Eläkeliiton Etelä-Savon piirin Joululehti 2019

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019 • 10 €

J

Jouluevankeliumi savoksi

a tapahtupa siihen aekaan että keisarj

Aakustus anto semmosen ukaasin, jotta

koko muailma olj pantava verolle. Tämä tämmönen verolle panemine olj ens kerta

ja se tapahtu, kun se Kyrenius olj Syyrian

muaherrana. Ja niimpä kaekki mänj kirjan

piälle pantaviks ite kuhhii ommaan kaapuhiisa.

Niinpä Joosehvikkii lähti mänemään Kalilejasta Nasaretin kaapunnistaylös Juuttaanmuan

Tuavetin kaapuntiin, jonka nimi on Peetlehem, hiän kun olj niät synnyltään Tuavetin

sukukieppiä, verolle pantavaks morsijamesa Marijan kansa, jok olj jo pieniin päen.

Niin tapahtupa heijjän siellä ollessaan,

että Marijan purkuaeka tulj ja hiän tehnä pyöräätti poejan, esikoesesa, kiäräsj sen

kapaloon ja panj aperuuheen, kun kievarista ei löötynnä ennee tyhjee tilloo. Siellä

seuvulla olj lammaspaemenia kejolla yöllä

vahtimassa katraetaan. Niin heijän eissään

seeso Herran enkelj ja Herran kirkkaas loesti heijän ympärillään, ja hyöhän säekähtivät pahanpäeväsesti. Mutta enkelj sano heille:

Elekee työ pelätä tyhjee, sillä kahtokee, kun minä ilimotan teille ihan ilosen asijan, jok on tulova kaekelle kansalle: teille on tänä

päevänä syntynnä Vapahtaja, jok on Ristus Herra, Tuavetin kaapunnissa. Ja tämä on

teille osviittana: työ löövätte lapsen kapaloetuna aperuuhessa makkoomassa. Ja hyötähyvijään olj enkelin kanssa emä jookko taevaallista

sotaväkkee ja hyö ylistivät Jumaloo ja huutivat: Kunnija olokaan Jumalalle korkeoksissa ja

muassa raoha immeisten keske, joeta kohtaan hiän ei vihhoo pie.

Ja kun enkelit olvat männä paementen luota

tiehensä, niin nämä tuumaelivat toesilleen: Mitähän, jos lähetään sinne Peetlehemmiin päen kahtommaan, mittee siellä oekeestaan

on tapahtunna ja mittee Herra äskön tuossa

ilimottelj. Ja niihä hyö lähtivät täätältämmään oeken juoksujalakoo ja löysivättii Marijan ja Joosehvin ja lapsen, joka muata köllötti aperuuhessa.

Ja kun hyö olivat tämän nähnä, ilimottivat

hyö sen uutisen, jokolj jo heejän tiijossaan

tästä lapsesta. Ja kaekki, jotka sen kuulvat, päevittelivät siinä iha uuvestaannii, mittee paemenet heille ilimineerasivat. Mutta

Marijapa panj nämä kuulopuhheet tarkasti

korvasa taa ja vatvo niitä hiljoo ite mielessään.

Ja paemenet palasivat takasi ja kiittelivät ja

ylistelivät Jumaloosa kaekesta, minkä olivat

kuullu ja nähnä, sen mukkaa mitenkä heille olj alualakaen huastettu.

joulusivut.blogspot.com

2019

SISÄLLYS

Hyvää Joulua

Etelä-Savon piiri ja yhdistykset

YHDISTYKSET Anttolan yhdistys ....................... 6 Haukivuoren yhdistys ................ 10 Hirvensalmen yhdistys............... 12 Joroisten yhdistys....................... 14 Juvan yhdistys .......................... 20 Jäppilän yhdistys........................24 Kangasniemen yhdistys..............32

Eläkeliiton Etelä-Savon piirin toiminnan 45. toimintavuosi 2019 ja Eläkeliiton 50-vuotisjuhlavuosi 2020...................................................... 4

Mikkelin yhdistys...................... 36 Mikkelin seudun yhdistys...........43

Vuosi 2019 kanssanne............................................................................. 9

Mäntyharjun yhdistys ............... 46

Pakollinen verollepano.......................................................................... 55

Pertunmaan yhdistys................. 49

Kohti juhlavuotta.................................................................................. 72

Pieksämäen yhdistys.................. 56

Toimintavuosi 2019.............................................................................. 74

Puumalan yhdistys.................... 60

Kilpailutoiminta .................................................................................. 80

Ristiinan yhdistys...................... 66

Ristikko ................................................................................................ 96

Virtasalmen yhdistys................. 70

Yhdistysluettelo......................... 98

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

3

Eläkeliiton Etelä-Savon piirin toiminnan 45. toimintavuosi 2019 ja Eläkeliiton 50-vuotisjuhlavuosi 2020

E

läkeliiton Etelä-Savon piirin toiminnan 45. juhlavuotta ja kesäjuhlaa juhlistettiin 11.7.2019 Mikkelissä Naisvuoren kesäteatterissa. Tilaisuuden alussa vietettiin kesäjuhlatapahtuma, juhlapuhujaksi olimme saaneet Eläkeliiton Pj Raimo Ikosen. Hän käsitteli puheessaan ajankohtaisia ja Eläkeliitolle tärkeitä asioita.

eläkeläisten oma yhdistys, joka ajaa syrjäytyneiden ja lähes olematonta eläketurvaa saavien ihmisten asiaa erityisesti maaseudulla. Näin Suomeen perustettiin yksimielisesti uusi järjestö nimeltään Eläkeliitto ry. Pohjois-Savo oli keskeisesti mukana kokouksessa, sillä Kuopioon ja Nilsiään perustetut yhdistykset yhdessä Työ-, terveys- ja eläketurva ry:n kanssa merkittiin Eläkeliiton Naisvuoren kesäteatterissa saim- perustajiksi.” me nähdä Tapio Liinojan ja Mikko Kivisen kirjoittaman Elämä Myöhemmin V.J Sukselainen oli janottaa -musiikkikomedian. Nais- todennut: ”Ilman Katri-Helenaa vuoren ammattitaitoisten esittäjien olisi koko Eläkeliitto jäänyt perusja Lapinlahden Lintujen musiikki tamatta. loivat unohtumattoman ja virkistävän teatterielämyksen. Tilaisuudessa Vuonna 2020 juhlitaan Eläkeliioli lähes kuusisataa eläkeliittolaista, ton 50-vuotisjuhlavuotta ”SukupolKarjalan piiristä mukana oli run- vien ketjussa” -teemalla vietettävä saasti osanottajia. Muilta osin vuosi juhlavuosi näkyy vuoden mittaan on sujunut toimintasuunnitelman monin eri tavoin järjestömme toija entisten perinteiden mukaan. minnassa. 26.2. vietetään varsinaista 50-vuotisjuhlaa Finlandia-talolla Piirimme viidestätoista yhdistyk- monipuolista Eläkeliiton toiminsestä 45 vuotta 2019 täytti Hauki- taa kuvastavan ohjelman merkeisvuori, Jäppilä, Joroinen, Pertunmaa sä. Juhla striimataan eli lähetetään ja Virtasalmen yhdistys. Juhla vuot- suorana verkossa. Näin myös jäsenta vietettiin työn merkissä, odotel- yhdistykset pääsevät mukaan juhlalen viidenkymmenen vuoden täyt- tunnelmaan ja voivat järjestää omia tymistä. juhlatapahtumia samaan aikaan, vaikka täytekakkukahvien merkeissä.

VUONNA 2020 JUHLITAAN ELÄKELIITON 50-JUHLAVUOTTA

”Katri-Helena Eskelinen kansanedustaja, ministeri ja myöhemmin myös kotiseutuneuvos, sai kunnian avata keskitalvella, helmikuun 26 päivänä 1970 järjestetyn kokouksen. Avaaja perusteli voimakkaasti, miten maahan tarvitaan sellainen 4

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Taito perinnöksi -kampanjan myötä Eläkeliiton jäsenyhdistykset järjestävät yhteistyössä paikallisten koulujen tai päiväkotien kanssa perinnetaitopäivän. Päivä voi sisältyä koulun opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen tai olla ns. virkistyspäivä. Ylisukupolvisuus ja ikäihmisten osallisuus yhteiskunnassa

ovat liiton tulevan vuoden toiminnassa läpileikkaavia periaatteita.

Toimintakäsikirja valmistuu syksyn 2019 aikana, käsikirjaa on valmisteltu piirien tilaisuuksissa jo 2018 ja jatkunut liiton toimesta.

Valmistuttuaan toimintakäsikirja auttaa piirejä niiden ydintehtävien määrittelyssä ja hoidossa, sekä resurssien suuntaamisessa. Yhdistysten luottamushenkilöiden osaamisen vahvistaminen ja muu yhdistysten tukeminen, ikääntyneiden etujen ja oikeuksien valvominen ovat piirien tärkeimmät tehtävät.

ELÄKELIITON TAVOITTEITA SAATU HALLITUSOHJELMAAN JA VUODEN 2020 BUDJETTIIN

Viime vuosina yhteiskunnallinen vaikuttaminen on noussut vahvemmin keskusteluun taitetun indeksin, eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden ja ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden myötä. Tästä syystä on tärkeä tietää mitä valtiollisessa ja kuntien budjeteissa päätetään tai valmistellaan.

Hallitusohjelma, sekä hallituksen 1. budjetti ovat hyviä eläkeläisille, mukana lähes kaikki Eläkeliiton esittämämme asiat. Budjetti on rakennettu kahden pilarin varaan, työllisyysaste 75% ja 60 000 uutta työllistä vuoteen 2023 mennessä, ensi vuonna 30 000, sekä valtiontalouden tasapaino vuonna 2023 kunnossa, ollen nyt 2mrd euroa alijäämäinen.

Pysyviä etuja eläkeläisille, hallitus toteuttaa pienten eläkkeiden tasokorotuksen. Alle 1200-1300 euron eläkkeisiin tulee tasokorotus. Korotus on sitä suurempi mitä pienempi eläke on. Alle 1000 euron kuukausieläkkeissä korotus on kansaneläkkeeseen noin 31 euroa ja takuueläkkeeseen 50 euroa kuukaudessa nettona.

Hallitus toteuttaa tehostetussa palveluasumisessa hoitajamitoituksen 0,7 seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti. Tämän toteuttaminen vaatii aikaa, koska 4000 hoitajan saaminen on mahdoton lyhyellä aikavälillä. Hoidon tehostamiseksi toteutetaan hoitotakuu, jonka mukaan kiireettömissä tapauksissa hoitoon pääsee seitsemän päivän kuluessa, kun hoidon tarve on arvioitu. Hallitus korottaa 20 eurolla kuukaudessa perusturvaetuuksia mukaan lukien vähimmäispäivärahat. Eläkeläisten äänen vahvistamiseksi perustetaan vanhusasiainvaltuutetun toimisto ja virka.

Maaseutuvaltaisissa maakunnissa on väestön ikärakenne vanhempi kuin kaupunkivaltaisissa maakunnissa. Hallituksen aikomat verojen korotukset rasittavat näitä seutuja muita ankarammin. Lisäksi maaseudulla asuvien eläkeläisten tulotaso on selvästi kaupunkilaisia matalampi. Eläkeläisten verotus ei saa olla työntekijän verotusta kovempi. Osa veronkorotuksista toteutetaan ensi vuoden budjetissa. Pienituloisille hallitus on luvannut, että veronkorotukset huomioidaan tulovero-

tukseen ja etuustasoihin tehtävillä korotuksilla. Tästä lupauksesta on pidettävä kiinni.

ETELÄ-SAVON PIIRI KIITTÄÄ

Eläkeliiton Etelä-Savon piiri haluaa kiittää kaikkia teitä, jotka olette omalla panoksellanne osallistuneet tämän lehden tekemiseen, niin yhdistyksissä kuin yksittäisinä henkilöinäkin. Lämmin kiitos myös piirin toiminnanjohtajalle Airi Tellalle Joululehden eteen tehdystä työstä.

Haluan kiittää myös piirihallitusta, joka on yksituumaisesti luonut edellytyksiä Joululehden toteutukselle.

Lehden merkitys on Etelä-Savon piirin jäsenille erittäin tärkeä, Eläkeliiton sanomien lisäksi. Joululehti on piirin yksi tärkeä tukijalka taloudellisesti.

Lämmin kiitos myös kaikille piirin ja yhdistysten sivuilla ilmoittaneille yhteistyökumppaneille. Ilman teidän tukeanne tämän lehden julkaiseminen ei olisi mahdollista. Kiitos!

Siunattua Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020.

Arvo Levänen Etelä-Savon piirin puheenjohtaja Eläkeliiton Liittovaltuuston puheenjohtaja

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

5

Nuoruuteni savotat

K

ävin koulun Yliveden kansakoulussa. Ensimmäisellä luokalla aloitin vuonna 1947. Kouluhan toimi siihen aikaan supistettuna kouluna. Ensimmäinen ja toinen luokka käytiin lyhennetyinä lukukausina, kuusi viikkoa syksyllä ja kuusi viikkoa keväällä.

Koulussa ei siihen aikaan ollut vielä keittäjää, joten ei ollut kouluruokaakaan. Omina eväinä oli voilla voidellut leipäpalat ja maitopullo.

Ne olivat toki paperiin käärittynä kirjan kanssa repussa.

HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOT • • • • • •

ajoneuvojen siirrot ja ojasta vedot parkkihallista noudot apukäynnistykset 12-24 v. renkaanvaihdot sijaisautopalvelu lukittujen ovien avaus

Elettiinhän sodan jälkeistä aikaa.

Säännöstelytalous ja elintarvikekortit sekä muut ostokortit olivat käytössä aina vuoteen 1952 saakka. Meidän koulun opettajana oli Hanna Hytti. Eikä muita opettajia ollutkaan. Puutöitä opetti ylempien luokkien pojille Hannan mies Kalle. Seitsemännen luokan suorittaneet oppilaat tulivat kouluun suorittamaan jatkokurssia, kun meidän koulupäivä päättyi. Oli siihen aikaan opettajalla pitkä työpäivä.

Kansakoulun 3-7 luokkien oppilaat opettelivat heille kunkin luokkaohjelman mukaisesti. Vuonna 1949

muuttui moni asia. Kouluun tuli yläja alaluokka, Yläluokkien, luokat 4-7, opettajana toimi Hanna Hytti.

Alaluokkia tuli opettamaan Hellä Hytti. Hellä oli Hannan ja Kallen tytär. Alaluokat sijoitettiin veistoluokkaan, johon laitettiin pulpetit.

Yliveden koulukin sai tässä vaiheessa koulukeittiön. Keittäjän toimessa aloitti Sirkka Ronkainen. Tämä oli iso muutos eväsreppuun, kun sai lämpimiä kettoja, puuroja, vellejä ym, lämmintä ruokaa. Tietenkin pulpetille laitettiin itse päärmätyt ruokaliinat.

RASKAAN KALUSTON HINAUS • kuorma-autot, rekat, linja-autot • pyöräkuormaajat, kaivinkoneet ym. raskaat työkoneet • ojasta vedot, nostot ja kuljetukset • apukäynnistykset 12-24 v.

0 h 0 24 lu 2pa4 lve 0 tie 0 ja 1 0 aus Hin

i

Fa l

ck yritt

ä ritt a ky ull alc ud nF h se ine 24 all lin ys 298 ke t ik s 6 M y .fi

äj

ik Pa

ä

Etelä

Paikalli

k 8 iv Pä 5 89.falc 04 ww w

-S

av

ne

jäs

n

on

alueell

a

Paikallinen Falck yrittäjäsi

Mikkelin seudulla Päivystys 24h Päivystys 24h 045 898 6298

045 898 6298 www.falck.fi

www.hinausliikanen.fi Valtakunnallinen Hinaus- ja tiepalvelu

01002400 www.falck.fi

6

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

0100 2 Hinaus- ja tiepa

työjärjestykseen liittyi oleellisesti järjestää koulun joulu- ja kevätjuhlat sekä äitienpäivät. Joulujuhlaa varten aloitettiin ohjelmien harjoittelu jo hyvissä ajoin syyslukukaudella. Olihan koulun juhlat kyläkunnan merkittävimpiä tapahtumia. Silloin kokoontui koululle kaikista savuista useampikin perheenjäsen ja koulun luokkahuone oli aivan täynnä yleisöä. Kaikille oppilaille oli jaettu osansa ohjelmasta.

Pienimmät esittivät tonttuleikkejä ja joululauluja. Muistan ainakin laulun, Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella. Ylempien luokkien ohjelmissa olivat näytelmät runonlausumiset laulut ym. Nämä olivat myöhemmässä elämässä hyvin tarpeellisia esiintymis harjoituksia.

KOULUN

Koulu tuli aikanaan suoritettua ja jatkokurssin kävinkin Anttolan kir-

Turvallista matkaa kaikille teille!

kolla seurojentalo Koivulassa. Meitä opetti mm Marjatta Leinonen, Varpu Parkkinen, Aulis Lepistö ja Pekka Pirskanen. Kävi Viljam Venäläinenkin metsähoitoa opettamassa. Sitten siitä savottahommasta muutama sana. Jatkokurssi oli lyhyt.

Ei siihen koko talvi mennyt ja kun oli kova halu näyttää itsenäistä toimintaa, menin kysymään naapurin isännältä tienahommia. Naapuri Pellervo Haikarainen oli huumorintajuinen mies, pientä pilkettä oli aina silmäkulmassa. Sanoikin minulle aina jotakin löytyvän. Tuossa meidän ja teidän rajalla onkin sinulle sopiva halontekokoivikko.

jätät ja muut haloiksi. Pokasaha ja kirves aseina aloitin mottien teon, puita pölkyiksi ja haloiksi. Aluspuut pystypuiksi 1 cm seipäät yläpää veistetty kolmikulmaiseksi, selkäpuuhun vastaavat lovet metrin päähän toisistaan. Siitä se motin raami syntyi, halot siihen metriä pitkänä ja metrikymmenen korkea pino, piti olla painumisen vara. Oli siinä tarpeeksi haastetta saada ne väärät ja sitkeät niittykoivut halkeamaan.

Ei isäni minun itsenäistymis pyrkimyksiäni ylistänyt, sanoi vain siinäpähän oppii. Oppinut tai ei.

Toivotan kaikille Anttolasta Hyvää ja rauhallista Joulua.

Siitä läksimme palstaa katsomaan.

Tuttu paikkahan se oli. Olinhan sii- TEKSTI Esko Liikanen tä metsän läpi kävellyt kouluun. Se oli sellaista vänkyräistä niittykoivua.

Pellervo ohjeisti, paremmat koivut

Etelä-Savon Huoltopalvelu Puh. 0400-487051 52100 Anttola

0400 153 884 myynti@tilausliikennehimanen.fi www.tilausliikennehimanen.fi ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

7

Valtakunnalliset Eläkeliiton hiihtokilpailut Anttolassa 27-28.2.2020

Valtakunnalliset Eläkeliiton hiihtokilpailut pidetään Anttolanhovin maastossa (Anttola/Mikkeli) 27-28.2.2020.

27.2. on kilpailujen päätteeksi ohjelmallinen vaikutusalueen ulkopuolella. Talvipalkintojenajakotilaisuus ja illalla tanssit Anttolanhovissa.

kaudella vanhan ajan pakkasten jäl-

Lisätietoja piiristä, kotisivuilta, keen 25 kilometrin tiematka Anttoseuraavassa EL-sanomissa ja yhdistyksistä.

lan taajaman liikkeisiin lyhenee kahdeksaan kilometriin.

Myös runsas ps. Piirin hiihtomestaruuskilpailu pidetään samassa paikassa 11.2.2020. Lopuksi tanssit. vapaa-ajan asukkaiden ja kalastajien joukko hyödyntää hoidettua jäätieyhteyttä.

Anttolassa ajetaan joulukirkTervetuloa hiihtämään koon edelleen jäätietä pitkin, mikäli ja kannustamaan saamme kunnon talven. Matka!taittuu tänä päivänä autoilla eikä enää vuosikymmeniin hevosen vetämänä reellä.

Aulis Oittinen

Anttolan yhdistyksen joulutervehdykset Leena Taivalantti Aulis Oittinen

Hyvää Joulua!

3RUUDVVDO

8

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Vuosi 2019 kanssanne

K

ahden piirin toiminnanjohtajuus on tuonut eteeni uusia kohtaamisia ja runsaasti uusia tehtäviä. Etelä-Savon piirin alueella työtehtävät ovat olleet hallintoa, kilpailuja, tapahtumia ja arjen pyörittämistä. Yhteistyö yhdistysten kanssa on ollut koulutuspainotteista. Olen saanut tavata teitä yhdistysten jäseniä eri yhteyksissä. Olen iloinnut siitä ystävällisestä yhteistyöstä, jota olen kohdannut. Olen kokenut tänä vuonna kuuluvani joukkoon ja olevani kanssakulkija. Monet mieliinpainuvat keskustelut olen saanut käydä kanssanne. Monta elämäntarinaa rikkaampana saan käydä joulun viettoon.

Yhdistystoiminnan keskiössä tulee olla ihminen. Yhteen kokoontumista ja yhdessä tekemistä yhdistyksissä on paljon.

Kokoontumisia odotetaan. Kokemus olla merkityksellinen jossakin ja jollekin on tärkeää meille kaikille. Jokaisella on näissä tilaisuuksissa paikkansa. Jokainen yhdistys toimii resurssien mukaisesti, niin myös osallistuja saa toimia voimiensa mukaisesti.

Tästä syntyy yhdistysten erilaisuus ja rikkaus. On ollut ilo havaita, että yhdistykset toteuttavat yhteisiä piirin tapahtumia talkoovoimin. Sama rutinoitunut osaamisen ja vastuunkantoa tapahtuu yhdistyksissä viikottain. Kiitos teille !

Liiton arvot tulevat käytännössä todeksi kaikissa yhdistyksissä. Muistin virkistämiseksi arvot ovat: ”Inhimillisyys = Huomioimme toiminnassamme ihmisen ja hänen tarpeensa. Talous on taustalla vaikuttava reunaehto. Tunnustamme, että inhimillisyyteen kuuluvat myös virheet. Annamme anteeksi ja opimme virheistämme.

Ikäystävällisyys = Huomioimme ikääntymisen tuomat erityispiirteet toiminnas-

samme. Kehitämme oman toimintamme ja tilojemme esteettömyyttä. Tasa-arvo = Huomioimme tasa-arvon eri näkökulmat.

Eläkeliitossa ketään ei syrjitä. Yhteisvastuu = Eläkeliitossa kaikki tukevat toisiaan.

Kannustamme jäsenpiirejämme ja niiden yhdistyksiä aktiiviseen yhteistyöhön. Vain yhdessä toimien voimme vaikuttaa.”

Tähän kaikki me pyrimme. Työ piirissä on hallinnollisten asioiden hoitamista.

Toivon, että voin välittää jäsenille toivoa ja ihmisyyttä. Ilman jäseniä ei ole yhdistystä, ei piiriä ei liittoa. Tarvitsemme hallinnon rakenteet yhteisen kohtaamisen ja työn tueksi. Rakenteet olkoot väline.

Hallinnollista tukea piiri tulee vahvistamaan vierailemalla yhdistysten hallitusten kokouksissa entistä enemmän ensi vuonna.

Jouluna voimme muistella vuoden tapahtumia ja nauttia yhteisistä kohtaamisista.

Voimme palata mielissämme myös edellä oleviin arvoihin. Ne voisivat olla huoneentauluna itsellä ja yhdistyksen kokoushuoneissa.. Arvot ovat kuin joulun sanoma, inhimillistä ihmisen elämää.

Kiitos kuluneen vuoden uurastuksessa yhdistyksissä. Kiitos teille jäsenet osallistumisesta ja kannustuksesta. Hyvää ja rauhallista Joulua ja Turvallista vuotta 2020.

Airi Tella toiminnanjohtaja

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

9

Eläkeliiton Haukivuoren yhdistys 45 toiminnan vuotta

E

läkeliiton Haukivuoren yhdistyksen Sopimuskirja on allekirjoitettu 14.12.1973.

Asiakirjan allekirjoittajina ovat olleet Erkki Juutinen, puheenjohtaja, Pentti Paavilainen, varapuheenjohtaja ja Veikko Kääriäinen, sihteeri.

Ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat edellä mainittujen henkilöiden lisäksi Liisa Pärnänen, Emil Häkkinen, Aapeli Laulainen, Taavi Mikkanen, Toivo Häkkinen ja Veikko Tiihonen. Sopimuskirjan mukaan ”Yhdistyksen tarkoituksena on eläkkeensaajien ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen valvominen sekä heidän asemassaan ilmenevien epäkohtien poistaminen.” – ei siis mikään vaatimaton tavoite yhdistyksen toiminnalle. Sääntöjen hyväksyminen ja yhdistysrekisteriin merkintäpäivä on 5.4.1974, josta voidaan katsoa yhdistyksen toiminta virallisesti alkaneeksi.

Yhdistyksen neljääkymmentäviittä toimintavuotta juhlittiin Helatorstaina 30.5. Kaikille avoin ”välivuoden juhla” toteutettiin juhlapuheet ja historiikit unohtaen kevyellä kaavalla - musiikkia, ansiomerkkien jako ja juhlakahvit. Konsertti oli samalla onnittelu niille yhdistyksen yli 65-vuotiaille jäsenille, jotka tänä vuonna täyttävät viidellä jaollisia ikävuosia. Konserttivieraina oli myös Palvelukeskus Kotikarta-

non asukkaita vapaaehtoistoimijoi- vokkaaseen työhön talousalueemme den avustamana. nuorison hyväksi. Orkesterin kuluihin haettiin Etelä-Savon KulttuuriEtelä-Savon piirin puheenjohtaja rahastolta avustusta, joka ei valitetArvo Levänen luovutti Eläkeliiton tavasti tuottanut tulosta. ansiomerkit - kultaiset Toimi Hämäläiselle ja Salli Suhoselle ja hopeiSydämelliset onnentoivotukset nen Raimo Hänniselle. ansiomerkkien saajille ja Teille, vuoden 2019 aikana merkkivuosia Konserttiosuudesta vastasi Mik- täyttävät jäsenemme. Lämpimät kiikelin musiikkiopiston Vilhonka- tokset konserttivieraille ja kaikille dun kamariorkesteri kapellimestari Teille, jotka osaltanne edesautoitte Olli Helskeen johdolla, solisteinaan tilaisuuden toteutuksessa. Lämlaulaja, viulisti ja kitaristit. Musii- pimin ajatuksin ja kiitollisuudella kin teemana oli elokuvamusiikki, muistamme kaikkia kuluneiden mm. elokuvista West Side Story, vuosikymmenten aikana toiminKatariina ja Munkkiniemen kreivi, nassa mukana olleita. Tästä on hyvä Romeo ja Julia, Kauriinmetsästä- jatkaa! jät, Kummisetä ja Schindlerin lista.

Konsertti oli myös yhdistyksemme TEKSTI Tellervo Tuomainen tuki Mikkelin musiikkiopistolle ar-

Puh. 0400 494 542 ilkka.vaisanen@v-a-p.inet.fi www.vap-keittiot.fi 10

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Kankaalatie 4, Haukivuori Akuntie 4 , Otava Koti- ja laitoskäynnit hoitola@hoitolawanilla.fi www.hoitolawanilla.fi

Haukivuoren Nuohouspalvelu 045 112 66 33

VARMA YHTEISTYÖKUMPPANI

Tilausliikenne

LINJAKAS OY HAUKIVUORI - www.linjakas.net • Sorat ja murskeet ja mullat kuljetettuina • Rahtikuljetukset koko Suomen alueella

Kuljetusliike Kohvakka Oy Puh. 0500 651 812/Seppo 0500 150 876/Miika

• PAIKALLISLEHDET • VIESTINTÄRATKAISUT • KYLTIT YMS. MAINOSMATERIAALIT • TEKSTIILIT MERKATTUINA!

.fi

HAUKIVUOREN APTEEKKI Keskustie 64-66 palvelemme ma-pe 9-17 puh. 015 412 008 www.haukivuorenapteekki.fi

• Kaivinkonetyöt • Kiinteistönhoitopalvelut • Teiden kesä/talvikunnossapito • Maatalouskoneurakointi • Laadukasta täytemaata

Jukka Kohvakka • 050 543 1731

KATAJAKANKAAN PUUTARHA Haukilammentie 229, Haukivuori p. 0400 174 336, 0400 800 320 www.katajakankaanpuutarha.fi

tmi maatiainen Koulutetun hierojan palvelut Persoonalliset käsityöt ja kortit

Haukivuorentie 5, 51600 Haukivuori Puh. 050 3023219

Keskustie 72, 51600 Haukivuori Puh. 015 412 097

POLTTOPUUTA

• Valmiita klapeja noutaen tai kotiin tuotuna – koivua tai sekapuuta 33 tai 50 cm 0500 189 271 Jukka 040 827 2324 Antti

Toivottaa kaikille lehden lukijoille ja Eläkeliiton Etelä-Savon piirin toimintaa tukeneille yrityksille Hyvää Joulun aikaa ja kaikkea hyvää vuodelle 2020 ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

11

Veteraanipuhe Arvoisat juhlavieraat - herra kenraali.

