seurakuntamme tulevasta nuorten laulukirjasta. Nuorten ja nuorten aikuisten kuoro Exodus, johtaa Anna-Liisa Haunio. Solisteina Tommi Kalenius ja Markku Perttilä.

Yhtye: Joonatan Rautio saksofonit, Markku Perttilä kitara, Petri Kangas piano, Teemu Keränen basso ja Pekka Nyman perkussiot. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e seurakunnan musiikkityölle.

SUVISUNNUNTAIN ILTAMUSIIKKI Espoon tuomiokirkossa klo 19 3.6. Seriously? Lauluyhtye Papas no

Mamas, joht. Juha Vintturi; Miikka Lehtoaho, urkuimprovisaatio. Virsi, gospel, spiritual 10.6. Anno Domini: Lea Waaraniemi & Hella Ensemble, laulu; Miila Kallinen, piano. Merikanto 150, Kuula 100, Eesti Vabariik 100 17.6. Trio Helmi Malmgren, klarinetti; Sirja Nironen, sello; Fanny Söderström, piano. Beethoven, Zemlinsky, Bruch 24.6. Cantate Domino: Håkan Wikman, urut; Maria Antila, viulu. Yhteislaulua holvikirkossa; Virsikirja & Psalmbok 1.7. Psalmus: Markus Malmgren, urut.

Reubke, Mendelssohn, Merikanto, Bach, improvisaatio 8.7. Arpeggio: Katri Tikka, harppu.

Bach, Smetana, Debussy, Salzedo, Hosokawa, improvisaatio 15.7. Transatlantic: Jackson C. Crawford, saksofoni (USA); Anna-Maria Lehtoaho, urut (Finland). Debussy, Bach, Faure, Mahler 22.7. Cantabile: Jutta Seppinen, laulu; Jyrki Myllärinen, kitara. Dowland, Falla, Sor, Schumann 29.7. Ave Maria: Anne Hätönen, cembalo & urut; Nina Fogelberg, laulu; Gabriel Davidsson, tanssi.

ET lev 91 x 207 mm

Pyhän kolminaisuuden päivän juhlamessu su 27.5. klo 10. Espoon piispa Tapio Luoma vihkii virkaan hiippakuntamme uudet papit ja diakonit. Messussa avustaa joukko hiippakunnan seurakuntien työntekijöitä. Urkurina Petri Koivusalo. Messun jälkeen vihkimysjuhla seurakuntatalossa, Kirkkoranta 2. Muun kirkkoväen kirkkokahvit Pitäjäntuvassa.

Piispa, arkkipiispa electus Tapio Luoman lähtömessu su 27.5. klo 18.

Piispa Tapio Luoma, avustava pappi Marja Malvaranta, urkurina Petri Koivusalo, Markku Perttilä kitara sekä tuomiokapitulin työntekijät.

Suvivirren sunnuntai, kolehti Kirkon Ulkomaanavulle. Messun jälkeen juhlakahvit ennakkoon ilmoittautuneille.

Messu su 3.6. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustavat Kirsi Muurimäki ja perhetoiminnan ohjaaja Anna Lahtinen, urkuri Lea Waaraniemi, kanttori Petri Koivusalo.

Messu su 10.6. klo 10 ”Kutsu Jumalan valtakuntaan”. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustavat papit Sami Marte ja Aleksi Majuri, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Sheldon Ylioja.

TIEKIRKKO Espoon tuomiokirkko on Tiekirkkona ma–pe 4.6.–3.8. klo 11.00–16.30, jolloin oppaat ovat paikalla. Juhannusaattona tiekirkko on suljettu. Tule tutustumaan keskiaikaiseen kivikirkkoomme Espoon jokivarren sydämessä.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas to 24.5. klo 11–13 (aik.

5 e, lapset 0,5–2 e).

Avioliitto ja perhe muutoksessa to 24.5. klo 18.30. Ajankohtaista teologiassa -sarja, alustus TT Antti Yli-Opas.

Juonto Hannu Mäenpää. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla.

Kehitysvammaisten kappeli-ilta ke 30.5. klo 18. Minna Kovalainen ja Hannu Mäenpää.

Café Aurora ma–pe klo 10–14, 15.6. asti. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 28.5. klo 13.

Ylistys- ja rukousilta pe 25.5. klo 19 www.kalajärvenkappeli.fi.

KAUKLAHDEN KAPPELI

Ks. lisää yllä

Urdunkielinen piiri pe 25.5. klo 17.30. Lasten pyhäkoulu. Ohjaaja Christopher John. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Kevätlaulajaiset su 27.5. klo 18.

Laaksolahden lauluryhmän perinteinen kevätkonsertti, jossa myös yleisö pääsee mukaan laulamaan keväisiä lauluja. Mukana kappalainen Tuija Kuusinen. Kakkukahvit. Vapaa pääsy.

SUVELAN KAPPELI Teräskukat eläkeläisryhmä to 24.5. klo 12. www.suvelankappeli.fi Ks. lisää ohessa

VIHERLAAKSON KAPPELI Avoin raamattupiiri ti 29.5. klo 18. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Pienryhmän konfirmaatio su 10.6. klo 12. Martti ja Tarja Rae, Katja Kangas, Minna Kovalainen.

Kalajärven kappeli Metsäkirkko Luukissa luonnon helmassa su 27.5. klo 16. Kirsi Muurimäki, avustajina Irma Ahokas ja vapaaehtoiset sekä erityisnuorisotyönohjaaja Sari Vikström-Kivioja.

Kirkkokahvit ja -mehut. Opastus pysäköintialueelta Luukintie 33.

Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu la 26.5. klo 16.

Salamat Masih.

Vapaaehtoisten toimittama kyläkirkko su 10.6. klo 12. Särkiniemi, Lohi. Saarnaa rovasti Jorma Niinikoski. Mieskvartetti. Kirkkokahvit.

Nupurin kappeli Perennamessu su 27.5. klo 12. Liiman, Leinonen. Kirkkokahvit.

Rinnekappeli Messu su 27.5. klo 14. Salo, Latvanen.

Viherlaakson kappeli

Weckmann, de Grigny, Hofhaimer 5.8. Finlandia: Pasi Pihlaja, käyrätorvi; Eeva-Liisa Malmgren, urut. Merikanto, Mårtenson, Lehtinen, Kuoppamäki 12.8. America! Adam Brakel, urut (USA). Johnson, Sousa, Joplin, Bach, Dupre, Mendelssohn 19.8. Mare Balticum: Kamarikuoro Gloria, joht. Seppo Murto. Karlsson, Pärt, Esenvalds, Miskinis

Avoinna ma klo 10–13 ja to klo 10–17, to 14.6. asti. Kaivomestarinkatu 8. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja Käsityöpiiri to klo 17–19.

Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

TOUR DE KUNINKAANTIE

Lisää yllä.

Pe 25.5. klo 12–16 pyöräilytapahtuma järjestetään hyvän asumisen puolesta ja asunnottomuutta vastaan. Lähtö klo 12 Villa Apteekin Askeleesta, os. Pappilantie 5, josta pyöräillään yhdessä Kuninkaankallioon, os. Kuninkaantie 42. Kuninkaankalliossa ohjelmaa klo 14 alkaen: Grilli kuumana, musiikkia, pihapelejä, sauna lämmin. Tied. sanna. hyytiainen@hoiva.fi. Pue päällesi keltaista, näin pyöräilet asunnottomuutta vastaan!

METSÄKIRKKO LUUKISSA Metsäkirkon su 27.5. klo 16 toimittaa pappi Kirsi Muurimäki. Irma Ahokas ja vapaaehtoiset sekä erityisnuorisotyönohjaaja Sari Vikström-Kivioja

avustavat. Kirkkokahvit ja -mehut.

Opastus urkoilualueen pysäköintipaikalta Luukintie 33.

NAISTEN SAUNARETKI HVITTORPIN LEIRIKESKUKSESSA Heitä talviturkki järveen to 31.5.!

Hvittorpissa saunomista, luonnon ihailua, kevyt iltapala, hartaus.

Kimppakyydit klo 17.30 Kirkkokatu 10 parkkipaikalta, paluu noin klo 21.

Retken hinta 10 e. Ilmoittaudu diakoniatyöntekijöille: virpi.sutelainen@evl.fi tai Tiina Hietaniemi p.

040 763 6599.

EKUMEENINEN KULTTUURIMATKA VIROON JA PETSERIN LUOSTARIIN 31.8–2.9. Reitti: Tallinna – Voru – Petserin luostari – Tartto – Tallinna.

Alustava hinta 520 e/2-hh, 550 e/1hh. Oppaina Alarik Corander, Raigo Liiman ja Tarja Rae. ILM. 31.5. mennessä: espoonseurakunnat.fi > Tule mukaan > Aikuiset > Matkat, retket ja leirit.

