Kiinteistöliitto Itä-Suomen Kiinteistöviesti 2/2021

ltä-Suomen Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistysten jäsenlehti

nro 2/2021

Kiinnostaako kaupunkeja lähiöiden kehittäminen?

Osallistu #taloyhtiötykkääjä -kampanjaan!

Lankapuhelinliittymä on väestönsuojassa turha

18 20 23

Tässä lehdessä 3 Pääkirjoitus 4 Tapahtumat ja tilaisuudet 6 Kaksi eri-ikäistä puheenjohtajaa keskustelee 8 Häirikkö terrorisoi koko taloa 10 Lepopankko uusi hallintoa ja siirtyi ammatti-isännöintiin 12 Taloyhtiosivut.fi -palvelu uudistuu 13 Kaukolämmön kokenut konkari hallitukseen 14 Kaupunkikeskustan toiminnanjohtaja hallitukseen 15 Kiinteistöautomaation osaaja hallitukseen

Ets i

17 Rahoitusammattilainen hallitukseen 18 Kiinnostaako kaupunkeja lähiöiden kehittäminen?

us

kuulu t ntä

16 Nuori yrittäjänainen hallitukseena

T KIIN

22 Bauerilla putkille lisää ikää 23 Lankapuhelinliittymä on väestönsuojassa turha

EIS

24 Oikeustapauksia

UO MI

#TALOYHTIÖTYKKÄÄJÄ

20 Osallistu #taloyhtiötykkääjä -kampanjaan!

S TÖV ÄIESTI IT

26 Vieraskynä 27 Jäsenpalvelut 4 5 6

7

0 8

9

Kiinteistöliitto Itä-Suomi muodostuu kolmesta alueyhdistyksestä, jotka ovat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä on yhteensä noin 2300 jäsentä ja ne kuuluvat Suomen Kiinteistöliitto -yhteisöön.

Jäsenneuvonta Kauppakatu 17, 70100 Kuopio www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi puh. 017 262 6633 (Pohjois-Savo) puh. 010 667 6670 (Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala)

2

Kiinteistöviesti 2/2021

Kiinteistöviesti-jäsenlehti ilmestyy neljästi vuodessa Painos: 2 440 kpl Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Päätoimittaja: Piia Moilanen Toimitus: Anna-Liisa Pekkarinen ja Anne Verger Taitto: Viestitär Ky Paino: Offsetpaino L Tuovinen Ky Kannen kuva: Anna-Liisa Pekkarinen

Pääkirjoitus Taloyhtiö.Nyt-teemalehti tulee taas!

Elämä kallistuu, mutta kyllä täällä pärjätään

Tuotimme Itä-Suomessa ensimmäisen kolmen maankunnan alueelSekä Pellervon taloustutkimus PTT:n asumismenoselvitys että la julkaistun Taloyhtiö.Nyt-teemalehden vuonna 2019. Lehdestä saaKiinteistöliiton kertovatpäätimme karua kieltä että mamme positiivisenIndeksitaloselvitys palautteen innoittamana tänäsiitä, vuonna asumismenot ja kiinteistökustannukset nousuaan.

PTT:n toteuttaa lehden toistamiseen.

Laajensimmejatkavat myös hieman lehden jaselvityksen nousu on asuinpaikasta, kelualueita.

Tänämukaan vuonnavuosittainen lehti tavoittaa yhteensä runsaat 489 asumis000 luja kotitalouden tyypistä riippuen noin 1,5 – 2,5 prokijaa.muodosta Kun lukijamäärän suhteuttaa Itä-Suomen asukaslukuun, voidaan senttia.

Selvityksen mukaan asumismenojen kasvu on kuitenkin puhua merkittävästä julkaisusta. hitaampaa kuin edellisvuosina. Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvitykTeemalehdessä taloyhtiöiden ja asumisenovat ajankohtaisia sen mukaankäsittelemme kuntakohtaiset kiinteistökustannukset nousseet asioita.

Tänä vuonna lehti käsittelee muun muassa korjaushankkeitänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Kustannukset nousiden vat rahoitusta.

Haastattelimme juttuun viiden eri pankin edustajaa keskimäärin 2,6 prosenttia edellisvuodesta, jolloin nousua oli eri puolilta Itä-Suomea.

Lehdessä on juttu kotitalousvähennyksestä, noin prosentin verran. PTT:n selvityksessä tutkitaan suomalaisten johon haastateltiin Veronmaksajain keskusliiton Liasumiseen käyttämän rahan määrää ja sen lakiasiainjohtajaa. suhdetta nettotuloisäksihin kirjoitimme taloyhtiöiden pihoista ruokakunnittain. Mukana on erikokoisia esimerkkikotitaloukja puutarhoista annoimme vinkkesia kerros- jasekä omakotitaloista 21 kaupungissa. Indeksitalo-selvitys jä taloyhtiön viestintään ja isännöitsijän pohjautuu vakiomuotoisen ns. Indeksitaloon, jossapaino selvitetään Teemalehden ja javalintaan.

Lehden kepeänä kiinteistöveroja ja muitaaloitusjuttukuntakohtaisesti määrittyviä kustannukkelu tapahtuu yhteistyösna onsiaselvityksemme Mikä on taloyhtiön 59 kaupungissa ja kunnassa.

Veronmaksajat puolestaan selvittisä alueellisten sanoma- ja vät -kyselystä. kuinka paljon korkeakouluopiskelijoilla jää rahaa käytettäväksi sydän?

Saimme kyselyyn 181 kaupunkilehtien kanssa.

Suomen korkeakoulukaupungeissa 2018. Kenties vastoin vastausta.

Eniten ihmiset taloyhtiöissävuonna yleistäyhteisöllisyyttä, olettamaa, Helsinki on opiskelijalle edullisin kaupunki, tosin arvostivat yhteishenkeä erot kaupunkien olivat dynayllättävän pieniä. Itä-Suomessa halja naapureiden välistävälillä positiivista vimmillaan opiskelija pärjää (5. sija), toisena on Mikkeli miikkaa.

Vastauksista löytyi myösJoensuussa ihania yksityiskohtia.

Joku piti taloyhsija). Kuopio sijoittuimankelia, valtakunnallisessa selvityksessä sijalle 13. tiön (7. sydämenä taloyhtiön toinen taas arvosti lenkkisaunaa.

Jonkun mielestä isännöitsijä oli taloyhtiön sydän. Yhtä kaikki, vastaukTutkimuksia on varmasti vielä tusinan verran muitakin. Kaikkien set olivat mainioita ja julkaisemmekin näistäVaikka muutaman kokonaisena sanoma lienee sama - elämä kallistuu.

Indeksitalo-selvitys Taloyhtiö.Nyt-lehdessä. kertoo kiinteistökustannusten nousseen Itä-Suomessa keskimäärin

enemmän kuin muualla Suomessa, pärjäämme silti.yhteisTämä Missä lehden voi lukea?

Teemalehden paino ja jakelu täällä tapahtuu positiivinen asenne huokuu myös joensuulaisen Karjalan Tilipalvetyössä alueellisten sanomaja kaupunkilehtien kanssa.

Etelä-Savossa Oy:n isännöitsijä Tuomas Holopaisen haastattelussa sivulla 16. lehtilujaetaan Itä-Savon, Länsi-Savon ja Juvan Lehden liitteenä.

PohjoisJutussa Holopainen summaa alueensa taloyhtiöiden vuotuisia kusSavossa ja Pieksämäellä lehti jaetaan Savon Sanomien liitteenä. Lisäksi tannuksia Indeksitalo-selvitykseen peilaten ja päättää haastattelun ne pieksämäkeläiset, jotka eivät ole Savon Sanomien tilaajatalouksia, ”Kyllä täällä pärjätään” sanoihin. saavat lehden varhaisjakelun yhteydessä erillisenä liitteenä. PohjoisKarjalassa lehti jaetaan Karjalan välissä.

Mikäli Taloyhtiö.Nyt ei YK:n toimesta tehdyn World Heilin Happiness Report 2018 -tutkimuksen tavoita sinua edellä mainittujen jakeluiden kautta, pääset lukemaan mukaan suomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa. Harmi, verkkolehteä issuu.com/kiinteistoliitto -sivustolla. ettei alueellisia tutkimuksia Suomen sisällä ole juuri tehty, mutta jos olisi, Itä-Suomi olisi tutkimuksen kärkisijoilla.

Olemmesekä saaneet Lehden tavoitteena on lisätä yhdistystemme tunnettavuutta keronnellisuuteen johtavia eväitä jo äidin maidossa (korkea yhteisöllitoa taloyhtiöasumisesta asiasta kiinnostuneille. Mikäli lehti herättää sisyys, selviytymisen taito ja kykytervetullutta. nähdä asioissa valoisateemme puoli), myös nussa ajatuksia, on kaikki palaute Yhdessä seupuhdas luonto ja toimivat perusasiat lisäävät ihmisten onnellisuutraavasta teemalehdestä taas pikkuisen paremman. ta. Joten, vaikka elämä kallistuu, kyllä täällä pärjätään!

Mukavia lukuhetkiä sekä tämän Itä-Suomen Kiinteistöviesti -jäsenlehden että Taloyhtiö.Nyt-teemalehden parissa.

Piia Moilanen, toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi Piia Moilanen, toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi Twitter.com/piia_moilanen piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi Twitter.com/piia_moilanen facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi

Kiinteistöviesti 2/2021 Kiinteistöviesti 3/2019 3

Tapahtumat ja tilaisuudet

Uusin jäsenetu – Taloyhtiön vastuunjako 3D -palvelu

Tervetuloa Taloyhtiökuplapodcastin pariin

Taloyhtiön vastuunjako 3D -palvelu näyttää nopeasti tärkeimmät osakkaan ja taloyhtiön kunnossapitovastuut huoneistossa.

Palvelussa pääset tutustumaan kunnossapitovastuisiin eri huonetilojen 3Dkuvien avulla. Vastuut on merkitty kuviin rakennusosittain, kalusteittain ja laitteittain. Kuvia ja nuolia klikkaamalla pääset siirtymään paikasta toiseen ja pallukkaa klikkaamalla tarkastelemaan vastuunjakoa yksityiskohtaisemmin.

TaloyhtiökuplaTaloyhtiökupla podcastissa sukellamme taloyhtiöelämän syvyyksiin.

Alan johtavien vaikuttajien kanssa pohdimme, millaista hyvä elämä taloyhtiössä on ja paneudumme ajankohtaisiin ongelmiin, joita taloyhtiön asukas voi kohdata.

Taloyhtiön vastuunjako 3D -palvelu noudattaa asunto-osakeyhtiölain ja Kiinteistöliiton suositusten mukaista kunnossapitovastuun jakoa.

Tarkista mahdolliset poikkeukset aina taloyhtiön yhtiöjärjestyksestä! Palvelu on maksuton kaikille jäsenille ja se löytyy jäsensivuilta Laki ja vastuunjako -kohdasta.

Podcastia vetävät Kiinteistöliiton lakimiehet Kristel Pynnönen, Tiina Räsänen ja Linda Hartikainen. Podcastin toinen kausi on nyt avattu.

Podcastin löydät Spotifysta, Itunesista, Google Podcasteista sekä Acastista. Muista seurata podcastia eli paina Follow ja saat ilmoituksen aina uuden jakson julkaisusta. Kannattaa myös ottaa seurantaan podcastin oma Instagram @ taloyhtiokupla_podcast ja pysyt mukana menossa.

Kesän poikkeavat aukioloajat Kiinteistöliiton lakineuvonta jäsenille on suljettuna 19. – 30.7.

Kiinteistöliiton muut neuvontapalvelut ovat suljettuina 5. – 30.7.

• • • •

Korjaus- ja tekninen neuvonta Talous- ja veroneuvonta Energianeuvonta Maksullinen lakineuvonta 0600-numerossa

Kiinteistöliitto Itä-Suomen palvelukeskus suljettuna 19. – 30.7 • Piia on lomalla 5. – 30.7.

• Anne on lomalla 19.7. – 13.8.

4

Kiinteistöviesti 2/2021

Kesäloma on ihmiselle annettu, että tarkkaan miettisi, mitä kaikkea pitää sen aikana tehdä ja jättäisi sen sitten tekemättä.

