K&k 2013 nro 21 by Kirkko ja kaupunki

www.kirkkojakaupunki.fi

Gospel Ridersin kyytiin » 22–23

Numero 21 SIRPA PÄIVINEN

Lähetystyö on kuuma puheenaihe » 12–13 Isokaarella kukkii 130 omenapuuta » 8–9

Keskiviikkona viikkona äkuuta 2013 5. kesäkuuta

Kosketa minua

Claes Anderssonin uusissa runoissa on voimaa ja pelkoa » 10–11

Hyvä henkilöstö on kirkon tärkein voimavara » Pääkirjoitus sivu 2

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

”

Numero 21

Lainasanat

Musiikki parantaa sekä tekijän että kuulijan, kun huomaamme, että joku muukin on kokenut samaa. P Parhaimmillaan myös uskolla on samanlainen v voima. Molempien tehtävä on tuoda iloa ja lohduttaa.”

5.6.2013

Lauluntekijä Sami Kukka sivulla 7. La

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

PLAINPICTURE/KUVAARIO

Pääkirjoitus

Kotimaisia työpaikkoja iima, kauna ja kateus ovat perinteisesti aiheita, joilla lehdet myyvät irtonumeroitaan, ellei mitään vetoavaa uutisaihetta osu ajankohtaan. Kateutta ehtymättömänä voimavarana hyödynnetään esimerkiksi otsikolla: Katso, mitä naapurisi tienaa. Kirkko ja kaupunki liittyy tähän journalismin virtaan omasta näkövinkkelistään: Katso, mitä kirkon työntekijä tienaa. Valitettavasti, tai onneksi, kirkon palkat eivät kuitenkaan ole kovin häävit. Niistä on aika vaikea repiä aihetta naapurikateuteen. Vastaavaan koulutustasoon tai työn vaativuuteen verrattaessa kirkossa maksetaan jonkin verran heikompia palkkoja. Silti ti kirkon töihin on tulijoita. Lähes jokaiseen seen paikkaan on kymmeniä hakijoita. Ehkä työn mielekkyys ja tarkoituksellisuus sellisuus ovat vetovoimatekijöitä.

Rukous Annatko minulle avaimen, joka ratkaisee sotkuni? Annatko minulle viisauden, jolla näen olennaisen? Annatko minulle tahdon, joka vie oikeaa tietä? Sinä olet täysin hiljaa. Ei kuulu pienintä vihjettä. Minäkö siis olen väärässä? Itse on elämä elettävä, uskallettava omia valintoja ja opittava erehdyksistä. Tuotava sitten kaikki eteesi: kiitos elämästä, Jumala.

Kirkko kaikkiaan on n melko iso työnantaja. Yhteensää yli 20 000 ihmistä tienaa jokapäipäiväisen leipänsä sen hommismmissa. Tämä merkitsee vajaata ata prosenttia Suomen työlliseslisestä työvoimasta. Mikään yksityinen yritys ei työllistä Suomessa yhtä monta ihmistä. stä. Kirkko Helsingissä yksin n antaa työpaikan pyöreästi sti 1 500 ihmiselle.

Eilen

Tänään

Hänessä ei ole tippaakaan konnuutta, hänen sielunsa on kuin avoin ruukku: hän ei tee pahaa kenellekään, vaan kaikille pelkkää hyvää, eikä hänessä ole laskelmoivaa oveluutta: pikkulapsikin pystyy keskellä päivää uskottelemaan hänelle, että on yö.

Jos sinua loukataan,/ astu syrjään itsestäsi,/ tarkkaile omia heikkouksiasi,/ jottet lähtisi kevytmielisesti/ kertaamaan vastapuolen vikoja. He tiesivät muita paremmin,/ että ei ole vastapuolia/ vaan saman kaikkeuden palasia./ Samaa puutteenalaisuutta.

Sancho arvostaa herransa yksinkertaisuutta Cervantesin kirjassa Don Quijote

Psykiatri Jorma Laitinen runokirjassaan Pajunkissaretkellä

Kirkko on varsin työvoimavaltainen yhteisö. Lähes kaksi kolmannesta sen menoista kuluu henkilöstön palkkaamiseen. Moni puhuu tässä yhteydessä kirkon byrokratiasta. Puhe osuu harhaan, sillä aivan valtaosa kirkon henkilöstöstä on ruohonjuuritason työntekijöitä. He työskentelevät suoraan ihmisten, muun muassa lasten, nuorten, perheiden, vanhusten ja vaikeuksissa olevien hyväksi. Erityisen paljon ruohonjuuritason työntekijöitä on hautausmailla. Kirkon suurta työntekijämäärää pidetään usein myös ongelmana. Sanotaan, että kirkosta tulee virkamiesmäinen palvelulaitos, joka ei anna tilaa seurakuntalaisten omaehtoiselle toiminnalle ja vastuunkannolle. Varteenotettava näkökulma ssekin. Silti suuri, hyvin koulutettu ja motivo motivoitunut henkilöstö on kirkon tärkein voim voimavara Suomessa. Se on ehkä keskeinen syy siihen, että kirkko on säilyttänyt täällä ve verrokkimaita paremmin asemansa yht yhteiskunnassa ja ihmisten sydämissä. sydämissä Kirkollisveron Kirkoll maksaja on myös työllistäjä. Hänen jäsenmaksunsa työllistäj turvin pi pidetään yllä kotimaisia työpaikkoja työpaik ja palkataan hyvän työn tek tekijöitä. Tarpeen tullen häntä itseään it palvellaan elämän myötä- ja vastoinkäymisissä, hyvinä ja pahoina päivinä. Seppo Sim Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi seppo.simo

Iankaikkisesti Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja antaisin polttaa itseni tulessa, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi. Paavali ensimmäisessä kirjeessään korinttilaisille

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Rukouspyyntö. Rukoilkaa Egyptin ja Egyptin kristittyjen puolesta, toivovat Minyan kristityt. Egyptin turvallisuustilanteen huonontuminen on kärjistänyt myös kristittyjen ja muslimien välejä.

Egyptin kristityt pelkäävät sortoa Egyptin kristittyjen muuttoaalto ulkomaille voimistuu. Koptikirkon johtaja on huolissaan kristittyjen oikeuksien toteutumisesta islamistihallinnon alla. Teksti ja kuva Päivi Arvonen

lä-Egyptissä sijaitsevassa Minyan maakunta tunnetaan yhtenä perinteisesti kristittyjen asuttamana alueena Egyptissä. Monissa kylissä asukkaista enemmistö on kristittyjä. – Olemme kuin yhtä suurta perhettä, näin pienessä kylässä ei ole ongelmia kristittyjen ja muslimien välillä, sanoo noin 2 000 asukkaan Esbit Mina -kylässä asuva Mariem Fawzy.

Fawzy seuraa Egyptin kristittyjä koskevia uutisia tarkasti. Huhtikuun alussa Kairon pohjoispuolella El Khususin kylässä kristityt nuoret piirsivät islamilaisen instituutin seinään ristejä. Siitä sai alkunsa saanut lähes kymmenen kuolonuhria ja satoja loukkaantuneita vaatinut kahakka, joka aiheutti kylässä syvän surun. Levottomuuksia ja väkivaltaa kristittyjen ja muslimien välillä esiintyy myös maalaiskylissä. Usein kiistat saavat alkunsa naapureiden välisistä maanomistusriidoista tai nuorten uskontojen rajat ylittävistä rakkaussuhteista tai suhde-epäilyistä.

– Turvallisuustilanne on heikko nyt vallankumouksen jälkeen ja tämä pahentaa ristiriitatilanteita. Ilmapiiri kristittyjen ja muslimien välillä vaihtelee hyvin paljon kyläkohtaisesti, sanoo minialainen pastori Filemon. Hänen mukaansa kristittyjen ja muslimien väliset suhteet heijastelevat yhteisön johdossa olevien kristittyjen ja muslimien välejä. – Vahvat johtajat saavat halutessaan riitojen osapuolet kuriin. Toisaalta johtajat voivat myös lietsoa epäluuloja ja kireää ilmapiiriä kristittyjen ja muslimien välille. Sosiaalisen median kansanliike uskonnon poistamiseksi henkilöllisyystodistuksista on saanut Egyptissä paljon kannatusta. Ehdotusta kannattavat etenkin nuoret uskontoon katsomatta. Minyan maaseudulla ei ole kuultu Facebookissa suositusta kansanliikkeestä.

– Idea on sinänsä hyvä, mutta vaikka merkintä uskonnosta poistettaisiinkin henkilöllisyystodistuksesta, näkyy uskonto silti usein myös henkilön nimestä, joten en näe asiaa kovin merkityksellisenä. Ongelmat ovat paljon syvemmällä, pastori Filemon sanoo. Egyptin kristityillä on perustuslain takaama uskonnon harjoittamisen vapaus. Heillä on myös yhtäläiset kansalaisoikeudet valtauskontoa edustavien muslimien kanssa. Käytännössä monet kristityt kertovat kohtaavansa syrjintää esimerkiksi asioidessaan viranomaisten kanssa. – Riippuu hyvin paljon tapauksesta ja henkilöistä, mutta kyllä kristittyjä simputetaan. Asioiden hoitaminen kestää monin verroin kauemmin kuin muslimeilla, Mariem Fawzy sanoo. Kristittyjen oikeuksia on tänä keväänä voimakkaasti puolustanut myös Egyptin koptikirkon

johtaja paavi Tawadros II. Hänet valittiin viime vuoden marraskuussa edeltäjänsä paavi Shenouda III:n kuoleman jälkeen kirkon johtoon. Tawadros II on syyttänyt presidentti Mohamed Mursin islamistihallintoa kristittyjen laiminlyömisestä. – Kristittyjen tunne syrjäytymisestä ja hyljeksinnästä on vahva. Koemme olevamme sosiaalisesti eristäytyneitä, Tawadros kertoi huhtikuun puolivälissä. Koptikirkon johtaja on huolestunut kristittyjen voimistuneesta muuttoaallosta ulkomaille. – Ulkomaille muuttavat ovat korkeasti koulutettuja, varakkaita ja monesti yhteisönsä taloudellisia ja sosiaalisia tukipilareita. Heidän lähtönsä on menetys koko kansalle, Tawadros väittää. Kirkkojen rakennus- ja korjauslupien jumittuminen byrokratian rattaisiin on yksi kristittyjen mieltä hiertävä asia. Kirkon rakentaminen kestää lupaprosessin hitaudesta johtuen jopa 15 vuotta.

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Sirpa Kähkönen

Sinulle inä joka valmistut tänä keväänä. Sinä joka et vielä tiedä mitä osaat. Sinä joka lähdet lastenkodista maailmaan. Sinä joka teet kesän työtä, että saisit talvella nuudeleita. Sinä jolla ei ole elokuussa rusketusta. Sinä joka kannat salaisuutta. Sinä jonka isä ei tullut pallokentän laidalle, päättäjäisiin eikä publiikkiin. Sinä jonka äiti väsyi. Sinä joka uuvut vastuuseen. Sinä joka tänä päivänä saat tietää olevasi syöpäpotilas. Sinä joka kannat huolta vanhemmistasi. Sinä joka pelkäät jälkikasvusi puolesta. Sinä joka et rohkene puhua äidinkieltäsi raitiovaunussa. Sinä joka olet kaikille näkymätön. Sinä joka kaipaat sitä mikä ei koskaan palaa. Sinä joka uskot ettei sinulle ole paikkaa maailmassa.

”

Sinä jolla ei ole elokuussa rusketusta.”

Juuri sinä. Sulje silmäsi ja hengitä syvään. Kielot nousevat metsissä hiljaa. Tuuli kantaa niiden tuoksua kauas. Tuomet seisovat tyyninä kevätilloissa. Sorsa uittaa yhtätoista poikasta purossa. Tulee uusia keväitä, lupaa pyytämättä, voimalla. Ehkä tunnet, että sinussa ei ole mitään, jos sinussa ei ole ulkoisia vallan, suuruuden ja vaurauden merkkejä. Sisäiset merkitykset kertyvät hitaasti, ja varmuus omasta itsestä täytyy valloittaa ajan kanssa. Eikä kenelläkään tunnu olevan aikaa. Mutta sinulla on kaikki aika, juuri nyt. Rikkaimmallakaan ei ole enempää kuin se hetki, jossa hän elää. Tulee ihmisiä, jotka osoittavat sinulle, että on hyvyyttä, toisin kuin tämä maailma tahtoo todistaa. Istu penkille, torikahvilaan, silokalliolle. Puhu palstaviljelijälle, stadin kundille, koiranulkoiluttajalle, pysäkillä istuvalle mummolle. Usko heitä. Kuule heidän tarinansa. Kesä on tullut. Pysähdy aistimaan sen jokainen hetki. Sinulla on siihen lupa ja oikeus. Kesää ei omista kukaan. Kirjoittaja on äiti ja kirjailija.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

100000

Vatikaanin YK-lähettilään, arkkipiispa Silvano Tomasin mukaan maailmassa tapetaan vuosittain vakaumuksensa vuoksi yli 100 000 kristittyä. Tomasi esitteli arvionsa YK:n ihmisoikeusneuvoston kokouksessa Genevessä. Väkivaltaa esiintyy Tomasin mukaan eniten LähiIdässä, Afrikassa ja Aasiassa, kertoo Catholic World News. Väkivallan taustalla on Tomasin mukaan fanaattisuutta, suvaitsemattomuutta, terrorismia ja kristittyjä syrjivää lainsäädäntöä.

Paras palkk vasta taivaa Paljonko seurakunnan työntekijät saavat palkkaa? Vastaus löytyy Kirkon työmarkkinalaitoksen tilastoista. Tekstit Soili-Sisko Eskola Kuva Esko Jämsä

eurakunnan työ mielletään kutsumusammatiksi, johon ei hakeuduta ensisijaisesti palkan vuoksi. Kutsumuksella ei kuitenkaan kuitata asuntovelkaa, eikä osteta ruokaa. Millaista palkkaa seurakunnan työntekijöille maksetaan? Entä kuinka kilpailukykyisiä kirkon palkat ovat muihin aloihin verrattuna? Kirkon työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan seurakuntapastorin palkka on keskimäärin 3 102 euroa kuukaudessa. Diakoniatyöntekijälle maksetaan 2 518 euroa ja nuorisotyönohjaajalle 2 435

euroa. Kirkon suurin ammattiryhmä, lastenohjaajat, ansaitsee 2 051 euroa. Kirkkoherran keskimääräinen palkka on 4 411 euroa. Lukuja verratessa on hyvä muistaa, että palkat ovat keskimääräisiä ja niihin on laskettu mukaan työkokemuksen tuoma henkilökohtainen lisä. Esimerkiksi nuori seurakuntapappi, jolla työkokemusta ei vielä ole, saa 2 596 euroa. Diakoniatyöntekijällä ja nuorisotyönohjaajalla vastaava palkka on 2 136 euroa, lastenohjaajalla noin 1 900 euroa. Tilastokeskuksen uusimman palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansio Suomessa oli tarkasteluaikana 3 109 euroa ja mediaaniansio 2 774 euroa.

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

ESKO JÄMSÄ

Riittävä palkka. Papin palkka on Minna Tuomisen mukaan hyvä verrattuna vaikkapa diakonien palkkaan. – Asuntolainan takia joudun tekemään kuitenkin muita töitä lisäksi. En ole halunnut papiksi rahan takia. Papin työ on merkityksellistä ja haastavaa.

Työn arvoa pitää miettiä myös rahassa Kun Helsingin seurakuntayhtymän oppilaitospappi Minna Tuominen oli äitiyslomalla ja hoitovapaalla, hän vastasi alkuun tuttujen esittämiin toimituspyyntöihin myönteisesti. Tuominen vihki, kastoi ja siunasi hautaan eri puolella pääkaupunkiseutua. Hän teki toimituksia palkatta, sillä vain seurakunnan tilaamat ulkopuoliset papit voivat saada työstään korvauksen. Kun asuntolainan erät lähestyivät, joutui Tuominen pohtimaan palkattoman työn mielekkyyttä. – Tuntui ikävälle ajatella näin, mutta kun samaan aikaan postista tipahti putkimiehen lasku, oli pakko miettiä oman työn arvoa myös rahassa. Päätin rajoittaa ilmaisten töiden vastaanottamista, sillä en halua tehdä töitä niin, että minulle tulee hyväksikäytetty olo. Tuominen ei syytä tilanteesta seurakuntalaisia, sillä moni ei tule ajatelleeksi tai ei tunne papin palkka-asioita. Viime syksynä oppilaitospapin työhön palannut Tuominen hoitaa mielellään virkaansa liittyvät toimitukset. Ylimääräisiä ilmaisia töitä hän rajoittaa edelleen. Rahaakin tärkeämpää on aika. Myös perhe tarvitsee pappisäidin voimavaroja ja läsnäoloa. Yhden poikkeuksen Tuominen on tehnyt toimituspyyntöihin vastatessaan. – Olen kastanut lapsettomuus- ja adoptioperheiden lapsia. Tiedän kokemuksesta, miten herkillä ihmiset ovat näissä elämäntilanteissa. Ymmärrän hyvin, kun vanhemmat kertovat, että heitä pelottaa ottaa vastaan tuntematon pappi perheen tärkeään juhlaan, Tuominen sanoo.

a ssa? Miten seurakuntien palkat suhteutuvat muiden palkansaajien ansioihin, työmarkkinalaitoksen vt. työmarkkinajohtaja Timo von Boehm? – Palkkojen vertaaminen on hyvin hankalaa, mutta on selvää, ettei kirkossa maan johtopalkkoja makseta. Nimikepohjaisesta vertailusta tekee vaikean se, ettei vastaavia tehtäviä ole välttämättä muualla yhteiskunnassa. Palkkausjärjestelmät ja palvelussuhteen ehdot vaihtelevat myös aloittain. – Suorittavan tason palkat lienevät lähempänä muun yhteiskunnan palkkoja kuin ylempien vaativuustasojen palkat. Palkanmaksajana kirkko on kuitenkin

vakaa ja turvallinen, toteaa von Boehm. Soittokierros ammattiliittoihin paljastaa yhden vertailukohdan, missä kirkon työntekijät ovat yhteismitallisia muiden palkansaajien kanssa: kukaan ei väitä saavansa liian hyvää palkkaa. – Kirkko ei ole aikoihin pystynyt kilpailemaan palkalla, eikä pysty tulevaisuudessakaan. Kirkon työhön hakeutuminen ja siinä pysyminen on kuitenkin monitahoinen asia, jossa palkkaus on vain yksi osa, sanoo pappeja ja kanttoreita edustavan Kirkon akateemiset ry:n toiminnanjohtaja Esko Jossas. Oulunkylän seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Iris

Remes pitää ammattiryhmänsä palkkoja liian matalina työn vaativuuteen nähden. – Joskus mietin, maksetaanko diakoniatyöntekijöille niin pientä palkkaa, jotta osaisimme suhtautua empaattisesti pienituloisiin ihmisiin. Raha ei tietenkään ole kaikki kaikessa, mutta palkalla pitää silti tulla toimeen. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asumis- ja muut elinkustannukset nielevät valtaosan tuloista. Vaikeina Remes kokee myös tilanteet, joissa diakoniatyön asiakkaiksi tulee ihmisiä, joiden sosiaaliedut ovat diakoniatyöntekijän palkkaa suuremmat. – Silloin joudun tekemään todella paljon töitä itseni kanssa, jotten kyynistyisi, kertoo Remes.

Virrentuntijat. Anna Liias (vas.), Minerva Virkki ja Elsa Krabbe voittivat koululaisten Virsivisan. Virret eivät olleet heille entuudestaan erityisen tuttuja, mutta ahkeralla harjoittelulla he oppivat niiden sanat ja sävelet.

Pätkät harjoittelivat kovasti Virsikisaan Valtakunnallisen koululaisten virsikisan voitti Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun joukkue. Pätkät-nimiseen joukkueeseen kuuluvat neljäsluokkalaiset Elsa Krabbe, Anna Liias ja Minerva Virkki. – Joukkueen nimi tulee siitä, että olemme luokkamme lyhimmät tytöt, voittajat kertovat. Virsikisan finaaliin osallistui lähes 6 000 kolmas- ja neljäsluokkalaista. Finaali käytiin Kuopion kirkkopäivien yhteydessä 17.5. Virsikisan finaalissa koeteltiin sitä, kuinka hyvin joukkueet tunnistivat virsiä. Voittajien mielestä kaikki tehtävät olivat hauskoja. – Virsiä piti tunnistaa, näytellä, piirtää ja viittoa. Vaikeinta oli tunnistaa virsiä musiikista, jota Sibelius-Akatemian opiskelijat soittivat eri soittimilla. Hauskinta oli harjoitella piirtämistä ja näyttelemistä, Elsa Krabbe kertoo. Kilpailijat valmistautuivat finaaliin tutustumalla perusteellisesti 30 virteen. Tyttöjen mielestä kaikki virret olivat kauniita ja hauskoja. Virret eivät olleet Pätkien joukkueelle entuudestaan kovin tuttuja. Uskonnonopettaja Anna Hietalan tunneilla virsiä

ehdittiin harjoitella vain kerran pari viikossa. – Harjoittelimme itse todella ahkerasti. Koulun ruokalassa kertasimme vuorotellen virsien sanoja, Elsa Krabbe kertoo. – Lauloimme paljon kotona ﬁnaaliin tulevia virsiä, Anna Liias sanoi. – Minä soitin niitä kotona pianolla, Minerva Virkki kertoo. Tyttöjen koulussa iloittiin Virsikisan voitosta. Myös Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola onnitteli tyttöjä kisan johdosta. Loppukilpailuun selvittivät tiensä myös joukkueet Espoosta, Kuhmosta, Lahdesta, Mikkelistä, Porista, Seinäjoelta ja Ylivieskasta. – Virren tulevaisuuden takia pidän tällaista kilpailua erittäin tärkeänä, sanoo tuomariston puheenjohtajana toiminut SibeliusAkatemian Kuopion kirkkomusiikin ainejohtaja Seppo Kirkinen. Virsivisan järjestää Seurakuntien Lapsityön Keskus yhdessä PTK – poikien ja tyttöjen keskuksen, kirkkohallituksen ja opetushallituksen kanssa. Paikallisesti visaa ovat toteuttaneet koulut, seurakunnat ja hiippakunnat.

Homokielteinen Inkerin kirkko jätettiin rahatta Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto kielsi avustuksensa Inkerin kirkolta, joka pyysi rahaa Kazanin evankelisluterilaisen kirkon rakentamiseen. Kirkkoneuvosto sai 16. toukokuuta käsiteltäväkseen ehdotuksen 25 000 euron avustuksen myöntämisestä, mutta jäsenet päättivät toisin. Joni Penkari esitti, ettei rahaa myönnetä, koska Inkerin kirkossa ei hyväksytä naispappeutta eikä seksuaalivähemmistöjä. – En koe, että meillä olisi velvoite tukea kirkkoa, joka ei hyväksy kaikkien pappiemme tai edes piispamme pappeutta. Kirkkovaltuusto on Helsingissä aiemmin päättänyt, että se tukee vain sellaisia lähetysjärjestöjä, joihin myös naispapit ja seksuaa-

livähemmistöihin kuuluvat kelpaavat töihin. Lisäksi Penkarista olisi ongelmallista auttaa rakentamaan kirkkoa Uraliin samaan aikaan, kun omia toimitiloja vähennetään. – Näkisin rahojen kohdistuvan maailmallakin mieluummin toimintaan kuin tiloihin. Muut kirkkoneuvoston jäsenet tukivat Penkaria. Inkerin kirkon Kazanin rakennushankkeen avustaminen hylättiin yksimielisesti. Yksi äänesti tyhjää. Viime vuonna kirkkoneuvosto myönsi 35 000 euroa samaisen rakennuksen tekoon. – Koko Inkerin kirkkoa ei kuitenkaan hylätty. Monilla seurakunnillamme on ystävyystoimintaa Inkerin kirkon seurakuntien kanssa, ja hyvä niin.

