20 Mitä jos taloyhtiön pihalla olisikin nurmikon tilalla niitty?
22 Taloyhtiön vakuutukset: näitä vakuutuksia tarvitaan
24 1960-luku toi mukanaan nopean ja kustannustehokkaan rakentamisen
26 Sisäverkkojen uudistamisvelvoite kiristyy – mitä se tarkoittaa?
28 Meiltä kysyttyä – Voiko taloyhtiössä päättää asioista ilman kokouksia?
29 Juhlarahasto myönsi 500 euron stipendin
30 Toimiiko väestönsuojan viestiyhteys, kun lankapuhelinverkot poistuvat
32 Palveluhakemisto
34 Jäsenpalvelut käytössäsi
KESKI-SUOMEN
Kiinteistöliitto Keski-Suomen jäsenlehti, 25. vuosikerta
Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan neljä kertaa vuodessa kaikille jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille yhdistyksen sidosryhmille.
Seuraava numero 3/2026 ilmestyy viikolla 40, aineistopäivä 31.8.2026.
Lyhyesti Pääkirjoitus
Hannu Mähönen
Päätoimittaja, toiminnanjohtaja
Eurooppaa ravistelee asuntokriisi
Osallistuin Kiinteistöliiton järjestämälle EU-opintomatkalle Brysseliin 18.–20.3. Ohjelmaan sisältyi Euroopan komissioon ja parlamenttiin tutustumista, eurooppalaisten kiinteistönomistajien kattojärjestö UIPI:n ja Helsinki EU Officen vaikuttamistoiminnan esittelyä sekä suomalaisten meppien ja Suomen pysyvän edustuston virkamiesten tapaamisia.
Kun kävin Brysselissä edellisen kerran kuusi vuotta sitten, kaikki puhuivat vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal). Tällä kertaa kuuma puheenaihe tuntui olevan Euroopan asuntokriisi ja kohtuuhintaisen asumisen ohjelma (Affordable Housing).
Monissa EU-maissa on paha asuntopula ja asunnottomuus, asuntorakentaminen taantunut sekä asuntojen hinnat ja vuokrat nousseet rajusti. Näihin haasteisiin vastatakseen Euroopan komissio on perustanut kohtuuhintaisen asumisen ohjelman – vaikka lähtökohtaisesti EU:lla ei edes ole suoraa toimivaltaa asuntopolitiikassa vaan sen pitäisi kuulua jäsenvaltioiden vastuulle.
Komission ohjelman tavoitteena on poistaa rakentamista hidastavaa sääntelyä, sujuvoittaa kaavoitus- ja lupaprosesseja, saada käyntiin julkisia ja yksityisiä investointeja, edistää rakenteellisia uudistuksia sekä tukea pienituloisia, nuoria, opiskelijoita, asunnottomia tai muuten haavoittuvassa asemassa olevia.
Suomi tunnetaan EU:ssa kohtuuhintaisen asumisen ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen edelläkävijänä ja mallimaana. Komission ohjelmassa onkin nostettu yhdeksi hyväksi malliksi meillä sosiaalipolitiikassa käytetty asunto ensin -periaate (Housing First).
Komission ohjelman lisäksi monet muutkin EU:n aloitteet etenkin energia-, ilmasto-, rahoitus- ja sisämarkkina-asioissa vaikuttavat kansallisiin asumisjärjestelmiin. Suomen tulee varmistaa, että ne tukevat omaa asumismalliamme ja että pystymme hyödyntämään uusia EU:n rahoitusvälineitä asuntotuotannossa ja korjausrakentamisessa.
Taloyhtiöiden halukkuus toteuttaa lämmitystaparemontti kutistui neljässä vuodessa
Kaukolämpö on edelleen kerros- ja rivitalojen yleisin lämmitysmuoto. Maalämpö on viime vuosina kasvattanut suosiotaan tasaisesti. Tiedot selviävät Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä energiaja ilmastoaiheisesta kyselystä.
Kaukolämmöllä lämpenee kerrostaloista lähes 80 prosenttia ja rivitaloista noin puolet. Kerrostaloista kaukolämpöä käyttää vajaat viisi prosenttiyksikköä pienempi osuus kuin neljä vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä. Maalämmön osuus on kerrostaloissa noussut vuoden 2022 seitsemästä prosentista runsaan kymmenen prosentin osuuteen ja rivitaloissa 12 prosentista 16 prosenttiin.
Maalämpökaivon porausta
Asunto Oy Puistokatu 10–12:n lvi- ja energiasaneerauksen yhteydessä Jyväskylässä.
Suoraa sähkölämmitystä käyttää kyselyn rivitalovastaajista noin neljännes, ja tyypillisesti vähintään osassa asuntoja on käytössä ilmalämpöpumppu. Kyselyn tulosten perusteella näköpiirissä ei ole suurta siirtymää lämmitystavasta toiseen. Noin 10 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että taloyhtiön lämmitystapaan saatetaan tehdä jotakin uudistuksia, eli vaihdetaan lämmitystapaa tai täydennetään nykyistä jollakin toisella lämmönlähteellä.
▶ Tutkimuksen tarkemmat tulokset Kiinteistöliiton jäsensivuilla
Hallitus päätti korjausrakentamisen toimenpidepaketista
Hallitus päätti 22.4. päättyneessä kehysriihessä useista toimista, joilla edistetään korjausrakentamista. Kiinteistöliitto pitää päätöksiä tervetulleina ja tarpeellisina. Korjausrakentamisen toimenpidepaketti jouduttaa korjaushankkeiden aloittamista ja edistää rakentamista vaikeassa suhdannetilanteessa.
Hallitus päätti määräaikaisesta asuinrakennusten korjausavustuksesta. Avustuksella voidaan toteuttaa asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia toimia. Korjausrakentamista edistetään myös asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksen parantamisella ja asuintalovarauksen korotuksella. Avustuksiin varataan yhteensä 110 miljoonaa euroa vuosille 2026 ja 2027.
Kannessa
Näkymä Jyväskylän Harjulta
Kuva: Ilona Pietiläinen
Isännöintipalkkiot
nousseet yleistä kustannuskehitystä nopeammin
Taloyhtiöiden maksamat isännöintipalkkiot ovat nousseet ripeästi, kertoo Kiinteistöliiton teettämä tutkimus. Isännöinnin kiinteän kuukausipalkkion mediaani on noussut vuodesta 2023 noin 10 prosenttia ja erillisveloitettavat palkkiot reilusti yli 10 prosenttia. Elinkustannusindeksi nousi samana aikana 3,8 prosenttia. Tutkimuksen mukaan kiinteä isännöintipalkkio 40 asuinhuoneiston taloyhtiössä on keskimäärin 800 euroa ja 20 huoneiston yhtiössä 500 euroa kuukaudessa. Puheenjohtajista lähes kolmannes kertoi, että taloyhtiö on reklamoinut isännöinnille palkkioiden laskutuksesta vuonna 2025 tai pyytänyt tarkennuksia taikka selvityksiä isännöinnin laskuihin liittyen.
Isännöintipalkkioiden muutosesityksistä hieman yli puolet on käsitelty taloyhtiön hallituksessa ja kirjattu pöytäkirjaan. Lisäksi vajaa 10 prosenttia taloyhtiöistä on kirjallisesti hyväksynyt palkkioiden muutoksen. Noin viidennes isännöitsijöistä vastasi alkavansa laskuttaa palkkiot tekemänsä muutosesityksen mukaisesti, ellei hallitus reagoi esitykseen.
Yleisin syy isännöinnin kilpailuttamiseen on isännöinnin laatu ja tehtävien hoitumisen haasteet (60 %). Isännöinnin hinnan takia kilpailutuksen on tehnyt 18 prosenttia taloyhtiöistä.
▶ Tutkimuksen tarkemmat tulokset Kiinteistöliiton jäsensivuilla
Taloyhtiö voi pyytää skuuttien pysäköinnin
rajoittamista pihassaan
Lähtökohtaisesti taloyhtiön piha on yksityisaluetta ja ilman lupaa sinne ei saa jättää tai pysäköidä mitään kulkuneuvoja, ei siis myöskään vuokraskuutteja. Kaupunki tai kunta ei voi asettaa virallista skuuttien pysäköintikieltoa yksityiselle pihalle, sillä kunnalla on oikeus asettaa rajoituksia vain yleisille alueille.
Jos taloyhtiön pihassa pysäköidään pal-
jon, taloyhtiön kannattaa ensisijaisesti osoittaa selkeästi liikennemerkein paikka, johon skuutin voi jättää. Se vähentää tarvetta tiukoille kielloille ja valvonnalle.
Taloyhtiö voi olla myös yhteydessä vuokraskuuttien operaattoreihin, kuten Voi ja Ryde, ja pyytää niitä merkitsemään sovelluksessaan taloyhtiön piha alueeksi, johon skuuttia ei voi jättää.
Asunto-osakeyhtiölain uudistus parantamassa taloyhtiöiden mahdollisuuksia puuttua asumishäiriöihin
Hallituksen esitys asunto-osakeyhtiölain uudistamisesta helpottaisi jonkin verran asumishäiriöihin puuttumista. Hallituksen 26.3.2026 antama lakiesitys lisää ja täsmentää huoneiston hallintaanottoperusteita. Uusien hallintaanottoperusteiden myötä taloyhtiöillä olisi muun muassa mahdollisuus ottaa lyhytvuokrattu huoneisto yhtiön hallintaan, jos lyhytvuokrauksesta aiheutuu asumiseen poikkeuksellisia kustannuksia tai haittaa.
Hallintaanotto selkiytyisi myös tupakointikiellon rikkomistapauksissa. Hallintaanottomenettely muuttuisi lakimuutoksen myötä nykyistä sujuvammaksi, koska yhtiökokouspäätöksen tiedoksiannolle säädetty tiukka 60 päivän määräaika poistuisi. Lakimuutosesitys etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Kun eduskunta on hyväksynyt lain, se siirtyy presidentin vahvistettavaksi. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.10.2026.
Miten isännöinnin esitys muutoksista isännöintipalkkioihin on käsitelty taloyhtiöissä?
53 %
taloyhtiöistä käsitteli muutosesityksen hallituksessa ja kirjasi päätöksen pöytäkirjaan
9 %
taloyhtiöistä on muuten kirjallisesti hyväksynyt muutosesityksen.
21 %
isännöitsijöistä vastasi alkavansa laskuttaa palkkiot muutosesityksen mukaisesti, ellei hallitus reagoi asiaan.
vastasi, että isännöinti ehdottaa palkkion muutosta hallituksen puheenjohtajalle, joka ottaa kantaa esitykseen.
Etäluettavan vesimittarin akku kestää 10–15 vuotta. Vastuu huoneistokohtaisten mittareiden toiminnasta on taloyhtiöllä.
