Blomqvist, Leif: Puutarhamarjamme (Minerva)

LEIF BLOMQVIST

Puutarhamarjamme LAJIT, KASVATUS JA KÄYTTÖ

MINERVA

LEIF BLOMQVIST

Puutarha­marjamme LAJIT, KASVATUS JA KÄYTTÖ

Ruotsin kielestä kääntänyt Hellevi Kytölä

H

www.minervakustannus.fi Ruotsinkielinen alkuperäisteos Leif Blomqvist: Våra trädgårdsbär. Hälsosam vardagslyx från egen trädgård, 2020 © Leif Blomqvist Suomenkielinen laitos © Leif Blomqvist ja Minerva Kustannus, 2022 Suomennos Hellevi Kytölä Minerva Kustannus on osa Werner Söderström Osakeyhtiötä. Valokuvat: Leif Blomqvist, mikäli ei muuta ilmoiteta Nina Forsman, sivut 7, 15, 19, 20, 22, 30, 42, 49, 105, 106, 134, 169, 186, 189, 211 ja 228 Susanna Rosén, sivu 219 Jaana Kuoppamaa, sivut 176 ja 253 Luonnokset ja piirrokset: Anette Engström Ulkoasu ja kansi: Grafic Layout/Taittopalvelu Yliveto Oy Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy ISBN 978-952-375-423-2 Painettu EU:ssa, Balto Print, 2022

Kiitos Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat eri tavoin auttaneet minua tämän kirjan toteuttamisessa. Nina Forsman, kiitos käsikirjoituksen lukemisesta ja rakentavasta kritiikistä. Fredrik Björklund on hankkeen aikana usein auttanut antamalla vinkkejä ja neuvoja. Haluan kiittää myös ­Michael Neunstedtiä korkealuokkaisesta kuvankäsittelystä sekä Grafika Layoutin Ulrika Wikiä kirjan ulkoasusta. Kiitos myös Anette Engströmille selventävistä piirroksista ja sommittelusta. Lisäksi kiitän kaikkia, jotka ovat vuosien varrella avanneet puutarhansa minulle ja kameralleni. Suuri kiitos Suomen tietokirjailijat ry:lle ja Konstsamfundetille heiltä saamastani taloudellisesta tuesta.

Kirjailijan aikaisemmat julkaisut Äppel i norr, 2005 Pohjoisen omenat, 2005 Trädgårdens bär, 2007 Puutarhan marjat, 2008 Våra fruktsorter, 2010 Puutarhan hedelmäpuut, 2011 Rosor i norr, 2011 Pohjoisen ruusut, 2015

Sisällys Puutarhamuistoja ............................ 7 Marjanviljelyn historiaa .................. 9 Maailman parhaat edellytykset marjanviljelylle ......... 12 Poimintaohjeita .............................. 19 Aronia ............................................21 Marja-aronia ’Viking’ ................... 23 Marja-aronia Karhumäki ............. 24 Musta-aronia .................................. 24 Koristearonia .................................. 25 Viljelyohjeet lyhyesti ..................... 26 Parvekekarhunvatukka ..................27 Parvekevadelma .............................29 Karhunvatukka ..............................31 Siperialainen karhunvatukka ....... 33 Sonja ................................................ 34 Thornless Evergreen ...................... 35 Navaho ............................................ 35 Viljelyohjeet lyhyesti ..................... 36 Marjasinikuusama .........................37 Aurora ............................................. 40 Vostorg ............................................ 41 Blue Banana .................................... 42 Blue Rock ........................................ 42 Honeybee ........................................ 43 Jugana .............................................. 43 Gordost ........................................... 44 Indigo Gem .................................... 44 Nimfa .............................................. 45 Tundra ............................................. 45 Anja ................................................. 45 Boreal Beast .................................... 47 Boreal Blizzard ............................... 47 Boreal Beauty ................................. 48 Viljelyohjeet lyhyesti ..................... 52 Sinivatukka ....................................53 Pensasmustikka .............................55 Aino ................................................. 57 Northland ....................................... 57 Alvar ................................................ 58 Hele ................................................. 58 Chippewa ........................................ 59 Emil ................................................. 59 Northblue ....................................... 60 Tumma ja Hele ............................... 60 Northcountry ................................. 61 Sine .................................................. 61 Northsky ......................................... 62 Patriot .............................................. 63

Putte ................................................ 63 Viljelyohjeet lyhyesti ..................... 63 Palsamiköynnös .............................65 Viljelyohjeet lyhyesti ..................... 68 Nelimarja .......................................69 Viljely .............................................. 71 Vadelma .........................................73 Jatsi .................................................. 76 Jenkka .............................................. 76 Maurin makea ................................ 77 Muskoka ......................................... 77 Ottawa ............................................. 78 Stiora ............................................... 78 Jeppo Gulhallon ............................. 79 Golden Queen ................................ 79 Mormorshallon .............................. 80 Borgunn .......................................... 80 Glen Ample .................................... 81 Vadelmat tarvitsevat tuen ............. 82 Glencoe ........................................... 82 Heisa ................................................ 83 Twotimer Sugana Yellow .............. 84 Kasvitaudit ja tuholaiset ............... 89 Viljelyohjeet lyhyesti ..................... 91 Tyrni ...............................................93 Ljubitelskaja .................................... 96 Julia .................................................. 97 Mary ................................................ 97 Prozrachnaja .................................. 98 Lotta ................................................ 98 Raisa ................................................ 99 Terhi ................................................ 99 Eva ................................................. 100 Tytti ............................................... 102 Romeo ........................................... 103 Svenne ........................................... 103 Rudolf ............................................ 104 Tarmo ............................................ 104 Otto ............................................... 104 Kasvitaudit ja tuholaiset ............. 106 Viljelyohjeet lyhyesti ................... 107 Lakka ............................................109 Apollen .......................................... 111 Nyby .............................................. 111 Fjellgull ......................................... 112 Fjordgull ....................................... 112 Viljelyohjeet lyhyesti ................... 114 Japaninvatukka ............................115 Mansikat ja metsämansikat .........117 Ukkomansikka ............................. 119

