Skip to main content

Keski-Suomen Kiinteistöviesti 3/2026

Page 1

KIINTEISTÖ VIESTI KESKI-SUOMEN

3 • 26

SÄÄSTÖKESKUS ON ESIMERKKI HYVIN HOIDETUSTA TALOYHTIÖSTÄ Alvar Aallon suunnittelema Aira-talo on satavuotias

Arvi-sertifioinnin tarkoituksena on kehittää isännöinnin laatua

men Keski-Suo ÄIVÄ P TALOYHTIÖ 0.2026 2.1 torstaina 2 mukaan! u d u a t it o Ilm lma Messuohje alla m a keskiauke

Valmistumassa on useita taloyhtiöitä koskettavia lakimuutoksia


Huolehdimme puolestasi.

Jyväskylässä, pyydä tarjous:

Isännöinti

050 593 8834 / jarkko.karkkainen@kiinteistotahkola.fi 050 527 3938 / mikael.nummi@kiinteistotahkola.fi

Välitys

Digipalvelut 24/7

Vuokravälitys

Talotili-palvelu pienille taloyhtiöille

Asuntosijoittajien palvelut

Manageeraus

11:llä paikkakunnalla Suomessa, kiinteistotahkola.fi

Rakennatko uutta vai remontoitko vanhaa? Sähkötyö Rentolalta saat kaikenkokoisiin projekteihin sähkösuunnittelun ja sähköasennuspalvelun Kaikki tämä hymyilyttävän hyvällä asenteella :) Ne pienetkin sähkötyöt toteutamme sovitussa aikataulussa

puh. 0400 474 113 info@srentola.fi www.srentola.fi www.srentola.fi

2

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


3 • 2026

Tässä lehdessä 4

Pääkirjoitus: Paikallinen edunvalvonta on taloyhtiön paras turva

4 6

Lyhyesti

11 12

Asiantuntijalta

14

Satavuotias Aira-talo on hurmannut asukkaansa

18 20

Keski-Suomen Taloyhtiöpäivä

22

Mitä tilaajavastuu tarkoittaa taloyhtiön näkökulmasta?

24

Meiltä kysyttyä: Milloin hallituksella on riittävästi tietoa päätöksen tekemiseksi?

25 26

Kirja Vanhasta Fredasta valmistui

28

Asunto Oy Jyväs-Sampsa hankki oman viirin

30

Asumisen juridiikassa on tapahtumassa isoja muutoksia

32 34

Palveluhakemisto

Säästökeskuksen pihassa ei ensi talvena liukastella

12

Rivitalon pesutilan päivitys toimivaksi

Tällainen on isännöintiyritysten uusi sertifiointiohjelma Arvi

14

Näin Asunto Oy Säynätsalon Lehtisaari hyödynsi saamansa taloyhtiöteko-palkinnon

Jäsenpalvelut käytössäsi

KIINTEISTÖ VIESTI KESKI-SUOMEN

Kiinteistöliitto Keski-Suomen jäsenlehti, 25. vuosikerta Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan neljä kertaa vuodessa kaikille jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille yhdistyksen sidosryhmille.

3 • 2026

6

22

26

Julkaisija Kiinteistöliitto Keski-Suomi, Yliopistonkatu 11 C, 40100 Jyväskylä Kustantaja KKY-Palvelu Oy Päätoimittaja Hannu Mähönen, 045 110 6333, hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi Toimitus Viestintä-Paprico Oy ja Kiinteistöliitto Keski-Suomi, kiinteistoviesti@paprico.fi Ulkoasu Viestintä-Paprico Oy Ilmoitusmyynti Mediatoimisto Dorimedia Oy, 050 468 2290, timo.hyvonen@dorimedia.fi Painopaikka Kirjapaino Kari, Jyväskylä Painosmäärä 7 450 kpl Osoitelähde Kiinteistöliiton jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset kiinteistoliitto.fi/osoitteenmuutos, 045 208 6560, keski-suomi@kiinteistoliitto.fi Seuraava numero 4/2026 ilmestyy viikolla 50, aineistopäivä 9.11.2026.

3


Pääkirjoitus

Lyhyesti

Hannu Mähönen Päätoimittaja, toiminnanjohtaja

Jyväskylässä alhainen hoitovastikkeen nousuvauhti

Paikallinen edunvalvonta on taloyhtiön paras turva Taloyhtiöt kohtaavat juuri nyt suuria haasteita, kun kustannukset nousevat ja velvoitteet kiristyvät. Tässä tilanteessa Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten tekemä alueellinen ja paikallinen edunvalvonta on tärkeämpää kuin koskaan. Me varmistamme, että keskisuomalaisten taloyhtiöiden ääni kuuluu siellä, missä päätöksiä tehdään. Valtakunnallinen lainsäädäntö luo raamit, mutta arjen kustannukset ja ehdot ratkaistaan usein hyvin lähellä. Jyväskylässä ja muissa Keski-Suomen kaupungeissa ja kunnissa päätetään monista maksuista, jotka näkyvät suoraan taloyhtiöiden hoitokuluissa ja osakkaiden vastikkeissa. Siksi seuraamme kuntien päätöksentekoa tiiviisti ja otamme kantaa taloyhtiöiden puolesta. Paikallinen edunvalvonta on jatkuvaa vuoropuhelua alueen kuntapäättäjien, virkamiesten ja palveluntarjoajien kanssa. Tarjoamme heille tutkittua tietoa kiinteistönpidon ja asumisen kustannuksista, ja yhteinen tavoitteemme on pitää ne kohtuullisina ja varmistaa, että Keski-Suomi on hyvä paikka asua ja omistaa kiinteistöjä myös tulevaisuudessa. Paikallisuus näkyy myös palveluissamme taloyhtiöille. Jäsenet saavat käyttöönsä tuoreinta paikallista tietoa neuvonnassa, koulutuksissa ja viestinnässä. Kun tunnemme oman alueemme ja sen erityispiirteet, pystymme auttamaan hallituksia ja isännöitsijöitä juuri oikeissa asioissa. Kiinteistöliittoon kuuluu Keski-Suomessa pitkälti yli 2 000 taloyhtiötä ja Jyväskylänkin taloyhtiöistä suurin osa on jo jäseniä. Jatkuvasti kasvava jäsenpohja auttaa meitä turvaamaan taloyhtiöiden edut sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Mitä useampi taloyhtiö on jäsen, sitä painavampi on sanamme alueellisissa neuvottelupöydissä.

PIXABAY

Asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeiden nousuvauhti on hidastunut. Kiinteistöliiton kyselyn perusteella kerrostaloissa keskimääräinen nousu on tänä vuonna 1,5 prosenttia ja rivitalois”Hoitovastikkeiden tasoa on nostettu erittäin sa 2,8 prosenttia. maltillisesti tänä vuonna”, sanoo johtaja Juho Jyväskylässä kerJärvinen Kiinteistöliitosta. rostalon hoitovastikkeen nousuvauhti, 0,5 prosenttia, on suurista kaupungeista alhaisin. Isossa osassa kaupunkeja kiinteistökustannusten nousu on maltillisempaa kuin 2020-luvun alussa, ja taloyhtiöt ovat onnistuneet muutenkin tasapainottamaan talouttaan. Kyselyyn vastanneiden taloyhtiöistä 80 prosenttia ei ollut kerännyt ylimääräisiä hoitovastikkeita viime vuoden yhtiökokouksen jälkeen.

Taloyhtiöt voivat hakea energia-avustusta 28.9. alkaen Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus (Varke) on julkaissut ohjeet energia-avustuksen 2026–2027 hakemiseen. Avustuksen tavoitteena on parantaa asuinrakennusten energiatehokkuutta, vauhdittaa suunnitteilla olevia remontteja ja käynnistää uusia korjaushankkeita. Avustus perustuu hallituksen kevään 2026 kehysriihessä tekemään linjaukseen.

Asumismenojen kasvu kiihtyy jälleen tänä vuonna Asumismenot kasvavat tänä vuonna keskimäärin 2,7 prosenttia, käy ilmi Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:llä teettämästä selvityksestä. Asumismenojen kehityksessä on merkittäviä eroja eri asumismuotojen välillä, ja vuokra-asujilla tilanne on huomattavasti parempi kuin omistusasujilla. Omassa kerrostaloasunnossa asuminen tulee nyt keskimäärin 3 prosenttia kalliimmaksi kuin viime vuonna.

Kannessa Näkymä Lutakosta Rantaraitilta Kuva: Ilona Pietiläinen

4

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


▶▶ Lue lisää uutisia: keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/uutiset

Oman taloyhtiön remontti- ja lainatiedot nyt huoneistotietojärjestelmässä Maanmittauslaitoksen Asiointipalvelussa on nyt mahdollista tarkastella omaan huoneistoon ja taloyhtiöön liittyviä kunnossapito-, vastike- ja lainatietoja. Taloyhtiöiden piti ilmoittaa tiedot Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään kesäkuun loppuun mennessä. Kaksi kolmasosaa taloyhtiöistä ilmoitti

tiedot määräaikaan mennessä. Yli 10 000 isoa taloyhtiötä, joilla on ilmoittamisvelvollisuus, jätti tiedot ilmoittamatta. Maanmittauslaitoksen ylläpitämä huoneistotietojärjestelmä sujuvoittaa asuntokauppaa, vakuuksien arviointia ja tuo myös läpinäkyvyyttä ja tarkkuutta huoneistojen tietoihin.

Kuntakohtaisten kiinteistökustannusten nousu on ollut maltillista Taloyhtiöiden kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet viimeisen vuoden aikana Jyväskylässä 2,0 prosenttia ja Jämsässä 2,5 prosenttia. Kustannusten nousu Jyväskylässä on hidastunut viime vuodesta, mutta Jämsässä hieman kiihtynyt. Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksessä tarkasteltuja kustannuksia ovat kaukolämpö, vesi ja jätevesi, jätehuolto, sähkö ja kiinteistöverot. Selvitys kattaa 59 suurinta kaupunkia tai kuntaa, Keski-Suomesta Jyväskylä ja Jämsä. Jyväskylässä taloyhtiön veden ja jäteveden kustannukset ovat nousseet 6,3 prosenttia, kiinteistösähkö 4,7 prosenttia ja jätehuolto 1,2 prosenttia vuoden takaisesta. Kustannukset Jyväskylässä ovat nyt yhteensä 3,56 euroa asuinneliömetriltä kuukaudessa eli lähellä valtakunnallisen aineiston keskiarvoa (3,53 euroa). Kymmenen suurimman kaupungin joukossa Jyväskylän kustannukset ovat viidenneksi korkeimmat, edellään Helsinki, Lahti, Tampere ja Kuopio. 3 • 2026

Kiinteistöliiton ohjeen mukaan taloyhtiön kassassa tulisi olla taloudellisena puskurina vähintään 3–4 kuukauden hoitovastikkeet. Kuinka monen kuukauden vastikemäärä oli jyväskyläläisten taloyhtiöiden tileillä 31.12.2025?

11 %

vastasi, että enintään 1 kuukauden vastikemäärä.

15 %

vastasi, että noin 2 kuukauden vastikemäärä.

28 %

vastasi, että noin 3 kuukauden vastikemäärä

KUVA: KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOMI

45 %

vastasi, että vähintään 4 kuukauden vastikemäärä. Jämsässä taloyhtiön kaukolämmön kustannukset ovat nousseet viime vuodesta 5,1 prosenttia ja kiinteistösähkön 2,4 prosenttia. Jämsässä kiinteistökustannukset ovat nyt yhteensä 3,37 euroa asuinneliömetriltä kuukaudessa ja se sijoittuu koko aineiston edullisimpaan neljännekseen.

LÄHDE: KIINTEISTÖLIITON HOITOVASTIKEKYSELY 5.–19.5.2026. VASTAAJIA 4 841, JOISTA 239 JYVÄSKYLÄSTÄ.