Käyttöveden hinta herättää keskustelua taloyhtiöissä
Etäluettavat huoneistokohtaiset vesimittarit saavat asukkaat kuluttamaan käyttövettä säästeliäämmin. Vedellä läträys näkyy vain pienellä viiveellä todelliseen kulutukseen perustuvassa vesilaskussa.
n TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ
Retta Isännöinti Jyväskylän yksikönpäällikkö Marko Räikkönen on huomannut, että käyttöveteen liittyvät kysymykset puhuttavat taloyhtiöiden asukkaita.
– Varsin usein joudumme selvittämään, minkä vuoksi lämmin käyttövesi maksaa enemmän kuin kylmä vesi, Räikkönen kertoo.
Aika ajoin esille nousee myös epäily siitä, että vesimittarissa on vika ja se näyttää liian suuria kulutuslukemia.
Vedenkulutusta ei arjessa tule ajatelleeksi ja keskimääräinen 120 litran kulutus henkilöä kohti vuorokaudessa voi kuulostaa suurelta. Kun huomioi, että jo viiden minuutin suihku kuluttaa 60 litraa vettä, keskimääräinen vuorokausikulutus kuulostaa loogiselta.
Vesimittariin voi toki tulla vika aivan kuin mihin tahansa tekniseen laitteeseen. Huoltoyhtiön asentaja voi tarvittaessa käydä tarkistamassa vesimittarin toiminnan, jos epäily viallisesta mittarista on sitkeä.
Kun astiaan päästetään vettä 10 litraa, mittarin tulisi näyttää samaa lukemaa. Eteeni ei ole vielä tullut vesimittaria, joka näyttäisi liian suurta kulutuslukemaa. Tiedossani on kuitenkin useita tapauksia, joissa vesimittari on lakannut mittaamasta kulutusta vian vuoksi, Räikkönen sanoo.
Jos vesimittari on ”mykistynyt”, taloyhtiö voi käyttää laskutuksen pohjana laskennallista keskiarvokulutusta.
Asukaslukuun pohjautuva vesivastike jää historiaan
Asukkaiden ja osakkaiden huolet kohdistuvat luonnollisesti vain huoneistokohtaisiin vesimittareihin, jotka määrit-
tävät todelliseen kulutukseen pohjautuvan vesimaksun. Suomessa on edelleen runsaasti taloyhtiöitä, joissa ei ole huoneistokohtaista mittausta. Tällöin osakas maksaa vesivastiketta, joka määritellään huoneiston asukasluvun perusteella. – Tavallisesti vesivastike on 30–35 euroa henkilöä kohti kuukaudessa. Sehän merkitsee sitä, että paljon kuluttava saa vettä halvemmalla, mutta säästäväisyydestä ei palkita, Räikkönen toteaa. Asukaslukuun perustuvat vesivastikkeet jäävät vähitellen historiaan. Uudisrakennuksiin on pitänyt asentaa huoneistokohtainen vesimittari vuodesta 2011 lähtien, vanhojen taloyhtiöiden asuntoihin linjasaneerauksen yhteydessä vuodesta 2013 alkaen. Etäluettavuus tuli pakolliseksi vuonna 2020 osana EU-energiatehokkuusdirektiiviä.
– Lainsäädännön muutosten taustana on saada ihmiset välttämään turhaa vedenkulutusta. Käytännön työssä olen huomannut, että henkilölukuun pohjautuva laskutus ei saa asukkaita nuukailemaan vedenkulutuksessa. Kun linjasaneerauksen jälkeen jokainen asuntokunta maksaa todellisen kulutuksensa mukaan, kiinteistön vedenkulutus voi pudota kahteen kolmasosaan aikaisemmasta. Linjasaneerauksen jälkeen vedenkulutus vähenee myös siksi, että uudet vesikalusteet kuluttavat vähemmän kuin vanhat.
Räikkösen mukaan esimerkiksi Jyväskylän seudulla on mittava 1980-luvun kiinteistömassa, jossa linjasaneeraus on tulossa ajankohtaiseksi. Siksi kestää vielä
JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA uu
”Jos
huoneistossa havaitaan poikkeuksellisen suuri vedenkulutus, syynä on usein vuotava wcpönttö tai putkivaurio”, Marko Räikkönen sanoo.
Eteeni ei ole vielä tullut vesimittaria, joka näyttäisi liian suurta kulutuslukemaa. Tiedossani on kuitenkin useita tapauksia, joissa vesimittari on lakannut mittaamasta kulutusta vian vuoksi.
Marko Räikkönen
uu JATKOA EDELLISELTÄ AUKEAMALTA
vuosia, että kaikki maksavat käyttövedestä todellisen käytön perusteella.
– Jos putkivuotoja ilmenee usein, taloyhtiössä tulisi ryhtyä suunnittelemaan saneerauksen aikataulutusta. Putkiston tila voidaan selvittää kuntotutkimuksella.
Huoneistokohtaiset mittarit mittaavat sekä kylmän että lämpimän veden kulutusta. Etäluettavat mittarit lähettävät kulutuslukemat automaattisesti tietoverkon välityksellä huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle.
– Vanhemmissa saneerauskohteissa on vielä huoneistokohtaisia mittareita, jotka huoltoyhtiön edustaja käy lukemassa kerran vuodessa.
Mikä voi aiheuttaa runsasta kulutusta?
Räikkönen sanoo, että nykypäivän mittareihin on saatavilla sovelluksia, joiden avulla asukkaat voisivat seurata kulutustaan reaaliaikaisesti.
– Käytännössä näitä otetaan käyttöön harvoin, sillä osakkaat haluavat minimoida käyttövesisaneerauksen kustannukset. Saneeraus tehdään perustasolla ja lisämaksuja tuovat ominaisuudet jätetään pois listalta.
Lakiesitys
Asukkailta ei edellytetä vesimittareihin liittyvää osaamista. Asukkailla on kuitenkin velvollisuus ilmoittaa vuotavista hanoista ja wc-istuimista, jotka lisäävät kiinteistön vedenkulutusta. – Jos huoneistossa havaitaan poikkeuksellisen suuri vedenkulutus, syynä on usein vuotava wc-pönttö tai putkivaurio. Tiedän tapauksen, jossa asukas oli useita kuukausia asunnosta pois, ja sillä aikaa kertyi mittava vesilasku. Syynä oli wc-pöntön huuhtelumekanismin vika, joka päästi koko ajan vettä läpi, Räikkönen kertoo.
Taloyhtiön hallitus voi harkita, minkä verran viallisen vesikalusteen aiheuttamaa vesilaskua kohtuullistetaan.
Taloyhtiössä on syytä kiinnittää huomiota poikkeuksellisiin vedenkulutuslukemiin. Jos päämittarin kulutuslukema nousee äkillisesti, voi jossain olla putkivuoto tai vuotavia vesikalusteita. – Tosin suuressa yhtiössä yhden asunnon vesikalusteiden vuotoja on vaikea havaita päämittarista. Myös vanhoissa vesimittareissa on esiintynyt vuotoja erityisesti vesi- ja lämmityskatkojen yhteydessä, koska vanhat tiivisteet eivät kestä lämmön- tai paineenvaihteluita.
mittarin vikaantuessa
Hallituksen 26.3.2026 antamassa esityksessä asunto-osakeyhtiölain uudistamisesta ehdotetaan, että taloyhtiö voisi väliaikaisesti periä vesivastikkeen luotettavasti arvioitavissa olevan kulutuksen perusteella, jos huoneistokohtainen vesimittari on vi-
kaantunut tai muuten mittaa väärin. Luotettava arvio kulutuksesta voisi perustua esimerkiksi huoneiston osakkeenomistajan yhtiölle ilmoittamaan huoneistossa asuvien tai sitä muuten käyttävien henkilöiden lukumäärään.
Räikkösen mukaan putkivuodot ovat taloyhtiöissä liiankin yleisiä. Uudet etäluettavat vesimittarit voivat havaita vuodon ihmistä nopeammin.
– Joissakin etäluettavissa vesimittareissa on vuotovahti, joka havaitsee poikkeamat vedenkulutuksessa ja ilmoittaa niistä huoltoyhtiölle. Vuotovahti aktivoituu, jos mittari havaitsee pienenkin jatkuvan virtauksen noin vuorokauden ajan. Myös poikkeuksellisen suuri kulutus tai jatkuva yöaikainen kulutus aiheuttavat hälytyksen.
Taloyhtiön tehtävänä on pitää huolta käyttövesiverkostossa olevien mittarien kunnosta. Etäluettavan mittarin sisäinen akku kestää 10–15 vuotta.
– Usein siinä ajassa markkinoille on tullut jo parempaa tekniikkaa ja koko mittari vaihdetaan. Mittari vaihtotöineen maksaa noin 200–400 euroa, Räikkönen sanoo.
Taloyhtiön vastuu alkaa päämittarista
Vastuut vesimittareista ovat selkeät. Paikallinen vesilaitos tuo kiinteistöön vesiliittymän ja vastaa päävesimittarista. Siitä eteenpäin taloyhtiön vastuulla ovat kiinteistön käyttövesiverkosto sekä huoneistojen mittarit.
– Vastuualueet näkyvät myös laskutuksessa. Vesiyhtiö laskuttaa taloyhtiöltä kokonaiskulutuksen mukaan. Taloyhtiön tehtävä on laskuttaa osakkaita huoneistokohtaisen kulutuksen mukaan tai asukaslukuun perustuvan vesivastikkeen muodossa.
Vesilaitos laskuttaa vain kylmästä käyttövedestä.
– Jotta asukkaille olisi tarjolla myös lämmintä käyttövettä, kylmä vesi lämmitetään lämmönvaihtimessa kaukolämmön avulla. Lämmitykseen kuluva energia nostaa lämpimän käyttöveden hintaa, Räikkönen sanoo.
Taloyhtiön vesimaksun laskeminen
n TEKSTI: MATS ALMGREN, KIINTEISTÖLIITTO VARSINAIS-SUOMEN NEUVONTAINSINÖÖRI n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO
Asukkailta kerättävät vesimaksut puhuttavat monessa taloyhtiössä. Mitä kaikkea vesimaksuun tulisi sisällyttää, ja miten vesimaksu oikeastaan lasketaan? Oman mausteensa laskentaan tuo, jos taloyhtiössä on maalämpö.
Nykyisen lainsäädännön mukaan taloyhtiöön on käyttövesijärjestelmän uudistamisen yhteydessä asennettava etäluettavat vesimittarit. Mikäli vesimittarit ovat olemassa, mitattua kulutusta on myös käytettävä laskutuksessa. Lisäksi laskutettavan summan on vastattava todellisia aiheutuneita kustannuksia. Riittävän hyvään tarkkuuteen pääsee käyttämällä yleisimmin käytettyjä laskentakaavoja. Liian tarkkaa tiedettä laskennasta ei kannata tehdä.