- Roope Lipasti -

Kuun pod

Jäsensivut sinua varten – rekisteröidy käyttäjäksi Voit rekisteröityä jäsensivujen käyttäjäksi jäsennumerolla, kun sähköpostiosoitteesi löytyy jäsenrekisteristä.

Rekisteröidy jäsensivujen käyttäjäksi jo tänään.

Toimi näin: 1. Mene osoitteeseen www.kiinteistoliitto.fi 2. Valitse jäsensivut sivun oikeasta yläkulmasta 3. Valitse Rekisteröidy jäsensivujen käyttäjäksi 4. Kirjoita nimesi, sähköpostiosoitteesi sekä edustamasi jäsentaloyhtiön jäsennumero 5. Saat vahvistusviestin sähköpostiisi 6. Klikkaa viestin linkkiä 7. Luo salasana ja siirry käyttämään jäsensivuja Kirjaudu jatkossa jäsensivuille luomillasi tunnuksilla.

Jäsensivuilta löydät esimerkiksi Itä-Suomen Kiinteistöviestit, koulutusten ja webinaarien aineistot, oppaita ja ohjeistuksia, valmiita lomakkeita, lakineuvonnan usein kysytyt kysymykset ja niiden vastaukset, oikeustapaushakemiston, talousarvio-ohjeen ja erilaiset laskurit ja sovellukset.

Tutustu myös Lakihelppiin, Rakennuksen kuntosovellus Rakuun sekä koulutusvideoihin.

Jäsensivujen kautta pääset myös helposti päivittämään omia ja yhtiösi tietoja!

Avustuksista tietoa taloyhtiöille jäsensivuilta Taloyhtiöiden haettavissa olevia avustuksia on koottu Kiinteistöliiton jäsensivuille. Korjaus-, energia-, esteettömyys-, sisäilma- sekä latauspisteavustukset ovat valtakunnallisia ja niitä myöntää ARA eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Lisäksi jäsensivuilla on koottuna kaupunki-/kuntakohtaisten hissiavustusten tiedot. Avustuksia koskevat asiat löytyvät jäsensivuilta Taloyhtiön talous -kohdasta.

Yhteystietojen päivitys Etkö pääse kirjautumaan jäsensivuille? Saatko sähköiset koulutuskutsut ja uutiskirjeet?

On tärkeää, että jäsenrekisterissämme on oikeat tiedot. Silloin voit hyödyntää puhelinneuvontaa ja muita jäsenpalveluitamme, koulutuskutsut ja jäsenlehdet tavoittavat oikeat henkilöt ja pääset kirjautumaan jäsensivuille.

Päivitä kerralla koko hallituksen yhteystiedot.

Näin koko hallitus hyötyy palveluistamme. Jäsensivuilla näet tällä hetkellä jäsenrekisterissämme olevat henkilöt.

Päivitykset jäsensivujen kautta tai sähköpostilla anne.verger@kiinteistoliitto.fi.

Kiinteistöviesti 2/2021

5

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

A

jattelevatko eri-ikäiset puheenjohtajat taloyhtiön asioista eri lailla?

Varkautelaiset puheenjohtajat Pekka Kuronen, 65, ja Tatu Sorsa, 29, keskustelivat aiheesta toukokuisena iltapäivänä.

Kuronen on ollut oman taloyhtiönsä hallituksessa 10 vuotta, josta puheenjohtajana 4, ja sitä ennen muiden asumiensa talojen hallituksissa vuodesta 1979 alkaen. Sorsa valittiin viisi vuotta sitten puheenjohtajaksi taloyhtiöön, josta hän osti yksiön. Pian isännöitsijä ehdotti naapuritaloyhtiön puheenjohtajuutta, ja nyt Sorsa on viiden talon puheenjohtaja ja yhden hallituksessa. Talot ovat eriikäisiä, noin 30 asunnon kerrostaloja.

KUVA: ANNA-lIISA PEKKARINEN

Kaksi eri-ikäistä puheenjohtajaa keskustelee

Miten teen yhteistyötä muun hallituksen kanssa?

Kuronen: Me jaamme tehtäviä, jottei hallitustyö mene yhden ihmisen ajatteluksi. Jokaisen ideoita toteutetaan, jotta mielenkiinto tehtävään säilyy.

Sorsa: Minulle on valikoitunut kustakin yhtiöstä yksi hallituksen jäsen ”oikeaksi kädeksi”, koska yhden kanssa on sujuvampi viestiä kuin monen. Hän välittää asiat muille. Yksin en tee hallituksen puolesta päätöksiä, vaan pyydän muiden jäsenten mielipiteen, aivan pieniä asioita lukuunottamatta.

Miten teen yhteistyötä isännöitsijän kanssa?

Kuronen: Isännöitsijän toimistolla käyn, että voimme keskustella talon arkisista asioista sekä tulevasta kehityksestä naamat vastak-

6

Kiinteistöviesti 2/2021

Tatu Sorsan (vas) ja Pekka Kurosen ikäero on 36 vuotta, mutta ajatukset puheenjohtajuudesta ja taloyhtiöelämästä samantyyliset. Yhteisestä keskusteluhetkestä kumpikin sai uusia hyviä ideoita, ajatus puheenjohtajaklubin perustamisestakin Varkauteen syntyi.

kain joka minusta on tärkeää. Tietenkin sähköposti ja puhelin ovat hyviä työvälineitä.

Sorsa: Yhteistyö sujuu sähköpostitse, puhelimitse ja tekstiviestein.

Jos isännöitsijästä ei kuulu, kyselen itse, mitä taloyhtiöille kuuluu.

Yleensä isännöitsijät pitävät minut ajan tasalla.

Miten toimin asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa?

Kuronen: Pitää olla ihmistuntemusta, jotta osaa ottaa huomioon erilaiset luonteet.

Sorsa: Hyvä puheenjohtaja kuuntelee kaikkia. Palautetta pitää osata antaa asiallisesti, niin kiitosta kuin kehittävääkin. Puutteiden luetteleminen ei huoltomiestä ja siivoojaa kannusta, eikä asukasta ilahduta, jos hänen toivettaan ei oteta kuuleviin korviin.

Miten seuraan taloyhtiön taloutta?

Kuronen: Isännöitsijä raportoi tiliemme saldon jokaisessa kokouksessa. Kirjanpitäjän kanssa käyn tilit läpi säännöllisesti. Noudatamme viiden vuoden korjaussuunnitelmaamme, yllättäviä rahanmenoja ei juuri tule.

Sorsa: Kysyn isännöitsijältä rahatilanteen silloin tällöin. Budjetit pitävät, isännöitsijä on hintaja laatutietoinen. Taloushallinnon verkkosovellus ei ole vielä minulla käytössä.

Miten suhtaudun korjauksiin?

Kuronen: Käytän kuntotarkastusraportteja oman ajatteluni pohjana sekä jututan suunnittelijoita. Koska taloyhtiöillä pitää olla 5-vuotissuunnitelmat, se vähentää keskustelua korjausten tarpeellisuudesta.

Sorsa: Liputan korjaamisen puolesta ja onkin ollut yllätys huomata, miten paljon puheenjohtajan mielipidettä kuunnellaan. Erääseen yhtiöön asennettiin muun muassa aurinkopaneelit kattoremontin yhteydessä ehdotuksestani. Asiantuntijat esittelivät asian asukkaille ja yhtiökokouksessa se

hyväksyttiin. Asiaa edesauttoi erityisesti ympäristönäkökulma sekä taloudelliset säästöt, vaikka takaisinmaksuajan pituus keskustelutti.

Millainen on mielestäni hyvä taloyhtiö?

Kuronen: Hyvässä taloyhtiössä yhtiö toimii vain taustana viihtyisälle asumiselle, ihminen on tärkein. Naapuria ajatellaan Naapurina eikä taloyhtiön puolituttuna asukkaana.

Sorsa: Hyvässä taloyhtiössä on hyvä yhteishenki pienistä erimielisyyksistä huolimatta. Hallitus on helposti lähestyttävä, ja se hoitaa asiat avoimesti ja reilusti. Talouden on oltava kunnossa, jotta pienet yllätyskorjaukset saadaan hoidettua vaivatta.

Miten kehitän taloyhtiöni yhteisöllisyyttä ja ratkon ongelmia?

Kuronen: Kun uusi asukas muuttaa, käyn toivottamassa hänet tervetulleeksi. Ongelmatilanteissa pitää olla nykyisen tietosuojalain takia tarkkana. Kun on keskustelun paikka, pitää viitata taloyhtiön sääntöihin. Ikävimmät asiat hoitaa isännöitsijä.

Sorsa: Isännöitsijä ja minä tiedotamme asukkaita ensisijaisesti paperitiedottein. Mietin, että kannattaisi tehdä tervetuloa taloon -tietopaketti, joka annettaisiin uusille asukkaille. Käyn taloyhtiöissä ja jututan asukkaita, jos heihin törmään. Eräässä talossa osallistun grilli-iltoihin, toisen pikkujouluissa olen jopa joulupukkina. Osallistun asukastilaisuuksiin ja koulutuksiin. Ongelmatilanteet hoitaa isännöitsijä. Kerran soitin itsekin juhlivalle ja metelöivälle asukkaalle, joka oli jo saanut varoituksen.

Asukas sai lopulta häädön.

Miten voin vaikuttaa taloyhtiön ilmapiiriin ja tulevaisuuteen?

Kuronen: Kun puheenjohtaja katsoo tulevaisuutta kunnossapidon kannalta, silloin talo kestää hyvässä kunnossa. Meillä on pieni yhtiö, joten voin jututtaa kaikkia. Halli-

tuksen ja isännöitsijän roolit täytyy pitää erillisinä. Hallitus on se, joka päättää, isännöitsijä on hallituksen valitsema, ja hän tekee työtä taloyhtiölle ja sen eduksi.

Sorsa: Asukkaat ovat joissain taloissa olleet arkoja keskustelemaan puheenjohtajan, hallituksen ja isännöitsijän kanssa. Rohkaisen heitä kertomaan, mitä mielen päällä on, sillä taloyhtiön asiat ovat yhteisiä ja niiden esille tuominen on tärkeää ja arvokasta. Puheenjohtajan pitää uskaltaa tehdä päätöksiä, ilmaista kantansa ja olla mukana projekteissa, eikä vain tukeutua täysin isännöitsijään.

Miten jaksan puheenjohtajan tehtävässäni?

Kuronen: Se on luonnekysymys.

Kun näkee, että remontti onnistuu ja muutkin asiat ovat hyvin, se palkitsee. Isot korjaushankkeet vievät kyllä paljon aikaa.

Sorsa: Taloyhtiömaailma on tosi mielenkiintoinen, olen innostunut tästä, vaikka välillä tuntuu, että tehtäviä asioita on hirveästi. Se harmittaa, jos isot asiat hämärtyvät pikkuasioiden alle. Jos on juuri viety kunnialla läpi iso remontti, palautetta tulee hallintokulujen ja kokousten määrästä. Puheenjohtajan pitää osata sanoa, jos jaksaminen on koetuksella ja jakaa tehtäviä hallituksen hoidettavaksi. Taloyhtiötyöstä ei saa tulla toista työtä päivätyön lisäksi.

Mitä uusia ideoita minulla on taloyhtiömaailmalle?

Kuronen: Sorsa: Kannatan etäkokouksia myös koronan jälkeen, koska osakkaita voi asua kaukanakin. Yhteistiloihin pitäisi satsata. Voisiko sisääntulon porraskäytävä olla lämmin kalustettu aula, jossa asukkaat voisivat viettää aikaa, katsoa urheilua tai formuloita, pelata lautapelejä, lueskella. Yleisesti kannattaa katsoa pidemmälle kuin juuri tähän hetkeen, esimerkkinä energiatehokkuuden parantaminen remonttien yhteydessä ja sähköautoistuminen.

Kiinteistöviesti 2/2021

7

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Häirikkö terrorisoi koko taloa

T

aloyhtiöiden häiriöiden ratkominen on isännöitsijöille tuttua. Isännöitsijä Markku Damski ISTO Isännöinnistä Varkaudesta näkee, että häiriöihin kannattaa puuttua nopeasti.

Niistä pitää aina ilmoittaa isännöitsijälle, ellei asia ole niin pieni, että voi ratketa asukkaiden keskinäisellä keskustelulla.