5


Säästökeskuksen pihassa ei ensi talvena liukastella Asunto-osakeyhtiö Jyväskylän Säästökeskus asensi pihaansa kaukolämpöä hyödyntävän sulanapitojärjestelmän osana mittavaa saneerausta. Taloyhtiön kiinteistönhuoltokustannukset alenevat, kun lumen auraus, varastointi ja kuljetus sekä liukkaudentorjunta jäävät historiaan. Ratkaisu lisää pihassa liikkumisen turvallisuutta ja tuo mukavuutta talvipäivien arkeen. n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ, JARO SONNINEN, PEXELS

K

ilpisenkadun ja Kauppakadun kulmassa Jyväskylässä sijaitsevan Asunto Oy Jyväskylän Säästökeskuksen piha-alueella ei ensi talvena aurata lunta eikä levitetä sepeliä. Lähes tuhannen neliön alueelle on kevään

6

ja kesän aikana asennettu nestekiertoinen sulanapitojärjestelmä. Ratkaisu vähentää taloyhtiön kiinteistönhuoltokustannuksia. – Tämä on Jyväskylän ensimmäinen taloyhtiö, jonka sisäpihalle on asennet-

tu putkisto sulanapitoa varten, kertoo Säästökeskuksen hallituksen puheenjohtaja Kari Mustonen. Piha-alueelle asennettiin viisi putkistopiiriä, joissa glykoliseosta kierrätetään pumpuilla. Lämmönvaihtimet on asenKESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


t Elokuussa Asunto Oy

Jyväskylän Säästökeskuksen lipputangot oli jo siirretty entisille paikoilleen, mutta julkisivukorjaukset jatkuivat vielä. p Vanhan betonikannen päälle

tuli noin puoli metriä uusia rakennekerroksia. u Taloyhtiön hallituksen

puheenjohtaja Kari Mustonen osoittaa autohallin katossa kulkevia putkia, joiden kautta kulkee sulanapidon glykoliseos. Myös pihan sadevesiputket on sijoitettu autohallin kattoon.

nettu entiseen pannuhuoneeseen ja sulanapidon runkolinjat kulkevat autohallin yläosassa. Ne siirtävät kiinteistöstä palaavaa Alvan kaukolämpöenergiaa pihan putkistoihin. Jos paluuveden energia ei riitä sulatukseen, automatiikka ottaa tarvittaessa ”lisää puhtia” sulatukseen kiinteistöön menevästä kaukolämmöstä. Sulanapitoa täydennetään sähkövastuksilla sisäänkäyntien ja autohallin edustoilla. Pihan turvallisuutta parantaa jatkossa myös se, että vesikaton sadevedet ohjataan sadevesikaivojen kautta hulevesiverkostoon. Työt piha-alueella käynnistettiin purkutöillä alkukeväällä. Pihan valuja päästiin tekemään toukokuussa.

Pihakansi olisi remontoitu joka tapauksessa Idea piha-alueen talviaikaisesta lämmityksestä syntyi, kun Säästökeskukseen suunniteltiin mittavaa peruskorjausta. 3 • 2026

Sitä edelsivät julkisivujen, parvekkeiden ja pihakannen kuntotutkimukset vuosina 2021–25. – Aluksi sulanapito oli vain idea, lähinnä ajatus, että ”sellainen olisi kiva”. Kun sitä ryhdyttiin tarkemmin selvittämään, todettiinkin ajatuksen olevan järkevä. Kun Alva lähti pilottikumppaniksi ja urakkahinta asettui kohtuulliselle tasolle, sulanapito päätettiin toteuttaa, Mustonen kertoo. Alvalla on tavoitteena hiilineutraali energiantuotanto vuoteen 2030 mennessä. – Mekin teemme saneerauksen myötä ilmastoteon, kun pihalla eivät jatkossa pörrää dieselkäyttöiset auraustraktorit, Mustonen lisää. – Ratkaisu parantaa pihan turvallisuutta, sillä kulkijoiden ei tarvitse liukastella jään tai hiekoitussoran päällä, urakoinnista vastanneen Rakennusliike Seppänen Oy:n työnjohtaja Jaro Sonninen sanoo.

Ajoitus lämmitysputkien asentamiselle oli Sonnisen mukaan oikea, koska pihan betonikannen päälliset rakenteet olisi joka tapauksessa purettu pois osana laajempaa peruskorjausta. – Saimme suunnitelmat urakasta valmiiksi marraskuussa 2025, minkä jälkeen aloitimme urakoiden kilpailutuksen. Tammikuussa ylimääräinen yhtiökokous teki päätöksen peruskorjauksen sekä siihen liittyvän sulanapitojärjestelmän toteutuksesta, Mustonen kertoo. Säästökeskuksen pihan betonikannen alla on pysäköintihalli, jossa on kymmenen erillistä autotallia ja saman verran hallipaikkoja. – Olemme jo aikaisemmin asentaneet halliin sähköautoille latausmahdollisuuden. Tämän remontin yhteydessä halliin lisättiin savunpoistojärjestelmä, joka täydentää aikaisemmin asennettua palohälytyslaitteistoa. JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA uu

7


uu JATKOA EDELLISELTÄ AUKEAMALTA

”

Meillä ei ole tiedossa vastaavia kohteita. Katujen sulanapito toki on yleistä ja tekniikka yleisesti käytetty. Riku Martikainen, Alva-yhtiöt Oy

Osa Säästökeskuksen piha-aluetta kätkee alleen noin kymmenkunta metriä maan alla olevan betonibunkkerin, jossa on takavuosina toiminut Posti- ja telelaitoksen kaukojakokeskus sekä varavoimageneraattoreita. Pihakannen saneeraus edellytti vanhojen rakenteiden purkua, joiden yhteydessä tuli esille myös asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja. – Esimerkiksi varavoimageneraattoreiden savupiippujen yhteydessä oli tehtävä asbestipurkuja. Yllätyksiä tulee eteen aina, kun vanhoja rakenteita puretaan, sanoo Jaro Sonninen.

”Ei ole tiedossa muita Suomessa” Pihan sulanapidon pilottihanke lähti etenemään, kun Säästökeskuksen edustajat olivat Alvaan aktiivisesti yhteydessä ja halusivat selvittää erilaisia vaihtoehtoja pihan sulanapitoon. LVI-suunnittelijat vastasivat sulanapi-

”Pihan turvallisuutta parantaa jatkossa myös se, että vesikaton sadevedet ohjataan hulevesiverkostoon”, Jaro Sonninen sanoo.

tojärjestelmän teknisestä suunnittelusta. Alvan asiantuntijat puolestaan olivat varmistamassa ratkaisun toimivuutta sekä käyttökustannusten arviointia. Alva-yhtiöt Oy:n liiketoimintapäällikkö Riku Martikainen uskoo, että Säästökeskus on yksi ensimmäisistä pihan sulanapitoon päätyneistä suomalaisista taloyhtiöistä. – Meillä ei ole tiedossa vastaavia kohteita. Katujen sulanapito toki on yleistä ja tekniikka yleisesti käytetty. Martikainen näkee, että pihojen su-

Talon rakenteista löytyi tervapääskyn pesä n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN

Säästökeskuksen julkisivuremontin yhteydessä räystäskourun ja syöksytorven välisestä raosta löytyi tervapääskyn pesä. Tervapääsky on erittäin uhanalainen ja rauhoitettu laji. Sen pesien siirtäminen tai hävittäminen ja pesinnän häiritseminen on kielletty. Pesän läheisyydessä rakennustyöt keskeytettiin pesimäkauden

8

ajaksi, ja remonttia jatkettiin sillä aikaa kiinteistön muissa osissa. Jotta lintu pääsi pesälleen esteettä, rakennustelineiden ja huputuksen väliin jätettiin riittävän suuri lentoaukko. Pesä onnistuttiin säästämään ja tervapääsky saa palata omaan pesäänsä Afrikan-matkansa jälkeen keväällä.

lanapitojärjestelmä soveltuu erityisesti keskusta-alueiden ahtaille pihoille, joilla talvikunnossapidon kaluston liikkuminen ja lumen säilytys on haasteellista. – Ratkaisu tuo asukkaille mukavuutta, mutta lisäksi vähentää taloyhtiön riskiä joutua liukkaudesta johtuvien tapaturmien maksajaksi. On tapauksia, joissa taloyhtiö on joutunut maksamaan suuriakin korvauksia liukastumisen aiheuttamasta loukkaantumisesta. Martikaisen mukaan talotekniikan näkökulmasta järjestelmä on varsin yksinkertainen. – Sulanapitoa tarvitaan lähinnä nollakelillä ja pikkupakkasilla, joten se ei kuormita kaukolämpöverkkoa silloin, kun kulutus on muutenkin suurinta eli kovimmilla pakkasilla. Alva seuraa Säästökeskuksen sulanapidon käyttöönoton jälkeen, miten järjestelmä toimii käytännössä. Martikaisen mukaan energiantuotannon kannalta on järkevää, että kaukolämpöverkko luovuttaa lämpöä mahdollisimman tehokkaasti. – Kiinteistön paluuveden energiaa hyödyntämällä voimalaitokselle palaavan veden lämpötila putoaa. Tällöin saadaan laskettua verkostohäviötä ja kasvatettua voimalaitoksen sähköntuotantoa. Lisäksi savukaasupesurilta saadaan enemmän lämpöä talteen. Näin järjestelmän kokonaistehokkuus paranee. KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


Talon peltikatto uusittiin vuonna 2019. Vesikattosaneerauksen yhteydessä ei rakennusvalvonnan vaatimaa värisävyä löytynyt valmiina peltipinnoitteena. Katto jätettiin hapettumaan ja sen maalaus alkuperäiseen sävyyn sisältyi tämän vuoden julkisivusaneeraukseen.

”Säästökeskus on esimerkki hyvin hoidetusta taloyhtiöstä” Asunto Oy Jyväskylän Säästökeskuksen isännöitsijä Arto Pollari kannustaa taloyhtiöitä suunnitelmalliseen kunnossapitoon, jotta kiinteistön arvo säilyy. n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVAT: JARO SONNINEN

Asunto Oy Jyväskylän Säästökeskuksen kiinteistö käsittää yhdeksän liiketilaa ja 58 huoneistoa. Katutason liiketiloissa toimii muun muassa Suomen käsityön museo. – Tämän vuoden mittavaa peruskorjausta edelsivät julkisivun ja pihakannen kuntokartoitukset. Korjaustöiden suunnittelu alkoi loppuvuodesta 2024, kertoo isännöitsijä Arto­ Pollari REIM Jyväskylä Oy:stä. Pihakannen saneerauksen, sulanapitojärjestelmän asennuksen ja julkisivuremontin lisäksi Säästökeskuksessa on tehty ja tehdään tänä vuonna paljon muutakin. Lokakuussa päättyvään urakkaan kuuluvat muun muassa liiketilojen käyntiovien ja talon porrasovien uusiminen, lipputankojen siirtäminen takaisin alkuperäiselle paikalleen, valaistuksen uusiminen sekä sähkövarauksen asennus Suomen käsityön museon lipan 3 • 2026

päälle valotaideteoksia varten. Parvekkeiden paloturvallisuutta on parannettu vaihtamalla niiden väliseinät EI30-paloluokituksen osastoiviksi seiniksi. – Koska rakennuksen julkisivu on suojeltu, haasteena oli saada alkuperäisen kaltaisia liiketilojen ikkunoita. Lopulta pääsimme rakennusvalvonnan kanssa sopimukseen siitä, että liiketilojen vanhat ikkunat voidaan korvata lämpölaseilla. Julkisivussa on niin sanottu terastirappaus, joka korjattiin kuntokartoituksen tietojen pohjalta.

Korjauksia on tehty suunnitelmallisesti Kaupunkikuvan kannalta keskeisellä paikalla sijaitseva asuin- ja liiketalo on valmistunut vuonna 1960. Pollari pitää Säästökeskusta esimerkkinä hyvin hoidetusta taloyhtiöstä. – Taloyhtiössä on oivallettu se, että kiinteistö säilyttää arvonsa vain suunnitelmallisilla ja säännöllisillä korjauksilla. 2000-luvulla taloyhtiö on vienyt koko ajan läpi saneerauksia: on uusittu kylpyhuoneet ja käyttövesiputket, pinnoitettu viemärit, uusittu sähkönsyöttöjä – ja paljon muuta, Pollari luettelee.