Vedestä perittävän maksun laskeminen on periaatteessa hyvin yksinkertaista. Yleisimmin käytetyssä kaavassa oletetaan, että vettä lämmitetään 50 astetta, ja näin saatu energiamäärä kerrotaan taloyhtiön kaukolämmön hinnalla. Kausihinnoittelua käyttävien yhtiöiden alueella on helpointa käyttää vuoden keskihintaa, sillä vesimaksun muuttaminen kuukausittain tai vuosineljänneksittäin ei olisi tarkoituksenmukaista.
Jos taloyhtiössä ei vielä ole huoneistokohtaisia vesimittareita, on lämpimän käyttöveden osuus kokonaiskulutuksesta arvi-
oitava. Nyrkkisääntönä on yleisesti käytetty 40 prosenttia veden kokonaiskulutuksesta. Käyttöveden lämmityksen osuutta voidaan arvioida myös kesäajan lämmityksestä, sillä muita lämmitystarpeita ei silloin yleensä ole.
Poikkeuksena ovat toki sellaiset taloyhtiöt, joissa märkätilojen lattialämmitys on toteutettu vesikiertoisena.
Kesäajan lämmitysenergia saattaa hieman aliarvioida veden lämmitykseen kuluvaa energiaa lämmityskaudella, sillä kesähelteillä vesilaitokselta tuleva vesi voi olla 10–15 astetta lämpimämpää kuin kylmillä
talvikeleillä. Kesäajan lämmönkulutuksen avulla laskettua lukua kannattaakin verrata 40 prosentin nyrkkisääntöön, jos laskentaa haluaa tarkentaa.
Perusmaksujen huomiointi
Kaikkiin kulutushyödykkeisiin liittyy sekä kiinteitä perusmaksuja että kulutusperusteisia maksuja.
Perusmaksu on maksu siitä, että taloyhtiöllä on vesi-, sähkö- tai lämpöliittymä käytössään. Sen suuruus ei ole sidoksissa käytettyyn volyymiin, vaan asiakkaalle varattuun kapasiteettiin.
Koska vesimaksu on kulutukseen perustuva maksu, on luontevinta huomioida siinä vain kulutusperusteiset maksut. Perusmaksut on vastaavasti luontevinta kattaa hoitovastikkeesta.
TIESITKÖ?
• Kiinteistöliiton jäsensivuilta löytyy Excellaskuri, jonka avulla vesimaksujen laskeminen käy helposti, olipa taloyhtiössä käytössä mittaukseen tai henkilölukuun perustuva vesimaksu. Laskurista löytyy kaukolämmön lisäksi mahdollisuus laskea vesimaksun suuruus, kun taloyhtiössä on lämpöpumppujärjestelmä.
Asiantuntijalta
Niklas Lindberg
Kiinteistöliitto Uusimaa ry:n lakimies
Isännöitsijän toimivallasta asunto-osakeyhtiössä
Asunto-osakeyhtiössä toimivalta on jaettu muista osakeyhtiöistä poiketen niin, että yhtiökokouksella on yleistoimivalta, kun taas hallituksen ja mahdollisen isännöitsijän toimivalta on rajoitetumpaa. Toimivallanjako taloyhtiössä on periaatteessa selkeä: ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, hierarkiassa seuraavana on hallitus ja tämän jälkeen isännöitsijä.
Vaikka toimivallanjako on periaatteessa selkeä, törmäämme silti aina aika ajoin käytännön tilanteisiin, joissa ei olekaan niin yksinkertaista sanoa, mistä asioista hallitus tai isännöitsijä tarkalleen saavat päättää itsenäisesti.
Toimivaltaa koskevat säännökset ovat yleisluontoisia ja jättävät siten tilaa tulkinnalle, eikä myöskään sovi unohtaa, että taloyhtiöitä on monenlaisia, lähtien yhden omakotitalon miniyhtiöistä aina useamman sadan huoneiston jättiyhtiöihin.
Näin esimerkiksi euromääräisiä, yleisesti sovellettavia raja-arvoja ei ole mahdollista määrittää hallituksen tai isännöitsijän päätöksenteko-oikeuden raameiksi. Lain mukaan yhtiön koko ja toiminta on otettava huomioon kussakin yksittäistapauksessa, kun arvioidaan, riittääkö hallituksen tai isännöitsijän toimivalta tietyn päätöksen tekemiseen.
Isännöitsijän tehtävänä on lain mukaan huolehtia kiinteistön ja rakennusten pidosta sekä hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Käytännössä isännöitsijän tehtävistä on yleensä määrätty tarkemmin isännöintisopimuksessa, johon on syytä tutustua arvioitaessa, onko isännöitsijä mahdollisesti ylittänyt päätöksentekovaltansa.
Lähtökohtana on pidettävä sitä, että isännöitsijä voi päättää itsenäisesti vain sellaisista pienehköistä asioista, jotka kuuluvat kiinteistön ja rakennuksen pitoon tai muuhun yhtiön päivittäiseen hallintoon. Hyvin kiireellisissä tapauksissa, joita ovat esimerkiksi äkillinen vesivahinko tai tulipalo, isännöitsijä saa ja hänen tuleekin tehdä yhtiön edun kannalta tarpeellisia päätöksiä vahingon rajoittamiseksi, mutta silloinkin hallitusta tulee informoida asiasta mahdollisimman pian.
Käytännössä isännöitsijän tehtävistä on yleensä määrätty tarkemmin isännöintisopimuksessa, johon on syytä tutustua arvioitaessa, onko isännöitsijä mahdollisesti ylittänyt päätöksentekovaltansa.
Isännöitsijän päätösvallassa ei yleensä ole enempää kuin isännöitsijän tehtävien hoitamisen kannalta tarpeelliset asiat, eivätkä yhtiötä koskevat, selvästi harkinnanvaraiset päätökset yleensä kuulu isännöitsijälle. Asioiden valmistelu ja esitteleminen hallituksen kokouksissa sen sijaan on isännöitsijän tyypillinen tehtävä, kuten myös päätösten täytäntöönpano, eikä tarvittavien päätösten hakemista hallitukselta sovi unohtaa.
Isännöitsijän toimivaltaan ei voida yleensä katsoa kuuluvan se, mitä palveluntarjoajaa taloyhtiö käyttää palveluiden tai hyödykkeiden hankkimiseen. Näin ollen tietyn sähkömyyjän valitseminen, eikä etenkään taloyhtiön sitouttaminen pitkään määräaikaiseen sähkönmyyntisopimukseen, lain mukaan kuulu isännöitsijän päätösvaltaan. Tällaisiin toimenpiteisiin isännöitsijän tarvitsee hallituksen tai yhtiökokouksen valtuutuksen, jonka puuttuessa isännöitsijä voi joutua korvausvastuuseen, mikäli yhtiölle aiheutuu vahinkoa.
Myös yhtiön vakuutusyhtiön tai vakuutusmeklaripalvelujen vaihtaminen on päätös, jota isännöitsijä ei saa tehdä ilman hallituksen tai yhtiökokouksen valtuutusta, riippumatta siitä, onko päätöksellä kustannusvaikutuksia, tai ei. Oikea tapa toimia tällaisissa tilanteissa on, että isännöitsijä vie asian hallitukselle päätettäväksi, minkä jälkeen isännöitsijä hoitaa jatkotoimenpiteet hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti, eli laissa säädettyä marssijärjestystä noudattaen.
Kylpyhuoneet kunnossa?
Asiantunteva arvio kylpyhuoneiden, saunojen ja muiden märkätilojen kunnosta
Rakenteita rikkomatta
Pintakosteusmittaukset
Riskirakenteiden tunnistaminen
Kuvallinen rapor tti ja erilliset selkeät toimenpidesuositukset isännöitsijälle/hallitukselle/osakkaalle
Sopii päätöksenteon tueksi ja remonttitarpeen arviointiin.
Pyydä tarjous kar toituksesta!
040 124 1732
www.krvkiinteistopalvelut.fi
Koti kuntoon, osa 2/4
Ilona Pietiläinen on jyväskyläläinen valokuvaaja, toimittaja ja kirjailija. Hän esittelee juttusarjassa sanoin ja kuvin, miten vuonna 1985 rakennetun 71-neliöisen rivitaloasunnon peruskorjaus toteutettiin.
Viihtyisä keidas omalle kotipihalle
Rinteeseen ulottuva rivitalopiha ja siihen liittyvä terassialue päätettiin uusia sen epäkäytännöllisyyden vuoksi. Uuden terassin päälle asennettu lasikate toi mukanaan kaivattua käyttömukavuutta.
n TEKSTI JA KUVAT: ILONA PIETILÄINEN
Ensimmäinen askel on ottaa selville taloyhtiön ja isännöitsijän ohjeet terassin rakennushankkeen toteutukselle. Muutostyöilmoitus vaaditaan, jos remontti tai muutostyöt voivat vaikuttaa taloyhtiön rakenteisiin tai järjestelmiin. Taloyhtiökohtaiset vaatimukset selvitetään ennen remonttitöiden aloittamista.
Rivitalokolmion terassi haluttiin muuttaa oleskelualueeksi, jossa voisi oleskella myös pienellä sateella. Muutostyöilmoitus tehtiin hallitukselle, joka teki paikalla katselmuksen.
Rakennusvalvonnalle tehdyn selvityksen myötä saatiin lausunto, ettei raken-
Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrittää, kuuluvatko terassirakennelmien rakennus- ja kunnostustyöt osakkeen omistajille vai taloyhtiölle.
Taimien valinnassa suosittiin hidaskasvuisia, matalana pysyviä lajikkeita. Rinteeseen istutettiin köynnöshortensiaa, hopeahärkkiä sekä keijuangervoa. Salvia valittiin sen mukaan, että se torjuu kotiloita.
nus- tai toimenpidelupaa tämän kokoiselle katetulle terassille tarvita. Rakennusvalvonnan lausunto siirrettiin hallitukselle. Näiden toimenpiteiden jälkeen taloyhtiön hallitus antoi aloitusluvan.
Pohja soveltui hyvin uudelle rakennelmalle
Vanha terassi oli rakennettu betonilaatta-alueen päälle. Routimattoman pohjan ansiosta laatat olivat pysyneet hyvin paikoillaan. Pohja oli hyvä alusta uudelle rakennelmalle. Säilytyspäätöksellä säästettiin työmäärää ja kuljetuskustannuksia. Vanha puuterassi kierrätettiin ja uusi omistaja laudoille sekä lankuille löytyi Facebook-marketin kautta.
Terassin purkamisen jälkeen huomattiin vanhojen portaiden huono kunto. Naapurin kanssa yhteinen porrasratkaisu uusittiin remontin yhteydessä. Vanhat lahovikaiset portaat vietiin kierrätysasemalle.