URKUYÖ & AARIA Avajaiskonsertit Tapiolan kirkossa, Rossinin Stabat Mater to 7.6. klo 19.30 ja pe 8.6. klo 18. Ohjelma, lippujen hinnat ja taiteilijatiedot: www.urkuyofestival.fi. Konsertit Espoon tuomiokirkossa to 14.6. alkaen. Lisätiedot Kirkoissa soi -palstalla.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Ensimmäistä lastaan odottaville to 14.6. klo 17–18.30 Kirkonkympissä, os. Kirkkokatu 10. Tied. omasta neuvolasta tai 050 511 0165, 040 547 4146.

KARUSELLIPERHEKERHO Kesäkuussa ma–to 4.–14.6. klo 9–14. maanantaisin ja keskiviikkoisin Laaksolahden kappelissa, tiistaisin ja torstaisin Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Ohjelmatuokioita, leikkiä, hartaushetki, kahvittelua ja vapaata oleskelua. Halutessaan kerhoon voi tuoda omia eväitä. Tied. terhi.jokiaho@evl.fi, 050 434 1063 tai sonja.fagerstrom@evl.fi.

RETKIPERHEKERHO Juhannusviikolla klo 10–13 ma 18.6.

Pirttimäessä, ti 19.6. Träskändan puistossa ja ke 20.6. Nuuksion Kattilassa. Ulkoilua, leikkejä, laulua. Omat eväät ja kyydit sekä säänmukainen vaatetus. Tied. Anna Lahtinen, 050 434 1063.

KOKO PERHEEN JUHANNUSJUHLA Espoon tuomiokirkkoseurakunnan koko perheen juhannusjuhla pe 22.6.klo 18–21. Ohjelmassa mm. lipunnosto, ruokailu, yhteislauluhetki, hartaus, ulkoaktiviteetteja ja makkaranpaistoa. Lopuksi kuljetus juhannuskokolle Pitkäjärvelle. Vetäjänä Hannu Mäenpää. Ilmoittaudu mukaan p. 050 438 0191.

HILJAISUUDEN RETRIITTI ”Suo minun iloiten seurata sinua” 17.–19.8. Hilassa. Ohjaajina Virpi Sutelainen ja Pirkko Nurminen. ILM. 25.7 mennessä: pirkko.nurminen@ evl.fi, 040 567 4420. Hinta espoolaisille 90 e, muut 140 e.

LISÄÄ TAPAHTUMIA löydät nettisivuiltamme: espoontuomiokirkkoseurakunta.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 24.5. – 7.6.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1 Ruorikuja 1

sin klo 9–15 kysyä seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 tai kirkon vahtimestarilta 050 432 7512.

OstariPastori torstaisin klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

MEILLÄ RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su 27.5. klo 11 messun jälkeen kirkko.

Rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke 30.5. klo 6.30–7.30 kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

MESSUT

TUTKITAAN RAAMATTUA …

Messu su 27.5. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Sinervo, Puukko. Nuorten aikuisten kirkkokahvit.

Pop-messu su 27.5. klo 17 Soukan kappeli. H. Lehti, J. Lehti, Ojala.

Kirkkokaakaot. Lastenhoito järjestetty.

Diakonian Suvivirsi-messu pe 1.6. klo 10 kirkko. Erkko, Yli-Jaskari, mukana diakoniatyöntekijöitä.

Soppalounas ja kakkukahvit.

Messu su 3.6. klo 11 kirkko. H. Lehti, Kuusanmäki, Lonka. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 3.6. klo 17 Soukan kappeli.

Kohijoki, Ojala. Piknik-kirkkokahvit.

Miesten raamattupiiri to 31.5. klo 18 kirkko, iltapala 4 e.

Raamattuhetki ma 4.6., 11.6. ja 18.6. klo 10–11 kirkko.

OLLAAN IHAN PIHALLA Piknik-kirkkokahvit ulkona, kirkolla su klo 11 messun jälkeen ja Soukan kappelissa kesä- ja elokuussa su klo 17 messun jälkeen. Seurakunta tarjoaa kahvia, teetä ja mehua, messuvieraat voivat tuoda pientä purtavaa jaettavaksi.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Seurakuntakahvila kirkolla ke 23.5. ja 30.5. klo 13–15 sekä ke 6.6., 13.6. ja 20.6. klo 18–19. Tuotto lähetystyöhön ja Naisten Pankille. Ilmoittaudu vapaaehtoisten kahvilanhoitajien ryhmään syyskaudelle: inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä K-kauppias

Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä. Kahvila lomailee heinäkuun.

Kesäkahvila ma–to klo 9.30–12.30 kirkko, Esbo svenskan päiväkerhotila ja terassi, 4.–20.6. Hartaushetki klo 11, raamattuhetki ma klo 10–11, diakoniatyöntekijät tavattavissa ti klo 9.30–11, kanttorit laulattavat ke klo 11.30: Timo Lonka ja maakuntalaulut 6.6., Helena Yli-Jaskari ja kesävirret 13.6., Heli Ojala ja kesäiset laulut 20.6.

VIRTAA VARTTUNEILLE Ikäihmisten kesäkerhossa keskustellaan, kahvitellaan ja pidetään pieni hartaus, to klo 13–14.30 Soukan kappeli 21.6. saakka.

KESÄILLAN MUSIIKKIA KIRKOSSA Suvi-illan säveliä gospelista oopperaan ke 6.6. klo 19. Elja Puukko, baritoni ja Tommi Niskala, urut.

Kesäillan urkumusiikkia ke 13.6. klo 19. Mikko Niinikoski, urut.

Suuria urkuteoksia ke 20.6. klo19.

Pauliina Hyry, urut.

Tule kahville ennen konserttia, kahvila avoinna klo 18–19. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAULETAAN ULKOSALLA Yhteislaulua ja pullakahvit la 9.6.

EL 185 x 102 mm

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

klo 17 ja la 11.8. klo 17 Pakkasvuoren kesäteatteri, Espoonlahdentie 10.

NÄHDÄÄN RANNALLA Saunapaku ja pappi biitsillä ti 12.6.

Tyrskyranta, ti 26.6. Klobben ja ti 14.8. Hanikan virkistyskeskus klo 15–20. Pelejä ja leikkejä, laulua ja juttelua, sauna lämpiää klo 17–19.30.

Ti 26.6. on myös PopUp-pyhäkoulu.

PELATAAN GOLFIA YHTEISVASTUUN HYVÄKSI Yhteisvastuu Open ke 20.6. klo 7.30–15 Tapiola Golfin viheriöillä.

Lisätiedot verkkosivulta espoonseurakunnat.fi/yhteisvastuugolf.

ESPOO-PÄIVÄÄ JUHLITAAN ESPOONLAHDEN KIRKOSSA Vihdoinkin vihille? Vihkiyö pe 24.8. klo 21–00. Juhlista kesän viimeistä viikonloppua menemällä naimisiin!

Seurakunta tarjoaa hääparille ja noin kymmenelle vieraalle kakkukahvit.

Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus, ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 2601.

Rennot ristiäiset! Aamukaste la 25.8. klo 9–12. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit kasteperheelle ja n. 10 vieraalle. Kastepukukin löytyy paikan päältä. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus, ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 2601.

A

15

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta pe klo 17–22 Sode koko kesän ajan, paitsi juhannusaattona.

ON JUHLA JA JUHANNUSILTA… Vietetään kaupunkijuhannusta pe 22.6. Soukan kappeli. Lipunnosto ja ruokailu klo 18, ohjelmaa klo 19 ja iltahartaus klo 20.

KIRKON JA SOUKAN KAPPELIN KESÄ Kirkko avoinna 4.6.–12.8. ma, ti, to ja pe klo 8–15, ke 8–21, la 9–17 ja su 9–18.

Soukan kappeli avoinna kesä- ja elokuussa klo 8–15, la toiminnan mukaan ja su klo 12–19. Heinäkuussa kappeli on suljettu.

SYKSYKIN JO SIINTÄÄ – MUKSUT KERHOON! Vapaita paikkoja syksyn päiväkerhoissa, muskareissa ja 1.–3. lk. iltapäiväklubeissa. Ilmoita lapsesi kaudelle 2018–2019. Hakulinkit avoinna koko kesän ajan espoonseurakunnat. fi – Espoonlahden seurakunta – Alle kouluikäiset & Kouluikäiset.

LUETTAVAA KESÄKSI Lukukokemuksia tarjolla kirkon seurakuntasalissa vielä su 27.5. klo 11 messun jälkeen. Lainattavissa myös musiikki-cd:t, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

DIAKONIARUOKAILUT Lounas 31.5. saakka ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30– 12.30 ja ti klo 11–12 Soukan kappeli, lipunmyynti klo 10.30–11.30. Ruokailut 1.–14.6. ti klo 11–12 Soukan kappeli, ja to klo 12–13 kirkko. Aikuiset 3 e, 3–14-v. 1 e. Diakoniaruokailut jatkuvat 13.8. ma ja to kirkko, ti Soukan kappeli.

Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 kirkko, vuoronumeroiden jako 8.40.

ASIAA PAPILLE? Päivystävää pastoria voi arkipäivi-

Menokasvo

Espoonlahden golftapahtumassa pelaamalla voi tehdä hyvää Tapiolan golfkentällä on 20.6. Yhteisvastuugolf. Mikä se on, Espoonlahden seurakunnan diakoniapappi Irene Erkko?

