Issuu

www.kirkkojakaupunki.fi

Numero 7

Keskiviikkona 20. helmikuuta 2013

SIRPA PÄIVINEN

Kukka Ranta: Liikakalastus on poliittinen kysymys » 4–5 Paljonko vanhojenpäivän asu voi maksaa? » 8–9 Saako kirkon työntekijä sanoa mielipiteensä? » 12–13

Täydet sata vuotta Nelly Paulinilla on tänään syntymäpäivä. Hän rakastaa yhä ihmisiä » 7

Yksiäänistä kirkkoa ei koskaan tule » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

”

Numero 7

Lainasanat

Itkua peitellään liikaa. Minusta on väärin, että jotkut ottavat hautajaisiin mennessään rauhoittavia lääkkeitä. Sehän olisi mitä parhain tilaisuus itkeä surujaan.”

20.2.2013

Itkuvirsien laulamista harrastava Evi Riitta Excell sivuilla 22–23.

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

PLAINPICTURE / KUVAARIO

Pääkirjoitus

Sano ja anna toisten sanoa anha paavi päätti astua takaisin riviin. Hän lienee nähnyt, kuinka edeltäjäänsä riepoteltiin ihmisten edessä, vaikka voimat eivät enää vastanneet viran vaatimuksia. On hienoa, että paavi itse erollaan vahvisti oman inhimillisyytensä. Kirkossa on hyvin paljon inhimillistä. Ihmiset ovat kirjoittaneet Raamatun. Ihmiset ovat myös päättäneet, mitkä kirjoitukset Raamattuun tulevat. Niin ikään kristilliset uskontunnustukset ja opinkohdat ovat ihmisten kirjoittamia ja ihmiset ovat päättäneet, mitkä niistä ovat voimassa. Kirkon käytännöt ovat ihmisten luomia. Siitä, miten itse Jumala on näihin vaikuttanut, ollaan kovasti eri mieltä. Monista asioista, joita pidetään jumalallisina totuuksina, on tehty äänestyspäätös.

Rukous Olen tainnut sotkeentua taas omaan näppäryyteeni. Puheeni uskosta, kirkosta ja myös sinusta, Jumala, alkavat takertua kurkkuun. Alan tajuta muotoilujeni onttouden ja heppoisuuden, en silti pääse tästä irti. Olenko siis jo este itselleni? Jos sinä olet ja kuulet, auta minut vapauteen. Anna ympärilleni jälleen sinun henkesi avaruus. Tule minulle todeksi.

Jotkut haluaisivat yksimielisen ja yksiäänisen kirkon. Valitan, sitä ette koskaan tässä ajassa saa. Kirkossa, kuten kaikissa ihmisten muodostamissa yhteisöissä, on aina ollut ja on aina oleva erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. Vaatimus kirkon ykseydestä on joskus härski vallankäytön väline, jolla pyritään vaientamaan toista mieltä olevat. Kirkossa pitää olla kaikilla, niin jäsenillä kuin työntekijöillä, täysi sa-

nanvapaus. Siihen kuuluu oikeus puhua myös tyhmiä. Tyhmien puheiden oikea arvo osoitetaan puhumalla viisaampia, ei kieltämällä niitä. Tarpeettomat kiellot antavat tyhmien puhujille ansiotonta arvonnousua, kun ne synnyttävät vain sananvapauden marttyyreja. Suomen luterilaisessa kirkossa ei ole paavia, mutta onpa tukku piispoja. Heidän sanomisiinsa suhtaudutaan usein tarpeettomalla vavistuksella. Toki heidän puheillaan on aseman antama erikoinen painoarvo, mutta suotakoon heillekin oikeus olla inhimillisiä ja puhua sydämensä kyllyydestä, jopa tyhmiä. Hienoa, että piispat ovat alkaneet osallistua keskusteluihin sosiaalista mediaa myöden. Mistään kotoisin ei ole, että ensin heitä vaaditaan keskustelemaan, ja sitten, kun he niin tekevät, sanotaan heti, ettei noin. Kirkon työntekijöiden vaientamisyrityksiä perustellaan joskus sillä, ettei yrityksissäkään työntekijät voi puhua kuin johdon hyväksymällä tavalla. Suomen kirkko ei ole mikään yksinvaltaisesti johdettu yritys. Sen ihanteena ei ole olla ylhäältä holhottu yhteisö vaan avoin ja keskusteleva kansalaisten kirkko. Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Älä masennu vastoinkäymisistä äläkä riemastu hyvästä onnesta ennen kuin näet mihin kaikki johtaa.

Jobin vaivassa on läsnä toinen ulottuvuus. ”Jos puhutaan ihmiskunnan pimeimmistä hetkistä, sielläkin on ollut toivoa läsnä. Keskitysleirillä ihmiset ovat voineet toivoa ja toimia oikein. Meille se on ihmeen kaltaista, mutta hengellinen ihminen ymmärtää, että se tulee Jumalalta.”

Nyt minä ymmärrän, että kaikki on sinun vallassasi eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton sinun toteuttaa.

Kreikkalainen runoilija Theognis (500-luku eKr.)

Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman Ortodoksiviestissä 1/13

Jobin kirjan 42. luvusta

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Unelma. Nepalin daliteihin kuuluva Sada Laxmia on käynyt Suomen Lähetysseuran tukeman luku- ja kirjoitustaitokoulutuksen. Hän haluaisi kouluttautua ompelijaksi. Hän työskentelee riisipelloilla, jotta vanhemmat ja sisarukset tulisivat taloudellisesti toimeen.

Kehitysyhteistyörahat menevät perille Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyörahat kulkevat varmasti aina viimeiselle avunsaajalle saakka. Teksti Tommi Sarlin Kuva Joanna Lindén-Montes / Suomen Lähetysseura

uomen Lähetysseuralle myönnettyjen kehitysyhteistyövarojen käytön valvonta ja hallinnointi on todettu täsmälliseksi. KPMG Julkishallinnonpalvelut Oy tarkasti ulkoministeriön toimeksiannosta Lähetysseuran toiminnot Suomessa, Etiopiassa ja Nepalissa vuosina 2009–2011. Välitöntä muutosta edellyttäviä seikkoja ei löytynyt. Tarkastuksen painopiste oli hallinnossa, ei hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Tarkastus oli osa ulkoasiainministeriön viiden vuoden välein teettämiä kump-

panuusjärjestöjen toiminnantarkastuksia, joiden tavoitteena on valvoa Suomen kehitysyhteistyövarojen käyttöä. Lähetysseura oli viimeksi toiminnantarkastuksen kohteena vuonna 2007. Myös aikaisempien tarkastusten lausunnot ovat olleet kiittäviä. – Tarkastuksessa käytiin läpi koko Lähetysseuran toiminta. Esimerkiksi kehitysapurahojen kulun ketju tarkastettiin kauttaaltaan niin, että myös viimeisiä hyödynsaajia haastateltiin, Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Maria Immonen kertoo. Jatkossa kiinnitetään huomiota omaan sisäiseen valvontaan ja hankkeiden riskien hallintaan. – Järjestelmissämme on edelleen kehittämistä. Esimerkiksi tehdyn seurannan dokumentointi ja tehtyjen havaintojen jatko-

seuranta on ajoittain horjuvaa. Dokumentointi on joskus vaarassa jäädä toiminnan jalkoihin, Maria Immonen arvioi. Etiopiassa Lähetysseuralla on muun muassa kuurojen parissa tehtävää työtä, maaseudun kehittämishankkeita ja hiv-työtä. Nepalissa työskennellään esimerkiksi vammaisten ja dalitien toimeentulon ja ihmisoikeuksien puolesta sekä maatalouden kehittämisen hyväksi. Lähetysseura on suurimpia ulkoministeriön 11:sta kumppanuusjärjestöstä, joiden kautta valtio rahoittaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita. Se on saanut kehitysyhteistyövaroja 1970-luvulta saakka. Lähetysseuran osuus määrärahoista oli viime vuonna 7,6 miljoonaa euroa. Seuran kehitysyhteistyöbudjetti oli 8,8 miljoonaa euroa. Kaikkiaan kehitysyhteistyömäärärahoja kanavoitiin viime vuonna kansalaisjärjestöjen kautta yhteensä 103 miljoonaa euroa. Lähetysseuran ulkomaantoiminnan eettisissä periaatteissa

todetaan, että uskonto tai kääntyminen tiettyyn uskontoon ei ole koskaan ehto avun saamiselle tai kehitysyhteistyöhön osallistumiselle. Lähimmäisenrakkauden periaatetta noudattaen avun antamiselle ja saamiselle ei aseteta minkäänlaisia rajoja. Yhteistyötä tehdään kumppanuuden hengessä niin, että edistetään uskontojen ja aatesuuntien välistä dialogia ja rauhaa. Valtion kehitysyhteistyövaroja ei käytetä uskonnon levit-

tämiseen. – Lähetysseuran kehitysyhteistyötä voisi verrata kirkon diakoniatyöhön. Diakoniatyöntekijä auttaa ihmistä kysymättä, onko tämä kirkon jäsen. Myös Lähetysseurassa osataan erottaa julistus ja auttamistyö toisistaan, Maria Immonen sanoo. Lähetysseuran eettiset ohjeet vuodelta 2009 ovat olleet pohjana, kun ulkoministeriö muokkasi omat, suppeammat eettiset ohjeensa viime vuonna.

Ulkoministeriö tukee kokeneita kumppaneita Ulkoministeriö tukee suurimpien suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä kumppanuusjärjestelmän kautta. Lisäksi ministeriö tukee myös pienten ja keskisuurten kansalaisjärjestöjen hankkeita. Tukea saavia järjestöjä on kolmisen sataa. Kumppanuusjärjestöjä on

yksitoista: Fida International ry, Frikyrklig samverkan, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa lapset ry, Plan Suomi Säätiö, Punainen Risti, Solidaarisuus, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry.

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Riku Siivonen

Yhden miehen kupla stäväni viihtyy Twitter-nettipalvelussa, johon voi lähettää tietokoneella tekstareita kaikkien nähtäville. Hän viihtyy palvelussa muun muassa siksi, että viestien vilinässä törmää aidosti erilaisiin mielipiteisiin kuin itsellä on. Joskus siellä joutuu jopa perustelemaan omat mielipiteet. Ystävälleni pieni sanallinen mittelö on vain hauskaa ja samalla avartavaa. Ja miksei olisi, omien mielipiteiden taustojen tutkiskelu on tervettä kenelle tahansa. Moni on sitä mieltä, että me kaikki elämme omissa kuplissamme, ja tämä on haitallista. Samanmielisen joukon näkemykset pääsevät kuin suppilossa kiertymään yhä vahvemmiksi ja yhdenmukaisemmiksi. Se synnyttää vastakkainasettelua. Tätä voimistavat Facebookin kaltaiset pal-

”

Riittäisikö, että ollaan samassa tilassa? Ollaan ihan hiljaa vain. Hengitellään, ajatellaan itsekseen.”

velut, joissa jutellaan vain omien kavereiden kesken. Siksi kaikkien pitäisi pyrkiä rikkomaan omat kuplansa ja altistumaan keskusteluun toisin ajattelevien ja elävien kanssa. Minusta kuplat ovat mahtavia. Ainakin aliarvostettuja. Olisi ahdistavaa, jos joutuisi jatkuvasti perustelemaan mielipiteitään. Välttelen konflikteja, ja minulle ristiriidaksi riittää pienikin, usein kuvittelemani sävy toisen kommentissa. Koska asiat eivät riitele, vaan ihmiset. Yhden miehen kupla on parasta mitä tiedän. Siellä ei olla ketään vastaan, siellä ei joudu selittämään. Painetussa tekstissä voin kätkeä heikkouksiani, mutta keskustelussa en pysty perustelemaan puoliakaan yhteiskunnallisista näkemyksistäni. Verotusnäkemyksiini tiedän taustaksi pari vanhaa tutkimusta, joihin aina vetoan. Joskus käännän perustelut filosofisiksi, mutisen jotain epämääräistä Rawlsista ja muutan sitten keskustelun suunnan. Katsokaa muuten, pörröinen kissa! Sitä paitsi, miksi aina pitäisi keskustella? Keskustelua käyvät yleensä asiastaan varmimmat, ei siihen halua mennä väliin. Riittäisikö, että ollaan samassa tilassa? Ollaan ihan hiljaa vain. Hengitellään, ajatellaan itsekseen. Tuijotellaan ulos. Jos sattuvat katseet kohtaamaan, käännetään ystävällisesti pää pois. Ollaan ihmisiksi, kaikki kuplat samassa ammeessa. riku.siivonen@avajaopen.fi Kirjoittaja on urkukeräilijä ja viestintäyrittäjä.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

10 milj. Kirkon Ulkomaanapu toi eettiset Toisenlaiset Lahjat markkinoille vuonna 2005. Tähän mennessä Toisenlaiset Lahjat ovat tuottaneet jo yli kymmenen miljoonaa euroa ja auttaneet tuhansia kehitysmaiden ihmisiä.

Suosi pientä suomalaista Liikakalastus aiheuttaa meren hiljaisuudessa valtavaa tuhoa. Teksti Salla Korpela Kuva Sirpa Päivinen

alakantojen tilaan on perehtynyt kirjailija ja valokuvaaja Kukka Ranta, joka on yhdessä Emma Karin kanssa kirjoittanut kirjan Kalavale. Kir-

ja valottaa kalojen, kalastuksen ja kalastajien tilaa Suomessa ja maailmalla. – Noin 87 prosenttia maailman kalakannoista on liikakalastettuja. Kaksi kolmasosaa EU:ssa kulutetusta kalasta tulee unionin ulkopuolelta. WWF:n mukaan puolet tuontikalasta on laittomasti kalastettua, kertoi Kukka Ranta Tuomiokirkon kryptan Maailmassa on virhe -keskustelutilaisuudessa viime viikolla. Suomen 73 kalalajista 12 on uhanalaisia ja kuusi on silmälläpidettäviä. Suurimmassa vaarassa ovat lohen ja taimenen kaltaiset vaelluskalat, joita pidetään myös halutuimpina herkkuina. Säädösten puutteellisuudesta kertoo, että siinä missä uhan-

alaisen nisäkkään kuten karhun tappamisesta määrätään ankara rangaistus, uhanalaisen kalan voi myydä hyvään hintaan vaikkapa torilla. Kotimaisten arvokalojen kantojen heikentyessä myös kalastajien ammattikunta on kutistunut. Suomessa syötävästä kalasta jo noin 70 prosenttia tuodaan ulkomailta. Tuontikalan alkuperää on erittäin vaikea päätellä. Kalojen alkuperämaaksi ilmoitetaan maa, jossa se on käsitelty, ei kalastusmaa. Esimerkiksi kaupasta tuttu ”Norjan lohi” saattaa olla tuotettu Chilessä. Se ruokitaan paikallisella tai maailmanmarkkinoilta ostettavalla kalarehulla, jota kuluu

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

KATRI SAARELA

Savusilakkaa. Toimittaja Kukka Ranta vakuuttaa, että kotimainen hopeakylki on hyvän omantunnon valinta kalakaupassa. Nykyisin tästä herkusta suurin osa päätyy minkkien suihin ja kalastaja saa siitä pienemmän hinnan.

tavoin tunteita kuin vaikkapa suloiset pandat tai delﬁinit, Ranta sanoo. Ilmassa on kuitenkin muutoksen ja toivon merkkejä. Sushi-villityksen romahduttamiin tonnikalakantoihin on alettu kiinnittää huomiota ja vastuulliset ravintolat ovat poistaneet tonnikalan listoiltaan. Tänä keväänä EU-elinten käsittelyssä on unionin kalastuspolitiikka. Ensimmäistä kertaa Euroopan parlamentti on asettunut komission rinnalla kestävien kalastuskiintiöiden kannalle. Ratkaiseva vääntö käydään keväämmällä ministerineuvostossa, jossa suojelutavoite joutuu vastakkain lyhytnäköisten kansallisten intressien kanssa. Myös kotimaan politiikka on vähitellen muuttumassa. Korkein hallinto-oikeus on velvoittanut voimalaitoksia rakentamaan kalateitä vaelluskaloille. Kala on hyvää ja terveellistä ruokaa, jota pitäisi syödä monta kertaa viikossa. Kuinka toimia

”

Norjan lohi saattaa olla tuotettu Chilessä.”

kalaa yhden lohikilon tuottamiseen 2–5 kiloa. Chilen kasvatusaltaista kala matkaa Euroopan kautta Kiinaan ﬁleoitavaksi ja pakattavaksi ja sieltä takaisin Eurooppaan markkinoille. Norjalaista lohessa on lähinnä yritys, joka käärii globaalin bisneksen voitot. Kukka Ranta on perehtynyt erityisesti Länsi-Afrikan kalastukseen. Länsi-Afrikan rannikko on maailman rikkaimpia kalastusalueita, jossa kalastavat eurooppalaiset ja kiinalaiset kalastajat kalastussopimusten turvin – tai ilman. Jättimäiset pohjatroolarit vetävät verkkoihinsa kaiken, mikä meressä liikkuu ja tuhoavat merielämää ylläpitävät korallit men-

nessään. Tuhotun merenpohjan päälle viskataan sivusaalis – tonneittain kuolleita merieläimiä, jotka eivät kelpaa myytäväksi. Meriekosysteemi toipuu tällaisesta tuhosta hitaasti, jos lainkaan. – Isot alukset liikkuvat myös aivan rantavesissä, tuhoavat paikallisten pienkalastajien verkot ja vievät saaliit. Sopimusten rajoituksista ei pidetä kiinni ja valvonta on heikkoa, Kukka Ranta kertoo. Kalastus on poliittinen kysymys, mutta se ei näihin päiviin asti ole herättänyt samanlaisia intohimoja kuin muut eläin- ja luonnonsuojelukysymykset. – Kun kalat ovat hiljaa ja poissa silmistä. Ne eivät herätä samalla

niin, ettei oma hyvinvointi koituisi luonnon ja kehitysmaan köyhien tuhoksi? – Nyrkkisääntönä kannattaa suosia pientä kotimaista kalaa kuten silakkaa ja muikkua. Silakka on yksi Euroopan parhaiten voivista kalakannoista, mutta nykyisin suurin osa kalastetuista silakoista päätyy minkin rehuksi, Ranta muistuttaa. Hyvä apu kestäville kalaostoksille on WWF:n Meren herkkuja – kuluttajan kalaopas. Lompakkoon mahtuvassa oppaassa kalat jaetaan kolmeen ryhmään – suosittaviin, harkiten käytettäviin ja vältettäviin. Pakattujen kalatuotteiden kyljestä kannattaa etsiä kirjainyhdistelmää MSC, joka kertoo vastuullisesta kalanpyynnistä. – Monissa kaupoissa on nykyisin tarjolla vain kestävästi kalastettuja kaloja. Mitä enemmän me kuluttajat kyselemme kalojen alkuperää ravintoloissa ja kaupoissa, sitä vastuullisemmin markkinat toimivat. Maailmassa on virhe! -keskustelusarja Tuomiokirkon kryptassa jatkuu 13.3. teemalla Kurssi kohti konkurssia? Raha ja Euroopan talouskriisi. Emma Kari ja Kukka Ranta: Kalavale. Into-kustannus 2012. 112 s., 24 e.

Paastoajia. Maria Sid, Päivi Lipponen, Marianne Heikkilä, Kristian Meurman ja Ben Thilman miettivät omia valintojaan paaston aikana.

Ekopaastoajat kertoivat omista lupauksistaan Ekopaasto-kampanja on kiinnittänyt riveihinsä joukon julkisuuden kasvoja. Muun muassa kansanedustaja Päivi Lipponen ja muusikko Kristian Meurman ovat lupautuneet mukaan. Omat ekopaastolupauksensa ovat antaneet myös näyttelijä, ohjaaja Maria Sid ja Marttojen toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. Ekopaastoajat ovat luvanneet miettiä omia valintojaan niin, että ne kuormittaisivat luontoa vähemmän. Näin myös paaston syvempi ja henkisempi ulottuvuus avautuu uudella tavalla. Kristian Meurmanille paasto on hiljentymisen aikaa. – Pyrin pikkaisen painamaan jarrua ja karsimaan ylimääräistä tohinaa elämästäni. Silloin on jollain tavalla lähempänä Jumalaa. Marianne Heikkilälle pääsiäinen on rakkain kirkkopyhä, jota hän haluaa valmistella yhdessä lasten ja perheen kanssa. Rauhoittumista ja pääsiäiseen laskeutu-

misen henkeä hän hakee myös musiikista. – Passioiden ja requiemien kuunteleminen auttaa laskeutumaan siihen, että karsii epäolennaista ja antaa hiljaisuuden puhua. Päivi Lipposelle ekopaasto merkitsee omien tekojen, valintojen ja niiden seurauksien pohtimista. – Jaan sen valtavan huolen, mikä meillä kaikilla on maapallon kantokyvystä. Paasto liittyy itsetutkisteluvaiheeseen, jossa analysoidaan omaa toimintaa. Paasto on Maria Sidin mielestä traditio, joka rytmittää elämää ja synnyttää halun katsoa myös sisimpään. –Jos haluamme suuria kokemuksia, emme pysty niitä kokemaan, ellemme rauhoitu välillä. Rauhoittuminen antaa paljon, se stimuloi. Ekopaastoajat kertovat valinnoistaan www.kirkkojakaupunki.fi

Paavi eroaa terveydellisistä syistä Paavi Benedictus XVI ilmoitti viime viikolla jättävänsä tehtävänsä helmikuun lopussa terveydellisistä syistä. Uusi paavi valitaan ennen pääsiäistä. Arkkipiispa Kari Mäkinen pitää kunnioitettavana paavin ratkaisua erota tehtävästään. – Minusta se kertoo rohkeudesta ja henkilökohtaisesta kyvystä tehdä uudenlaisia päätöksiä, joihin ei ole valmiita malleja, Mäkinen sanoi Kotimaa24:lle. Mäkinen ja ortodoksien kirkon arkkipiispa Leo sekä katolisen kirkon piispa Teemu Sippo tapasivat paavin tammikuun puolivälissä perinteisen Pyhän Henrikin päivän messun yhteydessä. – Toki ikä näkyi hänessä silloin. Ajattelin, että eroaminen voisi tul-

la kysymykseen muutaman vuoden kuluttua, joten tieto tuli yllätyksenä. Mäkisen mukaan on vielä liian varhaista arvioida nykyisen paavin kahdeksaa vuotta. – Nyt tuoreeltaan esiin nousee katolista kirkko ravistellut pedoﬁliaskandaali, jonka selvittäminen on ollut haaste, ei pelkästään paaville vaan koko kirkolle. Mäkinen arvelee, että Benedictus XVI muistetaan myöhemmin myös muusta kuin pedoﬁliaskandaalista. – Hän on teologisesti virittynyt, oppinut paavi, joka on kirjoittanut useita kirjoja. Hän ei ole yhtä ulospäin suuntautunut kuin edeltäjänsä. Hän on substanssiosaaja, Mäkinen luonnehti.

Jumala-puhetta kaivataan Kotimaa-yhtiöiden Jäsen 360° -aineisto osoittaa, että vähiten kirkkoon sitoutuneimpien ryhmä suhtautuu myönteisimmin uskonnon esilläoloon yhteiskunnassa. – Nämä ”irralliset” ovat kirkosta etäällä olevia nuoria aikuisia, agnostikkoja ja alle 35-vuotiaita kaupunkilaisia. He katsovat, että kirkolla ei ole heille mainittavaa

merkitystä, Kotimaa-yhtiöiden jäsenkonsultoinnin johtaja Mikko Hintsala määrittelee. Jäsen 360° yhdistää uskonnollisuudesta kertovan tutkimustiedon sekä liike-elämässä tutut tavat tunnistaa ihmisten tarpeet. Yhteistyökumppaneina ovat olleet TNS-gallup, Fonecta ja Kirkon tutkimuskeskus.