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Lähettien parisuhteesta nousi porua mediassa Lähetysjuhlilla siunataan lähetystyöhön parisuhteensa rekisteröinyt miespari. Teksti Tommi Sarlin

eurakuntalainen.fiuutispalvelu uutisoi 29.5., että Suomen Lähetysseura lähettää syyskuussa Kambodžaan kehitysaputyöhön parisuhteensa rekisteröineen miesparin. Pari siunataan työhönsä ensi

viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa pidettävillä Lähetysjuhlilla. Lähettiparin siunaamistilaisuus on kirkkopoliittisesti ja ekumeenisesti arka aihe, sillä kyseessä saattaa olla ensimmäinen rekisteröidyssä parisuhteessa elävä lähettipari. Muun muassa Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen on lausunut, että Kansanlähetyksessä homoparille ei olisi paikkaa. Suomen Lähetysseuran mukaan se ei kommentoi työntekijöidensä yksityiselämää. Lähetysjuhlilla ei myöskään siunata parisuhteita vaan työntekijöitä Lähetysseuran tarjoamiin tehtäviin. – Kyseessä ei ole mikään kannanotto saati provokaatio. Noudatamme työhönotossa niitä linjauksia, joita yhteiskunnassa

ja kirkossa on, Suomen Lähetysseuran johtaja Seppo Rissanen kommentoi asiaa uutistoimisto Kotimaa24:n haastattelussa. Rissasen mukaan työpaikkaan haettiin parasta mahdollista työntekijää. Työnantaja ei voi udella työnhakijan parisuhdeasioita. – Lähetysseurassa pidetään kiinni syrjimättömyydestä. Se noudattaa rekrytoinnissaan vallitsevaa työlainsäädäntöä. Lähettiparin parisuhde tuli julkisuuteen toimittaja Ariel Neulaniemen Seurakuntalainen.ﬁ:hin kirjoittamassa uutisessa. Lähetteihin liittyviä asioita käsiteltiin Vantaankosken seurakuntaneuvostossa, jonka jäsen Neulaniemi on. Kirkkoherra Hannu Pöntisen

mukaan Neulaniemi vuosi keskeneräisen asian julkisuuteen. Neulaniemelle oli kerrottu, että materiaalia ei ole tarkoitettu julkaistavaksi ilman erillistä lupaa, jota hänelle ei ole myönnetty. Seurakuntalainen.ﬁ:n päätoimittajan Kai Kortelaisen mukaan tieto ei kuitenkaan tullut Neulaniemen kautta vaan muita reittejä. Kortelainen perustelee yksityiskohtaisten tunnistetietojen julkaisemista muun muassa sillä, että Lähetysseura painotti rekrytoinnin yhteydessä ammattitaitoa. – Niinpä halusimme jutussa kertoa lähettien ammattitaustat ja työhistorian, Kortelainen sanoo Kotimaa24:lle. Kortelainen pitää parisuhteensa rekisteröineen parin siu-

naamista lähetystyöhön kirkon ja seurakuntien kannalta merkittävänä ennakkotapauksena, joka liittyy sekä lähetystyöstä että homoseksuaalisuudesta käytyyn kirkolliseen keskusteluun. – Lisäksi päätöksenteon kirkossa ja seurakunnissa tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Keskustelua on pystyttävä käymään myös etukäteen ennen päätöksiä. Journalistien ohjeiden mukaan henkilön seksuaalista suuntautumista ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. – Kirkko ja kaupungin tiedossa asia on ollut pitkään, mutta emme ole katsoneet aiheelliseksi uutisoida tai kommentoida ihmisten yksityisyyden suojan piiriin kuuluvaa asiaa, päätoimittaja Seppo Simola kertoo.

7b<6,//b 7(2/2*,6((1 2SLVNHOH WHRORJLDD +(2VVD NHVNHOOl +HOVLQNLl

/8.89827((1 6,6b/7<9b7

AVOIMET OVET

,Wl 6XRPHQ \OLRSLVWRQ RSHWXVVXXQQLWHOPDQ PXNDLVHW 7HRORJLDQ SHUXVRSLQQRW RS

perjantaina 7.6.13 klo 10.00 – 12.00

<OLRSLVWROOLQHQ 5DDPDWXQ NUHLNND RS

LAUTTASAAREN SENIORITALOSSA

9DOPHQQXVNXUVVL WHRORJLVHHQ WLHGHNXQWDDQ +DUWDXNVLD MD MXPDODQSDOYHOXNVLD 7\|KDUMRLWWHOX 0DKGROOLVXXV DVXQWRODSDLNNDDQ .DOOLRVVD (OlNHOlLVLOOH DOHQQXV OXNXNDXVLPDNVXVWD : : : +(2 ), .LUVWLQNDWX +HOVLQNL

osoitteessa: Pohjoiskaari 1 – 3, 00200 Helsinki TERVETULOA TUTUSTUMAAN TOIMINTAAMME!

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan

MEDISET mukavuutta

pitkäaikainen kokemus

VERHOILUPISTE

SAVELA

puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

VARMA JA HUOLETON

Yli 400.000 suomalaista kärsii virtsankarkailuvaivoista. VARMA JA HUOLETON MediSet -varmuus alushousut tuovat apua tähän vaivaan

– eikäkärsii mitään näy! Yli 400.000 suomalaista virtsankarkailuvaivoista. MediSetKESTOTUOTTEET, -varmuus alushousut tuovat tähän vaivaan kestävät yli apua 200 pesukertaa – eikä mitään näy! LUONNONMATERIAALI, 100% puuvillaa

•

tuotteet) kestävät yli 200 pesukertaa • KESTOTUOTTEET,(valkoiset puuvillaa • LUONNONMATERIAALI, TILAA ILMAINEN ESITE 100% TUOTTEISTAMME

(valkoiset tuotteet)

puh. 0400 223 446

Kirkko&kaupunki lehden lukijoille 10% alennus uusista tilauksista! (muista mainita edusta puhelun yhteydessä)

verkkokauppa: www.divisa.ﬁ, asiakaspalvelu: 0400 223 446 / info@divisa.ﬁ

TILAA ILMAINEN ESITE TUOTTEISTAMME puh 0400 223 446

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Laulu tulee kuvaksi Lauluntekijä Sami Kukka elää sointujensa lumoissa eikä suunnittele tulevaa. Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä

ies riisuu kenkänsä ja sukkansa. Hän astuu veteen, nousee pienelle kivelle ja ottaa rannalta ojennetun kitaran. Näppäillessään sointuja hän hyräilee: Elämän antaja, tule ja asu meissä Elämän antaja, tule ja asu meissä... Mies on ilmeetön, ja laulun meditatiivinen melodia monotoninen. Hän on Sami Kukka, 52-vuotias lauluntekijä ja itseään puolta nuorempien folkkareiden vaihtoehtoidoli. – Joose [Keskitalo] on nyt taas ihan aktiivisesti suorittanut teologisia opintoja, Sami Kukka kertoo Saabin etupenkillä, kun olemme vasta matkalla Virkkalaan, jossa valokuvaaja usuttaa haastateltavamme järveen. – Enpä tiedä, mikä Joosesta sitten tulee. Hän on kyllä käynyt Luther-säätiön tilaisuuksissa, mutta eivät he voine vihkiä häntä papiksi. Joose on niin tinkimätön taiteilija... Niin on Sami Kukkakin. Pienessä läkähdyttävän kuumassa väliaikaisyksiössään hän esitteli itsensä Esaksi, ja ovessa luki Santonen, mutta Sami Kukka on vielä aidompi tapaus. – Sami Kukka on viuhahtamisen kanava syvimpään minuuteeni, laulaja selittää. ”Syvin minuus” voi olla ihmiselle itselleenkin arvoitus. Tarvitaan taiteilija Sami Kukka, joka kertoo Esa Santoselle, kuka hän oikeastaan on ja mitkä ovat hänen tunteensa. Yleisö on hiirenhiljaa. Baarimikkokin myy olutta kuiskaten. Sami Kukka mykistää läsnäolollaan pienen kuulijakuntansa hämyisessä ravintola Bellyssä elokuussa 2010. Artistin soittotyyliin kuuluu paljon eteerisiä avosointuja ja huiluääniä. Laulumelodiat ovat yksinkertaisia mutta samalla vaikeita esittää, sillä Sami Kukka ei soita kitarallaan lainkaan laulumelodian nuottia. – Säveltäessäni etsin vain mielenkiintoista sointua, johon lisään laulamalla vielä yhden sävelen. Ilman sointua laulumelodia ei ole oikein mitään, ja ilman laulettua lisäsäveltä sointukin ontuu, hän kuvailee. Bellyssä pidetty konsertti on tärkeä siksi, että musiikin monitaiturin Arwi Lindin luotsaama Helmi Levyt julkaisi konsertin C-kasettina. Sami Kukan folkmaailma on juuri niin undergroundia. Samana iltana lavalle astui kaksi muutakin oman tiensä kulkijaa, Joose Keskitalo ja Pekka Yrjänä Hiltunen. – Hiltunen on yksi suurista vaikuttajistani. Hän käsittelee hengellistä tematiikkaa tasokkaasti. Hän on parempi kuin yksikään tunnettu gospelartisti. Bob Dylanista alkaen singer-songwriterit ovat tavallisesti olleet tarinankertojia, joiden käsissä lehtileikkeet ja ihmiskohtalot muuttuvat lauluiksi. – Mutta minä olen ennemminkin kuvantekijä, Sami Kukka sanoo. Esimerkiksi vuonna 2009 ilmestyneen Menen veteen -albumin kappale Hääkuvat syntyi niin, että Sami Kukka istui silloisella kotisohvallaan ja katseli piirongin päällä olevia hääkuvia.

Luontokuva. Sami Kukka säveltää ja sanoittaa yhdeltä istumalta laulunsa, joita hän pitää kuvina. – Luonto antaa minulle ne kuvat, hän sanoo. Veteen kitaravirtuoosi meni vuoden 1963 Guild M20:n kanssa.

”

Säveltäessäni etsin vain mielenkiintoista sointua, johon lisään laulamalla vielä yhden sävelen.”

– Kun käännyin, näin seinällä kansakouluopetuksessa käytössä olleen Jerusalem-aiheisen opetustaulun. Ikkunasta taas näin omenapuita. – Itsessään nämä näkymät eivät vielä merkinneet mitään, mutta kun asettelin ne samaan teokseen, niiden yhdistelmästä syntyi kokonaan uusi, suorastaan apokalyptinen kuva. Jokainen tosi laulu on tosi kuva ihmisestä ja todellisuudesta. Se kertoo ihmiselle sellaista, mitä hän ei muuten huomaisi. Tosi kuvien profeetallisuuden yhtenä mittarina on näiden kuvien parantava voima. Taide on terapeuttista. – The Bandin urkuri Garth Hudsonkin nimitti New Yorkin taiteilijakollektiivia Tin Pan Alley’ä suureksi sairaalaksi. Musiikki parantaa sekä tekijän että kuulijan, kun huomaamme, että joku muukin on kokenut samaa. – Parhaimmillaan myös uskolla on samanlainen voima. Molempien tehtävä on tuoda iloa ja lohduttaa. Tänä keväänä Sami Kukalta ilmestyi järjestyksessä seitsemäs albumi Otava. Lehdistö on noteerannut laajasti, ja

arvostelut ovat olleet erinomaisia. – Levyn tekeminen ei tietenkään voi olla itsetarkoitus, sillä parhaimmillaan musiikki on silloin, kun se esitetään välittömässä vuorovaikutuksessa yleisöön. Vaikka tietokoneiden ansiosta levyntekokustannukset ovat pudonneet merkittävästi, itse musiikkibisnes on Sami Kukan mielestä raaistunut, kun siinä yhä enemmän on merkitystä ulkomusiikillisilla seikoilla. – Vielä 1970-luvulla oli Geffenin kaltaisia levy-yhtiöitä, joiden perustajilla oli jokin henkilökohtainen näkemys musiikista. Heillä oli palava halu tuoda kuultavaksi jotain tiettyä, itselle tärkeää musiikkia. Musiikin taso kärsii, jos sen tuottamisen ainoana vaikuttimena on raha. – En halua tuomita kaupallisia levy-yhtiöitä, mutta kysyn, onko siellä enää takana ihmisiä, jotka oikeasti pitävät tuottamastaan musiikista. Sami Kukka kuitenkin huomauttaa, että myös monet kaupalliset artistit ovat taiteellisesti korkeatasoisia, kuten J. Karjalainen. – Onneksi on myös Arwi Lindin kaltaisia visionäärejä. Nyt viimeistelen kantelelevyä, jossa mukana on Teppanan veljet -yhtye. Olen viimeaikoina harjoitellut viisikielisen kanteleen soittamista. Sami Kukka esiintyy tänään naisystävänsä, taidemaalari Maija Loukolan kanssa Club Libertessä, Kolmas Linja 34, kello 21. Loukola soittaa intialaista bambuhuilua.

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi JANI LAUKKANEN

Lauttasaaren laulava puutarhuri nauttii koristeomenapuiden kukinnasta kotikadullaan.

Kaupungin kasvo: Milli Lahtinen

Pienyrittäjien puolustaja Työelämän jousto on tänä päivänä yhä arvostetumpaa. Mutta Helsingin Yrittäjänaiset ry:n puheenjohtaja Milli Lahtinen tietää, miten vaikeaa työn yhdistäminen perheelämään on pienyrittäjille. – Valinnat ovat monesti kipeitä. Eräs yrittäjä ja kolmen lapsen äiti kertoi aloittaneensa jokaisen äitiysloman jälkeen yritystoiminnan alusta, kun asiakkaat piti houkutella taas takaisin. Naisvaltaisilla aloilla yrittäjien päälle kasautuvat vielä työntekijöiden vanhemmuuden maksut. On perusteltua kysyä, onko tämä reilua, kun vanhemmuuden kustannukset voisi tasata ja kerätä vaikkapa verona. Tätä ehdottaa Suomen Yrittäjänaisten toteuttama kansalaisaloite. – Kyseessä on kaikkien yrittäjien ongelma, jolla on merkittävät vaikutukset esimerkiksi työvoimapulaan, yksin yrittämiseen ja pätkätöiden teettämiseen. Pienet ﬁrmat voivat jopa kaatua näihin kustannuksiin, Lahtinen perustelee. Yrittäjänä seitsemäntoista vuotta toiminut Lahtinen, 67, tietää mistä puhuu. Omilleen hän päätyi saatuaan potkut hallintojohtajan pestistä. Tänä päivänä hän kiittää kohtaloaan, kun sai viimeisen sysäyksen omalle polulle. – Suutelen sitä kenkää, joka pyllyäni pyyhkäisi. Yrittäminen on minun juttuni, olin vain sen verran hidas, että harjoittelin sitä pitkään toisten rahoilla. Yrittäjyysvalmennukseen keskittynyt Maestria Oy lähti käyntiin pienin ansioin ja huulta purren. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen oli yksinyrittäjälle kova paikka. – Valvoin monta yötä miettiessäni, että minun on paiskittava töitä maksaakseni ensin assistenttini palkka, Lahtinen muistelee. Palava halu vaikuttaa on poikinut hurjan määrän erilaisia hallituspestejä. Pitkä kokemus erilaisissa edunvalvontatehtävissä, kuten Helsingin Yrittäjänaisten

Kukkapuiden lumoissa Teksti Riitta Saarinen Kuvat Jani Laukkanen

puheenjohtajana, on noteerattu myös laajemmin. Vuonna 2005 hänet valittiin Helsingin vuoden yrittäjänaiseksi, ja viime itsenäisyyspäivänä ojennettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki. Milli Lahtinen tekee yhä töitä yrityksensä nimissä. Vuoden alussa hän ryhtyi jo kolmatta kertaa Helsingin Yrittäjänaisten puheenjohtajaksi. Mentoroinnistakaan hän ei ole malttanut luopua, vaikka tarkoitus olisi kyllä hidastaa tahtia. – Pitääkö tähän asti elää tajutakseen, että maailmassa on muutakin kuin työnteko. Kolme tyttärentytärtäni ovat minulle tärkeitä, ja viime syksynä ryhdyin vapaaehtoiseksi mummoksi päiväkotiin. Käyn siellä kerran viikossa, Lahtinen naurahtaa. – Kun vielä ihmiset tajuaisivat laittaa nimensä kansalaisaloitteeseen, niin olisi helpompi jättäytyä taka-alalle. Lahtista kummastuttaa, miksi vanhemmuuden kustannuksien tasaaminen on saanut tähän mennessä taakseen vain noin 16 000 allekirjoitusta. – Äitienpäivän aamukahveilla keskustelimme perheen ja työn yhteensovittamisesta, jolloin eräs nuori yrittäjä tokaisi, että enpä taida hankkiakaan lapsia. Se on aika kamala ajatus, kun miettii elämän tärkeysjärjestystä, Lahtinen pohtii. Asun kotikaupunkini Helsingin vihreässä lähiössä pienessä paritalossa. Yhteisöllisyys on kuin maalla, kaikki tuntevat kaikki.

P.S.

Vaadin parempaa huomista meille kaikille suomalaisille. Toivon, että oppisimme jakamaan omastamme myös sinne, missä asiat ovat huonommin kuin meillä. Nautin auringonnoususta, lapsen naurusta ja elämän opetuksista. Jokainen ihminen on tärkeä. Antti Möller

Pikkuiset hedelmät. Marjaomenapuu on saanut nimensä marjamaisista hedelmistään.

un Mikko Lagerström, 36, oli pieni, hän ihaili kukkivia koristeomenapuita ajaessaan polkupyörällä Lauttasaaren Isokaarta. Katu puineen on hänelle varsin tuttu, sillä hän on asunut sen varrella kolmevuotiaasta saakka. Lieneekö siinä syy, että miehestä tuli puutarhuri, joka on tykästynyt erityisesti kukkapuihin ja kirjoittanut niistä jopa kirjan?

– Kun Isokaaren omenapuut – joita on noin 130 – kukkivat, kadunvarren asukkaat eivät lähde mielellään muualle, koska haluavat olla paikalla seuraamassa kukintaa, kertoo Lagerström. – Lyhyimmillään kukinta on kestänyt neljä päivää ja pisimmillään yli kolme viikkoa. Mutta yleensä kukinta kestää melko pitkään, koska puita on niin paljon ja puut ovat yksilöitä: yksi kukkii aiemmin ja toinen myöhemmin. Kadun koristeomenapuut ovat tiettävästi istutettu vuonna 1962, joten vanhimmat puut ovat jo viidenkymmenen vuoden ikäisiä. Osa puista on jouduttu korvaamaan uusilla, jotka ovat vielä pieniä. Kukaan ei kuitenkaan tiedä kaikkien puiden tarkkaa alkuperää. – Näillä puilla ei ole virallisia lajikenimiä. Vanhoista puista lähes jokainen on erilainen. Esimerkiksi tässä puussa on tutkittu olevan siperianomenapuuta sekä kiinalaista marjaomenaa. Puu kukkii valkoisena ja siihen tulee pienet marjamaiset hedelmät, joita käytetään Kiinassa rusinoiden tapaan, kertoo Lagerström. – Koristeomenapuiden hedelmät vaihtelevat paljon kooltaan. Joidenkin puiden hedelmät ovat melko suuria. Happamia hedelmiä voi käyttää hilloihin, hyytelöihin, mehuihin, piirakoihin ja vaikka chutneyhin. Isokaaren omenapuiden kukkien väri vaihtelee valkoisesta hennon vaaleanpunaiseen ja aniliinista viininpunaiseen. Puut ovat erilaisia myös kooltaan ja muodoltaan. Omenapuukadun erikoisuuksiin kuuluu Aamuruskoksi nimetty emopuu, jolla on vaaleanpunaiset, kerrannaiset kukat. Kaikkiaan sillä on kukassa huikeat neljätoista terälehteä, kun tavallisella omenapuulla on vain viisi terälehteä. Toinen, huomionarvoinen emopuu Isokaarella on Rixi, joka on nimetty sen kohdalla sijaitsevan Rixi-baarin mukaan. – Rixi-baarikin on tainnut olla paikallaan

Kulmilla: Erottajan pelastusasema

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Kukkien keskellä. Puutarhuri Mikko Lagerström on asunut Isokaarella kolmevuotiaasta saakka. Marjapuuronpunaisena kukkiva Rixi kuuluu kadun emopuihin.

jo ainakin 1960-luvulta saakka. Puun kukissa on kahdeksan marjapuuronpunaista terälehteä. Helsingin kaupunki on antanut sekä Aamuruskoa että Rixiä taimitarhoille lisättäväksi. Isokaarellekin on tuotu ainakin kaksi uutta Rixi-tainta vanhojen puiden tilalle, Lagerström sanoo. Laulavalla puutarhurilla on tarkka nenä, joten hän osaa nauttia myös koristeomenapuiden tuoksusta. Vähemmän jalostetut puut tuoksuvat enemmän kuin esimerkiksi kerrotuin kukkasin kukkivat puut. Koska Mikko Lagerström on asunut koko ikänsä Lauttasaaressa, hän tuntee paljon saaren asukkaita ja nämä puolestaan hänet. Lauttasaaressa kuten koko Helsingissä näkyy myös puutarhurin oma kädenjälki. Jo Isokaaren naapuruston pihoilla kasvaa monenlaisia erikoisuuksia, kuten päärynäpuita, tähtimag-

”

Puiden puolesta pitäisi puhua enemmän.”

noliaa, kuriilienkirsikkaa ja katsuraa. – Puiden puolesta täytyy ylipäänsä puhua enemmän. Se, että kiinnostus puutarhanhoitoa kohtaan on kasvanut, saattaa olla vastareaktio tiiviille rakentamiselle. Kaipuu luontoon on varmaan ihmisen perimässä, pohtii Lagerström. – Itse kiinnostuin jo lapsena kasveista, linnuista ja luonnosta. Tie vei Mäntsälän Saaren kartanon puutarhakouluun, minkä jälkeen olen työskennellyt puutarha-alan yrittäjänä. Lagerström on toimittanut muun muassa Helsingin ja Hangon kaupungeille satoja ja tuhansia kukkapuita ja perennakasveja. Miehen kädenjälki näkyy myös yksityisissä pihoissa ja puutarhoissa. Kasvien suomalaiset ja latinalaiset nimet jäävät Lagerströmille helposti päähän, kuten

myös laulujen sanat. Puutarhurin toinen intohimo luonnon ja kasvien lisäksi on laulu ja musiikki. Muistissa on yli kolmentuhannen kasvin nimet suomeksi ja latinaksi ja kolmisensataa Georg Malmsténin laulua. Lagerström on tehnyt laulukeikkoja Malmsténin hengessä jo toistakymmentä vuotta. Malmstén on suomalaisen kevyen musiikin tärkeimpiä vaikuttajia. Puutarhapuolella laulavan puutarhurin esikuva on Bengt Schalin, joka vaikutti Helsingin kaupunginpuutarhurina vuosina 1946–1957. – Ilman Schalinia Helsingissä ei olisi puoliakaan niistä kukkapuista, mitä täällä nyt on, toteaa Lagerström. Jonain päivänä puutarhuri toteuttaa vielä oman haaveensa. Se on talo, jossa on kolmen hehtaarin puutarha. Siellä kasvaa tietysti paljon kukkapuita.