Yhteisvastuu Open on hyväntekeväisyys-golfkisa Tapiola Golfissa. Silloin on mahdollisuus viettää aikaa ulkona hyvässä seurassa ja olla mukana esimerkiksi rakentamassa kouluja kehitysmaihin.

Mistä saitte idean?

Se tuli espoolaiselta pelaajalta, joka oli osallistunut vastaavaan tapahtumaan Vantaalla. Hän keräsi porukkaa kokoon. Me Espoonlahden seurakunnassa innostuimme asiasta.

Voiko kuka tahansa osallistua tapahtumaan?

Green card tulee olla suoritettuna. Mukaan voi tulla oman joukkueen kanssa tai ilmoittautua yksin, ja me etsimme pelikaverin. Kilpailussa pelataan parasta palloa kahden pelaajan joukkueissa.

Pitääkö olla oma joukkue ja omat välineet, jos haluaa osallistua?

Omaa joukkuetta ei tarvitse olla, mutta oma golfbägi tarvitaan. Tämä on mahdollisuus myös verkostoutua ja löytää uusia pelikavareita. Rohkeasti mukaan vaan.

PAULA HUHTALA Yhteisvastuu Open ke 20.6. Tapiola Golfissa, Turvehdaudantie 17. Ilmoittautuminen viimeistään 1.6. Lisätietoja osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/yhteisvastuugolf

ESKO JÄMSÄ

Miten liikuntatapahtumalla tehdään hyvää?

Samalla kun tapahtumaan osallistuja tekee jotakin, mistä nauttii, hän voi tukea Yhteisvastuukeräystä ja auttaa apua tarvitsevia Espoossa ja muualla kotimaassa sekä ul-

komailla. Keräyksen suojelijana on Tasavallan presidentti, ja apu menee perille.

MENOT 24.5. – 7.6.

16 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaaran­ katu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla­ nadi 1.

MESSUT JA HARTAUDET Arjen messu ja vohvelikahvila to 24.5. klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Messussa mukana Kirkkokuoro, diakoniatyöntekijät, T. Salo ja Latvanen. Ennen messua kevään viimeinen diakonialounas klo 11.30 (3 e).

Messun jälkeen tervetuloa herkuttelemaan lähetyksen vohvelikahvilaan.

Suvivirren sunnuntain messu ja kirkkokahvit su 27.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Tänään ei säkeistöissä säästellä, vaan virsi 571 lauletaan ihan kokonaan. Pöyri, Raiskio, Hyry.

Suvivirren sunnuntain messu ja kirkkokahvit su 27.5. klo 13 Karakappeli. Mukana Mattanja-kuoro Ritva Oksanen-Antinin johdolla. Pöyri, Hyry.

Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 1.6. klo 7.45 KilonRisti. Klo 8.30 ehtoollishartaus. Raunu. Kevään viimeinen kerta.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9­15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Suvivirren sunnuntain toivevirsimessu su 27.5. klo 10. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Emilia Turpeinen. Musiikki: Päivi Hakomäki, urut, Wähäpaimenkuoron lauluryhmä, Sari Rautio.

Messun aikana Lukukerho lapsille.

Messun jälkeen kirkonmäellä pihajuhlat.

Messu su 3.6. klo 11 (Huom! Siirrymme kesämessuaikaan.) Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski.

Matinkappeli: Messu su 27.5. klo 12, Matinkappeli, Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Sanna Franssila.

Kesäkirkko ti 5.6. klo 13. Antti Kruus.

Kesän ajan joka tiistai klo 13 kesäkirkko tai -hartaus. Hartaushetken jälkeen kesäkahvila klo 13.30–15.

Olarin kappeli: Messu su 27.5. klo 12.

Liturgia ja saarna Antti Malinen, kanttori Mikko Niinikoski.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Leikkihuone avoinna etkojen ja

Messu ja kirkkokahvit su 3.6. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana laulajia ja soittajia kanttori Outi Noposen kanssa. Pöyri, Laaksonen. Kirkkokahveilla Johanna Rinne kertoo kuulumisia työstään ihmiskaupan uhrien parissa Kyproksella.

LÄHETYKSEN VOHVELIKAHVILA Pirkko ja Pekka Palosaari sekä Abuniekat pitävät vohvelikahvilaa to 24.5. klo 13.30–14.30 Leppävaaran kirkolla (säästä riippuen joko ulkona tai sisällä). Tuotto lähetyksen hyväksi.

NAISTEN KESÄSAUNAT Lempeät löylyt, pulahdus järveen, maukas iltapala ja kappelin rauha.

Takuulla virkistyt! Kesäsaunat ma 11.6., 6.8. ja 20.8. klo 18–21 Hvittorpissa, Hvittorpintie 243. Ilm. viim. 27.5.

Eliisa Lassila, 040 715 9250 (myös tekstiviestit).

SUVEN SULOISIMMAT BASESSA Keväisiä ja kesäisiä lauluja Suvilinnun laulukirjasta ma 28.5. klo 18 ravintola Basessa, kauppakeskus Sello, 1. krs. Iloisesta laulusta, hyvästä juomasta ja mukavasta seurasta nauttiessasi voit tehdä myös hyvää Kirkon Ulkomaanavun kautta. Yhteislaulua rytmittää Leppävaaran seurakunnan työntekijöistä koottu bändi.

KAMARIKUORON KEVÄTKONSERTTI ”MA ELÄN!” su 27.5. klo 18 Leppävaaran kirkko.

Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro tunnelmoi Oskar Merikannon sävel-

messun ajan. Liturgia ja saarna: 24.5.

Tapio Suontakanen, 31.5. Jussi Koski.

KEVÄISET PIHAJUHLAT Su 27.5. klo 10 Toivevirsimessun jälkeen Olarin kirkonmäellä. Makkaraa, virvokkeita ja lisää toivevirsiä.

KIRKKOPÄIVYSTYS Sinua varten ti 29.5. klo 13–16 Olarin kirkossa. Kesäkuun alusta päivystys siirtyy keskiviikkoon. Kaipaatko kuuntelijaa, keskustelua, hiljentymistä, kupposen kuumaa kahvia tai haluatko tutustua Olarin kirkkoon?

Jos itse haluat kirkkopäivystäjäksi, ota yhteyttä:marja.jauhiainen@evl.fi.

MUSIIKKIA KIRKONMÄELLÄ Ke 6.6. alkaen klo 13 Olarin kirkko.

Musiikkihetkessä musisointia ja yhteislaulua ja sen päälle kahvit kesäkahvilassa klo 15 asti.

KESÄKAHVILAT – COLOURFUL SUMMER CAFE Matinkappelilla 5.6. alkaen tiistaisin klo 13–15. Matinkappelilla kesäkirkko tai hartaus klo 13 ja kahvila sen jälkeen. Christian Worship Service at 13 in Matinkappeli.

Olarin kirkolla 6.6. alkaen keskiviik-

lysten tahdissa. Joht. Kullervo Latvanen, piano, Claudia Graupner. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

PERHEIDEN KESÄKAHVILA Tervetuloa kohtaamaan lapsiperheitä Perkkaan kappeliin ja pihapiiriin. Tarjolla mukavaa yhdessäoloa, kahvia, mehua, leikkiä ja laulua.

Kesäkahvila on avoinna ma–pe klo 9–13 (4.–20.6.). Mukana menossa lastenohjaajat, papit ja kanttorit.

KESÄILTA KIRKOLLA: GRILLAILUA JA KONSERTTI Uusi kolmen illan kesäsarja! Klo 18 grillailua ja yhteislaulua suihkulähteen reunalla. Klo 19 konsertti kirkkosalissa. Vapaa pääsy.

Petri Laaksosen konsertti ”Toivo jäljelle jää” to 7.6. Petri Laaksonen yhtyeineen esittää rakastetuimpia laulujaan vuosien varrelta. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle.

Soivaa romantiikkaa to 5.7. Janne Oksanen, piano & Otto-Aaron Takala, sello esittävät kappaleita säveltäjiltä Brahms, Kuula, Janacek ja de Falla.

Kaksi naista ja yhdet urut to 2.8.

Jaana Jokimies & Irina Lampen taituroivat uruilla nelikätisesti ja -jalkaisesti.

kanttori Kullervo Latvanen.

KESÄRAAMATTUPIIRI Kesäraamiksessa tutustutaan Raamatun ensimmäisiin lukuihin luomisesta Nooan arkkiin. Joka ma klo 18–20 Leppävaaran kirkolla (4.6–6.8).

Mahdut hyvin mukaan! Osallistuminen ei edellytä Raamatun tuntemista eikä sitoutumista. Aluksi yhteislaulua ja ohjelmaa, jonka jälkeen jakaannutaan pienryhmiin käsittelemään illan aiheita. Tied. Rauni Hartikainen-Kaukinen 040 523 3380.