Me olemme tänään, kansallisena veteraanipäivänä, kokoontuneet yhteen osoittamaan kiitollisuuttamme ja kunnioitustamme sotiemme veteraaneille, niille miehille ja naisille, jotka lähtivät puolustamaan isänmaatamme silloin, kun maamme itsenäisyys oli uhattuna. Heiltä ei kysytty, tahtovatko he lähteä, sillä vielä hyvin nuoren itsenäisyyden aseellinen puolustaminen oli itsestäänselvyys. Sodan jälkeen sotaan lähteneitä arvosteltiin ja jopa syyllistettiin, mutta mikä olisi ollut vaihtoehto. Alueluovutukset vai Baltian tie, itsenäisyyden menetys.

Myös isäni ja seitsemän setääni lähtivät, kun käsky kävi. Kesällä 1944 he olivat Karjalan kannaksella ottamassa vastaan neuvostojoukkojen massiivista hyökkäystä. Kaksi setääni, vanhin ja nuorin, jäivät Kannakselle pysyvästi.

Isäni ei puhunut meille lapsilleen sodasta oikeastaan mitään, koska sodasta ei hänen mielestään ollut mitään hyvää sanottavaa.

Muistan hänen sanoneen, että hän toivoo, ettei meidän lasten koskaan tarvitsisi joutua sotaan ja samaa toivon minä poikieni ja pojanpoikani puolesta.

Hirvensalmen sotaveteraanien ja Eläkeliiton Hirvensalmen yhdistyksen puolesta toivotan teidät tervetulleiksi.

TEKSTI Risto Rantalainen KUVAT Seppo Simpanen 12

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Hirvensalmen yhdistyksen Joulutervehdykset Antti Haajanen Pirjo Jaatinen Maija Kekkonen Raimo Kurvinen Kari Mielikäinen Kari Ollikainen Riitta Pailakka Veijo Puukko Risto Rantalainen Kaija Simpanen Seppo Simpanen Helena Tanttu Leena Tolvanen

• PAIKALLISLEHDET • VIESTINTÄRATKAISUT • KYLTIT YMS. MAINOSMATERIAALIT • TEKSTIILIT MERKATTUINA!

.fi Sihteeripalvelut Maarit Honkanen Hämeenmäentie 1026 52610 Tuukkala Puh. 050 3514057

LUNTAN MANSIKAT JA MÖKIT TAIDETUPA HIRVENSALMEN TUUKKALASTA! Tilayhtymä Luntta

Ville 0400-766121 Pirkko 040-8224675 Joutsantie 1279 52610 Tuukkala

Kilkinmäentie 9 52550 Hirvensalmi GSM 050 3688 395

Ravintola Sataman Herkku toivottaa rauhallista Joulua Ma-To 15 -19 Pe-La 12-20 Su 12-18

Hirvensalmen satama, Hirvensalmentie 22 A 044 705 9596 • www.satamanherkku.fi

Aten Marja Oy

Liito-oravantie 2 52510 Hietanen Puh. 050 372 5206

Hirvensalmen Fysioterapia Oy Fysioterapeutit Jaana Pöyry Mirva Purkunen Pitäjäntie 2 puh. 040 763 0693

Hirvensalmentie 21 52550 Hirvensalmi Puh. (015) 451 003

ym. kivityöt Ristiinan

KIVIVEISTÄMÖ KY Linnaniementie 12 52300 Ristiina Puh. 040 776 1842 ristiinan.kiviveistamo@luukku.com

Kattopeltisepäntyöt Puh. 0400 155441

Kaura-ahontie 11, 50670 Otava

Tuija Tanttu 050-5914487 Vahvamäentie 42 Hirvensalmi www.puulataival.fi/kissakoski

UUSI SAMPAN TILA SAMPAN VINTTI puh. 0500 150 746 • Pasi Outinen

Vilkonharjun Sora

Järjestämme kaikki tilaisuudet:

0500 255159/Janne Kaivinkonetyöt 0400 750099/Mika Vilkonpääntie 60 A 52550 Hirvensalmi

Kodin juhlat;

esim. muistotilaisuudet, syntymäpäivät

yritys/järjestötilaisuudet

en

ijä jo vuodes tek ta

5.

Topjupek Oy

• Murskeja sepelitoimitukset • Kaivinkonetyöt

9 19

Rakennustyöt ja remontit Tapani Karjalainen Harjutie 6 A 9 50600 Mikkeli Puh. 050 516 5963

Järjestämme: Pikkujoulut, Häät, Syntymäpäivät, Sukujuhlat

Juh li

HAUTAKIVET

pitopalvelu@pitoaitta.fi www.pitoaitta.fi 0400 525 214 /Pia Komppa

Hirvensalmen Kiinteistönhoito Ky Puh. 0440-606 033 ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

13

Leikkiauto, kirkko ja joulu Nämä kaksi melko tarkasti yksilöityä tapahtumaa ovat minun varhaisimmat muistoni joulusta. Ne nousevat monesti mieleen joulun tietämissä. Erään muistelun myötä huomasin, että toinen lapsuusmuistoni on juuriltaan vahvasti maallinen, toinen kristillinen. Tuo hoksaaminen johti kysymykseen, mikä on tulos kun maallisen joulun ja kristillisen joulun yhdistää? Vastauksen helppous ja selkeys hämmästytti.

Yhdistämisen tulos on JOULU ilman mitään etu- tai takaliitteitä.

J

ouluna 1952 olin neljävuotias.

Tuolloin joulupukki näytti pienen pojan silmissä enemmän pelottavalta kummajaiselta kuin hyväntahtoiselta jouluntuojalta.

Hymyyn jäykistynyt punasävyinen pahvinaamari vanupartoineen, karvalakki, sisäturkki karvat päälle käännettynä ja huopikkaat oli sellainen ilmestys, että monet lapset hiipivät totisina vanhempiensa ja isovanhempiensa turvaan. Niin tein minäkin ja erityistä rohkeutta vaati paketin hakeminen pukin käsistä, kun hän römäkällä äänellä nimeni sanoi.

Pukin lähdettyä aattoilta jatkui iloisissa tunnelmissa. Sotien jälkeinen pula-aika oli jäämässä menneisyyteen, joten kaupoista sai jo lasten lahjapaketteihin tehdasvalmisteisia leluja. Minunkin yhdessä paketissa sellainen oli; sinivalkoiseksi maalattu puinen kuorma-auto. Se oli hieno, niin hieno, että sen näkeminen mykisti ja muodostui minulle ihan ensimmäiseksi muistikuvaksi saamistani joululahjoista. Upea lahja muokkasi myös suhtautumistani joulupukkiin. Pelottava turkkiturilas muuttui ”ihan mukavaksi vanhaksi ukoksi.”

14

Vuotta tai kahta myöhemmin menin äidin, isän ja siskoni kanssa joulukirkkoon. Matkaa teimme hevosella varhaisaamun seesteisissä lumimaisemissa ja ”aisakello helkkää, loistaa tähdet, kuu –tunnelmassa.”

UUSMAALAISEN kotipitäjäni suuressa kirkossa kohtasin mykistävän tunnelman. Kirkkosali ja lehterit olivat täynnä ihmisiä. Oli siinä pojan silmillä töitä, näkemistä ja mieleen painamista riitti niin jouluasuisessa kirkossa kuin harrasilmeisessä kirkkokansassa.

NYT, kun olen kasvanut eläkeläisek-

si, menneisyyteen mahtuu kymmenien joulujen ketju. Jokainen joulu on ollut omanlaisensa kulloisenkin tilanteen mukaan. Muutoksista ja tilanteista huolimatta jokainen joulu on aina ollut pelkkä joulu. Maalliset ja kristilliset arvot ja perinteet ovat mahtuneet juhlaan riitelemättä. Näin on varmasti jatkossakin.

Useamman sukupolven leikeissä kolhuja saanut sinivalkoinen kuorma-auto on paikallaan kirjahyllyssä, eikä karista maalejaan virren 21 vahvankaan jylyn voimasta. Sinivalkoinen kuorma-auto on ainoa Mutta se mikä nosti ihmettele- lapsuuteni tavara joka on edelleen vän pojan joulutunnelmat kattoon, elämässäni. Enkeli taivaan –virsi on oli jumalanpalveluksen musiikki ja puolestaan ollut jouluinen suosikkirkkoväen veisuu. Hyvien tunte- kini kertomastani ensitapaamisesta musten korkeimmaksi tunneryö- lähtien. Niin on, että yhteen sopivat pyksi tuli Enkeli taivaan –virren vii- hyvät asiat pysyvät ja kestävät ajassa, meinen säkeistö. Kun kanttori polki kuten Joulu, Enkeli taivaan –virsi ja urut mahtavaan fortissimopauhuun, puinen kuorma-auto. kun kirkontäytinen väki nousi seisomaan ja vastasi uruille hurmioituKuorma-autollinen joroislaista neella veisuulla ”Nyt Jumalalle kun- hyvää joulua lukijalle! nia, kun antoi ainoon poikansa…”, olin juhlatunnelmassa varpaista vii- TEKSTI JA KUVA Ahti Salovaara meiseen hiuskiehkuraan.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Korvessa kasvanut

S

ukupolvien ketjun huomaa parhaiten hautausmaalla käydessä ja lasten sekä lasten lasten kasvusta.

Kiitollisuus nousee mieleen molempia katsellessa. Olen saanut elää.

Minun tarinani evakkolapsena alkoi sodan päättymisen aikaan syksyllä -44. Monien evakkomatkan kotien jälkeen asettuen -49 korpeen kylmälle tilalle Joroisten Lahnalahteen. Jatkuva puute rakennustarpeista vaikeutti rakentamista ja voimat olivat äärirajoilla, jotta suota saatiin raivattua pelloksi ja ruokaa perheelle ja eläimille. Sisaruksia syntyi lisää ja äidin voimat olivat tosi lujilla työn, lasten ja karjan hoidossa.

flanelia, josta aloin ommelle alushousuja veljilleni ja isälle. Mekkoja ompelin itselleni ja sisaruksilleni vaihtelevalla menestyksellä, Lakanoita ja pyyhkeitä varten kudottiin ensin pellavasta kangasta, jota mummo kutoi ja siitä sain ommella lakanoita ja pyyhkeitä. Pellava oli itse kasvatettua. Kun omat taidot loppuivat, naapurin Kerttu, nuori emäntä neuvoi ja opasti. Lisäksi meillä kotona oli 4H:n ompelukurssi, jossa taitomme kylän tyttöjen kanssa karttuivat. Tiittasessa oli sitten toinen kurssi ja siellä ompelin rippipukuni 15 vuotiaana. Siitä tein 6 vuotta myöhemmin kastepuvun lapsillemme, ja sitä ovat käyttäneet myös lastenlapset. Kierrätyksen olen sisäistänyt jo lapsuudesta lähtien. Luovuus kädentaitojen alalla on edelleen oppimisen kohteeni.

Kierrätän kaiken mahdollisen kangaspuiden kautta. Teen tilauksesta räsymattoja vieläkin halukkaille ja lahjaksi läheisille. Lapsuudessani ja nuoruudessani kierrätys oli pakko – nyt haluan säästää ja suojella ympäristöä ja ilmastoa.

Sylin puute oli varmaan kaikkien evakkolasten elämässä läsnä. Sain antaa sylini nuoremmille sisaruksilleni, eritoten 10 vuotta minua nuoremmalle veljelleni, jonka hoitaminen oli annettu vastuulleni. Moninkertaisesti olen saanut sen ajan takaisin hänen hoitaessaan meidän lapsiamme ja monin tavoin auttaessaan, kun sitä olemme tarvinneet.

TAVALLISET, perinteiset sen ajan Kiitos siitä veljelleni. ruuat kuuluivat lapsuuteeni, tietysLUOTTAMUS vanhemmilta hoitaa ti karjalanpiirakat ja paisti mukaan asioita jo pienestä pitäen ja tehdä lukien. Itse kasvatetusta hallanpaneoman elämän päätöksiä oli ehkä pa- masta vehnästä paistettu vehnänenkon sanelema silloin, mutta elämäni kin maistui, vaikka kaupan jauhoista kulun kannalta tärkeä ja opettavai- paistettu oli ”taivaallista” - valkoista nen. ja pulleaa. Joskus sitä saatiin kylässä.

Kun omat porsaat kasvoivat saatiin Olin 12 vuotias, kun halusin om- paistikuppi uuniin ja ruisleipätaikipelukoneen, jonka isä hankki käy- na happani joka viikko. Koko talo tettynä. Tätini kanssa kirkkoreissulla tuoksui hyvältä leivänpaistopäivänä. kävimme sen hakemassa talvipakka- Näitä kaikkia taitoja olen minäkin sella ja hevosella 18 km päästä. tarvinnut elämäni varrella. Silloin kun perhe oli suuri ja monisukupolIsä toi rakennustarvikkeiden han- vinen maatilalla ja edelleen Armaakintamatkalla pakan juovikasta ni kanssa kahden asuessa. Onneksi

puolisoni on oppinut arvostamaan yksinkertaista kotona tehtyä arkiruokaa, eikä hän ole kieltänyt paukuttamasta kangaspuita tai ompekoneella hurruuttamista. Molemmat saamme tehdä sitä, mistä tykkäämme ja iloitsemme. Kun täyttää 70 vuotta saa tehdä omat valintansa, näin olemme todenneet.

Sukupolvien ketjussa olemme saaneet elää puutteenkin keskellä rikkaan elämän, maasta elantonsa saaneiden perillisinä, evakkolapsina.

Yhteiskuntaan osallistuvina, jopa vaikuttajina. Maatilan emännälle se ei aina ollut helppoa 1970-80 luvulla. Luottamus mitä sain osakseni on kasvattanut minua ymmärtämään niitä ihmisiä, jotka kantavat vastuuta kylistämme eri järjestöissä ja Eläkeliiton yhdistyksissä. Kiitos teille edelliset ja nykyiset 50 vuoden työstä meidän ikäihmisten hyväksi.

Käsillä tekeminen auttaa meitä kiireisiäkin senioreita pysähtymään tähän hetkeen se on palkitsevaa ja rentouttavaa, jopa masennusta torjuvaa.

Edellisten sukupolvien työ ja perinteet säilykööt meidän kauttamme seuraavillekin sukupolville, ehkä ei samanlaisina mutta heille sopivina ja iloa tuottavina- aina ajassa muokkautuvina.

Iloa joulun lapsesta ja kynttilän loistetta jokaiseen kotiin.

TEKSTI Milja Komi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

15

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2020!

Joroisten yhdistyksen Joulutervehdykset Anja ja Teuvo Multanen Riitta ja Helge Valkonen Terttu ja Heimo Suhonen Anja ja Kaino Häkkinen Lea Lampinen Sirpa Haapanen Milja ja Armas Komi Anneli ja Pekka Lantto Sirpa ja Mauri Jäske Anita ja Tapio Nummi Viljo Karppola Raili Ikonen

#joroistenhenki

www.joroinen.fi

Rauhallista ja rentouttavaa Joulua Toivottaen Hanna Kosonen

Koskentie 3, Joroinen Puh. 017 571212 www.sarikolehmainen.net Paikallinen metsäedunvalvojasi

Heinävesi, Joroinen, Leppävirta ja Varkaus p. 0400 974 010

Talveksi Lämmintä!

Polttopuut Omaniemestä Arttu Osmala

Omaniementie 24 79600 Joroinen Puh. 040 555 0128 16

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Tiede- ja kulttuuriministeri

Joulu sodan varjossa

K

esän kääntyessä syksyyn vuonna 1939 sodan pelko Euroopassa kasvoi. Olihan Saksa hyökännyt Puolaan. Tietoon oli tullut myös Saksan ja Neuvostoliiton solmima sopimus. Siinä Eurooppa jaettiin ensimmäisen kerran suurvaltojen kesken. Suomi joutui Neuvostoliiton etupiiriin.

Tiedossa oli myös Itä-Karjalan alueella suoritetut vainot Suomen sukuisten kansalaisten keskuudessa. Inkerin talonpojat pakotettiin kolhoosiin ja niskuroivat joutuivat Siperiaan.

Mikä tulisi olemaan suomalaisten tulevaisuus? Tätä kotikyläni ihmiset pohtivat. Pojan silmin huomasin, miten ihmiset vakavoituivat. Olihan Suomi jäämässä yksin puolustamaan kansallista itsenäisyyttä.

kulki hitaasti. Kotiini tullut sanomalehti ilmestyi kolme kertaa viikossa. Meillä ei ollut radiota. Kävin isän kanssa naapurissa kuuntelemassa uutisia, jotka eivät luvanneet Suomelle mitään hyvää.

oli täystyöllisyys ja ihmisillä oli voimakas usko tulevaisuuteen.

Marraskuun 30 päivän aamuna vuonna 1939 olimme tulleet kouluun. Opettaja ilmoitti; että sota on alkanut ja koulut lopettavat toimintansa koko maassa. Ennen kotiin lähtöä hän ehdotti, että lauletaan vielä laulu ”Laps Suomen älä vaihda pois, sun maatas ihanaa. Siell leipä vieraan karvas ois ja sana karkea.

Sen taivas, päiv on loistoton, sen sydän sulle outo on. Laps Suomen älä vaihda pois sun maatas ihanaa”.

Tämän laulun sanat jäivät minulle mieleen. Olen suomalainen.

PIENI SUOMI joutui yksin puolustamaan isänmaatamme suuren Neuvostoliiton hyökättyä itsenäiseen maahamme. Suomi taisteli 105 kunnian päivää säilyttäen kansallisen itsenäisyytensä.

TIETO

Isä ei kotiin tullessa puhunut lainkaan. Varmasti hän pohti sitä, että tähänkö hyvä taloudellinen kehitys loppuisi. Olihan Suomi päässyt 1930 luvun lamasta. Elettiin 1930 luvun lopun voimakasta taloudellisen kehityksen aikaa. Maassamme

Talvisodan alkaessa presidentti Kallio kehotti suomalaisia rukoilemaan Jumalaa, että Hän varjelisi Suomen itsenäisenä kansakuntana. Tapahtui talvisodan ihme.

puolesta? Joulusta puhuttiin vähän.

Sota ei näkynyt vielä suomalaisten joulupöydässä, sillä vain sokeri oli säännöstelty. Niukkuuden vuodet olivat edessäpäin.

Olemme saaneet elää yli 70 vuotta rauhan aikaa. Nämä vuodet ovat olleet maallemme menestystarina. Tulevan joulun saamme viettää yltäkylläisyyden keskellä. Osaammeko olla tästä kiitollisia, kun käymme joulun viettoon?

Miesten lähdettyä rintamalle kotikyläni hiljeni. Tehtiin vain välttämät- Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta tömimmät päivittäiseen elämään Vuotta 2020 kaikille Eläkeliiton jäliittyvät työt. Ajatukset ja huoli oli senille. rintamalla olevista miehistä. Ketkä palaavat rauhantyöhön kotiin tai ke- TEKSTI Martti Ikonen nen kohtalona on kaatua isänmaan Kunnallisneuvos

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

17

TEBOIL-ETAPPI

Hyvää Joulua

Joroinen (017) 571193

Auto- ja Konekorjaamo Risto Hakkarainen Ky Uusitie 10, 79600 Joroinen • p. 017-571 244

ja onnellista uutta vuotta 2020

omasp.fi

Joulurauhaa toivottaa Joroisten seurakunta

Toivottaa OmaSp Joroinen Mutalantie 1

Ma - Pe 9-18 La 9-14 Puh. 017-571 081 Koskentie 2 www.joroistenapteekki.fi

Palveleva varaosaliike ja huoltokorjaamo

PUUSEPÄNLIIKE IHALAINEN Honkatie 15, 79600 Joroinen p. (017) 571 176, 0400 276 134 psl.ihalainen@gmail.com

Famifarm Oy

Kartanotie 6 79600 JOROINEN Puh. (017) 4704400 www.jarvikyla.fi 18

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Minä ja Eläkeliitto Pieni nyytti kainalossa äidillä, isä sodasta palaamassa, jos Luoja suo.

Minäkö se olin? Evakkorekeen syntynyt-turvassa kuitenkin.

Viimeistä mäkeä noustessa Hän väsyi Toivikki – pakko levätä.

Tuo valkoinen lehmä. Kannakselta savon sydämeen – oli pitkä matka.

Ja ikääkin oli. Maitoa riitti ja vasikka joka vuosi.

Levättyään jaksoi uuteen kotiin, ystävien navettaan.

Pieni tyttö kasvoi, löysi Armaansa ja oman ”Toivikkinsa” uudessa navetassa.

Jaksoi nuoruuden voimalla ja rakkauden. Nyyttinensä moneen mäkeen väsyi.

Polvistui lepäämään, voimia pyytämään, kiittämään, armoa anomaan.

Läheiset turvanaan jaksoi, metsän puut ja kotipellon tuoksuva multa.

Pieni tyttöni, löysin tänään komerostasi mekon, jonka ompelit kahdeksanvuotiaan innolla.

Saumat ei ihan kohdallaan, mutta muistojen kaunistama ja niin rakas.

Lapsenlapselle annoin sen jouluna pidettäväksi, perinnöksi.

Siirtämään rakkautta sukupolvelta toiselle – pidä hyvin sanoin, että säilyisi.

Komeroni kätköstä kaivoin esiin myöskin tikkukirjaimilla kirjoitetun, kuvitetun satukirjan, joka päättyi auringonpaisteeseen, valo voittaa pimeyden.

Pieni tyttöni, jos maailman valtateillä vauhti kiihtyy ja kaamos peittää auringon.

Maankorvessa on lupa levätä – ja siunaavat kädet.

Milja Komi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

19

Iloinen Liikuntapäivä Juvalla

H

elmikuisen pakkasaamun valjetessa alkaa Juvan Kaarihallille saapua kello kymmenen jälkeen liikunnasta kiinnostuneita kansalaisia. Vietetäänhän täällä tänään Kaiken Kansan Liikuntapäivää. Ja vieraitakin on tulossa juhlistamaan ja kunnioittamaan Juvalaisia hiihtoperinteitä.

Kalevi Hämäläiselle. Kalevi voitti vuonna 1960 kultamitalin Squaw Valleyssa 50 km matkalla. Patsaan juurella juhlakansa vietti hiljaisen hetken muistaen Kalevia kauniilla kukkalaitteilla.

Tämän liikuntapäivän ajatus oli saada kansa liikkeelle hoitamaan omaa hyvinvointiaan joka on terveyden elinehto. Osallistujien määrä antaa odottaa päivän antaneen monelle siihen ”potkua”. Molemmat hiihtäjäsuuruudet olivat iloisen mielissään tapahtuman rennosta luonteesta ja saamastaan huomiosta.

Marja-Liisa ja Siiri palasivat hallille takaisin hiihtäen, Siiri näytti mallia kuinka hiihto sujui vielä 94 vuotiOvesta saapuvat kaikkien tunte- aalta ”konkarilta” hyvin.

Lisäys edelliseen: mat hiihtäjälegendat Marja-Liisa Yhdistyksemme uuden puheenjohKirvesniemi ja Siiri ”Äitee” Ran- Kaarihallille kokoontuneet Liikun- tajan Heikki Karvisen monipuolisen tanen. Sankka ihmismuuri ympäröi tapäivän vieraat (joita oli noin 400) urheilutoiminnan ja -tietämyksen heidät pian ja joku jo uskaltautuu kuulivat Heikki Karvisen vetämän taustalla hän järjesti meille juvalaijuttusille heidän kanssaan. He ovat juttuhetken Äiteen ja Marja-Lii- sille tämän mahtavan tapahtuman. lupautuneet kertomaan omia kuu- san kanssa. Molemmat muistelivat lumisiaan vierailun aikana. menneitä mieleenpainuneita muis- TEKSTI JA KUVAT Voitto Tirronen toja iloineen ja suruineen. Olihan Kahvihetken jälkeen vieraamme heillä paljon sanottavaa meille kaija paikalle saapunut yleisö siirtyvät kille. Marja-Liisan näkemys oli että ulos hallista suksille ja sujuttelevat olisi hyvä jos ihmisillä olisi läheisten kauniin puistikon paikalle johon kanssa tukiverkko jakamassa ilot ja on pystytetty patsas oman pitäjän surut, silloin on helpompi elää elähiihtosuuruudelle olympiavoittaja määnsä.

20

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Juvan Mieslaulajat esiintyvät 7-veljeksen saunan lauteilla

Latukelkka joululahjaksi!

A

ikoihin on eletty kun järjestimme PITÄJÄN PIKKUJOULUN 1969 juuri ennen joulukiireitä. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä lukuisten juvalaisten monitoimijoiden kanssa.

Juva oli ottanut vastuulleen järjestää Mikkelin läänin maakuntaviestin loppiaisena 1970. Toivottomalta tuntui tehdä hiihtoladut tavallisilla ”sivakoilla”, mutta latukelkkojakin oli tuolloin jo hankittavissa. Rahaa ei ollut kunnallakaan varattu sellaisen työjuhdan hankintaan!

Tämän tekstin kirjoittajan työpaikalla, Hildurissa, pohdittiin kolmeen mieheen miten saada tarvittavat rahat ja hankkia Juvalle latukelkka helpottamaan latujen tekemistä. Epäviralliseen neuvonpitoon osallistuin ”idean isänä” liikuntasihteeri Kalevi Huuskosen ja konsulentti Pauli Liuhan kanssa.

Kun itselläni oli opiskeluni taustalta ”talvikokon” järjestäminen, otin keskusteluun pitäjän pikkujouluajatuksen. Saman päivän illansuussa kokoontui LC-JUVA kuukausikokoukseen, johon Kalevi Huuskonen ja Pauli Liuha veivät ehdotuksen järjestön aktiviteetiksi.

kyisin hautausmaa. Pääsymaksujen perintä oli sinne hyvin järjestettävissä koska rahaa oli tarkoitus saada tuohon tärkeään hankintaan. jälkeen asiamme eteni nopeasti ja ryhdyttiin heti toimenpiteisiin: Jukolan veljesten joulusauna-näytelmän esittäminen annettiin Juvan Pallon yhdeksikölle. Joulutonttuleikeistä vastasi Juvan Naisvoimistelijat, saunan rakentaminen uskottiin LC-järjestölle ja Kauko Aallon viihdeyhtye harjoitteli tapahtuman musiikin yhdessä Juvan Mieslaulajien kanssa. Joulusaunan ”hirret” maalasimme pinkopahville Rauno Huvion kanssa silloisen Työväen talon salissa, ohjasimme Jukolan veljesten joulusaunakohtauksen. Silloiset Juvan nimekkäät hiihtäjät toteuttivat tapahtumassa hiihtonäytöksen tyylistään. Toimintaryhmiä oli useita ja kaikki talkoohengessä.

KOKOUKSEN

onnistumiseen. Jukolan veljesten saunan polttaminen oli yksi tapahtuman kohokohta. Siihenkin keksittiin toimiva systeemi; saunan kiukaan alle järjestettiin tulinen hellalevy, joka tuotti aidon näköiset saunanlöylyt ja lopulta sytytti koko saunan tuleen! Siinä tilanteessa ”veljekset” loikkasivat paljain jaloin 30 sm paksuun lumihankeen ja juoksivat viisikymmentä metriä metsän laidassa olevaan lämpimään tila-autoon.

TAPAHTUMAAN osallistui noin 1500 pääsylippunsa lunastanutta.

Rahaa saatiin kokoon reippaasti!

Vielä puuttuvan osan rahoituksesta hoiti kunta.

Parin viikon kulutta oli uusi, Ruotsissa valmistettu, kaksitelainen Skido-merkkinen latukelkka jo käytössämme.

Kun loppiaisena 1970 maakuntaviesti hiihdettiin Juvalla, lähtö Sääolot tapahtuman aikailtana oli- tapahtui Piikkilän kartanon pelvat mitä jouluisimmat! Kaikki ohjel- toaukealta kohti Hatsolaa ja sieltä manumerot toteutettiin seitsemän edelleen Maivalaan, Siikakoskelle, veljesten saunatuvassa, jonka lattial- jopa Anttolan rajoille saakka. Paluu sieltä takaisin viitostien laitoja Juvan la oli muun muassa rukiin olkia!

Kirkonkylän keskustaan, jossa oli Tapahtuman juontajaksi saimme maakuntaviestin maali. Juva voitti tv-julkkiksen Martti Varpamaan tälläkin kertaa maakuntaviestin.

Tapahtumapaikaksi valittiin ns. (professori hajamieli). Tämä oli melKiinteistötalon mäki, jossa on ny- koinen ”yleisömagneetti” tilaisuuden TEKSTI Antti Kilkki ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

21

Juvan Ruoste-esto Ky - Maalaukset - Hiekkapuhallus - Ruoste-esto - Huollot 040 742 39 89

RK-ANTENNI KY Kummunmäenkuja 3 51900 Juva Puh.0400 655541

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020 Eläkeliiton Juvan yhdistyksen hallitus

TEGELBERG / KANNASHOVI juhla, pitopalvelu, majoitus Taipaleentie 10 51900 Juva 0400 251 760 info@kannashovi.fi

Tili- ja isännöintitoimisto Juvan Yrityshuolto Oy Juvantie 14, 51900 Juva Puh. 010 548 2670

OLLIN TEHOHIERONTA PALAVELU Katinhännäntie 4 51900 Juva 040 540 9472

Juvantie 16 040 687 9950 juvan@kahvikulma.com

Poikolanniementie 7 51900 Juva Puh. 040 754 0117 0500 489355

Osaketie 7, 51900 Juva

0400 188 307 Kari Autio, 050 377 27 63 Tiina Autio

Juvantie 7, 51900 Juva Puh.015 452 952

Avoinna ma-pe 8.30-18 la 9-15 Puh 0440 340210 Hiihtäjäntie 1, 51900 Juva 22

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Toukokuussa Juvakodin pihapiirissä järjestetystä Yhdessä kesään-tapahtumasta.

