: Suomen lapset sodassa (WSOY)

Koskettava katsaus suomalaislapsiin sodan jaloissa

suomen

lapset sodassa Jenni Kirves • Ville Kivimäki Sari Näre • Tuomas Tepora

Jenni Kirves • Ville Kivimäki • Sari Näre • Tuomas Tepora

suomen

lapset sodassa • LAPSET SODAN UHREINA • SOTA-AJAN LEIKIT JA KOULU

20 0

sIVua

• SOTILASPOJAT MAANSA PUOLESTA

• SOTALASTEN KATKAISTU LAPSUUS • SOTAORPOJEN MYKKÄ IKÄVÄ WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ • PIKKULOTTIEN VAATIVAT TEHTÄVÄT

H E L S I• N K SODAN I

RAMPAUTTAMA

VANHEMMUUS

001_007 alkusivut.indd

Teoksen luvut on julkaistu aiemmin Sodassa koettua -teossarjassa © WSOY ja Jenni Kirves, Ville Kivimäki, Sari Näre, Tuomas Tepora 2018 Kuvatoimitus: Kalevi Keskinen 2 Graafinen suunnittelu: Marko von Konow ISBN 9789-951-0-43800-8 Painettu EU:ssa

13.6.2007 09:02:30

Ha avoitettu l apSuuS SISÄLLYS Tuomas Tepora

Sota-ajan leikit ja koulu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Jenni Kirves

Sotalasten siirretty lapsuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Jenni Kirves

Pikkulottien ja lottatyttöjen vaativat tehtävät. . . . . . . . . . . . 62 Sari Näre

Sotilaspojat ja poikasotilaat maansa puolesta. . . . . . . . . . . . 94

Sodassa koettua Sari Näre

Lapset sodan uhreina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124 Sari Näre

Sota-orpojen mykkä ikävä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 Ville Kivimäki

Sodan rampauttama vanhemmuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168 Viitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 Lähteitä ja kirjallisuutta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196

Isä lomalla.

Kuva: Suomen Kuvapalvelu Oy

001_007 alkusivut.indd 3

13.6.2007 09:02:32

tuoma s tep or a

Sota - ajan leikit ja koulu mpärillä riehunut sota oli läsnä sota-ajan lasten leikeissä.

Pelon, surun, menetyksen ja jännityksen tunteita työstettiin lasten kesken leikkipaikoilla, takapihoilla, metsissä ja koulun pihoilla.

Leikkipaikkojen ohella koulu oli osa sota-ajan lasten normaalia elämänpiiriä. Silloin kun koulut olivat toiminnassa, sota-ajan koululaiset kokivat yleensä koulunkäynnin pitävän yllä arjen jatkuvuutta poikkeusolojen keskellä. Monille on myös jäänyt mieleen koulujen sotaan kasvattava ilmapiiri.

Pul a-ajan leikit ja lelut Monet sota-ajan leikit eivät eronneet maaseudun ja kaupungin lapsille jo aiempina vuosikymmeninä ja 1930-luvun pula-aikana tutuiksi tulleista leikeistä. Talvella lasten leikeille ja peleille jäänyt energia suuntautui niin maaseudulla kuin kaupungissakin vaikkapa mäenlaskuun, hiihtämiseen sekä lumilinna- ja lumisotaleikkeihin. Lumilinnoissa leikittiin lumisodan lisäksi kotia. Kesällä esimerkiksi uitiin, oltiin piilosilla, tytöt hyppivät narua ja ruutua ja pojat rakensivat majoja. Sotaleikeissä cowboyt ja intiaanit olivat tavallisia leikkien roolihahmoja. Leikkejä varten rakennettiin jousipyssyjä ja linkoja. Sota-aikana

Ylimääräiset kertausharjoitukset lokakuussa 1939 enteilivät sotaa. Pikkupoika on tullut katsomaan ratsusotilaiden harjoituksia. Kuva: SA-kuva.

sodan antamat aiheet tulivat usein seikkailuperinteen antamien virikkeiden paikalle.

Maaseudulla tytöt ja pojat leikkivät käpylehmillä ja muilla itse valmistetuilla maatilan eläimillä. Niille myös rakennettiin pieniä navettoja ja muita maatilan rakennuksia. Tytöt suosivat koti- ja ruoanlaittoleikkejä. Asutuskeskuksissa tyttöjen ja poikien pihaleikit ja yhteiset pelit olivat tavallisia. Myös urheilua oli alettu harrastaa 1900-luvun alkupuolella.

Paperinuket olivat tavallisten nukkien ohella hyvin suosittuja tyttöjen leluja. Paperia riitti pula-aikanakin, ja paperinukkeja oli helppo käyttää uudestaan. Sota-aikana paperinukkeja valmistettiin ennätyspaljon. Paperinuket puettiin usein lotta- tai sotilaspukuun,

31 5

VASEMM A LL A : Keinuvia

lapsia Helsingissä. Kuva: István Rácz, Museovirasto.

OIKEA LL A : Toisen

maailmansodan aika oli paperinukkien kulta-aikaa.

Lotat olivat suosittuja paperinukkien aiheita.

Syvärannan Lottamuseo.

Kuva: Antti Kirves.

pikkulotiksi tai sotilaspojiksi, mutta myös tavanomaiset hahmot säilyttivät suosionsa.

Pula-aikana leluista pidettiin hyvää huolta. Käytössä kuluneita leluja korjailtiin säännöllisesti. Usein jouluna paljastui, mihin hieman aikaisemmin kadonnut nukke oli joutunut: se löytyi uusin vaattein ja kenties uusin hiuksin varustettuna lahjapaketista.

kaavojen mukaan, ja Bonzo-niminen koira esiintyi myös sotaajan lastenkirjassa. Suomalainen Bonzo muistutti terrieriä.

Lelut valmistettiin usein itse. Etenkin maaseudulla lelujen rakennusaineina käytettiin luovasti lähiympäristöstä löytyneitä materiaaleja: kiviä, käpyjä, kaarnaa ja oksia. Sodan aikana

ka erottivat ne rauhan ajan leikeistä. Sodan tuhoisuus ilmeni kouriintuntuvimmin sankarihautajaisleikeissä, joissa käytiin läpi menetystä ja surua sekä toistettiin juhlallisia seremo-

ympäristöä pyrittiin jäljittelemään esikuviaan muistuttavissa

nioita. Sota koettiin usein myös jännittävänä ja seikkailullise-

leikkiaseissa ja muissa leluissa. Pula-aikana useiden autojen

na, mutta jännittäviä sotaleikkejäkin varjosti usein tietoisuus

moottorina toimi puukaasutin, joten omatekoisiin leikkiautoihinkin lisättiin pilkettä polttava häkäpönttö. Taidokkaimmissa luomuksissa leikkiautoista lähti puupalikoista syntyvää savua.

oman isän tai veljen rintamalla olosta. Sotaleikeissä toistettiin ympäröivän sota-ajan suomalaisen yhteiskunnan tarjoamaa määritelmää urhoollisista suomalaissotilaista ylivoimaista vi-

Bonzo-koira oli suosittu pehmolelu pula-aikana. Alun perin se oli brittiläinen lapsille suunnattu sarjakuvahahmo, jonka oli luonut George Studdy 1900-luvun alussa. 1920-luvun

hollista vastassa. Myös leikkikalut heijastivat sodan ilmapiiriä.

Rajaseuduilla kerättiin maastoon jäänyttä sotamateriaalia sotaleikkejä varten – näin sodan vaarat olivat osa leikkiympäris-

alusta eteenpäin se saavutti suursuosiota ympäri maailmaa.

Myöhemmin Bonzo esiintyi lukuisissa animaatioelokuvissa.

Suomessa tästä alun perin terrierin ja bulldogin sekoitukses-

töä. Toisaalta monet sota-ajan lapset kokivat lapsuutensa leikit onnellisina ja tavallisina.

Aikuisten maailman ilmiöt ovat osa lapsen maailmaa, lap-

ta, jonka toinen luppakorva oli valkoinen ja toinen musta, tuli suosittu lelu. Leluja tehtiin muun muassa lehdissä julkaistujen

si vain kokee ne eri tavalla. Sota-aikana poikkeukselliset olot yhdistettynä ajan kasvatusilmapiiriin saivat aikaan sen, että

32 6

SOTA TULEE LEIKKEIHIN Sodan aiheuttamat muutokset ja sen herättämät tunteet heijastuivat lasten leikkeihin tuoden niihin omat piirteensä, jot jot-

S

U H O AM AE VN O LI TA EP TS T E

U T

A PD SA US U S SL O S A

VASEMM A LL A :

Puistot tarjosivat leikkipaikkoja kaupunkilaislapsille.

Kuva: István Rácz, Museovirasto.

A LL A : Pula-ajan puisia leikkiautoja sekä pahvinen nukenvaunu.

Fanny & Alexander.

Kuva: Antti Kirves.

monet lapset kokivat olevansa aikuisten maailman ulkopuolella. Sodan sanottiin olevan aikuisten asia, jota lapset eivät

mee -keruuta -k varten tekemässään kirjoituksessa, kuinka rajakarjalaispitäjän lapset lapsetennustivat ennustivatsotaa: sotaa: karjalaispitäjän

ymmärtäneet. Syksyn 1939 jännittynyt sodanodotuksen ilmapiiri ylimääräisine kertausharjoituksineen ja neuvotteluineen välittyi leikkeihin. Lapset pyrkivät omaksumiensa vihjeiden

”Ennen sodan syttymistä lapset keksivät uuden leikin: ennustamisen. Huomasimme nimittäin, että sinä kesänä taivaalla kulkevat pilvet olivat erilaisia, pelottavan näköisiä, ne olivat vuorien näköi-

perusteella tekemään asioista ymmärrettäviä. Vuonna 1929 syntynyt nainen muistelee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston Sota-aika (1939–1945) muistoissam-

siä, joiden huipulla oli lunta. Jos ne tulivat rajalta päin, tulee sota, ryssä hyökkää Suomeen.” 1 Etelä-Pohjanmaalla puolestaan sodan kuolemaa ja tappa-

S

o

t

a

-

a

j

a

n

l

e

i

k

i

t

j

a

k

o

u

l

u

33 7

VIER. SIVULL A : Tytöt

tuhoutuneen Muolaan kirkon raunioilla Kannaksella kesäkuussa 1942. Kuva: SA-kuva.