AIKUISTEN RYHMÄT Seurakunnan pienryhmät jäävät tauolle toukokuun loppuun mennessä ja jatkuvat jälleen syyskaudella. www.espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset.

Seuraa somessa ja verkossa! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

LE lev 91 x 98 mm

KESÄILLAN LAULU JA EHTOOLLINEN Puolisen tuntia kesäisiä lauluja yhdessä laulaen. Lopuksi lyhyt ehtoollishetki. Joka toinen ke klo 18 Karakappelissa. Tervetuloa kaikenikäiset!

Ke 6.6. pappi Aija Pöyri ja kanttori Pauliina Hyry.

Ke 20.6. pappi Terttu Laaksonen ja

koisin klo 13 olevan Musiikkia kirkonmäellä -tilaisuuden jälkeen.

Olarin kappelilla 7.6. alkaen torstaisin klo 13–15.

PERHEIDEN KESÄSEIKKAILU KIRKONMÄELLÄ Mukavaa tekemistä ja seikkailua ulkona Olarin kirkonmäellä, Olarinluoma 4, ti 5.6. – pe 8.6. sekä ma 11.6.

– to 14.6. klo 9.30–12.30. Askartelua ja hartaushetki sisätiloissa. Lounastarjoilu, jossa etusija lapsilla. Lisätietoja: camilla.posa@evl.fi, 041 518 1228.

VELSKOLAN JUHANNUS Tule viettämään koko perheen juhannusta Velskolan toimintakeskukseen juhannusaattona 22.6. klo 15–21.

Piknik klo 15 alkaen (grillit ja nuotiopaikka, omat eväät), lapsille pomppulinna, pelejä ja leikkejä, saunat 15–19.30, päivällinen klo 16 ja 17 (aikuiset 7 e, lapset 3 e), lipunnosto ja ohjelmaa klo 18, makkaranpaistoa (makkara 1 e, pillimehu 1 e), kokko 19.30 sään salliessa. Tapahtuma päättyy klo 21. Bussikuljetusta tarvitsevien tulee ilmoittautua 10.6. mennessä olarinseurakunta@evl.fi tai arkisin klo 9–15 puh. 09 8050 7000.

OL lev 91 x 36 mm

Bussi klo 15.45 Olarin kirkko – 15.55 Haukilahden taksiasema – 16.05 Matinkyläntie, Alepan puoleinen pysäkki – 16.15 Kuunkehrä, Olarin kappelin edessä – Velskola. Paluukuljetus klo 21 samaa reittiä. Bussikuljetus aikuisilta 5 e, lapsilta 3 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Kaikki maksut vain käteisellä. Omalla autolla tulevien ei tarvitse ilmoittautua.

SAAREEN SAUNOMAAN Sauna lämpiää Stora Blindsundissa, Matinkylän edustalla, ke 6.6. – 29.8.

Parillisilla viikoilla saunavuoro miehille klo 17–18.30 ja naisille klo 18.30– 20. Parittomilla viikoilla vain naisten vuoro. Soutuvene noutaa saunojat Nuottaniemen venesataman itäreunan laiturista parillisilla viikoilla klo 17 ja klo 18, parittomilla viikoilla vain klo 18. Saarimaksu 3 e, omat välineet, laudeliinat ja eväät mukaan.

Makkaranpaistomahdollisuus.

HUOM! Saariretki ei sovi liikuntarajoitteiselle. Kova myrsky estää saunomisen. Ei lemmikkieläimiä mukaan. SeKaVa (= seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt). Lisätietojä p. 0440 688 068.

KAIKKI ELÄMÄNI VÄRIT – TAIDETERAPEUTTINEN TUTKIMUSMATKA ITSEEN Neljän päivän maalausmatkalla matkakumppaneina ovat väripurkit ja purnukat, Raamatun tekstit ja eletty elämä yksin ja yhdessä. 3.–6.7. ti–pe klo 10–16, Olarin kirkon kerhosiipi. Taidemateriaalit sisältyvät hintaan. Vähäväraiset 40 e, muut 90 e. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 1.6. alkaen: diakoni, ryhmätaideterapeutti Kristiina Huotari p. 050 570 4904,

kristiina.huotari@evl.fi.

KAIROS-KURSSI Lähetysaiheinen intensiivikurssi kaikille kristityille kouluttaa, inspiroi ja haastaa aktiivisuuteen. Kurssi sopii kaikille, jotka tahtovat syttyä lähetystyölle ja vahvistaa omaa lähetysnäkyään. Olarin kappelilla to klo 18: 6.9., 13.9., 20.9., 27.9., 4.10. Lisäksi viikonloppu 5.–7.10. Hinta 60 e. LISÄTIETOJA markus.silvola@evl.fi ja eveliina. roznovski@evl.fi.

KERHOREKRY Ryhdy kerhonohjaajaksi! Kerhorekry ma 13.8. klo 18–19, Chapple, Iso Omena. Tarjolla mukavaa vapaaehtoisyötä. Ota yhteyttä, niin etsitään sinulle sopiva kerho! Kerhokausi alkaa syyskuussa. anne.sarasmaa@ evl.fi; 040 551 4426.

KESÄMUISTIO Kirkon aukioloaika arkisin klo 10–16, la toiminnan mukaan ja su klo 9–14.

Matinkappeli ja Olarin kappeli: Matinkappeli on avoinna toiminnan mukaan kesäkahvila/messupäivänä tiistaina, Olarin kappeli torstaina.

Chapple on auki kesällä kaikenikäisille 4.6.–10.8. arkisin klo 9.30–17 (ei juhannusaattona). Tule juttelemaan ja juomaan kuppi kahvia. Perhekahvila on avoinna to 21.6. saakka arkisin klo 9.30–12. Tanssiopetus nuorten tilassa. Tanssiin osallistuvien lapsille leikkihuoneessa leikittäjä.

29.5.–24.7. ti ja to klo 12.30–14. Zumba (viikot 22–24), salsa ja bachata (viikot 25–27). Cumbia, merengue, mambo, samba, chachacha (viikot 28–30). Lue lisää chapple.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Suvi-ilta soi Espoonlahdessa Elja Puukko, baritoni ja Tommi Niskala, piano & urut, tulkitsevat suvi-illan säveliä Espoonlahden kirkossa gospelista oopperaan. Illassa kuullaan muun muassa Merikannon, Wagnerin, Jaakko Löytyn ja Pekka Simojoen sävellyksiä. Vapaa pääsy.

Kesäillan musiikkia ke 6.6. klo 19, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

Petri Laaksonen Leppävaarassa Laulaja Petri Laaksonen starttaa Kesäillat Leppävaaran kirkolla. Aluksi grillailuetkot ja yhteislaulua suihkulähteen reunalla. Illan lopuksi Petri Laaksonen yhtyeineen esittää rakastetuimpia laulujaan vuosien varrelta. Vapaa pääsy.

Grillailua ja Petri Laaksosen konsertti to 7.6. klo 18–20, Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 27.5. klo 10 saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte. Kirkkokahvit.

Mukana kitaristi Andrzej Wilkus, musiikkina mm. Jyrki Linjaman Kitarasonaatti. Su 3.6. klo 10 saarna Silja Hyvärinen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina William Häggblom. Kirkkokahvit.

MENOT 24.5. – 7.6.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 27.5. klo 10. Tapiolan kirkko. Linnoinen, Ristimäki, Jurmu.

Lähetyksen kirkkokahvit, mukana Etiopian vastasyntyneiden nuttu-projektin ”äiti” Pirkko Tuppurainen.

Iltakirkko ti 29.5. klo 19. Tapiolan kirkko. Ilta alkaa iltapalalla etkoilla klo 18, joilta pääset mukaan rakentamaan messua.

Viikkomessu ke 30.5. klo 8. Tapiolan kirkko. Tervonen, Malkamäki.

Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

Messu su 3.6. klo 10. Tapiolan kirkko.

Tervonen, Koivisto, Jurmu.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 3.6. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 6.6. klo 8. Tapiolan kirkko. Ristimäki, Hapuli.

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA Etiopia rukoilee ke 30.5. klo 18.

Tapiolan kirkko. Lähetyssihteeri Hannele Lehtinen kertoo Etiopian lähetystyöstä ja maan kristillisyydestä.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Grillijuhla kirkon pihassa ti 29.5. klo 13.

PYHÄKOULU Su 3.6. klo 9.45 kirkon päiväkerhotiloissa. Pyhäkouluun ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset. Pienimmät osallistuvat oman aikuisen kanssa.

PERHERETKI Lohjan Vivamon Lastenkylään ti 19.6. Lähtö kirkon pysäkiltä (Asematie) klo 10.00, paluu Kauniaisiin klo 17 menn. Hinta: aik 20 e, lapset 15 e (3–12 v.), sis. matkat, lounas ja ohjelma. Uintimahd., omakust. välipala tai omat eväät. Ilm. virastoon 31.5. menn. p. 050 500 9000 tai kauniaisten.suom.srk@evl.fi.

KESÄKAHVIT Kirkon sisäpihalla keskiviikkoisin 13.6. – 8.8. klo 14 (sateella sisällä).