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

Tervetuloa seurakuntaan

.DLNLOOH DYRLPLD 6HQLRUL)RRUXP UHWNLl /lKGH NDQVVDPPH YLUNLVW\PllQ ϭϲ͘ϯ͘ h^^/Z d</ d DW Z E d dd Z//E ŶŶĂ <ƌŽŐĞƌƵŬƐĞŶ ƐƵŽƐŝƩƵ ŶćǇͲ ƚĞůŵć ͟<h/E E^/DD /^d W /Ͳ s ͘͟ ZŽŽůĞŝƐƐĂ ŵŵ DĂƌũƵƚ ^ĂƌŝŽͲ ůĂ ũĂ ŝůĂ ZŽŝŶĞ͘ Ͳ ,ŝŶƚĂ͗ ϵϭ Ğ ;ƐŝƐ͘ ŵĂƚŬĂƚ͕ ůŽƵŶĂĂŶ ũĂ ƚĞĂƩĞƌŝůŝƉƵŶͿ͘ >ćŚƚƂ ,ŐŝŶ <ŝĂƐŵĂŶ ƚƵƌŝƐƟƉǇƐ͘ ŬůŽ ϭϬ͘ϯϬ ũĂ ƉĂůƵƵ Ŷ ŬůŽ ϭϵ͘ϯϬ͘ ϭϳ͘ϯ͘ h^^/Z d</ EhZD/Ͳ : Zs >> KW Z dd/ :h<K> E ^/dz<^ E ͟D D s/K> E ^ >hhE ͟ ʹ ŚĂƵƐŬĂ ũĂ Ğůćŵćć ƐǇŬŬŝǀć ŽƉĞƌĞƚͲ Ɵ͕ Ɛćǀ͘ ũĂ ŽŚũ͘ dƵŝƌĞ 'ƌƂŶƚŚĂů͘ ZŽŽůĞŝƐƐĂ ŵŵ ƌŝ ũĂ dƵŝƌĞ 'ƌƂŶƚŚĂů ũĂ dĞĞŵƵ 'ĂƌĂŵ ŬƵůůĂŶŬĂŝǀĂũĂŶĂ͊ ,ŝŶƚĂ ϯϴ Ğ ;ƐŝƐ͘ ŵĂƚŬĂƚ͕ ƉććƐǇůŝƉƵŶ ũĂ ǀćůŝĂŝŬĂŬĂŚǀŝƚͿ͘ >ćŚƚƂ <ŝĂƐŵĂŶ ĞĚĞƐƚć ŬůŽ ϭϰ ũĂ ƉĂůƵƵ Ŷ ŬůŽ ϭϴ͘ϯϬ͘ Ϯϲ͘ϯ͘ h^^/Z d</ s/s DKE Z D ddh<z> E WććƐŝćŝƐǀĂĞůůƵƐ ͟/,D/^ E WK/< ͟ ƚĂƉĂŚƚƵƵ ƵůŬŽŶĂ͘ :Ž ƚƵŚĂŶŶĞƚ ŽǀĂƚ ŚĂůƵŶŶĞĞƚ ŶćŚĚć ũĂ ŬŽŬĞĂ ƐĞŶ͘ ,ŝŶƚĂ͗ ϰϵ Ğ ;ƐŝƐ͘ ŵĂƚŬĂƚ͕ ůŽƵŶĂĂŶ͕ ŽŚũĞůŵĂŶ ũĂ ŬĂŚǀŝƚͿ͘ >ćŚƚƂ <ŝĂƐŵĂŶ ĞĚĞƐƚć ŬůŽ ϵ͘ϯϬ ũĂ ƉĂůƵƵ Ŷ ŬůŽ ϭϲ͘ ϳ͘Ͳϴ͘ϲ͘ h^^/Z d</ />D :K E Dh^//<</:h,>/>> <ĂŶƚĂĞƐŝƚǇƐ ŽŽƉƉĞƌĂƐƚĂ ͟< <<KͲ E E͟ ;Ɛćǀ͘ hůũĂƐ WƵůŬŬŝŶĞŶ ũĂ ůŝďͲ ƌĞƩŽ >ĂƐƐĞ >ĞŚƟŶĞŶͿ͘ <ĞŬŬŽƐĞŶĂ ŽŽƉƉ͘ůĂƵů͘ :ǇƌŬŝ ŶƫůĂ͘ DĞŶŶĞƐƐć /ŝƩĂůĂŶ EĂŝǀŝƐƟͲŶćǇƩĞůǇ͕ >ĂƐŝŵƵƐĞŽ ƐĞŬć ůŽƵŶĂƐ /ŬĂĂůŝƐŝƐƐĂ͕ ƉĂůĂƚĞƐƐĂ

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi! ^ĞƌůĂĐŚŝƵŬƐĞŶ ƚĂŝĚĞŶćǇƩĞůǇ DćŶͲ ƚćƐƐć͘ Ͳ DĂũ͘ ŚŽƚĞůůŝ >ĂŬĞƵƐ ^ĞŝŶćũŽŬŝ͘ ,ŝŶƚĂ ϮϵϬ Ğ ;Ϯϳ͘Ϯ͘ ĂƐƟͿ͕ ƐŝƩĞŶ ϯϬϱ Ğ͘ ,ŝŶƚĂ ƐŝƐ͘ ŵĂƚŬĂƚ͕ ŵĂũŽŝƚƵƐ ϮŚͬŚ ;ůŝƐćŵĂŬƐ͘ ϭŚͬŚͿ͕ ƉććƐǇůŝƉƵƚ͕ Ϯ ǆ ůŽƵŶĂƐ ũĂ ǀćůŝĂŝŬĂŬĂŚǀŝƚ͘ >ćŚƚƂ <ŝĂƐͲ ŵĂŶ ĞĚĞƐƚć ŬůŽ ϴ͘ϯϬ ũĂ ƉĂůƵƵ ϴ͘ϲ͘ Ŷ ŬůŽ ϭϵ͘ ϮϮ͘ͲϮϯ͘ϳ͘ h^^/Z d</ ^ sKEͲ >/EE E KKWW Z :h,>/>> sĞƌĚŝŶ ŵĂŚƚĂǀĂ >Ă dƌĂǀŝĂƚĂ ͲŽŽƉƉĞͲ ƌĂ ŽŶ ƵƉĞĂĂ ŵƵƐŝŝŬŬŝĂ ũĂ ŚŝĞŶŽũĂ ůĂƵůĂũŝĂ͊ DĂũ͘ ŬĞƐćŚŽƚ͘ dKdd ŬĂƵͲ ƉƵŶŐŝŶ ŬĞƐŬƵƐƚĂƐƐĂ͘ ʹ DĞŶŶĞƐƐć DŝŬŬĞůŝƐƐć ŶũĂŶ WƵŝƐƚŽŶ ŵĂŝƐĞŵĂƚ ũĂ ƉĂůĂƚĞƐƐĂ WƵŶŬĂŶŚĂƌũƵŶ >ƵƐƚŽŶ ŵĞƚƐćŵƵƐĞŽ͘ >ĂƉƉĞĞŶƌĂŶŶĂƐƐĂ ŬćǇŶƟ >ŝŶŶŽŝƚƵŬƐĞŶ ĂůƵĞĞůůĂ͘ DŽů͘ ƉćŝǀŝŶć ǇŚƚĞŝŶĞŶ ůŽƵŶĂƐ͘ Ͳ ,ŝŶƚĂ ϰϬϱ Ğ ;ƐŝƐ͘ ŵĂƚŬĂƚ͕ ŵĂũŽŝƚƵƐ ϮŚͬŚ͕ ŵĂŚĚ͘ ůŝƐćŵĂŬƐ͘ ϭŚͬŚ͕ ŽŽƉƉĞƌĂůŝƉƉƵ Ǉŵ͘ ƉććƐǇŵĂŬƐƵƚ ũĂ Ϯ ůŽƵŶĂƐƚĂͿ͘ >ćŚƚƂ <ŝĂƐŵĂŶ ĞĚĞƐƚć ϮϮ͘ϳ͘ ŬůŽ ϴ͘ϯϬ ũĂ ƉĂůƵƵ Ϯϯ͘ϳ͘ Ŷ͘ ŬůŽ ϭϵ͘ϯϬ͘ ϭϬ͘ϴ͘ h^^/Z d</ d DW Z E <KD / d dd Z//E <ŽƟŵĂŝƐĞŶ ŬŽŵĞĚŝĂ ͟Wh, >/EͲ >h dd >K͟ ƵůŬŽŝůŵĂĞƐŝƚǇŬƐĞŶć͘ EćǇƚĞůŵć ŬĞƌƚŽŽ ͟ŚćƉĞćŵćƩƂŵćƐͲ Ɵ͕ ĂƵƌŝŶŬŽŝƐĞƐƟ ũĂ ŶĂƵƌĂƩĂǀĂƐƟ͟ ŝŚŵŝƐŝƐƚć ũĂ ŝůŵŝƂŝƐƚć͘ <ćƐŝŬŝƌũŽŝƚƵŬͲ ƐĞŶ ŽŶ ƚĞŚŶǇƚ dƵŽŵĂƐ WĂƌŬŬŝŶĞŶ ũĂ ŽŚũĂƵŬƐĞŶ Ŷƫ DĂũĂŶůĂŚƟ͘ ,ŝŶƚĂ ϵϭ Ğ ;ƐŝƐ͘ ŵĂƚŬĂƚ͕ ůŽƵŶĂƐ ũĂ ƚĞĂƩĞƌŝůŝƉƉƵͿ͘ >ćŚƚƂ <ŝĂƐŵĂŶ ĞĚĞƐƚć ŬůŽ ϭϭ͘ϯϬ ũĂ ƉĂůƵƵ Ŷ ŬůŽ ϮϬ͘

KůĞƚ ƐǇĚćŵĞůůŝƐĞƐƟ ƚĞƌǀĞƚƵůůƵƚ ŬĂŝŬŝůůĞ ŶćŝůůĞ ŵĂƚŬŽŝůůĞ͊ sĂƌĂĂ ƉĂŝŬŬĂƐŝ ŵĂŚĚŽůůŝƐŝŵŵĂŶ ƉŝĂŶ͊ /ůŵŽŝƩĂƵƚƵŵŝƐĞƚ͗ ƟŝƐƚĂŝƐŝŶ ũĂ ƚŽƌƐƚĂŝƐŝŶ ŬůŽ ϭϱͲϭϴ d >> ZsK > E</^ >> ƉƵŚ͘ ϬϰϬϬ ϳϮϰ ϲϰϲ ƚĂŝ ƐćŚŬƂƉŽƐƟƚƐĞ͗ ƐĞŶŝŽƌŝĨŽŽƌƵŵΛůƵƵŬŬƵ͘ĐŽŵ KŚũĞůŵĂƟĞĚƵƐƚĞůƵŝŚŝŶ ǀĂƐƚĂĂ ŵǇƂƐ E^/K <> D/ ƉƵŚ͘ ϬϱϬ ϯϬϭ ϲϵϰϭ͘ ZĞƚŬŝĞŶ ũćƌũĞƐƚćũćŶć ƚŽŝŵŝŝ <ĂƌĂƐͲ^ĂŶĂ KǇͬ^ĞŶŝŽƌŝ&ŽŽƌƵŵ͘

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutusja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi. Kotipalveluiden perushinta on 35 €/h ja fysioterapian perushinta on 70 €/h. Tilaa maksuton kartoituskäynti jo tänään!

Soita ja kysy lisää: Debora Kotihoito

Debora Oy

010 320 8844

Kaupintie 10

www.debora.fi

00440 Helsinki

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu 9VORLHZ[P \\[[H S\VKLU Hoida mieltäsi ja muistiasi hyvässä seurassa ja kauniissa maisemissa!

Muistinhuoltokurssi Vivamo-opistossa, Lohjalla 18.–20.3.2013 Muistiharjoitteita, liikuntaa ja tietoa: • muistista ja sen harjoittamisesta • musiikin ja ravitsemuksen vaikutuksesta muistiin • liikunnan ja muistin suhteesta • muistamisesta Raamatun pohjalta Mukana: MMM Leena Junnila, pastori Eija Kemppi, kuntohoitaja Jaana Kuvaja, vastaava työterveyslääkäri Anita Pienimäki, fysioterapeutti Vuokko Rossi, seniorityön koordinaattori, TM Kristiina Nordman. Kurssimaksu: 30 €. Täysihoito koko ajalta: 144–164 € (eläkeläiset -10%). Ilmoittautuminen 8.3. mennessä: 0207 681 760 tai vivamo@sana.ﬁ Yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa

Vivamo-opisto

0207 681 760 vivamo@sana.ﬁ, www.vivamo-opisto.ﬁ

www.kansanraamattuseura.fi 0207 681 760 vivamo@sana.fi, www.vivamo-opisto.fi

Ĵ Ȭ Keskiviikkona 27.2.2013 klo 18.30-20.30 Pelastusarmeijassa, Castréninkatu 24-26, Helsinki Asiantunteva lakimies jakaa tietoa, mitä tulee ottaa huomioon testamenttia laadittaessa. Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu. TERVETULOA kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Senioripoliklinikka Tilkassa Varaa aika geriatri Matti Sandströmille tai neurologi Johanna Aavasalolle puh. 010 4088 197.

Mannerheimintie 164, Helsinki | esperi.ﬁ

Helsingin seurakunnissa ovat ilmestyneet uudet Tervetuloa seurakuntaan -esitteet. Niissä esitellään oman seurakunnan alueen ominaispiirteitä ja seurakunnan toimintaa. ”Kirkko on olemassa jäseniään varten. Riippumatta siitä, millaisia olemme ja mikä on mielemme tila tai henkemme hätä, kirkko on paikka hiljentyä ja rauhoittua. Se on myös elävä kristillinen yhteisö, joka haluaa olla jäsenilleen luotettava kumppani ilossa ja surussa”, esitteessä luonnehditaan. Esitteessä kerrotaan, kuinka seurakunta elää seurakuntalaisten kanssa kasteessa, riparilla, avioliittoon vihkimisissä, diakoniatyössä ja eläkeiässä. Esitteessä kerrotaan muun muassa, että osana yhteydenpitoa myös Kirkko ja kaupunki lähetetään viikoittain vanhimman kodissa asuvan kirkon jäsenen nimellä. Helsingin seurakunnat ovat lähettäneet tervetuloesitteet jo vuodesta 2005 alkaen uusille seurakuntaan muuttaville henkilöille. Tervetuloesitteet on postitetttu tämän vuoden alusta kaksi kertaa kuukaudessa.

Ympärileikkaus sallittava Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisessa Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo on toivonut lakia ympärileikkauksesta. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo toteaa Facebook-sivullaan, että uskonnollisista syistä tehty ympärileikkaus tulisi sallia. – Muun muassa Ruotsissa ja Berliinin osavaltiossa on jo laki, joka sallii ympärileikkauksen uskonnollisista syistä. Mielestäni poikien ympärileikkaus uskonnollisista syistä lääkärin tekemänä tulisi sallia. Kysymys on myös suvaitsevaisuudesta. Saksan ulkoministeri Guido Westerwelle (lib.) on tuonut tämän esiin toteamalla, että on käsittämätöntä, etteivät juutalaisperheet voisi ympärileikata poikalapsiaan Saksassa. Tätä olisi hyvä pohtia Suomessakin, Keskitalo kirjoittaa.

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

Sukupolvien ketju. Sata vuotta täyttävä helsinkiläinen Nelly Paulin pitelee kuvaa, jossa hän on vauvana oman äitinsä kanssa. Paulin on työskennellyt raitiovaununkuljettajana ja porsliinimyyjänä.

Sata vuotta elämää Nelly Paulin täyttää tänään sata vuotta. Hän asuu omassa kodissaan, palvelutalossa. Jälkipolvia on neljä. Teksti Eija Köntti Kuva Sirpa Päivinen

ällainen minä olen. Enhän sitä oikein tahdo itsekään uskoa, että sata vuotta on täynnä! Nelly Paulin sanoo ja heläyttää tutun naurunsa. Olen tuntenut hänet koko ikäni. – Sain syntymälahjana myönteisen elämänasenteen. Jos joku on hapan, en anna sen vaikuttaa itseeni. Nelly Paulin syntyi viidentenä kahdeksanlapsiseen perheeseen. − Meitä oli kolme tyttöä ja viisi poikaa. Minä olen viimeinen sisaruskaartistamme. Muutimme Tampereelta Lohjalle, kun isä meni Lohjan Kalkkiin työhön vuonna 1918. Lohjalta Nelly muutti 16-vuotiaana Helsinkiin hoitamaan sisarensa vauvaa. Ja siitä jatkui työ pääkaupungissa. Valoisan ulkonaisen olemuksen perusteella voisi ajatella, että tämä nainen on tanssinut ruusuilla. Elämään on kuitenkin mahtunut paljon kipeitä asioita, joista Nelly ei mielellään puhu. Joku toinen olisi niistä katkeroitunut. Erittäin vaikea paikka oli, kun Nelly vuonna 2000 joutui muuttamaan Kannelmäen kodistaan palvelutaloon. Mutta pakko oli, kun talossa ei ollut hissiä. − Olin pitkään maassa enkä tahtonut päästä jaloilleni. Oli ikävä omaan kotiin. Sopeutuminen vei aikaa, mutta nyt viihdyn täällä omassa palvelutalon kodissani. Saan käydä alakerrassa syömässä, jos haluan. Viikonloppuisin syön kotona, kun tyttärentyttäreni huolehtii ruokaostoksistani. – Osallistun kaikkeen siihen toimintaan, mitä täällä on.

Sään salliessa käyn läheisessä ostoskeskuksessa rollaattorilla. Sotien aikana Nelly Paulin työskenteli raitiovaunun rahastajana. – ”Kondareiksi” meitä silloin kutsuttiin. Välillä oli keskeytettävä työ vaunussa, kun piti käydä putsaamassa lumet kiskoilta. Tällaisesta tilanteesta on Life-lehden valokuvaaja Carl Mydans ottanut kuvan, joka päätyi talvisodasta kertovaan kuvakirjaan Kunniamme päivät. Kuvassa hymyilevä, rukkaskätinen Nelly-kondari on lapionvarressa. – Sotien aikana oli pulaa kuljettajista, kun osa mieskuljettajista joutui rintamalle. Esimieheni kysyi minulta, enkö menisi raitiovaununkuljettajakursseille. En heti luvannut, mutta suostuin sitten, kun ajattelin kaikkia rintamalla olevia miehiä. Halusin tehdä osuuteni. − Kuljettajan tehtävä oli hälytyksen tullessa ensin hoitaa matkustajat ulos vaunusta, jotta he pääsivät pommisuojaan. Sen jälkeen piti huolehtia raitiovaunusta, ja viimeksi oli kuljettajan vuoro. − Ajoin linjaa numero 5 Katajanokan ja Töölöntorin väliä. Kun vuoro yöllä päättyi, ajoin spåran ”Sipoon talleille” (Mannerheimintien raitiovaunutallit) ja kävelin kotiin Fredrikinkadulle. Kyllä vähän pelotti, kun joskus oli päivän kassa laukussa. Mitään ei kuitenkaan sattunut. Sotien jälkeen Nelly Paulin sai paikan myyjänä Renlundin taidelasi- ja porsliiniosastolta ruotsin kielen taitonsa ansiosta. – Silloin sain palvella monia julkisuuden henkilöitä. Sylvi Kekkonen oli vakioasiakkaani, jolle sain aina esitellä kaunista taidelasia. Monet Kansallisteatterin näyttelijät tulivat niin ikään tutuiksi asioidessaan osastolla. Selkävaivat pakottivat Nellyn leikkaukseen ja myöhemmin vähentämään työntekoa. Puolipäiväisen myyjän työstä hän joutui lopulta jäämään ennenaikaisesti eläkkeelle. – Selkä on minun ilmapuntarini, se vaivaa jatkuvasti. Rollaattori helpottaa kulkemista, se on minun autoni. Särkylääkkeitä yritän ottaa vain vähän.

Ennen muuttoaan kerrostaloon Nelly asui omakotitalossa Kaarelassa. Hän asui avioeron jälkeen siinä yksin, kun tytärkin oli jo maailmalla. Eläkkeelle päädyttyään hän piti vuokralaisia, jotta tulisi toimeen. – Mauri Sariolakin oli opiskeluaikanaan vuokralaiseni. Muistan, miten hän pitkänä ja leveäharteisena miehenä joutui kumartumaan, jottei olisi lyönyt päätään oven kamanaan. Tuntui kuin ovikin olisi ollut hänelle liian kapea. Tämä vuokraemäntä rakasti kutomista. Kauniskuvioiset, moniväriset villapaidat ja muut neuleet olivat hänen bravuurinsa. − Muutama vuosi sitten oli pakko lopettaa villasukkien kutominen, kun sydän ei oikein tykännyt siitä. Nyt olen tehnyt joitain pieniä käsitöitä. Kun on aina näpertänyt käsillään, on vaikea olla tekemättä mitään. Viimeksi tein koristetyynyn. Minulta kyllä onnistuu vielä langan paneminen neulaan ilman silmälaseja, Nelly iloitsee. Hän harrasti pitkään tanhuamista ja tanssimista. Vielä yli 85-vuotiaana hän tanhusi monta kertaa viikossa. Tanhukerho teki ulkomaanmatkojakin. Vaikka selkä vaivasi, hän oli sitkeästi mukana. Ystävistään ja läheisistään Nelly Paulin kantaa huolta; se on oleellinen osa hänen persoonaansa. − Rakastan ihmisiä. Jokainen on tärkeä ja arvokas, olipa hän millainen hyvänsä. Ihmisen arvo ei riipu esimerkiksi hänen koulutuksestaan. Nelly ei sano pahaa sanaa kenestäkään. Hän haluaa ”panna päällimmäisiksi paremmat” päivät ja asiat. Nellyn positiivisuus ja hänen hymynsä tarttuvat. – Juttelen Luojani kanssa. Puhun Hänelle kaikista läheisistä ihmisistäni. Jokaisena uutena aamuna kiitän alkaneesta aamusta. Ihmettelen, miten Luoja on pitänyt minusta huolta vaikeissakin elämänvaiheissa ja auttanut eteenpäin. – Välillä kyllä kyselen, onko Hän unohtanut minut. Ehkä Hänellä on tarkoituksensa myös tähän pitkään ikään. Keskustelun päättyessä halaamme, ja Nelly sulkee käteni omiinsa: ”Ollaan lähellä, vaikka ollaankin tahoillamme.”

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi LIISA HUIMA

Yksi päivä prinsessana Vanhojenpäivän asuilla ei enää korosteta asemaa koulun vanhimpina opiskelijoina. Teksti ja kuva Eeva Mehto

Kaupungin kasvo: Kaisa Turunen

Läksykerhosta puhtia koulutyöhön Innostus syttyy pienten koululaisten silmiin. Kirjat kaivetaan heti esille ja sukelletaan kertotauluihin, yhtälöihin, historian ja maantiedon salaisuuksiin tai vaikka kielten ihmeelliseen maailmaan. Kaisa Turunen, 62, on jo vajaan vuoden ajan vetänyt LäksyHelppiryhmiä Pikku Huopalahden ala-asteella ja Etelä-Haagassa somaliyhdistyksen tiloissa. Vapaaehtoistyöhön innosti halu työskennellä lasten ja nuorten parissa ja se, että elämään jäi työn päätyttyä vapaata aikaa. Suurin osa kerhojen osallistujista on maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria, joille kielivaikeudet muodostavat tulppia oppimiseen. – Aina vanhemmatkaan eivät ymmärrä suomen kieltä niin hyvin, että pystyisivät auttamaan lapsiaan läksyissä. Varmasti monet vanhemmat eivät edes tiedä, että läksyjen tekoon voi saada tukea. Ala- ja yläasteikäisten lisäksi Turunen ohjaa aikuisopiskelijoita, joista osa suorittaa lukion tai peruskoulun oppimäärää. – Kun kielen kanssa joutuu taistelemaan, väsyy herkästi. Silloin keskittymiskykykin herpaantuu. Kerhoissa avataan tehtäviä, kannustetaan ja tuetaan kielen opiskelussa. Jos oppilaita on kaksikymmentä ja ohjaajia kymmenen, on luonnollista, että ääntäkin lähtee. Oppilaat kunnioittavat opettajaa, mutta joskus joukossa on vilkkaita pikkupoikia, jotka eivät malttaisi keskittyä. – Silloin on tärkeää jutella heille ja saada heidän huomionsa. Maahanmuuttajaperheissä lapset ovat tottuneempia hälinään, elämään ja puheeseen, he eivät ole niin hiljaisia kuin me suomalaiset. Usein se auttaa, kun sanon, ettei häiritä heitä, jotka vielä tekevät läksyjä, Kaisa Turunen kertoo. Läksyt tehdään rivakasti, sillä tunnin päätteeksi saa piirtää, pelata lautapelejä, ratkoa sanaselityksiä ja jutella. Joskus kerhossa

luetaan Aku Ankkoja ja kirjoja. Isommat lapset kirjoittavat mielellään harrastuksistaan, esimerkiksi jalkapallosta. Turusen mielestä koulutehtävät yläasteella ja lukiossa ovat muuttuneet hänen omista kouluajoistaan paljon vaativammiksi. – Kerho kokoontuu kerran viikossa ja kestää puolitoista tuntia. Yläasteikäisillä ja lukiolaisilla aika tahtoo loppua kesken. Koulukirjat ovat nykyään vaativia, oppilailta odotetaan yhä enemmän ongelmanratkaisukykyä ja isojen kokonaisuuksien hallintaa. Pääkaupunkiseudulla toimii parikymmentä Punaisen Ristin järjestämää LäksyHelppikerhoa. Kerhojen vetäjinä on niin senioriikäisiä, nuoria työssäkäyviä ihmisiä kuin opiskelijoita. Kerhot toimivat SPR:n vapaaehtoisvoimin ja motivoituneista vetäjistä on jatkuvasti pulaa. Kaisa Turunen iloitsee, kun hän näkee, kuinka innostuneita lapset ovat oppimaan. Itse hän ei työvuosinaan ollut opetushommissa vaan työskenteli kaupallisella alalla. – Tällä työllä on merkitystä, päivissä on rytmi eikä tule vain ”haahuiltua.” Suosittelen vapaaehtoistyötä kaikille, joilla on aikaa ja jotka kaipaavat mielekästä tekemistä. Asun Kivihaassa, Keskuspuiston kupeessa 1960-luvun kerrostalossa. Kodistani on hyvät kulkuyhteydet, pääsen kätevästi bussilla keskustaan. Usein lenkkeilen puistossa.

P.S.

En ole koskaan hypännyt laskuvarjolla enkä totta puhuen edes haaveile siitä. Nautin tanssimisesta, laulamisesta ja liikunnasta, luonnosta ja meren rannalla kävelystä. Käyn joka viikko kahvakuulassa ja salsatunneilla. Marjo Hentunen

elsingin Itäkeskuksen lukion vanhojenpäivän tanssiharjoitukset ovat alkamassa. – Hei, viitatkaa, onko joku tehnyt pukunsa itse, kysyy tansseja ohjaava voimistelun opettaja Sirpa Inkilä. Yksikään käsi ei nouse. Kukaan ei myöskään enää etsi vanhoja vaatteita sukulaisten vinteiltä. Rosa Lähteinen selvisi pukuhankinnasta vähällä rahalla, sillä hänen strassisomisteisen pukunsa ompeli äiti. Aikaa ja vaivaa kului sitäkin enemmän. – Kankaat ja kaikki tarvikkeet haettiin Virosta. Ne maksoivat yhteensä 50 euroa. Joulusta asti pukua on valmistettu. Mekko viimeisteltiin käsin liimattavilla strasseilla. Kyllä hienona olemisen pakko ja kilpailu tuovat stressiä, Lähteinen myöntää. Yleensä mekot ostetaan juhlavaateliikkeistä tai vuokrataan. Osa tilaa glamourmekkonsa mittatilauksena, kuten Saara Laimi ja Hanna Lottonen. Tyttöjen korsettiyläosaiset prinsessamekot maksoivat 350 euroa. Lottonen suunnittelee myyvänsä mekon aikanaan, ellei sisko sitten käytä sitä omissa tansseissaan. Alisa Basri, Laura Partanen, Ida Rimpiläinen ja Laura Vesanto ostivat mekkonsa juhla-asuliikkeestä. Hinnat vaihtelivat 200 eurosta 500 euroon. – Päivä on merkittävä, sillä se on vain kerran elämässä. Siksi vanhempani halusivat antaa minulle puvun lahjaksi, perustelee Basri 400 euroa maksanutta pukuaan. – Kyllä on aika hullunhommaa, kun miettii, kuinka paljon varusteluun on mennyt rahaa, pohtii Partanen. Mekkojen lisäksi tarvitaan tietysti kengät, kampaus, meikki ja ehkä vielä laukku, hansikkaat, rakennekynnet ja ripsien pidennykset.