Tilaisuudessa esiintyi El:n Juvan yhd. soittajat ja kuoro. Tarjoiltiin muurinpohjalettuja.

Tilaisuus oli avoin kaikille ja siihen osallistui n. 200 hlöä. Sää suosi.

Juvan järjestöpäivä

Lea Hyötyläinen Puh. (015) 651 511 Juvantie 5, 51900 Juva

J UVA

JUVAN RAUTA JA MAATALOUS OY

P. 020 787 0500

Pyydystie 3

Kauneushoitola Nuppu Ahotie 1 B 4 Puh. 044 2192472

KATSO RUOAT & TARJOUKSET www.abcasemat.fi puh. 010 76 41200

(0,0835 €/puh.+ 0,1209 €/min)

abc.juva@sok.fi

ABC Juva 24 h

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

23

Maatalousharjoittelijana Yhdysvalloissa

M

ikä saa ihmiset liikkumaan vapaa-aikanaan, niin kotimaassa, kuin maan rajojen ulkopuolella? Ehkä suurin syy lienee uteliaisuus ja tiedonhalu. Monelle riittää pelkkä lämmin uimaranta jossakin etelässä.

Monin verroin haasteellisempaa on matkustaa omin päin. Kaikesta tulee huolehtia itse. Niin matkaliput, ja niiden vahvistaminen paluulennolle, yöpymiset, nähtävyydet, ym.

Toisaalta, kun sen haasteen ottaa vastaan, oppii myös selviytymään maailmalla ja sillä lisää omaa itsevarmuuttaan.

Jo ollessani kansakoulun alaluokilla 1950-luvun alussa maantieto oli vahvimpia puoliani ja mieluinen aine. Muistan, kuinka eksoottisia paikkoja etsiessäni löysin Tyynen meren kartalta nimen Honolulu.

Heti ajattelin, että sinne on joskus päästävä keinolla millä hyvänsä.

Enpä silloin aavistanut, että se toive toteutuisi jo 15 vuoden kuluttua.

Vuonna 1962 olin maamieskoulussa Suonenjoella. Maatalousharjoittelun halusin suorittaa Etelä-Suomessa, koska halu oman näkemyksen laajentamiseen oli kova. Koska koulu ei siihen suostunut, nousi tavoitteeni entistä korkeammalle. Oli päästävä harjoittelijaksi ulkomaille. Siinä vaiheessa näin lehtikirjoituksen Maaseudun Tulevaisuudessa harjoittelijain vaihdosta Yhdysvaltoihin ja se innosti välittömästi. Se asia olikin paljon helpommin sanottu, kuin tehty. Kielitaidon puute oli yksi esteistä ylitse muiden.

Kuinka sitä olisi maalla kielitaitoa oppinut 1950-luvulla pelkän kan-

24

sakoulun käymällä? Niin alkoi kova KOHTI YHDYSVALTOJA kielitaidon hankinta, enimmäkseen omin päin. Ainakin Varkaudessa sii- Suuri ja kauan hartaasti odotettu hen sai myös iltatunteja, jota muis- seikkailu alkoi. Meitä lähti matkaan 6 suomalaista opiskelijaa maalistan käyneeni. kuun lopulla 1966. Matka Atlantin Koska harjoittelijaksi pääsyyn vaa- yli ei ollut ihan niin vaivatonta, kuin dittiin tutkinto ainakin välttävästä nykyisin, suihkukoneet tekivät vaskielitaidosta, päätin lähteä Englan- ta tuloaan matkustajaliikenteeseen. tiin muutamaksi kuukaudeksi. Pari Ensin oli lento Kööpenhaminaan, ilmoitusta Brittilehtiin ja niin vain josta jatkoimme edelleen islantilaityöpaikka löytyi 3 kk. Se oli talvel- sella Loftlaiderin koneella Göteborla 1965. Se oli ensimmäinen todel- gin ja Oslon kautta Reykjavikiin. linen ulkomaanmatkani yksin ja Keflavikin lentoasemalla muistan omin päin junalla ja laivalla Ruot- meille tarjotun jotakin islantilaista sin, Tanskan, Saksan ja Hollannin perinneruokaa. Tuntui, kuin siinä kautta Englantiin. Liikoja ei sopinut olisi ollut puurot ja vellit sekaisin. jännittää, kun leikkiin on ryhtynyt, Ehkä se johtui vain monen tunnin on se myös kestettävä. Paikka oli Es- kiikkumisesta pienessä koneessa sexin maakunnassa, kartano jossa oli pohjoisella Atlantilla. Muuten turisratsuhevosia ja täysihoitola-asiakkai- tiluokan palvelu vastasi silloin tämän ta, lähinnä ulkomaisia opiskelijoita. päivän ykkösluokkaa. Lentämisessä oli vielä hohtoa. Koneen vaihdon jälkeen jatkettiin matkaa suuremmalla potkuriturbiinikoneella New Yorkiin, jonne saavuttiin varhain aamulla. Kentällä alkoi jo olla suuren maailman tuntua. Koneita tuli ja meni yhtenään. Onhan Kennedyn kenttä Yhdysvaltain suurin ja vilkkain. Taas yksi koneen vaihto ja nyt ensimmäistä kertaa suihkukoneen Heikki Aholan kanssa yhteinen auto, kyytiin. North Westin siivin matka sekä vahtikoira “King” taittui Milwaukeen kautta MinneaMäärätietoisuus tuottikin tulos- polisiin. Vielä oli edessä taksikyyti ta ja tämän jälkeen rohkeninkin St. Paulin yliopistolle, jossa meitä jättää hakupaperit harjoittelijan oltiinkin jo vastassa. vaihto-oppilaaksi Minnesotaan, MAATALOUSHARJOITTELU Yhdysvaltoihin. Muutama viikko jännittynyttä odotusta, joka lau- Meitä vaihto-oppilaita kokoonkesi ilmoitukseen, jossa minut oli tui sinne noin 40 kaikkiaan 10 eri hyväksytty. Vielä muistan käyneeni maasta. Parin päivän ajan saatiin ohtyövoimaministeriössä saamassa vii- jeita ja valmennusta tulevaa harjoitteluaikaa varten. Meidät myöskin meisiä ohjeita ennen matkaa.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

jaettiin lähtemään eri harjoittelutiloille. Tämän jälkeen oli tapaaminen isäntäväen kanssa, jotka olivat tulleet meitä vastaan ja lähtö tutustumaan jokainen omaan harjoittelupaikkaansa. Pääsimme Aholan Heikin kanssa samalla kyydillä, koska harjoittelupaikkamme olivat aivan naapureita. Matkaa oli 180 mailia (300 km) lounaaseen aivan Iowan ja Etelä-Dakotan rajalla. Alue kuuluu Yhdysvaltain maissivyöhykkeeseen ja maisema on valtaosin peltoa. Vain pienet istutusmetsät ja taajamat rikkovat peltomaisemaa. Sikäläinen maatila tuntui savolaisiin peltotilkkuihin tottuneelta aivan valtavalle.

Olihan siinä noin 1750 eekkeriä, (750 ha) peltoa 700 päätä lihakarjaa ja muutama sata lihasikaa. Isäntäväkeä oli 2 veljestä perheineen, Allan ja Hilding Swan, erittäin mukavia ihmisiä kaikki. Isäntäväki oli silloin noin 55 vuoden iässä. Molemmilla oli oma talo samassa pihapiirissä. Allanin perheeseen kuului vaimo Orlan lisäksi yksi tytär, Corrine joka oli hiljattain mennyt naimisiin Jerry Millerin kanssa joka viljeli vuokralla lähimaatilaa. Hildingin perheeseen kuului vaimo Blanchen lisäksi tyttäret Betty ja Phyllis. Molemmat vielä naimattomia, mutta alkoivat olla siinä sopivassa iässä. Asumisjako oli siten, että yövyin Allanin perheessä ja ruokailin Hildingin luona.

lä oli ollut jo pitkään. Työpäivät olivat 12 tuntisia myös palkkaväen osalta ja työtahti kiireinen. Siihen kyllä tottui ja olihan tila varsin pitkälle ja monipuolisesti koneellistettu. Traktoreita oli 10 joista osa hyvinkin vanhoja. Ilmeisesti niitä ei ole tapana vaihtaa nuorempiin, vaan ne pidetään apukoneina. Näin ollen työkoneiden vaihtokin traktoriin vähenee. Pari uudenkarheaa traktoria olivat teholtaan 120 hp.

Kaikki traktorit lukuun ottamatta yhtä vanhaa harmaata Fordia olivat John Deerejä, mikä on ylivoimainen valtamerkki maatalouskoneissa.

Tilalla oli lisäksi yksi puskutraktori, pari leikkuupuimuria itsekulkeva karheelle niittäjä, sekä todella runsas valikoima erilaisia työkoneita.

Peltomaa siellä on loivasti kumpuilevaa, jossa on kivennäismaan päällä runsaan metrin vahvuinen ruokamultakerros. Salaojia ei tarvinnut, vain viemärikaivoja notkopaikoissa, jotka keräsivät runsaimman sadeveden viemäriputkiin. Kivistä ei ollut tietoakaan, joten se vaikutti aivan ihanteelliselta viljelysmaalta.

Valtakasvina oli maissi, jonka lisäksi viljeltiin soijaa, kauraa ja heinää.

Kevättyöt ovat noin kuukauden edellä Suomea ja pelloille päästiinkin jo huhtikuun alussa. Lannan levitys oli ensimmäisiä töitä, mutta ei siinäkään talikkoa tarvinnut, eikä liioin kenkiään liata. Muokkaus tapahtui raskailla lautasäkeillä ja viimeistely kevyillä pintaharoilla. Maissin kylvö suoritettiin tarkkuuskylvökoneilla, jotka muistuttivat täkäläistä sokerijuurikkaan kylvökonetta. Kylvöyksiköitä oli 4-8 yhdessä koneessa rivivälin ollessa 1 metri. Kone kylvi kerralla lannoitteen, hybridisiemeIsäntäperheet. nen, sekä tuholaisten ja rikkaruohoTilalla oli 2 ympärivuotista työ- jen torjunta-aineen. Kesällä maismiestä, Henry Terhak ja Alvin sille suoritettiin pari harausta, sekä Shlinker. Molemmat jo hyvinkin joku torjunta-aineruiskutus. Maissi varttuneita. He asuivat perheineen kasvaa noin 2,5 metriä korkeaksi. lähitaloissa. Kesäharjoittelijoita heil- Latvassa on kukinto ja maissin tähkä

ulkonee varren puolivälissä. Maissin kasvu edellyttää korkeaa lämpötilaa, runsasta sadetta ja siemenen muodostus pimeitä öitä. Kesällä olikin parhaina päivinä yli 40 astetta varjossa, eikä se yölläkään kovin paljon laskenut. Joskus se tuntui hieman tukalalle. Taloissa ei ollut ilmastointia, vain tuulettimet saivat hieman ilmavirtaa aikaan.

Tyypilliseen mannerilmastoon kuuluu, että talvet vastaavasti voivat olla todella kylmiä. Pakkasta on lähes meikäläinen lukema ja siihen vielä lisättynä navakka tuuli. Muistan hyvin heidän kertomuksensa rajuista talvimyrskyistä. Puuttomalla preerialla tuuli voi kiihtyä todella koviin lukemiin. Lumi pysähtyy vain niihin harvoihin paikkoihin, jossa tuulelle on vastusta. Pihatien laidassa oli korkea riihi, jota vasten lumi joskus kinostui katon harjaa myöten. Tien sai siitä auki vain puskutraktorilla. Toinen esimerkki.

Raju tuuli ja lumisade sokaisee näkymän ulkona niin, ettei sinne ole asiaa liikkumaan, kuin turvaköyden varassa. Se varmistaa osaamisen takaisin sisälle. Tällainen myrsky voi kestää parikin vuorokautta. Jokaisen täytyy varautua olemaan eristyksissä tämä aika. Kaikilla maatiloilla näytti olevan traktorikäyttöiset agregaatit pitempien sähkökatkojen varalle.

Myös teillä liikkuminen on silloin mahdotonta. Meillä on joskus ihmetelty sitä, että Amerikassa koulut voivat olla suljettu lumisateen vuoksi, voi siellä sen vuoksi olla suljettu kaikki muukin. Noin häjyksi ei talvinen ilma suinkaan kehity joka vuosi.

Kesän vitsauksena olivat tornadot.

Nämä rajut pyörremyrskyt saattavat tehdä täydellistä tuhoa liikkuessaan.

Välillä sen kärki voi olla koholla maasta aiheuttamatta mitään tuhoa, pellolla se voi kyntää jonkinlaisen vaon ja järvestä imeä vettä kaloineen.

Niinpä taivaalta voikin sitten sataa

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

25

miltei mitä tahansa. Tracyn kaupungissa oli muistomerkki 1960-luvun alun tornadosta, joka tuhosi suuren osan kaupunkia, vieden kymmeniä ihmishenkiä ja saaden aikaan varsin mittavat aineelliset vahingot. Vain kellari voi olla kunnon turvapaikka sitä vastaan ja se olikin joka talossa.

Siitäkin kerrotaan monenlaisia tarinoita. Kun talo joutuu äkillisesti tornadon silmään, raju ilmanpaineen lasku suorastaan räjäyttää sen seinät hajalle sisältä päin. Erään tällaisen talon pöydälle oli jäänyt kokoon taiteltu sanomalehti, vaikka seinät olivat poissa. Myös ilmassa lentävä olki olisi iskeytynyt laudan läpi. On aivan selvää, että pienikin ilmassa lentävä esine on silloin hengenvaarallinen ja tuuli riepottelee ihmistä, kuin olkinukkea.

kin tavara oli hieman kosteaa, mutta säilyi. Talvella se sitten purettiin automaattipurkaimella ruokintavaunuun. Sitä syötettiin lihakarjalle enemmän loppulihotusvaiheessa paremman energiapitoisuuden vuoksi.

Nämä korkeat pyöreäkattoiset rehusiilot hallitsivatkin maisemaa joka suunnalla. Ne oli tehty joko teräksestä, (Harvestore) tai tiiliharkoista.

Tilalla oli niitä 4.

Heinä niitettiin karheelle itsekulkevalla niittokoneella. Kuumassa ilmanalassa se kuivui helposti. Yhden karheen käännön jälkeen se paalattiin kovapaalaimella. Heinälle ei ollut sisävarastoa, vaan se aumattiin pellolle korkeaan aumaan. Apuvälineenä käytettiin ketjuelevaattoria, joka nosti paalit ylös. Samalla menetelmällä aumattiin myös paalattu kauranolki. Sitä käytettiin talvella karjapihoissa ja katoksissa alusina.

Maissin korjuuta säilörehuksi Karheelleniittäjä

Kolmas tapa oli korjata kypsyneet jyvät talteen maissin korjuuseen soveltuvalla leikkuupuimurilla.

Leikkuupöytä täytyi vaihtaa riipijämalliseen, joka poimi vain tähkät puitavaksi. Se menetelmä näytti olevan vahvasti yleistymässä.

Maissin harausta

Pelloilla oli usein kiusaa maaoravista ja ennen kaikkea niiden pesistä. Ne olivat tuntuvasti suurempia, kuin rotankolot ja iso maakasa vieressä. Traktorin etupyörä putosi joskus ilkeästi niihin koloihin. Toinen paikallinen eläin oli Cricket. Se oli pieni ja musta heinäsirkka, joka kyllä aikaansai melkoisen kovan äänen.

Ennen kaikkea iltapimeällä niiden kuoro yltyi joskus kovaksi. Kettuja, jäniksiä ja metsäkauriita näki joskus harvakseltaan.

Soija on vahvasti valkuaispitoinen palkokasvi, joka kasvatettiin myösJohtuen eteläisestä sijainnista, yöt kin riveissä. Kesällä kasvaessaan se olivat pimeitä myös keskikesällä, muistutti erehdyttävän paljon pemikä tuntui olevan edellytys maissin runapeltoa. Puintiin valmistuessa tähkien muodostumiselle. sen kasvusto lakastui, niin että jäljellä oli vain kapeat rivit, jotka oliSADONKORJUU KARJA vat helppo puida. Heillä sato meni Maissisatoa korjattiin 3 eri tavalla. pääasiallisesti myyntiin.

Lihakarja ruokittiin ulkotarhaan Säilörehuksi tarkkuussilppurilla taympäri vuoden. Rehu annosteltiin nakan varren ollessa vielä vihreää. Se pitkiin kaukaloriveihin annosteluvarastoitiin ulos korkeaan aumaan vaunulla.

Maissintähkärouhetta, ilman mitään säilöntäainetta. Kormaissisäilörehua ja kuivaa heinää. ren sokeripitoisuus esti sen pilaantuJuomavesikupit olivat sähkölämmisen, talven mittaan se sitten syömitteiset. Eläimillä oli pääsy sateentettiin lihakarjalle. Auma oli sisältä suojaan kylmiin katoksiin. Miehöyryävän lämmintä, vain pinnassa luummin ne makailivat pakkasella oli 10 cm pilaantunut kerros. ulkona. Yleisimpänä lihakarjarotuna oli ruskea kiharakarvainen HerePoimittuja maissintähkiä, jotka Toinen menetelmä oli poimia ford ja toisena rotuna musta Angus. kypsät tähkät koneella, murskata ne murskataan siiloihin Naapuritiloilla, missä oli lypsykarja puhaltaa korkeisiin siiloihin. Sejaa, rotuna oli miltei poikkeuksetta 26

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Holstein. Ne olivat Friisiläisen näköisiä, suurikokoisia mutta laihoja, varsinaisia maitokoneita. Ne eivät juurikaan sovellu lihan tuotantoon.

Karjatarhassa oli kujaset, joita pitkin naudat voitiin erotella esimerkiksi teuraaksi lähteviin. Käsittelyaitauksessa niille annettiin ruiskeina lääkitystä ja vitamiineja, sekä torjunta-aineita erilaisia loisia vastaan. Jos eläin sattui kuolemaan, sen nouti siihen erikoistunut yritys ”Henderson Rendering”. Sitä en selvittänyt, mihin kuolleet eläimet vietiin.

kinoille omilla kuorma-autoilla, tai rekoilla. Karjaerä ajettiin huutokauppahalliin, jossa ostajat nostivat hintaa, kunnes kauppa syntyi. Sen jälkeen ne lähtivät teuraaksi läheiseen teurastamoon. Järjestely tuntui aika oudolta osuuskunta-ajatukseen tottuneesta suomalaisesta harjurista.

Teuraskaupalliset osuustoimintayritykset oli aikoinaan lopetettu alkuunsa suurten lihajättien toimesta, joilla oli potentiaalia nujertaa pienet toimijat. Osuustoimintaa kohtasin laajemmin vain meijerialalla.

Karjan ulkoruokintaa pitkiin syöttökaukaloihin.

Pääsin tutustumaan suuren Morrel Meats teurastamon toimintaan jonkun turistiryhmän mukana ollessani Allanin kanssa paikalla viemässä teurassonneja. Toiminnan tehokkuus oli jo silloin silmiinpistävää.

Harjurina minulle näytettiin jotakin, mitä ei näytetty turisteille. Teurassiat tainnutettiin sähköllä. Siat liikkuivat kapeaa hihnaa eteenpäin.

Suuret pihdit kiinnitettiin niskaan ja niihin johdettiin korkeajännite.

Korvat ja karvat rävähtivät pystyyn ja kaikki lihakset jännittyivät. Parin sekunnin kuluttua virta katkaistiin, jolloin sika lysähti hervottomana kasaan. Sitä näkyä ei kyllä voi unohtaa, vaikka se eläimelle onkin täysin tuskaton, kun taju menee hetkessä.

Vasikat tulivat tilalle kaukaa Kalliovuorilta, Montanasta, Coloradosta, tai Wyomingistä. Siellä ne olivat syntyneet vapaasti laiduntaville emolehmille. Nämä Ranchit olivat todella suuria karjatiloja. Eihän se maasto juuri muuhun viljelyyn sovellukaan. Ne tulivat sieltä pitkien taipaleiden takaa suurilla kaksikerrosrekoilla.

Lihasioilla oli myös kylmät sisätilat ja ruokinta-automaatit ulkona.

Sikarehu ostettiin valmiina täysrehuna ja purettiin irtorehuna suoraan automaatteihin. Ne olivat suuria peltilieriöitä, joista siat pääsivät syömään peltisen luukun avattuaan. Äänestä kuuli, milloin siat olivat ruokailemassa.

Eläinten markkinointi teuraaksi oli huutokauppaa. Osuustoiminnallisia teurastamoja ei ollut ja yksityiset suuret teurastamot ostivat lihan elopainon mukaan huutokaupalla.

Isännät toimittivat karjansa mark-

Hereford-karjaa

Syyskynnöistä jäi mieleen, että niitä ajettiin 5 siipisillä puolihinattavilla auroilla joko traktorin, tai katepillarin vetämänä. Etenkin sateen kostuttamalla pellolla se onnistui paremmin telakoneella. Sikäläinen musta multa voi olla erityisen tart-

tuvaa. Auran siivet piti pitää erityisen puhtaana ja iltasella öljytä huolellisesti. Pienikin ruosteen alku sai aikaan sen, että multa ei enää luistanut siipeä vasten, vaan tarttui siihen estäen kynnön. Runsas maissin korsimassa piti sekoittaa lautasäkeellä pintamaahan ennen kyntöä.

Metsän merkitys on niillä seuduin aivan olematon. Puita on vain pihapiirissä tuulensuojana. Ne ovat jotakin lehtipuuta, ehkä lehmusta. Polttopuutakaan niistä ei paljon kerry.

Asunnot lämpenivät siihen aikaan joko öljyllä tai maakaasulla. Kesällä poistettiin pihapiiristä iso lahovaurioinen lehmus. Siihen tuli nosturiauto korin kanssa. Siitä käsin se karsittiin ja katkottiin ylhäältä alkaen.

Näin ei ollut ainakaan vaaraa, että se rikkoisi rakennuksia kaatuessaan.

Olihan heillä kyllä moottorisaha, mutta kaatohommaan eivät uskaltaneet omin päin ryhtyä.

Paraatit ovat suosittuja ja niinpä pääsin Tracyn kaupunkiin katsomaan sellaista. Lukuisilla kulkueilla oli teemoja aina palokunnasta missikisoihin. Traktorien tai autojen vetämiin kärryihin oli kyhätty mitä mielikuvituksellisempia aiheita.

Vanha ajokalusto oli myös esillä ja klovnit näyttivät parhaat temppunsa.

Jo siihen aikaan oli julkisen liikenteen osuus varsin vähäinen Amerikassa, varsinkin lähiliikenteessä.

Niinpä harjoittelijallakin oli oma auto välttämättömyys, jos aikoi missään liikkua viikonloppuisin. Aholan Heikin kanssa hankittiin yhteinen kesäauto Ford Mercury vm, 1954. Sekin oli automaattivaihteinen, kuten valtaosa sikäläisistä henkilöautoista. Lähtiessäni kauemmas länteen myin osuuteni autosta sitten Heikille.

Sikäläinen nuoriso oli kiertämässä korttelia ihan tutun oloisesti, ku-

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

27

ten meilläkin ja diskopaikat yleisiä.

Meillähän oli vielä silloin lavakulttuuri voimissaan. Monenlaiset ”Drive in” palvelut olivat suosittuja, eli palvelut jotka voi hoitaa autosta nousematta. Elokuvat, hampurilaisravintolat ja pankit niistä yleisimpinä mainiten.

Läheisellä rannalla kävin muutaman kerran uimassa talon tyttäriltä lainaamallani polkupyörällä. Ainakin Betty antoi sen hyvinkin innokkaasti käyttööni, ehkä en juurikaan miettinyt oliko hänellä mitään taka-ajatuksia. Lienenkö pitänyt liiankin hyvin mielessäni, että olin vain harjoittelija. Toki sielläkin voivat ulkomaan elävät aina enemmän kiinnostaa. Ei hänellä ainakaan näyttänyt poikakaveria olleen.

SEURAKUNTA

Heti ensimmäisenä pyhänä Allan kysyi, olisinko halukas lähtemään heidän kanssaan kirkkoon. Kohteliaana poikana lupasin tulla. Ajattelin, että ehkäpä tämän kerran, olin myös utelias näkemään, miltä sikäläinen kirkonmeno näyttää.

Osoittautuikin sitten, että he olivat todella uskonnollista väkeä ja olivat sitoutuneet vahvasti omaan seurakuntaansa. Kirkossa kävimme joka pyhä ja siihen rytmiin minäkin sitten vähitellen totuin. Jos joku seurakuntalainen puuttui kirkosta, siitä keskusteltiin ja arvuuteltiin syytä moiseen. Valtio on kokonaan eriytynyt kirkosta, joten seurakunta saattoi toimia vain jäsentensä lahjoitusten varassa. Maaseutuseurakunnat olivat todella pieniä ja seurakuntaväki tiukasti sitoutunutta. Pieneen luterilaiseen kirkkoon mahtui alle 100 henkeä. Ulkonaisesti se muistutti omakotitaloa, vain risti katolla kertoi sen tarkoitusperän. Kirkon alla kellaritilassa oli seurakuntasali, jossa pidettiin useinkin tilaisuuksia ruoka- ja kahvitarjoiluineen. Saattoi olla grilli-iltoja, kalailtoja ym. Pappi oli seurakunnan ainut palkattu työntekijä, kaikki muu hoidettiin 28

vapaaehtoisvoimin. Piano tai harmoni korvasi kirkon urut, eivätkä ne olisi niin pieneen tilaan kunnolla mahtuneetkaan, joten ulkoiset puitteet olivat todella vaatimattomat.

Vapaa keskustelu jatkui kirkonmenojen jälkeen ulkona, tai kokoonnuttiin vielä jonkun maatilan pihapiiriin nyyttikesteille. Jokainen perhe toi sinne jotakin evästä, joita sitten yhdessä nautittiin vapaasti keskustellen. Olin jopa yhden yöseudun isä ja poika leirillä Hildingin kanssa. Hänellä kun ei ollut omaa poikaa, niin halusi kutsua minut.

Vähäistä vapaa-aikaa vietettiin myös ongella käyden läheisellä lammella isäntäväen kanssa. Tosin saaliina oli vain ahvenen tai kiisken sukuista pientä ruotokalaa. Sen sijaan isäntien kalamatka Michigan järvelle tuotti huomattavasti paremman tuloksen. Muikun sukuinen kala, Amerikkalaisittain ”Smelt” nousi kutemaan muutamana kesäyönä suurten järvien rannoille. Sieltä sitä pyydystettiin nuotalla yöaikaan ja kolmen miehen ”iskuryhmä” toikin kalaa kokonaisen autoperävaunullisen. Siitä oli kyllä jakaa myös naapureille. Sitä kutuaikaa ei ollut monta päivää, joten kalalle täytyi lähteä heti, kun kutsu kävi.

rammin. En ole koskaan ollut mikään kirjeen kirjoittaja ja siellä se vielä korostui. Yhtään väheksymättä voin sanoa, että haikein mielin läksin sieltä pois. Jollakin tavoin niin ystävällisiin perheisiin ehti kiintyä.

Heidän myöhemmistä vaiheistaankin tiedän jotakin, olinhan heidän kanssaan kirjeenvaihdossa vuosittain ainakin alkuaikoina. Isäntäväet kävivät kerran meillä v. 1977 ja itse olen käynyt siellä useamman kerran.

Allanin vävy Jerry Miller hoiti tilaa jonkun aikaa. Hän kuoli paksusuolen syöpään v. 2000 paikkeilla.

Hänen vanhempi poikansa on hoitanut tilaa sen jälkeen.

Betty avioitui paikallisen farmarin kanssa. Hänen kohtalokseen koitui rintasyöpä 2000-luvun alkuvuosina.

Phyllis opiskeli hammaslääkäriksi.

Hän meni naimisiin paikallisen putkiliikkeen omistajan, Gary Hansenin kanssa. Heidän tyttärensä Heather meni naimisiin Kevin Van Koeverdenin kanssa. Siitä avioliitosta on kaksi tytärtä Ana s. 2005 ja Elsa s. 2007. Ana sairastui aivosyöpään noin 4 vuotiaana ja on joutunut läpikäymään monta raskasta kemoterapiahoitoa ja nyt v. 2019 tilanne on edelleen kriittinen, mihin suuntaan se siitä mahtaa kääntyä.

Heillä on oma blogisivustonsa, josta asiaa voi seurata. Myös Jäppilän raamattu- ja rukouspiiri on antanut heille tukensa. Näin pitkäaikainen piina ei voi olla jättämättä jälkiään siihen perheeseen.

