Eduskuntavaalit 2019 - Me kysyimme

Me kysyimme ehdokkaat vastasivat

Eduskuntavaalit 2019 Kiinteistรถviesti 1/2019 41

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Me kysyimme

Eduskuntavaalit lähestyvät. Kiinteistöviesti kysyi Itä-Suomen alueen kansanedustajaehdokkailta mielipiteitä asumisen kysymyksiin. Kukin puolue valitsi vastaajat vaalipiiristään.

Sinisiä lukuun ottamatta kaikki vastasivat. Heiltä kysyttiin seuraavat kysymykset: Asumiskustannukset Asumismenot kasvavat Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan vuosina 2019–2020 runsaat 2 prosenttia vuosittain. Tällä hetkellä asumisen kustannukset vievät keskimäärin noin 29 prosenttia suomalaisten käytettävissä olevista nettotuloista. Taloyhtiöissä menoja nostavat hoitokulut, kuten kaukolämmön hinnan nousu ja varsinkin korjauskustannukset. Kuntakohtaisesti yksi merkittävä vaikuttava tekijä on kiinteistövero.

Asuinalueiden eriarvoisuus ja rakennusten kunto Suomen rakennuskannan keskimääräisen iän vuoksi on monessa taloyhtiössä lähivuosina tiedossa suuria korjaus- ja remonttitarpeita. Monet taloyhtiöt ovat täysin eri tilanteessa kiinteistön perusparannuksien suhteen - samaan aikaan, kun kasvukeskukset kasvavat ja kehittyvät, väestötappiokuntien asuintalot tyhjenevät.

Asumisen ja rakennusten terveellisyys Vietämme jokainen ison osan ajastamme sisätiloissa. Rakennuksissa ja asuinnoissa on sekä yksilöettä kansallisvarallisuutta ajatellen paljon pääomaa kiinni. Meidän kaikkien yhteisenä tavoitteena on terveellinen, turvallinen ja toimiva rakennettu ympäristö.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

2

Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitalousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

Oletko huolissasi rakennetun ympäristömme terveellisyydestä ja turvallisuudesta seuraavissa eri kiinteistötyypeissä? Mitä asian parantamiseksi voitaisiin tehdä?

Itä-Suomen Kiinteistöviesti 1/2019

ehdokkaat vastasivat Voidaanko mielestäsi asumiskustannuksiin, asuntojen kuntoon ja asuinalueiden eriarvoistumiseen vaikuttaa politiikalla?

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitalousvähennystä taloyhtiön remonteissa?

KYLLÄ EI en osaa sanoa

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

0%

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Oletko huolissasi rakennetun ympäristömme terveellisyydestä ja turvallisuudesta seuraavissa eri kiinteistötyypeissä?

liiketilat, toimistot, muut kiinteistöt omakotitalokiinteistöt asunto-osakeyhtiöt

KYLLÄ EI en osaa sanoa

kunnalliset vuokrataloyhtiöt muut julkiset tilat koulut, oppilaitokset sairaalat, terveyskeskukset, hoitolaitokset 0%

20%

40 %

60 %

80 %

100 %

Itä-Suomen Kiinteistöviesti 1/2019 3

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Kokoomus Markku Eestilä Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Kiinteistöveron määräytymisperusteita tulee muuttaa siten, että kiinteistön verotusarvo vastaa paremmin kiinteistön todellista arvoa. Tämä alentaa asumiskustannuksia suurimmassa osassa maata. Sähköverkolle laskettavan kohtuullisen tuoton prosentteja tulee alentaa, jotta sähkön siirtomaksut alenevat. Kunta: Hillitä kuntien määräysvallassa olevien maksujen ja tariffien jatkuvaa nousua.

2. Ei koska oikeussubjekti on eri.

3. KYLLÄ Ks. aikaisempi perustelu kiinteistövero. - Valtion työpaikkojen järkevä hajauttaminen maakuntiin. Kehittämällä erityisesti nopeita liikenneyhteyksiä.

4. KYLLÄ Kansalaiset joutuvat todella eriarvoiseen asemaan tapauksissa, joissa putki- ym. remontin arvo on

korkeampi kuin asunnon arvo. Näissä tapauksissa täytyy tutkia valtion mukaantulo tuen muodossa.

5. KYLLÄ Fossiilisista polttoaineista tulee siirtyä biopolttoaineisiin. Samoin tulee edistää maalämmön, ilmalämpöpumppujen sekä aurinkopaneelien hyötykäyttöä. Tulevaisuudessa kiinteistöt tulee kytkeä ns. kysyntäjoustoon, jolla sähkönkulutuksen piikkejä tasataan.

Näitä asioita kannattaa tukea osana vaikuttavaa ilmastopolitiikkaa.

6. Rakentamistapaa täytyy parantaa, valvontaa tiukentaa ja esimerkiksi ilmanvaihdon pitää julkisissa rakennuksissa olla ammattilaisten käsissä. On myös harkittava turvallisten ns. rossipohjaisten puurakennusten ”renessanssia”.

Kokoomus Antti Häkkänen Kaakkois-Suomen vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Asumiskustannukset ovat nousseet liian korkeiksi. Asuntojen ja asumisen hinnan nousuun tarvitaan useita toimenpiteitä aina kaavoituksesta energian hintaan. Esimerkiksi asuntotuotantoa vauhdittamalla, normitusta keventämällä ja verojen ja maksujen kokonaisuutta hallitsemalla. Ensi vaalikauden suuri hanke on maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa rakentamisen ja maankäytön sääntelyä uudistetaan. Kunta: Kunnat ovat keskeisessä roolissa asumisen kustannusten hallinnassa.

