Kirkko ja kaupunki 2018 08 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

8

26.4.2018 kirkkojakaupunki.fi

Shh… Suomalaiset uskovat, mutta eivät puhu uskostaan julkisesti.

Miksi? B 6

A9 Lapsettomuudesta on lupa puhua Ison Omenan Chapplessa B1 Tuore tutkimus: lähimetsä vähentää terveyseroja

PSYKIATRI JA PSYKOANALYYTIKKO CARL JUNG VANHOILLA PÄIVILLÄÄN

Olisi outoa, että luonnonlait säätänyt taho joutuisi turvautumaan lakiensa vastaiseen toimintaan. Jumalauskoon ei tarvita yliluonnollisia kokemuksia.

Iankaikkisesti

Huomaan, että kaikki ajatukseni pyörivät Jumalan ympärillä kuin planeetat auringon ympärillä, ja hän vetää niitä yhtä vastustamattomasti puoleensa.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

ROVASTI ARTO KÖYKKÄ AAMULEHDESSÄ

Vaivannäkönsä keskellä ihmisellä ei ole muuta onnea kuin syödä ja juoda ja nauttia elämän iloista. Minä huomasin, että myös tämä tulee Jumalan kädestä.

SAARNAAJAN KIRJASTA

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Yksityinen usko MONI SUOMALAINEN RISTII KÄTENSÄ mieluummin pöydän alla kuin kaikkien nähden. Silti hyvin moni rukoilee. Tutkimus­ ten mukaan joka neljäs meistä rukoilee päivittäin. Eikä tässä vielä kaikki: yksi kolmesta suomalaisesta rukoilee vähintään viikoittain.

Kolmenkymmenen hengen duuniporukassa on siis keskimää­ rin kymmenen vähintään kerran viikossa rukoilevaa työkaveria.

Ei uskoisi. Uskoa ei mielellään tuoda esiin. Täällä karsastetaan kovin näyttävää uskonnollisuutta.

Uskoa pidetään hyvin intiiminä asiana. Ja ehkä hyvä niin.

Kovin päällekäyvä uskonnollisuus herät­ tää minussakin toisinaan ahtaan paikan kammoa.

”

EN SILTI PIDÄ SIITÄ, että uskoon, uskon­ JOLLEKIN KYMMENEN nollisiin perinteisiin ja hengellisiin KÄSKYN SUURIN PUUTE kokemuksiin suhtaudutaan niin perin ON SE, ETTÄ HÄN EI OLE juurin yksityisinä juttuina, että niiden KEKSINYT NIITÄ ITSE. julki tuominen herättää väistämättä joko jonkinlaista kiusaantuneisuutta kuulijois­ sa tai orastavaa spektaakkelimieltä avautujassa.

Silloin pieneenkin uskonnolliseen avautumiseen tulee manifestin makua, ja itse asia jää helposti sivuseikaksi.

USKONNOLLISUUS ON PAITSI yksityistä, myös entistä yksilöllisempää. Monen on vaikea yhtyä kirkon vanhoihin uskontunnustuksiin, kun ei ole saanut olla itse päättämässä, mitä niissä lukee.

Jollekin kymmenen käskyn suurin puute on se, että hän ei ole keksinyt niitä itse.

Sen ei tarvitse olla mikään ongelma. Oman uskon­ tunnustuksen ja oman kymmenen käskyn laatiminen on erinomainen hengellinen harjoitus. Suosittelen.

Ja jos Isä meidän ei sovi omaan suuhun, kannattaa muotoilla oma rukous. Niissä vanhoissa ja yhteisis­ sä on myös valtavasti voimaa. Ne ovat perintö­ kaluja, joita ei tarvitse käsitellä varoen.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Erojuhla voi olla toimiva siirtymäriitti

ISTOCK

MINUSTA OLISI MAHTAVAA, jos uskonto ja hengelli­ syys voisivat olla niin luontevia asioita, että niistä voisi jutella siinä missä muistakin elämän tärkeistä jutuista. Että se ei vaatisi mitään eri­ tyistä rohkeutta eikä herättäisi sen suurem­ pia kulmien kohotuksia.

Kristillinen usko ei tietenkään ole vain yksi tärkeä juttu elämän muiden tärkeiden juttujen rinnalla vaan se on tapa nähdä koko elämä tietyssä valossa. Kristitty näkee Jumalan jälkiä kaikessa.

Kuulepas Jumala.

Minua alkaa ärsyttää tuo sinun pelleilysi.

Jätät sisääni aukon, joka ei täyty millään muulla kuin sinulla.

Sitten menet piiloon ja lällätät.

Lapsille opetetaan jo pieninä, että toisia ei saa kiusata.

Mitäpäs, jos sinäkin lopettaisit minun kiusaamiseni.

Kiitos.

Jos parisuhteen solmimisessa on aihetta juhlaan, voisiko sitä olla erossakin? kuinka järjestät erojuhlat, kun parisuhde päättyy?

Lue lisää kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 26.4.2018

numero 8

Seuraava lehti ilmestyy 9.5.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Olli Pitkänen ajatteli, että jos hän haluaisi oppia ymmärtämään Lähi-itää, olisi hänen muutettava sinne. – Rehellisyyden nimissä on sanottava, että vaikka tieto on lisääntynyt, ymmärrys vain heikkenee.

Olli Pitkänen auttaa Syyriassa taistelulinjojen molemmilla puolilla Kirkon Ulkomaanapu korjaa koulujen vessoja maanpäällisessä helvetissä.

Seitsemän vuotta kestänyt sota ei näytä loppuvan.

K

un Olli Pitkänen kävi ennen vuotta 2011 Syyriassa työmatkoilla, hän jutteli vaimonsa kanssa, että Damaskokseen voisi vaikka muuttaa. Pitkästä kiehtoi Lähi-idän historia, sen monisyinen politiikka ja eri uskontojen rinnakkaiselo.

Jos siitä vyyhdistä haluaisi saada jotain tolkkua, pitäisi varmaankin asua paikan päällä. Syyria oli Lähi-idän mittapuulla turvallinen maa ja turistien suosiossa.

Pitkänen syttyi kehitysmaa-aktivismiin parikymppisenä ja lähti vuonna 1989 Afrikkaan. Hän työskenteli yhdeksän vuotta Tansaniassa, sitten 12 vuotta Fidalla kansainvälisenä ohjelmapäällikkönä. Pitkäsen äiti oli evakko, ja pakolaisten asia tuli kodinperintönä.

– Kai sitä voisi sanoa kutsumukseksi.

Toive muuttaa Lähi-itään toteutui, kun Pitkänen palkattiin Kirkon Ulkomaanavun Lähi-Idän kehittämispäälli-

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

köksi. Hänen asemapaikkansa on Jordanian Ammanissa, mutta työmatkat vievät myös Israeliin, palestiinalaisalueille, Libanoniin – ja Syyriaan.

Vuoden 2011 jälkeen Syyria ei ole ollut entisensä.

LOKAKUUSSA 2017 Olli Pitkänen kuunteli iltaisin Damaskoksessa, kun presidentti Bashar al-Assadin joukot pommittivat Itä-Ghoutaa neljän kilometrin päässä. ItäGhouta on Damaskoksen itäpuolella sijaitseva esikaupunki, jota pitävät hallussaan alAssadin hallintoa vastustavat kapinalliset. Hallituksen joukot ovat piirittäneet aluetta vuodesta 2013.

Helmikuussa 2018 al-Assadin joukot alkoivat moukaroida Itä-Ghoutaa toden teolla. Iskut ovat olleet tuhoisia.

Suuri osa uhreista on siviilejä.

Amnesty kutsui Itä-Ghoutan pommituksia sotarikoksiksi. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres kuvaili alueen tilannetta helvetiksi maan päällä.

Nyt länsimaat syyttävät Syyrian hallitusta kemiallisten asei-

den käytöstä Duman kaupungissa Itä-Ghoutassa.

Syyrian seitsemän vuotta kestäneessä sodassa ItäGhoutan helvetti ei ole ainoa laatuaan. Syksyllä 2016 maailma vetosi Aleppon siviilien puolesta. Helsingissä Kallion kirkossa alettiin soittaa saattokelloja kaupungissa kuolleiden puolesta. Aleppon kellojen soitto levisi ympäri maailmaa.

”

YRITÄMME TOIMIA TASAISESTI

KUMMALLAKIN PUOLELLA JA PITÄÄ MATALAA PROFIILIA TOIMINNASTAMME TOISELLA ALUEELLA.

Sitten kellot vaikenivat, ja tappaminen Syyriassa jatkui.

MAALISKUUSSA 2018 Olli Pitkänen istuu Kirkon Ulkomaanavun toimistolla Helsingissä.

Täällä ei kuulu pommituksen ääniä, lähiöt eivät ole raunioina eivätkä ihmiset aloita tapaamisiaan kertomalla, ketkä ovat kuolleet sitten viime näkemän.

Kun Pitkänen paria viikkoa aiemmin oli seurantamatkalla Syyriassa, häntä ei enää viety Damaskokseen. Alue on käynyt liian vaaralliseksi.

Sodan seuraukset näkyvät Syyriassa sielläkin, missä ei juuri nyt sodita. Maassa on yli kuusi miljoonaa sisäistä pakolaista. 69 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on moninkertaistunut ja infrastruktuuri vaurioitunut.

KIRKON ULKOMAANAVUN ensisijainen auttamistapa Syyriassa on koulujen kunnostaminen. Tällä hetkellä työn alla on kaksitoista koulua. Ikkunat korjataan, vessat uusitaan ja niin edelleen.

– Koulujen kuntoon saaminen on monelle perheelle iso

motivaattori palata kotiseudulle.

Kirkon Ulkomaanapu toimii sekä Syyrian keskiosissa että pohjoisosissa. Ohjelmat pidetään täysin erillään, koska Keski-Syyria on hallituksen hallinnassa ja Pohjois-Syyria kapinallisten.

– Yritämme toimia tasaisesti kummallakin puolella ja pitää matalaa profiilia toiminnastamme toisella alueella.

Sodan tuhojen keskellä Olli Pitkäselle tulee välillä toivoton olo. Ahdistavinta on se, ettei sota näytä loppuvan.

Tuntuu, että aina kun mennään kaksi askelta eteenpäin, seuraavaksi mennään kolme taaksepäin.

Pitkäsen mielestä järjestöjen velvollisuus on kuitenkin tehdä se, minkä pystyvät.

– Nyt teemme töitä tässä vaiheessa. Toivottavasti maahan tulee rauha ja pääsemme kunnolla jälleenrakentamiseen.

Se tulee Pitkäsen arvion mukaan kestämään kymmeniä vuosia ja maksamaan miljardeja. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Vaalityössä kannattaa hyödyntää kaveripiiriä, omia heimojaan ja somea. Kuva: Maija Saari/IStock

Vaalikampanja kannattaa aloittaa heti Seurakuntavaalien ehdokasasettelu tiivistyy yleensä vasta loppukesästä, sillä ehdokasasettelu päättyy 17. syyskuuta. Moni yksittäinen ehdokas käynnistää vaalikampanjansa vasta syksyllä. Vaalit järjestetään marraskuussa.

Tämä saattaa toimia perinteisesti aktiivisilla ryhmillä ja nykyisillä luottamushenkilöillä, mutta uusille ehdokkaille ja listoille strategia on virhe.

Vaalityö kannattaa aloittaa ajoissa, sanovat Kirkkohallituksen kampanjapäällikkö Hanna Piira ja vaalikampanjan käymisestä kirjan kirjoittanut espoolainen kunnallispoliitikko Mikko Laakso.

– Kirjani Sosiaalinen media vaalikampanjoissa keskeinen teesi on, että kampanjaa on käytävä koko ajan matalalla intensiteetillä eli pitää olla aktiivinen. Totta kai vaalien alla kampanja tiivistyy, mutta se ei riitä. Oma brändi rakentuu hitaasti.

Oleellista on, että ehdokkaalla on mielipiteitä ja konkreettisia tavoitteita ja hän pitää niitä esillä, sanoo Laakso.

Jo näin keväällä on tärkeää miettiä, haluaako jonkun nykyisen ryhmän ehdokkaaksi vai ryhtyykö kokoamaan uutta valitsijayhdistystä. Kannattaa muistaa, että valitsijayhdistyksen asiamies ja hänen varamiehensä eivät saa itse olla ehdokkaina. Lisäksi on hyvä huomata, että seurakuntavaalit ovat suhteelliset vaalit. Kovin pienellä ehdokaslistalla on vaaleissa hyvin vaikea menestyä.

Sekä Piira että Laakso kehottavat keräämään ehdokaslistalle monipuolisesti erilaisista taustoista tulevia ehdokkaita, jotta äänestäjät lähtevät liikkeelle.

Kirkon vaalisivuilla www.seurakuntavaalit.fi on tietoa vaaleista, ehdokkaaksi asettumisesta ja valitsijayhdistyksen perustamisesta. Tietoa löytyy myös Espoon seurakuntien vaalisivulla www.espoonseurakunnat.fi/vaalit/ehdokaslistat. Siellä on tähän mennessä tavoitteistaan kertonut vasta yksi yhdistys. Kauniaisissa vastaava sivu on www.kauniaistenseurakunta.fi/vaalit. Lue lisää aiheesta: kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Leena Huovinen ehdolla Espoon piispaksi Helsingin yliopistossa oppilaitospappina työskentelevä rovasti Leena Huovinen on ehdokkaana Espoon hiippakunnan piispan vaalissa. Huovinen on myös kirkkohallituksen nimittämä kisapappi, joka kulkee arvokisoissa urheilijoiden mukana.

Espoon piispanvaalin ensimmäinen kierros järjestetään 8.10. Vaalin ehdokasasettelu alkaa virallisesti 21.6. Espoon piispan viran tehtäviä hoitaa 1.6. alkaen tuomiorovasti Antti Kujanpää. Piispa Tapio Luoma aloittaa tuolloin arkkipiispana.

Kaikki kääntyy hyväksi Tuomasmessun perustajan mukaan globaalissa kristinuskossa on meneillään reformaatio, joka jakaa ihmiset.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

S

unnuntaina 8. huhti suurin osa ei niihin [uskontikuuta tapahtui jotunnustuksiin] pysty yhtymään tain, mikä sai moja kokee, että ilmeisesti ei kelnen kirkkoaan rapaa”, vastasi Olli Valtonen Facekastavan suomabook-keskustelussa. laisen luterilaisen ”Juuri tästä syystä valtaosa pöyristymään. eurooppalaista nuorista Guar”Käyttikö ne oikeasti jotain dian-lehden mukaan pitää itseuutta viritelmää uskontunnusään uskonnottomana. Suomestuksena?” kysyi eräs kirkkohersa yli 70 prosenttia.” ra eräällä Facebook-seinällä.

Vastaavia kommentteja oli KOHUTUNNUSTUKSESTA ON kumonta. Keskustelu koski Suolunut muutama päivä. Valtonen men suosituinta jumalanpalveon pakkaamassa tavaroitaan solusta, Helsingin Tuomasmessua, siaalialan järjestö HelsinkiMisja yhtä sen perustajista, rovasti sion tiloissa. Hän jäi vastikään Olli Valtosta. eläkkeelle järjestön toiminnanTuomasmessu vietti 30-vuojohtajan tehtävästä. tisjuhliaan, ja Valtonen saarnasi – Saksassa osa luterilaisisjuhlamessussa uskon ja uskonta seurakunnista on ajat sitten non murroksesta luopunut käyttälänsimaissa. mästä uskontunSaarnan jälnustusta. Se on keen, uskontunniin vaikea paiknustuksen kohka monille ihmidalla, Valtonen sille. kehotti ihmisiä Sitä paitsi, ValUSKO ON ELÄVÄ YHTEYS nousemaan ja tuntonen painottaa, JUMALAAN, EI ELÄVÄÄ nustamaan ”yhteihän ei missään YHTEYTTÄ OPPEIHIN. sen toivomme ja vaiheessa ehdotaran luottamuktanut, että kirkko – OLLI VALTONEN semme”. Tunnusluopuisi vanhoistus kuului näin: ta uskontunnusMinä uskon Jutuksista. Hänen malaan, Luojaan joka rakastaa mielestään ne ovat vähän kuin luomaansa maailmaa ja ihmistä. isovanhemmat.

Ja joka haluaa luoduille hy– En luultavasti ole samaa vää, niin elämässä kuin kuolemieltä kaikesta, mitä vaarini on massa. sanonut, mutta rakastan juuriaJa Jeesukseen Kristukseen, Juni. malan poikaan, joka tuli sen kerValtosen toivontunnustuksen tomaan. herättämä reaktio kertoo hänen Ja Pyhään henkeen, joka autmielestään jotain tärkeää meitaa meitä raivaamaan erämaasdän ajastamme. Käynnissä on ta puutarhan ja luomaan Jumanimittäin reformaatio, valtava lan valtakuntaa myös maan pääluskonmullistus. le. Aamen.

Kristinusko näyttää käyneen ”Suomalaisista ylivoimaisesläpi suuria myllerryksiä noin

”

puolen tuhannen vuoden välein.

Ensin oli ekumeenisten kirkolliskokousten aika, jolloin lyötiin lukkoon uskontunnustukset. Sitten, 1000-luvulla, oppiriidat repivät idän ja lännen kirkot erilleen. 1500-luvulla syttyivät uskonpuhdistukset, ja protestanttiset kirkot erosivat katolisesta kirkosta. Ja nyt, toisen kristillisen vuosituhannen lopussa, edessä on jälleen taitekohta.

Valtonen puhuu uudesta ja vanhasta paradigmasta, tavas-

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

5

Iloa luonnosta ja eläimistä –luomakuntaleirit 9–12-vuotiaille tytöille! Östersundom 11.–15.6. ja 9.-13.7., 120 €

Luontoseikkailuja ja kivoja eläinvieraita!

– Totuus on jotain niin isoa, että me voimme sanoa siitä vain sirpaleita, sanoo Olli Valtonen.

ta hahmottaa uskoa ja uskontoa.

– Tällä hetkellä miljoonat ihmiset ympäri maailmaa luopuvat uskosta siksi, että he eivät pysty uskomaan kirkon oppeihin.

– Peruspointti on, että usko on elävä yhteys Jumalaan, ei elävää yhteyttä oppeihin.

WIKIPEDIA KERTOO, että Olli Valtonen on pappi, joka ”edustaa karismaattista liikettä”.

Karismaattisuudella viitataan

niin sanottuihin armolahjoihin, esimerkiksi sairaiden parantamiseen ja kielilläpuhumiseen.

Yleensä sellaiset yhdistetään ennemmin teologisesti konservatiivisiin helluntailaisiin kuin vapaamielisiin pragmaatikkoluterilaisiin.

Valtonen innostui karismaattisuudesta 1970–80-luvuilla. Hän sai itsekin kielilläpuhumisen armolahjan. Etenkin lenkillä Valtonen rukoilee sanoilla, joita ei ymmärrä.

– Mitä jos rukouksessa ei ole tarkoituskaan olla hirveän rationalistinen? Valtonen heittää.

– Vaan että jokellat niin kuin vauva. Ei vauvalle kannata hirveästi esittää mitään teorioita.

Aikanaan, kun Valtonen tutustui kielilläpuhumiseen, hän ajatteli, että Jumala antaa ihmiselle uuden kielen, jonka sanat ja lauseet tarkoittavat jotain tiettyä.

Nykyään hän näkee asian toisin.

– En usko, että ne ovat oikeita kieliä. Kyse on toisenlaisesta kommunikaatiokanavasta Jumalan kanssa. Se on sitä, että ihminen purkaa sitä lastia, jota hänellä on.