Kesän ohjelmaan kuului myös muutaman päivän orientoituminen yliopistolla, sekä tutustuminen Minneapolisin maatalousnäyttelyyn. Se olikin varsin massiivinen järeine koneineen. Toki senkin yhteyteen kuului tivoli ja myös huijareita. Kaukaisimmat Amerikkalaiset näyttelyvieraat tulivat sinne omalla lentokoneellaan, todennäköisesti Ja harjoittelumatka jatkui edelleen.

Texasista.

Esko Kaukonen

Kesä meni yllättävänkin nopeasti, eikä sellaista kuin koti-ikävää juurikaan tuntenut. Se oli vain sellainen kaukainen paikka, joka muistui mieleen lähinnä saadessani kotoa kirjeen. Lienee varmaa, että kotona odotettiin minun kirjettäni ahke-

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

1

2

1. Toukosiunaus, kylväjä Ossi Suhonen 2. Boccia palkitut 3. Lyhteen leikkaus Kauko Huttusen pellolla, kuvan henkilöt vas. Pj Esko Kaukonen, kesk. Ossi Suhonen ja Marja- Leena Kaukonen 4. Pappi Antti Niemi 5. EL:n Pj Esko Kaukonen toivottaa kaikki tervetulleeksi kaikki läsnäolijat.

6. Kuorolaisten pöytä 3

7. Leivän siunaus Antti Niemi ja MTK edustajat Jukka Markkanen ja Anne Markkanen.

8. EL:n Jäppilän yhdistyksen kuoro Seniori Sirkut johtajana Heikki Reijonen Kuvat 4-8 liittyy EL:n Jäppilän yhdistyksen kirkkopyhään 22.9.2019

5

4

6

7

8

Jäppilän yhdistyksen Joulutervehdykset Leila ja Veikko Koukonen Arvo Levänen Sirkka Nyyssönen Esko Kaukonen Aila Kaipiainen Raija Anneli Kolehmainen Eila Kainulainen Päivi Lappi Kauko Huttunen Seppo Nyyssönen Ossi Suhonen Timo Suuronen Raija Irmeli Kolehmainen Tuomo Tenhunen ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

29

EL:N JÄPPILÄN YHDISTYKSEN JOULUJUHLA

RETKI HELSINKIIN

EL:n Jäppilän ja Haukivuoren yhdistysten vierailu Helsinkiin 18.-19.2.2019 Helsinkiin. Tutustuttiin Eduskuntataloon, Oodiin, Temppeliaukion kirkkoon, Heurekaan ja kävimme myös Kansallisteatterissa

Eduskunta vierailulla

Meidät vastaan otti Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Maa ja Metsätalousministeri Jari Leppä

Temppeliaukion kirkko

Oodi 30

Heureka ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Kiertomatkat maailmalla ja kotimaassa Kylpylämatkat Pakkasia pakoon -matkat Golfmatkat 017 386 3223 www.ykkosmatkat.fi

Ruuhilammentie 102 A 77570 Jäppilä Puh. 0400 768 977 www.multalansora.fi

KOLEHMAISEN PUUTARHA Tihusniemi PUH. 040 587 8631 www.kolehmaisenpuutarha.com

Oikopolku 10, 77570 JÄPPILÄ Sirpa Ylönen Puh. 040 510 6022 sirpa@pksirpa.fi

MARKKU VEPSÄLÄINEN

konemalissi@konemalissi.fi Teollisuustie 14, 79100 Leppävirta p. 044 559 7511 Käsityökatu 22, 78200 Varkaus p. 044 559 7524

Rakennus ja Remonttipalvelu Lehkoset Ky Tihusniementie 340 77570 Jäppilä p. 0500 651 765

- sahausta - soranajoa - kaivurityötä - puutavaran myyntiä Lähesuontie 7, 77570 Jäppilä Puh. (015) 610313, 0500 271

Ruuhilammentie 968 77570 Jäppilä Puh. 0400 151 016 www.vesidrink.com

Verhoilusalonki PÄIVI KURONEN 040 8231652 www.verhoilusalonki.fi

Palvelumme: • uudisrakennus • remontointi • hirsiveisto • kaivutyöt Ota yhteyttä ja kysy lisää Puh. 040 5594999, rakennuseloranta.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

31

1

Äijien juttu, erilainen tai vanha tuttu, miesten oma juttu!

Ä

ijäVirtaa-toiminnalla on tarkoitus lisätä ikääntyvien miesten hyvinvointia ja toimintakykyä. Toiminnan erityisenä kohteena ovat yksin asuvat miehet.

Toimintaan osallistuminen tuo hyvää mieltä, mielekästä tekemistä arkeen sekä ryhmään kuulumisen tunteen. Näin luonnehtii Eläkeliitto Äijä-virtaa projektia.

Kangasniemellä toiminta aloitettiin vuoden 2016 syksyllä. Vetäjäksi hallitus valitsi Ari Miettisen. Toimintaa aloiteltiin suunnittelukokouksella Beckerin koulun liikuntasalissa.

Paikalle oli saapunut 12 asiasta kiinnostunutta. Tilaisuuden teemana oli lähinnä tulevan toiminnan suunnittelu. Innokkaita esityksiä tulikin runsaasti: mm. vierailut paikkakunnan yrityksiin, retket ja puutyöt, olihan anottu käyttöömme liikuntasalin lisäksi myös puutyöluokka koneineen. Tietysti kuvioihin kuului myös kahvit hyvän nisun kera.

tettiin mm. kenkärenkejä ja linnunpönttöjä. Lisäksi ohjelmaan kuului leikkimielisiä tietovisailuja, vitsikirjan lukuhetkiä, hanurimusiikkia Arin soittamana ja tietysti yritettiin laulaakin, mutta taisi mennä mullivainaan nuotille. Kiitos Arille ajasta jonka annoit Äijille.

Vuoden 2019 vetäjiksi valittiin Heimo Ylönen ja apulaiseksi Raimo Kuusisto.

Toiminta kuluvana vuonna on ollut puutöissä ja Boccia-pelissä. Puutöinä valmistettiin lintulautoja, taisi joku värkätä kirveeseenkin varren ja joku sorvailla tuolin selkänojan tappejakin. Suunnitteilla oli myös elokuulle retki Woikosken automuseoon ja ruokailemaan Orilammen lomakylään.

Retki toteutui 17.8.2019. Mukaan oli uskaltautunut 16 äijää. Automuseossa oli varattu meille pullakahvit ja opastettu kierros. MerkillepantaToimintaa olemme jatkaneet kah- vaa oli nuoren oppaan paneutumiden viikon välein aina tähän päi- nen autojen historiaan ja varsin mievään asti. Mitä sitten siellä Beckerin lenkiintoiseen tapaan esitellä autojen koululla tapahtui? Puutöinä valmis- käyttöön liittyviä yksityiskohtia.

32

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Olihan se mielenkiintoista nähdä mm. Rolls- Royce sekä SA-1 Chryslerin C-24 Custom Imperial Marskin auto. Paikalla oli myös Italiasta kotiutunut J.K Paasikiven Cadillac Suomen vaakunakilvillä varustettuna. Näyttelyssä oli myös Woikosken patruunan Clas Palmbergin kilpa-autoja. Todettakoon, että kaikki autot olivat ajokuntoisia paitsi yksi vanha keltainen kilpa-auto, joka sekin tullaan kunnostamaan kunhan osat löytyvät.

Reilun tunnin kestäneen tutustumisen jälkeen siirryttiin Orilammelle, josta oli tilattu ruokailu, Sahanpatruunan menu. Se käsitti 32 erilaista nimikettä, oli siinä “äitille “ kertomista. Ihailua herättivät Orilammen lomakylän maisemat.

Mieleen heräsi ajatus järjestää retki Orilammelle vaikka risteilyn merkeissä tulevana suvena. Kotimatkalle lähdettiin tyytyväisenä päivän antiin.

TEKSTI JA KUVAT Raimo Kuusisto

1. Äijävirtaa kerhon retkeilijät 2. Automuseossa 3. Automuseossa 4. Ruokailu Orilammella 5. Linnunpönttöjrn tekijät

2

Kangasniemen yhdistyksen Joulutervehdykset 3

4

5

Veikko Haverinen Seija Hokkanen Sirkka-Liisa Liikanen-Häkkinen Matti Kurki Pirjo Kurki Ritva Kurki Raimo Kuusisto Aila Räisänen Helvi Marttinen Erkki Tiihonen Hannu Tiihonen Heikki Viinikainen Seija Väisänen Heimo Ylönen

Sepäntie 4 51200 Kangasniemi Puh. 020 793 1830 TERVETULOA OSTOKSILLE!

Valikoimissa lähituottajan tuoretta lihaa ja lihaisia jalosteita.

Roinilan Aromiliha Oy Lastutie 3 Kangasniemi 0400 771 833

www.aromiliha.fi

LAADUKKAAT ULKO-OVET

HALLITIE 15 51200 KANGASNIEMI www.ovistudio.fi

Kangasniemen Autosähkö Oy Hallitie 4 51200 KANGASNIEMI Puh. (015) 431 332

Kangasniemen koru-kelloliike / Uniikkipiste

KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI 0400 715 346

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

33

• Optikko- ja silmälääkäripalvelut • Kello- ja kultasepän palvelut

SIIVOUSPALVELU LIISA

Otto Mannisentie 1-3 • KANGASNIEMI • p. (015) 433 220

Avustaja talousasioissa hannu@mentorix.fi Salmelantie 35 A 51200 Kangasniemi

• Kodin siivoukset • Ikkunoiden pesut • Lattioiden vahaukset • Asiointipalvelut 040 745 9268 Liisa Laitinen MARKSON OY

Otto Mannisentie 1-3 51200 KANGASNIEMI

PP-ELECTRO Ky Otto Mannisentie 8 51200 Kangasniemi Puh. 020 798 3480 Fax 020 798 3481

ISOPESU

Teollisuustie 11 • Matot • Peitot • Vaatteet - liinavaatteet • Noutopalvelu Avoinna: ma-pe 9.00-15.00 Puh. 0500 338 260

Kotiseudun käsikirja oman alueen paikallislehti

Mielenkiintoista tietoa lähimmän elinpiirin asioista Otto Mannisen tie 11 Puh. (015) 350 3165, 350 3168 www.kangasniemen-kunnallislehti.fi 34

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

LVI-ALAN TYÖT JA TARVIKEMYYNTI

Puulan Putki Oy

PUULANTORI Asematie 4, Kangasniemi | puh. 020 728 490 Seuraa meitä Facebookissa!

f

Talotekniikan taitaja

Keskustie 18, Kangasniemi Puh. 050 411 7164, 015 431 510 www.puulanputki.fi

Fysioterapiapalvelut Akupunktuuri

FYSICA

Otto Mannisen tie 1-3 Puh. 020 792 0460 www.kangasniemenfysica.fi

Otto Mannisentie 1-3 51200 Kangasniemi Puh. 015 341010 Palvelemme ma-pe 9.00-17.30 la 9.00-14.00 www.kangasniemenapteekki.fi

tulla.fi

www.

Sepäntie 10, Kangasniemi Puh. 0400 678 243, 0400 655 692 tulla@tulla.fi

maistuvaa

joulua! smarket.kangasniemi

S-market Kangasniemi Otto Mannisen tie 10, 51200 Kangasniemi ma–la 7–21, su 9–21

Avoinna: ma-pe 8.00-17.00 kesä la 8.00-13.00

Teollisuustie 4 51200 KANGASNIEMI Puh. 010 768 5081

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

35

Joulu Legioonassa

R

anskan Muukalaislegioona (perustettu 1831) on kautta aikojen ollut täynnä kaikenlaisia muistamis- ja juhlatapahtumia. Yleensä ne liittyvät erilaisten taistelujen muisteloihin, mutta myös eri uskonnollisten tapahtumien viettoon. Niistä toinen tärkeimmistä (Cameron-juhlan ohella) on Joulu. Legioonan ja Ranskan valtauskontohan on katolilaisuus mitään muita uskontoja väheksymättä kuten valassakin jo muistutaan. Jopa muslimitaustaisten legioonalaisten ”rasiooneissa” eli maastomuonapakkauksissa on sianliha korvattu jonkun muun eläimen lihalla.

tan yleensä pahvista ja kipsistä ja se pyritään tekemään mahdollisimman aidoksi ja eläväksi jopa liikkuvine hahmoineen ja välkkyvine valoineen. Rykmentin komentaja valitsee sitten parhaimman.

alkaa puoliltapäivin ja päättyy kaikkine puheineen ja lauluineen kolmisen tuntia myöhemmin. Tarjolla on (kaviaaria lukuunottamatta) hanhenmaksaa ja Parmankinkkua ynnä kaikkine muine ruokalajeineen yhteensä yli sataa erilaista sortimentiä. Silloin ei olla köyhiä eikä kipeitä. Jouluaterian valmistus aloitetaan jo viikkoa ennen tapahtumaa ja kaikkea tehdään Joulujuhlanvietto on tapahtuma, moninkertaisesti yli tarpeen. Jäljelle josta yksikään legioonalainen ei voi jäävän ruuan saavat sitten vapaalle olla poissa, aina kentsusta tavalli- lähtevät ottaa mukaansa ja loput jää seeen tallaajasotilaaseen asti. Kaikki kasarmeille syötäväksi. Olen maisovat läsnä joulun juhla-aterialla ku- tellut jouluaterioita niin ruotsinlaikin omissa rykmenteissään. Perin- voilla kuin muualla maailmasa sekä teisiin kuuluu myös rakentaa aatto- kotimaan isoissa joulunviettorana, jokainen joukko-osasto erikseen, vintoloissa, mutta kyllä Legioonan oman ”joulukretsinsä”, jossa kuva- joulupöytä on aivan ylivoimainen taan Jeesusta ja seimeä, Mariaa ja runsaudellaan ja monipuolisuudelJosefia tallitiloissa. ”Kretsi” rakenne- laan. Joululounaaseen päättyy sitten 36

JOULULOUNAS

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Joulun vietto ja elämä varuskunnissa palaa normaaliin rutiineihinsa. Itse ehdin palvelusaikanani osallistumaan yhteentoista joululounaaseen ja niissä kolmessa viimeisessä itse jouluruuan valmistukseen. Niinpä tuli ainakin kerran vuodessa testattua kuinka paljon ruokaa sinne vatsalaukkuun parhaimmillaan oikein mahtui. Ja mahtuihan sinne.

Jouluisin terveisin ja bon apetittia toivottaen Harry ”Galaghan” Kettunen, nimi Legioonassa ja Jorma ”Magnar” Kailassaari siviilissä.

PS. Kun minulta pyydettiin tätä kirjoitusta Legioonan joulunvietosta, niin kyllä se suurimmaksi osaksi, kuten huomasitte, käsitteli ruokaa.

Eli kuten Napoleon aikoinaan totesi, niin armeija marssi vatsallaan eli siitä puhe mistä joskus saattoi olla puute.

TEKSTI Jorma Kailassaari

TAPAHTUMATALO MIKAELI MEILLE KAIKILLE. TERVETULOA NAUTTIMAAN ELÄMYKSISTÄ YKSIN, KAKSIN TAI SUUREMMALLA PORUKALLA!

PUUTA RHA RAV INTOLA GREENERI N

Savonlinja palveluksessasi!

Me Savonlinjalla uskomme, että hyvä matka syntyy; ystävällisestä palvelusta, luotettavasta kyydistä ja tyytyväisestä asiakkaasta.

Menitpä lähelle tai kauas, Savonlinja on mukavin ja helpoin reitti perille.

Laaja reittiverkosto, helpot ja nykyaikaiset palvelut sekä laadukkaat ja viihtyisät bussimme takaavat hyvän hyrinän kaikille matkoillesi.

Hyppää kyytiin!

Suomireittien lisäksi hoidamme mutkattomasti myös; kaikenkokoisia tilausajoja ja tapahtumakuljetuksia sekä monipuoliset ryhmämatkapalvelut suunnittelusta toteutukseen. Millaisen, juuri sinun ryhmällesi räätälöidyn elämysmatkan, voisimme toteuttaa?

Palvelemme arkisin 8-16 tilausajot@savonlinja.fi elamysmatkat@savonlinja.fi

Seniorilounas ma-pe klo 12.30-14 / 9,90 €

KATSO LOUNASLISTAT MUUT HERKUTJA

mikkelipuisto.fi / greeneri

savonlinja.fi 015 7600 700

Aitoa välittämistä yksilöllisesti

Tervetuloa

joulukukkaostoksille!

MA - P E 8 - 1 9 , L A 8 - 1 8 , S U 12 - 16 K A U P P A K E S K U S S TE L L A MA A H E R R A N K A TU 1 3 , MIKKE L I PUH. 010 764 0540 (0,0835 €/puh.+0,1209 €/min)

Hautauspalveluja kotimaisilla tuotteilla yli 75 vuotta Mikkelissä, Ristiinassa, Mäntyharjulla ja Puumalassa.

PIKANTTI

Terveytesi tukena.

Porrassalmenkatu 24, 50100 Mikkeli, 015 162 222, 015 367 626 www.hautaustoimistomielonen.fi Lääkärikeskus: Ajanvaraus 015 321 320

Porrassalmenkatu 21, Mikkeli

Hammaslääkäriasema: Ajanvaraus 015 321 3260

Hallituskatu 1, Mikkeli

Ajanvaraus verkossa

ikiomalaakari.fi ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

37

Sunnuntaina Hailuodon kirkkoon tutustumisen jälkeen ryhmityttiin yhteiskuvaan

Terveisiä Hailuodosta ja Enontekiöltä!

R

uskamatkat houkuttelevat maisemillaan ja aidoilla ihmisillään meitä etelämpää Suomesta tulevia syksyisin Lappiin.

Piirin vuoden 2018 joululehdessä kerrottiin piirin ruskamatkasta Lemmenjoelle ja Pohjois-Norjan Pykeijan kalastajakylään. Matkalaiset ovat näkemäänsä ja kokemaansa mielellään muistelleet.

kustelun aihe oli myös pengertien rakentaminen Oulusta Hailuotoon.

Hankkeella on sekä kannattajia että vastustajia. Mielenkiintoinen päivä.

Enontekiön Hettaan mennessä odotimme Eläkeliiton Enontekiön yhdistyksen tapaamista, joka oli sovittu Jyppyrän laavulle. Jyppyrä on noin 400 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava vaara Hetan kylän Kuluneena syksynä Eläkeliiton Mik- kupeessa. Sen laelta näkee Ounaskelin yhdistyksellä oli mielenkiin- järven yli koko Pallas-Ounastuntutoiset kohteet, Hailuoto ja Enonte- rien muodostaman tunturiketjun. kiön Hetta. Hailuoto oli useimmille Ounasjärvestä alkaa myös vapaana matkalaiselle varsin tuntematon virtaava Ounasjoki, joka laskee Kepaikka. Sunnuntaipäivämme ohjel- mijokeen Rovaniemen kaupungin man oli laatinut Saaren Seikkailujen keskustassa.

Iiris Poukkanen ja hän toimi myös oppaanamme. Iiris on myös Hailuo- REIPPAIMMAT kävivät jo tapaamisdon kunnanvaltuuston puheenjoh- ta edeltävänä päivänä tarkistamassa taja. Mielenkiintoisten maisemien paikan. Kuitenkin usea oli luopulisäksi tuli runsaasti faktatietoa Hai- massa Jyppyrälle menosta, koska luodosta menneinä aikoina ja tule- voimat eivät riittäisi laavulle kapuavaisuuden näkymiä. Kevättalvella miseen. Ei huolta! Neuvokas Savonkuulimme radiosta, että merivesi linjan kuljettajamme hankki Enonoli myrskyn vuoksi niin alhaalla, tekiön kunnalta luvan ajaa autolla että lautta ei päässyt liikennöimään hyvää huoltotietä 300 metrin pääOulun ja Hailuodon välillä. Meri hän laavusta ja kaikki saivat nauttia on tosiaan niin matala, että näin upeista maisemista ja vieraanvaraivoi käydä ja maa edelleen nousee sen yhdistyksen tapaamisesta. tuolla alueella. Ajankohtainen kes38

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Juttu luisti samanhenkisten ystävien kesken rattoisasti rupatellen upeissa maisemissa nuotiomakkaraa, kahvia ja enontekiöläisiä mettäkakkoja nauttien.

Enontekiöllä ja Mikkelissä toimintaympäristöt ovat varsin erilaiset.

Enontekiön yhdistyksen jäsenillä ovat suuret etäisyydet, esimerkiksi kuntakeskuksesta Hetasta Kilpisjärvelle on matkaa runsas 170 km.

Jos ajatellaan Mikkelin yhdistyksen toimintaa, meillä tilaisuudet ja palvelut ovat lähellä. Esimerkiksi jos haluamme ottaa toimintaan vesijuoksua ja päätämme lähteä porukalla uimahalliin, niin heti löytyy kaksi vaihtoehtoa muutaman kilometrin etäisyydellä. Enontekiön Hetasta matkustetaan uimahalliin kimppakyydeillä 65 kilometrin päähän Karesuantoon Ruotsin puolelle kerran kuussa. Joulun jälkeen maaliskuun loppuun järjestyy Hotelli Hetassa vesijumppa kerran viikossa turistien vaihtopäivänä. Teatteri- ja muita matkoja tehdään porukalla.

Lähin teatteri on noin 300 kilometrin päässä Rovaniemellä, mutta päivässä matka taittuu. Tapaamisia on säännöllisesti ja Tornionjokilaakson

yhdistysten kanssa on vuosittain tapaamiset ja ensi vuonna Enontekiö on järjestämisvuorossa.

Enontekiön yhdistyksessä on runsaat 80 jäsentä, mutta tavoitteena on tänä vuonna 100 jäsenen ylitys.

He luottavat jäsenhankinnassa yhdistyksen toiminnan houkuttelevuuteen. Myös Mikkelin yhdistys on satsannut muutaman vuoden aikana toiminnan kehittämiseen ja tulosta on tullut 145 jäsenestä noin 350 jäseneen. tapaamisemme innoittamina kannustamme matkalaisia ottamaan yhteyttä paikallisiin Eläkeliiton yhdistyksiin. Aina ei tarvitse näin vieraanvaraista tapaamista, riittää vaikka vain jonkin luottamushenkilön kerronta tyyliin ”näin meillä toimitaan”. Ihmisten kautta tutustutaan turistikohteita syvemmin paikkakuntaan ja sen ihmisiin.

Jäämme odottamaan, milloin voisimme ottaa enontekiöläiset vieraiksemme!

Enontekiön Peltovuoman kylän OunasPorossa päästiin tutustumaan porotalouteen ja ruokkimaan poroja jäkälällä poroisäntä Pentti Keskitalon opastamana

Hailuodossa maa nousee ja valtaa lisämaata merestä. Pitkospuita pitkin kulkiessa mieli lepäsi ja leppeä merituuli virvoitti

Enontekiön yhdistyksen varapuheenjohtaja Hilkka Joki Vuontisjärveltä ja puheenjohtaja Alpo Peltovuoma Peltovuoman kylästä ottivat vieraat Etelä-Savosta vastaan Jyppyrän laavulla

Ruskamatkalaiset pääsivät nauttimaan Jyppyrältä Ounasjärven yli avautuvista maisemista Pallas-Ounastuntureille

ANTOISAN

Mettäkakkojen teko-ohje: Hilkka Joki, Enontekiö Rasvaa, sokeria ja maitoa kutakin ainetta sama määrä, leivinjauhetta taikinan koon mukaan niin, että leivonnaiset nousevat paistettaessa. Vehnäjauhoja sen verran, että taikina jää löysäksi (ei alusteta kovaksi). Taikinasta nostellaan kakkoja pellille lusikalla ja paistetaan voitelematta. Maistuu luonnonhelmassa nokipannukahvin kera.

Nyt kokeilemaan!

TEKSTI Riitta-Leena Jantunen KUVAT Hanna Luntta

ja Riitta-Leena Jantunen

Moderni Hailuodon kirkko on valmistunut vuonna 1972 palaneen kirkon paikalle.

Enontekiön kirkko on kaunis ja myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kirkko on rakennettu sodassa tuhoutuneen kirkon paikalle ja vihitty käyttöön 1952. Upea taiteilija Uuno Eskolan Lappi-aiheinen alttariseinämä, jossa on käytetty fresco- ja mosaiikkitekniikoita, hallitsee kirkkosalia. Ruskaviikoilla kirkossa oli paikkakuntalaisille ja turisteille erilaisia konsertteja

Mikkelin yhdistyksen Joulutervehdykset Aira Nurminen Aija Himanen Mirja Kauppinen Olavi Kähkönen Sinikka Kähkönen Hanna Luntta Sinikka Mörsky Raimo Pitkänen

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

39

C

HYMA Mikkeli 88 x 251 PRINT.pdf 19.9.2018

HYMA Mikkeli 88 x 25 PRINT.pdf

1

15.48

88 x 25 PRINT.pdf 1 19.9.2018 15.48 HYMA Mikkeli 88 x 25 PRINT.pdf 1 19.9.2018

19.9.2018

15.48

15.48

M

Hyvän Mielen Apteekki

Hyvän Mielen Apteekki MIKKELI yvänMaaherrankatu Mielen Apteekki MIKKELI 18-20, Kauppakeskus Akseli, Toriparkista käynti apteekkiin.

Hyvän Mielen Apteekki

Y

HYMA Mikkeli HYMA Mikkeli 88 x 2588PRINT.pdf x 25 PRINT.pdf 1 19.9.2018 1 19.9.2018 15.48 15.48

M

Palvelemme arkisin 8.30-20, la 9-17, su 12-18 MIKKELI Maaherrankatu 18-20, Kauppakeskus Akseli, Toriparkista käynti apteekkiin.

MIKKELI http://www.mikkelinuusiapteekki.fi

Hyvän Hyvän Mielen Mielen Apteekki Apteekki Palvelemme arkisin 8.30-20, la 9-17, su 12-18 Kauppakeskus Akseli, Toriparkista käynti apteekkiin.

Y Maaherrankatu 18-20, Kauppakeskus Akseli, Toriparkista käynti apteekkiin.

MIKKELI MIKKELI http://www.mikkelinuusiapteekki.fi mme arkisin 8.30-20, la 9-17, su 12-18 Palvelemme arkisin 8.30-20, la 9-17, su 12-18 MYMaaherrankatu p://www.mikkelinuusiapteekki.fi Maaherrankatu 18-20, Kauppakeskus 18-20, Kauppakeskus Akseli, Toriparkista Akseli, Toriparkista käynti apteekkiin. käynti apteekkiin. http://www.mikkelinuusiapteekki.fi Palvelemme Palvelemme arkisin 8.30-20, arkisin 8.30-20, la 9-17, sula12-18 9-17, su 12-18

Y

http://www.mikkelinuusiapteekki.fi http://www.mikkelinuusiapteekki.fi

K

Rauhaisaa joulua yhteistyökumppaneille ja läheisille toivottaa Villa Marskin väki

Hyvää joulun aikaa asiakkaillemme Toivottaa K-ruokakauppiaasi Suvi ja Kalle Heikinheimo Tavallista parempi ruokakauppa

KARIKKO

40

PALVELEMME ARK. 7-21, LA 8-21 JA SU 10-20.

Karikontie 1, 50600 MIKKELI, puh. 0440 422 016

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

LAATUA, OSAAMISTA, PALVELUA

PASSIKUVAT

Helposti ja nopeasti odottaessa!

Kuvat sähköisesti suoraan poliisille!

Porrassalmenkatu 21 Ma-pe 9.00 - 17.00 Mikkeli, 015-211540 La 9.00 - 13.00

Verkkokauppa: kameraliike.fi

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

41

Tule Joulu kultainen!

KOE KENKÄVERON

3.11.2018 – 6.1.2019

JOULUN AIKA

Palvelemme jouluun saakka joka päivä klo 10-18

42

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Järvenpään koulu

Koulumuistoja 1950-luvulta

S

ain aloittaa kansakoulun aivan uudessa kyläkoulussa. Koulu oli valmistunut samana syksynä kun menin ensimmäiselle luokalle, eli vuosi oli 1954. Pienen koululaisen silmissä uusi koulu oli hieno ja jännittävä.

Talvella tehtiin hiihtoretkiä jonkun koululaisen kotiin ja siellä saatiin lämmintä mehua, että jaksettiin hiihtää takaisin koululle.

2011 koulun ovet sulkeutuivat viimeisen kerran. Koulu loppui, mutta koulu sai uudet asukkaat ja koulu jatkaa elämäänsä perheen kotina.

Syksyllä mentiin puolukkametsään, kerättiin talven puolukat koululle. Myöhempinä vuosina kun metsäretket loppui, piti jokaisen koululaisen tuoda kouluun litrakaksi puolukoita. Silloin kouluruokailuun kuului puuro tai keitto ja voileivät sekä maitopullon jokainen toi itse.

Haikeana katselen kun kuljen Kallen pajan ja kouluni ohi, ne tuovat monia lapsuuden muistoja mieleen.

Kylät autioituvat ja lapsia ei kylillä paljon ole, voi sanoa laulun sanoin ”Kylätie on hiljainen niin hiljainen”.