Riittävä tonttitarjonta, turhan sääntelyn tuomat lisäkustannukset ja kuntien perimät maksut ja verot ovat keskeisessä asemassa.

2. KYLLÄ Kotitalousvähennystä tulisi voida laajentaa nykyisestä, julkisen talouden sallimissa rajoissa.

3. KYLLÄ Valtion ja kuntien päätökset ovat keskeisessä asemassa asuinympäristöjen kehittämisessä. Maankäytön, liikenteen, asumisen ja palvelujen pitää pelata jatkossa paremmin yhteen. Päätöksenteossa on myös huomioitava

4

Itä-Suomen Kiinteistöviesti 1/2019

erilaiset asuinalueet: esimerkiksi omakotitaloalueet ja tiiviit kerrostaloalueet vaativat erilaisia ratkaisuja.

Tavoitteena on asuinalueet, jotka mahdollistavat hyvin toimivan arjen ja viihtyisän elinympäristön.

4. KYLLÄ Tilanteet voivat olla hyvin moniulotteisia, mutta kyllä kuntien ja valtion on huomioitava myös kasvukeskusten ulkopuolisten asuinalueiden haasteet.

5. KYLLÄ Energiatehokkuutta on parannettava. Sillä saadaan energiakustannuksia ja asumisen hintaa laskettua pidemmällä aikavälillä. Ja myös vastattua ilmastonmuutokseen. Tähän tarvitaan yksityisiä ja julkisia ratkaisuja.

6. Olen kaikista huolissani, rakentamisen laatua ja valvontaa on parannettava. Kenenkään ei tulisi joutua viettämään aikaa esimerkiksi sisäilmaltaan huonoissa rakennuksissa. Terveet ja turvalliset tilat ovat jokaisen oikeus.

Tällä vaalikaudella on jo käynnistetty Terveet tilat -hanke ja työtä pitää jatkaa.

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Keskusta Antti Kivelä Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen korkotukijärjestelmän parantaminen ja asuntorakentamisen normien joustavoittaminen.

Kunta: Kaavoittamisen ja tonttivarannon suunnittelun riittävä resurssointi on pitkällä aikavälillä kunnan tärkein keino asumiskustannusten nousun hillinnässä. Tonttivuokrien ja kiinteistöveron pitäminen kohtuullisella tasolla on myös tärkeää.

2. EI Kotitalousvähennystä ei muutenkaan myönnetä yrityksille tai yhteisöille.

3. KYLLÄ Hallitsematon maan sisäinen muuttoliike aiheuttaa kysymyksessä kuvattuja ongelmia. Tasapainoisemmalla aluepolitiikalla vältetään alueiden tyhjenemistä.

4. EI Viittaan edelliseen. Pitää puuttua ongelman juurisyyhyn.

5. KYLLÄ Ilmastonmuutoksen torjunta ja rakennusterveyden edistäminen kulkevat yhdessä.

6. En ole ”huolissani”. Olen vahvasti kiinnostunut siitä, miksi rakennuksissa ja sisätilaviihtyvyydessä ilmenevät ongelmat ovat niin yleisiä ja miten suomalaista rakentamisen ja kiinteistöhuollon osaamista ja kulttuuria parannettaisiin niin, että rakenteiden ja toimintojen ongelmilta vältytään. Oppia ja kokemuksia on kerättävä muilta pohjoisen vyöhykkeen mailta: Ruotsi, Norja, Kanada.

Keskusta Eero Reijonen Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Korjaukset oikeaan aikaan, kaukolämmön hinta on kuntakohtainen, samoin kiinteistövero. Kunta: Kiinteistöveron jatkuvalle nousulle stop.

2. KYLLÄ Silloin kotitalousvähennys kohtelisi eri kiinteistön omistajia tasapuolisesti.

3. KYLLÄ Aluekehityspolitiikkaa vahvistamalla.

4. KYLLÄ Ihmiset tarvitsevat kohtuuhintaisia asuntoja myös muuttotappioalueella, luonnonvarat ovat

muualla kuin Bulevardilla. Tarvitaan tekeviä käsiä, eikä ole järkeä rakentaa Suomea toiseen, saati kolmanteen kertaan.

5. KYLLÄ Budjettirahoituksen kautta. Ilmastonmuutoksen ja asumisviihtyisyyden näkökulmasta. Luo työpaikkoja.

6. Parempaa suunnittelua, laadukkaampaa rakentamista ja oikea-aikaista peruskorjausta sekä oikeita hoitotoimenpiteitä.

Itä-Suomen Kiinteistöviesti 1/2019 5

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Keskusta Kirsi Olkkonen Kaakkois-Suomen vaalipiiri 1.KYLLÄ. Valtio: Kiinteistövero on pidettävä kohtuullisella tasolla. Sähkön siirtohinnoille on luotava ylärajatarkastelu. Sähköyhtiöiden velvollisuutta kaapeloida sähkölinjoja, on ajallisesti jatkettava pidemmälle. Kunta: Kunnan tulee taata edulliset tonttivuokrat. Asumisen muut kustannukset tulee pitää kohtuullisina, kuten esim. vesijätevesi- ja sähkömaksut 2. KYLLÄ. Minusta pitäisi voida, koska se voisi esim. auttaa ja nopeuttaa lämmitysjärjestelmien uusimista taloyhtiöissä.

