Skip to main content

Tolvanen, Mika: Luokkakuva (Tammi)

Page 1

TA M M I

M I K A T O LVA N E N

SUOM TUBE IN SISÄPIIRIS SÄ


M I K A T O LV A N E N

SUOMITUBEN SISÄPIIRISSÄ

VA LO K U VAT :

S A A R A TA U S S I

8 0 VUOTTA HELSINKI


VALOKUVIEN TYÖRYHMÄ: Valokuvaaja: Saara Taussi Valokuvaajan assistentti: Lumi Hartikainen Stailaus: Eero Böök Stailaajan assistentti: Laila Lindqvist Meikkaus & hiukset: Stella Sironen, Daria Radchenko Tuotanto: Mika Tolvanen Kuvitusta on tukenut Finnfoto. ERITYISKIITOKSET: Satu Apukka, Sonja Hämäläinen, Santeri Hänninen, Joona Puhakka, Lotta Kokkola & Pentik Oy, Sara Kilponen Sonja Hämäläisen valokuvassa nähtävät pehmolelut lahjoitettiin kuvausten jälkeen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Uudelle lastensairaalalle pieniä potilaita ilahduttamaan. Ulkoasu ja taitto: Samppa Ranta © Mika Tolvanen ja Tammi 2023 Tammi on osa Werner Söderström Osakeyhtiötä ISBN 978-952-04-4185-2 Painettu EU:ssa


Omistettu kummilapselleni Tomas Kilposelle sekä vanhemmilleni Tuula ja Ari Tolvaselle.


Esipuhe outuben ensimmäinen video oli huhtikuussa 2005 julkaistu 19-sekuntinen videobloggaus ”Me at the zoo”, jossa 25-­vuotias Jawed Karim, yksi YouTuben perustajista, puhuu kameralle norsujen kärsistä San Diegon eläintarhassa eläinten mutustaessa heinää rauhallisesti taustalla. Kahdeksan vuotta myöhemmin, vuonna 2013, kuultiin Suomen nykymuotoisen, nuorisoidoleihin ja alan kaupallistumiseen keskittyvän tubettajakulttuurin lähtölaukaus. Tai itseasiassa laukauksia oli kaksi. Ensimmäisenä oli Sonja ”Soikku” Hämäläisen haastattelu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä. Toukokuinen kansikuvajuttu nousikin isoksi puheenaiheeksi esitellessään ensimmäistä kertaa myös muille kuin nuorille ihka oikean tubettajan. Lehden kannessa lemmikkipupunsa kanssa poseeranneesta Soikusta tuli kansikuvan myötä koko kasvavan skenen kasvot, se ensimmäinen oikea tubetähti. Toinen pamaus syntyi vain muutama kuukausi myöhemmin, kun Tampereen torilla loka­kuussa järjestetty tubettajakohtaaminen sai videoita katsovat massat liikkeelle ja antoi yllättävällä väenpaljoudellaan suurille katsojaluvuille vihdoin kasvot tuoden samalla tubettajille esimakua niin yhteisöllisyydestä kuin egoa hivelevästä tähteydestä inspiroiden samalla suuren Tubecon-messutapahtuman perustamiseen. Ilman näitä vuoden 2013 tapahtumia olisi kotimainen tubettajaskene hyvin erilainen. Mutta mikä on suomituben tila nyt, kymmenen vuotta myöhemmin? Onko YouTube hidasta kuolemaa tekevä pölyn peittämä jättiläinen vai paikkansa mediamaailmassa jo vakiinnuttanut vaihtoehto streaming-palveluille? Ovatko kotimaisen tubeskenen kultavuodet takanapäin? Tämän kirjan sivuilta löydät 42 keskustelua, joissa huipputubettajat ja aktiivi­ uransa YouTubessa jo päättäneet sisällöntuottajat muistelevat kulunutta kymmentä vuotta yhdessä alan keskiössä toimineiden taustavaikuttajien kanssa. Yhteenlaskettuina tämän kirjan sivuilta löytyvät tähdet omaavat 22 miljoonaa You­Tubekanavatilausta. Kaikki heistä ovat nähneet suomitubeskenen kasvua aitiopaikalta ja kertovat nyt rehellisesti, millaista oli olla osana uuden kulttuurin syntymää ja millaisena he näkevät tubetuksen tulevaisuuden. Heidän muistelunsa toimivat näiden kansien välissä aikakapselina ja ajankuvan taltiona kaikista luovan anarkian täyttämistä vuosista sekä heidän luomastaan uudesta maailmasta, hetkestä, kun Suomen nuoriso ponkaisi omista huoneistaan koko kansakunnan tietoisuuteen ja loi harrastuksesta itselleen ammatin. Mika Tolvanen Helsingissä, tammikuussa 2023


Me päätettiin valita Justimus, kun kurkottaminen kohti unelmia oli kerran mahdollista.


Toivon, että me on oltu esimerkki siitä, kuinka YouTubessa kuka vain pystyy ilmaisemaan itseään vapaasti.