Joskus häirikkö voi ottaa onkeensa jo siitä, kun isännöitsijä soittaa hänelle, ja asumisrauha palaa.

- Päihtyneen tai muutoin syyntakeettoman henkilön kanssa ei pidä mennä asioita selvittämään, vaan odottaa hänen selviämistään tai muuten parempaa hetkeä.

112:een pitää heti soittaa, jos häiriö vaatii poliisin käyntiä.

Häiriöt kirjattava tarkasti ylös Häiriöt keskittyvät usein taloihin, joissa on paljon sijoitusasuntoja vuokralaiskäytössä. Häiriö on pahin silloin, kun naapurit alkavat pelätä väkivaltaista ja päihteitä käyttävää asukasta ja jopa miettiä sopivaa hetkeä uskaltautua asunnostaan ulos.

- Muut asukkaat joutuvat tällöin sijaiskärsijöiksi, koska irtisanomisprosessi on pitkä. Muualla asuva sijoittajaosakas ei ehkä ole muutenkaan innokas luopumaan vuokralaisesta, jonka vuokranmaksu on Kelan ansiosta varma, Damski kertoo.

Jos häirikkö ei vastaa puhelin- ja sähköpostiyhteydenottoihin, isännöitsijä lähettää vuokranantajalle ja asukkaalle ensimmäisen huomautuksen ja sitten toisen, ja jos ne eivät tepsi, sitten varoituksen tarvittaessa haastemiehen toi-

8

Kiinteistöviesti 2/2021

mittamana. Jos nämä eivät auta, taloyhtiö uhkaa huoneiston hallintaanotolla.

- Hallintaanotto on kuitenkin hidas prosessi virallisine tiedoksiantoineen. Harva haluaa todistaa väkivaltaista naapuria vastaan, ja koska tietosuojalaki kieltää poliisia antamasta käynneistään raportteja isännöitsijälle, yhtiö jää vaille painavinta näyttöä. Siksi kaikkien häiriöistä kärsineiden pitää kirjata häiriöt tarkasti ylös, sillä niitä voi tarvita todisteina, jos asia menee oikeuskäsittelyyn saakka.

- Yleensä näin pitkälle ei tarvitse mennä, vaan vuokranantajat irtisanovat häirikkövuokralaisensa ja taloyhtiön ongelma ratkeaa, Damski summaa.

Jos häiriköijä on osakkeenomistaja, prosessi on samanlainen mutta ilman vuokranantajaa, ja johtaa sekin huoneiston hallintaanottoon, jos osakas ei piittaa huomautuksista ja varoituksesta.

Siivottomuus ikävä ongelma Ikävä häiriömuoto on osakkaan elämänhallinnan menetys, joka oireilee asunnon siivottomuutena.

Osakkaalla on velvollisuus huolehtia asunnostaan niin, että taloyhtiön vastuulla olevat rakenteet eivät siivottomuuden vuoksi rikkoudu, eikä siivottomuudesta saa tulla tulipaloriskiä, hajuhaittoja eikä se saa houkutella tuholaiseläimiä.

Siivottomuusongelma ratkaistaan, kuten muutkin häiriöt; puhelinsoitoilla, lähettämällä huomautuksia siivouskehotuksineen, sitten varoitus, ja viime kädessä taloyhtiö ottaa huoneiston hallintaansa.

Tätä ennen isännöitsijä on

yleensä kääntynyt osakkaan läheisten ja tarvittaessa sosiaaliviranomaisten puoleen, jotta he puuttuisivat osakkaan elämäntapaan.

Jos kyseessä on siivoton vuokralainen, vuokranantaja yleensä irtisanoo vuokrasopimuksen.

Tutustuminen vähentää valituksia Pienempiä häiriöitä syntyy milloin mistäkin; kissojen vapaasta liikkumisesta, koirien haukunnasta, pianon soitosta, rapuissa juoksemisesta, lasten äänistä ja suihkussa käymisestä yöaikaan. Näihin puuttuminen vaatii isännöitsijältä ennen kaikkea jämäkkyyttä, jotta hän saa häiriönaiheuttajat tottelemaan järjestyssääntöjä. Taloyhtiössä asuvien pitää ymmärtää, että asumisen äänet kuuluvat normaaliin elämään.

Jos auto toistuvasti jätetään oman oven eteen tai pelastustielle, eikä parkkipaikalle, silloinkin isännöitsijän on parasta soittaa ”syylliselle” tiukka puhelu ennen kirjallista huomautus- ja varoitusmenettelyä. Taloyhtiö voi antaa pysäköintialueen myös pysäköinninvalvonnan piiriin.

- Isännöitsijän pitää kuitenkin osata asetella sanansa niin, etteivät häiriköijät ala häiriköidä isännöitsijää itseään.

Erimielisyyden aiheen voi selvittää myös keskenään keskustelemalla. Asia ei parane sillä, että haukkuu naapurin laittamalla lapun ilmoitustaululle. - Eräätkin naapurit valittivat toisistaan, vaikka eivät olleet ikinä edes tavanneet. Kun he suostuivat tapaamaan ja tutustuivat, valituksen aihekin poistui, Damski kertoo.

KUVA: ANNA-lIISA PEKKARINEN

- Pieniä erimielisyyksiä voi selvittää myös keskenään keskustelemalla, kannustaa isännöitsijä Markku Damski, mutta 112:een kannattaa soittaa epäröimättä, jos häiriö vaatii poliisin käyntiä.

HANKESUUNNITTELU

VARSINAINEN SUUNNITTELU

URAKOIDEN KILPAILUTTAMINEN

URAKKASOPIMUS

HANKKEEN VALMISTELU

HANKKEEN TOTEUTUS

LOPPUSELVITYS JA VASTAANOTTOTARKISTUS

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Lepopankko uusi hallintoa ja siirtyi ammatti-isännöintiin

P

uheenjohtajan nuija vaihtui Santtu Turuselle tämän vuoden alussa. Taloyhtiön johto on nyt nuoremmilla harteilla, kun 87-vuotias Alpo Ojapelto luopui puheenjohtajuudesta, hallituksen jäsenenä hän jatkaa.

Samalla Jarkko Malinen Kuopion Isännöintikulmasta aloitti isännöitsijänä. Taloyhtiön oli käyttövesi- ja viemäriremontin alkaessa luontevaa siirtyä käyttämään ammatti-isännöitsijän palveluja.

Turunen muutti Lepopankolle vuonna 2018 ja tuli pian valituksi hallitukseen. - Kesti jonkin aikaa päästä talon asioihin sisälle. Menossa oli hankesuunnitelmavaihe, ja suunnitelmaa alettiin kehittää yhdessä ammattilaisten kanssa.

Malinen toteaa saman. - Näin ison taloyhtiön kanssa tutuksi tuleminen voi kestää pari vuotta ilman remonttiakin. Onneksi Marko Haavisto, talossa asuva entinen kokenut asukasisännöitsijä auttaa mielellään.

Asukkaat mukaan keskusteluun Turunen elää lapsiperheen ja yrittäjän kiireistä arkea, mutta haluaa löytää aikaa taloyhtiön asioille. Hänestä huolta on pidettävä koko taloyhtiöstä siinä missä omasta kodistakin, onhan asuntoon sijoitettu iso summa rahaa. Hän näkee, että asukkaiden pitää voida osallistua

10

Kiinteistöviesti 2/2021

KUVA: ANNA-lIISA PEKKARINEN

Itä-Suomen Kiinteistöviesti seuraa kuopiolaisen jättiyhtiön, Asunto Oy Lepopankon, käyttövesi- ja viemärisaneerausprojektin etenemistä. Tämä on juttusarjan viides osa. Remontin ensimmäinen osa, C-talo, valmistuu kesäkuun lopussa, sitten A- ja viimeiseksi B-talo.

Koko saneeraus on valmis tämän vuoden lopussa. se sopivasti tasoittaa minua. Silti on tilanteita, joissa hallituksen on pystyttävä nopeaan päätöksentekoon, vaikka se tietäisi rahanmenoa remonttikustannusten lisäksi.

Isännöitsijä toteaa, että hallitus tekee aina lopulliset päätökset.

Isännöitsijä on mukana päätöksenteossa neuvomalla ja ohjaamalla.

Yhtiökokous päättää, hallitus esittelee

Alpo Ojapelto on pitänyt taloyhtiön puolta kaikessa. Iso saneerauskin saatiin käyntiin parin vuoden ”väännön” jälkeen. Nyt on puheenjohtajan nuija siirtynyt nuoremmille, ja Ojapelto voi keskittyä mieluisiin harrastuksiinsa, esimerkiksi porrasjuoksuun. - Puheenjohtajuus näin suuressa taloyhtiössä vie paljon aikaa. Nyt on jo aika keskittyä muuhun.

keskusteluun taloyhtiön asioista, hallitus on esittelevä taho. Keskustelu rakentaa ihmisten välistä luottamusta ja keskinäistä ymmärrystä.

Hallitustyöskentely oli hänelle kehittymisen paikka. - Tyylini on tehdä nopeasti päätöksiä. Kun hallituksessa on viisi muuta eri-ikäistä ja eri tavoin ajattelevaa jäsentä,

- Remontin toteutustavaksi oli suositeltu sukitusta jo suunnittelun alkumetreillä. Sillä saimme pidettyä kustannukset kaiken uusivaa, perinteistä korjaustapaa edullisempina, Turunen kertoo.

Hän jatkaa, että yhtiökokous on se, joka päättää korjaustavasta ja kustannuksesta. - Hallitusta ei pidä valtuuttaa päättämään, sillä se ei voi kantaa vastuuta niin suuresta päätöksestä. Ammatti-isännöitsijä huolehtii, että päätöksenteko tapahtuu lain mukaan.

Malinen lisää, että osakkailta ei voi vaatia, että he ymmärtäisivät eri korjaustapojen erot ja vaikutukset. Siksi on järkevää tuoda yhtiökokouksen päätettäväksi hallituksessa valmisteltu esitys, joka sisältää kustannukset kullekin huoneistotyypille. - Ja toteutettu korjaustapa on hankkeen jälkeen kirjattava tarkasti isännöitsijäntodistuksiin, jotta osakkaiden vaihtuessa ei synny väärinymmärryksiä.

HANKESUUNNITTELU

VARSINAINEN SUUNNITTELU

URAKOIDEN KILPAILUTTAMINEN

KUVA: ANNA-lIISA PEKKARINEN

Santtu Turunen (vas) ja Jarkko Malinen vetävät nyt Lepopankkoa. - Asukkaat eivät vielä tunne minua, vaan vanhasta tottumuksesta kääntyvät Alpon puoleen. Hän sitten välittää asiat minulle, Turunen kertoo. Lepopankolle on hyötyä isännöitsijä Malisen rakennusinsinöörin koulutuksesta.

URAKKASOPIMUS

HANKKEEN VALMISTELU

HANKKEEN TOTEUTUS

LOPPUSELVITYS JA VASTAANOTTOTARKISTUS

Alpo Ojapelto jätti johdon nuoremmille Alpo Ojapelto jäi As Oy Lepopankon puheenjohtajan tehtävästä pois tämän vuoden alussa, kun taloyhtiön historian suurin remontti oli neuvoteltu loppuun, ja toteutus alkoi.

- Toivon, että nuoremmat ottavat nyt ohjat, hän summaa.

Taloyhtiön hallinto on aina kiinnostanut Ojapeltoa. Kaikissa asumissaan taloyhtiöissä hän on ollut hallituksessa kiireisimpiä työvuosia lukuun ottamatta, Lepopankollakin monia vuosia.

129 asunnon Lepopankon puheenjohtajalla on suuri vastuu etenkin nyt korjausiässä, mutta tehtävää helpotti, kun isännöitsijänä oli talon asukas Marko Haavisto.

Hallitus on tekemisistään vastuussa yhtiökokoukselle, ja puheenjohtaja on kippari, joka huolehtii, ettei laiva aja karille. - Minut oli valtuutettu hoitamaan yhtiön asioita, ja sen tein parhaani mukaan. Pyrin siihen, että asukkaat, taloyhtiö ja töiden suorittajat ovat tyytyväisiä. Hallituksessa jäsenten keskinäisen yhteistyön on toimittava, mutta asioiden tärkeysjärjestys pitää muistaa. Miljoonahankkeiden aikana on kyettävä priorisoimaan.