Metsämansikka ............................ 120 Kuukausimansikka ...................... 120 Aho- ja puutarhamansikan risteymä ........................................ 121 Mansikat ....................................... 121 Minja ............................................. 122 Rügen ............................................ 122 Rödluvan (”Punahilkka”)............ 122 Snövit (”Lumikki”)....................... 123 Sara ................................................ 124 Ukkomansikka ............................. 125 Askungen (”Tuhkimo”)............... 125 Mansikkalajikkeet ........................ 126 Bounty ........................................... 126 Frida .............................................. 126 Ostara ............................................ 127 Honeoye ........................................ 128 Kaunotar ....................................... 128 Korona .......................................... 129 Jonsok ............................................ 130 Polka .............................................. 131 Alba ............................................... 133 Ria .................................................. 134 Toscana ......................................... 134 Kasvinsuojelu ............................... 136 Sienitaudit ..................................... 137 Tuholaiset ..................................... 138 Viljelyohjeet lyhyesti ................... 140 Mansikkavadelma ........................143 Karviainen ...................................145 Invicta ........................................... 147 Lepaan punainen ......................... 147 Houghton ..................................... 148 Tatjana ........................................... 148 Kasvitaudit ja tuholaiset ............. 149 Hinnonmäen keltainen ............... 149 Captivator ..................................... 150 Viljelyohjeet lyhyesti ................... 150 Herukkakarviainen .....................151 Punamarjakanukka .....................153 Elegantnyj ..................................... 155 Jantarnyj ........................................ 155 Koralovyj ...................................... 156 Shafer ............................................ 156 Bolestrashytskii ............................ 156 Nikolka .......................................... 157 Viljelyohjeet lyhyesti ................... 158 Kirsikka .......................................159 Makeakirsikka .............................. 161 Hapankirsikka .............................. 161

Latvian matala .............................. 162 Huvimaja ...................................... 163 Varjomorelli ................................. 163 Suklaakirsikka .............................. 164 Rauhala ......................................... 164 Fanal .............................................. 165 Yleinen kuulasmarja ................... 165 Sikkola ........................................... 166 Kirsa .............................................. 166 Nordia ........................................... 166 Pernilla .......................................... 167 Carmine Jewel .............................. 167 Viljelyohjeet lyhyesti ................... 167 Makeakirsikkalajikkeita .............. 168 Puolukka ......................................169 Ida .................................................. 172 Linnea ........................................... 172 Sanna ............................................. 172 Sussi ............................................... 173 Piikkiö ........................................... 173 Otson Karkki ................................ 173 Viljelyohjeet lyhyesti ................... 173 Japaninruusukvitteni ...................175 Cido ............................................... 177 Sirius .............................................. 177 Venus ............................................. 178 Viljelyohjeet lyhyesti ................... 178 Nukkakirsikka .............................179 Kiinanlaikkuköynnös eli ”minikiivi” ...................................181 Anna .............................................. 183 Annikki ......................................... 183 Dr. Szymanowski ......................... 183 Oscar ............................................. 184 Vitakola ......................................... 184 Paula .............................................. 185 Adam ............................................. 185 Viljelyohjeet lyhyesti ................... 186 Ruusunmarja ...............................187 Kurtturuusu .................................. 189 Orjanruusu ................................... 189 Metsänruusu ................................ 190 Luumuruusu ................................. 190 Juolukka .......................................191 Alaskanvatukka ...........................193 Saskatoon .....................................195 Martin ........................................... 198 Slyet ............................................... 198 Mandam ........................................ 199

Northline ...................................... 199 Thiessen ........................................ 200 Smoky ........................................... 200 Viljelyohjeet lyhyesti ................... 203 Mustavatukka ..............................205 Bristol ............................................ 207 Munger .......................................... 207 Jewel .............................................. 208 Makeapihlaja ...............................209 Burka ............................................. 211 Dessertnaja ................................... 211 Eliit ................................................ 212 Granatnaja .................................... 212 Rubinovaja .................................... 212 Viljelyohjeet lyhyesti ................... 213 Titaan ............................................ 213 Zoltaja ........................................... 213 Likjornaja ...................................... 213 Karpalo ........................................215 Hotavetskaja ................................. 217 Dar Kostromy .............................. 217 Sazonovskaja ................................ 217 Severjanka .................................... 217 Viljelyohjeet lyhyesti ................... 218 Herukat ........................................219 Jonkheer van Tets ........................ 221 Rondom ........................................ 222 Rotes Wunder ‘Katri’ ................... 222 Punainen hollantilainen ............. 223 Röda körsbärsvinbär ................... 223 Punahilkka ................................... 223 Valkoherukat ................................ 224 Valkoinen suomalainen .............. 224 Valkoinen jätti .............................. 224 Valkoinen hollantilainen ............ 225 Piikkiön Helmi ............................. 225 Lepaan valkea ............................... 225 Viherherukat ................................ 226 Venny ............................................ 226 Wilma ............................................ 227 Vertti ............................................. 227 Tuholaiset ..................................... 228 Vaaleanpunaiset herukat............ 228 Aili ................................................. 228 Mustaherukat ............................... 229 Hildur............................................ 230 Innat .............................................. 230 Kasvitaudit .................................... 231 Melalahti ....................................... 231

Mortti ............................................ 231 Ola ................................................. 232 Marski ........................................... 232 Polar .............................................. 233 Storklas .......................................... 233 Titania ........................................... 234 Öjebyn ........................................... 234 Viljelyohjeet lyhyesti ................... 235 Mikael ........................................... 235 Pohjan jätti ................................... 235 Delikatessnaja .............................. 235 Viinirypäleet ................................237 Vitis labrusca ................................ 239 Vitis amurensis ............................. 239 Vitis riparia ................................... 239 Vitis vinifera ................................. 239 Sukribe .......................................... 240 Supaga ........................................... 241 Zilga ............................................... 242 Spulga ............................................ 243 Himrod ......................................... 243 Lakemont ...................................... 244 Swenson Red ................................ 244 Suffolk Red ................................... 245 Guna .............................................. 245 Somerset Seedless ........................ 246 Kuzminski Sinii ............................ 247 Reliance ......................................... 248 Alfa ................................................ 248 Rondo ............................................ 249 Viljelyohjeet lyhyesti ................... 251 Mesimarja ja jalomaarain ............253 Anna .............................................. 255 Sofia ............................................... 255 Astra .............................................. 255 Aura ............................................... 256 Beata .............................................. 256 Linda ............................................. 256 Marika ........................................... 257 Mespi ............................................. 257 Pima.............................................. 257 Tarja............................................... 258 Ilomantsi ....................................... 258 Elpee .............................................. 258 Susanna ......................................... 258 Viljelyohjeet lyhyesti ................... 260 Lähteet .........................................261

Haluan omistaa tämän kirjan äidilleni Agneta Blomqvistille. Maatilan raskaista töistä huolimatta hänellä oli myös aikaa ja voimia hoitaa puutarhaansa, josta on ollut sekä iloa että hyötyä jälkipolville.