K I PE ÄT KO K E M U K S E T L E I K I N K I E L E L L E Leikki on luovuutta. Lapsi saattaa parhaimmillaan löytää leikin maailmasta tilan, jossa on mahdollista kokea ja kokeilla uusia asioita poikkeuksellisilla tavoilla ja

A LL A : Poika ”tarkastaa” sotamarsalkan rinnalla paraatia Viipurissa kesällä 1939. Kuva: Thérèse Bonney, Museovirasto.

turvallisesti. Lapsi voi leikeissään käsitellä myös ahdistavia asioita ja muuttaa vaikeat kokemukset kielelle, joka on helpommin omaksuttavissa ja ymmärrettävissä lapsen kannalta hallittavaksi kokonaisuudeksi. Jari Sinkkosen mukaan leikki on lapsille tärkeä tapa käsitellä traumaattisia kokemuksia: monet arkielämän jännittävät ja pelottavat tapahtumat muutetaan leikin kielelle. Leikissä lapsi saattaa muuttua passiivisesta kokijasta – uhrista – aktiiviseksi toimijaksi. Sinkkosen tarjoamassa esimerkissä lääkärissäkäynnin jälkeen lapset usein kääntävät lääkärin ja potilaan asetelman päälaelleen ja ottavat itse lääkärin roolin. Näin lapsi pyrkii hallitsemaan pelottavan kokemuksen tuottamaa ahdistusta. 2 Traumatisoitunut lapsi saattaa myös toistaa leikissään toistuvasti järkyttävän kokemuksen piirteitä. Vaikeiden kokemusten painoa on mahdollista keventää erityisesti lasten keskinäisissä leikeissä: esimerkiksi luonnonkatastrofin jälkeen leikin on todettu olevan lapsille elintärkeää traumaattisten muistojen käsittelyssä. Mutta jos lapsen kasvuympäristö ei tarjoa mitään turvaa, ei mielikuvituksessakaan voi käsitellä näitä kokemuksia. Pahasti traumatisoitunut lapsi ei leiki, sillä kokemusten palauttaminen mieleen edes leikin keinoin tuntuu ylivoimaiselta. 3

mista enteilevä ilmapiiri tarttui lapsiin hautajaisleikissä, jossa lapset tappoivat hyönteisiä ja matoja. Niille kaivettiin hautoja ja pidettiin hautajaisia. Toisin kuin sodan aikana, aikuiset eivät tuolloin hautajaisleikkiä kieltäneet, vaan totesivat sen ennustavan sotaa. Aikuisten asenne saattoi aiheuttaa syyllisyyttä lopulta sodan sytyttyä. Muistoihin voi hyvin liittyä myös paljon jälkeenpäin kehiteltyjä ’ennustuksia’, jotka on liitetty sinänsä tavallisiin hautajaisleikkeihin.

Sota-aika jatkui leikeissä vielä taistelujen tauottua. Sodan jälkeiset sotaleikit ovat painuneet mieliin väkivaltaisina koitoksina; sankarihautajaiset jatkuivat lasten leikeissä. Lapset

Näin kertoo keskisuomalaisessa pitäjässä varttunut vuonna 1935 syntynyt nainen. Kirkon vieressä asuneelle tytölle sankarivainajia kuljettavat saattueet olivat usein toistuva ja mieleen vahvasti piirtynyt näky. Leikeissä matkittiin ja työstettiin aidan toiselta puolelta seurattuja hautajaismenoja. Asiaan kuuluivat niin laulut, puheet kuin itkukin. Lapsille aikuisten reaktiot hautajaisissa saattoivat tuntua omituisilta ja pelottaviltakin.

Hautajaisleikit ovat tunnetusti ”kiellettyjä” mutta yleisiä leikkejä. Vaikka niitä on pidetty onnettomuutta ennakoivina leikkeinä, ne ovat toisaalta olleet melko yleisiä lasten keski-

käsittelivät leikeissä suomalaisessa yhteiskunnassa koettua surua ja menetystä, jota vielä lasten mahdolliset henkilökohtaiset menetykset syvensivät.

näisiä leikkejä jo ennen toista maailmansotaa. 5 Sota-aikana

SOTAKUOLEMA LEIKEISSÄ ”Lapset elävät leikeissään sen, minkä ympärillään kokevat. Leikimme mielellämme sankarihautajaisia. Hiekkakasassa oli rivistöjä ja kaivettuja ’hautoja’, jotka päreillä peitettiin ennen ’hautajaisia’.

Malli leikkiimme saatiin kirkkoaidan takaa, mutta aikuiset potkivat hienot hautamme lähes taikauskoisesti hajalle. ’Hyi, mitä työ leikittön kuolemalla!’ Meille se oli leikki, siinä missä muutkin, juhlallisempi vain.” 4

S

o

t

a

-

a

j

a

n

l

e

i

k

i

t

j

a

k

o

u

l

u

aikuisilta ei useinkaan riittänyt ymmärrystä lasten leikeissään toistamille hautajaisrituaaleille, etenkään jos he itse olivat kokeneet omaisen menetyksen sodassa. Leikkejä jatkettiin kielloista huolimatta. Aikuisten sota oli myös lasten sotaa – leikeissä, ei leikisti. Aikuisten ymmärtämättömyys leikkejä kohtaan ei välttämättä jäänyt vaille vaikutusta, sillä vanhempien kyky eläytyä lapsen tunnetiloihin on tärkeää lapsen tunne-elämän kehitykselle. Äitien sekä lasten työtaakan kasvettua ja isien ollessa rintamalla tai muissa sota-ajan tehtävissä kasvattajilta ei aina löytynyt aikaa lapsilleen. Lapseen eläytymisen puutteessa lapselle tärkeät itsenäisyyteen kannustavat tunnesiteet saattoivat jäädä heikoiksi.6

35 9

Vuonna 1935 syntynyt viipurilainen evakkotyttö muistelee hänen ja isänsä sodassa menettäneen ystävänsä hautajaisleikk kiä, jossa vaikean asian käsittelyyn liittyi myös leikkeihin olen-

päästä sankariseppeleeksi, kun Liisan äiti tuli huoneeseen. Syntyi hetken hiljaisuus ja sitten alkoi hirvittävä huuto. Oikea leski itki ja huusi, huitoi meitä ulos ja näytti rumalta ja pelottavalta. Pakoon-

naisesti kuuluvaa luovuutta: ”Eräänä päivänä me lapset pääsimme leikkimään talon peräka-

han me juostiin.” 7 Leikkijä ei ymmärtänyt tehneensä jotakin, joka aikuisten

mariin. Oikeastaan sinne ei kai olisi saanut mennä, mutta aikuiset olivat ulkotöissä. Meitä ei vahtinut kukaan. Muistan sen huoneen ja sen leikin. Ikkunan edessä kukkapylvään päässä oli iso ahkera-

mielessä oli määritelty pahaksi. Illalla leski oli tullut kertojan kotiin ja vaatinut tämän äitiä kurittamaan tyttöä vitsalla.

liisa täynnä punaisia kukkia. Lehtien päissä oli valkeita pisaroita,

Äiti oli säästänyt vitsaa, mutta laittanut tyttärensä pyytämään anteeksi järkyttyneeltä leskeltä, jolle leikki oli tuonut ikävät

sillä kukassa oli sokeritauti, tiesi Liisa. Liisan äidin suruhattu oli lipaston päällä, harso levitettynä. Silloin me sen keksimme: hautajaiset, sankarihautajaiset. Yksi joukosta – taisi olla yläkerran poika

muistot mieleen: ”Kuolemaa ennustavat niin kuin ei sitä jo olisi kylliksi muutenkin.” 8 Anteeksipyyntö asiasta, josta ei osannut olla pahoillaan, oli vastenmielinen: ”Minä niiasin ja

– laitettiin makaamaan kahden tuolin päälle kädet ristissä. Sitten Liisa otti mustan harsohatun ja pisti sen varovasti päähänsä. Me seisoimme kaikki hyvin vakavina vainajan ympärillä suremassa. Sit-

latelin mitä piti, mutta en minä oikein ymmärtänyt sitä anteeksipyytämistä. Mehän olimme vain leikkineet.” 9 Kiellettyjen leikkien leikkiminen aiheutti kuitenkin syylli-

ten alettiin laulaa ’Onpa taivaassa tarjona lapsillekin’ hitaalla ja hartaalla nuotilla kaikki yhdessä. Liisa itki isoon ääneen, kun hän esitti surevaa leskeä. Minä aioin juuri ottaa ahkeraliisan pylvään

syyttä: lapset saattoivat kokea aiheuttaneensa sopimattomalla käytöksellään huonoa onnea, jopa syytä sodan syttymiseen kannettiin omilla hartioilla. Talvisodan syttyessä viisivuotias

36 10

S

U H O AM AE VN O LI TA EP TS T E

U T

A PD SA US U S SL O S A

VIER. SIVULL A :

Sota-aikana varuskunnat ja asevarikot houkuttelivat nuoria kauempaakin seuraamaan asevoimien toimintaa.

Lapset katsovat panssareiden paraatia Ensossa kesällä 1944.

Kuva: SA-kuva.

Lelutankkiin on mukailtu Suomen armeijan panssarijoukkojen sodanaikainen tunnus.

Porvoon lelumuseo.

Kuva: Antti Kirves.