Kulmilla: Itäsaaristo

Osa tytöistä tekee kampauksen ja meikin itse. Laura Partasen kampaus maksaa 100 euroa ja meikki saman verran. Kaikkien mielestä on erityisen tärkeää olla hyvän näköinen, eikä suinkaan vanhan. Stressiä aiheuttavat korsettien nauhat, vetoketjut, irtoavat napit ja kaikki, mikä voi mennä pieleen. Ompelutarvikkeet tarvitaan mukaan, jos jotain sattuu. – Kukaan ei laita enää isoäitien vanhoja pukuja, tietää Saara Laimi, joka on ihaillen seurannut tansseja kolmannelta luokalta. Kilpailu on kovaa. 800 euroa on kallein puku, jonka tytöt tietävät jonkun hankkineen. Mutta on niitäkin, jotka jättävät juhlat väliin rahanpuutteen takia. Jotkut eivät vain halua sijoittaa suurta summaa yhden päivän iloa

”

Kaikkien mielestä on erityisen tärkeää olla hyvän näköinen, eikä suinkaan vanhan.”

varten. Tytöt arvelevat, että joka viides toisluokkalainen jää pois näistä syistä. Joskus juhlia boikotoitiin avoimesti. SYK:ssä juhla kiellettiin vuosiksi, kun oppilaat 1960-luvun lopulla riehuen vastustivat vanhojenpäivien pröystäilyä. Juhlavarustelussa pojat pääsevät helpommalla. Aleksi Ivanovilla on tansseissa musta puku, se sama, jonka hän osti peruskoulun päättäjäisiin. – Pojat eivät puvuilla kilpaile. On ihan sama, onko frakki, smokki tai tumma puku. Itse tulen käyttämään aina tarvittaessa tätä samaa pukua, Ivanov uskoo. Toni Kärkkäinen vuokrasi smokin vähän yli sadalla eurolla. Hän olisi halunnut frakin, mutta ne olivat jo loppuneet.

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

Juhlapäivä. Itäkeskuksen lukiolaiset Ida Rimpiläinen (vas)., Emil Mäkinen, Laura Partanen, Erik Kemiläinen, Roosa Lähteinen, Ville Saari, Laura Vesanto, Kit Cheng, Saara Laimi, Aleksi Ivanov, Toni Kärkkäinen ja Hanna Lottonen säteilivät viime perjantaina ennen tanssinäytöstään omassa koulussa.

Savad Mohammadi osti tumman puvun 200 eurolla. Hän säästi rahan kesätyöpalkoistaan. – Frakki olisi mielestäni turhan kallis, eikä sille olisi käyttöä. Ajattelen, että on viisaampaa ostaa puku kuin vuokrata, sillä tulen käyttämään pukua myös tulevaisuuden juhlissa, pohtii Mohammadi. Emil Mäkinen halusi ostaa frakin. 200 euron hinta ei Mäkistä hirvittänyt, sillä hän uskoo frakille löytyvän käyttöä myöhemminkin. Päivän päätteeksi nuoret menevät kaveriporukoissa ravintolaan syömään. Siihenkin tarvitaan rahaa 20–30 euroa. Vanhojenpäivät on alkoholiton juhla, nuoret painottavat. Vanhat haluavat myös ilahduttaa vanhoja tansseillaan. Osa Itäkeskuksen lukiolaisista menee tanssimaan Puotilan Omakotisäätiön vanhainkotiin Itäkeskuksen palvelutaloon.

Vaurastuminen näkyy pukuloistossa Helsingin kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen on tutkinut vanhojenpäivän perinnettä. Penkinpainajaisista on tietoa jo 1800-luvun lopulta, mutta 1920-luvulla toisluokkalaiset alkoivat korostaa rooliaan koulun vanhimpina. Vanhin tieto vanhojenpäivän vietosta on vuodelta 1932. Silloiset norssilaiset pukeutuivat isiensä pukuihin koulun vanhimpina. Tiedetään, että Helsingin yhteiskoulun vanhat askartelivat pahvista amerikkalaisten ylioppilaiden neliskulmaiset tupsulakit 1934 ja Arkadian yhteislyseos-

sa vanhoihin pukuihin pukeuduttiin jo ennen sotaa. Näyttävä vanhojenpäivän vietto vakiintui juuri Arkadian yhteislyseossa, jossa myös vanhojen tanssien tanssiminen alkoi. Sieltä tapa levisi muihin Helsingin kouluihin ja pikkuhiljaa ympäri maata. 1950- ja 1960-luvulla asut olivat peräisin lähisukulaisten vinteiltä, mutta varakkaat vuokrasivat jo pukunsa, silloin teattereista. Kampaukset ja vähäeleiset ehostukset tehtiin itse. 1950-luvulla Tyttönormaalilyseon rehtorin mielestä vanhoihin vaatteisiin pukeutuminen loukkasi iäkkäitä opettajia.

1980-luvulla perinne kattoi koko maan lukiot. Pukuihin, kampauksiin ja meikkeihin alettiin sijoittaa yhä enemmän rahaa ja vinttien luomukset vaihtuivat vuokrapukuihin sekä ostettuihin tai teetettyihin iltapukuihin. Vanhat vaatteet ovat vaihtuneet gaalaglamouriin ja romantiikkaan. 2000-luvulla mallia on alettu ottaa amerikkalaisten nuorten tv-sarjojen Prom-tanssiaisista. Kun ennen vanhaan puvuilla viestittiin, että ollaan koulun vanhimpia, nykyisin puvuista välittyy tyttöjen haave olla päivä prinsessana.

Viikon fakta MARKO LEPPÄNEN

Jäitse Villinkiin Suihk-suihk, nirsk-nirsk. Hiihtämisen äänimaailma tuudittaa kevyeen transsiin. Villasaarenselän etelälaidan pitkänhuiskea Villinki lähestyy verkkaan tuulen luutimasta lumiavaruudesta. Äkkiä kuuluu kuin purjeen pauketta. Ohitse kiitää vetovarjon hurjasti vauhdittama lumilautailija. Sisempi itäsaaristo on saanut hyvän jääkannen ja sillä voi liikkua monella tavalla. Villingin villat horrostavat. Sokeiden kesäkodilla linnuille juomavettä kulhostaan tarjonnut antiikin naisﬁguuri lepää huvimajassa. Napakelkka jäällä kertoo saaristokulttuurin silti elävän hankienkin keskellä. Yli 130 hehtaarin Villinki on Helsingin suurin sillaton saari ja oli muinoin höyrylaivakaudella tärkeä nähtävyys. Kylänlahdelta

alkava kapoinen päätie polveilee ohi 1860-luvun kartanon, entisen sotilasvirkatalon ja ympärivuotisesti asutun pientilan. Sitten alkaa korpitaival, jonka satumaisuutta lisäävät kuusikossa risteilevät muhkeat kiviaidat. Jossain taksuttaa tikka puuta. Kieppaus sokkeloiselle Kristallilahdelle iskee vau-tunteella. Etelärannan Myrskykalliolla täytyy karistaa sivakat monoista. Edessä avautuu panoraamana rannaton ulkomeri. Aava on vaihteeksi sula, mutta pakkanen voi vielä sitoa sen jylhän arktiseksi jäälakeudeksi. Täällä tajuaa, että suurin osa Helsinkiä on merta ja saaristoa. Mikä hienous! Marko Leppänen Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi.

26 580 Helsingissä oli joulukuun lopussa 26 580 työtöntä työnhakijaa. Heistä lähes 5 400 oli ulkomaiden kansalaisia ja noin 6 000 pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita. Samaan aikaan työ- ja elinkeinotoimistoon oli ilmoitettu 4 147 avointa työpaikkaa. Helsingin työttömyysaste oli työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan 8,4 prosenttia, kun koko maan lukema oli 10,7. Kaupungin tietokeskuksen kokoamat tilastot olivat esillä kaupunginvaltuuston kokouksessa viime viikolla.

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

Huojuvassa talossa osataan vaieta Koska vielä eletään, ei ole mitään hätää. Pian Huojuvassa talossa on kuitenkin jo hengenlähtö lähellä.

Innokas oppimaan. Jenny Leestä tulee nunnien valmennuksessa kätilö East Endin slummiin.

Slummissa syntyy pieniä ihmeitä TELEVISIO Ensi perjantaina alkaa TV1:ssä Jennifer Worthin kirjaan Hakekaa kätilö! perustuva samanniminen sarja. Worth työskenteli Lontoossa kätilönä 1950-luvulta aina vuoteen 1973 asti. Hän näki East Endin asukkaiden elämänolot, vahvuudet ja heikkoudet sekä kätilötyön merkityksen alueella, jossa lapsia syntyi tiuhaan tahtiin. Kirjan päähenkilö on sairaanhoitaja Jenny Lee, joka tulee anglikaanisten nunnien järjestämään kätilökoulutukseen. Kirjassa Worth antaa kaunistelemattoman kuvan ihmisten elämästä. Nuorta Jennyä kauhistuttavat aluksi ihmisten likaisuus, hajut ja alkeelliset olot. Kotisynnytys on näissä oloissa riski. Sitä, että nunnat työskentelevät slummissa mitään pelkäämättä, ei Jenny ymmärrä alkuunkaan. Myös heidän uskonnollinen vakaumuksensa on hänelle aluksi vieras. Televisiossa hajut ja likaisuus on suureksi osaksi siivottu pois. Jenny itsekin (Jessica Raine) on hyvin hoidettu ja kammattu. Miedonnettunakin tarina välittää oivalluksen, etteivät kätilöt ja neuvolat niin hirveän vanha asia ole syntyvyyden säännöstelystä puhumattakaan. Kätilöiden äitiysneuvola oli East Endin alueella ainoa lajissaan vuoteen 1948 saakka, jolloin Poplarin sairaalassa avattiin kahdeksanpaikkainen synnytysosasto.

Teksti Marja Kuparinen Kuva Minna Kurjenluoma

nit, viha, mukautuminen, toivo ja pelko.

Niin syvälle konkreettisen ja sanallisen hylkäämisen kierteet esityksessä poraavat, että Lean roolin täytyy olla Ella Pyhällölle raskas. Sivulliseen katsojaankin sattuu. Hyvin pitkälle Lea jaksaa toivoa, että kunhan Eeroa ei vain suututeta ja eletään tämän mielen mukaan, joskus vielä ollaan kuin oikea perhe. Kun osaa menetellä oikein ja kauniisti, oppii sen kautta rakastamaan myös toisia, uskoo Lea. Hän on ollut lapsena hyvässä kes-

ero tarttuu juhannustansseissa tiukasti Lean käsivarteen: ”Minä haen toveria, uskollista ja sitkeää kärsimystoveria.” Mies tanssittaa ja pyörittää niin, että hengästyttää. Viimein Lea taipuu ja myöntää rakastavansa häntä sekä lisää monimieliset sanat: ”Tyydytkö sinä minuun?” Kärsimystä riittääkin sitten Teatteri Avoimien Ovien uudella näyttämöllä siihen mittaan, että katsojan sydän on välillä pakahtua. Maria Jotunin postuumisti vuonna 1963 ilmestynyt romaani Huojuva talo on vahva tarina vallankäytöstä ja vaikenemisen taidosta. Heini Tolan dramatisoimana ja ohjaamana se ei ole vain perheväkivallan kuvaus. Näyttämöllä taustoitetaan myös Lean ja Eeron lapsuutta sekä pannaan katsoja miettimään, miksi Eero lyö ja Lea alistuu. Tuloksena on ajaton draama, jonka totuusarvo on helppo tunnistaa. Tämä Huojuva talo ei tarvitse suuria lavasteita. Kymmenen valkoista tuolia, harmaa kaksiovinen vaatekaappi ja valkoinen pesuvati riittävät mainiosti. Kaikki oleellinen tapahtuu ihmisten välillä: kaipaus, pettymys, ilo, lyön-

”

Älä liiku siinä tuolilla. Vaatteesi kuluvat.” Eero pojalleen

tämisen koulussa. Äiti nollasi julmin sanoin juoppoa isää: Jos olisi joku, joka tämän tappaisi, äiti sata markkaa maksaisi. Niinpä tytär päätti toimia toisin: hoitaa muita, pysyä pystyssä vaikka kuinka kävisi ja rakastaa aina vaan. Jukka Pitkänen on Eerona vaikuttava ja vahva. Hänessä on velmua viettelijää, hiipivää petoa ja vähitellen yhä enemmän elämänsä hallinnan menettävää heikkoa miestä. Väkivalta alkaa

Worth taustoittaa mielenkiintoisesti elämää vuokrakasarmeissa, joissa asunnoilla saattoi olla yksi yhteinen vesipiste parvekekäytävän päässä. Siellä oli myös ainoa vesikäymälä. Peseytymismahdollisuuksia ei ollut. Kun Jenny tämän ymmärsi, hänen asenteensa lientyi esimerkiksi ensijakson suttuista Liliä kohtaan. Ilotalot toimivat slummin kahviloissa, ja menetelmät tyttöjen värväämiseksi olivat tutut: paremman tulevaisuuden lupaus, uhkailu ja kiristys. 1950-luvulla alalle hankittiin noin 14-vuotiaita tyttöjä. Nykypäivänä tytöt voivat olla jopa 10-vuotiaita, kirjoittaa Worth. Apua tytöille tarjosi muun muassa isä Joe Williamsonin perustama Church House. Slummissa itsekin kasvanut isä omisti St.Paulin seurakunnan pappina elämänsä prostituoitujen auttamiseen. Voisi luulla, ettei slummista iloa löydy. Nuori Jenny Lee joutuu hämmästymään, millainen rakkaus vallitsee espanjalaisen Conchita Warrenin avioliitossa, kun vaimon 24. synnytys käynnistyy. Äiti pitää pienen keskosen hengissä tiputtamalla kakun koristeluun käytetyllä lasipuikolla rintamaitoa sen huulille. Heidät tapaa sarjan ensimmäisessä jaksossa. Marja Kuparinen Hakekaa Kätilö! TV 1:ssä pe 22.2. klo 19. Jennifer Worth: Hakekaa kätilö! Suomentanut Eija Tervonen. Otava 2013. 415 s., 34 e.

tässäkin perheessä pienestä, mutta kasvaa koko ajan. Vähitellen katsojalle selviää, että Eeron kotona isä löi äitiä kengällä, eikä tämä tehnyt mitään. Joulua ei vietetty eikä lahjoja annettu. Naisen alistuva paikka periytyy kaukaa. Syntyikö isän lyömisestä Eeron mieleen syvää häpeää, sitä samaa, josta hänen oma poikansa puhuu: ”Minä olen tuntenut olevani toverieni seurassa huonompi kuin muut. Kuin varas, joka tunkeutuu oikeiden ihmisten sekaan.” Jos näin tuntee, on hyvin huono kestämään minkäänlaista kritiikkiä. Oma persoona kun on tyhjän päällä. Miika Laakso (Teak) näyttelee äitinsä tueksi asettuvaa Pojua koruttomasti ja sydämeen käyvästi. Hänessä henkilöityy monien ahdistettujen perheiden lasten osa: pitää uskoa vanhempiin, toivoa parasta ja yrittää selvitä. Kunnes toivokin kuolee, ja sisimmässä kytevät viha ja halveksunta. Huojuvan talon väkivalta synnyttää hyytävän ketjun ihmisten välille. Ketju syntyy, sillä lapsi näkee kaiken ja ymmärtää jo näkymättömätkin jännitteet aikuisten välillä. Äiti vetoaa piestyyn poikaansa hätkähdyttävästi: ”Me emme muistele tätä pahalla, emmehän? Me opimme anteeksi antamaan.” Voisi luulla , että Huojuva talo olisi hyvin raskas esitys. Sitä se ei

Kumpi v

Uusi isä. Orvoksi jääneen Cosetten turvaksi tulee entinen vanki Jean Valjean. Tyttö herättää miehessä rakkauden elämään.

ELOKUVA Tom Hooperin Les Misérables -musikaali pohjautuu ranskalaisen Victor Hugon vuonna 1862 ilmestyneeseen romaaniin Kurjat. Siinä ilmenevä yhteiskunnallinen kritiikki sai heti innostuneen vastaanoton. Kurjien vahvoja teemoja ovat epäoikeudenmukaisuus, lain vääristymät, naisten turvattomuus, halu vapauteen sekä rakkaus ja viha. Elokuvassa juonta on yksinkertaistettu. Lähimmäisenrakkauden merkitys kulkee kuitenkin mukana koko ajan, ja vallankumouksen lippu liehuu vetoavasti. Filmin pääpari on vanki Jean Valjean ja häntä jahtaava tarkastaja Javert.

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

Eero päättää. Juhannustansseissa Leaa viedään tiukoin ottein. Tunnen sinut omakseni, houkuttaa Eero ja pakottaa Lean myöntymään.

kuitenkaan ole, sillä näytelmän mehevä tanssillisuus (Marjo Kuusela) ja toimiva, väliin pahaenteisenä pulssina sykkivä musiikki (Suvi Isotalo) sekä pienet hengähdystauot auttavat eteenpäin. Huojuvan talon tragediaa

seuraa kaikesta vaikenemisesta huolimatta useampikin silmäpari. Paavo Kerosuon Aulis on sympaattinen, hyvä lääkäri. Lea ja hän ymmärtävät jo puolesta sanasta toisiaan. Auliksessa on turvaa, jota Lea etsii turhaan perheestään. Viimein Auliskin löy-

tää itsestään pisteen, jossa oma käsi kohoaa toista lyömään. Hän eroaa kuitenkin siinä Eerosta, että osaa hävetä ja katua. Hanna Seppä Lean Toinisisarena edustaa hiljaiselle kärsimykselle vastakkaista selviytymiskeinoa. Toini näkee, mikä

voittaa – rakkaus vai viha? Les Misérables tarjoilee suuria tunteita ja näyttäviä joukkokohtauksia, pohjatonta kurjuutta ja hellyttävää nuorta rakkautta. Kaikki näyttelijät laulavat laulunsa itse, mikä tuo heidän tulkintansa hyvin lähelle, miltei iholle. Tarina koskettaa väkevästi. Elokuvassa törmää tuon tuostakin kaksi maailmankuvaa: Valjeanin

ihmisystävällisyys ja Javertin vakuuttuminen siitä, että rikollinen on aina rikollinen ja ansainnut tuomion Jumalan ja ihmisten edessä. Hugh Jackman on mainio Valjean, samoin hänen vainoojansa, Javertin roolin tekevä Russel Crowe. Javert on itse asiassa traaginen hahmo, sillä kun hänen käsityksensä Jumalasta ja oikeudesta murtuu, hän ei kestä syntyvää ristiriitaa. Tehtaan tytöstä prostituoiduksi päätyvä Fantine (Anne Hathaway) edustaa lapsensa puolesta kaiken uhraavaa rakkautta. Hänen tyttärestään Cosettesta (Amanda Seyfried) tulee Valjeanille pelas-

tus: mies oppii tyttöä kasvattaessaan rakkauden merkityksen. Ja tytön löydettyä suuren rakkautensa Mariuksen (Eddie Redmayne) Valjean oppii, että suurinta rakkautta voi olla omastaan luopuminen. Uskonnolliset teemat ovat elokuvassa esillä tuon tuostakin. Se on mielenkiintoista, sillä Hugo oli tosin aluksi konservatiivi, mutta kääntyi vuosikymmenten aikana yhä enemmän vasemmalle. Hän oli myös innokas ihmisoikeuksien puolustaja, mikä näkyy Kurjissa selvästi. Marja Kuparinen Tom Hooper: Les Misérables. Elokuvateattereissa 22.2.

talosta jää Lean ajatus: Liian hyvä sydän on tyhmä sydän. Kun vain olisi viisas ja tietäisi, missä se raja kulkee. Maria Jotuni: Huojuva talo. Dramaturgia ja ohjaus Heini Tola. Ensi-ilta Teatteri Avoimissa Ovissa 12.2.

Paastoaskel Jos paastomatkalle lähtenyt haluaa uudistusta, on syytä olla tarkkana. Meihin kohdistuu koko ajan niin paljon vaatimuksia ja odotuksia, ettei aina ole helppoa ymmärtää, kuka vaatii ja mitä. Kuka elää minun elämääni? Onko haluni muuttua todella omani? Vai Pääsiäispaasto on aionko lunastaa muuttumisella toisten hyväkyksityinen matka, symisen? jolla on yhteinen Jos parisuhde menee umpisolmuun, ajattepäämäärä: lee helposti kaiken korjaantuvan, kunhan tuo halu keskittyä olennaiseen ja toive toinen muuttuisi: puhuisi suoremmin, tekisi päästä lähemmäs enemmän ja koskettaisi hyvällä kädellä. MuutJumalaa. Nyt on aika tumista odotellessa valuu aika hukkaan, sillä nähdä hyvät asiat. liikkeen on lähdettävä Itsestä. Hengellisen muutoksen laita on hiukan toisin. Uskoa ja toivoa ei saa rahalla eikä tahtomalla. Jos joku painostaa minua suurempaan uskoon, tulos jää laihaksi; korkeintaan syntyy hurskaita naamioita ja paljon vaikenemista. Sanotaan, että usko on Jumalan tekoa. Mutta tahdonko minä suostua ja luottaa häneen? PHOTODISC

Valjean on viettänyt vankilassa 19 vuotta. Vapautuessaan hän saa passin, joka pakottaa hänet elämänmittaiseen ehdonalaiseen. Valjeanin muutos varkaasta armahtavaksi ihmiseksi käynnistyy, kun vanha pappi osoittaa hänelle armoa.

Eero on, ja pitää huolen itsestään. Hänessä on iloa ja uskallusta. Petriikka Pohjanheimon palvelijattaret Hilja ja Siiri ovat herkullisia hahmoja. Varsinkin Hiljan upea aaria veti suuta hymyyn vielä kotonakin. Päällimmäiseksi Huojuvasta

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

Luupin alla Seurakunnan tiedottaja sanoi mielipiteensä lähetystyöstä. Nyt hän on joutunut erityiseen seurantaan. perelainen kappalainen Touko Hakala epäilee, että Naatuksella on vanhakantainen käsitys lähetystyöstä. Konservatiivinen maallikko Jukka Kivimäki Espoosta myöntää, että ”hyväkään sanoma ei leviä pakolla”. Naatushan kirjoitti, että ”sanan tyrkyttäminen on ehdollistavaa rakkautta”. Kotimaa24.ﬁ:ssä räväkän nettikeskustelun lomassa kaksi matemaattisesti suuntautunutta kommentoijaa laskee logaritmifunktion avulla, kauanko kestää seitsemän miljardin ihmisen evankelioiminen, jos aina yksi evankelioitu saa vuoden aikana evankelioitua jonkun toisen ihmisen. Laskukaavan mukaan työ kestää tasan 32 vuotta 257 päivää viisi tuntia 14 minuuttia 24,6 sekuntia. Jos työ olisi alkanut 1.1.2013 kello 00.00, vuoden 2045 elokuussa Naatuksen kolumni joutaisi museoon, sinne lähetystyön, jalkapuun ja julkiripin viereen. Muuan eläkkeellä oleva entinen lähetystyöntekijä huomauttaa, että lähetystyö on ”kinkkisempää, koska sielunvihollinenkin tekee lähetystyötä. (Siinä Rebekalle töitä: panna perkele museoon)”. Tämän jälkeen keskustelun sävy muuttuu. Mukaan tulee kaksi piispaa.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Hans Eiskonen

ulu tapaninpäivänä 2012. Rebekka Naatus inhoaa aamuja. Elämä tuntuu silloin turhalta. Mutta nyt on joululoma, eikä aamulla ole kiire kuin kusettaa Nipsu. Pentu on vasta puolivuotias kääpiöpinseri. Tänään iltapäivällä Naatus aikoo kirjoittaa kolumnin, joka julkaistaan 4. tammikuuta ilmestyvässä Kotimaa-lehdessä. Naatus on Oulun seurakuntien tiedottaja. Siinä työssä kirkkovuosi pysyy takaraivossa. Tammikuun ensimmäinen Kotimaa ilmestyy juuri loppiaiseksi, Naatus keksii. Loppiaisen evankeliumina on kertomus itämaisista tietäjistä, jotka tulevat kumartamaan Jeesus-lasta. Tietäjät edustavat vieraita kansoja. He seuraavat tähteä, joka osoittaa, missä on Maailman Valo, kaikkien kansojen pelastus. Loppiainen on siis lähetystyön juhla. Pönttöuuni hohkaa kuumuuttaan. Nipsu kiskoo Naatuksen jalasta villasukkaa. Emäntä on niin keskittynyt kirjoittamiseen, ettei hänen kielloissaan ole tehoa. Kolumnin perusTampere 11. tammikuuta. Pyynikinharajatus on kypsynyt jo vuosia. jun rinteessä sijaitsevan piispantalon alaker”Kirkon pitäisi uskaltaa lopettaa evankelirassa on Tampereen hiippakunnan piispan oiva lähetystyö”, Naatus kirjoittaa, ”ja siirtyä Matti Revon työhuone. Sen sisäänkäynnin tekemään puhdasta auttamistyötä niin kotilaipiossa on punaisella maalattu lause ”Si maassa kuin ulkomaillakin. Jeesus tulee siinä Christum nescis nihil est si cetera discis”. Suomeksiivellä”. si: ”Ellet tunne Kristusta, ei muullakaan oppi”Sanan tyrkyttäminen on ehdollistavaa mallasi ole merkitystä.” rakkautta. Syntiä.” Sama teksti näkyy piispan virallisen Face”Hyvä alku olisi se, että kirkkona kyseenbook-sivun aikajanan kansikualaistaisimme kinastelevien vassa. Repo päivittää statusja toisistaan mustasukkaisten taan. 5 067 merkkiä pitkä kirjärjestöjen tukemisen ja ottaijoitus ruotii Rebekka Naatuksimme paremmin hallintaan sen sekä oululaisen kappalaiulkomaisen auttamisyömme.” ”Surkeinta lähetystyössä Sanan tyrkyttämi- sen Päivi Jussilan kolumneja. Kun Naatuksen kolumnison se, että suurin osa toiminta oli kulunut viikko, Jussila nasta muistuttaa herätysliike- nen on ehdollistakirjoitti Oulun seurakuntien henkistä puuhastelua, joka ei vaa rakkautta.” Rauhan tervehdys -lehden kokiinnosta enää ketään”, Naatus tiedottaja Rebekka Naatus lumnissaan, että ekumeenisen napauttaa. ”Koko sana pitäisi liikkeen vaalima yhtenäisyys siirtää kirkolliseen museoon. on harhaa. Myös Jussilan kirjoitusta vähätelSinne jalkapuun ja julkiripin viereen.” tiin ”nuoren naispastorin” purkauksena. Naatus tietää, miten provosoidaan. NipsuJussila on 49-vuotias teologian tohtori, kin osaa. Se on siirtynyt järsimään luuta kieljonka erikoisala on nimenomaan ekumenian letylle paikalle villamaton päälle. tutkimus. Hänestä ja Naatuksesta Repo kirHelsinki 7. tammikuuta. On maanantaijoittaa: aamu Hietalahdenranta 13:ssa. Kotimaan säh”Kolumnin tyyliin kuuluu yksinkertaisköpostiin on viikonlopun aikana kilahtanut taa, ehkä kärjistääkin. Toiset saavat oikaista yli 20 Rebekka Naatuksen kolumnia koskevaa kolumneissa esiintyneitä väärinkäsityksiä. mielipidekirjoitusta. Niistä neljäsosa päätyy Minä kommentoin näkökulmasta, joka niitä saman viikon lehteen. yhdistää – eikä se ole Oulu, vaan teologisesti Kirjoitukset ovat kohteliaita ja suoria. Tam- ohut käsitys kirkosta. Niin ohut, että voidaan

”

Big brother. Kolmekymppisen äidin kolumni lähetystyöstä on johtanut keskusteluun

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

kysyä, onko sen takana ohut käsitys Jumalastakin.” Revon mukaan lähetystyö kuuluu Jumalan olemukseen, koska Jumala itsekin lähettää oman Poikansa, jonka ruumis on kirkko. 108 ihmistä ”tykkää” Revon statuksesta, kommentteja on 35. Myöhemmin Repo täsmentää, mitä tarkoittaa Jumala-käsityksen ohuus. Ongelmana on se, että ”yksilöllisyyden nostaminen uskon keskipisteeseen auktoriteetin lähteenä estää näkemästä kirkkoa pelastuksen yhteisönä ja sen oppia Jumalasta pelastavana oppina.” Ohut Jumala-käsitys on siis heikkoa dogmatiikan hallintaa, josta puuttuu myös auktoriteettiusko.