6

Puutarhamuistoja M

arjat ja marjanviljely ovat aina olleet keskeinen osa elämääni. Jo varhaisissa lapsuusmuistoissani äitini ja äidinäitini puuhastelivat marjojen ja marjanviljelyn parissa. Vietin paljon aikaa isoäitini Agnesin luona, joka oli kaikkien isoäitien tapaan todella kiltti ja huolehtivainen. Isoäiti suorastaan ajoi minut ulos maistelemaan hänen puutarhassaan kasvavia erilaisia marjoja. Ei hänen oikeastaan tarvinnut minua pakottaa, koska kuljin oikein mielelläni ulkona ja maistelin niin tuttuja kuin vähän oudompiakin marjoja. Korkeasta iästään huolimatta isoäitiäni kiinnosti kokeilla erilaisia uusia kasveja. Hänellä oli muun muassa valtavan pitkä rivi uutta vadelmalajiketta. Isoäiti kylvi minuun esimerkillään siemenen, joka puhkesi myöhemmin kukkaan ammatinvalintana. Vuosia myöhemmin ikääntynyt isoäitini tuli käymään luonani. Hän oli väsynyt kavuttuaan mäellä sijaitsevalle kaupalliselle vadelmaviljelmälleni, joka oli hänenkin mittapuullaan suuri. Oli aurinkoinen elokuun päivä, ja olimme poimimassa vadelmia hänen saapuessaan. Hänestä huokui sekä ilo että yl­peys, vaikka hänen ainoat sanansa olivat: ”Älä hommaa ittelles liikaa töitä, Leif.”

Myös äitini Agneta oli hyvin kiinnostunut puutarhanhoidosta. Kun hän naimisiin mentyään muutti kotitaloomme, maalaistaloon, laajensi hän marjatarhaa ja vihannesmaata merkittävästi. Meillä oli lehmiä, joiden lantaa äiti käytti alkuaikoina reippaasti viljelmillään. Muistan, kuinka hän oli ylpeä puolimetrisistä rehevistä mansikantaimistaan, mutta myös huolissaan, kun mansikoiden sijaan tuli pelkkiä lehtiä. Aika nopeasti hän ymmärsi, että vika oli liiassa lannoittamisessa. Virheistä oppii, kuten olen itsekin huomannut vuosien varrella viljelyksilläni. Toivon kuitenkin, että lukemalla tämä kirjan pystyt välttämään osan tekemistäni virheistä ja saat kasvisi menestymään ja innostut kokeilemaan uusia lajeja. Meillä täällä Pohjolassa on maailman parhaat edellytykset viljellä marjoja. Iloitsen voidessani kauniina kesäpäivänä olla ulkona puutarhassa ja ahmia monenlaisia auringon kypsyttämiä marjoja.

Leif Blomqvist

7

Kevätpörinää Kun keväinen aurinko lämpöään antaa alkavat ajatukseni puutarhaani kantaa. Palstaani hoidan käsin hellin kuin kimalainen tilkkuani lellin. Aurinkoisella seinällä mökin näen nuppuja jotka kohta aukeavat kukkina Kevät rikkauksiaan täällä hautoo liljoin tulppaanein tietä kasvulle aukoo Kevään tuulessa lämpimässä ihanassa hento ruohokin jo puskee maasta kun penkkiäni kevätkuntoon haraan Kohta aika kukansiementen on joilla tarhuri saa värikkään palkkion Vahvat taimet puutarhuri tuottaa kun jaksaa niitä riittävästi juottaa. (alkup. Julia Käldstrom, ”Vårsvärmeri”)

8

Marjanviljelyn historiaa L

uonnonmarjat ovat olleet vuosituhansien ajan tärkeää ravintoa pohjoisen asukkaille. Marjoja on kerätty ja säilötty pitkien kylmien talvien varalle. Marjoista saa tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita. Esihistorialliselta ajalta on löydetty monia todisteita siitä, että ihmiset keräsivät ja söivät luonnonmarjoja. Esimerkiksi Alpeilta 1991 löydetyllä jäämies Ötzillä, jonka arvellaan eläneen noin 5 000 vuotta sitten, oli viimeisellä alppivaelluksellaan mukanaan oratuomen marjoja. Kirsikkaa on tiettävästi viljelty Norjassa ja Ruotsissa jo viikinkiajalla. Ensimmäiset oikeat marjaviljelmät löytyivät kuitenkin luostareiden puutarhoista, mikä on oikeastaan ymmärrettävää, koska munkit ja nunnat pitivät paljon yhteyttä ympäri Eurooppaa oleviin luostareihin. Toisiin luostareihin tekemillään vierailuilla heillä oli usein mukanaan marjakasveja, mausteita ja erilaisia hedelmäpuita. Erilaiset lääkekasvit olivat kuitenkin kaikkein tärkeimpiä, ja mustaherukkaakin viljeltiin aluksi lääkekasvina. Vasta 1700-luvulla mustaherukkaa alettiin viljellä maukkaiden marjojensa vuoksi, ja näin se yleistyi luostaripuutarhojen ulkopuolellakin.