Pollari kannustaa kaikkien taloyhtiöiden päättäjiä miettimään, miten hankalaksi tilanne voi mennä korjausten laiminlyönnin vuoksi. – Korjausvelka kasvaa ja kiinteistön arvo laskee. Se taas heikentää mahdollisuuksia saada pankeilta rahoitusta peruskorjauksiin. Mielestäni taloyhtiölainojen marginaalit ovat kohtuullisella tasolla, joten säännöllisille korjauksille ei pitäisi olla esteitä.

Puoli vuotta kestävä rutistus Säästökeskuksen peruskorjauksen on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä. – Tammikuussa 2027 järjestämme ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa selvitetään, ketkä osakkaat haluavat maksaa taloyhtiölainansa kerralla pois ja ketkä rahoitusvastikkeen muodossa, Pollari kertoo. Pollarin mukaan Säästökeskuksen yhtiökokouksissa on yleensä päästy yksimielisyyteen suuristakin hankkeista. – Isännöitsijänä olen tiedottanut suunnitteilla olevista projekteista tarkoin ennen yhtiökokousta. Ennakkotietojen avulla osakkaat pääsevät jyvälle suunnitteilla olevista hankkeista ja voivat ennakkoon miettiä lisäkysymyksiä.

9


Kun on kyse

LINJASANEERAUKSET // PERUSKORJAUKSET KORJAUSVAHIRAKENTAMISESTA NKOKORJAUKSET // TILAMUUTOKSET RENEVO.FI Laadun takaa ihmiset.

Sulun Kiinteistönhoito Oy LINJASANEERAUKSET // PERUSKORJAUKSET VAHINKOKORJAUKSET // TILAMUUTOKSET

HELSINKI • LAHTI • JYVÄSKYLÄ • JOENSUU SOITA MEILLE: 020 734 9910 // INFO@RENEVO.FI

tarjoaa monipuolisia kiinteistönhoidon palveluja asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300

HELSINKI • LAHTI • JYVÄSKYLÄ • JOENSUU HELSINKI • LAHTI • JYVÄSKYLÄ SOITA MEILLE: 020 734 9910 // INFO@RENEVO.FI SOITA MEILLE: 020 734 9910 // INFO@RENEVO.FI

www.sulunkh.fi

Taloyhtiön palvelut samasta paikasta Olemme mukana, kun tarvitset asiantuntijan tukea. Meillä hoidat taloyhtiösi pankki-, rahoitus- ja vakuutusasiat helposti yhdessä paikassa. Digipalvelut ja asiantuntijamme auttavat taloyhtiösi kaikissa käänteissä. Taloyhtiön päätöksenteossa kokonaisuuden hallinta on tärkeää. Olemme mukana Keski-Suomen Taloyhtiöpäivässä Paviljongissa to 22.10.2026. Löydät meidät osastolta 44. Tervetuloa juttelemaan!

10

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


Asiantuntijalta Pauliina Haapsaari Kiinteistöliiton vanhempi juristi

Kosteutta kylpyhuoneessa – kuka vastaa kylpyhuoneremontin kustannuksista? Kun osakas ryhtyy remontoimaan osakehuoneistossaan kylpyhuonetta ja kosteuskartoituksessa löytyy laatoituksesta pintakosteutta, saattaa syntyä epäselvyyttä siitä, kuka remontin kustannuksista on vastuussa. Merkitystä on sillä, onko kylpyhuoneessa taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvaa korjaustarvetta. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty kunnossapitovastuun jakautumisesta osakkaan ja taloyhtiön välillä, noudatetaan asunto-osakeyhtiölain kunnossapitoa koskevia säännöksiä. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet, eristeet ja perusjärjestelmät, jotka yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen. Kyseisen pykälän mukaan yhtiö on lisäksi velvollinen ennallistamaan osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan osan korjaamisen vuoksi yhtiön ajankohdan mukaiseen perustasoon. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 3 §:n mukaan osakkaan on puolestaan pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat. Asunto-osakeyhtiölain 5 luvussa säädetään osakkeenomistajan oikeudesta tehdä muutostöitä osakehuoneistossaan. Kyseisen luvun 1 §:n mukaan osakkeenomistalla on oikeus tehdä omalla kustannuksellaan muutoksia osakehuoneistossaan. Jos kylpyhuoneessa todetaan laatoituksessa pintakosteutta, ei tämä automaattisesti tarkoita sitä, että kylpyhuoneessa olisi sellainen vika, että vastuu kylpyhuoneremontin kustannuksista siirtyisi taloyhtiölle. Mikäli remontin yhteydessä ei löydy rakenteisiin tai muuhun taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvaan osaan ulottuvaa vauriota, ei taloyhtiöllä lähtökohtaisesti ole myöskään korjausvastuuta eikä vastuuta kustannuksista remontissa. Silloin kun kylpyhuoneessa ei ole taloyhtiölle asunto-osakeyhtiölain mukaan kuuluvaa korjaustarvetta, vastaa osakas remonttinsa kustannuksista täysimääräisesti.

3 • 2026

”

Silloin kun kylpyhuoneessa ei ole taloyhtiölle asunto-osakeyhtiölain mukaan kuuluvaa korjaustarvetta, vastaa osakas remonttinsa kustannuksista täysimääräisesti.

Pauliina Haapsaari on tavattavissa Keski-Suomen Taloyhtiöpäivässä 22.10.

11


Remontin yhteydessä hankittiin tilaan sopiva pesukone, jonka syvyys on vain 45 cm. Allaskaluste muodostuu kaappiosasta ja itse leikatusta liimalevykannesta. Päälle sijoitettiin jokikiveen tehty allas.

Rivitalon pesutilan päivitys toimivaksi Ahtaaseen pesuhuoneeseen päätettiin tehdä muutos remontoimalla. Tilaa saatiin avartumaan poistamalla liian suuret säilytyskalusteet sekä kookas suihkukaappi. n TEKSTI JA KUVAT: ILONA PIETILÄINEN

Koti kuntoon, osa 3/4 Ilona Pietiläinen on jyväskyläläinen valokuvaaja, toimittaja ja kirjailija. Hän esittelee juttusarjassa sanoin ja kuvin, miten vuonna 1985 rakennetun 71-­neliöisen rivitaloasunnon peruskorjaus toteutettiin.

12

P

esutilojen remontointi lähtee liikkeelle yhteydenotosta isännöitsijään sekä taloyhtiöön. Ohjeiden, neuvojen ja taloyhtiökohtaisten vaatimusten selvittämisen jälkeen on helppo laatia remonttisuunnitelma. Pesutiloja remontoitaessa vaaditaan käytännössä aina taloyhtiölle tehtävä muutostyöilmoitus. Isännöitsijään on hyvä ottaa yhteyttä taloyhtiön ja osakkaan välillä jakautuvista kuluista. Lähtökohtaisesti osakkaan omassa remontissa osakas kuitenkin vastaa kaikista kustannuksista.

Vuonna 1985 rakennetun rivitaloasunnon pesutilojen pinnat oli remontoitu edellisen asukkaan toimesta kymmenen vuotta sitten. Päivitystä haluttiin kokonaisilmeeseen. Kylpyhuoneen vesiputket kulkivat pinta-asennettuina seinillä, ne haluttiin remontin myötä siirtää seinän sisällä kulkeviksi. Toiminnallisuus tilassa oli liian suurten kalusteiden sekä valtavan suihkukaapin vuoksi huono. Pesuhuone päätettiin päivittää remontin avulla. Muutostyöilmoitus tehtiin hallitukselle, joka hyväksyi hankkeen. HankKESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


Vanhat laatat ja saumat oli hankala pitää puhtaina. Pintaan vedetyt vesiputket lisäsivät kylpyhuoneen ahdasta tunnelmaa.

Saunan lasioven ansiosta tilantunne kasvoi. Lattiapöntön tilalle asennettu seinäistuin lisää helppohoitoisuutta ja käytännöllisyyttä.

Tilaan sopimaton suuri suihkukaappi päätettiin poistaa. Kalusteiden uudelleen asettelun ansiosta ei sitä veden roiskesuojaukseen tarvittu.

Saunan lattia uusittiin kylpyhuoneen lattian kanssa yhteneväiseksi. Sujuvaksi laatoitustyö tehtiin viemällä lauteet toisaalle uudelleen sävytettäviksi.

keeseen osallistuivat valvoja, remontoija, sähkömies sekä putkimies. Hankkeen hyväksymisen jälkeen tilattiin laatat, valaistus sekä vesikalusteet. Remontti käynnistettiin vasta tarvikkeiden saavuttua. Näin vältyttiin ikäviltä keskeytyksiltä. Ensimmäiseksi paikalla käytettiin putkimies sekä sähkömies, jotka olivat taloyhtiön hyväksymät ja muutostyöilmoituksessa ilmoitettu. Ammattilaiset sulkivat tilasta sähkön sekä veden. Tämän jälkeen aloitettiin purkutyöt.

Haastavinta oli kuljettaa purkutavara sisäkautta ulos. Purkujäte vietiin suoraan kierrätysasemalle. Vessanpönttö, lavuaari, kalusteet sekä kiuas kierrätettiin nettikirpputorin kautta. Uusien vesikalusteiden hankintakustannukset jäivät osakkeenomistajalle yhteisellä sopimuksella.

3 • 2026

Aikaisempi remontti antoi hyvän pohjan Edellinen kylpyhuoneremontti oli tehty kymmenen vuotta sitten, silloin oli tilas-

ta otettu asianmukaiset asbestinäytteet. Laatoitusten alla ei ollut käytetty vanhoja muovimattoja tai muutakaan riskialtista rakennusmateriaalia. Kosteusvaurioita tai havaintoja siitä ei ollut aikaisemman remontin, eikä uuden remontinkaan aikana. Purkutoimenpiteiden ja putkiasennusten päätyttyä seinille asennettiin kostean tilan levyt. Lattiat tasoitettiin, minkä jälkeen sähkömies asensi uuden lattialämmityskaapelin. Kaapeli peitettiin lattialämmitysmassalla. Perusvalussa oli vanha lattialämmityskaapeli, joka jätettiin uuden alle. Sen voi tarvittaessa ottaa käyttöön uudelleen, jos sellaiseen ilmenee tarvetta. Edellisten kuivumisaikojen päätyttyä lattiapinta tasoitettiin, käsiteltiin tartuntapohjusteella ja vesieristettiin. Vesieristyksen tarkasti muutosilmoituksessa nimetty valvoja. Valvoja teki tarkastuksesta taloyhtiölle erillisen raportin, josta ilmenevät työssä käytetyt aineet ja niiden määrät sekä vesieristeen paksuus. Pohjatöiden jälkeen seinät ja lattiat laatoitettiin. Viimeistely tehtiin saumaaineella. Putkimies asensi vesikalusteet paikoilleen. Hän varmisti lopputuloksen koeponnistuksella ja teki siitä pöytäkirjan. Kattoon asennettiin uusi paneelikatto ja valaistus. Valaistuksen ja muut tarvittavat sähköistykset teki sähkömies. Muutoksista tehtiin sähkömittauspöytäkirja sekä sähköpiirros. Kylpyhuoneeseen liittyvän saunan lauteet oli vaihdettu edellisessä remontissa. Niiden kunnostamiseen riitti kevyt hionta ja käsittely ruskealla laudesuojalla. Saunan seinäpaneelit käsiteltiin saunavahalla tummemmiksi. Sähkökiukaan käyttöikä oli tullut loppuun, joten sen tilalle hankittiin uusi sähkökiuas. Remontin yhteydessä vaihdettiin saunan ovi sekä kylpyhuoneeseen johtava ovi. Kylpyhuoneen oven lasi on huurrettu. Lopuksi tilaan tuotiin lämpöä kosteutta hyvin kestävien tiikkiyksityiskohtien avulla.

Taloyhtiön hallitukselle luovutettiin remontin asiakirjat Asianmukaisten tarkastusten jälkeen luovutettiin remonttia koskevat asiakirjat kokonaisuudessaan taloyhtiön hallitukselle. Muutostyöraportista remontin loppuun asti matka koettiin helpoksi. Jokaisella remonttiin liittyvällä ammattilaisella oli oma tontti, jonka he hoitivat taloyhtiön toivomalla tavalla.