Moi Beata! Milloin sä starttasit sun tubekanavan? Mä loin mun kanavan vuonna 2011, mutta silloin vasta katselin muita. Sitten 2015 aloin tehdä omia videoita säännöllisesti YouTubeen Mistä sun nimi Paqpa juontaa juurensa? Se oli alun perin mun isän pelinimi, jota hän käytti Call of Dutyssä. Kun loin oman kanavan, mietin pääni puhki, että minkä nimen mä laitan. Sitten muistin, että mun isällä oli tuollainen kiva pelinimi – että entä jos mä vaan otan sen itselleni? Ei se häntä ole haitannut, mutta kyllä se vähän nauratti, kun hän sai selville, että pöllin sen nimimerkin.

Paqpa eli Vaasasta kotoisin oleva Beata Rodas on Suomen suurimpia pelitubettajia. Kanavallaan Beata pelaa pelejä laidasta laitaan karkkivärisistä lasten söpöilyistä veret seisauttavaan kauhuun, testailee TikTokista oppimiaan life hackseja, suorittaa vauhdikkaita haasteita ja maistelee herkkuja. 28-vuotias tubetähti myöntää, että pelivideoiden saralla on vaikea keksiä enää mitään uutta kuvattavaa, ja siksi jonkinlaista siirtymää uuteen sisältöön on jo havaittavissa.

Tämähän vain tarkoittaa sitä, että kun tämä on tällainen jälkipolville periytyvä kanavanimi, niin joskus tulee ehkä seuraava Paqpa! Nii! Ehkä! Oliko sulla esikuvia, jotka antoivat sysäystä YouTuben pariin? Kun löysin PewDiePien, joka teki kauhuvideoita ja kiljui niissä kuin jokin pieni kissanpentu, lähti siitä sellainen halu kokeilla itsekin. Siihen aikaan miehet pelasivat pal-

jon videoilla ja harvoin törmäsi naiseen, joten PewDiePesta tuli sellainen into, että jos mä koettaisin, kiinnostaisiko ketään katsoa mun videoida. Peliskene tubessa tuppaa olemaan aika miesvaltaista.

Jos kerroin ihan nuorena jollekin jätkäpuoliselle kaverille, että pelaan pelejä tai kyselin peleistä joita he pelasivat, tosi moni reagoi, että ”ei naiset saa pelata, ei pelit oo naisille”. Se oli tosi ärsyttävää. Kuin myös se, että surullisesti vielä tänäkään päivänä kaikki eivät kestä, jos nainen on nettipelissä samassa tiimissä. Nuorempana mä piilottelin nimimerkin takana, ettei kukaan vaan tietäisi, olenko tyttö vai poika. Tosi moni tekee samaa vieläkin, ettei tule dissauksia ja haukkuja. On typerää, että naisten pitää piilotella nimimerkkien takana. Mä halusin kanavani avulla näyttää, että naisetkin voivat ja saavat pelata. Ettei se ole vain miesten juttu. Miten sun kanavaan reagoitiin alkuvuosina, tuliko kuittailua? No tulihan sitä paljon. Tosi harva löysi mun videoita, ja suuri osa sinne löytäneiden kommenteista oli kauheita uhkailuja sun muuta, käskyjä lopettaa kanava ja niin edelleen. Se kommentointi vähän jopa järkytti, mutta kun vain jatkoin videoiden tekoa, niin muutkin alkoivat löytää ka-


navalle ja opin ottamaan vastaan ne negatiivisetkin katsojat – että ”tervetuloa vaan kanavalle, kivoja katseluja!” Tuleeko sulle enää sellaista huutelua? Nykyään vähemmän, mutta kerran viikossa kuitenkin. Kun sä aloitit 2015, oli silloin juuri käynnissä ns. gamergate, jossa häiriköitiin globaalisti naispelaajia ja ylipäätään vastustettiin pelien kohderyhmän laajentumista miehistä muihinkin. Että aika haastavaan aikaan päätit sitten hypätä tubeen. Niin, se oli pahin mahdollinen aika julistaa, kuinka ”minä tulen nyt täältä!” Jotenkin on niin typerää olettaa, että jokin asia olisi vain tietyille ihmisille. Kaikki on oikeasti kaikille, joten miksi pelitkään olisivat vain miehille. Pelien naiskuva on aika yksiulotteista. No onhan se ärsyttävää, että peleissä naishahmot eivät saa mitään aikaan. Ne juoksee bikineissä ja kirkuu, ovat mitäänsanomattomia. Pelasin pienenä Duke Nukemia, ja siinä naiset oli aika seksualisoituja. Ei se varmaan ikinä peleistä pois lähde, mutta onhan se naisia kohtaan alentavaa. Sepä oli kyyninen näkökulma, että mikään ei tule muuttumaan. Mutta mäkin pelaan yleensä juuri niillä mieshahmoilla. Toki välillä, kun joku juoksee bikineissään kirkuen, tulee sellainen olo, että miksi tuokin naishahmo on tuollaiseksi tehty. Väärintä ja typerintä on se, etteivät naiset ylipäätään saisi pelata pelejä. Nyt on ihanaa, että ihmiset ovat tykänneet katsoa mun kanavaa, vaikka yhdessä vaiheessa meinasinkin lopettaa. Milloin tällainen fiilis iski? Alussa oli sellainen olo, ettei ketään kiinnosta. Mä olin tehnyt videoita vuoden, mutta tilaajien määrä oli pysähtynyt kolmeenkymmeneen ja mietin, että onko tässä mitään järkeä. Ei tule uusia tilaajia ja saan vain negatiivista palautetta. Pidin sitten pienen tauon, mutta päätin sen aikana, että annan kanavalle vielä mahdollisuuden. Tein kaksi videota per päivä ja puskin materiaalia ulos. Sen jälkeen ihmiset alkoivat löytää sen pariin, enkä mä sitten lopettanutkaan.