1500-luvulla alettiin Ruotsin linnoissa ja kartanoissa kasvattaa karviaismarjoja, herukoita ja kirsikoita. Turun Akatemian puutarhassa tiedetään vuonna 1683 viljellyn muutamien omenapuiden lisäksi myös kirsikkaa, vadelmaa, herukkaa ja karviai­ sia. Marjanviljely oli Suomessa kuitenkin melko vaatimatonta vielä 1700-luvun puolivälissä. Tällaisen käsityksen saa lukiessaan professori Pehr Kalmin kirjettä kreivi C. G. Tessinille. Kirjeessään Kalm valittaa, että vaikka Suomi on niin suuri maa eikä ilmastokaan lainkaan niin ankara kuin monet tuntuvat uskovan, on puutarhanhoito Suomessa laiminlyöty. Puutarhanhoito rajoittuu – muutamaa linnaa ja Turun kaupungin istutuksia lukuun ottamatta – porkkanaan, palsternakkaan ja nauriiseen. Muissa lähteissä tosin kerrotaan, että monissa paikoissa, varsinkin Turunmaalla, puutarhanhoito oli 1700-luvulla melko kehittynyttä hedelmä- ja marjakasveineen. Olosuhteet olivat maaseudulla varmasti erilaiset. Vasta 1850-luvulla alkoi marjan- ja hedelmänviljely yleistyä pappiloissa ja kartanoissa, mikä toimi esikuvana rahvaalle. 9

Marjanviljely Pohjanmaalla Pedersöreläinen rovasti Gabriel Aspegren oli yksi puutarha-alan edelläkävijöistä Pohjanmaalla. Vuosien 1760–1768 aikana hän perusti Suomen mittakaavassa huomattavan suuren hyötypuutarhan, joka lienee ollut omana aikanaan Suomen suurin. Korkeiden kivimuurien suojaan istutettiin omenapuiden lisäksi myös kirsikkapuita, karviaispensaita, musta- ja punaherukkaa sekä todennäköisesti monia muitakin marjakasveja. Koska pappilassa kävi paljon lähiseutujen ihmisiä, on oletettavaa, että he sekä hämmästelivät että ottivat oppia rovasti Aspegrenin uudenaikaisista marja- ja hedelmäviljelyksistä. Marja- ja hedelmäviljelykset eivät kuitenkaan aina menestyneet. Kerrotaan, että erään kylmän talven jälkeen melkein kaikki hedelmäpuut kuolivat, mikä johti vastaavan puutarhurin välittömään erottamiseen. Pietarsaaressa oleva Aspegrenin puutarha on vuosien uurastuksen jälkeen jälleen saatettu entisaikojen

10

loistoonsa rakennuksineen ja ajalle tyypillisine istutuksineen. Kunnostettu hyötypuutarha houkuttelee vuosittain tuhansia vieraita.

Torpparit ja veromarjat 1800-luvulla oli yleistä, että torpparien piti talon töissä auttamisen lisäksi toimittaa määrätty määrä marjoja kartanonherralle tai talonpojalle. Tämä määrättiin niin sanotussa torpparikontrahdissa. Eräs tällainen säilynyt kontrahti vuodelta 1853 määrää, että torpparin piti toimittaa mm. kahdeksan kapallista (36 litraa) katajanmarjoja, kannullinen (2,6 litraa) vadelmia, kannullinen metsämansikoita, kaksi kannullista mustikoita ja kolme kannullista puolukoita. Kontrahti osoittaa, kuinka haluttuja metsän marjat olivat tuon ajan ihmisille.

Taimien saatavuus

Ruotsi I–VIII tunturialue Vielä 1700-luvulla oli vaikeaa saada olosuhteisiimme Suomi 1a–8 sopivia taimia. Pohjanmaalle sekä Keski- ja PohjoisUtsjoki Vyöhyke 8 Ruotsiin istutetut taimet tuotiin lähes yksinomaan 7 Inari Keski-Euroopasta. Tämän takia eivät rovasti Aspe6 Enontekiö 5 greninkaan hedelmäpuut menestyneet kovin hy- Kasvuvyöhykkeet Vyöhyke I 4 vin, sillä ulkomailta tuodut lajikkeet eivät sopi3 Vyöhyke II Sodankylä 2 neet ilmastoomme. Vyöhyke III 1b Vyöhyke IV Tilanne muuttui vähitellen, kun Suomeen 1a Rovaniemi Vyöhyke V alettiin perustaa taimistoja. Esimerkiksi KuKuusamo Vyöhyke VI pittaan puutarhakoulun luettelosta vuodelta Kemi Vyöhyke VII 1889 löytyy monenlaisia kirsikoita, herukoiVyöhyke VIII Oulu Suomussalmi ta, karviaisia ja mansikoita. 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun toimineella viipurilaisella Regelin taiKokkola Iisalmi Nurmes Pietarsaari mistolla oli suuri merkitys Suomen hedelVaasa Kuopio Seinäjoki mä- ja marjalajikkeiden määrään. Regelin Joensuu vuoden 1914 hinnastossa oli tarjolla mm. Jyväskylä Savonlinna 36 lajiketta punaherukoita ja 38 vadelmalaMikkeli Pori Tampere jiketta, joista 31 oli punaisia. Lisäksi heillä oli 5 lajiketta valkoherukoita, 11 mustaheHämeenlinna Lahti Lappeenranta rukkalajiketta ja peräti 18 lajiketta metsäTurku Kotka Maarianhamina Helsinki mansikoita. Löytyipä listalta vielä 9 lajiketta Hanko ukkomansikoita. Tukholma Myös Billnäsin taimistolla on ollut suuri merkitys Suomen marjavalikoimiin. Jo taimiston vuoden 1902 hinnastossa oli laaja valikoima marjalajikkeita. Tukholmalaisella Hillersjö trädgårdsbolagilla oli niin silmiinpistävän laaja marjakasvien valikoima vuoden 1869 hinnastossaan, että monien nykyisten taimistojen tarjonta kalpenisi sen rinnalla.

motsvarar ungefär växtzon V i Sverige.