13


Satavuotias Aira-talo on hurmannut asukkaansa Alvar Aallon arkkitehtiuran ensimmäisiä virstanpylväitä oli Aira-talo. Tapionkatu 2:ssa sijaitseva asuinkerrostalo oli myös Jyväskylän ensimmäinen asunto-osakeyhtiö. Talon pitkäaikaisen asukkaan Kaija Kähkösen mukaan satavuotiaassa talossa on aktiivinen asukasyhteisö. n TEKSTI JA KUVAT: PIA TERVOJA

A

lvar Aallon suunnittelema Aira-talo täyttää tänä vuonna täydet sata vuotta. Jyväskyläläinen asuinkerrostalo edustaa arkkitehdin varhaiselle tuotannolle tyypillistä 1920-luvun klassismia. Tapionkatu 2:ssa sijaitseva rapattu tiilitalo on ulkopuoleltaan hillityn pelkistetty. Talon julkisivusta voi kuitenkin löytää useita mielenkiintoisia yksityiskohtia. Ulko-ovien päällä on kaariaukot ja syöksytorvia koristavat punaiset kierrekoristelut sekä pienet ruusukkeet. Kolmikerroksessa rapatussa tiilitalossa on kolme rappua, joista jokaisessa kuusi keskenään samankokoista asuntoa. Alkujaan 70-neliöisten kaksioiden pohjapiirrokset olivat identtiset, tosin samassa kerroksessa peilikuvina. Vuonna 1926 valmistuneen talon rakennuttivat Valtion Rautateiden työntekijät asuntopulan vuoksi. Aikanaan oli radikaali sosiaalinen ratkaisu, että eri asemissa olevat rautatieläiset asuivat samanlaisissa asunnoissa.

Hella, kakluuni ja lattia satavuotiaita Aira-talon pitkäaikainen asukas Kaija Kähkönen muistaa hyvin, millaisen ensivaikutelman hän sai asunnostaan vuonna 2004. – Olin kävelemässä silloiseen kotiini, kun huomasin asuntoesittelykyltin Airan portin vieressä. Asunnon takassa paloi tuli ja keittiössä tuoksui kahvi. Asuntoon syttyi heti tietynlainen kiinnostus. Minuun tekivät vaikutuksen asunnon valoisuus ja korkeat huoneet.

14

Asunto päätyi kuitenkin nopeammalle tarjoajalle. Lomallaan Kähkönen luki Opettaja-lehdestä, että Jyväskylässä on myynnissä kerrostalokolmio. Kun hän soitti numeroon, siellä vastasikin tuttu ääni. – Asunnon kaupat olivat peruuntuneet, joten sain haluamani asunnon. Kähkönen purki muuttonsa jälkeen kevytrakenteisen seinän ja palautti asunnon kaksioksi. Muita muutostöitä ovat olleet kauniiden pariovien kääntösuunnan muuttaminen niin, että ne aukeavat eteisen sijaan olohuoneeseen. – Asuntoni on tietääkseni ainoa, jossa pariovet ovat säilyneet. Kähkönen halusi säilyttää myös keittiön alkuperäisen hellauunin, joka on asiantuntijan mukaan varsin laadukkaasti valmistettu. Myös olohuoneen kakluuni ja asunnon puulattiat ovat sadan vuoden takaa.

Yhteisöllisyys näkyy myös pihatalkoisiin osallistujien määrässä. – Vuokralaisetkin tulevat mielellään talkoisiin ja ovat aktiivisia muutenkin. Kun talo tai piha kaipaa kohentamista, talossa mietitään, voisiko jotain tehdä itse. Viime keväänä maalattiin talkoilla Tapionkadun puoleisen kellarikerroksen ikkunoita suojaavat vanerit ja talon kivijalka. Portti sekä matto- ja pyykkiteline maalattiin punaisiksi, kuten ulkorappujen kaiteet. Kähkönenkin on osallistunut aktiivisesti talon kunnostamiseen esimerkiksi maalaamalla kaksi kertaa kellarikerroksen suojavanerit. – Ensimmäisellä kerralla minulla oli käytössä valmis teippisapluuna. Tänä vuonna minun piti tehdä sapluuna itse.

”Ensin mietitään, voiko tehdä itse”

Asukkaat ovat tottuneet siihen, että Airatalo herättää mielenkiintoa. Talon liepeillä käy paljon matkailijoita, etenkin arkkitehtiopiskelijoita. – Uskon, että Aalto Works -sarjan pääsy Unescon maailmanperintökohteeksi heijastuu kiinnostuksena myös Aira-taloon, vaikka se ei ole kohteiden listalla, asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Airi Immonen sanoo. Immonen toivoo, että jatkossa Aallon varhaista asuntotuotantoa ja sosiaalista rakentamista tuotaisiin arvostavasti yhä enemmän esille.

Aira-talossa vallitsee poikkeuksellisen yhteisöllinen henki. Kaija Kähkönen sanoo aistineensa sen heti muutettuaan. – Avun pyytäminen on ollut aina luontevaa. Kun yksi pitkäaikainen asukas oli sairaana, naapurit kävivät häntä katsomassa. Kesäaikana saatetaan pyytää pihagrillin äärelle ja kahville, milloin vain. Taloyhtiön asukkaiden WhatsApp-ryhmässä käy vilkas liikenne, hän luettelee. Elokuun lopussa talon asukkaat järjestivät yhdessä isot 100-vuotisjuhlat, joiden suunnittelu ja järjestäminen vaativat paljon työtä.

Aallon varhaisille töille enemmän arvostusta

JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA uu

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


Kaija Kähkönen on asunut Aira-talossa yli 20 vuotta. Hän on halunnut säilyttää keittiön alkuperäisen hellauunin, joka on asiantuntijan mukaan hyvin tehty. Kähkösen asunnossa myös olohuoneen kakluuni ja asunnon puulattiat ovat sadan vuoden takaa.

3 • 2026

15


uu JATKOA EDELLISELTÄ AUKEAMALTA

Museoviraston suojelemassa talossa vaalitaan Alvar Aallon henkeä Juhlavuoden kunniaksi Airatalossa palautettiin rappukäytävät alkuperäiseen värimaailmaan.

seinäpintaan ja niiden välissä olevaan väriraitaan. Sävyinä ovat nyt vihertävä ja terrakotan punainen. Väriraita on tummanruskea.

Aira-talon julkisivu on Museoviraston suojelema. Tämä edellyttää sitä, että kaikista julkisivuun liittyvistä remonteista tulee konsultoida Keski-Suomen museota ja Alvar Aalto -säätiötä. Vaikka suojelu ei koske huoneistoja tai muita sisätiloja, taloyhtiön viimeisin remontti haluttiin tehdä pieteetillä vanhaa kunnioittaen. Porrashuoneet maalattiin Alvar­ Aallon suunnittelemilla värisävyillä. Valkoiset seinät saivat remontissa kauniit tummemmat sävyt. – Tämän hetken osakkaiden tahtotila on, että pyrimme mahdollisuuksien mukaan Aaltoa arvostaviin valintoihin, kertoo Asunto-osakeyhtiö Airan hallituksen puheenjohtaja Airi Immonen. – Aalto-säätiön konservaattorin tekemässä väritutkimuksessa löydettiin useita värikerroksia, joista päädyttiin kaksiväriseen

Vesikatto ja räystäslaudoitus odottavat remonttia

Porrashuoneeseen jätettiin tulevillekin asukkaille aikaikkuna, josta näkee eri maalikerrostumat.

Aira-talon puutarhamaisen pihan kuntoa ylläpidetään säännöllisesti talkoilla. Arboristi on tarkistanut vanhojen puiden kunnon ja puita uusitaan tarvittaessa.

16

Suojelupäätös tarkoittaa käytännössä sitä, että remontit eivät ole kaikkein halvimpia. Lisäksi talossa on vain 18 asuntoa, joten maksajia on vähän. – Remonttien suunnittelu on aikamoinen taloudellinen palapeli. Siksi tarvitaan ennakoimista, kuten korjausvastikkeiden keräämistä etukäteen, Immonen toteaa. Taloyhtiön hintavin remontti on ollut vuosina 2010–2012 toteutettu lvi-saneeraus. Viime vuosina on tehty pienempiä, mutta tärkeitä kunnostuksia. Seuraava iso remontti tulee olemaan vesikaton ja räystäslaudoituksen kunnostaminen. Punavihreä räystäslaudoitus sorvattuine kannatinvasoineen on talon ilmeessä tärkeä yksityiskohta. Vastaava ratkaisu on myös Konstantin Kiseleffin suunnittele-

missa Seminaarinmäen vanhoissa punatiilisissä yliopistorakennuksissa. – Sanoisin, että katon kanssa emme ole jäniksen selässä, mutta emme myöskään odota sitä, että remontti on pakko tehdä. Aira-talossa on monesta keskustan kerrostalosta poiketen iso piha. Puutarhamaisen pihan kuntoa ylläpidetään säännöllisesti talkoilla. Arboristi on tarkistanut vanhojen puiden kunnon ja puita uusitaan tarvittaessa. Immonen toivoo, että naapuriin, entiselle Pienteollisuustalon tontille, rakentuvassa uudessa korttelissa huomioitaisiin huolella viherpiharakentaminen. – Odotamme, että Airan puutarhapiha saisi arvoisensa kumppanin. Immosen mukaan taloyhtiössä tiedostetaan, että jossain vaiheessa omaakin pihaa joudutaan muokkaamaan jonkin verran uusiksi. – Sähköautot vaativat latauspistokkeensa. Asukaskyselyn mukaan latausmahdollisuudelle ei ole vielä tarvetta, mutta tulevaisuudessa meitä odottaa iso piharemontti.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


Kierrätä puutarhajätteet Tuo puutarhajätteet Mustankorkealle ympäri vuoden – peräkärrykuormat edullisella päivämaksulla tai suuret kuormat hinnaston mukaan. Lue lisää: mustankorkea.fi

EPSI Ratingin asiakastyytyväisyystutkimus DNA:lla on tyytyväisimmät laajakaista-asiakkaat Meillä on Suomen tyytyväisimmät laajakaistaliittymien yksityisasiakkaat* – jo toista vuotta pötköön. Eikä ihme, sillä meiltä saat aina netin, joka sopii tarpeisiisi kuin nenä päähän. Sen lisäksi vain ja ainoastaan meiltä saat kodin laajakaistan turvallisella nettiselauksella.

*EPSI Rating -organisaation riippumaton tutkimus Laajakaistaliittymät, yksityis- ja yritysasiakkaat 10/2025. Yksityisasiakkaat, asiakastyytyväisyys: DNA 73,5, Telia 70,2, Elisa 69,6. Tutkimuksen virhemarginaali on +/- 1,8. Yritysasiakkaat, asiakastyytyväisyys: DNA 74,1, Elisa 73,6, Telia 71,9. Tutkimuksen virhemarginaali on +/- 1,6. Lue lisää dna.fi

3 • 2026

Taloyhtiöpäättäjänä tee valinta asukkaiden eduksi ja liittykää joukkoon! Olitpa sitten tuore tuttavuus tai DNA-konkari, jokainen asiakas on meille tärkeä. Ja nälkä kasvaa syödessä. Teemme kaikkemme, että tyytyväisyys nousee jatkossa vielä entisestään. Kiitos luottamuksesta.

Lisätietoja osoitteessa dna.fi/taloyhtiöt

17


MESSUOHJELMA

KESKI-SUOMEN

2026

TALOYHTIÖPÄIVÄ Torstaina 22.10. klo 12.00–17.00 Jyväskylän Paviljonki

OHJELMA 8.30–12.00 Isännöintialan ammattilaisseminaari 12.00–17.00 Messuosastot avoinna 12.00–17.00 Kahvitori avoinna 13.00–16.45 Esityksiä ohjelmalavalla

TERVETULOA KESKI-SUOMEN SUURIMPAAN TALOYHTIÖTAPAHTUMAAN! Asunto-osakeyhtiölain tuoreet muutokset

Mielenkiintoisia oikeustapauksia taloyhtiömaailmasta – uskoisiko todeksi? Isännöintiliiton lakiasiantuntija Kristel Pynnönen Andersson

18

Kahvitori

Suomen Kiinteistöliiton vanhempi juristi Pauliina Haapsaari

60 osastoa

Tietoiskuja Kaikille avoin!