3. KYLLÄ. Voidaan, jos saadaan luotua ja taattua työpaikkoja eri puolelle Suomea. Verohelpotuksin tulee tukea työvoiman muuttoa yritysten tarvittaessa työvoimaa. Itä-Suomi on kokonaisuudessaan nimettävä alueeksi, joka tarvitsee eritystukea. Itä-Suomi on tärkeä koko Suomen kannalta,

mutta olosuhteet ja etäisyys vaativat valtiovallalta erityistukea.

4. KYLLÄ. Jos se on tarpeellista työvoiman saatavuuden ja muun alueen kehityksen kannalta.

5. Ehdottomasti. Tulee hakea erilaisia uusiutuvan energian ratkaisuja. Uusia materiaaleja rakentamiseen. Löytää keinoja käyttää kotimaista puuta rakentamisessa.

6. Kiinteistöjen kuntotarkastuksien tulee olla säännönmukaisia ja niillä tulee olla kirjaamisvelvollisuus. Vanhan ajan kiinteistönhoitojärjestelmän palauttamista tulee harkita.

Kaikkien kiinteistöjen hoito, valvonta ja korjaaminen on arvokasta työtä. Rakentaminen ja korjaaminen tulee ajoittaa siten, ettei sääolosuhteet aiheuta ongelmia.

Sosiaalidemokraatit Seppo Eskelinen Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Energiapolitiikka esim. jatkuvasti nousevat energian siirtohinnat. Verotuksen kohtuullisuus asumisen ja tonttien osalta. Puurakentamisen normitalkoot edistämään edullisempaa puurakentamista. Kunta: Pidetään kiinteistöverot, vesi, tonttien vuokrat ja myyntihinnat kohtuullisena. Ne eivät saa olla talouden tasapainottamisväline kuntataloudessa. Rakentamisessa kannustetaan energiatehokkuuden nostamiseen.

2. KYLLÄ Tällä hetkellä hurja määrä asunto osakeyhtiöitä suunnittelevat remonttia 1970-80 luvun kiinteistöihinsä.

Kotitalousvähennys jouduttaisi näitä korjauksia, koska monesti asukkailla (ikäihmiset /lapsiperheet) ei ole taloudellista liikkumavaaraa remontteihin. Peruskorjauksilla on myös iso työllisyysvaikutus.

3. KYLLÄ Järkevä yhdyskuntasuunnittelu, saavutettavuus ja kaavoitus ovat tärkeässä roolissa asuinympäristöissä.

Edellinen hallitus käynnisti esim. lähiöiden kehittämisohjelman, jolla luotiin, viihtyisyyttä, turvallisuutta sekä lähiöihin energiainvestointeja, joilla saatiin asumiskustannuksia alas. Ohjelma on käynnistettävä uudelleen.

6

Itä-Suomen Kiinteistöviesti 1/2019

4. KYLLÄ Tällä hetkellä muuttotappio ja harva-alueilla on todella edullisesti asuntoja tarjolla. Mikäli näiden asuntojen korjauksiin jokin pienikin tukijärjestelmä pystyttäisiin luomaan, se voisi pysäyttää maaseudulta muuttoa. On myös kysymys alueiden tasa-arvosta.

5. KYLLÄ Ara:n korjaus ja energia-avustusjärjestelmää tulee uudistaa niin, että se kannustaa energiaremontteihin pien -ja kerrostaloissa. Ilmastotavoitteet ja energiatehokkuuden parantaminen otettava yhtenä kriteerinä mukaan tukikriteereihin.

6. Kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Suosittava ongelmien ennaltaehkäisyä mieluummin kuin nykyistä korjaus mallia. Lisäksi huolehdittava uudisrakentamisessa kuivarakentamisesta ja tehostettava rakennusvalvontaa.

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Sosiaalidemokraatit Satu Taavitsainen Kaakkois-Suomen vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Asumisen verorasitukseen voi vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Valtion pitää antaa riittävästi valtionosuuksia kunnille niiden lakisääteisten peruspalvelujen hoitamiseen, jolloin kuntien ei tarvitse nostaa kiinteistöveroaan ja kerätä rahaa kuntalaisiltaan. Valtio voi vaikuttaa myös kotitalousvähennyksen sekä energiaremonttiavustusten muodossa asumisen kustannuksiin erityisesti korjausten kohdalla. Valtion kannattaa myydä kunnille maa-alueita edullisella hinnalla, jolloin maan hinta ei korota asumisen hintoja. Kunta: Kunnan kannattaa itse rakentaa kohtuullista vuokra-asumista ja asumisoikeusasuntoja. Kunnan pitää antaa vuokrataloyhtiöilleen lupa purkaa huonokuntoiset ja vajaalla käytössä olevat vanhat kerrostalonsa, jolloin ne eivät rasita ja tuo kustannuksia ja nosta kaikkien vuokralaisten vuokria. Rakentamisvaiheessa kunta voi vaikuttaa paljonkin esimerkiksi luovuttamalla tontteja sosiaaliseen asuntotuotantoon, kohtuullisin hinnoin ja ehdoin sekä huolehtia, että kaavoitettua tonttimaata on tarjolla riittävästi. Kunta voi vaikuttaa kiinteistöveron tasoon, jäte- ja vesihuoltokustannuksiin sekä omistamiensa energiayhtiöiden kautta energian hintaan. Niukkuus asuntomarkkinoilla johtaa hintojen nousuun. Sen vuoksi kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrää on lisättävä.