OIKEA LL A : Veljekset

Erkki ja Seppo Keskinen täydessä sotaleikkivarustuksessa Kokkolassa talvisodan aikana 1940. Kuva: Antti Keskisen kokoelma.

evakkotyttö muistaa teoksessa Me kestimme talvisodan traagisimpana päivänä sen, jolloin hän toverinsa kanssa oli leikkinyt ”suruharsoista sotaleskeä”. Samana päivänä saapui tieto veljen kaatumisesta, ja paria päivää myöhemmin kaatui hänen leikkitoverinsa isä. Lapset uskoivat leikkinsä aiheuttaneen perhei-

SOTALEIKIT

tänsä kohdanneen murheen. Tytöt tunsivat syyllisyyttä asiasta vuosia eivätkä uskaltaneet puhua siitä kenellekään pitkään aikaan.10

leikkejä: niissä voi tehdä mitä vain ja selvitä kaikesta vahingoit-

Suomen kansainvälisesti poikkeuksellinen tapa evakuoida kaatuneet kotiseudulle haudattaviksi merkitsi sitä, että san-

Sotaleikeissä korostuivat sodan lapsen kannalta jännittävät ja seikkailulliset piirteet, vaikka sotaleikitkin sisälsivät vaikeita asioita. Sotaleikit ovat kaikkivoipaisuutta kuvittelevan lapsen tumattomana. Toisaalta sotaleikeissä on vaarana jäädä muiden jalkoihin. Usein niissä korostuu hierarkkisuus; sotaleikit kaipaavat vahvaa johtajaa. Pihan pienimmät saavatkin usein

karihautajaiset olivat joka paikkakunnalla tavallinen näky.

Yhtenäisten sotilashautausmaiden sijasta syntyi jokaiselle kir-

leikeissä rooleja, joita muut eivät halua. Sotaleikit edustavat ohjatun leikin ja itsenäisen, luovan leikin välimuotoa, jossa sodan kaoottisista elementeistä puristetaan lasten itsensä

konmäelle kumpujen rivistö, joka kiinnitti lasten huomiota.

Leikkien lisäksi itse sankarihautajaiset olivat eritoten hieman varttuneempien lasten mielenkiinnon kohteina. Usein kave-

kesken järjestettyä toimintaa. Sota-aikana isän rooli rintamalla tai muissa tehtävissä oli myös tärkeä sotaleikkien roolituksen määrittäjä. Pojilla, joiden isät olivat upseereja, saattoi usein

riporukalla matkattiin katsomaan juhlallisia hautajaisia. Välillä syynä oli asian jännittävyys erikoisine seremonioineen – tilanteeseen liittynyt suru ei aina tullut mieleen.

olla leikkien hienoimmat aseet ja johtavat tehtävät. Kukaan ei halunnut olla leikissä vainaja. Osaltaan sotaleikit kuvasivat siis tosielämän yhteiskunnallisia asetelmia. Pojilla oli myös

S

o

t

a

-

a

j

a

n

l

e

i

k

i

t

j

a

k

o

u

l

u

37 11

VASEMM A LL A : Rintamalla

palvelevat isät olivat pojille tärkeitä samastumiskohteita. Isä ja pojat Etelä-Suomen rannikkoalueella lokakuussa 1941. Kuva: SA-kuva.

A LL A : Oikeita aseita jäljittelevät

leikkiaseet tulivat nopeasti vanhempien mallien rinnalle. Toisen maailmansodan aikaisia leikkiaseita. Porvoon lelumuseo. Kuva: Antti Kirves.

tarve samastua rintamalla palveleviin isiinsä tai veljiinsä. Leikin lomassa ja koulujen välitunneilla usein kehuskeltiinkin sillä, kuinka monta vihollista isä oli tappanut.

alussa sotaintoa puhkuttiin myös pihamailla. Kaupungeissa sotaleikit saattoivat sekoittua korttelien kaveriporukoiden keskinäisiin kahinoihin. Marssilauluja laulettiin marssivissa

Sotaleikkejä on hautajaisleikkien tapaan pidetty arveluttavi-

poikajoukoissa, jotka seurasivat ja matkivat sotilaiden sotaan-

na leikkeinä. On katsottu, että sotaisat leikkikalut ja asetelmat

lähtöä.13 Tyttöjen huomiota pyrittiin kiinnittämään sotaisilla

rohkaisevat lapsia aggressiiviseen käyttäytymiseen. Yhtä hyvin voi ajatella, että sotaleikki on lasten keskuudessa pikemmin sosiaalistavaa kuvatessaan yhteiskunnallisia asetelmia. Lisäksi

eleillä. Rintamalta lomailevalta veljeltä lainattu sotilaslakki herätti kunnioitusta koulussa.

Pirjo Korkiakankaan mukaan lasten sotaleikit ovat ”so-

sotaleikkien on todettu purkavan aggressiota, ei lisäävän sitä.11 Rauhan ajan sotaisat leikit kuitenkin eroavat sodan keskellä eläneiden lasten sotaleikeistä, joissa ympäröivää todellisuutta pyrittiin jäljittelemään tarkasti. Leikeissä oli toden tuntua.

Sotaleikit olivat myös sosiaalisesti varsin hyväksyttyjä leikk

tilaiden” välistä sotaa, joka ei kosketa siviilejä.14 Sodan ajan lapsien sotaleikeille oli ominaista paitsi tarkka oikeiden sotatapahtumien, tilanteiden ja aseiden jäljittely myös se, että leikkisota ei haavoittanut siviilejä. Sodan siviileille aiheuttamia kärsimyksiä sen sijaan käsiteltiin muutoin leikin keinoin.

kejä sodan aikana, sillä niiden katsottiin olevan luonteva jatt 12 ke todellisille sotatapahtumille. Sotavuosien vaihtuvat rintamatapahtumat heijastuivat leikkeihin, ja etenkin jatkosodan

Esimerkiksi pommituksia käytiin läpi leikeissä. Myös nuket pelkäsivät, pakenivat ja istuivat pommisuojassa hälytyksen

38 12

tullen niin kuin muutkin.15

S

U H O AM AE VN O LI TA EP TS T E

U T

A PD SA US U S SL O S A

Y LL Ä : Pojat ”linnoitustöissä” Suomen Kuvalehden numeron 37/1939 mukaan. Aihe on saanut innoituksensa suojeluskuntien ja Akateemisen KarjalaSeuran järjestämistä vapaaehtoisista linnoitustöistä Karjalan kannaksella 1939. Kuva: Yhtyneet Kuvalehdet.

OIKEA LL A : Lappeenrannan

lastenkodin ”joukot” sotilaallisella kesäleirillä 1942. Lapsilla on päässä erimallisia ja erimaalaisia kypäriä.

Vanhemmat lapset ovat pukeutuneet univormuihin kunniamerkkeineen.

Kuvan vasemmassa alareunassa on lelutankki. Kuva: Otavan kuva-arkisto.

HEIKIN SOTALEIKKI

konepistooli. Pieni Heikki tunsi kateutta tätä upseeriperheen poikaa kohtaan, sillä hänen isällään ei ollut aikaa tehdä niin

”Heikki – – istui pommisuojassa ja leikki sotaleikkejä. Mitään dramaattista tai traumaattista ei hänen sodassaan oikeastaan tapahtunut.” 16

hienoa leikkikalua.

Leikeissä järjestettiin tykistökeskityksiä, jolloin painauduttiin juoksuhaudan penkkaan. Välillä sitten torjuttiin

Heikki Mäntylän omakustannekirja Sotaa ja leikkejä ä kuvaa sota-aikaa alle kymmenenvuotiaan helsinkiläispojan näkökulmasta. Pojan muistoihin – vaikkakin vuosikymmenten jäl-

vihollisen rynnäköitä ja järjestettiin omia hyökkäyksiä, jolloin vihollispesäkkeiksi muuttuneet korsu ja juoksuhauta vyörytettiin käsikranaateilla. Huutojen säestyksellä käsikra-

keen muisteltuna – ovat sodasta jääneet sotaleikit.

Heikin kaveripiirin sotaleikeissä pyrittiin matkimaan rintamaolosuhteita mahdollisimman tarkasti toki höystettynä

naatteina toimineet kivet ja kävyt räjähtelivät ja konepistooli tulitti. Heikki käytti miekkaa, jota muut pojat paheksuivat, sillä eihän oikeissa sodissa enää miekoilla taisteltu. Sotaleikin

annoksella vapaata assosiaatiota. Pihamaalle oli rakennettu korsu ja juoksuhauta, korsun katto oli tuettu koivuhaloilla.

luonteeseen kuului, että kärsittiin tappioita voittaessakin.

Kuolleet haudattiin juhlallisin sotilasmenoin. Näin yhdistettiin

Lapiot ja aseina käytetyt puiset kiväärit, jousipyssyt ja miekat jätettiin korsun ulkopuolelle. Leikkiporukan johtajalla oli kaikkein hienoin ase, mustaksi maalattu vanerista sahattu

sota-ajan poikkeuksellisuuden luomat leikit: sankarihautajaiset sekä oikeisiin tapahtumiin liitetyt sotaleikit. Heikkikin joutui joskus esiintymään kaatuneena.

S

o

t

a

-

a

j

a

n

l

e

i

k

i

t

j

a

k

o

u

l

u

13 39

VASEMM A LL A : Pojat ovat tulleet

eväiden kanssa Joensuun rantakentän laidalle seuraamaan lentolaivue 16:ta. GladiatorVASEMM A LLlähtöä A : Pojat ovat tulleet hävittäjien Karjalan eväiden kanssa Joensuun rintamalle heinäkuussa rantakentän laidalle seuraamaan 1941. Kuva: SA-kuva. lentolaivue 16:ta. Gladiatorhävittäjien lähtöä lapsille Karjalan Y LL Ä : Rintamalla rintamalle heinäkuussa veistetty leikkilentokone 1941. Kuva:Itä-Karjalaan.

SA-kuva. ”matkalla” Porvoon lelumuseo. Kuva: Antti Kirves.