Kun Valtonen myöhemmin tutustui keskiaikaisiin mystikkoihin, häntä puhutteli sama asia kuin karismaattisuudessa: kyse ei ole niinkään dogmeista vaan ihmisen sisäisestä maailmasta.

Monen sisäinen maailma on yhtä kaaosta.

– Rukous on dialogia. Valistusajan iso kysymys oli, onko olemassa Jumalaa, joka olisi linjan toisessa päässä. Meidän aikamme iso kysymys on, onko linjan tässä päässä ketään. Me olemme hukanneet sielumme.

Itsensä löytäminen vaatii pysähtymistä. Monet hakevat sitä joogasta ja mindfulnessista. Kirkollakin on omat kanavansa, ennen kaikkea hiljaisuus.

– Suurin pelkoni ensimmäisessä hiljaisuuden retriitissäni oli, että jos olen vain itsekseni ilman virikkeitä, se on kuun maisema. Pikkuhiljaa opin ymmärtämään, että olenkin itseni kanssa hyvässä seurassa.

Keskiajan mystikoista Valtoselle tärkein on 1300–1400-lukujen taitteessa elänyt englantilainen Juliana Norwichlainen.

Valtonen tykkää siteerata häntä: ”Kaikki kääntyy hyväksi, kaikki kääntyy hyväksi ja kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi.”

Sekin on yksi Valtosen toivontunnustuksista. Valtonen puhuu perisynnin sijaan mieluummin perisiunauksesta: Jumala on siunannut ihmistä elämällä, ja kristittyjen tehtävä on luoda erämaasta puutarha.

Mistä Olli Valtonen ammentaa optimisminsa?

– Mä olen uskovainen. ■

Ilmoittaudu viim. 30.4.: www.harrastushaku.fi, hakusana luomakunta

ESIKOISLESTADIOLAISTEN KEVÄTSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 5.5. klo 12 ja 18 sunnuntaina 6.5. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.”

Room. 10:17.

Tuntuu mukavalta!

EMMA

Koot: 35-43 Värit: punainen, musta 129€

UTUA

Käsintehdyt nahkalaukut Useita malleja

nahkalaukut

utua.fi

Sievi Shop

Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Spring Sale Helsinki

Sisäänjättö on käynnissä

Stockholms Auktionsverk esittää kevään Spring Sale Helsinki – huutokaupan 16 – 21. toukokuuta Helsingin Etelärannassa. Haemme suomalaista ja venäläistä taidetta, sekä antiikkiesineitä. Olet lämpimästi tervetullut arviointia varten toimistollemme osoitteeseen Eteläranta 14, Helsinki, arkisin klo 11-17.

Teemme myös maksuttomia kotiarviointeja.

Ole yhteydessä asiantuntijoihimme arvioinnista.

Helena Laakso | 050 518 06 16 helena.laakso@auktionsverket.com Dan von Koskull | 040 527 01 19 dan.vonkoskull@auktionsverket.com auktionsverket.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Päiväkodeissa ohjataan lapsia kaveruuteen, erilaisuuden hyväksymiseen sekä tutustutaan erilaisiin katsomuksiin.

Niin sen pitääkin olla, sillä päiväkodeilla on velvollisuus antaa katsomuskasvatusta.

Kirkko on mukana tässä työssä.

K

ynttilä syttyy päiväkoti Karusellissa. Lapset hiljentyvät kuuntelemaan, kun Tiina Hänninen esittää pehmoeläinten avulla kertomuksen pienestä Bambino-kauriista.

Se alkaa ketusta ja sudesta, jotka tönäisivät nauraen kauriin kumoon ja jättivät hänet loukkaantuneena metsään itkemään. Vanha Aulis-hirvi, Martti-karhu ja koirarouva Kultainen kävelivät ohi eivätkä auttaneet.

Lopulta Lippo-lammas pysähtyi ja kantoi kauriin selässään pois metsästä. Yhdessä hiiri Hipsukan kanssa he sitoivat hänen haavansa ja lohduttivat.

– Olivatko susi ja kettu kivoja? pohtii Hänninen tarinan loputtua ja rohkaisee lapsia keskustelemaan.

– Ne olivat ihan tyhmiä, kuuluu lapsijoukosta.

Yhdessä todetaan, että toisia ei saa kiusata, vaan kaikkien kanssa pitää olla kaveri.

SULOSIILIEN JA KETUNPOIKIEN ryhmien yhteinen tuokio ei ole satuhetki. Se luokitellaan viime syksynä voimaan tulleen uuden varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) mukaiseksi katsomuskasvatukseksi.

Katsomuskasvatus on yleissivistävää opetusta ja osa päiväkotien arkea.

Se on esimerkiksi sosiaalisten taitojen oppimista, yhdessä toimimista, hyvien tapojen ja myötätunnon opettelua sekä kohteliaisuutta.

Siihen kuuluu myös tutustumista eri uskontoihin ja katsomuksiin sekä uskonnottomuuteen.

Varhaiskasvatus on vasun perusteissa ja opetushallituksen ohjeessa määritelty uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamattomaksi. Eri katsomuksia tarkastellaan tasaveroisina eikä lasta saa ohjata mihinkään katsomukseen eikä häneen saa vaikuttaa.

TARINA BAMBINO-KAURIISTA on esimerkki Karuselli-päiväkodin ja Leppävaaran seurakunnan välisestä katsomuskasvatuksen mentorointiyhteistyöstä.

Tämänkertaisen hetken oli valmistellut Leppävaaran seurakunnan perhetoiminnan ohjaaja Tiina Hänninen, joka on Karusellin katsomuskas-

Karuselli-päiväkodin lapset eläytyvät perhetoiminnan ohjaaja Tiina Hännisen kertomukseen Bambinokauriista ja Lippo-lampaasta.

Katsomuskasvatushetken teemana oli toisten auttaminen.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

Lapset pohtivat tarinahetkissä oikeaa ja väärää vatusmentori. Yleensä toteutuksesta vastaav at päiväkodin kasvattajat yhdessä mentorin kanssa.

– Tiina Hännisen kertomuksen teema oli nyt kaveritaitojen oppiminen.

Hänen tarinoissaan nousee myös muita tärkeitä arvoja. Niiden kautta kaikkein pienimmätkin lapset alkavat oppia tärkeitä asioita, sanoo Kilon lastentalossa sijaitsevan Karuselli-päiväkodin johtaja Marita Nousiainen.

– Nämä Hännisen tarinahetket ovat meille extra-bonusta arkeen. Ne ovat vahvistusta työllemme, jota me täällä päiväkodissa teemme päivittäin.

Jos tilaisuus luokitellaan uskonnolliseksi, vanhemmille lähetetään joka kerta etukäteen viesti, jossa kuvail-

laan tilaisuuden sisältö ja kysytään lupa lapsen osallistumiseen. Sellaisia tilaisuuksia ovat joulu- ja pääsiäiskirkot.

Mikäli lapsi ei saa lupaa osallistua tilaisuuteen, päiväkoti järjestää hänelle sen ajaksi vastaavaa toimintaa.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNNAN katsomuskasvatusmentorina toimivan Tiina Hännisen tarkoituksena on tukea päiväkodin henkilökuntaa toteuttamaan työssään katsomuskasvatusta.

Tällä hetkellä hänellä on kaksi mentoroitavaa päiväkotia.

Hänninen pitää uutta vasua selkeänä. Hänen mielestään katsomuskasvatus avaa lapselle maailman tu-

tustua erilaisiin uskontoihin ja kulttuureihin. Se auttaa lasta kasvamaan suvaitsevaan ja monikulttuuriseen maailmaan, jossa kaikki uskonnot ja uskonnottomuus ovat tasa-arvoisia.

– Päiväkodissa on hyvä tarttua lasten ihmettelyihin ja pohtia niitä yhdessä. Autan päiväkodin kasvattajia työstämään erilaisia teemoja, kuten kiusaamista tai kuolemaa. Voimme yhdessä rakentaa vaikkapa näytelmän tai kertomuksen ja miettiä etukäteen kysymyksiä, joita lasten kanssa käsitellään, sanoo Hänninen.

Hänninen huomauttaa, että uuden vasun myötä seurakunnan päiväkotivierailujen sisältö on muuttunut neutraaliksi, yleissivistäväksi kat-

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Joka puulla on kansan­ perinteessä oma luonteensa Sarjakuvakirja osoittaa, että nimikkopuut lapsenlapsille istuttava anoppi jatkaa muinaista tapaa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SANNA HUKKANEN

somuskasvatukseksi. Siihen sisältyy monen uskonnon keskeisiä arvoja, esimerkiksi Lippo-lampaalla ja Raamatun Laupiaalla samarialaisella on yhtymäkohtia.

Luontevia paikkoja tarkastella erilaisia katsomuksia ovat vuodenkiertoon kuuluvat juhlat ja tapahtumat.

– Pääsiäiskirkossa kerron Jeesuksesta, joka ratsasti Jerusalemiin. Siinä on uskonnollisia elementtejä, mutta kerron asian neutraalisti, eikä asiassa mennä pintaa syvemmälle. Seurakunnan kerhossa sama tarina kerrotaan eri tavalla, sanoo Hänninen.

”

PÄIVÄKODISSA ON HYVÄ TARTTUA LASTEN IHMETTELYIHIN JA POHTIA NIITÄ YHDESSÄ.

PERHETOIMINNAN OHJAAJA TIINA HÄNNINEN

TIINA HÄNNISELTÄ on toivottu tietoa muista uskonnoista, sillä espoolaisten päiväkotien arjessa näyttäytyvät monenlaiset kulttuurit ja katsomuk-

set. Parhaillaan hän tekee kirkon johtamiskoulutuksen opintoihin liittyvänä opinnäytetyönä tukipakettia päiväkotien katsomuskasvatukseen.

– Päiväkodin henkilökunta tarvitsee sellaista tietoa eri uskonnoista, joka liittyy lasten elämään ja vuodenkiertoon. Eri uskonnoissa vietetään erilaisia juhlia, ja niitä on hyvä tuoda esiin päiväkodin arjessa, sanoo Hänninen.

Tukipaketti sisältää myös vuodenkiertoon liittyviä teemoja ja kertomuksia sekä niihin välineet jokaiselle kuukaudelle. Niiden avulla päiväkodin kasvattajat voivat käsitellä lasten kanssa esimerkiksi kateutta, pettymyksen sietämistä sekä uskontojen ja kulttuurien perinteitä.

Espoon seurakunnilla on varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen mentoritoimintaa Leppävaaran lisäksi Tuomiokirkkoseurakunnassa, Tapiolassa ja Olarissa. Sitä on myös Kauniaisissa.

– Aiemmin seurakunnat kävivät päiväkodeissa pitämässä hartauksia.

Nyt kaikki lähtee päiväkodin omista tarpeista ja tilanteista. Mentorimme auttavat toteuttamaan yhdessä sovittuja katsomuskasvatushetkiä, kertoo Espoon seurakuntien kasvatustyön pastori Paula Enckell muuttuneesta käytännöstä. ■

”PERINNE LAPSELLE istutettavasta pitämyspuusta sekä talon väkeä suojelevat haltijapuut kantavat ajatusta siitä, että mitä tapahtuu puille, tapahtuu myös ihmisille.”

Sarjakuvataiteilija Sanna Hukkasen ja kulttuurintutkija Inkeri Aulan sarjakuvateos Metsänpeitto (Arktinen Banaani 2018) kertoo kiehtovasti metsään ja puihin liittyvästä suomalaisesta kansanperinteestä.

Osa tavoista ja uskomuksista elää edelleen.

Kun esikoiseni syntyi, pohjoiskarjalaiset appivanhemmat saivat ensimmäisen lapsenlapsen. He kaivoivat kuopan pihalleen ja istuttivat vastasyntyneelle tammen. Puulla on ollut tarunhohtoisen väkevä maine jo Kalevalassa. Toiselle lapsenlapselle istutettiin soma, pieneksi jäävä mongolianvaahtera. Puolisoni nimikkopuu on täysikasvuinen: sen omenista keitetään lasten suosikkihilloa.

Samalla tienoolla Joensuussa kasvaneet Hukkanen ja Aula kertovat kahdeksaan puulajiin liittyvistä

kansanuskomuksista. Joka puulla on oma luonteensa.

PIHLAJAA ON SUOSITTU pihapuuna, joka vartioi rajaa talon ja metsän välillä. Vanhan uskomuksen mukaan se suojaa taloa ukkoselta, joka ei iske omaan puuhunsa. Yksi muinaissuomalaisten pääjumalista oli ukkosesta ja sadosta vastaava Ukko, jonka nainen Rauni ajateltiin hersyvästi kukkivaksi pyhäksi pihlajaksi.

Karsikkomänty oli vainajille omistettu puu, jonka runkoon kaiverrettiin talosta tai suvusta kuolleiden nimet ja kuolinvuodet. ”Karsikko sijaitsi kodin ja hautausmaan välillä, jotta kummitteleva vainaja ei pystyisi ohittamaan sitä.”

KRISTINUSKO NÄYTTÄYTYY sarjakuvakirjassa kutsumattomana vieraana, joka tunkeutuu väkivalloin korpeen ja rikkoo sopusoinnun luonnon kanssa. Puita kaadetaan kirkon rakentamista varten.

Pappi ja puunhakkaajat lausuvat metsätöiden keskellä: ”Puu puhas Jumalan luoma! Vesa Jeesuksen vetämä! Koivu kova, kuusi kestävä, mänty mainio rakennusaine! Vaan haapa Hiien huoripoika! Leppä lemmon loihtima! Pihlaja Pirun pitämä!”

Metsänpeitto kertoo, että pyhinä pidetyt hiisilehdot määrättiin 1200-luvulla kirkon omistukseen.

Kansanuskomukset pysyvät kuitenkin sitkeästi. Noidan neuvomassa lemmentaiassa nuorukainen valuttaa tervalepästä punaista ”lepän verta” ja sekoittaa sen kirkossa ihastuksensa ehtoollisviiniin. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

HERÄNNÄISSEURAT

www.joutsenkivi.fi Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Siivouspalveluja

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

KOTISIIVOUKSET JA IKKUNANPESUT Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausespoo.fi

Kotisiivoukset, ikkunoidenpesut ja saunapesut. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Kysy lisää 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Rakennusala

pe 27.4. klo 18 Hyvinkää srk-kesk. p.j-sali, Hämeenk.16. su 29.4. klo 18 körttil. Tuomasmessu Agricolan kko, Tehtaank.23, Hki; Histan veisaajat; soitinyht. joht. A.Kiiski; juont. M.Toivanen, esir. L.Tuominen; lit. S.Toivanen; saarna L.Väyrynen-Si; teejatkot; avust.-ilm.: www.tuomasmessu.fi/tuomasmessut/tule-tekemaan-messua/ ti 1.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri vappuisena (Autotalo, Kamppi). ke 2.5. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki; mm. Sippola, Miettinen. pe 4.5. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo. klo 19 kotiseurat Muurmanilla, Asterit.6D (Pukinmäki), Hki. su 6.5. klo 12 kirkkopyhä Myllypuron kko, Neulapadont.12, Hki; saarna S.Korkalainen; Veisuuveljet; kahvit & kevätveisuut. klo 12 rpk-pyhä Tapanilan kko, Veljestent.6, Hki; saarna S.Korhonen; kahvit, pienet veisuut ja H-Y rpk-info. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mm. S.Molina, J.Elenius (kevään viim.). klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä. ma 7.5. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ke 9.5. klo 19 Körttikodin seurat. to 10.5. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa; saarna S.Juntunen; kahvit & seurat.

TULOSSA vielä kerran: Herääminenooppera la 19.5. klo 15 Kapsäkki ja su 20.5. klo 17 Tampere-talo; www.lippu. fi. Ensi kerran körttivaellus 13.-17.6.

Parikkalan Oronmyllyltä Enonkoskelle, ilm. www.pyhatpolut.fi. 20.5. menn.

#RUOKATRENDIT2018 AUTA IHMISIÄ NÄLÄSSÄ.

Lähetä tekstiviesti APU10 (10 €) 16588. yhteisvastuu.fi Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017.

Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 6.5 klo 13.30 (Ap. t. 27) Myrsky merellä - Eeva Pouke Apostolien tekojen päätös - Tinja Halunen

Palveluja tarjotaan Koti-ikkunoiden pesut alkaen 10 €/kpl + alv.

Puh. 09 5122 791 Alberti-Siivous www.alberticlean.fi

Mitäpä jos jättäisit kotisi myymisen minulle - 30 vuoden kokemuksella Soita 0500 520 920

Nittymaanaukea 8 A, 02200 Espoo

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Vp. asunto-osakkeet 3,7 % kiinteistöt 4,3 % kohteen velattomasta kauppahinnasta.

Lakipalveluja

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

KIRKKO ESPOOSSA KYRKAN I ESBO

PIHLA TIIHONEN

Kotkansiipilehto rehottaa terveysluontopolulla Helsingin Vartiosaaressa, jonne Suomen Saaristokuljetus vie kesällä.

Adela Pajunen ja Marko Leppänen tekivät reitin.

Luonnosta metsästetään nyt terveyttä TEKSTI PIHLA TIIHONEN

KUVAT PIHLA TIIHONEN, ESKO JÄMSÄ JA VASTAVALO/REIJO NENONEN

2B

Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Tutkimus vahvistaa sunnuntaiulkoilijan kokemuksen: mieliala paranee kaupunkiluonnossa.

Jo viisi tuntia kuukaudessa vaikuttaa ratkaisevasti.

dyä, tarvitsen pelin jälkeen hetken, jotta rauhoi­ tun, Kimmo Vesalainen vertaa.

Mäntyharjulta muuttanut pari kartoittaa järjes­ telmällisesti Helsingin luontokohteita. Helsingin kaupungin ympäristökeskus julkaisi viime vuonna avuksi kirjan Lumoava Helsinki – 200 luontoelämystä. Nuuksiossa he kiiruhtavat metsään ennen illan pimenemistä.

uotio räsähtelee, pok­ suu, humisee ja napsah­ telee. Taustalla nousevat puiden tummat varjot, ylimpänä sinertää keväi­ nen iltataivas. Palavien, kosteiden puiden tuok­ sun ja lämpenevän maan aromin melkein haistaa.

Liekit lepattavat val­ kokankaalla Suomen luontokeskus Haltian audi­ toriossa Nuuksion kansallispuistossa Espoossa.

Marko Leppänen ja Adela Pajunen luennoivat maaliskuisena lauantaina hyvää tekevästä luonto­ yhteydestä runsaalle viidellekymmenelle kuulijalle.

Kiinnostus metsän terveysvaikutuksiin näyttää tavoittaneen valtavirran. Yleisö koostuu enimmäk­ seen samannäköisestä työikäisestä neule­ ja fark­ kukansasta kuin viikonloppushoppailijat kauppa­ keskuksissa. On laitettu hiukset ja meikit. Osa on sonnustautunut metsää varten teknisiin ulkoilu­ housuihin.

Adela Pajunen ohjaa päänsisäiseen terveysmet­ sään. Sitä varten pitää ottaa mukava asento ja sul­ kea silmät.

– Mennään mielikuvissa retkelle omaan terveys­ metsään, jossa tulee erityisen hyvä olo. Se voi ol­ la lapsuuden metsä tai oma kesäpaikka. Voit istah­ taa kivelle tai nojata puunrunkoon. Minkälainen sää on? Miltä maisema näyttää? Miltä tuoksuu? Hengite­ tään sisään maisemaa ja sen kauneutta.

Kun on aika avata silmät, käy ilmi, että yli puo­ let kuulijoista ajatteli vettä ja metsää sisältävää paik­ kaa. Moni oli kukkulalla, josta näkee kauas.