Oletko sä löytänyt itsellesi tubesta nyt oman yhteisön? Vaikka teen ja säädän kaikkea ihan yksin, niin kyllä muihin on aika helppoa ollut tutustua. Mähän olen ollut aika monessa Roni Bäckin järkkäämässä jutussa mukana ja mulla on myös toinen porukka, jonka kanssa pelataan aina maanantaisin Minecraftia. Kyllä se verkostoituminen tekijöiden kanssa onnistuu myös itsenäisesti, vaikkei kuuluisi samaan vaikuttajaverkostoon kuin he. Olin Demin verkostossa vähän aikaa, mutta lähdin sieltä pois. Sooloilu on enemmän mun juttu. Jos mä pääsin alusta asti tähän asti itse, niin en mä tarvitse muita. Onko sulla nyt myös naispuolisia kollegoita? Joo! Onneksi ei enää ole niin, että näkyisi vain yhtä sukupuolta pelaamassa. Nyt on niin paljon laajempi skaala. Tuossa munkin Minecraft-porukassa on enemmistö naisia.

Olen miettinyt, että mun kanavan suosio perustuu isolta osalta just mun outoon persoonaan.

Sä olet ehkä vähän aurannut tietä naispelaajille Suomen tubeskenessä. Miten sä suhtaudut siihen, että nyt sieltä perästä tulee kilpailijoita ja niskaan hengittää entistä enemmän naispelaajia, jotka hamuaa tätä sun etäämmällä pitämää johtopaikkaa? Silloin kun mä rupesin kapuamaan seuraajamäärissä, oli mukavaa, kun näki kilpailua. Se jopa motivoi. Nyt on mukavaa, kun ei ole sitä kauheaa stressiä siitä, mitä muut tekevät. Ettei tarvitse enää miettiä, miten pysyy vähän edellä muita. Mutta ehkä se olisi välillä mukavaa, se pieni stressi ja kilpailuasetelma? Ärsyttääkö sua, että naispelaajuuteen ylipäätään tartutaan haastatteluissa? Itsekin tiedostan, että mä jututan sua pelaamisesta sun sukupuolen kautta. Että olethan sä Suomen isoimpia pelitubettajia, ihan ilman sitä nais-etuliitettäkin. Ei se ärsytä. Se on omalla tavalla mukavaa, että tästä kysytään. Ehkä enemmän ärsyttäisi, jos sitä ei nostettaisi esiin. On mukavaa, että mielipiteitä ja tunnetiloja ylipäätään kysytään.


ISOJA EGOJA, JÄTTITULOJA JA OMAN NUORUUDEN MENETYSTÄ. 42 RÄJÄHTÄVÄN REHELLISTÄ KESKUSTELUA KOTIMAISTEN HUIPPUTUBETTAJIEN JA HEIDÄN SISÄPIIRISSÄÄN TOIMIVIEN TAUSTAVAIKUTTAJIEN KANSSA. otimaiset tähtitubettajat ja heidän kanssaan työsken­ nelleet managerit sekä taustavaikuttajat muistelevat uuden nuorisokulttuurin syntyä Suomessa ja yhden suku­ polven nousua koko kansakunnan tietoisuuteen. Tähteys on tuonut paljon mutta vaatinut monilta samalla kovan hinnan. Ääneen pääsevät muun muassa Paqpa, Niko ja Santtu, Justimus, Lakko, Tuure Boelius, Mmiisas, Veronica Verho, Biisonimafia, Pernilla Böckerman, ZoneVD, Nelli Orell, Hydraulic Press Channel, Soikku ja monet muut huippunimet suomituben maailmasta.

Mika Tolvanen (s. 1981) on entinen toimittaja ja vaikuttanut tunnettujen kotimaisten YouTube-tähtien managerina. Tubettajien kanssa pitkään työskennellyt Tolvanen onkin nähnyt kotimaisen tubekulttuurin synnyn aitiopaikalta. Luokkakuva on hänen debyyttinsä tieto-

*9789513189877* *9789520441852* www.tammi.fi

84.2 61.721

ISBN 978-951-31-8987-7 978-952-04-4185-2

KANSI: SAMPPA RANTA KANNEN KUVAT: SAARA TAUSSI

kirjailijana.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Tolvanen, Mika: Luokkakuva (Tammi) by Kirja.fi - Issuu