MARTAT JA MARIAT Kansainvälisen työn ryhmän munkkitalkoot kirkon keittiöllä to 24.5. klo 12.

MUNKKEJA YHTEISVASTUULLE Granipäivänä to 24.5. klo 17 alkaen myydään Kauniaisten keskustassa munkkeja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TOVE & JUKKA LEPPILAMPI JA MARZI NYMAN Granipäivän 24.5. konsertissa klo 19.30 Kauniaisten kirkossa. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. YV-keräykseen.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 27.5 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen.

SÖ 4.6 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen.

PÄÄTTÖDIPLOMIKONSERTTI Espoon musiikkiopiston päättödiplomikonsertti ma 28.5. klo 13. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

MUSIIKKIA PUOLENPÄIVÄN AIKAAN

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

klo 10, Tapiolan asukaspuisto, Louhenkuja 4.

Tied. Miia Raninen miia.raninen@evl. fi, 050 380 2734 ja Liisa Soinio liisa. soinio@evl.fi, 040 539 4049.

SUVILAULUT

PÄIVÄKERHO

Runoilta ke 30.5. klo 18. Tapiolan kirkko. Espoon työväenopiston lausuntaryhmä Kaiku.

Konserttisarja kesätiistaisin 12.6. alkaen klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Elokuussa alkavissa päiväkerhoryhmissä on tilaa. Tied. Kirsti Nyyssölä 040 749 4334, kirsti.nyyssola@evl.fi.

URKUYÖ & AARIA FESTIVAALI

ONNELLISUUDEN JÄLJILLÄ -RYHMÄ

Avajaiskonsertit to 7.6. klo 19.30 ja pe 8.6 klo 18. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Ryhmä kokoontuu to 7.6., 14.6., 21.6. ja 28.6. klo 15–17. Tapiolan kirkko.

Ryhmä on tarkoitettu 29–65-vuotiaille, jotka kaipaavat iloa ja uusia ihmisiä elämäänsä. Ryhmää ohjaa Sanna Tuusa ja Virpi Uusitalo, Espoon mielenterveysyhdistys. Tied. ja ilm. viim. 6.6. sanna.tuusa@evl.fi tai 050 452 2874.

RYHMÄT JA PIIRIT Leijonaemot ma 28.5. klo 17.30.

Tapiolan kirkko. Leijonaemot on vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille. Tied. ja ilm. ma–to klo 10–14 Janet Grundström, 040 487 7209.

Lukupiiri ti klo 13. Tapiolan Kirkko. Äiti Teresa -piiri ti klo 13. Tied. Katja Karvinen p. 040 593 7386.

Mieli maasta -vertaistukiryhmä masentuneille, ke klo 18. Tapiolan kirkko.

Kohtaamispaikka to klo 12.30.

Tapiolan kirkko. Kaikille avoin keskusteluryhmä. Tied. Sanna Tuusa 050 452 2874.

A

17

Yhteislaulua ma 28.5. klo 12. KahviOllissa Sampotorilla. Kolehti Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

RUNON AVARUUS

URBAANI JUHANNUS Juhannusjuhla pe 22.6. klo 12–14.30, Tapiolan kirkolla. Yhteislaulua, ruokailua, runonlausuntaa, haitarimusiikkia ja lapsille omaa ohjelmaa.

Ruokailu aikuiset 4 e, lapset 3-14 v 2 e, alle 3-v ilmaiseksi. Ilm. 8.6. mennessä. Vapaalippuja vähävaraisille voi saada varaamalla ajan diakoniatyöntekijälle. Arja Muhin, arja. muhin@evl.fi tai p. 09 8050 4433.

LAPSILLE JA PERHEILLE Kesäperhekerho Tapiolan kirkolla viikoilla 23 ja 24, ma, ke ja pe klo 9.30–11.30. Muskarihetki ja muuta puuhaa.

Laulu- ja lorutuokio ti 5.6. ja 12.6. klo 10, Mankkaan asukaspuisto, Vanha-Mankkaankuja 2 C. Laulu- ja lorutuokio to 7.6. ja 14.6.

TORSDAG 24.5 Granidagens lotteri i Thurmansparken kl.17. Arr. Grankulla kyrkoförening.

Granidagens konsert i Grankulla kyrka kl. 19.30. Jukka & Tove Leppilampi, Marzi Nyman. Fritt inträde, frivillig programavgift till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar 10 e.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 27.5. Karabacka kapell kl. 10 gudstjänst med små och stora.

Jäntti, Wikman. Dagklubbens vårkyrka, Dagklubbsbarnen från Församlingsgården och Gammelgård samt barnledarna medverkar. Kyrkkaffe och kyrksaft.

Olars kyrka kl. 10.30. von Martens, Malmgren. Kyrkkaffe.

Esbo domkyrka kl. 12.15. Jäntti, Wikman. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Sö. 3.6. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Rönnberg, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

UTFÄRD TILL KLOCKARMALMEN Sö 3.6. Vi startar från Esbo domkyrkas nedre parkeringsplats med ordnad transport efter avslutad högmässa och kyrkkaffe ca kl.13.45.

På Klockarmalmens begravningsplats bekantar vi oss med den vackra gravgården. Hemfärd med

Lisää ohessa.

start mot Esbo domkyrka ca kl.15.30.

Anmälningar senast 28.5 till Synnöve Heikkinen, tfn 09 8050 3000 eller synnove.heikkinen@evl.fi.

tar med spel, filtar och något att dricka. Ta du med en kompis, och lite snacks om du vill ha!

KVÄLLSMÄSSA

On. 30.5. Södrik kapell kl.

17–19.30. von Martens, Malmgren.

Sofia Schulz berättar om missionsorganisationen Send International i Japan.

To 7.6. Mataskärs kapell kl. 18.

Kanckos, Wikman, deltagarna i Mataskär 1 -skriftskolan.

MINIORKLUBBAR FÖR 7–10-ÅRINGAR Anmälning till hösten 2018 senast 17.6: esboforsamlingar.fi/kom-med/ barn-och-familj/barn-i-skolaldern.

PICKNICK & CHILL FÖR UNGDOMAR On. 30.5. Gräsmattan nedanför Esbo domkyrka kl. 16–18. Ta kontakt om du inte hittar oss! Alla ungdomar och unga vuxna ärlev välkomna med!mm Vi 91 x 74

GRILLKVÄLL OCH ANDAKT

NOVENAS VÅRKONSERT To 31.5. Nya Paviljongen, Västra skolstigen 3, Grankulla, kl. 19.30– 20.45. Kom och lyssna till ljuva visor av bl.a. Lasse Mårtenson, Bengt Ahlfors och Nils-Eric Fougstedt samt sjung med i allsångerna! Medverkande Maria Kalaniemi, dragspel, Markus Malmgren, piano, Nina Kronlund, dirigent. Inträde 10 e.

PaKe

MENOT 24.5. – 7.6.

Kirkoissa soi

Apua & tukea

TO 24.5.

KE 6.6.

Diakonialounaat

Tove & Jukka Leppilampi ja Marzi Nyman klo 19.30 Kauniaisten kirkossa. Granipäivän konsertti, vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteis­ vastuukeräykseen.

Suvi-illan säveliä gospelista oop­ peraan klo 19 Espoonlahden kirkos­ sa. Elja Puukko, baritoni ja Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kahvila klo 18–19.

PE 25.5.

TO 7.6.

Laula ihmisille -konsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan tekeillä olevan nuorten Laulukirjan lauluja.

Nuorten ja nuorten aikuisten kuoro Exodus, joht. Anna­Liisa Haunio.

Solisteina Tommi Kalenius ja Mark­ ku Perttilä. Yhtye: Joonatan Rautio saksofonit, Markku Perttilä kitara, Petri Kangas piano, Teemu Keränen basso ja Pekka Nyman perkussiot. Äänentoisto Risto Saarinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e seurakunnan musiikkityölle.

Petri Laaksosen konsertti ”Toivo jäljelle jää” klo 19 Leppävaaran kirkossa. Petri Laaksonen yhtyei­ neen esittää rakastetuimpia laulu­ jaan vuosien varrelta. Vapaa pääsy.

Vapaaehtoinen maksu seurakun­ nan diakoniatyölle. Ilta alkaa klo 18 grillailuetkoilla kirkon pihalla.

Tilaisuus on osa kolmiosaista Kesäilta kirkolla ­sarjaa.

Edulliset lounaat Espoon kirkoilla ja kappeleilla löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/diakonialou­ naat.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kappelilounaat ovat päättyneet tämän kevätkauden osalta, ja jatku­ vat taas syksyllä.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Diakoniaruokailu 31.5. saakka ma ja to klo 12 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, lipunmyynti klo 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kap­ peli, Soukankuja 3, lipunmyynti klo 10.30–11.30. Hinta aikuiset 3 e, 3–14­v. 1 e. Ruokailu 1–14.6. ti klo 11 Soukan kappeli ja to klo 12 Espoon­ lahden kirkko. Ruokailut jatkuvat 13.8.