Koulumatkaa kertyi kolme kilometriä, ei ollut silloin koulukyytejä, matka kuljettiin jalkaisin ja isompana pyörällä. Koulumatkaa ei tarTEKSTI JA KUVAT Aila Hänninen vinnut kulkea yksin, sillä kylällä oli paljon lapsia ja yhdessä matka taittui nopeasti. Oikein kovilla pakkasilla päästiin joskus ohi ajavan auton Oltiin jo ylemmillä luokilla kun kyytiin ja se oli mahtavaa, kävi var- autoilijoilta tuli valituksia opettamaan autoilijaa sääliksi pakkasessa jalle, että Koikkalaan päin menevät taapertavat koululaiset. oppilaat kävelevät keskellä ajotietä, autoja ei kyllä silloin ollut kylälTehtiin niitä luokkaretkiä ennen- lä monta. Minusta tehtiin jostakin kin. Ensimmäisellä luokalla ollessa syystä ns. ”liikennepoliisi”, eli piti tehtiin retki seppä Kallen pajalle, ilmoittaa opettajalle jos joku ei tojoka oli yhden kilometrin päässä tellut liikennesääntöjä. Vähän aikaa koulusta. Ihmetellen katseltiin kun muistettiin kulkea tien oikeaa laitaa, Kalle polki palkeilla tulta ahjoon, silloin opetettiin kävelemään oikealkuumentaen viikatteen terää ja al- la puolella ajotietä, mutta ”poliisina” koi vasaralla takoa viikatetta, siinä olo ei tuottanut toivottua tulosta, kipinät lentelivät. Ei silloin ollut sillä oli hyvin vaikea kannella kavetietoakaan Linnanmäen retkistä tai rista opettajalle ja en tainnut itsekulkomaan matkoista puhumatta- kään muistaa ohjeita. Siihen loppui kaan. Nyt on Kallen ahjo vaiennut minun ”poliisi” urani. ja Kallekin muuttanut autuaimmille asuinsijoille, mutta paja on vieKyläkoulussamme oli enimmillään Kallen paja lä tien varressa, muistona entisistä 101 oppilasta, mutta oppilasmääajoista. rä hiipui vuosi vuodelta ja keväällä ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

43

Iloa ja energiaa luonnosta, nuotiokahvilla pilkkien jälkeen ja liinkuntakauden päättäjäisissä Herkuttelevat herrat

Kotiseuturetki Puumala, Saimaa, Niinisaari

Kädentaitokerho

Perinteitä vaalien, toukosiunaustilaisuus

Mikkelin seudun yhdistyksen Joulutervehdykset Aila Hänninen Ossi Hölttä Hilkka Karjalainen Aulis Karstunen Seija Lämsä-Paavola Sirpa Mustonen Pekka Parkkkinen Maija Pylkkänen Anneli Salonranta Mirja Väätämöinen Ilmo Weide 44

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Yhdistyksen 40-vuotisjuhlan yleisöä

Hyvää Joulua yhdistyksemme kädentaitokerhosta

Tarjolla kahvia,virvokkeita ja leivonnaisia ennen esitystä, väliajalla sekä Hannele Hakkarainen 050 918 1976 ravintolapaallikko@mikkelinteatterikerho.fi tilauksesta esim. iltapalaa ryhmille

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

45

Kirkkomatkamuistoja

O

lin ehkä 3-vuotias, kun muistan tehneeni ensimmäisen kirkkomatkani Mäntyharjun kirkkoon. Oli talviaika ja hevosen reessä matkaa tehtiin, ajoreessä vällyjen alla matkanteko tuntui mukavan lämpimältä. Kun tultiin tuuliselle kirkkopihalle, tuli kylmä ja ajattelin, että onhan siellä kirkossa kuitenkin lämmin.

Toinen mieleeni jäänyt kirkkomatka oli hautajaismatka Hirvensalmen kirkkoon. Vainaja oli äidin sukulainen ja meidät oli kutsuttu sinne Oli talvi ja rekikeli silloinkin ja hevosen reessä matka sujui hyvin. Kun tulimme Hirvensalmen kirkkoon sisään olin todella yllättynyt Olin kyllä kuullut puhuttavan sähkövaloista, mutta en ollut niitä koskaan nähnyt. Kynttiläkruunujen valo Se oli kuitenkin väärä arvio, kirkko tuntui häikäisevältä ja hetken taisin oli hyvin kylmä eivätkä kaminat ajatella, että tällaista siellä taivaassa pystyneet paljoakaan isoa kirkkoa varmaankin on. lämmittämään. Savua sensijaan kaminoista ja monista kynttilöistä Kesäisistä kirkkomatkoista ei milähti niin paljon, että silmiä kirveli. nulla ole paljoakaan kerrottavaa, ne Saarnasta en muista mitään, urkujen tehtiin varmaan jalkapatikassa. soitto ja virren veisuu jäivät paremminkin mieleen.

46

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Hirvensalmen papin saarnasta jäivät mieleeni sanat: Tee työsi ja toimita talosi, sillä sinä kuolet etkä parane.

Erkki Haajanen 90 v. Eläkeliiton Mäntyharjun yhdistyksestä

Erkki Haajanen Eläkeliiton Mäntyharjun yhdistyksen aktiivinen veteraani

R

eissupitäjä Mäntyharjussa on aivan viime vuosia lukuunottamatta valittu vuoden Reissumies. Yleensä he ovat olleet ansioituneita pitäjän kulttuurivaikuttajia, elinkeinoelämän menestyjiä tai muuten kuntaa tunnetuksi tehneitä henkilöitä, miehiä ja joskus myös naisia.

Todellisen reissumiehen olen tavannut yhdistyksemme tilaisuuksissa, joissa kohta yhdeksänkymppinen Erkki melkein poikkeuksetta on mukana, jumpasta hallituksen kokouksiin.

Erkki Haajanen on maatalouden moniosaaja ja metsätyöt tulivat tutuksi jo koulupoikana, alkaen hal-

kojen teosta veljen kanssa isän ol- semmin myös puolison reissaamaan lessa sodassa. Koulua kävi yli viiden yli 20:ssa maassa. On nähty Pohjoiskilometrin päässä Mynttilässä. maat ja Keski- ja Etelä-Eurooppa, käyty Afrikan puolella, oltu vesillä Aikanaan omassa huushollissa yh- Seinellä ja Tonavalla. Slovakiassa sai dessä Toini-vaimon kanssa pidettiin arvonimen Tonavan Vesimies. karjaa vuoteen 1994 asti.

Reissua tulee myös aina, kun kotoa Erilaisia luottamustoimiakin oli, kääntää auton nokan kohti kauppomutta oman tilan työt veivät paljon ja ja muita palveluja. Yksin elellesaikaa ja oli tärkeää hoitaa ne kun- sään ja omaa huushollia hoitaessaan nolla. Vaimon sairastuttua Erkki menee aika mukavasti, välillä kalastoimi omaishoitajana niin pitkään, taen ja vaikka tarinoiden, kun osuu kun vaimo pystyi kotona olemaan ja paikalle sopiva juttukumppani. Tavaimon luona hoitolaitoksessa Erkki rinat eivät ihan heti lopu. vieraili myös ahkerasti.

Mutta miksi reissumies? Kiinnostus TEKSTI Anja Aaltonen ympärillä olevaa maailmaa ja elämää kohtaan on johtanut Erkin, ja aikai-

Hyvän ruoan ystäville Tervetuloa!

Mäntyharjun Apteekki Pentinpolku 2 (S-Market) Puh. 010 524 7720 mantyharjunapteekki.net

Reissutie 4, Mäntyharju, puh. 015 464 840 www.ravintolarosmarin.com

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

47

Attendo Mäntyhovi toivottaa kaikille hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta!

Attendo Mäntyhovi, 044 494 3555 Kompantie 16–18, 52700 Mäntyharju

MÄNTYHARJU Mäntyharjun ja Pertunmaan uutiset, tapahtumat ja ihmiset Pentinpolku 1, 52700 Mäntyharju Puh. 015-350 3518 pitajanuutiset.fi tilaukset@pitajanuutiset.fi

Parasta paikallista kotiin ja lahjaksi

ESV-Paikallismediat Oy

24 H päivystys 040 572 7986

MÄNTYHARJUN KESKUSTASSA

JUHLA- JA PITOPALVELUA meidän tai asiakkaan tiloissa

www.miekankoskenkahvila.com Juhla ja eräruokapalvelu puh. 0400 653 281

Reissutie 4, 52700 Mäntyharju www.kaluste-kippari.fi

Jalkojenhoidon ammattitutkinto

48

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Laadukasta vuokra-asumista kaikenikäisille Mäntyharjulla www.keskivali.fi

Kuortin ABC:lla on joka viikko pertunmaalaisten ikäihmisten yhteislounas

I

käihmisille monipuolinen ja terveellinen ruokailu edes kerran viikossa on todella tärkeä. Moni yksinasuva ei syö lämmintä ruokaa päivittäin, yksinäisyys muuttaa ruokavaliota. Yhteinen lounas on myös tärkeä sosiaalinen tilaisuus tavata tuttuja. Joka viikko 30–40 pertunmaalaista ikäihmistä nauttii monipuolisesta ja terveellisestä noutopöydän ruuasta.

ajankohtaista asioista. Lounaan jälkeen on mahdollisuus saada myös ”digitohtorin” apua tabletin tai puhelimen pulmiin.

Lounaan hintaa tukevat Osuuskauppa Suur-Savo ja Pertunmaan kunta. Tämä on hyvää ennaltaehkäisevää toimintaa. Hyvä terveellinen ruoka ja parempi mieli. Sosiaalinen kanssakäyminen, kimppakyydit ja seurustelu ehkäiset yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

palvelevat myös S-Market, Pertunmaan Apteekki, Wood Park-lahjatavarakauppa ja Alko. ABC-aseman ulosajotien varressa on lihakauppa Ruokarenki. Tien toisella puolella on Kuortin rautakauppa, Grilli-pizzeria Chili, Ristina Factory Outlet sekä lahjatavara- ja sisustuskauppa Puoti ja TaitonPörssi, jotka myyvät tuotteita kotiin ja vapaa-aikaan.

Eikä tässä vielä kaikki. Alueella on muun muassa kaksi bensa-asemaa ja useita autokorjaamoja.

Yhteinen lounas Kuortin ABC:lla alkaa Eläkeliiton Pertunmaan yhdistyksen pitämällä info-tilaisuudella, Samalla reissulla hoituvat myös TEKSTI Kaija Montin jossa kerrotaan tulevista tapahtu- monet kauppa-asiat kätevästi. Kuor- KUVA Markus Montin mista ja muista ikäihmisille tärkeistä tin ABC-asema on auki 24/7. Siellä

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

49

Pertunmaan uusi Seurakuntatalo vihittiin käyttöön

P

ertunmaan kappeliseurakunnan vanha 80-luvulla rakennettu seurakuntakoti oli tullut tiensä päähän. Taloon oli pesiytynyt sädesieni kosteusvaurioiden vuoksi. Pitkällisten pohdintojen jälkeen seurakunnan päättäjät löivät lukkoon uuden Seurakuntatalon rakentamissuunnitelmat. Rakennustyöt alkoivat kesällä 2018 ja valmistuivat huhtikuussa 2019 ripeästi pari kuukautta etuajassa.

Seurakuntataloon. Moderniin ja valoisaan taloon sisään astuttaessa huomio kiinnittyy ensimmäiseksi korkealla katossa riippuviin valaisimiin, ”poutapilviin”. Valo tulvii sisään suurista ikkunoista, ympäröivä luonto on voimakkaasti läsnä. Kokonaisuus on tasapainoinen ja toimiva.

Uusi Seurakuntatalo on puurakenteinen yksikerroksinen talo, ja neliöitä siinä on 200. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Riitta Vesala lahtelaisesta Arkkitehtitoimisto Arkviiri Oy:sta. Rakennustöistä vastasi pääurakoitsija Rakennusliike V. Mättölä Oy Mäntyharjulta, ja kaikki aliurakoitsijat ja rakentajat olivat paikallisia tekijöitä.

Seurakuntatalossa juhlaväkeä odotti juhlakahvitus ja emäntien herkkupöydät. Kaikille löytyi pöytäpaikka joko sisältä tai terassilta. Iloisen puheensorinan säestyksellä nautittiin pöydän antimista, ja vaihdettiin samalla kuulumiset.

UUDEN SEURAKUNTATALON KÄYTTÖÖNOTTO OLI HELLUNTAINA 2019

Toista sataa vierasta saapui juhlistamaan Pertunmaan kappeliseurakunnan uuden Seurakuntatalon käyttöönottoa Helluntaipäivänä.

Juhlamessussa Pertunmaan kirkossa saarnasi lääninrovasti Matti Tolvanen. Messun jälkeen kirkkoväki asteli auringon saattelemana aivan kirkon vieressä sijaitsevaan uuteen 50

lainen, hän kertasi projektin vaiheita. Luottamushenkilöillä oli iso rooli rakennusprojektissa, heidän puheensa piti Raili Toivonen. Arkkitehti Riitta Vesala kertoi suunnittelun lähtökohdista ja perusteista.

Talon värimaailma on saanut vaikutteensa kirkon väreistä. Musiikki kuuluu juhlaan, eivätkä nämäkään juhlat tehneet poikkeusta. Nuori ja lahjakas pertunmaalainen muusikko Sisko Hottola soitti pianoa ja haitaria. Loistava Sirpa-Liisa Kuoppala lauloi, ja Anni-Sirkku Askola-Piispanen esitti taitavasti tanssin keinoin Myrskyluodon Maijan. Loppurukouksen ja lähtötervehdyksen juhlaväelle piti kirkkoherra Ann-Maarit Joenperä. Koko tilaisuuden juonnon hoiti kappalaisemme Satu Ruhanen.

KÄYTTÖÖNOTTOJUHLASSA OLI ARVOKAS JA LÄMMINHENKINEN TUNNELMA

Arvokas ja lämminhenkinen vihkiäistilaisuus alkoi lääninrovasti Matti Tolvasen puheella ja Seurakuntatalon siunauksella. Ministeri Jari Leppä piti juhlapuheen, hän kiitteli suunnittelijoita ja päättäjiä puurakentamiseen päätymisestä, se on ekologinen valinta. Pertunmaalaisille tuttu kenttäpiispa emeritus Hannu Niskanen muisteli Pertunmaan seurakuntatalojen vaiheita.

Hänen työnsä alkoi vanhan hautausmaan vieressä olleesta seurakuntatalosta.

Rakennustoimikunnan puolesta puheen piti Panu Karja-

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

TALO MUKAUTUU ERILAISIIN TILAISUUKSIIN

Seurakuntatalossa järjestetään paljon erilaisia tilaisuuksia perhejuhlista kirkkokahveihin. Ruokailijoita taloon mahtuu noin 60 ja muihin tilaisuuksiin istumapaikkoja on 90.

Kesällä iso ulkoterassi tuo mukavasti lisäystä istumapaikkoihin. Talossa on hyvä ja toimiva keittiö, josta kahvi- ja ruokatarjoilut hoidetaan.

TEKSTI Kaija Montin KUVAT Markus Montin

Oi niitä lapsuuden Jouluja!

Rauhaisaa joulua ja Hyvää uutta vuotta

Pertuntie 11, 19430 Pertunmaa 0400 608 087

Jari Leppä Kuva: Keskustan kuvapankki

Tässä se on.

Parhaan noutopöydän ABC. Viikon jokaisena päivänä.

Lähi-ABC Pieksämäki Lähi-ABC Tuukkala Lähi-ABC Savonlinna

ABC Juva ABC Kuortti ABC Pitkäjärvi ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

51

Lapsuusmuistoja hevosista kotona Kuopiossa

O

lin nuori, noin kuuden vanha, vuosi oli 1951.

Meillä oli kotona aina 3-4 heppaa työajoja varten. Kesällä peltotyöt: pellon muokkaus, kylvöt, jyräykset, heinänniitto, ja latoihin ajo. Syksyllä peltojen kyntö parihevosilla. Talvisin isäni Erkki ajoi aina metsätöitä, myös naapureitten metsistä. Vanha tamma Lehti oli vähän vihainen, sitä ei voinut valjastaa naiset eikä naapurin miehet. Lainasivat sitä muuten mielellään, kun se oli hyvä joka työssä. Meitä lapsia varoiteltiin, sen lähelle ei saanut mennä.

Lehti oli töiden välillä syömässä talon ja rannan välillä, kuten aina. Oltiin tuvassa, ruokaa vartomassa, kun äiti huomasi, että 4-vuotias Hante oli hävinnyt. Näkivät ikkunasta, että Hante käveli rantaan päin polkua pitkin ja siellä oli tämä vihainen tamma syömässä. Kyllä pirtti raikui, kun äiti kiljui, nyt se tappaa tuon pojan! Hante tuli hepan eteen, se nosti pojan tukasta sivuun ja jatkoi syömistä. Hante tuli tupaan kauhean itkun kanssa, mutta päässä ei ollut edes verinaarmua.

Parhaita lapsuusmuistoja ovat ikimuistoiset joulukirkkomatkat yli Kallaveden jään. Aisakellot ja kulkuset helisivät kilvan varsinkin tulomatkalla, kun oli aina leikkimielinen kilvanajo kotiin päin.

52

Kuopiossa oli tammikuussa joka vuosi markkinat ja markkinaravit Mölymäen raviradalla. Serkkumies tuli Tuusniemeltä 50 kilometriä meille yöksi edellisiltana. Oli se hieno näky, kun kilpakärrit olivat reen päällä nurinpäin ja iso porkkanasäkki loimeen käärittynä heinien alle.

Heppa laitettiin lämpimään talliin yöksi. Minä istuin silppulaatikon kannen päällä ja kuuntelin uteliaana miesten juttuja. Serkkumies kiroili aika paljon, isäni ei koskaan.

kotiin, isä hoiperteli sisälle ja alkoi oksentamaan. Soitetiin kiireesti ambulanssi ja hänet vietiin suoraan sairaalaan. Isä taisi viipyä sillä reissulla monta viikkoa. Päässä oli katkennut verisuoni. Tuli vähintään puolen vuoden ehdoton kielto kaikkeen työhön. Onneksi minä jo osasin kaikki hevostyöt. Seuraava kesä olikin työntäyteinen. Isä istuksi pellon pientareella antaen ohjeita esimerkiksi jyvien kylvöstä ja määristä.

Minä kasvatan vieläkin hevosia ja Joskus myös isä lähti omalla hevosel- ravit on pop edelleen vuonna 2019. la seuraamaan raveja, silloin pääsin Ensi vuonna lisää hevosmuistoja… minäkin mukaan. Juoksijahevonen sai porkkanoita, leipiä ja kauro- Rami, hevosmies korvesta ja aika paljon. Oma äiti ihmetteli, miten paljon porkkanoita annettiin hevoselle! Niistähän olisi riittänyt meille kaikille ainakin viikoksi!

Vuodet kuluivat, isä jatkoi talvisin puiden ajoa. Noin 12 vanhana olin viikonloppuisin isän apuna tekemässä kuormia. Ajettiin Taskisen metsästä tukkeja. Kävimme kotona syömässä, kun matkaa oli vain yksi kilometri. Oli juuri tultu syömästä ja olimme alkamassa toisen kuorman ajoa. Isä alkoi jutella, ettei muistettu käydä syömässä, nyt äiti suuttuu. Sanoin, juurihan me äsken kävimme syömässä. Isä vain intti, ettei olla käyty syömässä. Silloin huomasin, että nyt ei ole isällä asiat hyvin. Lähdettiin kiireesti ajamaan

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Pertunmaan yhdistyksen Joulutervehdykset Kari Honkanen Seppo Kuoppala Kaija Montin Markus Montin Sirkku Salomäki Raija Ulmanen Liisa Uotinen

20 mila.hamalainen@k-market.com

6

ma-pe 10-18 la 9-15 • su 11-15

Kuortin Rautakauppa Ky Siilitie 2 19410 Kuortti Puh. (015) 680 160, (015) 680 260

kuortinrautakauppa@kuortinrautakauppa.fi Käsitöitä, käsityötarvikkeita, lahjatavaroita, viikonloppuisin leivonnaisia

Pertuntie 23 (K-marketin vieressä), 19430 Pertunmaa, puh. 015 681 565

Hyvää Joulua ja Onnea Uuteen Vuoteen 2020

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

53

ETELÄ-SAVON PIIRINMESTARUUSHIIHDOT PERTUNMAALLA 28. HELMIKUUTA 2019

Tänä vuonna piirinmestaruuskilpailu hiihdettiin vapaalla hiihtotavalla Pertunmaan urheilukentän maastossa kunnan laduilla. Ennakkoon ilmoittautuneita oli 7 naista ja 16 miestä eli yhteensä 23 hiihtäjää. Ladut olivat erinomaisen hyvässä kunnossa, siitä kunnan teknisen puolen miehet olivat pitäneet huolta uudella latukoneellaan. Startti oli kello 11 ja kaikki hiihtäjät maalissa jo reilun tunnin kuluttua. Maalialueella urakan suorittaneille oli tarjolla kuumaa mehua.

Tulokset Sarja naiset 60,

matka 2 km 1. Eila Kaakkolahti Pertunmaan yhdistys 6,35

Sarja naiset 70, matka 2 km 1. Leena Härkönen Juvan yhdistys 7,32 2. Milja Heikkinen Kangasniemen yhdistys 10,24 3. Raija Ulmanen Pertunmaan yhdistys 10,56 Sarja naiset 75, matka 2 km 1. Rauni Muikku Ristiinan yhdistys 8,26 2. Terttu Pakarinen Mikkelin seudun yhd. 9,30 Sarja naiset 80, matka 2 km 1. Kaarina Litmanen Pertunmaan yhdistys

11,17

Sarja miehet 75,

matka 3 km 1. Alpo Virtanen Pertunmaan yhdistys 9,40 2. Paavo Piikki Juvan yhdistys 10,13 3. Riku Kyllönen Ristiinan yhdistys 10,39 4. Martti Järvinen Kangasniemen yhdistys 11,05 5. Kauko Ikonen Juvan yhdistys 11,59 6. Raimo Tanttu Hirvensalmen yhdistys 12,15 7. Esko Kekkonen Mlin seudun yhdistys 12,38 8. Jouko Jumppanen Hirvensalmen yhdistys 15,45 Sarja miehet 70,

matka 5 km 1. Seppo Väisänen Mlin seudun yhdistys 13,23 2. Seppo Kemppainen Kangasniemen yhdistys 16,03 3. Esko Komppa Hirvensalmen yhdistys 16,56

Sarja miehet 65, matka 5 km 1. Paavo Pajunen Mlin seudun yhdistys 14,51 2. Reijo Solla Ristiinan yhdistys 16,33 3. Esko Väisänen Mlin seudun yhdistys 17,20 4. Raimo Ulmanen Pertunmaan yhdistys 17,30

Sarja miehet 60, matka 5 km 1. Kari Honkanen Pertunmaan yhdistys 16,52

54

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Kilpailun jälkeen siirryttiin Urheilutalo Kisarantaan, jossa nautittiin keittolounas ja jälkiruuaksi kahvia ja pullaa. Palkintojen jako oli vuorossa ruumiin ravinnon jälkeen. Lopuksi kunnan liikunnanohjaaja veti loppuvenyttelyt. Tämän jälkeen oli vielä mahdollisuus lähteä monotanssien pyörteisiinkin, mutta kotimatka houkutteli useimpia jo siinä vaiheessa.

J

Pakollinen verollepano

oulun seutu on täynnä ihmeitä niin lapsille kuin aikuisillekin.

Tärkeimpiä varmasti jokaiselle ovat Jeesuksen syntymä, joulupukki ja niihin liittyvät tapahtumat.

Joulun ydin pelkistyy hyvin itselleni Joulun Evankeliumissa ja sen sanomassa. Joulun tienoilla kouluissa, juhlissa, perheissä ja kirkoissa luetaan joulun evankeliumi. Joka kerta kun kuulen sen, nousee mieleen useita mietteitä sekä maallisia että hengellisiä.

Erityisesti tulee mieleen joulu 1963.

Olin kuullut, että Lappalaisen kaupalta valtatien varresta on kansalaisille bussikuljetus joulukirkkoon noin kello 6 jouluaamuna. Kävelin yksin lumisateessa reilun kolme kilometria aamutuimaan tien varteen, josta jatkoin kippuraista tietä bussilla 26 kilometriä Liperin kirkolle. oli väkeä täynnä ja takki päällä alkoi väsyttää. Sitten pappi aloitti evankeliumin ”tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verollepantava. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa maaherrana. Kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi oli Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa kanssa, joka oli raskaana”. Tähän ajatukseni jäivät kiinni, muuta en jaksanut kuun-

KIRKKO

nella, sillä osasinhan minä sen lopun ilmestyksen ja sanoman ulkoa ennestään. Tähän alkuun en ollut aiemmin kiinnittänyt huomiota.

SÄPSÄHDIN,

että näin arkisella reissullako se Jeesus syntyikin. Naapurin miehet maitoautoa odotellessa jatkuvasti kinasivat ja marmattivat veroista ja verollepanosta. Piti kotiin tultua kysäistä isältä, mitä se verollepano tarkoittaa ja koskeeko se meitäkin. Isä rauhoitteli, että siellä isossa kirjassa sanotaan, että lähimmäisestä on huolehdittava; kenellä on paljon siltä otetaan ja kenellä on vähän niin annetaan.

Veroilla tasoitetaan elämän kolhuja ja toteutetaan inhimillisyyttä. Kyllä se on hyvä asia, jos se oikein toteutetaan.

Tämä rauhoitti mielen.

misen myötä järjestöt ovat vaalineet.

Eläkeliitto aivan kärkipäässä. Hallitsijat ovat kautta aikojen käyttäneet veroja ja verohelpotuksia hyviin tarkoituksiin. Niistä mekin olemme nauttineet. Jouluna tämä sanoma korostuu ja toivottavasti koskettaa kaikkien mieltä ja sydäntä.

Raimo Ikonen Eläkeliiton puheenjohtaja

Myöhemmin olen paneutunut verotukseen ja sen historiaan. Se on ollut aikansa kuva eikä aina oikeudenmukaista. Mutta minulle kyläyhteisön yhteishenki ja tuo verohavahdus ovat olleet tärkeänä kantimena elämässä.

Lähimmäisestä on huolehdittava, ihmiset on kohdattava sellaisena kuin ovat. Yhteisöllisyys on voimavara, jota erityisesti kyläyhteisöjen hajoa-

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

55

Karjatalousharjoittelu ja karjatalouskoulu Hämeessä

E

lettiin 1960-lukua, jolloin maa- ja karjatalous oli vielä arvostettu tulonlähde. Kuluvalla ajankohdalla nuoriso innostui hakeutumaan maatalousopetuksen pariin. Maa- ja karjatalouskouluja oli kaikkialla. Hakijoita oli jopa niin paljon, että oppilaitokseen kaikki ei mahtuneet sisään ja oppilaspaikkoja oli rajoitetusti.

henkilöä. Iso harmaa kivinavetta oli kaksikerroksinen, lehmäpaikkoja 60 ja nuorkarja, tallissa kolme hevosta. sikalassa kolme emakkoa ja lihotussiat ja kanala, n. 50 kanaa. Talousrakennuksia oli erikäyttötarkoituksiin pihapiirin ympärillä.

Oli aika kulunut nopeasti opetellessa talon tavoille. Navetta oli minun “opetushuone”. Pian opimme Niinpä minäkin innostuin lähte- lehmien kanssa yhteiselon. Elettiin mään kotiseudultani Kainuusta kar- sitä aikaa, jolloin vielä paljon tehtiin jatalouskouluun Toijalaan. Tarpeek- työt hartiapankkivoimin, ainostaan si kauas kotoa nähdäkseen maailmaa lypsykone kahdella kannulla apuna. muualta. Koulut alkoivat syksyllä. Maidot kannettiin maitohuoneeseen, Oppilaitos, jonne pääsin opiskele- ei tarvinnut enää iltajumpalle lähteä. maan oli Toijalassa. Opetus alkoi käytännön harjoittelulla jollakin Tilatankkia ei vielä ollut, joten hyvin edistyneellä karja- ja maata- 50-60 litraisia tankkia nosteltiin loustilalla. Harjoittelu kesti vuoden, maitohuoneesta maitolavalle, joka jonka aikana päästiin tuntumaan oli heti karjakeittiön oven pielessä. mitä se työ on.

Tankkien pesua joka päivä, joita oli n. 15 / päivä. Lannanpoisto tehtiin Minun onnekseni arpa suosi käsipelillä. Siinäkin lihasvoimat Hausjärvelle hyvin monipuoliselle vahvistui nuorella pojalla. AIV- rehu ja edistyneelle tilalle. Meitä harjoit- heiteltiin ison torniin pohjalta ruotelijoita oli karjatalous-, maatalous- kintapöydälle, sekin vahvisti lihasja kotitalouspuolella, yhteensä neljä voimaamme. Kuivaheinävarastot oli nuorta innokasta opiskelijaa, yksi navetan vintillä. tyttö ja kolme poikaa.