2. KYLLÄ Kotitalousvähennys on ulotettava nykyistä laajemmin kerrostalo- ja rivitaloasukkaille. Kotitalousvähennyksen ylärajaa pitää korottaa energiaremonteissa, joilla vähennetään asumisen hiilidioksidipäästöjä. Kotitalousvähennystä pitää muuttaa myös niin, että se ottaa paremmin huomioon pienituloisten tarpeet ja kestävän kehityksen.

Eli on laajennettava kotitalousvähennys myös niihin pienituloisiin, jotka eivät maksa ansiotuloveroa. He voisivat saada kotitaloustuen, jolloin ansiotuloverotus voisi jäädä negatiiviseksi. Samalla on poistettava kotitalousvähennyksen sadan euron omavastuu, jolloin hyöty tulee jo yhdestä siivouksesta. Kotitalousvähennyksen korvausprosenttia pitää korottaa vanhusten hoivapalveluissa.

3. KYLLÄ Valtio omilla päätöksillään vaikuttaa siihen, millaiseksi Suomen eri alueet kehittyvät. Esimerkiksi liikenneinvestoinnit ja korkeakoulujen sijoittuminen sekä valtion työpaikkojen sijoittaminen vaikuttavat siihen, millaiseksi maakuntien pitovoima ja sitä kautta asuinympäristö kehittyy. Erityisesti huolenani on Itä-Suomi, joka tarvitsee positiivista erityiskohtelua. Itä-Suomessa näkyy valtion tekemät leikkaukset, jotka ovat johtaneet mm. valtion toi-

mintojen alasajoon, koulutuspaikkojen vähenemiseen sekä liikenneinfrastruktuurin kunnon heikkenemiseen sekä peruspalvelujen rapautumiseen ja tätä myöstä palvelujen lopettamisiin asuinalueilta. Keskeinen tekijä asuntojen arvon säilymiselle ja Itä-Suomen autioitumisen estämiselle on toimivat maantie-, rautatie-, lento-, sisävesiliikenne- ja tietoliikenneyhteydet ja nuorten toisen asteen ja korkeakoulutuksen paikat ja näiden myötä syntyvät työpaikat. Lähitulevaisuudessa tulee sekä maaseudulla että kaupungeissa tuhansia omakotitaloja myyntiin suurten ikäluokkien vanhentuessa. Eduskunnan pitää tasa-arvoisella aluepolitiikalla huolehtia siitä, että nuorilla on työpaikkoja maakunnissa ja he voivat asuntoja ostaa. Kuntien päättäjien pitää huolehtia peruspalveluverkostaan, ettei lähiöt ole vailla palveluja ja näin heikennetä asuinalueiden viihtyvyyttä.

4. EI Tämä asia pitäisi selvittää tarkoin ja harkita mikä olisi toimiva ratkaisu, jotta asuinkäytössä olevat asunto-osakeyhtiöt ja niiden asukkaat saisivat lainaa ja tukea korjauksiin.

Ongelma on tunnistettu myös SDP:ssä. Asunnot tarvitsevat kuitenkin asukkaita.

5. KYLLÄ Asumisen ilmastopäästöjä on vähennettävä ja asiaa pitää edistää energiaremonttiavustuksin ja kohdentaa niitä erityisesti pienituloisille. Monet pienituloiset vanhukset ovat suurissa vaikeuksissa kalliiden öljylämmitystensä kanssa. Myös kotitalousvähennystä pitää uudistaa niin, että se kannustaa energiaremontteihin esimerkiksi sen ylärajaa nostamalla energiaremonttien kohdalla.

6. Betonirakentamisen kuivumisen raja-arvoja on muutettava. Nykyiset raja-arvot sallivat liian märän betonin jäämisen rakenteisiin. Koulujen ja päiväkotien osalta on edistettävä hirsirakentamista. Kiinteistöjen jatkuvaan huoltoon ja siivoukseen on laitettava lisää rahaa. Kattojen ja räystäiden on oltava kunnossa. Mielestäni kouluille on palkattava omat vahtimestarit ja vakituiset siivoojat. Ongelmakiinteistöjä on korjattava ja purettava. Ensisijainen vastuu korjauksista sekä kiinteistön terveellisyydestä ja turvallisuudesta on aina kiinteistön omistajalla. Rakentamisurakoissa on käytettävä sellaisia yrityksiä, jotka käyttävät vain osaavaa työvoimaa ja maksavat työntekijöilleen TES:n mukaiset palkat. Vilunkiveikkojen laaduton rakentaminen on saatava loppumaan.

Itä-Suomen Kiinteistöviesti 1/2019 7

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Perussuomalaiset Pia Pentikäinen Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Energiaverotusta pitää laskea. Sähkönkäyttö ei saa ilmastolämpiämissopimusten takia rankaisevaa (ajatuksella kallista - vähän sähkön käyttöä), rakennusmääräykset nostavat rakentamisen ja asumisen hintoja (ns. 0- energiatalot), puunpoltto ja hakkeen käyttö pitää olla sallittua jatkossakin. Rakennusmääräyksien höllentäminen, esim. kerrostaloon sellaisia asuntoja mitä ihmiset tarvitsevat. Energiapoliittiset ratkaisut vaikuttavat myös asumisen hintaan. Kunta: Kaavoituksella lisää rakentamisen tonttitarjontaa, riittävä vuokra-asuntotarjonta, sallimalla pienvoimalat, järkevä infra-rakentaminen, sallimalla erilaisia rakennusmuotoja ja asumismuotoja. Kiinteistöveron määrä on kunnan käsissä eli ei maksimia.