Oulu 14. helmikuuta. Linnanmaan kaupunginosassa sijaitsevan yliopistokampuksen työhuoneessa istuu informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen. Hän näkee, että piispojen ja kolumnistien välisessä jupakassa on kysymys kahden erilaisen filosofian törmäyksestä. – Suomessa oli pitkään vallalla mannermainen filosofia, jossa jokaista tekoa tehtäessä arvioitiin Immanuel Kantin hengessä, voisiko teosta tulla yleinen periaate. Tässä tottumuksessa voidaan edelleen kuvitella, että jokainen kolumnikin esittää aina uuden kaikkia sitovan säännön, Karvonen sanoo. Oulu 17. tammikuuta. Piispa Samuel Sal– Tällöin yksittäistä puheenvuoroakin armi naputtelee vastauksia Kotimaa24:n toimivioidaan hirveän raskain asein. tukselle. Salmen päällimmäinen tunne ReEettinen sitovuus ja filosofinen rationalisbekka Naatuksen kolumnista on ”suru”. mi johtavat korostukseen, jossa kaikkien on ”Suru siksi, että lähetystyötä koskeva kannoudatettava poikkeuksetta samoja lakeja ja nanotto on loukannut ihmisiä, jotka ovat sikäytössääntöjä. Kun tähän ympätään saksatoutuneesti tehneet ja tekevät työtä Kristuklaisen G.W.F. Hegelin näkemys valtiosta, voi sen mission toteuttamiseksi.” lopputuloksena olla paternalis”Kolumnin murrosikäinen tinen hierarkia, jossa isällisesti ote viittasi kuitenkin siihen, holhotaan ymmärtämättöminä että suosittelisin jatkossa lapsina pidettyjä kansalaisia. Nuorten aikuisten palstan tai – Tunnetusti tällä suunnalla Rippikoulunuorten palstan on vaarana yhden opin totaliKohun ja skandaaavaamista Kotimaan sivuiltarismi, jossa toisinajattelijat lin synty on aina le. Näin kolumnin konteksti laitetaan mielenvikaisina sainäyttäisi luontevammalta lähellä, kun vallan- raalahoitoon tai uudelleenkoukeskustelupohjalta”, piispa lutettaviksi. pitäjä röykyttää ideoi. – Nykykulttuurissa kohun ja Seuraavana päivänä oulu- tavallista kansaskandaalin synty on aina lähellaisen Rauhan Asema -medialä, kun vallanpitäjä röykyttää laista.” toimituksen toimituspäältavallista kansalaista. Kritiikkiä professori Erkki Karvonen likkö, pastori Mikko Salmi alhaalta ylöspäin sitä vastoin pisanoo Kotimaa24:lle, että kirdetään demokraattisena. Tässä kon ongelma ei ole isänsä piispa Salmen esille tapauksessa mukana on vielä sukupuoliulotnostama ”murrosikäisyys” vaan ”staattinen tuvuus. Siihen tulee asetelma, että paavilliset keski-ikäisyys”. viranhaltijat sieltä korkealta määräävät naisia, – Jeesus oli kolmekymppinen. Hän olisi ajajoilla on uusia ajatuksia ja reippaita keskustetuksineen todennäköisesti päässyt mukaan lunavauksia, Karvonen sanoo. piispan murrosikäisten listalle, Salmi kuittaa. Piispojen toimintaa voisi Erkki Karvosen Oulu 30. tammikuuta. Lääninrovasti Jumukaan tulkita vanhaksi mannermaiseksi pahani Lavanko sanoo Kaleva-lehdessä, että ternalismiksi. Tämän ajattelutavan vahvaksi omassa työyhteisössään Rebekka Naatus sääshaastajaksi on Suomessakin noussut anglotyy sanktioilta. amerikkalainen liberalismi. – Sitä ei voi kiistää, että kun tilanne on täl– Liberalismissa lähtökohtana on vapaa lainen, niin hän on luupin alla, Lavanko lauyksilö, jolla on sanan- ja mielipiteenvapaus. suu Kalevalle. Vapauden rajoitukset ja holhous pyritään miHelsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden nimoimaan. Yksilöt ajatellaan järkeileviksi aiprofessori Tuomas Ojanen sanoo 7. helmikuisiksi, jotka esittävät asiaan oman näkökulkuuta ilmestyneessä Kotimaassa, että seuranmansa, Karvonen sanoo. taan joutuminen on sananvapauden kannalta Kun toisetkin esittävät käsityksiään, synkyseenalaista. tyy ajatusten markkinatori, jossa näkemykset – Kirkossa työskentelevillä on lähtökohtaikilpailevat kannatuksesta keskenään. sesti sananvapaus ja virkamiehillä on oikeus – Tällöin jokaisen kolumnin voisi ajatella osallistua keskusteluun, Ojanen sanoi lehdelle. yhdeksi näkökulmaksi ja keskustelunavaukseksi. Usein kolumnit ovat kärkevän yksipuoKouvola 8. helmikuuta. Talvilomaansa lisia. Niiden kirvoittamasta keskustelusta voi viettävä Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä seurata entistä monipuolisempi ymmärrys, on palannut kauppareissultaan. Hänen muKarvonen sanoo. kaansa kolumnisteja ei valita sillä perusteelKun erilaisia näkökulmia on useita, ei la, että he toistaisivat lehden virallista linjaa. hierarkian huipulla ole ketään, joka Jumalan Missä sitten menee raja, mitä ei julkaista? tavoin voisi väittää, että hänellä on yhtä aikaa – En julkaisisi sellaista kolumnia, jossa ykhallussaan kaikki mahdolliset näkökulmat. sittäistä nimeltä mainittua henkilöä herjataan – On myös ehdotettu, että holhoavuuden tai arvioidaan kohtuuttomalla tavalla. Jos olen sijaan jonkin alan asiantuntija voisi nykykultpiispan kanssa eri mieltä, seuraako siitä, että tuurissa olla paremminkin neuvonantaja, jopiispa voi sanoa julkisesti, että minun Jumalaka valmentaa yksilöä tekemään itse päätöksiä. käsitykseni on ohut? Teinilä kysyy. Tänään 20. helmikuuta Rebekka NaaHän viittaa noin vuoden takaiseen Kotituksen lähetystyökolumnista on kulunut 48 maan Suola-aikakauslehteen, jossa tutkija päivää. Viime torstain Kotimaassa ilmestyi Hanna Salomäki toi esiin, että noin 35-vuoNaatuksen uusin kolumni Älä vie isää. Se kutiaista papeista kaksi kolmasosaa ei pidä lähevaa, kuinka lapsi kärsii siitä, että jompikumpi tystyötä tärkeänä. vanhemmista istuu vankilatuomiota. – Se artikkeli ei herättänyt kirkossa minKirjoituksen elinkautisvanki on Naatuksen käänlaista keskustelua. Mutta kun Naatus toi 24-vuotias pikkuveli. Ehkä piispa voisi lohdutsaman asian esille hieman toisella tapaa, hän taa Facebook-statuksessaan, että Jumalalla ei herätti valtavan torjunnan. ole ohut käsitys elämästä. – Olen itse ihan toista mieltä kuin Naatus.

”

kirkon työntekijän sananvapaudesta.

Minun on silti vaikea käsittää, miksi on vaarallista, että joku ajattelee eri tavalla kuin minä.

14 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakoniavastaanotot: ajanvaraus soittamalla ma ja to klo 10–12 p. 09 2340 3200 tai käymällä kirkkoherranvirastossa, os. Tolarintie 1.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340

3220. Ke 20.2. klo 18 Raamattupiiri. To 21.2. klo 13 Torstaikerho. Toiverunoja, lukijoina Leila Mäkipentti ja Seppo Lappalainen. Su 24.2. klo 12 Messu. Sami Lahtinen, Miika Kolari ja Olli Mönttinen. Klo 12 Pyhäkoulu lapsille messun aikana. Ma 25.2. klo 13 Lähetyspiiri.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 20.2. klo 18.30 Kirkkomusiikin juuret ja kukinnot. Virsi Suomessa. Kirkkoherra, TT Hannu Vapaavuori. Klo 20 Iltamessu. Seppo Lappalainen ja Hanna Autio. To 21.2. klo 10–11.30 Perhekerho. Klo 18 Hiljaisuuden messu ja iltatee. Seppo Lappalainen ja Sofia Tolonen. Su 24.2.klo 10 Messu. Sami Lahtinen, Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen. Ti 26.2. klo 13 Lähetyspiiri. Kaisa Heikura ja Kari Kaipainen Hiljaisuudesta. Ke 27.2. klo 12 Keskiviikkokerho. Pohjois-Haagan kirjastosta Jouko Tikkanen: ”Pohjan akka ja Koirien Kalevala – kalevalaiset sankarit nykymaailman menossa”. Klo 20 Iltamessu. Miika Kolari ja Olli Mönttinen.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1.

Pe 22.2. klo 10–11.30 Perhekerho. Su 24.2. klo 12 Messu. Hannu Vapaavuori ja Risto Ruuskanen.

Haagan pappilantie 2 ■ Pappilantien Pysäkki

Ma 25.2. klo 12 Jääkärien paluu 1918, Mikko Paloniemi.

Tulossa Haagan seurakunnan lapsikuoro harjoittelee 26.2. alkaen ti klo 17–17.45 Hakavuoren kirkolla. Kaikki laulamisesta innostuneet lapset tervetuloa! Tiedustelut kanttori Hanna Autio, hanna. autio@evl.fi tai 050 380 2474. Pyhiinvaelluspatikointi 17.–19.5. Patikoimme hiljaisuuden vallitessa. Yövymme Villa Göösissä Janakkalassa, jossa ruokailut, muuten omat eväät. Päivämatkat 10–20 km. 2.5. klo 17.30 ennakkotapaaminen. Hinta 75 e. Patikoimassa Heli Salo sekä Sofia ja Petri Tolonen. Ilmoittautuminen virastoon

Seurakunnissa tapahtuu 21.2.— 27.2. 26.4. mennessä, p. 09 2340 3200.

rainen SLS:sta, Mäenpää.

Myllypuron kirkko

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12–18, p. 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat. Ajanvaraus diakonin vastaanotolle Kulosaari p. 09 2340 4118, Herttoniemenranta p. 09 2340 3341, Myllypuro ma ja to klo 10–11 puhelimitse p. 09 2340 3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkolla ke klo 14–16. Perhediakoni 09 2340 3381 Viikkotoiminta jatkuu normaalisti, ilmoitetaan kerran kuukaudessa. Messuavustajakoulutus osa 2 la 9.3. klo 14–16 Kulosaaren kirkossa. Sinustako messuavustaja? Koulutuksessa ovat esillä ne messun tehtävät, joita seurakuntalaiset voivat tehdä. Tutustumme mm. esirukouksen laatimiseen, tekstien lukemiseen kirkkotilassa, kolehdin keräämiseen ja ihmisten kohtaamiseen eri tilanteissa. Koulutukseen ei tarvitse ilmoittautua eikä se sido sinua varsinaiseen vapaaehtoistyöhön. Tervetuloa!

■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (suntio) Su 24.2. klo 12 Messu, Markku Rautiainen, Terttu Iso-Oja, kahvihetki. Pe 22.2. klo 16 Kodittomien yö, saunamahdollisuus, ruokailu, iltahartaus. Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 2340 3333

Kallio

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (suntio) Su 24.2. klo 10 Messu, Rautiainen, Keinänen, Lankinen, kahvihetki.

Kulosaaren seurakuntatalo ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (suntio) Ti 26.2. klo 12 Perheenemännät, Lähetystyössä Venezuelassa, Leena Pii-

Taivaan tähden

Ravintola Tornitupa

■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3842, 2340 3853. Ke 20.2. klo 19 Viikkomessu. Pirilä, Härkönen. Su 24.2. klo 10 Messu. Hatakka, Myllylä. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu Nurkassa. Ti 26.2. klo 18.30 Lähetyspiiri isossa seurakuntasalissa. Leena Leppilahti kertoo kokemuksia Israelin rukouskonferenssista. Klo 18.30 Pelimannin raamattupiiri osallistuu kirkolla lähetyspiiriin. Ke 27.2. klo 10 Lasten avoin kirkkohetki. Mahdollisuus ehtoolliseen. Klo 19 Viikkomessu. Hatakka, Myllylä.

■ Haapaniemenk. 7–9

Ke 27.2. klo 13 Eläkeläisten piiri.

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28

La 23.2. klo 14. Virsilaulutilaisuus. Jari Arjoranta, Jussi Keltakangas. Kahvitarjoilu.

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päivystävä pappi viraston aukioloaikoina, p. 09 2340 3602. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 13–14, p. 2340 3618. Tapaamiset ajanvarauksella ma, ti, to klo 10–12, ke klo 14–16.

■ Käenkuja 3a A

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620.

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna ma–pe klo 9–15. La 23.2. klo 17 Sateenkaarimessu. Taizé lauluja. Su 24.2. klo 11 Viron itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus. Raamat, Rannak, mus. Jana Abzalon. Kirkkokahvit. Klo 13 Kiinankielinen messu. Klo 16 Messu. Kotakorpi, Partti, Oksanen. Kitara ja laulu, Reijo Risku. Kirkkokahvit. Klo 19 Viron itsenäisyyspäivän konsertti, musiikki Jana Abzalon. Kahvitarjoilu. Ma 25.2. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen ryhmä ikäihmisille. Ti 26.2. klo 10 ja 10.30 Muskarit ja per-

To 21.2. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho.

Diakonissalaitoksen kirkko ■ Alppik. 2 Ti 26.2. klo 8.30 Aamumessu. Ruuttunen, Vuori.

Muuta toimintaa To 21.2. klo 18 Miesten saunailta Srkyhtymässä. Tied. Eero Minkkinen, p. 044 2963 701. Kohtuus kaikessa – Tällä pallolla? La 2.3.2013 klo 13–16. Siltasaarenk. 28. Pohdimme yhdessä kohtuullista ja kohtuutonta elämää ja sen ilmiöitä. Mukana tutkija Jouko Karjalainen (thl) sekä toimittaja, ympäristöasiantuntija ja kirjailija Risto Isomäki. Ennakkoilm. 25.2. mennessä, p. 09 2340 3600. Järj. Kallion srk ja Hkty ry. Mukana Nina Klemmt ja Raisa Lehtomäki.

Kurssit ja retriitit ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai

2340 3611. Hae tietoa ja lataa kurssiesite kotisivuilta. Elämää kansien välissä -päiväkirjakurssi to 28.2., 7.3. ja 14.3. klo 18–21 Teatteri Kallio. Luovia harjoitteita. Sopii päiväkirjaa aloittaville tai jo kirjoittaville. Ohj. diakoni, kirjoittamisen ohjaaja Nina Klemmt. Maksuton. Ole rohkeasti ujo to 14.3., 21.3., 4.4. ja 11.4. klo 11–13 Kallion kirkossa. Keskustelua, maalausta, valokuvia ja erilaisia mukavia harjoituksia. Tavoitteenamme ujouden ja oman itsen jäsentäminen ryhmässä. Ohj. trauma- ja seksuaaliterapeutti Kati Borg-Penttilä, diakoni Sinikka Metiäinen. H. 20 e, sis. tarv. Helmiä ja hiljaisuutta sydämen lauluina pe–su 22.–24.3. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla. Hellät äänet ja pyhät laulut johdattavat kehon lepoon ja sydämen rukoukseen. Valmistamme rukoushelmet ja laulamme rukouslaulut helmiin. Laulutaitoa ei tarvita. Ohj. musiikkipedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori ja pastori Terhi Varjoranta. H. 200 e. sis. täysihoidon ja tarv.

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9 Diakonian ajanvarausvastaanotto vain kirkolla 20.2. ja 27.2.

Muuta Ihmiseltä ihmiselle -lähimmäispalvelukurssi tarjolla helmikuussa. Ota yhteyttä, p. 2340 3842 tai heidi.metsala@evl.fi. Kevätretki to 23.5. Lahteen. Lähtö klo 9 Kannelmäen kirkolta. Sämpyläkahvit Sibeliustalon ravintolassa, opastettu kiertoajelu kaupungilla, käynti torilla tai Kauppahallissa, elämyksiä hyppyrimäen tuntumassa (lounas, Hiihtomuseo, maisemia), vierailu Joutjärven kirkossa. Paluumatkalla kahvit ja ostosmahdollisuus Mäntsälän Kotipiirissä. Paluu takaisin n. klo 19. Retken hinta 45 e. Jos osallistuminen perutaan myöhemmin kuin 7 pv ennen retkeä, peruutuksesta veloitetaan 50 %. Peruuttamaton varaus veloitetaan kokonaan. Mukana diakoni Minna Valkiainen ja rovasti Aili Raitavuo. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 2340 3800, kyselyt myös Aili Raitavuolta, p. 2340 3821.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Ke 20.2. klo 19 Viikkomessu, Reima Niemelä, Aino Valojärvi. To 21.2. klo 13 Torstaipiiri senioreille,

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. LUBITZ+DORNER/PLAINPICTURE

Uuteen aamuun Rukous ja usko – onko toista ilman toista? Rukoillessani uskon, joskus heikosti, että minua kuullaan. Että on Hän, Toinen, jolle puhun. Hän, Jumala, on minulle salattu, sellainen, jonka vain aavistan tai jota epäilen, mutta silloinkin jään sen toivon varaan, että Hän on. Tarvitsen Häntä, Jumalaa, että saan hädän hetkellä jättää asiani suurempiin käsiin. Ja kun rukoilen, sanoitan hätääni. Joskus tivaan vastausta, mutta sitten huomaankin, että vastaus on siinä, että saan jättää taakkani Hänen kannettavakseen. Siitä saan voimaa elämääni. Tarvitsen Jumalaa myös voidakseni osoittaa kiitollisuutta. Aihetta siihen olisi paljon useammin ja enemmän kuin mitä osaan tai muistan kiittää. Joskus, kuin hyvyyden lehahduksena, sydämen täyttää kiitos, vaikka siitä, että sain herätä aamuun, että aurinko paistaa, että kohdalle osui yllättävää hyvyyttä, että jaksoin vaikean ajan yli. Kii-

Kannelmäki

Lintulahden kerhohuone

kappeli

Kulosaaren kirkko

hekerho klo 12 asti. Klo 11.30–15 Tiistaiolohuone. Ruokailu klo 11.30–12.30, hinta 2 e. Jumppa klo 10–11 ja kuntosali klo 9–15, maksuttomia.

■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna

Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo 10–18. To 21.2. klo 17 Pappi tavattavissa. Klo 18 Keskiaikainen hiljainen rukouslauluHerttoniemen Seuramessu. Männistö, avuskirkko taa Kirsi Valkeapää, esikunnat ■ Hiihtomäentie 23, lauluryhmä Anima verkossa: www. mea, joht. Hilkka-Liisa p. 2340 3320 (suntio) helsinginseura- Vuori. RukouslauluKe 20.2. klo 14 Keskimietiskely klo 17.30. kunnat.fi viikkokerho, vieraaSu 24.2. klo 10 Messu. na Virpi Laakso. HartaMännistö, Varjoranta, Riius, yhteislaulua, kahvitarjoihelä, Oksanen, Pohjoisaho, lu avustaja Liisa Berghäll. KirkkoSu 24.2. klo 10 Messu, Lähetyspyhä. kahvit. Klo 11.45 MessuavustajakouLeena Piirainen Suomen Lähetysseulutus. Kirkkotilan, alttarin ja liturgian rasta. Tikkanen. Lähetyksen kahvihetki symboliikka, esirukouksen valmistamija lähetysinfo nen. Messuavustajien ohella muutkin Ke 27.2. klo 19 Uskon ilta, sanaa, rukokiinnostuneet tervetuloa. Klo 17 Sanan usta, ylistystä, musiikkia. Tapani ja ja rukouksen ilta. Pirkko Jalovaara. Mervi Koski, Riitta Paananen, Tommi Ke 27.2. klo 13 Eläkeläisten piiri. VieVaris, Simoila raana farmaseutti Jukka Vesa. Sähköinen resepti, vitamiinit ym. Tervetuloa Herttoniemenrannan myös ensikertalaiset! ■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340 (suntio) To 21.2. klo 14 Laulun siivin, kahvitarj. alk. klo 13.30, Lankinen, Tikkanen

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

tollisuuskin on Hänen lahjaansa; se avaa ja avartaa elämää ja luo toivoa. Tarvitsen Jumalaa myös anteeksiannon ja armon tähden, kun on pakko pyytää: Herra armahda minua. Sanotaan, että rukous on sydämen puhetta Jumalan kanssa. Joskus myös sanatonta puhetta, huokailua ja ilman sanoja Jumalan eteen asettumista. Kun Jumala kerran on luvannut kuulla, miksei hän kuulisi myös sydäntemme huokauksia. Jaakko Löytty veisaa: Rukoilla jos en osaisikaan / niin ikävöidä häntä saan, / saan sairastaa taas sylissänsä. / Käy, Herra, meitä siunaamaan. Tähän luottamukseen on hyvä jäädä. Eeva Hurskainen

2. paastonajan sunnuntai Rukous ja usko Kiitollisuus. Uusi aamu on lahja.

Väri: violetti Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 25: 1–10; 2. Aik. 20: 1–9; 1. Tess. 4: 1–8; Matt. 15: 21–28

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

mukana kanttori Marjukka Andersson, srk-sali. Klo 14–16 Omaishoitajien ryhmä, tietoisku Steripolarin lonkkasuojista, aloitus Kirkkokahvilassa. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, B-porras, aiheena Joh. 6. Su 24.2. klo 11 Messu, Reima Niemelä, Varpu Koivunen, Marjukka Andersson, Aila Heinonen, Reino Järvinen, Kylli Tikkanen ja Marjut Kattelus. Klo 11–12 Pyhäkoulu, aloitetaan kirkossa. Klo 18–21 Nuorten aikuisten krypta, yhdessäoloa kerran kuukaudessa sunnuntai-iltaisin. Tervetuloa! Ma 25.2. klo 10–12 Cafe Kardemumma, S:t Jacobin srk-sali. Ti 26.2. klo 13 Äiti Teresa -piiri, B-porras. Klo 14.15–18 Diakoniatyöntekijä Lauttasaaren senioritalossa, Pohjoiskaari 1–3. Klo 18 Avoin rukouspiiri, Bporras. Ke 27.2. klo 19 Viikkomessu, Marko Heusala, Aino Valojärvi.

Muuta Kirkkokahvila, B-porras, auki arkisin ma–pe klo 10–18, lounas klo 12–14. Pappi tavattavissa joka to klo 13–15. Kahvilassa paaston ajan Raamattuvartti arkisin klo 11.45–12. Voit ottaa oman Raamattusi mukaan. Avoin päiväkerho ma ja pe klo 9–12 sekä ti klo 14–16, D-porras. Ei hiihtolomalla 18.–22.2.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420

Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 24.2. klo 10, Anita Olli, Pirkko Poisuo, Malmin kantaattikuoro, joht. Heikki Poutanen. Konsertti su 24.2. klo 18. Raissa Palmu ja Sari Nordqvist, laulu; Heikki Poutanen, urut. Makuja maailmalta – päivällinen Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 16.3. klo 15. Viiden ruokalajin menu, hinta: 20e aik., 10e 7–15v.; alle 7v ilmaiseksi. Mukana muusikoita ja esiintyjiä maailmalta sekä piirin työntekijöitä; Kaisu Rauhamaa, kantele. Lippuja saa Malmin kirkolta p. 09 2340 4420. Tied. vastaa kappalainen Pirkko Poisuo, p. 09 2340 4470.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340

4428 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 24.2. klo 12, Markku Arola; Sari Hakuri; Terhi Aho; Lotta Koponen, viulu. Taizé-laulujen ilta ke 27.2. klo 18, Kaisu Rauhamaa; Terhi Aho, sello; Lauluryhmä Toivonsäteet; Lauluryhmä Raiku; Johannes Rauhamaa, huilu; Iisa Halme, viulu; Markku Arola.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 24.2. klo 10, Jukka Holopainen, Raili Lehtinen, Timo Olli. Mörköilta to 28.2. klo 18–20. Keskusteluilta 3–4-vuotiaiden vanhemmille, aiheena lasten pelot. Ilm. lastenhoitoa ja iltapalaa varten sari.hakuri@evl.fi tai kirkolle viim. 25.2. p. 09 2340 4427.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 24.2. klo 10, Markku Arola, Jukka Suonoja, Hanna Varis. Messun aikaan Raamattukerho lukutaitoisille lapsille. Messun päätteeksi lähetyskahvila.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 24.2. klo 12, Jukka Holopainen, Raili Lehtinen ja Timo Olli. Kahvihetki. Porttikahvilassa ke 27.2. klo 12–15 maksuton puuro- ja kahvitarjoilu. Arpoja ja kirpputori. Lauluhetki ja hartaus klo 12.45.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 24.2. klo 12, Anita Olli, Timo Ahoinpelto, Hanna Varis. Lähetyskahvila. Parisuhteen palikat -parisuhdeilta: sitoutuminen parisuhteessa to 28.2 klo 18–20. Lastenhoito järjestetty. Mukana Pirjo Kettu ja Kati Karppinen. Hyvä Paimen – hiljaisuuden retriitti Snoan retriittitalossa Hangossa 12.– 14.4. Hinta 90/120e omin lakanoin + matkat (kimppakyydit jos mahdollista). Ilm. ma 25.3. menn. Merja Saviniemi, merja.saviniemi@evl.fi tai puh. 09 2340 4532. Ohjaajat Pirjo Kettu ja Merja Saviniemi.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Messu, Herättäjän kirkkopyhä su 24.2. klo 12. Samuli Korkalainen, saarna. Esa Järvinen, Jukka Suonoja, Merja Wirkkala. Herännäisnuorten kuoro. Kirkkokahvit. Messun jälkeen seurat.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Yksinhuoltajien olohuone ti 26.2. klo 17–19.