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


OHJELMALAVALLA

NÄYTTEILLEASETTAJAT

13.00–13.45 Mistä rahoitus taloyhtiön remontteihin? – paneelikeskustelu Paneelikeskustelussa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Otto Mattsson, Danske Bankin johtaja Ville Roihu ja isännöitsijä Jan Toikkanen (Oiva Isännöinti Noste). Keskustelua johtaa Suomen Kiinteistöliiton johtaja (jäsenpalvelut ja kehitys) Juho Järvinen.

A-Insinöörit Afry Finland Oy Alavus Ikkunat ja Ovet Alva Antennimies / Ari Flyktman Ky Anticimex Oy ARE Asianajotoimisto Fenno Oy Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy Danske Bank DNA Elisa eParking.fi GF Uponor Hidpex Oy Honkoworks Howden Finland Oy HögforsGST Ilmastointitohtorit Oy iLOQ Oy Insinööri- ja arkkitehtitoimisto Kompassi Oy Jari Hintikka Oy Karelia-Ikkuna Oy Kata Safety Oy Kattokeskus KONE Hissit Oy Lehtovuori Oy Loimua Oy Lounea Valokuitu LukkoLuket x Abloy Lumon, Visor ja Balkonser Maanmittauslaitos, Huoneistotietojärjestelmä Molok Oy Mustankorkea Oy OP Keski-Suomi Optimate Oras Oy - Gustavsberg Otis Oy Palokan Putkipalvelu Oy Pestes Oy Pihla ja Tiivi ikkunat ja ovet Polygon Finland Oy Rakennusliike Seppänen Oy Redo Oy Renevo Oy Safetum Oy Saumaset Oy Sitowise Oy Suomen Hissiurakointi Oy Suomen Hypoteekkiyhdistys Sustera Oy Sähkö-Äijät Oy Taloyhtiöklinikka ILMOITTAUDU Teemun Talotekniikka Oy messuvieraaksi TL-Maint Oy 20.10. mennessä Vesivek taloyhtiöpäivä.fi VRJ Etelä-Suomi VV-Kuivaus Oy WeSecure

14.00–14.25 Huoneistotietojärjestelmä – viranomaisen visiosta taloyhtiön työkalupakkiin Janne Murtoniemi, johtaja, Maanmittauslaitos 14.30–14.40 Vuoden taloyhtiöteko 2026 Keski-Suomessa -julkistus Vesa Lensu, hallituksen puheenjohtaja, Kiinteistöliitto Keski-Suomi 15.00–15.25 Asunto-osakeyhtiölain tuoreet muutokset Pauliina Haapsaari, vanhempi juristi, Suomen Kiinteistöliitto 15.30–15.55 Varken korjausavustukset ja takauslaina taloyhtiöille Leif Andersson, erityisasiantuntija, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus 16.00–16.45 Mielenkiintoisia oikeustapauksia taloyhtiömaailmasta – uskoisitko todeksi? Kristel Pynnönen Andersson, lakiasiantuntija, Isännöintiliitto Juontajana Mikko Myllymäki Muutokset ohjelmaan mahdollisia.

Taloyhtiöklinikka avoinna koko messujen ajan – tule tapaamaan asiantuntijoita: • 12.00–17.00 Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton juristeja paikalla • 13.00–15.00 Arvi isännöinnin sertifikaatti Isännöintiliiton sertifiointipäällikkö Simo Taitto • 14.00–15.00 Avustukset taloyhtiöille Varken erityisasiantuntija Leif Andersson • 15.00–16.00 Taloyhtiön talous Kiinteistöliiton johtaja Juho Järvinen • 15.00–17.00 Taloyhtiön strategia asiantuntija Arto Maijala

3 • 2026

19


Uusi Arvi-sertifiointi kehittää isännöinnin laatua Arvi on isännöintiyrityksille tarkoitettu uusi sertifiointiohjelma, jonka tarkoituksena on kehittää isännöintialan laatua. Sertifiointi perustuu puolueettomaan auditointiin, jossa varmistetaan, että yritys täyttää isännöinnin laatukriteerit. n TEKSTI: SIMO TAITTO, ISÄNNÖINTILIITTO n KUVA: ALEKSI POUTANEN

I

sännöintiliitto julkaisi Arvi-sertifiointiohjelman maaliskuussa 2026, ja se on myös vastuussa Arvin hallinnosta. Puolueettomuuden varmistamiseksi varsinaiset auditoinnit tekee Isännöintiliiton auditointikumppani Kiwa Sertifiointi Oy, jolla ei ole sidoksia isännöintialaan.

Arvin merkitys taloyhtiöille Isännöinnillä on keskeinen rooli taloyhtiöiden toiminnassa. Taloyhtiön arki toimii parhaiten, kun isännöinti on osaavaa, läpinäkyvää ja luotettavaa. Tämän vuoksi isännöinnin laatuun liittyy paljon odotuksia. Taloyhtiöiden näkökulmasta Arvi-sertifiointi tarjoaa välineen isännöintiyritysten valintaan ja vertailuun. Sertifiointi on osoitus siitä, että isännöintiyrityksen toiminta täyttää asetetut vaatimukset. Sertifiointi on myös merkki siitä, että yritys haluaa panostaa laatuun ja toiminnan kehittämiseen. Tunnustuksena tästä työstä yritys saa käyttöönsä Arvisertifiointimerkin, jonka avulla on helppo tunnistaa sertifioidut yritykset. Sertifiointi tukee taloyhtiön hallituksen päätöksentekoa isännöintiyrityksen

20

”

Taloyhtiöiden näkökulmasta Arvi-sertifiointi tarjoaa välineen isännöintiyritysten valintaan ja vertailuun. valinnassa ja se lisää luottamusta isännöintiin. Samalla Arvi yhtenäistää käsitystä siitä, mitä hyvä ja vastuullinen isännöinti käytännössä tarkoittaa. Arvi-sertifioinnin tiedot ovat julkisia, eli kuka tahansa voi tarkastaa Arvin nettisivuilta sertifioidut yritykset ja auditointien tulokset.

Auditointikriteerit Arvi-kriteerit jakautuvat kahteen kokonaisuuteen: yritystoimintaa ja johtamista koskeviin vaatimuksiin sekä isännöintitoiminnan vaatimuksiin. Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa yrityksen taloudellista vakautta, resursointia, henkilöstön osaamista ja perehdytystä,

dokumentaation hallintaa, reklamaatioiden käsittelyä sekä talouden ja hallinnon prosesseja. Sertifiointi ei ole kertaluonteinen toimenpide, vaan jatkuva prosessi. Sertifikaatin myöntämisen jälkeen seuranta-auditointeja tehdään säännöllisesti. Jos auditoinneissa havaitaan, että jokin vaatimus ei täyty, yritykseltä edellytetään korjausta puutteisiin, jotta sertifiointi voi jatkua. Arvin tavoitteen on tuoda isännöinnin laatuun aiempaa enemmän läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Arvi-sertifioinnin erikoispiirteenä on kypsyystasot, jotka kertovat, miten yritykset ovat menestyneet auditoinneissa eri osa-alueilla. Tämä myös kannustaa isännöintiyrityksiä kehittämään jatkuvasti omaa toimintaansa, sillä kypsyystasopisteitä voi parantaa jokaisella auditoinnilla.

Arvi on ISA-yritysauktorisoinnin korvaaja Arvin edeltäjä ISA-yritysauktorisointijärjestelmä päättyy tänä vuonna. Arvi ottaa siis ISAn paikan isännöinnin sertifiointiohjelmana. Merkittävin syy ISAn lakkautKESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


Asiantunteva kumppanisi Meiltä löydät asiantuntijan tilanteeseen kuin tilanteeseen

Kauppakatu 24, 40100 Jyväskylä • p. (020) 730 0995 Kauppakatu 17 B, 80100 Joensuu • p. (013) 120 731 Oksasenkatu 8 B, 53100 Lappeenranta • p. (020) 730 0990 www.asianajotoimisto.com • asianajotoimisto@kontturi.fi

tamiseen oli pitkään jatkuneen sertifiointiohjelman kehityksen pysähtyminen ja haasteet tunnettavuudessa. Tässä tilanteessa parempi vaihtoehto oli tehdä kokonaan uusi sertifiointiohjelma kuin päivittää vanhaa. Keskeisimmät erot Arvin ja ISAn välillä liittyvät auditointikriteereihin ja auditointiohjelmaan. Arvi-kriteerit on kirjoitettu standardimaiseen muotoon ja samalla vaatimusten sisältö on päivitetty. Koska vaatimuksia on myös enemmän kuin ISA-auktorisoinnissa, auditointipäivien määrää on lisätty. Tämän lisäksi Kiwa Sertifioinnin kehittämä Arvi-kypsyystasomalli on merkittävä uudistus. Vaikka Arvi-kriteereissä on paljon samaa kuin ISA-kriteereissä, Arvi on kokonaan uusi sertifiointiohjelma. Tämä tarkoittaa sitä, että ISA-auktorisoinnit eivät automaattisesti muutu Arvi-sertifioinniksi, vaan sertifiointia haluavien yritysten pitää hakea Arvia. Auditoinnit aloitettiin toukokuussa, ja ensimmäiset sertifikaatit on tarkoitus myöntää loppuvuonna.

▶▶ Lisätietoa Arvista voi lukea sertifiointiohjelman internetsivuilta arvi.fi 3 • 2026

Kirjoittaja Simo Taitto toimii sertifiointipäällikkönä Isännöintiliitossa.

Graffitien poistot • Julkisivupesut puh. 0400 973 423 jouni.saajamaa@gracon.fi www.gracon.fi

+358 40 565 9088

info@hidpex.fi

21


Taloyhtiön velvollisuudet palvelujen tilaajana n TEKSTI: MINNA ANTTILA, KIINTEISTÖLIITON VANHEMPI JURISTI, VT n KUVAT: KIINTEISTÖLIITTO

T

ilaajavastuu tarkoittaa tilaajan velvollisuutta selvittää ennen sopimuksen tekemistä, että sopimuskumppani on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa. Vastuu perustuu tilaajavastuulakiin, jonka tavoitteena on edistää yritysten tasavertaista kilpailua, työehtojen noudattamista ja harmaan talouden torjuntaa. Taloyhtiö on tilaaja, kun se ostaa ulkopuolisia palveluja eli tekee alihankintasopimuksen. Tällaisia palveluja ovat taloyhtiöissä muun muassa isännöinti-, huolto- ja siivouspalvelut sekä erilaiset korjaustyöt ja rakennusurakat. Laki koskee myös vuokratyövoiman käyttöä. Selvitykset on tehtävä, jos kyseisen sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 9 000 euroa tai vuokratyö kestää yhteensä yli kymmenen työpäivää. Sopimusta ei saa pilkkoa useaksi sopimukseksi, jotta raja-arvo alittuisi. Peräkkäiset tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuvat sopimukset otetaan huomioon kokonaisuutena.

Tarkastettavat asiat Ennen sopimuksen tekemistä taloyhtiön on selvitettävä, että kumppani on merkitty ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekistereihin. Lisäksi tarvitaan kaupparekisteriote, veronmaksua koskeva selvitys, todistus eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta, selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista sekä työterveyshuollon järjestämisestä. Jos taloyhtiö hankkii rakentamispalvelua, tarvitaan myös todistus tapaturmavakuutuksen ottamisesta. Jos palvelua hankitaan ulkomaiselta yritykseltä, täytyy edellä mainitut selvitykset hankkia yrityksen kotimaasta. Jos ulkomaisella yrityksellä on suomalainen y-tunnus, on edellä mainitun lisäksi tarkastettava myös, onko yritys merkitty Suomessa en-

22

nakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekistereihin sekä veronmaksua koskeva selvitys. Jos ulkomainen työnantaja lähettää Suomeen työntekijöitä, täytyy ennen urakan alkamista varmistaa näiden eläke- ja tapaturmavakuutukset sekä työterveyshuollon järjestäminen.