Moni suomalainen arvostaa rantamaisemia.

Mieltymys kulkukelpoiseen, hyvän näkyvyyden tar­ joavaan maastoon on syvällä, sillä juuri sellainen elinympäristö sopi menneiden sukupolvien metsäs­ täjä–keräilijöille.

HÄMÄRTYVÄ METSÄ ei ole aina houkutellut virkisty­ mään. Tiede­lehden (4/2018) artikkeli Metsäviha eli meissä pitkään kertoo, että agraariajan ihmiset suh­ tautuivat luontoon kuin ankaraan ja oikukkaaseen vanhatestamentilliseen Jumalaan. Luontoa oli pak­ ko kunnioittaa ja sen henkiä lepytellä, ettei hukka perisi. Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopas­ sa kerrottiin kansantarinoita siitä, kuinka pahan­ suovat olennot houkuttelivat kulkijan pois tutuilta poluilta, eksyksiin, metsänpeittoon.

Villin ja kesyttämättömän luonnon ihannointi al­ koi 1800­luvulla, ja se oli kulttuurieliitin eikä kan­ san idea. Romanttinen metsäsuhde edellyttää hie­ man etäisyyttä tukkitöihin.

Nykyään luontoa arvostetaan. Suomalaisista 86 prosentille on tärkeää, että metsät säilyvät mahdol­ lisimman luonnonmukaisina. Metsien tehokas hyö­ dyntäminen on tärkeää harvemmalle, 55 prosen­ tille. Kansallispuistojen vuosittaiset käyntimäärät ovat kasvaneet 2000­luvun aikana alle miljoonas­ ta 3,1 miljoonaan.

Pääkaupunkiseudulla asuu tutkitusti muu­ ta maata enemmän ihmisiä, joille metsä on hen­ kilökohtaisesti tärkeä. Urbaanin metsäfiilistelijän ja maalla asuvan metsänomistajan välillä on jän­ nite. Kaupunkilaisia ympäristönsuojelijoita saate­ taan pilkata luonnosta vieraantuneiksi, idealistisik­ si cityvihreiksi.

N

LEPPÄNEN JA PAJUNEN luettelevat metsäretken hy­ vinvointivaikutuksia: Stressi vähenee. Luonnossa käveleminen vähentää kielteisten ajatusten märeh­ timistä, mitä kaupunkikävely ei tee. Potilaat ovat selvinneet testitilanteessa pienemmällä kipulää­ kityksellä, kun he ovat katsoneet luontokuvaa ja kuunnelleet luonnonääniä.

Luennoitsijat ovat kirjoittaneet elvyttävästä luonnosta kirjankin. Terveysmetsä julkaistiin viime vuonna.

– Suomessa melkein kaikki liikkuvat luonnossa.

Miksi kaikki eivät silti voi hyvin? kysyy mies ylei­ söstä.

– Jos taidemuseon läpi vain juostaan, taide ei eh­ di vaikuttaa. Pätisikö luonnossa olemiseen sama?

Syvällä luontoyhteydellä on yhteys ahdistuksen vä­ henemiseen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen, Lep­ pänen vastaa.

Metsähallituksen selvityksessä kansallispuistokä­ vijöiden fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi lisään­ tyi eniten, kun siellä yövyttiin.

Leppäsen mukaan lyhyestäkin käynnistä metsäs­ sä saa paljon irti, kun sinne asettuu. Hän suositte­ lee mättäällä makoilua, puiden nuuhkimista ja ter­ veellisten luonnonantimien maistelua, jotta hyvät mikrobit pääsevät kehon sisään.

– Mikrobeja irtoaa ilmaan paljon, kun sade rum­ muttaa maankamaraa. Noin tunnin sateen jälkeen ilma on niitä täynnä. Se on hyvä hetki retkelle.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASUKKAISTA 86 prosenttia pitää metsää henkilökohtaisesti tärkeänä. Kaikkein merkityksellisin metsä on naisille ja yli viisikymp­ pisille. Vain kolmelle prosentille metsä ei ole lain­

kaan tärkeä. Tiedot ovat maaliskuussa julkaistusta selvityksestä Suomalaisten metsäsuhteiden tila, jo­ hon vastasi 1 200 täysi­ikäistä.

Metsäsuhteita on monenlaisia: yksi menee met­ sään kokeilemaan rajojaan kestävyysliikunnassa, toiselle metsä on sijoituskohde.

Yleisimmin suomalainen kokee olevansa yhtä metsän kanssa. Joka neljäs kuuluu tähän ryhmään.

Heille metsä on pyhä paikka, jossa hoidetaan sielua ja ruumista kaikkina vuodenaikoina. Metsässä viih­ dytään omassa rauhassa tai perheen kanssa.

– Tuomme välillä vanhempani Haltiaan lounaal­ le katsomaan ravintolasta avautuvia maisemia. Luo­ jan luoma luonto voimauttaa henkisesti ja fyysises­ ti, vaikka ei enää pystyisi liikkumaan metsässä, vii­ sikymppinen Minna Kinnunen kertoo.

Kinnuset ovat tulleet Espoon Latokaskesta Halti­ aan perehtymään villiyrtteihin ja terveysmetsään.

He ovat vanhoja partiolaisia. Luontoon pitää pääs­ tä vähintään iltakävelylle, ja viikonloppuisin usein mökkeillään.

– Olemme luontofaneja. Kun katsoo luonnonmai­ semaa, se voisi olla miltä vuosisadalta vain, avio­ mies Jori Kinnunen sanoo.

Kolmekymppinen Mirva Mättölä-Vesalainen on saapunut Nuuksioon Helsingin Lauttasaaresta.

– Luonto kiinnostaa minua tosi paljon. Esimer­ kiksi kasveissa on kevyen lääkinnällisesti käytettä­

”

Luontokävely rauhoittaa heti. Mutta jos käyn kaverien kanssa pelaamassa tennistä tai salibandyä, tarvitsen pelin jälkeen hetken, jotta rauhoitun.

ULKOILIJA KIMMO VESALAINEN

viä aineita, joita aiemmat sukupolvet ovat hyödyn­ täneet mutta jotka me olemme unohtaneet.

Hän kehuu nelikymppisen miehensä Kimmo Vesalaisen kanssa Lauttasaarta, jota voi kiertää luonnonläheistä rantapolkua pitkin. Silti ollaan lä­ hellä keskustaa.

– Suupielet kääntyvät luonnossa helposti ylös­ päin. Luontokävely rauhoittaa heti. Mutta jos käyn kaverien kanssa pelaamassa tennistä tai saliban­

HELSINGIN KESKUSTA on maaliskuisena torstai­ilta­ päivänä meluinen ja pölyinen, kiireisten ihmisten kansoittama paikka. Luonnonvarakeskuksen tut­ kimusprofessori Liisa Tyrväinen puhuu yliopis­ ton keskustakampuksen Studia Generalia ­yleisö­ luennolla metsän hyvää tekevästä vaikutuksesta.

Toimistototyöntekijät vietiin kokeessa työpäivän jälkeen kävelylle Helsingin ydinkeskustaan, koris­ teistutusten keskelle suureen Alppipuistoon ja kau­ punkimetsään Keskuspuistoon. Koehenkilöiltä tes­ tattiin ennen ja jälkeen kokeen stressihormoni kor­ tisolia, verenpainetta ja sydämen sykettä sekä ym­ päristön elvyttävyyttä ja sen vaikutusta tunteisiin, luovuuteen, elinvoimaisuuteen ja stressistä palau­ tumiseen.

– Viidentoista minuutin Keskuspuistossa istumi­ sen jälkeen elpyminen oli selvää. Elinvoimaisuus lisääntyi istumista seuranneen puolen tunnin kä­ velyn jälkeen. Metsä elvytti paremmin kuin hieno Alppipuisto, ja keskustassa stressitasot vain nou­ sivat. Fysiologiset tulokset olivat samansuuntaisia kuin psyykkiset.

Helsingissä tekeillä oleva tutkimus osoittaa, et­ tä kodin lähellä sijaitseva luonto lisää ulkoilua ja parantaa esikaupunkialueilla asuvien terveyttä. Se myös tasaa pieni­ ja suurituloisten välisiä tervey­ seroja. Tyrväinen kutsuu metsää ”matalan kynnyksen kuntosaliksi”.

– Vihreillä asuinalueilla sairastetaan vä­ hemmän ja eletään jonkin verran pidem­

Metsä kirkkoni olla saa ”Nyt metsä kirkkoni olla saa, voi täällä palvella Jumalaa, mun urkuni kauniit, soikaa!” riimitteli Immi Hellén Paimenpoika-lauluun vuonna 1930.

Metsissä kokoonnutaan nykyään myös papin vetämiin kirkkohetkiin ja luonnossa pidettäviin retriitteihin.

Retriitinohjaaja ja pappi Johanna Tanska on vetänyt San Damianon vaellusretriittejä Porlammilla.

– Tunnen luonnossa fyysistä yhteenkuuluvuutta koko luomakuntaan. Olen luonnossa kokonainen ja auki. Myös Jumalan kohtaaminen on silloin helpompaa.

Tanska pitää siitä, miten vaelta-

misen fyysinen rasitus tuo perusasioiden äärelle. Itse liikkeellä oleminen symboloi vahvasti ihmisen elämänkulkua.

– Luonto on myös täynnä symboliikkaa. Voi miettiä, minkä asian toivoisi omassa elämässä puhkeavan kukkaan ja kantavan hedelmää ja mikä saisi kuihtua.

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

3

PIHLA TIIHONEN

Kolin kansallismaisema muistuttava näkymä avautuu Meiko-järvelle luonnonsuojelualueella Kirkkonummella. Järven voi kiertää 8,3-kilometristä polkua, jolla on tulentekopaikkoja.

ESKO JÄMSÄ

REIJO NENONEN

Sipoonkorven kansallispuistosta löytää vehmasta maaseutua ja hämyisiä korpia.

Espoonlahden luonnonsuojelualueella on merenrantaruovikkoja ja lehtoja.

4B

Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

PIHLA TIIHONEN

Monipuolinen luonto, hyvät palvelut ja tiheät lauttayhteydet ovat tehneet Pihlajasaaresta helsinkiläisten suosituimman kesäsaaren.

pään kuin muualla. Luonto on suomalaisten pääliikuntaympäristö. Jos luontoalueet rakennetaan, ulkoilu vähenee eikä todennäköisesti korvaudu muulla liikunnalla. Tutkimustulokset osoittavat, että luontoalueet ovat investointi kaupunkilaisten terveyteen, Tyrväinen sanoo.

Tutkimustulokset voi puristaa luontoreseptiksi: mieliala paranee, kun viettää kaupungin luontoalueilla vähintään viisi tuntia kuukaudessa. Saman hyödyn saa parilla–kolmella kuukausittaisella vierailulla maaseudun luontokohteissa.

Japanissa käydään ohjatusti metsäkylvyissä sertifioiduissa terveysmetsissä. Suomessa Sipoon terveyskeskus määrää kakkostyypin diabetespotilaita ja mielenterveyskuntoutujia säännöllisille luontokäynneille. Heitä ovat ohjanneet Haltiassa terveysmetsästä puhuneet Adela Pajunen ja Marko Leppänen.

Suomessa toimii myös itseään metsäterapeutiksi kutsuvia ihmisiä. He vetävät ohjattuja retkiä, joihin voi liittyä pieniä terveyskartoituksia ja vaikkapa joogaa.

– Monet suomalaiset käyvät jo useita kertoja viikossa metsässä, eikä metsäterapia tuo siihen mitään suurta uutta. Metsien tavallinen virkistyskäyttö riittää hyvin, Tyrväinen kommentoi.

”

Jos luontoalueet rakennetaan, ulkoilu vähenee eikä todennäköisesti korvaudu muulla liikunnalla.

TUTKIMUSPROFESSORI LIISA TYRVÄINEN

Parhaillaan selvitetään, miten luonnon terveysvaikutuksia saataisiin siirretyksi sisätiloihin, joissa kaupunkilaiset viettävät valtaosan ajastaan. Tiedetään, että jo puu ikkunan takana parantaa hyvinvointia.

– Harvalla toimistotyöntekijällä on ikkuna ulos tai varsinkaan vihreään ympäristöön. Tietotyös-

Luonto lääkitsee Havupuun pihkasalva on ikivanha ja tieteellisesti tehokkaaksi osoitettu lääke kroonisiin haavoihin. Se hajottaa biofilmejä, jotka liimaavat bakteereita toisiinsa ja vähentävät antibioottien tehoa. Puu erittää pihkaa suojautuakseen taudinaiheuttajilta kuten bakteereilta, sieniltä ja loisilta.

Puun nanoselluloosa auttaa ihosiirrännäisten ottamisesta jäävää verestävää aluetta paranemaan. Sekin murtaa biofilmejä.

Nanoselluloosasta saattaa tulla myös uusi apuaine lääkkeisiin esimerkiksi laktoosin tilalle.

Suomessa myydään myös koivunkuoriuutetta sisältävää rohdosvalmistetta haavanhoitoon.

Koivusokeria muokkaamalla saadaan hampaiden reikiintymistä ehkäisevää xylitolia.

Koivun kuoresta saatavan betuliinin johdokset ovat vaikuttaneet testeissä viruksiin, keuhkoklamydiaan ja leishmaniaan, jota hyttyset levittävät ja johon sairastuu vuosittain noin miljoona ihmistä.

Puista saatava sitostanoliesterin esiaste estää kolesterolin imeytymistä, minkä vuoksi sitä käytetään terveysmargariinissa.

Syövän hoidossa tärkeää solumyrkkyä sytostaattia saadaan tyynenmerenmarjakuusesta.

Pajun kuori alentaa kuumetta.

Siitä saa aspiriinissa käytetyn salisyylihapon esiastetta.

Masennusta saatetaan lääkitä tulevaisuudessa valmisteella, jonka aihiona on myrkkysienten myrkky. Se vaikuttaa serotoniiniin.

Lähde: Farmakologian ja toksiko­ logian professori Raimo Tuominen

sä aivot tarvitsisivat kuitenkin säännöllisesti palautumista. Työpaikalle voisi luoda kuva- ja äänimaailman avulla virtuaaliluontoympäristön. Myös sairaaloihin, kouluihin ja kuntosaleille voisi tuoda virtuaaliluontoa.

KIMPPU OKSIA ja sulkia koristaa kirjahyllyä Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajan Mika Välipirtin kotona Arabianrannassa. Toiseen hyllyyn on aseteltu käpyjä. Jääkaapissa odottaa iso kannullinen kellertävää havupuu-uutejuomaa, ”oikeaa terveyseliksiiriä”.

Vaikka Välipirtti ei ole nyt luonnossa, luonto on vahvasti läsnä. Kuudennen kerroksen ikkunasta avautuu näkymä Vanhankaupunginlahdelle, jonka takana nousee metsän tumma seinä.

Kansainvälisissä pörssiyhtiöissä työskennellyt italan ja markkinointiviestinnän ammattilainen haluaisi nykyään olla kaupunkimetsälähettiläs. Hän on toiminut viimeiset kymmenen vuotta täysipäiväisenä luonnonsuojelijana ja vapaaehtoistyöntekijänä.

– Aiemmin metsä oli minulle vain kuljeskelupaikka, mutta nyt minulla on huoli Helsingin kaupunkimetsistä kuin isällä lapsistaan.

Välipirtti on taistellut sen puolesta, että Helsingin yleiskaavasta poistettiin esimerkiksi Vartiosaari, Keskuspuisto ja Melkin saari. Luonnonsuojeluyhdistyksessä jatkuu taistelu arvokkaimpien rakennuskohteeksi määriteltyjen viheralueiden puolesta.

Välipirtti luettelee kotinsa lähellä sijaitsevan Pornaistenniemen ja Viikin, Herttoniemen ja Pihlajamäen.

– Henkilökohtaisesti ajattelen, että Helsingin pitäisi suojella kaikki kaupunkimetsät riippumatta siitä, onko niillä luonnonsuojelullista merkitystä. Jos kyse ei ole minun lempimetsästäni, se on jollekulle muulle rakas lähimetsä, joka mahdollistaa helpon metsässä piipahtamisen.

Välipirtti itse koukkaa lähes joka paikkaan metsän kautta. Hänen on saatava tarpeeksi luontoa, muuten tulee ärtynyt olo.

– Varoitus: metsä aiheuttaa riippuvuutta! En tiedä, miksi vanhan männyn halaamisesta tulee nauravainen olo, mutta samaa tunnetta ei synny lyhtypylvästä halaamalla. Tai miksi tuntuu hyvältä tuntea kuusen havujen pehmeys käsissä tai maata maassa latvuston alla taivasta katsellen. Metsässä hermosto rauhoittuu, ja silloin tuntuu kuin aikakin kulkisi eri tavalla.

Metsäaktivisti korostaa, ettei halua mystifioida metsää. Hän puhuu vain omista kokemuksistaan.

– Lupaan, että jos ihminen viettää joka päivä viisitoista minuuttia metsässä, hänellä on vuoden päästä erilainen olo. Hän rauhoittuu ja rentoutuu syvemmin, hengitys paranee ja aistit herkistyvät.

JOS LUONNOSSA HALUAA olla kuin kotonaan, Välipirtti neuvoo istuskelemaan aluksi kannolla kaverin kanssa tai lukemaan rauhassa kirjaa piknikviltillä. Jos istuskelu ei kiinnosta, Välipirtti vinkkaa, että kävelemällä Keskuspuiston läpi saa 15 kilometrin lenkin.

Parasta on, jos luontoon pääsee silloin, kun useimmat ovat töissä tai nukkumassa. Silloin kaupunkieläimet lähtevät liikkeelle.

– Olen tavannut Helsingissä kettuja, rusakoita, supikoiria, siilejä, pikkujyrsijöitä, käärmeitä ja metsäkauriita. Metsäneläimet eivät kulje samalla lailla minusta poispäin kuin ennen. Kuljen nykyään metsässä hiljaa, ja rymistely on jäänyt vähemmälle.

Välipirtti on huomannut, että kaupunkimetsissä kulkee vuosi vuodelta enemmän väkeä. Hän toivoo, että Helsingin kaupunki avaisi myös enemmän saariaan virkistyskäyttöön. Esimerkiksi Vartiosaari kestäisi hyvin kävijämäärän suurentamisen, kunhan liikkuminen keskittyisi poluille, mikä säästää luontoa. Kaupunki suunnittelee tuetun vesibussiliikenteen avaamista saareen lähivuosina.

Mutta nyt on puhuttu niin pitkään luonnossa liikkumisesta, että Välipirtin koira vaatii siirtymistä käytäntöön. Kaupunkimetsälähettiläs antaa lähtiäislahjaksi pienen rasian kuusenpihkaa.

Kannen alla tuoksuu korpi. ■

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

5

PALVELEVA KRISTILLINEN KIRJAKAUPPA HELSINGISSÄ

ANNA-MARI KASKINEN

Hyvyyden voımaa

Enkelimobile Enkelimobile on valmistettu käsin ekologisesta paperista.

Mitat: 65 x 22 cm.

25,00

Marja Heltelä

Anna-Mari Kaskinen

– Ristisaattoja idän ja lännen välillä Sacred Jorneys – Orthodox Processions in Eastern Finland

Maailmassa on paljon hyvyyttä, vaikka hyvät uutiset välillä hukkuvat huonompien alle.

Hyvät ja rohkaisevat sanat sekä teot voivat valaista koko päivän. Lapsena kuullut sanat painuvat syvälle mieleen ja vaikuttavat vielä tähän päivään. Joskus voi olla vaikea päästä eroon ikävien sanojen painolastista. Hyviä sanoja kannattaa tuhlata. Jumalalla on hyviä, rakkauden sanoja, jotka nostavat, kantavat ja parantavat. Ne ovat täynnä siunausta.