Elintarvikejakelu ma­pe klo 9 Espoonlahden kirkko. Vuoronume­ roiden jako klo 8.40.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakonialounaat jäävät kesätauolle to 24.5. klo 11.30–12.30 Leppävaaran kirkolla pidettävän lounaan jälkeen.

Lounaat jatkuvat jälleen syyskuussa.

OLARIN SEURAKUNTA Matinkappelilla ti klo 13. Lipun­ myynti klo 12.30.

Keskiviikkoisin Olarin kappelilla klo 11.30. Lipunmyynti alkaa klo 11.

Samanaikaisesti kappelisali avoinna hiljentymistä varten. Diakonialou­ naan maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vai­ keuksia, tai joka kaipaa juttuseuraa.

Hinta 2,5 e TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan kirkon lounas joka ti Kirkkopolku 6. Ruokalippuja myy­ dään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30.

Hinta 4 e, 3–14­v. 2 e, alle 3­v. Ilmai­ seksi. Maksuvapautus mahdollinen etukäteen diakonin kanssa sovittu­ na. Diakonian ajanvaraus 040 531 1011. Lounaat jäävät kesätauolle ti 29.5. lounaan jälkeen ja jatkuvat syksyllä.

SU 27.5.

Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron kevätkonsertti ”Ma elän” klo 18 Leppävaaran kirkossa. Konsertissa tunnelmoidaan Oskar Merikannon sävellysten tahdissa. Joht. Kullervo Latvanen, Claudia Graupner piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

MA 28.5.

Espoon musiikkiopiston päättödiplomikonsertti klo 13 Tapiolan kirkossa. Carmela Lönnqvist, viulu, Ilmo Peitso, piano. Vapaa pääsy.

Kevätlaulajaiset klo 18 Laaksolah­ den kappelissa. Laaksolahden lauluryhmän perinteinen kevätkon­ sertti, jossa myös yleisö pääsee mukaan laulamaan keväisiä lauluja.

Mukana kappalainen Tuija Kuusi­ nen. Kakkukahvit. Vapaa pääsy.

Suven suloisimmat – keväisiä ja kesäisiä lauluja Suvilinnun laulukir­ jasta klo 18 ravintola Basessa, kauppakeskus Sello, 1. krs. Iloisesta laulusta, hyvästä juomasta ja muka­ vasta seurasta nauttiessasi voit tehdä myös hyvää Kirkon Ulkomaa­ navun kautta. Yhteislaulua rytmit­ tää Leppävaaran seurakunnan työntekijöistä koottu bändi.

SU 3.6.

Suvisunnuntain iltamusiikki -kesäkonserttisarja alkaa Espoon tuomiokirkossa klo 19: Seriously?

Lauluyhtye Papas no Mamas, joht.

Juha Vintturi; Miikka Lehtoaho, urkuimprovisaatio. Virsiä, gospelia, spirituaaleja.

TO 7.6. & PE 8.6.

Urkuyö ja Aaria ­festivaalin avajais­ konsertit to 7.6. klo 19.30 ja pe 8.6. klo 18. Tapiolan kirkossa. Rossinin Stabat Mater. Liput 39 e, lippu.fi.

Yhteistyössä VocalEspoo ja Tapiola Sinfonietta. Lisätietoa www.urkuyo­ festival.fi

SU 10.6.

Suvisunnuntain iltamusiikkia: Anno Domini klo 19 Espoon tuomio­ kirkossa. Lea Waaraniemi & Hella Ensemble, laulu; Miila Kallinen, piano. Merikanto 150, Kuula 100, Eesti Vabariik 100.

TI 12.6.

Musiikkia puolen päivän aikaan ­kesäkonserttisarja alkaa klo 12 Tapiolan kirkossa. Leelo Lipping, viulu, Liisa Malkamäki, urut. Bach, Kuula, Pärt. Vapaaehtoinen ohjel­ mamaksu Kirkon ulkomaanavulle.

Vapaa pääsy.

KE 13.6.

Kesäillan urkumusiikkia klo 19 Espoonlahden kirkossa. Mikko Niinikoski, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kahvila klo 18–19.

SU 17.6.

Suvisunnuntain iltamusiikkia klo 19 Espoon tuomiokirkossa: Trio Hel­ mi Malmgren, klarinetti; Sirja Niro­ nen, sello; Fanny Söderström, piano. Beethoven, Zemlinsky, Bruch

KE 20.6.

Suuria urkuteoksia klo 19 Espoon­ lahden kirkossa. Pauliina Hyry, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kahvila klo 18–19.

EIJA HARJU

18 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Kahvilat LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Karita Åker (vas.), Erkki Nauska ja Heli Raja-Halli toimivat vapaaehtoisina Espoonlahden seurakunnassa. Karita ja Heli vastaavat vuorollaan perjantaisin lahjoituselintarvikkeista valmistettavan aamupalan laittamisesta.

Erkki organisoi pääsiassa elintarvikejakelua, mutta tarpeen mukaan hän tarttuu myös muihin tehtäviin. Lue lisää aiheesta viereiseltä sivulta.

Kesäkahvila joka toinen ke klo 13–14 Karakappelissa. Kahvipannu kuuma­ na klo 13–13.30. Hartaus/lauluhetki klo 13.30. Useimmissa kerroissa mukana diakoni Noora Rajala tai pappi Merja Alanne. Tervetuloa jakamaan kuulumisia! (13.6., 27.6., 11.7., 25.7., 8.8. ja 22.8.)

TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan kirkon Olohuone on avoin oleskelutila seurakuntalaisille ma, ke ja pe klo 10–14 Tapiolan kirkolla, Kirk­ kopolku 6. Vapaaehtoinen kahvimak­ su Yhteisvastuukeräykselle. Nauti päivän lehdestä ja kupposesta kah­ via.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Seurakuntakahvila vielä ke 30.5. klo 13–15 Espoonlahden kirkko, Kippa­ rinkatu 8. Kiinnostaako sinua pyörit­ tää kahvilaa vapaaehtoisena syys­ kaudella? Ota yhteyttä inkeri.oino­ nen@evl.fi, 050 583 6883.

Kesäkahvila 4.–20.6. ma–to klo 9.30–12.30 Espoonlahden kirkko, Esbo svenskan päiväkerhotila ja terassi. Klo 11 hartaushetki, ma klo 10–11 raamattuhetki, kanttorit laulat­ tavat ke klo 11.30: 6.6. Timo Lonka ja maakuntalaulut, 13.6. Helena Yli­Jas­ kari ja kesävirret, 20.6. Heli Ojala ja kesäiset laulut.

Kaken kahvila on avoin kahvila joka pe klo 12–14 Iivisniemen seurakunta­ kodilla, Iivisniemenkatu 3. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä K­kauppias Olli Piekkala. Mukana

seurakunnan työntekijä. Kahvila lomailee heinäkuussa.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Piipahda kahvikupposelle! Suolais­ ta & makeaa, lehtiä & juttuseuraa…

Kesä- ja elokuussa: Café Aurora ma­pe klo 10–14 Auro­ ran kappelissa, os. Heiniemenpolku 1. Kahvia, pullaa, suolaista purtavaa, netti, lehtiä, juttuseuraa, 15.6. asti.

Syyskausi alkaa ma 3.9.

Auroran kappeli on kiinni heinä­ kuun.

Auroran kesäkahvila ti–ke 31.7.– 26.8.

Café Suvela ja Café Viheri aukeavat taas syyskaudella.

KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Kesäkahvit Kauniaisten kirkon sisäpihalla (sateella sisällä) keskiviik­ koisin 13.6.–8.8. klo 14.

OLARIN SEURAKUNTA Leipäkahvila: Kahvin ja teen kanssa tarjolla lahjoitusleivonnaisia pe klo 13–14.30 Matinkappelilla. Lisätietoja yhteisötyöntekijä Iisa Lehtinen p. 040 773 8715.

ohjelmaa klo 14 alkaen: Grilli kuuma­ na, musiikkia, pihapelejä, sauna lämmin. Tied. sanna.hyytiainen@ hoiva.fi. Pue päällesi keltaista, näin pyöräilet asunnottomuutta vastaan!

Kampin kappelissa, Simonkatu 7, Helsinki iltahartaus perjantaisin klo 18. pe 25.5. georgialaisen laulun

kuoro Tevri, pe 1.6. Res Mira­kuoro.

Haitarikonsertti la 26.5. klo 15 Eivin C Kelly (irl) Vapaa pääsy. Messukon­ sertti Rakkauden virta su 27.5. klo 16.

Säv. Tuomas Leinonen. Säestys pianolla Matti Turunen. Lähde­kuoro laulaa.

after the service. www.church.fi.

Urdunkielinen piiri pe 25.5. klo 17.30–20 Kauklahden kappelissa.

Myös lasten pyhäkoulu. Ohjaaja Christopher John.

Urdunkielinen messu la 26.5. klo 16–19.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” every Fri at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Chinese Family Club Fri 25th May at 6 pm at Uuttu, Lintukulma 2. Evening tea and Bible study with Chinese families. Kenny Ding, kenny.ding@ gmail.com 050 387 5192.

Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvon­ taa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi .

Seurakuntien yhteiset Tour de Kuninkaantie ­pyöräilyta­ pahtuma pe 25.5. klo 12–16 järjeste­ tään hyvän asumisen puolesta ja asunnottomuutta vastaan. Lähtö klo 12 Villa Apteekin Askeleesta, os.

Pappilantie 5, josta pyöräillään yhdessä Kuninkaankallioon, os.

Kuninkaantie 42. Kuninkaankalliossa

TAPANI ALHOSAARI

International

Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro juhlii 25-vuotisjuhlavuottaan Oskar Merikannon sävelin su 27.5. klo 18 Leppävaaran kirkolla.

Worship Service in English on Sundays 27th May and 3rd June at 4.30 pm (16.30) in Kauklahti Chapple (Kauklahden kappeli), Kauppamäki 1.

On Sunday 10th June in Espoo Cat­ hedral Parish Hall (Espoon tuomio­ kirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2). Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years).

Fellowship time and refreshments

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Kastetut Hazel Nerissa Helinä Ghulam, Amos Elwood Kannas, Niko Sebastian Koivula, Veikko Wiljami Johannes Kuhlberg, Saana Kaarina Lappalainen, Max Juho Sakari Lehtinen, Matias Toivo Mäkinen, Kerttu Hilma Maria Oksanen, Cami Jooa Tuomas Stjernvall, Noomi Ingrid Orvokki Vuokila, Elian Onni Edric Wessman.

Avioliittoon aikovat Lauri Johannes Mäki ja Elina Annina Hakkarainen, Olli Otto Nikolai Pirttimäki ja Nina Henrika Rikberg, Samuel Christian Ranta ja Emeliina Salla Sofia Möttönen.

Hautaan siunatut Kerttu Haakana 91 v, Mirjam Kaarina Konstig 90 v, Sirkka Liisa Jantunen 88 v, Veini Yrjö Saarinen 84 v, Anja Astrid Ripatti 83 v, Antti Yrjänä Lampola 81 v, Ritva Anna-Liisa Gröndahl 78 v, Matti Mauno Antero Salminen 78 v, Arto Aleksi Harjunpää 71 v, Jorma Olavi Mikael Engelberg 70 v, Tuula Orvokki

Ahonen 69 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Emilia Anna Minea Harju-Autti, Olivia Iris Melina Harju-Autti, Aatos Ilmari Hjelm, Arvi Eetu Johannes Jokiranta, Ellinoora Adalmiina Joutseno, Iisa Aurora Ristikangas, Isabel Wilhelmiina Sierla, Eevi Olivia Tuomisto.

Avioliittoon aikovat Robin James Hendry ja Siiri Suvianni Sofia Peltoniemi, Jonne Kristian Laakso ja Jaana Katariina Kakkonen, Ville Tapio Pasanen ja Mervi Kristiina Kuosmanen, Perttu Juhani Pärnänen ja Sanna-Maria Loviisa Saarinen, Kim Kenneth Sebastian Vikki ja Sophie Ringa-Maria Aittola.

Hautaan siunatut Antti Pekka Ilmari Isotupa 74 v, Esa Eero Aunus Mikkonen 74 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Kasperi Armas Hiisilä, Rasmus Toivo

Johannes Holm, Edith Saaga Amalia Häyhänen, Elsi Roosa Orvokki Kesävuori, Samu Micael Korvenpää, Jalo Armas Mikael Malvisto, Emma Kirsi Susanna Suvilehto.

Avioliittoon aikovat Jari Juhani Rekonen ja Kati Johanna Vihavainen.

Hautaan siunatut Kirsti Marja Annikki Karjalainen 90 v, Eila Annikki Louhos 87 v, Pirkko Sinikka Laakso 84 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Lenni Mikael Ahokas, Mila Maria Heino, Aino Cecilia Huttunen, Matilda Aava Linnea Kari, Liam Benjamin Alekseij Lindqvist, Vilma Mággá Matilda Maristo, Nooa Benjamin Nivala, Ahto Ukko Ollikainen.

Avioliittoon aikovat Altti Ilari Maarala ja Jonna Katariina Similä, Simo Henri Valkeapää ja Soila Maria Kinnunen.

Hautaan siunatut Taimi Dagmar Manninen 100 v, Katri

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Viola Lintunen 89 v, Aila Kaarina Ojala 87 v, Aini Annikki Nordin 86 v, Eeva Helena Sippola 86 v, Anja Marjatta Pöysti 83 v, Vilho Väinämö Suokonautio 80 v, Rauno Kalervo Pekki 75 v, Tuomo Untamo Oukari 72 v, Seppo Antero Massinen 60 v, Tuula Kaarina Kanniainen 53 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Max Samuel Kyrklund, Kasper Väinö Ilmari Lehtonen, Lilli Anna Marjatta Metsänkylä, Pinja Liisa Sofia Pertamo, Ben Eliud Kristian Raduma, Stella Alma Elisabeth Saukkonen, Alvar Tapio Sointu.

Hautaan siunatut Elsa Linnea Härmä 96 v, Hilkka Sanelma Keltikangas 94 v, Paul Mikael Blomqvist 86 v, Pirkko Laila Marjatta Luukonlahti 83 v.

A

19

Louise Sandell.

Kungörelse om äktenskap/Avioliittoon aikovat Mikael Raymond Renqvist och Tanja Tuulikki Hildén, Jarl Samuel Alexander Törnroos och Nadezda Kolodyazhnaya.

Avlidna/Hautaan siunatut Maj-Lis Viola Forsell 97 år, Nils-Erik Kullberg 97 år, Harriet Britt-Marie Forsberg 89 år, Rolf Albin Uddström 89 år, Gösta Henrik Lindberg 88 år, Folke Ferryson Forssell 86 år, Kurt Engelbert Öhman 83 år, Osmo Olavi Rönnberg 75 år, Pirkko Marianne Forsström 72 år.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Avioliittoon vihityt Esko Antero Keränen ja Anne Elise Vanhanen.

Hautaan siunattu Jarmo Kalevi Kontto 64 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Ian August Ebeling, Melinda Lilian

E

spoonlahden seurakunnassa jaetaan lähialueen kaupoista saatua hävikkiruokaa avuntarvitsijoille vuosittain 234–250 arkipäivänä. Käytännössä elintarvikejakelun järjestää 42 aamuvirkkua vapaaehtoista.

Eläkeläinen Erkki Nauska, 80, on yksi seurakunnan organisoiman elintarvikejakelun vapaaehtoisista. ”Toisten auttaminen tuo minulle hyvän mielen. Viikoittain olen jakeluvuoroissa kahdesta viiteen kertaa.

Olen aamuvirkku, joten tämä tehtävä sopii minulle”, hän kertoo.

Elintarvikkeita saadaan tällä hetkellä seitsemästä kaupasta. Vapaaehtoiset hoitavat kaupoissa elintarvikkeiden pakkaamisen, niiden kuljettamisen autolla, elintarvikkeiden jakelun kirkolla ja aamupalan laittamisen.

Erkki Nauska sanoo, että elintarvikejakelussa ei kysellä, miksi joku hakee sieltä ruokaa. Hän tietää silti, että moni kävijä turvautuu seurakunnan elintarvikejakeluun vain äärimmäisessä hädässä. ”Kaikki ihmiset ovat minulle samanarvoisia. On valitettavaa, että kaikille meille ei ole elämässä jaettu onnekkaita pelikortteja. Työttömyysturvan tiukentaminen ja nykyinen aktiivimalli eivät ainakaan helpota ihmisten elämää”, Erkki Nauska pohtii.

ELINTARVIKKEITA ON jaettu Espoonlahden seurakunnassa vuodesta 2003 lähtien. ”Viime vuonna elintarvikkeita jaettiin yhteensä 21 184 henkilölle. Hakijoita oli keskimäärin 90 jokaisena päivänä”, elintarvikejakelusta vastaava diakoni Anna Helenius kertoo.

EIJA HARJU

Espoonlahden kirkolla tehdään hyvää ruualla Helenius on kehittänyt vuosina 2016–2018 elintarvikejakelua sekä siihen liittyvää vapaaehtoistoimintaa Espoonlahdessa yhteistyössä Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan kanssa. Espoon hiippakunta on tukenut toimintaa 14 434 euron avustuksella. Varoilla on parannettu kylmäketjua, kehitetty kuljetustoimintaa, koulutettu vapaaehtoisia ja palkattu tukityöllistetty.

Espoonlahdessa elintarvikkeiden hakijoita on pyritty kohtaamaan myös muulla tavoin. ”Järjestimme viime vuonna elintarvikkeiden hakijoille ruoanlaittoryhmän sekä muutamia luontoretkiä. Ruoanlaittoryhmällä oli aktivoiva vaikutus. Yksi osallistujista tarttui kokoontumispaikan työllistämistukeen ja työllistyi”, Anna Helenius mainitsee.