Viikon fakta ESKO JÄMSÄ

Yhä vanhassa asussaan Kävelen Korkeavuorenkatua kohti mäen lakea. Pian rakennusten takaa paljastuu määränpääni, uljas Erottajan pelastusasema. Pelastusaseman julkisivu on säilynyt pitkälti alkuperäisessä, Theodor Höijerin suunnittelemassa asussa. Vuoden 1891 punatiilinen ilme on yhä kuosissaan, vaikka rakennukseen on upotettu melkoinen määrä modernia rakennustekniikkaa. Aluepalomestari Markku Heiskala esittelee minulle uudenkarheita tiloja. Viimeisin peruskorjaus on juuri saatu valmiiksi. Vanhat palomies- ja sukelluskypärät sekä taulut kertovat menneistä ajoista. Onneksi hevosvaljakoille mitoitetut hallien ovet on alunperinkin rakennettu niin korkeiksi, että niistä mahtuu ajamaan nykyaikaisella paloautolla.

Kierroksen lopuksi kipuamme torniin katsomaan maisemia. Mannerheimintielle on paraatinäkymä vanhasta tähystystornista, josta myös annettiin palomiehille merkkiä, missä päin Helsinkiä tuli oli irti. Tänä päivänä palomies on paljon muutakin kuin tulen sammuttaja. Vuonna 2010 Erottajan asemalle tuli yli 8 000 tehtävää, joista selvä enemmistö oli ambulanssikeikkoja. – Tältä asemalta lähtee ambulanssi liikkeelle keskimäärin 20 kertaa päivässä, Heiskala kertoo. Pelastusasema on jo toiminnassa, mutta palomuseo avaa ovensa vasta syksyllä. Pelastusasema on yleisölle avoinna Helsinkipäivänä 12.6. Antti Möller

20 tn

Korkeasaaressa tänään työnsä aloittavilla hiekanveistäjillä on käytössään 20 tonnia hiekkaa ja 40 tuntia aikaa. Keskiviikosta sunnuntaihin kestävä Art Meets Sand -kilpailu tuo Korkeasaareen huippuveistäjiä ympäri maailmaa. Kilpailun teemana on Merenrannan tarinoita. Viime vuoden purettujen veistosten hiekka on talvehtinut saaressa yhdessä kasassa. Nyt se muuttuu veistäjien käsissä kuudeksi massiiviseksi taideteokseksi. Palkinnot jaetaan sunnuntai-iltana.

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

Syksyn sumuissa hehkuvat väkevät värit Claes Anderssonin uusi runokokoelma liikkuu ikääntymisen, luopumisen ja lähdön teemoissa. Teksti Salla Korpela Kuva Sirpa Päivinen

laes Anderssonin runojen minä muistaa, uneksii ja näkee kirkkaasti vanhenevan, rapistuvan ruumiin ja kapeutuvan elämänpiirin merkit. Kuolema on läsnä, se sivaltaa oikealta ja va-

semmalta. Eräät Syksyni sumuissa rakastan sinua -kokoelman runot kertovat konkreettisesti runoilijan syöpään menehtyneistä läheisistä. Elämä on haurasta, julmaa ja sattumanvaraista. Silti tai juuri siksi kaiken keskellä ja kaiken jälkeen ihoa ja sydäntä hipaisee läheisyys ja rakkaus. ”Mutta nyt makaamme täällä, sinä ja minä, alasti/ niin kuin luonto on meidät tehnyt/ Muistamme valon ja lämmön/ Pimeydestä ja helmikuun kylmyydestä huolimatta voimme kuvitella/ miltä mustarastas kuulosti, ja kuulostaa/ tuolla ulkona, sisäisessä puutarhassa/

Ensin leikitään, sitten kuollaan, järjestys se olla pitää” Kypsään ikään ehtineen runoilijan ja psykiatrin kynästä lähteneiden tunteiden voima säpsäyttää. Kokoelmalle nimen lainannut runo ajautuu syksyn sumujen pehmeästä surumielisyydestä raatelevaan pelkoon: ”Mutta jos hylkäät minut/ Mutta jos et halua rakkauttani minä upotan sinut syvimpään hautaani ja paiskaan pyörremyrskyihini/ ja minä annan meren vyöryä rantojen yli ja kaikki mikä meillä oli tuhoutuu.” Iän myötä kohtaamisten mahdollisuus yleensä vähenee, ihmissuhteet etääntyvät, rakkaus ja intohimo latistuvat molemminpuoliseksi sietämiseksi, ja kosketus käy harvinaiseksi etuoikeudeksi, mutta runojen minän sisäisestä seestymisestä ei näy merkkiäkään. Kenties lyriikan intiimi voima on juuri siinä, että se kurottuu tehokkaasti lukijansakin harmaan kuoren läpi.

– Eivät nämä tunteet mene ohi – toivottavasti. Kummallista vain, että meidän kulttuurimme on niin läheisyyskammoista, Claes Andersson pohtii. Varsinkin sairaana ja hauraana ihminen kaipaa kosketusta enemmän kuin koskaan. Intiimien kuvien joukossa on tekstejä, jotka pureutuvat tunnistettaviin tapahtumiin kuten muutaman vuoden takaiseen perhesurmaan. Tällaisista tapauksista lukeminen järkyttää Anderssonia niin paljon, että niistä on pakko kirjoittaa. Se on kuitenkin vaikea laji, koska aina on pohdittava, onko oikeutta kirjoittaa toisten asioista. Meneekö se sosiaalipornon puolelle? – Toisaalta vaikeneminen on pahasta. Lyriikan keinoin voi päästä myös käsittämättömän tapauksen sisälle, Andersson perustelee. Runojen synty on Claes Anderssonille kaksivaiheinen prosessi. Niiden materiaalia ovat unet, muistot ja muu alitajunnasta kumpuava.

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

telmän mukaan psykiatrisia, kuten runo nimeltä Ihmisvihaa: ”Masennus on ase jolla rankaisen lähimmäisiäni/ Läheisiäni ja rakkaitani niin kuin nekrologeissa sanotaan/ Minä pakotan heidät tuntemaan syyllisyyttä kun terrorisoin/ ja hallitsen heitä/ Miten avuttomia he ovatkaan masennukseni kanssa Minä olen melankolian kuningas, hiljaa valuvan/ itkun apostoli/ Annan ymmärtää, että hukuttaudun, hyppään ikkunasta, otan/ myrkkyä tai ammun itseäni päähän minä hetkenä hyvänsä/ Minä teen sen, jos se vain sopii suunnitelmiin/ Sitten he voivat pohtia osuuttaan ja syyllisyyttään siinä kaikessa” Suhde kirjoittamiseen on vuosien varrella helpottunut, ainakin ajankäytön kannalta. – Jos istuu eduskunnassa kahdeksantuntisessa keskustelussa maidon kaksihintajärjestelmästä, ei siinä juuri ehdi kirjoittaa, ei ainakaan mitään pidempää. Muistan, kuinka kansanedustaja- ja ministeriaikoina oli ihanaa päästä muutamaksi viikoksi kesällä maalle kirjasalkun kanssa. Sehän oli kuin alkoholisti olisi karannut jonnekin pullo kainalossa. Claes Andersson kirjoittaa nykyisin joka päivä vailla paineita tai määräaikoja. Hänellä on työhuone kodin ulkopuolella, jotta pianonsoiton kaltaiset houkutukset eivät pääsisi häiritsemään keskittymistä. – Nautin kirjoittamisesta silloin kun se sujuu, mutta enimmäkseenhän se on kamppai-

Lyriikan keinoin voi päästä myös käsittämättömän tapauksen sisälle.”

” Unet ovat tärkeitä, ne avaavat ikkunan mielen syvempiin kerroksiin ja kertovat, mitä itsessä oikeasti tapahtuu. – Runon ensimmäinen rivi tai lause saattaa tulla mieleen missä tahansa. Lauseet, jotka tuntuvat sisältävän jännitteitä tai muuta kiinnostavaa jäävät odottelemaan jatkoa. – Toinen vaihe on työstäminen. Samasta tekstistä saattaa tulla toistakymmentä versiota, kun alan hienosäätää, muuttaa sanoja ja vaihtaa rivejä. Loputtomiin sitäkään ei kannata jatkaa, koska jossain pisteessä teksti alkaa huonontua. Anderssonin mielestä kirjoittaminen muistuttaa paljolti psykoterapiaa, jollaisessa hän on itsekin aikoinaan käynyt osana koulutustaan. – Kirjoittaessani yritän muistaa varhaisempia tapahtumia. Kun kirjoitan niistä, ne alkavat täsmentyä ja nostaa esiin toisia muistoja, jotka muuten jäisivät mielen hämäriin. Sitä kautta voi jäsentää elämäänsä ja nähdä siinä rakenteita. Nykyisin Andersson kirjoittaa myös ottaakseen mittaa eletystä: mitkä unelmat ovat toteutuneet, mitkä eivät; missä on onnistunut ja missä epäonnistunut. – Tämä auttaa ymmärtämään paremmin vanhemmalla iällä tulevia tauteja. Ne nimittäin ovat yhteydessä elämän varrella tapahtuneisiin asioihin. Taudit eivät tule tyhjästä, eivätkä ole vailla merkityksiä. Osa runoista on Anderssonin oman määri-

lua erilaisten esteiden ja kynnysten kanssa. Andersson kirjoittaa äidinkielellään ruotsiksi. Nyt ilmestyneen teoksen samoin kuin kuusi edellistä on suomentanut Jyrki Kiiskinen. Nuori runoilijakollega on tehnyt hyvää työtä – ruotsi ei tuoksu tekstien läpi. Syksyni sumuissa rakastan sinua -kirja sisältyy viime syksynä ilmestyneeseen Hjärtats rum -kokoelmaan. Se juhlistaa Anderssonin viisikymmenvuotista runoilijantaivalta. Hänen ensimmäinen runokirjansa Ventil ilmestyi vuonna 1962 Anderssonin ollessa 25-vuotias, vastavalmistunut lääkäri. Sen ja uusimman kokoelman väliin mahtuu viisi vuosikymmentä kirjailijan elämää, työtä lääkärinä ja psykiatrina, politiikkaa eduskunnassa ja ministeritasolla sekä yhteiskunnallista vaikuttamista. Runojen lisäksi Anderssonilta on ilmestynyt romaaneja, tietokirjoja ja näyttämökäsikirjoituksia. Millaisin silmin Claes Andersson katsoo tänään maailmaa ympärillään? – Helposti voi tulla sellainen harha, että kaikki on huonommin kuin ennen, mutta minä olen toista mieltä. Kun synnyin, miesten keskimääräinen elinikä oli 56–57 vuotta. Nyt syntyvä poikalapsi voi odottaa elävänsä melkein 80 vuotta. Lyhyessä ajassa on tapahtunut näin merkittävä eliniän piteneminen. Jos tämä ei ole edistystä, niin mikä sitten on? Claes Andersson: Syksyni sumuissa rakastan sinua. WSOY, 2013. 76 s., 20,70 e.

GALLEN-KALLELAN MUSEO / DOUGLAS SIVÉN. SIGNE JA ANE GYLLENBERGIN SÄÄTIÖ / VILLA GYLLENBERG

Runoja alitajunnasta. Claes Anderssonille unet, muistot ja muu alitajunnasta kumpuava toimii runon alkumateriaalina. Unet ovat tärkeitä, sillä ne avaavat ikkunan mielen syvempiin kerroksiin ja kertovat, mitä itsessä oikeasti tapahtuu.

Syrjäytyneet. Väillä taitelijat pukeutuivat kulkureiksi ja hakivat yhteyttä yhteiskunnasta syrjäytyneisiin. Kuvassa Carl Dørnberger (oik.) ja Henry de Vallombreuse (vas.) Akseli Gallen-Kallela: Jälkisammutus, 1887.

Kurkistuksia kaukaiseen boheemiaikaan NÄYTTELY Gallen-Kallelan museon kesänäyttely Suomi-poika ja puuromaalari nostaa esiin Pariisissa opiskelleita kuvataiteilijoita heidän boheemeina pidettyjen nuoruusvuosiensa teosten valossa. Näyttelyn nimi virittää odotukset korkealle, sillä boheemius mielletään romantisoiden taiteilijoille kuuluvaksi ominaisuudeksi. Luova ihminen saa olla muita värikkäämpi ja rohkeampi. Boheemius voi olla myös huonoa tai toisista piittaamatonta käytöstä, päätöntä juhlimista ja moraalin rajamailla toimimista. Taiteilijoista on aina kerrottu vauhdikkaita tarinoita. Nykysilmää aihepiiri ei erityisesti hätkähdytä, mutta selvää on, että tupakoivat naiset naistaiteilijan maalaamana tai sosiaalisesti kantaaottavat tai intiimit aiheet eivät olleet aikansa virallisen taidemaailman edustustaiteen kärkeä. Erityisessä tarkastelussa on Akseli Gallen-Kallelan 1880-luvulle painottuva ystävyys norjalaisen maalari Carl Dørnebergerin (1864–1940) kanssa. Elämän värikkyys tulee esiin näyttelyjulkaisun artikkeleissa sekä taiteilijoiden kirjeenvaihdossa, joka on julkaistu Kuvataiteen keskusarkiston Lähteillä-verkkosivuilla. Tähän tapaan heitä kuvaa näyttelyjulkaisussa Christian Skredsvig: ”Takanan ja Dørner [Gallen-Kallela ja Dørnberger] olivat lihaksikkaita kuin nuoret painijat ja muistuttivat ilmeiltään ja tavoiltaan toisiaan, ja molemmilla oli lyhyet tummat viikset. He ottivat kaiken irti elämästä, kannustivat molemminpuolisella ihailulla toisiaan ja hakeutuivat mitä uskaliaimpiin seikkailuihin niin kuin kolmikymmenvuotisen sodan palkkasoturit.” ”Suomipoika” Gallen-Kallela, ”puuromaalari” Dørnberger ja

moni muu pohjoismaalainen taiteilija etsiytyi Pariisissa toisten kaltaistensa seuraan. Yhdessä he opiskelivat, etsivät jalansijaa, työskentelivät ja juhlivat. Ajan realismi ja naturalismi rohkaisi taiteilijoita kuvaamaan yhteiskunnan epäkohtia ja eläytymään syrjäytyneiden ja köyhien elämänkokemuksiin. Tuon ajan modernin kaupungin katu oli tärkeä tapahtumien näyttämönä ja kaikenlaisten ihmisten kohtaamispaikkana. Taiteilijat taittoivat pitkiäkin välimatkoja Pariisissa jalkaisin. Akseli GallenKallela ja Carl Dørberger kokeilivat myös uteliaisuuttaan kadulla asumista, ja joskus rahapulassa he jopa ansaitsivat rahaa katusoitolla. Kotimaahan palattuaan moni taiteilija vakiintui ja innostui Gallen-Kallelan tapaan kuvaamaan maansa myyttejä, maisemia ja erityisyyttä. Gallen-Kallelan Kalevalataide syveni taiteilijan asettuessa takaisin Suomeen. Norjalainen Dørnberger on jäänyt taiteen historiaan vauhdikkaana persoonana, muttei niin vahvasti taiteilijana. Entä tänään? Baskerista ja huulesta roikkuvasta tupakasta ei taida tunnistaa tämän päivän porvarillisen yhteiskunnan rajojen rikkojaa. Ehkäpä apurahoista kieltäytyvät sosiaalisia taidetekoja tekevät taiteilijat tai kulutuskäyttäytymistään niukentavat downshiftaajat ovatkin tämän päivän boheemeja. Satu Itkonen Suomi-poika ja puuromaalari. Pohjoismaiset taiteilijaboheemit. Näyttely Gallen-Kallelan museossa Espoon Tarvaspäässä 1.9. saakka. Avoinna päivittäin klo 11–18. Liput 8/6/4 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Yleisöopastus ke ja su klo 13. Su 9.6. klo 13 Taidehistorioitsija Virve Heininen: Elin Danielsonin taide 1880–90-luvuilla.

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Mitä väliä? Lähetystyö on tehokasta. Mutta miksi sitä tehdään?

Teksti Kaisa Halonen Kuvat Ari Vitikainen ja Salla Matilainen / Suomen Lähetysseura

ähetystyöstä on viime aikoina tullut kuuma puheenaihe. Ensin kiisteltiin siitä, millä perusteilla lähetysjärjestöjä tuetaan, sen jälkeen siitä, pitäisikö lähetystyö lopettaa kokonaan. Nyt annetaan puolustukselle puheenvuoro.

Pitäisikö lähetystyö lopettaa? – Kysymys siitä, tarvitaanko lähetystyötä, on yhtä absurdi kuin se, että kysyisi, tarvitaanko kirkkoa. Lähetystyö ei ole mitään muuta kuin ulkomailla tehtävää kirkon työtä. Jos kirkko Suomessa julistaa ja palvelee, samalla lailla se toimii myös ulkomailla, sanoo Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Maria Immonen. – Jos vaaditaan lähetystyön lopettamista vedoten siihen, että kehitysyhteistyö riittää, voidaan ihan yhtä hyvin vaatia kirkonkin lopettamista. Onhan meillä jo sosiaalitoimistot ja koululaitos. Lähetystyö-termistä Immonen kyllä luopuisi mielellään, sillä siihen liittyy hänen mukaansa paljon ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Lisäksi edelleenkin on tahoja, jotka toimivat lähetystyön nimissä epäeettisesti. – Meille olisi totaalisen vierasta lyödä ihmisiä Raamatulla päähän tai käännyttää apua hakevia, vaikka jotkut ehkä toimivatkin niin ja kutsuvat sitä lähetystyöksi. Me kutsuisimme sitä hengelliseksi väkivallaksi. Lähetystyön sijasta Immonen puhuisi yksinkertaisesti kirkon työstä. Mitä vaikutusta lähetystyöllä on? Suomen Lähetysseuran ulkomaantyö alkoi Ambomaalta, nykyisen Namibian alueelta vuonna 1870. Sinne suomalaisen lähetystyön uranuurtaja Martti Rautanen perusti lähetysaseman, jolla toimi myös koulu ja klinikka. Edelleenkin Lähetysseuralla on Namibiassa työntekijöitä. Siksi Immonen ottaa mielellään Namibian esimerkiksi, kun häneltä kysytään, mitä hyvää lähetystyö on kehitysmaiden ihmisille tuonut. – Nykyisin Namibiassa lähes kaikki ovat kristittyjä. Namibian valtio on yksi Afrikan menestystarinoista ja vakaimmista yhteiskunnista. Siellä on toimiva monipuolue-

demokratia. Kaikki pääsevät kouluun ja saavat terveyspalveluita ja tarpeeksi ruokaa. Talous kasvaa ja tasa-arvo on niin pitkällä, että myös naiset voivat edetä yhteiskunnassa ja esimerkiksi vammaisista huolehditaan, Immonen luettelee. Ei tarvitse mennä kuin naapurimaihin löytääkseen esimerkkejä siitä, että toisinkin olisi voinut käydä: Etelä-Afrikassa kansakunta jakaantui kahtia, Angolassa koko valtio romahti. Immonen arvioi, että ilman Lähetysseuran työtä ja luterilaista kirkkoa niin olisi saattanut tapahtua Namibiassakin. Lähetystyöntekijöillä oli Immosen mukaan merkittävä rooli myös Namibian itsenäisyyssodan aikana, kun maa erkaantui Etelä-Afrikan apartheid-hallinnosta. – He asettuivat selkeästi sorrettujen ja vainottujen mustien afrikkalaisten puolelle. Sitä ei kukaan namibialainen unohda. Pelkkä läsnäolo ja puolen ottaminen konﬂiktissa oli julistus mustien ihmisarvon puolesta. Miksi lähetysjärjestöt tekevät kehitysyhteistyötä? Suomen Lähetysseura on saanut ulkoasiainministeriön tukea kehitysyhteistyöhankkeisiinsa 1970-luvulta alkaen. Nykyisin ulkoministeriön tuki muodostaa vajaan neljäsosan Lähetysseuran tuloista – viime vuonna se oli 7,78 miljoonaa euroa. Lähetysseuran kehitysyhteistyöhankkeet tavoittavat vuosittain vähintään 1,5 miljoonaa äärimmäisen köyhissä olosuhteissa elävää ihmistä. Joukkoon mahtuu esimerkiksi kambodzhalaisia perheitä, joissa on kehitysvammainen lapsi, kiinalaisia homoseksuaalisia prostituoituja ja zimbabwelaisia aids-orvoista huolehtivia isoäitejä. – Hakeudumme aina niiden kaikkein heikoimpien ja syrjityimpien ihmisryhmien luo, jonne kukaan muu ei halua mennä, Maria Immonen kertoo. Immosen mukaan kehitysyhteistyö on samalla lailla lähetystyötä kuin julistus- ja seurakuntatyökin – ja on ollut alusta asti, vaikka sitä ei Martti Rautasen aikoina kehitysyhteistyöksi kutsuttukaan. – Kirkko, joka vain puhuu, ei ole kirkko. Köyhimpien auttaminen ja ihmisarvoisen elämän tarjoaminen kaikille kuuluu kristilliseen identiteettiin. Joskus pelkällä puheellakin on vaikutusta. Immonen sanoo, että kristinuskon sanoma kaikkien ihmisten tasaarvosta voi olla sorretuille ihmisryhmille tajunnanräjäyttävä. – Nepalin hindulaisille kasti määrittelee koko elämän ja tulevaisuuden. Jos joku sanoo kadunlakaisijalle, että jokainen on yhtä tärkeä ja Jumalalle arvokas ja sinä olet yhtä hyvä kuin rikas naapurisi, se on mullistavaa. Millainen työ on tehokkainta? – Kehitysprojekteissa pieni ja hidas on kaunista, sanoo käytännöllisen teologian professori Auli Vähäkangas Helsingin yliopistosta. Hänen mielestään lähetysjärjestöjen vahvuus on se, että ne tekevät pitkäjänteistä työtä ruohonjuuritasolla paikallisten kirkkojen rinnalla. – On tärkeää, että kehitystyötä tekevät ihmiset osaavat

Kohti tulevaisuutta. Hmong-heimoon kuuluva tyttö käy koulua Huai H

”

Hakeudumme aina niiden kaikkein heikoimpien ja syrjityimpien ihmisryhmien luo, jonne kukaan muu ei halua mennä.”

paikallista kieltä ja tuntevat kulttuurin. Nopeat ja isolla rahalla yhteisön ulkopuolelta tehdyt hankkeet eivät ole niin vaikuttavia. Vähäkangas huomauttaa, että suuri muutos voi olla kiinni yllättävän pienistä asioista. Jos äiti saa pienlainan avulla hankittua muutaman kanan, hän pystyy kananmunia myymällä rahoittamaan tyttäriensä koulunkäynnin. – Kehittyvien maiden miljoonat pikkukoululaiset ovat avainasemassa. Koulutus antaa heille itsetuntoa, tulevaisuudenmahdollisuuksia ja toivoa. Kun on toivoa, on syy pitää huolta itsestään. Se on ratkaisevaa esimerkiksi aidsin pysäyttämiseksi, Vähäkangas sanoo. Tyttöjen koulunkäynti on hänen mielestään hyvä esimerkki kehitysyhteistyön tuloksista. – Vieläkin joissakin Aasian maissa joudutaan perustelemaan vanhemmille, miksi tyttöjä pitäisi kouluttaa. Tansaniassa, jossa protestanttista lähetystyötä on tehty toistasataa vuotta, harva perhe enää kyseenalaistaa tyttöjen koulutuksen merkitystä. Päinvastoin: vanhemmat ajattelevat koulutettujen tyttöjen olevan vanhuudenturva.