15,30 (17,90)

Vaellus pyhiin

Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa – Surukodin kirja

Uusi surukirja sisältää sekä lohduttavia sanoja että käytännön ohjeita läheisensä menettäneelle. Isotekstinen kirja sopii hyvin osanoton ilmauksena surevalle annettavaksi. Kirjassa kuljetaan hienovaraisesti surutyötään tekevän kanssa polulla, jonka on määrä johtaa huomiseen.

13,90 (18,90) MINERVA

Hanna Hentinen, Elina Vuola (toim.)

Pyhiinvaellus on hengellinen kokemus, mutta myös matka paikalliseen kulttuuriin, luontoon ja historiaan. Teos esittelee Pohjois-Karjalan ristisaattoperinnettä sanoin ja kuvin.

28,90 (34,90)

2890

1390

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Hyvyyden voimaa

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

1530

Kylpyankka Mainiot kylpyankat. Kumiankan pohjan halkaisija on noin 8,5 cm.

Luther, Isä Camillo, Pyhiinvaeltaja ja Piispa.

11,00

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

puh. 020 754 2350

Luonto on lähellä!

Metrolla metsään Elli Keisteri-Sipilä Kirja opastaa lukijat hienoihin retkielämyksiin ja vaihteleviin luontokohteisiin – joista kaikki ovat saavutettavissa pääkaupunkiseudun metrolla! Kaikki asemat saavat oman luontokohteensa ja retkiehdotuksensa. Tämä kirja todistaa, kuinka helppoa Suomessa on lähteä retkelle ja luontoon.

Mona Kalpala

Hinta 32 €

Hinta 38 €

Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

Luonnonmukainen kaupunkipuutarha Miten kaupunkiasunnon pienestä puutarhasta saisi tasapainoisen näköisen, helppohoitoisen ja luonnon kannalta kestävän? Kirja opastaa puutarhojen luonnonmukaiseen suunnitteluun: Luomaan pihoja, jotka toimivat luonnon ehdoilla kaupungin oloissa.

6B

Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Hiljaisten uskovien maa Suuri osa suomalaisista on uskonnollisia. Uskosta ei kuitenkaan puhuta työpaikan kahvipöydässä.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

T

eemu Tairan isällä oli tapana sanoa, että kun ei puhuta uskonnosta eikä politiikasta, ei synny turhia riitoja.

Taira kyllä puhuu uskonnosta.

Hän on suomalaisten uskonnollisuutta tutkiva uskontotieteilijä. Moni suomalainen kuitenkin allekirjoittaa Tairan isän ajatuksen. Uskonasioita ei kovin helposti aleta puida vieraiden kanssa – eikä välttämättä tuttujenkaan.

Iso osa suomalaisista on tavalla tai toisella uskonnollisia. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan vuonna 2015 vähän yli puolet suomalaista sanoi uskovansa Jumalaan. Vain 23 prosenttia totesi yksiselitteisesti, ettei usko Jumalan olevan olemassa.

42 prosenttia piti ainakin todennäköisenä, että Jeesus on Jumalan poika, ja 39 prosenttia, että Jeesus sovitti kuolemallaan ihmisten synnit.

76 prosenttia ei ollut ainakaan täysin vakuuttunut, että kuolema on kaiken loppu.

Kyllä täällä tuonpuoleisiin uskotaan. Silti suuri osa suomalaisista pitää epäsopivana, jos uskosta aletaan puhua vaikka työpaikan kahvitauolla. Uskontotieteilijä Tairakin tunnistaa epämukavan olon.

Mistä se johtuu?

KAISAN, 27, lapsuudenperheessä kuuluttiin kirkkoon eikä siitä sopinut erota. Mutta kun uskonasiat alkoivat riparilla oikeasti kiinnostaa Kaisaa, sitä ei katsottu hyvällä.

– Usko piti pitää henkilökohtaisena asiana, eikä sen kuulunut näkyä. Piti olla tapakristitty, mutta jos puhuin uskosta avoimesti, isä kummeksui.

Usko ei näy Kaisasta päälle. Hän rukoilee itsekseen ja puhuu uskostaan lähinnä niiden kavereidensa kanssa, joiden tietää ajattelevan jotakuinkin samalla tavalla.

– Akateemisesti kouluttautuneen fiksun ihmisen uskoa pidetään vähän vieraana. Siitä kuittaillaan helposti, Kaisa sanoo.

– Helsinkiläisessä punavihreässä kuplassa kunnioitetaan sitä, että eri kulttuureista tulevat maahanmuuttajat ovat muslimeja. On vähän kummallista, että samaan aikaan niin sanotusti omaan piiriin kuuluvien kristillisyyttä saatetaan avoimesti oudoksua.

Kaisa työskentelee kulttuurialalla. Hänen työkaverinsa eivät tiedä hänen uskostaan. Niin on hänen mielestään ihan hyvä.

– Ei niissä työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa jaeta sitäkään, jos on vaikka masentunut tai ahdistunut. Se on jotain niin henkilökohtaista.

PRESIDENTINVAALIEN ALLA Helsingin Sanomat kysyi ehdokkailta, uskovatko he Jumalaan. Kahdeksasta ehdokkaasta seitsemän vastasi myönteisesti.

Ainoastaan Rkp:n Nils Torvalds sanoi, ettei osaa sanoa.

– Poliitikolta on hyvä peliliike sanoa, että uskoo Jumalaan jossain määrin, Teemu Taira sanoo.

– Mutta sitä taas ei saa sanoa, että Raamatun ihmeet todella tapahtuivat tai että Jeesus todella syntyi neitseestä.

Taira ajattelee, että äänestäjät katsovat hyvällä, kun Sauli Niinistö sanoo uskovansa Jumalaan.

Mutta kun Laura Huhtasaari sanoo, ettei usko evoluutioon, hypätään kielletyn alueelle.

Evoluution kieltävä kreationismi onkin Suomessa harvinaisuus: vuoden 2016 Tiedebarometrin mukaan vain 11 prosenttia suomalaista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä siitä, että ihminen on kehittynyt varhaisemmista lajeista.

Tuskin presidentinvaaliehdokkaiden vastauksia voi kuitenkaan laittaa pelkän poliittisen pelin ni-

miin. Vasemmistoliiton Merja Kyllönen kommentoi vastaustaan juuri niin kuin moni suomalainen kommentoisi: ”Usko on mielestäni hyvin henkilökohtainen asia.”

Miksi usko on henkilökohtaista?

Tairan mukaan ainakin osavastaus löytyy länsimaisesta aatehistoriasta. Modernisaatio lähti liikkeelle siitä, että elämän eri osa-alueet rajattiin omiin lokeroihinsa. On julkinen elämä, johon kuuluvat esimerkiksi politiikka ja tiede. Sitten on yksityinen alue, johon kuuluvat muun muassa uskonnolliset kysymykset.

– Niillä on tavallaan omat tehtävänsä, ja kumpikaan ei saisi hallita toista.

Keskustan Matti Vanhasen vastaus vaalikoneessa oli tästä tyylipuhdas esimerkki: ”En halua sekoittaa uskontoa politiikkaan.”

– Jopa kristillisdemokraattien entinen puheenjohtaja Bjarne Kallis korosti, että uskonto ja politiikka on pidettävä toisistaan erillään, Taira sanoo.

Uskonnon rajaaminen omaan lokeroonsa ei Tairan mukaan ole uskonnoille pelkästään kielteinen asia. Omassa piirissään kirkko voi toimia vapaasti. Kirkko saa julistaa sanomaansa ja kasvattaa lapsia oman ajattelutapansa piiriin.

Monet nuoret suomalaiset ovat tosin alkaneet katsoa kirkon pelikenttää kriittisesti. Yhä harvempi kastattaa lapsensa. Ajatellaan, että kirkko saa puhua vain aikuisille ihmisille, jotka omasta halustaan hakeutuvat sen piiriin.

ILARI, 30, on ohjelmistoyrityksessä työskentelevä diplomi-insinööri. Hänen elämänfilosofiansa tärkein tukipilari on usko siihen, että Raamattu on totta. Hän ei kuitenkaan tykkää toitottaa uskoaan julkisuuteen.

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

– En lähtisi lehtien palstoilla julistamaan asiaa omalla nimelläni.

Mitä enemmän Ilari on seurannut sitä, miten uskontoa käsitellään lehdissä ja sosiaalisessa me­ diassa, sitä enemmän hänestä on alkanut tun­ tua, ettei uskonnon paikka ole siellä. Julkisessa repostelukulttuurissa kaikkeen suhtaudutaan sar­ kastisesti.

– Oikeasti tärkeiden ja vaikeiden aiheiden käsit­ telyyn se sopii mielestäni huonosti.

Ilarin kollegoista jotkut tietävät hänen uskos­ taan, toiset eivät. Asia on tullut esille esimerkiksi silloin, kun Ilari on kertonut tavanneensa vaimon­ sa kirkon toiminnassa.

Usko vaikuttaa myös Ilarin poliittisiin näkemyk­ siin. Hänen etiikkansa perustuu kristilliselle maail­ mankuvalle, eikä hän äänestäisi ehdokasta, joka on hänen kanssaan täysin eri linjoilla.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että äänestäisin kris­ tillisdemokraatteja. Ehdokkaan ei tarvitse olla kris­ titty.

ELIELINAUKIOLLA KÄTEEN annetaan lappu. Pitäisi tehdä uskonratkaisu ja antaa elämä Jeesukselle. Mo­ ni suomalainen tekee päinvastoin ja pitää uskonasi­ ansa yhä visummin omana tietonaan.

Suomalainen inhoaa uskonnon tyrkyttämistä.

Monella on siitä kokemuksia.

– Suomessa on vaikuttanut pitkään pietistinen perinne, jossa korostetaan, että ihmisen tulisi pi­ tää vakaumustaan esillä ja todistaa siitä sanallises­ ti, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoor­ dinaattori Jussi Sohlberg.

Herätyskristillisissä piireissä odotetaan, että kunnon uskovaisella on tietynlainen näkemys esi­ merkiksi Raamatusta ja seksuaalimoraalista. Muu­ ten ei kuulu joukkoon.

”

EI NIISSÄ KAHVIPÖYTÄ­ KESKUSTELUISSA JAETA SITÄKÄÄN, JOS ON VAIKKA MASENTUNUT TAI AHDISTUNUT. SE ON JOTAIN NIIN HENKILÖKOHTAISTA. KAISA

Sohlberg ajattelee, että tiukka uskovaisuus on jättänyt suomalaiseen mieleen jälkensä. Jos tosius­ kovien ja muiden välille vedetään armoton raja, harva suomalainen kokee kuuluvansa porukkaan – eikä myöskään halua kuulua.

Omista uskonlepatuksista ollaan mieluummin hiljaa.

Toisaalta suomalaiset pelkäävät tyrmäystä myös toiselta laidalta. Länsimaissa on pitkään ollut val­ lalla maallinen maailmankäsitys, jossa yliluonnol­ linen on tabu.

– Ihmiset ajattelevat, että jos olet uskonnollinen, olet kritiikitön, herkkäuskoinen tai manipuloitava, Sohlberg selittää.

Sohlbergin mukaan yksi trendi on se, että ”us­ konto” on monen suomalaisen mielestä ahdistavaa, mutta ”hengellisyys” tai ”henkisyys” ei. Uskonnon ajatellaan tarkoittavan tiukkoja opinkappaleita, ras­ kasta järjestelmää ja ylhäältä alaspäin saneltuja vas­ tauksia.

B

7

Hengellisyyden piirissä oikean ja väärän ajatte­ lun rajat eivät tule yhtä helposti vastaan. Harva suo­ malainen on uskostaan kovin varma.

Julistava uskonnollisuus ei kuitenkaan ole ainoa asia, jota suomalaisen kavahtavat. Aggressiiviseen ateismiin ja paatokselliseen uskontoallergiaan suh­ taudutaan Sohlbergin mukaan niin ikään kielteisesti.

– Ylipäänsä ajatellaan, että voimakas vakaumuk­ sellinen kannanotto on asia, jota ei pitäisi tuoda esiin.

MITÄ VANHEMMAKSI Pirkko, 61, on tullut, sitä vah­ vemmin hän on alkanut uskoa rakastavaan Juma­ laan.

– Nuorena sitä kyseenalaisti enemmän, mutta elämän ilot ja kolhut ovat saaneet yhä enemmän ajattelemaan, että Jumalalla on näppinsä pelissä.

Pirkko työskentelee opettajana Espoossa. Hän ei peittele uskoaan työpaikalla. Kahvipöytäkeskuste­ lussa hän voi sanoa, että tehän tiedätte minun va­ kaumukseni tai että koska olen kristitty, ajattelen näin. Kollegat suhtautuvat Pirkon uskoon myöntei­ sesti. Koulun nuoret opettajat pitävät aamuisin ru­ kouspiiriäkin, mutta Pirkko ei jaksa herätä sinne.

Nuorena uskosta puhuminen oli vaikeampaa.

Toisaalta oli hauskaa hämmentää poikia Bottan la­ totansseissa sanomalla, että minäpä uskon Juma­ laan. Silti Pirkko pelkäsi leimautumista.

– Oman identiteetin rakentaminen oli vielä kes­ ken. Siihen aikaan uskovien ajateltiin olevan rasva­ tukkaisia tylsiä hissukoita. Minunkin mielestäni ne olivat vähän sellaisia.

Mitä selkeämmäksi oma identiteetti on tullut, si­ tä helpompi uskosta on puhua. Mitä enemmän on tullut ikää, sitä vähemmän kiinnostaa, mitä muut ajattelevat. ■ Kaisan, Ilarin ja Pirkon nimet on muutettu.

8B

Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa

Oma koti palvelukodissa Soita ja sovi aika – tervetuloa tutustumaan meihin!

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  Toiminnanjohtaja Carola Sandberg 050 305 9051  Lisätietoa kotisivuiltamme: palvelukotikukkasrahasto.fi

B

9

Osa 8

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Rukousverkoston osana Outi Lampiranta, 53, työskentelee lastenhoitajana helsinkiläisessä päiväkodissa. Vapaa-ajalla hän on Toivoa naisille -rukouspiirin yhteyshenkilö.

Rukouspiiri kokoontuu Lampirannan kotona Vantaan Rekolassa joka toinen maanantai. Seuraava kokoontuminen on 7.5. klo 18–19.30 osoitteessa Tertunkuja 4 B. Suomessa toimii yhteensä sata Toivoa naisille -rukousryhmää, ja rukouskalenterilla on yli 1 600 tilaajaa. Toivoa naisille -työ ulottuu 125 maahan, ja radio-ohjelmia lähetetään 76 kielellä.

Rukoileminen antaa Outi Lampirannalle sisäistä rauhaa. Hänen mukaansa henkilökohtaisten rukousaiheiden jakaminen on lähentänyt rukouspiirin osallistujia toisiinsa.

Toimintaa koordinoi Suomessa Sansa (Medialähetys Sanansaattajat), joka on yksi kirkon seitsemästä lähetysjärjestöstä. Lisätietoa: Toivoanaisille.fi

Naiset rukoilevat hyväksikäytettyjen puolesta Outi Lampirannan kotona kokoontuu rukous- ja lähetyspiiri, joka muistaa alistettuja ja kaltoin kohdeltuja naisia.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

"HERRA, MUISTA nuoria, isäpuolen tai muun miespuolisen sukulaisen hyväksikäyttämiä tyttöjä. Herätä äidit ja muut sukulaiset suojelemaan nuoria tyttöjä näiltä hirvittäviltä teoilta sen sijaan, että he puolustaisivat hyväksikäyttäjiä.”

Kolme naista on kokoontunut Vantaan Rekolassa asuvan Outi Lampirannan kotiin. Tarjolla on teetä ja pyöreitä pikkupullia.

Alkurukouksen ja raamatunluvun jälkeen naiset aloittavat yhteisen rukouksen, joka seuraa kansainvälisen Toivoa naisille -verkoston rukouskalenteria. Joku on tilannut kalenterin postissa, toinen katsoo rukouksia kännykästä.

Rukoukset kertovat naisten karuista kohtaloista maissa, joissa heillä ei ole valtaa omaan elämäänsä. Huhtikuun aikana naisverkosto

RUKOUSVERKOSTON LISÄKSI Toivoa naisille -työhön kuuluu radio-ohjelmia, koulutusta ja mentorointia. Ohjelmat käsittelevät naisten kohtaamia arkielämän kysymyksiä ja kristillistä opetusta.

Lampirantaan vetoaa erityisesti työn perusajatus, jonka mukaan jokainen nainen on Jumalalle arvokas. Radio-ohjelmien kuuntelija saa mahdollisuuden löytää Jeesuksen vapahtajaksi ja elämän turvaksi.

PARANTUMINEN JÄI Outi Lampirannan mieleen johdatuksen ja varjeluksen kokemuksena. Rippikoulun jälkeen hän luki Raamatun läpi mietiskellen kaksi kertaa.

Lampirantaa on kantanut lupaus, jonka mukaan Jumala johdattaa niitä, jotka kulkevat rukoillen. Usko Jeesukseen ei ole tuonut helppoa elämää, mutta vaikeudet ja surut ovat lähentäneet häntä Jumalaan.

Rukouspiirin kokoontumisten välillä Toivoa naisille -rukouskalenteri kulkee Lampirannan mukana työmatkoilla. Usein hän muistaa myös piiriin tuotuja henkilökohtaisia rukousaiheita.

Lampiranta uskoo, että jokainen voi olla omalla paikallaan Jumalan käytössä. Täydellisyyttä ei vaadita. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

29.4.

Taivaan kansalaisena maailmassa

rukoilee eteläisessä Afrikassa elävien naisten puolesta.

Ajatus rukous- ja lähetyspiirin perustamisesta heräsi Rekolan kirkossa lokakuussa 2016, kun Lampiranta kuuli kristillisen Trans World Radio -järjestön työstä. Piirin muut aktiivit löytyivät kirkkokahveilta saman tien.

Lapsuudessaan Lampiranta sairasti leukemian. Sairauden uusiutumisen jälkeen lääkärit eivät antaneet toivoa.

Kaakkoissuomalaisen kylän mummot rukoilivat kuitenkin paranemisen puolesta. Lampirantaan kokeiltiin luontaistuotetta ja USA:ssa keksittyä uutta syöpälääkettä.

Jumalan lapsen passi OLEN LÄHDÖSSÄ ulkomaille. Liput tilattu ja silleen. Paitsi että en löydä passiani. Ihminen ilman papereita on paperiton. Tuomittu ties mihin. Varsinkaan Yhdysvaltoihin et matkusta ilman passia.

No, löysin passin tiiviin etsimisen jälkeen. En vain ollut älynnyt etsiä sitä keittiön yhdestä hyllystä. Passini muuten menee vanhaksi syyskuussa. Pitää siis hankkia uusi.

Passi, ajokortti, kelakortti ja muut henkilöllisyyden todistajat ovat tärkeitä. Minä olen olemassa. Minulla on siitä paperit. Suomalainen. Helsinkiläinen. Sosiaaliturvattu.

Vaikka passini ei sitä kerro, olen

kaksoiskansalainen. Satun olemaan myös taivaan kansalainen.

Siis Suomessa.

Milläs sen todistaa? Asia ei ole mitenkään teoreettinen. Maassamme on tuhansia pakolaisia, jotka ovat täällä omaksuneet kristillisen uskon. Ja todistusta tästä heille uudesta henkilöllisyydestä tivataan nyt oikeusistuimissa.

Niinpä. Millä todistat olevasi taivaan kansalainen? Millä minä itse taivaan kansalaisuuteni todistaisin? Ei ole passia esittää.

