Itä-Suomen Kiinteistöviesti 1/2019

Itä-Suomen

Kiinteistöviesti Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistysten jäsenlehti

nro 1/2019

Vahingonkorvaus taloyhtiössä Jäsennumero ja oikeat tiedot varmistavat jäsenpalvelut Työ ja sen tekijä Terho Ratilainen Vaaligallup: Me kysyimme, ehdokkaat vastasivat

6 12 14 28

Kiinteistöviesti 1/2019

Tässä lehdessä 3 Pääkirjoitus 4 Tulevat koulutustilaisuudet 5

Vuosikokoukset lähestyvät

6

Vahingonkorvaus taloyhtiössä

10 Anne Verger – jäsenpalvelun sydän 12 Jäsennumero ja oikeat tiedot varmistavat jäsenpalvelut 13 Seuraa meitä Facebookissa 13 Korjaus- ja teknistä neuvontaa saatavana entistä enemmän 14 Työ ja sen tekijä Terho Ratilainen 17 Puolueetonta energianeuvontaa Itä-Suomessa 18 Samoilija-opiskelijatalo uudenlaisen asumisen uranuurtaja 21 Turvallisuuskoulutuksia taloyhtiöille 22 Liiketilojen tyhjeneminen Savonlinnankin ongelma 24 Kallanranta ei luopunut LVIS-saneerauksessa uima-altaastaan 27 Kolumni 28 Vaaligallup: Me kysyimme, ehdokkaat vastasivat 35 Jäsenpalvelut 2019

Kiinteistöliitto Itä-Suomi muodostuu kolmesta alueyhdistyksestä, jotka ovat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä on yhteensä 2 200 jäsentä.

Kiinteistöliitto Itä-Suomi kuuluu Suomen Kiinteistöliitto -yhteisöön yhdessä 22 muun paikallisyhdistyksen kanssa.

Jäsenneuvonta Kauppakatu 17, 70100 Kuopio www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi puh. 017 262 6633 (Pohjois-Savo) puh. 010 667 6670 (Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala)

Kiinteistöviesti 1/2019

Eduskuntavaalit

2019

Kiinteistöviesti-jäsenlehti ilmestyy neljästi vuodessa Painos: 2 330 kpl Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Päätoimittaja: Piia Moilanen Toimitus: Anna-Liisa Pekkarinen ja Anne Verger Taitto: Viestitär Ky Painopaikka: Offsetpaino L. Tuovinen Ky Kannen kuva: Anna-Liisa Pekkarinen

Pääkirjoitus Valkoinen kurittaja ja vahingonkorvaus taloyhtiössä Alkuvuoden ajan olemme lukeneet lehdistä, kuinka valkoinen kurittaja raastaa pääkaupunkiseudulla. Helsinkiläiset ovat saaneet lunta enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Myös Etelä-Savon pelastuslaitos antoi helmikuun alussa varoituksen tykkylumesta - pelastuslaitos kehottaa välttämään liikkumista tykkylumisessa metsässä.

Omat lapsuuden talvet Suomussalmella muistan runsaslumisina.

Kotipihalla traktori aurasi lumen niin isoiksi vuoriksi, että saimme nauttia näistä vielä juhannuksenakin. Mukavimpia leikkejä oli katolta hyppiminen ja tykkylumien pudottelu puista toisten niskaan.

Juoksimme myös ojaan piiloon aura-autoa. Iloisesti lumi lensi niskaan ja kasteli vaatteet. Nyt aikuisena tajuan, että nämä olivat vaarallisia leikkejä!

Vaikka talvi runsaine lumineen kaunista ja ihanaa aikaa onkin, haastaa lumi myös meitä itäsuomalaisia. Kiinteistönomistajilla on iso rooli siinä, liikummeko turvallisesti kotoa töihin, kouluun, harrastuksiin ja kauppaan. Tätä kiinteistönomistajan vastuuta kantaa taloyhtiöissä ammatti-isännöitsijä yhdessä taloyhtiön hallituksen kanssa.

Alkuvuoden Vahingonkorvaus taloyhtiöissä -koulutustilaisuuksissamme onneksi kuulimme, että taloyhtiö voi vapautua vastuusta, jos se on toiminut huolellisesti ja pystyy osoittamaan vallinneet olosuhteet poikkeuksellisiksi. Huolellista toimintaa on muun muassa sopia ulkoalueiden huoltotöiden teettämisestä ammattimaisella huoltoyhtiöllä. Aika ajoin kiinteistönhoitosopimus kannattaa tarkistaa, että se sisältää lumienluonnin ja hiekoituksen lisäksi katolta valuvien lumilippojen sekä katon lumikuorman tarkkailun.

Vaikka lumitilanteen ja turvallisuuden tarkkailu olisikin sopimuksessa ulkoistettu, kannattaa talon asukkaidenkin pitää silmät auki.

Jokainen estetty tapaturma on yksi tapaturma vähemmän! Asukkaat voivat havainnoida vaaranpaikkoja ja miettiä, voisiko näille tehdä etukäteen jotain. Taloyhtiön viihtyvyyttä lisää turvallisuus sekä toimivat yhteiset tilat, niin sisällä kuin ulkonakin.

Tämän vuoden ensimmäisen jäsenlehden teema on Taloyhtiön vahingonkorvaus ja talvikunnossapito. Sivulta 6 alkaa kattava artikkeli vahingonkorvausasioista, talvikunnossapitoa esitellään Työ ja sen tekijä -sarjassa, jossa on henkilöhaastattelu joensuulaisesta Terho Ratilaisesta, hänen työstään huoltomiehenä.

Emmekä mekään selvinneet ilman vaalihuumaa, sivulta 28 alkaa juttumme, jossa eduskuntavaaliehdokkaat ja puolueet vastaavat asumista ja asumiskustannuksia koskeviin kysymyksiimme.

Ota siis mukava asento ja syvenny rauhassa jäsenlehteemme. Lehti on tehty suurella sydämellä juuri sinulle!

Piia Moilanen, toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi Twitter.com/piia_moilanen facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi

Kiinteistöviesti 1/2019

TULEVAT KOULUTUKSET Taloyhtiön viestintä –

Suositeltavat käytännöt ja toimivat välineet Millainen on hyvä viestintä taloyhtiössä? Kuka viestinnästä vastaa ja mitä viestintäkanavia tulisi käyttää? Koulutuksessa perehdytään Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja oikeusministeriön laatimaan suositukseen taloyhtiön hyvistä viestintäkäytännöistä.

Kuopio tiistai 26.3.2019 klo 17.30 – 19.30, kahvit klo 17.00 – 17.30 Sokos hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16 Luennoitsijana Kiinteistöliiton viestintäpäällikkö Annakaisa Mänttäri viimeinen ilmoittautumispäivä 18.3.2019

Mikkeli keskiviikko 27.3.2019 klo 17.30 – 19.30, kahvit klo 17.00 – 17.30 Mikkelin yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 5 Luennoitsijana Kiinteistöliiton viestintäpäällikkö Annakaisa Mänttäri viimeinen ilmoittautumispäivä 19.3.2019

Joensuu torstai 28.3.2019 klo 17.30 – 19.30, kahvit klo 17.00 – 17.30 Sokos hotel Kimmel, Itäranta 1 Luennoitsijana Kiinteistöliiton viestintäpäällikkö Annakaisa Mänttäri viimeinen ilmoittautumispäivä 20.3.2019

Tilaisuuksien kutsut ja ohjelmat ovat nettisivuillamme: https://ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/.

Voit ilmoittautua tilaisuuksiin nettisivujemme kautta tai sähköpostitse osoitteeseen anne.verger@kiinteistoliitto.fi tai p. 017 262 6633 (Pohjois-Savo), p. 010 667 6670 (Etelä-Savo, PohjoisKarjala).

Kiinteistöviesti 1/2019

TULEVAT KOKOUKSET Vuosikokoukset Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Perjantai 29.3.2019 klo 14 alkaen Kuopion Klubilla (Kuninkaankatu 10) Kokouksessa käsitellään sääntöjen 7. §:n mukaiset asiat.

Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Maanantai 8.4.2019 klo 17 alkaen Original Sokos Hotel Vaakunassa (Porrassalmenkatu 9) Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11. §:n mukaiset asiat.

Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Maanantai 13.5.2019 klo 17 alkaen Carelicumissa (Torikatu 21 C) Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11. §:n mukaiset asiat.

Merkitse jo kalenteriisi vuosikokouspäivät.

Lähetämme kutsut ja ilmoittautumisohjeet myöhemmin jäsenille postitse.

Kiinteistöviesti 1/2019

KIRJOITTAJA JAAKKO LINDFORS, LAKIMIES, SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO

Vahingonkorvausvastuut taloyhtiössä Vahingonkorvauksessa on nimensä mukaisesti kysymys aiheutetun vahingon korvaamisesta. Suomalaisessa vahingonkorvausoikeudessa on lähtökohtana se, että jokainen joutuu kärsimään itse kohdalleen aiheutuneen vahingon, ellei pysty osoittamaan, että joku toinen olisi vastuussa vahingosta.

A

sunto-osakeyhtiölaissa on omat säännökset vahingonkorvausvastuusta yhtiön, johdon ja osakkaan osalta. Tämän lisäksi sovelletaan yleislakina toimivaa vahingonkorvauslakia, joka tulee kyseeseen silloin, kun asunto-osakeyhtiölain säännökset eivät sovellu tapaukseen eikä osapuolten välillä ole sopimussuhdetta.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan vahingonkorvausvastuun muodostuminen edellyttää tuottamusta, eli osapuolen on täytynyt menetellä joko tahallisesti tai huolimattomasti aiheuttaessaan vahingon. Tuottamus voi ilmetä erilaisena toimintana. Kyse voi olla aktiivisesta tekemisestä, esimerkiksi virheellisesti tehdystä työstä tai laiminlyönnistä, eli ei ole ryhdytty toimiin, joihin olisi pitänyt ryhtyä. Huolellisuusarvinnoissa on arvioitava sitä, mitä huolellinen henkilö noudattaisi vastaavissa olosuhteissa. Tämän lisäksi vahingon on täytynyt aiheutua asunto-osakeyhtiölain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä rikkoen. Korvausvastuu edellyttää, että tuottamuksellisella toiminnalla on aiheutunut konkreettista vahinkoa. Lisäksi tuottamuksen ja aiheutuneen vahingon välillä on oltava syy-yhteys, eli vahingon on oltava suora seuraus tuottamuksellisesta toiminnasta.

Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli (oikealla) ja Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja Piia Moilanen Kuopiossa järjestetyssä Vahingoskorvaus taloyhtiössä -koulutustilaisuudessa.

Kiinteistöviesti 1/2019

Yhtiön vastuu Taloyhtiössä joudutaan välillä arvioimaan sitä, että voiko yhtiö olla vahingonkorvausvastuussa osakkaalle aiheutuneesta vahingosta esimerkiksi silloin, kun huoneistossa on tapahtunut vesivahinko yhtiön kunnossapitovastuulla olevan putken rikkoutumisesta johtuen. Vahingonkorvausasioissa on tärkeää pitää erillään asunto-osakeyhtiölain mukainen kunnossapitovastuu varsinaisesta vahingonkorvausvastuusta. Vaikka molemmissa tilanteissa on lopulta kysymys siitä, kuka maksaa, on huomioitava se, että kunnossapitovastuu määräytyy eri perustein kuin vahingonkorvausvastuu ja vahingonkorvauskysymykset tulee näin ollen ratkaista omana asianaan.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön on korvattava vahinko, jonka yhtiö on myötävaikuttamalla asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen määräyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Näin ollen esimerkiksi pelkkä yhtiön kunnossapitovastuulla olevan vesijohdon rikkoutuminen ei vielä muodosta vahingonkorvausvastuuta, vaikka yhtiön onkin korjattava vahinko kunnossapitosäännösten mukaisesti. Mikäli yhtiö laiminlöisi kunnossapitovastuutaan ja tästä aiheutuisi osakkaalle esimerkiksi ylimääräisiä kuluja, voisi yhtiölle muodostua lisäkuluista vahingonkorvausvastuu. Korvausvastuusta vapautuakseen

yhtiön on osoitettava, että se on menetellyt huolellisesti.

Yhtiö voi joutua ns. taloyhtiön sisäisten tilanteiden lisäksi korvausvastuuseen myös yleisten vahingonkorvausperusteiden nojalla, esimerkiksi silloin, kun vahinko aiheutuu muulle kiinteistön käyttäjälle tai ohikulkijalle. Tällöin vahingonkorvausvastuu määräytyy vahingonkorvauslain perusteella. Oikeuskäytännössä kiinteistön omistajan vastuu kiinteistön alueella tapahtuvista vahingoista on ankaroitunut tavallisesta tuottamusvastuusta lähes ankaraa vastuuta muistuttavaksi. Oikeuskirjallisuudessa puhutaan tässä yhteydessä korostuneesta huolellisuusvelvollisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistön omistajan tulee pystyä osoittamaan vastuusta vapautuakseen sellaisia poikkeuksellisia olosuhteita, joihin se ei ole voinut vaikuttaa.

Tyypillisimmät ohikulkijoille aiheutuneet vahingot liittyvät talvisin liukkaudentorjuntaan.

Yhtiö vastaa siitä, että liukkaudentorjunnasta on huolehdittu asianmukaisesti. Mikäli liukkaalla pihalla joku kaatuu ja satuttaa itsensä, vastaa yhtiö aiheutuneesta vahingosta, ellei se pysty osoittamaan sellaisia poikkeuksellisia olosuhteita, joihin se ei olisi voinut vaikuttaa.

Kiinteistöviesti 1/2019

Johdon vastuu Taloyhtiön johdon muodostaa hallitus ja isännöitsijä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan johdon on korvattava vahinko, joka on huolellisuusvelvoitteen vastaisesti toimien aiheutettu yhtiölle tai joka asunto-osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkoen on aiheutettu yhtiölle, osakkaalle tai muulle henkilölle. Myös johdon vastuun osalta korostuu tuottamusolettama.

Huomioitavaa vastuun muodostumisen kannalta on se, että kunkin johdon jäsenen vastuuta arvioidaan erikseen. Tällöin arvioidaan sitä, että miten johdon jäsen on osallistunut esimerkiksi virheellisen päätöksen tekemiseen.

Jos hallitus on tehnyt virheellisen päätöksen, ei päätöstä vastaan äänestänyt jäsen ole lähtökohtaisesti vastuussa päätöksestä aiheutuvasta vahingosta, vaan vastuu muodostuu virheellistä päätöstä kannattaneille jäsenille. Mikäli johdon jäsen ei ole ollut lainkaan mukana tekemässä päätöstä, ei hän lähtökohtaisesti ole vastuussa virheellisen päätöksen aiheuttamasta vahingosta. Eri asia on, jos esimerkiksi poissa ollut johdon jäsen on myötävaikuttanut virheellisen päätöksen tekemiseen tai ollut myöhemmin täytäntöön panemassa tällaista päätöstä.

Tällöin vahingonkorvausvastuu aiheutuneesta vahingosta voi tulla kyseeseen.

Kiinteistöviesti 1/2019

Arvioitaessa johdon huolellisuutta, tulee ottaa huomioon, että hallituksen jäsenet ovat usein maallikoita. Heidän huolellisuuttaan arvioidaan yleisen huolellisuusvelvoitteen kautta.