Y LL Ä : Rintamalla lapsille veistetty leikkilentokone VIER. SIVULL A : Tytöt lennättävät ”matkalla” lennokkeja Itä-Karjalaan.

Jämijärvellä Porvoon lelumuseo.

Kuva: Antti Kirves. heinäkuussa 1942.

Kuva: SA-kuva.

VIER. SIVULL A : Tytöt lennättävät

lennokkeja Jämijärvellä

laulua: kuulla kummultansa sun honkiesi – Ei ’...ei sittenmuuta paljonkunniaa hiekkaa,kuin että pääsen pois, kerkisi Heikki vaatia. huminaa...’

– – Samassa tuli lapiollinen hiekkaa ja neulasia suoraan naamalle.

Kunnialaukaukset ammuttiin.

Sankarivainaja ryntäsi haudastaan ja ilmoitti, ettei ryhdy enää – Ei sitten paljon hiekkaa, että pääsen pois, kerkisi Heikki vaatia. koskaan kuolleeksi. Haavoittuneeksi ehkä, muttei kuolleeksi, ei ai-

heinäkuussa Kuva: SA-kuva.

Myös seikkailukirjallisuuden esikuvat1942. ovat olleet innoittamassa leikkijöitä. Toisen maailmansodan aikanakin suosiossa olleessa Zacharias Topeliuksen Lukemisia lapsillee -teoksessa seikkailukirjallisuuden esikuvat olleet innoittaon Myös Sankarivuoren linna -niminen tarinaovat (tunnetaan myös massa leikkijöitä.

Toisen maailmansodan aikanakin suosiossa nimellä Urholan linna), joka kertoo lasten välille puhjenneesta olleessa Zacharias Lukemisia lapsille e -teoksessa lumisodasta.

TarinaTopeliuksen on alun perin kirjoitettu Krimin sodan on Sankarivuoren linna -niminen tarina (tunnetaan aikana 1850-luvun alkupuolella, ja niinpä poikajoukotmyös ovat Urholan linna), joka kertoo lasten välille puhjenneesta nimellä jakautuneet kristittyihin ja turkkilaisiin. Tarina on mielenlumisodasta.

Tarina on alun perinpuolesta, kirjoitettuennen Kriminkaikkea sodan kiintoinen paitsi ajankuvauksen aikana 1850-luvun alkupuolella, ja niinpä poikajoukot ovat kuvauksena siitä, kuinka lasten sosiaalistuminen kansalaisiksi

Samassahaudattavaksi. tuli lapiollinen Taistelutantereelle hiekkaa ja neulasiahän suoraan naamalle. nakaan voi kuolla.

Siellä ei 17 Sankarivainaja keritä haudata.” ryntäsi haudastaan ja ilmoitti, ettei ryhdy enää koskaan kuolleeksi. Haavoittuneeksi ehkä, muttei kuolleeksi, ei ai-

jakautuneet kristittyihin ja turkkilaisiin.

Tarina on Tarinaa mielenhaluttiin nähdä vasta muotoutuvassa kansakunnassa. kiintoinen paitsi ajankuvauksen puolesta, ennen kaikkea luonnehtii ihannoitu kuvaus sodasta ja urhoollisuudesta. kuvauksena siitä, kuinka lasten sosiaalistuminen kansalaisiksi Kansakuntien nähdäänkin usein syntyvän ja karaistuvan sotien

nakaan haudattavaksi. Taistelutantereelle hän voi kuolla. Siellä ei L A S T E N S O T A17L E I K I T J A K A N S A K U N T A keritä haudata.”

haluttiin nähdä vasta muotoutuvassa Tarinaa seurauksena.

Tärkeää oli myös lasten kansakunnassa. ja nuorten opastaminen luonnehtii ihannoitu kuvaus sodasta ja urhoollisuudesta. seuraamaan isiään urhoollisuudessa ja isänmaallisuudessa.

Kansakuntien nähdäänkin usein syntyvän ja karaistuvan sotien Keskeisenä juonteena tarinassa on kristittyjen nuorim-

”Heikki makasi selällään haudan pohjalla. Havuja hän oli ensin laittanut alleen. Kuusen latvat näkyivät taivasta vasten ja muiden poikien sääret haudan reunalla. Heikki ajatteli ja hyräili ”Heikki selälläänkuin haudan Havuja hän oli laulua: ’...ei makasi muuta kunniaa kuulla pohjalla. kummultansa sun honkiesi ensin laittanut huminaa...’

– – alleen. Kuusen latvat näkyivät taivasta vasten ja muiden poikien sääret ammuttiin. haudan reunalla. Heikki ajatteli ja hyräili Kunnialaukaukset

Toisen maailmansodan aika ei suinkaan tuonut mukanaan so-

Ltaleikkejä, A S T E N Svaan O T A ne L E Iolivat K I T olleet J A K Asuosittuja N S A K U NjoT Apitkään. Lähteiden

tarjoaman kuvan mukaan erityisesti lumisota- ja lumilinnaleikit Toisen maailmansodan aikajoei suinkaan Tinasotilaista tuonut mukanaan soovat olleet yleisiä Pohjolassa keskiajalla. oli tullut taleikkejä, ne olivat olleet suosittuja jo pitkään.jaLähteiden Euroopassavaan suosittuja leluja 1800-luvun jälkipuolella, valmistatarjoaman kuvanmallia mukaan erityisesti lumisota- ja jat ottivat niihin oikeista historiallisista ja lumilinnaleikit ajankohtaisista ovat olleet yleisiä PohjolassaKansallisvaltioiden jo keskiajalla. Tinasotilaista oli tullut armeijoista ja taisteluista. muotoutuminen, Euroopassa 1800-luvun jälkipuolella, ja valmistanationalismisuosittuja ja niihin leluja liittyvät kunkin ajan yhteiskunnalliset ase18 jat ottivat mallia oikeista historiallisista ja ajankohtaisista telmat ovatniihin siirtyneet lumilinnaja sotaleikkeihin. armeijoista ja taisteluista. Kansallisvaltioiden muotoutuminen, nationalismi ja niihin liittyvät kunkin ajan yhteiskunnalliset ase40 14 telmat ovat siirtyneet lumilinna- ja sotaleikkeihin.18

seurauksena.

Tärkeää oli myös lasten ja nuorten opastaminen maisen rumpalipojan Rietrikin voitto pelkuruudesta.

Hän seuraamaan isiään urhoollisuudessa ja isänmaallisuudessa. ei aluksi halua uhrata kunnian takia seitsemänvuotista eläKeskeisenä juonteena tarinassa pakoon on kristittyjen nuorimmäänsä.

Koirankoppiin lumipalloja piiloutunut poika maisen voitto japelkuruudesta.

Hän häpeää rumpalipojan lopulta omaa Rietrikin pelkuruuttaan tarjoutuu ammutt ei aluksikoska halua uhrataasetettu kunnian takia seitsemänvuotista elätavaksi, hänelle arvonalennusrangaistus tuntuu määnsä.

Koirankoppiin lumipalloja pakoon piiloutunutnousee poika liian lievältä.

Tällä ehdottomuudellaan rumpalipoika häpeää lopulta omaa pelkuruuttaan ammutt urhoolliseksi sankariksi, sillä lopulta hänjaolitarjoutuu valmis antamaan tavaksi, koska hänelle asetettu arvonalennusrangaistus tuntuu henkensä. liian lievältä. Tällä ehdottomuudellaan rumpalipoika nousee urhoolliseksi sankariksi, sillä lopulta hän oli valmis antamaan henkensä.

S

U H O AM AE VN O LI TA EP TS T E

U T

A PD SA US U S SL O S A

VIER. SIVULL A : Sota-ajan

lottanukkeja. Syvärannan Lottamuseo. Kuva: Antti Kirves.

Juhani, sakki OIKEA LLMeidän A : Juhani, Meidän sakki talvisotaharjoituksissa. talvisotaharjoituksissa.

Säilä.

Kustannusosakeyhtiö Säilä.

Kansalliskirjasto.

Kuva: Kansallisarkisto.

Nuori kansakunta tarvitsi syntyäkseen nuorta leikkikentällä vuodatettua symbolista verta: tarina antaa leikeille isänmaallisen merkityksen ja asettaa sotaleikin vahvasti kansalliseen viitekehykseen. Leikkiminenkin oli isänmaallista toimintaa, jossa pyyteetön uhrautuminen yhteisön puolesta oli nostettu korkeimmaksi ihanteeksi. Tämä ihanne oli vallitseva myös vajaa sata vuotta myöhemmin toisen maailmansodan aikaisessa Suomessa, jolloin lumisodat ja kesäiset sotaleikit yhdistyivät jälleen selkeästi ajan tapahtumiin. Mallia otettiin myös kansallisen historiankirjoituksen sankarimyyteistä.