Vähäväkisimmät muistettava

Remontit jatkuvat Remontti etenee hyvin. Ensimmäinen, C-talo, valmistuu 30.6. ja viimeisen talon pitäisi olla valmis vuoden lopussa.

Työmaakokouksiin osallistuu puheenjohtaja ja isännöitsijä, muut voivat osallistua Teamsilla. Urakoitsija Jokivärin kanssa on ollut helppoa työskennellä. Urakoitsija on tiedottanut hyvin jakamalla asuntoihin viikkotiedotteet, joista selviää, mitä kulloinkin on tulossa. Projektijohtaja kantaa kokonaisvastuun toteutuksesta ja raportoi hallitukselle urakoiden edistymisen, LVI-valvoja valvoo putkityöt.

Lepopankon haasteet eivät lopu käyttövesi- ja viemäriremonttiin. Sitten seuraa julkisivuremontti, ja jossain vaiheessa on 9- ja 10-kerroksisten talojen hissitkin uusittava. - Taloyhtiössä on suosittu säästölinjaa, mutta pitkällä aikavälillä on mietittävä monipuolisesti laadukkaita ratkaisuja, joiden toteuttamista myös seuraavat hallitukset voivat helposti jatkaa, Turunen miettii. - Arvoa kohottavia asioita voi edelleen tehdä. Nykyostajat kiinnittävät huomiota siihen, onko taloa järjestelmällisesti korjattu.

Ohjenuorana puheenjohtajan tehtävässä Ojapelto on pitänyt sitä, että asioita pitää ajatella myös sen pienimmän osakkeenomistajan kannalta. Siksi hän on tiukka hintaneuvottelija.

Vaikka sukitusremontin käynnistyminen vaati parin vuoden kovan työn, on Ojapelto nyt rauhallisin mielin. - Kaikki se vääntö kannatti. Kun tilaaja, tekijät ja suunnittelijat puhuvat samaa kieltä alusta pitäen, lopputulos on paras mahdollinen.

Hallitustyössä Ojapellolle on ollut iso apu taloyhtiön kuulumisesta Kiinteistöliittoon. - Tietämykseni on paljolti peräisin kiinteistöilloista, ja missäpä muualla voisin vaihtaa kokemuksia muiden taloyhtiötoimijoiden kanssa. Kiinteistöliiton lakimiehiltä olen saanut vahvistusta moniin asioihin.

Rapputreenit jatkuvat Vaikka Ojapelto on poikkeuksellisen hyväkuntoinen 87 vuoden ikäänsä nähden, tietää hän, että elämiä on vain yksi.

- Joskus vaimoni huokaisi, että olet sinä kyllä aika paljon naimisissa taloyhtiön kanssa. Hän oli siinä oikeassa. Aionkin vähentää hallitustyötä ratkaisevasti, kun remontti on saatu läpi.

Avioliitto on kestänyt jo 65 vuotta, lapsia on kolme ja lastenlapsia viisi.

Ojapelto on aina pitänyt kunnostaan huolta, ja jalat ovat hänelle tärkeimmät. Niitä on todella tarvittu, sillä hän juoksee jo kymmenettä treenivuotta edestakaisin Puijon rappusia.

- Rappuja on 376. Takana on noin 2,2 miljoonaa rappusta, kun tänään juoksin raput 848:nnen kerran.

Tarkkana luonteena hän tykkää kirjata kaiken ylös, allakoita onkin tallessa vuodesta 1972 lähtien.

Kiinteistöviesti 2/2021

11

KIRJOITTAJA PIIA MOILANEN, TOIMINNANJOHTAJA KIINTEISTÖLIITTO ITÄ-SUOMI

Taloyhtiosivut.fi -palvelu uudistuu Tarjoamme jäsentaloille yhtiökohtaiset verkkosivut maksuttomana jäsenetuna.

M

oni taloyhtiö kamppailee tiedotuksen kanssa.

Tieto ei kulje, eikä se tavoita osakkaita ja asukkaita.

Taloyhtiösivut-palvelussa lähtökohtana on asukaskeskeisyys.

Tarjoamalla jäsentaloille yhtiökohtaiset verkkosivut pyrimme auttamaan ja tukemaan taloyhtiöitä asukasviestinnässä, tiedonkulussa ja tiedon saatavuudessa. Taloyhtiösivut on kehitetty palvelemaan taloyhtiön hallitusta ja isännöitsijää sekä ennen kaikkea asukasta ja osakasta.

Taloyhtiön omat verkkosivut tuovat taloyhtiön asiat helposti saataville. Asukkaan tarvitsemat tiedot ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Taloyhtiön hallitukselle löytyy oma suojattu osio

12

Kiinteistöviesti 2/2021

hallitustyöskentelyä varten, mutta muutoin taloyhtiön asiat ovat avoimesti sivuilta luettavissa. Avoin toimintakulttuuri taloyhtiöissä ehkäisee turhia väärinkäsityksiä ja lisää asukkaiden luottamusta asioiden hoitoon.

Tutustu palveluun osoitteessa taloyhtiosivut.fi

Asukasviestintä voi olla nopeaa ja edullista Taloyhtiösivujen oma päivittäjä voi laittaa sivuille talon ajankohtaiset asiat ja asiakirjat. Kiinteistöliitto tuottaa sivuille Hallinto- ja Asumisoppaan. Hajautetun ylläpidon ja keskitettyjen tietopankkien hyödyntäminen parantaa asukkaiden tiedonsaamista asumisesta ja taloyhtiön hallinnosta.

Tekniikka uudistuu Taloyhtiösivusto on uudistettu ulkoasun, julkaisujärjestelmän sekä käyttäjähallinnan osalta. Jo julkaistujen taloyhtiösivujen sisällöt on siirretty kuvineen ja liitteineen uuteen julkaisujärjestelmään. Palvelun käyttäjille on lähetetty sähköpostitse tietoa muutoksista sekä toimintaohjeet.

Jatkossa taloyhtiösivujen ylläpito tapahtuu samoilla käyttäjätunnuksilla kuin Kiinteistöliiton jäsensivujen käyttö. Vanhat käyttäjätunnukset poistuvat käytöstä ja jatkossa jäsentalon edustaja tarvitsee vain yhdet tunnukset. Taloyhtiön hallitukselle olevaan suljettuun osioon pääsevät jatkossa ne Kiinteistöliiton jäsensivujen käyttäjät, jotka ovat kyseisen talon tiedoissa jäsenrekisterissä.

HALLITUSTEN UUDET JÄSENET

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys:

Kaukolämmön kokenut konkari hallitukseen

A

rto Salmela valittiin Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen hallitukseen kevään vuosikokouksessa.

Salmela toimi 40 vuotta Etelä-Savon Energian liiketoimintajohtajana kaukolämpöpuolella, kunnes jäi eläkkeelle kuusi vuotta sitten.

Hän on 14-asuntoisen rivitaloyhtiönsä puheenjohtaja ja osallistuu aktiivisesti Kiinteistöliiton koulutuksiin. - Jouduin puheenjohtajaksi yllättäen parisen vuosi sitten. Olen osallistunut tämän koronavuoden aikana jo yli kahteenkymmeneen webinaariin, Kiinteistöliiton koulutustarjonta on ollut monipuolista ja ajankohtaista. Taloyhtiömaailma oli minulle asukkaana uutta, mutta palveluntuottajan näkökulmasta hyvinkin tuttu.

Kiinteistöliitto tuli puheenjohtajuuden myötä nopeasti tutuksi, sillä hän liitti taloyhtiönsä heti jäseneksi.

- Vuoden mittaan olen saanut paljon tietoa, miten asioita pitää hoitaa. Jäsenyydestä on ollut hyötyä. Olen muun muassa käyttänyt Kiinteistöliiton lakipalveluita.

Verkottumaan muiden taloyhtiötoimijoiden kanssa hän ei ole päässyt, koska korona-ajan vuoksi koulutusiltoja ei ole järjestetty livenä. Nyt verkottuminen alkanee, sillä taloyhtiö on mukana Energiaviraston ja Proagrian yhteishankkeessa, jossa muutamien muiden taloyhtiöiden kanssa kehitetään taloyhtiöiden energiatehokkuutta.

Tämän hetken kimurantein ongelma taloyhtiöissä on hänestä kiinteistön ylläpitokustannusten jatkuva nousu. Kun tähän lisätään

korjausvelka, niin huolenaihe on melkoinen.

Hän odottaa valtiolta suurempia avustuksia sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen ja muihinkin energian säästöinvestointeihin, sillä energiansäästö on yhteinen asia, eikä ole vain taloyhtiöiden asia maksaa sähköautoinfran rakentamista, eikä muitakaan hiilijalanjäljen pienentämiseen tarvittavia investointeja.

- Kiinteistöliiton iso tehtävä onkin valvoa taloyhtiöiden etuja, ja kustannusten nousun hidastamiseen pyrkiminen on niistä yksi.

Taloyhtiöt voivat saada erilaisia avustuksia, mutta tietävätkö taloyhtiöt niistä riittävästi. Hallitusten pitäisi olla itse aktiivisia ja vie-

dä asioita eteenpäin. - Siinä olisi hyvä koulutusaihe Kiinteistöliitolle, koota yhteen kaikki tukimuodot ja kertoa niistä.

Isännöitsijätkään eivät välttämättä tiedä avustuksista tai eivät muista niitä esittää taloyhtiöille.

Isännöintihän on luottamustehtävä, jota pitää hoitaa taloyhtiön etu edellä. Salmelasta isännöitsijöille pitäisi olla myös sellaista koulutusta, joka vahvasti painottuisi kiinteistötekniikkaan, sillä usein isännöitsijät ovat enemmän talouspuolen osaajia kuin tekniikan.

Salmelalla on vaimo ja kolme aikuista lasta, lastenlapsia on kaksi ja kolmas tulossa. Harrastuksekseen hän mainitsee hyötyliikunnan.

Kiinteistöviesti 2/2021

13

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

HALLITUSTEN UUDET JÄSENET

Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys:

Kaupunkikeskustan toiminnanjohtaja hallitukseen

K

atja Kolehmainen valittiin Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen hallitukseen vuosi sitten keväällä. Hän toimii Joensuun kaupunkikeskustayhdistys Virran toiminnanjohtajana.

- Molemmat yhdistykset tekevät työtä asumisen viihtyisyyteen ja vetovoimaan liittyen. Kiinteistöyhdistyksen hallitusjäsenyydestä on synergiaetuja, sillä 42 keskustan taloyhtiötä on jäseniämme. Tutustumalla kiinteistöjen omistajiin ja isännöitsijöihin olen päässyt vieläkin syvemmälle omassa työssäni, Kolehmainen kertoo.

Kiinteistöliitto oli hänelle tuttu toimija jo aiemmin. Sosiaalisen median foorumeilla hän seuraa eräitä Kiinteistöliiton vaikuttajia.

Kiinteistölehteä hän on lukenut jo vuosia, kun asui taloyhtiössä, jonka hallituksen puheenjohtaja puoliso oli. Talossa tehtiin muun muassa putkiremontti, joten taloyhtiön päätöksentekoprosessi tuli tutuksi.

Taloyhtiömaailman suurimpana ongelmana Kolehmainen pitää rakennuskannan vanhenemista ja isoja korjaustarpeita. Kun tähän yhdistää hallituksen ilmastotavoitteet, joista yhtenä autojen sähköistyminen, miten taloyhtiöt sen toteuttavat. Joensuussa on paljon 1970—80-luvulla tehtyjä taloja, joiden sähkökapasiteetti ei riitä.

- Varmasti moni mielellään ajaisi sähkö-hybridiautolla, jos latauspisteitä olisi riittävästi.

Kiinteistöliiton monikanavaista ja runsasta viestintää Kolehmainen kiittää. Järjestö tunnetaan Joensuussa, koska koulutusillat ovat suosittuja. Kolehmaisesta jätteiden lajittelua koskeva koulutusilta olisi

14

Kiinteistöviesti 2/2021

paikallaan. – Monissa taloyhtiöissä on lajitteluosaaminen ikuinen ongelma. Väärät jätteet menevät vääriin astioihin, ja lajittelun idea menee piloille.