Jumalan lapsen passi ei ole paperi tai dokumentti. Evankelista Johannes kirjoittaa, että taivaan kansalaisen tunnus on pohjimmaltaan rakkaus. ”Tämän käskyn

minä annan teille, että rakastakaa toisianne.”

Siinä ei kysytä uskontunnustuksien perään. Siinä kysytään elä-

män perään. Jumala on rakkaus ja niin meidänkin pitäisi olla. Hanki oikea passi. Nopeasti.

Olli Valtonen

12 B

Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Gurun opissa Ohjaajana Wilfrid Stinissen

Wilfrid Stinissen oli karmeliittamunkki, filosofian tohtori ja katolinen pappi. Hän oli syntynyt Belgiassa vuonna 1927. Hän muutti vuonna 1967 Ruotsiin, missä hän toimi arvostettuna hengellisenä ohjaajana kuolemaansa saakka.

Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja kristillisestä meditaatiosta, rukouksesta ja mystikoista.

Hänelle rakkaita olivat varsinkin Ristin Johannes, Avilan Teresa ja Jeesus-lapsen Teresa. Hänen kirjoistaan on suomennettu monia. Niiden joukkoon kuuluu pieni kirjahelmi Sinussa on minun nimeni. Ruotsinkielinen alkuteos Jesusbönen on vuodelta 1998.

Hän kirjoitti sen johdannoksi tuntemattoman ortodoksimunkin kirjoitukseen, joka käsitteli itäisessä kristillisyydessä tunnettua meditatiivista Jeesuksen rukousta.

Stinissen kuoli vuonna 2013.

Hukassa ei ole hyvä olla Kun sydän ja pää riitelevät ja olo on hajanainen, hiljainen rukous voi auttaa.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

TUNTUUKO SINUSTA VÄLILLÄ, että olet elämässäsi hukassa, pihalla tai kujalla? Et ole tunteesi kanssa yksin.

Se on osa ihmisenä olemista, ja se joh­ tuu siitä, että ihminen on hukannut keskuksensa. Sydän ja pää riitelevät toisiaan vastaan.

Sisäisen hajanaisuutemme vuok­ si meidän on vaikea olla itsemme ja toistemme kanssa. Sen vuoksi mei­ dän on myös vaikea kääntyä Jumalan puoleen. ”Paratiisissa ihminen eli sydämes­ sään”, kirjoittaa Ruotsissa vaikuttanut ja Suomessakin tunnettu karmeliitta­ munkki Wilfrid Stinissen.

Paratiisissa ihminen oli ehyt. Siel­ lä ihminen eli sopusoinnussa Jumalan kanssa eikä hänen päänsä ja sydämen­ sä, älynsä ja tunteidensa eikä henken­ sä ja ruumiinsa välillä ollut ristiriitaa.

Syntiinlankeemus rikkoi tämän yhtey­ den.

Paratiisi ei ole Stinissenille paikka vaan olotila. Hänen mukaansa kään­ tymisemme pois Jumalasta on saa­ nut meidät siirtämään keskuksemme älyyn, jolla luulemme saavamme ot­ teen elämästä.

Meidän pitää löytää uudestaan ta­ sapaino älyn ja syvimmän itsemme

välille. Sydämen, josta löydämme sy­ vimmän itsemme, ja pään, jolla ha­ vainnoimme maailmaa, pitää löytää toisensa. Siinä voi auttaa rukous.

YHTEEN PIENEEN RUKOUKSEEN voi mahtua kaikki olennainen. Yhdellä huokauksella voit kertoa, mihin tur­ vaudut ja minkä varassa palaat eloon.

Yhdellä henkäyksellä voit ilmaista, mitä toivot ja kehen sydämessäsi luo­ tat.

Stinissenille tällainen rukous on Jeesuksen rukous. Se on yhden lau­ seen mittainen: ”Herra Jeesus Kris­ tus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä.”

Stinissen on kirjoittanut Jeesuksen rukouksesta pienen kirjan. Siinä hän sanoo, että kaiken rukouksen tulisi ol­ la sydämen rukousta. Hänen suosikki­ rukoustaan kutsutaankin myös Sydä­ men rukoukseksi. ”Sydän on sekä ruumiillisesti että hengellisesti ihmisen tärkein elin. Se on paikka, jossa ihminen on yhtey­ dessä Jumalaan”, Stinissen muistut­ taa. On tärkeää laskeutua päästä sy­ dämeen, sillä siellä ihminen tekee sy­ vimmät ratkaisunsa. Se on ihmisen ja Jumalan kohtaamispaikka.

Sydämen rukous Voit aloittaa Jeesuksen rukouksen eli Sydämen rukouksen harjoittamisen parinkymmenen minuutin hiljaisella rukoushetkellä. Tee tai etsi itsellesi paikka, jossa voit päivittäin rukoilla omassa rauhassa.

Rukouksen aikana voit seistä tai istua. Toista mielessäsi rauhallisesti Jeesuksen rukouksen sanoja ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä”.

Voit aluksi lausua ne ääneen ja etsiä sopivaa rytmiä. Pidä lauseiden välissä lyhyt tauko ja hengitä sisään ja ulos.

Jatka rukousta hengityksesi tahdissa. Käsiäsi voit pitää yhdessä niin, että ne lepäävät toisiaan vasten tai kämmenet avoimina ylöspäin ikään kuin vastaanottamassa.

Lopuksi ole vain hetki hiljaa rukouksen virrassa.

VOIT KOKEILLA HILJAA mielessäsi toistaa Jeesuksen rukouksen sanoja ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poi­ ka, armahda minua syntistä”, ja kuun­ nella samalla hengitystäsi ja sydämesi lyöntejä. Se voi auttaa sinua rentoutu­ maan, keskittymään ja olemaan läsnä ruumiissasi. Sydämesi lyönnit muis­ tuttavat sinua hengellisen elämäsi keskuksesta, siitä, mistä alkuaan olet lähtöisin ja missä kaikki olemme yh­ tä. Rukous on syvämuistin palautusta.

Kun toistat rukouksen sanoja, kuuntele niiden merkitystä. Näin aja­ tukset lakkaavat rönsyilemästä ja sa­ nat alkavat puhutella sinua aina sy­ vemmin. Saatat huomata, miten ru­ kous ruokkii koko olemustasi. Ym­ märrät, että on olemassa todellisuus, jota et järjellä käsitä. Se puoli sinus­ sa, joka haluaa hallita kaikkea, oppii sydämesi viisautta ja rukouksen kärsi­ vällisyyttä. ”Viileä ja kuiva järki suos­ tuu yhä enemmän sydämen viisauden hapatettavaksi”, Stinissen kirjoittaa.

Rukous ruokkii päätä ja sydäntä ja asettaa ne oikeaan suhteeseen. ”Myös sydän rikastuu, kun järki asettuu oike­ alle paikalleen, ja sydämestä tulee nä­ kevä ja ymmärtävä sydän”, Stinissen vielä muistuttaa. ■

MENOT 26.4. – 9.5.

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Lapsettomuus ei ole vain naisten ongelma, sillä myös moni mies haaveilee omista lapsista. Myös Perttu haluaisi tulla isäksi ja touhuta lapsen kanssa.

Suru lapsettomuudesta voi riipaista syvältä Haave omista lapsista ei aina toteudu, ja se on monelle kipeä asia. Äitienpäivän aattona Chapplessa vietetään Lapsettomien lauantaita.

TEKSTI LAURA VÄHÄSARJA KUVA MARI AARNIO

L

apsettomuus ei ole vain naisten asia.

43-vuotiaan Pertun syli on ollut tyhjä kohta kymmenkunta vuotta.

– Siinä 35 vuoden hujakoilla sitä alkoi kaivata lasta. Kavereilla oli lapsia ja itsellä oli pitkä suhde päättynyt. Toki pieni haave lapsista on ollut aina, kertoo Perttu.

Pertun elämässä lapsettomuus on ollut tapetilla sekä nyt sinkkuna että aiemmin kumppanien kanssa. Se on vaikuttanut myös parisuhteiden päättymiseen. Viimeisimmässä suhteessa pari kävi lapsettomuushoidoissa, jolloin Pertun siittiöitä otettiin pakkaseen säilöön.

– Siellä ne siittiöt ovat yhä säilössä varmuuden vuoksi.

– Minulla on yhä seitinohut toive, että saisin lapsen yhdessä kumppanin kanssa. Samalla pelkään, että raja lyö jossain vaiheessa vastaan. En halua olla vanha isä, vaan haluan jaksaa touhuta lapsen kanssa.

KAUPPAKESKUS ISON Omenan Chapplessa järjestetään äitienpäivää edeltävänä päivänä 12.5. Lapsettomien lauantai ja Tyhjän sylin kirkkohetki.

Chapplen tapahtumassa on mukana asiantuntijoita Väestöliitosta ja lapsettomuusklinikoilta, esimer-

kiksi perhesosiologi Heli Vaaranen ja Dextran lääketieteellinen johtaja Eero Varila.

Päivän pääpuheenvuorot pitävät lapsettomuuden kanssa paininut Pirre Saario sekä valokuvaaja Raisa Kyllikki Ranta, joka kuvasi Odotus-valokuvateokseen viittä lapsettomuudesta kärsivää naista.

”

MINULLA ON YHÄ SEITINOHUT TOIVE, ETTÄ SAISIN LAPSEN YHDESSÄ KUMPPANIN KANSSA. PERTTU

– Kirkko ei ole vain äidin ja isän sekä kahden tai kolmen lapsen ydinperhekirkko. Täällä ymmärretään erilaisissa elämäntilanteissa eläviä, ja niinkin yksityistä surua kuin lapsettomuus, sanoo tapahtumasta vastaava perhetyön pappi Inari Varimo Olarin seurakunnasta.

Omassa elämässäänkin lapsettomuuden kanssa kipuillut Varimo toivoo, että vaiettu aihe tulee näkyväksi ja ihmiset saavat tietoa ja tukea.

– Täällä voi nähdä muita samassa tilanteessa eläviä. Vaikka asia on henkilökohtainen, se ei tarkoita, että sen kanssa täytyy olla yksin, rohkaisee Varimo.

Lapsettomien lauantai päättyy kello 14.30 Tyhjän sylin kirkkohetkeen. Silloin lakkaa puhe, ja musiikki ja rukoukset puhuvat.

– Tyhjän sylin kirkkohetki on tarkoitettu jokaiselle, jonka syli on tyhjä syystä tai toisesta. Sinne ovat tervetulleita niin sinkut, lapsettomat parit kuin samaa sukupuolta olevat parit.

CHAPPLESSA JÄRJESTETTÄVÄ tapahtuma ja vertaistuki ovat Pertulle uutta.

– Kyllä sitä voisi mennä tällaiseen tapahtumaan.

Haluaisin kuulla, miten ihmiset ovat omassa elämässään ottaneet asian vastaan, miten se on ratkaistu ja onko heillä yhä haaveita.

Pertulla itsellään on haaveita. Avioeron jälkeisten uusien parisuhteiden myötä hän on päässyt myös kurkistamaan lapsiperhe-elämään.

– Kun kumppanin lasten kanssa sai luotua suhteen, sitä tunsi lapset kuin omakseen.

Nykyään Perttu toivoo, että saisi elää tavallista lapsiperhe-elämää yhdessä kumppanin kanssa.

Pertun nimi on muutettu.

Lapsettomien lauantai ja tyhjän sylin kirkkohetki la 12.5. klo 12–15 Kauppakeskus Ison Omenan Chapplessa, os. Suomenlahdentie 1, 2 krs.

Lisätietoja osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi.

MENOT 26.4. – 9.5.

10 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Konfirmaatiomessu la 28.4. klo 10.

Laskettelurippikoulun konfirmaatio.

Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Noora Mättö, kanttori Sheldon Ylioja. House band.

Messu su 29.4. klo 10. Liturgia ja saarna Päivi Linervo, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Lea Waaraniemi. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu su 29.4. klo 18, ”Luojan luomat”. Mukana Jamilahden rippikoulu. Pappeina Kati Pirttimaa ja Pilvi Keravuori, diakoni Ayda Meskanen. Musiikki: Leena Talvio, Laura Airola, Martti Pitkänen, Markku Luhtasela, Kuoro kaikille -ryhmäläisiä. Iltatee.

Messu su 6.5. klo 10. Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri Markus Malmgren, kanttorit Sheldon Ylioja ja Sari Rautio. Kamarikuorot: Vox Lapsus & Wähäpaimen. Messun päämusiikki: Wolfgang Amadeus Mozart: Requiem (osia). Kirkkokahvit.

Helatorstain messu to 10.5. klo 10 ”Kristus on korotettu taivaisiin.”

Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avus-

taa Oiva Hujanen, urkuri Lea Waaraniemi, kanttori Marja-Liisa Talja.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 6.5. klo 12. Salonen, Talvio.

Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Nojatuolikirkko ”Alkoholismista” su 29.4. klo 16. Muurimäki, vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Haastattelusaarnan aiheena AA, diakoniatyöntekijä Virpi Sutelainen. Reijo Hirvinen, kitara. Lastenalttari ja kirkkopussukat. Esirukousta. Kirkkokahvit.

Messu su 6.5. klo 16. Särkiniemi, Talja. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Rukoussunnuntain perhemessu su 6.5. klo 12 ”Isä meidän, joka olet taivaissa”. Nurminen, Waaraniemi, lapsikuoro ja messuryhmä. Pyhäkoulu osallistuu messuun. Messun jälkeen lounas Kosen seurakunnan hyväksi; 5 e, perhe 10 e.

Nupurin kappeli Messu su 29.4. klo 12, ”Jeesus: Rakastakaa toisianne”. Nurminen, Talvio. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 4.5. klo 18.

Nuorten toteuttama messu kaikenikäisille. Salonen, Vikström-Kivioja.

Houseband. Pizzajatkot.

Messu su 6.5. klo 15. Kyönsaari, Haunio. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 3.5. klo 12.30.

Anna-Liisa Haunio.

AURORAN KAPPELI Islam kristityn näkökulmasta -sarja to 26.4. klo 19. Jukka Lehtonen: ”Muslimit – juutalaiset”.

Yhteisvastuu-tapahtuma koko perheelle la 28.4. klo 11–14.30. Brunssi, pomppulinna, motskareita, vanhoja paloautoja, ongintaa, ilmapalloja, myyjäiset, arpajaiset, partiolaiset, Yhteisvastuutuotteita.

Ikoniluento: Pietarin avain ja Paavalin kirjekäärö – Apostolit ikoneissa la 5.5. klo 12. Ikonimaalaus Suomessa – idän ja lännen välissä

-luentosarja, Alarik Corander.

Ikonien siunaaminen la 5.5. klo 15.

Tarja Rae, Alarik Corander ja Leena Talvio.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13 (5 e, lapset 0,5–2 e).

Päivän tunnussana ma 7.5. klo 11.

Hiljaisuuden rukousilta ti 8.5. klo 19.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 30.4. klo 13.

Israel rukousilta ke 2.5. klo 19.

Naisten saunailta Velskolassa pe 18.5. Lähtö klo 17 omilla autoilla Kalajärven kappelilta ja Kirkonkympistä. Mukana Naisten Café, Kirsi Muurimäki ja Virpi Sutelainen. Alustus: ”Koenko väärää syyllisyyttä?”, tarjolla hyvää ruokaa ja seuraa, kotiinlähtö klo 20.30. ILM. ma 7.5. mennessä; kerro ruoka-allergiasi sekä kyydin tarve; 050 438 0164.

Ylistys- ja rukousilta pe klo 19. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Iloinen ja keväinen koko perheen vapputapahtuma ma 30.4. klo 15–18. Simaa, munkkeja, makkaraa, kasvomaalausta, onnenpyörä, arpajaiset ja ilmapalloja! Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kappelilounas ti klo 11–12.30 (4 e, lapset 2 e).

Rukouspiiri ke 2.5. klo 18.

Eläkeläispiiri ma 7.5. klo 13.

Kappeli-ilta ma 7.5. klo 18, ”Etsikää, niin te löydätte”. Pirkko Nurminen. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Maksuton avoin muskari to 3.5. Yli 1-v. klo 10–10.40 ja vauvaryhmä klo 10.50–11.20. Ei ilmoittautumista.

Tied: heli.vapaakallio@evl.fi.

Laulu & laulun tarinassa Messubändi: ”Uudehkon reseptin perinteiset raaka-aineet” to 3.5. klo 18.30.

Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

NUPURIN KAPPELI Ikäihmisten kerho to 26.4. klo 10.30.

Keskiviikon Kohtaamispaikka ke 2.5. klo 13.

SUVELAN KAPPELI Eläkeläiskerhot: ”Teräskukat” to 26.4. klo 12. ”Hopeapiiri” to 3.5. klo 12.

ET lev 233x98 mm

Moka-moka, entä sitten? su 29.4. klo 15. Uskossamme armo kannustaa häpeän ja epäonnistumisen kokemuksista yhteisölliseen hyväksyntään ja henkilökohtaiseen levollisuuteen. Kappelin lauluryhmä, Kari Punkkinen ja Oiva Hujanen. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su klo 15.

Kappelilounas ti klo 12–13 (3 e, lapset 1,5 e).

Israel-raamattupiiri ke 7.5. klo 18.

Tule tekemään ruokaa yhdessä!

Monikulttuurinen kokkikerho ti 8.5. ja to 17.5. klo 13–15.

Suvelan Basaari la 12.5. Värikästä ja monikulttuurista ohjelmaa.

Lähetyslounas ja seurat la 19.5.

Lounas klo 12; riistakeitto ja kakkukahvit 10 e, kakkukahvit 3 e lähetystyön hyväksi. Seurat klo 13–14.30; mm. puheenvuoroja kummilapsitoiminnasta kehitysmaissa. Annikki Turtiaisen 85-vuotisjuhlat; vapaaehtoinen kolehti seurakunnan nimikkolähettien työn tukemiseksi. Lounaalle osallistuvien ILM.: 30.4. mennessä: 050 358 1073.

Rukoushetki arkisin klo 12.

Café Suvela ma–pe klo 12–15. www.suvelankappeli.fi

serin luostari – Tarto –Tallinna.

Tutustuminen mm. Tallinnan ikonimuseoon, Vorun ortodoksikirkon ikoneihin ja Petserin luostariin.

Alustava hinta 520 e/2-hh, 550 e/1hh.

Oppaina Alarik Corander, Raigo Liiman ja Tarja Rae. ILM. 31.5. mennessä: www.espoonseurakunnat.fi > Tule mukaan > Aikuiset > Matkat, retket ja leirit.

KEVÄINEN DIAKONIAN LEIRI Virkistystä kaipaaville rennon yhdessäolon merkeissä 18.–20.5.

Hvittorpissa. Hinta 30 e. ILM. ja tied. ma 30.4. mennessä: Salonen, 040 547 1861 tai Okko 050 438 0189.

HILJAISUUDEN RETRIITTI ”Suo minun iloiten seurata sinua” 17.–19.8. Hilassa. Ohjaajina Virpi Sutelainen ja Pirkko Nurminen. ILM. 25.7 mennessä: pirkko.nurminen@ evl.fi, 040 567 4420. Hinta espoolaisille 90 e, muut 140 e.

TULE MUSKARIIN! Ilmoittautuminen käynnissä18.5. asti: www.espoonseurakunnat.fi.

PIENI PYHIINVAELLUS

Avoinna ma klo 10–13 ja to klo 10–17, os. Kaivomestarinkatu 8.

Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja Käsityöpiiri to klo 17–19. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

La 5.5. Klo 10–18 Leppävaaran kirkolta Espoon Tuomiokirkolle.