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Hokissa Laosissa. Koulutus antaa tytöille itsetuntoa, tulevaisuuden mahdollisuuksia ja toivoa.

Nykyisin Tansaniassa yläasteella on jo yhtä paljon tyttöjä kuin poikia. Miksei aidsia saada aisoihin? Auli Vähäkangas on tutkinut muun muassa hiv/aidsia sukupuolen, häpeän ja sosiaalisen tuen näkökulmasta. Hän kertoo, että erilaiset aidsprojektit ovat tuoneet Afrikkaan paljon rahaa, mutta varsinkin nopeat kampanjat ovat osoittautuneet tuloksettomiksi. – Käyttäytymisen ja asenteiden muuttaminen vaatii pitkäjänteistä rinnalla kulkemista ja kulttuurisensitiivisyyttä. Enää ei ole kyse siitä, etteivät ihmiset tietäisi, miten aids leviää, vaan asenteista, toiminnasta ja moraalisista ratkaisuista. – Aidstyössä on keskitytty toistakymmentä vuotta pääasiassa naisiin, mutta se on osoittautunut riittämättömäksi. Monissa maissa mies tekee päätökset seksuaaliterveyden kysymyksissä. Miehiä ei voi siis ohittaa, vaan heidät täytyy saada tuntemaan vastuuta puolisosta ja lapsista. Aidsista Afrikassa ei Vähäkankaan mukaan voi puhua vain pelkkänä sairautena. On puhuttava myös miljoonien ihmisten köyhyydestä, koulutusvajeesta ja sosiaalisista ongelmista, joita kaupungistuminen on lisännyt. – Siihen nähden Afrikan aidsluvut ovat yllättävän pieniä. Kenen ehdoilla toimitaan? Auli Vähäkangas on myös pappi ja ollut kymmenkunta vuotta lähetystyössä Tansaniassa. Hän on seurannut pääkaupunkiseudulla käytyä kädenvääntöä lähetysmäärära-

koulutuksen ja asennekasvatuksen merkitystä. Vähäkangas lisää, ettei kysymys seksuaalivähemmistöjen asemasta ole afrikkalaisille kirkoille päivänpolttava asia. – Kirkot kamppailevat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Suomessakin puhutaan siitä, että kirkossa joudutaan leikkaamaan menoja, mutta Afrikassa jotkut kirkot saattavat joutua pudottamaan budjettinsa puoleen edellisvuotisesta. – Toinen kaikkeen vaikuttava tekijä on aids. Joillakin alueilla kuolleisuus on niin suurta, että pappien kaikki aika menee hautajaisissa. Kuolema, kärsimys ja sairaus ovat koko ajan läsnä.

Viljely kannattaa. Tansanialainen Christina Raymond on parantanut perheensä elintasoa seesamin viljelyllä. Neljän lapsen äiti pystyy tarjoamaan lapsilleen toisenkin aterian päivässä.

hojen jaosta siksikin, että hän oli aikoinaan Vantaankosken seurakunnan nimikkolähetti. – Seurakunnat voivat kyllä Suomessa päättää omista linjauksistaan ja priorisoida tukensa lähetysjärjestöille niiden mukaan. Itsenäisillä kolmannen maailman kirkoilla täytyy kuitenkin olla mahdollisuus tehdä omat päätöksensä, eikä niitä voi rahalla painostaa esimerkiksi naispappeus- tai homokysymyksissä. Mutta tässäkin korostaisin

Tuhoaako lähetystyö alkuperäiskulttuureja? Lähetystyötä on usein syytetty kulttuuri-imperialismista. Syytöksiin vastatakseen Maria Immonen palaa Martti Rautaseen. Rautanen oli lähetyssaarnaajan työnsä ohessa myös muun muassa kansatieteilijä ja raamatunkääntäjä, joka pyrki säilyttämään paikallista kulttuuria ja kehitti ndongan kirjakieltä. – Edelleen Lähetysseuralla on hankkeita, joissa pyritään takaamaan vähemmistöryhmien lapsille mahdollisuus käydä kaksi ensimmäistä luokkaa koulua omalla äidinkielellään, Immonen muistuttaa. – Sitä paitsi on harhaluulo, että ennen lähetystyötä kaikki oli hyvin. Kaikki, mikä on alkuperäiskulttuuria, ei ole elämää kannattelevaa eikä pyhää. Mitä hyvää on esimerkiksi siinä, että vastasyntyneet tyttölapset hylätään kuolemaan? Jokaista kulttuuria on arvioitava ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Seurakunnissa tapahtuu 6.6.— 12.6.

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Haaga

su 9.6. EI MESSUA!

■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

Kulosaaren seurakuntatalo

kukseen seurakuntakeskuksen pihalta. Kävellen juna-asemalle, josta M-junalla Pasilaan. Matkat maksetaan itse . Paluu oman aikataulun mukaan.

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 To 6.6. klo 18 Kesäilta kellotapulilla, Jerkku

Lauttasaari

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia vastaanotot: ajanvaraus soittamalla to klo 10–12 p. 09 2340 3200 tai käymällä kirkkoherranvirastossa, os. Tolarintie 1.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340

3220. Ke 5.6. klo 18.30 Kesäillan musiikkia. Trio-konsertti: Maaria Vannemaa, laulu ja viulu. Kari Vannemaa, buzuki ja huilu. Victoria Vatanskaja, piano. Vapaa pääsy. To 6.6. klo 13 Torstaikerho. Mari Järvinen. Su 9.6. klo 12 Lähetysjuhlien messu Messukeskuksessa. Hakavuoren kirkossa ei ole messua.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230. Ke 5.6. klo 20 Iltamessu. Hannu Vapaavuori ja Olli Mönttinen. To 6.6. klo 10–11.30 Perheiden kesäkerho kirkon pihalla (säävaraus). Su 9.6. klo 10 Messu. Miika Kolari ja Elo Jaanivald. Ti 11.6. klo 12 Kesäkahvila. Sami Lahtinen. Ke 12.6. klo 18.30 Kuorokonsertti. Nordsjö sångkör, joht. John Emanuelsson. Vapaa pääsy. Klo 20 Iltamessu. Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat Ajanvaraus diakonin vastaanotolle Kulosaari p 09 2340 4118, Herttoniemenranta p 09 2340 3341, Myllypuro ma ja to klo 10–11 puhelimitse p 09 2340 3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkolla ke klo 14–16. Perhediakoni 09 2340 3381

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 (suntio) Su 9.6. klo 10 Messu, Simoila, Lankinen, kahvihetki. Klo 15 Yhteislaulua Herttoniemen siirtolapuutarhan riihessä. Veijo Lankinen. Hartaus, Jukka Simoila. Kahvitarjoilu siirtolapuutarhan hyväksi klo 14.30 alkaen Ke 12.6. klo 19 Kesäilta kirkolla. Hartaus, yhteislaulua, kahvitarjoilu. Tikkanen

Myllypuron kirkko

Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus

■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330

■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

ke 5.6. klo 19 kesäilta kirkolla, hartaus, kahvit. Simoila su 9.6. EI MESSUA! Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 2340 3333.

Muuta Lähetysjuhlat 9.6. Messukeskuksessa, maksuton bussikuljetus Myllypuron ostoskeskuksen pysäkiltä klo 10.10 ja Kyösti Kallion tie 1 klo 10.20. Paluukuljetus klo 15. Ilm. virastoon. Juhannusretki Sammatin leirikeskukseen pe 21.6. Ohjelmassa musiikkia, yhteislaulua, juhannuskokko, keittoruoka ja kahvi. Retken hinta 20 e, sis. kuljetuksen ja ateriat. Bussikuljetus Kulosaari, Kyösti Kalliontie 1 klo 15, Herttoniemenrannan kappeli klo 15.10 ja Herttoniemen kirkko klo 15.15. Sekä Myllypuron kirkko klo 15. Ilmoittautuminen virastoon pe 14.6. mennessä.

Kallio ■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päivystävä pappi viraston aukioloaikoina, p. 09 2340 3602. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 13–14, p. 2340 3618. Tapaamiset ajanvarauksella ma, ti, to klo 10–12, ke klo 14–16.

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2,

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28

Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7, arkilauantaisin klo 9.

Kurssit

Alppilan kirkko

Kulosaaren kirkko

■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoin-

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115

na kesällä ma–pe klo 10–14.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus

evl.fi tai 2340 3611. Hae tietoa ja lataa kurssiesite kotisivuilta. La 15.6. klo 10–17 Hoitava ääni -kurssi Mustasaaressa, Helsingissä. Tutustumme äänen maailmaan rentouttavien hiljaisten äänien sekä virkistävien voimaäänien avulla. Jokaisen ääni on hyväksytty, emme suorita mitään. Voimme levätä ja kellua äänen virrassa. Ilm. viim. 30.5. Myöhemminkin voi kysellä vapaita paikkoja. Hinta 55 e sis. laivamatkan, lounaan ja kahvin. Ohj. äänipedagogi Pia Skibdahl.

Muuta toimintaa

Muuta

Ilmoittautuminen syksyn musiikkileikkikouluun on alkanut. Ryhmät kokoontuvat maanantaisin Lintulahdessa, Käenkuja 3 A a, katutaso. Lisätied. ja ilm. tytti.friberg@evl.fi tai 050 3803252. Klo 9.10–9.55 3–5-vuotiaat (ilman vanhem-

Valtakunnalliset Lähetysjuhlat Messukeskuksessa 7.–9.6. ks. ohjelma lahetysjuhlat.fi. Pe 7.6. klo 17.30 Sinkkujen kokoontuminen pääsisäänkäynnillä, Messuaukio 1. La 8.6. klo 11 ja su 9.6. klo 10.50 yhteislähtö Messukes-

Muuta Kirkkokahvila on auki arkisin ma–pe klo 10–18, lounas klo 12–14. Quo vadis, Petteri Kerkon taidenäyttely 20.6. asti Kirkkokahvilan aulassa arkisin ma–pe klo 10–18 sekä pyhäpäivisin kirkkokahvien aikana. Kesäkerho alakouluikäisille 3.–20.6. arkisin klo 9–17 kirkolla. Kerhomaksu yhdeltä viikolta 80 e, kahdelta viikolta 120 e ja kolmelta viikolta 160 e. Kertamaksu 20 e/päivä, hintoihin sis. lounas ja välipala. Varhaisnuorten retki Loviisaan, Svartholman linnoitus ja Merenkulkumuseo to 13.6. Retken hinta 35 e sis. lounaan ja välipalan. Varhaisnuorten retki Väskiin Naantaliin ke 19.6. Retken hinta 35 e. Kesäleiri 8–13-vuotiaille 25.–28.6. Hangossa Bengtsårin leirisaaressa. Toimintapainotteisella telttaleirillä on paljon tekemistä, yhdessäoloa, hiljentymistä ja

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta. PLAINPICTURE/KUVAARIO

Pitopöydässä Suuressa laupeudessaan Jumala oli antanut taivasten valtakunnan avaimet hänen sanastaan kiinnostuneille. Avainten haltijat pitivät lahjaansa niin suuressa arvossa, että he laittoivat ne pomminvarmaan kassakaappiin ja pitivät palvontamenoja kaapin edessä harvojen ja valittujen kanssa. Eräänä päivänä sille seudulle tuli kiertävä saarnaaja, joka toi kutsun Jumalalta. ”Kaikki on valmistettu. Jumala on koristanut valtakuntansa kauniiksi silmiä ilahduttavin kukkasin ja värein. Hänen pitopöytänsä notkuvat huolellisesti vieraita varten suunniteltuja ruokalajeja. Musiikin harmonia ja rytmi ovat vain vailla kuulijaa ja tanssijaa. Tulkaa, te Jumalalle omistautuneet.” Mutta avainten haltijoilla oli muuta tekemistä. Yhden piti valvoa valtakunnan avainkaappia. Toinen järjesti palvontamenoja. Kolmas oli parhaillaan nuhtelemassa ja

pia), klo 10–10.45 sisarusryhmä, klo 10.45–11.30 2011–2012 syntyneet, klo 11.30–12.15 2013 syntyneet, klo 12.15–13 2013 syntyneet. Diakonialeiri eläkeikäisille yhdessä Paavalin srk:n kanssa 12.–16.8. Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa. Tule nauttimaan värikkäästä luonnosta ja iloisesta yhdessäolosta Siuntion luonnonkauniissa maisemissa. H. 120 e. Ilm. 28.6. mennessä, p. 2340 3600. Tied. diakonissa Riitta Riihelä, p. 2340 3638.

■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke 12.6. klo 10–12, p. 2340 3853. Ke 5.6. klo 19 Viikkomessu. Rajamäki, Myllylä. To 6.6. klo 18 Kornettikimara. Konsertissa vaskikvintetti Väärä Vitonen, Rolf Storsjö, harmonikka, Anne Myllylä, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kahvijatkot nuorisokuoro Kannelkellojen toiminnan tukemiseksi. Su 9.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus. Enrold, Myllylä. Ei kirkkokahveja. Ke 12.6. klo 19 Viikkomessu. Korhonen, Härkönen.

■ Ilm. ja tied. kallio.srk@

Seurakunnat verkossa: www. helsinginseurakunnat.fi

p. 2340 3620. Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo 10– 18. To 6.6. klo 12 Urkukonsertti. Vivika Oksanen. Klo 18 Viikkomessu. Hurmerinta, Sariola, Gripentrog. Pappi tavattavissa henkilökohtaista keskustelua ja rippiä varten klo 17 alk. Su 9.6. klo 10 Messu. Mattsson, Sariola, Partti, Gripentrog, Oksanen. Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. Seppo Juntunen. Ma 10.6. klo 19 Urkukesän konsertti. Pyhän Mikaelin poikakuoro (Viro) joht. Kadri Hunt. Ene Salumäe ja Vivika Oksanen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Taivaan tähden

Su 9.6. klo 16 Messu. Hakkari-Ohmero, Partti, Oksanen ja Salonkikuoro. Lukija Leena Niinivaara. Kirkkokahvit. Ma 10.6. klo 11–13 Kesäpäiväkansan jutteluaula. Ala-aulassa. Tule tapaa muita ja vaihtamaan kuulumisia. Ti 11.6. klo 12–15 Skräppäystä. Tule tekemään leikekirjaa, kortteja, yms. mukavassa seurassa. Klo 15–17 Kesäkahvila. Kirkon edessä, sateella sisällä. Tule kahvittelemaan ja tapaamaan työntekijöitä!

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Ke 5.6. klo 19 Seurat, Marko Heusala, Mauno Viitanen, srk-sali. To 6.6. klo 18–21 Nuorten kesäkahvila, Kirkkokahvilassa torstaisin. Joinakin kertoina saatetaan käydä jossain muuallakin. Su 9.6. klo 12 Lähetysjuhlien messu, Helsingin messukeskuksessa. Messussa saarnaa Helsingin piispa Irja Askola. Lauttasaaren kirkossa ei vietetä messua vaan lähdemme yhteiseen messuun. Messukeskukseen pääsee kätevästi omilla kulkuvälineillä, mutta kirkolta lähtee klo 11 myös bussikuljetus. Kuljetukseen ilmoittautumiset 7.6. mennessä kirkkoherranvirastoon. Ma 10.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila, aloitus kirkkosalissa mistä siirrytään Kirkkokahvilaan, kauniilla säällä sisäpihalle. Ti 11.6. Saunailta Poliisien majan rantasaunassa, Kyyluodontien päässä. Ilta alkaa klo 18 yhteisellä virsilauluhetkellä minkä jälkeen on mahdollisuus saunoa klo 21 asti. Nuoret aikuiset saunovat klo 21–24. Omat pyyhkeet, uintivarusteet ja eväät mukaan, makkaranpaistomahdollisuus. Kesän toinen saunailta on 13.8. Ke 12.6. klo 19 Viikkomessu, Marko Heusala, Marjukka Andersson.

ojentamassa niitä, jotka eivät avainten merkitystä ymmärtäneet, eikä hän siksi ehtinyt iloitsemaan. Puuhatkoot, tuomitkoot, Jumala ajatteli vihastuneena ja kutsui suurenmoiseen valtakuntaansa kaikki ihmiset turuilta ja toreilta. Hän pyysi syyllisiä murtamaan leipää kanssansa. Epäuskoisen kanssa hän kuljeskeli metsässä. Yksinäisten kanssa hän tanssi villisti ja hylätyt otti kainaloonsa. Ensimmäistä kertaa avaintenhaltijoiden seuduilla joku luotti tuomittuihin, toivottomiin ja uskonsa menettäneisiin. Nämä rupesivat ajattelemaan, että missä oli iloa ja taakkojen jakamista, siellä valtakunta jo oli. He oppivat tunnistamaan Jumalan läsnäolon. Missä oli laupeutta, siellä myös Jumala oli. Kaisa Kariranta

3. sunnuntai helluntaista Kutsu Jumalan valtakuntaan

Loistoa. Kukkaset koristavat valtakuntaa.

Valo: Kaksi kynttilää Väri: Vihreä Teksti: Ps. 18: 17–20, 26–29, Hoos. 11: 1–4, 7, Fil. 2: 12–16, Luuk. 14: 16–24

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

elämyksiä. Mukaan odotetaan yli sataa nuorta. Leirin hinta 40 e. Lisät. ja ilmoitt. Teijo Junnola p. 09 2340 4305.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 2340 4420

Diakonia: puh.ajanvaraus ja käynti ma, ke ja to klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 9.6. klo 10, Martta Paijola, Elina Perttilä, Elina Tofferi. Kesäseurat ke 12.6. klo 18, Timo Ahoinpelto, Elina Tofferi. Iltamusiikki ke 12.6. klo 19. Bill Raval, laulu, Peter Hilli, urut.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 2340 4428

Viikkomessu su 9.6. klo 18, Martta Paijola, Terhi Aho. Kesäkahvila to 6.6. klo 13, Markku Arola.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 2340 4427

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 9.6. klo 10, Jukka Holopainen, Merja Wirkkala.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 2340 4437

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 2340 4425 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 9.6. klo 10, Torsti Paijola, Ulla Pesonen. Iltatulet ke 12.6. klo 18, Laura-Elina Koivisto, Ulla Pesonen. Makkaranpaistoa ja yhteislaulua, kahvitarjoilu ja iltahartaus.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 2340 4422 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Kesäseurat Pukinmäen kartanolla su 9.6. klo 18 (os. Rälssintie 15), Katri Uutela, Markus Kopperoinen, Kaisu Rauhamaa. Kahvitarjoilu.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 2340 4424 Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Viikkomessu to 6.6. klo 13, Jukka Suonoja, Elina Tofferi.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 2340 4423 Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Kesähartaus ke 12.6. klo 12, Marketta Kela-Laine.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 2340 4426

Diakonia: puh.ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 2340 4429 Diakonia: puh.ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 9.6. klo 10, Outi Lantto, Terhi Aho. Kesämusiikki ja kahvit to 6.6. klo 13, ”Meren peili” -konsertti, Eva Kasvio, laulu, Pia Korteala, piano, Hannu Jylö, harmonikka.

Diakonia Lahjoitusleivän jako perjantaisin klo 9 Malmin kirkolla, Kunnantie 1, p. 2340 4481 ja keskiviikoisin klo 11 Jakomäen kirkolla, Jakomäenpolku 7 .

Seurakunnissa tapahtuu 6.6.— 12.6.

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle kesäaikana puhelimitse oman alueen diakoniatoimistoon. Mikäli ei ole puhelinta käytettävissä, voi ajan tulla varaamaan puhelinaikana Malmin diakoniatoimistoon, Kunnantie 1.

Juhannusjuhlat Kellokoskella ja Lohirannassa Malmin seurakunta järjestää pe 21.6. kaksi juhannusjuhlaa – Kellokosken juhlatatalossa ja Lohirannan leirikeskuksessa. Kummankin juhlan hinta on aikuisilta 15 e (sis. bussikuljetuksen ja tarjoilut), alle 15-vuotiaat lapset maksutta. Mukaan voi tulla myös omalla autolla, tarjoilusta veloitetaan 8 e. Ilmoittautuminen juhliin 14.6. mennessä Malmin kirkkoherranvirastoon puh. 09 2340 4400 ma–pe klo 9–15. Kellokoskelle lähtö busseilla klo 14 ja paluu noin klo 20.30. Lohirantaan lähtö busseilla klo 16 ja paluu noin klo 23 jälkeen. Bussit ottavat juhlaväen kyytiin vain alla olevien reittien paikoista, ei muilta pysäkeiltä matkan varrella. Bussimatkalaisten on hyvä varata tasaraha. Kellokosken juhannusjuhla Ohjelmassa: ruokailu (broilerikiusaus, kakkukahvit, kasvisruokailijoille kasvislaatikko), yhteislaulua, kesäisiä runoja, psalmi-/taidekävely, makkaran paistoa, iltahartaus. Bussi 1:n reitti ja aikataulu: klo 14 Viikin kirkko – 14.05 Pihlajiston srk-koti – 14.10 Pihlajamäen kirkko (Liusketien puoli) – 14.25 Jakomäen kirkko – 14.30 Puistolan kirkko (Alepan pysäkki) – 14.35 Tapulinaukio – Kellokoski, jossa n. klo 15.20 Bussi 2:n reitti ja aikataulu: klo 14 Pukinmäen srk-koti – 14.05 Malmin kirkko – 14.15 Tapanilan tori – 14.25 Siltamäen ostarin parkki – Kellokoski, jossa n. klo 15.20. Paluukuljetus lähtee Kellokoskelta klo 19.30 samoja reittejä käänteisessä järjestyksessä. Lohirannan juhannusjuhla Ohjelmassa: ruokailu (kinkkukiusaus ja lohikeitto), savu- ja rantasaunat (oma pyyhe ja uimapuku mukaan), ulkopelejä, puuhapisteitä, rintanapin tekoa, laulutuokio- ja leikkejä, hiljaisuuden huone, makkaran paistoa, ilta päättyy yhteiseen juhlaan. Bussi 1:n reitti ja aikataulu: klo 16 Viikin kirkko – 16.05 Pihlajiston srk-koti – 16.10 Pihlajamäen kirkko (Liusketien puoli) – klo 16.25 Jakomäen kirkko – 16.30 Puistolan kirkko (Alepan pysäkki) – 16.35 Tapulinaukio – Lohiranta, jossa n. klo 17.30 Bussi 2:n reitti ja aikataulu: klo 16 Pukinmäen srk-koti – 16.05 Malmin kirkko – 16.15 Tapanilan tori – 16.25 Siltamäen ostarin parkki – Lohiranta, jossa n. klo 17.30. Paluukuljetus lähtee Lohirannasta klo 22 samoja reittejä käänteisessä järjestyksessä.