Rinnepiha oli ollut hoitamaton. Sinne istutetut vuorimännyt peittivät näkymän purolle, joka kulkee rivitalon takapihalla. Sitkeät rikkakasvit, kuten elämänlanka ja voikukka, olivat ottaneet vallan istutusalueesta.
Uudistuksen myötä päätettiin kuoria alue rikkaruohoista sekä vuorimännyistä. Paikalta vietiin pois vanhaa maa-ainesta.
Koska elämänlanka on vaikea hävitettävä, levitettiin ennen uuden mullan paikalle tuomista rinteeseen suodatinkangas. Uusi rikkaruohoton multakerros tuotiin sen päälle.
Taloyhtiön hallitus hyväksyi lopputuloksen
Uuden terassin runkorakenteet asennettiin lepäämään laatoituksen päälle. Ne kiinnitettiin seinään vanhojen runkopuiden tapaan. Lasikatteen pystytolpat kiinnitettiin terassirunkoihin sekä laattaperustukseen.
Kattotuolit lasikattoa varten kiinnitettiin naulauslevyjen avulla runkotolppiin sekä räystäsrakenteeseen palkkikengillä. Lopuksi päälle kiinnitettiin kattovasat, jotka lyötiin naulauslevyjen avulla paikoilleen.
Paikallisessa lasiliikkeessä teetetyt kattolasit asennettiin paikoilleen niihin kuuluvilla listoilla. Kaikki käytetty puutavara oli valmiiksi käsiteltyä, mikä joudutti työn etenemistä.
Rakentamisvaiheen jälkeen oli vuorossa rinteen kasvillisuuden istutus. Kas-
Ennen remonttia piha oli villiintynyt. Kasvillisuuden karsimisella ja uusilla kasvivalinnoilla pyrittiin vähentämään kotiloita sekä avaamaan näkymää purolle. Muutoksen hankalin osuus oli vanhan mullan, juurakoiden ja vuorimäntyjen oksistojen paikalta pois kuljettaminen.
Terassin rakentamisesta ylijääneillä materiaaleilla rakennettiin rinteeseen portti. Köynnöshortensia kiipeää hitaasti sen ympärille tuoden näkösuojaa oleskelupihalle.
Lasikaton kaltevuus tehtiin talon räystäskorkeuden ehdoilla. Lumi tulee aina paremmin alas jyrkemmältä katto-osuudelta.
Huoneistojen terassialueita rajaavat aidat. Niiden viiniköynnöskasvillisuuteen ei piharemontissa koskettu. Ulkotilan kalusteet ovat polyrottinkia sekä pihalla hitaasti harmaantuvaa tiikkiä. Verhot valittiin ulkotilojen verhomallistosta.
veissa käytettiin matalia sekä leikkaamalla pienenä pysyviä kasveja. Istutusvälit peitettiin hakkeella, jotta rikkakasvien lentävät siemenet eivät pääsisi ottamaan uudesta kasvualustasta valtaa.
Hankkeen valmistuttua taloyhtiön hallitus hyväksyi lopputuloksen oikeellisuuden. Kaikki purkutavara sekä rikkaruohojen valtaama multa oli viety paikalta pois asianmukaisesti.
Taloyhtiöiden vesimaksut vaihtelevat suuresti, Luhanka omassa luokassaan
Taloyhtiö maksaa vedestä ja jätevedestä vähiten Joutsassa, Muuramessa ja Pihtiputaalla. Selkeästi korkeimmat maksut ovat Luhangassa, peräti 2–3-kertaiset muihin Keski-Suomen kuntiin verrattuna.
n TEKSTI: KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOMI n KUVAT: SHUTTERSTOCK
Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliitto
Keski-Suomen laajasta selvityksestä, joka kattaa taloyhtiön veden ja jäteveden perusmaksut ja käyttömaksut sekä hulevesimaksut kaikilla Keski-Suomen 22 paikkakunnalla. Vertailussa on käytetty vakiomuotoista 1970-luvun kerrostaloa, jossa on 20 asuntoa.
Kun taloyhtiö Joutsassa, Muuramessa tai Pihtiputaalla maksaa vedestä ja jätevedestä yhteensä hieman yli 10 000 euroa vuodessa, samanlainen taloyhtiö Hankasalmella, Laukaassa, Multialla, Uuraisilla ja Äänekoskella maksaa yli 15 000 euroa, Toivakassa 16 000 euroa ja Luhangassa peräti yli 35 000 euroa vuodessa.
Perusmaksut
Vesilaitoksen perusmaksut on tyypillisesti sidottu taloyhtiön kokoon (esimerkiksi vesimittarin koko, rakennuksen tyyppi, asuntojen lukumäärä tai kerrosala) ja
TÄSTÄ VERTAILUSTA
toteutunut veden kulutus ei vaikuta perusmaksujen suuruuteen.
Alimmillaan vertailussa käytetyn taloyhtiön veden ja jäteveden perusmaksut ovat Pihtiputaalla, yhteensä vain noin 100 euroa. Konnevedellä maksut ovat noin 300 euroa, Petäjävedellä 364 euroa ja Jämsässä 521 euroa vuodessa.
Selkeästi korkeimmat perusmaksut ovat Luhangassa, yhteensä peräti yli 6 600 euroa. Toivakassa taloyhtiön perusmaksut ovat yhteensä yli 3 200 euroa ja Multiallakin yli 3 100 euroa vuodessa.
Joissakin kunnissa veden ja jäteveden perusmaksut ovat samansuuruiset, mutta yleensä jäteveden perusmaksu on korkeampi, enimmillään yli kaksinkertainen (Toivakassa). Ainoastaan Pihtiputaalla veden perusmaksu on korkeampi kuin jäteveden perusmaksu.
Perusmaksujen osuus taloyhtiön kaikista vesihuollon vuotuisista maksuista on keskimäärin 11 prosenttia. Alimmillaan
• Kiinteistöliitto Keski-Suomi on vertaillut vuodesta 2005 lähtien vesi- ja jätevesimaksuja ja muita taloyhtiöiden kustannuksia, joita ne eivät voi kilpailuttaa.
• Vertailussa käytetään vakiomuotoista kerrostaloa, ns. indeksitaloa, jossa on 20 asuntoa, 35 asukasta, 30 tai 32 mm vesimittari ja keskimääräinen veden kulutus on 155 litraa/asukas vuorokaudessa.
• Aiemmin vertailuja on tehty vain alueen suurimmille paikkakunnille. Vertailussa käytetty 20 asunnon kerrostalo on laskennallinen ja kaikissa Keski-Suomen kunnissa ei välttämättä edes ole sen kokoista taloyhtiötä. Vertailun avulla voidaan kuitenkin suhteuttaa kuntien välisiä eroja taloyhtiöiden kustannuksissa.
▶ Tiedote ja taulukko kustannuksista: keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/uutiset
osuus on Pihtiputaalla ja Konnevedellä 1–2 prosenttia ja korkeimmillaan Toivakassa, Multialla ja Kivijärvellä noin 20 prosenttia.
Käyttömaksut
Alhaisin veden käyttömaksu on Joutsassa 1,19 euroa kuutiolta. Alle kahden euron jäädään myös Kinnulassa (1,40 €), Kivijärvellä (1,64 €), Kyyjärvellä (1,69 €), ja Saarijärvellä (1,72 €), Pihtiputaalla (1,83 €) ja Karstulassa (1,88 €).
Selkeästi kalleinta vesi on Luhangassa 6,17 euroa kuutiolta. Seuraavaksi kalleinta on Äänekoskella (3,30 €), Petäjävedellä (3,01 €) ja Uuraisilla (3,00 €).
Alhaisin jäteveden käyttömaksu on Jyväskylässä 2,60 euroa ja Viitasaarella 2,75 euroa kuutiolta. Seuraavaksi edullisimmat maksut ovat Muuramessa (3,18 €), Kivijärvellä (3,27 €) ja Pihtiputaalla (3,36 €). Korkein jäteveden käyttömaksu on jälleen Luhangassa 8,60 euroa kuutiolta. Seuraavaksi kalleinta jätevesi on Saarijärvellä (4,85 €), Karstulassa (4,56 €) ja Uuraisilla (4,45 €).
Käyttömaksujen osuus taloyhtiön kaikista vesihuollon vuotuisista maksuista on keskimäärin 89 prosenttia. Alimmillaan osuus on Jyväskylässä ja Toivakassa noin 80 prosenttia ja korkeimmillaan Pihtiputaalla 99 prosenttia.
Hulevesimaksut
Vertailussa käytetyn kerrostalon hulevesimaksu on Jyväskylässä 300 euroa, Ää-
Taloyhtiön vuotuiset vesihuollon maksut Keski-Suomen kunnissa
Veden ja jäteveden perusmaksut yhteensä €/vuosi Veden ja jäteveden käyttömaksut yhteensä €/vuosi
nekoskella 200 euroa ja Hankasalmella noin 94 euroa vuodessa. Laukaassakin on päätetty ottaa käyttöön hulevesimaksu tänä vuonna, mutta maksun suuruutta ei ole vielä määrätty.
Niissä kunnissa, joissa hulevesimaksua ylipäänsä kerätään, sen osuus taloyhtiön vuotuisista vesihuollon maksuista on keskimäärin 1,5 prosenttia ja korkeimmillaan Jyväskylän taloyhtiössä 2,5 prosenttia.
Luhangassa poikkeuksellisen vaikea tilanne
Luhangan kirkonkylän vesihuollosta vastaava Luhangan Vesihuolto Oy on saanut viranomaisilta kehotteita parantaa toimintaansa, ja yhtiö on tällä hetkellä viranomaisten vankassa valvonnassa.
Hulevesimaksu €/vuosi
Yhtiön mukaan 1.1.2026 voimaan tulleet rajut korotukset perusmaksuihin ovat välttämättömiä, jotta yhtiö voi suoriutua sille säädetystä velvoitteesta vesihuollon järjestämisessä. Veden käyttö- ja perusmaksut ovat jo pitkään olleet alhaisemmat kuin kustannukset. Vesihuoltolain mukaan maksujen tulee pitkällä aikavälillä kattaa sekä kustannukset että investoinnit.
Kunnan vesihuolto vaatii lähitulevaisuudessa merkittäviä parannuksia laadun- ja riskienhallintaan. Tiedossa on myös investointeja, sillä yhtiö valmistelee toisen vedenottamon ottamista käyttöön.
Asiantuntijalta
Tapio Haltia
Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija
Voiko hallitus määrittää sähköauton lataamisen säännöt?
Kiinteistöliiton lakineuvontaan tulee varsin usein kysymyksiä koskien sähköautojen latausta ja sen pelisääntöjä. Aihe onkin monessa taloyhtiössä ajankohtainen. Sähköauton lataaminen vaikuttaa yleisesti ottaen taloyhtiön sähköjärjestelmään. Sen vuoksi on tärkeää, että sitä koskevat pelisäännöt ovat selvillä, kun lataukseen ollaan ryhtymässä.