Lahjoituselintarvikkeita käytetään diakoniassa taloudellisen avustamisen muotona. Lahjoituksena saatua leipää viedään kaupungin asukastila Kivenkolossa kävijöille ja tarjotaan diakoniaruokailussa käyville.

HELMIKUUSTA LÄHTIEN perjantaiaamuisin Espoonlahden kirkolla on tehty ja tarjottu lahjoituselintarvikkeista valmistettua aamupalaa. Sitä on nauttinyt päivittäin noin 50–70 ihmistä. Pitkään haudutettua puuroa, kahvia, teetä ja valmiita voileipiä on tarjolla aamukahdeksalta. Kesäkuukausiksi aamupala jää tauolle.

Aamupalaa ovat usein olleet keväällä valmistamassa Karita Åker ja Heli Raja-Halli. ”Kymmenen litran puurokattila hupenee usein alle tunnissa. Tunnelma aamupalalla on ollut rauhallinen ja

Karita Åker on yksi Espoonlahden seurakunnan vapaaehtoisista. Tänä keväänä hän on ollut laittamassa perjantaiaamuisin aamupalaa kirkolla. Taustalla diakoni Anna Helenius.

rento”, Heli Raja-Halli kertoo. ”Paras kiitos meidän laittamasta aamupalasta on se, kun joku kehui puuroamme melkein yhtä maistuvaksi kuin hänen oman äitinsä keittämää”, Heli Raja-Halli sanoo.

Karita Åker hakeutui aamupalatoiminnan vapaaehtoiseksi kevättalvella. ”Olen ollut jonkin aikaa työttömänä. Kaipasin myös jotain tekemistä päiviini”, hän kertoo.

Kaksikko kertoo, että sekä elintarvikejakelussa että aamupalan kokkausvuorossa on hyötyä vikkelistä sormista, sosiaalista taidoista ja organisointikyvystä.

EIJA HARJU

Elintarvikejakelu arkisin klo 9.30 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Vuoronumeroiden jako klo 8.40. Kevään viimeinen aamupala pe 25.5. klo 8. Kesällä tauko.

Elintarvikejakelu jatkuu läpi koko kesän.

20 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Kiitos kristillisestä pääkirjoituksesta PÄÄTOIMITTAJA JAAKKO HEINIMÄKI, kiitos pääkirjoituksestanne "Kirkon keisarikausi loppui jo" (K&k 9.5.). Se oli kristillisyydessään paras aikoihin!

Ensiksi, historiasta. En itsekään "oppineena" muistanut näitä perusjuttuja vuosilta n. 300 jKr. Hienoa.

Toiseksi, olemme näköjään samaa mieltä siitä, että kristityn täytyy tehdä valinta. Käsittääkseni täytyy, on kristitty tai ei.

Kolmanneksi, Jumalan tahto ja Jeesuksen sanoma. Ja yritys pitää yhteyttä lähimmäisiimme ja huolta heistä.

Vastuumme lähimmäisistämme ei toki voi olla pelkästään omilla harteillamme. Tarvitsemme myös kirkon ja seurakuntien konkreettista apua sekä henkisesti että erityisesti taloudellisesti.

Mistä esimerkiksi näitä ruoan jakelupisteitä rahoitettaisiin, en tiedä.

Myönnän olleeni kyseisessä jonossa itsekin.

P.S. Kiitos siitä, että tällä kertaa vältyimme aiemmin vakiintuneesta islam-propagandasta.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

AMMAR SAFARJALANI / EYEVINE – LEHTIKUVA

Autistin äiti

MeToo ja se v-alkuinen sana

Ilkka Tammikallio kristitty

Haaste Sinulle: uskalla avata Raamattusi RAAMATTU LÖYTYY varmasti joka kodista, mutta usein kannet tiukasti kiinni jostain kirjahyllyn nurkasta.

Raamattu on kuitenkin avain uskon syntymiselle, sillä Raamatun mukaan usko tulee juuri Jumalan Sanan kuulemisen kautta. Haluankin nyt haastaa sinut avaamaan Raamatun. Kannattaa alkaa lukea sitä esimerkiksi profeetta Jesajan kirjan luvusta 53, Herran kärsivä palvelija.

Siinä Jesaja kertoo 700 vuotta aikaisemmin Jeesuksen kärsimisestä, kuolemasta ja sen merkityksestä meidän syntiemme sovittamiseksi.

Jatka sitten Johanneksen evankeliumista. Sieltä löydät Jeesuksen Jumalan Poikana. Jeesuksen aikalaiset eivät ymmärtäneet hänen puhettaan, koska eivät voineet uskoa hänen jumaluuteensa. C.S. Lewis on sanonut: ”Jeesus oli joko mielipuoli tai sitten se, joka sanoi olevansa, Jumalan Poika.”

Ala sitten lukea Paavalin Roomalaiskirjettä, luvut 1–8. Niissä Paavali

aluksi shokki. Olisin ikionnellinen, jos lapsi olisi kehittynyt normaalisti eikä mitään diagnooseja olisi tutkimusten jälkeen tullut.

Diagnoosi kuitenkin mahdollisti lapselle välttämättömän tuen ja kuntoutuksen. Puheterapian avulla hän on oppinut kommunikoimaan kuvilla, vaikkei osaa puhua. Toimintaterapia on parantanut hänen motoriikkaansa huomattavasti. Pienryhmässä ja mahtavan avustajan kanssa hän pystyy osallistumaan päiväkotiarkeen.

Olen kaikesta tästä tuesta yhteiskunnalle todella kiitollinen. Mutta tiedän, että kaikkien lasten tilanne ei ole yhtä hyvä. Moni vanhempi joutuu todella taistelemaan sen puolesta, että lapsi saa tarvitsemaansa tukea.

Syyrialaispoika kantaa leipiä torilla Damaskoksessa muslimien valmistautuessa ramadankuukauteen. Ramadaniin kuuluva paasto on yksi islamin viidestä peruspilarista. Paasto kestää koko kuukauden päivittäin auringon noususta auringon laskuun. Auringon laskettua nautitaan juhlava illallinen eli iftar. Siihen osallistuu yleensä koko perhe, usein kutsutaan myös vieraita juhlistamaan ramadanin öitä. Ramadan alkoi tänä vuonna keskiviikkona 16.5. auringon laskettua.

tulkitsee meille koko kristillisen uskon dogmatiikan. Sieltähän Lutherkin löysi uskonpuhdistuksen pohjan: ”Vanhurskas on elävä uskosta.” Luulen ja toivon, että sinullakin on nyt pohja uskoa Jeesukseen.

Kari Jutila Espoo

Vanhemmat eivät haali diagnooseja lapsilleen TUTKIJA VIENNA SETÄLÄ-PYNNÖNEN kommentoi lastenhoitoon liittyviä väitteitä genetiikan ja evoluutiobio-

logian näkökulmasta (www.kirkkojakaupunki.fi 2.5.). Hän totesi: ”Joskus tuntuu, että vanhemmat haalivat diagnooseja lapsilleen, jotta nämä tulisivat nähdyiksi. Vanhemmat ovat usein tarkkoja, että yhteiskunta tukee tarpeeksi heidän erityislapsiaan.”

En tiedä yhtäkään erityislapsen vanhempaa, joka olisi haalinut lapselleen diagnooseja muodin vuoksi.

En edes usko, että se on Suomessa kovin helppoa.

Oma lapseni sai kolmevuotiaana autismin kirjon häiriön ja laaja-alaisen kehityshäiriön diagnoosin. Se oli

SIITÄ ON jo aikaa, kun naisen sukuelintä kuvaava v-sana muodostui eniten käytetyksi kirosanaksi. Miesväki loi sen naisvihamielisessä tarkoituksessa.

Sanan käyttö on levinnyt niin, ettei nykyään ole harvinaista sekään, jos kaksi riitelevää nuorta naista huutaa toisilleen päin naamaa ’haista v...u’.

Möö!

Nyttemmin v-sanasta on muodostunut suomen kieleen sidesana samaan tyyliin kuin ”tuota noin” ja pelkkä "tuota". Erityistä hohtoa syntyy, kun sijoitat jokaiseen lauseeseen ainakin yhden v-sanan. Saat koviksen maineen, jee.

V-sanan käyttö on laajentunut tavalla, jossa se ei ole kielteinen kirosana. Kuulin teinipoikien juttelevan – yksi heistä puhui jostain tuotteista joita on v...n paljon, siis erittäin paljon.

Joku voisi väittää, että v-sanasta on tullut elimellinen osa suomen kieltä.

En yhdy väitteeseen, sillä kielemme pärjää mainiosti ilmankin. Palatkoon tuo sana takaisin naisen sukuelimen hellittelynimeksi ilman kielteisiä ja vihamielisiä painotuksia.

Arvon naiset, eikö olisi korkea aika osana MeToo-prosessia reagoida voimakkaammin sukuelimenne nimen holtittomaan käyttöön? Tekisitte selväksi miehille eri yhteyksissä, että sellainen on öykkärimäistä ja naisvihamielistä.

Lauri Hannikainen Helsinki