Aikuiset Aikuisten luonto- ja kalastusretki Helsingin edustalle Kivisaareen 23.– 25.8.. Lapset vanhempien mukana. Kuljetus saareen vesibussilla Laajasalosta Humalniementien päästä pe n. 17 ja paluu su n. 13. Oman veneen käyttö on myös sallittua. Leirillä on vain vähän järjestettyä ohjelmaa, tarkoitus on ulkoilla ja nauttia luonnon ihmeistä, saunoa ja syödä hyvin. Omat liinavaatteet. Täysihoito n. 30 e/vrk, lapset 5–17v. 15 e/vrk. Tied. ja ilm. Esa Järvinen, puh 040 536 2733.

Nuoret

Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vah-

tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus kesäkuu ti klo 10–11 p. 09 2340 4742. Su 9.6. klo 11 Messu, Valkama (l+s), Vuorio (k). Ke 5.6. klo 18 nuorten ilta, 19 avoin rukouspiiri. To 6.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila kirkon patiolla tai srk-salissa. Ke 12.6. klo 18 nuorten ilta, 19 avoin rukouspiiri.

Esikoislestadiolaisten rukoushuone ■ Puistolantie 1

Seurat su 9.6. klo 14.

Jumala parantaa

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA Su 9.6. klo 18.00 Kallion kirkko, Helsinki Seppo Juntunen puhuu aiheesta: Hengellinen väkivalta Vierailijoina kirjailija Janne Villa, europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola ja Askel-lehden päätoimittaja Pirjo Vesaniemi. Musiikissa Anna-Liina Koskinen, Tapani Salminen ja Hillel Tokazier.

Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

2340 4780. Kesällä ei messuja, syyskausi alkaa su 8.9 klo 14. To 6.6. klo 18 Yhteislaulua ja lettuja, 2e.

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank. 5, p. 2340 4700

Ke 5.6. klo 15–16.30 Kesäkahvila, huom.aika! To 6.6. klo 17–20 Kristillinen picnic Viiripuiston lammen rannalla, mukaan omat eväät ja picnicpeitto, pientä ohjelmaa lapsille, hartaus. Ke 12.6. klo 15–16.30 Kesäkahvila.

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi! Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaan arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää: Debora Kotihoito 010 320 8844 Hoivakoti Harmonia 010 320 8848 Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

Tulossa Pe 7.6. klo 21 Messukeskuksessa Gospel Helsinki konsertoi yhdessä Higher Ground ja Papas no Mamas -yhtyeiden kanssa. Pe 14.6. klo 19 Konsertti Meilahden kirkossa, lauluja ja sävellyksiä mm. Puccini, Mozart, Merikanto, Vivaldi. Tuire Visuri, sopraano, John Danke, piano, Liisa Ruoho, huilu.

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma–pe 9–14 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14 p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Kesän päivystykset (ajalla 1.6.–31.8.) ajanvarauksella puhelimitse ti ja to klo 13–14 p. 09 2340 4818. Lisäksi ti klo 12.30–13.00 voi käydä varaamassa ajan diakoniatyöntekijälle Mikaelinkirkolla.

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820

(suntiot) To 6.6. klo 13 Kesäkahvila, Eija Hoikkala, Tuuli Valaranta. Tullaan tutuiksi. Su 9.6. klo 11 Messu, Mia Iiskola, Jenni Kahenvirta, Venla Vänskä, Noora Hynynen, Osmo Honkanen. Cityriparilaiset avustavat. Ti 11.6. klo 19 Metrolla musiikkiin -konsertti, ”Alussa oli sana”, Liisa Aaltola, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Muuta Mikaelin seurakunnan kirkkoherranviraston keskiviikon aukiolo on muuttunut: ke klo 9–14, ei päivystävää pappia. Ilmoittautuminen lasten musiikkikerhoihin, kantelekerhoon ja Ilopisarat-kuoroon syksylle on alkanut. Ilmoita lapsesi mukaan nettisivuillamme. Uutta: kuoroon ja kantelekerhoon pääsee jo eskarivuonna ja muihin kerhoihin 3-vuotiaana.

■ Pekanraitti 16 C, p. 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20. Veisuvartti ke klo 18. Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi

Munkkiniemi ■ Kirkkoherranvirasto: Laajalah-

dentie 10, avoinna kesä–elokuussa ma, ti, to klo 10–13, ke klo 14–17, pe suljettu, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11 p. 2340 5118.

Kunnossa kaiken aikaa On opintolinja sinulle, joka olet kiinnostunut hyvinvoinnistasi ja jaksamisestasi. Linja tarjoaa pui eet, joissa on mahdollista voimaantua Jumalan huolenpidon kanna elemana, ohjaajilta ja ryhmältä tukea saaden sekä itseä kuulostellen. Päivi äinen ohjelma koostuu raamatunopetuksesta ja hartauselämästä sekä monipuolisesta fyysisestä harjoi elusta. Lisäksi luentoja, yhdessä tekemistä ja retkiä. Eniten saat itsellesi hyvää oloa osallistumalla koko syksyn mi aiselle linjalle. Jos elämäntilanteeseesi sopii lyhyempi opintojakso, voit opiskella myös kahden viikon mi aisilla teemallisilla moduuleilla. Hakuaika on nyt! www.sro.ﬁ/kuka Lisätietoja antaa linjan vastaava ope aja Elina Lamminmäki, elina.lamminmaki@sro.ﬁ,p. 040 451 6781.

Seurakunnissa tapahtuu 6.6.— 12.6.

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18. p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi. Diakoniapäivytys tiistaisin klo 10–12 elokuun loppuun saakka. Su 9.6. klo 12 Lähetysjuhlien messu Messukeskuksessa. Yhteiskuljetusta varten ilm. virastoon to 6.6. klo 14 mennessä. Ei messua Pitäjänmäen kirkossa! Ti 11.6. klo 18 Nuorten kesäilta. Ke 12.6. klo 13 Kesäkahvila. Minna Valkiainen, Kylli Ahola. Klo 13 Rukouspiiri. Klo 18 Hiljainen rukous.

■ Raumantie 3 Su 9.6. klo 11 Messu, Frilander, Rinne, Rämö. Ke 12.6. klo 13–15 Kesäkahvila kirkon pihalla.

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo ■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10, avoinna ma–pe klo 10–15 Su 9.6. klo 13 Messu, Frilander, Rinne, Rämö. Ti 11.6. klo 13–15 Kesäkahvila ja kirpputori seurakuntatalon pihapiirissä. Myyntipöytä 5 e diakoniatyön hyväksi. Pöydän saa lunastaa puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua. Ilm. Maija Åkerille p. 09 2340 5158.

Muuta Sinkkutapaaminen 30–100-vuotiaille pe 7.6. Lähetysjuhlilla Messukeskuksessa. Kokoontuminen klo 17.30 pääsis.käynnin ovesta oikealla puolella. Klo 18 Tuomasmessu, klo 21 Gospelmessu. Tied. kristina.sandberg@evl.fi, p. 09 2340 5638, Pitäjänmäen srk tai ulla-maija.tuura@evl.fi, p. 09 2340 3843 Kannelmäen srk.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto: p. 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, auki ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16. Päivystävä pappi p. 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 2340 5383. Su 9.6. klo 10 Messu. Järvinen, Mäkiö, Leena Lund ja Aino Spence, laulu. Ma 10.6. klo 19 Kesäinen iltasoitto. Maria Saari, sello, Tuuli Takkala, piano. Šostakovitšin ja Piazzollan musiikkia. Vapaa pääsy. Ti 11.6 klo 17.30 Parisuhdeilta pienten lasten vanhemmille. Ke 12.6. klo 13 On sielullani satakielen siivet. Kesäkahvilassa Katja Mäkiö, mezzosopraano ja Antti Haho, piano. Brahms, Mendelssohn, Sibelius, Grieg. Heikki K. Järvinen. Yhteislaulua ja kahvitarjoilu.

Tervetuloa Lähetysjuhlille Messukeskukseen La 8.6. Yhteiskuljetus Lähetysjuhlille klo 9 Maunulan kirkolta, 9.20 Oulunkylän kirkolta ja 9.40 Käpylän kirkolta. Paluu klo 16. Su 9.6. Yhteiskuljetus Lähetysjuhlille juhlamessuun klo 11 Oulunkylän kirkolta ja 11.30 Käpylän kirkolta. Paluu klo 14.30.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222 Diakoniatoimisto auki pe klo 9–11, p. 2340 4218. Su 9.6. Ei messua, bussi klo 11.30 Lähetysjuhlien messuun Messukeskukseen. Ti 11.6. klo 18 Kahvi ja 18.30 Puhallinmusiikkia kesäkahvilassa. Vaskikvintetti Väärä Vitonen. Yhteislaulua, mm. Suvivirsi. Leskinen, Murto. Kutsutaan ohjaamaan pyhäkoulua kaudelle 2013–14 Käpykappelissa sunnuntaisin klo 11–12. Opettajat (2–4) vuorottelevat tai ohjaavat pyhäkoulua periodisesti. Koulutamme, ohjaamme ja tuemme. Ilm. ja tied. Leena VäyrynenSi, p. 050 380 4105, leena.vayrynensi@evl.fi.

Maunulan kirkko ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 Su 9.6. klo 12 Messu. Savik, Mäkiö.

Maunulan uurnalehto

Roihuvuori Suomalaisuuden tulkki. Matti Johannes Koivu laulaa pienistä ja tavallisista asioista perjantaina 7.6. kello 21–22 Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2.

book.com/Paavalinseurakunta. Pyhäkoululaisten retki lähetysjuhlille To 6.6. klo 19 Frutti di Mare! -konpe 7.6. Tapaamme Pasilan asemalla sertti. Renessanssiyhtyeet Cappella 17.30 ja menemme yhdessä osallistuTibia ja Inferno esittävät aikakauden maan Jukka Salmisen musiikkikertosoittimilla musiikkia 1500-luvun Espanmukseen ”Gibu, gibu”, joka alkaa 18.00 jasta ja Italiasta. Vapaa pääsy, ohjelma Messukeskuksessa. Ilmoittautumiset 5e. paavali.srk@evl.fi tai p. 2340 5400. LiLa 8.6. klo 15 Ravitse toivolla -konsätietoja antaa Elina Koivisto p. 2340 sertti. Veisuuveljet, Johanna Korho5452 tai elina.koivisto@evl.fi nen ja Aholansaari Sinfonietta, johtaa Naisten saunaretki Mäntyniemeen Jyri Nissilä. Vapaa pääsy, kolehti HerätKirkkonummelle torstaina 13.6. Lähtö täjä-yhdistyksen kansainväliselle klo 17 Paavalinkirkolta, paluu n. klo 22. työlle. Klo 16 SiioninvirsiYhdessäoloa, saunomismahseurat. Puhujina Sara dollisuus, ilta-ateria ja iltaSeuraPykäläinen Helsingistä, hartaus. Mukana Birgitta kansainvälisen työn Huhtaluhta ja Arja Kortekunnat sihteeri Matti Nuolainen. Hinta 10 e makverkossa: www. setaan käteisellä. Ilm. rala Nivalasta, teol. kand. Matleena Ikohelsinginseura- viim. pe 7.6. virastoon. la Helsingistä ja toiLa 15.6. klo 9 Retki Hykunnat.fi minnanjohtaja Simo vinkäälle MedialähetysJuntunen Lapualta. Kojärjestö Sanansaattajien 40lehti Herättäjä-Yhdistykv. juhlille. Hinta 15 e sis. kuljesen kansainväliselle työlle. tuksen, maksetaan bussissa. Lähtö Su 9.6. Paavalin messu klo 12 Mesja paluu Paavalinkirkolle n. klo 18. Tarsukeskuksessa Itä-Pasilassa, Lähetyskempi ohjelma löytyy www.sansa.fi-sijuhlien juhlamessu. Saarnaa piispa Irvuilta. Ilmoittautumiset ennakkoon ja Askola, pappisvihkimys messun aipaavali.srk@evl.fi tai virastoon p. 2340 kana. Olet lämpimästi tervetullut mu5400. Tiedustelut P. Flinck, 2340 5425. kaan! Paavalinkirkossa ei ole klo 10 Ti 18.6. klo 13 Pihakahvilaan järjestemessua. tään kuljetus liikuntaesteisille. KuljeTi 11.6. klo 13–14.30 Pihakahvila. tukseen ilm. virastoon 13.6. mennessä. Ke 12.6. klo 19 Kesäillan ehtoollinen. Ke 19.6 Pyöräretki Kivinokkaan. LähPetri Flinck, Seppo Välimäki. tö kirkolta klo 11. Vanhankaupunginlahden ja Viikin luonnonsuojelualueen Muuta kautta Kivinokalle. Mukaan omat eväät. Lauluilta Kumpulan siirtolapuutarhan Ei ilmoittautumisia ennakkoon. LisätieKerhotalolla ti 6.6. klo 18, Kalervonkatu dot Birgitta Huhtaluhta p. 2340 5453 1. Kesäisiä lauluja laulattavat Arja KorPe 21.6. Juhannusaaton retki Mäntytelainen ja Seppo Välimäki. niemeen Kirkkonummelle. Bussi lähValtakunnalliset lähetysjuhlat Mestee Paavalinkirkolta klo 16.30, paluu n. sukeskuksessa 7.–9.6. Paljon mielenklo 22.15. Ohjelmassa mm. lipunnosto, kiintoista ohjelmaa kaikenikäisille! Katyhteislauluja, saunomismahdollisuus, so lisää www.lahetysjuhlat.fi. Vapaa simakkaranpaistoa, kokon poltto. Mukasäänpääsy. na Arja Kortelainen, Petri Flinck ja Sep-

■ Pirkkolantie 22

Ti 11.6. klo 18 Kesähartaus. Järvinen.

Isä Ruben

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo 11–14. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: torstaisin klo 10–12 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta p. 2340 5400. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi. www.face-

po Välimäki. Hinta 20 e/aik. bussilla tulevilta. Omalla autolla tulevilta hinta 10 e/aik. Lapset 0–16 v. ilmaiseksi aikuisten mukana. Ilm. virastoon viim. ma 17.6. Huom.! myös omalla autolla tulevilta (ruokailijoiden kokonaismäärä). Ke 3.7. Virkistyspäivä Mäntyniemessä Kirkkonummella. Lähtö klo 9 Paavalinkirkolta, paluu n. klo 16.45. Saunomismahdollisuus. Hinta 15 e sis. matkat ja ruoat. Mukana Tuija Samila ja Juha Valkeapää. Ilm. virastoon viim. ke 26.6.

Pakila

Kaste-, vihki- ja hautausvaraukset p. 09 2340 5702. Muut tilavaraukset p. 09 2340 5715. Seurakuntatoimisto (Tulisuontie 2) avoinna ma ja ti klo 10– 13, ke klo 14–17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminta: www.laajaranta.fi.

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p.09 2340 5700.

Pappi tavattavissa srk-toimistossa ma klo 10–13, ke 14–17.30 ja pe klo 9–12. Diakoniatyön vastaanotto kesällä ti klo 9–10, p. 09 2340 5758. Ma klo 10–11 Puurokahvila. Tiistaisin klo 12–14 Roihutupakahvio Ke 5.6 klo 18 Iltamessu Su 9.6. EI Messua, osallistumme Lähetysjuhlien messuun: www.lahetysjuhlat.fi Ke 12.6. klo 13 Kesäpiiri, Helaseppä

Laajasalon kirkko Hyvän Paimenen kirkko

■ Reposalmentie 13, p. 09 2340

■ Palosuontie 1, Bussi 67, Halko-

5757 Pappi tavattavissa to 6.6. klo 9–12. Aulakahvio avoinna arkisin klo 10–14, esillä Martti Vainikan Digitaalisen taiteen näyttely. Diakoniatyön vastaanotto kesällä ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Su 9.6. EI Messua, osallistumme Lähetysjuhlien messuun: www.lahetysjuhlat.fi Pietari–Tyrö–Viro-seurakuntamatka 23–26.8. matkanjohtajina pastori Kari Laaksonen ja diakoni Eea Korhonen. Tutustumme Pietarin nähtävyyksiin (2 yötä Pietarissa), vierailemme ystävyysseurakunnassa Tyrössä sekä käymme Martti Rautasen lapsuudenkodissa. Tallinnassa vieraillemme lankatehtaalla. Rakveressa majoitumme kylpylähotelli Aqva Hotel&Spa:ssa. Paluu Helsinkiin Superstar-laivalla klo 21.30. Matkan hinta: 2hh/ 370 e sis. 3 hotelliyötä aamiaisineen, lounaan Tyrössä, viisumin, viisumin rekisteröintimaksun hotellissa, bussikuljetuksen, matkaoppaan palvelut, laivamatkan Tallinna–Helsinki kansipaikoin. 1 hh/ lisämaksu Pietarissa 56 e kahdelta yöltä ja Rakveressä 40 e. Ilmoittautuminen: 5.7. mennessä: ritva.pykalaniemi@kolumbus.fi, puh. 050 5468 804. Kts. lisätiedot ja tarvittavat matkustusasiakirja srk:n Internet-sivulta. Tiedustelut: Kari Laaksonen, kari.laaksonen@evl.fi tai p. 050 556 2526.

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552. To 6.6. klo13 Eläkeikäisten kerho. Kahvia ja yhdessäoloa. Mukana AnnaKaisa Honkanen. Pe 7.6. klo 19 Botswanalainen ilta. Yhteinen illanvietto. Lauluja Botswanasta. Mukana Cathedral Male Voices -kuoro Gaboronesta sekä Jakaranda-musiikkiryhmä. Kahvitarjoilu. Su 9.6. klo 11 Messu. Satu-Elina Ansas, Milla Liikala ja Enni Korhonen. Ma 10.6. klo 17 Ystäväpalveluilta. Tervetuloa uudet ja vanhat vapaaehtoiset. Kahvitarjoilu. Mukana Milla Liikala. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13 Kokoushuoneessa.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto:

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, www.facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 23406120, avoinna ma–su 9–24 Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone. To 6.6. klo 12 Viikkomessu. Silvo. Klo 12.30 Kesäkahvit. Krypta. Pe 7.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Urkuvartti. Lehtoaho. La 8.6. klo 18 Iltakirkko. Ikonen. Su 9.6. klo 10 Messu. Ikonen, Kuusniemi. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 20 Urkukesän konsertti. Susanne Kujala, urut. Ma 10.6. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous. Ti 11.6. klo 12 Päivärukous. Ke 12.6. klo 12 Urkuvartti. Klo 14 Prayer during the day and a short presentation of the Cathedral. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

pe 10–17, la 9–17, su 12–18. Kahvia ja taidetta Café Kryptassa. Avoinna ma–la 11–17, su 12–17. Olli Joen näyttely Kuvia elämän poluilta 21.6. asti. Vapaa pääsy. Helsingin Urkukesä. Monipuolista klassista musiikkia ilmaiskonserteissa. www.urkukesa.fi. Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki to klo 18.30 Mustasaaren kappelissa. Taizé-lauluja, raamatuntekstejä ja hiljaisuutta. Lautta Taivallahden laiturista klo 18. Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 23406100 tai netistä.

Töölö

■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730,

■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

avoinna ma–pe klo 12–15 Ke 12.6. klo 19 Urkukesän konsertti. Björn Steinar Sólbergsson (IS), urut.

Temppeliaukion kirkko

Johanneksenkirkko

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125 To 6.6. klo 18 Kansainvälisen katulasten apu ry:n Kolumbia-ilta. Mauricio Silva, Leila Ponkala, mus.: Kosonen. Ma 10.6. klo 18 Israel-tilaisuus. Arabikristityt Kamil ja Fady Dow, Ilkka Vakkuri, Erkki O. Auranen. Ti 11.6. klo 14–16 Diakonian kesäkahvila. Ke 12.6. klo 18 Kesäillan kerho. Vanhan Testamentin henkilöt: Noomi. Silvo, Suikkanen.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126

Avoinna ti–su 12–16

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p. 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12– 15, to 12–21 To 6.6. klo 17–21 Rukouksen huone. Avoimet ovet. Kahvia, esirukousta, livemusaa. Klo 20 Konsertti. Pekka Simojoki ja Exit-yhtye. Su 9.6. klo 10 Monikielinen Maailmojen messu. Hans Krause, Antturi, Suikkanen, Pulkamo. Kirkkokahvit, messujatkot kirkossa. Ti 11.6. klo 12 Päivämusiikki. Dag-Ulrik Almqvist, urut. Ke 12.6. klo 8 Aamumessu.Vettenniemi, Suikkanen. Klo 18 Rohkaistu rukoukseen. Raamattuopetusta. Antturi. ■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ti–to 11–15, pe 9–12 To 6.6. klo 12 Käsityöpiiri. Klo 13 Helsingin historiasta alustaa Laura Kolbe. Pe 7.6. klo 9–10 Aamupuuro.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.agricolaliike.fi, Tehtaank. 23, p. 2340 6123. Café Agricola ti–pe 10–17, lounas ti–pe 11–14 To 6.6. klo 13 Torstaipiiri. Amnell. Su 9.6. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 18 Kesäinen Tuomasmessu. Ulla Ullgren. Ville Myllykoski ja orkesteri. Tulkkaus englanniksi. Ti 11.6. klo 18 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappeli.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A To 6.6. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Muuta Cathedral Shop Tapulista matkamuistoja, kahvia, jäätelöä. Avoinna ma–

Seurakunnissa tapahtuu 6.6.— 12.6.

■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320

Su 9.6. klo 10 Messu. Eero Eskola, Jari Leinonen, Leena Tiitu, Tapio Tiitu. Lukas Stasevskij, sello ja Maija Weitz, piano. Ke 12.6. klo 13 Kesäpiiri. Eva-Maria Liljeström. Klo 18 Ehtoollishetki. Soili Maisila, Tuomas Karjalainen.

Katso koko viikkotoiminta www.helsinginseurakunnat.fi / Vartiokylä

Juhannusretki pe 21.6. Vivamoon klo 14–23. Bussiretken hinta 30 e. Lähtö Töölön kirkolta. Ilmoittautuminen ja maksu käteisellä 14.6. mennessä, puh. 2340 6312.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6450.

Su 9.6. klo 11 Messu. Liturgia Airi Heikkinen, saarna Tommi Vanhanen, kanttorina Rebekka Nikula. Ma 10.6. Klo 18 Roomalaiskirje-raamattupiiri. Ke 12.6. klo 10.30–12 Kesäaamu kirkolla. Avoimen kohtaamispaikan avajaiset. Tule tapaamaan tuttuja ja tuntemattomia. Vapaamuotoista, mukavaa yhdessäoloa, ohjelmallinen tuokio. Tänään kanttori Riitta Hirvonen. Kahvimaksu 1 euro.

Katukappeli

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Senioripoliklinikka Tilkassa Varaa aika geriatri Matti Sandströmille tai neurologi Johanna Aavasalolle puh. 010 4088 197.

Mannerheimintie 164, Helsinki | esperi.ﬁ

■ Solvikinkatu 11

5.–7.6. ja 10.–14.6. klo 9.30–11.30 Perheiden kesäkerho. Mukavaa yhdessäoloa, ulkoilua, laulua, kädentaitoja, leikkiä. Omat eväät mukaan. Mukana kanssasi Salme Vesterinen ja Päivi Lindberg, p. 050 566 7519.