Joensuussa erityisen suosittuja ovat kiinteistöyhdistyksen järjestämät puheenjohtajien aamukahvit. Nyt ne koronan vuoksi ovat tauolla, mutta niihin osallistutaan runsaasti. - Aamukahveja voisi olla useamminkin, kunhan rajoituksis-

ta päästään. Taloyhtiöiden edustajat tuovat monenlaisia asioita keskusteluun. Yhdessä pohtiminen vie taloyhtiöitä eteenpäin, ja verkottuminen on aina hyödyllistä.

Kolehmainen on naimisissa ja asuu omakotitalossa Linnunlahdella. 24-vuotias tytär opiskelee Oulussa, 16-vuotias lukiolaispoika on vielä kotona. Harrastuksekseen hän mainitsee hurahtamisen padeliin.

HALLITUSTEN UUDET JÄSENET

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys:

Kiinteistöautomaation osaaja hallitukseen

A

ri Oinonen valittiin Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen hallituksen jäseneksi kevään vuosikokouksessa. Caverion Suomen teknologiapäällikkönä ja kiinteistöautomaation pioneerina hän on verraton vahvistus hallitukseen.

- Kiinteistöjen energiahankkeiden automaatioratkaisut ja niiden rahoitusmallit sekä tuotekehitys ovat kuuluneet päivittäiseen työsarkaani jo yli 30 vuoden ajan, hän kertoo.

Automaatioon syvällisesti vihkiytynyt Oinonen on muun muassa kehittänyt langattomaan IoT-teknologiaan perustuvan järjestelmän, jossa asuinkiinteistöjen lämpötiloja mitataan ja säädetään langattomasti suoraan ilmatieteenlaitokselta saatavien säätietojen mukaan. Koekohteessa se pudotti lämmönkulutusta 16 prosenttia, säästöt voivat olla 10—20 prosenttia kohteesta riippuen.

Työssään hän kuuntelee taloyhtiöidenkin väkeä, jotka harmittelevat, että järjestelmät eivät sovi toisiinsa väyläratkaisujen puolesta. - Saneerauksen yhteydessä olisi helppoa laittaa langaton IoTteknologia vaikkapa lämmönjakokeskusten säätöjärjestelmään varmistamaan, että patteriverkoston tasapainotukset on oikein tehty.

Rakentajat kuitenkin tinkivät aina juuri automaatiosta, vaikka se maksaa alle prosentin kokonais-

kustannuksista. Kiinteistöjä tulisikin koskea samanlaiset päästövähennystavoitteet kuin autoilua.

Uusissa taloissakaan ei tarpeeksi hyödynnetä automaatioteknologiaa, vaikka energian hinta nousee koko ajan. Siksi laitteistot eivät toimi optimaalisesti ja aiheuttavat ongelmia. - Se, joka hallitsee IoT-teknologian, ja sijoittaa siihen, säästää merkittävästi, hän summaa.

Oinonen toivoo, että kerrostalot hoksaisivat ottaa aurinkosäh-

kön käyttöön. Kerrostaloissa on katto korkealla ja auringonpaiste esteetön, toisin kuin rivitaloissa. - Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet ja takaisinmaksuajat lyhentyneet. Aurinkopaneeleista saisi sähköä sähköautoihinkin, eikä tarvitsisi puuttua talon sähköverkkoon ja -liittymään, kunhan taloyhtiö ensin asentaisi älykkäitä latauspisteitä. Jos sähköä jäisi yli, sitä voisi myös myydä.

Kiinteistöliiton jäsen kannattaa olla, sillä sieltä taloyhtiö saa oikeaa, faktoihin perustuvaa tietoa, hän tietää entisenä oman taloyhtiönsä hallituksen jäsenenä. - Taloyhtiöissä käy myyntimiehiä esittelemässä milloin mitäkin, mutta tiedon on oltava todennettua ja luvattujen säästöjen pitää toteutua.

Hänestä Kiinteistöliiton palvelut ovat erittäin hyödyllisinä, mutta keksii pyydettäessä vielä yhden vinkin. Voisiko Liitto kehittää palvelun, jossa palveluiden käyttäjät pääsisivät arvioimaan käyttämiään asiantuntijapalveluita. Näin syntyisi eräänlainen referenssiverkosto hyvistä ja luotettavista palveluista.

Oinosella on elämänkumppani ja hän asuu uudessa taloyhtiössä Joensuussa. Kolmesta aikuisesta lapsesta kaksi on valinnut isänsä uran, talotekniikka-alan. Harrastuksikseen hän mainitsee mökkeilyn, kalastuksen ja liikunnan.

Kiinteistöviesti 2/2021

15

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

HALLITUSTEN UUDET JÄSENET

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys:

Nuori yrittäjänainen hallitukseen

E

eva-Riitta Koponen valittiin Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen hallitukseen kevään vuosikokouksessa. Koponen on yrittäjä, joka elää kiireistä lapsiperhearkea kahden lapsen, kahden koiran ja aviomiehen kera. He asuvat Länsi-Puijolla omakotitalossa, mutta taloyhtiömaailmaan on Koposella kosketuspintaa aiemmasta taloyhtiöasumisestaan sekä omistamiensa sijoitusasuntojen kautta.

Hän on myös kahden talon hallituksen puheenjohtaja ja yhdessä jäsen.

Hänen hallituskaudellaan on kahdessa taloyhtiössä ollut suuret remontit, toisessa LVIS ja toisessa LVIS:n lisäksi myös porraskäytäväremontti. Kolmannen yhtiön LVIS-remontti on parhaillaan kilpailutuksessa.

- Ensimmäisessä remontissani olin puheenjohtajana tosi vihreä, mutta hyvä isännöitsijä pelasti. Luotin häneen ja homma meni kuin tanssi. Hallituksen pitää pysyä remonttipäätöksissä rauhallisena, vaikka vastuu on iso. Viimeisimmässä valmistuneessa remontissa oli noin 200 osakasta. Siinä puhuttiin isoista rahoista. Ja onhan näissä omakin raha kiinni.

Koponen haluaa, että hänen omistamansa asunnot ovat hyvässä kunnossa ja pitää vuokran kohtuullisena. Metodi on toiminut hyvin, tyhjiä vuokralaisettomia kuukausia ei ole tullut. Eräs vuokralaisehdokas ei pystynyt maksamaan Koposen tuolloin pyytämää

16

Kiinteistöviesti 2/2021

vuokraa ja ehdotti halvempaa. Tovin tuumittuaan hän suostui, ja sai pitkäaikaisen hyvän vuokralaisen.

- Minulle ei ole tärkeintä suurin mahdollinen tuotto, vaan tuoton vakaus ja pitkäaikaisuus ilman tyhjiä kuukausia.

Hänestä ihmisten pitäisi ajatella asuntoa liiketoimena, vaikka se koti onkin, sillä asunto on monien koko elämän suurin sijoitus, johon tulee myös panostaa, jotta sen arvo säilyy. Itse hän yrittäjänä pitää asuntosijoittamista eläkerahaston keräämisenä, koska yrittäjäeläke tulee olemaan pieni.

Kiinteistöliitto on Koposelle tuttu, hän muun muassa lukee jäsenyyteen kuuluvia lehtiä ja verkkosivuja ja pitää taloyhtiöiden omia verkkosivuja hyvänä tiedotuskana-

vana. - Tietävätköhän taloyhtiöt, että Kiinteistöliiton jäseninä ne saavat taloyhtiösivut maksutta käyttöönsä, kunhan vain joku taloyhtiön väestä tuottaa sinne sisällöt.

- Sivut voisivat toimia julkisena ilmoitustauluna, jonne kuka tahansa pääsisi katsomaan talon tietoja. Sivuista olisi esimerkiksi asunnonmyyjille ja kiinteistönvälittäjille iso apu.

Sivuille voisi laittaa ainakin 5-vuotissuunnitelmat, muut remonttisuunnitelmat ja taloyhtiön tiedotettavat asiat. Myös isännöitsijät tarjoavat sähköisiä palveluita. Koponen ehdottaa, että Kiinteistöliitto järjestäisi taloyhtiösivujen käyttökoulutuksen.

Taloyhtiöiden yhteistoimintakulttuurissa on Koposesta korjaamisen varaa. Taloissa räyhätään eikä tunneta kunnioitusta tehtäviään hoitavaa hallitusta ja isännöitsijää kohtaan. Kokoukset venyvät ja ollaan kaikkea vastaan.

- Taloissa ei saisi syntyä asetelmaa hallitus vs. asukkaat, sillä hallitus ja isännöitsijä huolehtivat kaikkien osakkaiden edusta. Uskon, että mitä avoimempaa toiminta on, sitä vähemmän näitä ongelmia on. Osakkeenomistajien on hyvä muistaa arvostaa isännöitsijän ja hallituksen tekemää työtä taloyhtiön asioiden eteen, ja kiitoksen antaminenkin voisi olla joskus paikallaan.

HALLITUSTEN UUDET JÄSENET

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys:

Rahoitusammattilainen hallitukseen

K

ristiina Lybeck valittiin PohjoisSavon Kiinteistöyhdistyksen hallitukseen kevään vuosikokouksessa. Hänellä on lähes 40 vuoden tausta Danske Bankin yritysrahoituksen piiristä, viimeksi asiakkuusjohtajana, niinpä kiinteistö- ja taloyhtiöiden rahoituskuviot ovat tulleet hänelle erittäin tutuiksi.

Lybeck on ollut 15 vuotta taloyhtiönsä hallituksessa ja siitä viimeisen vuoden puheenjohtajana. Vuonna 2019 hänen taloyhtiössään tehtiin laaja LVIS-saneeraus. - Se oli perinteisesti tehty putkiremontti, siinä opin paljon uutta.

Kiinteistöliiton koulutuksiin Lybeck on osallistunut usein ja pitää niitä erinomaisina. - Webinaareihin olen osallistunut nyt korona-aikaan. On hyvä, että niitä voi käydä katsomassa jälkeenpäinkin, jos tietty ajankohta ei sovi.

Kiinteistöalan lehtiä hän lukee. - Niistä herää aina jotain uutta, mitä omassa yhtiössä voisi tehdä. Meillä on taloyhtiön oma ”kirjasto”, jonne vien lehdet, jotta muutkin voivat lukea, jos on aikaa ja kiinnostusta.

Lybeckin taloyhtiöllä on yhteinen pysäköintialue neljän muun

taloyhtiön ja yhden kiinteistöyhtiön kanssa. Nyt kuusi yhtiötä yhdessä kehittää vuonna 1966 perustettua yhteispaikoitusaluetta, projekti on juuri alkanut.

- Saman kadun varren samanlaisten taloyhtiöiden olisi muuten-

kin järkevää vaihtaa tietoa ja tehdä yhteistyötä remonttiurakoissakin. Nyt kaikki tekevät yksi kerrallaan esimerkiksi LVIS-saneerauksen.

Omaa taloyhtiötä on kautta vuosien hoidettu hyvin. Ihmiset tuntevat toisensa ja talkoita pidetään, joskin nyt korona-aikaan ne ovat tauolla.

Hallitusjäsenten puutteen yhtiö ratkaisi tänä vuonna näppärästi. - Kun viime vuonna ei tahdottu saada hallitusta kokoon, laitoimme nyt kevättiedotteeseen, että ”oletko kiinnostunut hallitustyöskentelystä”. Ja kas - ilmoittautumisia tuli heti.

Isännöitsijä laatii hänelle kuuluvat tiedotteet, Lybeck muita välttämättömiä tiedotteita.

Lybeckille kerrostalo on mieluisa asumismuoto. Lisäksi hänellä on kesämökki, jonne voi vetäytyä luonnon rauhaan. Hänen perheeseensä kuuluu aikuiset tytär ja poika perheineen sekä 9-vuotias villakoira. Hän on vahvasti ulkoilmaihminen, mökkeilijä ja kulttuurin ystävä. Erittäin lähellä sydäntä Lybeckillä on hyväntekeväisyystyö LC Kuopio Canthissa.

Kiinteistöviesti 2/2021

17

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Kiinnostaako kaupunkeja lähiöiden kehittäminen?

L

ähiöissä olevia taloyhtiöitä kiinnostaa, onko kaupungilla suunnitelmia heidän asuinalueensa varalle. Rakennetaanko uutta, säilyvätkö palvelut, kunnostetaanko infraa?