Tällöin arvioidaan sitä, että onko hallituksen jäsen toiminut, kuten hallituksessa toimivan henkilön voidaan kohtuudella edellyttää toimivan. Esimerkiksi ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämisen erityisosaamista vaativissa tehtävissä ja korjaustöiden kilpailuttaminen osoittavat usein hallitukselta huolellista toimintaa päätöksenteon yhteydessä. Vastuutilanteet liittyvät usein yhtiön talouteen esimerkiksi siten, että ei huolehdita yhtiövastikkeen perimisestä tai laiminlyödään yhtiön maksuja ja tästä aiheutuu lisäkuluja yhtiölle.

Isännöitsijän vastuun kannalta tyypillisimpiä korvausvastuun muodostavia tilanteita ovat esimerkiksi virheet isännöitsijäntodistuksessa koskien huoneiston pinta-alaa tai lainaosuutta.

Mikäli isännöitsijä merkitsee huoneiston pintaalan virheellisesti isännöitsijäntodistukseen ja myyjä joutuu virhevastuuseen, myyjä voi tällä perusteella vaatia korvausta isännöitsijältä.

Pinta-alan osalta onkin riittävää, että todistukseen merkitään yhtiöjärjestyksen mukainen pinta-ala, ellei pinta-alaa ole tarkistusmitattu.

Osakkaan vastuu Lain mukaan osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Mikäli vahinko on aiheutettu rikkomalla kunnossapitovastuita ja muutostöitä koskevia säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä, sovelletaan osakkaan toimintaan tuottamusolettamaa. Osakkaan on tällöin vastuusta vapautuakseen osoitettava, että hän on menetellyt huolellisesti.

Muutos- ja kunnossapitotöiden osalta asunto-osakeyhtiölaki edellyttää osakkaalta hyvän rakennustavan noudattamista. Osakkaan on huolehdittava myös siitä, että hänen toteuttamansa työt eivät vahingoita yhtiön vastuulla olevia rakennuksen osia. Kunnossapito- ja muutostöiden osalta noudatetaan käännettyä todistustaakkaa.

Mikäli osakkaan töiden johdosta aiheutuu yhtiölle tai toiselle osakkaalle vahinkoa, on työn tehneen osakkaan osoitettava toimineensa huolellisesti välttyäkseen korvausvastuulta.

Osakkaan käyttäessä kunnossapito- ja muutostöissään ulkopuolista urakoitsijaa, on osakkaan huolehdittava siitä, että valittu urakoitsija noudattaa hyvää rakennustapaa ja rakennustyö suunnitellaan, sovitaan, toteutetaan ja valvotaan siten, ettei työstä aiheudu vahinkoa. Osakas ei lähtökohtaisesti vastaa käyttämänsä urakoitsijan aiheuttamista vahingoista, jos on urakoitsijaa valitessaan toiminut huolellisesti. Yhtiöllä on sen sijaan mahdollisuus hakea vahingonkorvausta suoraan urakoitsijalta vahingonkorvauslain nojalla, vaikka yhtiön ja urakoitsijan välillä ei olisi minkäänlaista

sopimussuhdetta. Osakkaan tehdessä remonttia itse, vastaa hän myös itse huolimattomuudellaan aiheuttamistaan vahingoista.

Astianpesukoneiden sekä muiden kodinkoneiden ja laitteiden kunnossapitovastuu kuuluu pääsääntöisesti osakkaalle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että osakas olisi vahingonkorvausvastuussa automaattisesti kaikista näistä laitteista aiheutuneista vahingoista. Osakkaan vahingonkorvausvastuu edellyttää aina tuottamusta, eikä esimerkiksi tavallisessa laitteen rikkoutumisvahingossa sellaista yleensä ole. Tällöin taloyhtiö ja osakas vastaavat omista vahingoistaan kunnossapitosäännösten mukaisesti. Ainoastaan siinä tilanteessa, että vahinko syntyy osakkaan tuottamuksesta, voi yhtiö vaatia korjauskuluja vahingonkorvauksena osakkaalta. Vastuu voisi syntyä esimerkiksi silloin, jos osakas käyttää tietoisesti viallista laitetta, joka aiheuttaa vahingon.

Oma kysymyksensä on ns. sijoittajaosakkaiden vuokralaisten aiheuttamien vahinkojen vahingonkorvauskysymykset. Lähtökohtana vahingonkorvausoikeudessa on se, että vahingon aiheuttaja vastaa aina itse tuottamuksellaan aiheuttamasta vahingosta. Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole erillisiä säännöksiä siitä, että osakas vastaisi myös vuokralaisensa aiheuttamasta vahingosta. Laissa ei myöskään ole osakkaan vuokraisen vahingonkorvausvastuuta koskevia säännöksiä.

Osakkaiden vuokralaisten osalta tuleekin sovellettavaksi vahingonkorvauslaki. Tällöin vuokralainen vastaa lähtökohtaisesti itse aiheuttamistaan vahingoista eikä yhtiö voi vaatia osakkaalta vahingonkorvausta tämän vuokralaisen aiheut-

Kiinteistöviesti 1/2019

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Anne Verger – jäsenpalvelun sydän

J

äsensihteeri Anne Verger on ensikontakti jäsenille, kun he ovat yhteydessä Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimistolle.

Jäsensihteerinä hän hoitaa kaikki toimiston juoksevat työt toiminnanjohtajan työtoverina, lyhyesti sanoen: ”kaikkea muuta paitsi neuvontaa”.

Vergeriä työllistävät paljon puhelut ja sähköpostit, sillä hän ottaa vastaan ilmoittautumiset tilaisuuksiin, joita tänäkin keväänä yli 20 ympäri Itä-Suomea. Tilaisuuksiin ilmoittautujia on satoja.

Ilmoittautuminen käy helposti verkkosivujen tapahtumakalenterin kautta, mutta vielä eivät jäsenet ole mahdollisuutta sisäistäneet. - Se on nopea ja varmasti lisääntyvä tapa ilmoittautua, kunhan sen käyttöön totutaan.

Jäsentietojen muutokset, kuten yhteystiedot sähköpostiosoitteineen, voi nyt tehdä niin ikään verkkosivujen kautta. Esimerkiksi jos vaihtuneet hallitusten jäsenet unohtuvat ilmoittaa, silloin he jäävät tietämättömiksi ilmaisista jäsenpalveluista kuten koulutusilloista, joista kerrotaan sähköposteilla tai puheenjohtajalle tulevassa Kiinteistöviesti-lehdessä.

- Muistakaa siis ilmoittaa muutoksista meille, isännöitsijät ja puheenjohtajat. Verger hartaasti toivoo.

Hän myös muistuttaa, että jäsensivuille kannattaa rekisteröityä, sillä sivuilta saa paljon hyötytietoa.

Näin hyödyn saavat vain jäsenyydestä maksaneet. Rekisteröityminen edellyttää sähköpostiosoitteen olemassa oloa jäsenrekisterissä.

10

Kiinteistöviesti 1/2019

MINÄ Anne Verger Ikä: 56.

Ammatti: Jäsensihteeri.

Asumismuoto: Omakotitalo.

Perhesuhteet: Naimisissa 3 lasta, joista 2 asuu kotona.

Harrastukset: Työmatkapyöräily, uinti, kuntosali, koiran kanssa ulkoilu.

Motto: Elämä opettaa.

Jäsensihteeri ei anna neuvontaa, mutta soittajat silti kertovat usein asiansa ennen kuin Verger kääntää puhelun toiminnanjohtaja Piia Moilaselle tai pyytää soittamaan Kiinteistöliiton neuvontaan.

- Esimerkiksi autopaikka-asioista kysytään paljon, ja aivan tavallisista taloyhtiön arjen asioista. Myös tietosuojalain voimaantulo tämän vuoden alusta aiheutti kyselyjä.

Soittajat antavat toisinaan myös palautetta, kiittelevät erinomaisista koulutuksista ja antavat joskus ideoita uusiin. - Mielellään otamme vastaan vinkkejä. Mahdollisuuksien mukaan niitä toteutamme.

Mitä Verger vastaa taloyhtiölle, joka ei näe hyötyä jäsenyydestä vetoamalla siihen, että kyllä isännöitsijä hoitaa. - Ei isännöitsijällä ole aikaa kouluttaa taloyhtiön hallitusta, mutta osaava hallitus on tuki isännöitsijällekin. Kun hallitus saa

tietoa tiedotteista, lehdistä ja käymällä koulutustilaisuuksissa, niin taloyhtiön johtaminen on entistä helpompaa.

Yli 11 vuotta Kiinteistöliiton palveluksessa on tuonut Vergerille näkemystä taloyhtiöiden tulevaisuuden haasteista.

- Suurin ponnistus varmasti on peruskorjaushankkeiden läpivieminen vanhoissa taloyhtiöissä – etenkin hankkeiden maksaminen.

Osa osakkaista joutuu miettimään tarkkaan, onko heillä varaa korjausten maksamiseen, vai onko edessä muutto. Taloyhtiö ei kuitenkaan voi jättää korjaamatta, sen kaikki joutuvat ymmärtämään.

Taloyhtiöiden johdon ikääntyminen on toinen vakava asia. - Nuorempien on otettava lusikka omaan käteen, kun nykyiset eivät enää jaksa. Se on väistämätön tosiasia.

Annen työhön kuuluu • toimia ensikontaktina yhdistykseen yhteyttä ottaville ja ohjata jäseniä jäsenpalvelujen käytössä • ylläpitää jäsenrekisteriä ja päivittää www-sivuja • hoitaa koulutustilaisuuksien järjestelyt ja ilmoittautumiset • hoitaa jäsenmaksulaskutuksen, tarvikehankinnat ja muut toimistotyöt • avustaa toiminnanjohtajaa uutiskirjeen ja jäsenlehden toimittamisessa sekä muiden jäsenpalvelujen tuottamisessa

Kiinteistöviesti 1/2019 11

Jäsennumero ja oikeat tiedot varmistavat jäsenpalvelut Jäsensivujen käyttö edellyttää rekisteröitymisen. Ja se onnistuu, jos jäsenrekisteri on ajan tasalla. Eli jos rekisterissä ei ole esim. hallituksen puheenjohtajan tai hallitusjäsenen sähköpostiosoitetta, niin rekisteröityminen ja jäsensivujen käyttö ei onnistu. Puheenjohtaja ja hallitusjäsen ei saa myöskään uutiskirjettämme, jos rekisterissä ei ole sähköpostiosoitetta.

Mobiilijäsenkorttia on kätevä käyttää. Voit soittaa neuvontapalveluihin suoraan ja ilmoittautua tilaisuuksiimme. Kortti on maksuton ja se on helppo ottaa käyttöön. Mobiilijäsenkortti löytyy puhelimesi sovelluskaupasta haulla Kiinteistöliiton jäsenkortti.

Mistä saa jäsennumeron?

Jäsenpalveluiden käyttö edellyttää voimassa olevaa jäsennumeroa.

Jäsennumero näkyy jäsenpostissa.

Kiinteistöviestissä ja Kiinteistölehdessä se on takakannessa osoitekentässä J-kirjaimen jälkeinen kuusinumeroinen luku. Jos lähetämme kirjeitse jäsenpostia, niin jäsennumero on osoitekentässä.

Jäsennumeron ja jäsentiedot saa tarkistettua myös jäsensivuilta, sähköpostitse tai puhelimitse.

12

Kiinteistöviesti 1/2019

Miksi on tärkeää, että tiedot ovat oikein?

Kuka ilmoittaa muuttuneet tiedot ja minne?

Jäsenpalvelut ovat tarkoitettu jäsentalojen hallituksille, isännöitsijöille sekä tilin- ja toiminnantarkastajille. Eli neuvontaa (lakineuvontaa, energianeuvontaa, talous- ja veroneuvontaa, korjaus- ja teknistä neuvontaa) saa, kun soittaa ja kertoo jäsennumeronsa. Jäsenposti (Kiinteistöviesti ja Kiinteistölehti sekä koulutuskutsut) löytää perille oikeaan osoitteeseen, kun rekisterissä olevat tiedot ovat oikein.

Isännöitsijä tai puheenjohtaja (uusi tai entinen) voi ilmoittaa yhteyshenkilön muutoksen. Jäsentietoja on helppo päivittää verkkosivujen kautta (https://ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/osoitteenmuutos/). Siellä voi ilmoittaa isännöitsijän tai hallituksen puheenjohtajan muuttuneet tiedot ja täydentää hallitusjäsenten tiedot. Tietojen päivitys onnistuu myös sähköpostilla tai soittamalla toimistoomme.

Seuraa meitä Facebookissa Ajankohtaista tietoa palveluistamme ja taloyhtiöasumiseen liittyvistä asioista.

Hyppää mukaan! https://www.facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi/

TEKSTI ANNA-KAISA TALVITIE

Korjaus- ja tekninen neuvonta tuplasi palvelupäivät – Takuukorjaukset ja kosteusvahingot puhuttavat Kiinteistöliiton asiantuntijat antavat jäsenille maksutonta puhelinneuvontaa viikoittain ma–to klo 10–12.

Palvelupäivät tuplattiin lokakuun alussa, ja soittojen määrä on välittömästi kasvanut. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen neuvontainsinööri Matts Almgren kertoo, että palvelua haluttiin laajentaa, jotta se palvelisi paremmin liiton jäseniä.

– Puheluissa nousee esille esimerkiksi 1–3-vuotta vanhojen uudiskohteiden takuukorjausasiat ja vanhempien yhtiöiden kylpyhuonekorjaukset – ne kiinnostavat aina. Kylpyhuoneiden kohdalla oma teemansa ovat kosteusvahingot, niiden korjaus ja vastuut. Ne ovat aina tapauskohtaisia.

asiantuntijaa: energiatalouteen- ja tekniikkaan keskittynyt Matts Alm­gren, lvi-asiantuntija Arto Kemppainen, rakennusinsinööri Jari Hännikäinen ja neuvontainsinööri Kaisa Kettunen.

Tarvitsetko korjausneuvonta-apua?

Korjausrakentamisen neuvonta palvelee kiinteistön tekniikkaan, kunnossapitoon ja korjausrakentamiseen liittyvissä kysymyksissä kaikkien jäsentaloja.

Palvelu on avoinna ma – to klo 10 – 12 numerossa 09 1667 6311.

Almgrenin mukaan jokaiseen kysymykseen, aiheeseen katsomatta, on tähän asti saatu vastaus.

– Tavoitteemme on vastata kaikkiin kysymyksiin. Jos emme jostain syystä osaa antaa vastausta välittömästi, etsimme vastauksen ja palaamme asiaan. Koska neuvojia on eri kokemuksella ja koulutuksella, voimme myös ohjata jäsenen soittamaan silloin, kun alan erikoisosaaja on langan päässä, Almgren kertoo.

Korjaus- ja tekninen neuvonta ma-to klo 10-12 puh. 09 1667 6311

Korjaus- ja teknisen neuvonnan puhelinneuvontaa antavat neljä Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten teknistä

Kiinteistöviesti 1/2019 13

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Ratilaisen Terho tuttu mies joensuulaisille taloyhtiöille Terho Ratilainen on pitänyt huolta joensuulaisista taloyhtiöistä pian 40 vuotta.

Hän on jäämässä eläkkeelle ja työskentelee enää osaaikaisena huoltomiehenä Joensuun Lähiöhuollossa kolmena päivänä viikossa. Hän tekee konetöitä ja huoltokorjauksia keskustan alueella.