2. KYLLÄ Taloyhtiöiden remonttien työosuus pitäisi jyvittää osakkeenomistajille ja siitä saada kotitalousvähennystä. Nyt menee taloyhtiölainaksi tai suoraan maksettavaksi osuudeksi, eikä tule vähennysoikeutta. Maksaja sama eli asukas/ osakkeen omistaja.

3. KYLLÄ Aluekehityspolitiikkaa on tehty koko ajan. Tällä hetkellä poliittinen suunta on keskittyminen vain isoihin

kaupunkeihin ja maaseudun tyhjentäminen. Moni yritys maaseudulla kärsii työvoimapulasta.

4. EI Tuki voisi olla takaus, ei suoraan rahatukea. Peruskorjaus/saneeraus pitäisi olla kannattava ja asukkaat maksukykyisiä ja sitoutuneita korjauksiin. Korjattu talo voi tuoda uusia asukkaita paikkakunnalle. Tyhjeneviä taloja ei kannata kenenkään korjata.

5. KYLLÄ Jonkinlainen investointituki, mutta rahavarat ovat pieniä. Ympäristön kannalta hyvä asia eli voisi olla jopa kunnan ilmastostrategiaan sopiva asia. Tehokkuus voisi laskea käyttökuluja.

6. Toimiva ja käytettävä ilmanvaihto. Ilmanvaihtokanavien puhdistaminen. Suodattimien vaihtaminen. Kiinteistöjen lämmitys- ja huoltokuluihin aleneminen. On tärkeää osata käyttää ilmanvaihtokoneita. Vuotamaton katto. Rakennussuunnittelu Suomen sääoloihin sopiva. Nopea reagointi ongelmissa. Sisäilmasairauksien ymmärtäminen, hoito ja tunnustaminen.

Vihreät Kimmo Perkkiö Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Edistää erikokoisten ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa. Kunta: Kaavoittaa tarpeeksi asuinkiinteistöjä, jottei tarjonnan puute nosta hintoja kohtuuttomasti. Maltillinen kiinteistövero, ryhmä- ja osuuskuntarakentamisen tuki ja tarvittaessa jopa oma tuotanto voi hillitä kustannusten nousua.

2. KYLLÄ Korjausvelkaa on aivan liikaa ja kotitalousvähennys voisi nopeuttaa kiinteistöjen korjausaikatauluja ja tuoda lisää työtä.

3 KYLLÄ Erilaisten alueellisten tukien lisäksi erittäin tärkeää on saavutettavuus, jossa tie- ja rautatieverkon kehittäminen on avainasemassa.

4. KYLLÄ No ei ne muuttotappiot ainakaan pienene sil-

8

Itä-Suomen Kiinteistöviesti 1/2019

lä, että rakennusten peruskorjaukset jätetään tekemättä. Tuet pitäisi ohjata kunnan asunto- ja elinvoimastrategian mukaisesti. Jos strategiaa ei ole, niin sellainen tulisi laatia.

5. KYLLÄ Energiatehokkuus pitää asumiskustannukset kurissa, vähentää päästöjä ja pitää kiinteistökannan paremmassa kunnossa.

6. Kaikkien em. kiinteistöjen tulisi olla ja pitää hyvässä kunnossa jo kiinteistöjen arvon ja käytön kannalta.Sisäilmaongelmien tuottamat terveyshaitat ovat henkilökohtainen katastrofi sairastuneille ja taloudellinen pommi kansantaloudelle. Kiinteistöjen kunnossapitoa tulisi kannustaa ja neuvontaa lisätä.

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Vihreät Veli Liikanen Kaakkois-Suomen vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Monet uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja kiertotalouden edistysaskeleet voivat alentaa juoksevia kustannuksia myös asumisessa. Valtion on joudutettava kehitystä tällä saralla. Valtion tulee huolehtia kompensaatioiden, verotuksen ja sosiaaliturvan avulla erityisesti siitä, että vähävaraiset pärjäävät kustannusten muuttuessa. Kotitalouksia on tuettava esimerkiksi öljylämmityksen vaihtamisessa maalämpöön ja aurinkopaneelien hankinnassa siirtymäkauden ajan. Kunta: Kunnalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa asumisen kustannuksiin, vaikka useimpien kuntien taloustilanne onkin vaikea. Esimerkiksi jätehuollon kustannuksia voidaan alentaa ja kunnossapidon tasoa parantaa, kun kunta kilpailuttaa nämä palvelut fiksusti ja laatua huomioiden. Kiinteistöveron korotuspaineita voidaan lievittää pitämällä huolta siitä, että kaikki kiinteistöt on merkitty rekisteriin eikä vapaamatkustajia ole. Tällaisilla kiinteistörekisterikartoituksilla on saatu aikaan hyviä tuloksia monissa kunnissa. Kun kunta järjestää toimivan joukkoliikenteen, asukkaat säästävät liikkumisen kustannuksissa.