Tulossa Merihiekassa eläkeikäisten rantapäivät 26.–27.6. Vietämme pari kesäistä rantapäivää Merihiekassa seurakuntayhteyttä vaalien, laulaen, kuunnellen sanaa ja nauttien hyvästä ruoasta, uimisesta ja saunasta. Lähtö bussilla klo 8.50 Pohjoiselta ostarilta, klo 9 kirkolta ja klo 9.10 Mosaiikkitorilta. Päivien hinta yht. 14 e. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 18.6 virastoon.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo

■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420 Ke 5.6 klo 12 Lounasmusiikkia. Katri Vesanen, urut. Klo 13 Kesäkerho, Arja Tuunela. Pe 7.6. Retki Lähetysjuhlille. Lähdemme porukalla Matteuksenkirkolta klo 17.15 Messukeskuksessa vietettävään Tuomasmessuun ja konserttiin. Su 9.6. HUOM! EI messua Matteuksenkirkossa! klo 12 Messu Keskuksessa. Lähetysjuhlien messu Helsingin messukeskuksessa. Ti 11.6. klo 12–14 Kesäkahvit. Tule tapaamaan uusia ja vanhoja kasvoja ja vaihtamaan kesäkuulumisia kahvikupin ääressä! Ke 12.6. klo 13 Arkimessu. Stickler, Tuunela, Laine ja Varis.

■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

■ Puotilantie 5, p. 2340 6421 To 6.6. Kappelimessu. Vidgrén ja Vesanen.

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

SENIORIPYSÄKKI®

Myrskylintu

Matteuksenkirkko

Puotilan kappeli

AAMUKORVA

■ Satamasaarentie 7

45, p. 2340 6575. To 6.6. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 17 Virkisty kesävirsillä Riitta Hirvosen kanssa. Klo 18 Iltakirkko. Samuel Paananen ja Riitta Hirvonen.

Tulevaa toimintaa

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

Vuosaaren kirkko

■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

Ma–pe 3.–28.6. Maili, Kaili, Saili ja Anttari – Valokuvia Nepalin lapsista. Töölön kirjasto. Töölön seurakunnan nimikkolähetti Kirsti Kirjavaisen valokuvia. Pe–su 7.–9.6. Lähetysjuhlat Helsingissä. Lisätiedot lahetysjuhlat.fi Su 9.6. klo 18 Virsilauluilta, Soutustadion. Leena Tiitu, Eero Eskola.

Vapaa pääsy! Töölönlahden rannassa (Finlandia-talon ja Oopperatalon välissä)

■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

■ Runeberginkatu 39

Muut tapahtumat

& Jippii-orkesteri Paljon ilmai sia toimintapi steitä mm. jä sumopaini, ka ttitrampoliin svomaalaus, it, askartelua ja pelejjää ja kilp kädentaitoja ailuja, ilmap , alloja

Vuosaaren kirkkoherranvirasto na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

100 laulun konsertti

Jippii Maraton -17 Jipp ii-kuoro, King's Kids Helsinki La 8.6. klo 11

Vuosaari

Seurakuntakoti Ma 10.6. klo 19 Raamattupiiri.

Kids’ Action Day

Kehitysvammatyö ■ Vammaistyön pappi Heli Ojalehto

p. 09 2340 2546 tai heli.ojalehto@ evl.fi,

Kuurojentyö ■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050

301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Valtakunnalliset Lähetysjuhlat Hgin Messukeskuksessa, Kuurojen lähetyksen ohjelmaa la 8.6. klo 12–14, Kampin kappeliin tutustuminen ja Hartaushetki ke 12.6. klo 10–11.

Näkövammaistyö Suomen Lähetysseuran Kesäjuhlia vietetään Hgin Messukeskuksessa 7.– 9.6. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Taksit voivat ajaa sisäänkäynnin eteen. Jos tarvitset opasta, ota yhteys Marja Leenaa Kallioon, p. 09 2340

KOTIPALVELU LASTENHOITO KODIN PUHTAUSPALVELUT JALKAHOITOA KOTIIN OMAISHOIDON LOMITUS LAHJAKORTIT LAHJAKORTIT

18 2549, Kesäkävelyt alkavat ti 11.6. Silloin lenkkeillään noin puolitoista tuntia Töölönlahden rannoilla. Tapaaminen on klo 13 Sampopankin kulmalla Hakaniemessä, Siltasaarenkatu 16. Oppaat ovat paikalla 15 min. ennen lähtöä. Kävelyllä on aina mukana 2 opasta, jotka huolehtivat lenkkeilijöistä.

Nuorisotyö Isien ja poikien telttaleiri ’Kettu’ 8.– 11.8. Siuntion Korpirauhassa, monipuolinen leiriohjelma, majoittuminen omissa teltoissa, osallistumismaksu isältä 25e/vrk., pojalta 15e/vrk., ilm. viim. 28.6. p. 09 2340 2502 tai ysk.kasvatus@evl. fi, lisätietoja Ilmari Syrjälältä, p. 09 2340 2529 tai ilmari.syrjala@evl.fi.

Yhteiskunnallinen työ Pienyrittäjien lomaleiri 12.–17.8.2013 Rautalammilla, tied. Raija Korhonen, p. 09 2340 2507, Ihmisen arvo -foorumi la 8.6. alkaen klo 10 Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, ’Palmu ja Omenapuu’, näytelmä kulttuurien kohtaamisesta klo 10, Sakari Löytty ja Antti Suvanto, keskustelua, ’Häätanssi’ -dokumentti klo 12, ohjaaja Mohamed El Aboudi, ’Voiko taide ilmentää totuutta?’, keskustelu naisen asemasta ja paperittomuudesta klo 13.30, pj. Katja

Seurakunnissa tapahtuu 6.6.— 12.6. Tuominen Vapaa liikkuvuus -verkostosta, mukana myös Karita Laisi Suomen Lähetysseurasta, Mohamed El Aboudi, elokuvaaja Marita Hällström, Tait. tri Timo Korhonen, ’Dalit, syntynyt poljettavaksi’, klo 15 lähetystyöntekijä Kirsti Kirjavainen, TT Mikko Malkavaara, toimittaja Kaisa Raittila ja Dalit Solidarity Network, ’Ihmiskauppa ja ihmisoikeudet’ -draama klo 19, ym. tervetuloa.

Helsinkipäivänä ke 12.6. klo 13, mukana lauluntekijä Tuija Rantalainen ja Vahtikoira Veikko.

Kansainvälinen työ ■ www.migrantchurch.fi ja face-

book.com/migrantchurch.fi Kesän kohokohta on Lähetysjuhlat: Teille on lähetys! Hgin Messukeskuksessa 7–9.6., vapaa pääsy. Vapaaehtoisia tarvitaan eri tehtäviin, seuraa ilmoittelua ja kts. www.suurellaErityisdiakonia sydamella.fi ., Arabiankieli■ Hämeentie 73, p. 09 nen työ; messuja eri Seura2340 2572 puolilla pääkaupunkikunnat Pullakirkko (Eht.) su seutua mm. Herttonie9.6. klo 10 Matti Koverkossa: www. men rannan kappelisnonov ja Hannu Elosa, tietoja toiminnasta helsinginseura- ja papin palveluista: maa, Päivätupa ma ja to klo 9–12, Raamatpastori Ramez Ansara kunnat.fi tupiiri ti klo 18, Diakop. 09 2340 3380 tai raniaruokailu ke (1 e) klo mez.ansara@evl.fi myös 12. www.migrantchurch.fi ja facebook. Kiinankielinen työ; Kampin kappeli sunnuntaisin kuoro, suomenkielen ■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018, opetusta, lounas, messu klo 13, liikunkampinkappeli@evl.fi taa, teejatkot ym, toimintaa myös Kappeli on avoinna arkisin klo 7–20, adoptioperheille, Alppilan kirkolla, Kotviikonloppuisin klo 10–18., Aamuharkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, taus maanantaisin klo 8, Iltahartaus p. 09 2340 3650 tai assistentti Wu Sisi perjantaisin klo 18, Skiditsyrkka eli Xinghui, p. 09 2340 3651. Venäjänkielasten kirkkohetki stadin slangilla linen työ; messu Mikaelinkirkossa

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

kuukauden 1. ja 3. sunnuntai klo 15, Emännänpolku 1, Kontula, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, Emännänpolku 1, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vladimir Blaginin, p 09 2340 4839. Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

klo 14. Luottamuksen rukoushetket torstaisin klo 18.30, lisätietoja mustasaarentoimintakeskus.fi.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

Mustasaaren toimintakeskus

International Ev. Church

■ Seurasaaren selällä, p. toimistoon 09 2340 2590, Saari on avoinna yleisölle 4.6.–18.8. ti, pe, la ja su klo 9–18 sekä ke ja to 9–21, maanantaisin saari on suljettu. Lautta Taivallahdesta tasatunnein, saaresta 20 min. vaille tasatunnein, maksu 4 e, alle 10-vuotiaat ilmaiseksi, Lastenleirien vuoksi 5.–7.6. ja 11.–14.6. klo 9, 10 ja 11 lautat ovat ruuhkaisia. Paluulautta 15.40 ajetaan 10 min myöhemmin. Lastenleirien aikana ti–pe lounasaika on 12.30–14, la–su klo 12–14. Kanttiini avataan klo 10.30 ja suljetaan 40 min. ennen saaren sulkeutumista. Hartaus on päivittäin klo 14, sunnuntaisin messu

10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3–8yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services. Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi

Hyviä hetkiä ruuan parissa Monia uusia keittokirjoja yhdistää kasvisten, hedelmien ja marjojen monipuolinen käyttö. Teksti Marja Kuparinen

KIRJA Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin kirja Purkissa haluaa tarjota hyvästä ruuasta kiinnostuneelle kaupunkilaiselle säilömisen iloja ympäri vuoden. Harvalla on enää halua ja mahdollisuuksia valtaisaan hilloamiseen, mehustamiseen ja kymmenien purkkien säilyttämiseen viileissä tiloissa. Monella on käytössään vain jääkaappi. Purkissa-kirja on kerrassaan ilahduttava kokonaisuus. Sieltä löytyy sopivan pieniä annoskokoja, joilla on käyttöä monen aterian ohessa. Usein annos on 2,5 desilitraa tai puoli litraa eikä sen kuluttamisessa pitäisi kenelläkään olla ongelmia. Maustekastikkeita, pestoja, hilloja, maustesekoituksia ja erilaisia hillokkeita riittää, samoin juomia ja makusiirappeja. Omenachutneyn kanssa ei tarvitse odotella syksyn omenasaaveja vaan puoli kiloa omenia riittää. Nyt raparperiaikana ilahduttaa kirjan Earl Grey -teellä maustettu raparperivaniljahillo. Tee antaa ihanan värin, ja vanilja ja sitruuna maustavat kokonaisuuden. Maukasta kuin mikä paahtoleivällä tai sconssin päällä. Mansikka-vaniljahillo oli myös todella hyvää, samoin minttu-kesäkurpitsapesto. Koska parmesaanijuusto lisätään vasta lautasella, peston säilyvyys paranee. Sen voi myös pakastaa vaikka jääpalamuoteissa. KIRJA Sikke Sumarin ruokaﬁlosoﬁaa on nähty paljon televisios-

sa. Uusimmassa kirjassaan Sikke. Ruokaa rakkaudella Saarenmaalla hän tekee monia ateriakokonaisuuksia sekoittaen perinnereseptejä ja omia suosikkejaan. Ehkä siitä syntyy hiukan sekava vaikutelma, kun pääruuat ja jälkiruuat vuorottelevat maisemien, kasvien ja eläinkuvien kanssa. Sumarin kirja kuuluukin niiden keittokirjojen joukkoon, joissa kuvituksella luodaan kokonaista elämäntyyliä. Eikä siinä mitään pahaa. Oma kokeiluni osui minttuhernecouscousiin. Yksinkertainen, nopea ja maukas. Munakoisokaviaari odottaa vuoroaan – ehkä juhannukseksi. KIRJA Paul Svenssonin Paulin keittiössä on Strömsöstä tutun tv-kokin luomuksia. Ote on vaativampaa kuin Sikke Sumarilla. Kirja rakentuu raaka-aineiden ympärille. Niistä tarjotaan sitten useampia reseptejä: peruna, purjo, punajuuri, kukkakaali, paprika, päärynä, tomaatti, sienet ja niin edelleen. Aluksi opastetaan toimivaan keittiöön ja hyviin välineisiin sekä pidetään pieni kasviskoulu. Jos haluaa tutustua Svenssonin täydellisen perunan makuihin, saa vaivautua tekemään uuden perunan alle puikulaperunasosetta ja päälle Anya-perunan friteerattuja pitsimäisen ohuita viipaleita. Saattaa jäädä tekemättä, mutta isoäidin perunalettuja harkitsen. Ohjeessa tosin hämmentää kohta ”paista puolet voista ja lisää se lettutaikinaan”. Ettei vain olisi kyse voin sulattamisesta? Svensson antaa myös ohjeen kaikkein suosituimmalle kastikkeelle, joka tehdään jauhelihasta. Siksi se on myös suurin haaste: miten saada aikaan niin tavallisesta parasta. Kirjan ohje edellyttää, että hyvä tomaattikastike tehdään itse, haudutellaan sitä tunti ja vasta sitten tartutaan jauhelihapakettiin. Ketsuppi on luonnollisesti itse tehtyä.

Resepteihin on merkattu kunkin vaikeustaso. Grillatut paprikat ovat ykköstasoa, mutta ohje hitaasti paistetuista paprikoista siansivurullan keralla kurottaa jo viitostasolle. Ilman siansivua sitä uskaltaa yrittää, sillä uunissa paistettu yrttien, sipulien ja paprikoiden sekoitus sopii monelle aterialle. Paul Svensson sanoo johdannossa, että ”kirjan ohjeiden onnistumisen edellytyksenä on suuri määrä itseluottamusta lisättynä huolellisesti ja kauden mukaan valittuihin raaka-aineisiin, jotka ovat mielellään saaneet kasvaa hitaasti suotuisissa oloissa ja joilla siten on luonnostaan voimakas maku, joka ei parantelua kaipaa”. Hyvä periaate.

”

Earl Grey -tee antaa raparperihillolle upean värin, ja vanilja ja sitruuna maustavat kokonaisuuden.” Purkissa

KIRJA Ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri Pirjo Saarnia on julkaissut kolme mainiota oikean ravinnon ja terveyden yhteenkuuluvuutta painottavaa kirjaa: Irti makeanhimosta, Ruuan terveysvaikutukset ja Rasvoilla parempaa terveyttä. Varsinkin Ruuan terveysvaikutukset on tuhti paketti suomalaisten ruokavaliosta ja siitä, miten eri ainekset vaikuttavat terveyteen. Jos kaiken tiedon muistaminen tuntuu raskaalta, uusin Terveellistä ruokaa vartissa tarjoaa kevennetyn pakkauksen. Puolet kirjasta on täynnä tietoa ihmiselle hyvää tekevästä ravitsemuksesta, toinen puoli on ruokaohjeita.

Asia on tuttua: syö rasvaista kalaa, vaaleaa lihaa, kasviksia, marjoja, pähkinöitä, täysjyväviljaa ja pehmeitä rasvoja. Saarnia antaa teoriaosuuden lopuksi myös arkiviikon ruokailumallin. Ei vaikuta monimutkaiselta, kunhan on sisäistänyt perusasiat. Ohjepuolella ei turhia piiperretä. Reseptit ovat vartissa syntyviä ja yksinkertaisia. Tomaattikatkarapuja en sentään keittäisi, vaan ainoastaan kuumentaisin sulaneet ravut valmiissa kastikkeessa. Ne kun tahtovat niin helposti sitkistyä. Kirjan päättää kiireisen ruokai-

lijan terveellinen annos: jugurttia, kuivattuja viikunoita, pähkinöitä ja marjoja. Terveys ei ole vaikeaa. Teresa Välimäki, Johanna Lindholm: Purkissa. Makuja arkeen, juhlaan ja lahjaksi. WSOY 2013. 169 s., 23,90 e. Sikke Sumari – Benjamin Ilmoni: Sikke. Ruokaa rakkaudella Saarenmaalla. Paasilinna 2013. 168 s., 26,20 e. Paul Sensson, Jakob Fridholm: Paulin keittiössä. Vihreät viettelykset. Otava 2013. 185 s., 29,95 e. Pirjo Saarnia: Terveellistä ruokaa vartissa. Otava 2013. 180 s., 29,95 e.

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Vanha luostari. Piritan 1400-luvulla rakennetusta luostarista on jäljellä pelkät rauniot. Uusi luostari on yksitoista vuotta vanha, sisaria on kymmenen.

Tallinnaan hiljentymään? Piritan birgittalaisluostari tarjoaa lepopaikan matkalaisille niin kuin luostariperinteen mukaan kuuluu tehdä. Teksti ja kuvat Risto Nordell

iritan birgittalaisluostari perustettiin 1400-luvulla. Sen raunioiden vieressä kohoaa maisemaan sulautuva harmaa betonirakennus, yksitoista vuotta vanha uusi luostari. Se jatkaa keskiaikaisen luostarin perinnettä rukoilemalla, tekemällä työtä ja majoittamalla matkailijoita.

Ruotsalainen aatelisnainen Birgitta Birgerin tytär eli Pyhä Birgitta syntyi Finstan kartanossa, nykyisen Norrtäljen lähellä vuonna 1303. Birgitta koki 43-vuotiaana ilmestyksen, jossa hänelle annettiin uuden luostarikunnan säännöt. Uusi järjestö sai paavin hyväksynnän ja nimekseen Ordo Sanctissimi Salvatoris, Pyhimmän Vapahtajan Sääntökunta. Keskiajan loppuun mennessä birgittalaisluostareita oli 27 kappaletta. Yksi niistä oli Naantalin luostari. Piritan luostari oli aikoinaan Liivinmaan suurin luostari, mutta venäläiset tuhosivat luostarikirkon ja ottivat nunnat vangiksi tammikuussa 1575. Pirita on vironkielinen käännös Birgitasta. Reformaation jälkeen hiipunut birgittalaisjärjestön luostarielämä elpyi, kun ruotsalainen äiti Maria Elisabeth Hesselblad (k. 1957) perusti birgittalaissääntökunnan uuden haaran. Hänen ikoninsa on nyt kunniapaikalla koruttoman kauniissa ja valoisassa luostarikirkossa.

Muutaman madonnankuvan lisäksi kirkkoa koristaa alttarin yllä riippuva isokokoinen krusiﬁksi. Roomalaiskatolisista kirkoista tuttu loistokkuus ei yllä luostariin: täällä keskitytään kontemplatiiviseen eli mietiskelevään elämään ja vaatimattomuuteen. Kirkossa häärii pirteä 87-vuotias Vello Salo. – Olen luostarin isä ja toimin täällä pappina. Sisaristoon kuuluu tällä hetkellä kymmenen nunnaa, viisi meksikolaista ja viisi intialaista. – Luostariperinteiden mukaan luostarimme on avoinna matkalaisille uskontokunnasta riippumatta. Kaikki ovat tervetulleita myös palveluksiin, joita pidetään useita kertoja päivässä, isä Vello kertoo. Palvelusten keskeinen sisältö on edelleen erityinen liturgia, Cantus sororum, Sisarten laulu. Sen tekstit perustuvat 1300-luvulla koko sääntökunnan perustaneen Pyhän Birgitan näkyihin. – Birgittalaissisarten tärkein tehtävä on rukous ja työnteko. Siksi ora et labora, rukoile ja tee

Levähdä vähän. Luostarin vieraat saavat kylpyhuoneella varustetun huoneen lisäksi sisarten tekemän aamiaisen.

Rukous jatkuu. Luostarin kirkossa rukoillaan useita kertoja päivässä. Matkailijat ovat tervetulleita mukaan.

työtä, onkin edelleen sisarten tunnuslause, kertoo isä Vello. Tärkeä osa työtä on luostarin majatalon ylläpito. Koska sisaret eivät saa taloudellista tukea mistään, se on myös yhteisön ainoa merkittävä tulonlähde. Luostarin vierashuoneet – kuten myös ruokasali ja oleskelutila – ovat samassa rakennuksessa kuin kirkkokin. Huoneet ovat askeettisia mutta siistejä. Niissä on myös oma kylpyhuone. Hinnat vaihtelevat huonetyypistä riippuen 37 eurosta ylöspäin ja tilaa on kaikkiaan 50 vieraalle. Majoituksen hintaan kuuluu sisarten valmistama aamiainen, ja vierailija voi halutessaan käydä

poimimassa luostarin puutarhasta yrttejä aamiaisleipänsä päälle. Luostarin ravintolassa voi myös aterioida, jos ilmoittaa siitä etukäteen. Piritan luostari tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet ulkoiluun luonnonkauniin Piritajoen suistossa. Luostarin raunioilla pidetään elokuussa oopperajuhlat. Lähettyvillä on myös suomalaisten suosiman Pirita TOP Span kylpylä ja kesäaikaan suosittu uimaranta. Matka Tallinnan keskustaan taittuu tiheästi kulkevilla busseilla neljännestunnissa. Birgittalaisluostarin viron- ja englanninkieliset kotisivut www.piritaklooster.ee.

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

neniälittereK Ecce homo

asten antaminen adoptoitavaksi homopareille ei maan johdon mukaan lukeudu venäläisiin perinteisiin. Sen sijaan viemäreissä tai alkeellisissa laitoksissa asuvat moniongelmaiset ja sairaat lapset kuuluvat. Tässä on kaksi mallia vastakkain. Ratkaisu on tietysti se, että lapsia venäläisen ajattelun mukaan suojellaan suuremmalta hirveydeltä, homoilta. Näin toimivat itämaan viisaat. Suomen kirkossa puolestaan kohistaan siitä, että suurin lähetysjärjestö on valinnut huolellisen harkinnan perusteella lähetystyöhön kaksi pätevää ja tehtävään soveltuvaa henkilöä, jotka sattuvat elämään rekisteröidyssä parisuhteessa. Maan lakeja kunnioittaen kirkko ei Suomessa valikoi työntekijöitänsä seksuaalisen suhtautumisensa pohjalta tai sillä perusteella, millaisessa parisuhteessa kukin elää. Onneksi meillä se, mikä makuuhuoneessa tapahtuu aikuisten kesken, ei mitätöi pätevyyttä tai vilpitöntä lähimmäisen auttamisen halua, eihän. Ecce homo.

Hengelliset tilaisuudet

Kansanlähetys Kaisaniemenkatu 13 A, 4. krs, p. 044 452 2239. Avoinna ma-pe klo 10-16. (Varmista puhelimitse etukäteen!) Aamurukouspiiri perjantaisin klo 8. Lauluryhmä parittomilla viikoilla torstaina klo 18 toimistolla. Lisätietoja: hekl.laulu@gmail.com. Filia-messu sunnuntaisin Hotel Arthurin juhlasalissa Kaisaniemessä, Vuorikatu 17. Su 9.6. klo 16 Menneitä ei muistella, Seppo Palonen, HPE, pyhäkoulu ja lastenhoito, Su 16.6. Filia-messu klo 17 (huom. aika!), Hän pitää huolen, Hannu Keskinen, HPE, pyhäkoulu ja lastenhoito. LUE www.hekl.ﬁ

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

SEUROJA Ke 5.6. klo 19 Seurat Pe 7.6. klo 19 Seurat Suomenlinnan kirkossa La 8.6. klo 18 Seurat Su 9.6. klo 16 ja 18 Seurat

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974. Hinta 0,05 euroa/min+pvm. Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ﬁ

ISRAEL-ilta Maanantaina 10.6. klo 18.00 Ruoholahden kappelissa. Kamil ja Fady Dow Israelista sekä Ilkka Vakkuri ja Erkki O Auranen. Musiikki Risto Rinkkala. Kahvitarjoilu.