H

uoltomies/kiinteistönhoitaja on taloyhtiöiden tärkeä yhteistyökumppani, jonka poissaolo varmasti huomataan. Huoltomies huolehtii kiinteistön tekniikan toimivuudesta ja ulkoalueiden puhtaanapidosta ja siisteydestä. Ne sisältävät paljon tehtäviä, jotka on kiinteistönhuoltosopimuksessa yksilöity.

Asuntoihin huoltomies jalkautuu vain asukkaan tai taloyhtiön pyynnöstä, esimerkiksi kun kyseessä on vesikalusteiden tiivisteiden tai patteritermostaattien vaihto, lämpöpattereiden ilmaus ja viemärinaukaisu.

- Hananvaihdon voin minäkin tehdä, koska olen saanut siihen koulutuksen. Pienissä vesivuodoissa meillä on valtuudet soittaa suoraan putkiliikkeelle, mutta isompiin putkitöihin isännöitsijä etsii tekijän, Ratilainen kertoo.

Asukkaiden tulisi ilmoittaa vioista Lähiöhuollon palvelunumeroon eikä kuormittaa isännöitsijää

14

Kiinteistöviesti 1/2019

niillä. Puhelinta parempi on sähköpostiviesti, sillä viesti jää talteen ja tulee näin varmasti kirjatuksi talokansioon.

Ammattitaitoa on kulkea ”silmät auki” Huoltomiehen on hallittava moninainen kiinteistöautomaatio, jonka määrä lisääntyy koko ajan. - Itse järjestelmien huoltoa ja korjausta ei tarvitse osata, mutta pitää hoksata, jos jokin on pielessä, tarkentaa Ratilainen. Järjestelmien toimittajat kouluttavat huoltomiehet seurantaan, mutta varsinaisen työn taloyhtiöt tilaavat alan yritykseltä.

Huoltomiehen ammattitaitoa on kulkea kiinteistöillä ”silmät auki”, huomata mikä kohta tarvitsee korjausta. Sama koskee asuntoja. Asunnosta saattaa löytyä muutakin hetkessä kuntoon laitettavaa kuin se ilmoitettu asia, mutta asukas ei ole siitä tietoinen. Kun muutkin

Työ ja sen tekijä viat korjaa samalla, on asukas kiitollinen. Tällaisen huomaamiseen kehittyy silmää kokemuksen ja ammattitaidon kasvaessa.

Ratilaisen mielestä työssä pitää pyrkiä aina parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen eikä arkailla käyttää maalaisjärkeä. - Kun menet asiakkaan luo, niin ajattele työ hänen kannaltaan. Silloin asiakas saa odotustensa mukaisen lopputuloksen.

Tutustu asukkaisiin, niin yhteistyö sujuu Asukkaat eivät aina tiedä, mitä huoltomiehen tehtäviin kuuluu. He pyytävät esimerkiksi ikkunoiden tiivistämistä ja suihkun letkun ja kahvan uusimista, jotka kuitenkin kuuluvat osakkaan vastuulle. - Ei me asukasta pulaan jätetä, vaan pienestä lisäkorvauksesta työ hoituu, Ratilainen kertoo.

Hän on nähnyt joissain taloyhtiöissä ilmoitustaululla havainnollisen, kuvitetun vastuunjakotaulukon. - Se on hyvä idea, siitä asukas voi itsekin tarkistaa, kuuluuko työ osakkaalle vai taloyhtiölle.

Ratilainen pitää tärkeänä asukkaisiin tutustumista. Se lisää molemminpuolista luottamusta.

- Sen verran pitää olla aikaa, että ehtii muutaman sanan vaihtamaan.

Mitä läheisempää kanssakäyminen on, sen mutkattomampaa se on, tähdentää vanhan koulukunnan talonmies-mentaliteetilla varustettu huoltomies.

Ikääntyvät muistisairaat asukkaat huolettavat häntä, sillä heidän

määränsä kasvaa. - Kun asukas odottaa ulkona kyytiään ilman toista kenkää, on siihen puututtava. Ilmoitamme isännöitsijälle, jos huomaamme avuntarpeen, emme jätä asiaa sikseen.

Kokemuksen tuomat vinkit Ratilainen on niin pitkään tehnyt työtään, että on huomannut muutamia varteenotettavia parannusehdotuksia.

- Isännöitsijät ja taloyhtiöt, pyytäkää ehdottomasti huoltoyhtiö

mukaan katselmuksiin! Jos huolto ei ole katselmuksissa mukana, niin kiinteistönhoidon asiat jäävät huomiotta.

Esimerkiksi hän antaa porraskäytäväremontin, jossa portaiden otsalautojen väriksi oli valittu valkoinen. Se mustuu kengistä hetkessä epäsiistiksi, eikä mikään siivous pysty niitä puhtaana pitämään.

Pihasuunnittelijoille hänellä on seuraava, erityisesti viimetalvina realisoitunut toive: Miettikää mihin lumet kasataan, nyt niille ei ole pihoissa paikkaa. Älkääkä laittako pihakiviksi pieniä, korkeita kanttikiviä, sillä ne ovat hetkessä kappaleina lunta aurattaessa.

Kiinteistöviesti 1/2019 15

Paras asiakas osaa kiittääkin Hankalia asiakkaita Ratilainen ei juurikaan ole kohdannut, ja parhaita ovat ne, jotka osaavat kiittääkin.

Pieni toive kuitenkin hänellä on; ettei tartuttaisi epäolennaiseen, vaikkapa porraskäytävien hiekanmuruun – porraskäytäväsiivous ei ole kotisiivousta. - Nykyajassa erilaista on asukkaiden herkkyys

huomauttaa pienestäkin asiasta.

Ennen asukkaat olivat kärsivällisempiä, hän toteaa.

Omaa rooliaan hän kuvaa palveluammatiksi. On osattava palvella ja kuunnella asiakasta kiireenkin keskellä.

Ratilaisen mukaan työilmapiiri on tärkein asia työntekijöiden työssä viihtymisessä ja yrityksen menestyksessä. Lähiöhuollossa vallitseekin mukava fiilis. - Siitä se kaikki lähtee. Työntekijät saavat

esittää toiveita ja ne otetaan huomioon, hän siis voi vaikuttaa omaan työhönsä ja se motivoi. Aina ei ole tärkeintä se raha!

Hyvän fiiliksen voi kuka tahansa todeta, kun käy katsomassa Lähiöhuollon kotisivuilta näyttävän kuvakavalkadin henkilöstön yhteisistä tapahtumista ja harrastuksista.

Lumikinosten haasteet Runsaslumisina talvina kuten nyt ovat huoltomiehet kovilla. Tuiskuaamuina konemiesten työ voi alkaa jo kolmelta. Kaikkialle ei voi ennättää yhtä aikaa, ja Ratilainen toivookin malttia taloyhtiöiltä.

- Pyrimme siihen, että lumityöt on tehty viimeistään kello 8—9. Jos lumisade jatkuu sankkana aamupäivälle, lähdemme vasta lumentulon loputtua tai tarvittaessa käymme avaamassa pääväyliä.

Vaikka Lähiöhuollolla on riittävästi vakituisia huoltomiehiä ja lisäksi määräaikaisia, lisäkädet ovat olleet tarpeen; yritys onkin hyvin löytänyt käsipelillä tehtäviin töihin tarvittaessa-töihin-tulevia lumityömiehiä, etupäässä opiskelijoita ja ”rapsakoita eläkeukkoja”.

- Pysäköintipaikat auraamme ajoreiteiltä ja tyhjiltä autopaikoilta, mutta autojen välit ovat autopaikan omistajien lapiotyötä. Jos polanteita pääsee syntymään, laitamme porraskäytävään tietylle päivälle autonsiirtokehotuksen, jolloin tasaamme parkkipaikan polanteita myöten. Valitettavasti aina on jokunen auto siirtämättä.

Sään muuttuessa suojasään jälkeen äkkiä pakkaseksi, pihat jäätyvät vaarallisen liukkaiksi. Silloinkin huoltomiehen pitäisi ehtiä yhtä aikaa joka paikaan. - Jos keli on ollut oikein hankala, sitä useampi käsityömies lähtee hiekoittamaan

16

Kiinteistöviesti 1/2019

rappujen edustoja, ja koneella hiekoitamme pihatiet ja jalkakäytävät. Silti asukkaidenkin pitäisi käyttää järkeään, eikä lähteä roskapussin kanssa liukastelemaan, jos emme ole vielä ehtineet hiekoittamaan, huomauttaa Ratilainen.

Kattojen lumilippojen seuranta kuuluu samaan turvallisuustehtävään. Huoltomies käy katoilla säännöllisesti ja lumet pudotetaan hyvissä ajoin ennen kuin jäälohkareiden tippumisen vaaraa on. Kattokaivot voivat myös jäätyä ja aiheuttaa vesivahingon, kaivojenkin seuranta kuuluu huollolle.

Puolueetonta energianeuvontaa tarjolla Itä-Suomessa

S

uomen energia- ja ilmastotavoitteita toimeenpannaan osaltaan alueellisen energianeuvonnan kautta.

Neuvonnan avulla edistetään uusiutuvan energian lisäämistä sekä energiatehokkuutta niin kuntalais, kunta- kuin yrityssektoreillakin.

Maakunnallisia energianeuvontahankkeita rahoittaa ja valvoo Energiavirasto. Neuvonnan puitteissa tiedotetaan alueen kuntia ja pk-yrityksiä energiatehokkuussopimuksista ja niihin liittymisen hyödyistä sekä toteutetaan kuluttajille suunnattua energianeuvontaa.

Neuvonnassa hyödynnetään Motiva Oy:n asiantuntijuutta ja työkaluja.

Kiinteistöliitto Itä-Suomen alueella puolueetonta energianeuvontaa on tarjolla Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa huhtikuun loppuun saakka, Savossa neuvonnasta vastaa Kuopion kaupunki ja Karjalassa vastaavasti Joensuun kaupunki.

Kuopion ja Joensuun kaupunkien neuvontahankkeet järjestävät kuntalaisille suunnattuja infotilaisuuksia, joiden aiheena ovat esimerkiksi asumisen energiatehokkuus ja pientalon lämmitysratkaisut. Tilaisuuksia järjestetään yhdessä alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi neuvonta on esillä paikallisissa yleisötapahtumissa, kuten Rakenna ja Asu –messuilla Kuopiossa helmikuussa. Neuvojia voi tulla jututtamaan tilaisuuksien yhteydessä ja lisäksi neuvojiin voi olla yhteydessä sähköpostitse ja puhelimitse esimerkiksi lämmitykseen, uusiutuvaan energiaan, laitteisiin, kuluttamiseen sekä liikkumiseenkin liittyvissä kysymyksissä.

Pohjois-Karjalan energianeuvonta hankekoordinaattori Outi Manninen, Joensuun kaupunki outi.manninen@joensuu.fi puh. 050 408 6052 www.facebook.com/pkilmasto www.facebook.com/climatejoensuu www.climatejoensuu.fi

Pohjois-Savon energianeuvonta energianeuvoja Mari Turunen, Kuopion kaupunki mari.turunen@kuopio.fi puh. 044 718 2870 www.kuopio.fi/energianeuvonta

-Meille voi soitella, jos on esimerkiksi suunnittelemassa ilmalämpöpumpun hankintaa tai miettii vaihtoehtoja öljylämmitykselle, kertoo energianeuvoja Mari Turunen.

Myös kunnat voivat olla yhteydessä oman maakuntansa energianeuvojiin koskien kuntaalan energiatehokkuussopimusta.

Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä käynnissä kuntien energiatehokkuussopimuksista (KETS) sparraus, jossa kierretään kaikki sparraukseen ilmoittautuneet kunnat läpi ja kerrotaan sopimuksesta sekä siihen liittymisen hyödyistä, kuten mm. energiatuesta.

Myös alueen yrityksille tarjotaan energiatehokkuussparrausta.

- Jos olet pohtinut yrityksesi liittämistä elinkeinoelämän energia-

tehokkuussopimukseen, meille voi soittaa tai laittaa viestiä, niin kerromme lisätietoja sopimukseen liittymisestä, vinkkaa hankekoordinaattori Outi Manninen.

Hankkeessa tehdään myös paljon yhteistyötä Joensuun kaupungin Ilmastokorttelit-hankkeen kanssa erilaisten tapahtumien ja erityisesti viestinnän muodoissa.

- Energia-asioista viestiminen jatkuu korttelihankkeessa myös energianeuvontahankkeen päätyttyä.

Kevään aikana avataan myös ClimateJoensuu-portaali, johon on koottu ajankohtaista tietoa ilmasto- ja energiakysymyksistä sekä vinkkejä ja työkaluja eri kohderyhmille esim. oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi, Manninen jatkaa.

Kiinteistöviesti 1/2019 17

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Samoilijaopiskelijatalo uudenlaisen asumisen uranuurtaja

Kiinteistövaikuttaja-sarjassa esitellään nyt kolmen naisen yhteistyötä ja sen lopputulosta Samoilijaa, upeaa viiden opiskelijatalon ryhmää Kuopion Puijonlaaksossa. Samoilija valmistui vaiheittain vuonna 2018. Samoilijassa on toteutettu uudenlaista asumisen yhteisöllisyyttä. Siitä ovat käyneet ottamassa mallia innostuneet delegaatiot kautta Suomen.

Haastattelussa on tilaaja, Kuopion Opiskelija-asunnot Oy Kuopaksen toimitusjohtaja Tuula Vartiainen, pääsuunnittelija, Arkkityypit Oy:n arkkitehti Saara Repo, ja rakennuttajakonsultti, Innoriihi Oy:n Eija Riihimäki.

18

Kiinteistöviesti 1/2019

N

aiskolmikko Vartiainen-Repo-Riihimäki suunnitteli ja rakennutti Kuopioon uudenlaisen opiskelija-asuntoyhteisön, Samoilijan, joka ihastuttaa arkkitehtuuriltaan ja ympäristöltään. Asukkaiden palaute on ollut hämmästyneen tyytyväistä.

Samoilijan kaikki viisi taloa ovat kuusikerroksia, pohjakerros mukaan lukien. Talot on rakennettu ympyränmuotoon, joiden keskelle jää oleskelualuetyyppinen piharaitti pelialueineen ja amfigrilleineen. Asunnot ovat 21—23 neliön makuuparvellisia yksiöitä, joissa on pieni keittiö.

Tilaihmeissä on valmiina työpöytä, parvisänky, hyllykkö ja valaistus, muu sisustus jää asukkaalle.

Erikoisuus viisi klubitilaa Varsinainen erikoisuus ovat kuitenkin talon ulkoseinästä 3.-4. kerroksen korkeudelta kurkottuvat iloi-

senväriset ja isoruutuiset, kuution malliset klubitilat, joilla kullakin on oma nimensä ja tarkoituksensa.

Sportin kuntosalilla kuntoillaan, Filmissä nautitaan elokuvista, Sumppi on yhteiskeittiö-kahvilatila, Geimissä pelataan nettipelejä ja Chillissä muuten vaan löhöillään ja hengaillaan. Tiloissa on Sporttia lukuun ottamatta yhteiskeittiöt astiastoineen.

Tarkoitus on, että tilat kannustavat yhdessäoloon ja lisäävät kanssakäymistä asukkaiden välillä, ja niin on käynytkin.