Lähiöitä rakennettiin 1960—80-luvuilla. Niissä asuu noin 1,5 miljoonaa suomalaista, monet asukkaat ovat muuttaneet pois tai ikääntyneet. Palvelut ovat kutistuneet ja infraa ei kohenneta. Taloyhtiöissä pitäisi tehdä isoja korjauksia, mutta ne maksavat enemmän kuin on asuntojen arvo.

Siksi korjauksia siirretään tai jätetään tekemättä, ja niin alueet pikkuhiljaa ränsistyvät.

Kaupungeilla onkin miettimistä, miten pitää lähiöt haluttuina, etteivät ne kehity ongelma-alueiksi.

Kaikki eivät halua uusille alueille Täydennys- ja lisärakentaminen on yksi keino. - Kaupunkeja se kiinnostaa, koska on uudisrakentamista halvempaa valmiin infran ansiosta. Monet perheet haluavat asettua oman lapsuuden alueensa lähiöön, jos sieltä löytyy sopiva asunto tai tontti. Kaupunki tarvitsee monenlaisia veronmaksajia ja tontteja, kertoo va. asemakaavapäällikkö Pauli Sonninen Kuopion kaupungilta.

Hän lisää, että kaikki eivät halua muuttaa eteläisen kaupungin uusille kalliimmille asuinalueille, joista puuttuu palveluja kuten kirjasto

18

Kiinteistöviesti 2/2021

ja nuorisotilat. Myös alueen sijainti keskustaan nähden on niissä usein huonompi.

Ongelma on, että asukkaat ovat tottuneet asumaan väljästi, eivätkä halua, että tontteja rakennettaisiin täydemmäksi. Kiinnostuneita rakentajia on vaikea löytää, koska ne rakentavat vain sinne, missä kauppa varmimmin käy. - Jotta rakennusliikkeet saa innostumaan lähiöiden täydennysrakentamisesta, pitää kaupungin käynnistää lähiöiden kehittäminen, miettii Sonninen.

ARA-rahoitusta hyödyntävät rakennuttajat rakentavat helpommin lähiöön vuokra- tai asumisoikeusasuntoja, koska myyntipaineita ei ole. - Kaupungin tehtävä on huolehtia kaikkien alueiden sosiaalisesta tasapainosta, jotta ongelmalähiöitä ei synny. Siksi alueille tarvitaan sekoittunut asuntorakenne, jossa on sekä vuokra-asuntoja että omistusasuntoja, toteaa Sonninen.

Joskus rakennusliikkeet tekevät taloyhtiöiden kanssa sopimuksia lisärakentamisesta, esimerkiksi ullakkotilojen muuttamisesta asunnoiksi tai lisäkerroksen rakentamisesta. Rakennusoikeuden myymisellä taloyhtiö on pystynyt rahoittamaan saneerauksiaan, jos kaavamääräykset ja tontin vuokraaika sen mahdollistavat.

Asukkaatkin voivat parantaa aluettaan Taloyhtiöt eivät jarruta alueidensa uudistuksia, mutta eivät välttämättä huomaa parantamistarpeitakaan. Lähiöiden täydennysrakentamista ja kehittämistä koskevissa kaava- ja tiedotustilaisuuksissa on aina sankasti väkeä. Kaupunki tiedottaa monikanavaisesti, ja asuka syh d i s t yks e t viestivät ansiokkaasti. Kuopiolla on verkossa palautepalvelu, jonne asukkaat voivat jättää toiveitaan.

Kuopio pyrkii vetovoimansa ja asukaslukunsa kasvattamiseen.

Siksi se koettaa ehostaa lähiöitä hankkimalla niihin yrityksiä, täydentämällä nykyistä palveluverkostoa ja vahvistamalla kaupallisia palveluja. Lähiön imago paranee, jos sinne muuttaa uusia asukkaita, ja ostoskeskuksia ja puistoalueita uudistetaan.

Puisto- ja virkistysalueet on jaoteltu kaupungilla eri hoitotasoihin, koska rahat eivät riitä keskustan laiseen ylläpitoon kaikkialla lähiöissä. Jos alue näyttää hoitamattomalta, voi asukasyhdistys tai taloyhtiö parantaa tilannetta hakemalla kaupungilta kunnossapitoavustusta yleisen alueen siistimiseen ja varustetason lisäämiseen.

Kuopio pyrkii vetovoimansa ja asukaslukunsa kasvattamiseen.

Siksi se koettaa ehostaa lähiöitä.

KUVA: ANNA-lIISA PEKKARINEN

- Lähiöiden kerrostalojen tontinvuokrat nousevat lähivuosina Kuopiossa. Voisiko kaupunki kehittää lähiöitä näillä rahoilla, ehdottaa vs. asemakaavapäällikkö Pauli Sonninen.

Tontinvuokrien korotukset lähiöiden kehittämiseen?

Lähiöiden kehittämishankkeita Kuopiolla on ollut useita, mutta tällä hetkellä ei yhtään. Työn alle on seuraavana tulossa Neulamäki tai Kelloniemi. - Kaupunki ei yksinään kehitä lähiötä, vaan yhdessä sen asukkaiden kanssa. Kaupungin ja asukkaiden yhteistyön ja vastuun jakamista uudella tavalla voisi kokeilla, hankevetäjä olisi jälleen tarpeen. Kaupungit voisivat innostua lähiökehittämishankkeista enem-

män, jos valtiovalta tai EU tulisi tukirahoituksella mukaan.

Kuopio solmi hiljattain valtion kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen kuuden muun kaupungin kanssa. MALsopimus tuo rahoitusta liikenneyhteyksien parantamiseen ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen. - Voisiko MAL-sopimus painottua enemmän lähiökehityshankkeisiin. Näissä nuo kehittämisen osa-alueet täyttyvät hiilidioksidipäästöjen vähentäminen mukaan lukien, Sonninen ehdottaa.

Tontinvuokrat vanhoilla alueilla ovat lähivuosina nousemassa, kun vuokrasopimukset umpeutuessaan päivitetään nykytasolle.

Kun korotukset siirtyvät vuokriin ja asuntojen myyntihintoihin, se voi entisestään vaikeuttaa lähiöiden asuntomarkkinoita. - Mitä kaupunki antaa vastineeksi? Pitäisikö tontinvuokratuloja osoittaa lähiöiden kehittämiseen? Sonninen pohtii.

Kiinteistöviesti 2/2021

19

Hallituksen puheenjohtaja jo useita vuosia, läpi isojen urakoiden kokonaisvaltaisesti huolta pitäen

Lähes 20 vuotta hallituksen puheenjohtajana. Aina positiivinen, kannustava ja valmis viemään taloyhtiön asioita (myös korjaushankkeet) eteenpäin.

Jatkaa varajäsenenä ja opettaa ”nuorempia” vastuuseen.

Osallistu

Hallituksen puheenjohtaja jo useita vuosia, läpi isojen urakoiden kokonaisvaltaisesti huolta pitäen asukkaiden ja talon edut huomioiden.

Hyvä yhteistyö muiden osapuolten kanssa

#taloyhtiöt

Leena on 25 vuoden kokemuksella taloyhtiön asioiden puolesta puhuja ja osakkaiden yhteen tuoja. Todellinen positiivinen taloyhtiöaktivisti, jollainen jokaisessa taloyhtiössä tulisi olla. Leena hoitaa taloyhtiössä niin pienet kuin suuretkin asiat, joko hallituksessa tai sen ulkopuolella.

Puheenjohtaja, tarkkaile postiasi!

-kampan

Asuuko teidän taloyhtiössänne taloyhtiötykkää luo hyvää mieltä kaikille, puhuu taloyhtiön puo asennetta juuri teidän taloyhtiössänne? Ilmiann me palkitsemme hänet muk

22 vuotta ahkeraa työtä taloyhtiön hyväksi.

Lumen pudotusta katoilta, pihatöitä jne.

#taloyhtiötykkääjä -kampanjan rinnalla haluamme muistaa myös teitä, todellisia arjen sankareita, jäsentalojemme puheenjohtajia.

Osa teistä on nuoria, osa vanhoja, osa kokemattomampia, osa konkareita, osa miehiä, osa naisia – yhtä arvokkaita olette kaikki.

Teette pyyteetöntä ja arvokasta työtä taloyhtiönne hyväksi.

#taloyh tiötykkä

äjä

Kiinteistöviesti 2/2021

Eila osallistuu aktiivisesti talon toimintaan ja ylläpitoon.

Pekka Pu heenjoh taja Kotitie 1 00100 K OTOISA

Tarkkaile siis postiasi, olemme laittaneet posteljoonien laukkuihin kesäyllätyksiä!

20

Aina auttamisva varajäsen, jonka var ajatus- kuin liha

Pirkko on tehnyt vuosikausia omatoimista talkootyötä yhtiölle kiinteistön arvon säilymiseksi ja asukkaille heidän asumisviihtyisyyden takaamiseksi. Hänen iloinen ja positiivinen asenne niin pihalla kuin kokouksissa tarttuu varmasti, vaikka itsellä olisi vähän huonompikin päivä menossa.

almis hallituksen raan voi luottaa niin asvoimatöissä.

Maili jaksaa hoitaa taloyhtiön asioita vuodesta toiseen ja on kaikkien talon asukkaiden suosiossa iloisen mielensä ja empaattisuutensa vuoksi. Ei-sana ei kuulu hänen sanavarastoonsa, jos joku talon asukkaista jotakin apua tarvitsee.

tykkääjä

njaan!

äjä? Sellainen henkilö, joka auttaa aina, olesta ja henkii oikeanlaista, positiivista na taloyhtiötykkääjä verkkosivuillamme, kavalla kampanjalahjalla.

Ilmianna taloyhtiötykkääjä täällä: www.kiinteistoliitto.fi/taloyhtiotykkaaja

Tapsa on ollut pyyteetön hallitusaktiivi ja talon hyvän kunnon vaalija sekä hyvän hallinnon puolesta puhuja. Hän on toiminut lähes aina sellaisena henkilönä, johon sekä isännöitsijä että asukkaat ovat voineet olla yhteydessä ja hän on omaa aikaansa säästämättä auttanut ja toiminut taloyhtiön eduksi. Oikea malliesimerkki henkilöstä, joka on kiinnostunut taloyhtiöstä positiivisella tavalla ja haluaa omaisuutensa arvon pysyvän tai jopa kehittyvän.

Reijo on vuosien, jopa kymmenien ajan osallistunut taloyhtiön hoitoon ilman korvausta. Hän tekee lumitöitä aamulla, (kun palkattu talonhoitaja ei heti ehdi), lakaisee, vaihtaa lamppuja, tarkistaa viat ja puutteet, nostaa lipun jne. Reijolta voi aina pyytää apua ja sitä saa. Ystävällisesti ja vastapalvelusta vaatimatta. Hän on myös ollut vuosikausia taloyhtiön hallituksessa.

Arttu on positiivinen, luova, idearikas, väsymätön ja kannustava ”osakasasuja” taloyhtiön asioissa. Arttu on hallitustyöskentelyssä osoittanut sellaista innovatiivisuutta, joka on antanut myös muille jäsenille uutta uskoa taloyhtiön asioiden hoitamiseen. Esimerkkinä puuttuminen ajoissa erilaisiin häiriötekijöihin ja -tilanteisiin. Kannustanut varhaisen puuttumisen malliin. Arttu on ”hyvä tyyppi”, sanonnan positiivisimmassa merkityksessä.

Irma on meidän taloyhtiön sydän.

Hän on ollut korjaamassa talon kattoa, hionut ja maalannut aivan oma-aloitteisesti yleisten tilojen lattioita ja seiniä. Hän on myös aina innokkaasti ja auliisti mukana yhteisissä toimissa ja luo hyvää yhteishenkeä ja hoitaa taloa kuin omaansa eli katsoo perään. Hyvä tyyppi!

Kiinteistöviesti 2/2021

21

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Viiden talon puheenjohtaja:

Bauerilla putkille lisää ikää Ei remonttia ennenaikaisesti. Bauer pitää lämmitys- ja käyttövesiverkoston toimivana ja puhtaana.

J

oensuulainen viiden taloyhtiön puheenjohtaja Arvo Puhakka on asennuttanut taloyhtiöihinsä Bauer-vedenkäsittelylaitteen joko lämmitysverkostoon tai käyttövesiverkostoon tai molempiin. Kerrostalot ovat rakennettu 1970—80-luvuilla.