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429 Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 24.2. klo 10, Joona Mikkola, Sari Hakuri, Merja Wirkkala, kirkkokahvit. Hiljainen viikko-messu to 28.2. klo 17.30 Haastetaan kirkko! to 21.2. klo 18.30. Mitä pitäisi tehdä? Mitä Sinä odotat kirkolta? Missä haluaisit olla mukana? Alustuspuheenvuoroja. Keskustelun avaavat toimittaja Suvi Ahola, kirjailija, pastori Jaakko Heinimäki ja entinen FLEIM-lehden päätoimittaja Antti Siukonen.

Perheet

Malmin seurakunta facebookissa www.facebook.com/malminseurakunta

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi tai www.facebook.com/ talolla

Esikoislestadiolaisten rukoushuone ■ Puistolantie 1 Seurat su 24.2. klo 14.

Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vahtim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ti klo 10–11 Meilahti p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo 09 2340 4742, LänsiPasila 09 2340 4741. Su 24.2. klo 11 Messu, Ronimus (l), lehtori Tellervo Kuusiranta, ELY (s), Katariina Kopsa (k), Evankelisen lähetysyhdistyksen kirkkopyhä. Kirkkokahvit ja Siionin kanteleen lauluseurat, mukana Pirre Saario Suomen Lähetysseurasta. Ke 20.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri. To 21.2. klo 13 Torstaipiiri. Pe 22.2. klo 9.45 Perhekerho. Ma 25.2 klo 13 Miesten maanantaiseura, ”Pappien ja seurakuntalaisten suhteet Suomessa”, prof. Kaarlo Arffman. Ke 27.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri. To 28.2. klo 13 Torstaipiiri.

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 2340 4780. Ke 20.2. klo 18 Armolahja-ilta, Anneli Louneva ja Marja-Liisa Nikunen, rukous: ”usko jo saaneesi”. To 21.2. klo 18 Siionin virsi-seurat, Matti Malmivaara, Wennerström. Su 24.2. klo 11 Pyhäkoulu, 18 Tuuli puhaltaa -messu, Wennerström (l), TM Sari Wagner (s), Kopsa (k). Ma 25.2. klo 15 Kohtaamispaikka ja kahvila. Ti 26.2. klo 8 Rukousaamiainen. To 28.2. klo 18 Uskon akatemia -keskusteluilta.

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank. 5, p. 2340 4700 Ke 20.2. klo 16 Ohjelmallinen kahvila: teemme rukoushelmet, 18 arki-illan ehtoollinen, puhe Heikki Hilvo, Niemistö, Kopsa (k) To 21.2. klo 10 Perhekerho, 12 Ei ruokailua. Ma 25.2. klo 17.30–18.30 Pilates-tunti eläkeläisille. Ti 26.2. klo 17.30 Lähetyspiiri. Ke 27.2. klo 16 Kahvila, 18 raamattupiiri, Ef.2. To 28.2. klo 10 Perhekerho, 12 keittolounas, 18 Kohtaamisen ilta.

Perheleiri Kuntokallio leirikeskuksessa 9.–10.3. Leirillä perheiden yhteistä ohjelmaa, askartelua, laulua, leikkiä ja hiljentymistä. lauantaisauna ja uima– allas. Hinta 20e aik.,10e lapset, 45e perhe (2 aikuista ja 1–3 lasta). Ilm. Joona Mikkola helmikuun aikana sähköpostitse joona.mikkola@evl.fi

■ Nousiaistentie 6. (p. virasto 2340 4700) Ma 25.2. klo 13 Äiti Teresa -piiri. Ti 26.2 klo 14 Kahden kahvit, teemme rukoushelmet kahvittelun lomassa.

■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437

Aikuiset

Muuta

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Olohuoneessa to 21.2. klo 13–15 ”Jatkorippikoulu”. Isä Meidän -rukous, Anita Olli.

Hiihtoretki Saariselälle pääsiäisenä 29.3.–3.4. Hinta 590e sisältää matkat, hotellin ja ruokailut. Tied. Antti Ylinen p. 09 2340 4450. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400.

La 23.2. klo 11–14 Myyjäiset Pikku Huopalahden srk-keskus. Mukana mm. KUA, YV, Lähetys, maahanmuuttajanaiset, Lions. To 28.2. klo 18–20 Miesten kuorolau-

Pihlajiston seurakuntakoti

Seurakunnissa tapahtuu 21.2.— 27.2.

Ruskeasuon seurakuntakoti

MINUN KIRJANI -ILTAPÄIVÄ

Seniori, tule kuuntelemaan kun tutut kirjojen ystävät esittelevät itselleen merkityksellisen kirjan HelsinkiMission Minun kirjani -iltapäivissä. Tilaisuudet järjestetään kolmena torstaina klo 14-15.30 Albertinkatu 33:ssa. Kevään vierainamme ovat: 21.2. Laura Malmivaara 21.3. Vexi Salmi 25.4. Esko Seppänen Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Tilaisuudessa tarjolla kahvia ja pullaa. Mukaan mahtuu 40 ensimmäistä, ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Lisätietoja: Marjut Puisto, puh. 045 872 3516 marjut.puisto@helsinkimissio.ﬁ

HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka taistelee yksinäisyyttä vastaan. Luomme tapoja auttaa kaupunkilaiset yksinäisyydestä yhteyteen. Toimimme ammattilaisten ja vapaaehtoisten voimin seniori- ja nuorten kriisityön, lapsiperhetyön sekä erityisryhmien aloilla. www.helsinkimissio.ﬁ

KOHTUUS KAIKESSA

-TÄLLÄ PALLOLLA? 2.3. klo 13-17 Siltasaarenkatu 28, Hki nen • Sosiaaliturva ja rajallinen utkija maailmankaikkeus tutkija Jouko Karjalainen, THL • Kohtuus ja maapallo pelastuu? Kirjailija, ympäristöaktivisti Risto Isomäki Maksuton osallistuminen, ennakkoilmoittautuminen 25.2. menn. 09 234 036 00 / anne.terma@evl.ﬁ Tervetuloa! Järjestäjät: Helsingin Kristillinen Työväenyhdistys ja Kallion seurakunta

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta organisoi vapaaehtoistoimintaa pääasiassa kotona asuville ikäihmisille koko Helsingin alueella. Vapaaehtoiset toimivat juttelu- ja kahviseurana, ulkoilukaverina tai saattajana esimerkiksi lääkärissä käynnillä.

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI Vanhustyön keskusliiton koulutustilassa, os. Malminkauppatie 26 (3. krs), 00700 Helsinki KURSSI-ILLAT 11.3. klo 17.00–19.30 14.3. klo 16.30–18.30 18.3. klo 17.00–19.00 21.3. klo 17.00–19.30 Kurssilta saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen sekä tietoa liikkumisessa avustamisesta ja muistisairauksista. Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Mukaan mahtuu 25 kurssilaista.Ilmoittautumiset 6.3.2013 mennessä numeroon 050 572 2829 / 050 572 2830. Malmille pääsee busseilla 52A, 54, 69, 70T, 73, 74, 76A, 76B, 78, 79, 512, 519, 520, 577 sekä I-, N- ja K-junilla. (Malmin asemalta on noin 300 m kurssipaikalle.)

Tervetuloa mukaan!

Seurakunnissa tapahtuu 21.2.— 27.2.

lun esittelyilta Meilahden kirkossa, johdattajana kanttori Pete Vuorio.

To 28.2. klo 14 Eläkeläisten kahvihetki, Kölnin katedraali, Elise Rinne.

Ti 26.2. klo 10 Perhekerho.

Tulossa

Lehtisaaren kappeli

Ma 4.3. klo 16 Esikoisvauvakerho alle vuoden ikäisille vauvoille sekä esikoistaan odottaville vanhemmille, LänsiPasilan kappeli. Tied. Mia Malm p. 2340 4760.

■ Papinpöydänkuja 2

■ Maunulantie 21 Su 24.2. klo 17 Liike- ja tanssiterapia. Pe 1.3. klo 10 Liikunnallinen perhekerho. Mukana asahi-liikuntaa aikuisille.

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: katso aluejaot ja vastaanottoajat verkkosivuiltamme kohdasta Apua sinulle.

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820

(vahtimestarit) To 21.2. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit. Pe 22.2. klo 10 Rukouspiiri. Klo 19 Nuorten ilta. Klo 20 Nuorten yökahvila Alba La 23.2. klo 18 Herännäisseurat, mukana Erkki Helminen, Minna Ruuttunen ja Arto Virkkunen. Su 24.2. klo 11 Messu Aimo Lankinen, Marjaana Suurnäkki, Arja Sihvonen, Tiina Lintunen, Mari Lamminen, Kaisa valve, laulu. Mellunmäen Martat avustavat. Klo 11 Pyhäkoulu. Ma 25.2. klo 9.30 Avoin perhekerho. Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu, ruoka 1 e. Klo 13 Mielenterveysryhmä. Klo 15 Kaarikerho. Klo 16 Selviytyjät-ryhmä päihteettömyyteen pyrkiville.

Mellunmäen seurakuntakeskus ■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821

To 21.2. klo 13 Rukouspiiri. Pe 22.2. klo 16.30 Juna, tyttöjen ja poikien olohuone. Ti 26.2. klo 9.30–15 Avoin perhekerho.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 2340 4822

Ti 26.2. klo 16.30 Perheraamis.

Muuta Laulamme virsiä Kontulan vanhustenkeskuksessa ma 25.2. klo 13.30, Kontukuja 5. Mukana Arja Heikkinen ja Kirsi Honkanen-Punkari.

Su 24.2. klo 10 Messu, Tuohimaa. Kirkkokahvit.

Muuta Joogaryhmä Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa ke 13.2.2013 klo 9.30–10.30. Mukaan joogamatto ja rento asu. ohjaajana Merja Parikka. Hinta 100 e. Tied. ja ilm. Helena Ekholm helena.ekholm@saunalahti.fi tai 040 522 4426. Seurakuntailta – tiedotus ja keskustelutilaisuus seurakunnan ajankohtaisista asioista ti 26.2. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Seurakunnille myönnettävät määrärahat ovat vähentyneet ja sen johdosta joudutaan miettimään säästökohteita. Mukana kirkkoherra Leo Glad ja seurakunnan luottamushenkilöitä.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko

Koskelan kirkko ■ Käpyläntie 11

na ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 14– 17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11 p. 2340 5118.

Su 24.2. klo 13.30 Messu. Heininen, Kelk.

Ke 20.2. klo 13 Keskiviikkokahvit, ”Laineitten tie laivaani vie”, Kari Leikko. 27.2. Munkkiniemen kirjaston uudet tuulet, kirjastonjohtaja Sari Mattero ja kirjastonhoitaja Tuija Lassila; Hartikainen. Su 24.2. klo 11 Messu, Glad, Imeläinen; Riku Salminen, laulu. Kirkkokahvit. Klo 17 Messu, Kotiryhmäverkosto. Ma 25.2. klo 18 Raamattupiiri. To 28.2. klo 18 Lauletaan yhdessä talvilauluja, Anna-Eerikka Hämäläinen, Eeva Löflund.

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo ■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10,

avoinna ma–pe klo 9–15 Su 24.2. klo 13 Messu, Glad, Imeläinen. Kirkkokahvit. Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa. Ti klo 13.30–15.30 Olohuone. 26.2. keitto.

To 21.2. klo 10 Perhekerho. Ti 26.2. klo 17 Koskelan lähetyspiiri. Ke 27.2. klo 12 Avoimet ovet. Keittoa ja kahvia. Tied. Kajos p. 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri.

Pukkilantie 2 kerhohuone Ke 27.2. klo 17 Lähimmäiset.

Muista ilmoittautua Yksinhuoltajaperheiden leiri 22.–24.3. Karjalohjalla, ilm. 3.3. mennessä netissä.

Paavali Paavalinkirkko

■ Sammatintie 5, avoinna 5320. Virasto: p. 2340 ma–to klo 11–15. Virasto: Seura5300, oulunkyla.srk@ avoinna ma–ti ja to–pe evl.fi, avoinna ma, ti, klo 10–14, ke klo 12–17, kunnat to, pe klo 9–14, ke p. 2340 5400, paaverkossa: www. vali.srk@evl.fi. 13–16. Päivystävä pappi p. 2340 5302. helsinginseura- Päivystävä pappi: viDiakoniapäivystys p. raston aukioloaikoina kunnat.fi 2340 5318, talousasip. 2340 5402. Diakoat ti klo 9–11 p. 2340 niavastaanotot: ti ja to 5383. klo 10–12 vain ajanvaraukselSu 24.2. klo 10 Pyhäkoulu. Klo la, varaa aika virastosta p. 2340 10 Messu. Pelkonen, Remes, Kinnu5400. Vahtimestari: p. 2340 5445, nen. suntiot.paavali@evl.fi. www.facebook. Ma 25.2. klo 10 Perhekerho. com/Paavalinseurakunta. Tykkää siKe 27.2. klo 13 Keskiviikkokerho ja vusta, saat tietoa toiminnastamme. Oulunkylän lähetyspiiri. Ke 20.2. klo 18 Snadi PaavaliMessu. Jorma Parviainen, Sanna-Maarit HakKirkkoherranvaali karainen Oulunkylän kirkkoherraksi on valittu Su 24.2. klo 10 Messu. Jorma Parviaikappalainen Ulla Kosonen. nen, Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen. Käpylän kirkko Ti 26.2 klo 13–14.30 Aulakahvila ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222 Ke 27.2. klo 18 Snadi PaavaliMessu. Diakoniatoimisto avoinna pe klo 9–11, Tuuli Aitolehti, Sanna-Maarit Hakkaraip. 2340 4218 Murto. nen. Su 24.2. klo 11 Messu. Heininen, ToiviTo 28.2. klo 14.30 Lähetysrukouspiiri ainen, Kelk. Kirkkokahvit, järj. Lyydiakappelissa. Lappalaisten, Viron ja Vetoimikunta. näjän työn psta. Ma 25.2. klo 17 Akin klubi. To 28.2. klo 19 Ilta Kari Peitsamon Ke 27.2. klo 13 Päiväpiiri. Opiskelijoita seurassa alasalissa. Lauluja uskosta, Metropolia AMK:sta. Klo 18.30 Hiljaielämästä ja Jeesuksesta. Kolehti yhsuuden rukoushetki. teisvastuukeräykselle.

■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-

■ Raumantie 3

Voudintie 4 B kerhohuone

■ Teinintie 10, p. 2340

Munkkiniemi

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo

Seuris

Maunulan kirkko verkkokirkko.fi

Itä-Pasilan seurakuntakoti

päivä Paavalinkirkolla. Yhteinen lounas, jalkojen ja käsien hoitoa, rentoutumista, Gospel-lattarit ja lopuksi yhteinen hiljentyminen. Päivän hinta 10 e Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi sis. lounaan ja iltapäiväkahvit. Mukana Minna Sorsa, Anna Kalske, Annaelina Tähtinen ja Arja Kortelainen. Ilm. virastoon viim. 1.3. Usko tai älä -ryhmä 25–40-vuotiaille keskiviikkoisin klo 18 Paavalinkirkolla. Lisätietoja ja ilm. Juha Valkeapäälle p. 09 2340 5424 Kevätretki Turkuun la 18.5. Ohjelmassa opastettu tutustuminen Turun tuomiokirkkoon ja Turun linnaan sekä kiertoajelu. Lounas Birgittalaisluostarissa. Retken hinta 40e (sis. matkat, lounaan, opastukset ja pääsymaksun Turun linnaan). Ilm. virastoon 8.5. mennessä. Lisätietoja: Arja Kortelainen p. 2340 5423 ja Kirsti Hietalahti p. 09 2340 5451. Luovaa raamattutyöskentelyä sunnuntaina 10.3. klo 14. Raamatunteksteihin tutustumista mm. bibliodraaman ja lattiakuvien avulla. Lisätietoja Kirsti Hietalahti p. 09 2340 5451.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. Su 24.2. klo 11 Messu. Marita Toivonen, Leo Norja ja Jussi Hirvonen. Saarnassa mukana Rauniot perhe Itä-Aasiasta. Ti 26.2. klo 13 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus. Mukana Jussi Hirvonen ja Anna-Kaisa Honkanen. Kahvitarjoilu. Ke 27.2. klo 19 Nuorten messu. Henrik Wikström.

Torpparinmäen korttelitalo ■ Käräjätuvantie 3 Ma 25.2. klo 18 Torpparinmäen Martat.

Tulossa Su 10.3.2013 klo 16 Pakilan Tormaystävät ry:n vuosikokous. Alussa kirjailija ja elokuvaohjaaja Imbi Paju kertoo lapsuudestaan Tormassa ja myöhemmästä tuotannostaan.

Pitäjänmäki

■ Opastinsilta 6

Pitäjänmäen kirkko

Su 24.2. klo 12 Messu. Jorma Parviainen, Ritva Tolvi. Kirkkokahvit. Ma 25.2. Tekemisen iloa -kädentaitoryhmässä tehdään pääsiäiskortteja.

■ Turkismiehenkuja 4. Virasto: avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus Tali–Strömbergin alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638, Reimarlan, Pajamäen, Konalan alueet pe klo 9–11 Seija Widberg, p. 09 2340 5648. Keskiviikkoisin klo 18 Hiljainen rukous. Marika Palm. Su 24.2. klo 10 Messu ja lähetyskahvit. Eero Junkkaala (s), Martti Pitkänen (a), Kylli Ahola (k).

■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 To 21.2. Lasten musiikkiryhmät. Klo 9.30 2–5v, klo 10 1–2v, klo 10.30 0–1v. Su 24.2. klo 12 Messu. Pelkonen, Remes, Kinnunen. Ke 27.2. klo 13 Keskiviikkokerho. Klo 18 Nuorten aikuisten raamattupiiri.

■ Flooranaukio 1 Pe 22.2. klo 9–10.30 Keulan aamu, avoin kohtaamispaikka, jossa voi lukea lehden, kahvitella, syödä aamupuuron ja vaihtaa ajatuksia toisten kanssa.

Veräjälaakson koulu

Muuta

■ Otto Brandtin tie 13

La 9.3. klo 12–16 Naisten hemmottelu-

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

Seurakuntakoti Keula

Ti 26.2. klo 12.30 Omaishoitajien vertaistukiryhmä. Klo 18 Nuorten lautapeli-ilta

Pajamäen srk-koti ■ Pajamäentie 14 Pe 22.2. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e Ke 27.2. klo 13 Päiväpiiri. Seija Widberg.

Konalan srk-talo ■ Kyntäjäntie 4 To 21.2. klo 13 Lähetyspiiri. Martti Pitkänen.

Muuta Rukouspiirit ke klo 13 Pitäjänmäen kirkko, klo 18 Konalan srk-talo, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuone Perhekerhot lomalla vkolla 8. Pyhäkoulu Pitäjänmäen kirkolla ti 26.2., 12.3., 2.4., 16.4., 7.5., 28.5. klo 17.30. Johanna Hakkari. Kulttuurimatka Kotkaan, Langinkoskelle ja Ruotsinpyhtäälle to 23.5. Lähtö Pitäjänmäen kirkolta klo 8, paluu n. klo 18. Tutustumme Langinkosken keisarilliseen huvimajaan, Merikeskus Vellamoon Kotkassa ja Ruotsinpyhtään kirkkoon. Hinta 50e sis. bussikulj., pääsyliput, opastukset, ruokailun. Ilm. virastoon.

Roihuvuori Kaste-, vihki- ja hautausvaraukset p. 09 2340 5702. Muut tilavaraukset p. 09 2340 5715. Seurakuntatoimisto (Tulisuontie 2) avoinna ma ja ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminta: www.laajaranta.fi.

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p.09 2340 5700. Pappi tavattavissa srk-toimistossa ma klo 10–13, ke 14–17.30 ja pe klo 9–12. Diakoniatyön vastaanotot: ajanvaraus ma soittamalla klo 11–12 p. 09 2340 5758, ti klo 9–10 käymällä paikan päällä. Ma klo 10–11 Puurokahvila. Ti klo 12–14 Roihutupakahvio ja klo 12.30 Rukoushetki kappelissa. Ke 20.2. klo 18 Iltamessu Su 24.2. klo 10 Messu, Nurminen, Vilkkilä ja Kujansuu. Ke 27.2. klo 13 Soppakirkko, Helaseppä, Moilanen ja Kujansuu.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757 Pappi tavattavissa ti klo 10–13 ja to klo 9–12. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14, esillä Oili Ollanketon Maalauksia matkan varrelta -näyttely. Diakoniatyön vastaanotto ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Ke 20.2. ei Variksen laulukoulua. Torstaisin klo 12–12.15 Keskipäivän rukoushetki. Su 24.2. klo 12 Kansanlaulumessu. Laulamme yhdessä Anna-Mari Kaskisen sanoittamia kansanlauluja. Vaulas, Vilkkilä ja Leena Nikula. Ma 25.2. klo 18.30 Lähetyksen rukousilta, mukana Heidi Koskela ja Kirsti Kosonen Ke 27.2. klo 18 Kirjallisuuspiiri, keskustellaan Tenho Pimiän kirjasta ”Sotavankileiri n:o 23; Kuolemaa, kulkutauteja ja rautatienrakennusta”.

Muuta Ti 26.2. klo 18–20 Kirkko – näe metsä puilta? Nuorten aikuisten illat alkavat Laajarannassa, Humalniementie 15. Sopii 18+ -vuotiaille tai sen ikäiseksi itsesi tuntevalle. Keskustelua, iltapalaa, yhdessäoloa, hartaus. Mukana Jaani Vilkkilä.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, www.facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

na ma–su klo 9–18 Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17, rippihuone To 21.2. klo 12 Viikkomessu. Kuusniemi, Laitinen. Pe 22.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. La 23.2. klo 18 Iltakirkko. Varkki, AnnaMaria Lehtoaho. Su 24.2. klo 10 Messu. Varkki, Oikarinen, Anna-Maria Lehtoaho, Hannu Holma, kuoro: Akateeminen Laulu, joht. Ruut Kiiski. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Ma 25.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Krypta. Ti 26.2. klo 12 Päivärukous. Ke 27.2. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta. Klo 12 Urkuvartti. Elisa Murtoperä. Klo 18 Kohtaamispaikkana Krypta: Ilmastonmuutoksen eteneminen. Fortumin kehittämisjohtaja Jouni Keronen alustaa. Teetä klo 17.30. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730,

avoinna ma–pe klo 12–15 Su 24.2. klo 10 Messu. Äikää, Ingerö. Kirkkokahvit. Krypta.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

To 21.2. klo 14 Naisfoorumi: Yhteisvastuun ja vanhenemisen äärellä. Runoja ja keskusteluja vanhenemisesta. Engström. Pe 22.2. klo 19 Nuorten aikuisten Glow-ilta. Su 24.2. klo 12 Messu. Silvo, Outi Huczkowski, Suikkanen. Kirkkokahvit. Ma 25.2. klo 9.30 Perhekerho. Ti 26.2. klo 9.30 Perhekerho. Klo 14–16 Diakoniakahvila. Ke 27.2. klo 10–14 Avoimet ovet.

Suomenlinnan kirkko

Ti 26.2. klo 13 Keskustelua Sanan äärellä. Klo 15 Puhu suomea. Ke 27.2. klo 13 Yhteislauluhetki.

Bulevardin kerhohuone ■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta Ma 25.2. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18.30 Miesten raamattupiiri.

Bulevardin seurakuntasali ■ Bulevardi 16 B. 2. krs Pe 22.2. klo 19 Kansan Raamattuseuran opiskelijat.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 2340 6123 Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas ti–pe klo 11–14 To 21.2. klo 13 Torstaipiiri. Ingerö. Su 24.2. klo 10 Anglikaaninen messu. Klo 12 Messu (vanha kaava). Matti T. Amnell, Ingerö. Klo 18 Tuomasmessu. Mikko Helenius ja orkesteri. Ma 25.2. klo 10–12 Family Club. Akvaario. Ti 26.2. klo 12–13 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Klo 17 Arkimessu. Messun jälkeen avoin Tuomasmessun messukokous. Café Agricola. Ke 27.2. klo 13 Seniorifoorum: Ajankohtaista tietoa sydänsairauksista. Kardiologi, Sydänliiton ylilääkäri Mikko. Klo 20 Agricolamessu.

Meritullin seurakuntakoti ■ Meritullintori 3, p. 2340 6133 To 21.2. klo 18 Nuorten aikuisten sähly. Ma 25.2. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa. Ti 26.2. klo 9.30 Perhekerho. Klo 18.30 Naisten lentopallo. Ke 27.2. klo 9 Naisten lentopallo.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A To 21.2. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Lähetyskirkko ■ Tähtitorninkatu 18 Su 24.2. klo 14 Lähetyskirkon nuorten aikuisten messu. Janne Keränen.

■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,

Krista-koti

avoinna ke–su klo 12–16 La 23.2. klo 14–16 Pyhiinvaellusiltapäivä: Kertomuksia Santiago de Compostelasta. Tarjoilu nyyttäriperiaatteella. Ma 25.2. klo 17.15–18 Muskari (pienet). Ti 26.2. klo 16–18 Koululaisten Olkkari. Krypta. Ke 27.2. klo 14–16 Keskiviikkokahvit. Krypta.