KARJAKKO oli hyvin rauhallinen Kartanon talouskeskus sijait- opastaja. Hänellä oli vastuu ja valta si mäenkukkulalla, hyvät näköalat sillä työmaalla. Ei ollut sinun töitä muualle kirkonkylään . Vaalea kak- eikä minun töitä vaan kaikki tehsikerroksinen päärakennus, jossa tiin yhdessä. Oli selkeä ohjelma viasui isäntäperhe. Punainen yksi- kon jokaiselle päivälle normitöiden kerroksinen väentupa, palkollisten lisäksi, kuten navetan ikkunoiden ja asunnot karjakolle ja harjoitteli- käytävän pesut. Sikalan ja kanalan joille, jokaiselle oma huone. Lisäksi siivoukset ja tietenkin maitohuotässä rakennuksessa oli iso työhuo- neen ja karjakeittiön siisteydestä ne, paakarin tupa ja iso leivinuuni, huolehtiminen. ahkerassa käytössä. Emäntä ja harSyksy kului hyvin nopeasti opeteljoittelija leipoi ja paistoi kaiken, mitä kulutimme. Ruokavahvuutem- lessa uusia asioita. Sitten olimmekin me yhteensä talonväen kanssa oli 13 jo joulussa. Karjakko koristeli nave56

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

tan leveät kivi-ikkunapenkit kuusen oksilla ja koivun varvuilla, jolloin saatiin juhlan tuntua. Navettatöiden aikana iso kynttilä paloi lyhdyssä, navetan etuosassa joulun ajan sen näimme tullen mennen töissämme.

Karjakolla oli jotain herkkupaloja annettavana juhla-aamuisin ainakin mielitietyille lehmille. on juhlan aikaa ja se näkyi koko ajan talon elämässä aamusta iltaan. Meille kaikille oli täysylöspito yhteisessä ruokapöydässä talonväen kanssa. Aamupala, aamupäiväkahvi, lounas, päiväkahvi ja päivällinen. Iltapalan jokainen sai ottaa päivällisen aikaan illaksi mukaan huoneeseensa.

Emäntä muistutti aina, että nälkää ei saa olla kenelläkään. Aattoillan päivällinen ja joulupäivän lounas oli talon isossa ruokasalissa ja emännän toivomuksena oli, että jokainen olisi kokoontunut yhtä aikaa näihin juhlakattauksiin, jos vain mahdollista.

Juhlalounaat ja -päivälliset oli runsaat, pöydässä oli herkkuja monenmoisia. Hämäläinen pitopöytä oli riittoisa alkuruokineen, keittoineen, salaattipöytineen, leipineen ja kaikkine tarjoiluineen.

JOULU

Joulunajan ruuat oli runsaat, kuten aina, tuntui, että joulua vietettiin viikonpäivät jollakin tapaa nauttien emäntien tarjoilusta. Joululahjat oli jokaiselle talon asukkaalle, jotka pukki jakoi meille kaikille.

Nuorimmaiset juhlijat olivat vasta kolme-neljä vuotiaat, he osasivat nauttia siitä tilanteesta.

Harjoitteluvuoden päätyttyä alkoi teoriaopetus Toijalan karjatalouskoulussa Toijalan vanhassa pappilassa. Nykyisin se on Akaan kaupunki.

Opiskelimme sisäoppilaitoksessa tiiviisti yhdessä koko koulunväen kanssa. Meitä oppilaita oli 13 tyttöä ja neljä poikaa. Opettajia kolme ja emäntä, joka huolehti meidän hyvinvoinnistamme. Se oli sitä aikaa, että koulua oli joka arkipäivä. Koulupäivien lisäksi autoimme emäntää keittiössä kaikki tehtiin itse vain raaka-aineet ostettiin, leivottiin ja paistettiin. lllat vietimme yhdessä koulutiloissa, jossa myös asuimme. Siellä kerroimme kokemuksiamme harjoitteluvuodesta. Monen oppilaan harjoitteluvuoden kokemukset olivat olleet hiukan negatiiviset sii-

Pieksämäen yhdistyksen Joulutervehdykset Esko Hotti Erkki Häkkinen Kalevi Kaasinen Matti Laamanen Tuula Leikas Lea Matilainen Raimo Matilainen Irja Mähönen Raija Nykänen Sirkka-Liisa Saastamoinen Mikko Taipalkoski

hen nähden mitä ne minulla olivat olleet. On todettava, että minulla oli ollut hyvä ja huolta pitävä harjoittelutalo ja perhe sekä koko työyhteisö, josta on vain hyviä muistoja elämässäni.

Muutaman kerran olen käynyt opiskelun päätyttyä Hausjärvellä toisten työmatkojen yhteydessä.

Harmi, että ei ole tullut pidettyä sen enempää yhteyttä sinne päin.

Karjakon kanssa on joskus soiteltu, viimeksi nyt tänä syksynä. Teuvo Toivanen, hyviä muistoja muistellessa 59 vuoden takaa.

TEKSTI Teuvo Toivanen

SYYSMETSÄSSÄ

Astelin metsässä syksyisessä, pikkulintuja kuulin, jotka jo ammoin vaienneiksi viimahan, viluhun luulin.

Eivät ne soinehet enää laulut elämän myrskymielten, soi joka oksalta onnellinen pilpatus pienten kielten.

Käyskelin, kuuntelin kummakseni, seisahduin sekä mietin: ”Mitä ne laulavat pienet linnut vaieten vaiston ja vietin? ’’ Mitä ne miettivät pienet linnut metsässä syksyisessä, kun pilvet riippuu ja mätäs on märkä ja kuuset on kyyneleissä?

Sitä ne miettivät pienet linnut: ”Pois meni kevät ja kesä, mennee syksy ja mennee talvi, tullee päivä ja pesä.”

Ja sitä ne laulavat pienet linnut: ”Syksy kun rinnan riittää, jää elon pieniä iloja paljon, joista voi Luojaa kiittää.”

Vielä ne virkkavat pienet linnut: ”Kellä on sydämensuru, hänelle laulu on lahja kallis kuin joka onnen muru.”

Astelin metsässä syksyisessä, pikkulintuja kuulin Irja Mähönen

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

57

AD autokorjaamo V Kovanen Voimapolku 2, 76850 Naarajärvi Puh. 0400 510 533 Sähköposti: naarajarvi@ad-autokorjaamo.fi

Kari 0400 678 770 kuljetus.marttikarjalainen@gmail.com

Avoinna Parittomat viikot: arkisin 8.30–18 la 9–15

Parilliset viikot: arkisin 8.30–19 la 9–17 su 11–17

Keskuskatu 30 puh. 040 539 0655 76100 Pieksämäki www.pieksamaenapteekki.fi

Puh. (015) 341 462 0400 259 470

TILAUSAJOT 16-54-paikkaisilla busseilla kaikilta paikkakunnilta.

UUTTA! 54-paikkainen bussi kaikilla mukavuuksilla!

9-paikkainen Mercedes-Benz Vito vuokrabussi vain ilman kuljettajaa.

PYYDÄ TARJOUS!

Kontiopuiston Apteekki

Pieksämäen I Apteekki

Liikekeskus, Kauppakatu 5-7 76100 Pieksämäki puh 020 7981 301

Naarajärven Fysikaalinen hoitola Seunalantie 2, 76850 Naarajärvi Fysioterapeutti Ensio Parkkinen puh. 0440 348 831 58

!

Palvelemme ma-pe 8.30-18 la 9-15 Päivystys (parittomat viikot) ma-pe 8.30-19 la 9-17 su ja pyhät 11-17 Löydät meidät myös Facebookista!

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Kaakinmäenkatu 5-7 76100 Pieksämäki puh 020 7981 306

Palvelemme ma-pe 9-16.30 Monipuoliset apteekkipalvelut ammattitaidolla! Tervetuloa!

www.pieksamaen1apteekki.fi

ULKOILUPÄIVÄSTÄ PIEN-PALTASEN SUOPUISTOSSA 4.9.2019.

Käveltiin laavulle esteetöntä siltaa pitkin ja nautittiin makkaraa.

Paltasen kahvilalla Tuomo Ylönen kertoi suopuiston rakentamisesta ja juotiin munkkikahvit.

KUVAT Raija

Nykänen

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

59

Puumalan puheenjohtajan palsta Olemme osallistuneet piirin järjetämiin koulutuksiin sekä Mikkelissä että Imatralla. Olimme mukana Karjalan piirin kesäjuhlassa Jänhiälän lavalla Joutsenossa sekä Etelä-Savon piirin kesäjuhlassa Naisvuorella Mikkelissä.

Syyskausi käynnistettiin ulkoilupäivällä Hietaniemen Leenan pihapiirissä lenkkeillen, saapasta heittäen ja mölkkypeliä pelaten. Oli taas kiva tavata ja kertoa kesäkuulumisia. hdistyksellämme on ollut neet boggiaa. Unelmien Liikunta- Keväällä kylvetystä kaurasta olimvilkasta ja monipuolista toi- päivää vietimme yhdessä Eläkkeen- me talkoilla sitomassa lyhteitä joumintaa vuoden varrella. Tam- saajien kanssa Koskenselän kauniissa lumyyjäisiin Airi ja Jorma Tellan mikuussa Puumalan yhdistyksen maisemissa. kaurapellolla. alaisuudessa alkoi uusi miesten oma toiminta, kun kymmenkunta mies- Toukokuun alussa järjestimme Elä- Syksyn aikana kokoonnumme taas tä päätti käynnistää Äijätoiminnan, keliiton Etelä-Savon piirin liikunta- kerhoihin eri teemoilla. Vietämjoka sai nimekseen ”Puumalan Äi- päivän Puumalan Urheiluhallin ym- me Liikenneturvan teemapäivää jät”. Puumalan Äijillä on ollut eri- päristössä. Päivään osallistui lähes Kunnantalolla. Esittelemme yhdislaisia kokoontumisia mm. keskus- sata piirin jäsentä. tyksemme toimintaa Hyvinvointitelukerhoja, liikuntaa, särentäaidan messuilla Puumalan Urheiluhallilla, tekoa, tervan keittoa, keittiöpuuhia PÄIVÄ alkoi reippaalla alkuverrytte- jossa myös mukana Puumalan Äijät ja retkiä. Viimeisin tapahtuma, jossa lyjumpalla, jonka veti Tanhuvaaran kertomassa omasta toiminnastaan. myös avecit olivat mukana oli särä- opiston ohjaaja. Reijo Laamanen oli Käymme isänpäivätervehdyksellä rakentanut meille mielenkiintoisen Palvelutalolla. Päätämme vilkkaan ruokailu Toiviossa Juvalla. rastiradan. Puumalan oppaat Tuula toimintavuotemme joulukuun alusYhdistyksessämme on kokoonnuttu Luukkonen ja Airi Pajari johdatte- sa pikkujouluihin Satama Cafessa joka toinen viikko kerhoon, jossa livat kävelijöitä opastetulla kyläkier- joulupuurosta ja yllätyksistä nautmeillä on ollut eri alojen vierailijoita rokselle. Päivän aikana käytiin myös tien. Tämän jälkeen rauhoitun joukertomassa ajankohtaisista asioista. Etelä-Savon piirin mölkkymesta- lun viettoon. ruuskisa.

Anttolanhovissa olemme osallistuKiitos kuluneesta vuodesta ja neet eläkeläisten päivätansseihin. Hengellisessä toiminnassa osallis- oikein rauhaisaa joulun aikaa!

Järjestimme keväällä yhdessä Puu- tuimme piirin alueen kirkkopyhään malan Eläkkeensaajien kanssa ka- Joroisissa sekä järjestimme oman Anja Kosunen raoketanssit Nuorisotalolla. Lisäksi kirkkopyhän huhtikuun lopulla Puumalan yhdistyksen pj liikunnan puolella olemme pelan- omassa Puumalan kirkossa.

Y

Huoltoasema ja kahvio Niementie 2 Puumala puh. 015 7225500 60

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Pehmeät paketit pukin konttiin

Puumalan Muoti Puoti

Puh. 040 775 8548 Avoinna ma - ti 11-15 ke - pe 10-16 la 10-13

Sahanlahti Resort | Lietvedentie 830 | Puumala | puh. 040 779 9896

w w w. s a h a n l a ht i re s o r t. fi

Tervetuloa

Parturi-Kampaamo Hiuspirtti

Joululohi-ostoksille Aukioloaikamme ark. klo 8-15.30 Jouluaattona ja pyhinä suljettu

Ylössaarentie 35, Puumala Puh. 0500 259 378

PIRJO LUUKKONEN 52200 Rinnetie 2, PUUMALA, Puh. (015) 468 1608

Jukka Dyster Kellomäentie 62 52200 PUUMALA

Härkösentie 4 p. (015) 468 1317, 050 520 3963

050 5215495 jukka.dyster@gmail.com www.dyster.fi

PUUMALAN APTEEKKI Avoinna ma-pe 9-17 la 9-13 (015) 755 3300 www.puumalanapteekki.fi

-rakennustyöt -traktorityöt -polttopuiden valmistus ja myynti Puh. 050 325 8602

Puumalan pesula Liisankuja 3 Puh. 0400 805 672

- 9 väylää ja Range, Pay&Play - tutustu golfiin, jos ryhmässä 1 Green Card - vierasvenelaituri Kietävälänvirralta - ryhmille tutustumistilaisuuksia

Neste Puumala

Satamatie 4 A Puh. (015) 468 1131, 0400 805672

Kostioniemi Golf Osuuskunta www.puumalagolf.fi 0400-606840

Summer Shop / Aj – Vaate

Hostelli Rantapappila

Keskustie 5, Puumala

Pappilantie 3 C, Puumala

!

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

HEINO NÄRHI Sirkkelisahuri Imatrantie 714 52200 Puumala Puh. 050 526 8508 s-posti heino.narhi@gmail.com

K-market APAJA Keskus7e 19, 52200 Puumala joni.mustonen@k-market.com Ark. 7-21, la 7-18, su 10-18 www.k-market.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

61

Korsuorkesteri marssimassa maailman kenties kuuluisimmalla suojatiellä Abbey Roadilla Lontoossa

Korsuorkesteri Abbey Roadilla ‒ Meillä oli marraskuussa 2008 Muoniossa konsertti ja me menimme sen jälkeen yöpymään Olokselle, missä meillä oli mökki varattuna.

Minä absolutistimiehenä en nauti alkoholia ja ajoin aina keikkabussia.

Yritin siinä sitten nukkua, kun työkaverit ottivat pikkuisen saunaolutta ja katsoivat televisiosta dokumenttia. Se kertoi John Lennonin levynteosta ja samassa tuli livekonsertti Abbey Roadin studiolta. Meidän hanuristi sanoi silloin, että lähdetään tekemään meidän seuraava levy ‒ Korsuorkesterin pitkään historiaan tuonne. Minä siihen, että nyt päätä mahtuu paljon mielenkiintoisia ta- tyynyyn ja nukkumaan eikä mitään pahtumia. Mieleenpainuvin ja suo- turhia pulinoita. rastaan ainutlaatuinen on levytyssessio, mikä tehtiin Abbey Roadilla Asia jäi kuitenkin jollakin tavalla Lontoossa eli siellä missä Beatles-yh- mieleen. Kun heräsin aamulla jostye teki aikoinaan kaikki levynsä ja kus seitsemän maissa, se alkoi miemonet muutkin maailmanluokan tityttää toden teolla. artistit. Se, miten asia sai alkunsa, on kyllä ihan oma juttunsa. Meille ‒ Pojat nukkuivat siinä mökissä parei suinkaan tullut sieltä kutsua, että vella ylhäällä ja minä nukuin alhaaltulkaapas tänne tekemään levy, vaan la. Aikani siinä istuin ja mietin, kunse lähti huulenheitosta. nes huusin pojille, että mennäänkö sinne Abbey Roadille tekemään levy Vuonna 1990 perustettu Korsuorkesteri esiintyi tiiviillä keikkatahdilla 22 vuoden ajan viihdyttäen Suomen tanssikansaa ja pitäen myös kirkkokonsertteja.

Aktiiviuransa aikana yhtye levytti kaikkiaan 18 levyä. Korsuorkesteri keikkailee vieläkin, mutta harvakseltaan. Seuraavassa orkesterin perustaja, nyt jo eläkkeellä oleva kitaristi-laulaja Pepe Kovanen kertoo yhtyeen ikimuistoisimman levynteon vaiheista.

62

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

vai ei. Joku sieltä ylhäältä urahti unisella äänellä, että mennään vaan. ‒ Mie menin sitten ulos ja mietin, että miten tämän asian parhaiten hoitaisi, kun minä en osaa englantia ollenkaan. Sitten minä muistin, että meidän aikaisempi laulusolisti Pekka Hartonen osaa englannin kieltä hyvin ja niinpä minä soitin Pekalle.

Pyysin häneltä, että laitapa ihan huviksesi Abbey Roadille sähköpostia ja kysy, olisiko mahdollista tulla tekemään levy.

15 minuuttia aikaa, kun Pekka soitti minulle ja sanoi, että hän sai jo vastauksen sieltä: tervetuloa äänittämään levynne. Minä tuumasin siinä, että nyt on marraskuu menossa, joten tammikuussa voitaisiin sinne mennä. Pekka lähetti uuden sähköpostin ja sieltä tuli kysely, kuinka moneksi päiväksi varaatte studion. Pekka vastasi, että kolmeksi päiväksi. Sen jälkeen Lontoosta tuli vastaus, että he eivät tässä vaiheessa vuokraa studiota kolmeksi päiväk-

MENI

si, sillä joku maailmanluokan tähti dilla. Se on kyllä mieleenpainuvin saattaa varata studion vaikka puo- levytyssessio, kun sain olla omien leksi vuodeksi. idoleitteni jalanjäljillä tekemässä levyä. Suorastaan unelmajuttu. ‒ Abbey Roadin studio ilmoitti, että katsotaan tilannetta uudelleen, kun ‒ Olin katsonut ennen matkaa Youtuo tammikuun ajankohta tulee lä- tubesta kaikki mahdolliset videot, hemmäs. Ajattelin silloin, että okei, mitkä on tehty Abbey Roadilla. tällä tavalla sitä ohitettiin maalais- Mikä ihmeellisintä, Abbey Roadin pojat. Kuinka ollakaan joulukuun studio on aivan samanlainen kuin se 13. päivä tuli sähköposti, jossa ker- oli 1960-luvulla Beatlesien aikaan. rottiin, että ”teille on varattu studio Jopa ikkunaverhot on samat. Tiekolmeksi päiväksi 11.-13. tammi- tysti tekniikka oli kehittynyt. Koska kuuta 2009.” Siitä alkoi melkoiset sinne asti lähdettiin, me halusimme valmistelut. Koska se ei ollut mikään kunnioittaa alkuperäisiä juttuja ja halpa juttu, aloimme etsiä sponso- niinpä emme tehneetkään äänitykreita ja sellaiset miehet bändissä sekä siä digitaalisesti, vaan 24-raitaiselle ystävämme, jotka osasivat säveltää ja nauhalle. Se oli siellä mahdollista. sanoittaa, alkoivat tehdä uusia kappaleita. Lisäksi teimme suunnitel- ‒ Abbey Roadin studioon pääsy man koko reissulle. antoi meille mahdollisuuden herkutteluun. Rummuissa meillä oli ‒ Ja niin vain kävi, että 11. tammi- äänityksessä samat mikrofonit, mitä kuuta nousimme Helsinki-Vantaan Ringo Starr käytti, kun Beatles lentokentällä kitarat mukanamme teki Abbey Road -levynsä. MinulLontoon-koneeseen ja kolmessa päi- la itselläni oli kitaravahvistimena vässä äänitimme 16 sävelmää levylle Vox AC30, minkä huolintaliike oli nimeltä Korsuorkesteri Abbey Roa- toimittanut paikalle pyynnöstäni.

Sen eteen laitettiin sama mikrofoni, mitä Shadows-yhtyeen Hank Marvin käytti, kun hän levytti kappaleen Cavatina. Me äänitimme siellä saman kappaleen ja sama mikrofoni oli kitaravahvistimen edessä. Ne oli sellaisia herkkuhetkiä ja me saimme mielestäni oikein hyvää jälkeä aikaiseksi muutamassa päivässä.

TEKSTI Ilmari Pulli KUVAT Korsuorkesteri/Risto Kovanen

ja Ilmari Pulli

Pertti ”Pepe” Kovanen musiikkistudiossaan Ruokolahdella elokuussa 2019 ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

63

Äijätoimintaa varrella virran!

I

kääntyvä mies kaipaa kaveruutta. Moni mies on voinut jäädä työelämän jälkeen tyhjiöön, kun kaverisuhteet ovat pelkästään tai suurelta osin olleet työyhteisössä. Eläköityessä ensimmäiset kuukaudet voivat olla helpotus työpaineista, mutta hyvin pian huomaa, että tässä kaipaakin sosiaalisen elämän tuomaa osallisuutta – onkin hyvä kuulua johonkin yhteisöön.

Erityyppiset ja säännöllisesti kokoontuvat ryhmät ja tapahtumat tuovat rytmin arkielämään – asia mitä osaa odottaa.

on tämän lyhyen toimintajakson aikana kehittynyt suotuisasti. Kokoonnumme kerran kuussa kerhon merkeissä pohtimaan maailman menoa kivoilla aiheilla ja väliin on keskusteluissa syvällisemmät pohdinnat. Toimintaamme kuuluu myös perinnetaitojen ylläpito, liikuntaa saleilla ja ulkotiloissa, tietoteknisten taitojen ylläpito Kansalaisopiston kursseja hyödyntäen.

Lisäksi olemme innostuneita ruoanlaitosta ja äijäkeittiössä opetellaan arkiruoan valmistuksen salaisuuksia.

Puumalassa aloitti helmikuun alussa 2019 miestoimintaryhmä Puumalan Äijät. Ensimmäisessä perustavassa kokouksessa oli kymmenkunta äijää paikalla ja päätettiin yhteisesti aloittaa uudenlainen miestoiminta Puumalassa. Eka kokouksessa pohdittiin, millä teemoilla ja toiminnalla aloitetaan. Hyvin pian saatiin aihioita ja ensimmäinen kokoontuminen oli jo 19.2. Urheiluhallin kahviossa. Kerhoon toi kuntakuulumiset valtuuston puheenjohtaja, kertoen Puumalan kehityssuunnista aina vuoteen 2025 saakka.

Kerhossa ja muissa kokoontumisissa on ollut kerralla 15-20 äijää paikalla.

Tämä loppuvuosi ja alkavalle vuodelle 2020 on sovittu hyvin erilaista aktiviteettia jopa useammalle tapahtumalle/ kuukausi.

64

TOIMINTAMME

Puumalan äijätoimintaan voi tulla mukaan vapaasti, rohkeasti ilman yhteisöjäsenyyspaineita. Ryhmässä käydyt yksityisemmät keskustelut käydään luottamuksella. Sopimuksesta jätämme keskustelujen ulkopuolelle politiikan ja uskonnon, niille asioille on omat keskustelufoorumit.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Tule mukaan vireään toimintaryhmään!

Hyvää Joulunaikaa ja Äijävuotta 2020!

Jorma Tella

Puumalan yhdistyksen Joulutervehdykset Hemmo Auvinen Terttu ja Esko Husu Kaija Kiljunen Terttu Kiljunen Anja Kosunen Reijo Laamanen Eeva Luukkonen Eeva-Liisa Luukkonen Raija Markkanen Terho Pietikäinen Airi ja Jorma Tella Paula Viskari ja Kyösti Huuskonen

KÄDET Minä muistan ne kädet.

Ne olivat jäntevät ja voimakkaat, auringon ruskeaksi paahtamat.

Muistan ne aurankurjessa, viikatteen varressa, tukkisaksien kahvoissa.

Ne oli suomalaisen talonpojan, raatajan ja raivaajan kädet.

Minä muistan ne kädet.

Kuinka taitavasti ne teki pikilangan, ompeli rukkaset, paikkasi saappaat tai neuloi huopikkaat, rakensi reet ja kunnosti valjaat.

Miten paljon ne ehti ja jaksoi.

Harvoin ne saivat levätä.

Kun minä menin illalla nukkumaan. jäivät ne kädet verkkoa kutomaan.

Kun minä aamulla heräsin, olivat ne kädet päivän askareensa aloittaneet, Ne olivat taitavat ja ahkerat kädet.

Minä muistan, kuinka ne kädet nostivat vällyä suojakseni, kun talvinen viima kävi nenälleni ja pakkanen puri poskipäitäni.

Muistan kuinka ne tarttuivat hartioihini: -Ryhtiä-ryhtiä, ei kumaraan –poikani: Ne olivat turvalliset ja huolehtivat kädet.

Minä muistan, kuinka ne kädet otti meidät avosylin vastaan keinutuoliin polvelle pollittelemaan ja lauluja laulamaan.

Ne olivat avoimet, luokseen tahtovat kädet Minä muistan, kuinka ne kädet tarttuivat aseeseen, kun esivalta-ja tilanne-niin vaati.

Muistan kuinka ne heiluttivat hyvästiksi, kun auto lähti viemään kohti tuntematonta.

Tiedän, että ne kädet olisi rauhan askareissa mieluummin olleet.

Sillä ne olivat sovinnon- ja rauhanrakentajan kädet.

Minä muistan kuinka ne kädet hiljaisina ja nöyrinä liittyivät ristiin yhtyivät kiitokseen ja rukoukseen.

Minä muistan ne kädet ikuisiksi ajoiksi yhteenliitettynä, kun näin ne viimeisen kerran.

Ne oli siunaavat kädet.

Ne oli isän kädet.

Martti Kontinen

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

65

Iloiset laulajat

Iloista laulua jo 30 vuotta Ristiinassa

O

n juhlan aika, totesivat Ristiinan yhdistyksen Iloiset laulajat laulukerhon historiaa tutkiessaan. Ja niin he järjestivät juhlakonsertin kakkukahveineen Palvelukeskus Vaarinsaaressa. Paikalle tuli noin sata kuulijaa. Kuoron rauhallinen esiintyminen, koskettavat laulut ja välillä myös tutut yhteislaulut loivat lämminhenkisen juhlatunnelman.

Laulukuoro Iloiset laulajat perustettiin Eläkeliiton kerhoksi Ristiinaan vuonna 1989. Ennen sitä - lähes kymmen vuoden ajan eläkeliitolaisista koottu kuoro oli laulanut yhdistyksen tilaisuuksissa. Nimensä kuoro sai Eläkeliiton laulukirjasta, jonka nimi oli Iloisen Laulajan Kirja. Kuoro lauloi Erkki J. Heikkisen johdolla vuodet 19891992. Sen jälkeen vetäjinä ovat toimineet Hellin Siitari (1993-1994), Anna-Liisa Kurvinen 1994, Mirja Telkkä (1995-1996), Väinö Kontinen (1997-2004), Tellervo Vahlman (2005-2013) ja Juha Muikku 66

(2014-2015). Antti Tarvonen aloitti vuonna 2016 kuoron toimeliaana sydämenä. Paavo Lehtonen säesti kuoroa vuosina 1993-2000. Vuodesta 2001 kuoroa on säestänyt Juha Muikku. Omien sanojensa mukaan hän ei ole muusikko, mutta Juha tuntee kuorolaisensa, ja kuoro tuntee hänet, yhteistyö on saumatonta ja laulu raikaa.

Iloisten laulajien tulevaisuus näyttää hyvältä. Kuorolaisia on tällä hetkellä parikymmentä, ja uudet laulajat toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi tähän ”matalan kynnyksen” kuoroon. Huumori, nauru ja ilo ovat tärkeä osa yhdessäoloa. Harjoituksista lähdetään rentoutuneena ja harmeista vapautuneena. Hyvän ja kannustavan ilmapiirin vallitessa on turvallista yltää parhaimpaansa myös esiintyessä. Pirteä kuoro on monien ristiinalaisten ylpeyden aihe. Tärkeilemätön esiintyminen kotikylän tilaisuuksissa jatkuu tuttuun tapaan, ja aina varataan mukaan monisteet, jotta yleisö voi osallistua lauluun. Iloisten laulajien seurassa pääsee nauttimaan yhdessä laulamisen riemusta!

Hellin Rantalainen on laulanut Iloisissa laulajissa 15 vuotta. Hän tuli mukaan, kun joku vihjaisi hänelle kerhosta. Hellin tykkää laulamisesta ja toisten kanssa jutustelusta.

Hellinin sanoin: ” Tulee mietittyä... ai niin, tänään on se laulu, ei muuta illaksi.” Veikko Lampinen, joka on laulanut kuorossa 13 vuotta, kertoo mukaantulostaan: ”Tuttu kimpsutti ja kimpsutti, että tuu sinäkin, tuu TEKSTI Helena Kauppinen, Ristiina sinne, ku ei oo miehiä. No meninhän minä, mutta mietin, mihinkä tulin, kun kaikki ovat yli kaheksankymppisiä mummoja! Mutta siitä se laulu lähti, ja tulihan niitä miehiäkin lissää.”

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Kriisi Korvatunturilla

K

orvatunturin tiedottaja kertoo, että joulupukin pajakylään on iskenyt kriisi. Jouluporojen pääporo on ilmoittanut, että väki on varsin tyytymätön nykyiseen tilanteeseen. Tarjottu jäkälä on osoittautunut heikkolaatuiseksi.