SOTALEIKIT JATKOSODAN L ASTENKIRJASSA

Kustannusosakeyhtiö Säilän teoksista Meidän sakki talvisotaharjoituksissa (1942) koskettelee suomalaista lumisotaperinnettä. Kirja heijastelee aikansa yhteiskunnallisen ilmapiirin ihannetta. Tarina tapahtuu koulusta saadun parin lupapäivän aikana. Kesä on jäänyt taakse, ja tylsä kouluarki täyttää lasten päivät. Onneksi vihdoin tulee hyvä lumikeli, ja pojat lopettavat keskinäisen – joskin leikkimielisen – nahinoinnin. Kaveripiirin ulkopuolelta sen johtajaksi kutsutaan Pekka, reipas miehenalku. Hänen esimerkkinsä ja ohjeidensa mukaan pojat pukeutuvat lumipukuihin ja hankkivat talvivarusteet sekä puiset kiväärit. Vanhasta reestä tehdään tankki asettamalla tukki sen nokkaan tykin putkeksi. Lumesta nousee linnoituksia, ja välillä pojat pääsevät rentoutumaan mäkeä laskien. Tyttöjen

Toisen maailmansodan aikaisessa Juhanin alias K. J. Seppälän kuvittamassa pienille lapsille suunnatussa Meidän sakki -kuvakirjasarjassa sotaleikit olivat poikien leikkejä ja tytöt esiintyi-

roolina on seurata poikien lukuisia kommelluksia sivusta, kunnes hekin onnekseen pääsevät lottina partion mukaan: pojat haluavat syödä jotakin hyvää leikin tiimellyksessä.

vät niissä lottina. Kansallisuusaatteen ihanteiden mukaiset miesten ja naisten roolit toimivat lapsillakin. Samaan tapaan kuin vajaa sata vuotta aiemmin, nytkin lasten viaton sotaleik-

Lopulta harjoitukset ovat ohi ja Pekka määrää tuimasti joukon kahteen osaan: ”Ammusvarastot nyt täyttäkää, taistelussa sisu näyttäkää!” Innolla pojat pyörittävät kasoittain lu-

ki on fiktiossa yhdistetty suurempiin päämääriin. Teoksissa poikajoukko kokoontuu leikkimään sotaa takapihalle. Välillä harjoitetaan talvisotaa, joskus ollaan reserviläisiä valmistau-

mipalloja ja asettautuvat linnojensa suojaan. Pekan Suomen lipulla antamalla merkillä alkaa sota raskaan tykistön tukemana ja päättyy lopulta tasapeliin: suomalaisten välillä säilyy

tumassa tulevaan koitokseen, toisinaan vallataan Karjalaa takaisin ja edetään Itä-Karjalaan saakka.

sopurauha. Tässä leikissä ei talvisodan hengen mukaisesti kenenkään tarvitse hävitä ja nöyrtyä. Lasten leikki kuvaa jälleen

S

o

t

a

-

a

j

a

n

l

e

i

k

i

t

j

a

k

o

u

l

u

43 15

Y LL Ä : Sodan aikana lasten kotityöt lisääntyivät.

Tyttöjen tehtäviin kuului myös pienemmistä lapsista huolehtiminen. Kuva: Syvärannan Lottamuseo.

VIER. SIVULL A : Pikkulotat leikkimässä peiliä jatkosodan aikana.

Kuva: Syvärannan Lottamuseo.

kansakuntaa pienoiskoossa, ja sillä on poliittinen, suomalaisia yhdistävä ja suomalaislapsia kasvattava sanoma, kun talvisodan yhteishenkeä peräänkuulutettiin jatkosodan alettua.

Lopulta hyvää mieltä vahvistetaan lottien kehuilla ja heidän keittämällään kuumalla mehulla. Kotiin palataan Suomen lipun perässä marssien yhtenä riemuitsevana joukkona.

TYTTÖJEN JA POIKIEN LEIKIT IHANTEISSA JA K ÄYTÄNNÖISSÄ Perinteiset sukupuoliroolit eivät rikkoutuneet fiktiossa vaan leikkien käytännöissä: kun lasten- ja nuortenkirjallisuus kuvasi lasten kasvamista omissa tehtävissään miesten ja naisten rooleihin, muistelmien valossa tosielämän leikkien sukupuoliroolit sekoittuivat sodan aikana useinkin. Sotaleikeissä tytöt eivät aina suinkaan leikkineet lottia vaan osallistuivat taistelutoimintaan siinä missä pojatkin. Perinteiset poikien ja tyttöjen leikit säilyttivät sodan aikana toki ominaispiirteensä, mutta vaikka muisteluissa tyttöjen kohdalla painottuu ns. tyttöjen leikit, osallistumista sotaleikkeihin ase kädessä ja juoksuhaudoissa ryömien pidettiin luontevana osana sota-ajan ympäristöä. Joskus asiaa on jälkeenpäin muistellessa hieman ihmetelty. Poikien leikit puolestaan olivat poikien leikkejä sodankin aikana: ne eivät yleensä sekoittuneet tavanomaisiin tyttöjen leikkeihin.

44 16

Sankarihautajaisleikit ja niihin usein kuuluneet surun osoitukset – esimerkiksi lesken suru – olivat ajan kansallismielistä ajattelutapaa heijastaen enemmän tyttöjen leikkejä. Naisten yhteiskunnallinen rooli nähtiin synnyttäjänä ja hoivaajana kodin piirissä, miesten puolestaan julkisessa toiminnassa ja maan puolustamisessa. Tästä näkökulmasta ajateltuna sankarihautajaisleikeissä tytöt vastaanottivat kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta kaatuneet pojat ja kuvaannollisesti muuttivat heidän uhrinsa isänmaata ylläpitäväksi ja vahvistavaksi

S

U H O AM AE VN O LI TA EP TS T E

U T

A PD SA US U S SL O S A

voimaksi aivan kuten oikeissakin sankarihautajaisissa. Niissä pyrittiin omaisten lohduttamisen lisäksi merkityksellistämään kaatuneiden sotilaiden kuolema isänmaan pelastumisen kannalta tärkeäksi. Usein leikeissä uhrin rooli oli nimenomaan varattu pojille.

Sota työntyi myös tyttöjen ja poikien keskinäisiin kotileikkeihin. Äitiä ja isää leikittiin vaikkapa niin, että isä lähti ase olallaan kunniamerkit rinnassa sotaan äidin saattaessa. Sodan alla ja sen aikana julkaistiin myös oppaita maastoleikkien

S

o

t

a

-

a

j

a

n

l

e

i

k

i

t

j

a

k

o

u

l

u

järjestämiseksi niin pojille kuin tytöillekin, ja tälläkin tavalla leikit tulivat osaksi konkreettista maanpuolustusta.

VAARALLISET LEIKIT Sotaleikeistä tuli vaarallisia, kun niihin yhdistettiin oikeita sotatarvikkeita. Sotamateriaalia levisi kaikkialle Suomeen varuskunnista ja asevarikoilta sekä lomailevien rintamamiesten mukana. Etenkin jatkosodan myötä takaisin vallatussa

45 17

Sotaan liittyvien leikkien lisäksi lapset leikkivät perinteisempiäkin leikkejä.

Kuvien sodan aikaiset nuket ovat varsin hienostuneita.

Porvoon lelumuseo.

Kuva: Antti Kirves.

Kannaksen Karjalassa oli sotatoimien seurauksena maastossa runsaasti sekä venäläisten että suomalaisten joukkojen jättämiä ampumatarvikkeita sekä muuta sotamateriaalia. Niistä tuli monille seudun lapsille, etenkin pojille, kallisarvoista sotasaalista, jota mielellään esiteltiin kavereille. Patruunoita, räjähtämättömiä käsikranaatteja sekä heitinten ja tykkien järeämpiä ammuksia ja jopa maastoon jääneitä käsiaseita ko-

livat saaliillaan. Pojille räjähdeleikit olivat myös osa urhoollisuuden osoittamista. Aina tällaisesta toiminnasta ei selvitty ilman vahinkoja.

keiltiin.

Kranaatteja oli hauska heittää järviin ja jyrkänteiltä alas

jasäkkien, säkkimoottoreiden ja sänkyvaatteiden sekaan.” 19

ja seurata sen jälkeen, mitä tapahtui. Lapset oppivat nopeasti purkamaan kiväärin patruunoita ja ottamaan ruudin talteen.

Hylsyistä rakenneltiin omia ammuksia asettamalla niihin tulitikunpäitä tai ruutia, jota löytyi maaseudulla usein kotoa muutenkin. Hylsyjä paukuteltiin kivellä kovaa alustaa vasten

LEIKKIK ALU JÄI K ARJALAAN ”[U]usi komea puuhevoseni ei päässyt mukaan separaattoreiden, vilRakkaan lelun menetyksestä saattoi seurata sota-aikana kova ikävä, sillä menetyksen tuskaa korostivat usein vielä epävarmat ja pelottavat olosuhteet. Edellä lainatulle, vajaa viisivuotiaalle karjalaiselle evakkopojalle oman puuhevosen menetys kotiseudulta lähdön tiimellyksessä talvisodan alettua on asia, jota hän ei ole koskaan kyennyt unohtamaan.

tai heiteltiin nuotioon ja seurattiin pieniä räjähdyksiä. Joskus räjähteitä tuotiin koulullekin.

Omatekoiset tussarit olivat kehittyneimpiä sotaleluja, ja

Puuhevosesta tuli menetyksen symboli: kotiseudulta lähtemisen ja uusiin olosuhteisiin totuttelun tuottama ahdistus on kiteytynyt rakkaan lelun taakse jättämiseen. Asetelmaa voisi

niiden rakentamisessa hyödynnettiin saatavilla olleita putkia ja räjähdeaineita. Vanhoissa juoksuhaudoissa oli hauska leikkiä todentuntuista sotaa. Isoissa asutuskeskuksissa lapset

hahmottaa psykoanalyytikko D. W. Winnicottin siirtymäobjekti-idean kautta. Siirtymäobjektilla tarkoitetaan lapsen ensimmäistä lelua tai esinettä tai vaikkapa peiton kulmaa, joka

keräsivät pommitusten jälkeen pommien sirpaleita ja kilpai-

edustaa lapselle äidillistä turvaa ja on samalla silta itsenäiseen

18

S

U

O

M

E

N

L

A

P

S

E

T

S

O

D A

S

47A

S

vasemm a ll a : lelut olivat

vasemm akallisarvoista ll a : lelut olivat evakkolapsille evakkolapsille kallisarvoista omaisuutta, joka oli tärkeää joka oli tärkeää saadaomaisuutta, mukaan evakkomatkalle. saada siirtoväkeä mukaan evakkomatkalle.