ISRAELIN YSTÄVÄT ry

Rakennusala

Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi. Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähköposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähköposti: seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähköposti: sirpa.patronen@evl.fi

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin. Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä. Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e – hintoihin lisätään +24 % alv. Toistoalennus -20 % Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa. Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

/HVWDGLRODLQHQ

886+(5b<6 SLS:n lähetysjuhliin kuuluva rinnakkaistilaisuus

Siionin matkalauluseurat lauantaina 8.6.2013 klo15 Fredrikinkatu 61 B Puhujina Anna-Leena Heikkilä ja Markku Sivonen, säestäjänä Irja Silvola, juontajana Kalevi Silvola

Ostetaan kuolinpesät sekä muuta kodin irtaimistoa. Huonekalut, korut, valaisimet, astiat, taulut yms. Kaikki huomioidaan, joten ota rohkeasti yhteyttä. Katso: WWW.PK-AUCTIONS.FI / Pentti Koskinen 044-0400 759.

0\VNHWWl .DWRLOOH Puh. 050-518 3378 www.myske.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

La 8.6. klo 15 Konsertti ja seurat Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Aholansaari Sinfonietta, Veisuuveljet sekä Johanna Korhonen ja Samuli Korkalainen. Konsertti kuuluu Lähetysjuhlien ohjelmaan.

Ostetaan

K AT T O R E M O N T I T K AT O N M U U T O S T Y Ö T U U D I S - J A S A N E E R A U S R A K E N TA M I N E N KO T I S I I V O U K S E T R A K E N N U S P E LT I T Y Ö T K E I T T I Ö R E M O N T I T

71. vuosikerta

HERÄNNÄISSEURAT

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen. toimisto@marﬁc.ﬁ p. 040 502 4546 Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

Mitoin kuin mitoin

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Ostamme muutto- ja kuolinpesät. Kaikki kodin irtain antiikista nykyaikaan. Nouto, myös siivous. Käteismaksu. P. 0440 701 999 t.s.pojat@luukku.com

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi Kylpyhuone- ja muut remontit edullisesti ISBEST OY 040-547 3348

K p h , k e it t i ö , l a t ti a , m a a l a us . Laadukkaasti 20v.ILM.ARVIO J a b e l l . f i p. 04 00 68 97 42

VESIKOURUT

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

s VANHOJEN UUSIMISET s vartti-, tiili,- peltikattojen pesu-, maalaus ja homesuojakäsittelyt s KATTOTURVATUOTTEET

050-2205 /

Siltala

www.0502205.ﬁ Kotien ja kiinteistöjen remontit edullisesti puh 044 016 5273, www.helsinginrakennusjaasennus.ﬁ

Vaivattomasti huoneistoremontit, sähkötyöt. Arabian valo ja Vasara Oy Soita ja kysy lisää p. 040 577 2971 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kotimaista ammattitaitoa 30v. ﬁnrak21@luukku.com. KOTI KEVÄTKUNTOON 040 189 5682.

Kehontuntemuskouluttaja etsii keskustasta 2

AVARAA TOIMITILAA n. 60 m

1.8. lähtien. Lisätietoja toiminnasta ks. K&K 15/2012 s.12-13 tai Kristina 040-8659715

ASUNTOJEN

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 09-4546572 www.menec.ﬁ

K-pesät, muut, loppusiiv. sop. muk. vintistä kellariin. *ONNI* P. 040 377 5159 Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651.

MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY

Kirpputoreja

puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Hyvätapainen työssäkäyvä ja opiskeleva 20v nuori mies etsii kohtuuhintaista yksiötä Helsingistä (mielellään kantakaupungin alueelta). Ilmari Lehtonen, 045 359 8655

KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805

Kuolinpesät, irtaimistot, kirjat, astiat, äänilevyt ym. vanhat tavarat. Käteisellä, noudetaan. Huutokauppapojat. P. 040 777 2222

Vuokrata halutaan

Akat. 35v. nainen etsii yksiötä/pikkukaksiota 1.7.alk. Siisti, savuton, ei eläimiä. Puh. 040 136 6110

Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225.

+40m2 Etelä-Helsinki. Pursimiehenkadun palossa kotinsa menettänyt työssäkäyvä pariskunta ja villakoira etsivät kaunista ja hyväkuntoista kotia. Henna ja Markus, 040 757 1935 22v luotettava, savuton opiskelija etsii yksiötä. Etelä-Hki alk 1.7. Vak.työ on. 0405765415/Tiia

Kirkko&kaupunki 5. kesĂ¤kuuta 2013 Numero 21

Lakiasioita

Hammashoitoa Miksi maksaisit liikaa?

TURVAA LĂ„HEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN TESTAMENTTI SIIHEN SISĂ„LTYVĂ„ VEROSISĂ„LTYVĂ„ VEROSUUNNITTELU 186â‚Ź SUUNNITTELU 184,50 â‚Ź PERHE JA PERINTĂ– J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNĂ–NJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN KASARMIKATU 182AA27 LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 00130 310,82â‚Źâ‚Ź AVIOEHDOT 250,66 00140 HELSINKI HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI

HĂ¤meentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600, 0500 313 838.

Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, ItĂ¤keskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ďŹ Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat. Varatuomari Olavi Tikkanen. Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.ďŹ

HĂ¤meentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15 www.eurohammas.ďŹ

Saat ystĂ¤vĂ¤llistĂ¤ ja asiantuntevaa hammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ripalvelua. HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤rimme Mikko Larjomaa. Hinta Omavast. Kelapal. ERIKOISHINTAMME:

T A K U U T Y Ă–

Hammaskiven ja vĂ¤rjĂ¤ytymien 32,00 27,00 poisto, ďŹ‚uoraus, puhdistus.......59â‚Ź Hampaan vĂ¤rinen paikkaus...... 59â‚Ź 39,00 20,00 29,00 20,00 Kivuton hampaan poisto..........49â‚Ź Hammasvalkaisu yksilĂśllisellĂ¤ menetelmĂ¤llĂ¤ alk............. 150â‚Ź Ei Kelan suoraveloitusta.

2266 1460

HAMMASTEKNIKKO

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT

Proteesi valmis 12 tunnissa TĂ„SSĂ„ KUUSSA:

YLĂ„- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESI

290â‚Ź

89â‚Ź YLĂ„- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESIN POHJAUS YLĂ„-tai ALALEUAN OSAPROTEEESI (MUOVI) alk. 430â‚Ź 149â‚Ź YLĂ„-tai ALALEUAN OSAPROTEEESIPOHJAUS Korjaukset odottaessa alk. 59 â‚Ź MeiltĂ¤ myĂśs koti- tai Proteesien ilmainen tarkistus.

vanhainkotikĂ¤ynnit

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Terveydenhoitoa

Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Perukirjat, testamentit ja perinnĂśnjaot sekĂ¤ perhe- ja rikosoikeus puh. +358 40 960 8308 mia@kavasto.ďŹ , www.kavasto.ďŹ

HIERONTA parantaa oloa. Koul.hier. Anni Viklund, p. 044 357 2260 Varaa KOTIKĂ„YNTI, Munkin seutu.

ItĂ¤-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. MyĂśs kotikĂ¤ynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70â‚Ź, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515.

HAMMASASEMA Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapĂ¤Ă¤tĂ¤) katutaso, esteetĂśn sisĂ¤Ă¤nkĂ¤ynti HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ri Beata Heikkinen ystĂ¤vĂ¤llistĂ¤ ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisĂ¤ksi pienkirurgia proteetikka ja esteetinen hoito

Palveluja tarjotaan

p. 726 p. 146

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Leikkaa talteen

Laki ja KiinteistĂś Moilanen Oy LKV Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistĂśnvĂ¤littĂ¤jĂ¤ (LKV)

taa. Kaunis hymy valloit

Muut palvelut: Keinojuurihammas s Kirurgia s Hammaskoru Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15. Bussit, ratikat, metro vieressĂ¤. Katutasossa, helppo pyĂśrĂ¤tuolille.

HUONEISTOJEN, KIINTEISTĂ–JEN MYYNTI JA VUOKRAUS PyydĂ¤ tarjous!

HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤rikeskus

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilĂślliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myĂśs odottaessa ilmainen protesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617)

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI PitkĂ¤nsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180

VETERAANI- JA ELĂ„KELĂ„ISEDUT

Kalevalainen jĂ¤senkorjaaja 65â‚Ź/1,5h. JĂ¤senkorj.koulut.hieroja Jari KoivumĂ¤ki, Kalannintie 24E Hki p. 050-5623329 Lymfaterapiaa ja perusjalkahoitoja Lymfa- ja jalkahoitola Irmeli Porvoonkatu 14 Puh: 044 7322000 Jalkahoitoja myĂśs kotikĂ¤ynteinĂ¤. PSYKOTERAPIAVASTAANOTTO Pohjoiskaari 22, 00200 Helsinki, Lauttasaari, Seija Rinne, psykoterapeutti, VET(Valvira), yksilĂś- ja pariterapia; Kela-pĂ¤tevyys. P: 0400 673 663; s-posti: srinne1@welho.com Ajanvaraus ja tied. maanant. klo 10.30-11.00 JALKOJENHOITOA EERIKINKADULLA, MYĂ–S KOTIKĂ„YNTEJĂ„ RIITTA 040 772 1027

Siivouspalveluja Korjaamme vanhan, mittaamme uutta. Kotimaisia kaihdintuotteita. Arkisin ja lauantaisin, myĂśs iltaisin. Uusille sĂ¤lekaihtimille ja rullakaihtimille 2 v. takuu.

KAIHDINTOHTORI 040 - 411 4370

Kaikki kodin remontit isot sekĂ¤ pienet, ulko- ja sisĂ¤tyĂśt. TakuutyĂśnĂ¤. Suomalaiset tyĂśntekijĂ¤t. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. MyĂśs kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697 KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 â‚Ź / tunti 050 926 6203 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois! p. 0466 418 728. www.studionovora.ďŹ Huonekalujen entisĂśinti & verhoilu Luotettavasti, laadukkaasti. Gsm. 044 538 7967. MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myĂśs kalusteet, verhot, lamput ym. MyĂśs muuttolaatikot ja varastointi. P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestĂ¤ ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 Uskonnollinen yhteisĂś, siunaus vai taakka? Keskusteluapua uskonnollisiin yhteisĂśihin liittyvissĂ¤ asioissa. Varaa aika puh. 040 324 6907 tai osoitteesta www.rauhanpiippu.ďŹ YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 33e/t+alv www.bewesport.ďŹ pihatyĂśt, remontit, muutot, jne Pienetkin sĂ¤hkĂśtyĂśt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella. Kotiavustaja kodinhoitoon, vaatehuolto, siivous, asiointi. MyĂśs pienimuotoista juhlapalvelua. P. 044 990 4579

PAKETTIAUTO JA KULJETTAJA. KODIN PIENET KORJAUSTYĂ–T. Puh. 044 911 8930 Muutot ja kuljetukset pakettiautolla. puh. 046-6454394

Kotisiivousta/ikkunapesua/pihatĂśitĂ¤ kotimaisin voimin. Avainasiakkaille 23â‚Ź/h www.kotikuntoon.com

0440 - 691 994 T.Vanari IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Mattojen kĂ¤sinpesua 10â‚Ź/m2. Puhtaana ja kuivana takaisin. Kuljetus 10â‚Ź/ Helsingin alueelle. Matti Koiviston pesula puh. 0500-871148. ps. olin ennen HakaniemessĂ¤.

Asianajajia

.DLNNL DODQ W\|W HGXOOLVHVWL

Hautaustoimisto

6820(1 +$87$.,9,

ARMAS BORG & Co Oy

9LLSXULQNDWX $ +HOVLQNL

Annankatu 12 00120 HELSINKI

SXK

KOTISIIVOUSTA

Lauttasaarentie 28-30, 2 krs. 00200 Helsinki Puh. 09 454 4099 sĂ¤hkĂśposti: elvi.varis@evt.ďŹ testamentit, edunvalvontamĂ¤Ă¤rĂ¤ykset, perukirjat, perinnĂśnjaot, oikeudenkĂ¤ynnit riita- ja rikosasioissa.

Silvennoinen Kari Ky Testamentit, perintĂś- ym. lakiasiat. Edullinen tarjous testamentista. P. 010 616 8920 Korkeavuorenkatu 19 A Hki www.silvennoinen.ďŹ Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkĂ¤ynnit. MyĂśs kotikĂ¤ynnit. Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

puh. (09)

612 9890

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

Palvelemme

OLK Siivouspalvelut.ďŹ

arkisin 9 - 16

vĂ¤henn. 45%

tai sopimuksen mukaan

IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

24 h 0400 977 000

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

Kauneudenhoitoa

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

ElĂ¤kelĂ¤isten permanentti pak. 60â‚Ź ja vĂ¤ripaketti 60â‚Ź leikkaus 18-20â‚Ź Salon Capelli, HĂ¤meentie 38 p. 045 238 6356

kodinhoidon verovĂ¤h. 45% ASIANAJOTOIMISTO EVT asianajaja Elvi Varis

Hautauspalveluja

.DXQHLPPDW KDXWDNLYHW

ZZZ VXRPHQKDXWDNLYL Âż

040 762 5615 Huonekalujen kasaukset, kuljetukset ja kodin pienet korjaustyĂśt. P.046 899 6885 www.pollanen.info

MyydĂ¤Ă¤n hautakiviĂ¤

Arvoisat asiakkaat! ElĂ¤k.alenn.perm. l+k (norm.50â‚Ź) nyt 37â‚Ź. Norm.vel.perm. l+k (55â‚Ź) nyt 46â‚Ź Tied. 09 639 818

09 4369 6335 0500 467 808 Ikkunanpesua asunnoissa Taidolla ja tyylillĂ¤ Puh. 050 338 4754/Erkki Kraft Ikkunanpesua ammattitaidolla. GranstrĂśm-YhtiĂśt 050 544 7000 IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 25â‚Ź/h+alv. (Kotital.vĂ¤h.) www.loistopalvelut.ďŹ p.045 888 2583

Ostetaan huoneistoja

Hoivapalveluja

Ekonomipari etsii 2â€“3h+k Punavuori/ Lauttasaari, max. 350 000â‚Ź. Rahoitus on jo. Antti&Anna/040 723 5114

Vuokralle tarjotaan Vuokrataan kalustettu toimistohuone, johon kuuluu kokous- ja neuvottelutilan kĂ¤yttĂśoikeus. Vapaa! P. 050 584 6561 tai astra.herrala@gmail.com

Hoivaa ja Huolenpitoa kaikkiin elĂ¤mĂ¤si vaiheisiin siivouksesta kotisairaanhoitoon

0800 966 46 www.sellina.fi

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Yhden miehen orkesteri Entinen seiväshyppääjä, Transitmies Jouko Mäki-Lohiluoma hyödyntää urheilu-uraltaan perimäänsä koordinaatiokykyä Yhden Joukon Yhtyeessään. Hän soittaa samanaikaisesti rumpuja, bassoa, kitaraa, huuliharppua – ja laulaa. Taustanauhoja tai rumpukoneita ei käytetä, vaan homma hoituu polkimilla ja vivuilla sekä erikoiskitaralla, jossa on myös yksi bassokieli. Yhden Joukon Yhtyeen laulu ja soitto svengaavat, ja jäsenten välinen yhteissoitto on ehkä tarkinta, mitä on kuultu ikinä. Yhden Joukon Yhtye lauantaina 8.6. kello 16.30 Valtakunnallisilla Lähetysjuhlilla Messukeskuksen salissa 2.

Radio&TV Menevä kolmikko. Tapio Kyllönen (edessä), Pirjo Kettu ja Timo Ryhänen lupaavat kyyditä ihmisiä Alppilan kirkolta lähetysjuhlille Messukeskukseen.

YLE radio1 87,9 MHz Su 9.6. klo 10 jumalanpalvelus Sumiaisten kirkosta. Virret: 408, 126, 413: 1–3, 6, 452: 1–3, 224 ja 620: 2. Klo 11 Horisontti, ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Klo 18 Metodistiseurakunnan jumalanpalvelus Tampereelta. Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45. Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30. Hartauden pitäjät: To 6.6. Dosentti Kari Latvus. Kirkkoherra Matti Hirvilammi. Pe 7.6. Pastori Anu Morikawa. Uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen. La 8.6. Tietopalvelusihteeri Liisa Nenonen (Metodistikirkko). Rovasti Marja Kosonen. Ma 10.6. Hiippakuntasihteeri Kati Pirttimaa. Elsa Saisio lukee Matteuksen evankeliumia. Ti 11.6. Kappalainen Arto Antturi. Toiminnanjohtaja Pekka Matilainen (Vapaakirkko). Ke 12.6. Pastori Mari Leppänen. Pastori Sanna Husso. To 13.6. Toimittaja Johanna Korhonen. Kirkkoherra Matti Hirvilammi.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 9.6. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

Suviradio www.suviradio.fi Suviradiossa kuuluu kesä 31.5.–4.8.

TV1 La 8.6. klo 11.05 Pisara. Uusinta ma 10.6. klo 14.55.

Alppilassa päris Gospel Ridersin jäsenet parkkeeraavat pyöränsä viikonvaihteessa Alppilan kirkon pihalle. Kirkkoon houkutellaan etsijöitä, epäilijöitä ja epäselviä. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Esko Jämsä

ospel Riders -moottoripyöräkerhon presidentti Tapio Kyllönen ja hänen vaimonsa Pirjo Kettu kaartavat Yamaha-pyörillään Alppilan kirkon eteen. Parin minuutin kuluttua paikalle saapuu Suzukillaan Suomen Lähetysseuran kasvatus- ja koulutusyksikön päällikkö Timo Ryhänen, joka kuuluu myös kerhoon. – Olet sitten hankkinut uuden mopon, Tapio Kyllönen huikkaa tulijalle. Motoristipiireissä uusi ajopeli huomataan heti ja moposanaa käytetään yleisesti, kyse ei siis ole vähättelystä.

Gospel Ridersin jäsenet tulevat ensi lauantaina kello 15 kertomaan Alppilan kirkolle harrastuksestaan ja vakaumuksestaan. Tapahtuma liittyy Suomen Lähetysseuran lähetysjuhliin, ja rohkeimmat saavat halutessaan kyydin Messukeskuksessa pidettäviin juhliin. – Haluamme kertoa ihmisille tervehenkisestä ja päihteettömästä harrastuksesta. Tämä tarjoaa mielekästä tekemistä sekä miehille että naisille, Kyllönen sanoo. Moottoripyöräilyn ja kristillisen uskon liittävä Gospel Riders perustettiin vuonna 1980. Kerho oli aluksi nimeltään Kristityt motoristit, mutta nimi vaihdettiin kansainväliseksi laajentuneen toiminnan myötä. Nyt moottori-

pyöräkerhoon kuuluu noin 1 100 jäsentä 24 alueella Suomessa. Lisäksi sillä on sisarjärjestöt Virossa, Espanjassa ja Jerusalemissa. Tapio Kyllönen on toiminut Gospel Ridersin presidenttinä vuoden 2011 alusta lähtien. Hän liittyi vaimonsa kanssa kerhoon 2000-luvun alussa. – Mukana on melko paljon pariskuntia, joiden lapset ovat jo kasvaneet isommiksi, sekä toisaalta nuoria pareja, joilla ei ole lapsia, Pirjo Kettu kertoo. – Jäsenistä on peräti kolmasosa naisia, joista iso osa ajaa omilla menopeleillään. Onpa joku moottoripyöräilystä innostunut nainen vetänyt miehensäkin mukaan kerhoon, Tapio Kyllönen jatkaa. Pirjo Kettu ajaa nykyään omalla pyörällään, ja pappina työskentelevän naisen liivissä lukee ”biker pastor”. Kettu nimittäin oli maininnut miehelleen, että voisi kokeilla ajamista, ja seuraavalla viikolla oli pihaan ilmestynyt hänelle oma ajopeli. Gospel Riders järjestää kesällä eri puolilla Suomea kokoontumisajoja ja motoristikirkkoja. Pääkaupunkiseudulla on sään-

nöllisesti yhteisiä ajoretkiä, lähtöpaikkana Helsingissä on Haltialan tila ja Espoossa Bembölen kahvitupa. Porukalla tehdään myös ulkomaanmatkoja, tänä vuonna Venäjälle, Viroon ja Tanskan EMC-kokoontumisajoihin. Kerhon toiminta on yhteiskristillistä. Pirjo Ketun mukaan jäseniltä vaaditaan ymmärrystä siitä, että uskontoa voidaan harjoittaa eri tavoin ja tietyt sanat voivat merkitä eri asioita. – Meillä on oma povitaskuun mahtuva motoristiraamattu. Tässä on tie on eräänlainen tiekartta, ja se sisältää Uuden testamentin, psalmit ja ihmisten kertomuksia uskoontulosta, Tapio Kyllönen kertoo. Pariskunta toteaa, että pyöräharrastuksessa korostuu yhdessä tekeminen ja huolenpito lähimmäisestä. – Tämä on iloista porukkaa, jossa ei tarvitse päteä. Kaatuneiden muistopäivä on saanut uuden merkityksen, kun olemme muistelleet kerhoilloissa kaatumisiamme ja töppäyksiämme. Moottoripyöräkerho on tehnyt pitkään myös hyväntekeväisyyttä tukemalla virolaisen lastenkodin toimintaa.

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Musiikkia kirkoissa Torstai 6.6. Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Päivämusiikkia klo 12 Kallion kirkossa. Vivika Oksanen, urut. Meren peili klo 13 Viikin kirkossa. Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harmonikka, Pia Korteala, piano. Virkisty kesävirsillä klo 17 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus. Kornettikimara klo 18 Kannelmäen kirkossa. Vaskikvintetti Väärä Vitonen, Rolf Storsjö, harmonikka, Anne Myllylä, urut. Ohj. 5 e. Lauluilta klo 18 Kumpulan siirtolapuutarhan Kerhotalolla. Kesäisiä lauluja. Yhteislaulua ja lettuja klo 18 LänsiPasilan kappelilla. Urkukonsertti klo 18 Pyhän Henrikin katedraalissa, Pyhän Henrikin aukio 1. Markku Mäkinen, urut. Ohj. 5 e. Kaija Kärkinen & Ile Kallio klo 19 Agricola-klubissa Mikael Agricolan kirkolla. Kaija Kärkinen, laulu, Ile Kallio, laulu ja kitara. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Frutti di Mare! klo 19 Paavalinkirkkossa. Renessanssiyhtyeet Cappella Tibia ja Inferno. Ohj. 5e. Kuorokonsertti klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unionink. 1. Saksalainen Michelbachin koulun kamarikuoro. Se festivaali klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Se ensemble. Liput 16 / 9 e. Gospelkonsertti klo 20 Vanhassakirkossa. Pekka Simojoki ja EXIT. Osa Open House -tapahtumaa klo 17–21. Urkuyö ja Aaria klo 22 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Solisteina Hedvig Paulig, Maria Kettunen, Aki Alamikkotervo ja Juha Kotilainen. Tapiolan Kamarikuoro, E-ensemble. Liput 13–32 e.