Kuka vastaa selvitysten hankkimisesta ja mistä ne saa? Hallituksen tehtävänä on huolehtia siitä, että taloyhtiön tilaajavastuuvelvollisuudet hoidetaan. Käytännössä on tärkeää sopia selvästi, kenen velvollisuuksiin selvitysten pyytäminen, tarkastaminen ja säilyttäminen kuuluu. Suositeltavaa on sopia isännöintisopimuksessa, että isännöitsijä huolehtii käytännössä taloyhtiön tilaajavastuuvelvollisuuksien hoitamisesta. Tehtävän antaminen isännöitsijälle tai konsultille ei muuta taloyhtiön vastuuta tilaajana. Kaikki tarvittavat selvitykset voi pyytää sopimuskumppanilta tai hankkia luotettavalta yksityiseltä tilaajavastuuselvityksiin erikoistuneelta palveluntarjoajalta. Selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Riippumatta siitä, keneltä taloyhtiö saa selvitykset, on taloyhtiön tarkastettava, että kaikki edellä mainitut asiat on selvitetty ja että selvitykset ovat ajan tasalla. Rekisteri- ja verovelkatietoja taloyhtiö saa myös YTJpalvelusta. On suositeltavaa pyytää jo tarjouspyynnössä tarjouksen tekijää antamaan tilaajavastuulain mukaiset selvitykset tarjouksen yhteydessä. Jos tarjouksen saamisen ja sopimuksen tekemisen välillä kuluu yli kolme kuukautta, on selvitykset pyydettävä ja tarkastettava uudelleen. Hallituksen on tärkeää arvioida jokainen hankinta, eli arvioida ensin onko hankinta sellainen, että tilaajavastuuvelvoitteet soveltuvat, sopia ja nimetä vastuuhenkilö, järjestää selvitysten hankkiminen ennen sopimusta ja säilyttää ne.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


Kosteuskartoitukset Kuivauspalvelut Rakennuspalvelut

24H

VV-Kuivaus JYVÄSKYLÄ 020 730 9999 jyvaskyla@vv-kuivaus.fi Kiinteistöliiton vanhempi juristi Minna Anttila avaa kirjoituksessaan sitä, mitä taloyhtiön on otettava huomioon hankinnoissaan tilaajavastuuvelvoitteiden näkökulmasta.

www.vv-kuivaus.fi

Selvitysten säilyttäminen ja uudet selvitykset Asiakirjat on säilytettävä vähintään kaksi vuotta sopimusta koskevan työn päättymisestä. Pitkissä yli vuoden kestävissä sopimuksissa selvitykset on tarkastettava 12 kuukauden välein. Selvityksiin sisältyviä salassa pidettäviä tietoja ei saa luovuttaa sivullisille.

Sanktiot velvoitteiden laiminlyönnistä Tilaajavastuuvelvoitteiden noudattamista valvoo Lupa- ja valvontavirasto, joka voi määrätä velvoitteiden laiminlyönnistä 2 440–24 420 euron maksun. Korotettu maksu on 24 420–79 380 euroa ja se koskee tilanteita, joissa sopimus on tehty liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai joissa tilaaja on tehnyt sopimuksen, vaikka sen olisi täytynyt ymmärtää, ettei kumppani aio hoitaa lakisääteisiä velvoitteitaan.

▶▶ Lisätietoa: tyosuojelu.fi, harmaata taloutta koskeva osio. ▶▶ Tilaajavastuuta koskeva suositus löytyy jäsensivuilta kohdasta Oppaat ja suositukset, Muut hyödylliset dokumentit.

Pasi

Juha

Rappukäytävään laadukkaat Iron Horse kuramatot • Nitriilikumipohja, pysyy hyvin paikoillaan ja on kevyt käsitellä. • Konepestävä, paras pesutulos edullisemmin • Myös omalla painatuksella pesu ja kuljetus.

E7 ANTI A K N YLÄ KA PALO 0 JYVÄSK 2 3 40 7787

60

044 7

Ilmainen kartoituskäynti!

Kuljetuspalvelu • Avoinna ma-pe 8–17

Huopakattotyöt Asennukset

Huollot

Korjaukset

Hiekka- ja soodapuhallukset Tehokkaasti, siististi ja turvallisesti

Puh. 040 585 4736 3 • 2026

www.ps-rakennus.. 23


Meiltä kysyttyä

Milloin hallituksella on riittävästi tietoa päätöksen tekemiseksi?

Jäseniämme askarruttaviin kysymyksiin vastaaminen on tärkeä osa toimintaamme. Usein kysymykset ovat sellaisia, joita mietitään muissakin taloyhtiöissä. Tällä palstalla kerromme vastauksia usein toistuviin kysymyksiin.

Joskus joku hallituksen jäsen saattaa esittää jatkuvasti lisää kysymyksiä ja vaatia uusia selvityksiä, ennen kuin hallitus voi hänen mielestään tehdä päätöstä asiassa, vaikka hallituksen muiden jäsenten mielestä kaikki tarpeelliset vastaukset ja selvitykset on jo saatu. Miten pitkään yksittäinen hallituksen jäsen voi tällä tavalla viivästyttää päätöksentekoa?

Hallituksen jäsenellä on toki oikeus saada kaikki tiedot, jotka hän tarvitsee hallitustehtävien hoitamiseksi. Kuitenkin viime kädessä hallitus elimenä päättää siitä, mitä tietoja se tarvitsee voidakseen tehdä päätöksen. Siitä päättää siis hallituksen enemmistö ja tarvittaessa äänestetään. Näin yksittäinen jäsen ei voi loputtomasti viivästyttää päätöksentekoa.

Kenen vastuulla on kylpyhuoneen saumojen ja silikonien uusiminen?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakas vastaa huoneiston sisäosien kunnossapidosta. Pinnoitemateriaalit, kuten laatoitus kylpyhuoneessa ja laattasaumat sekä silikonit, ovat huoneiston sisäosaa. Näin ollen niiden korjaus kuuluu osakkaan vastuulle. Lain mukaan taloyhtiö vastaa huoneiston sisäosien korjaamisesta siinä tapauksessa, jos sisäosat vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi. Jos laattasaumat ja silikonit ovat vain ajan myötä kuluneet, osakas vastaa niiden uusimisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että saumoja uusittaessa vesieriste ei rikkoudu. Onkin suositeltavaa jättää työ ammattilaisen tehtäväksi. Jos osakas tilaa työn taloyhtiön käyttämältä huoltoyhtiöltä, tulee lasku osoittaa osakkaalle. Osakkaan avain on kadonnut. Kuka maksaa lukkojen sarjoituksen?

Kun huoneiston avain katoaa, on osakkaan itsensä maksettava uuden avaimen hankkiminen ja halutessaan huoneiston oven sarjoittaminen. Taloyhtiön lukkojen uudelleensarjoituksen, mikäli se on tarpeen, hoitaa taloyhtiö. Taloyhtiö voi periä sarjoituskulut osakkaalta vain, jos voidaan osoittaa, että osakas on ollut avaimen käsittelyssä huolimaton.

Vakautta ja varmuutta taloyhtiön hallitustyöhön Viisas taloyhtiö katsoo eteenpäin, ennakoi ja kääntyy juridisissa kysymyksissä asiantuntijan puoleen. Meiltä saat luotettavaa ja monipuolista lakikonsultointia kaikissa yhtiön hallintoon, talouteen ja kiinteistönpitoon liittyvissä kysymyksissä. Ongelmien eskaloituessa meistä kuoriutuu asiakkaan etua ajava ratkaisija. Tunnemme lakipykälät kuin omat taskumme. Jaana Sallmén, Asianajaja, varatuomari, LKV

Kuhanen, Asikainen & Kanerva on Suomen ensimmäinen kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Olemme vuosikymmenten aikana onnistuneet jalostamaan kokemuksesta alan parasta asiantuntijuutta ja palvelua. Aina löytyy ratkaisu.

www.kak-laki.fi

24

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


Vanhan Fredan puutalon historia saatiin tallennettua kansien väliin Kiinteistöliitto Keski-Suomi on teettänyt kirjan oman talonsa, entisen Fredriksonin puutalon eli Vanhan Fredan, värikkäästä historiasta.

K

irja on kertomus jyväskyläläisestä, vuonna 1863 rakennetusta puutalosta, joka monien vaiheiden jälkeen on selviytynyt entisessä loistossaan 2020-luvulle. Talon omistajina ja asukkaina on ollut lukuisia kaupungin historiaan monella tavalla vaikuttaneita henkilöitä perheineen. Sama pätee myös vieraisiin, joita on kutsuttu saleissa pidettyihin juhliin ja illallisiin. Yksi keskeinen piirre rakennuksen vaiheissa onkin ruokailukulttuurin jatkumo 1800-luvulta nykypäivään. Kirjan tekijät kotiseutuneuvos, FT Jussi Jäppinen ja kamarineuvos, FT h.c. Erkki Fredrikson ovat tehneet kymmeniä kirjoja ja näyttelyitä arkkitehtuurista, kulttuuriympäristöstä, tapa- ja tyylihistoriasta ja taiteesta – ja etenkin Jyväskylästä.

▶▶ Kirjan voi lukea sähköisenä: keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/vieraanvarainenkaupunkitalo (pdf)

KESKI-SUOMEN NUOHOUS- JA ILMASTOINTIHUOLTO OY www.huoltosilta.fi hs@huoltosilta.fi p. 0400 917 722

• Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus- ja tarkistustyöt • Ilmamäärien mittaus- ja säätötyöt • Lakisääteiset tulisijanuohoukset • Piippujen suojaukset • Ilmanvaihtoasennustyöt • Hormisaneeraukset

TILAUKSET 044 350 8830 www.nuohousjailmastointihuolto.fi

T:mi Jani Ylönen • Puiden kaadot ja pilkonta • Kantojen jyrsintä • Oksien haketus www.pihapalveluylonen.fi pihapalveluylonen@gmail.com P. 0400 627 799 3 • 2026

KESPE OY TALOYHTIÖILLE SOPIVIA KOULUTUKSIAMME • ASUINKIINTEISTÖN TURVALLISUUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS Asuinkiinteistöjen vapaaehtoisille turvallisuushenkilöille, hallitusten ja asukastoimikuntien jäsenille, isännöitsijöille ja kiinteistönhoitajille • VÄESTÖNSUOJAN HOITAJAN KURSSI S1- ja K-luokan väestönsuojan hoitajille tai tehtävään haluaville sekä heidän varahenkilöilleen. Kurssi soveltuu myös isännöitsijöille. • HÄTÄENSIAPU JA ALKUSAMMUTUS Koulutus soveltuu kaikille kansalaisille asuintavasta riippumatta. Kysy tarjousta: Minna Hämäläinen puh. 0500 641 489

25


Asunto Oy Säynätsalon Lehtisaaren kerhohuoneeseen kokoonnutaan edelleen kuukausittain pohtimaan asumisen asioita. Syksyn ensimmäisellä kerralla pohdittiin muun muassa uusien herukkapensaiden istutuspaikkoja.

Taloinfot vahvistivat yhteisöllisyyttä ja asumisen tietoutta n TEKSTI: TERHI TAKKINEN, ASUNTO OY SÄYNÄTSALON LEHTISAAREN HALLITUKSEN JÄSEN n KUVAT: TERHI TAKKINEN JA TIMO SILLANPÄÄ

A

sunto Oy Säynätsalon Lehtisaaressa koettiin kovia muutama vuosi sitten. Poikkeuksellisen runsaat sateet painuivat ikkunapeltien alta seinärakenteisiin ja kastelivat pienkerrostalossa yhteensä 22 huonetta kahdessatoista asunnossa. Taloyhtiö selvisi katastrofista hyvällä yhteishengellä, nopealla päätöksenteolla ja hyvällä viestinnällä. Näistä toimista Kiinteistöliitto Keski-Suomi palkitsi sen Vuoden taloyhtiötekona vuonna 2024 ja Kiinteistöliitto valtakunnallisesti vuonna 2025. Palkinnoksi taloyhtiö sai noin tuhannen euron arvoisen Kiinteistömedian digitaalisen materiaalipaketin vuodeksi käyttöön. Digitaalisissa sisällöissä oli

26

valtavasti tietoa taloyhtiön hallitukselle, osakkeenomistajille ja asukkaille. Materiaalipankin sisältö ja siihen johtavat linkit jaettiin digitaalisena kaikille osakkeenomistajille tutustumista varten. Koska talossa asuu myös ikäihmisiä, jot-

”

Kokemus sadekatastrofin nopeasta hoidosta on osoittanut avoimen ilmapiirin olevan taloyhtiössä tärkeää.

ka eivät digitaalisia palveluja käytä, oli merkityksellistä järjestää keino saattaa materiaalit myös heidän nähtäväksi. – Tutustuin materiaaliin ensin itse ja hahmottelin sisällön pieniin osasiin. Ehdotin asukkaille kuukausittaista tapaamista kerhohuoneessa, jossa tutustuttaisiin materiaaleihin aihe kerrallaan. Tapahtumia alettiin kutsua Taloinfoiksi ja niitä pidettiin syksystä kevääseen aina jokaisen kuukauden ensimmäisellä viikolla, kertoo taloyhtiön hallituksen jäsen Terhi Takkinen.