2. KYLLÄ Kotitalousvähennyksen mahdolliset laajennukset on suunniteltava huolellisesti. Kannatan kotitalousvähennyksen korottamista päästöjä vähentävien remonttien, esimerkiksi lämmitysjärjestelmän tai energiatehokkuuden parantamisen kohdalla. Näissä kohteissa myös taloyhtiöille voitaisiin tarjota vastaavaa tukea.

ja turvaa luontoarvot. Maakuntien elinvoiman kannalta kaikkein tärkeintä on pitää huolta koulutuspaikoista ja hyvistä liikenneyhteyksistä, jotta yrityksille on osaavia tekijöitä ja kanavia maailmalle.

4. EI Pääperiaatteena alueellisen eriarvoisuuden vähentämisessä tulee olla se, että panostetaan alueiden elinvoiman vahvistamiseen, ei suoraan asunto-osakeyhtiöille suunnattuihin tukiin.

5. KYLLÄ koska ilmastonmuutoksen torjunta vaatii toimia myös rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.

Kotitalousvähennystä tulisi korottaa energiatehokkuutta parantavien remonttien kohdalla. Myös energiatehokkuussopimusten käyttöä tulisi edistää.

6. Sekä rakentamisen valvontaan että terveysvalvontaan on panostettava lisää resursseja. Rakennushankkeiden kilpailutuksissa on kiinnitettävä huomiota laatuun, rakentamisen kuivaketjuun sekä rakentajan vastuuseen. Rakennusten kunnossapidosta on pidettävä nykyistä parempaa huolta ja korjaukset on tehtävä ajoissa. Vihreät ovat esittäneet valtion tukea koulujen, päiväkotien ja sosiaali- ja terveyshuollon yksikköjen korjausrakentamisen vauhdittamiseksi. Kaupungin kiinteistöistä vastaavan lautakunnan puheenjohtajana olen edistänyt aktiivisesti sekä rakennushankkeita että väistötiloja sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi.

3. KYLLÄ Poliittisilla päätöksillä on suuri merkitys alueiden välisten erojen tasaajana. Meidän on koko maassa tavoiteltava toimivaa yhdyskuntarakennetta, joka tukee viihtyvyyttä

Itä-Suomen Kiinteistöviesti 1/2019 9

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Vihreät Harri Auvinen Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: voi hidastaa kaukolämmön hinnan kohoamista pitkäjänteisellä ja selkeälläenergiapolitiikalla, jossa tuetaan nykyistä enemmän uusiutuvan biopolttoaineen käyttöäkaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Valtio voi tukea kiinteistöjen energiaremontteja, mikä madaltaa korjauskustannuksia ja edistää energiatehokkuutta. Tällöin kiinteistöjen energian kulutus laskee ja kustannukset pienenevät kahdella tapaa. Valtio voi tukea kotitalousvähennystä kasvattamalla asuntojen korjauskustannuksia, jolloin asumiskustannukset laskevat. Kotitalousvähennys on tehokas tapa taistella harmaata taloutta vastaan. Kotitalousvähennyksen valtiolle aiheutuvat kustannukset ovat pienet, sillä se todella vähentää harmaata taloutta (joka ei kerrytä verotuloja).

Kunta: Kunnat voivat hidastaa kaukolämmön hinnan kohoamista pitkäjänteisellä energiapolitiikalla, jossa investoidaan uusiutuvan biopolttoaineen käyttöön kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Turpeen korvaaminen uusiutuvalla puulla vähentää tehokkaasti ilmasto- ja vesistöpäästöjä. Kunnat voivat aktiivisella kaavoituspolitiikalla lisätä aitoa kilpailua suurten rakennusyhtiöiden välillä.

Kunnat voivat kaavoittaa taajamat tiiviiksi kokonaisuuksiksi, jolloin mm. kaukolämmön rakentamiskustannukset pysyvät kohtuullisina. Kunnat voivat tehdä aurinkopaneeleiden asentamisesta nykyistä helpompaa vähentämällä lupabyrokratiaa. Kunnat voivat tiedottaa taloyhtiöitä energiaremonttien vaikutuksista ja tukea yhtiöitä lupaprosessissa. Kunnat voivat itse määrittää kiinteistöveron tason.

2. KYLLÄ Ehdottomasti kyllä, sillä näin voidaan vähentää korjausvelkaa ja vähentää harmaata taloutta.

3. KYLLÄ Eduskunta on tällä vaalikaudella tehnyt mm. keskittämispäätöksiä (käräjäoikeuksien lakkautukset, Kriisinhallintakeskus ja Fimea), jotka eivät edesauta maakuntien elinvoimaa. Tämänkaltaisten päätösten valmistelun on loputtava!

4. EI Yhteiskunnan on tuettava kaikkien alueiden asuntoosakeyhtiöitä tasapuolisesti. Asuinpaikka ei voi vaikuttaa tuen määrään.

5. KYLLÄ Valtio voi tukea kiinteistöjen energiaremontteja, mikä madaltaa korjauskustannuksia ja edistää energiatehokkuutta. Tällöin kiinteistöjen energian kulutus laskee ja kustannukset pienenevät kahdella tapaa. - Kunnat voivat tehdä aurinkopaneeleiden asentamisesta nykyistä helpompaa vähentämällä lupabyrokratiaa. - Kunnat voivat tiedottaa taloyhtiöitä energiaremonttien vaikutuksista ja tukea yhtiöitä lupaprosessissa.