Ensimmäinen Bauer asennettiin 14 vuotta sitten, viimeisin kolme vuotta sitten. Bauer on siirtänyt kaikissa putkiremonttia. Käyttövesiverkostojen pistemäiset putkivuodot ovat loppuneet, hanat, suihkuseinät ja -kalusteet eivät kalkkeudu, ja vesi on alkanut maistua paremmalta. Lämmitysverkostossa Bauer on saanut patterit lämpiämään tasaisesti linjojen viimeisissäkin asunnoissa. Termostaatteja ei jumiutumisen ja vuotamisen takia tarvitse enää vaihtaa, eikä tehdä kallista pattereiden huuhtelua.

Putkiremontti siirtyi 14 vuotta - Eteläkatu 10:ssä on Bauer sekä käyttövesi- että lämmitysverkostossa. Olimme vuonna 2002 aloittamassa putkiremonttia, koska edellisvuonna oli ollut muutama putkivuoto. Päätimme kuitenkin, että jos saamme Bauerilla siirrettyä putkiremonttia 2—3 vuotta, se on hankkinut hintansa. Siinä menikin 14 vuotta. Eikä silloinkaan ollut vuotoja, mutta koepalan oton jälkeen totesimme, että nyt on putkiremontin aika. Remontin jälkeen jätimme vanhan Bauerin pitämään uusiakin putkia puhtaana, sillä laite toimii moitteetta.

22

Kiinteistöviesti 2/2021

- Lämmitysverkostoon laitoimme Bauerin hieman myöhemmin, koska toisen talon viimeisten linjojen päätyasunnoissa ei lämpö riittänyt. Vähitellen asunnot alkoivat lämmetä tasaisesti. Putkimiehiä ei ole tarvittu uusimaan termostaatteja, ne eivät jumi eivätkä vuoda.

Lämmityssäästöjä on tullut, koska kiertoveden lämpötilaa on puhtaissa pattereissa voitu laskea 2—3 asteella, ja putkimiesten huoltokäynnit ovat lähes loppuneet.

Kahteen muuhun taloyhtiöön Bauer on laitettu jatkamaan putkistojen ja lämmitysverkoston ikää,

yhdessä taloyhtiössä putkiremontti oli jo tehty, mutta Bauer laitettiin säästämään uusia putkia ja jatkamaan niiden ikää. Yhdessä yhtiössä on Bauerilla siirretty putkiremonttia useita vuosia, mutta nyt on hankesuunnittelu aloitettu.

Bauer-hankinnan on hallitus vienyt harkintansa mukaan yhtiökokoukseen, jos se ei ole mahtunut remonttibudjettiin. - Muutamien tuhansien eurojen kustannus ei asioitaan hyvin hoitavassa yhtiössä vaikuta talouteen, ja investointi alkaa tuoda säästöjä muutamassa vuodessa, Puhakka sanoo.

Ei remonttia ennen kuin on pakko Bauer Solutionsin vedenkäsittelylaite on ollut Suomessa käytössä jo parikymmentä vuotta tuhansissa taloyhtiöissä, liikekiinteistöissä, maataloudessa, kouluissa, jäähalleissa, sairaaloissa, suurkeittiöissä ja suurissa teollisuuslaitoksissa.

Lämmitysverkostossa Bauer liuottaa lämpöpattereiden sisällä virtaavan veden sakkaumat, ja sakka kulkeutuu lämmönjakohuoneen suodattimeen, jota vaihdetaan niin usein, että verkosto puhdistuu, ja patterit alkavat lämmetä tasaisesti koko talossa. Suodatin on vaihdettava alussa 1—2 kertaa kuukaudessa, myöhemmin 1—2 kertaa vuodessa.

Käyttövesiverkostossa putkien sisäpintoihin vuosien mittaan kertynyt kalkki ja ruostesakka ahtauttaa putket, ja varsinkin kupariputkissa aiheuttaa vähitellen pistevuotoja. Joillakin alueilla, kuten Joensuussa, kupariputket ovat jostain syystä erityisen alttiita pistesyöpymille. Sakan vähitellen poistuessa putkista, vesikin puhdistuu ja maku paranee. Keittiöiden ja kylpyhuoneiden hanat ja suihkukalusteet lakkaavat kalkkeutumasta, ja niiden toimintavarmuus kasvaa ja vaihdon tarve vähenee.

- Miksi tehdä kalliita remontteja ennen kuin on pakko? Puhakka kysyy. - Jos Bauerin avulla pystyy putkia ja lämmitysjärjestelmää käyttämään pidempään, sen edullisemmaksi se tulee, ja taloyhtiö voi käyttää nekin rahat kiireellisempiin korjauksiin.

Puhakan mielestä Bauerit kannattaisi laittaa jo uudisrakennuksiin jatkamaan käyttövesiputkien ikää ja parantamaan lämmitysverkoston toimivuutta.

Lankapuhelinliittymä on väestönsuojassa turha

M

aksaako taloyhtiönne edelleen väestönsuojan tarpeettomasta lankapuhelinliittymästä?

Jo vuonna 2011 tuli voimaan pelastuslaki, jonka mukaan kiinteää yhteyttä ei taloyhtiöiden väestönsuojissa enää edellytetä. Taloyhtiön kannattaakin tarkistuttaa liittymätilanne isännöitsijällä.

- Viestiyhteydeksi riittää matkapuhelin, jonka kuuluvuus on varmistettu, kun väestönsuojan ovet ja luukut ovat kiinni, kertoo Pohjois-Savon pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Antti Haataja. Jos viestiyhteyden testauksessa havaitaan, että matkapuhelin ei kuulu, on kuuluvuutta parannettava tarvittavilla teknisillä toimenpiteillä. Pelastuslaitos ei ota kantaa tekniseen toteutukseen.

Omaa matkapuhelinta ei väestönsuojaan tarvitse hankkia, vaan väestönsuojan käyttötilanteessa sovitaan, kenen kännykkä otetaan käyttöön.

Pelastuslaitos suosittelee pitämään hyvää huolta väestönsuojasta ja sen varus-

teista, sillä säännöllisellä kunnossapidolla on mahdollista välttää kalliita korjauskustannuksia. Kannattaa myös varmistaa, että joku talosta osaa laittaa väestönsuojan käyttökuntoon, ja suunnitelma siitä on tehty.

- Korona-ajasta opimme, että kriisi voi tulla milloin vain, Haataja muistuttaa.

DNA:n laajakaista- ja tv-liiketoiminnasta vastaava johtaja Jarno Haikonen ei suoraan kommentoi, minkä verran väestönsuojan lankaliittymiä voisi taloyhtiöissä vielä olla. - Määrä on kuitenkin erittäin pieni, eikä ole noussut esiin taloyhtiöiden kanssa asioitaessa.

- Joka tapauksessa tämä tulee tarkastettua lähivuosina, kun operaattorit purkavat vanhentuneita kupariverkkoja, ja asiakkaat siirtyvät valokuidun ja 5G-verkon käyttäjiksi, Haikonen lisää.

4 5 6

7

0 8

9

Kiinteistöviesti 2/2021

23

Oikeustapauksia Turun hovioikeus 19.2.2021

nro 125, dnro S 19/1318 (vailla lainvoimaa 22.2.2021) Kanteessa tarkoitetun edun perusteettomuuden arvioinnissa kysymys oli siitä, millainen oli vastuunjako vesivahingon korjauskustannuksista.

Hovioikeiden ratkaistavana oli se, oliko asuntoosakeyhtiön kunnossapitovastuulle kuulunut seikka aiheuttanut makuu- ja vaatehuoneessa ilmenneet vahingot, ja oliko yhtiön vastaajien maksusuorituksesta saama etu siten ollut perusteeton. Mikäli näin ei ollut, kysymys on toissijaisesti siitä, olivatko valittajat osakkeenomistajina osittain vastuussa vesivahingon korjauskustannuksista, jolloin kysymys oli myös korjauskustannusten määrästä ja jakoperusteesta osakkeenomistajien ja asunto-osakeyhtiön välillä. Asiassa ei ollut väitetty, että huoneiston vesivahinko olisi aiheutunut valittajina olevien osakkeenomistajien tuottamuksen perusteella.

Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin siihen johtopäätökseen, että makuuhuoneessa ja vaatehuoneessa v. 2016 havaitun vahingon oli näytetty aiheutuneen jostakin muusta syystä kuin kylpyhuoneen vesieristeen viallisuudesta. Vaikka

vahingon varsinainen syy oli jäänyt epäselväksi, asunto-osakeyhtiö oli näyttänyt, ettei vesivahinko ollut aiheutunut sen vastuulla olevasta rakenteesta tai muutoinkaan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvasta seikasta. Kun vahingon ei asiassa väitettykään olleen osakkeenomistajien aiheuttama, vastuunjakoon oli sovellettava asunto-osakeyhtiölain pääsääntöä kunnossapitovastuusta ja sen jakautumisesta.

Asunto-osakeyhtiö vastasi rakenteiden kunnostamisesta kuivatuksineen, kun taas osakkeenomistajien vastuulla olivat pintamateriaalinen purkamisesta ja ennalleen saattamisesta aiheutuneet kustannukset. Kustannusvastuun jakautumiseen ei ollut vaikutusta sillä, että asunto-osakeyhtiö oli alun perin ottanut korjaukset huolehtiakseen.

Lisäksi merkityksetöntä oli se, että osakkaat olivat ne isännöitsijäntodistukseen merkityn määräisinä maksaneet, kun he samalla olivat ilmoittaneet pitävänsä suoritustaan perusteettomana.

Hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut esitetty yksityiskohtaista selvitystä siitä, missä määrin purku-

ja rakennustyöt olivat kohdistuneet yhtäältä yhtiön vastattaviin rakenteisiin ja toisaalta osakkaiden vastattaviin pintoihin. Valittajat eivät olleet kyenneet yksityiskohtaisesti näyttämään, miltä osin vahingosta aiheutuneiden kustannusten jako yhtiön ja osakkeenomistajien välillä oli poikennut asunto-osakeyhtiölain mukaisen kunnossapitovastuun jakautumisesta. He olivat kuitenkin esittäneet uskottavan näytön siitä, ettei jako ollut ollut kunnossapitovastuun mukainen siltä osin kuin heidän maksettavakseen oli jaettu rakenteisiin kohdistuneita purku- ja jätekustannuksia sekä korjaus- ja materiaalikustannuksia.

Näyttö toisaalta pintoihin ja toisaalta rakenteisiin kohdistuneiden töiden ja materiaalien jakautumisesta ei ollut vaikeuksitta esitettävissä. Sen vuoksi hovioikeus oli OK 17 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisesti arvioinut kustannusten jakautumisen siten, että yhtiön vastattavia olivat sen itse tekemästä jaosta ilmenevien lisäksi puolet purku- ja rakennustöiden sekä materiaalien ja jätekustannusten määristä.

Korkein hallinto-oikeus 18.2.2021 KKO 2021:20

Tapauksessa asunto-osakeyhtiö osti sähköyhtiöltä sähköä kiinteistön käyttöön. Sen lisäksi se tuotti itse aurinkosähkölaitteistollaan sähköä siten, että aurinkosähkö käytettiin asunto-osakeyhtiön yhteisissä tiloissa. Tämän käytön ylittävä aurinkosähkö jaettiin laskennallisesti kiinteistöverkon liityntäpisteen takana oleville käyttöpaikoille eli asunto-osakeyhtiön osakkaille. Yli-

24

Kiinteistöviesti 2/2021

jäämäsähkön asunto-osakeyhtiö myi sähköyhtiölle.

Ylijäämäsähkö tarkoitti sitä ylijäävää sähkön osuutta, joka asuntoosakeyhtiön aurinkosähkölaitteistolla oli tuotettu ja joka jäi käyttämättä asunto-osakeyhtiön yhteisiin tiloihin tai osakkaiden hallitsemiin huoneistoihin. Ylijäämäsähköä syntyi esimerkiksi sellaisina hyvin aurinkoisina päivinä, joina suuri osa

asukkaista oli poissa kotoa.

KHO katsoi, että ennakkoratkaisuhakemuksessa selostetuissa olosuhteissa tapahtuvaa asuntoosakeyhtiön ylijäämäsähkön satunnaista ja vähäistä myyntiä ei ollut kokonaisarvioinnin perusteella pidettävä AVL 1 §:ssä tarkoitettuna liiketoimintana. Asunto-osakeyhtiön ei siten ollut suoritettava ylijäämäsähkön myynnistä arvonlisäveroa.