Reitti: Leppävaaran kirkko klo 10 – Tapiolan kirkko klo 12 – Olarin kirkko klo 13.30 – Kauniaisten kirkko klo 15.30 – Espoon tuomiokirkko klo 17.30. Matka n. 24 km pyöräillen tai kävellen, osallistua voi myös osaksi matkaa. Oma muki ja eväät, kirkoille varattu pientä välipalaa. Järjestäjät vastaavat matkan varren virvoittavasta hanasta. Tied. ja ILM: 050 304 0492, paivisutinen59@gmail.com tai 050 0929147, paivi.rohkimainen@ gmail.com.

IKÄIHMISTEN KEVÄTKIRKKO

HARMAAT PANTTERIT

Ti 22.5 klo 12 Espoon tuomiokirkossa. Kirkkokahvit seurakuntatalossa messun jälkeen. Mukana pappi Pirkko Nurminen sekä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyöntekijöitä. Ilmainen bussikuljetus, reittitiedot seuraavassa lehdessä.

Tied. diakoni Elina Okko, 050 438 0189.

LISÄÄ TAPAHTUMIA

VIHERLAAKSON KAPPELI Kappelilounas ti klo 12–13 (4 e, lapset 0,50–2 e).

Raamatun aarteet avautuvat -raamattupiiri ti 1.5. klo 18.

Lähetyspiiri ma 7.5. klo 14. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI

EKUMEENINEN KULTTUURIMATKA VIROON JA PETSERIN LUOSTARIIN

Auttavat tuomiokirkkoseurakunnan alueella maksutta ja keikkaluontoisesti pienissä kodinhuollollisissa töissä, lastenhoidossa, digiboksi- ja tietokoneasioissa. Soita ja jätä pyyntösi vastaajaan, 050 434 1069 tai hpantterit@gmail.com.

Löydät nettisivuiltamme: espoontuomiokirkkoseurakunta.fi.

31.8–2.9. Reitti: Tallinna – Voru – Pet-

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 26.4. – 9.5.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1 Ruorikuja 1

MESSUT Leipämessu pe 27.4. klo 10 kirkko.

Erkko, Sanna Roine. Messun jälkeen soppalounas.

Messu su 29.4. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Olli, Yli-Jaskari, Lonka. Kirkkokahvit.

Tuomasmessu su 29.4. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Ojala, gospelryhmä Nardus. Iltatee.

Viikkomessu ke 2.5. klo 14 kirkko.

Turtiainen, Ojala. Kirkkokahvit.

Messu su 6.5. klo 11 kirkko. Saarna teologiharjoittelija Miika Kallio, Kohijoki, Yli-Jaskari, Lonka. Pyhäkoulu. Teresa-piiri kutsuu kirkkokahveille.

Kohtaamispaikka-messu su 6.5. klo 17 Soukan kappeli. Kuusanmäki, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Helatorstain messu to 10.5. klo 11 kirkko. Kuusanmäki, Sinervo, Puukko. Kirkkokahvit.

Kalliokirkko to 10.5. klo 16 kirkon kallio. Knuutti, Kohijoki, Ojala. Kirkkokahvit.

klo 11 messun jälkeen kirkko.

Rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Israel-rukouspiiri ti 8.5. klo 18.30 kirkko. Rukoilemme Israelin maan ja kansan puolesta. Erityisesti muistamme messiaanisia juutalaisia ja kristittyjä arabeja.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Seurakuntakahvila kirkolla ke klo 13–15. Edullisia ja maistuvia herkkuja ja pieni leikkihuone lapsille. Voit ilmoittautua mukaan vapaaehtoisten kahvilanhoitajien ryhmään: inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

OSTAMALLA TEET HYVÄÄ Kirpputorimme Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15. Torstain tuotto Petroskoin vammaisille lapsille ja

nuorille, lauantain tuotto nimikkolähettimme Joel Reinarun työn tukemiseen Virossa.

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN Leijona ärjyy, kuka ei pelkäisi?

(Aamos 1–2) to 26.4. klo 18 kirkko.

Kirkkoherra Jouni Turtiaisen raamattuluentosarja jatkuu 13.9.

AIKUISET SINKUT Miehen tie aiheena la 28.4. klo 18 kirkko, nyyttikestit.

Aikuisten sinkkujen retki Vivamoon la 26.5. Bussi klo 8 Espoonlahden kirkolta. Retkimaksu kerätään bussissa, 20–25 e riippuen lähtijöiden määrästä. Vivamon esittely, klo 11 lounas, klo 12 lähtö. Paluumatkalla kahvit omakustanteisesti. Sitovat ilmoittautumiset viim. pe 11.5. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

SIIONINVIRSISEURAT ”Sinua, Jeesus, lähestyn. Rauhoita sydämeni.” SV 76 pe 4.5. klo 18.30 kirkko.

JYLLAN KEVÄTKONSERTTI Espoonlahden koulun ja lukion

EL 91 x 118mm

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

kuoro ma 7.5. klo 18 Soukan kappeli, joht. Erkki Sipilä.

TOIVELAULUILTA Laulamme yhdessä Viisikielinenlaulukirjasta ke 2.5. klo 18.30 kirkko, säestäjänä Timo Lonka. Iltatee.

LAULUKERHO

Venytellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 8.5. klo 13 kirkko. Päätteeksi pullakahvit 1,5 e. Kevään päätös 22.5.

SOUKAN KEVÄTSARJA I Love Bach pe 4.5. klo 19. Tuplajulkistuskonsertti kahdesta isosta J. S. Bach-levystä. Ohjelmassa mm.

Bachin soolosellosarjoja ja urkusooloja. Seeli Toivio, sello ja Pauliina Hyry, urut. Äitienpäivän musiikillinen matka ympäri maailmaa su 13.5. klo 19 Soukan kappeli. Han Shi ja Zoltan Takacs, viulu, Helena Yli-Jaskari, piano.

Loista kevätaurinko! pe 18.5. klo 19.

Espoonlahden kirkkokuoro, Tarja Raussi, sopraano, musiikin johto Timo Lonka.

Konsertit Soukan kappelissa, Soukankuja 3. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TOIVO KUULA 100 VUOTTA Kamarikuoro Navichorus ke 16.5. klo 19 kirkko, joht. Elja Puukko.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

JUHLITAAN ÄITEJÄ JA MUMMOJA! Äitienpäivän herkullinen lounaskattaus su 13.5. klo 12.30–14.30 kirkko. Hinta aik. 15 e, 3–14-v. 6 e.

Perhelippu 2 aik. ja 2–3 lasta 40 e.

Tuotto nimikkolähettiemme tukemiseen.

PAPPI TAVATTAVISSA Päivystävää pappia voi arkisin klo 9–15 kysyä seurakuntatoimistosta p.

09 8050 6000 tai kirkon vahtimestarilta 050 432 7512.

OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva. Tule moikkaamaan!

PIKKUVÄELLE

KALLIOLLE, KUKKULALLE

MUSKARIT

Helatorstain kalliokirkko to 10.5. klo 16 kirkon kalliolla. Lauletaan kansanlaulujen malliin ja kirkkokahvitkin nautitaan ihan pihalla. Nelijalkaisia ystäviä ei tässä kirkossa haukuta! Voit ottaa mukaan istuinalusen ja kahvimukin.

Lauletaan, loruillaan, liikutaan…

Suositut muskarit jatkuvat syksyllä ja haku on avoinna 18.5. saakka. Ilm. verkkosivulla espoonseurakunnat.fi – Tule mukaan – Alle kouluikäiset – Muskarit. Tied. Leena Järvinen 041 535 6190.

MEILLÄ RUKOILLAAN

PUUHAA LAPSELLE KOULUN JÄLKEEN?

Kevätlaulajaiset ma 14.5. klo 18 ja ti 15.5. klo 18 kirkko.

Nallekirkko ti 15.5. klo 9.30 kirkko.

Ota oma nalle mukaan!

Vauvakirkko su 20.5. klo 14 Soukan kappeli.

Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa

A

11

leikkiä, askartelua ja välipala. Ilmoittaudu viim. 7.5. espoonseurakunnat. fi - Espoonlahden seurakunta - Kouluikäiset. Tied. Maija Aapakari 050 523 4121.

LEIRILLE, MARS! Kesäleirit 1.–3.-lk Velskola 3.–5.6. ja 4.–8.-lk Velskola 5.–7.6. Hinta 35 e.

Ilm. viim. 30.4.

Hilavitkutin 1.–8.-lk Hvittorp 31.7.– 3.8. Tapiolan, Kauniaisten, Leppävaaran, Espoonlahden ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan yhteinen kesäleiri. Hinta 50 e. Ilm. viim. 9.5.

Lisätietoja Laura 040 546 5196 tai laura.malme@evl.fi.

Ilmoittaudu www.sodesode.fi.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta ti klo 18.30–21 ja pe klo 17–22 Sode. Lautapelejä, hengailua ja kavereita, pe syömistä ja messu.

Eurooppa-klubi, kerho 11–15-vuotiaille Sode ke klo 15–17, kielinä englanti, ranska ja italia. Vetäjinä Lisa Italiasta ja Marie Ranskasta. Kerho on maksuton. Ilm. sodesode.fi/ kerhot/.

Changemaker-ryhmä to klo 17.30– 19 Sode 3.5. ja 17.5.

Nuorten aikuisten kesävaellus Salamajärven kansallispuistoon 4.–7.6. Ilm. ja lisätiedot www.sodesode.fi tai Siiri 040 728 6646, siiri. salonen@evl.fi.

Haave-vertaistukileiri sukupuoleltaan moninaisille nuorille pe–su 25.–27.5. Kirkkonummella. Leirin hinta 60 e. Lisätiedot Hanne Malkki 040 517 0629 hanne.malkki@evl.fi.

Ilm. viim. 30.4. www.sodesode.fi.

KUKA OLEN? Miltä minusta tuntuu? Mitä kaipaan? Mitä voin oppia itsestäni ja ihmissuhteista? Tule ja koe! Avoin ilta ma 14.5. klo 17.30–20 kirkko. Illan ohjaajana Ulla-Maija Kyrölä.

KOHTAAMISPAIKKAYHTEISÖ Leiripäivä Villa Hvittorpissa la 19.5. klo 12–20. Paikka 60 ensimmäiselle.

Ilm. viim. 7.5. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Ilmoita ruokavaliosi sekä tarvitsetko kyytiä vai voitko tarjota kyytiä ja kuinka monelle.

Yhteislähtö kyytiä tarvitseville klo 11.15 kirkolta. Maksu kerätään paikan päällä, aik. 10 e, 3–14v 5 e, sis. lounas ja päiväkahvi sekä sauna ja makkarat nuotiolla.

Iltapäiväklubit 1–3-lk. lapsille:

Menokasvo

Pienen pyyhiinvaelluksen reitti kulkee viiden kirkon kautta Pienen pyhiinvaelluksen reitti kulkee viiden kirkon kautta Leppävaarasta Espoon tuomiokirkolle. Mistä on kysymys, Päivi Sutinen?

Minä ja Päivi Rohkimainen, jotka vastaamme tapahtumasta, osallistuimme viime syksynä Malmilla pyhiinvaellukselle. Sieltä saimme haasteen järjestää vastaava myös Espoossa ja Kauniaisissa. Tarkoituksena on kulkea yhdessä kirkolta toiselle välillä levähtäen ja välipalasta nautiskellen. Kauniaisten kirkolla on tarjolla keittoa ja muilla kirkoilla pientä välipalaa.

Onko pyhiinvaellus tarkoitettu vain aktiivisille liikkujille?

Koko reitin pituus on noin 25 kilometriä, ja se vaelletaan päivän aikana normaalikuntoisen ihmisen kävelyvauhdilla. Ei tä-

Voiko osallistua vain osalle reittiä?

Kyllä. Jokainen kirkonpysähdyspaikka on junan tai metron lähellä. Reitistä voi kulkea sellaisen matkan, jonka oma aikataulu ja jaksaminen sallivat. Esimerkiksi Tapiolan ja Olarin väli on vain kolme kilometriä.

Millaisilla varusteilla pyhiinvaellukselle kannattaa lähteä?

Jaloissa kannattaa olla kengät, joilla on tottunut kävelemään, ja sään mukainen vaatetus. Kannattaa varata pieneen reppuun mukaan omat eväät ja juotavaa. Ota oma muki, sillä tarjoamme matkan varrella virvoittavaa viiniä halukkaille.

PAULA HUHTALA Pieni pyhiinvaellus la 5.5. klo 10–18. Lähtö Leppävaaran kirkolta klo 10. Tarkemmat tiedot s. 14 Seurakuntien yhteiset -palstalla.

ESKO JÄMSÄ

Millaista maisemaa reitin varrelta löytyy?

Kuljemme vilkkaan Leppävaaran läpi, mutta enimmäkseen kevyeen liikenteen väyliä jarauhallisia maisemareittejä esimerkiksi Villa Elfvikin ja keskuspuiston kautta.

mä mikään urheilusuoritus ole.

MENOT 26.4. – 9.5.

12 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla­ nadi 1.

Hengähdä hetki -hartaus ti 8.5. klo to 10.5. klo 11 Leppävaaran kirkko.

12.30 Leppävaaran kirkko. Huom. Ei Helatorstaina, 40 päivää pääsiäisen vappupäivänä 1.5.! jälkeen, vietetään Jeesuksen taivaaMessu ja kirkkokahvit su 6.5. klo 11 nastumisen päivää! Juvela, Alanne, Leppävaaran kirkko. ”Sinä tiedät Hyry. mitä tarvitsen, varjele minut huolehTAAPEROKIRKKO: ”SILISEE timasta.” Messussa siunataan vuoJA SOLISEE– ELÄMÄNVESI” den 2018 rippikouluissa toimivat isoset ja apuopettajat. Mukana Pikkuväen elämyksellisessä kirkLE lev 91x108mmkohetkessä ihmetellään elämän Liekki-bändi Nina Vuorisen johdolla.

Raiskio, Vallivirta, Noponen. vettä. Pe 4.5. klo 10 Lasten kappeli Helatorstain messu ja kirkkokahvit Arkki. Mukana pappi Kirsti, muska-

ä Ryhmi

Partiomessu to 26.4. klo 18 Leppävaaran kirkko. Juhlitaan partioviikkoa! Messua toteuttamassa alueen partiolippukunnat. Messubändinä nuorten Glissando-yhtye. Messun musiikki rakentuu Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen Partiomessulaulujen ympärille. Vallivirta, Silventoinen.

Messu ja kirkkokahvit su 29.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Yletyinen, Koskela, Hyry.

Messu ja kirkkokahvit su 29.4. klo 13 Karakappeli. Raunu, Latvanen.

Lectio Divina -raamattumietiskely to 3.5. klo 10–12 Karakappeli. Mietiskelyä ja jakamista Raamatun tekstin äärellä. Kahvia/teetä ja voileipää.

Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 4.5. klo 7.45 KilonRisti.

Levollinen alku päivälle – hiljaisuutta, mietiskelyä, rukousta, laulua ja teetä. Klo 8.30 ehtoollishartaus.

Raunu.

Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9­15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Laulakaa!-messu su 29.4. klo 10. Liturgia ja saarna SallaMaria Viitapohja, avustava pappi Tapio Suontakanen. Wähäpaimen ja Sari Rautio, Osla ja Mikko Niinikoski, Senni Valtonen, kantele, Elina Leskelä, harmonikka. Messun aikana Lukukerho lapsille. Katariina Ruusuhovi lukee lapsille lasten raamattua ja muita kirjoja päivän messuteksteihin liittyen.

Messu su 6.5. klo 10. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Mikko Niinikoski. Messun aikana Lukukerho lapsille.

Perhekirkko su 6.5. klo 16. Liturgia ja saarna Juha Virta, kanttori Sari Rautio. Perhekirkossa ollaan Taivaan Isän lähellä laulaen, leikkien ja rukoillen. Messun jälkeen lounas ja perhetapahtuma.

Helatorstain messu 10.5. klo 10.

Liturgia ja saarna Mia Wrang, kanttori Päivi Hakomäki.

Matinkappeli: Messu su 29.4. klo 12.

Liturgia ja saarna Juha Virta, kanttori Sanna Franssila.

Messu su 6.5. klo 12. Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, kanttori Sanna

EKA- JA TOKALUOKKALAISET KESÄKERHOON Koululainen vailla tekemistä? Vielä mahtuu seurakunnan kesäkerhoon ma–pe klo 9–14 KilonRistiin ajalle 4.–20.6. Kesäkerhossa pelataan ja leikitään yhdessä toisten lasten ja lastenohjaajien kanssa. Omat lounaseväät mukaan. Hinta koko ajalta 50 eur tai 25 eur/vko. Ilm. pikaisesti www.leppavaaranseurakunta.fi.

MUKSUT MUSKARIIN

MESSUT JA HARTAUDET

Olarin seurakunta

riope Essi ja perhetyönohjaaja Seija.

Kahvia, mehua ja keksiä.

niin vauvoille kuin sisaruksille!

Muskari on viikon paras hetki!

Ryhmiä löytyy niin vauvoille, sisaruksille kuin eskarilaisille. Ilmoittaudu viim. 18.5. syksyn musiikkileikkikouluihin www.leppavaaranseurakunta. fi. Kahteen ensimmäiseen kertaan pääsee ilmaiseksi kokeilemaan.

KAIKEN WÄEN WAPPU Leppävaaran kirkonmäellä tapahtuu vappuaattona ma 30.4. klo 15–18. Suositussa tapahtumassa on tarjolla simaa, munkkeja ja makkaraa, ongintaa, kasvomaalausta ja säbä-tutka. Hinta 1 e/hupi Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ilmaiseksi pääset nauttimaan pomppulinnasta, ilmapalloista, runoista, kevätlauluista ja musiikista sekä huoltamaan polkupyörän ja kurkkaamaan paloautoon. Vapputapahtumassa tarjolla myös tietoiskuja siitä, miten ryhtyä seurakuntavaaliehdokkaaksi.

PIENI PYHIINVAELLUS Leppävaaran kirkolta Espoon tuomiokirkolle la 5.5. klo 10–18.

Franssila. Toukokuun juhlamatinmessu on peruutettu Matinkappelin vesivahingon takia. Matinmessu 30 vuotta -juhlamessua vietetään 2.9.

Matinkappelilla.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Leikkihuone avoinna etkojen ja messun ajan. Liturgia ja saarna: 26.4. Antti Malinen, 3.5. Jussi Koski.

PIKKU PÄKÄN KIRKKOMUSKARI Laulamme, leikimme ja tutustumme kirkkotilaan Pikku Päkä -lampaan kanssa. Lopuksi mehua ja keksiä. Kirkkomuskarit klo 9.30–10: Olarin kappeli 8.5., Matinkappeli 18.5. ja Olarin kirkko 23.5. Lisätiedot: Mia Silvola 050 576 4891.

IHANA VALO -HYVINVOINTITAPAHTUMA Lempeää liikettä, ravintotietoutta, kauneus- ja kampausvinkkejä ja kristillistä meditaatiota la 28.4. klo 12–15, Chapple, Iso Omena. Lue lisää: chapple.fi.

SANAN JA MUSIIKIN ILTAPÄIVÄ ”Olemme löytäneet Messiaan, Jeesuksen”. Aiheesta puhuu Unto Pulkkinen Suomen Raamattuopistolta su 29.4. klo 14 Matinkappelissa.

Juontajana Jukka Kivimäki, musiikis-

sa Suomen Raamattuopiston musiikkolinjan opiskelijoita. Yhteislauluja Viisikielinen-laulukirjasta.