Klubitilojen vieressä ovat postihuoneet, joissa jokaiselle asukkaalle on oma postilokero – postia ei jaeta asuntoihin. Myös postin pakettiautomaatti SmartPost on Ctalossa.

Talo- tai huoneistosaunoja ei ole, sillä nuori sukupolvi ei näe niitä tarpeellisiksi, vaan toivoo nekin kalliit neliöt käytettäväksi tarpeellisempaan. A-talossa on pyörävarasto, pyykkitupa B-talossa ja häkkivarastot A- ja B-talossa.

Ja pisteenä iin päälle: parkkipaikalla seisoo sähköauto, jota

asukkaat voivat mobiilisovelluksella varata ilmaiseksi käyttöönsä.

Samoilijan erityisyydet ovat Tuula Vartiaisen mukaan tässä laajuudessa ainutlaatuisia Suomessa.

Piti irrottautua insinööriajattelusta Saara Repo kertoo, että jo asemakaavavaiheessa otettiin yhteisöllisyys tavoitteeksi. - Kysyimme opiskelijoilta, millaisia yhteisiä tiloja he haluavat. Klubitilojen sisustus suunniteltiin heidän toiveidensa perusteella, ja tilojen nimet ovat opiskelijoiden ideoimat.

Tavoite näkyy myös piharaitissa, jonka ulko-oleskelutila vetää asukkaita yhteen.

Ideat menivät kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa läpi tyytyväisellä hyminällä, ”hienoa, että tällaista tehdään.”

Miksi kolmikko ei vain tyytynyt perustaloon, vaan halusi enemmän? - Asuntosijoittajat ovat vahvasti vuokralaismarkkinoilla. Jotta

Samoilijaan on valtava kysyntä, tälläkin hetkellä asumaan jonotetaan. - Ehkä naiset näkevät asumisen tarpeet eri tavalla käytännönläheisesti jo suunnitteluvaiheessa. Suunnittelu ulottuu pieniin yksityiskohtiin asti, vaikkapa kauppakassin sopivaan laskupaikkaan tai lastenrattaiden sijoitukseen, pohtivat Tuula Vartiainen, Saara Repo ja Eija Riihimäki.

Kiinteistöviesti 1/2019 19

pärjäämme kilpailussa, meidän on tarjottava uutta ja oltava hyvillä paikoilla, Vartiainen taustoittaa. - Lisäksi kaupungille on tärkeää antaa tänne muuttaville paras mahdollinen käsitys Kuopiosta. Jos asuminen ei ole kunnossa, tunne Kuopiosta kärsii.

Repo huomauttaa, että huolimatta satsauksista yhteisöllisyyteen ei kohde tullut maksamaan normaalia enempää, mutta vaati kustannuspainotteisesta insinööriajattelusta irrottautumista.

- Ehkä naiset näkevät asumisen tarpeet eri tavalla käytännönläheisesti jo suunnitteluvaiheessa.

Suunnittelu ulottuu pieniin yksityiskohtiin asti, vaikkapa kauppakassin sopivaan laskupaikkaan tai lastenrattaiden sijoitukseen, Eija Riihimäki tiivistää.

Asumaan jonotetaan Samoilija rakennettiin paikalle, josta purettiin Kuopaksen 1980-luvulla rakennettu soluasuntokohde.

Soluasuminen ei enää kiinnostanut nykyopiskelijoita, ja kohde olisi muutenkin vaatinut mittavaa peruskorjausta.

Kysyntä Samoilijaan oli valtavaa ja edelleen asuntoihin jonotetaan. Asukkaat ovat perustaneet omia whatsapp- ja facebook-ryhmiään, joissa sopivat yhteisistä asioista. - Ne toimivat todella hyvin.

Kuopaksen palvelupäällikkö on niissä mukana ja voi vastata heti asukkaiden kysymyksiin, Vartiainen kertoo.

Samoilija oli pilottikohteena jätteiden kierrätyskokeilussa, jossa testattiin, kannustaako mobiilipeli kierrättämään paremmin. Ja niinhän siinä kävi! 90 prosenttia asukkaista latasi kännykkäänsä pelin, jossa hän saa sitä enemmän pisteitä, mitä enemmän kierrättää, riittävä pistemäärä oikeuttaa palkintoihin.

Pelin kautta pystyi ilmoittamaan myös joutavista polkupyöristä ja tietokoneista, yhteistyökumppani Jätekukko toi kierrätyslavan ja nouti ne pois.

Omistusarava pitäisi palauttaa

kannattaako sitä tehdä jokaiselle asunnolle, koska bussin ja junan käyttö on nykyisin halpaa. Voisiko yhteiskäyttöauto korvata osan autopaikoista ja vähentää osaltaan rakentamisen kustannuksia, naiset pohtivat.

Heitä huolestuttaa asuntojen ja asumisen kalleus, mikä on johtanut yleisen asumistuen tarpeen valtaisaan kasvuun. Vartiainen näkee, että omistusasumisen ja vuokraasumisen väliin tulisi saada kolmas vaihtoehto.

- Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ylijohtaja on pitkään puhunut 1980-luvulla loppuneen omistusaravajärjestelmän palauttamisesta. Siinä asuntojen rakentajille ja myyjille oli hintakatto, joka suitsi hintojen nousua.

Minunkin mielestäni järjestelmä pitäisi palauttaa. Lisäksi osaomistusjärjestelmää pitäisi lisätä. Kun kaikki on kallista, on kehitettävä uusia asioita, millä asuntoja myydään. Pelkät seinät eivät myy, sillä ihmiset ovat valveutuneita ja osaavat vaatia.

Tulevaisuudessa tullaan uusia energiamuotoja ottamaan enenevästi käyttöön ja yhteiskäyttöautot yleistyvät. - Kun autopaikan rakentamisen hinta on 20 000 euroa,

Sopisiko Samoilijan malli taloyhtiöillekin?

Voisiko Samoilijan kaltainen asuminen olla tulevaisuutta myös asunto-osakeyhtiöissä, joissa asuu kaikenikäisiä, osa vuokralla, osa omistajina? Esimerkiksi taloyhtiöiden kerhohuoneet näyttävät jäävän tyhjän pantiksi, vain yhtiökokousten pitopaikoiksi.

Riihimäki ehdottaa, että kysyttäisiin nuorelta väeltä, mitä he haluaisivat kerhotilaan. Ehkä lani- ja peli-iltoja?

Tai tarvittaisiinko suksienhuoltoverstasta? Perhejuhlien pitopaikkaa? - Pitäisi löytyä asukkaita yhdistävä tekijä, joka kannustaa uudenlaiseen ajatteluun.

Uusiin asunto-osakeyhtiökohteisiin on Revon mukaan suunniteltu yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja lähin-

20

Kiinteistöviesti 1/2019

nä piha-alueille, esimerkiksi lavaviljelymahdollisuuksia, kasvihuoneita ja kesäkeittiöitä.

- Nykytrendi on muuntojoustavuus, asuntojen pitää pystyä muuntumaan asukkaiden tarpeiden mukaan.

Esimerkiksi yksiö ja kolmio suunnitellaan vierekkäisiksi, jotta ne ovat tarvittaessa yhdistettävissä.

- Vielä kymmenkunta sitten perheet ostivat omakotitaloja lähiöistä, ja keskustoihin tehtiin runsaasti pienasuntoja ikäihmisille. Nyt kerrostaloasuminen on noussut perheiden suosikiksi ja isot asunnot käyvät kaupaksi, kunhan sijainti on hyvä ja piha suunniteltu lapsiystävälliseksi.

Pelastusalan koulutusta taloyhtiöille Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto on alueellinen turvallisuusalan palvelujärjestö. Liiton tarkoituksena on edistää kansalaisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaamiseen onnettomuuksien aiheuttamilta vaaroilta sekä normaali- että poikkeusoloissa.

Koulutustarjonta taloyhtiöille Koulutus

Kesto

Sisältö

72 h – koulutus n. 2 h (toistaiseksi maksuton)

Kuinka pärjätä kotona häiriötilanteen sattuessa 72 tuntia

Turvallisuus taloyhtiössä n. 2 h (toistaiseksi maksuton)

Keskustelunomaisesti käydään läpi taloyhtiön turvallisuuteen liittyviä asioita

Väestönsuojan hoitajan 4 h kurssi (maksullinen) -Seuraavat Väestönsuojan hoitajan kurssit: Kuopio 8.4., Iisalmi 15. ja 17.4. Katso lisätietoja pspl.fi/koulutus_varautumiskoulutus.html

Mm. väestönsuojan tekniikka, toiminta, varusteet, sekä huolto, tiivistyskoe ja käyttökuntoon laitto.

Suojaan tutustuminen

Asuinkiinteistön turval- 6-9 h lisuushenkilöstön kurssi (maksullinen)

Mm. kiinteistön turvallisuusjärjestelyt, onnettomuuksien ja vahinkojen ennaltaehkäisy, toiminta vaaratilanteessa, pelastus- suunnitelma, asukkaille tiedottaminen

Paloilmoittimen hoitajan 7 h kurssi (maksullinen)

Mm. ilmoittimien hoito ja käyttö, erheelliset ilmoi tukset ja niiden estäminen. Ilmoittimiin tutustuminen ja kuukausikokeiluiden näyttö

Lisätietoa koulutuksista: Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto ry Puh. 017 262 5098

Toiminnanjohtaja Tarmo Karnaattu tarmo.karnaattu@pspl.fi

Toimistotyöntekijä Marika Lipponen marika.lipponen@pspl.fi

Kiinteistöviesti 1/2019 21

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Liiketilojen tyhjeneminen Savonlinnankin ongelma

S

avonlinna menetti opettajainkoulutuksensa Joensuulle viime syksynä. Noin 800 opiskelijaa sekä osa henkilökuntaa poistui kaupungista muutenkin muuttotappioista kärsivällä paikkakunnalla. - Väen väheneminen ei suoranaisesti näy taloyhtiöiden arjessa. Asuntoja ei ole tyhjennyt tavanomaista enempää, sillä opiskelijat vuokrasivat pääosin kuntaomisteisia opiskelija- ja vuokra-asuntoja, kertoo Jarno Matikainen Isännöintitoimisto ISTOsta.

Opiskelija-asunnot toimivat myös kesähotelleina, esimerkiksi oopperajuhlien työntekijöiden, vuokrakotina. Siksi Savonlinnassa ei ole airbnb:n tapaista bisnestä eivätkä taloyhtiöt kamppaile niistä aiheutuneissa tilapäisasujien ongelmissa.

Liiketiloja otettu taloyhtiön hallintaan Liiketilojen tyhjeneminen on Savonlinnassa sen sijaan alati vaikeampi ongelma kuten monessa muussakin kaupungissa. Suurimpana syynä tyhjenemiseen lienee ostoskäyttäytymisen muutos: ihmiset ostavat verkkokaupoista, sekä väen väheneminen. Se heijastuu taloyhtiöihin, joissa liiketilat ovat. Kun yrittäjällä ei kauppa käy, alkaa vastikerästejä syntyä. Jos hän ei pysty niitä maksamaan kohtuullisessa ajassa eikä saa tilaa myytyä, on taloyhtiöllä mahdollisuus ottaa tila hallintaansa.

Jos uusi tilanvuokraaja löytyy, tuotot ohjautuvat taloyhtiölle, ja näin saadaan maksamattomia vastikkeita kuitattua. Jos ei, vastik-

22

Kiinteistöviesti 1/2019

Isännöintitoimisto ISTO Faktalaatikko: - Isännöintitoimisto ISTO on Itä-Suomen suurimpia isännöintiyrityksiä, viime vuonna se täytti 15 vuotta.

- Yrityksellä on tällä hetkellä toimistot 7 paikkakunnalla, yritys työllistää noin 40 henkilöä. Uusin toimisto aloitti lokakuun alussa Järvenpäässä.

- Jan-Erik Wasenius Isännöintitoimisto ISTO:sta on Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen hallituksen jäsen ja Isännöintiliiton hallituksen jäsen.

keita joudutaan mahdollisesti korottamaan, koska kulujen maksajia on yksi vähemmän. Tila saatetaan joutua vuokraamaan myös alle vastikehinnan.

Taloyhtiö voi lain mukaan ottaa liikehuoneiston tai huoneiston hallintaansa yhtiökokouksen päätöksellä kolmen vuoden ajaksi kerrallaan. Mikäli kolmen vuoden aikana rästejä ei ole saatu kuitattua, voi taloyhtiö tehdä uuden hallintaanottopäätöksen kolmeksi vuodeksi.

Omistusoikeuteen ei taloyhtiö voi puuttua.

Maaseutukunnissa hankala tilanne Tyhjenevät maaseutukuntien taloyhtiöt ovat jo Isännöintitoimisto ISTOnkin pohdittavana, koska yrityksellä on niissä isännöitäviä taloyhtiöitä. Autioitumisen ongelma alkaa olla jo tätä päivää.

- Kun asukkaita poistuu keskuudestamme tai muuttaa pois, eivät asunnot välttämättä käy kaupaksi eikä huoneistoon saada

vuokralaista. Muualla asuvat osakkaat eivät ehkä halua sijoittaa rahaa korjauksiin, eivätkä talossa edelleen asuvatkaan, koska sijoitustaan ei ehkä koskaan saa takaisin. Kiinteistöt rapistuvat, ja pahimmillaan voi jäädä purkukustannusvelkaakin, kuvaa Matikainen ahdinkoa.

Vuokrataloyhtiöt voivat purkaa vanhoja kiinteistöjään valtion avustuksella, jos niihin ei löydy tarpeeksi asukkaita. Asunto-osakeyhtiöt eivät tukea saa.

Konkretiaa tilanne ei ISTOlle vielä missään taloyhtiössä ole, mutta siihen on varauduttava. Isännöitsijä on kuitenkin aina taloyhtiön tukena ja yhdessä viemme asiat läpi.

Uutta on rahoituslaitosten haluttomuus lainoittaa taloyhtiöremontteja. Vaikka yhtiökokous päättäisikin korjata, rahoituslaitokset saattavat kieltäytyvät lainoittamasta tai lainoittavat vain osan pyydetystä summasta, jos näkevät taloyhtiön vakuusarvon liian pieneksi. - Tähän asti olemme kuitenkin saaneet edes yhden lainatarjouksen kaikkiin saneerauskohteisiimme, Matikainen kertoo.

Tämän vuoden alusta astui voimaan taloyhtiöitä koskevat neljä uutta lakia ja säädöstä. Mullistavin uudistus on laki Osakehuoneistorekisteristä, joka muuttaa osakekirjat sähköiseen muotoon, sekä siirtää osakeluettelon ylläpidon Maanmittauslaitokselle. Tarkoituksena on tehdä tieto asunto-osakekaupoista reaaliaikaiseksi ja helpottaa kaikkien osapuolten tiedonsaantia; isännöitsijöiden, ostajien, myyjien, kiinteistönvälittäjien ja rahoittajien.

1.1.2019 jälkeen valmistuneet taloyhtiöt perustetaan suoraan uuteen Osakehuoneistorekisteriin, eikä niille enää paineta paperisia osakekirjoja. Vanhemmat taloyhtiöt siirtyvät sähköiseen maailmaan vaiheittain toukokuun alusta alkaen vuoden 2022 loppuun mennessä. - Ohjeistamme asiakkaitamme kevään aikana Osakehuoneistorekisteriin siirtymisessä, Matikainen lupaa.