Tietoisuus lisää asumismukavuutta Taloinfo-illoissa tutustuttiin materiaalien avulla kerrostalon rakenteisiin ja järjesKESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


UUSI ÄLYKÄS HISSI • • • •

Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa Pienentää huolto- ja käyttökustannuksia Paikallinen kunnossapito takaa hissin toiminnan

Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! KONE Hissit Oy, Jyväskylä

Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet

Jani Jylhä +358 40 509 4158 jani.jylha@kone.com https://www.kone.fi/olemassa-olevat-rakennukset/hissin-peruskorjaus/

Laadukasta ja asiakaslähtöistä rakentamista Keski-Suomessa yli 35 vuoden kokemuksella Asunto Oy Säynätsalon Lehtisaaressa hyvä yhteishenki, nopea päätöksenteko ja hyvä viestintä auttoivat selviämään seinärakenteiden kastumisesta aiheutuneesta katastrofista tavalla, joka huomioitiin Vuoden taloyhtiöteko-palkinnolla vuonna 2025. Palkinnoksi saatu Kiinteistömedian digitaalinen materiaalipaketti poiki taas uuden toimintamuodon – taloinfot.

telmiin, mietittiin osakkeenomistajan ja vuokralaisen vastuita ja velvollisuuksia ja keskusteltiin siitä, mitä ne tarkoittavat juuri tässä talossa. Kauan asuneet jakoivat uusimmille tietoa aikaisemmin tehdyistä toimenpiteistä ja tavoista. – Ymmärrys talotekniikasta ja vanhan talon kunnossapidon käytännöistä lisää asukkaan valppautta ja halukkuutta viestiä havaitsemistaan asioista, mikä taas auttaa hallitusta nopeaan reagointiin tarvittaessa, toteaa Takkinen. Kokemus sadekatastrofin nopeasta hoidosta on osoittanut avoimen ilmapiirin olevan taloyhtiössä tärkeää. Lehtisaaren talossa on käytössä asukkaiden oma WhatsApp-ryhmä, johon voi pienellä kynnyksellä viestiä asumista koskevista huolista ja käytännön asioista. Naapurien tunteminen lisää sekä viihtyisyyttä että yhteisöllisyyden tunnetta. Kun käytössä on matalan kynnyksen viestimiskäytäntö, myös asumisturvallisuus lisääntyy.

www.phamalainen.net, puh. 0400 294 975

• Väestönsuojien tarkastukset • Savunpoistoluukkujen tarkastukset • Sammuttimien tarkastus ja huolto • Pikapalopostien tarkastus ja huolto • Paloturvallisuustuotteet 045 345 1525

mohako.fi

Uretaanieristys- ja lattiannostopalvelut ammattitaidolla.

Yhteiset kokoontumiset vakiintuvat arkeen Illoissa heräsi keskustelua myös muista asumiseen liittyvistä asioista; miten paikallista VIP-bussia käytetään, ovatko taloyhtiön jäteastiat oikeasuhtaisia, mitä tehtäviä tulevissa taloyhtiötalkoissa voitaisiin tehdä ja niin edelleen. Kokoontumiset koettiin niin hyödyllisiksi, että niiden toivottiin jatkuvan myös palkintomateriaalin läpikäynnin jälkeen. Taloinfot jatkuvatkin syyskuusta alkaen kuukausittaisina. Ensimmäisellä tapaamiskerralla suunnitellaan yhdessä tulevan kauden teemat. 3 • 2026

K-S Uretaanieristys Oy: www.uretaanieristys.fi, henri.laamanen@uretaanieristys.fi, 050 499 0032

27


Taloyhtiö sai oman viirin MARKO KAUKO /KESKISUOMALAINEN

Jyväskylän Kirkkopuiston laidalla sijaitsevan Asunto Oy JyväsSampsan lipputankoon nousi elokuussa taloyhtiön oma viiri. Taloyhtiön asukkaita ja osakkaita kokoontui talon edustalle Paraatiaukiolle juhlimaan viirin nostoa, joka samalla symboloi pitkän remonttijakson päättymistä. n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN

J

yväs-Sampsan viirin on suunnitellut tietokirjailija ja graafikko Jussi Jäppinen. Viirin kuva-aihe, sininen pallo, liittyy paikan historiaan. Jyväskyläläinen arkkitehti Yrjö Blomstedt suunnitteli paikalle 1912 liikerakennuksen, jonka korkean kulmaosan katolle oli tarkoitus sijoittaa sininen pallo. Rakennusta ei koskaan toteutettu alkuperäisen suunnitelman mukaisena, mutta kaupungin historiaa hyvin tunteva Jussi Jäppinen löysi siitä idean viirin kuva-aiheeseen. Viirit ovat tuttu näky maalaistaloissa, omakotitaloissa ja kesämökeillä, mutta kerrostaloissa niitä nähdään harvoin. Jyväs-Sampsan viiri onkin tiettävästi ensimmäinen taloyhtiölle suunniteltu viiri Jyväskylässä. Taloyhtiön oman viirin käyttö ei vaadi viranomaislupia eikä lainsäädäntö säätele sen ulkonäköä. Arjessa viiri toimii hiljaisena, mutta näkyvänä merkkinä siitä, että rakennus on käytössä, talossa asutaan ja siitä pidetään hyvää huolta. Samalla se kertoo talon historiasta, paikallisesta identiteetistä ja yhteisöllisyydestä. Asunto-osakeyhtiö Jyväs-Sampsan hallituksen puheenjohtaja Timo Oikarisen mukaan ajatus omasta viiristä syntyi taloyhtiön laajan LVIS-saneerauksen yhteydessä. – Talon lipputangolle piti keksiä uusi paikka kattoterassin lasituksen tieltä, ja samalla syntyi ajatus omasta viiristä, jolla voimme samalla juhlistaa myös pitkän saneerauksen valmistumista. Samaan aikaan on saatu päätökseen myös talon edustalla pitkään jatkunut Kirkkopuiston työmaa. – Onhan tässä varmasti monella ollut kärsivällisyys koetuksella, mutta nyt vaivannäkö palkitaan. Meillä on upea talo upeassa ympäristössä Kirkkopuiston laidalla, Oikarinen kehuu.

28

Asunto Oy Jyväs-Sampsan viiriä esittelevät taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Timo Oikarinen (oik.) ja viirin suunnittelija Jussi Jäppinen. Viisi metriä pitkä viiri on valmistettu Helsingin Lipputehtaalla. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINARKISTO

Arkkitehti Yrjö Blomstedt suunnitteli paikalle vuonna 1912 liikerakennuksen, jonka kulmaosassa tornimaisen rakennuksen katolla olisi ollut sininen pallo. KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


ASIANAJOTOIMISTO Väinönkatu 36 bB 2. krs 40100 Jyväskylä 020 754 5130 toimisto@janlex.fi

www.janlex.fi

KRV Kiinteistöpalvelut Oy tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua kiinteistöjen arjen ja elinkaaren hallintaan - joustavasti, ammattitaitoisesti ja asiakaslähtöisesti. Palveluihin kuuluu: kiinteistöhuolto tekninen isännöinti korjausrakentamisen asiantuntijapalvelut

”Kiinteistösi pidemmän elinkaaren puolesta” 040 124 1732 www.krvkiinteistopalvelut.fi 3 • 2026

29


Lakimuutosten loppu- ja alkuvuosi Loppuvuosi 2026 ja alkuvuosi 2027 ovat tuomassa mukanaan huomattavia muutoksia asumisen juridiikkaan, kun usea merkittävä laki on saamassa uudistuksia. Niistä ensimmäisinä 1.10.2026 voimaan astuvat asunto-osakeyhtiölain ja huoneenvuokralain muutokset. n TEKSTI: JESSE NIEMI, JURISTI, KIINTEISTÖLIITTO PIRKANMAA n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO PIRKANMAA

A

sunto-osakeyhtiölain muutoksella helpotetaan erityisesti asumishäiriöihin puuttumista muun muassa lisäämällä hallintaanottoperusteita ja sujuvoittamalla hallintaanottoprosessia. Tämän lisäksi lunastussääntely tarkentuu ja yhtiökokoussääntely saatetaan vastaamaan huoneistotietojärjestelmään liittyviä käytänteitä. Kunnossapitovastuun osalta ikkunat kokonaisuudessaan siirtyvät yhtiön vastuulle. Osakkeenomistajien tiedonsaantioikeus kasvaa kattamaan jäljennökset yhtiöllä olevista huoneistoaan koskevista asiakirjoista, joilla on merkitystä huoneiston käytön ja kunnossapidon tai niistä aiheutuvien kustannusten arvioinnin taikka osakkaan oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamisen kannalta. Taloyhtiöiden hallittua alasajoa helpotetaan täsmentämällä selvitystilaa ja konkurssia

koskevaa sääntelyä, ja erityistä tarkastusta koskeva sääntely tarkentuu. Huoneenvuokralain muutoksessa vuokrasuhteisiin liittyvien ilmoitusten tiedoksiannot ovat helpottumassa. Laki mahdollistaa jatkossa tietyin edellytyksin irtisanomis- ja purkamisilmoitusten sekä varoitusten toimittamisen sähköisesti. Vuokranantajan irtisanomisaika lyhenee, se on lain voimaantulon jälkeen tehtävissä vuokrasopimuksissa kolme kuukautta ja pitenee neljään kuukauteen silloin, kun vuokrasuhde on kestänyt kaksi vuotta. Tupakoinnista vuokratussa huoneistossa tulee lähtökohtaisesti kiellettyä, ja kielto tulee voimaan takautuvasti jo tehtyihin vuokrasopimuksiinkin. Jatkossa laki tunnistaa myös sellaiset vuokrasopimukset, jotka ovat voimassa ensin määräajan ja sen jälkeen toistaiseksi. Uu-

Millainen sähköautojen latausratkaisu taloyhtiölle? • Teemme kartoituksen • Laadimme suunnitelman • Kilpailutamme ja valvomme toteutuksen Pyydä tarjous ilmanvaihdon puhdistuksesta ja säädöstä. p. 050 369 0945, teemu.peltonen@camini.fi p. 020 749 5050

30

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


”

Lakiuudistukset vastaavat monelta osin sellaisiin nykyajan ilmiöihin, joita ei vielä lakien alkuperäisessä säätämisvaiheessa osattu ottaa huomioon.

Artikkelin kirjoittaja, Jesse Niemi, toimii juristina Kiinteistöliitto Pirkanmaassa.

distus sisältää myös muita merkittäviä muutoksia, kuten vuokranantajan purkamisoikeuden laajentumisen sekä tiettyjen edellytysten täyttyessä mahdollisuuden huoneiston tyhjentämiseen vuokralaisen jättämistä tavaroista. Lisäksi muutoksia tulee esimerkiksi muuttopäivään ja vuokralaisen ilmoitusvelvollisuuteen.