6. Rakentamisen aikaista valvontaa tulee lisätä. Julkisten kiinteistöjen huoltoa tulee vahvistaa ja ilmanvaihto on pidettävä päällä myös ilta- ja yöaikaan. Ilmanvaihtoa voidaan pienentää iltaisin ja öisin, mutta täysin poiskytkeminen esimerkiksi kouluissa ja toimistotiloissa altistaa homeelle ja vaarantaa sisäilmanlaadun.

Kristillisdemokraatit Liisa Ahonen Kaakkois-Suomen vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Tukemalla lapsiperheille rakennettavia asuntoja. Kunta: Hillitsemällä kiinteistöveroja sekä pitämällä tonttien vuokrahinnat kohtuullisena.

5. KYLLÄ Tämä säästää kiinteistöjen lämmitys- ja huoltokustannuksia

2. KYLLÄ Tämä tukisi myös ikäihmisten asumista omassa kodissaan.

6. Huolehdittaisiin rakennusten kunnossa pidosta ja remonteista ajallaan, käytettäisiin ilmastointi laitteita oikein.

3. KYLLÄ Tukemalla erilaisia asumismuotoja.

4. Ei osaa sanoa

10

Itä-Suomen Kiinteistöviesti 1/2019

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Kristillisdemokraatit Henry Määttä Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: sähkönsiirtohintojen pienentäminen.

Kunta: Kiinteistöveron vähentäminen kunnissa, saattaa kylläkin olla epätodennäköistä.

2. EI Osakkaat saavat jo omiin remontteihin vähennystä, taloyhtiöremontit ja niistä jyvitettävät osuudet saattavat tulla ongelmaksi.

3. KYLLÄ Tieverkostot kuntoon ja yhteiskunnan tukitoiminnot olisi jaettava tasaisemmin ympäri maata. Maaseutu on tärkeä koko Suomelle.

4. EI Jos valtio lähtee tukemaan korjauksia, niin siitä voi tulla rasite taloyhtiöille. Korjaukset yleensä kalliita ja jos asukkaita ei ole, miten asumiskulut katetaan korjatussa talossa remontin jälkeen? Osa korjauskuluista voi jäädä pienen osan kustantamiksi.

5. KYLLÄ Kunnat ja valtio voisivat harkita energia-avustusten palauttamista pienituloisille sekä erilaisten lämpöpumppujen arvonlisäveron keventämistä, jotta myös pienituloisilla olisi mahdollisuus toteuttaa energiaremontteja.

6. Tutkitaan sisäilmojen aiheuttajia tarkemmin ja myös otetaan huomioon erilaisten kemikaalien (hajuvedet, deodorantit, voiteet, hajusteet yms.) vaikutukset rakennuksien sisäilmassa. Myös valvontaa tehostettava, uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa.

Vasemmistoliitto Alia Dannenberg Kaakkois-Suomen vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Asuntokeinottelu on suurin asumisen hintaa nostava tekijä. Tähän on mahdollista puuttua valtion kannustimilla sosiaalisen (kunnallisen) asumistuotannon lisäämiseksi. Myös sähköverkon kansallistaminen ja kannustaminen piensähkötuotantoon laskisivat asumisen hintaa. Kunta: Kaavoitus, jota ei toteuteta gryndereiden ehdoilla. Lisätään kunnallista asuntotuotantoa. Jyrkkä ei kunnallisten lämpölaitosten yksityistämiselle.

2. EI Kotitalousvähennys ei ole tasapuolinen vaan suosii hyvätuloisia. Siksi siitä tulee yleisesti ottaen luopua ja kehittää parempia kannustimia.

3. KYLLÄ Väestön keskittyminen on osittain tietoinen poliittinen päätös. Aluepolitiikalla voidaan vaikuttaa työpaikkojen ja sitä kautta väestön tasaisempaan jakautumiseen maassamme. Ikävä kyllä entinen alueiden puolestapuhuja Keskusta on pettänyt tässä äänestäjänsä. Kannatan Norjan mallin mukaisia avokätisiä toimia, joilla koko maa pidetään asuttuna.

4. EI osaa sanoa Muuttotappio vaihdetaan muuttovoittoon uudella aluepolitiikalla, jolloin tarvetta tähän ei ole.

5. KYLLÄ Tähän kannattaa osoittaa runsaasti kannustimia. Energiansäästö on olennaista ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Lisäksi se säästää jokaiselta rahaa.

6. Sisäilmaongelmat ovat suuri valtakunnallinen ongelma.

Se on monen tekijän summa, kuten huonon rakennusvalvonnan, yhteensopimattomien materiaalien, liian kiireisen rakentamisaikataulun (rakenteet eivät ehdi kuivua) tai huputuksen puutteen. Julkisen sektorin rakentamista piinaavat myös huonosti laaditut hankesuunnitelmat, valvonnan ulkoistamiset ja monimutkaiset alihankintaketjut.

Kun valvoja vastaa ainoastaan siitä, että rakennetaan juuri sellaista sutta kuin on suunniteltukin, lopputulos ei ole mairitteleva. Rakennuskäytäntöjä tulee muuttaa ja päärakennuttaja asettaa vastuuseen alihankkijoiden tekemisestä pitkällä takuulla. Myös RT-kortiston päivittäminen sisältämään todennettuja materiaalien yhteensopimisia edistäisi tervettä rakentamista puuttumalla materiaaliongelmiin.