Savonlinna keksii uusia ideoita

Jarmo Matikainen uskoo Savonlinnan menestykseen, vaikka juuri nyt eletäänkin hiljaisia aikoja.

Isännöintialan houkuttavuus kasvaa Isännöinnille tulee jatkuvasti uusia velvoitteita, siksi taloyhtiöt tarvitsevat koulutetun ammatti-isännöit-

sijän, näkee Matikainen. - Mitä ammattimaisemmaksi ala muuttuu, se toivottavasti tekee alasta houkuttelevamman. Tämä kenties ratkaisee valtakunnan isännöitsijäpulan, joka on edessä lähivuosina, kun iso määrä isännöitsijöitä jää eläkkeelle.

Vaikka Savonlinnassa on paljon tyhjiä näyteikkunoita, on kaupungilla potentiaalia. Matkailullisesti JärviSuomea ja Saimaata viedään maailmalle vahvalla energialla. Kuuluisien oopperajuhlien lisäksi Retretin luolastossa pidetään konsertteja ja standup-esityksiä, ne ovat saavuttaneet suosiota.

- Ja luonto! Se vasta on hieno. Talvi on huikea, on jäitä, latuja, ja vaikkapa lumikenkäilyä helppo harrastaa. Kulttuurikellari avautui hiljattain, on teatteri ja muita esityksiä. Päiväkotipaikkoja on lapsille, vanhuspalvelut toimivat. Ei voi olla parempaa, tämä on oikea unelmapaikka asua, suitsuttaa Matikainen, joka muutti 10 vuotta sitten Imatralta Savonlinnaan.

Kiinteistöviesti 1/2019 23

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Kallanranta ei luopunut LVIS-saneerauksessa uima-altaastaan Kuopiolaisessa Kallanranta 5—7:ssä tehtiin LVIS-saneeraus vuonna 2016. Erityispiirteenä oli uima-allasosaston uusiminen, mukaan lukien sauna ja avarat puku- ja pesuhuonetilat.

Kallanranta oli valmistuessaan vuonna 1969 ensimmäinen kuopiolainen uima-altaan omaava taloyhtiö. Harvinaisia uima-altaat ovat paikkakunnan taloyhtiöissä edelleen.

Väinölänniemen vieressä olevassa arvotalossa on isoja ja valoisia huoneistoja, joista kaikista on näkymä Kallavedelle ja rantaan vain hiirenhyppy. Muutamissa asunnoissa on jälkikäteen rakennettu sauna.

K

allanrannan LVIS-saneerauksessa uusittiin vesi- ja viemärijohdot, kellareiden lämpöjohtojen runkojohdot, huoneistojen patteriventtiilit ja sähköistyksestä huoneistojen jakokeskukset. Niin ikään kaksi vanhaa kylmäkellaria uusittiin ja kolmannesta tehtiin pakastelaitetila, myös asuntojen kylpyhuone- ja wc-tilat uusittiin. Asukkaat teetättivät lisäksi omakustanteisia huoneistoremonttejaan.

Talossa on kaksi kellarikerrosta, joista ylemmässä on uimaallasosasto. Alun perin uima-allas oli tarkoitus vain korjata, mutta kuntokartoituksessa se todettiin liian huonokuntoiseksi. Yhtiökokouksessa keskusteltiin, otetaanko allas muuhun vapaa-ajankäyttöön peittämällä se, mutta allas päädyttiin säilyttämään, koska suurin osa talon väestä käytti sitä.

Urakkalaskentaan taloyhtiö teetti uima-allasosastosta erillisen suunnitelman, josta pyysi erillishinnan. Päätöksentekoa varten oli tarpeen konkretisoida uima-allasosaston hintavaikutus kokonaisuuteen.

Yhtiökokous hyväksyi saneerauk-

24

Kiinteistöviesti 1/2019

sen kustannukset hallituksen esityksen mukaisena sisältäen uimaallasosaston täydellisen uusimisen.

- Toki joitakin soraääniä oli, mutta ne laantuivat hienon lopputuloksen valmistuttua, hallituksen puheenjohtaja Juha Viitanen kertoo.

Taloyhtiö sai tyylikkään spa-osaston Uima-allasosaston 70-lukulaisuus vaihtui nykyaikaiseksi spaosastoksi, vaikka saneerauksessa säilytettiin talon suunnittelijan, Kaj Michaelin, tyyli ja väritys.

Entinen allas purettiin hiekkapohjaan, ja koko tila tiiliseinään asti.

Altaan pohja muutettiin tasaisesti laskevaksi. Turvallisuutta lisättiin valamalla altaaseen loivat porrasaskelmat ja asentamalla tukikaide aiemman irrotettavan pystytikkaan sijasta.

Altaan reunus oli aiemmin hieman korotettu. Reunus poistettiin ja lattiaa kallistettiin aavistuksen verran, jotta valumavedet valuvat

lineaarisiin lattiakaivoihin.

Tunnelmavalaistusta luo veden alle altaan reunoille asennettu pistevalaistus.

Puhdistustekniikka uusittiin.

Vesi kiertää nyt jatkuvasti pohjan kautta hiekkasuodattimeen ja palaa puhtaana takaisin altaaseen.

Allasta ei enää tarvitse usein puhdistuksen takia tyhjentää. Kloorinsyöttö tapahtuu automaattisesti, ei huoltoyhtiön käsityönä, toki altaan pesu vesirajaan asti tehdään edelleen käsityönä.

Sauna ja pesu- ja pukuhuonetilat uusittiin kokonaan katosta lattiaan. Saunasta on käynti suihkun kautta suoraan uima-altaaseen.

Ilmanvaihto uusittiin täysin.

Sen säädön ja huollon vuodenaikojen mukaan hoitaa ilmanvaihtoon erikoistunut yritys.

”Elämässä saa olla luksustakin” Pääurakoitsijana toimi PR-Kaluste ja Saneeraus Oy. Koska vanhoja tarkepiirustuksia ei suunnittelun poh-

- Uima-altaan vesi kiertää jatkuvasti pohjan kautta hiekkasuodattimeen ja palaa puhtaana takaisin altaaseen, kertoo pääsuunnittelija Jouko Karhula.

Kiinteistöviesti 1/2019 25

jaksi ollut löytynyt – kuten tavallista vanhoissa taloyhtiöissä – niin yllätyksiä työn aikana tuli.

- Altaan seinämät olivat peräti 30-senttiä paksut. Niiden purku ja uudelleen rakentaminen toivat lisätyötä. Asbestiakin löytyi pesu- ja pukeutumistiloista tehdystä asbestikartoituksesta huolimatta. Nämä aiheuttivat odottamattomia kustannuksia, kertoo toimitusjohtaja Pasi Räsänen.

Taloyhtiö oli urakoitsijan työhön erityisen tyytyväinen, vaikka aikataulu venyikin yllätysten vuoksi.

Uima-allasurakka oli urakoitsijalle laatuaan ensimmäinen – ja opettavainen keikka tämä olikin, Räsänen summaa.

Uima-allas lisää taloyhtiön hoitokuluja ja energiankulutusta, mutta sen kallanrantalaiset kestävät, koska ”luksustakin saa elämässä olla ja tämä luksus tarkoittaa terve-

yden ylläpitoa”, perustelee Viitanen.

- Tietysti uima-altaan hinnalla olisi saanut melkoisen tukun uimahallilippuja, mutta uimahallille pitäisi asioikseen lähteä.

Vesimaksu on ollut uima-altaan vuoksi tavallista korkeampi, 33 euroa henkilölle. Vesimittariperustainen, käytönmukainen laskutus otetaan käyttöön tänä keväänä.

Nykytrendi: Laadukkaat saunaosastot Viitasen mukaan uima-allas nostaa talon arvoa. Hän vinkkaa, että tavallisesta taloyhtiösaunastakin voi kuoriutua uljas spa, jos tahtoa löytyy. - Uusien asuntojen neliöhinnat ovat korkeita. Saako niissä kuitenkaan sijoitukselleen samanlaista

lisäarvoa kuin tästä.

Pääsuunnittelija Jouko Karhula Sweco Oy:stä vahvistaa näkemyksen. - Nykyisin uusiin pienempiin asuntoihin ei enää tehdä saunoja, vähät ja kalliit neliöt halutaan tehokkaaseen käyttöön. Vanhemman taloyhtiön myyntivaltti saattaakin silloin olla spa-tilat.

Saneerauksen lopulliset kustannukset olivat noin 750—800 euroa neliölle, joka on Karhulan mukaan uima-allasosasto mukaan lukien kohtuullinen hinta. Uimaaltaan rakennuskustannus oli kokonaiskustannuksista noin 10 prosenttia.

- Jos taloyhtiö miettii uimaaltaansa saneerausta, liikkeelle kannattaa lähteä etsimällä vanhat rakennekuvat ja ottamalla yhteyttä peruskorjaukseen perehtyneeseen suunnittelutoimistoon, ohjeistaa isännöitsijä Vesa Rytkönen.

Yksi syy uima-altaalle: likainen järvivesi Kallanrannan ihka ensimmäiset asukkaat Helena ja Eero Partanen muuttivat Rakennusliike Veikko Hiltusen rakentamaan taloon 31.5.1969. - Tällä kohden oli aikaisemmin kuuluisan taiteilija- ja merkkimiessu-

ku Bråfeldtien talo, ja vieressä oli Raninin oluttehdas, Eero Partanen muistelee.

Kallanrantaa vastapäätä on yhtiön nimen mukaisesti Kallaveden ranta, jossa oli silloin uimala uimakoppeineen. Järvivesi oli likaista, koska jätevedet laskettiin vielä ennen jäteveden puhdistamoa Kallaveteen.

Tämä olikin yhtenä syynä uima-altaan rakentamiselle.

- Talossamme oli silloin paljon lapsia ja leikkikavereita riitti jokaiselle pihamaalle. Se oli aikaa, jolloin piti olla kaksi lasta ja Volkkari. Sitten lapset lähtivät omille teilleen. Nyt onneksi on taloon muuttanut uusia perheitä.

- Tästä me ei pois lähdetä, tässä on meillä ollut hyvä elämä. Niin kuin puistoeläintenkin mielestä – oravat, linnut ja rusakot näet ovat pihapiirimme päivittäisiä vieraita, Partaset kertovat.

Helena ja Eero Partanen ovat Kallanrannan ensimmäiset asukkaat, eivätkä pois muuta! Nuorempana he käyttivät uima-allasta paljon, ja heidän lapsensa siinä riemulla polskivat, mutta nyt Eeron kunto ei sitä enää salli.

26

Kiinteistöviesti 1/2019

Uima-altaalla Partaset eivät enää paljon käy, koska Eeron kunto ei sitä salli. Nuorempana he käyttivät allasta paljon, koska pitävät uimista hyvänä liikuntamuotona.

Heistä talokohtainen uimahalli tuli aikanaan akuuttiin tarpeeseen ja lisää tänäänkin saunomisen nautittavuutta.

Kolumni

Suuret luulot Olipas meikäläisellä suuret luulot. Eipä tullut Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan verkkokurssin loppukokeesta täysiä pisteitä kuten mahtipontisesti oletin.

Tekiköhän ne Kiinteistöliitossa kompakysymyksiä?

Nyt voin kokemuksen rintaäänellä kehottaa muitakin menemään Kiinteistöliiton jäsensivuille testaamaan tietonsa. Näkyy kannattavan – ja se palauttaa ruotuun.

Verkkosivuilla on erikseen kurssi hallituksen jäsenille, HTHJ, ja puheenjohtajille, HTHJPLUSSA. Kurssin tekee muutamassa tunnissa – todellakin muutamassa tunnissa! – ja tieto lisääntyy taas. Loppukokeessa on parikymmentä oikein-väärin -kysymystä.

Tuloksen saatuaan voi siitä tulostaa diplomin seinälleen (jos kehtaa).

Yksi tuttuni on tekemässä hallituksen jäsenen HTHJkurssia. Hänetkin yllätti, etteivät äkkiä helpoilta vaikuttaneet kysymykset tulleetkaan kaikki vastatuksi oikein.

Meidän taloyhtiön muu hallitus ei ole vielä HTHJ:tä tehnyt, mutta vahva suositukseni painanee kipeästi heidän omatuntoaan?

Ja kurssihan on jäsenille ilmainen, ei-jäseniä se kirpaisee satasen verran.

Meidän 45-vuotiaassa taloyhtiössämme on luonnollisesti monenlaista korjattavaa. Meillä on viiden vuoden PTS, jota noudatamme, mutta lisäksi on yhtenään kaikenlaista muuta pienempää ratkottavaa.

Viime aikoina olen hoksannut ruveta kysymään ohjeistusta Kiinteistöliiton korjaus- ja teknisestä neuvonnasta, kun sekin on jäsenille maksuton palvelu. Siellä vastaavat kysymyksiin kiinteistötekniikan ja rakentamisen asiantuntijat. Hyvin olen päässyt puhelimella läpi, kun lakineuvontaan saattaa joutua jonottamaan.

Käytän palvelua vahvistaakseni omaa osaamistani ja hankkiakseni erilaisia riippumattomia näkemyksiä, kun hallituksemme keskustelee isännöitsijän, suunnittelijoiden ja huoltoyhtiömme kanssa. Vaikuttaa, että he arvostavat sitä, etteivät tarvitse vääntää hallitukselle ihan kaikkea rautalangasta.

Ja ne vuotovahingot, joita aina vain tuppaa taloyhtiöissä olemaan, miten niiden korvaukset. Tai entäs tällaisen superlumisen talven kattolumet? Jos lumikinos katon lappeelta ehtiikin pudota alla kulkijan päälle, vaikka on oltu parhaansa mukaan valppaina lumenpudotuksessa. Kaikenlaista voi sattua, kuten on nähty.

Puheenjohtajana minun on hyvä tietää näistäkin, vaikka toivottavasti tietoa en tarvitsisi koskaan, ja vaikka isännöitsijämme ansiokkaasti asioitamme hoitaakin, yrittäen palvella kaikkia taloyhtiöitään yhtä hyvin.

Jäsensihteeri Anne Verger toteaa tämän lehden haastattelussa osuvasti: ”Ei isännöitsijällä ole aikaa kouluttaa taloyhtiön hallitusta, mutta osaava hallitus on tuki isännöitsijällekin. Kun hallitus saa tietoa lehdistä, tiedotteista ja käymällä koulutustilaisuuksissa, niin taloyhtiön johtaminen on entistä helpompaa.”

Muuten olen sitä mieltä tunnettua kodinkoneketjua lainaten, että Se nyt vaan on tyhmää olla osallistumatta koulutusiltoihin, kun kerran taloyhtiö jäsenyydestään maksaa. Mistään muualta et saa ”kertalinttuulla” taloyhtiön asioista niin asiantuntevaa, niin tiivistettyä ja niin riippumatonta tietoa. Riittää kun vaivautuu paikalle, juo paakkelsikahvinsa ja istahtaa kuuntelemaan korvat hörössä. Tänäkin keväänä on kuulemma 20 kurssi-iltaa eri aihein ympäri Itä-Suomea.

Anna-Liisa Pekkarinen annaliisapekkarinen@gmail.com www.annaliisapekkarinen.net

Kolmatta vuotta puheenjohtajana

Tänä iltana menen Kiinteistöliiton koulutusiltaan Kuopion Scandiciin, jossa aiheena on Vahingonkorvaus taloyhtiössä. Miten vakuutuksemme suhtautuvat, jos esimerkiksi joku kaatuu ja venäyttää jalkansa pihamaallamme, jota huolto ei äkkipakkasten tultua ole vielä ennättänyt hiekoittaa.