11

Maailman ­parhaat ­edellytykset ­marjanviljelylle S

uomea ja Ruotsia on tapana kutsua marjanviljelyn luvatuiksi maiksi, koska olosuhteissamme syntyy hyvänmakuisia ja terveellisiä marjoja. Pitkät päivämme ja marjojen kypsymisaikaan vielä valoisat yömme tekevät marjoista aromikkaita. Viileiden öiden ansiosta marjat eivät kypsy liian nopeasti, vaan niistä tulee makeita. Tuholaishyönteiset eivät selviä kylmissä talvissamme, eikä marjoihin siis tarvita torjunta-aineita. Voikin todeta, että mitä pohjoisemmassa marjat kasvavat, sitä terveellisimpiä ne ovat. Marjoihin muodostuu huipputerveellisiä flavonoideja erityisesti auringon infrapunavalossa. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä suurempi on infrapunaisen valon osuus, ja sen ansiosta niin punaisen väriaineen, antosyaanin, kuin muidenkin flavonoidien määrä kasvaa. Edellä mainittujen seikkojen ansiosta meillä on erinomainen kilpailuetu Eurooppaan ja muuhun maailmaan nähden. Jokainen meistä on varmaan

12

pettynyt syötyään Keski-Euroopasta tuotuja mansikoita, jotka ovat suuria, kauniita ja herkullisen näköisiä mutta joista puuttuu kaipaamamme makeus ja tuoksu. Jo vähän etelämpänä kasvuolosuhteet ovat aivan toiset, ja sen huomaa maussa. Pohjoisessa voi myös viljellä monia lajeja, jotka eivät pärjää lainkaan eteläisemmissä olosuhteissa. Meidän kannattaa muistaa kaikki nämä asiat ja jatkaa marjojen kasvatusta puutarhoissamme. Lähtökohtamme ovat mitä parhaimmat, kunhan vain valitsemme oikeat lajikkeet, jotka kestävät ankarat talvemme. On oikeastaan aika mahtavaa, että voimme täällä Alaskan ja Grönlannin korkeudella kasvattaa niin monenlaisia marjoja. Saamme tietysti kiittää marjasadostamme lämmintä Golfvirtaa ja lumisia talvia. Ilman Golfvirtaa kasvukausi jäisi liian lyhyeksi ja talvet olisivat liian kylmiä. Talvisin maa saa usein hyvän suojan paksusta lumipeitteestä.

Marjatarhan perustaminen

Tuulensuoja

Erityisesti pohjoisessa on hyvä ymmärtää, miten kasvia voi auttaa selviytymään parhaiten. ­Seuraavissa kappaleissa neuvon, miten taimille voi taata parhaat mahdollisuudet talvehtia ja tuottaa satoa.

Suurin osa kasveista ei viihdy tuulisissa paikoissa, koska tuuli mm. kuivattaa ja jäähdyttää kasvia. Liian suojainen kasvupaikka ei myöskään ole hyvä, koska sellaisessa kasvin lehdet eivät pääse kuivahtamaan kasteen tai sateen jälkeen, mikä puolestaan antaa helposti jalansijaa erilaisille sienitaudeille. Luonnollisen tuulensuojan puuttuessa kannattaa sellainen pystyttää. Tuulensuoja ei saa kuitenkaan varjostaa kasveja. Pohjoispuolella tuulensuoja voi olla melko tiivis; esimerkiksi pensasaita tai seinä käy tarkoitukseen hyvin. Muihin ilmansuuntiin tuulensuojan tulee olla harvempi. Vältä istuttamasta suuria lehtipuita tuulensuojaksi, koska ne kilpailevat viljelykasvien kanssa vedestä ja valosta.

Valo ja lämpö Valo ja lämpö ovat kaksi kolmesta tärkeimmästä tekijästä marjanviljelyssä. Lämpöä ja valoa tarvitaan yhteyttämiseen. Yhteyttäminen eli fotosynteesi on prosessi, jossa elävät organismit sitovat auringonvaloa ja varastoivat sitä kemiallisina yhdisteinä kasveihin. Lämpö ja valo saavat marjat kypsymään herkullisiksi ja aromikkaiksi. Ilman lämpöä ja valoa kasvi ei pysty kehittämään loppukesällä kukka-aineita, joita tarvitaan sadon tuottamiseen. Varjoon istutettu kasvi voi kasvaa rehevästi, mutta antaa huonon sadon. Lämpö ja valo vaikuttavat myös kasvin kykyyn talvehtia. Pensas ei ehdi varjoisessa ja kylmässä paikassa tuleentua ja valmistautua selviytymään talvesta. Tuleentumiseen vaikuttaa lämmön lisäksi myös maan ravinnepitoisuus. Siitä kerron enemmän lannoitusta käsittelevässä luvussa.

13

Vesitalous

Maa – Kasvualusta

Vesi on kasville yhtä tärkeää kuin valo ja lämpö. Sekä liiallinen että liian vähäinen vesimäärä vahingoittaa kasvia. Liian märässä maassa ei ole riittävästi happea kasville. Tästä syystä savimaalle istutetut kasvit selviävät huonosti, sillä savimaat liettyvät helposti. Liiallinen vesi pitää johtaa pois jollain tapaa, jotta kasvit eivät hukkuisi. Hyvä keino on kaivaa noin 80 senttimetrin syvyyteen salaojaputki ohjaamaan vedet pois. Toinen keino on jättää kokonaan kaivamatta turhia syviä istutuskuoppia ja istuttaa taimet mieluummin harjanteeseen tai kummulle. Syvissä istutuskuopissa on nimittäin suurena vaarana se, että niihin jää syksyllä vettä. Aivan kuin istuttaisi kasvin vesitynnyriin, joka jäätyy talvella. Mikään kasvi ei pidä siitä, että sen juuret viettävät jääkimpaleen sisällä koko talven. Kuivina kesinä on kastelujärjestelmästä hyötyä. Kastelu varmistaa parhaan mahdollisen sadon. Monet marjat tarvitsevat lisäkastelua raakileiden paisuessa ja marjojen kypsyessä. Kasvien kasteleminen tuolloin voi monissa tapauksissa merkitä 20–30 % suurempaa satoa. Taimia on kasteltava riittävän suurella vesimäärällä, jotta vesi imeytyy tarpeeksi syvälle. Pienestä vesitilkasta maanpinnalle on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Jotta kasvi voi hyvin, on myös sen juuriston voitava hyvin. Tavataankin sanoa, että jos kasvi ei voi hyvin, löytyy vika maan alta. Tämä pitää usein paikkansa, koska nimenomaan juuret huolehtivat kasvin muista osista tuomalla niille vettä ja ravinteita. Jos juuret ovat huonossa kunnossa eivätkä pysty hoitamaan tehtäväänsä, koko kasvi kärsii. Paras kasvualusta useimmille marjakasveille on kangasmaa tai kangasmoreeni, jossa on riittävästi humusta. Jopa savipitoiset kasvualustat käyvät, kunhan maanparannuksesta huolehditaan. Savimaat pidättävät hyvin sekä kosteutta että ravinteita, mutta niiden ongelmana on maan tiivistyminen ja vähähappisuus. Savimaassa näkee usein näivettyneitä kasveja. Yleensä juuret eivät ole silloin päässeet kehittymään tiivistyneessä maassa. Tiiviiseen savimaahan voi lisätä kasvualustan parantamiseksi karkeaa hiekkaa tai soraa ja turvetta riittävän suuria määriä. Levitä 5–10 senttimetrin hiekka- tai sorakerros maanpinnalle ja muokkaa se tasaisesti istutussyvyyteen. Hiekka tai sora auttaa ylläpitämään viljelymaan rakennetta pitkän aikaa. Maanparannus pelkällä turpeella ei ole yhtä pitkäkestoista, koska turpeella on taipumus hävitä. Turvehan koostuu puoliksi maatuneista kasvinosista. Erityisesti savimailla on tärkeää istuttaa kasvit kohopenkkeihin tai kummuille. Jos ongelmana on maan liika hiekkaisuus, voi kasvualustaan lisätä savea tai humusta turpeen tai lehtimullan muodossa. Tässäkin lisättävää ainetta pitää olla tarpeeksi paljon, jotta siitä on hyötyä. Näin hiekkamaahankin saadaan parempi rakenne, joka pidättää kosteutta ja ravinteita tehokkaammin.