Alueelle korvaukseksi etelästä tuotu heinä on vielä huonompaa. Se on ollut erittäin pölyistä ja jopa hometta on esiintynyt. Monet ovat saaneet pahanlaatuisen heinänuhan. Ellei tilanteeseen saada pikaista parannusta, niin porot ovat ilmoittaneet etteivät he suostu minkäänlaiseen kuljetuspalveluun jouluaattona.

omat vaikeutensa. Sopivat loimet olisi tuotava Irakista. Lähi-idän tilanne aiheuttaa, että sieltä tuotavat loimet tuskin ehtisivät hyvissä ajoin Korvatunturille.

Lentävien mattojen käyttöön liittyy muitakin vaikeuksia. Joulupukki on ilmoittanut, että hän kokee lievää korkean paikan kammoa. Vankka reki jossa on tukevat laidat vielä menettelee, mutta matto ilman kaiteita on täysin mahdoton tilanne. Sama koskee tietenkin myös joulupukin klooneja, joita on pakko jouluaattona käyttää. Eihän sitä yksi joulupukki joka paikkaan ehdi. Mattoon Päätonttu on kutsunut väen krii- lienee vaikea kutoa vankkoja kaiteita sikokoukseen. Tilanne on erittäin Tilanne on todella vaikea. vaikea. Paikallinen jäkäläntuotanto on ollut heikkoa. Tuonti idästä, Porot ovat ilmoittaneet, että jos jossa sitä on hyvin kasvanut, ei ole lentävät matot otetaan käyttöön niin mahdollista EU:n ja venäjän kaup- he lähtevät Alaskaan. Siellä riittää paerimielisyyksien takia. Näyttää reheviä jäkälämaita. Tilanne Korsiltä, että lahjojen kuljetus porojen vatunturilla tuntuu olevan vaikea. avulla on mahdotonta jouluaattona. Jäämme jännityksellä odottamaan miten asiat siellä selvenevät. Jos käy Päätonttu on käynyt kesäloman ai- niin, että lahjamäärä jouluaattona kana Bakdatissa, siellä hän on tutus- jää vähäiseksi, niin täytynee meidän tunut lentäviin mattoihin. Päätont- tyytyä hyvään joulumieleen. Sehän tu on ehdottanut, että pajakylässä se kuitenkin on tärkeintä. keskityttäisiin lentävien mattojen kudontaan. Näitä sitten käytettäi- TEKSTI Raimo Lind siin, jos porojen lakko toteutuisi.

Mattojen kutomisessa on kuitenkin

Ristiinan Autotyö tietokoneet puhelimet liittymät huolto

0201 980 280 www.mikrohai.com myynti@mikrohai.com Brahentie 16, 52300 Ristiina

Puh. (015) 458 300 0400 876 105

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

67

RISTIINA

MÄNTYHARJU

Ristiinan apteekki

Yrittäjäntie 3, 52300 Ristiina ark. 8.00-17.00 la 9.00-14.00 puh. 044 752 0000

Nokiantie 1, 52700 Mäntyharju ark. 8.00-17.00 la 9.00-14.00 puh. 044 752 0040

RISTIINA Yllättävän helppoa

Yrittäjäntie 3, 52300 Ristiina ark. 8.00-17.00 la 9.00-14.00 puh. 044 752 0000

MÄNTYHARJU Yllättävän helppoa

Nokiantie 1, 52700 Mäntyharju ark. 8.00-17.00 la 9.00-14.00 puh. 044 752 0040

Louhen Lohi KAIKKEA KALASTA 040 558 4541 Eteläsavolaista satoa

Sattilan Marjatila

TUKIAINEN

RISTIINA MÄNTYHARJU 044 752 0000

Sattilantie 270 52320 Vitsiälä Puh. 040 736 2547

pminkkinen.srp@gmail.com

ristiinalainen

Parturi Kampaamo Sari Lauanne Brahentie 42 (2. kerros) 52300 Ristiina Puh. 667 111

– sitoutumaton ristiinalaisten oma lehti www.ristiinalainen.fi Karsikkoniementie 1 52420 Pellosniemi Finland 68

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

JOULURUNO SYYSKUUSSA

Mitä mä mietin joulusta mietinkö siitä touhusta?

Ei, mietin tuoksuista, väreistä lasten riemukkaista äänistä Kuusen tuoksusta haaveilen muistojen arkkua kaivelen Perheen istuessa ruokapöytään ruuan siunaukseen nöyrään yhtyen kädet ristiin pantiin tarttuen pöydän antiin Radiossa julistettiin joulurauhaa Äiti tarjosi puurokauhaa mantelin sieltä joku nosti riemusta loisti lapsen poski Illalla luettiin lahjaksi saatua kirjaa ympärillä kaikki oli aivan hiljaa Mitä kaikkista eniten kaipaan?

Rauhaa Pirkko Janhonen Ristiina

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020 Eläkeliiton Ristiinan yhdistyksen hallitus

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

69

Muistoja kotikylästäni Valkeamäestä lapsuus ajastani – nykypäivään

E

nsin tuli mieleen kylän tapahtumista, miten äitienpäivän aamupäivällä alkoi äitejä kulkea meidän ohi koulua kohti, jonne oli järjestetty äitienpäiväjuhla. Koululaiset ym. kylän nuoret esittivät ohjelmaa ja siellä oli myös kahvitarjoilua. Äitienpäiväjuhlaan osallistui runsaslukuisesti kyläläisiä.

Kylän nuoret tekivät paperiruusut äideille. Myös koululaisten joulujuhlaan osallistui paljon kyläläisiä.

Silloin tultiin joulujuhlaan hevosilla ja kuului paljon aisakellojen ja kulkusten kilinää. Nämä tapahtumat jäivät lapsena mieleeni.

Lapsuus- ja nuoruusaikana kylällä oli paljon asukkaita, noin 250. Ennen sotaa kylällä oli kaksi kauppaa, joista toinen oli normaalisti auki.

Toinen kauppa oli yksin asuvan naisen kauppa, joka oli auki silloin, kun hän oli kotona, iltaisin ja sunnuntaisin. Nainen kävi päivällä töissä kyläläisiä auttamassa. Kaupassa oli saatavana kahvia, tupakkaa, rinkeliä, sokeria, korppuja ym. Lisäksi kaupassa myytiin apteekkitavaraa, illodiinia, kamferiitä ja hogmannin tippoja, jodia ja ruusun tippoja ym. lääkkeitä. Kylällä oli ennen sotaa vilkkaasti toimiva nuorisoseura, joka järjesti talvella hiihtokilpailuja ja kesällä monenlaisia urheilukilpailuja mm. pussijuoksua, kolmiottelua ja kuulantyöntöä ym. kilpailuja. Nuorisoseura järjesti myös kesäjuhlia, juhannuskokot ja Leinolan saaressa ”suarjuhlia” sekä tanhuja. Nuorisoseura osallistui näytelmä- ja runonlausuntakilpailuihin, joista koulun seinällä on rivi kunniakirjoja.

Ennen sotaa vuonna 1937 koulu oli ns. supistettu kansakoulu. Sama opettaja piti kaikille oppilaille koulua, vaikka oppilaita oli yli 60. Koulun luokkia oli vain yksi. Alakoulu 70

oli kahtena vuotena, syksyllä noin kaksi viikkoa ennen yläkoulun alkua ja keväällä noin kaksi viikkoa yläkoulun jälkeen. Olin yläkoulun ensimmäisellä luokalla, kuin sota alkoi. Syyslukukautta ei ollut, mutta koulu jatkui keväällä 1940. Luokat 1-4 käytiin yläkoulua ja sitten jatkokoulua kahtena talvena. Sota-aikana oppilaismäärä lisääntyi kun tuli siirtolaislapsia.

Sota-ajan alkuaikoina kauppa loppui ja kiinteistöön tuli kaksi siirtolaisperhettä, joista toinen ei kauan asunut. Toinen perhe asui niin kauan kuin saivat oman talon rakennettua.

Myöhemmin rakennus purettiin ja hirret vietiin kesäasunnon rakentamiseen. Toinen kauppa loppui, kun kauppias kuoli vuonna 1945. Sota-aika oli hiljaisempaa kylällä. jälkeen tuli kylälle siirtolaisia, jotka rakensivat kylälle kuusi uutta taloa. Kylän elämä alkoi vilkaistua, kun siirtolaiset saivat talot valmiiksi ja tutustuttiin puolin ja toisin. Seuratoiminta vilkastui ja samoin osallistuminen kunnan luottamustoimiin. Kylältä oli parhaana aikana valtuustossa viisi jäsentä ja hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja. Hallituksen puheenjohtajana toimi myöhemmin kaksi muutakin henkilöä.

SODAN

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Sodan jälkeen kylän elämä alkoi vilkastua, vaikka sota vaati kovan miesmenetyksen, kaatuneita sodissa yhteensä 22 kyläläistä. Kylällä toimi maamiesseura, maa- ja kotitalousnaiset, nuorisoseura, urheiluseura, Maalaisliiton paikallisosasto ja opintopiiri koululla. Lisäksi kylällä toimi lähetyksen ompeluseura ja kolme muuta ompeluseuraa. Kylällä järjestettiin talvella jäällä hevoskilpa-ajoja, hiihtokilpailuja ja pikkujouluja.

Kesällä kesäjuhlia ym. iltamia, urheilukilpailuja ja pallopelejä.

Koulu lakkautettiin vuonna 1969, joka oli kylälle menetys. Koulu jäi kyläläisten käyttöön ja äitienpäiväperinne jatkui, kun maamiesseuran isät päättivät, että järjestetään juhlat äitienpäivänä. Kylän nuoret myös osallistuivat ohjelmaan ym. Isät leipoivat täytekakut ym. leivonnaiset ja hoitivat tarjoilun. Yhtenä äitienpäivänä yksi isä osti täytekakut ym. leivonnaiset juhlaan. Näin jatkui muutamana vuotena, mutta sitten

Virtasalmen yhdistyksen Joulutervehdykset Väinö Immonen Anja Kantanen Jukka Lehmusoksa Pirjo ja Pertti Manninen Arja ja Antti Naukkarinen Helena ja Heikki Orbinski Aune Paajanen Mirja Pelkonen Sanna ja Pekka Rusanen Mirja ja Matti Särkiniemi Maija ja Tauno Tikkanen

ruvettiin tekemään äitienpäivänä teatteriretkiä, jotka olivat äideille ilmaisia. Teatterissa käytiin katsomassa näytelmä ja tulomatkalla ravintolassa ruokailemassa ja istumassa iltaa. Tehtiin myös muita retkiä, joissa ruokailtiin. Naisjaoston äidit järjestivät myös koululla isänpäiväjuhlat, näin jatkui myös muutaman vuoden. Sen jälkeen rupesivat järjestämään retkiä, joissa oli ruokailu, joka oli isille ilmainen. Myöhemmin ruvettiin käymään paikallisessa baarissa ruokailemassa, jossa oli ruokailu äideille ilmainen äitienpäivänä ja isille isänpäivänä. Maa- ja kotitalousseura sekä naisjaosto maksavat tarjoilut. Tämä perinne on jatkunut tähän päivään saakka ja toivottavasti jatkuu edelleenkin.

Kylän asukasmäärä alkoi vähetä, kun nuoret lähtivät opiskelemaan ja tämän jälkeen muualle töihin. Nyt kylällä toimii Valkeamäen maa- ja kotitalousseura ja naisjaosto sekä lähetyksen ompeluseura. Koulukiinteistö on nykyisin seuran omistuksessa. Kiinteistölle on rakennettu maaseutumuseo, riihi, savusauna, varasto, lato, kelukaivo ja vinttikaivo. Koulun rakennus on maalattu ja remontoitu kyläläisten käyttöön.

Työt rakentamiseen ja kunnostukset on tehty lähinnä talkoilla. Museossa ym. voisi käydä tutustumassa kesäai-

kaan paikan päällä. Nykyisin kylällä on vakituisia asukkaita vähän yli 50.

Vapaa-ajan asuntoja on rakennettu kylälle useita kymmeniä.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020!

Toivottaa Tauno Tikkanen, Virtasalmi

Virtasalmen-Viljatuote-120x66mm.pdf 1 8.10.2019 14.15.44

C

M

Y

CM

MY

Lämmintä Joulumieltä kaikille toivottaa:

CY

CMY

K

www.ekinmuovi.fi VIRTASALMEN APTEEKKI VIRTASALMENTIE 16 77330 VIRTASALMI avoinna ma-ti 9-16 ke 9-17, to-pe 9-16 www.haukivuorenapteekki.fi (015) 480 109

Kuosmala Tuote Ky Kotipalvaamo Hirviherkku Virtasalmi, Pieksämäki Puh. 040 418 1595 Sähköposti: jouni.tikkanen@suomi24.fi Riihitie 43, 77380 Kantala

Parturi Tuikku Parturi-Kampaamo Virastotie 3 77330 Virtasalmi 0400-555857 tuikku@parturituikku.net

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

71

Kohti juhlavuotta

26.

helmikuuta 2020 tulee kuluneeksi 50 vuotta Eläkeliiton perustamisesta. Kuluneiden viiden vuosikymmenen aikana suomalainen yhteiskunta on kokenut suuren muutoksen. Samassa ajassa Eläkeliitosta on kasvanut Suomen suurin eläkeläisjärjestö, joka kerää toimintaansa 20 piirin alueella ja yli 400 yhdistyksessä lähes 130 000 henkilöjäsentä.

Eläkeliiton perustamisen aikoihin, 1970-luvun alussa Suomessa elettiin kaupungistumisen aikaa. Suomen väestö ikääntyi aiempaa nopeammin. Erityisesti maaseudulla ikärakenteen muutos näkyi nopeammin nuorten muuttaessa työn perässä kaupunkeihin. Valveutuneet yhteiskunnalliset vaikuttajat kansanedustaja Katri-Helena Eskelisen johdolla olivat jo muutamaa vuotta aikaisemmin nostaneet esille huolen ikääntyneiden kansalaisten eläketurvasta ja ylipäätään heidän taloudellisesta ja sosiaalisesta turvallisuudestaan. Eläkeliitto perustettiin suureen ja akuuttiin tarpeeseen.

mikä oli tilanne 50 vuotta sitten liittoa perustettaessa. Eläkeläisten taloudellinen tilanne on parantunut jatkuvasti. Elämme pidempään kuin sukupolvet ennen meitä. Liiton yhdistyksissä on tarjolla monipuolista kulttuuri- ja liikuntatoimintaa.

Eläkeläiset myös matkailevat niin koti- kuin ulkomailla. Eläkeläisten edunvalvonnalle ja vaikuttamistyölle 1970-asetetut tavoitteet on saavutettu erinomaisesti. Myös liiton ja sen yhdistysten toiminta on vahvalla pohjalla.

saatio muuttaa maailmaa. Ihmisten välinen vuorovaikutus on siirtynyt yhä enemmän sosiaaliseen mediaan.

Nyt pelätään, että perinteinen yhdistystoiminta jää digiyhteisöjen jalkoihin. 2000-luvun eläkeläiset ovat arvoiltaan, elämäntavoiltaan ja kiinnostuksen kohteiltaan aiempia sukupolvia yksilöllisempiä. Eläkeläiset ovat kiinnostuneita erilaisista asioista. Tämä on tiedostettava myös piireissä ja niiden yhdistyksissä. Toiminnan on kehityttävä ja uudistuttava jatkuvasti. Automaattisesti ei kenestäkään tulee yhdistystoimijaa.

Uusien eläkeläissukupolvien mielenkiinnon herättäminen vaatii uusia keinoja tänään ja tulevaisuudessa.

Eläkeliiton juhlavuotta 2020 vietetään teemalla ”sukupolvien ketjussa”. Juhlavuonna kurkistamme liiton historiaan mutta haluamme myös pohtia tulevien eläkeläissukupolvien odotuksia. Juhlavuoden teema näkyy monin eri tavoin ja tapahtumin vuoden 2020 aikana. Tervetuloa mukaan – juhlitaan yhdessä 50-vuotiasta Eläkeliittoa!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2020!

SAMAAN AIKAAN uudet muuTänä päivänä, 50 vuotta myöhem- tosvoimat asettavat haasteita niin min, elämme kaikin tavoin vau- eläkeläisten hyvinvoinnille kuin Anssi Kemppi raammassa yhteiskunnassa kuin Eläkeliiton toiminnallekin. Digitali- Eläkeliiton toiminnanjohtaja

72

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

ETELÄ-SAVON PIIRIN KIRKKOPYHÄ PALMUSUNNUNTAINA 14.4.2019 JOROISTEN KIRKOSSA.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

73

Toiminnan vuosi 2019

K

ulunut vuosi ollut vahvan yhteistyön ja toiminnan vuosi. Yhteistyötä on tehty erityisesti Karjalan piirin välillä ja Eläkeliiton kanssa. Puheenjohtaja Arvo Levänen on toiminut myös liiton liittovaltuuston puheenjohtajana tämän vuoden. Etelä-Savon piirin varapuheenjohtaja Eeva-Liisa Luukkonen on liiton liikuntatoimikunnan jäsen ja tmj. Airi Tella liiton järjestötoimikunnan jäsen. Piiri on valinnut piirin vaikuttajavastaavaksi Kaija Montinin Pertunmaalta.

Hallinnollisesti jatkettiin yhteistyötä Eläkeliiton Karjalan piirin kanssa yhteisen toiminnanjohtajan palkkaamisella. Etelä-Savon piirin puheenjohtaja on hallinnollinen esimies. Molempien piirien johtoryhmät ovat kokoontuneet yhteen kaksi kertaa suunnittelemaan yhteistä toimintaa ja arvioimaan yhteistyötä.

Piirihallituksen jäsenistössä uusiutui kuluvalle vuodelle jonkin verran.

Piirihallitus kokoontui neljä kertaa, matkailu-, joululehti- ja taloustoimikunta kokoontui kerran vuoden aikana. Piirin kokouksia on ollut sääntömääräiset kaksi kokousta.

Yhdistystoimintaa tukevia koulutuksia on järjestetty vuoden aikana useita. Kotisivuvastaavat kokoontuivat Mikkelissä heti vuoden alusa ja pienryhmäohjausta on piirin Kotisivuvastaava Tapani Krakau pitänyt muutamia vuoden aikana ohjelman käytössä. Yhdistystoimijoiden koulutuspäivä Imatralla kokosi sekä Karjalan että Etelä-Savon piirin yhdistysten aktiiveja kuulemaan Eläkeliiton koulutussuunnittelija Sointu Kalliota. Talousjohtaja Timo Vähäkoski luotsasi Tulorekisterin käyttöön ja Etelä-Savon pelastuslai-

74

toksen edustajat valottivat turvallisuussuunnitelmien tekemista ja sen merkitystä. Lisäksi mukana oli Kymen piirin EA-vastaava kertomassa ensiapuvalmiuksien tärkeydestä.

Etelä-Savon piiri vieraili puolestaan Karjalan piirin kesäjuhlassa Jänhiälän lavalla heinäkuun alussa.

Kirkkopyhä maaliskuussa kokosi yli 300 osallistujaa kauniiseen Joroisten Auttavan vapaaehtoistyön koulutus kirkkoon. Juhlapuheen kirkkojuhsyyskuun alussa Paukkulassa kokosi lassa piti emeritus pääjohtaja Jorma lähes viisikymmentä innokasta va- Huuhtanen. Ohjelmasta vastasi Jopaaehtoista kuulemaan liiton kehit- roisten yhdistys ja alueen taitelijat. tämispäällikkö Annika ToivoniemiMantsisen ja suunnittelija/ Piirin liikuntapäivä vietettiin Puuprojektipäällikkö Antero Kupiai- malassa kesäkuussa. Osallistujia oli sen alustuksia vapaaehtoistyöstä. reilut 70 henkilöä. Kunnanjohtaja Loppuvuoden koulutuksina on ol- Hilden avasi liikuntapäivän ja mulut myös pienryhmissä tapahtuneet kana oli myös Tanhuvaaran UrheiHätäensiapukoulutukset Mikkelissä luopiston edustajat ohjelmineen.

Esedu:n tiloissa.

Osallistujille tarjoutui mahdollisuus tutustua Puumalan kirkonkylään Iloinen ja välitön kokemusten vaih- paikallisoppaan ohjaamana käveltaminen on ollut merkille pantavaa len. Lisäksi oli tarjolla useita erilaisia eri tapaamisten yhteydessä. Eri- aktiviteetteja ja rastitehtäviä. Mölktyisesti yhdistyskehittämispäivissä kykilpailu oli osa päivän ohjelmaa.

Anttolassa, Juvalla ja Hirvensalmella Kesä käynnistyikin mukavasti kauyhdistyskehittäjä Seppo Simpasen niissa luonnossa liikkuen ja herkulluotsaamina yhdistysten edustajat lista lohisoppaa syöden. Jokaiselle päästivät luovuutensa valloilleen – ja oli jotakin. yhdistyksen hyväki kehittyi upeita ideoita. Päästiin vapaamuotoises- Karjalan piiri järjesti kolmen piiti vaihtamaan kokemuksia, hyviä rin järjestöpäivät Imatran kylpykäytäntöjä ja voitiin pohtia yhteisiä lässä syyskuun lopulla. Mukana oli yhdistystoiminnan haasteita. En- 80 yhdistysten edustajaa yhteensä nakkoluulottomia ratkaisuja löytyi Etelä- Savosta, Kymenlaaksosta ja yhdessä pohtien.

Karjalasta. Puheenjohtaja Ikonen luotsasi osallistujia hallitusohjelPiirin tapahtumista kesäteatterita- man sisältöihin sekä liiton tuleviin pahtuma Mikkelin Naisvuorella ko- tavoitteisiin. Vanhusasiamies Irene kosi liki 600 osallistujaa kesäjuhlaan Vuorisalo innosti osallistujia vaikutja teatteriesitykseen. Juhlapuhujana tamistyöhön ja kertoi liiton 50-vuotoiminut liiton puheenjohtaja Rai- tisjuhlavuodesta. Maakuntajohtaja mo Ikonen toi liiton tervehdyksen Viialainen valotti maakunnallises45 vuotta juhlivalle piirille ja sen ti tärkeitä asioita valtakunnallisen jäsenille. Kylmässä ja viimaisessa budjetin valossa ja kuvasi järjestöjen kesäsäässä toppatakeissa ja huopiin tärkeää roolia ennaltaehkäisevässä kääriytynyt yleisö nautti Lapinlah- työssä. Karjalan OP:n edustajat kerden lintujen lauluista ja oivalluksis- toivat Mobiilivarmenteen käytöstä ta. Karjalan piiri teki vierailun kesä- ja muista pankkimaailman muuteatteriin noin 60 henkilön voimin. toksista asiakkaan näkökulmasta.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

PAREMPIIN HETKIIN

KARTANON JOULUPÖYTÄ Eksoten kehittämispäällikkö Merja Tepponen kuvasi palvelurakennetta tänään ja järjestöjen roolia ja yhteistyötä. Lisäksi liiton kulttuurisuunnittelija Jussi Hietanen ja Lehmirannan palvelupäällikkö Minna Nikander toivat omat tervehdyksensä yhdistysväelle.

Kartanon perinteinen joulupöytä 18.-20.12. klo 11.00 -15.00, 25 €/hlö Joulun täysihoitopaketit alk. 273 €/hlö 2 vrk.

KYYHKYLÄN KARTANON MYYNTIPALVELU: Puh. 044 020 3320, myyntipalvelu@kyyhkyla.fi KATSO LISÄÄ JA VARAA: WWW.KYYHKYLA.FI

Piiri järjesti kuljetuksen tuetulle lomalle Lehmirantaan maaliskuussa.

Mukana oli nelisenkymmentä osallistujaa. Lokakuun lopussa toteutui toinen tuettu loma Kruunupuistossa. Muita matkoja ei vuoden aikana toteutunut.

Kirjoittaessani tätä katsausta edessä on vielä piirin syyskokous ja piirin vaikuttajapäivä Mikaelissa samana päivänä. Tavataanko siellä ja idoidaan uutta yhteistä.

w w w.t a n h u v a a r a . f i

tanhuvaaran joulu 23.–26.12.2019

Luonnon rauhaa, kiireettömyyttä, monipuolisia aktiviteettejä sekä hyvää ruokaa - perheen tai ystävien kanssa nautiskellen.

Hinta

alk. 280 €/ aik.

Tarjoamme vaivattoman ja helpon tavan rauhoittua joulun viettoon!

Lisätiedot & ilmoittautuminen: myynti@tanhuvaara.fi / Puh. 044 715 0400 Tanhuvaara Sport Resort • Urheiluopisto • Savonlinna

Airi Tella toiminnanjohtaja

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

75

Ajatuksia kuudelta vuodelta piirin varapuheenjohtaja Eeva-Liisa Luukkosen haastattelu olen siirtänyt ja siirrän toiseen ajankohtaan Eläkeliiton menojen tieltä.

Tulin mukaan Puumalan yhdistyk- Olen aina ollut valmis uusiin seikseen 9 vuotta sitten. Olin yhdistyk- kailuihin ja vastuunkantoon. Rohsen puheenjohtajana 6 vuotta. Jäin keasti lähden mukaan. Lienenkö pois tehtävästä kaksi vuotta sitten. liian kiltti, en kait osaa sanoa ei.

Piirihallituksessa olen ollut kuusi vuotta. Sääntöjen mukaan kuusi Päätöksenteko ei minulle ole vaivuotta on toiminnassa olevan mää- keaa. Minä tuon mielipiteeni rohräaika. Siksi luovun piirihallituksen keasti esille. En jyrää , mutta tuon jäsenyydestä. Olen kolme vuotta näkemykseni esille yhteiseen kesollut varapuheenjohtajana ja piirin kusteluun. Myös muutoksessa olen liikuntavastaavana muutaman vuo- ollut mukana. Muutoksia on tapahden. tunut niin piirin hallinnossa kuin liitossakin. Päätöksenteko ja toiminMitä toiminta Eläkeliitossa on ta on ollut mieluisaa. Kaikki tämä sinulle antanut? on pitänyt virkeänä ja ajatustyötä Paljon toimintaa, vastuuta, uusi on saanut tehdä. Erityisen vaikeita ystäviä, alueellista tuntemusta ja asioita ei ole eteen tullut. Asioihin järjestötyön tuntemusta. Paljon on on etsitty yhdessä ratkaisuja. ollut yhteisiä juhlia ja matkoja ja erityisesti hyviä muistoja. Minulle Mitäs tämän jälkeen?

Vedän kansalaisopiston seniortansEläkeliitto on elämä! situnteja kolmessa eri kunnassa ja Ajoittain on ollut ruuhkaista meno- teen käsitöitä. Edelleen jatkan piijen suhteen. Oman elämän menoja rin liikuntavastaavana ja olen liiton Milloin tulit Eläkeliiton toimintaan mukaan?

76

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

liikuntatoimikunnan jäsen. Toimin tietysti myös omassa yhdistyksessä eri tehtävissä. Nyt alkaa toinen vuosi Eläkeliiton liittovaltuuston jäsenenä. Sekin työ jatkuu vielä vuoteen 2021. Näissä merkeissä tapaan yhdistyksiä edelleen. Annan apuni ja tukeni, missä tarvitaan.

Millaisen testamentin annat seuraajille?

Piirille toivon yhteen hiileen puhaltamista. Etsitään ratkaisuja, mitkä olisi kaikille hyväksi. Erityisesti pienet yhdistykset tarvitsevat yhteistyötä. Yhdessä tekemisessä on voimaa.

Samaa toivon omalle yhdistykselle.

Jäätkö mitä kaipaamaan?

Jään kaipaamaan piirihallituksen jäseniä ja uusien ihmisten kohtaamista. Tapahtumat ovat myös merkittäviä olleet minulle. Toivon kaikkea hyvää Eläkeliiton Etelä-Savon piirille ja sen yhdistyksille. Kiitos teille yhteistyötä !

Sirkka Helènin runot kirjasta Puumalan Miesten ja Naisten Muistoja ja Unelmia, 1995 JOULUAAMUN KIRKKOMATKA

KEVÄTSADE

Kevätsade-kevätsade luonnon saapi tuoksumaan pientareella pellon laidan tuomipuunkin kukkimaan herää maa nyt unestansa riisuu talviturkkinsa muuttolinnut matkaltaan palaa tänne pohjolaan Kevätsade-kevätsade sydämensä halusta mielet meidän herättää laulavat ne onnesta väsynyttä ihmislasta pesäntekoon kiirehtien suloisesti virkistää riemukkaasti visertäen.

Aurinkoinen huomispäivä

poistaa rippeet lumenhäivän Kevätsade-kevätsade kasvattaen maahan uutta kaikkea se puhdistaa saaden aikaan toiveikkuutta. lempeästi luomakuntaa eläväksi uudistaa sinijärvet laineillaan saapi venheet keinumaan kalastaja verkkojaan käypi siellä kokemaan maamies myöskin pellollaan asteleepa konnullaan kohta maahan kuohkeaan siementä käy kylvämään josta sitten aikanaan kasvaa leipä tämän maan.

Muistan ajalta lapsuuden jouluaamun viel`hämyisen miten Taivaalta tähtien valais askelta juoksevan hevosen.