Kiinteistöviesti 1/2019 27

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Me kysyimme

Eduskuntavaalit lähestyvät. Kiinteistöviesti kysyi Itä-Suomen alueen kansanedustajaehdokkailta mielipiteitä asumisen kysymyksiin. Kukin puolue valitsi vastaajat vaalipiiristään.

Sinisiä lukuun ottamatta kaikki vastasivat. Heiltä kysyttiin seuraavat kysymykset: Asumiskustannukset Asumismenot kasvavat Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan vuosina 2019–2020 runsaat 2 prosenttia vuosittain. Tällä hetkellä asumisen kustannukset vievät keskimäärin noin 29 prosenttia suomalaisten käytettävissä olevista nettotuloista. Taloyhtiöissä menoja nostavat hoitokulut, kuten kaukolämmön hinnan nousu ja varsinkin korjauskustannukset. Kuntakohtaisesti yksi merkittävä vaikuttava tekijä on kiinteistövero.

Asuinalueiden eriarvoisuus ja rakennusten kunto Suomen rakennuskannan keskimääräisen iän vuoksi on monessa taloyhtiössä lähivuosina tiedossa suuria korjaus- ja remonttitarpeita. Monet taloyhtiöt ovat täysin eri tilanteessa kiinteistön perusparannuksien suhteen - samaan aikaan, kun kasvukeskukset kasvavat ja kehittyvät, väestötappiokuntien asuintalot tyhjenevät.

Asumisen ja rakennusten terveellisyys Vietämme jokainen ison osan ajastamme sisätiloissa. Rakennuksissa ja asuinnoissa on sekä yksilöettä kansallisvarallisuutta ajatellen paljon pääomaa kiinni. Meidän kaikkien yhteisenä tavoitteena on terveellinen, turvallinen ja toimiva rakennettu ympäristö.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

28

Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitalousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

Oletko huolissasi rakennetun ympäristömme terveellisyydestä ja turvallisuudesta seuraavissa eri kiinteistötyypeissä? Mitä asian parantamiseksi voitaisiin tehdä?

Kiinteistöviesti 1/2019

ehdokkaat vastasivat Voidaanko mielestäsi asumiskustannuksiin, asuntojen kuntoon ja asuinalueiden eriarvoistumiseen vaikuttaa politiikalla?

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitalousvähennystä taloyhtiön remonteissa?

KYLLÄ EI en osaa sanoa

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

0%

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Oletko huolissasi rakennetun ympäristömme terveellisyydestä ja turvallisuudesta seuraavissa eri kiinteistötyypeissä?

liiketilat, toimistot, muut kiinteistöt omakotitalokiinteistöt asunto-osakeyhtiöt

KYLLÄ EI en osaa sanoa

kunnalliset vuokrataloyhtiöt muut julkiset tilat koulut, oppilaitokset sairaalat, terveyskeskukset, hoitolaitokset 0%

20%

40 %

60 %

80 %

100 %

Kiinteistöviesti 1/2019 29

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Kokoomus Markku Eestilä Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Kiinteistöveron määräytymisperusteita tulee muuttaa siten, että kiinteistön verotusarvo vastaa paremmin kiinteistön todellista arvoa. Tämä alentaa asumiskustannuksia suurimmassa osassa maata. Sähköverkolle laskettavan kohtuullisen tuoton prosentteja tulee alentaa, jotta sähkön siirtomaksut alenevat. Kunta: Hillitä kuntien määräysvallassa olevien maksujen ja tariffien jatkuvaa nousua.

2. Ei koska oikeussubjekti on eri.

3. KYLLÄ Ks. aikaisempi perustelu kiinteistövero. - Valtion työpaikkojen järkevä hajauttaminen maakuntiin. Kehittämällä erityisesti nopeita liikenneyhteyksiä.

4. KYLLÄ Kansalaiset joutuvat todella eriarvoiseen asemaan tapauksissa, joissa putki- ym. remontin arvo on

korkeampi kuin asunnon arvo. Näissä tapauksissa täytyy tutkia valtion mukaantulo tuen muodossa.

5. KYLLÄ Fossiilisista polttoaineista tulee siirtyä biopolttoaineisiin. Samoin tulee edistää maalämmön, ilmalämpöpumppujen sekä aurinkopaneelien hyötykäyttöä. Tulevaisuudessa kiinteistöt tulee kytkeä ns. kysyntäjoustoon, jolla sähkönkulutuksen piikkejä tasataan.

Näitä asioita kannattaa tukea osana vaikuttavaa ilmastopolitiikkaa.

6. Rakentamistapaa täytyy parantaa, valvontaa tiukentaa ja esimerkiksi ilmanvaihdon pitää julkisissa rakennuksissa olla ammattilaisten käsissä. On myös harkittava turvallisten ns. rossipohjaisten puurakennusten ”renessanssia”.

Kokoomus Antti Häkkänen Kaakkois-Suomen vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Asumiskustannukset ovat nousseet liian korkeiksi. Asuntojen ja asumisen hinnan nousuun tarvitaan useita toimenpiteitä aina kaavoituksesta energian hintaan. Esimerkiksi asuntotuotantoa vauhdittamalla, normitusta keventämällä ja verojen ja maksujen kokonaisuutta hallitsemalla. Ensi vaalikauden suuri hanke on maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa rakentamisen ja maankäytön sääntelyä uudistetaan. Kunta: Kunnat ovat keskeisessä roolissa asumisen kustannusten hallinnassa.

Riittävä tonttitarjonta, turhan sääntelyn tuomat lisäkustannukset ja kuntien perimät maksut ja verot ovat keskeisessä asemassa.

2. KYLLÄ Kotitalousvähennystä tulisi voida laajentaa nykyisestä, julkisen talouden sallimissa rajoissa.

3. KYLLÄ Valtion ja kuntien päätökset ovat keskeisessä asemassa asuinympäristöjen kehittämisessä. Maankäytön, liikenteen, asumisen ja palvelujen pitää pelata jatkossa paremmin yhteen. Päätöksenteossa on myös huomioitava

30

Kiinteistöviesti 1/2019

erilaiset asuinalueet: esimerkiksi omakotitaloalueet ja tiiviit kerrostaloalueet vaativat erilaisia ratkaisuja.

Tavoitteena on asuinalueet, jotka mahdollistavat hyvin toimivan arjen ja viihtyisän elinympäristön.

4. KYLLÄ Tilanteet voivat olla hyvin moniulotteisia, mutta kyllä kuntien ja valtion on huomioitava myös kasvukeskusten ulkopuolisten asuinalueiden haasteet.

5. KYLLÄ Energiatehokkuutta on parannettava. Sillä saadaan energiakustannuksia ja asumisen hintaa laskettua pidemmällä aikavälillä. Ja myös vastattua ilmastonmuutokseen. Tähän tarvitaan yksityisiä ja julkisia ratkaisuja.

6. Olen kaikista huolissani, rakentamisen laatua ja valvontaa on parannettava. Kenenkään ei tulisi joutua viettämään aikaa esimerkiksi sisäilmaltaan huonoissa rakennuksissa. Terveet ja turvalliset tilat ovat jokaisen oikeus.

Tällä vaalikaudella on jo käynnistetty Terveet tilat -hanke ja työtä pitää jatkaa.

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Keskusta Antti Kivelä Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen korkotukijärjestelmän parantaminen ja asuntorakentamisen normien joustavoittaminen.

Kunta: Kaavoittamisen ja tonttivarannon suunnittelun riittävä resurssointi on pitkällä aikavälillä kunnan tärkein keino asumiskustannusten nousun hillinnässä. Tonttivuokrien ja kiinteistöveron pitäminen kohtuullisella tasolla on myös tärkeää.

2. EI Kotitalousvähennystä ei muutenkaan myönnetä yrityksille tai yhteisöille.

3. KYLLÄ Hallitsematon maan sisäinen muuttoliike aiheuttaa kysymyksessä kuvattuja ongelmia. Tasapainoisemmalla aluepolitiikalla vältetään alueiden tyhjenemistä.

4. EI Viittaan edelliseen. Pitää puuttua ongelman juurisyyhyn.

5. KYLLÄ Ilmastonmuutoksen torjunta ja rakennusterveyden edistäminen kulkevat yhdessä.

6. En ole ”huolissani”. Olen vahvasti kiinnostunut siitä, miksi rakennuksissa ja sisätilaviihtyvyydessä ilmenevät ongelmat ovat niin yleisiä ja miten suomalaista rakentamisen ja kiinteistöhuollon osaamista ja kulttuuria parannettaisiin niin, että rakenteiden ja toimintojen ongelmilta vältytään. Oppia ja kokemuksia on kerättävä muilta pohjoisen vyöhykkeen mailta: Ruotsi, Norja, Kanada.

Keskusta Eero Reijonen Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Korjaukset oikeaan aikaan, kaukolämmön hinta on kuntakohtainen, samoin kiinteistövero. Kunta: Kiinteistöveron jatkuvalle nousulle stop.

2. KYLLÄ Silloin kotitalousvähennys kohtelisi eri kiinteistön omistajia tasapuolisesti.

3. KYLLÄ Aluekehityspolitiikkaa vahvistamalla.

4. KYLLÄ Ihmiset tarvitsevat kohtuuhintaisia asuntoja myös muuttotappioalueella, luonnonvarat ovat

muualla kuin Bulevardilla. Tarvitaan tekeviä käsiä, eikä ole järkeä rakentaa Suomea toiseen, saati kolmanteen kertaan.

5. KYLLÄ Budjettirahoituksen kautta. Ilmastonmuutoksen ja asumisviihtyisyyden näkökulmasta. Luo työpaikkoja.

6. Parempaa suunnittelua, laadukkaampaa rakentamista ja oikea-aikaista peruskorjausta sekä oikeita hoitotoimenpiteitä.

Kiinteistöviesti 1/2019 31

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Keskusta Kirsi Olkkonen Kaakkois-Suomen vaalipiiri 1.KYLLÄ. Valtio: Kiinteistövero on pidettävä kohtuullisella tasolla. Sähkön siirtohinnoille on luotava ylärajatarkastelu. Sähköyhtiöiden velvollisuutta kaapeloida sähkölinjoja, on ajallisesti jatkettava pidemmälle.

Kunta: Kunnan tulee taata edulliset tonttivuokrat. Asumisen muut kustannukset tulee pitää kohtuullisina, kuten esim. vesi-jätevesi- ja sähkömaksut 2. KYLLÄ. Minusta pitäisi voida, koska se voisi esim. auttaa ja nopeuttaa lämmitysjärjestelmien uusimista taloyhtiöissä.

3. KYLLÄ. Voidaan, jos saadaan luotua ja taattua työpaikkoja eri puolelle Suomea. Verohelpotuksin tulee tukea työvoiman muuttoa yritysten tarvittaessa työvoimaa. Itä-Suomi on kokonaisuudessaan nimettävä alueeksi, joka tarvitsee eritystukea. Itä-Suomi on tärkeä koko Suomen kannalta,

mutta olosuhteet ja etäisyys vaativat valtiovallalta erityistukea.

4. KYLLÄ. Jos se on tarpeellista työvoiman saatavuuden ja muun alueen kehityksen kannalta.

5. Ehdottomasti. Tulee hakea erilaisia uusiutuvan energian ratkaisuja. Uusia materiaaleja rakentamiseen. Löytää keinoja käyttää kotimaista puuta rakentamisessa.

6. Kiinteistöjen kuntotarkastuksien tulee olla säännönmukaisia ja niillä tulee olla kirjaamisvelvollisuus. Vanhan ajan kiinteistönhoitojärjestelmän palauttamista tulee harkita.

Kaikkien kiinteistöjen hoito, valvonta ja korjaaminen on arvokasta työtä. Rakentaminen ja korjaaminen tulee ajoittaa siten, ettei sääolosuhteet aiheuta ongelmia.

Sosiaalidemokraatit Seppo Eskelinen Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Energiapolitiikka esim. jatkuvasti nousevat energian siirtohinnat. Verotuksen kohtuullisuus asumisen ja tonttien osalta. Puurakentamisen normitalkoot edistämään edullisempaa puurakentamista. Kunta: Pidetään kiinteistöverot, vesi, tonttien vuokrat ja myyntihinnat kohtuullisena. Ne eivät saa olla talouden tasapainottamisväline kuntataloudessa. Rakentamisessa kannustetaan energiatehokkuuden nostamiseen.

2. KYLLÄ Tällä hetkellä hurja määrä asunto osakeyhtiöitä suunnittelevat remonttia 1970-80 luvun kiinteistöihinsä.

Kotitalousvähennys jouduttaisi näitä korjauksia, koska monesti asukkailla (ikäihmiset /lapsiperheet) ei ole taloudellista liikkumavaaraa remontteihin. Peruskorjauksilla on myös iso työllisyysvaikutus.

3. KYLLÄ Järkevä yhdyskuntasuunnittelu, saavutettavuus ja kaavoitus ovat tärkeässä roolissa asuinympäristöissä.

Edellinen hallitus käynnisti esim. lähiöiden kehittämisohjelman, jolla luotiin, viihtyisyyttä, turvallisuutta sekä lähiöihin energiainvestointeja, joilla saatiin asumiskustannuksia alas. Ohjelma on käynnistettävä uudelleen.

32

Kiinteistöviesti 1/2019

4. KYLLÄ Tällä hetkellä muuttotappio ja harva-alueilla on todella edullisesti asuntoja tarjolla. Mikäli näiden asuntojen korjauksiin jokin pienikin tukijärjestelmä pystyttäisiin luomaan, se voisi pysäyttää maaseudulta muuttoa. On myös kysymys alueiden tasaarvosta.

5. KYLLÄ Ara:n korjaus ja energia-avustusjärjestelmää tulee uudistaa niin, että se kannustaa energiaremontteihin pien -ja kerrostaloissa. Ilmastotavoitteet ja energiatehokkuuden parantaminen otettava yhtenä kriteerinä mukaan tukikriteereihin.

6. Kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Suosittava ongelmien ennaltaehkäisyä mieluummin kuin nykyistä korjaus mallia. Lisäksi huolehdittava uudisrakentamisessa kuivarakentamisesta ja tehostettava rakennusvalvontaa.

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Sosiaalidemokraatit Satu Taavitsainen Kaakkois-Suomen vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Asumisen verorasitukseen voi vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Valtion pitää antaa riittävästi valtionosuuksia kunnille niiden lakisääteisten peruspalvelujen hoitamiseen, jolloin kuntien ei tarvitse nostaa kiinteistöveroaan ja kerätä rahaa kuntalaisiltaan. Valtio voi vaikuttaa myös kotitalousvähennyksen sekä energiaremonttiavustusten muodossa asumisen kustannuksiin erityisesti korjausten kohdalla. Valtion kannattaa myydä kunnille maa-alueita edullisella hinnalla, jolloin maan hinta ei korota asumisen hintoja. Kunta: Kunnan kannattaa itse rakentaa kohtuullista vuokra-asumista ja asumisoikeusasuntoja. Kunnan pitää antaa vuokrataloyhtiöilleen lupa purkaa huonokuntoiset ja vajaalla käytössä olevat vanhat kerrostalonsa, jolloin ne eivät rasita ja tuo kustannuksia ja nosta kaikkien vuokralaisten vuokria. Rakentamisvaiheessa kunta voi vaikuttaa paljonkin esimerkiksi luovuttamalla tontteja sosiaaliseen asuntotuotantoon, kohtuullisin hinnoin ja ehdoin sekä huolehtia, että kaavoitettua tonttimaata on tarjolla riittävästi. Kunta voi vaikuttaa kiinteistöveron tasoon, jäte- ja vesihuoltokustannuksiin sekä omistamiensa energiayhtiöiden kautta energian hintaan. Niukkuus asuntomarkkinoilla johtaa hintojen nousuun. Sen vuoksi kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrää on lisättävä.