14

Maan väsyminen Maa voi väsyä kemiallisesti, kun yhtä kasvilajia viljellään samalla kasvupaikalla pitkän aikaa. Maan väsymistä ehkäistään vuoroviljelyllä: esimerkiksi paikalle, jossa on aiemmin viljelty vadelmaa, voi hyvin istuttaa herukkaa tai jotakin muuta marjakasvia.

Rikkakasvit Viljelykasvit eivät yleensä pärjää hyvin rikkakasveihin verrattuna. Sen vuoksi onkin kovin tärkeää saada kaikki monivuotiset rikkakasvit kunnolla kitkettyä ennen istutusta. Ilman huolellista kitkentää marjaviljelmä jää lyhytaikaiseksi. Rikkakasvit saattavat jo parissa vuodessa viedä voiton. Kaikki, jotka ovat yrittäneet poistaa juolavehnää piikikkäästä vadelmarivistöstä, tietävät, miten toivotonta se on. Monivuotisten rikkakasvien kunnollinen kitkeminen ennen marjakasvien istutusta antaa viljelykasveille riittävästi aikaa kasvaa tarpeeksi suuriksi ja lehteviksi, jotta ne pystyvät myöhemmin varjostuksellaan torjumaan siemenrikkakasvien mahdolliset valloitusyritykset. Viljelykseen otettavaa alaa voi kesannoida pari vuotta, jotta saa hävitettyä kaikki monivuotiset rikkakasvit ennen istutusta. Vaihtoehtona on ruiskuttaa rikkakasvit glyfosaatilla, esimerkiksi Round­ upilla. Torjunta-aine pitää ruiskuttaa silloin, kun rikkakasvit ovat kasvussa. Muutaman viikon kuluttua ruiskutuksesta voit muokata maan mekaanisesti ja istuttaa haluamasi kasvit. Kaikkein tehokkain tapa on näiden molempien menetelmien yhdistelmä: anna ensin rikkakasvien kasvaa, ruiskuta niihin torjunta-ainetta ja lopulta kynnä maa, kun rikkakasvit ovat kuihtuneet. Pidä maa kesannolla vielä seuraavan vuoden. Tämän jälkeen rikkakasvien pitäisi

olla poissa. Pieniltä alueilta voi monivuotiset rikkakasvit poistaa täysin mekaanisesti käsin. Kotipuutarhoissa ei nykyään käytetä juuri lainkaan glyfosaattia, mekaaninen torjunta on suositumpaa. Vaikka rikkaruohot yrittäisi kitkeä kuinka hyvin tahansa, tuppaavat ne ilmestymään uudelleen paikalle. Viljelysten alustat kannattaa peittää kuorikatteilla, muovilla, katekankailla tai nykyaikaisilla kalvoilla, jotka ”häviävät” muutamassa vuodessa.

15

Peruskalkitus Ennen istuttamista on tärkeää, että maan ravinnetasapaino on kunnossa. Vähintään yhtä tärkeää on, että maan pH-arvo, eli maan kemiallinen happamuusaste on kohdallaan. Monet eivät pidä asiaa tärkeänä, mutta kasvi ei pysty hyödyntämään maan ravinteita ja maaperän kosteutta ilman sopivaa pHarvoa. Kasvin ravinteidensaanti ei toimi, jos pH on liian korkea tai liian matala. Lannoituskin on silloin turhaa. Useimmat marjakasvit viihtyvät maaperässä, jonka pH on 6–6,8. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi mustikka ja latvialaiset labrusca-tyypin viinirypäleet pitävät alemmasta pH-arvosta. Maa, jota ei ole kalkittu säännöllisesti moneen vuoteen, pitää yleensä kalkita. Poikkeuksena tietyt kalkkipitoiset alueet, joilla pH on luonnostaan korkea.

Ruotsissa kehitetty marjavyö helpottaa poimintaa.

16

Tavallinen määrä kalkkia on 50–100 kilogrammaa aarille tai 0,5–1 kilogrammaa neliömetrille. Jos haluat varmistaa asian, voit lähettää maanäytteen analysoitavaksi tai ostaa pH-liuskoja lähimmästä apteekista. Kalkin levittäminen tasaisesti kaikkialle maahan on tärkeää, koska kalkki kulkeutuu maassa hitaasti. Sen vuoksi kalkitus kannattaa tehdä ennen maan kyntämistä tai muokkaamista.