Ensinnäkin liikkeelle kannattaa lähteä ajoissa. ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pätee erinomaisen hyvin myös latausjärjestelmien toteutukseen taloyhtiössä. Ensimmäinen askel on kartoittaminen, jossa tutkitaan sekä teknistä lähtötilaa, että osakkaiden näkemyksiä tulevista tarpeista. Näiden pohjalta kartoituksen tuloksena tulisi syntyä näkemys siitä, mihin ollaan ryhtymässä. Päätöksentekoon ja kustannusten kohdentumiseen vaikuttaa myös se, miten autopaikkoja hallitaan.
Mutta entäs ne pelisäännöt? No, kun kerran ollaan yhtiökokouksessa päättämässä latausjärjestelmän toteutuksesta, tai vaikka yksittäistenkin osakkaiden oikeudesta ladata kulkupelejään taloyhtiön sähköjärjestelmässä, olisikin hyvä, jos samalla voitaisiin linjata latausta koskevat reunaehdot. Hallituksen kannattaakin laatia ehdotus lataamista koskevista säännöistä, jotka voidaan yhtiökokouksen päätöksellä vahvistaa. Tällä voidaan omalta osaltaan edistää osakkaiden yhdenvertaista kohtelua ja ohjata myös tulevien hallitusten toimintaa pitkäjänteisemmin.
Etenkin kun kyse on yhtiön hallitsemilla paikoilla tapahtuvasta lataamisesta, on hallituksella kuitenkin laajahko toimivalta määrittää pelisääntöjä. Voi olla järkevääkin, että esimerkiksi latauksesta perittävästä korvauksesta päättää hallitus, joka voi paremmin ja ajantasaisesti seurata siitä yhtiölle muodostuvia kustannuksia. Samalla tavalla hallitus voi (ja sen pitääkin) puuttua ilmeneviin epäkohtiin tai väärinkäytöksiin, erityisesti toiminnan ja kiinteistön turvallisuutta koskeviin seikkoihin.
On hyvä muistaa, että vaikka lataukseen käytettävän sähköenergian hinta peritään siitä hyötyvältä käyttäjältä, on lataamisella ja sitä palvelevilla järjestelmillä vaikutusta yhtiön sähköjärjestelmään, sen turvallisuuteen, vakauteen ja kapasiteetin riittävyyteen. Näin ollen taloyhtiöllä on oltava keinot tarvittaessa määrittää latausta koskevat pelisäännöt.
”Hallituksen kannattaa laatia ehdotus lataamista koskevista säännöistä, jotka voidaan yhtiökokouksen päätöksellä vahvistaa.
• ASUINKIINTEISTÖN TURVALLISUUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS
Asuinkiinteistöjen vapaaehtoisille turvallisuushenkilöille, hallitusten ja asukastoimikuntien jäsenille, isännöitsijöille ja kiinteistönhoitajille
• VÄESTÖNSUOJAN HOITAJAN KURSSI
Pyydä tarjous ilmanvaihdon puhdistuksesta ja säädöstä. p. 050 369 0945, teemu.peltonen@camini. p. 020 749 5050 camini.
S1- ja K-luokan väestönsuojan hoitajille tai tehtävään haluaville sekä heidän varahenkilöilleen. Kurssi soveltuu myös isännöitsijöille.
• HÄTÄENSIAPU JA ALKUSAMMUTUS
Koulutus soveltuu kaikille kansalaisille asuintavasta riippumatta.
Kysy tarjousta:
Minna Hämäläinen puh. 0500 641 489
Jäteraportit suoraan järjestelmästä
Mustankorkea on ottanut käyttöön Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Toivakan taloyhtiöille uuden raportointijärjestelmän: VINGO Raportointi. Sen kautta asiakkaat voivat hakea helposti ja joustavasti itse omat ajantasaiset jäteraporttinsa.
Pyydä käyttötunnukset asiakaspalvelustamme arkisin ma-pe klo 9–15, p. 010 325 3900 tai asiakaspalvelu@mustankorkea.fi
Talkooperusteinen
Talkooperusteinen kiinteistöhuolto voi pienissä taloyh Malliin liittyy kuitenkin oikeudellisia että turvallisuutee
Talkoiden peruspilarit ja turvallisuus
Päätökset yhtiökokouksessa
Päätöksessä tulee määritellä mitä tehtäviä hoidetaan vapaaehtoisten voimin, kuka koordinoi töitä, kulukorvauskäytännöt ja ja milloin käytetään ammattilaisia.
Osallistuminen vapaaehtoista
Kukaan asukas ei ole velvollinen osallistumaan talkootyöhön. Taloyhtiö voi suositella vuorojen noudattamista, mutta ei voi määrätä sanktioita kieltäytymisestä.
Taloyhtiö vastaa turvallisuudesta
Taloyhtiö vastaa mahdollisista vahingoista, vaikka työn suorittaisi asukas vapaaehtoisesti. Hallituksen pitää huolehtia, että tehtävät ovat turvallisesti toteutettavissa.
Vakuutusturva välttämätön
Kattavan kiinteistövakuutuksen lisäksi taloyhtiön kannattaa ottaa talkoolaisten vahinkojen varalle ryhmätapaturmavakuutus tai talkoovakuutus.
Katso tarkempi ohje jäsensivuilta
n kiinteistönhuolto
tiöissä säästää kustannuksia ja lisätä yhteistöllisyyttä. en liittyviä vastuita, jotka taloyhtiön pitää huomioida.
Tehtäväalue
Rajaa tehtävät kunkin osaamisen mukaan
Mitä teemme?
Lumityöt ja hiekoitus kulkuväylillä
Talvihoito
Puhtaanapito
jäsensivuilta
Työvälineet
Lumilapiot, kolat, hiekat ja hiekoitusastiat
Jätepisteen ja yleisten tilojen siisteyden ylläpito
Harjat, jätesäkit, siivousvälineet ja puhdistusaineet
Istutusten hoito, nurmikon leikkuu ja haravointi
Haravat, kottikärryt ja puutarhatyökalut Kesähoito
Milloin kutsua ammattilainen?
Kaikki vaativat työt tulee jättää alan ammattilaisille, ja sellainen tulee olla aina käytettävissä kiireellisten huoltotilanteiden varalta esim. vesivahinko.
Selkeä ohjeistus tehtäviin
Taloyhtiön kannattaa laatia talkoolaisille opas, josta löytyy tehtävät, työohjeet ja työvälineiden sijainti sekä huoltoyhtiön päivystyksen puhelinnumero.
Niityttäminen taloyhtiön pihalla: Lisää biodiversiteettiä ja säästä kustannuksissa
n
TEKSTI: KAISA KETTUNEN, KIINTEISTÖLIITTO PIRKANMAAN NEUVONTAINSINÖÖRI n KUVAT: KIINTEISTÖLIITTO JA SHUTTERSTOCK
Monessa taloyhtiössä on pieniä nurmialueita, jotka eivät juuri tuo lisäarvoa, mutta vaativat silti säännöllistä leikkaamista. Mitäpä, jos nämä ”turhat” nurmikot muutettaisiin kauniiksi ja helppohoitoisiksi niityiksi? Luonnon monimuotoisuus lisääntyisi, pörriäiset kiittäisivät, ja samalla voisit säästää nurmikonhoitokustannuksissa. Taloyhtiöiden on mahdollista tehdä yksinkertaisia mutta vaikuttavia tekoja biodiversiteetin puolesta.
Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on vakava ongelma, joka vertautuu ilmastonmuutokseen. Taloyhtiöiden pihoilla on kuitenkin erinomaisia mahdollisuuksia tukea monimuotoisuutta –esimerkiksi juuri niityttämällä. Niityttäminen on usein myös yllättävän kustannustehokas ratkaisu.
Niityttäminen voi helpoimmillaan onnistua yksinkertaisesti jättämällä nurmikko leikkaamatta. Erityisesti kuivilla tai vä-
hemmän ravinteikkailla paikoilla, joissa ruohikko kesäisin kellastuu, voidaan onnistua näin saamaan niitty aikaan. Prosessia voi nopeuttaa myös poistamalla nurmikkoa paikka paikoin ja kylvämällä näihin kohtiin niittykasveja – eli laikuttamalla. Jos halutaan saada nopeasti aikaan näyttävästi kukkiva niitty, kannattaa nurmikon pintaturve kuoria kyseiseltä alueelta kokonaan pois, tarvittaessa köyhdyttää kasvualustaa hiekkaa lisäämällä ja kylvää sekä monivuotisia että yksivuotisia niittykukkia alueelle. Kun niityttäminen on lopulta onnistunut, jatkohoito on yleensä helppoa ja vaatii vähemmän työtä kuin perinteinen nurmikko. Niitty niitetään loppukesästä kukkien siementämisen jälkeen. Niiton jälkeen kasvuston kannattaa antaa olla laossa jonkun aikaa, että kukkien siemenet ehtivät varista maahan. Niittojäte kannattaa lopulta haravoida pois, että maaperä ei pääse rehevöitymään turhaan.
Taloyhtiöissä ihmisillä voi olla erilaisia mielipiteitä siisteydestä ja pihan ulkonäöstä. Siksi niityn perustaminen kannattaa käsitellä yhtiökokouksessa ja tiedottaa suunnitelmista hyvissä ajoin. Niitytettävä alue kannattaa myös merkitä selkeästi, jotta kaikki ymmärtävät sen tarkoituksen, eikä innokas ruohonleikkaaja iske alueelle.
Kerrostalojen ja rivitalojen yhteisillä alueilla niityttäminen on jo hiljalleen kasvava trendi. Vaikka rivitalojen takapihoilla niittyjä ei vielä usein näe, mietityttää ainakin itseäni, voisiko niitty olla tulevaisuudessa helppohoitoinen ratkaisu myös näille yksityisemmille takapihoille. Niitty ei ole vain ratkaisu luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi – se on myös tapa vähentää pihan hoitotyötä, säästää kustannuksia ja tuoda uutta ilmettä taloyhtiön pihaan. Pieni askel taloyhtiölle voikin olla iso harppaus luonnon monimuotoisuuden hyväksi.
Niitty ei ole vain ratkaisu luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi – se on myös tapa vähentää pihan hoitotyötä, säästää kustannuksia ja tuoda uutta ilmettä taloyhtiön pihaan.
Kaisa Kettunen
www.huoltosilta.fi
hs@huoltosilta.fi p. 0400 917 722
TALOYHTIÖIDEN SISÄVERKKOSANEERAUKSET JA VIKAPALVELUT
”Jos netti pätkii ja kuva on tiess´, soita paikalle Antennimies”
Vakuutukset tarjoavat turvaa kiinteistölle, asukkaille ja taloyhtiön hallinnolle. Kattava vakuutuskokonaisuus syntyy eri vakuutuksista, joiden tarve voi vaihdella.