Itä-Suomen Kiinteistöviesti 1/2019 11

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Vasemmistoliitto Kirsi Puurunen Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Myöntämällä kunnallisille kiinteistöyhtiölle halpakorkoista lainaa. Asemakaavoitus on käytettävissä. Varataan kunnallisille vuokra-asunnoille tontteja joka kaupunginosaan. Kunta: Rakentamalla vuokra-asuntoja kaikissa kaupunginosissa.

2. EI Pienituloiset saisivat vähemmän hyötyä taloyhtiöiden remonteista kuin asuntosijoittajat.

3. KYLLÄ Maakuntakaavoituksella.

4. KYLLÄ Niissä peruskorjauksissa, joissa on asukkaita.

5. EI Ohjelmaan on ensin saatava julkiset kiinteistöt.

6. Julkisesti käytössä oleviin rakennuksiin on varattava valtion budjetista osarahoitusta. Pankkien lainakorko on nyt alhainen, joten yksityiset saavat edullisesti lainaa korjauksiin. Liikekiinteistöt samalla tavalla. Tosin en tunne liikekiinteistöjen asioita.

Vasemmistoliitto Laura Meriluoto Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Esimerkiksi asettamalla kiinteistöverolla ylärajan eikä alarajaa, kuten jo pitkään on tapahtunut. Alaraja on pakottanut monet kunnat korottamaan kiinteistöveroaan, vaikka ne eivät sitä muuten olisi halunneet. Myös rakennusmääräyskokoelman sisältö vaikuttaa asumisen hintaan, jos ja kun se vaikuttaa asunnon rakennuskustannuksiin ja sen myötä sen hintaan. Esimerkiksi energiansäästömääräykset (neljäs ikkunalasi jne.) ovat sinänsä perusteltuja, mutta ei niitä saa jättää vain asukkaiden maksettavaksi. Uusien (ja vanhojenkin) määräysten kustannus-hyötysuhde on arvioitava nykyistä tarkemmin. Valtion pitäisi myös panostaa asunto-osakeyhtiöiden uusien (ja entistenkin) peruskorjausrakennuttajien koulutukseen.

Osaamattomat tekijät ovat maksaneet vuosien saatossa osakkaille kohtuuttomasti. Kunta: Pitämällä kurissa ja kohtuullisina asumiseen kohdistuvat maksut ja taksat (kiinteistövero, vesi, lämpö tontinvuokrat jne). On oikeudenmukaisempaa, että kunta hankkii tulonsa suoraan tuloihin kohdistuvalla kuntaverotuksella kuin asumiseen kohdistuvilla veroilla ja maksuilla.

2. KYLLÄ Pidän sitä mahdollisena, kunhan huolehditaan, ettei verohelpotus valu urakkahintoihin. Se ei ole aivan helppoa, joten etsisin ensiksi keinoja alentaa urakkahintoja.

3. KYLLÄ Totta kai! Maankäytön, rakentamisen, kiinteistönpidon ja kaiken muunkin asumisen kannalta keskeisen osalta lainsäädäntö ja kunnallinen päätöksenteko on aivan ratkaisevassa asemassa hyvän asumisen edellytysten luonnissa.

12 Itä-Suomen Kiinteistöviesti 1/2019

4. KYLLÄ Kyllä, mutta samalla on huolehdittava, että asunto-osakeyhtiöiden asukkailla on edellytyksiä jatkaa asumistaan ja/tai että tyhjeneviin asuntoihin löytyy uusia asukkaita. Siksi kaikkein tärkeintä on saada muuttotappio pysähtymään. Jos muuttotappio jatkuu pysyvästi, ennen pitkää vuokratalot ja lopulta myös asunto-oy:t tyhjenevät. Siinä kehityksessä remonttiavustuksista on vain hätäavuksi.

5. KYLLÄ Koska Suomen kokonaispäästöjä on vähennettävä. Remonttien tukemiseksi voitaisiin ottaa käyttöön erillinen energiaremonttituki, jolla tuettaisiin asunto-osakeyhtiöiden ja –osuuskuntien energiatehokkuusremontteja.

6. Ratkaisevaa on kiinteistönpidon (rakennuttaminen, kiinteistönhoito, isännöinti) taso. Yllä olevat arviot koskevat lähinnä Kuopion kiinteistökantaa. Asunto-osakeyhtiöissä ja omakotitaloissa löytyy sekä hyvän että huonon kiinteistönpidon kohteita. - Jonkun pitää joka syksy kiivetä kiinteistöjen katoille tarkistamaan, etteivät lehdet tuki kattokaivoja ja mahdollista niiden jäätymistä ja siitä seuraavaa kosteusvauriota. Samalla, mutta mieluummin keväällä voi mennä ullakolle tarkistamaan, ettei katto vuoda. Näiden toimien pitäisi kuulua normaaliin kiinteistönpitoon, mutta jos näin olisi menetelty menneinä vuosina, Suomessa olisi vähintään 30 % vähemmän kosteusvaurioita. Ellei ole rakenteisiin tunkeutuvaa vettä, ei ole kosteusvaurioitakaan.

Muita parantamisvaihtoehtoja löytyy eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvityksestä ja sadoista muista vastaavista, jotka vain odottavat toimeenpanoaan.