■ Kristianinkatu 19 Ma 25.2. klo 15 Raamattupiiri. Johanneksen evankeliumi.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21 To 21.2. klo 17–19 Rukouksen huone. Kahvikärry, esirukousta. Klo 19 Raamattuluento.Vaeltava Jumalan kansa. (2. Mooseksen kirja). Panu Pihkala. Su 24.2. klo 10 Messu. TM Riitta Lemmetyinen, Silvo, Suikkanen. Kirkkokahvit, messujatkot. Ti 26.2. klo 12 Päivämusiikki. Sixten Enlund, urut. Ke 27.2. klo 8 Aamumessu. Kiuru, Suikkanen. ■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ti–to klo 11– 15, pe klo 9–12 To 21.2. klo 12 Käsityöpiiri. Pe 22.2. klo 9–10 Aamupuuro. La 23.2. klo 10 Brunssi yhteisvastuun merkeissä. Aila Alarotu kertoo kuvin ja sanoin Kambodzasta, tämän vuoden yhteisvastuukohteesta. Duo Erika ja Apa Niemelä. Brunssi 2 e. Ahonen, Vaalgamaa.

Seurakunnissa tapahtuu 21.2.— 27.2.

Muuta Ystävyysseurakuntamatka Tallinnaan su 19. – ma 20.5.2013. Tutustumme Tallinnan Tuomiokirkkoseurakuntaan ja Tuomiokirkon kouluun Toomkooliin. Yhteinen illallinen su ja lounas ma. Vapaa-aikaa Tallinnassa. Hinta 129,80 e (1-hengen huone) ja 88,30 e (2-hengen huone). Lisätietoa ja ilm. netissä ja Facebookissa. Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 2340 6100 tai netistä. Kotiraamattu- ja rukouspiiri su 24.2. klo 18 Suomenlinna Susisaari B 42 c 10. Ohj. Leena Piirainen, p. 044 343 3379.

Tulossa LuoMuKanteleiden Yhteisvastuukonsertti ti 5.3.2013 klo 18.30 Vanhassa kirkossa. Ohj. 7 e. Yhtyeeseen kuuluu 20 kanteleensoittoa opiskelevaa kouluikäistä lasta ja nuorta. Soittimena ovat 5- ja 11-kieliset pienkanteleet sekä 36–39-kieliset isot kanteleet. Ohjelmisto: Konevitsan kellot, suomalaista ja pohjoismaalaista kansanmusiikki, jäsenten omia sävellyksiä.

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto

p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320 Pe 22.2. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone). Su 24.2. klo 10 Messu. Arja Launis, Eero Eskola, Tuomas Karjalainen. Ma 25.2. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone). Klo 13 Maanantaipiiri. Klo 16.30 Merimieskirkkopiiri, Heikki Rantanen. Ti 26.2. klo 11 Jumppakerho eläkeläisille. Klo 13 Raamattuluento, Helsingin Raamattukoulu. Klo 17 Kitarakurssi (takkahuone). Ke 27.2. klo 18 Ehtoollishetki. Otto Alanen, Leena Tiitu. Klo 18.30 Rukousjatkot.

Seurakuntakoti

Vihdin liikenne oy VL-matkojen matkatarjontaa 2013 Armenian matka 15.–22.4. ja 3.–10.10.

Tule tutustumaan maailman ensimmäiseen kristittyyn valtioon vuodelta 301, sen historiaan, luostareihin, maisemiin, iloisiin ihmisiin ja elävään Jerevaniin. Päivittäin retki Armenian nähtävyyksiin, kuten Khor Virapin ja Noravankin luostarit, Sevan-järvi, Garnin ja Zvartnotsin temppelit ja Etchmiadzinin uskonnollinen keskus. Käymme myös matto- ja konjakkitehtaassa. Hintaan sisältyy lennot, majoitus Jerevanissa ****, puolihoito, bussikuljetukset, opastus ja tulkkaus. Hinta 1350 €/hlö, 1 hh-lisä 160 €.

Arkangelin matka 24.–29.6. Bussi- ja lentomatka Helsinki–Pietari–Arkangeli–Pietari–Helsinki. Oppaina emeritusmaaherra, FT Eino Siuriainen ja kenrl Pentti Lehtimäki. Majoitus puolihoidolla, lento- ja bussikuljetukset, asiantuntijaoppaiden palvelut ja viisumin hankinta. Hinta 1093 €/hlö, 1hh-lisä 193 €.

Saarenmaan oopperapäivät 22.–28.7. Useita hotelli- ja aikavaihtoehtoja alkaen 292 €/hlö. Oopperalippuja saatavilla hyviltä paikoilta kaikkiin esityksiin.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset Vihdin Liikenne Oy 09-444774 tai vihdin.liikenne@clarinet.ﬁ Katso myös www.vihdinliikenne.ﬁ

Hengelliset tilaisuudet

■ Runeberginkatu 39

To 21.2. klo 13 Diakoniapiiri. Pe 22.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri. Apu minulle tulee Herralta, Eero Eskola. La 23.2. klo 11 Tuunauspäivä. Tehdään yhdessä myyjäisiin ja itselle kaikenlaista mukavaa, mm. persoonallisia pääsiäiskoristeita. Lisätiedot Arja Launis, 040 828 1810. Ma 25.2. klo 19 Raamattupiiri. Ti 26.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Lähetyspiiri. Kuunteleva rukous, käytännön harjoituksia. Seija Eerola, Kika Paukkunen.

Uskovan auktoriteetti!

Rukoilemme Sinulle vapautusta sairauksista, kivuista, Paholaisen vallasta...

Pirkko Jalovaara

Rukousilta Kallion kirkossa su 24.2. klo 17.00 Rukoilemme kanssasi!

Kerhokeskus ■ Tykistönkatu 8 Pe 22.2. klo 18 Nuorisokahvila ToriCafé. Ma 25.2. klo 17.30 Posliinipiiri. Klo 18 Nuorten peli-ilta. Ke 27.2. klo 18 Nuortenilta. Nuorten tilaisuuksista lisätiedot Mikko Saari, 040 837 9291.

Tulevaa toimintaa Paastonajan retriittiryhmä 4.–24.3. Lisätiedot Arja Launis, 040 828 1810. Lauluilta ma 4.3. klo 18, Cafe & Eepos. Juurevaa musiikkia valtateiden varsilta. Maailman rukouspäivän ekumeeninen rukoushetki pe 1.3. klo 18, Temppeliaukion kirkon seurakuntasali. Rukouspäivän taustalla naisten rukousliike 1800-luvun Amerikasta. Nykyään päivää vietetään 170 maassa maaliskuun 1. perjantaina. Tänä vuonna rukousten aiheena ”Minä olin koditon ja te otitte minut luoksenne”. Tilaisuudessa kerätään rahalahja kenialaisten naisten parissa tehtävään hiv- ja seksuaaliterveystyöhön ortodoksisen kirkon kautta. Kahvitarjoilu.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina, ja ma–pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420

Ke 20.2. klo 12.45 Matteuksen Päivälaulajat. Klo 14 Populus-kerho Iloa yhdessäolosta. Su 24.2. klo 10 Messu. Stickler, Kallinen ja Vesanen. Messuavustajina Maria Novaro ja Saimi Kautonen

Vartiokylän kirkko ■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422 Su 24.2. klo 16 Sanan äärellä. Laulua, puheita ja rukousta. Antero Öhberg,

Kansanlähetys Kaisaniemenkatu 13 A, 4. krs, p. 044 452 2239. Avoinna ma-pe klo 10-16. Aamurukouspiiri perjantaisin klo 8 ja Raamattupiiri maanantaisin klo 17 toimistolla. Filia-messu sunnuntaisin Hotel Arthurin juhlasalissa Kaisaniemessä, Vuorikatu 17. Su 24.2. klo 16 Hyvää lähdevettä, Pirkko Valkama, HPE, pyhäkoulu ja lastenhoito sekä su 3.3. klo 16 Timanttia kallisarvoisempi kivi, Matti Korhonen, HPE, pyhäkoulu ja lastenhoito. Lauluryhmä joka toinen torstai klo 18 toimistolla (parittomat viikot). Lisätietoja: hekl. laulu(at).com. Ti 26.2. klo 18.30 Iltamessu Pyhän Sydämen kappelissa, Kirstinkatu 1. HEKL:n ja OPKO:n opiskelijoiden ja nuorten aikuisten illat: la 23.2. klo 18 Siltasaarenkatu 28, Kaukasian kutsu, Anne Gröhn ja la 2.3. klo 18 Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs. Ymmärrystä etsivä usko, Tomi Koho. LUE www.hekl.ﬁ

HERÄNNÄISSEURAT To 21.2. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2. Pe 22.2. klo 14 Vuosaaren katukappelissa kauppakeskus Columbuksessa. La 23.2. klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1. Su 24.2. klo 12 Kirkkopyhä Tapanilan kirkossa, Veljestentie 6. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Herännäisnuorten kuoro. klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Puhujana mm. Mari Teinilä, Simo Lipasti. Ke 27.2. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs.

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

SEUROJA Ke 20.2. klo 19 Seurat La 23.2. klo 18 Seurat Su 24.2. klo 16 ja 18 Seurat Ma 25.2. klo 19 Seurat Hakavuoren kirkossa

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

LÄHETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18 Su 24.2. klo 14 Messu, Janne Keränen To 28.2. klo 8.30 Yksinkertainen messu, Timo Ryhänen Raila Mantere www.lahetyskirkonmessu.ﬁ

Hautauspalveluja Hautaustoimisto

ARMAS BORG & Co Oy Annankatu 12 00120 HELSINKI puh. (09)

612 9890

Palvelemme

arkisin 9 - 16 tai sopimuksen mukaan 24 h 0400 977 000

Sielunhoitopuhelin (09) 148 5432 palvelee ma-pe klo 19.00-22.00. Tahdomme auttaa, kun etsit hengellistä apua. Esirukouspyyntöjä vastaanotetaan.

Ev. lut. Kansanlähetys

Kirpputoreja OSTETAAN KUOLINPESÄT JA KIRPPUTORITAVARAA. 040-7058961

18 Heikki Nurmi, Kirsi Mustonen, Kirsi Stickler. Hiihtolomaviikolla 8 ei ole lasten ja nuorten viikkotoimintaa, hyvää lomaa!

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421

To 21.2. klo 12–16 Olohuone Nojatuolimatka Portugaliin klo 14, Klo 18 Kappelimessu. Pakarinen ja Vesanen.

Muuta Katso koko viikkotoiminta: www.helsinginseurakunnat.fi / Vartiokylä

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7

To 21.2. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas Hinta 1 euro. Klo 13 Merimieskirkkopiiri. Klo 13 Diakoniapiiri. Pe 22.2. klo 18 Kuninkaan ilta. Riikka Ruokonen, puhe ja Hannele Ahtinen ja Hadassa, ylistys. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Lapsille pyhäkoulu. Su 24.2. klo 11 Messu. Liturgia Lauri Holma, saarna Arto Huhdanmäki ja kanttorina Iida Antola. Ma 25.2. klo 12.30 Iltapäiväpiiri. A. Karamzin´in elämäntehtävästä Salme ja Irma. Klo 18 Johanneksen evankeliumi -raamattupiiri. Ti 26.2. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Miestenpiiri.

Seurakunnissa tapahtuu 21.2.— 27.2. Ke 27.2. klo 17 Vuosaari-kuoro.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. To 21.2. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Samuel Paananen ja Iida Antola. Ti 26.2. klo 13 Rukouspiiri. Ke 27.2. klo 18 Lectio Divina -ryhmä. Ryhmässä tutustutaan Raamattuun lukien, mietiskellen, rukoillen ja sulatellen. Kuulostelu ja hiljaisuus vallitsevat, ja kokemuksia jaetaan vain rajoitetusti. Ryhmään tullaan paikalle ajoissa, sillä ovi suljetaan työskentelyn alettua. Ohjaajana on pastori Tiina Ahonen.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kehitysvammatyö ■ Vammaistyön pastori p. 09 2340 2546 tai heli.ojalehto@evl.fi.

Kuurojentyö

■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Perhekerho pe 22.2. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs., Tuunauspiiri ke 27.2. klo 15– Albatross 17.30 Hermannin Diakoniatalossa, Hä■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 meentie 73, Viva-Annankulma, avoin Pe 22.2. klo 12–13.45 Cafe Outolintu. olohuone to 28.2. klo 11–12.30 AnnankaMa 25.2. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltu 14 D, poikkea viittomaan kahvikupin tarusko. Klo 18 Venäjänkielinen raaäärelle, Kuurojen Lähetyksen vuosimattupiiri. juhlat Lahdessa 23.–24.3.2013, päiväTi 26.2. klo 10 Elämänkysymykretki Hgistä la 23.3., lähtö klo 9 ja siä Raamatun äärellä – paluu klo 21, hinta 30 e, tied. naisten piiri. Klo 14 Asja ilm. viim. 21.2. ansa. Seurakeleita Suomeen. Klo mielty@hky.fi tai 050 14.30–16.30 Kirpputori 3241 777. kunnat ja kahvio. Tule tekeverkossa: www. Mielenmään löytöjä ja nauttimaan tuoreen leihelsinginseura- terveystyö Elämänkatsomusvonnaisen kera kupillikunnat.fi ryhmä ke 27.2. klo 17– nen kuumaa. Klo 18 18.30 Seurakuntien talosPyhäkouluopettajien sa, Etelä-Helsingin Kirkkopalaveri. kierros, ”pieni pyhiinvaellus” Ke 27.2. klo 9.30 Lasten laulukävellen ke 6.3., aloitus klo 10 Kampin aamu Iida Antolan kanssa. Klo 13 Laukappelilta, seuraavina Annankulma klo lupiiri. Anja Hinkkanen. 11, Ruoholahden kappeli klo 12 ja LautMyrskylintu tasaaren kirkko klo 13, hengen ja ruu■ Solvikinkatu 11 miin ravintoa, hinta 10 e, tied. ja ilm. Ke 20.2. klo 18 Medialähetyspiiri Marja Aho, p. 09 2340 2541 tai Kristina Näppärät. Piirin yhteydessä on läheJansson-Saarela, p. 09 2340 2540. tyspuoti ja -kahvila. Näkövammaistyö Ti 26.2. klo 10 Perhekerho. ■ p. 09 2340 2549 Ke 27.2. klo 18 Miesten keskustelupiiri. Lähetysaskartelupiiri pe 22.2. klo 18– Merirasti-kappeli 20.15, hengellisen musiikin Levyraati ■ Jaluspolku 3 ma 25.2. klo 18–19.45. Ke 20.2. klo 18 Uusi laulu -kuoro. Oppilaitostyö To 21.2. klo 10–11.30 Perhekerho. Oppilaitospapit ovat oppilaitoksissa Ke 27.2. klo 18 Uusi laulu -kuoro.

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Säännölliset vastaanotot lukukausien aikana: Aalto-yliopisto Arabia ARTS torstaisin, Töölö Chydenia ti 10– 11, DIAK ma 11–13, Haaga-Helia AMK Pasila ti 13–14, Vallila to 13–14 (parittomat viikot), Haaga to 10–11, Malmi ma 14–15 (parittomat viikot), Helsingin yliopisto päärakennus ke 14–15, Kumpula Exactum ke 11–12, Viikki Infokeskus to 12–14, Kuvataideakatemia ke 14–15, Metropolia AMK Tukholmankatu ti 14–15, Tavitalo ke 14–15, Sibelius-Akatemia Musiikkitalo tiistaisin, Teatterikorkeakoulu perjantaisin, katso lisää www.kirkkojakampus.fi.

Pullakirkko su 24.2. klo 10, Marita Nummelin ja Laura Vihreäpuu, Päivätupa ma, ti to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu ke, pe (1 e) klo 12, Katulähetysilta ke klo 18.

Herttoniemen rannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 09 2345 3380, Kiinankielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suomenkielen opetusta, lounas , messu klo 13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa myös adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651, Venäjänkielinen työ; messu Mikaelinkirkossa kuukauden 1. ja 3. sunnuntai klo 15, Emännänpolku 1, Kontula, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, Emännänpolku 1, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vladimir Blaginin, p 09 2340 4839, Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Erityisnuorisotyön keskus, Snellu

Palveleva Puhelin

■ Toinen linja 8, p. 09 2340 2352

Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572

Sateenkaariryhmä 15–18 vuotiaille HLBTQI nuorille alkaa ma 25.2. Ryhmä kokoontuu 6 kertaa maanantaisin klo 17–19. Ryhmässä voi käsitellä turvallisessa ympäristössä seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyviä kysymyksiä ja hengellisiä asioita yhdessä ohjaajan ja muiden nuorten kanssa. Pikaiset ilmoittautumiset osoitteeseen miiu.kivela@student.diak.fi. Voit laittaa Miiulle myös mieleen nousevia kysymyksiä.

Kampin kappeli ■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Kappeli on avoinna arkisin klo 7–20, viikonloppuisin klo 10–18, Aamuhartaus maanantaisin klo 8, Taustamusiikkia tiistaisin klo 18–20 ja torstaisin klo 7–9, Iltahartaus perjantaisin klo 18.

Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi Arabiankielinen työ; messu tai raamattupiiri joka sunnuntai klo 12.30

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3–8yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services. Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi

Ulla Kosonen kirkkoherraksi Ulla Kososen on Helsingin ainoa naiskirkkoherra. Teksti Outi Ikonen Kuva Katri Saarela

astori Ulla Kosonen valittiin Oulunkylän kirkkoherraksi 12. helmikuuta päättyneessä vaalissa. Annetuista 751 äänestä Ulla Kosonen keräsi 418 ääntä, Markku Päiviö 282 ääntä ja Ann-Maarit Joenperä 51 ääntä. Helsingissä ei ole ollut naista kirkkoherrana Hakavuoren seurakunnan kirkkoherran Eija Köntin jäätyä joitakin vuosia sitten eläkkeelle. Kosonen ei ole omalla kohdallaan pohtinut erityisesti sitä, mitä merkitsee olla naiskirkkoherra. – Nyt kirkossa alkaa olla töissä naisia, joilla on riittävä kokemus ja pätevyys sekä valmiutta esimiestehtäviin. Kososen mielestä kirkko ei voi olla tunnistettava osa ihmisten elämää, ellei sinne mahdu erilaisuutta. – Arvostan monella tavalla perinteitä ja juurevuutta. Haluaisin

kuitenkin, että kirkko on myös vahvasti kuulolla tässä ajassa. Tarvitsemme kirkon työhön erilaisia ihmisiä ja eri sukupuolia: miehiä ja naisia, kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia, työuran loppuvaiheessa olevia ja sitä aloittelevia, perheellisiä ja perheettömiä – ihmisiä erityyppisistä taustoista – sekä kanssakäymistä heidän kanssaan. Viisi vuotta pappina tutustutti Ulla Kososen Oulunkylän maisemiin ja seurakuntalaisiin. Tätä ennen hän ehti ottaa pestin Lontoon merimieskirkkoon. – Englanti on aina kiinnostanut ja merimieskirkon olen tiennyt jo lapsena, sillä kävin mummun kanssa merimieslähetyspiirissä, hän kertoo. Lontoon vuosina kehittyivät osaaminen niin papin perustyössä kuin merimieskirkolle oleellisessa sosiaali- ja kriisityössäkin. Tärkeä ja Kososta kiinnostava työn osa-alue oli suomalaisen kulttuuritoiminnan tukeminen. – Nuo vuodet olivat monella tavalla hieno kokemus, vaikka monta kertaa tunsin kulkevani osaamisen äärirajoilla. Näin oli etenkin silloin, kun vastaan tuli vaikeita ihmiskohtaloita ja kriisitilanteita. Työkaverien merkitys

Kotikulmilla. Ulla Kosonen on toiminut viisi vuotta Oulunkylän pappina.

ja vapaaehtoisten rooli todella korostuivat tuolloin. Kosonen on piirtänyt eri tavoin nuoresta lähtien. Viimeiset neljä vuotta hän on tehnyt aktiivisemmin strippisarjakuvia. Tuleviin aikatauluihinsa kirkkoherrana hän haluaisi tehdä tilaa myös tälle rakkaalle harrastukselleen. – Teologisten, kirkon ja ih-

miselämään liittyvien asioiden pohtiminen kuvakerronnalla ja tarinan kertomisen kautta on minulle tärkeää. Taiteessa ja sarjakuvan tekemisessä Kosonen näkee paljon käsityöläisyyttä. Siinä täytyy mitata viivottimella, tarkistella paperin laatuja ja mustetta sekä kynien toimivuutta.

– Sarjakuva on ihana elementti. Tiedän, että oppimista riittää – viimeiseen hengenvetoon saakka. Kirkkoherra Ulla Kosonen asetetaan virkaan Oulunkylän kirkon messussa sunnuntaina 21.4. Tutustu Ulla Kososen ajatuksiin www.kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

Pieniä keittöihmeitä Olipa kyseessä kotikokin luomus tai huippuravintolan täysosuma, hyvät raaka-aineet ovat onnistumisen edellytys. Tekstit Marja Kuparinen ja Tommi Sarlin

KIRJA On kiehtovaa päästä kurkistamaan, miten suositun ravintolan päivä sujuu ja millä filosofialla ja missä hengessä ruoka-annoksia rakennetaan. Henri Alénin ja kumppaneiden ravintola Muru Fredrikinkadulla on ikuistanut toiminta-ajatuksensa viehättävään Muru-kirjaan. Siinä seurataan ravintolan vuorokautta ensimmäisestä aamuauringon säteestä yöpalan jälkeisiin loitontuviin askeliin, kun viimeiset muruset suuntaavat kotimatkalle. Henkilökunnan nimittäminen murusiksi kuvaa hyvin paikan henkeä: persoonallisuuksia, kunnianhimoa ja letkeää puurtamista arvostetaan. Murun ruokafilosofian lähtökohta on mahdollisimman huippulaatuiset raaka-aineet, olivat ne sitten kotimaisia särkiä, ranskalaisia tryffeleitä tai ruokiin sopiviksi katsottuja viinejä. Leipä leivotaan tietysti itse, marjat poimitaan tutuista pensaista ja kirsikkachutney juustojen seuraksi keitetään omin käsin. Annosten koostamisessa ei piiperretä eikä koristella. Resepteissään kirja noudattaa normaalia ruokalistaa: alkuruuat, pääruuat, jälkiruuat sekä lisukkeet. Sen lisäksi tulevat henkilökunnan omat ruuat ja joukko catering-palvelun juhliin tehtäviä ruokia. Yksinkertaisuus, mutkattomuus, tutut aineet ja selkeät ohjeet saavat kotikokin sormet syyhyämään: ehkä minäkin osaisin. Häränhäntään ja sitruunapolentaan ainakin aion käydä ensimmäisenä käsiksi. Kirjan sivuilta henkii hyvin vahvana työporukan keskinäinen arvostus ja yhteishenki. Jos se on arjessakin totta, se on ehkä arvokkainta, mitä Murulla on. (MK) KIRJA Koko kansan ruokaremontin sydämen asiakseen tehneen brittikokki Jamie Oliverin viesti Jamien 15 minuutin ateriat -kirjassa on selkeä: vartissa saa aikaan ravitsemuksellisesti hyvää ja maistuvaa ruokaa. Toiveeksi se saattaa aluksi jäädä. Oliver myöntää itsekin, että ensikertalaiselta kaikki ei suju vartissa, mutta ohjeista näkyy tekemisen rytmi ja työtavat ja vähitellen kokemuksen karttuessa nopeus kasvaa. Oliver itse on ruokaohjelmissaan melkoinen virtuoosi: suu käy ja kädet tekevät. Ruoka-aineissa kirja on paljon mutkikkaampi kuin esimerkiksi Murussa. Jotta kaikki sujuisi vikkelään, Oliver opastaa alkuun, mitä hyvin varustetussa ruokakomerossa pitää olla ja millaisia välineitä ja koneita tarvitaan. Ilman monitoimikonetta ja tehosekoitinta on turha yrittää.

Ohjeissa on paljon pastoja, sillä niiden kiehuessa ehtii pyöräyttää kastikkeen ja salaatin. Aamiaismysli hapankirsikoineen ja aprikooseineen on houkutteleva, samoin Oliverin tapa yhdistää ruokiin anteliaasti kasviksia. Kaikista ohjeista ilmoitetaan kalorit ja kirjan lopussa myös annosten koostumus. Sokerit ja rasvat kyllä selviävät, mutta ei annosten proteiinipitoisuus. (MK) KIRJA Tuija Ruuskan kuudes kasviskeittokirja Kasvisaskeleet aloittaa tavalla, joka ottaa huomioon kokemattoman kokin taidot. Ensin selitetään termit: esimerkiksi kuullottaminen, kiehauttaminen, höyryttäminen. Joidenkin perusruoka-aineiden kypsennys selvitetään, samoin esimerkiksi soijarouheen maustaminen. Salaatteja on paljon, samoin helppoja uuniruokia. Ohjeet löytyvät myös moniin etnisiä vaikutteita saaneisiin aterioihin. Niissä kaikissa rakennetaan yksinkertaisten, lähikaupoista löytyvien ainesten varaan ja vaihtoehtoja tarjotaan, jos jotain ei löydy. Mainiota. Kirjan kuvat ovat suurimmaksi osaksi Sami Perttilän ottamia. Nuorten mallien käyttö kuvissa on hyvä oivallus. Säästäväisyyskin on huomioitu, kun esimerkiksi edellisen päivän keitetyistä perunoista syntyvät seuraavana päivänä aasialaisittain maustetut pähkinäpihvit. (MK) KIRJA Ravintola Savoy avattiin vuonna 1937 Etelä-Esplanadille Ahlströmin Teollisuuspalatsin ylimpään kerrokseen. Savoy – Matkalla huipulle -teos juhlistaa näyttävästi ravintolan viimevuotista 75-vuotispäivää. Ravintolasali on säilynyt hyvin samanlaisena kuin Alvar ja Aino Aalto sen suunnittelivat. Kirja on läpileikkaus tämän päivän huippuravintolasta. Siinä kuvataan keittiötiimin pyrkimystä kehittyä ja vaalia samalla ravintolan perinteitä. Esimerkkinä monista innovaatioista esitellään ravintolan katolle perustettua puutarhaa ja mehiläistarhaa. Läpi kirjan käy ilmi keittiöpäällikkö Kari Aihisen pyrkimys saada keittiön käyttöön parhaita raakaaineita. Käytännössä tämä tarkoittaa lähiruokaa, jonka tuottajat tunnetaan hyvin. Valokuvaaja Sami Kero on kuvannut huolella Savoyn toimintaa. Herkullisissa kuvissa vieraillaan niin keittiössä kuin tuottajienkin luona. Harvoin näkee näin upeasti kuvitettua keittokirjaa. Kirjan lopussa on valikoima Savoyn reseptejä alkaen spelttivehnästä leivotusta maalaisleivästä päätyen ravintolan klassikkoannoksiin, kuten Marskin kuhaan ja vorschmackiin. Reseptit ovat niin yksinkertaisia, että niitä voi mainiosti kokeilla myös kotona.