Kiinteistövakuutus on taloyhtiön jokapäiväiseen elämään eniten vaikuttava vakuutus. Se koostuu tavanomaisesti omaisuus-, oikeusturvaja vastuuvakuutusosasta.
Omaisuusosasta korvataan vakuutusehtojen mukaisesti vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton omaisuusvahinko, jonka syynä on esimerkiksi palo, putkivuoto, konerikko, salamanisku, myrsky, villieläin, murto, ryöstö tai vahingonteko. Oikeusturvavakuutuksen tarkoitus on korvata vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä kiinteistön omistukseen, hallintaan tai hoitoon liittyvissä riita-, rikos- ja hakemusasioissa. Se ei korvaa esimerkiksi riitoja perustajaurakoitsijaa vastaan tai huoneenvuokrasuhteisiin liittyviä riitoja.
selle aiheutetun henkilö- tai esinevahingon, josta kiinteistönomistaja on voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa. Näitä ovat esimerkiksi vahingot, jotka aiheutuvat laiminlyönneistä liukkaudentorjunnassa tai lumenpudotuksessa. Vakuutettuja ovat hallituksen jäsenet ja näiden varajäsenet sekä asukasisännöitsijä.
Taloyhtiön muita vakuutuksia
Taloyhtiölle tarpeellinen vakuutus voi olla rakennustyövakuutus, jolla vakuutetaan rakenteilla tai korjattavana oleva työ, materiaalit ja rakennus.
Asunto-osakeyhtiön talkoovakuutuksen tarkoituksena on korvata talkootyön tai muun vastikkeettoman työn aikana aiheutuneet tapaturmat asunto-osakeyhtiön osakkaille. Talkoovakuutusta kattavampi on taloyhtiön asukkaille ottama ryhmätapaturmavakuutus, joka kattaa kaikki tapaturmat taloyhtiön tontilla ja yhteisissä tiloissa. n TEKSTI: KIINTEISTÖLIITTO n KUVITUS: SHUTTERSTOCK Taloyhtiön vakuutukset,
Yhteistyökumppaneiden vakuutukset
Taloyhtiön on syytä tarkistaa myös yhteistyökumppaneidensa vakuutusturva pyytämällä vakuutustodistus voimassa olevasta vastuuvakuutuksesta. Todistuksesta varmistetaan vakuutuskausi, vakuutusmäärä, omavastuu ja toimiala, eli onko tehtävä työ tai palvelu vakuutuksen piirissä.
Asukkaiden vakuutukset
Taloyhtiön ottamat vakuutukset eivät kata kaikkia riskejä, ja osakkaan tai asukkaan on syytä ottaa koti-irtaimistonsa ja omien vastuidensa turvaksi kotivakuutus. Kotivakuutuksen yhteydessä on hyvä pitää voimassa oikeusturvavakuutus ja vastuuvakuutus. Vuokranantajan tarpeisiin on tarjolla vakuutuksia, jotka täyttävät vuokralaisen kotivakuutuksen ja taloyhtiön kiinteistövakuutuksen aukkoja.
Vakuutusesimerkkejä
Kerrostaloasunnon astianpesukoneesta lähtenyt tulipalo tuhosi kokonaan osakehuoneiston. Taloyhtiöön kohdistuneet vahingot korvataan kiinteistövakuutuksen perusteella, sillä kyseessä on ollut korvattava vahinkotapahtuma, tässä tapauksessa tulipalo. Osakkeen omistaja oli omalla kustannuksellaan asennuttanut taloyhtiön perustasoa selkeästi kalliimman parkettilattian. Koti-irtaimiston sekä jälkikäteen asennetun parketin osalta korvauksia on mahdollista hakea osakkaan kotivakuutuksen perusteella.
Asunto-osakeyhtiön rakennuksen julkisivukorjausurakan laskusta ja työtunneista syntyy erimielisyyttä asunto-osakeyhtiön ja rakennusliikkeen kanssa siten, että asia joudutaan ratkaisemaan käräjäoikeudessa. Asunto-osakeyhtiön on mahdollista saada vakuutusyhtiöltä juristin käyttämisestä aiheutuneet kulut kiinteistön oikeusturvavakuutuksen perusteella.
Asunto-osakeyhtiö laiminlyö liukkaudentorjunnan kunnossapitovastuullaan olleella jalkakäytävällä talvella. Tämän johdosta jalankulkija liukastuu ja loukkaantuu. Loukkaantuneen jalankulkijan sairaanhoitokulut voidaan korvata kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksen perusteella.
LVI-urakoitsija oli remonttia tehdessään osunut erehdyksessä lattiarakenteessa olevaan kylmävesiputkeen, jonka seurauksena aiheutui putkivuotovahinko. Kyseessä on LVIurakoitsijan huolimattomuus, joten vahinko on mahdollisesti korvattava LVI-urakoitsijan vastuuvakuutuksesta.
Asukas on asentanut astianpesukoneen taloyhtiön osakehuoneistoon. Asennustyö on tehty virheellisesti ja liitos on jäänyt löysälle. Tästä aiheutuu vesivahinko taloyhtiön rakenteille. Taloyhtiön rakenteiden kuivaus- ja ennallistamiskulut on mahdollista saada korvattua asukkaan kotivakuutuksen vastuuvakuutusosan perusteella.
Asunto-osakeyhtiön osakkaat olivat sopimansa mukaisesti noudattaneet järjestelyä, että osakkaat huolehtivat talkootyönä pihan hiekoittamisesta kustannusten säästämiseksi. Asunto-osakeyhtiön ei katsottu olevan vastuussa osakkaalle itselleen aiheutuneesta henkilövahingosta, joka oli aiheutunut järjestelyyn suostuneen osakkaan liukastumisesta yhtiön hiekoittamattomalla pihatiellä. Tällaisten tapaturmien varalle on hyvä olla olemassa vakuutusturvaa nk. talkoina tehtyjen töiden tekijöiden suojaksi. (KKO 1995:169)
Esimerkit ovat Vakuuta oikein -oppaasta.
Taloyhtiön vakuutukset
• Suomen Kiinteistöliiton 2025 lopulla päivitetty Vakuuta oikein -opas läpivalaisee taloyhtiön vastuuhenkilöiden johtamisen kannalta keskeisiä kohteita ja vakuutuslajeja.
• Oppaan ovat päivittäneet Antero Miikki ja Jani Korhonen Howden Finland Oy:stä sekä Jukka Kero, Juho Järvinen ja Janne Salakka Kiinteistöliitosta.
• Keski-Suomen Kiinteistöviesti esittelee oppaan sisältöä vuoden 2026 numeroissaan.
Nopea ja kustannustehokas rakentaminen alkoi 1960-luvulla
n TEKSTI JA KUVAT: HANNU MÄHÖNEN
1960-luku oli voimakasta kaupungistumisen ja asuntorakentamisen aikaa. Väestönkasvu ja maaltamuutto loivat tarpeen nopealle ja tehokkaalle asuntotuotannolle, mikä näkyi kerrostalojen ja rivitalojen yleistymisessä. Sen mahdollisti elementtitekniikka.
Kerrostalojen julkisivut olivat pelkistettyjä, usein vaaleita ja rapattuja tai tiilipintaisia, parvekkeet suorakulmaisia ja ulkonevia, ja ikkunoiden sijoittelu noudatti selkeää rytmiä. Asunnoissa tilankäyttö oli tehokasta; huoneet olivat kompakteja mutta toimivia.
Rivitalot alkoivat yleistyä lähiöissä ja taajamien reuna-alueilla. Ne tarjosivat perheille mahdollisuuden omakotitalomaiseen asumiseen pienemmällä tontilla. Talot sijoitettiin usein väljästi vehreään ympäristöön, mikä heijasti aikakauden ihannetta terveellisestä ja valoisasta asumisesta.
Viitaniemen rivitaloissa näkyy 1960-luvun yksinkertainen muotokieli: matala rakennusmassa, loiva harjakatto ja yhtenäinen julkisivu. Asunnot ovat usein kaksikerroksisia, ja niissä on oma piha tai terassi. Viitaketju valmistui 1962.
Kortepohja (1968–1973) on merkittävä aikakauden aluerakentamiskohde. Lamellitalojen rakentaminen perustui esivalmistettuihin betonielementteihin.
Suuri osa Jyväskylän keskustan rakennuksista on 1960-luvulta. Hotelli Miltonin talo (1963) on tunnettu maamerkki sen katolla olevien aaltomaisten siivekkeiden vuoksi.
TIESITKÖ?
1960-luvun asuinrakennuksia
Jyväskylässä:
• Viitaniemen alue
• Kortepohjan alue
• Kisakatu 13-15
• Maatalo, Kauppakatu 19
• Minna Canthin katu 18
• Hotelli Miltonin talo, Hannikaisenkatu 29
• Puistokatu 3-5, 18 ja 19
• Säästökeskus, Kauppakatu 25
j käsityönä viimeistellyt saumat pidentävät rakennuksen elinkaarta, parantavat energiatehokkuutta ja nostavat rakennuksen arvoa.
Saumaset toteuttaa elementtien uusintasaumauksia kaikkiin rakennuskohteisiin. Korjausprosessin aikana tarkistamme elementtien kunnon, niiden väliset villoitukset ja teemme tarvittaessa lisävilloituksen.
Oikeaoppinen betonirakenteiden korjaaminen on oleellinen osa saumaustyötä.
Kuituverkon rakentamisvelvoite taloyhtiöissä laajenee tänä vuonna.
n TEKSTI: KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOMI n KUVITUS: SHUTTERSTOCK
Kiinteistöjen sisäverkkojen uudistamisvelvoite kiristyi helmikuussa, kun tietoliikenneverkon uudistaminen kuituverkoksi tuli pakolliseksi laajojen peruskorjaushankkeiden yhteydessä riippumatta nykyverkon nopeudesta.
TIESITKÖ?
sisäverkkoihin
Tähän saakka kiinteistön sisäverkko on voitu jättää uudistamatta korjaushankkeiden yhteydessä, jos se on tarjonnut 30 megabitin nopeuden. Nyt sisäverkko on uudistettava valokuituverkoksi aina laajojen peruskorjaushankkeiden yhteydessä sisäverkon nopeudesta riippumatta.
• Sisäverkkojen laatua ohjaa Traficomin sisäverkkomääräys (M65).
• Kiinteistön omistaja vastaa sisäverkon toiminnasta.
• Sisäverkko määrittää, millaisia nettiliittymiä kiinteistössä voidaan tarjota.
• Kiinteistön sisäverkon uudistaminen valokuitukaapeliksi on tullut pakolliseksi vuoden 2026 alusta laajojen peruskorjaushankkeiden yhteydessä riippumatta nykyisen sisäverkon nopeudesta.