21.5.2021 KKO:2021:32 nro 757, dnro s 2020/76

Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja oli asennuttanut osakehuoneistoonsa kuuluvalle parvekkeelle ilmalämpöpumpun siten, että sen sisä- ja ulkoyksikön välinen läpivienti oli tehty rakennuksen ulkoseinään. Asunto-osakeyhtiö oli päättänyt ylimääräisessä yhtiökokouksessa 12.10.2016, ettei yhtiössä sallita osakkaiden ilmalämpöpumppuasennuksia. Lisäksi hallitus oli velvoitettu lain sallimin keinoin poistattamaan osakkaiden mahdolliset luvattomat ilmalämpöpumppuasennukset.

Korkein oikeus totesi, että asia koskee yhtiökokouksen päätöksen moitetta eli kysymystä siitä, onko ylimääräisen yhtiökokouksen 12.10.2016 tekemä päätös ollut asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastainen. Korkeimman oikeuden ratkaistavana on tämän vuoksi yhtiön valituksen perusteella kysymys siitä, onko ilmalämpöpumpun asentamista arvioitava asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n mukaisena osakehuoneistossa tehtävänä muutostyönä vai saman luvun 8 §:n mukaisena yhtiön hal-

linnassa olevissa tiloissa tehtävänä muutostyönä. Jos kysymyksessä on osakehuoneistossa tehtävä muutostyö, ratkaistavana on lisäksi kysymys siitä, onko muutostyön kieltäminen kohtuutonta, kun otetaan huomioon aiheutuvan haitan määrä ja osakkeenomistajalle koituva hyöty.

Korkein oikeus totesi myös, että asia koskee myös kysymystä siitä, voiko tuomioistuin oikeuttaa A:n asentamaan ilmalämpöpumpun parvekkeelle eli täyttyvätkö asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 6 §:ssä säädetyt edellytykset tällaisen ratkaisun antamiselle. Tuomioistuimen toimivalta tämän kysymyksen osalta riippuu taas siitä, onko kysymys asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta osakkeenomistajan muutostyöoikeuden piiriin kuuluvasta muutostyöstä.

Korkein oikeus katsoi, että ilmalämpöpumpun asentamisessa sellaiselle parvekkeelle, joka kuuluu osakehuoneistoon, on kysymys asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta osakehuoneistossa tehtävästä muutostyöstä.

Kun yhtiön ylimääräinen yhtiökokous on kieltänyt osakkeenomistajilta ilmalämpöpumppujen asentamisen, vaikka saman luvun 3 §:n 2 momentissa säädetyt kieltämisen edellytykset eivät ole täyttyneet, on yhtiökokouksen päätös asuntoosakeyhtiölain vastainen ja siten pätemätön. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että hovioikeus on voinut julistaa yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen 12.10.2016 tekemän päätöksen pätemättömäksi ja kieltää yhtiötä panemasta päätöstä täytäntöön.

Korkein oikeus katsoi, että koska kysymys on osakkeenomistajan muutostyöoikeuden piiriin kuuluvasta muutoksesta, tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan myös A:n vaatimuksen siitä, että hänet oikeutetaan tekemään muutos. Kun yhtiön päätös kieltää ilmalämpöpumppujen asentaminen on ollut kohtuuton ottaen huomioon asentamisesta aiheutuvan haitan määrä ja A:lle koituva hyöty, hovioikeus on voinut oikeuttaa A:n asentamaan ilmalämpöpumpun hallinnassaan olevalle parvekkeelle.

Korkein hallinto-oikeus 1.4.2021 KHO 2021:39

Asiassa oli A:n valituksen johdosta ratkaistava, olisiko kunnan viranomaisen ennen tupakointikieltoa koskevan hakemusasian ratkaisemista tullut hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaisesti varata A:lle tilaisuus tulla kuulluksi asuntoosakeyhtiön hakemuksen johdosta ottaen huomioon muun ohella, että A oli asunto-osakeyhtiön suorittamassa tupakkalain 79 §:n mukaisessa kuulemisessa vastustanut tupakointikieltoa.

Kunnan viranomainen oli asunto-osakeyhtiön hakemuksesta päätöksellään 17.10.2018 määrännyt tupakkalain 79 §:n nojalla tupakointikiellon asunto-osakeyhtiön kaikille huoneistoparvekkeille ja huoneistopihoille. Yhtiön suorit-

tamassa tupakkalain 79 §:n mukaisessa kuulemisessa huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaja oli vastustanut tupakointikieltoa koskevan hakemuksen tekemistä. Korkein hallinto-oikeus totesi, että tupakkalain 79 §:ssä oli kysymys yksityisoikeudellisesta kuulemismenettelystä, joka oli tarkoitettu palvelemaan hakemuksen tekemistä koskevaa asuntoyhteisön omaa päätöksentekoa.

Tupakkalain 79 §:n 1 momentissa asuntoyhteisölle säädetty kuulemisvelvollisuus ei siten korvannut viranomaisen hallinnollista kuulemista viranomaismenettelyssä tupakointikiellosta päätettäessä. Tupakointikieltohakemuksen kohteena olevan huoneiston hallintaan

oikeuttavien osakkeiden omistaja oli asianosainen, jota yhtiön hakemus välittömästi koski. Kunnan viranomainen ei ollut ennen asian ratkaisemista varannut yhtiön suorittamassa kuulemisessa hakemusta vastustaneelle huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajalle hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaisesti tilaisuutta tulla kuulluksi yhtiön hakemuksen johdosta, eikä asianosaisen kuulematta jättämiseen ole ollut pykälän 2 momentin 5 kohdan mukaista perustetta. Kun asiassa oli näin ollen menetelty virheellisesti, hallintooikeuden ja viranhaltijan päätökset oli kumottava ja asia palautettava kunnan viranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi.

Kiinteistöviesti 2/2021

25

Vieraskynä

Osakas, joka ei halua remonttia asuntoonsa

26

Kiinteistöviesti 2/2021

KUVA: KIINTEITÖLIITTO/ROUSI VISIONS

N

euvonnassa pintautuu aika ajoin tilanne, jossa osakas on ilmoittanut, että hänen huoneistoaan ei tarvitse remontoida, eikä hän aio liioin osallistua yhtiön remontin kustannusten maksamiseen. Kyse ei ole siitä, että osakas vaatisi hyvitystä jo teettämästään remontista, vaan hän haluaa vain yksinkertaisesti sanoutua irti yhtiön remonttiaikeista ja kieltää remontin tekemisen.

Esimerkkinä voi toimia vaikkapa kylpyhuonesaneeraus tai ikkunoiden uusiminen. On tapauksia, joissa osakas ilmoittaa, että ”minun huoneistooni ei saa kyseistä remonttia tehdä, enkä liioin aio maksaa vastiketta siitä, että muita huoneistoja remontoidaan”.

Osakas ehkä ilmoittaa, että hän kyllä teettää remontin oman huoneistonsa osalta myöhemmin itse. Miten tällaiseen tilanteeseen tulisi suhtautua?

Jos ikkunoiden uusimisesta tai kylpyhuonesaneerauksesta on päätetty yhtiökokouksessa, hanke käynnistyy, halusivat kaikki sitä tai eivät. Päätös tehdään yhtiökokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä ja se riittää, että päätöstä on kannattanut yli puolet yhtiökokouksessa annetuista äänistä. Yksimielisyyttä ei tarvita.

Yhtiön korjaushankkeen kustannukset jakautuva osakkaiden maksettaviksi yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaisesti, eikä sillä ole maksuvelvollisuuden kannalta merkitystä, haluaako remontin omassa asunnossaan tehtäväksi vai ei. Toisin sanoen on selvää, että vaikka remontti jätettäisiin tekemättä osakkaan huoneistossa, joutuu myös kyseinen osakas maksamaan vastikeperusteen mukaisen osuutensa muiden huoneistojen remontoimisen kustannuksista. Yleensä pelkästään tieto maksuvelvollisuudesta saa osakkaan harkitsemaan kantaansa uudelleen.

Mitä tapahtuu, jos osakas kaikesta huolimatta pysyy näkemyksessään? Lain mukaan hallituksen tai isännöitsijän valtuuttamalla urakoitsijalla on oikeus päästä huoneistoon, kun se on tarpeen huoneistossa suoritettavaa kunnossapitotyötä varten. Jos osakas kieltää urakoitsijalta pääsyn huoneistoon remontin suorittamiseksi, yhtiöllä on mahdollisuus pyytää poliisilta virka-apua huoneistoon pääsemiseksi. Käytännössä kylpyhuonesaneerausta tai ikkunoiden uusimista on kuitenkin vaikea tehdä, jos osakas kieltää työn tekemisen. Saadaanko poliisin virka-apu sovittua ja

toimimaan siten, että pidempikestoinen remontti pystyttäisiin huoneistossa toteuttamaan – tuskin!

Jos remontti joudutaan myöhemmin yhtiön toimesta teettämään pelkästään tähän yhteen huoneistoon, sen teettäminen tulee kalliimmaksi kuin se tulisi osana alkuperäistä urakkaa. Silloin kaikki ylimääräiset kustannukset veloitetaan osakkaalta, joka aikanaan esti remontin tekemisen yhtiön urakan yhteydessä.

Lupauksen siitä, että teettää remontin myöhemmin itse, osakas peruutti varmuudella jo siinä vaiheessa, kun joutuikin vastikkeenmaksajaksi muiden huoneistojen osalta.

Kaikkien yhteinen etu olisi yhteisymmärryksen löytäminen ja osakkaan huoneiston remontoiminen samaan aikaan muiden huoneistojen kanssa.

Virpi Hienonen Kirjoittaja on Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija

2021 PUHELINNEUVONTAA

Tarkemman yhteystiedot ja palveluajat lehden takakannessa

Itä-Suomen Kiinteistöviesti

Jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

VERKKONEUVONTAA

Suomen Kiinteistölehti

Valtakunnallinen lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.

Koulutustilaisuudet

Maksuttomia koulutustilaisuuksia muun muassa lakiasioista, taloudesta, korjausrakentamisesta sekä kiinteistöpalveluiden tilaamisesta.

Asiantuntijamme ovat mukana kymmenissä kehityshankkeissa, joiden tuloksia tuodaan esille viestinnässä sekä hyödynnetään edunvalvontatyössä.

KIRJALLISIA LAUSUNTOJA kirjalliset lausunnot kiinteistönpidon pulmatilanteissa

Sähköinen uutiskirje

Noin 5 kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje ajankohtaisista asioista.

Verkkokurssit

• HTHJ - Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen • HTHJPLUS - Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä • Toiminnantarkastuksen perusteet Katso lisää: kiinteistomedia.fi

Lataa nyt mobiilijäsenkortti.

Kannat aina mukanasi jäsennumeroa, tiedon kaikista neuvontapalveluista ja tapahtumista sekä koulutuksista. Mobiilijäsenkorttiin on koottu yhteen sekä valtakunnalliset että paikalliset jäsenedut ja -alennukset.

Mobiilijäsenkortti löytyy puhelimesi sovelluskaupasta haulla Kiinteistöliiton jäsenkortti.

Kiinteistöviesti2/2021 4/202027 Kiinteistöviesti

Jäsenneuvonta Puhelimitse ja ajanvarauksella tarjottavat neuvontapalvelut ovat jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenten, isännöitsijöiden ja tilin- sekä toiminnantarkastajien käytössä.

Paikallisneuvonta Kiinteistöliitto Itä-Suomi Toiminnanjohtaja Piia Moilanen p. 017 262 6633 (Pohjois-Savo) p. 010 667 6670 (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala)

Valtakunnallinen Kiinteistöliiton puhelinneuvonta

Korjaus- ja tekninen neuvonta ti–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6311

Lakineuvonta ma–to klo 9–15 pe klo 10–15 puh. (09) 1667 6300

Yksilöllistä neuvontaa ajanvarauksella http://ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta http://ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta

Kaikille avoin lakineuvonta Maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 numerossa 0600 0 1122 Neuvontapalvelun hinta on 1,98 euroa minuutti + paikallisverkkomaksu.

Talous- ja veroneuvonta ma–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6369