Karjalaista Karjalaista Okeroisissa 1944.siirtoväkeä Kuva: Okeroisissa 1944. suomen Kuvapalvelu Oy. Kuva:

suomen Kuvapalvelu Oy. vier. sivull a : miesten

ollessa rintamalla maatilan vier. sivull a : miesten töissäollessa tarvittiin paljon nuorta rintamalla maatilan työvoimaa. leppälahden talonnuorta töissä tarvittiin paljon vasemm a ll a : lelut olivat poika ja hevonen auttamassa talon työvoimaa. leppälahden talon Lelut olivat evakkolapsille evakkolapsille kallisarvoista töissä laatokan länsirannalla poika ja hevonen talon kallisarvoista omaisuutta, omaisuutta, joka oliauttamassa tärkeää metsäpirtissä toukokuussa 1943. joka oli tärkeääevakkomatkalle. saada mukaan töissä laatokan länsirannalla saada mukaan leikkikärry on jäänyt talon evakkomatkalle.

Karjalaista 1943. metsäpirtissä toukokuussa Karjalaista siirtoväkeä seinustalle. Kuva: sa-kuva. siirtoväkeä Okeroisissa Okeroisissa 1944.

Kuva:1944. leikkikärry on jäänyt talon Kuva: Suomen Kuvapalvelu Oy. suomen Kuvapalvelu Oy. seinustalle.

Kuva: sa-kuva. vier. sivull a : miesten

ollessa rintamalla maatilan

elämään. Lelu karkottaa ahdistusta, joka johtuu erosta lohtöissä tarvittiin paljon nuorta Leikit vai työ ? työvoimaa. leppälahden talon dutusta ja läheisyyttä antavaan hoivaajaan. toisinlohelämään.

Lelu karkottaa ahdistusta, jokaLeluun johtuuon erosta poika ja hevonen auttamassa talon L e i k i t v a i t y ö ? sanoen ladattu tunteita, jotka helpottavat lapsen siirtymistä Lasten suhde työntekoontöissä oli laatokan 1900-luvun alkupuolen länsirannalla dutusta ja läheisyyttä antavaan hoivaajaan. Leluun on toisin metsäpirtissä toukokuussa 1943. luovaan ja itsenäiseen, symbolisen toiminnan maailmaan turSuomessa hyvin erilainen kuin nykyään. Etenkin maaseudulla sanoen ladattu tunteita, jotka helpottavat lapsen siirtymistä Lasten suhde työntekoon oli on1900-luvun leikkikärry jäänyt talon alkupuolen vallisesti. Tällöin lapsi pystyy suhtautumaan ennakoimattolapset osallistuivat esimerkiksi maatilan töihin jo varsin seinustalle.

Kuva: sa-kuva. luovaan ja itsenäiseen, symbolisen toiminnan maailmaan turSuomessa hyvin erilainen kuin nykyään.

Etenkin maaseudulla miin tilanteisiin itsenäisesti ja luottavaisesti. Siirtymäobjekti nuorina. Työntekoa arvostettiin, ja tämä arvostus liittyi ajan vallisesti. Tällöin lapsi pystyy suhtautumaan ennakoimattolapset osallistuivat esimerkiksi maatilan töihin jo varsin siis helpottaa kasvua.20 hengen mukaisesti monilla seuduilla edellytetty omillaan miin tilanteisiin itsenäisesti ja luottavaisesti. Siirtymäobjekti nuorina. Työntekoa arvostettiin, ja tämä arvostus liittyi ajan Vaikka evakkopojan puuhevonen ei edustakaan lapsen pärjäämiseen, johon myös lapset pyrittiin kasvattamaan.

20 siis helpottaa kasvua. hengen mukaisesti monilla seuduilla edellytetty omillaan ensimmäistä lelua, sen menetyksessä on yhteneväisiä piirteitä Vuosisadan alkupuolen ihanteissa keskiluokkaisten kauelämään.

Lelu karkottaa ahdistusta, joka johtuu erosta lohVaikka evakkopojan puuhevonen edustakaantilanlapsen punkilaislasten pärjäämiseen, pyrittiin L e i k i t v a ja i maalaislasten tjohon y ö ? myös lapset edellä hahmotettuun Winnicotin ideaan.eiAhdistavissa eron voi sanoakasvattamaan. jäsentyneen dutusta ja läheisyyttä antavaan hoivaajaan.

Leluun on toisin ensimmäistä lelua, sen menetyksessä on yhteneväisiä piirteitä Vuosisadan alkupuolen ihanteissa keskiluokkaisten teissa ihminen kokee uudestaan perusturvallisuuteen liittyviä työn ja leikin kautta. Maalaislapsille työ oli arvokas osa kun- kausanoen ladattu tunteita, jotka helpottavat lapsen siirtymistä Lasten suhde työntekoon oli 1900-luvun alkupuolen edellä hahmotettuun Winnicotin ideaan.

Ahdistavissa tilanpunkilaislasten ja maalaislasten eronkansalaiseksi voi sanoa jäsentyneen tunteita. Ihmisen kehityspsykologiset vaiheet eivät välttämätnolliseksi yhteisön jäseneksi ja terveeksi kasluovaan ja itsenäiseen, symbolisen toiminnan maailmaan turSuomessa hyvin erilainen kuin nykyään. Etenkin maaseudulla 22 teissa ihminen kokee uudestaan perusturvallisuuteen liittyviä työn ja leikin kautta.

Maalaislapsille työ oli arvokas osa kunvoimaksi aivanylitettyjä kuten oikeissakin sankarihautajaisissa.

Niissä järjestämiseksi niinpyrki pojille kuin tytöillekin, ja tälläkin mukaitavalla tä ole kerralla vaiheita vaan inhimillisten kokemusvua. Arvo Ylppö 1920-luvulla ajan ihanteiden vallisesti. Tällöin lapsi pystyy suhtautumaan ennakoimattolapset osallistuivat esimerkiksi maatilan töihin jo varsin tunteita.varastoja, Ihmisenlohduttamisen kehityspsykologiset vaiheet eivät välttämätyhteisön jäseneksi ja terveeksi kansalaiseksi kaspyrittiin omaisten lisäksi merkityksellistämään leikit tulivat osaksi konkreettista maanpuolustusta. tapojen joihin palataan myöhemmän elämän vaisestinolliseksi määrittelemään keskiluokkaisten kaupunkilaislasten miin tilanteisiin itsenäisesti ja luottavaisesti. Siirtymäobjekti nuorina.

Työntekoa arvostettiin, ja tämä arvostus liittyi ajan 22 21 Arvo Ylppö ajankaupunkilaisihanteiden mukaitä olejakerralla ylitettyjä vaiheita vaan inhimillisten kokemusvua. kaatuneiden sotilaiden kuolema isänmaan pelastumisen kankeissa merkittävissä tilanteissa. leikin työksi: leikki on pyrki lapsen1920-luvulla työtä. Toisaalta siis helpottaa kasvua.20 hengen mukaisesti monilla seuduilla edellytetty omillaan sesti määrittelemään kaupunkilaislasten tapojen varastoja, joihin palataan elämän nalta tärkeäksi.

Usein leikeissä uhrin roolimoni oli nimenomaan Varmasti moni karjalaislapsi, niin myöhemmän kuin muukin ko- vai- lasten nähtiin ”velttoutensa”keskiluokkaisten takia olevan vaarassa joutua R A L L I S E T L Ejohon I K I T myös lapset pyrittiin kasvattamaan.

Vaikka evakkopojan puuhevonen ei edustakaan lapsenV A A pärjäämiseen, 21 varattu pojille. tinsa menettänyt lapsi, on yhdistänyt kotiseudulta pakenemihuonoille oli ohjatuissa leikin urille. työksi:Ihanteissa leikki onpainopiste lapsen työtä.

Toisaaltaleikeissä, kaupunkilaiskeissa ja merkittävissä tilanteissa. ensimmäistä lelua, sen menetyksessä on yhteneväisiä piirteitä Vuosisadan alkupuolen ihanteissa keskiluokkaisten kauSotaleikeistä tuli vaarallisia, kun niihin yhdistettiin oikeita joutua työntyi myös tyttöjen ja poikien keskinäisiin kotileiksenSota rakkaimman lelun menetykseen.

Näin omalle eheydelle joiden nähtiin olevan kasvatuksellisesti parhaimpia.

Lapsen Varmasti moni karjalaislapsi, niinideaan. kuin moni muukintilankolasten nähtiin ja ”velttoutensa” olevan vaarassa edellä hahmotettuun Winnicotin Ahdistavissa punkilaislasten maalaislastentakia eron voi sanoa jäsentyneen sotatarvikkeita.

Sotamateriaalia levisi kaikkialle Suomeen keihin. Äitiäasian ja isää leikittiinyhdistänyt vaikkapa niin, että isä lähti ase arvokkaan menetyksen myötä lapsen turvallisuuden luovuuden kannalta lasten itsenäiset ja keskinäiset leikit ovat tinsa menettänyt kotiseudulta pakenemihuonoille urille.

Ihanteissa painopiste leikeissä, teissa ihminen lapsi, kokee on uudestaan perusturvallisuuteen liittyviä työn ja leikin kautta.

Maalaislapsille työoli oliohjatuissa arvokas osa kunvaruskunnista ja asevarikoilta sekä lomailevienvaikka rintamamiesolallaan rinnassa sotaan eiäidin saattaessa.

Sotunne onkunniamerkit kadonnut.lelun Uutta puuhevosta koskaan enääeheydelle hannykytietämyksen valossa merkityksellisempiä, ohjattu-Lapsen sen tunteita. rakkaimman menetykseen.

Näin omalle joiden nähtiin olevan kasvatuksellisesti parhaimpia.