• Hankesuunnittelun yhteydessä kannattaa selvittää taloyhtiön sisäverkon nykytila ja määritellä tavoitetaso eli millaisia verkkopalveluita asukkaat haluavat käyttää. Sen jälkeen selvitetään, millaisia tuotteita markkinoilla on saatavilla.
• Valokuidun käyttöikä on jopa sata vuotta eikä sen tiedonsiirtokyvyssä ole kattoa.
• Valokuituyhteydet ovat myös huoltovarmuusasia, koska kaapeliyhteyksinä niitä on vaikeampi häiritä kuin langattomia yhteyksiä.
▶ Lisätietoa: traficom.fi/fi/sisaverkot
Sisäverkon uudistamisvelvoite perustuu EU:n gigabitti-infrastruktuuriasetukseen, ja se koskee hankkeita, joiden rakennuslupahakemus jätetään 12.2.2026 jälkeen. Velvoite kannattaa huomioida etenkin rivitalokiinteistöissä, joissa operaattori voi tuoda valokaapelinsa suoraan huoneistoihin.
– Se ei ole kenenkään etu, jos nyt vedetään valokaapeli rivitalon pihan poikki joka huoneistoon ja parin vuoden päästä edessä on peruskorjaushanke, jossa rakennetaan uusi valokuituverkko tyhjän pantiksi. Sen vuoksi suosittelemmekin, että kiinteistönomistajat uudistavat myös sisäverkon valokuituyhteyden hankinnan yhteydessä, sanoo johtava asiantuntija Klaus Nieminen Traficomista.
Alueelliset erot suuria
EU:n tavoitteena on gigabitin laajakaistayhteys joka kotiin vuosikymmenen lop-
Valokuitua
puun mennessä. Niemisen mukaan kiinteistöjen vanhoista tietoliikenneverkoista on kuitenkin muodostumassa digitalisoinnin pullonkaula, koska ne eivät tue operaattoreiden tarjoamia huippuyhteyksiä.
Viime vuosina valokuituverkkoa on rakennettu Suomessa hurjasti. Traficomin tilaston mukaan valokuituverkko oli syksyllä 2025 saatavilla 80 prosentille kotitalouksista. Saatavuus vaihtelee kuitenkin huomattavasti alueittain ja myös kuntien sisällä. Keski-Suomen alueella valokuituverkko oli 74 prosentilla kotitalouksista.
Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Tapio Haltia huomauttaa, että yksinkertaisella enemmistöllä päätettä-
essä hankkeen kustannusten täytyy olla kohtuulliset.
– Kohtuullisuuden arvioimiseksi ei ole eurorajaa, vaan kyse on siitä, mitä muista vastaavista palveluista maksettaisiin.
Haltian mukaan sisäverkon uudistamisvelvoite tulee tyypillisesti eteen sil-
Valokuidun käyttöikä on jopa sata vuotta eikä sen tiedonsiirtokyvyssä ole kattoa. Traficomin tilaston mukaan valokuituverkko oli syksyllä 2025 saatavilla valtakunnallisesti 80 prosentille kotitalouksista.
loin, kun avataan rakenteita putki- tai sähköremontin yhteydessä. Yleensä taloyhtiöt myös ymmärtävät hyvin tiedonsiirtoverkon uudistamistarpeen. – Tähän saakka joukossa on voinut olla joitain taloyhtiöitä, joissa perinteisellä kaapelitekniikalla toteutettu sisäverkko on yltänyt nopeusmittauksissa 30 megabittiin ja jätetty sen vuoksi uudistamatta.
Kiinteistöjen vanhoista tietoliikenneverkoista on muodostumassa digitalisoinnin pullonkaula, koska ne eivät tue operaattoreiden tarjoamia huippuyhteyksiä.
Klaus Nieminen
Kiinteistöliiton huoli kaikissa uudistuksissa on se, ettei luoda sääntelyä, joka nostaa jo entisestään korkeita asumiskustannuksia. Haltian mukaan tässä ollaan kuitenkin maltillisten kustannusten äärellä.
Nopea ja vakaa nettiyhteys kuuluu nykyään sähkön ja veden kaltaisiin asumisen perusjärjestelmiin.
– Suorituskykyisiä sisäverkkoja tarvitaan myös paikallisten langattomien yhteyksien mahdollistamiseen kotona ja työpaikoilla, Haltia muistuttaa.
Jäseniämme askarruttaviin kysymyksiin vastaaminen on tärkeä osa toimintaamme. Usein kysymykset ovat sellaisia, joita mietitään muissakin taloyhtiöissä. Tällä palstalla kerromme vastauksia usein toistuviin kysymyksiin.
Taloyhtiön osakkaat käyttävät päätösvaltaa yhtiökokouksessa. Ylimääräisen yhtiökokouksen järjestäminen voi tuntua turhalta, varsinkin jos varsinainen yhtiökokous on juuri pidetty ja päätettävänä olisi vain jokin yksittäinen asia.
Osakkaat voivat päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta yhtiökokousta pitämättä silloin, kun he ovat yksimielisiä asiasta ja yksimielisiä myös siitä, että asiasta voidaan päättää yhtiökokousta pitämättä.
Käytännössä tällainen päätöksenteko voi tulla kyseeseen lähinnä pienissä yhtiöissä ja jostain yksittäisestä asiasta.
Näin tehty päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava. Yksimielisyyden osoitta-
TUHOLAISTORJUNTAA
• ISÄNNÖITSIJÄT
miseksi on suositeltavaa, että kaikki osakkaat allekirjoittavat päätöksen.
Hallitus on toimivaltainen ja tekee päätöksiä vain kokouksissaan. Kokouksesta on laadittava pöytäkirja, johon kirjataan päätökset. Entä jos hallitus haluaa tehdä nopeasti päätöksiä esimerkiksi kiinteistökierroksen tai pihatalkoiden yhteydessä?
Hallitus voi pitää kokouksia hyvin joustavasti. Hallitus voi tehdä päätöksiä myös ilman, että sitä varten ryhdytään pitämään varsinaista kokousta. Hallitus voi tehdä päätöksiä myös esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse.
Nämäkin päätökset on kirjattava, allekirjoitettava, numeroitava ja säily-
• KIINTEISTÖT • HUOLTOYHTIÖT
Tarjoamme tarpeisiinne räätälöidyt sopimuspohjaiset sekä kertaluonteiset tuholaistorjuntaratkaisut nykyaikaisen EU-lainsäädännön mukaisesti.
tettävä kuten tavalliset kokouspöytäkirjat. Vaihtoehtoinen tapa on kirjata päätös hallituksen seuraavan kokouksen pöytäkirjaan.
Voiko hallituksen puheenjohtaja yksinään päättää jostain taloyhtiön asiasta, esimerkiksi hyväksyä isännöinnin esittämän muutoksen sen palkkioihin?
Hallituksessa päätökset tehdään yhdessä ja niistä vastataan yhdessä. Puheenjohtaja tai kukaan muukaan hallituksen jäsen ei voi yksin tehdä päätöksiä.
Puheenjohtaja voi esimerkiksi tilata jonkin työn tai allekirjoittaa sopimuksen yhtiön puolesta sen jälkeen, kun hallitus on kokouksessaan päättänyt antaa hänelle valtuutuksen siihen.
TALOYHTIÖPÄIVÄ KESKI-SUOMEN
Torstaina 22.10.2026 Jyväskylän paviljonki Klo 9–12 Isännöintialan seminaari Klo 12–17 Kaikille avoimet messut
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä
Juhlarahasto myönsi 500 euron stipendin
Oiva Isännöinti Nosteessa työskentelevä isännöitsijä Kari Kallio sai Kiinteistöliitto Keski-Suomen Juhlarahaston 500 euron stipendin tunnustuksena Isännöinnin erikoisammattitutkinnon suorittamisesta. Onneksi olkoon Kari!
Juhlarahasto tukee kiinteistöalan koulutus-, kehitys- ja tutkimustoimintaa Keski-Suomessa. Rahasto järjestää koulutuksia sekä myöntää stipendejä kiinteistöalan tutkinnon suorittaneille (esim. AIT, ITS, isännöinnin erikoisammattitutkinto) ja Kiinteistöliitto Keski-Suomi ry:lle tehtyjen opinnäytetöiden tekijöille. Lisäksi Juhlarahasto myöntää apurahoja kiinteistöalan tutkimus- ja kehityshankkeisiin.
Rahasto on perustettu vuonna 2003, kun yhdistys täytti 100 vuotta.
▶ Ohje ja hakemuslomake: keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/yhdistys/juhlarahasto/
• Nitriilikumipohja, pysyy hyvin paikoillaan ja on kevyt käsitellä.
• Konepestävä, paras pesutulos edullisemmin
• Myös omalla painatuksella pesu ja kuljetus. Ilmainen kartoituskäynti!
PALOKANKAANTIE7
Kuljetuspalvelu • Avoinna ma-pe 8–17
Olemme talotekniikkasuunnittelun asiantuntija sekä kiinteistöjen energiatehokkuuden ja rakennuttamisen ammattilainen.
Väinönkatu 36 bB 2. krs
40100 Jyväskylä
020 754 5130 toimisto@janlex.fi www.janlex.fi
Granlund Oy Kympinkatu 3 C, Jyväskylä www.granlund.fi
Mattilanniemi 6-8
010 759 2499
Pasi Juha
Keski-Suomen Juhlarahasto tukee kiinteistöalan koulutus-, kehitys- ja tutkimustoimintaa Keski-Suomessa. Isännöitsijä Kari Kallio sai rahastolta 500 euron stipendin tunnustuksena
KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOMI
Väestönsuojan viestiyhteys voi olla päivityksen tarpeessa
Väestönsuojan toimiva viestiyhteys, kunnossapito ja käyttöönottovalmius ovat taloyhtiön vastuulla. Lankapuhelinverkon poistuminen tekee tilanteen ajankohtaiseksi: viestiyhteydestä on varmistuttava ja tarvittaessa yhteys tulee päivittää toimivaksi.
n TEKSTI: OONA HÖÖK JA RIKU LEHTINEN, KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS n KUVAT: KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIALUE
Jos oma puhelin toimii, kun menee häkkivarastona toimivaan väestönsuojaan, se ei automaattisesti tarkoita, että viestiyhteys on suojassa riittävän hyvä. Kun väestönsuojan ovet ja luukut suljetaan, matkapuhelinverkon kuuluvuus usein häviää. Toimiva viestiyhteys on kuitenkin ainut tapa varmistaa, että suojautumistilanteessa suojassa olevat saisivat tarvittavaa ja ajantasaista tietoa.
Vuoden 1963 jälkeen rakennettuihin väestönsuojiin on vaadittu toimiva viestiyhteys. Usein etenkin vanhojen suojien viestiyhteys on perustunut lankapuhelinverkkoon. Uudemmissa väestönsuojissa yhteys on toteutettu matkaviestinverkon kautta.