Peruslannoitus Kaikki kasvit tarvitsevat ravinteita kasvaakseen ja voidakseen hyvin. Siitä, miten ja missä muodossa ravinteita annetaan, on erilaisia näkemyksiä. Onpa sitten kyseessä orgaaninen luonnonlannoite tai ravinnerakeet suoraan pussista, kasvi käyttää joka tapauksessa lannoitteesta ensisijaisesti pienimolekyylisen typen, fosforin ja kaliumin. Sitä vastoin lannoitteen määrällä on merkitystä. Sen vuoksi kannattaakin teettää viljavuusanalyysi ennen istutuksen aloittamista. (Asiasta tarkemmin myöhemmässä luvussa.) Paljain silminhän ei näe, mitä ravinteita maa sisältää tai ei sisällä. Ei riitä, että multakauppias kertoo mullan olevan sekä kalkittua että lannoitettua – hänen pitää pystyä myös näyttämään viljavuusanalyysilla mullassa olevat ravinteet. Marjakasveja ei tule kuitenkaan lannoittaa liikaa. Liian runsaan typpilannoituksen seurauksena kasvi ei ehkä ehdi syksyllä tuleentua, mikä vaikeuttaa talvehtimista. Liiallinen typpi aiheuttaa myös turhan rehevää kasvua ja pienentää satoa. Useimmille marjakasveille sopivat niille erityisesti suunnitellut lannoitteet, jotka sisältävät suhteellisen vähän typpeä suhteessa fosforiin ja kaliumiin, joista kaksi viimeksi

mainittua ovat erityisen tärkeitä marjakasveille. Luonnonmukaiseksi lannoitteeksi sopii hyvin palanut komposti tai lehmän- tai hevosenlanta. Lisää fosforia tarvittaessa voi käyttää apatiittia ja kaliumin puutteeseen lisätä biotiittiä, jopa lehtipuun tuhkaa, joka samalla nostaa pH-arvoa. Tuhkaa pitää kuitenkin käyttää varoen, koska se voi herkästi heilauttaa ravinnetasapainoa.

Mykorritsa Mykorritsalla tarkoitetaan maanalaisten sienirihmastojen ja kasvien juurien välistä yhteistyötä. Rihmasto syntyy, kun maaperässä olevat sieni-itiöt heräävät eloon kasvin juurien lähellä. Sieni hakeutuu kasvin juureen, josta se saa hiilihydraatteja ravinnokseen. Samalla sieni auttaa kasvia saamaan vettä ja tärkeitä ravintoaineita. Symbioosi syntyy, kun sienirihmat (hyyfi) kasvavat kasvin juuristosta ja jakautuvat suuriksi monimutkaisiksi verkostoiksi, sienirihmastoiksi (myseeli). Nämä ohuet sienirihmastot hakeutuvat maaperässä kaikkialle ravintoa etsiessään. Tämä hyödyttää istuttamaasi kasvia. Voit halutessasi nopeuttaa prosessia ja ostaa taimimyymälästä mykorritsaa, jonka sekoitat istutusmultaan. On myös olemassa valmiita, korkealuokkaisia multasekoituksia, jotka sisältävät mykorritsaa.

selvillä. Ilman analyysiä lannoitus voi mennä täysin pieleen. Analyysi ei maksa paljoa, joten harrastelijankin kannattaa satsata siihen. Ota näytettä varten puhtaalla lapiolla ohut siivu koko ruokamullan syvyydeltä, esimerkiksi 5–10 eri kohdasta viljelyalueella. Sekoita näytteet puhtaassa ämpärissä. Laita 0,5 litraa sekoitettua maata muovipussiin ja lähetä se tutkittavaksi. Saat halutessasi pientä lisämaksua vastaan kasvilajikohtaisia lannoitusneuvoja. Jonkin ajan kuluttua saat vastauksen, ja sitten onkin helppo lannoittaa, koska tiedät lähtötilanteen ja miten paljon ja minkälaista lannoitetta sinun pitää käyttää saadaksesi kasvit viihtymään ja tuottamaan satoa.

Viljavuustutkimus Ainakin vähän isommista viljelmistä kannattaa ottaa maanäyte analysoitavaksi. Lannoittaminen ja kalkitseminen on nimittäin vaikeaa, ellei lähtötilanne ole

17

Kasvitautien ja tuholaisten torjunta Tätä aihetta käsitellään jokaisen kasvilajin kohdalla erikseen kirjan edetessä. Yleisohjeeksi voisin sanoa, että ongelmia voi ehkäistä oikealla viljelytekniikalla, lajikevalinnalla ja istuttamalla vain terveitä taimia. En yleensä suosittele harrasteviljelijöille ennaltaehkäiseviä torjuntatoimenpiteitä. Harrastelijahan ei ole samalla tavalla riippuvainen huippusadosta joka vuosi kuten ammattiviljelijä. Toivottavasti kaikki edellä oleva ei vaikuttanut sinusta liian työläältä ja monimutkaiselta. Sitä se ei lainkaan ole. Esivalmistelut kannattaa kuitenkin tehdä huolella, koska vain hyvin viihtyvät kasvit palkitsevat sinut runsaalla sadolla.

Istutus ja istutusajankohta Monet istuttavat kasveja mielellään keväällä, kun inspiraatio on ylimmillään ja kaikki itää ja versoo. Ammattilaiset tietävät kuitenkin, että monet kasvit, esimerkiksi sinikuusama, kannattaa istuttaa syksyllä. Syysistutuksia eivät haittaa alkukesän kuivat kaudet eikä kesän kuumuus, jotka saattavat aiheuttaa vastaistutetulle taimelle helposti stressiä, mikäli taimi ei ole ehtinyt kunnolla juurtua. Syksyllä istutetulla kasvilla on kauemmin aikaa asettua ja valmistautua seuraavan kesän kuivuuteen ja rasituksiin. Kasvi saa yksinkertaisesti hellävaraisemman alun elämälleen. Joitakin vuosikymmeniä sitten oli olemassa vain kaksi istutusajankohtaa, aikainen kevät ja myöhäinen syksy. Tuolloin oli saatavilla pelkästään paljasjuurisia taimia, ei paakku- tai ruukkutaimia. Kasvi oli istutettava silloin, kun se oli talvilevossa. Nykyään melkein kaikki kasvit ovat ruukkutaimia, joita voi istuttaa oikeastaan koska vain maan ollessa sula. Keväällä ja kesällä istutettaessa pitää muistaa huolehtia 18

kunnollisesta kastelusta. Pieni vesitilkka pinnalle ei riitä, vaan vettä on kaadettava niin paljon, että se imeytyy syvälle maahan. Ihanteellisessa tilanteessa kasteluveden tulisi imeytyä juuristoa syvemmälle. Älä kastele usein, vaan sen sijaan harvoin ja paljon kerralla. Erityisesti jos viljelet tiiviissä maassa, kannattaa istutukset tehdä kohopenkkiin tai kummulle. Maa pysyy silloin ilmavampana ja lämpimämpänä. Kovin syvää kuoppaa ei kannata kaivaa. On parempi kaivaa leveä, noin 30–40 senttimetriä syvä kuoppa ja täyttää se mullalla kunnon kumpareeksi. Näin aikaansaatu 50–60 senttimetriä syvä istutusalusta riittää suurimmalle osalle kasveista. Huonoin tapa on kaivaa oikein syvä kuoppa, jopa metrin syvyinen, ja täyttää se mullalla. Aivan kuin istuttaisi vesitynnyriin: syksyn sateet täyttävät kuopan, ja kasvin juuret joutuvat viettämään koko talven jääkimpaleen sisällä. Katso oheista piirrosta.