2. KYLLÄ Kotitalousvähennys on ulotettava nykyistä laajemmin kerrostalo- ja rivitaloasukkaille. Kotitalousvähennyksen ylärajaa pitää korottaa energiaremonteissa, joilla vähennetään asumisen hiilidioksidipäästöjä. Kotitalousvähennystä pitää muuttaa myös niin, että se ottaa paremmin huomioon pienituloisten tarpeet ja kestävän kehityksen.

Eli on laajennettava kotitalousvähennys myös niihin pienituloisiin, jotka eivät maksa ansiotuloveroa. He voisivat saada kotitaloustuen, jolloin ansiotuloverotus voisi jäädä negatiiviseksi. Samalla on poistettava kotitalousvähennyksen sadan euron omavastuu, jolloin hyöty tulee jo yhdestä siivouksesta. Kotitalousvähennyksen korvausprosenttia pitää korottaa vanhusten hoivapalveluissa.

3. KYLLÄ Valtio omilla päätöksillään vaikuttaa siihen, millaiseksi Suomen eri alueet kehittyvät. Esimerkiksi liikenneinvestoinnit ja korkeakoulujen sijoittuminen sekä valtion työpaikkojen sijoittaminen vaikuttavat siihen, millaiseksi maakuntien pitovoima ja sitä kautta asuinympäristö kehittyy. Erityisesti huolenani on Itä-Suomi, joka tarvitsee positiivista erityiskohtelua. Itä-Suomessa näkyy valtion tekemät leikkaukset, jotka ovat johtaneet mm. valtion toi-

mintojen alasajoon, koulutuspaikkojen vähenemiseen sekä liikenneinfrastruktuurin kunnon heikkenemiseen sekä peruspalvelujen rapautumiseen ja tätä myöstä palvelujen lopettamisiin asuinalueilta. Keskeinen tekijä asuntojen arvon säilymiselle ja Itä-Suomen autioitumisen estämiselle on toimivat maantie-, rautatie-, lento-, sisävesiliikenne- ja tietoliikenneyhteydet ja nuorten toisen asteen ja korkeakoulutuksen paikat ja näiden myötä syntyvät työpaikat. Lähitulevaisuudessa tulee sekä maaseudulla että kaupungeissa tuhansia omakotitaloja myyntiin suurten ikäluokkien vanhentuessa. Eduskunnan pitää tasa-arvoisella aluepolitiikalla huolehtia siitä, että nuorilla on työpaikkoja maakunnissa ja he voivat asuntoja ostaa. Kuntien päättäjien pitää huolehtia peruspalveluverkostaan, ettei lähiöt ole vailla palveluja ja näin heikennetä asuinalueiden viihtyvyyttä.

4. EI Tämä asia pitäisi selvittää tarkoin ja harkita mikä olisi toimiva ratkaisu, jotta asuinkäytössä olevat asunto-osakeyhtiöt ja niiden asukkaat saisivat lainaa ja tukea korjauksiin.

Ongelma on tunnistettu myös SDP:ssä. Asunnot tarvitsevat kuitenkin asukkaita.

5. KYLLÄ Asumisen ilmastopäästöjä on vähennettävä ja asiaa pitää edistää energiaremonttiavustuksin ja kohdentaa niitä erityisesti pienituloisille. Monet pienituloiset vanhukset ovat suurissa vaikeuksissa kalliiden öljylämmitystensä kanssa. Myös kotitalousvähennystä pitää uudistaa niin, että se kannustaa energiaremontteihin esimerkiksi sen ylärajaa nostamalla energiaremonttien kohdalla.

6. Betonirakentamisen kuivumisen raja-arvoja on muutettava. Nykyiset raja-arvot sallivat liian märän betonin jäämisen rakenteisiin. Koulujen ja päiväkotien osalta on edistettävä hirsirakentamista. Kiinteistöjen jatkuvaan huoltoon ja siivoukseen on laitettava lisää rahaa. Kattojen ja räystäiden on oltava kunnossa. Mielestäni kouluille on palkattava omat vahtimestarit ja vakituiset siivoojat. Ongelmakiinteistöjä on korjattava ja purettava. Ensisijainen vastuu korjauksista sekä kiinteistön terveellisyydestä ja turvallisuudesta on aina kiinteistön omistajalla. Rakentamisurakoissa on käytettävä sellaisia yrityksiä, jotka käyttävät vain osaavaa työvoimaa ja maksavat työntekijöilleen TES:n mukaiset palkat. Vilunkiveikkojen laaduton rakentaminen on saatava loppumaan.

Kiinteistöviesti 1/2019 33

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Perussuomalaiset Pia Pentikäinen Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Energiaverotusta pitää laskea. Sähkönkäyttö ei saa ilmastolämpiämissopimusten takia rankaisevaa (ajatuksella kallista - vähän sähkön käyttöä), rakennusmääräykset nostavat rakentamisen ja asumisen hintoja (ns. 0- energiatalot), puunpoltto ja hakkeen käyttö pitää olla sallittua jatkossakin. Rakennusmääräyksien höllentäminen, esim. kerrostaloon sellaisia asuntoja mitä ihmiset tarvitsevat. Energiapoliittiset ratkaisut vaikuttavat myös asumisen hintaan. Kunta: Kaavoituksella lisää rakentamisen tonttitarjontaa, riittävä vuokra-asuntotarjonta, sallimalla pienvoimalat, järkevä infra-rakentaminen, sallimalla erilaisia rakennusmuotoja ja asumismuotoja. Kiinteistöveron määrä on kunnan käsissä eli ei maksimia.

2. KYLLÄ Taloyhtiöiden remonttien työosuus pitäisi jyvittää osakkeenomistajille ja siitä saada kotitalousvähennystä. Nyt menee taloyhtiölainaksi tai suoraan maksettavaksi osuudeksi, eikä tule vähennysoikeutta. Maksaja sama eli asukas/ osakkeen omistaja.

3. KYLLÄ Aluekehityspolitiikkaa on tehty koko ajan. Tällä hetkellä poliittinen suunta on keskittyminen vain isoihin

kaupunkeihin ja maaseudun tyhjentäminen. Moni yritys maaseudulla kärsii työvoimapulasta.

4. EI Tuki voisi olla takaus, ei suoraan rahatukea. Peruskorjaus/saneeraus pitäisi olla kannattava ja asukkaat maksukykyisiä ja sitoutuneita korjauksiin. Korjattu talo voi tuoda uusia asukkaita paikkakunnalle. Tyhjeneviä taloja ei kannata kenenkään korjata.

5. KYLLÄ Jonkinlainen investointituki, mutta rahavarat ovat pieniä. Ympäristön kannalta hyvä asia eli voisi olla jopa kunnan ilmastostrategiaan sopiva asia. Tehokkuus voisi laskea käyttökuluja.

6. Toimiva ja käytettävä ilmanvaihto. Ilmanvaihtokanavien puhdistaminen. Suodattimien vaihtaminen. Kiinteistöjen lämmitys- ja huoltokuluihin aleneminen. On tärkeää osata käyttää ilmanvaihtokoneita. Vuotamaton katto. Rakennussuunnittelu Suomen sääoloihin sopiva. Nopea reagointi ongelmissa. Sisäilmasairauksien ymmärtäminen, hoito ja tunnustaminen.

Vihreät Kimmo Perkkiö Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Edistää erikokoisten ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa. Kunta: Kaavoittaa tarpeeksi asuinkiinteistöjä, jottei tarjonnan puute nosta hintoja kohtuuttomasti. Maltillinen kiinteistövero, ryhmä- ja osuuskuntarakentamisen tuki ja tarvittaessa jopa oma tuotanto voi hillitä kustannusten nousua.

2. KYLLÄ Korjausvelkaa on aivan liikaa ja kotitalousvähennys voisi nopeuttaa kiinteistöjen korjausaikatauluja ja tuoda lisää työtä.

3 KYLLÄ Erilaisten alueellisten tukien lisäksi erittäin tärkeää on saavutettavuus, jossa tie- ja rautatieverkon kehittäminen on avainasemassa.

4. KYLLÄ No ei ne muuttotappiot ainakaan pienene sil-

34

Kiinteistöviesti 1/2019

lä, että rakennusten peruskorjaukset jätetään tekemättä. Tuet pitäisi ohjata kunnan asunto- ja elinvoimastrategian mukaisesti. Jos strategiaa ei ole, niin sellainen tulisi laatia.

5. KYLLÄ Energiatehokkuus pitää asumiskustannukset kurissa, vähentää päästöjä ja pitää kiinteistökannan paremmassa kunnossa.

6. Kaikkien em. kiinteistöjen tulisi olla ja pitää hyvässä kunnossa jo kiinteistöjen arvon ja käytön kannalta.Sisäilmaongelmien tuottamat terveyshaitat ovat henkilökohtainen katastrofi sairastuneille ja taloudellinen pommi kansantaloudelle. Kiinteistöjen kunnossapitoa tulisi kannustaa ja neuvontaa lisätä.

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Vihreät Veli Liikanen Kaakkois-Suomen vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Monet uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja kiertotalouden edistysaskeleet voivat alentaa juoksevia kustannuksia myös asumisessa. Valtion on joudutettava kehitystä tällä saralla. Valtion tulee huolehtia kompensaatioiden, verotuksen ja sosiaaliturvan avulla erityisesti siitä, että vähävaraiset pärjäävät kustannusten muuttuessa. Kotitalouksia on tuettava esimerkiksi öljylämmityksen vaihtamisessa maalämpöön ja aurinkopaneelien hankinnassa siirtymäkauden ajan. Kunta: Kunnalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa asumisen kustannuksiin, vaikka useimpien kuntien taloustilanne onkin vaikea. Esimerkiksi jätehuollon kustannuksia voidaan alentaa ja kunnossapidon tasoa parantaa, kun kunta kilpailuttaa nämä palvelut fiksusti ja laatua huomioiden. Kiinteistöveron korotuspaineita voidaan lievittää pitämällä huolta siitä, että kaikki kiinteistöt on merkitty rekisteriin eikä vapaamatkustajia ole. Tällaisilla kiinteistörekisterikartoituksilla on saatu aikaan hyviä tuloksia monissa kunnissa. Kun kunta järjestää toimivan joukkoliikenteen, asukkaat säästävät liikkumisen kustannuksissa.

2. KYLLÄ Kotitalousvähennyksen mahdolliset laajennukset on suunniteltava huolellisesti. Kannatan kotitalousvähennyksen korottamista päästöjä vähentävien remonttien, esimerkiksi lämmitysjärjestelmän tai energiatehokkuuden parantamisen kohdalla. Näissä kohteissa myös taloyhtiöille voitaisiin tarjota vastaavaa tukea.

ja turvaa luontoarvot. Maakuntien elinvoiman kannalta kaikkein tärkeintä on pitää huolta koulutuspaikoista ja hyvistä liikenneyhteyksistä, jotta yrityksille on osaavia tekijöitä ja kanavia maailmalle.

4. EI Pääperiaatteena alueellisen eriarvoisuuden vähentämisessä tulee olla se, että panostetaan alueiden elinvoiman vahvistamiseen, ei suoraan asunto-osakeyhtiöille suunnattuihin tukiin.

5. KYLLÄ koska ilmastonmuutoksen torjunta vaatii toimia myös rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.

Kotitalousvähennystä tulisi korottaa energiatehokkuutta parantavien remonttien kohdalla. Myös energiatehokkuussopimusten käyttöä tulisi edistää.

6. Sekä rakentamisen valvontaan että terveysvalvontaan on panostettava lisää resursseja. Rakennushankkeiden kilpailutuksissa on kiinnitettävä huomiota laatuun, rakentamisen kuivaketjuun sekä rakentajan vastuuseen. Rakennusten kunnossapidosta on pidettävä nykyistä parempaa huolta ja korjaukset on tehtävä ajoissa. Vihreät ovat esittäneet valtion tukea koulujen, päiväkotien ja sosiaali- ja terveyshuollon yksikköjen korjausrakentamisen vauhdittamiseksi. Kaupungin kiinteistöistä vastaavan lautakunnan puheenjohtajana olen edistänyt aktiivisesti sekä rakennushankkeita että väistötiloja sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi.

3. KYLLÄ Poliittisilla päätöksillä on suuri merkitys alueiden välisten erojen tasaajana. Meidän on koko maassa tavoiteltava toimivaa yhdyskuntarakennetta, joka tukee viihtyvyyttä

Kiinteistöviesti 1/2019 35

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Vihreät Harri Auvinen Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: voi hidastaa kaukolämmön hinnan kohoamista pitkäjänteisellä ja selkeälläenergiapolitiikalla, jossa tuetaan nykyistä enemmän uusiutuvan biopolttoaineen käyttöäkaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Valtio voi tukea kiinteistöjen energiaremontteja, mikä madaltaa korjauskustannuksia ja edistää energiatehokkuutta. Tällöin kiinteistöjen energian kulutus laskee ja kustannukset pienenevät kahdella tapaa. Valtio voi tukea kotitalousvähennystä kasvattamalla asuntojen korjauskustannuksia, jolloin asumiskustannukset laskevat. Kotitalousvähennys on tehokas tapa taistella harmaata taloutta vastaan. Kotitalousvähennyksen valtiolle aiheutuvat kustannukset ovat pienet, sillä se todella vähentää harmaata taloutta (joka ei kerrytä verotuloja).

Kunta: Kunnat voivat hidastaa kaukolämmön hinnan kohoamista pitkäjänteisellä energiapolitiikalla, jossa investoidaan uusiutuvan biopolttoaineen käyttöön kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Turpeen korvaaminen uusiutuvalla puulla vähentää tehokkaasti ilmasto- ja vesistöpäästöjä. Kunnat voivat aktiivisella kaavoituspolitiikalla lisätä aitoa kilpailua suurten rakennusyhtiöiden välillä.

Kunnat voivat kaavoittaa taajamat tiiviiksi kokonaisuuksiksi, jolloin mm. kaukolämmön rakentamiskustannukset pysyvät kohtuullisina. Kunnat voivat tehdä aurinkopaneeleiden asentamisesta nykyistä helpompaa vähentämällä lupabyrokratiaa. Kunnat voivat tiedottaa taloyhtiöitä energiaremonttien vaikutuksista ja tukea yhtiöitä lupaprosessissa. Kunnat voivat itse määrittää kiinteistöveron tason.

2. KYLLÄ Ehdottomasti kyllä, sillä näin voidaan vähentää korjausvelkaa ja vähentää harmaata taloutta.

3. KYLLÄ Eduskunta on tällä vaalikaudella tehnyt mm. keskittämispäätöksiä (käräjäoikeuksien lakkautukset, Kriisinhallintakeskus ja Fimea), jotka eivät edesauta maakuntien elinvoimaa. Tämänkaltaisten päätösten valmistelun on loputtava!