”

Murussa arvostetaan persoonallisuuksia, kunnianhimoa ja letkeää puurtamista.”

Esimerkiksi Savoyn kalaruoat onnistuvat näillä ohjeilla jokaiselta kotikokilta. (TS) KIRJA Jan Vardøenin Pizza paradiso esittelee napolilaista pizzaa mukaansa tempaavasti ja asiantuntemuksella. Vardøen mukaan maailman parhaat pizzat paistetaan Napolissa. Tämän kirjan avulla niitä voi paistaa kotonakin. Kirjassa annetaan ohjeet taikinaan ja täytteisiin, juomiin, aperitiiveihin, alkupaloihin ja jälkiruokiin. Myös pizzauunin rakentamiseen annetaan ohjeet. Noviisille jää mieleen Vardøenin ohjeet oikeanlaisen taikinan ja kastikkeen tekemisestä. Samoin ohje pizzan paistamisesta niin kuumassa uunissa kuin kodin uunista irtoaa, on oivallinen vinkki. Tällöin paistoaika on vain pari minuuttia. Aito napolilainen pizza paistetaan puulla lämmitettävässä uunissa, jonka lämpötila on lähes 600 astetta. Kuten keittokirjoissa tapaa olla, Pizza paradisossakin tunnelmoidaan paitsi teksissä myös valokuvien avulla, jotka tässä kirjassa ovat valokuvaaja Agnete Bruun käsialaa. Pääosassa ovat kuitenkin pizzaohjeet. Kaikkein suosituimmat

Kastevirret netissä Uudella www.kastevirret.ﬁ-sivustolla on linkit yhdeksään musiikkivideoon, joissa Tommi Kalenius Band ja Mikko Salmi esittävät suosituimpia kastetilaisuuksissa käytettyjä virsiä. Kastevirret.ﬁ-palvelu on suunnattu kastetilaisuutta valmisteleville vanhemmille. Sivustolta voi kuunnella ja valita mieluisan virren ja kertoa kastepapille virsivalintansa. Sivustolta voi myös tulostaa virsien nuotit ja sanat sekä kastetoimituksen vaiheet. Musiikkivideoilla esiintyvä Tommi Kalenius on muusikko ja laulaja–lauluntekijä, joka on säveltänyt kappaleita monille suomalaisille pop-, rock- ja iskelmäartisteille. Kaleniuksen oma suosikki on virsi numero 135 Jumala loi, joka on soinut myös hänen oman perheensä kastehetkissä. Videot taltioitiin Oulun Vanhassa pappilassa. Palvelun on rahoittanut Hengellinen elämä verkossa -hanke ja tuottanut Oulun seurakuntien mediatoimitus Rauhan Asema. Suunnitelmissa on julkaista vastaavat palvelut myös suosituimmista vihki- ja hautajaisvirsistä.

Määräenemmistö uusiksi?

ja ehkä maukkaimmatkin pizzat ovat niitä yksinkertaisimpia: Marinara ja Margherita. Marinara oli kaikkei köyhimpien pizzaa, jota merimiehet ja kalastajat ostivat kaduilta. Herkun täytteenä on vain tomaattikastiketta, kuivattua oreganoa ja tuoretta valkosipulia. Margheritassa on lisäksi vielä neitsytoliiviöljyä ja tuoretta mozzarellaa, joka on tehty mieluiten puhvelinmaidosta. Muita pizzaohjeita kirjassa on yli 30. (TS) Henri Alén ja kumppanit: Muru. Teos 2012. 175 s., 28,40 e. Jamie Oliver: Jamien 15 minuutin ateriat. Herkulliset, ravitsevat, huippunopeat. Suomentanut AnnaKaisa Hakkarainen ja Anne Ruokamo. Readme.fi 2012. 288 s., 38 e. Tuija Ruuska: Kasvisaskeleet. Moreeni 2012. 192 s., 28 e. Kari Aihinen ja Sami Repo: Matkalla huipulle, En route to perfection. Paasilinna 2012. 352 s., 36,90 e. Jan Vardøen: Pizza paradiso – paista parhaat artesaanipizzat. Valokuvat Agnete Bruu, suomennos Jenna YliKnuuttila. WSOY 2013. 179 s., 32,95 e.

Helsingissä kokoontunut piispainkokous kannattaa esitystä kirkolliskokouksen määräenemmistösäännöksen muuttamisesta. Kolmen neljäsosan määräenemmistöä vaativat päätökset rajattaisiin nykyistä täsmällisemmin kirkon uskon kannalta keskeisiin kysymyksiin. Näitä kysymyksiä ovat esimerkiksi raamatunkäännöstä, kristinoppia, virsikirjaa, kirkkokäsikirjaa tai messusävelmistöä koskevat asiat sekä kirkon uskoa ja oppia koskevat tai niihin pohjautuvat periaatteelliset kannanotot. Muut asiat käsiteltäisiin yksinkertaisella enemmistöllä. Piispainkokous esitti kantansa Kirkolliskokouksen määräenemmistösäännöksen muuttaminen -mietintöön. Piispainkokous totesi yhtyvänsä mietinnön kantaan, jonka mukaan on merkittävä puute, että ”kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä tai kirkolliskokouksen työjärjestyksessä ei tällä hetkellä ole säännöstä siitä, miten päätös asian käsittelyjärjestyksestä tehdään eli siitä, vaatiiko päätös määräenemmistön vai voidaanko se päättää yksinkertaisella enemmistöllä”.

Ykseys ei ole yhdenmukaisuutta Piispainkokous hyväksyi väliraportin Kirkon ykseyden edistämisestä jatkotyöskentelyn pohjaksi. Työryhmän väliraportissa todetaan, että ykseys ei vaadi yhdenmukaisuutta. Jo Uuden testamentin kirjakokoelma kertoi moneudesta. Myös uskontunnustus antaa tilaa moninaisuudelle. Ykseyden edistäminen on kirkon kannalta poikkeuksellisen tärkeä ja teologisesti perusteltu asia. Kirkon edellytykset hoitaa tehtäviään heikentyvät vakavasti, mikäli kirkko näyttäytyy riitelevänä ja ristiriitaisena yhteisönä.

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

neniälittereK

Palveluja tarjotaan

Asianajajia Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit. Myös kotikäynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Lapuan liike

ohojalaanen veri on on taas kuohahtanut. Lapualaaset ovat allapäin, pahoilla mielin, kaiken kallella kypärin. Syynä on niinkin merkittävä asia kuin tuomiokapitulin aiottu siirtäminen Lapualta Seinäjoelle. No, lapualaaset ovat ennenkin tottuneet suoraan toimintaan, kun on kyse isänmaan asiasta. Käyttöön on otettu taas järeät konstit. Niistä tylyimpiä ovat nettiadressit ja piispan rouvan mollaaminen. Onpa menty jopa niin pitkälle, että herättäjäjuhlille puuhataan seuroja, joihin puhujiksi kutsutaan vain sellaisia piispoja, jotka ovat tykänneet olla Lapualla. Kansanvaltaan uskova kansankirkko tuomitsee jyrkästi tällaiset ulkoparlamentaariset vaikuttamiskeinot. Helsinkiläiset taas kysyvät kummissaan, mikä on tuomiokapituli ja mitä väliä on sillä, missä se on. Jotkut jopa, missä on Lapua ja toisaalta mitä väliä sillä oikeastaan on.

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim. Testamentit, perintö- ym.lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.ﬁ

MEILTÄ ÄÄNIERISTÄVÄT OVET YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE.

Myydään hautakiviä

Myös muut ovet asuntoihin, kiinteistöihin ja taloyhtiöihin. Muista kotitalousvähennys!

Katso kaikki mallit ja hinnat: OVIASENNUS.FI

Jouni Wallin 040 522 8283 jouni@oviasennus.ﬁ

Ostetaan Ostan KIRJOJA ma-pe klo 10-14. Hiltunen, Senaatintorin Antikv. Soﬁank. 8, puh. 044 366 2300

TEHOSÄHKÖ 71. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähköposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähköposti: seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähköposti: sirpa.patronen@evl.fi

Sähköasennusliike. Kaikki sähkötyöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin. 09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi. Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e – hintoihin lisätään +24 % alv. Toistoalennus -20 % Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa. Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

MYYN HUONEISTOSI

- 2,5 % palkkio, sis alv - 40 vuoden työkokemus Soita ark/vkl 0400 506 079 lkv(A) Anneli Vainioranta ky etuovi.com / jokakoti.ﬁ

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. p. 050-547 0101 Jukka Vasarainen

Siivouspalveluja Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45% Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois! p. 0466 418 728.

(09) 4369 6335

YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELUT teemme kaikkia kotitöitä, kasaamme kalusteita, tapetoimme, remontoimme, pienet muutot pakettiautolla, käsilumityöt. Tuntiveloitus 33€+alv. Minimi laskutus 2 t. Puh. 0400 811 941

KOTIPALVELUA, siivoukset ja ikkunanpesut edullisesti ja luotettavasti. Kotitalousvähennys. Merja ja Marja p. 050 305 4066.

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 € / tunti 050 926 6203

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 25€/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.ﬁ p.045 888 2583

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Siivous- ja kotipalveluita Sinulle! Teemme arjen helpommaksi! p.045-3455082 tai www.varmuudella.com

VIDEOKUVAAJA. Tapahtumien kuvaus, editointi ja web-linkitys/DVD. 045 267 0422. T:mi.

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marﬁc.ﬁ p. 040 700 1925.

Pienetkin sähkötyöt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella. Huonekalujen kasaukset, kuljetukset ja kodin pienet korjaustyöt. P.046 899 6885 www.pollanen.info 2 miestä, pakettiauto. HUONEKALUJEN KASAUKSET. puh. 044 911 8930 MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym. Myös muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com Kaikki kodin remontit isot sekä pienet, ulko- ja sisätyöt. Takuutyönä. Suomalaiset työntekijät. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. Myös kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

WWW.OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähenn. 45% IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myös hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090. 100€ päivä kodin- ja asiointityöt, 20v kokemus, puh. 050 331 7079

Vuokralle tarjotaan Edullista ja lämmintä VARASTOTILAA 1-30 m2 kantakaup. Myös tavaroiden nouto/palautus. P. 040 140 8640

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen. toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546 ETKÖ KÄYTÄ ENÄÄ AUTOASI? Ole yst. ja myy käyttökuntoinen Micra, Yaris, Golf tai vastaava edullisesti 3 lapsen yksinhuoltajalle. Yhteyshenk. p. 044 528 083 OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 09-4546572 www.menec.fi Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225. Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651. KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805 Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

Ostetaan kuolinpesät sekä muuta kodin irtaimistoa. Huonekalut, korut, valaisimet, astiat, taulut yms. Kaikki huomioidaan, joten ota rohkeasti yhteyttä. Katso: WWW.PK-AUCTIONS.FI / Pentti Koskinen 044-0400 759. KUOLINPESÄT - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU tyhjennämme vintistä kellariin. Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myös viikonloppuisin). P. 040 812 3285 *ONNI* (25v.kok.) POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 Ostamme muutto- ja kuolinpesät. Kaikki kodin irtain antiikista nykyaikaan. Nouto, myös siivous. Käteismaksu. P. 0440 701 999 t.s.pojat@luukku.com

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

Lakiasioita

Hammashoitoa

TURVAA LĂ„HEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN TESTAMENTTI SIIHEN SISĂ„LTYVĂ„ VEROSISĂ„LTYVĂ„ VEROSUUNNITTELU 186â‚Ź SUUNNITTELU 184,50 â‚Ź PERHE JA PERINTĂ– J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNĂ–NJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 2 A 7 310,82â‚Źâ‚Ź AVIOEHDOT 250,66 00140 HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Kuka pĂ¤Ă¤ttĂ¤Ă¤ asioistasi tulevaisuudessa?

Miksi maksaisit liikaa?

HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤rikeskus HĂ¤meentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15 www.eurohammas.ďŹ

taa. Kaunis hymy valloit

Saat ystĂ¤vĂ¤llistĂ¤ ja asiantuntevaa hammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ripalvelua. HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤rimme Mikko Larjomaa. Hinta Omavast. Kelapal. ERIKOISHINTAMME:

T A K U U T Y Ă–

Hammaskiven ja vĂ¤rjĂ¤ytymien 32,00 27,00 poisto, ďŹ‚uoraus, puhdistus.......59â‚Ź 39,00 20,00 Hampaan vĂ¤rinen paikkaus...... 59â‚Ź 29,00 20,00 Kivuton hampaan poisto..........49â‚Ź Hammasvalkaisu yksilĂśllisellĂ¤ menetelmĂ¤llĂ¤ alk............. 150â‚Ź Ei Kelan suoraveloitusta.

Muut palvelut: Keinojuurihammas s Kirurgia s Hammaskoru Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15. Bussit, ratikat, metro vieressĂ¤. Katutasossa, helppo pyĂśrĂ¤tuolille.

Proteesi valmis 12 tunnissa TĂ„SSĂ„ KUUSSA:

YLĂ„- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESI

Proteesien ilmainen tarkistus.

vanhainkotikĂ¤ynnit

IENSAIRAUKSIEN ERIKOISHAMMASLĂ„Ă„KĂ„RI

JAANA JĂ„RVINEN

Vastaanotto Fredrikinkatu 77 A 1, Etu-TĂśĂślĂś.

Ajanvaraus klo 8-16,

694 3313 YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Hoivapalveluja

Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki

Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Perukirjat, testamentit ja perinnĂśnjaot sekĂ¤ perhe- ja rikosoikeus puh. +358 40 960 8308 mia@kavasto.ďŹ , www.kavasto.ďŹ

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Hoivaa ja Huolenpitoa kaikkiin elĂ¤mĂ¤si vaiheisiin siivouksesta kotisairaanhoitoon

0800 966 46 www.sellina.fi

Vuokrata halutaan

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI PitkĂ¤nsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180

VETERAANI- JA ELĂ„KELĂ„ISEDUT

Nuori psykologinainen etsii yksiĂśtĂ¤ kantakaupungista tai sen lĂ¤histĂśltĂ¤. Puh. 050 432 2545 32-v. teologian opiskelija etsii pitkĂ¤aikaista vuokrayksiĂśtĂ¤ HelsingistĂ¤. 040 529 4473/Elisa

Rakennusala

TĂ¤ysin raitis, tupakoimaton elĂ¤kelĂ¤ismies etsii pientĂ¤ asuintilaa 1-2/kk Kampista +372 55575387, +3726032500. Luotettava avopari etsii kotia. OulunkylĂ¤n alue, 2-3h+k, max 800â‚Ź/kk. Puh. 041 507 8200 /Sampo

Terveydenhoitoa

0\VNHWWl .DWRLOOH Puh. 050-518 3378 www.myske.fi Âˆ K AT T O R E M O N T I T Âˆ K AT O N M U U T O S T Y Ă– T Âˆ Âˆ U U D I S - J A S A N E E R A U S R A K E N TA M I N E N Âˆ KO T I S I I V O U K S E T Âˆ Âˆ R A K E N N U S P E LT I T Y Ă– T Âˆ K E I T T I Ă– R E M O N T I T Âˆ

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiĂśĂśn -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

Ei enĂ¤Ă¤ hiostavia ja hiertĂ¤viĂ¤ kertakĂ¤yttĂśtuotteita!

MUKAVUUTTA VIRTSANKARKAILUUN

DÄžÄšĹ?^ÄžĆš ĆšĆľĹ˝ĆŠÄžÄžĆš

â€“ Varmuusalusasut Âˇ kestĂ¤vĂ¤t yli 200 pesukertaa! â€“ Vuode-ja irtosuojat Âˇ ympĂ¤ristĂśystĂ¤vĂ¤lliset â€“ Uimahousut Âˇ ĹľĆľĹŹÄ‚Ç€Ä‚Ćš ĹŠÄ‚ ĹšĆľĹ˝ĹľÄ‚Ä‚ĹľÄ‚ĆŠĹ˝ĹľÄ‚Ćš www.divisa.fL Â‡ LQfo@divisa.fi www.divisa.fL Â‡ LQfo@divisa.fi

0DDKDQWXRQWL MD P\\QWL 0DDKDQWXRQWL MD P\\QWL

Kauneudenhoitoa

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70â‚Ź, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515.

290â‚Ź

89â‚Ź YLĂ„- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESIN POHJAUS YLĂ„-tai ALALEUAN OSAPROTEEESI (MUOVI) alk. 430â‚Ź 149â‚Ź YLĂ„-tai ALALEUAN OSAPROTEEESIPOHJAUS Korjaukset odottaessa alk. 59 â‚Ź MeiltĂ¤ myĂśs koti- tai

Puh. 040 768 2255 Hakaniemen torin laidalla os. SĂ¤Ă¤stĂśpankinranta 2 A, 6. krs

Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, ItĂ¤keskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ďŹ

HAMMASTEKNIKKO

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT

Lakiasiaintoimisto Petri Laurila

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen. Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.ďŹ

2266 1460

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

EDUNVALVONTAVALTAKIRJAT 350 â‚Ź / kpl

ItĂ¤-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. MyĂśs kotikĂ¤ynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

p. 726 p. 146

Hoida iho kuntoon! Jalkahoidot 51â‚Ź, hieronnat + muut alan tyĂśt. Kauneudeksi Maarit. Lohjantie 3 A 6 00550 Hki. MyĂśs kotikĂ¤ynnit. P. 045 3414 525

+821(,6725(0217,7 5DNHQQXVPHVWDUL MD VHUWLÂżRLWX PlUNlWLODYDOYRMD YDVWDD W\|Q ODDGXVWD ,/0$,1(1 $59,2,17, 6RLWD

ecoBlast Oy

Tapetoinnit, sisĂ¤maalaukset ja kylpyhuone remontit ilmainen arvio P.050 4010477 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiĂśĂśn ovet, tasot. MyĂśs pikkutyĂśt. Kotimaista ammattitaitoa 30v. ďŹ nrak21@luukku.com. Soita hinta-arvio 040 189 5682.

REMONTIT SOPUHINTAAN MyĂśs kodin pienet kunnostustyĂśt. KotitalousvĂ¤hennys. Tapio Raivio p. 050 594 0360 www.tapioraivio.ďŹ

Kaksi perushoitajaa tarjoaa hoiva- ja kotipalvelua, 20 vuoden kokemuksella. Yst. vastaukset puh 041- 447 9518

ElĂ¤kelĂ¤isten permanentti pak. 60â‚Ź ja vĂ¤ripaketti 60â‚Ź leikkaus 18-20â‚Ź Salon Capelli, HĂ¤meentie 38 p. 045 238 6356

Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739

Alennus 20 % Osteopatia-Hieronta hoidosta. Puh. 0440-908088 www.selkakeskus.ďŹ Kaisaniemenk.1

Arvoisat asiakkaat! ElĂ¤k.alenn.perm. l+k (norm.50â‚Ź) nyt 37â‚Ź. Norm.vel.perm. l+k (55â‚Ź) nyt 46â‚Ź Tied. 09 639 818

K p h , k e i t t i Ăś , l a t tia , m a a l a u s . Laadukkaasti 20v.ILM.ARVIO J a b e l l . f i p. 0 4 0 0 6 8 9 7 4 2

25 vuotias sairaanhoitaja etsii siistiĂ¤ asuntoa EtelĂ¤-HelsingistĂ¤. Puh. 040 837 5935 Puutarhaharj. 28-v nainen etsii yksiĂśtĂ¤ tai kaksiota H:gistĂ¤. Varma vuokranmaksu. Luottotiedot OK. P. 046 569 2726 TyĂśssĂ¤kĂ¤yvĂ¤, luotettava nainen etsii koht.hint.kotia (min 30m2) HelsingistĂ¤ viim. 1.5. alkaen. p. 044 555 2017/Maria

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja nĂ¤ytĂśt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ„NNĂ–INTIKESKUS OY puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYĂ–T. Ilmainen arvio. KotitalousvĂ¤hennys. P. 045 235 1717

KAIKKI REMONTIT listojen kiinnityksestĂ¤ laatoitukseen. (myĂśs taulunkiinnitykset yms. pikkutyĂśt). Muista kotitalousvĂ¤hennys. TĂ¤ysin kotimainen Meteri Oy, Tero Ihatsu 0400-706 969 tai tero.ihatsu@meteri.ďŹ

Kokouksia

Ilmoitus Helsingin seurakuntayhtymĂ¤n yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina maaliskuun 7. pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ 2013 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22. Kokouksen asialuettelo on nĂ¤htĂ¤vĂ¤nĂ¤ 27.2.2013 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekĂ¤ seurakuntayhtymĂ¤n kirjaamossa, osoite Kolmas linja 22. Kokouksen esityslistat ja pĂśytĂ¤kirjat ovat luettavissa Internet-osoitteessa luottamus.helsinginseurakunnat. ďŹ /kvsto. Esityslistat julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pĂśytĂ¤kirjat noin viikko kokouksen jĂ¤lkeen. HelsingissĂ¤ helmikuun 11. pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ 2013 Puheenjohtaja

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi VILLE ASIKAINEN

Viikon vinkki

Tukea Kambodzaan Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen kohteesta Kambodzasta ja maan yksinäisistä vanhuksista kuullaan Annankulman brunssilla ensi lauantaina. Aiheesta kertoo kuvin ja sanoin Vantaan seurakuntayhtymän eläkkeellä oleva tiedotuspäällikkö Aila Alarotu. Duo Erika ja Apa Niemelä esittää ylistysmusiikkia ja johtaa yhteislaulua. Mukana ovat myös diakonissa Satu Ahonen ja kansainvälisen työn sihteeri Natasha Vaalgamaa. Brunssin hinta on kaksi euroa. Yhteisvastuubrunssi lauantaina 23.2. kello 10 Annankulmassa, Annankatu 14 D.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 24.2. Klo 10 jumalanpalvelus Punkaharjun kirkosta. Virret: 277: 1–3, 774, 361, 451: 1–3, 228, 548 ja 277: 5. Klo 11 ortodoksinen liturgia Pyhän Nikolaoksen kirkosta Imatralta. Klo 18 Horisontti, ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 21.2. Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo. Teologian tohtori Niko Huttunen. Pe 22.2. Kirkkoherra Olli Kortelainen. Toimittaja Ann-Christine Marttinen. La 23.2. Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Jorma Pollari (Pelastusarmeija). Pastori Kaija Jyrkkä. Ma 25.2. Pastori Markus Asunta. Elsa Saisio lukee Matteuksen evankeliumia. Ti 26.2. Hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen. Pastori Orvo Miettinen (Adventtikirkko). Ke 27.2. Sairaalapastori Kari Niemelä. Pastori Jukka Lehti. To 28.2. Diakoni, kotiäiti Kristiina Huotari. Teologian tohtori Niko Huttunen.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 24.2. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 23.2. klo 11.05 Pisara. 14-vuotiaalle Anna Myyryläiselle musiikki on vähän kuin paras kaveri. 1. Tim. 4: 12. Uusinta ma 25.2. klo 14.55.

Olo keveämmäksi. Tiina-Susanna Hirvonen (vas.) laulaa itkuvirtenä synnintunnustusta ja Evi Riitta Excell myötäilee voivotellen.

Itku puhdistaa Itkuvirsiryhmässä pääsee käsittelemään tukahdutettuja suruja. Teksti Laura Koskelainen Kuva Jani Laukkanen

uosaaren seurakunnan diakoni TiinaSusanna Hirvonen ja Evi Riitta Excell istuutuvat tuoleille. Heillä on käsissään valkoiset itkuliinat, jotka he painavat poskilleen. – Nyt minä itken Eliaksen tarinan, Excell kertoo ja alkaa voivotella. Molemmat naiset apeutuvat. – Ai ai ai ai nyyt mää keerroon miitää sattui Eeliiaaksellee, Excell jatkaa. Hän laulaa henkilöstä kerto-

van tarinan käyttäen muutamaa säveltä, kuten muinaiset runonlaulajat. Hirvonen huokailee, huojuu samassa tahdissa ja voivottelee välillä kasvojaan pyyhkien. Tiina-Susanna Hirvonen on käyttänyt itkuvirsiä eli ääneen itkemistä työssään, mutta myös omien surujen käsittelyssä. Hirvonen on pitänyt kaksi itkuvirsikurssia, joista toiselle Evi Riitta Excell osallistui ja on seuraavan kurssin apuohjaaja. Itkuvirsi ei ole varsinaisesti laulua. Excell sanoo, että se on syväpuhdistusta, tunteiden ilmaisua sanojen ja itkumelodian avulla. Itkuvirsissä sanat ovat tärkeitä, vaikka itkun tyrskeessä niistä ei aina saa selvääkään. Excellin käyttämä Eliaksen tarina on toisen kirjoittama runo. Hirvosen tämänkertainen itku on virsikirjasta löytynyt synnintunnustus. Toisinaan itkut kirjoitetaan itse. Äskettäin Hirvonen teki oman itkun läheisen kuoleman johdosta. Itkuvirsi on vuosituhansia

vanha tunteiden ilmaisun keino, joka tunnettiin jo muinaisessa Kreikassa. Platon näki, että itkeminen oli takapajuista ja jumalille sopimatonta. Kirkkoisä Johannes Krysostomos piti 300-luvulla itkuvirsiä heikon uskon merkkinä ja huonona piirteenä kristitylle, jonka pitäisi iloita Kristuksen ylösnousemuksesta ja ikuisesta elämästä. Myöhemmin itkuvirsiä laulaneiden naisten pelättiin murentavan papin valta-asemaa hautajaismenojen ohjaajana. Itkuvirsiä on laulettu Suomessa sotaan lähtiessä, hautajaisissa ja häissä. Perinne oli lähellä katkeamista, kunnes vuonna 1998 Pirkko Fihlman ja Liisa Matveinen järjestivät itkuvirsikurssin. Muutamaa vuotta myöhemmin he perustivat Ääneen itkijät ry:n. Tiina-Susanna Hirvonen tunsi löytäneensä oman juttunsa nähtyään Martta Kuikan itkuvirsiesityksen TV1:n Voimala-ohjelmassa. Kun Helsingin seurakuntayhtymä vuosia myöhemmin järjesti itkuvirsikurssin, Hir-

vonen osallistui kurssille. Seuraavana vuonna hän kouluttautui ohjaajaksi Äänellä itkijöiden kurssilla. Suomalaisesta kansanrunoudesta kiinnostunut Evi Riitta Excell oli laulanut jo aiemmin runoja joissakin sukujuhlissa, vaikka hänen lounaissuomalaisessa suvussaan ei ollut runonlauluperinnettä. Kun Excell meni Hirvosen järjestämälle kurssille, hänellä ei ollut akuuttia surua päällä, mutta siellä oli mahdollista itkeä aiempia tukahdutettuja itkuja. Excellin isä ehti kuolla ennen kuin hän oli edes syntynyt ja hänen äitinsäkin kuoli, kun Excell oli vain 14-vuotias. – Lapsuudessa ja nuoruudessa oli tapana, että suru koteloitiin sisälle. Eläkeläisenä itkin surujani läpi. Nyky-Suomessa itkua on Excellin mielestä yritetty peittää liikaa. Häntä hirvittää, että jotkut pelkäävät itkua ja haluavat ottaa rauhoittavia lääkkeitä hautajaisiin mennessään.