PERHEKIRKKO JA -TAPAHTUMA su 6.5. klo 16 Olarin kirkko. Aloitamme perhekirkolla, joka on suunniteltu sellaiseksi, että kaikkein pienimpienkin on mukava olla siellä.

Messulounaalla isommille ruokaa (hinta aikuisilta 3 e) ja pienemmille sosetta. Pieni aistihuone vauvaväelle, leikkihuone on auki, auringonkukkien kylvämistä, kukkaruukkujen maalausta, ruokailualustojen askartelua.

vaikka et olisikaan lukenut kirjaa.

Liisa Riikola 040 560 2247.

Rukouspiiri ma klo 15 Matinkappeli.

Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 12.30 Matinkappeli.

Hiljaisen rukouksen tunti ja jakamisen hetki ke klo 10.45 Matinkappeli.

Aikuisten yhteislauluilta ti klo 18 Olarin kirkon kerhosiipi. Ei vappuna

Lähde pienelle pyhiinvaellukselle ja levähdä viidellä eri kirkolla. Ks. Yhteiset.

SIIONINVIRSISEURAT Siionivirsien ja lyhyiden puheiden tahdittamaa iltaa isännöi Anssi Siukosaari ma 7.5. klo 19 Leppävaaran kirkolla. Kahvi/tee klo 18.30.

HÄÄMUSIIKKI-ILTA Mitä soittaa vihkitilaisuudessa? Ja missä kohtaa saikaan suudella? Ilta alttarille aikoville ke 16.5. klo 19 Leppävaaran kirkossa. Kanttorit esittelevät marsseja ja häämusiikkia ja papeilta saa kysyä mitä tahansa kirkkohäistä.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Hiljaisuutta ja patikointia luonnon ääniä kuunnellen pe 25.5. klo 17–su 27.5. klo 13 Velskolassa.

Lauantaina kävelemme Nuuksion maastossa 8–10 km. Hinta 90 e espoolaisille, 140 e muille. Hinta sis. täysihoidon ja majoituksen 1-hh sekä liinavaatteet. Ilm. viim. 11.5. www. espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ ilmoittautumiset. Tied. merja.alanne@evl.fi, 050 347 2548, ja riitta. turkmen@evl.fi, 040 546 5198.

AIKUISTEN RYHMÄT Pienryhmät löydät verkosta: www. espoonseurakunnat.fi/leppavaaranseurakunta/aikuiset.

Seuraa somessa ja verkossa! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

1.5. Viimeinen kerta 8.5.

Virsistä voimaa to 26.4. klo 14 Matinkappeli.

Lähetyspiiri to klo 15–16.30 Matinkappelilla. Lisätietoja Eila Laaksolahti p. 044-900 698.

Naisten raamattupiiri Olarin kirkolla pe klo 15–17.

OL lev 91 x 119 mm

LAPSETTOMIEN LAUANTAI Tietoa ja vertaistukea lapsettomille12.5. klo 12–15 Chapple, Iso Omena.

Paikalla asiantuntijoita lapsettomien yhdistys Simpukasta, Väestöliitosta ja lapsettomuusklinikoilta sekä kirjaston kirjavinkkaus. Puhujavieraina ovat kirjailijat Pirre Saario (Haikara lentää ohi) ja Raisa Kyllikki Ranta (Odotus). Tilaisuuden päätteeksi Tyhjän sylin kirkkohetki.

ILMOITTAUTUMINEN SYKSYLLÄ ALKAVIIN MUSIIKKILEIKKIKOULUIHIN Ilmoittautuminen on netissä 16.4.– 18.5. Linkki löytyy osoitteesta: espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ musiikki/muskarit/olarin-seurakunta.

RYHMIÄ AIKUISILLE Lukupiiri keskustelee ennalta ilmoitetusta kirjasta kerran kuukaudessa to klo 18–20: 17.5. Kirjana Isaac Bashevis Singer: Vihassa ja rakkaudessa. Olet tervetullut mukaan

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Vappuilemaan Kauklahteen Iloinen ja keväinen koko perheen vapputapahtuma Kauklahden kappelilla ma 30.4. klo 15–18. Simaa, munkkeja, makkaraa, kasvomaalausta, onnenpyörä, arpajaiset ja ilmapalloja! Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Vapputapahtuma ma 30.4. klo 15–18, Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1.

Äitienpäivänä lounaalle ja konserttiin Tuo äiti tai mummo herkuttelemaan Espoonlahteen!

Hinta aikuiset 15 e, lapset 3– 14-v. 6 e, perhelippu 2 aikuista ja 2–3 lasta 40 e. Päivän juhlintaa voi jatkaa vielä illalla konsertin merkeissä Soukan kappelissa klo 19. Äitienpäivälounas myös Velskolan kurssikeskuksessa, ks. Yhteiset-palsta. Äitienpäivälounas su 13.5. klo 12.30–14.30, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 29.4. klo 10 saarna teol. yo Elina Lauttamäki, lit. Kuula ja kantt. Marte, kirkkokahvit. Su 6.5. klo 10 saarna Hanna Vanonen, lit. Mäkinen ja kantt. Marte, kirkkokahvit. To 10.5. klo 10 kantaattimessu, Encanto House Band, Chorus Granielis ja Kirkkokuoro, kirkkokahvit.

KESKUSTELEVAT NAISET To 26.4. klo 14 Sebastoksessa.

MENOT 26.4. – 9.5.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 29.4. klo 10. Tapiolan kirkko. Korhonen, Hero, Malkamäki.

Breath! -puhallinyhtye sekä Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Kirkkokahveilla Damaskoksesta saapunut vieraamme kertoo ajankohtaisia kuulumisia Syyriasta. Ei pyhäkoulua.

Viikkomessu ke 2.5. klo 8. Tapiolan kirkko. Tiihonen, Malkamäki. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

Messu su 6.5. klo 10. Tapiolan kirkko.

Tiihonen, Tervonen, Hapuli. Mukana lauluyhtye Laetificus.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 6.5. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 9.5. klo 8. Tapiolan kirkko. Tervonen, Malkamäki.

Helatorstain messu to 10.5. klo 10 Kulttuurikeskuksen amfilla. Linnoinen, Ristimäki. Sateen sattuessa messu vietetään Tapiolan kirkossa.

Kirkkokahvit.

KESKIVIIKKOKERHO Lestadiolaisuus ja hengellinen väkivalta ke 2.5. klo 13. Tapiolan

PIENI PYHIINVAELLUS La 5.5. klo 10–18 Leppävaaran kirkolta Espoon tuomiokirkolle.

Lähde pienelle pyhiinvaellukselle ja levähdä matkan varrella viidellä kirkolla. Lähtö Leppävaaran kirkolta.

Matka yht. n. 24 km. Voit pyöräillä reitin, kävellä tai osallistua vain osaan matkasta. Osa matkasta taitetaan hiljaisuudessa. Ks. tarkemmat tiedot: www.kauniaistenseurakunta.fi. Tied. ja ilm.. Päivi Sutinen p.

050 304 0492 paivisutinen59@gmail. com tai Päivi Rohkimainen p. 0500 929147, paivi.rohkimainen@gmail. com.

PYHÄKOULU Su 6.5. klo 9.45 kirkon kerhorakennuksessa.

KESÄKERHO, RETKI JA 7–14-V. KESÄLEIRI Ks. info lapsi- ja perhetyön sekä koululaisten osiot www.kauniaistenseurakunta.fi

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

kirkko. Pastori Johannes Alaranta vieraana.

vastaa FM, psykoterapeutti SirkkaLiisa Kuitunen, 040 7297839.

JAZZKONSERTTI

ILMOITTAUTUMINEN MUSKAREIHIN

Konsertti Kira Skov/Maria Faust su 29.4. klo 15. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 9.5. klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

RYHMÄT JA PIIRIT Lukupiiri ti klo 13. Tapiolan Kirkko. Äiti Teresa -piiri ti klo 13. Tied. Katja Karvinen p. 040 593 7386.

Hanna -rukouspiiri ma 7.5. klo 18.30. Tapiolan kirkko. Joka toinen viikko.

Mieli maasta -vertaistukiryhmä masentuneille ke klo 18. Tapiolan kirkko.

Israel -rukouspiiri to klo 13. Tapiolan kirkko.

Miesten raamattupiiri ti 8.5. ja 22.5. klo 18.30 alk. Tapiolan kirkko, hiljainen huone.

La 5.5. klo 10–18 Leppävaaran kirkol-

MUSKARIMESSU JA VAPPUJUHLA Perheiden vapputapahtuma ja Muskarimessu pe 27.4. klo 9–12.

Tapiolan kirkko. Mukavaa puuhaa koko perheelle.

KOTU-KOLUTUS Kotoutujan mielenterveyden tueksi -koulutus la 19.5. ja 26.5. klo 10–17. Tapiolan kirkko. Kurssi pohjautuu Suomen Mielenterveysseurassa kehiteltyihin mielenterveyden ensiapu koulutusmalleihin. Räätälöity maahanmuuttajien kanssa työskentelevien tarpeisiin. Koulutuksesta

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 29.4. Esbo domkyrka kl. 12.15. von Martens, Malmgren. Mjödservering i Sockenstugan.

Karabacka kapell kl.10. von Martens, Wikman. Kyrkkaffe.

Olars kapell kl. 10.30. Terlinden, Kronlund. Kyrklunch för Gemensamt Ansvar.

Sö. 6.5. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Kanckos, Kronlund. Välsignelse av hjälpledare och assistenter. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Olars kyrka, svenska sidan, kl.

10.30 gudstjänst med små och stora.

Terlinden. Malmgren. Dagklubbens vårkyrka. Kyrkkaffe och kyrksaft.

Hagalunds kyrka kl. 12. Ahlbeck, Malmgren. Kyrkkaffe.

VECKOMÄSSA On. 9.5. Södriks kapell kl.12. von Martens, Malmgren. Kyrkkaffe.

ALLSÅNG MED KRÅKSÅNGEN On. 2.5. Esbo domkyrkas församlingsgård kl. 19. Dirigent Eeva-Liisa Malmgren.

VÅRKONSERT Lö. 5.5. Köklax kapell kl. 19.30. Esbo Arbis Kammarkör, dirigent TimoJuhani Kyllönen.

MINIORKLUBBAR FÖR 7–10-ÅRINGAR Köklax kapell ti. & fre. och i Sökö kapell ti. & to. kl. 13–17. Anmälning till hösten 2018 fr.o.m. 8.5: esboforsamlingar.fi/kom-med/barn-ochfamilj/barn-i-skolaldern

DIAKONI-POP UP On. 9.5 kl. 10-12 på Esbo torg, caféet på övre våningen. Håll utkik efter två gröna skjortor med ”prästkrage”, kom och prata med oss!

Ma 30.4. klo 9–11.30 avoin perhekerho. To 26.4. klo 10 perhekerho ja to 3.5. kirkon puistossa grillataan.

Församlingsutfärd to 24.5. Andakt i Sibbo gamla kyrka, kaffe och besök på Norrkulla gård, guidning på Sibbesgården samt lunch. Vi åker med beställd buss: Olars kyrka kl. 8.30, Esbo domkyrka 8.45, Kalajärvi kapell 9.05. Hemfärd ca kl. 15. Pris 30 e.

Anmälningar senast 16.5: Nina Wallenius, 050 432 4323, nina.wallenius@evl.fi

DISCUSSION GROUP IN ENGLISH Wed 2.5. 18:30 Kauniainen Church.

Topic: Lutheran emphases on Christian faith? (pastor Kari Kuula).

ta Espoon Tuomiokirkolle. Reitin pituus on noin 24 km. Poiketaan viidellä kirkolla. Tied. ja ilm. 050 304 0492 tai paivisutinen59@gmail.com.

Ks. lisää Yhteiset-palstalta.

PIENI PYHIINVAELLUS

ÖSTERUT LÄNGS KUNGSVÄGEN

Ma 30.4. ja 7.5. Sebastoksessa klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila.

13

Haku syksyn muskareihin 16.4.– OTANIEMEN 15.5. Ilm. verkkosivuilla www.

KAPPELIKUORO 40 VUOTTA espoonseurakunnat.fi. Lau lau lauletaan, nyt alkaa meidän muskari! ”Juhlaa & jäähyväisiä” -konsertti Tied. Liisa Soinio, liisa.soinio@evl.fi, to 10.5. klo 14. Otaniemen kappeli.

040 539 4049.

TA lev91Vapaa x 102pääsy. mmLisätietoja www.kappelikuoro.net.

PERHEKERHOT SEBASTOKSESSA

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS

A

SAMLINGAR FÖR SENIORER OCH DAGLEDIGA KL. 13-14.30 Kalajärvi kapell to 3.5. (vårens sista

träff). Ti. 8.5. Träffdax i Köklax kapell.

FÖRSAMLINGSLUNCH Olars kyrka, svenska sidan, ti 8.5 kl. 12-14. Pris 5 e.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 29.4 och sö 6.5 Högmässa kl. 12.

Kaffe i nedre salen.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 26.4 och 3.5 i övre brasrummet kl.

9.30–10.30.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 2.5 och 9.5 i övre brasrummet kl.

13.30.

TISDAG 8.5 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

ONSDAG 9.5 Bibelstudium i övre brasrummet kl.

18.30.

MENOT 26.4. – 9.5.

Kirkoissa soi

Apua & tukea

PE 27.4.

SU 6.5.

Mielenterveyttä

Konevitsa-kvartetti klo 19 Leppävaaran kirkossa. Pietarilaisten mieslaulajien a cappella -yhtye esittää ortodoksisia kirkkolauluja ja kansanlauluja. Vapaaehtoinen käsiohjelma 12 e. Vapaa pääsy.

Sulosäveliä Suvelan kappelissa – naiskuoro Melodien ensikonsertti klo 19 Suvelan kappelissa. Johtaa Krista Pellikka. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle.

AccaBella-naiskuoron 10 vuotisjuhlakonsertti ”Siinä rajalla”. klo 18 Kauniaisten kirkossa. Joht. Teija Palolahti, bändin Tiro Rohkimaisen johdolla, koreografiat Titta Tunkkari. Lauluja artisteilta Egotrippi, Juha Tapio, Cohen, Jenkins, Leppilampi, Simojoki, Rohkimainen Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Meren ja taivaan välillä –ryhmä: keskustellaan kaikesta meren ja taivaan välillä Meriemy, Merenkäynti 3, to klo 14–15.30 parittomat viikot.

Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi.

Torstaiturinat: avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi Espoonlahden kirkko, Ryhmäkulma, to klo 13–14.30, parilliset viikot. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa. pohjonen@evl.fi.

LA 28.4.

Sharanam-yhtye yhdistelee musiikissaan ainutlaatuisella tavalla länsimaisia ja intialaisia musiikkiperinteitä klo 17 Otaniemen kappelissa. Liput 15 e ennakkoon tiketti.fi, liput myös ovelta 20 e.

SU 29.4.

April Jazz konsertti Kira Skov/ Maria Faust: In the Beginning klo 15 Tapiolan kirkossa. Liput alkaen 15 e, lippu.fi ja ovelta. Konsertti sisältää hypnoottisia, ortodoksihymnien innoittamia ja runolauluja muistuttavia kertomuksia, joissa virolainen kansanperinne ja länsimaisen kulttuurin vaikutteet sulautuvat yhteen.

TO 3.5.

Musiikkiopisto Avonian jousisoittajien Yhteisvastuukonsertti klo 18 Suvelan kappelissa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Laulu & laulun tarinassa Messubändi: ”Uudehkon reseptin perinteiset raaka-aineet” klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Musiikista ja laulusta keskusteleva konserttisarja. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

PE 4.5.

Kevätkonsertti – Esbo Arbis laulaa klo 19 Kauklahden kappelissa.

Vapaa pääsy.

I Love Bach klo 19. Tuplajulkistuskonsertti kahdesta levytyksestä.

Soolosellosarjoja ja urkusooloja: Seeli Toivio, sello ja Pauliina Hyry, urut. Soukan kevätsarja Soukan kappelissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MA 7.5.

Oppilaskonsertti Esbo Arbis klo 19 Leppävaaran kirkossa. Työväenopisto Esbo Arbiksen oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy.

TO 10.5.

Encanto-festivaali: Kantaattimessu helatorstaina 10.5. klo 10 Kauniaisten kirkossa. D. Buxtehude: ”Du Lebensfürst, Herr Jesu Christ”.

House Band, Chorus Granielis ja Kirkkokuoro, kanttori Anna Marte, urkuri Markku Mäkinen.

Encanto-festivaali: Salonkikonsertti –Sovituskoppi klo 17 Kauniaisten seurakuntien toimitilan Sebastoksen kappelissa, os. Kauniaistentie 11. Matias Häkkinen & friends esiintyvät.

Encanto-festerivaali: Hypocondrie klo 19 Kauniaisten kirkossa. Encanto House Band: Hyvää tekevää barokkimusiikkia Telemannin ja muiden säveltäjätaitureiden humoristisesti käsittelemän terveystematiikan kautta. Liput: Hypocondrie-konsertti 23/10 e. Sovituskoppi + Hypocondrie-konsertit yht.

25 e/12 e. Ennakkomyynti LIVETO. Otaniemen kappelikuoron 40-vuotiskonsertti ”Juhlaa & jäähyväisiä” klo 14. Otaniemen kappelissa. Juhlakuoro & CCCP (Chapel Choir Combo Project).

Kappelikuorolaisia kaikilta vuosikymmeniltä. Musiikkia hartaalla groovella. Vapaa pääsy. Lisätietoja: www.kappelikuoro.net

MIRJA AUKEE

14 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Multicultural families

Leijonaemot kokoontuvat Tapiolan kirkon olohuoneessa kerran kuussa.

Leijonaemot on erityislasten vanhempien vertaistukiryhmä. Martta Nurmi on erityislapsen vanhempi, jolle ryhmä on tarjonnut tärkeää tukea perheen arkeen. Lue lisää espoonseurakunnat.fi

If you want to discuss with a diaconal worker in English, contact Heli Taina-Rantakaulio, heli.taina-rantakaulio@evl.fi, tel. 040 513 0867.

Diaconal workers offer discussion, financial advice and material assistance, help in dealing with authorities and form filling, family and relationship counselling, emotional support and addiction counselling.

Harmaat Pantterit

Diakonian retkipäivä

Harmaat Pantterit auttavat tuomiokirkkoseurakunnan alueella maksutta ja keikkaluontoisesti pienissä kodinhuollollisissa töissä, lastenhoidossa, digiboksi- ja tietokoneasioissa. Soita ja jätä avunpyyntösi vastaajaan: 050 434 1069 tai laita sähköpostia: hpantterit@gmail.com.

Kerhoja autismin kirjon lapsille

Päivystävä pappi

Velskolan Väentuvassa to 3.5.

Ohjelmassa ulkoilua, papintunti ja lopuksi messu. Mahdollisuus saunomiseen. Hinta 15 e sis. kyydin, ohjelman ja ruoan. Ilm. viim. 16.4.: www. espoonseurakunnat.fi > tule mukaan > aikuiset > retket ja leirit tai soita: diakoni Elina Okko, 050 438 0189.

Etusijalla ensikertalaiset. Osallistujille lähetetään kirje. Mukana pappi Pirkko Nurminen ja diakoniatyötekijät Elina Okko ja Tiina Hietaniemi.

Nippanappa – autististen lasten kerho kerran kuukaudessa, su 6.5. klo 13.30–15.30 Nuortentila Siivessä, os. Alberganesplanadi 1. Alakouluikäisille asperger- ja autismin kirjon lapsille tarkoitettu kerho toteutetaan yhteistyössä Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Hinta 30 eur/kausi. Tied. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Leijonaemot Leijonaemot on vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille. Tied. ja ilm. ma–to klo 10–14 Janet Grundström, 040 487 7209. Ma 29.5. klo 17.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.

www.espoonseurakunnat.fi/keskusteluapua ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELUKESKUS Päivystävä pappi on tavattavissa arkisin klo 9–15 puhelimitse p. 09 8050 2602 tai henkilökohtaisesti osoitteessa Kirkkokatu 1.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi. Öppen mottagning varje torsdag på Kyrktian, Kyrkogatan 10, kl. 10–12.

Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal.

Saapas päivystää vappuna Nuorten auttamis- ja palveluoperaatio Saapas päivystää vappuaattona ma 30.4. klo 18.30 alkaen ja päättyen ti 1.5.2018 viim.klo 02.00.

Espoon seurakuntien Saapas on liikkeellä yhdellä partiolla. Saapas liikkuu koko Espoon alueella ja toimii pääasiassa alle 18-vuotiaiden nuorten kanssa. Operaatiolla ei ole omaa selviämisasemaa, joten nuorten mahdolliset kuljetukset tehdään koteihin tai Jorviin kunnosta riippuen, yli 16-vuotiaat mahdollisesti Espoon selviämishoitoasemalle.

Saapas-päivystäjiin saa yhteyden p.

09 8050 5050.

SU 13.5. Äitienpäiväkonsertti su 13.5. klo 19. Han Shi ja Zoltan Takacs, viulu, Helena Yli-Jaskari, piano. Soukan kevätsarja Soukan kappelissa, Soukankuja 3. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Seurakuntien yhteiset Pieni pyhiinvaellus la 5.5. Klo 10–18.

Reitti: Leppävaaran kirkko klo 10 – Tapiolan kirkko klo 12 – Olarin kirkko klo 13.30 – Kauniaisten kirkko klo 15.30 – Espoon tuomiokirkko klo 17.30.

Matka n. 24 km pyöräillen tai kävellen, osallistua voi myös vain osaksi matkaa. Oma muki ja eväät, tarjolla pientä välipalaa ja keittoa. Tied. ja ilm: 050 304 0492 tai paivisutinen59@gmail. com.

Hiljaisuuden retriitti – patikointia

luonnon keväisiä ääniä kuunnellen pe 25.5. klo 17–su 27.5. klo 13 Velskolassa.

Lauantaina kävelemme Nuuksion maastossa 8–10 km. Hinta 90 e espoolaisille, 140 e muille. Hinta sis. täysihoidon ja majoituksen 1-hh sekä liinavaatteet. Ilm. viim. 11.5. espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ilmoittautumiset.

Tied. merja.alanne@evl.fi, 050 347 2548 ja riitta.turkmen@evl.fi, 040 546 5198.

Diakonian retkipäivä Velskolan

Väentuvassa 3.5. Ks. lisää Apua & tukea -palstalta. Äitienpäivän juhlalounas su 13.5. klo 13 alkaen Velskolan kurssikeskuksessa, Vääräjärventie 2. Tarjolla monipuolinen buffetpöytä, piha-alueella mahdollisuus ulkoiluun ja leikkiin klo 12–16. Hinta 25 e, lapset -50 % (3–14v.) Pöytävaraukset viim. 3.5. kurssikeskukset.espoo@evl.fi tai p. 09 8050 2890.

www.church.fi.

Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Uutta! Monikulttuurinen kokkikerho aikuisille. Tule opettelemaan eri maiden ruokakulttuuria ja samalla

puhumaan suomea. Suvelan kappelilla ti 8.5. ja to 15.5. klo 13–15.

Discussing life and faith group in English at Kauniainen Church, Kavallintie 3, on 2nd May at 18.30–20: “Lutheran emphasis on Christian faith”. Pastor Kari Kuula, tel. 050 590 8308.

APRIL JAZZ

International

Tanskalaislaulaja Kira Skov ja virolainen saksofonisti Maria Faust esittävät Tapiolan kirkossa su 29.4. klo 15 yhteistyönään syntyneen ja palkitun ”In the Beginning” -teoksen. Konsertti on April Jazz Festivalin ohjelmistoa.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service.

ELÄMÄNKAARI

A

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

s.13 lev 57 x 144 mm PaKe ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Kastetut Nicholas Philip Johannes Brodd, Nicolas Adriel Bushgjokaj, Nuutti Unto Elmeri Hankela, Enni Aurora Jalonen, Eeli Alex Benjamin Juvakka, Nella Eveliina Kosonen, Aaron Ben-Samuel Krüger, Sonja Melissa Lähteenmäki, Peetu Oliver Mansikkaviita, Milja Minea Myllyniemi, Aaro Veli Väinämö Niinistö, Olivia Kerttu Elina Pitkänen, Pihla Emilia Risunen, Isla Aurora Siivonen, Saaga Aliisa Tolkki, Roosa Vivian Kristiina Vanhanen.

Avioliittoon aikovat Veli-Matti Elias Norjamäki ja Niina Maria Nevamäki.

Hautaan siunatut Aune Onerva Ojala 99 v, Kaarlo Kullervo Haikarainen 98 v, Hilkka Anelma Oksanen 89 v, Leila Kyllikki Hakuli 86 v, Osmo Ilmari Järvenpää 85 v, Salli Inkeri Eloranta 80 v, Anneli Juulia Kuusisto 80 v, Sirpa Marjatta Koli 77 v, Sirkka Annikki Ollikainen 76 v, Mauri Heikki Juhani Invenius 74 v, Risto Kalevi Nurmi 65 v, Helena Maria Rimpiläinen 65 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Lotta Aune Hyrkäs, Alex Elmeri Juvakoski, Silja Vilhelmiina Kaila, Kasper Sakari Keinänen, Lilian Marie Krüger, Joutsi Casimir NamKhoi Laevuo, Hugo Sakari Nummela, Olavi Juho Johannes Rantakari, Sohvi Annukka Riekkinen, Viivi Margaretha Räty, Hilda Alisa Valkovuori.

Avioliittoon aikovat Matti Sakari Moilanen ja Maarit Mirjami Venäläinen, Arto Tapani Märsylä ja Seija Marita

Lönnberg.

Hautaan siunatut Matti Naukkarinen 96 v, Kalevi Ensio Mannonen 93 v, Pirkko Maria Aulikki Kuitunen 86 v, Eila Tuulikki Lempiäinen 84 v, Teivas Kalevi Jyväs Oksala 82 v, Börje Erland Engman 76 v, Matti Johannes Siekkinen 67 v, Martti Olavi Hämäläinen 66 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Säde Aamu Sofia Forsén, Nana Linn Adelie Haavisto, Eeli Sakari Kasimir Holstila, Miro Ilmari Heimo Martinkauppi, Amin Luka Joakim Mujkic, Rasmus Onni Eemeli Murtola, Kasper Daniel Mäkelä, Mila Alexandra Sofia Paro, Lucas Terho Simeon Pentikäinen, Diar Ozan Lionel Sundvik, Taavi Norris Suominen, Inkeri Helli Valkeapää.

Avioliittoon aikovat Harri Juhani Boström ja Auli Katriina Helenius, Aleksi Janne Juhani Kiiski ja Kia Susanna Kuittinen.

Hautaan siunatut Matti Juhani Svenn 86 v, Alpo Antero Järvinen 84 v, Ulla Lovisa Nurminen 81 v, Ahti Juhani Lehti 80 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Jan Patrik Guillou, Else Elviira Laine, Anton Einari Maristo, Eino Alvar Aatos Mustonen, Sofia Hilja Alexandra Oksanen, Hilla Valma Aurora Rautiainen, Mimosa Annabella Aurora Saari, Ida-Maria Raakel Vainio, Emma Katariina Öystilä.

Hautaan siunatut Kirsti Tuulikki Smith 91 v, Elvi Irene Jokinen 87

v, Asko Taneli Karttunen 86 v, Liisa Kaarina Makkonen 75 v, Jaakko Armas Nurmi 75 v, Brita-Liisa Koskelin 72 v, Matti Juhani Karhunen 69 v, Maritta Eevi Elina Viljanen 69 v, Hannele Kristiina Jaakkola-Aho 61 v, Kimmo Herbert Teräsvuori 61 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Seela Matilda Niskanen, Unto Kalevi Syväoja, Joa Niclas Wetterstrand.

Hautaan siunatut Gunvor Alice Pohjola 92 v, Eija Liisa Puolanne 92 v, Marita Helene Lehtonen 90 v, Matti Juhani Hilve 79 v, Tuula Irmeli Tuomainen 79 v, Kaija Ellen Vidgren 79 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Ilmari Altti Tuomas Heinonen.

Hautaan siunatut Paavo Olavi Ojala 93 v, Sini Kristina Rosqvist 64 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Lilian Emilia Kahelin, Klaus Erik Rehnberg.

Kungörelse om äktenskap/Avioliittoon aikovat Tuomas Viljami Veräväinen och Nina Sofia Catharina Nemlander.

Avlidna/Hautaan siunatut Olle Herman Hellsten 85 år, Clara Helena Priha 80 år, Vanja Marlene Strandberg 78 år, Karl-Erik Grundström 74 år, Marica Emilie Kusenius 67 år.

UUSIA KOTEJA KAUKLAHDEN KESKUSTAAN +22.00

+22,00

9

0 50

IS

TU

TU

S

1.0 +2

00 53

+20.90

P

+21.18

+20.75

10395

4110

12130

40 00

35.23 C

6

+20.94

63420

t

+20.70

+21.200

.59 57

0 00 25

27.2

+21.18

+21.00

+20.00

9413 +20,80 1:2.5

16.42

I

87

21.8

LT

LEIKKI- JA KUNTOILU +20.90 NURMI

+20,90

27.1

25.0

0

IV

+21.200

ISTUTUS

+20,80

+21.18

B

+19.00

42 22

HANSAPUISTO

+20,70

ISTUT

US 0 0.0 +2

11637

+20,20 +19.70

ASEMAPIIRROS

Voit valita asuntoosi hintaan kuuluvia ja/tai lisähintaisia vaihtoehtoja ja tehdä juuri oman näköisen kodin! Varaa uusi kotisi jo tänään ja pääset muuttamaan jo noin vuoden päästä. Talon rakentaminen on aloitettu ja yhtiön arvioitu valmistuminen on 3–5/2019.

Espoon Hansakallion Helmestä UUSI UNELMIEN KOTI JUURI SINULLE!

LASITETTU PARVEKE

POHJAESIMERKIT AH

B1 3h+avok 56.5 m2

LASITETTU PARVEKE

KT

AH

B9 1h+avok 27.0 m2

KPH

alk. mh. 67.216,23 €, vh. 145.800,00 € alk. mh. 70.031,19 €, vh. 234.475,00 €

ESITTELY JA MYYNTI: HUONEISTOKESKUS TAPIOLA | Tapiontori 3 B, 02100 Espoo, puh. 020 780 3424.

RS-pankki: Nordea Rakennuttaja: Kilo Invest Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin matka- ja lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %).

KT

ET

MH

MH

ET

KPH

12

+20,65

pp

+21.18

+21.31 BETONIKIVEYS

+21.25

22 00

I

155

11637

1:2.5

+21,35

+20,90

KEST INPOL KU 81.74

+21.35

t

YS

7.80

vss

3600

19.10

IVE

88 00

+20,00

4 NURMI

50.00

ASFALTTI

B+21.63 ET ON IK

.5

ma x.

4

1:2

.2%

.5

+21,35

8200

IV 2 +21.650 200

0 20 41

%

20.83

1:2

+21,35

4.0

8.41

10

35 11

A

00 50

Jäte

p

56 24

I .00 21

11

Yhtiössä on kaikkiaan 75 asuntoa ja siihen tulee seuraavan kokoisia huoneistoja: yksiöt 27 m² ja 30 m², kaksiot 48 m² ja kolmiot 56,5 m². Energialuokka C.

HINTAESIMERKIT: 1 h, avok, 27 m2 3 h, avok, 56,5 m2

2.

00

00 35

Asunto Oy Espoon Hansakallion Helmi valmistuu Kauklahden keskustaan luonnonmukaiselle ja kauniille alueelle.Hansakallion Helmen sijainti on erinomainen. Vieressä on Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus, jossa on aktiivista toimintaa ympäristön senioreille. Kauklahden asemalle on matkaa vain noin 300 metriä ja junalla pääsee kätevästi Helsinkiin alle puolessa tunnissa.

+2

12

+21.63

+21.56

+21.50

L

HANSAKALLIO 3, 02780 ESPOO

HANSA KALLIO

ASUNTO OY ESPOON HANSAKALLION HELMI

0 10 21

44011 AK-1

+22,00

Esteetön

0

0 60 58

13

hulevesien viivytysallas 17m3

viivy tysk anaa 5.2% li ISTUT US

1.3 +2

44K

00 78 22.3

1

0 50 22

OHTA

ljh

US

32

+21,35

+21.30

00 70

.43 46

ISTUT

L

L

2

NURMI

7 63 11

11.15

SAKS ANPO LKU 48.29

0 50 12

33

52.50

21.7

3

hule vesi en

.50 34

r18.00Esteetön

00 50

102.50

SKOHTA

pp

21.8

2.4%

21.7 22.4

+2 1.

00

TOSKOHTA

20.0

15

16 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Miksi lehti tulee miehen nimellä?

AVIOPUOLISONI JA minä kuulumme molemmat kirkkoon. Meille tulee Kirkko ja kaupunki -lehti. Paitsi että se on osoitettu puolisolleni, miehelle. Hän ei lehteä edes juuri lue, minä luen.

Tapa antaa käsityksen, että kirkon mielestä mies on edelleen perheen pää ja arvokkaampi kuin nainen. Tasa-arvoa tällainen ei ainakaan osoita.

Helppoa olisi lisätä molempien puolisoiden nimi osoitetietoon. Miksi näin ei ole tehty jo aikaa sitten?

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

NARINDER NANU / AFP / LEHTIKUVA

Esa Mäkelä Anni Lindgren-Mäkelä Markku Kokko

Kiihottava itsekkyys on haitallista

Soili Korhonen

EDELLISEN JOHDOSTA: Kiitos palautteesta! Tämä asia on ärsyttänyt monia. Syynä on se, että lehden osoitekenttään mahtuu vain yksi nimi, vaikka kirkon jäseniä olisi taloudessa useampia.

Aikanaan valittiin helpoksi kriteeriksi ikä, eli päätettiin, että osoitekenttään tulee talouden vanhimman kirkon jäsenen nimi.

Nuorinkaan se ei voi olla, koska muun muassa lapsia syntyy lisää, aikuistuneet lapset muuttavat pois kotoa, ja osoiterekisteriin tulisi valtavasti lisää muutoksia.

Ei ehkä ajateltu, että kovin monissa perheissä mies on vanhempi kuin nainen. Patriarkaalista mies on perheen pää -ajattelua ei haluta ylläpitää tietoisesti. Yhteydenotot: osoitteet@ kirkkojakaupunki.fi.

Toimitus

Sotaveteraani jäi yksin YSTÄVÄMME SOTAVETERAANI menehtyi pääsiäisen alla. Muutama päivä aiemmin tavatessamme hän oli hyvin levoton ja yritti kovasti selittää meille jotakin. Tilanne oli ahdistava, koska emme saaneet enää mitään selkoa hänen puheestaan.

Mielemme täyttävät nyt muistot muutamien viime vuosien ajalta, jolloin saimme ystävystyä tämän pitkän elämäntyön tehneen sotaveteraanin kanssa.

Näimme, miten aktiivisen ja liikunnallisen vanhuksen fyysinen kunto heikkeni. Samalla hänen elinpiirinsä supistui.

Autoimme häntä arjen askareissa

asti myös surrut sitä, olisiko hän voinut omalla toiminnallaan pelastaa ystävänsä hengen – tai tullut ehkä ystävänsä asemesta itse ammutuksi.

Miten monet sotiemme veteraaneista ovatkaan joutuneet lopun ikäänsä kantamaan vastaavia raskaita muistoja kykenemättä kertomaan niistä kenellekään.

Toivomme, että me kaikki huomaisimme lähellämme olevat ihmiset emmekä jättäisi heitä yksin.

Sikhit sytyttämässä uudenvuoden kynttilöitä Armitsarin kultaisessa temppelissä Intiassa.

Baisakhi-juhlaa eli sikhien uuttavuotta vietettiin 14.4. Sikhiläisyys on 1500-luvulla syntynyt yksijumalainen intialainen uskonto. Sikhiläisissä pyhissä kirjoituksissa Jumalaa kuvaillaan muun muassa Äidiksi, Isäksi, Rakkaaksi, Puolisoksi ja Ystäväksi.

ja pidimme seuraa myös puhelimitse lähes päivittäin. Hän kertoi meille, että osaan tuttavista on yllättävän vaikea saada puhelimitse yhteyttä.

On murheellista nähdä yksin asuvan ja vähitellen toimintakykyään menettävän vanhuksen ystävä- ja omaispiirin hupeneminen. Sitä seuratessa tuli miettineeksi myös omaa elämää siinä vaiheessa, jos ikääntyessään joutuu asumaan yksin.

Oli sykähdyttävää kuulla tämän kummiveteraanimme tunteen ilmaus: ”En minä kuolemaa pelkää, mutta tämä yksinäisyys — se on raskasta.

Ei minulla ole kuin te kolme ystävää,

jotka käytte minua tapaamassa.”

Muistelemme kiitollisina ystävyyssuhdetta tämän pitkän elämäntyön tehneen sotaveteraanin kanssa. Jonkin pienen talkootyön, kuten nurmikonleikkuun jälkeen oli mukavaa istua kahvipöytään hänen kanssaan.

Välillä hän kertoi meille asioita monien vuosikymmenten takaa. Tunsimme, miten tärkeää hänelle oli, että sai kertoa niistä meille.

Joskus muistilokeroiden syvyyksistä aukenivat myös raskaat rintamakokemukset. Veteraanin mieltä oli jäänyt painamaan läheisen aseveljen kaatuminen viereltä. Hän oli siitä

JOS JONKINLAISET asiantuntijat jakavat julkisuudessa neuvojaan seksistä.

Heistä useimpien neuvot kuuluvat: älä ole viaton, ole itsekäs, nauti elämästäsi ja laita oma nautintosi etusijalle.

Näiden minä ensin -ilosanoman julistajien neuvoissa korostuvat siis individualismi ja hedonismi. Heidän pontimenaan on ateistisesta maailmankatsomuksesta seuraava ainutkertainen elämä, josta pitää ottaa kaikki ilo irti ennen elämän suurinta epäonnistumista, kuolemaa.

On kyllä hyvinkin suotavaa nauttia elämästään ja erittäin suotavaa olla onnellinen, mutta jos tasa-arvon mukaisesti itse kukin ajaa vahvasti omaa etuaan jopa sängyssä, lopputuloksena on maailma, jossa kaikilla on paha olla.

Siksi lyhytnäköistä mutta äkkiseltään houkuttelevaa, etten sanoisi kiihottavaa pintaliitoa, on syytä kritisoida. Täydellinen vapaus (oikeus kaikkeen ) ja täydellinen tasa-arvo ovat mahdoton yhdistelmä ajasta aikaan, sillä ne sulkevat pois toisensa. Parhaimmillaankin vain yksi kahdesta voi vallita yhtä aikaa. Todellinen onni syntyy muun muassa hyväntahtoisesta ja vastavuoroisesta toisistaan huolehtimisesta.

Ahkeran alapään käytön lisäksi myös ahkera yläpään käyttö olisi suotavaa aikana, jolloin ihmisten älykkyys laskee ja ajatukset kupliintuvat, mutta teknologian ihmisille suoma mahti kasvaa. Tämä ei ole vaaraton yhdistelmä.

Mikko Heikkilä filosofian tohtori Tampere