4. EI Yhteiskunnan on tuettava kaikkien alueiden asuntoosakeyhtiöitä tasapuolisesti. Asuinpaikka ei voi vaikuttaa tuen määrään.

5. KYLLÄ Valtio voi tukea kiinteistöjen energiaremontteja, mikä madaltaa korjauskustannuksia ja edistää energiatehokkuutta. Tällöin kiinteistöjen energian kulutus laskee ja kustannukset pienenevät kahdella tapaa. - Kunnat voivat tehdä aurinkopaneeleiden asentamisesta nykyistä helpompaa vähentämällä lupabyrokratiaa. - Kunnat voivat tiedottaa taloyhtiöitä energiaremonttien vaikutuksista ja tukea yhtiöitä lupaprosessissa.

6. Rakentamisen aikaista valvontaa tulee lisätä. Julkisten kiinteistöjen huoltoa tulee vahvistaa ja ilmanvaihto on pidettävä päällä myös ilta- ja yöaikaan. Ilmanvaihtoa voidaan pienentää iltaisin ja öisin, mutta täysin poiskytkeminen esimerkiksi kouluissa ja toimistotiloissa altistaa homeelle ja vaarantaa sisäilmanlaadun.

Kristillisdemokraatit Liisa Ahonen Kaakkois-Suomen vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Tukemalla lapsiperheille rakennettavia asuntoja. Kunta: Hillitsemällä kiinteistöveroja sekä pitämällä tonttien vuokrahinnat kohtuullisena.

5. KYLLÄ Tämä säästää kiinteistöjen lämmitys- ja huoltokustannuksia

2. KYLLÄ Tämä tukisi myös ikäihmisten asumista omassa kodissaan.

6. Huolehdittaisiin rakennusten kunnossa pidosta ja remonteista ajallaan, käytettäisiin ilmastointi laitteita oikein.

3. KYLLÄ Tukemalla erilaisia asumismuotoja.

4. Ei osaa sanoa

36

Kiinteistöviesti 1/2019

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Kristillisdemokraatit Henry Määttä Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: sähkönsiirtohintojen pienentäminen.

Kunta: Kiinteistöveron vähentäminen kunnissa, saattaa kylläkin olla epätodennäköistä.

2. EI Osakkaat saavat jo omiin remontteihin vähennystä, taloyhtiöremontit ja niistä jyvitettävät osuudet saattavat tulla ongelmaksi.

3. KYLLÄ Tieverkostot kuntoon ja yhteiskunnan tukitoiminnot olisi jaettava tasaisemmin ympäri maata. Maaseutu on tärkeä koko Suomelle.

4. EI Jos valtio lähtee tukemaan korjauksia, niin siitä voi tulla rasite taloyhtiöille. Korjaukset yleensä kalliita ja jos asukkaita ei ole, miten asumiskulut katetaan korjatussa talossa remontin jälkeen? Osa korjauskuluista voi jäädä pienen osan kustantamiksi.

5. KYLLÄ Kunnat ja valtio voisivat harkita energia-avustusten palauttamista pienituloisille sekä erilaisten lämpöpumppujen arvonlisäveron keventämistä, jotta myös pienituloisilla olisi mahdollisuus toteuttaa energiaremontteja.

6. Tutkitaan sisäilmojen aiheuttajia tarkemmin ja myös otetaan huomioon erilaisten kemikaalien (hajuvedet, deodorantit, voiteet, hajusteet yms.) vaikutukset rakennuksien sisäilmassa. Myös valvontaa tehostettava, uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa.

Vasemmistoliitto Alia Dannenberg Kaakkois-Suomen vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Asuntokeinottelu on suurin asumisen hintaa nostava tekijä. Tähän on mahdollista puuttua valtion kannustimilla sosiaalisen (kunnallisen) asumistuotannon lisäämiseksi. Myös sähköverkon kansallistaminen ja kannustaminen piensähkötuotantoon laskisivat asumisen hintaa. Kunta: Kaavoitus, jota ei toteuteta gryndereiden ehdoilla. Lisätään kunnallista asuntotuotantoa. Jyrkkä ei kunnallisten lämpölaitosten yksityistämiselle.

2. EI Kotitalousvähennys ei ole tasapuolinen vaan suosii hyvätuloisia. Siksi siitä tulee yleisesti ottaen luopua ja kehittää parempia kannustimia.

3. KYLLÄ Väestön keskittyminen on osittain tietoinen poliittinen päätös. Aluepolitiikalla voidaan vaikuttaa työpaikkojen ja sitä kautta väestön tasaisempaan jakautumiseen maassamme. Ikävä kyllä entinen alueiden puolestapuhuja Keskusta on pettänyt tässä äänestäjänsä. Kannatan Norjan mallin mukaisia avokätisiä toimia, joilla koko maa pidetään asuttuna.

4. EI osaa sanoa Muuttotappio vaihdetaan muuttovoittoon uudella aluepolitiikalla, jolloin tarvetta tähän ei ole.

5. KYLLÄ Tähän kannattaa osoittaa runsaasti kannustimia. Energiansäästö on olennaista ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Lisäksi se säästää jokaiselta rahaa.

6. Sisäilmaongelmat ovat suuri valtakunnallinen ongelma.

Se on monen tekijän summa, kuten huonon rakennusvalvonnan, yhteensopimattomien materiaalien, liian kiireisen rakentamisaikataulun (rakenteet eivät ehdi kuivua) tai huputuksen puutteen. Julkisen sektorin rakentamista piinaavat myös huonosti laaditut hankesuunnitelmat, valvonnan ulkoistamiset ja monimutkaiset alihankintaketjut.

Kun valvoja vastaa ainoastaan siitä, että rakennetaan juuri sellaista sutta kuin on suunniteltukin, lopputulos ei ole mairitteleva. Rakennuskäytäntöjä tulee muuttaa ja päärakennuttaja asettaa vastuuseen alihankkijoiden tekemisestä pitkällä takuulla. Myös RT-kortiston päivittäminen sisältämään todennettuja materiaalien yhteensopimisia edistäisi tervettä rakentamista puuttumalla materiaaliongelmiin.

Kiinteistöviesti 1/2019 37

VAALIGALLUPIN KYSYMYKSET:

1. Voisiko valtio tai kunta tehdä jotain asumiskustannusten jatkuvalle nousulle?

2. Pitäisikö osakkaiden voida hyödyntää kotitlousvähennystä myös taloyhtiön remonteissa?

3. Voidaanko poliittisella päätöksenteolla mielestäsi vaikuttaa maamme eri osien asuinympäristöjen kehittymiseen?

4. Onko yhteiskunnan tuettava muuttotappioalueiden asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia/saneerauksia?

5. Pitäisikö valtion tai kuntien tukea enemmän kiinteistöjen ja asuntojen energiatehokkuusremontteja?

6. Oletko huolissasi rakennetun ympäristönne terveellisyydestä ja turvallisuudesta? Mitä asian hyväksi voitaisiin tehdä?

Vasemmistoliitto Kirsi Puurunen Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Myöntämällä kunnallisille kiinteistöyhtiölle halpakorkoista lainaa. Asemakaavoitus on käytettävissä. Varataan kunnallisille vuokra-asunnoille tontteja joka kaupunginosaan. Kunta: Rakentamalla vuokra-asuntoja kaikissa kaupunginosissa.

2. EI Pienituloiset saisivat vähemmän hyötyä taloyhtiöiden remonteista kuin asuntosijoittajat.

3. KYLLÄ Maakuntakaavoituksella.

4. KYLLÄ Niissä peruskorjauksissa, joissa on asukkaita.

5. EI Ohjelmaan on ensin saatava julkiset kiinteistöt.

6. Julkisesti käytössä oleviin rakennuksiin on varattava valtion budjetista osarahoitusta. Pankkien lainakorko on nyt alhainen, joten yksityiset saavat edullisesti lainaa korjauksiin. Liikekiinteistöt samalla tavalla. Tosin en tunne liikekiinteistöjen asioita.

Vasemmistoliitto Laura Meriluoto Savo-Karjalan vaalipiiri 1. KYLLÄ Valtio: Esimerkiksi asettamalla kiinteistöverolla ylärajan eikä alarajaa, kuten jo pitkään on tapahtunut. Alaraja on pakottanut monet kunnat korottamaan kiinteistöveroaan, vaikka ne eivät sitä muuten olisi halunneet. Myös rakennusmääräyskokoelman sisältö vaikuttaa asumisen hintaan, jos ja kun se vaikuttaa asunnon rakennuskustannuksiin ja sen myötä sen hintaan. Esimerkiksi energiansäästömääräykset (neljäs ikkunalasi jne.) ovat sinänsä perusteltuja, mutta ei niitä saa jättää vain asukkaiden maksettavaksi. Uusien (ja vanhojenkin) määräysten kustannus-hyötysuhde on arvioitava nykyistä tarkemmin. Valtion pitäisi myös panostaa asunto-osakeyhtiöiden uusien (ja entistenkin) peruskorjausrakennuttajien koulutukseen.

Osaamattomat tekijät ovat maksaneet vuosien saatossa osakkaille kohtuuttomasti. Kunta: Pitämällä kurissa ja kohtuullisina asumiseen kohdistuvat maksut ja taksat (kiinteistövero, vesi, lämpö tontinvuokrat jne). On oikeudenmukaisempaa, että kunta hankkii tulonsa suoraan tuloihin kohdistuvalla kuntaverotuksella kuin asumiseen kohdistuvilla veroilla ja maksuilla.

2. KYLLÄ Pidän sitä mahdollisena, kunhan huolehditaan, ettei verohelpotus valu urakkahintoihin. Se ei ole aivan helppoa, joten etsisin ensiksi keinoja alentaa urakkahintoja.

3. KYLLÄ Totta kai! Maankäytön, rakentamisen, kiinteistönpidon ja kaiken muunkin asumisen kannalta keskeisen osalta lainsäädäntö ja kunnallinen päätöksenteko on aivan ratkaisevassa asemassa hyvän asumisen edellytysten luonnissa.

4. KYLLÄ Kyllä, mutta samalla on huolehdittava, että asunto-osakeyhtiöiden asukkailla on edellytyksiä jatkaa asumistaan ja/tai että tyhjeneviin asuntoihin löytyy uusia asukkaita. Siksi kaikkein tärkeintä on saada muuttotappio pysähtymään. Jos muuttotappio jatkuu pysyvästi, ennen pitkää vuokratalot ja lopulta myös asunto-oy:t tyhjenevät. Siinä kehityksessä remonttiavustuksista on vain hätäavuksi.

5. KYLLÄ Koska Suomen kokonaispäästöjä on vähennettävä. Remonttien tukemiseksi voitaisiin ottaa käyttöön erillinen energiaremonttituki, jolla tuettaisiin asunto-osakeyhtiöiden ja –osuuskuntien energiatehokkuusremontteja.

6. Ratkaisevaa on kiinteistönpidon (rakennuttaminen, kiinteistönhoito, isännöinti) taso. Yllä olevat arviot koskevat lähinnä Kuopion kiinteistökantaa. Asunto-osakeyhtiöissä ja omakotitaloissa löytyy sekä hyvän että huonon kiinteistönpidon kohteita. - Jonkun pitää joka syksy kiivetä kiinteistöjen katoille tarkistamaan, etteivät lehdet tuki kattokaivoja ja mahdollista niiden jäätymistä ja siitä seuraavaa kosteusvauriota. Samalla, mutta mieluummin keväällä voi mennä ullakolle tarkistamaan, ettei katto vuoda. Näiden toimien pitäisi kuulua normaaliin kiinteistönpitoon, mutta jos näin olisi menetelty menneinä vuosina, Suomessa olisi vähintään 30 % vähemmän kosteusvaurioita. Ellei ole rakenteisiin tunkeutuvaa vettä, ei ole kosteusvaurioitakaan.

Muita parantamisvaihtoehtoja löytyy eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvityksestä ja sadoista muista vastaavista, jotka vain odottavat toimeenpanoaan.

Jäsenpalvelut 2019 Kattavat neuvontapalvelut

PUHELINNEUVONTAA

Tarkemmat yhteystiedot ja palveluajat lehden takakannesta

VERKKONEUVONTAA

kiinteistoliitto.fi, kiinteistoliitto.fi/ita-suomi

KIRJALLISIA LAUSUNTOJA

kirjalliset lausunnot kiinteistönpidon pulmatilanteissa

Tiedotus- ja viestintäpalvelut Itä-Suomen

Kiinteistöviesti Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan

ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdist

12 Uudistalo haltuun – huomioi ainakin nämä!

18 Sekajätteet hyödynnetään Riikinvoimal la 24 Indeksitalo selvitti – Iisalmessa ja Varkaudessa

ysten jäsenlehti

nro 2/2018

kalleinta sähköä Kiinteistöviesti 3/2018

1

Itä-Suomen Kiinteistöviesti Jäsenlehti ilm. 4 kertaa vuodessa

Suomen Kiinteistölehti

Valtakunnallinen kiinteistöalan lehti ilm. 10 kertaa vuodessa

Sähköinen uutiskirje

Noin viisi kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje ajankohtaisista asioista

Jäsenkoulutus Koulutustilaisuudet

Maksuttomia koulutustilaisuuksia muun muassa lakiasioista, taloudesta, korjausrakentamisesta sekä kiinteistöpalveluiden tilaamisesta.

Tutkimus- ja kehitysyksikkö sekä edunvalvonta Asiantuntijamme ovat mukana kymmenissä kehityshankkeissa, joiden tuloksia tuodaan esille viestinnässä ja koulutuksessa sekä hyödynnetään edunvalvontatyössä.

Verkkokurssit • HTHJ -Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen • HTHJPLUS - Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä • Toiminnan tarkastuksen perusteet Katso lisää: kiinkust.fi

Mobiilijäsenkortti Lataa nyt mobiilijäsenkortti.

Kannat aina mukanasi jäsennumeron, tiedon kaikista neuvontapalveluista ja tapahtumista sekä koulutuksista. Mobiilijäsenkorttiin on koottu yhteen sekä valtakunnalliset että paikalliset jäsenedut- ja alennukset.

Mobiilijäsenkortti löytyy puhelimesi sovelluskaupasta haulla Kiinteistöliiton jäsenkortti.

Kiinteistöviesti 1/2019 39

Jäsenneuvonta Puhelimitse ja ajanvarauksella tarjottavat neuvontapalvelut ovat jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenten, isännöitsijöiden ja tilin- sekä toiminnantarkastajien käytössä.

Paikallisneuvonta Kiinteistöliitto Itä-Suomi Toiminnanjohtaja Piia Moilanen p. 017 262 6633 (Pohjois-Savo) p. 010 667 6670 (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala)

Valtakunnallinen Kiinteistöliiton puhelinneuvonta

Korjaus- ja tekninen neuvonta ma-to klo 10-12 puh. 09 1667 6311

Lakineuvonta ma-to klo 9-15 ja pe klo 10-15 puh. 09 1667 6300

Yksilöllistä neuvontaa ajanvarauksella http://ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta http://ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta

Kaikille avoin lakineuvonta Ma-to klo 12-16 numerossa 0600 0 1122 Neuvontapalvelun hinta on 1,98 euroa minuutti + paikallisverkkomaksu.

40

Kiinteistöviesti 1/2019

Talous- ja veroneuvonta ma-to klo 13-16 puh. 09 1667 6369