Ihmisen kehityspsykologiset vaiheet eivät välttämätnolliseksi yhteisön jäseneksi ja terveeksi kansalaiseksi kas23 ten mukana. Etenkin jatkosodan myötä takaisin vallatussa ovat dan alla ja senasian aikana julkaistiin myös oppaita maastoleikkien kittu. ja leikkejäkään ei ole syytä aliarvioida. arvokkaan menetyksen myötä lapsen turvallisuuden luovuuden lasten itsenäiset ja keskinäiset tä ole kerralla ylitettyjä vaiheita vaan inhimillisten kokemusvua.22 Arvo kannalta Ylppö pyrki 1920-luvulla ajan ihanteiden leikit mukaitunne on kadonnut. ei koskaanelämän enää hannykytietämyksen valossa merkityksellisempiä, vaikka ohjattutapojen varastoja, Uutta joihin puuhevosta palataan myöhemmän vaisesti määrittelemään keskiluokkaisten kaupunkilaislasten

kittu. keissa ja merkittävissä tilanteissa.21 t a - a j a n l e i k i t j a k o u l u Varmasti moni karjalaislapsi, niin kuin moni muukin kotinsa menettänyt lapsi, on yhdistänyt kotiseudulta pakenemi-

S o 50

23 ja leikkejäkään ei ole aliarvioida. leikin työksi: leikki onsyytä lapsen työtä. Toisaalta kaupunkilais45 19 lasten nähtiin ”velttoutensa” takia olevan vaarassa joutua huonoille urille. Ihanteissa painopiste oli ohjatuissa leikeissä, h

a

a v

o

i

t

e

t

t

u

l

a

p

s

u

u

s

vIeR: SI vull A : Kesät olivat kesiä sota-aikanakin. lapsia rannalla Kirkkonummella jatkosodan alussa heinäkuussa 1941. Kuva: SA-kuva.

Koulunkäynti tasapainottitasapainotti muuten OIKeA ll A : Koulunkäynti

epävakaata arkea, mutta muuten epävakaata arkea,toisaalta mutta läksyt saattoivat kuormittaa lasten toisaalta läksyt saattoivat kuormittaa jo ennestään työntäyteisiä päiviä. lasten jo ennestään työntäyteisiä SuomenSuomen lasten aapinen.

WSOY.. WSOY. päiviä. lasten aapinen Kannen piirros piirros Rudolf Koivu.

Kannen

”Sota riisti rajuin ottein meidät lapsuudesta ja paiskasi aikuisten maailmaan. Olin sortua työtaakan alle, kuten monet muutkin maalaistalojen lapset. Sota riisti meiltä rauhallisen ja turvallisen lapsuuden leikkeineen. Sota kasvatti meitä säälimättä, kysymättä: jaksammeko. Meidän oli usein korvattava joku aikuinen.”

Näin kuvaa aikaista vastuunkantoa vuonna 1933 syntynyt Savosta kotoisin oleva nainen. Kertoja jatkaa, kuinka hänen kävi kateeksi vanhempaa ystävää, jolla oli mahdollisuus leikkiä nukeilla vielä 12–13-vuotiaana: ”Minäkin olisin halunnut vielä leikkiä nukeilla, mutta siihen oli kovin harvoin aikaa.

Joskus otimme peltotöihinkin nuket mukaan. Kun aikuiset olivat ruokalevolla, me leikimme.” 24

elämäänsä. Lapsille oli tärkeää kyetä tilaisuuden tullen pakenemaan sota-ajan todellisuutta mielikuvitusmaailmaan, löytämään hetki omaa aikaa toiminnan täyteisessä maailmassa.26 Tilaisuuden tullen sota-ajan lapset leikkivät luonnollisesti myös aivan tavallisia leikkejä: kesällä uitiin ja talvella laskettiin mäkeä. Sota myös kasvatti itsenäisyyteen ja opetti pärjäämään vaikeissa oloissa. Aikainen vastuunkanto loi vastuuntuntoisia aikuisia, mutta se saattoi myös häiritä lasten kasvurauhaa.

Monien sota-ajan lasten tarve kertoa sodan peloista ja keskeytyneestä lapsuudesta kertoo siitä, että pärjäämisen takana on kuitenkin kannettu – ja kannetaan edelleen – paljon hätää ja tuskaa, jotka kaipaavat tunnustusta.

Sota-ajan vaatimukset siirsivät ”lapsen työn” painopisteen oikean työn puolelle. Leikkiin jäi monilla vähän aikaa, kun koulutyötkin piti hoitaa. Vapaasti virtaava leikki, mukaansa

Sodan Syttyminen koettiin kouluiSSa

täydellisesti tempaava luova toiminta on lapsen persoonalli-

Koulu oli tärkeä lasten ja nuorten elämänpiiriä jäsentävä tekijä sota-aikanakin: ”lapsen työ” oli 1920- ja 1930-luvuilla oppivelvollisuuskoulun myötä täsmentynyt koulutyöksi. Talvisodan alla

suuden kehitykselle elintärkeä asia. Sota-ajan lapset kertovat useissa yhteyksissä, kuinka he kasvoivat tekemään työtä, oppivat ahkeruuteen ja niukkuuteen. Mutta mikä vaikutus oli monilla leikkimättä jääneillä leikeillä? Myös nykyajan lapset uhkaavat jäädä Jari Sinkkosen mukaan leikittä: elämän sirpaloituneisuus monilla sekä toisilla puolestaan yliaktiivinen ohjattu harrastustoiminta uhkaavat tuhota ajan ja tilan lasten omilta luovilta leikeiltä.25 Sodan lapset olivat osa kollektiivista kansakunnan voimanponnistusta, joka ei antanut riittävästi tilaa eikä aikaa omaehtoiselle luovalle toiminnalle.

Monet sota-ajan lapset kokevat, että elämättä jäänyt rauhallinen lapsuus ei ole vaikuttanut liian haitallisesti heidän

S o 20

t

a

-

a

j

a

n

l

e

i

k

i

t

j

a

k

o

u

l

u

katkos tähän työhön tuli lähes koko maassa lokakuussa 1939, kun ylimääräiset kertausharjoitukset sulkivat kouluja. Koulurakennukset otettiin sotilastarkoituksiin. Kertausharjoitusten aikana koululaiset jo kokivat poikkeusolojen opiskelumuotoja: läksyjä luettiin itsenäisesti ja seurattiin radiosta lähetettyä opetusohjelmaa. Ennen talvisodan syttymistä koulut ehtivät monin paikoin avata ovensa.

Talvisodan syttyminen katkaisi koulutyön melkein koko maassa; eräät harvat koulut jatkoivat syyslukukauden loppuun saakka. Tieto sodan alkamisesta saavutti monet suomalais-

S

U

O

M

E

N

L

A

P

S

E

T

S

O

D A

S

53 S A

vIeR. SI vull A : Tyttö saa

virkkaamisneuvoja opettajalta talvisodan aikana. Kouluilla oli myös osansa sota-ajan materiaalipulan lievittämisessä.

Kouluissa neulottiin vaikkapa villasukkia sotaajan tarpeisiin. Kuva: Thérèse Bonney, museovirasto.

Koululaisia Helsingin Talvipuutarhan edustalla OIKeA ll A : Koululaisia Helsingin muutama päivä Talvipuutarhan ennen edustalla jatkosodan alkua. muutama päivä ennen jatkosodan Kuva: alkua.Museovirasto.

Kuva: museovirasto.

koululaiset aamun ensimmäisillä oppitunneilla: ihmeteltiin miksi Suomen lippu oli puolitangossa ja miksi opettaja itki.

Myös ensimmäinen ilmahälytys koettiin tuolloin. Monille talvisodan alku on merkinnyt muistelukerronnassa eräänlaista elämän alkamishetkeä. Kun sotaa edeltävän ajan muistot jäsentyvät hatarasti laikkuina siellä täällä, sodan alku sen sijaan muistetaan terävästi. Asioille on annettu sodan viitekehyksessä omassa elämäntarinassa suurempi merkitys. Vaikka varsinaiset muistot saattavatkin olla monilla hataria sota-ajalta, mieleen on jäänyt usein muistojälkiä koetuista tunteista: pelosta, epätoivosta ja surusta, mutta tietenkin myös toivosta ja helpotuksesta. Makaaberilla tavalla sodan kuoleman ja kärsimyksen todellisuus on monille sota-ajan lapsille piste, josta itsenäinen elämä on alkanut.

Opettajilla oli suuri vastuu poikkeusoloissa, mutta aina he eivät kyenneet toimimaan asemansa edellyttämällä tavalla. Eteläsuomalainen vuonna 1927 syntynyt mies muistelee kansakoulun opettajansa olleen monien opettajien tapaan

men pojat siellä koettavat puolustaa tätä maata, ja monia pitäjiä on jo ollut pakko jättää ryssän käsiin.’ Kun hän vähän rauhoittui saimme kuulla ryssän hyökänneen rajan yli useassa kohdassa ja monia kaupunkeja on pommitettu. Sen aamun muistan ikäni, kun jouduin opettajan ukkosenjohdattimeksi. Tietenkin minua hävetti ja taisin pyytää anteeksi ihan oma-aloitteisesti.” 27 Sodan syttymisen sai nahoissaan tuntea oppilas, joka oli tietämättään toiminut vastoin sodan edustaman kansallisen kriisin asettamia käyttäytymissääntöjä. Isänmaallinen opettaja – isänmaan edustaja – epäilemättä koki hetken tuskallisena ja kohdisti oman voimattomuutensa ja vihansa oppilaisiin, jotka kurittomuudessaan edustivat epäyhtenäisyyttä hetkellä, jolloin kaikkien olisi pitänyt puhaltaa yhteen hiileen. Näin huvittelevasta ja toisia kiusaavasta koulupojasta tuli hetkellisesti syntipukki isänmaan kokemalle hädälle, sodan syttymiselle.

k atkonainen kouluarki

työhönsä kutsumuksena suhtautunut ikäneito, jonka tunneilla istuttiin hiljaa ja kuiskuttelematta, ja joka edellytti oppilail-

Koulunkäynti oli sodan aikana katkonaista. Talvisodan aikana koulut oli suljettu rakennusten toimiessa siirtolaisten majoitus-

taan tiukan vastuuntuntoista paneutumista koulutyöhön:

paikkoina, sotasairaaloina tai reserviläisten kokoamispaikkoina.