Me riensimme kirkkoon kiirehtien toki ajoissa sinne ehtien Pian näkyivät akkunat valaistut ja tapulin ovet avatut.

Sieltä kaikui ääni kellojen ylitse metsien - peltojen.

Kirkko sisältä lämpöä tulvehtien, joka penkki täyttämä ihmisten, kruunujen kynttilät valaisten sai tuikkimaan silmät lapsosten.

Urkujen soittoa seuraten, ”Enkeli taivaan” veisaten, tuntui ihmeen juhlalliselta, kun pappi kirkon alttarilta luki Pyhästä Raamatusta ja saarnasi joulun sanomasta.

Kotimatkalla kilvaten kaviot kopsivat hevosten siinä kulkusten helinässä oli joulu parhainta elämässä.

MUUTTOLINTU

Muuttolintu murheissaan säikkyneenä peloissaan läpi myrskyn lentänyt uutta pesäpaikka etsien.

Kas toisen linnun lennollaan se kohtaa muuttomatkallaan kai toisiinsa ne ihastuivat, kun ystäviksi vannoutui.

Nyt lentävät ne vierekkäin aivan liki lähekkäin on toivon oras syömmessään, pesä yhteinen tuo mielessään Siks` laulunsakin kauneimmat ja sävelensä kirkkaimmat ne laulavat kunniaksi Luojalle oman kotipesän suojalle.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

77

Pieni joulutarina

P

ölöviekka käveli yksinään pitkin hiljaista lumista raittia.

Yleensä hän pyrki välttelemään ihmisten ilmoilla kulkemista.

Kauppaankin hän meni tavallisesti viime tingassa, juuri ennen sulkemisaikaa. Nyt hän oli lähtenyt liikkeelle nousuhumalan rohkaisemana. Silloin tällöin hän pysähtyi valaistujen talojen kohdalla ja ihaili tuikkivia jouluvaloja ja ulos aseteltuja lyhtyjä.

Entisen nimismiehen talon luona hän näki avonaisesta ikkunasta, miten ihmiset sisällä tanssahtelivat ja lauloivat. Erottipa hän juhlijoiden joukosta entisen ystävänsäkin, Kyytsösen Leenan. Se sai hänet sekä iloiseksi että surulliseksi. Pölöviekka asteli muutaman askeleen poispäin juhlatalosta ja lyyhistyi maahan.

”Ei pidä aliarvioida itseään eikä omia taitojaan. Viisautta on monta lajia ja kaikki hyvät neuvot ovat eläHylkiö, sanoi Pölöviekka mieles- mässä tarpeen. Pölöviekka on hyvä sään. Sehän on tiedetty jo kauan. ja taitava ihminen monessa asiassa.

Joillakin on hyvä säkä ja kaikki on- Moni kyläläinen sanoo, että Pölövienistuu. Miten minun kohdalleni kan kaltaista hevosmiestä ei ole näilosuikin kaikki huonot vaihtoehdot lä main nähty sen jälkeen kun sinä ja epäonni, hän tuumi. Minne ih- ne hommat lopetit. Niin hyvä sinä meeseen koko elämä haihtui ja juuri olet”, kertoi Aila aivan vakuuttavasilloin, kun sen olisi pitänyt alkaa ja na. ”No nyt minun pitää mennä, kun on vielä joulujuttuja tekemättä. olla parhaimmillaan.

Oli mukavaa nähdä pitkästä aikaa.

PÖLÖVIEKKA tuijotti pimeyteen ja Hyvää jouluiltaa sinulle ja hei”, sasanoi ääneen ”Hyvää joulua”. Kar- noi Aila ja jatkoi matkaa. healla äänellä hän toisti ”hyvää”, mutta ei sanonut enempää. Hän Mistä tuo tuohon tupsahti, taivaasnousi ja jatkoi matkaa. Ajatusten tako, ajatteli Pölöviekka itsekseen. paino hidasti kulkua.

On totta, että osasin kyllä käsitellä hevosia ja monet siihen taitoon opeVanhan viljavaraston kohdalla oli tin. Kengitystäkin, mutta että tuo hieman pimeää, mutta juuri sii- nainen nyt kaiken menneen jälkeen nä kohdassa vastaan tuli Pirhosen siitä yhtäkkiä kertoo. Oho, joo’o, Aila. Tämä tunnisti Pölöviekan ja niinpä niin, ajatteli Pölöviekka. No pysähtyi toivottamaan hyvää joulua. mutta, mikäs tässä. Velipoika pyysi ”Niinpä joo, ihan samaa, hyvää jou- jouluksi käymään. Ehkä minä sitlua vaan”, sai Pölöviekka soperret- ten kuitenkin menen. Kun lupasi tua. Aila huomasi Pölöviekan tilan, kerran saunankin ja ruokaa. Ei tässä mutta jatkoi iloisena juttua ja tokaisi nyt niin hätää ole ja kun on kerran ”Aina muistan sen, miten Pölöviek- joulu, niin mikä ettei tuumi Pölöka opetti minua perkaamaan ahve- viekka ja lähti määrätietoisesti kohti net. Selkäevän molemmin puolin veljensä kotia. Mennessään hän hyviillot ja sitten evä pois ja kiduskan- räili hiljaa kansakoulussa oppimaannen terävät piikit piti myös muistaa sa joululaulua Enkeli taivaan. leikata pois. Niillä ohjeilla minä Ilmari Pulli, Puumala olen onnistunut siinä hommassa.” olemassakaan vai oliko se vain houreisen mielen kuvittelua.

Hän kyhjötti hangessa, mutta ei hänen kylmä ollut. Lahjaksi saadusta isosta rommipullosta hän oli juonut puolet ja miellyttävä humalan kieputus hyväili ja helli häntä.

Sitten tuli tuskaisesti viiltävä nuoli kaukaa vuosien takaa. Hän ja Leena Pistohiekalla kokon lähellä nuorina ja onnellisina. Ihmeellinen kesäyö, tulenliekkien hohtava kuumuus ja sydämen pakahduttava rakkauden onni. Miten he halasivatkaan, hyväilivät, suutelivät, nauroivat... Ja se kesäyön käsittämättömän suurenmoinen lämpö ja valo. Hyvänen ”Jaahas, juupa juu, mutta mitä tuo aika, oliko sitä koskaan edes ollut nyt”, sanoi Pölöviekka.

78

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Aarne Reponen, 98 v

Antti Luukkonen, 102 v

Ikimuistoinen päivä sota-ajan kämppäkaverit tapasivat

S

yyskuun alussa saimme vieraita Puumalaan mökille. Sukulaisemme Aarne Reponen, 98 v, oli esittänyt toiveen, että haluaisi vielä tavata kämppäkaveriaan sota-ajoilta. Kaveri on Antti Luukkonen Puumalan Hurissalosta, hän täyttää marraskuun lopussa 103 v.

Tapaaminen onnistui Antin tyttärien eli koulukaverieni myötävaikutuksella. Tapaaminen oli samalla meille kaikille mieluinen ”koulukaveri” päivä. Sovimme tapaamisen terveyskeskusmatkojen yhteyteen, jolloin ei tullut ylimääräisiä matkoja.

lut toimivat ja tytöt hoitavat loput”.

Antti on edelleen näppäräsorminen katajatöiden tekijä. Valmiista paloista hän sommittelee pannunalusia. ”Niitä tehdessä menee aika hyvin. ei huomakaan ajan kulua.” ”Kyllä minä uutiset kuuntelen tarkkaan ja MOLEMMAT miehet liikkuvat omin seuraan maailman menoa.” voimin ja seuraavat aikaansa. Yhteisiä muistoja Aarne ja Antti saivat Meille päivä oli liikuttava ja ikimuisjakaa kahden kesken. Samalla he ky- toinen. Häkeltyneinä seurasimme selivät toistensa kuulumisia. ”Muis- paljon kokeneiden miesten keskustatkos, kun porukalla päätettiin, telua ja muisteluja. Nämä miehet että vaimo otetaan, niin saadaan yli- eivät valittaneet ja surkeilleet. He määräinen vapaa? Minäpä sen tein iloitsivat elämästä ja tapaamisestaan.

– sinä et tainnut ennättää” muisteli He ovat eläneet ja nähneet Suomen Aarne muisteli tupaamme sodan Aarne. historiasta ison palan ja olleet osa aikana. ”Täällä oli linnoitusmiesitä. Näille teräskannoille me nuohiä majoitettuna 15-20. Niillä oli ”Näin hyvää ei ole ollut kuin nyt on, remmat voimme olla kiitollisia. Kiikerrossängyt, missä ne nukkuivat. kyllä tämä on parasta aikaa”, sanoi tos teille kaikesta!

Ympäristössä tehtiin linnoitustöi- Antti. ”Nykypäivän elämään voin tä estämään vihollista.” Mökiltä on olla vain kiitollinen. Kaikki palve- Airi Tella Suomen rajalle noin 60 km. matkaa.

Samalla hän muisteli omaa sota-aikaansa ja siellä loukkaantumistaan. ”Olin reilut kaksi vuotta rintamalla alokkaana, kun ei ollut sopivaa aikaa valalle.”

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

79

Kilpailutoiminta oli runsasta vuoden aikana PIIRIN BOCCIA-MESTARUUSKILPAILU PIDETTIIN JÄPPILÄSSÄ 16.2.2019.

Kilpailemassa oli 9 joukkuetta.

Tulokset

1. Jäppilä 1 2. Haukivuori 3. Jäppilä 2

36 pistettä (Päivinen Inkeri, Nyyssönen Sirkka, Kolehmainen Raija) 26 pistettä (Häkkinen Erkki, Nykänen Timo, Liukkonen Aune) 24 pistettä (Laine Pirkko, Laine kari, Huttunen Kauko)

PIIRIN LIIKUNTAPÄIVÄSSÄ 11.6.2019 KILPAILTIIN PIIRIN MÖLKKYPELIN MESTARUUDESTA.

Kilpailemassa oli 6 joukkuetta.

Haukivuoren joukkue voitti 253 pisteellä (Auli Liukkonen, Reino Väisänen, Marja Ratamäki, Kerttu Saarivuori).

Toiseksi tuli Hirvensalmen joukkue 239 pisteellä (Kari Ollikainen, Leena Tolvanen, Erkki Hurri, Eila Ollikainen).

Kolmanneksi ylsi Jäppilän joukkue 223 pisteellä (Tuomo Tenhunen, Raija Kolehmainen, Sirkka Nyyssönen, Esko Kaukonen).

Neljänneksi Juvan joukkue 177 pisteellä (Rauno Tolvanen, Kauko Kupsanen, Eskki Sistonen, Riitta Ruotsalainen).

80

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Viidenneksi tuli Ristiinan joukkue 174 pisteellä (Helena Särkkä, Pertti Liukkonen, Raili Kortelainen, Arto Särkkä) ja kuudenneksi tuli PerPu joukkue (Markus Montin, Tuulikki Sipinen, Enni Matinen, Kirsti Peuhkuri).

GOLF- KILPAILUN TULOKSET 13.8.2019 KANGASNIMELLÄ

Kilpailuun osallistujia oli 12 henkilöä.

Sää suosi ja pelaamisen intensiteetti oli korkealla.

Naiset (yksi sarja)

1. Vuojolahti Taina 2. Alisalo Merja 3. Tyrväinen Anneli

Yhdistys TULOS Kangasniemen yhdistys 34 Kangasniemen yhdistys 29 Kangasniemen yhdistys 28

Miehet + 70 v

1. Karvinen Heikki Juvan yhdistys 2. Kurki Matti Kangasniemen yhdistys 3. Ruotsalainen Paavo Haukivuoren yhdistys

33 32 28

Miehet alle 70 v

1. Repo Juha Kangasniemen yhdistys 2. Lehikoinen Heimo Kangasniemen yhdistys 3. Laitinen Pekka Kangasniemen yhdistys

36 34 32

PIIRIN SUUNNISTUSMESTARUUSKILPAILUT MÄNTYHARJULLA 29.7.2019.

Osallistujia oli 18 henkilöä.

Tulokset Miehet yli 70 v.

tulos aika 1. Hyyryläinen Jorma 20,35 22,05 Mikkelin seutu 2. Tanttu Unto 27,37 27,37 Hirvensalmi 3. Haikonen Eino 30,01 34,31 Mikkelin seutu

Miehet alle 70 v.

1. Tarvonen Keijo 30,1 31,4 Kangasniemi 2. Solla Reijo 41,55 43,55 Ristiina 3. Nisonen Tapani 46,39 49,09 Mikkelin seutu Naiset

1. Muikku Rauni 2. Nisonen Ritva 3. Aarnisalo Anneli 4. Mustonen Sirpa 5. Piskonen Leena

30,08 39 41,02 41,47 43,21

33,38 39 43,02 41,47 49,51

Ristiina Mikkelin seutu Mikkelin seutu Mikkelin seutu Mikkelin seutu ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

81

KEILAILUMESTARUUSKILPAILU PIDETTIIN MIKKELIN KEILAHALLILLA 17.9.2019.

Mukana oli 19 kilpailijaa.

Tulokset Pisteet Naiset 70 +

siten, että ensin on saadut pisteet, sitten ikähyvityksin olevat pisteet

1. Elina Tuoriniemi 1 074 2. Sisko Putkonen 993

Mikkelin seudun yhdistys Mikkelin seudun yhdistys

Naiset alle 70

1. Helga Avikainen 809

Mäntyharjun yhdistys

Miehet 70+

1. Reino Ihonen 2. Rami Kaijanen 3. Aaro Pylkkänen

1 141 1 049 984

Mikkelin yhdistys Ristiinan yhdistys Mikkelin seudun yhdistys

Miehet alle 70

1. Vesa Orava 1 204 2. Seppo Marttinen 1 146 3. Väinö Korhonen 1 025

Mikkelin yhdistys Kangasniemen yhdistys Ristiinan yhdistys

Joukkuekilpailu tulokset

1. Mikkelin seudun yhdistys 3 051 (Sisko Putkonen, Elina Tuoriniemi, Aaro Pylkkänen) 2. Ristiina 2 joukkue 2 790 (Timo Haajanen, Esko Väänänen, Arto Särkkä) 3. Kangasniemen yhdistys 2 704 (Seppo Marttinen, Matti Tolvanen, Heimo Lehikoinen) 4. Ristiina 1 joukkue 2 462 (Kari Pöysä, Pentti Tukiainen, Taito Halonen) Tsemppipalkinto sekajoukkueelle 3 370: Ihonen Reino (Mikkelin yhdistys), Korhonen Väinö (Ristiinan yhdistys), Orava Vesa (Mikkelin yhdistys)

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

PUUKAUPPAA JA METSÄPALVELUITA www.metsaforest.com puh. 010 7770

Mikkelin piiri Porrassalmenkatu 29, 50100 Mikkeli 82

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

ELÄKELIITON ETELÄ- SAVON PIIRIN ALUEELLINEN KARAOKEKILPAILU 30.3.2019 MIKKELIN RAHULASSA

Etelä-Savon piirin karaokemestaruudesta kilpailtiin lauantaina Mikkelin Rahulassa. Kilpailijoita oli neljässä eri sarjassa 50 henkilöä. Tuomareina oli laulupedagogi Anna-Mari Salo- Karlsson, rytmisen laulun opettaja Satu Tillanen ja muusikko Olli Lehtolainen.

Tilaisuuden juontajana toimi Jukka Korpela.

Kannustajineen paikalla oli reilut 100 henkilöä.

Naiset +70-sarjan

voiton vei Halttunen Seija Mikkelin seudun yhdistyksestä, toiseksi ylsi Putkonen Leena Pieksämäen yhdistyksestä ja Skön Aila kolmanneksi myös Pieksämäeltä.

Naiset 50–69-sarjan

voittoon ylsi Seppänen Leila Mikkelin seudun yhdistyksestä ja toiseksi tuli Laukkanen Armi Mikkelin yhdistyksestä. Kolmas ko. sarjassa oli Laaksonen Anneli Mikkelin yhdistyksestä.

Miehet 50–69-sarjan voiton vei Grek Kosti Ristiinan yhdistyksestä. Toiseksi ylsi Kuitunen Pertti Hirvensalmen yhdistyksestä ja kolmanneksi Linden Reino Olavi Mikkelin yhdistyksestä.

Vanhempien miesten + 70-sarjassa

voittoon ylsi Vepsäläinen Olavi Pieksämäeltä, toiseksi tuli Partanen Veikko Mikkelin seudun yhdistyksestä ja kolmanneksi Hotokka Aimo Mikkelin yhdistyksestä.

Sarjojen voittajat osallistuivat valtakunnalliseen kilpailuun Ikaalisten kylpylässä. Karaokekilpailu on osa Eläkeliiton laajaa kulttuuritoimintaa, jonka avulla liitto haluaa aktivoida ikäihmisiä yhteisiin kulttuuriharrastuksiin ja torjua samalla ikääntyneiden yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

Karaoke yhdistää laulamista ja musiikkia rakastavia ihmisiä. Sen luoma ilmapiiri rohkaisee kilpailijoita ilmaisemaan tunteitaan laulamisen muodossa.

Kilpailuun osallistuneet ovat kertoneet kyselyssä karaokelaulun merkitsevän heille mm. ystävyyttä, yhdessäoloa, rentoutumista ja tuovan esiintymis- ja itsevarmuutta.

Tutkimusten mukaan laulut ovat myös luonteva tie muistoihin, sillä jokaisella meillä on laulu. Lauluissa voi käsitellä ja sanoa senkin, mitä ei muutoin uskalla.

Laulu mahdollistaa kaikkien tunteiden kokemisen ilosta surutyön tekemiseen.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

83

PILKKI JOROINEN 19.3.2019.

Miehet alle 70 v

1. Vilpponen Pekka 2. Huuhka Matti 3. Reinikainen Pertti

Juva Joroinen Kangasniemi

4958 g 4675 g 3965 g

1. Liukkonen Veikko Hirvensalmi 2. Nykänen Raimo Kangasniemi 3. Kämppi Pentti Hirvensalmi

4767 g 4519 g 4435 g

Miehet yli 70 v

Naiset alle 70 v

1. Tullinen Sinikka 2. Nummela Asta 3. Häyrynen Eila

Mikkelin seutu Hirvensalmi Joroinen

3541 g 1869 g 1224 g

Naiset yli 70v

1. Kuisma Eila Kangasniemi 2. Hämäläinen Marjatta Puumala 3. Rouhiainen Eila Juva

2914 g 2529 g 1719 g

Joukkuekilpailun tulokset

1. Kangasniemi 2. Juva 3. Hirvensalmi

84

17 496 g 16 727 g 15 273 g

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

RANTAONGINTAKILPAILU JOROINEN 20.8.2019.

Miehet alle 70 v

1. Huuhka Matti Joroinen 2. Tuukkanen Matti Kangasniemi 3. Reinikainen Pertti Kangasniemi

4338 g 3530 g 3242 g

Miehet yli 70 v

1. Kämppi Pentti 2. Jäske Mauri 3. Auvinen Pekka

Hirvensalmi Joroinen Juva

1245 g 1187 g 889 g

Ristiina Joroinen Pertunmaa

403 g 396 g 290 g

Naiset alle 70 v

1. Särkkä Helena 2. Ritva Räisänen 3. Toivonen Raili Naiset yli 70v

1. Tuovinen Eila Ristiina 2. LautanenTaimi Joroinen 3. Ollikainen Eila Hirvensalmi

1601 g 1372 g 941 g

Joukkuekilpailun tulokset

1. Kangasniemi 2. Joroinen 3. Ristiina

8 749 g 8 507 g 5 694 g

Suurin kala

1. Tuovinen Eila 769 g, säyne 2. Tuukkanen Matti 581 g, lahna 3. Ollikainen Eila 420 g, säyne

Lumme Energia matkassa mukana myös ensi vuonna mm. Senioritreffeillä ja Eläkeliiton mestaruushiihdoissa Anttolanhovissa. www.lumme-energia.fi

YHTEISTYÖSTÄ KIITTÄEN RAUHAISAA JOULUA & ONNELISTA UUTTA VUOTTA

2020

TOIVOTTAEN

ATar Tilipalvelu Tarkiainen Oy Lehmuskatu 11, 50120 Mikkeli p. 050 522 5145

sähköp. aila.tarkiainen@pajutar.fi

www.matkamainio.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

85

PIIRIN LIIKUNTAPÄIVÄ 11.6.2019

Mölkkykisan palkintojenjako

86

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Mölkkykisan palkintojenjako

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRI LAJOITTI ELÄKELIITOLLE TAULUN.

Taulu oli alunperin Eläkeliiton Etelä-Savon piirin lahjoitus Haukivuoren Lomakeskukselle.

Lomakeskuksen lopetettua toimintansa taulu palautui takaisin piirille.

Taulu on nyt kaikkien ihailtavissa Eläkeliitossa.

Puumalan yhdistyksen lyhteiden tekijät

Puumalan yhdistyksen lyhteiden pussittajien kahvihetkestä ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

87

ETELÄ-SAVON JA KARJALAN PUHEENJOHTAJAT MENOSSA NEUVOTTELUUN

Piirros Jenna Vento 88

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

PIIRIHALLITUKSEN KEHITTAMISPÄIVÄ

Eläkeliiton Etelä-Savon piirin yhdistyksen perustamisasiakirjat ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

89

PIIRIN KESÄJUHLA PIIRIN 45. VUOTISJUHLA JA KESÄTEATTERI MIKKELIN NAISVUORELLA 11.7.2019

90

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

91

92

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

93

JÄRJESTÖPÄIVÄT

YHDISTYSKEHITTÄMISPÄIVÄ HIRVENSALMELLA

YHDISTYSKEHITTÄMISPÄIVÄ ANTTOLASSA

94

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

AUTTAVAN VAPAAEHTOISTYÖN KOULUTUS PAUKKULASSA

YHDISTYSKEHITTÄMISPÄIVÄ JUVALLA

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

95

RATKAISU SIVULLA 99

96

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

97

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRI RY

Pohjankaari 7 as. 35, 50190 Mikkeli 045 6993 142 • www.elakeliitto.fi/etela-savo PIIRIHALLITUS

ELÄKELIITON HIRVENSALMEN YHDISTYS

Levänen Arvo, piirin puheenjohtaja, 0400 240 133, arvo@multalansora.fi Ruuhilammentie 102 A, 77570 Jäppilä Luukkonen Eeva-Liisa, varapuheenjohtaja, Puumalan yhdistys Hänninen Aila, Mikkelin Seudun yhdistys Krakau Tapani, Mäntyharjun yhdistys Matilainen Raimo, Pieksämäen yhdistys Montin Kaija, Pertunmaan yhdistys Nummi Anita, Joroisten yhdistys Nurminen Aira, Mikkelin yhdistys Rantalainen Risto, Hirvensalmen yhdistys Roikonen Reino, Juvan yhdistys Rummukainen Martti, Ristiinan yhdistys Taivalantti Leena, Anttolan yhdistys Tuomainen Tellervo, Haukivuoren yhdistys Väisänen Seija, Kangasniemen yhdistys

Puheenjohtaja

Risto Rantalainen 503 617 848 mokkiristo@gmail.com Lampuulahdentie 131 52550 Hirvensalmi

Kantanen Anja, Virtasalmen yhdistys Kaukonen Esko, Jäppilän yhdistys Simpanen Seppo, Yhdistyskehittäjä Tella Airi, toiminnanjohtaja

Maija Kekkonen 0400 162 792 kekkonenmaija@gmail.com Allinkuja 13 52550 Hirvensalmi

ELÄKELIITON JOROISTEN YHDISTYS Puheenjohtaja

Anita Nummi 040 5554 900 nummianita@gmail.com Metsätie 735 79680 Lahnalahti

Sihteeri

Anja Häkkinen 0400 676 914 anja.hakkinen@pp.inet.fi Hakatie 1 79600 Joroinen

ELÄKELIITON JUVAN YHDISTYS Puheenjohtaja

KUTSUTTU

Sihteeri

Heikki Karvinen 040 746 7349 hvkarvinen@hotmail.com Virastotie 7 as.2 51900 Juva

Sihteeri

Anja Sistonen 050 499 4194 anja.sistonen@gmail.comMetsäkuja 7 51900 Juva

ELÄKELIITON JÄPPILAN YHDISTYS Puheenjohtaja

Esko Kaukonen 0400 100 332 esko.kaukonen@gmail.com Särkimäentie 478 77460 Maavesi

ELÄKELIITON ANTTOLAN YHDISTYS Puheenjohtaja

Leena Taivalantti 050 5477 848 leena.taivalantti@gmail.com Sipiläntie 805 52100 Anttola

Sihteeri

Ritva Pylkkänen 050 3658 238 Kärmeharjuntie 37 B 52100 Anttola

Sihteeri

Tuomo Tenhunen 040 5020 020 tuomotapani.tenhunen @gmail.com Välästintie 154 77430 Siikamäki

ELÄKELIITON KANGASNIEMEN YHDISTYS Puheenjohtaja

Kurki Matti 050 523 7077 kurkimatti0048@gmail.com Ruokolahdentie 46 51200 Kangasniemi

Sihteeri

Seija Hokkanen 050 4914 277 seija.hokkanen51@hotmail.com Luusniementie 1301 51460 Luusniemi

ELÄKELIITON HAUKIVUOREN YHDISTYS

ELÄKELIITON MIKKELIN YHDISTYS

Puheenjohtaja

Puheenjohtaja

Tellervo Tuomainen 040 576 3518 telle.tuomainen@hotmail.fi Lehtonen 14 51600 Haukivuori 98

Sihteeri

Ritva Kekkonen 0440 693 560 ritva.k.kekkonen@gmail.com Keskustie 102 51600 Haukivuori

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

Airi Nurminen 050 3561 947 nurminenairia@gmail.com Jääkärinkatu 13 as 2 50100 Mikkeli

Sihteeri

Aija Himanen 050 5974 880 aijahimanen@gmail.com Outilanvirrantie 71 A 52100 Anttola

ELÄKELIITON MIKKELIN SEUDUN YHDISTYS Puheenjohtaja

Aila Hänninen 044 3456 320 aila.hanninen9@gmail.com Kuikankuja 3 50170 Mikkeli

Sihteeri

Seija Lämsä-Paavola 040 5021 378 seija.lamsa@gmail.com Lenkkitie 3 As 8 50600 Mikkeli

ELÄKELIITON MÄNTYHARJUN YHDISTYS Puheenjohtaja

Tapani Krakau 0400 863 791 tapani.krakau@gmail.com Ruutinmäentie 13 52700 Mäntyharju

Sihteeri

Anja Aaltonen 0405 657 294 anja.aaltonen46@gmail.com Vuorijärventie 10 52700 Mäntyharju

ELÄKELIITON PERTUNMAAN YHDISTYS Puheenjohtaja

Kaija Montin 040 5088 148 kaija.montin@gmail.com Pikkulantie 34 19430 Pertunmaa

Sihteeri

Sirkku Salomäki 050 5435 146 sirkku.salomaki@gmail.com Honkaniementie 9 as. 2 19430 Pertunmaa

ELÄKELIITON PIEKSÄMÄEN YHDISTYS Puheenjohtaja

Raimo Matilainen 040 7562 944 matilainen.raimo@luukku.com Hällintie 16 76850 Naarajärvi

Sihteeri

Raija Nykänen 040 544 4781 raija.nykanen@hotmail.com Kaanarinkatu 8 76100 Pieksämäki

ELÄKELIITON PUUMALAN YHDISTYS Puheenjohtaja

Anja Kosunen 0400 819 039 anja.kosunen@pp.inet.fi Petäjäniementie 420 52200 Puumala

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019 KUSTANTAJA Eläkeliiton Etelä-Savon piiri ry Pohjankaari 7 as. 35, 50190 Mikkeli 045 6993 142 etela-savo@elakeliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Arvo Levänen

TOIMITUSSIHTEERI Airi Tella

TOIMITUSKUNTA Arvo Levänen Airi Tella Eeva-Liisa Luukkonen Kaija Montin

ULKOASU JA TAITTO Sammy Virtanen King Kong Advertising, Pertunmaa 0400 972676

PAINOPAIKKA Arkmedia

PAINOSMÄÄRÄ 4500 kpl

Kiitämme jäseniä, yhdistyksiä, yhteistyökumppaneita ja ilmoittajia hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Toivotamme lukijoille Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2020.

Eläkeliiton Etelä-Savon piirin Piirihallitus

Sihteeri

Terttu Kiljunen 0500 952 500 terttu.kiljunen@gmail.com Satamatie 11 52200 Puumala

ELÄKELIITON RISTIINAN YHDISTYS Puheenjohtaja

Martti Rummukainen 040 7577 252 martti.rummukainen@pp.inet.fi Puntalantie 28 52300 Ristiina

Sihteeri

Aija Rasimus 050 463 9967 aija.rasimus@outlook.com Karhilantie 419 B 52360 Someenjärvi

ELÄKELIITON VIRTASALMEN YHDISTYS Puheenjohtaja

Anja Kantanen 040 7775 272 kantanenanja@gmail.com Väisälänkyläntie 732 77380 Kantala

Sihteeri

Jukka Lehmusoksa 040 127 9009 juuso.lehmusoksa@gmail.com Mustalahdentie 25 B 77330 Virtasalmi ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2019

99

Eläkeliiton oma lomakeidas kutsuu viihtymään