Älä kaiva syvää istutuskuoppaa, johon vesi kerääntyy talveksi. Kaiva mieluummin leveä kuoppa, jonka täytät kukkuroilleen.

Sato Ja vihdoin koittaa sadonkorjuu! Saadaksesi mahdollisimman laadukkaan sadon, on tärkeää poimia marjat kuivalla säällä. Poimi marjat mielellään aamupäivällä ennen kuin ilma lämpiää liikaa. Näin poimittuna marjat säilyvät pidempään. Yleisesti ottaen marjat ovat todellisia tuoretuotteita, jotka on käytettävä tai valmistettava heti. Esimerkiksi mansikat säilyvät vain muutamia tunteja, ja sen jälkeen ne alkavat pilaantua. Marjojen säilyvyyttä voi parantaa jäähdyttämällä ne mahdollisimman pian poimimisen jälkeen.

Poimintaohjeita • Poimi mielellään ilmaviin koreihin, astioihin tai rasioihin siten, että marjat eivät rikkoonnu tai mehustu. • Myytävät marjat kannattaa poimia suoraan myyntipakkauksiin. • Älä poimi lehtiä ja roskia. • Poimi vain sopivan kypsiä ja terveitä marjoja. Kypsymättömissä raakileissa ei ole oikeaa aromia. Ylikypsät marjat säilyvät huonosti ja voivat pilata pakkauksessa olevat muut marjat. • Voit jakaa vähän isommat viljelmät kahteen tai kolmeen osaan ja poimia yhden osan päivittäin. Näin saat joka päivä tuoreita ja hyvänlaatuisia marjoja. • Älä säilytä marjoja liian kauaa, vaan poimi ne juuri ennen käyttöä tai valmistusta. ­Silloin ne ovat parhaimmillaan. 19

Tunneliviljely Nykyaikaisessa ammattimaisessa marjanviljelyssä noin 10–20 prosenttia marjoista viljellään tunneleissa. Tunneliviljely oli lisääntymään päin, mutta viime aikoina se on vähentynyt jonkin verran. En käsittele tunneliviljelyä tässä kirjassa tämän enempää, vaan ohjeeni keskittyvät perinteiseen ulkoviljelyyn. Muutama sana kuitenkin myös tunneliviljelystä, jossa on monia etuja. Marjat kypsyvät aikaisemmin ja ovat yleensä terveempiä. Esimerkiksi tunnelissa viljellyt vadelmat säilyvät selvästi paremmin kuin avomaalla kasvaneet. Vuoroviljelystä ei tarvitse huolehtia, koska kasvualusta vaihdetaan vuosittain. Voit siis kasvattaa samaa viljelykasvia vuodesta toiseen. Toisaalta esimerkiksi perustamiskustannukset ovat kalliimmat, ja monien mielestä marjojen maku kärsii, mikä voi tunnelissa viljeltäessä johtua lajikevalinnasta, kasvualustasta ja valo-olosuhteista.

Sekä mansikat että vadelmat soveltuvat tunneliviljelyyn.

20

Sinimarjakuusama, suosittu uutuus puutarhaan.

Mikä on marjan ja hedelmän ero? Tähän kysymykseen ei ole olemassa helppoa vas­ tausta. Yleisöllä on asiasta näkemyksensä ja kasvitieteilijöillä omansa. Botanistit luokittelevat marjan mehukkaaksi hedelmäksi, jonka sisältä voi löytyä yksi tai useampi siemen. Joidenkin botanistien tulkinnan mukaan marjalla on oltava kehänpäällinen sikiäin, mutta silloin puolukka ja mustikka eivät ole tulkinnan mukaisesti marjoja, koska niiden hedelmät ovat kehänalaisia. Näiden määritelmien mukaan tomaatti, kurkku ja meloni olisivat marjoja, mutta mansikka ja metsämansikka eivät, koska ne ovat epähedelmiä. Tässä kirjassa otan kuitenkin vapauden luetella lajeja, joita arkipuheessa pidetään marjoina. Samalla olen päättänyt olla välittämättä kasvitieteilijöiden tarkoista luokitteluista.

Kattava kotimainen käsikirja marjanviljelyyn kotipihassa Mitä olisi kesä ilman marjoja puutarhassa? Teos esittelee kaikki Suomessa viljeltävät puutarhamarjat ja antaa perusteelliset mutta helppotajuiset ohjeet niiden kasvatukseen ja hoitoon. Tuttujen marjalajien lisäksi kirja tutustuttaa harvinaisempiin lajeihin, joita ­meidän ilmastossamme voi viljellä. Myös Suomessa menestyvistä viinirypäleistä on oma osionsa. Marjalajikkeiden esittelyn yhteydessä Leif Blomqvist antaa myös mainioita reseptejä ja monipuolisia ohjeita marjojen käyttöön. Hänen erinomaisilla ja tarpeellisilla ohjeillaan aloittelevakin kotipuutarhuri onnistuu marjanviljelyssä ilman erikoistaitoja.

Leif Blomqvist on pedersöreläinen taimistopuutarhuri ja tietokirjailija. Hän on perehtynyt erityisesti marjan- ja hedelmänviljelyyn, ja hänen hyötykasveja käsittelevät aiemmat kirjansa ovat olleet myyntimenestyksiä niin kotimaassa Suomessa kuin Ruotsissa ja Islannissakin.

67.32

ISBN 978-952-375-423-2

Kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy www.minervakustannus.fi