Perjantai 7.6. Lasten elämän puolesta klo 10

ee Alppilan kirkon viikonvaihteeseen sisältyy iso määrä tapahtumia, keskusteluja, draamaa, tanssia ja musiikkia. Timo Ryhäsen mukaan kirkolla keskitytään eettis-yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten ihmisoikeuksiin ja ihmiskauppaan. – Näiden teemojen toivotaan vetävän monenlaista väkeä, onhan tapahtuma suunnattu etsijöille, epäilijöille ja epäselville. – Ihmiskaupan ehkäiseminen kuuluu Suomen Lähetysseuran keskeisiin tavoitteisiin. On havahduttu pohtimaan sitä, mikä saa ihmisen vaikkapa niin epätoivoiseen tilanteeseen, että hän lähettää oman lapsensa kerjäämään. Ryhänen uskoo, että esimerkiksi marokkolaisen Mohamed El Aboudin tuore dokumenttielokuva Häätanssi saa aikaan kiinnostavaa keskustelua. Hän arvioi myös, että konsertti, jossa esiintyy NSV-revisited, Jaakko Löytty ja räppäri Daikini, houkuttelee ﬁilistelemään 70-lukua nykyaikaan päivitetyillä Nuoren seurakunnan veisuilla.

Matkamuistomyymälä Cathedral Shop Tapuli palvelee koko kesän Tuomiokirkon Tapulissa, Unioninkatu 29, maanantaista perjantaihin kello 10–17, lauantaisin kello 9–17 ja sunnuntaisin kello 12–18. Tuotevalikoimassa on kristillisiä tuotteita ja matkamuistoja Helsingistä. Tuomiokirkon omaa tuote-

Siionin matkalauluseurat klo 15 Uusheräyksen seuratuvalla, Fredrikinkatu 61 B. Yhden Joukon Perheorkesteri klo 16.30 Messukeskuksen salissa 2. Jouko Mäki-Lohiluoma, rummut, basso, kitara, huuliharppu ja laulu. Iltapäiväkonsertti klo 17.30 Alppilan kirkolla. Ulla-Sisko Jauhiainen ja Eeva Jauhiainen, kantele. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Hanna Varis, urut. Gospelkonsertti klo 21 Alppilan kirkolla. Jaakko Löytty ja rap-artisti Daikini. Taiteen myöhäislähetys klo 21.30 Messukeskuksen Amfi-salissa. Jakaranda, Teatteri Kumbe ja tanssiryhmä Xaris Finland. Kts. Menokasvo

Tiistai 11.6.

Sunnuntai 9.6.

Lauantai 8.6.

Yhteislaulutilaisuus klo 15 Herttoniemen siirtolapuutarhan riihessä. Virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie. Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Susanne Kujala, urut. Ohj. 5 e.

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Oulunkylän kirkolla. Katja Mäkiö, mezzosopraano, Antti Haho, piano, yhteislaulua. Kesäillan musiikkia klo 18.30 Huopalahden kirkossa. Nordsjö sångkör -kuoro. Czardas! klo 19 Agricola-klubissa Mikael Agricolan kirkolla. Seeli Toivio, sello, Lily-Marlene Puusepp, harppu. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Urkukesän konsertti klo 19 Johanneksenkirkossa. Björn Steinar Sólbergsson, Islanti, urut. Ohj. 5 e. Iltamusiikki klo 19 Malmin kirkossa. Bill Raval, laulu, Peter Hilli, urut.

Evankeliumijuna klo 10 Messukeskuksen Amfi-salissa. Koko perheelle. Helsingin seurakuntien lapsikuorot. Suuri Kids’ Action Day klo 11–17 Töölönlahden rannassa. Jippiikuoro, King’s Kids -tanssiryhmät ja Jippii-orkesteri. Puuhapisteitä lapsille. Nuorten lähetysjuhla klo 13 alkaen Mikael Agricolan kirkolla. Idän Ihmeet, Kaemo, Ruudolf, Great Wide North. Singelus klo 13.30 Messukeskuksen salissa 2. Tarttolaisen kansamusiikkikoulun nuorten yhtye Singelus. Cumina! klo 15 Messukeskuksen Amfi-salissa. Suomen Lähetysseuran musiikkiryhmä Cumina. Siionin Kanteleen lauluseurat klo 15 Messukeskuksen tilassa 204. Ravitse toivolla klo 15 Paavalinkirkossa. Johanna Korhonen, Samuli Korkalainen, mieskuoro Veisuuveljet ja Aholansaari Sinfonietta.

mallistoa, johon kuuluvat esimerkiksi T-paita, hiirimatto ja muki, on saatavilla vain Tapulista. Myynnissä on lisäksi huippusuosittuja prismaenkeleitä ja Caring Hands -koruja sekä kahvia ja jäätelöä. Tuomiokirkon Café Krypta sijaitsee osoitteessa Kirkkokatu 18, ja siellä on kesän ajan tarjolla kahvia ja taidetta. Café Krypta on avoinna maanantaista lauantaihin kello 11–17 ja sunnuntaisin

Menokasvo: Pekka Nyman Jakaranda-yhtye, teatteri Kumbe ja tanssiryhmä mä Xasjuhris Finland esiintyvät Valtakunnallisilla Lähetysjuh1.30. lilla Messukeskuksessa lauantaina 8.6. kello 21.30. Mitä siellä on ohjelmassa, Jakarandaa johtava Pekka Nyman? – Taiteen myöhäislähetys -tilaisuudessa Jakaranda esittää uuden Ivangeli-levynsä materiaalia, joka sisältää musiikkia eteläisestä Afrikasta ja omaa afrikkalaisvaikutteista tuotantoa. Teatteri Kumbella on pieniä kohtauksia lähetystyön arjesta ja taiteilijana olemisesta lähetystyön kentällä. Tanssiryhmä Xariss puolestaan esittää otteita tanssiteoksesta Hetkiä valossa. Miksi on tärkeää tehdä lähetystyötä? mis– Lähetystyö on kokonaisvaltaista ihmisten auttamisrjen ta, niin lähellä kuin kaukana. Uskoa ei voi irrottaa arjen haasteista. Lähetystyö kuuluu minusta olennaisestii kristityn olemukseen. Missä Jakaranda keikkailee? ssa – Esiinnymme kotimaassa seurakuntien tilaisuuksissa ja kirkollisissa tapahtumissa ja silloin tällöin myös ulkomme, mailla. Eteläisen Afrikan musiikki on tavaramerkkimme, simaimutta esimerkiksi jouluaikaan soitamme myös länsimaisempaa musiikkia. Marjo Kytöharju öharju uhlat.fi Lisätiedot: www.lahetysjuhlat.fi

Maanantai 10.6. Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Trio ArTempo klo 19 Agricolaklubissa Mikael Agricolan kirkolla. Annemarie Åström, viulu, Anna Rajamäki, alttoviulu, Tomas Nuñez-Garcés, sello. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 10 e. Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Tallinnan Pyhän Mikaelin poikakuoro, säestää Ene Salumäe. Vivika Oksanen, urut. Ohj. 5 e. Kesäinen iltasoitto klo 19 Oulunkylän kirkossa. Maria Saari, sello, Tuuli Takkala, piano.

kello 12–17. Kesän taidenäyttelykauden avaa Olli Joen näyttely Kuvia elämän poluilta, joka on esillä 21.6. asti.

Lähetysjuhlat alkavat messulla Valtakunnalliset Lähetysjuhlat alkavat Messukeskuksessa perjantaina 7.6. kello 18 Tuomasmessulla. Messussa saarnaa Porvoon piispa Björn Vikström, liturgeina toimivat toim Olli Valtonen ja Pirjo Kantala Kantala. Tuomasmessun musiikista vastaavat vastaava Inna Vintturi ja Päivi Mattila musii musiikkivieraanaan muun muassa Jaakk Jaakko Löytty.

Avoimet ovet kirkossa Vanha kirkko Open O House järjestetään torstaina 6.6. kello 17–21. Kirkon ovet avoinn Vanhaan kirkkopuisovat avoinna toon ja ka kahvikärry palvelee. Pekka Simojok Simojoki ja EXIT jyrähtää soimaan kello k 20. Illan aikana on luva luvassa musiikkia ja puheenvuoroja. Monikielistä Maailmojen messua vietetään V Vanhassakirkossa sunnu nuntaina 9.6. kello 10. Messussa saarnaa pastori Hans Krause ja liturgina toimi toimii kappalainen Arto Antturi. Mukana o on erikielisiä avustajia, tekstinlukijoita ja muusikoita.

ESKO JÄM SÄ

Lähetysjuhlien tapahtuma pe–la 7.–8.6. Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Lisätiedot: www.alppilafoorumi.fi, www.gospelriders.fi

Kahvia ja matkamuistoja

Eduskuntatalon portailla. Jippii-kuoro ja King’s Kids -tanssijat. Klo 10.50 Lasten mielenosoitus. Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa. Gibu gibu klo 18 Messukeskuksen salissa 2. Musiikkikertomus etiopialaispojista. Botswanalainen ilta klo 19 Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1. Cathedral Male Voices Botswanasta ja Jakaranda. Se festivaali klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Se ensemble. Liput 16 / 9 e. Konsertti klo 21 Alppilan kirkolla. Matti Johannes Koivu, laulu. GospelMissio klo 21 Messukeskuksen Amfi-salissa. Higher Ground Vocals, HG Band, Gospel Helsinki ja Papas no Mamas!

Botswan Botswanalainen ilta Pakilassa Perjantaina 7.6. 7.6 kello 19 vietetään botswanalaist botswanalaista iltaa Pakilan Hyvän Paimenen kirkolla, kirkolla Palosuontie 1. Mukana

Musiikkia vierailijoille klo 10–14 Temppeliaukion kirkossa. Säde Erkkilä, piano. Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Dag-Ulrik Almqvist, urut. Puhallinmusiikkia klo 18.30 kesäkahvilassa Käpylän kirkolla. Vaskikvintetti Väärä Vitonen. Nolot vanhemmat klo 19 Agricolaklubissa Mikael Agricolan kirkolla. Kabaree. Komediennet Jonna Järnefelt ja Hanna Kaila, Laura Sippola, flyygeli. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e. Alussa oli sana klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Metrolla musiikkiin. Liisa Aaltola, urut. Ohj. 5 e.

Keskiviikko 12.6.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja koko kesän musiikit löytyvät osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

on Cathedral Male Voices -kuoro Botswanan Gaboronesta sekä suomalainen Jakaranda. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja siellä on kahvitarjoilu.

Amerikkalaispiispa vierailulla Luterilaisuus suurkaupungin sykkeessä puhuttaa Tieteiden talon kahvilassa, Kirkkokatu 6, maanantaina 10.6. kello 19–21. Yhdysvaltalainen piispa Dean Nelson kertoo kokemuksistaan kristinuskon puhemiehenä Los Angelesissa. Sanotaan, että kristinuskon kohtalo ratkaistaan kaupungeissa, ja tilastot näyttävät vahvistan sen. Helsingin seudulla yhä harvemmat uskovat Jumalaan tai kokevat kristinuskon mielekkääksi. Onko kirkon kohtalona hiljainen hiipuminen vai voiko evankeliumi koskettaa urbaania ihmistä? Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Äänen kiehtovaan maailmaan Hoitavan äänen kurssi järjestetään Mustasaaressa lauantaina 15.6. kello 10–17. Kurssilla tutustutaan äänen kiehtovaan maailmaan rentouttavien hiljaisten äänien sekä virkistävien voimaäänien avulla. Koemme, miten ääni hoitaa värähtelyllään kokonaisvaltaisesti. Jokaisen ääni on hyväksytty, emme suorita mitään. Voimme levätä ja kellua äänen virrassa, jolloin meistä tulee soiva yhteisö. Kurssin ohjaajana on äänipedagogi Pia Skibdahl. Hinta 55 euroa sisältää laivamatkan, lounaan ja kahvin. Ilmoittautumiset: 09 2340 3611, kallio.srk@evl.fi

Kirkko&kaupunki 5. kesäkuuta 2013 Numero 21

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide. Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

ka voidaan sellainen puhe ymmärtää? Tehän puhutte silloin tuuleen. Maailmassa on vaikka kuinka monta eri kieltä, mutta ei ainoatakaan, jonka äänet eivät ole ymmärrettävissä. Mutta jos en tiedä sanojen merkitystä, olen puhujalle muukalainen (1. Kor. 14: 9–11, vuoden 1938 raamatunkäännös). Ihmisten välisessä kommunikoinnissa sanoilla ja kielellä on ratkaiseva merkitys. Jollei meillä ole yhteistä kieltä, ei ole helppo ymmärtää toista. Tällöin on turvauduttava elekieleen, jotta edes jotakin menisi perille. Viimeinen mahdollisuus on rautalankamalli, jolla ydinasia pyritään viestittämään. Hengellisellä rintamallakin on joskus tarpeen etsiä rautalankaa. Näin olen tehnyt seuraavassa keskeisen hengellisen totuuden ilmaisemisessa. Kristittyjen yhteys on yleisesti hyväksytty Raamatun totuus. Kukapa vähääkään raamatullisena itseään pitävä rohkenee kieltää tätä perustotuutta! Onhan asia kiistämättömästi esiintuotu muun muassa Johanneksen evankeliumin luvussa 17. Ongelmalliseksi vain muodostuu teorian ja käytännön ristiriita. Väinö Hotti Kaavi

Täydellisyys johtaa kuolemaan Täydellisyys tuhoaa ihmisen. Vain Jumala voi olla täydellinen. Näitä ajatuksia virtasi mieleeni, kun näin erään englanninkielisen verkkolehden sivulla jutun australialaisesta Oscar-voittajasta Heath Ledgeristä. Kuoleman taustalla oli lahjakkaan näyttelijän halu tavoitella täydellisyyttä. Myös elokuva Black Swan koskee tätä teemaa. Siinä täydellisyydentavoittelu ajaa taitelijan kuolemaan. Molempia tarinoita yhdistää yksi asia: Saatana. Täydellisyyden etsiminen on Perkeleen tapa tuhota lahjakkuudet. Kristinuskon sanoma on aivan toinen: Sinä kelpaat keskeneräisenäkin. Jamo Eskelinen

Avioliittokeskustelu ei laannu Ville Ranta messa työttömät ryhtyisivät ompelemaan koulupukuja haitilaisille. Minunkin mielestäni asia on suomalaisittain ajateltuna korjattavissa: hiiteen koulupuvut! Mielestäni on aivan käsittämätöntä, että koulupuvun puuttuminen voi estää jonkin lapsen koulutuksen. Lapsi oppii aivan yhtä hyvin ryysyissä kuin koulupuvussa.

Vastine Arto Virkkuselle

Arto Virkkunen kirjoitti Kirkko ja kaupungissa 29.5. aamuhartaudesta YLE Radio 1:ssä. Hän oli pettynyt, jopa vihastunut kirkkoherra Olavi Virtasen hartauteen 22.5. keskiviikkoaamuna. Virkkusen mielestä siinä ei ollut merkkiäkään hartaudesta. Johanna Uski Olavi Virtasen hartaudesta tuli runsaasti kiittävää palautetta. Sitä pidettiin virkistäEdellisen johdosta: Koulupuvun käytölle on vänä, huumorintajuisena ja ajatuksia herätolemassa useita syitä. Koulupuku tekee optävänä puheena Jumalasta. Muun muassa pilaista tasa-arvoisia, köyhän perheen lapsellaisia ominaisuuksia toivomme aamusella on samanlaiset vaatteet kuin hartauksilta. rikkaankin, eikä lapsi välttämättä Radiohartauksilla pyritään Jatka tulisi kouluun, vaikka koulupupalvelemaan viikon kuluessa kua ei olisikaan, jos hänellä ei monenlaisia kuuntelijatarpeikeskustelua ole laittaa kunnollisia vaatteita. Hartaudet kutsuvat arkiverkossa www. ta päälle. aamuisin milloin hiljentykirkkojaKoulupuvun avulla voimään, toisinaan iloitsemaan daan myös nostaa koulutukja punnitsemaan omaa eläkaupunki.fi sen arvostusta ja tehdä siitä mää rakastavan Jumalan edestavoiteltavaa. Toki koulupuvun sä. Toivottavasti sinä, Arto Virksamoin kuin muiden koulutarvikkunen, löydät itseäsi puhuttelevia keiden puute voi pahimmillaan olla myös hartauksia muista aamuista. Kaisa Kariranta este koulunkäynnille. Koulupuvun käytöstä hartaustoimittaja päättävät paikalliset viranomaiset eikä KirKimmo Saares kon Ulkomaanapu yleensä voi vaikuttaa siihen. ohjelmapäällikkö, pastori Kirkon tiedotuskeskus

Miksi Haiti ei voisi luopua koulupuvuista? Nimimerkki Hyvinvointi on maailmassa kaikkien etu ehdotti (K&k 29.5.), että suomalaisittain ajateltuna Haitin koulupukujen puute voitaisiin ratkaista niin, että Suo-

Maija Sankari Viestintäpäällikkö Kirkon ulkomaanapu

Rautalankamalli kommunikaatiosta Paavali kirjoittaa: ”Samoin tekin: jos ette kielellänne saa esiin selvää puhetta, kuin-

Nimimerkki Avioliitto – siunattu kirjoitti (K&k 29.5.) otsikolla Avioliitto ei kuulu homoille harvinaisen hyvin ja nasevasti. Lisää tällaisia kannanottoja. Minäkään en ymmärrä tätä nykyistä vimmaa avata avioliitto homoille. Eikö avioliitto ole jo lain mukaan naisen ja miehen liitto? Homoille sopii oikein hyvin pariliitto, avoliitto tai rekisteröity parisuhde. Käyhän avoliitto heteroillekin. Eikö meillä heteroilla saisi olla mitään omaa? Tätä keskustelua tasa-arvoisesta avioliittolaista ei täysjärkinen käsitä ollenkaan. Mitä vikaa on siinä, jos mies- ja naisparit asuvat keskenään? Ei minun tuttavapiirini ainakaan sitä huomioi tai ihmettele mitenkään erityisesti; sen kuin rakastavat toisiaan ja ovat uskollisia elämänsä loppuun saakka. Eikö muuten rekisteröity parisuhde ole täysin pätevä liitto, joka liittää sen osapuolet yhteen? Mitä siitä vielä puuttuu, joka avioliitossa toteutuisi? Kysyn vain, pitääkö avioliitolle keksiä uusi nimi, joka kuuluu vain miehen ja naisen liitolle, jos uusi lakihanke toteutuu. Asian puolesta

Luin pari häkellyttävää mielipidekirjoitusta Kirkko ja kaupungin mielipidesivulta (K&k 29.5.). Yksi käsitteli konservatiivien suhtautumista homoseksuaalien suhteisiin ja toinen sanoi, ettei avioliitto kuulu homoille. Haluaisin muistuttaa, ettei se, että kaksi samaa sukupuolta olevaa aikuista ihmistä saa mennä naimisiin keskenään, vähennä avioliiton arvoa ja merkitystä. Avioliitosta tulee iloinen kahden ihmisen välinen rakkaudenosoitus, kun se ei enää muistuta alkuperäisestä funktiostaan, miehen omistusoikeudesta naiseen, vaan kertoo puhtaasti rakkaudesta toista ihmistä kohtaan. Avioliitto ei sitä paitsi ole kenellekään enemmän omaa kuin toiselle, aviopa-

rejahan on maailmassa miljoonia! Pari homoparia ei vaikuta siihen paljoa. Kristinusko ei ole mikään seksiuskonto, joten lakatkaa syynäämästä toisten aikuisten ihmisten seksielämää. Kaikki aikuiset saavat tehdä keskenään, mitä haluavat ja olla sellaisessa suhteessa kuin haluavat. Lakatkaa arvostelemasta ihmisiä heidän seksuaalisuutensa perusteella, keskittykää vaikka rakastamaan lähimmäisiänne. Minna-Kerttu Vienola filosofian ylioppilas

Islam on rauhan uskonto Pastori Seppo S. Kosonen viittasi muslimien toimeenpanemiin kristittyjen vainoihin (K&k 29.5.). Todellinen islamin asiantuntija Suomessa, professori Jaakko HämeenAnttila, on usein korostanut islamista aivan muita piirteitä kuin Kosonen. Hieno käytännön esimerkki nousee Libanonista, Bekaan laaksosta. Alueella on vankkumaton suosio islamilaisella Hizbollah- eli ”Jumalan puolue”-järjestöllä. Bekaan laakso on kuuluisa viineistään, joita tuotetaan yli kuusi miljoonaa pulloa vuodessa. Tämä ei olisi mahdollista ilman Hizbollahin vapaamielistä suhtautumista viinintuotantoon. Samaa emme voi sanoa kaikista kristityistä. Ulkomailla Hizbollahin mainetta on yritetty liata monin tavoin, vaikka tosiasiallisesti järjestö ylläpitää kouluja, sairaaloita ja orpokoteja. On tarkoitushakuista esittää rauhanomaiset islamilaiset järjestöt terroristeina, kuten USA sotaa lietsovine kumppaneineen tekee. EU ja Venäjä eivät sentään ole lähteneet siihen kelkkaan. Koraanin mukaan Jeesus on profeetta, jonka toinen tuleminen yhdistää sekä kristityt, muslimit että juutalaiset. Alfons Valtonen pasifisti

Missä viipyy hengellinen johtajuus Olen seurannut huvittuneena ihmisten innostusta uuden paavin lausumista ja tekemisistä. Pyhä isä asuu vierastalossa, ei käytä paavin punaisia kenkiä, pesee pääsiäisenä vankien jalkoja (joukossa nainenkin), peruuttaa itse lehtitilauksensa kotimaahan ja puhuu hyvin hengellisistä asioista. Viimeksi ihmisiä suuresti ilahdutti muistutus siitä, että Jeesuksen lunastustyö ei koskenut vain katolilaisia vaan ihan kaikki ihmisiä. Tässäpä hyvä paavi! Saattaa ollakin, tulevaisuus näyttää. Mikään ei olisi tervetulleempaa kuin syvällinen hengellinen johtaja. Meidän arkkipiispamme pääsee julkisuuteen sanoessaan jotain tasa-arvoisesta avioliittolaista. Jos hän puhuisi sovituksesta, ihmisen vapaudesta ja Jumalan hyvyydestä, mediahuomio olisi olematon. Me luterilaiset tarvitsemme hengellistä johtajaa, joka muistuttaa meitä uskon perusasioista ja näyttää suuntaa. Emme tarvitse sanelijaa, rajojen nostajaa ja joidenkin ryhmien ulos sulkijaa vaan syvyyttä ja ajatuksen avaruutta. Mutta miksi hengellinen johtajuus on kateissa? Kaikessa hiljaisuudessa näitä ihmisiä saattaa olla seurakunnissa, eivätkä he pidä suurta melua itsestään. He vaikuttavat ilman suurta huomiota. Nykyisenä aikana tarvitaan myös julkista puhetta. Monet taiteilijat ovat onneksi puhuneet työnsä kautta, kun kirkko on vaiennut. Tellervo Kemppinen

Oikaisu Sain ansiotonta arvonnousua lehtemme Suvivirttä käsitelleessä jutussa. En suinkaan ole tilannut Suvivirren käännöstä stadiksi, ainoastaan innokkaasti kannattanut murreversioiden käyttöä. Tieto oli eksynyt toimittajallemme toisen lehden virheellisestä uutisesta. Noloa, etten huomannut virhettä ennen sen julkaisemista. Seppo Simola