Talvisodan katkaisema lukuvuosi jatkettiin loppuun tavallisesti vasta elo–syyskuussa, ja seuraava lukuvuosi pyörähti käyntiin

”Sinä aamuna saavuimme kouluun tavalliseen tapaan. Opettaja piti aamuhartauden ja järjesti meille kirjoitustehtäviä. Sen jälkeen hän poistui omalle puolelleen kuuntelemaan aamu-uutiset, kuten oli silloin tapana. Tietenkin me pojat käytimme tilaisuutta hyväksemme ja teimme omia kujeitamme. Olin juuri heittämässä kaveria paperipallolla, kun opettaja astui luokkaan. Näimme hänen kasvoistaan, että hän oli hyvin järkyttynyt. Hän hyökkäsi suoraan minun kimppuuni ja alkoi kaksin käsin läiskiä minua poskille. Itkun seasta hän ärjyi: ’Sinäkin siinä näytät sitä ilkeyttäsi ja kurittomuuttasi ja Suo-

S

o

t

a

-

a

j

a

n

l

e

i

k

i

t

j

a

k

o

u

l

u

lokakuussa 1940, ellei seuraavaa lukuvuotta jatkettu suoraan elokuussa. Jatkosodan aikana koulut olivat pääsääntöisesti toiminnassa lukuun ottamatta syksyä 1941, jolloin koulutyö oli useimmiten keskeytyneenä, sekä talvea 1944, jolloin etenkin suurimpien kaupunkien kouluja suljettiin pommitusten vuoksi.

Sotakesän 1944 jälkeen monet koulut alkoivat vasta loppusyksystä.

55 21

EDELL. AUKEA M A LLA :

Maanpuolustushenkeä nostattavia lauluja pidettiin tärkeänä osana opetusta.

Laulutunti talvisodan aikana. Kuva: Thérèse Bonney, Museovirasto.

OIKEA LL A : Koulupäivän

peruuntuminen saattoi olla iloinen yllätys, jos muut askareet antoivat aikaa hauskanpitoon. Kuva: Suomen Kuvapalvelu Oy. vIEr. SIvULL A : Seinäjoen Marttilan kansakoulun oppilaat potkukelkkakilpailun lähdössä 1944. Kuva: Suomen Kuvapalvelu Oy.

Paikallisesti koulunkäynnissä oli keskeytyksiä sodan aikana muutenkin ja usein koulut loppuivat keväällä aikaisemmin kuin tavallisesti sekä alkoivat syksyllä myöhemmin, jotta oppilaat ehtisivät osallistua sadonkorjuuseen ja muuhun työhön.

Lisäksi eräät koulurakennukset pysyivät koko sodan ajan sotilaallisessa käytössä, ja näin ollen näiden koulujen oppilaat siirtyivät muihin lähialueen kouluihin. Luokkakoot olivatkin suuria ja monilla oppilailla koulumatkat saattoivat pidentyä entisestään. Tilanpuutteen vuoksi monissa kouluissa opiskeltiin vuorolukuna, jolloin koulua käytiin aamu- ja iltavuoroissa. Yleinen materiaalipula haittasi myös kouluarkea.

Oppilasmäärien kasvuun olivat syynä luokkien yhdistämisten lisäksi erilaiset väestönsiirrot, jotka toivat uusia kasvoja paikkakuntien luokkahuoneisiin. Opettajat vaihtuivat usein, ja sota-ajan oloissa suurin osa opettajista oli naisia ja vanhempia miehiä. Monesti poikien käsityö ja liikunta jäivät opettamatta, ellei ollut mahdollisuutta palkata ylimääräistä opettajaa. Opettajia kaatui rintamalla ja suruviestit kouluilla olivat tavallisia.

Oppikoulujen lukioluokkien arkeen sota vaikutti myös

semmin vastaavasti oli toimittu keväällä 1918. Vuosina 1941 ja 1943 puolestaan kaikki asepalveluksessa olleet kokelaat hyväksyttiin ilman koetta ylioppilaiksi. Jotkut isänmaan toivot saivat noina vuosina ylioppilaslakin haudallensa. Sotilasylioppilaskirjoituksia rintamapalveluksessa olleille jatkettiin vuoteen 1946.

ArkeA järjestävä koulurutiini ”Lapsen maailmassa kesät oli kesiä ja talvet koulua oli sitten sota tai ei.” 28 Sota-ajan vaativissa olosuhteissa koulunkäynti oli tärkeää arjen kokemuksen ylläpitämiseksi. Leena Ormio ja Anja Porio ovat todenneet, että monille lapsille koulun alkaminen keskeytysten jälkeen oli mieluisaa. Etenkin pommisuojat ja pakomatkat läpikäyneet lapset kokivat koulun tarjoamat toverit ja rutiinin tuoman järjestyksen tervetulleena. Hyvä ja turvallinen opettaja oli myös tärkeä asia lapsille. Samalla koulu saattoi tarjota helpotuksen kodissa vallitsevaan huolen ilmapiiriin.29 Parhaimmillaan koulun oppilasverkosto ja opettajat pitivät

siten, että monet oppilaat olivat rintamalla asevelvollisina tai vapaaehtoisina. Asemasotavaiheessa opiskelua hoidettiin rintamalta käsin esimerkiksi tenttimällä tai rintamakouluis-

yhtä ja toimivat turvan antajina. Koulu saattoi olla opinahjon lisäksi myös leikkipaikka, jossa oli mahdollista leikkiä kotona ehkä leikkimättä jääneitä leikkejä.

sa. Keväällä 1940 sekä 1942 kaikki abiturientit pääsivät ilman kirjoituksia ylioppilaiksi edellisen vuoden todistuksen perusteella johtuen koulunkäynnin keskeytyksestä. Aikai-

Opiskelu toimi elämän rakennetta ja hallittavuutta ylläpitävänä voimana. Koulu toi järjestystä kaoottiseen ympäristöön. Usein koulua käytiin pommitusten ja propagandistisesti

58 22

S

U h O aM aE vN o Li tA eP tS t E

u T

a pD sA uS u s Sl O S A

Sota lapsen silmin • Millaista oli olla lapsi sodan aikana?

• Millaisen uhrin lapset joutuivat antamaan itsenäisyytemme puolesta?

• Miten sota vaikutti lasten elämään sodan jälkeenkin?

Käsissäsi oleva teos kertoo suomalaisten lasten elämästä talvimukavalta maistunut koulutyö saattanut viedä mukanaan ja jatkosodan aikana. Se kertoo syvistä haavoista mutta myös lastenJatkosodan niin, että sota itsessään on melkein unohtunut. puolestaan on tuntunut monista ahdistavalta ajalta tavoista käsitellä sodan usein heilleloppu käsittämättömiä tapahtumia. epätietoisuuden takia.

Sejälkeen. kertoo myös lasten tahdosta yhteiseen – helpotsa tai niiden Isätkin saattoivat rintamalta muistuttaaosallistua ”Koulu oli lapselle paikka,ponnistukseen mikä varmaan sotapelkoja jälkikasvuaan itseopiskelun tärkeydestä. usein astumalla aivanToisaalta liian koulunsuuriinti.”saappaisiin. käynnin keskeytyminen oli monille lapsille monessa mielessä Teoksessa pääsevät tutkijoiden lisäksi ääneen sodan lapsena iloinen asia. Myöhäistä pommitusta seuraavana aamuna kouoPPil aiden VaihtuVa Virta kokeneet suomalaiset.

Teoksen luun sai mennä myöhemmin; usein toivottiinkin pommitus-lukuisat koskettavat kuvat tuovat ten pitkittyvän, ettei kouluun tarvitsisi silmiemme mennä ollenkaan. eteen.

Jos Talvisodan seurauksena karjalaista siirtoväkeä majoitettiin sota-ajan elävänä sävyttyneen desanttivaaran alla: paradoksaalisesti koulu oli samanaikaisesti sekä arjessa kiinni pitävä instituutio että pakkolaitos. Koulujen ollessa keskeytyneenä pyrittiin läksyjä lukemaan kotona vanhempien kuulustellessa, usein töiden lomas-

30

ylimääräiset askareet sallivat, kouluarjen loppuminen saattoi antaa aikaa omille harrastuksille ja leikeille.

Koululaisten kokemukset vaihtelevat suuresti muun muassa sen mukaan, missä päin Suomea he viettivät sodan ajan.

Asemasodan aikana kouluarki tuntui paikoin aivan tavalliselta koulunkäynniltä. Monille kouluarjesta on jäänyt mieleen

*9789510438008*

jatkuvat keskeytykset, ilmahälytykset ja suurelta tuntunut työmäärä muiden askareidenkin Toisilla koulunkäynwww.wsoy.fi 92.73 painaessa.

ISBN 978-951-0-43800-8 ti ei juuri poikennut sotaa edeltävän ajan rutiineista. Onpa Tuotetunnus 988733-1801 PAL. VKO 2019-01

väliaikaisesti lukuisiin koulurakennuksiin. Myöhemmin koulujen alettua uudelleen luokille tuli paljon uusia oppilaita, jotka toivat mukanaan erilaisia tapoja, leikkejä ja murteita.

Evakkoja vastaanottaneiden paikkakuntien koululaiset muistelevat karjalaisten kohtaamista pääosin myönteisesti uusi-

9,90 1€ 0%

ne kavereineen. Evakkolasten kipeät sotakokemukset toivat sodan vaikutukset myös suhteellisen suojatuissa oloissa eläneiden lasten kokemusmaailmaan. ja paikallisten lv s is aSiirtoväen

.

asukkaiden kohtaaminen ei kuitenkaan aina ollut lämmin.

Päällyksen kuvat SA-kuva Päällys Martti Ruokonen S

o

t

a

-

a

j

a

n

l

e

i

k

i

t

j

a

k

o

u

l

u

59 23