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

Rukouslaulumessu Kalliossa Rukouslaulumessua vietetään Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, torstaina 21.2. kello 18. Rukouslaulumietiskelyyn on mahdollisuus kirkkosalissa ennen messua kello 17.30. Hiljainen rukouslaulumessu on ehtoollisjumalanpalvelus, jonka laulut ovat vanhoja keskiaikaisia rukouksia ja psalmeja. Messun lauluissa avustaa esilaulajien ryhmä Anima mea, jota johtaa musiikkipedagogi Hilkka-Liisa Vuori. Lauluun voi liittyä silloin, kun siltä tuntuu. Rukouslaulumessussa kuunnellaan soivaa ja hiljaista kirkkoa, oman sydämen ääntä ja Jumalan puhetta sydämelle.

Kodittomien yö Myllypurossa Perjantain ja lauantain välisenä yönä 22.–23.2. vietetään jälleen kodittomien yötä Myllypuron kirkossa, Myllynsiipi 10. Kirkko avaa ovensa kodittomille perjantaina kello 16, jolloin kirkolla voi saunoa ja ruokailla. Lisäksi kirkolla on vaatteiden jakoa. Kirkko tarjoaa tuolloin myös yösijan sitä tarvitseville.

Pääsiäiskoristeita tuunaamaan Tuunauspäivää vietetään lauantaina 23.2. kello 11–14 Töölön seurakuntakodilla, Runeberginkatu 39 A. Tuunauspäivässä voi yhdessä muiden kanssa tuunata myyjäisiin ja itselleen esimerkiksi persoonallisia pääsiäiskoristeita omista ja toisten ideoista. Jos sinulla on oma idea odottamassa toteutusta, ota yhteyttä materiaalihankintoja varten Arja Launikseen, p. 040 828 1810 tai arja.launis@evl.fi.

Itkuvirsikurssi Vuosaaressa 22.–24.2. Kurssin hinta 30 e. Lisätietoja: diakoni Tiina-Susanna Hirvonen, 09 2340 6545 tai tiina-susanna.hirvonen@evl.fi

Rukouksen talo kutsuu torstaisin Rukouksen talo on avoinna Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, torstaisin kello 17–19. Luvassa on esirukousta, kahvia ja voileipiä. Tämän jälkeen voi jäädä kuuntelemaan raamattuluentoa kello 19 alkaen. Kevätkaudella Eero Junkkaala luennoi Hesekielin kirjasta ja Arto Antturi 2. Mooseksen kirjasta; torstaina 21.2. on Antturin luentovuoro.

Muistikahvila Kontulassa Oletko kiinnostunut muistiin liittyvistä asioista? Onko läheiselläsi muistisairaus tai oletko huomannut itselläsi muistipulmia arjessa? Ravinnon merkityksestä muistille puhuu ETM asiantuntija Taija Puranen Kontulan palvelukeskuksen juhlasalissa, Kontukuja 5, pidettävässä Muistikahvilassa torstaina 21.2. kello 13–15. Paikalla on myös Helsingin Alzheimeryhdistyksen asiantuntija vastaamassa muistiin liittyviin kysymyksiin.

Anglikaaninen hengellisyys Helsingin yliopiston dosentti Jaakko Rusama luennoi aiheesta Jumalanpalvelus osana anglikaanista spiritualiteettia Töölönkadun auditoriossa, Töölönkatu 28, keskiviikkona 27.2. kello 13–14.30. Sibelius-Akatemian järjestämä luento on osa englantilaisen kirkkomusiikin teemaviikkoa.

Itä-Pasilan päiväpiirissä syvennytään paastonaikana seitsemään kuolemansyntiin Itä-Pasilan seurakuntakodissa, Opastinsilta 6, keskiviikkoisin 27.3. asti kello 13. Piirissä mietitään sitä, miten synnit estävät meitä elämästä hyvää ja Jumalan tahdon mukaista elämää. Kielteisten asioiden sijaan pyritään löytämään hyveitä, jotka tuovat elämään iloa, rauhaa ja vapautta. Piiriä vetää ja teemasta alustaa Elina Koivisto. Tarjolla on kahvia.

Koulujen talvilomaviikoilla voi Korkeasaaren eläintarhassa seikkailla 3.3. saakka Kurre-oravan ja Ukulitunturipöllön viitoittamalla reitillä ympäri saarta tutustuen eläinten talvipuuhiin. Tropiikin lämmössä ei varsinaista talvea vietetä, mutta pohjoisten ja vuoristoisten alueiden asukit ovat varautuneet talven viimoihin monin eri tavoin. Omatoimisella reitillä kohdataan muun muassa vaaleaturkkisia örröisiä visenttejä ja lumileopardeja, pörröisiä en talviunen päättyodotellaan karhujen mistä. Suurin osa Korkeasaaren lajeisn ulkosalla. Kiikaroi ta pärjää talvellakin asi, mutta muista omia suosikkilajejasi, kinnat: kello myös eläinten ruokinnat: angusti, kello 11.00 Africasia: mangusti, dit, kello 11.15 Africasia: gundit, 12.30 Kissalaakso: vaihtuva laji, nia: vaihtuva kello 13.00 Amazonia: amelit ja kulaji ja kello 14.30 kamelit hertajagasellit. Ravintola Pukin at edustalla lumoavat Art Meets Ice -kilpailuiden jäätaideteokset. Kansainvälisten huippuveistäjien a taide on ekologista e – säät sulattavat ne kevään tullen. Kor-sä keasaaren grilleissä Ravintola Pukin ja Ravintola ehkuvat Karhun vieressä hehkuvat lo 11–15. hiilet lämpiminä klo Ravintola Pukki ja Safari Cafe ovat avoinna eläinoina. tarhan aukioloaikoina. Korkeasaari on avoinna päivittäin kello 10–16. Bussi 16 liikennöi Rautasaaren tientorin ja Korkeasaaren inuutin portin välillä 20 minuutin välein. Lisätiedot: www. korkeasaari.fi

Naisten hemmottelupäivä Naisten hemmottelupäivää vietetään lauantaina 9.3. kello 12–16 Paavalinkirkolla, Sammatintie 5. Päivässä nautitaan yhteinen lounas ja tarjolla on jalkojen ja käsien hoitoa, rentoutumista, gospel-lattareita ja lopuksi hiljennytään yhdessä. Päivän hinta 10 euroa menee Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi ja sisältää lounaan ja iltapäiväkahvit. Mukana päivässä ovat Minna Sorsa, Anna Kalske, Annaelina Tähtinen

JÄMS

Ujous on monelle tuttu tapa olla olemassa. Kurssilla tutkitaan yhdessä omaa ja muiden ujoutta sekä sen merkitystä itselle ja ympäristölle. Kurssilla maalataan, tutkitaan valokuvia ja jutellaan siitä, miten itse kukin voi olla rohkeasti oma itsensä, levollisesti ja vapaammin toisten seurassa. Ohjaajina ovat seksuaali- ja traumaterapeutti Kati Borg-Penttilä ja diakoni Sinikka Metiäinen. Ilmoittautua voi numeroon 09 2340 3611 tai osoitteeseen kallio.srk@evl.fi. Osallistumismaksu on 20 euroa. Kokoontumiset ovat torstaisin 14.3., 21.3., 4.4 ja 11.4. kello 11–13 Kallion kirkon Sinisessä salissa, Itäinen Papinkatu 2.

Talvisafari Korkeasaaressa

E S KO

Ryhmässä itkiessä toiset myötäilevät itkua ja kannattelevat tunnetta, mistä nousee voimakas yhteenkuuluvuuden tunne. Itkussa esille nousseita asioita ei käydä läpi jälkikäteen. Itkuvirret hoitavat, mutta ääneen itkeminen ei ole terapiaa. Ryhmäläiset eivät kerro toisten murheita ulkopuolisille. Itkun lisäksi ryhmissä nauretaan paljon: se on puhdistavaa, aitoa naurua. Tiina-Susanna Hirvonen tapaa aiemmille kursseille osallistuneita kerran kuussa, kun he kokoontuvat itkemään yhdessä. – Itku vapauttaa. Sen jälkeen saa tulla omaksi itsekseen, Hirvonen sanoo. Itkiessä liina on tarpeen, sillä sylkeä ja räkää roiskuu, kun surut samalla kevenevät. Lopulta Hirvonen ja Excell ovat saaneet itkunsa itkettyä. He huokaavat syvään, pyyhkivät kasvonsa liinaan ja lähtevät koteihinsa puhdistuneina.

ja Arja Kortelainen. Ilmoittautumiset numeroon 09 2340 5400 viimeistään 1.3. mennessä.

Puheenaiheena kuolemansynnit

Ole rohkeasti ujo ja oma itsesi

Menovihjeet

Musiikkia kirkoissa Torstai 21.2.

Keskiviikko 27.2.

Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Laulattamassa Veijo Lankinen ja Juha-Matti Tikkanen. Rukouslaulumessu klo 18 Kallion kirkossa. Ehtoollisjumalanpalvelus. Laulut vanhoja keskiaikaisia rukouksia ja psalmeja, avustaa esilaulajien ryhmä Anima mea, johtaa HilkkaLiisa Vuori. Rukouslaulumietiskely kello 17.30. Siionin virsi -seurat klo 18 LänsiPasilan kappelilla. Herrasmiesten lauluklubi klo 19–20.30 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Miesten workshop laulun parissa, vetäjänä muusikko Mikko Helenius vierailijoineen. Tarkoituksena tutustua niin klassiseen kuin kevyempäänkin tyyliin sekä äänenmuodostukseen. Kokoontumiset alkoivat 7.2. ja jatkuvat torstai-iltaisin pääsiäiseen saakka.

Lasten lauluaamu klo 9.30 Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3, 2. krs. Kanttori Iida Antola laulattaa. Improvisaatiokonsertti klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Elisa Murtoperä. Lauluhetki ja hartaus klo 12.45 Porttikahvilassa Pukinmäen seurakuntakodilla. Myös klo 12–15 maksuton puuro- ja kahvitarjoilu sekä arpoja ja kirpputori. Yhteislauluhetki klo 13 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Taizé-laulujen ilta klo 18 Jakomäen kirkossa. Kaisu Rauhamaa, Terhi Aho, sello, Lauluryhmä Toivonsäteet, Lauluryhmä Raiku, Johannes Rauhamaa, huilu, Iisa Halme, viulu, Markku Arola.

Lauantai 23.2. Virsilaulutilaisuus klo 14 Kallion seurakuntakodissa. Laulattamassa Jari Arjoranta ja Jussi Keltakangas. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Hanna Laakkonen-Yang, urut. Rheinberger: Sonaatti d-molli op. 148.

Sunnuntai 24.2. Lauluseurat n. klo 12 Meilahden kirkolla messun jälkeen. Kirkkokahvit ja Siionin kanteleen lauluseurat, mukana Pirre Saario Suomen Lähetysseurasta. Konsertti klo 18 Malmin kirkossa. Raissa Palmu ja Sari Nordqvist, laulu, Heikki Poutanen, urut. Konsertti klo 19 Alppilan kirkossa. Viron itsenäisyyspäivän konsertti. Virolainen nuoremman polven gospelmuusikko Jana Abzalon laulaa ja soittaa.

Torstai 28.2. Kuorolaulun esittelyilta miehille klo 18–20 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Oletko miettinyt, olisiko sinusta kuorolaulajaksi ja millainen on äänialasi? Pohditko miten voisit kehittyä laulajana? Vai laulattaako ihan muuten vaan? Tule etsimään omaa ääntäsi miehille suunnattuun kuorolaulun esittelyiltaan. Kuoromusiikin mielenkiintoiseen maailmaan johdattaa kanttori Pete Vuorio. Jos innostut kuorolaulusta, tervetuloa osallistumaan Meilahden kamarikuoron koelauluun. Iltapalatarjoilu. Lauletaan talvilauluja klo 18 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Laulattamassa Anna-Eerikka Hämäläinen ja Eeva Löflund. Ilta Kari Peitsamon seurassa klo 19 Paavalinkirkon alasalissa. Lauluja uskosta, elämästä ja Jeesuksesta. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Kalevalanpäivän konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Aikamiehet, Päivi Mäkinen, Jaska Mäkynen, Anniina Puumalainen, Petri Kokko. Järj. LC Helsinki Torni. Ohjelma 15 e.

Tiistai 26.2. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Sixten Enlund, urut. Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkon kryptassa, Palosuontie 1. Laulattamassa Jussi Juss Hirvonen ja Anna-Kaisa Honkanen. Honkanen

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Menokasvo: Antti Siukonen Menok Haastetaan kirkko! -keskustelutilaisuus järjestetään Viikin A kirkossa, Agronominkatu 5, torstaina 21.2. kello 18.30. Miksi kirkos keskustellaan, kasvatustyön pastori Antti Siukokirkosta nen nen? K – Kirkon nelivuotiskertomuksessa kerrotaan kirkon jäs senten odotuksista ja toisaalta myös siitä, ettei kirkon toiminta vastaa kaikilta osin odotuksiin. On terveellistä puhua auki epäkohtia, visioida villejä ja kuunnella seurakuntalaisia. Keskustelussa ovat mukana myös toimittaja Suvi Ahola ja kirjailija, pastori Jaakko Heinimäki. Millaista toimintaa kirkon pitäisi järjestää? – Toiminnan suunnittelua ohjaavat sekä kirkon tehtävä että jäsenten toiveet. Valitettavan harvoin nämä kohta taavat luovalla tavalla. Työntekijän yhtenä nyrkkisääntönä p pitäisi olla: älä koskaan suunnittele toimintaa ilman että vastuu vastuutehtävissä on myös seurakuntalaisia. Toisaalta nyt kotiisänä a arvostan sitä, että saan astua valmiiseen pöytään ja jättää lapseni lap päiväkerhoon taitavien lastenohjaajien huomaan. Kuun Kuunteleeko kirkko tarpeeksi jäseniään? – Jäsenten Jäse ajatuksiin on viime aikoina suunnattu enemmän huom huomiota. Tuskin silti koskaan päästään siihen, että kuunnelta neltaisiin tarpeeksi. Parhaimmillaan kuunteleminen kääntyy toim toiminnaksi niin, että toivojat ryhtyvät itse seurakunnan tuke tukemana suunnittelemaan ja toteuttamaan. Marjo Kytöharju

Kirkko&kaupunki 20. helmikuuta 2013 Numero 7

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Ville Ranta

Talvi vie kotiarestiin

kokee itsensä yksinäiseksi ja huonosti liikkuvat talvisin jopa vangituiksi. Mutta kuka tekisi naapuriavusta kansanliikkeen, kun kaupunki turvautuu ihmisten hyväntekeväisyyteen? Eivätkö seurakunnat voisi kutsua kokoon lionsit, partion, punaisen ristin ja avuliaat kanssaihmiset? Vai onko tämäkin tehtävä vertaistukena? Yhteisvastuukeräyksen sanoma herättää toivoa. Se on kuitenkin vähän myöhäistä herännäisyyttä ainakin tämä talven osalta. Ensi vuonna aloitetaan kuulemma seurakunnissa etsivä vanhustyö. Toivon mukaan etsivä löytää, kolkuttajalle ainakin avataan, vaikkei äänettömälle kohteelle aina niin tehtäisikään.

Missä tahansa kaksi tai kolme ikääntynyttä on tänä talvena kohdannut toisensa, aina on kysytty: Miten olet pysynyt pystyssä? Jo kolmas luminen talvi menossa, mutta juuri mitään ei ole tehty liikuntarajoitteisten kulkemisen mahdollistamiseksi. Säätiedotukset toistavat varoituksia liukkaasta ajokelistä, mutta kukaan ei edes tohdi puhua katukäytävistä. Miten luulette selviävänne rollaattorilla tai lastenvaunuillakaan lumihangessa? Miten luulette voivanne seisovaltaan ottaa pois päältä kenkiin asennetut liukuesteet pankkisalien kynnyksellä. Ja ennen kaikkea, miSeppo Väisänen ten osaat kaatua jäykällä ruumiillasi ne paLauttasaari kolliset kaksi–kolme kertaa, jotka joka talvi jonakin hetkenä sinut pitkällesi paiskaavat. Tarkistetaanko joka kerta mahdolliset pääKirkko tukemaan vammat? perustuloa Helsingin tuore vanhuksista vasNyt jos koskaan kirkolla olisi taava osastopäällikkö Juha JolkJatka mahdollisuus lähteä oikeaskonen pohti äsken julkisuudeskeskustelua ti tukemaan pienen ihmisen sa, Ulkoiluta pappa päivässä -henki tulisi nyt tarpeeseen. verkossa www. asiaa ja kiillottaa jo vähän ruostunutta kilpeään. Kirkko On syytä toistaa vihje myös kirkkojavoisi tukea lakialoitetta kaiautoilijalle: Ota mummo kyykaupunki.fi kille maksettavan perustulon tiin vaikka keskeltä katua. eteenpäin viemisestä. Voisiko kaupunki talvella ohToteutuessaan tämä olisi kojeistaa Jouko-linjat kulkemaan timarkkinoille sellainen piristyssuurimmassa tarpeessa olevien osalruiske, jollaista Suomen historiasta ei löyta ovelta ovelle? Utopistinen ajatus olisi pyrdy. Tavallinen ihminen ei lähetä rahojaan kiä siihen, että ihmiset pääsisivät asioilleen veroparatiiseihin. Puhumattakaan, kuinka kaksi kertaa viikossa vaikkapa talviaikaisten se helpottaisi vähävaraisten eläkeläisten artaksisetelien avulla lääkärin arvion jälkeen. kea. Joku voi kyllä käydä toisen puolesta kauPolitiikkaan sekaantuminen on tietenkin passa, mutta asiointi on samalla sosiaaliskirkon sääntöjen vastaista, mutta minusta ta kanssakäymistä. Kolmannes vanhuksista

tässä on kysymys suuremmasta asiasta kun kirkon säännöt. Tämän lakialoitteen allekirjoittaa jokainen, joka välittää lähimmäisestään. Risto Peltomaa Helsinki

Nuorisotakuussa ongelmana asuminen ARAn 11.2. julkaistun selvityksen mukaan alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä on räjähtämässä käsiin. Asunnottomia nuoria tilastoitiin jo 2050, kun vuosi takaperin heitä oli 640 vähemmän. Nuorten osuus kaikista asunnottomista on jatkanut kasvuaan koko 2000-luvun ajan. Vuoden 2013 alusta voimaan astui nuorisotakuu, jonka tarkoitus on ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä yhteiskunnasta tarjoamalla opiskelu, työ- tai harjoittelupaikan kolmen kuukauden sisällä. Nuorisotakuu on ehdottoman tarpeellinen; työministeri Ihalaisen mukaan alle 25-vuotiaita on kortistossa 43 800 ja heistä 19 prosentilla työttömyys venähtää yli kolmen kuukauden pituiseksi. Nuorisotakuun virallisissa kirjauksissa on eräs asia kuitenkin jäänyt valitettavan vähälle huomiolle – nimittäin asuminen. Jos nuorella ei ole kotia, hänen on vaikeaa tai lähes mahdotonta sitoutua mihinkään, mikä vaatii jatkuvuutta ja säännöllistä päivärytmiä. Voimavarat kuluvat seuraavan yöpaikan järjestämiseen ja hyvinkin alkanut opiskelu on vaarassa keskeytyä. Kohtuuhintainen asuntokanta on ehdoton edellytys asunnottomuuden vähentämiselle. Kotoaan itsenäistyvät nuoret ovat pienten ja usein epäsäännöllisten tulojensa vuoksi hankalassa asemassa vuokra-asuntoja hakiessaan. Jos nuori on velkaantunut ja menettänyt luottotietonsa, on asunnon saaminen esimerkiksi yksityisiltä vuokramarkkinoilta lähes mahdotonta. Asunnottomuus koskettaa väliaikaisesti monia aivan tavallisia nuoria. Useimmiten riittäisi yksinkertaisesti se, että nuorille olisi tarjolla asuntoja, joihin heillä on varaa. Nuorten elämäntilannetta tulee tarkastella kokonaisuutena, yli sektorirajojen. Oma koti on lähtökohta itsenäistymiselle ja oman elämän rakentamiselle. Toisaalta koulutus ja työelämään pääseminen mahdollistavat taloudellisen itsenäisyyden. Nyt jos koskaan vaaditaan eri hallintokuntien aitoa halua yhteistyöhön. Nuorisotakuu ei riitä taistelussa syrjäytymistä vastaan, jos se jättää asumisen huomioimatta. Kaisa Tuuteri projektipäällikkö Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke Minna Vierikko pääsihteeri Nuorisoasuntoliitto ry

Lokeroituminen nykyajan syntinä Tarja Ruohosen (K&k 13.2.) mukaan oleskeluyhteiskunnan nuorten oleilu ja laiskottelu on mukavuudenhalua ja itsekkyyttä. Pitänee paikkaansa yhdestä näkökulmasta katsottuna. Toisaalta, kun lökäpöksyisiä, hytiseviä ja veltosti työtään tekeviä nuoria seuraavan kerran näkyy asennustöissä, kannattaa mennä heitä tervehtimään, pyytämään kahville, kyselemään kuulumisia, tarjota hyvää tarkoittavan tädin tai sedän puolelta palttoota tai työhaalareita lämpimikseen. Lehden samaisessa numerossa oli juttu ”kotinsa kätköissä” elävistä nuorista. Me kaikki olemme jollakin siteellä yhteydessä toisiimme, joku on näidenkin nuorten äiti, isä, isoäiti, opettaja, naapuri, lähimmäinen kuitenkin. Kansalaisvelvollisuutena voin omalta kohdaltani tarjota välittämistä tai konkreettista apua. Lokeroituminen kodin kätköihin ei kannata. Suurin osa maleksijanuorista ei ole ikävä kyllä elänyt vahvan taloudellisen nousun hetkiä sotien jälkeisessä Suomessa. He eivät ole saaneet tuntea hikipisaroiden kihel-

möinnin tuskaa ja tunnetta maan kääntämisessä. Ennen kaikkea, onko heillä hyviä rakkaudentäyteisiä muistoja lapsuuden ydinperheestä ja lähisuvun taitojen ja tietojen siirtämisestä eteenpäin? Voisimme ottaa oppia maahanmuuttajataustaisilta lähimmäisiltämme; afrikkalaisessa kulttuurissa serkku on veli tai sisko. Onko meillä suomalaisilla samanlainen käsitys sukulaissuhteista? Työyhteisöissä maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat ihmetelleet kiusaamisen laaja-alaisuutta suomalaisissa työyhteisöissä. Mikähän on vikana? A-K Pääkkönen varhaiskasvatuksen opettaja kulttuurituottaja

Tietojärjestelmä kaatuu työntekijälle Kirkko ja kaupunki kertoo pääkirjoituksessaan ja artikkelissaan (13.2.) seurakuntien uuden jäsentietojärjestelmän Kirjurin toimivan heikosti. Tämä ei ole lainkaan yllättävää. Aikoinaan Tampereella meni kolmisen vuotta ennen kuin koulujen hallintojärjestelmä Pro Capita toimi tyydyttävästi. Opettajana olin yksi kärsijöistä. Nyt Tampere kilpailuttaa hallintojärjestelmänsä uudelleen. VR:llä on ollut samanlaisia hankaluuksia, terveydenhuollossa samoin. Syynä kaikkiin näihin on se, että järjestelmän toimittaja tuo sen käyttöön raakileena. Kunnollinen pilotointi unohtuu. Tällöin järjestelmän kehittäminen jää sen käyttäjien niskoille. Se on hyvä tapa uuvuttaa työntekijät. Varsinkin, kun työntekijä ei varmasti tiedä, johtuvatko ongelmat järjestelmän puutteista vai hänestä itsestään. Järjestelmän toimittaja vetoaa helposti siihen, että järjestelmää ei ole opittu käyttämään oikein. Näin kävi meillekin Tampereella, vaikka vika oli selvästi itse järjestelmässä. Toivoa sopii, että pulmat ratkaistaan mahdollisimman pian. Painetta vain järjestelmän toimittajaa kohtaan. Risto Moisio Tampere

Vielä veteraanin iltahuudosta Nimimerkki Maukka (K&k 13.2.) ilmeisesti kuuluu siihen ikäluokkaan, joka on syntynyt paljon sotien jälkeen. Mieheni, joka oli sekä jatkosodan että Lapin sodan veteraani, siunaustilaisuudessa Veteraanikuoro lauloi Veteraanin iltahuudon. Harvan läsnäolijan silmät pysyivät kuivina. Siinä ei tarvittu parempaa rytmi- eikä sointutajua. Kirkko oli täynnä tunnetta. Eikö se ole arvokkaampaa? Pirkko Pyrhönen

Kunnon papit ja jäsenkato Eräs pappi kysyi kristillisessä tilaisuudessa, että vihkikö pappi meidät kuolemaan saakka. No, sitten se oli kunnon pappi. Monelle papille tulee varmaan omatunnon kysymyksiä pitää kiinni tiukoista vakaumuksista laumaansa paimentaessa. Kuitenkaan kaikki periaatteet eivät pitäisi olla markkinoilla. Kirkon tulisi vetää yhtenäistä linjaa eripuraisten kuppikuntien syntymisen välttämiseksi. Jossakin osassa seurakuntia kun voidaan elää melkein pimeää keskiaikaa cityliberaaleihin verrattuna. Kirkkoon ei ole pakko kuulua, mutta suotavaa olisi, että moni tämän jäsenyyden täyttäisi, koska kirkolla on tärkeä tehtävä esimerkiksi kolmannen sektorin sosiaalisella toimintakentällä. Kirkon kristallinkirkas oppi kestää kyllä kriittisen tarkastelun ja kunnon papit ovat etuoikeutettuja oppineita sitä kansalle selittäessään. Nykyiset mediat mahdollistavat sen, että aina ei tarvitse tulla edes kirkkosaliin asti. Kirkkomusiikilla pitäisikin olla merkittävä rooli opin kansantajuistamisessa uusille sukupolville. Ystävänpäivänä 14.2.