Palveluntarjoajat ovat vuosien saatossa yksitellen lopettaneet lankapuhelinverkkoliittymän tarjoamisen. Monessa vanhassa taloyhtiössä suljettua lankaliittymää ei ole aikanaan korvattu uudella ratkaisulla ja väestönsuojan viestiyhteys ei ole välttämättä ollut vuosiin toimiva.
– Nyt lankapuhelinverkko on poistumassa käytöstä, kun viimeinenkin palveluntarjoaja luopuu lankaliittymistä kesäkuun 2026 loppuun mennessä. Lankapuhelimella ei siis voi enää toteuttaa väestönsuojan viestiyhteyttä, valmiuspäällikkö Riku Lehtinen Keski-Suomen pelastuslaitokselta kertoo.
Uuden tilanteen myötä onkin hyvä selvittää, ovatko taloyhtiön suojan viestiyhteydet kunnossa.
Keski-Suomen pelastusalueen valmiuspäällikkö Riku Lehtinen kertoo, että monen vanhan taloyhtiön väestönsuojasta ei välttämättä ole toimivaa viestiyhteyttä, joka tarvitaan, jotta suojautumistilanteessa suojassa olevat saisivat tarvittavaa ja ajantasaista tietoa.
TIESITKÖ?
• Sisäministeriö on julkaissut ajantasaiset oppaat väestönsuojien huollosta ja käyttöönotosta taloyhtiöiden avuksi.
• Oppaat tarjoavat käytännönläheiset ohjeet taloyhtiöille ja kiinteistön omistajille siitä, mitä velvoitteita kunnossapitoon liittyy ja miten väestönsuoja pidetään toimintavalmiina.
• Digiversiot oppaista löytyvät pelastustoimi.fi-verkkosivuilta Väestönsuojelu-osiosta.
Taloyhtiö on vastuussa viestiyhteyden toimivuudesta Viestiyhteyden voi testata tekemällä suojasta tiiviin.
– Jotta väestönsuojasta saa riittävän tiiviin, suojan ovet, luukut ja ilmanvaihto täytyy sulkea. Sen jälkeen kokeillaan, lähtevätkö puhelut puhelimesta, Lehtinen ohjeistaa.
Jos yhteydessä on puutteita, viestiyhteys täytyy varmistaa teknisillä ratkaisuilla, jotka eivät vaadi sähkövirtaa. Esimerkiksi passiivisella GSM-toistimella radio- ja matkapuhelinsignaalit kulkevat betoniseinistä ja metallirakenteista huolimatta ja yhteydenpito toimii suojassa ollessa.
Väestönsuojaa tulee ylläpitää kokonaisvaltaisesti
On hyvä myös muistaa, että väestönsuojan toimintakyky ei perustu pelkästään yksittäisiin teknisiin ratkaisuihin. Väestönsuojan tulee olla kunnossapidetty, ja kunnossapito on taloyhtiön lakisääteinen velvollisuus. Ylläpidon osaaminen on tärkeää löytyä taloyhtiön sisältä: jos ainoa osaaja on kiinteistönhuoltaja, väestönsuojan käyttöönotto olisi vaikeaa ja aikaa vievää, koska kiinteistönhuoltajalla voi olla useita kiinteistöjä vastuullaan. Käytännössä väestönsuojien kunnossapidossa on havaittu puutteita eri puolilla Suomea, kuten selviää sisäministeriön vuonna 2022 teettämästä selvityksestä.
– Toistuvia puutteita ovat suojan tiivisteiden huonokuntoisuus, ilmanvaihtokoneiden huollon laiminlyönti ja se, ettei väestönsuojan käyttöönottoa ole ennalta suunniteltu tai sitä ei osata tehdä, Lehtinen luettelee.
Säännöllinen huolto ja tarkastaminen ovat keskeinen osa väestönsuojan ylläpitoa. Lisäksi on tärkeää olla suunnitelma siitä, miten suoja tarvittaessa tyhjennetään ja otetaan käyttöön. Taloyhtiön on myös laadittava väestönsuojalle käyttöönottosuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan, miten suoja laitetaan käyttökuntoon, kuka vastaa mistäkin ja missä aikataulussa toimet tehdään. Hyvin laadittu ja ajantasainen suunnitelma helpottaa toimintaa tilanteessa, jossa suoja täytyisi ottaa käyttöön.
Luotettavaa paikallista palvelua! Nuohous- ja ilmastointipalvelu Räty
Ilmastointikanavien puhdistus, hormien tiiviyskokeet, suodatinhuollot, säädöt, tulisijojen ja hormien nuohoukset palvellen jo 40 vuoden ajan Ota yhteyttä puh. 0500 548 882 Muista varaukset ennen ruuhkia!
n ISÄNNÖINTIÄ
Laadukasta
ISÄNNÖINTIÄ
kiinteistöjen arvoa turvaten jo vuodesta 1983.
Länsiväylä 4 A, 40630 Jyväskylä puh. 020 740 1760 www.jskipa.fi
REIM
Suomen suurin, mutta paikallisin isännöintikumppani!
Taloyhtiön kustannusten hallintaan 0503878927 info@taloyhtiosaasto fi
Taloyhtiön kulujen läpikäynti riskittömästi
Tyypillinen säästö vastikkeeseen 5–15 % www taloyhtiosaasto fi
TILINTARKASTUKSIA
KHT Tanja Pajulampi.......... 040 543 9024
KHT Iida Tuuri...................... 040 510 1461
HT Anni Kilpinen................ 040 064 8281
HT Sami Kiviluoma............ 045 678 4633
HT Tapani Kärkkäinen...... 050 355 6620
HT Maria Taavila............... 044 585 8713
HT Samu Kallioinen.......... 040 670 5735
HT Tuomas Rantanen...... 050 492 9005
HT Lauri Lehtonen............ 045 124 1462
HT Alina Mustapirtti......... 050 064 6573
HT Anna Smirnov.............. 050 433 9616
Yhdistykseltä
KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOMI
Kiinteistöliitto Keski-Suomi ry:n hallitus: Jani Seijesvirta, Arto Maijala, Jaakko Selin, Vesa Lensu, Maarit Viljamaa, Antti Kivenniemi, Mikko Oksanen ja Minna Pusa.
Vuosikokous
päätti poistaa
hallitusjäsenten ikärajoitteen
Kiinteistöliitto Keski-Suomi ry:n vuosikokouksessa 26.3.2026 käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 10 § määräämät asiat sekä päätettiin yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta.
Vuosikokous pidettiin yhdistyksen omassa talossa Vanhalla Fredalla Yliopistonkatu 11:ssa ja etäyhteydellä. Kokoukseen osallistui enimmillään 25 henkilöä, jotka edustivat 39 jäsentä.
Kokouksessa esitettiin hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2025. Kokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toiminnanjohtajalle.
Kokous päätti vahvistaa toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2026 sekä jäsenmaksut vuodelle 2027. Hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioiden sijaan vuosipalkkio.
Hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi Antti Kivenniemi, Mikko Oksanen ja Jani Seijesvirta. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Vesa Lensu ja varapuheenjohtajana Jaakko Selin.
Kokous päätti yksimielisesti muuttaa yhdistyksen sääntöjen 9 § ja 11 § hallituksen esityksen mukaisesti siten, että hallituksen jäsenten ikärajoite poistuu. Henkilö voi olla hallituksessa yhtäjaksoisesti enintään viisi kautta peräkkäin eli 10 vuotta. Yhdistyksen kokouksiin osallistuvilta vaaditaan jatkossa ilmoittautuminen ennakkoon.
Kokous sujui jälleen erittäin hyvässä ja rakentavassa hengessä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Vesa Lensu.
Lämmin kiitos kaikille kokoukseen osallistuneille! Kaikki kokousasiakirjat löytyvät jäsensivuilta kohdasta Tilaisuuksien aineistot.
▶ Tutustu hallituksen jäseniin osoitteessa keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/hallitus
TERVETULOA TAPAHTUMIIN
Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen: ▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat Tallenteet ja aineistot jäsensivuilla!
Teatteria ja taidetta jäsenille
OLD SCHOOL -purkutilataidenäyttely
Opastettu näyttelykierros
Keskiviikkona 17.6. kello 16.30
Jyväskylän Lyseon lisärakennus, Yliopistonkatu 13 Merkitse jo kalenteriin!
Kutsu tulee myöhemmin.
Muutokset ohjelmaan mahdollisia.
Aino A -näytelmä la 3.10.
Jyväskylän kaupunginteatteri
Kello 12.40 Teatterinjohtaja Marietta Kunnaksen tervehdys.
Kello 13.00 Näytelmä alkaa.
Lipun omavastuuosuus on 30 euroa.
Tilaisuus on avec.
Liput on ostettava ennakkoon 11.9. mennessä Jyväskylä-pisteen lippumyymälästä, Asemakatu 7, ma–pe klo 10–17.
Lippuja on rajoitettu määrä, 440 kpl.
MAKSUTTOMAT JÄSENPALVELUT HALLITUKSILLE JA ISÄNNÖINNILLE
Neuvonta
Lakineuvonta ja muut asiantuntijat vastaavat puhelimitse joka arkipäivä. Lisäksi Kotibotti palvelee 24/7.
Koulutus ja tapahtumat
Luentoja, vierailuja ja webinaareja. Tallenteet, videot ja verkkokurssit – opi ajasta ja paikasta riippumatta.
Hallituksen perehdytys
Varmuutta hallitustyöhön – käytännönläheinen startti uusille jäsenille ja kokeneemmillekin.
Kokoustila
Käytössänne tila taloyhtiön kokouksiin toimistollamme Jyväskylässä, myös videoneuvotteluihin.
Asiantuntija kokouksiin
Voitte kutsua toiminnanjohtajamme yhtiökokoukseen tai hallituksen kokoukseen –tukea päätöksentekoon.
Jäsenlehdet
Kiinteistölehti ja Keski-Suomen Kiinteistöviesti kotiin postitse, ja näköislehdet jäsensivuilla.
Jäsenkirjeet
Ajankohtaiset vinkit, uutiset ja tapahtumakutsut sähköpostiisi – helppoa pysyä ajan tasalla.
Jäsensivut
Kaikki oppaat, ohjeet ja materiaalit yhdessä paikassa 24/7 – todellinen taloyhtiön tietopankki!
Jäsenetuja
Sähkön yhteishankinta taloyhtiöille ja muita kumppanien tarjoamia rahanarvoisia etuja.
Edunvalvonta
Suomen Kiinteistöliittoon kuuluu yhteensä yli 34 000 taloyhtiötä – yhdessä olemme vahva vaikuttaja!
ME NEUVOMME SINUA
Paikallinen neuvonta
Hannu Mähönen, toiminnanjohtaja 045 110 6333 (ma–pe 9–16)