Laajoja muutoksia odotettavissa myös vuonna 2027 Asunto-osakeyhtiölain ja huoneenvuokralain jo varmistuneiden muutosten lisäksi eduskuntakäsittelyssä on asumiseen vaikuttavia lakimuutoksia myös tupakkalain, rakentamislain ja asuntokauppalain muodossa. Näitä on tämänhetkisen tiedon mukaan tarkoitus käsitellä syksyn 2026 aikana ja lakien voimaantulot ajoit-

tuisivat vuoden 2027 alkuun. Muutoksia voidaan tässä vaiheessa kommentoida vain hallituksen esitysten perusteella: Jatkossa taloyhtiö voisi itse päättää parvekkeille, käyttöpihoihin ja asuntoihin määrättävistä tupakointikielloista ilman kunnan viranomaisen päätöstä. Tupakointikieltoon ei enää tarvittaisi kaikkien osakkaiden suostumusta, jos kieltojen määräämisen edellytykset täyttyvät. Päätös voitaisiin yhtiössä tehdä 2/3 määräenemmistöllä. Ennen tupakointikiellosta päättämistä huoneistojen haltijoita olisi kuitenkin kuultava, kuten nykyisinkin. Tupakkalain uudistus helpottaisi ainakin parveke- ja pihatupakoinnin kieltämistä. Asuntojen sisäisen tupakoinnin osalta on kuitenkin riskinä, että oikeudenkäynnit lisääntyvät ja niiden kustannukset kohoavat, koska yhtiöt joutuvat jatkossa itse hankkimaan riittävän näytön kiellon tueksi, kun aiemmin kunnan viranomainen on jo ennen asiasta päättämistä selvittänyt ja arvioinut onko kiellolle perusteita. Rakentamislain uudistuksessa eniten taloyhtiökentällä kiinnostusta herättänee se, että lakiin on tulossa määritelmä lyhytvuokraukselle ja sen ajalliselle ulottuvuudelle. Ehdotuksen mukaan

Kiinteistösähkön ammattilaiset

Sähkötyö

0400 648 279

marko@sahkotyoriihinen.fi

www.sahkotyoriihinen.fi 3 • 2026

alle 28 päivää kestävä vuokrasuhde katsottaisiin lyhytvuokraukseksi ja tällaisia vuokrasuhteita saisi asemakaavaalueella olla maksimissaan 90 vuorokautta vuodessa, ellei kaupunki/kunta omissa määräyksissään pidennä aikaa 180 vuorokauteen. Asuntokauppalain osalta erityisesti uudiskohteiden kauppaan vaikuttavia muutoksia on tulossa muun muassa sen osalta, että rakennustyön tarkkailija on tulossa pakolliseksi, minkä lisäksi muutoksia on tulossa vuositarkastuksiin, vakuuksien vapautumiseen ja perustajaosakkaan vastuun päättymiseen. Tupakka-, rakentamis- ja asuntokauppalain muutoksiin palataan Kiinteistöliiton puoleltakin tarkemmin siinä vaiheessa, kun lait on lopullisesti hyväksytty eduskunnassa. Lakiuudistukset vastaavat monelta osin sellaisiin nykyajan ilmiöihin, joita ei vielä lakien alkuperäisessä säätämisvaiheessa osattu ottaa huomioon. Sitä, miten suuri käytännön vaikutus näillä muutoksilla lopulta on, jää kuitenkin nähtäväksi. Oikeuskäytännön muodostuminen vie oman aikansa ja edellyttää aina sitä, että joku rohkeaa viedä asiansa tuomioistuimeen asti.

Pienistä korjauksista, suurempiin remontteihin • kylpyhuoneet • kalusteasennukset • lattia-asennukset • maalaukset Teemu Paavolainen teemu.paavolainen@trtrakennus.fi puh. 040 839 3132 www.trtrakennus.fi

31


PALVELUHAKEMISTO n ILMASTOINTIHUOLTOA

Luotettavaa paikallista palvelua! Nuohous- ja ilmastointipalvelu Räty Ilmastointikanavien puhdistus, hormien tiiviyskokeet, suodatinhuollot, säädöt, tulisijojen ja hormien nuohoukset palvellen jo 40 vuoden ajan Muista varaukset Ota yhteyttä puh. 0500 548 882 ennen ruuhkia!

• Ilmanvaihtokanavien puhdistukset • Ilmanvaihtokoneiden huollot. Ilmamäärien mittaukset. • Perinteiset piipunnuohoukset.

Vapaudenkatu 40- 42, 40100 Jyväskylä. Puh. 010 778 6700 www.isannointijyvaskyla.fi, asiakaspalvelu@jklkp.fi

P. 050 555 7848 • www.tekufix.fi

n ISÄNNÖINTIÄ

TALOHALLINTO JA ISÄNNÖINTI

JYVÄSKYLÄ

010 755 6020

Taloyhtiönne parhaaksi www.reim.fi 0400 580 153 | toimisto@disponentti.fi | www.disponentti.fi Jyväskylä | Jämsä | Muurame | Petäjävesi

REIM Jyväskylä Oy ISÄNNÖINTIPALVELU

Asiakaslähtöinen palvelumme tuottaa ja välittää laadukkaita asumisen ja omistamisen palveluita. Pyydä tarjous isännöinnistä. Myös pienet yhtiöt!

Ahjokatu 18, 40320 Jyväskylä Puh. 0207 438 540

Jyväskylän Kiinteistömestarit Ky • Kauppakatu 6, 40100 Jyväskylä Puh. 0403 400 113 (klo 9–17) • isannointi@kiinteistomestarit.com

Suomen suurin, mutta paikallisin isännöintikumppani!

Laadukasta

ISÄNNÖINTIÄ kiinteistöjen arvoa turvaten jo vuodesta 1983.

32

Länsiväylä 4 A, 40630 Jyväskylä puh. 020 740 1760 www.jskipa.fi

Puistokatu 4, 40100 Jyväskylä

retta.fi

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


n KIINTEISTÖHUOLTOA

Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300

n SÄHKÖSUUNNITTELUA JA -ASENNUKSIA Isännöintisiivous- ja kiinteistönhoitopalveluja vuodesta 1973. www.sulunkh.fi

n KUNTOTUTKIMUKSIA • Rakennusterveysasiantuntija (RTA) • Asuntokaupan kuntotarkastukset (AKK) • Kosteusmittaukset (PKM) • Kuntotutkimukset 0500 635 622 www.penttijanhonen.fi

Sähkötyöt remonteista uudiskohteisiin Valaistus- ja sähkösuunnittelu tapio.ostman@sisamaansahkopalvelu.fi 0400 547567 Varastotie 1, 40250 Jyväskylä

n TALOUSKONSULTOINTIA TALOYHTIOSAASTO.FI ASUNTOTAIVAS OY

Taloyhtiön kustannusten hallintaan Taloyhtiön kulujen läpikäynti riskittömästi Tyypillinen säästö vastikkeeseen 5–15 %

0503878927

info@taloyhtiosaasto.fi

www.taloyhtiosaasto.fi

n TILINTARKASTUKSIA

n LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ

LVI-asennus, -huolto ja korjaustyöt, linjasaneeraukset Lekatie 1, 40320 Jyväskylä • puh. 010 322 3300 asiakaspalvelu@lvi-maktek.fi • www.lvi-maktek.fi

n PESULAKONEITA JA HUOLTOA

Puh. 040 680 0079 • 0400 646 317 • www.pestek.fi • toimisto@pestek.fi

3 • 2026

KHT Lauri Heinonen............ 045 671 6767 KHT Tanja Pajulampi.......... 040 543 9024 KHT Iida Tuuri ...................... 040 510 1461 HT Anni Kilpinen................ 040 064 8281 HT Sami Kiviluoma............ 045 678 4633 HT Tapani Kärkkäinen...... 050 355 6620 HT Maria Taavila............... 044 585 8713 HT Samu Kallioinen .......... 040 670 5735 HT Tuomas Rantanen...... 050 492 9005 HT Lauri Lehtonen ............ 045 124 1462 HT Alina Mustapirtti ......... 050 064 6573 HT Anna Smirnov .............. 050 433 9616

Varaa tila ilmoituksellesi!

timo.hyvonen@dorimedia.fi, p. 050 468 2290 erja.joentausta@dorimedia.fi, p. 050 374 9444 33


Yhdistykseltä KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOMI

TERVETULOA TAPAHTUMIIN Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen: ▶▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia! Tallenteet ja aineistot jäsensivuilla!

VAIN JÄSENILLE LÄHITAPAHTUMAT Aino A. -näytelmä 3.10. Jyväskylä

Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva (oik) tapasi yhdistyksen hallituksen jäseniä ja toimihenkilöitä toimistollamme.

Kunnossapitovastuun perusteet 12.11. Jyväskylä

WEBINAARIT

Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva Jyväskylässä

1.10. 28.10.

Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva vieraili yhdistyksemme toimistolla ja tapasi hallituksen ja toimihenkilöt 19.8. Keskustelu uudistuvasta Kiinteistöliitosta oli vilkasta, avointa ja rakentavaa. Kiinteistöliiton hallituspäivät Jyväskylässä 20.–21.8. kokosivat liiton ja jäsenyhdistysten hallitusväkeä kaikkialta maasta kuulemaan ajankohtaisia puheenvuoroja, keskustelemaan ja verkostoitumaan.

KAIKILLE AVOIMET

Lakineuvonnan kysytyimmät kysymykset Talousarvion laadinta ja talousarvio-ohje 2027

Keski-Suomen Taloyhtiöpäivä 22.10. Jyväskylä

WEBINAARIT 14.12.

Sähköautolataamisen erityiskysymykset

MIKÄ ON MIELESTÄSI VUODEN 2026 TÄRKEIN

TALOYHTIÖTEKO Se voi olla esimerkiksi

onnistunut korjaushanke, hyvää palvelua tarjoava yritys, osaava taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä tai joku muu henkilö tai taho, joka luo iloa ja positiivisuutta taloyhtiöön.

LUE LISÄÄ JA EHDOTA TI 6.10.MENNESSÄ OSOITTEESSA keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/posi

34

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


MAKSUTTOMAT JÄSENPALVELUT HALLITUKSILLE JA ISÄNNÖINNILLE

ME NEUVOMME SINUA

Neuvonta

Paikallinen neuvonta

Lakineuvonta ja muut asiantuntijat vastaavat puhelimitse joka arkipäivä. Lisäksi Kotibotti palvelee 24/7.

Hannu Mähönen, toiminnanjohtaja 045 110 6333 (ma–pe 9–16) Yliopistonkatu 11 C, Jyväskylä hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

Koulutus ja tapahtumat Luentoja, vierailuja ja webinaareja. Tallenteet, videot ja verkkokurssit – opi ajasta ja paikasta riippumatta.

Hallituksen perehdytys Varmuutta hallitustyöhön – käytännönläheinen startti uusille jäsenille ja kokeneemmillekin.

Jäsenyysasiat Tarja Båga, järjestöassistentti 045 208 6560 (ma–pe 9–16) tarja.baga@kiinteistoliitto.fi

Kokoustila Käytössänne tila taloyhtiön kokouksiin toimistollamme Jyväskylässä, myös videoneuvotteluihin.

Asiantuntija kokouksiin

Lakineuvonta 10 asiantuntijaa 09 1667 6300 (ma–to 9–15, pe 10–15) ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta

Voitte kutsua toiminnanjohtajamme yhtiökokoukseen tai hallituksen kokoukseen – tukea päätöksentekoon.

Jäsenlehdet Kiinteistölehti ja Keski-Suomen Kiinteistöviesti kotiin postitse, ja näköislehdet jäsensivuilla.

Korjaus- ja tekninen neuvonta 4 asiantuntijaa 09 1667 6311 (ma–to 10–12)

Jäsenkirjeet Ajankohtaiset vinkit, uutiset ja tapahtumakutsut sähköpostiisi – helppoa pysyä ajan tasalla.

Jäsensivut Kaikki oppaat, ohjeet ja materiaalit yhdessä paikassa 24/7 – todellinen taloyhtiön tietopankki!

Talous- ja veroneuvonta 2 asiantuntijaa 09 1667 6369 (ma–to 10–12)

Jäsenetuja Sähkön yhteishankinta taloyhtiöille ja muita kumppanien tarjoamia rahanarvoisia etuja.

Edunvalvonta Suomen Kiinteistöliittoon kuuluu yhteensä yli 34 000 taloyhtiötä – yhdessä olemme vahva vaikuttaja!

Energianeuvonta 1 asiantuntija ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta

Yliopistonkatu 11 C, Jyväskylä

3 • 2026

keski-suomi.kiinteistoliitto.fi

35


kk

36

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Keski-Suomen Kiinteistöviesti 3/2026 by Kiinteistöliitto - Issuu