Keudan vuosikertomus 2015

2015 VUOSIKERTOMUS

KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

SISÄLTÖ Kuntayhtymän johtajan katsaus . . . . . . . . . 3 Keudan vuosi 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Organisaatio ja johtaminen . . . . . . . . . . . . 6 Keudan arvot ja strategia . . . . . . . . . . . . . 9 Toiminnan kehittäminen . . . . . . . . . . . . . 13 Henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Keudan ammattiopisto . . . . . . . . . . . . . . 27 Keudan aikuisopisto . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Keudan oppisopimuskeskus . . . . . . . . . . . 35 Konsernipalvelut ja yhtymäpalvelut . . . . . . . 39 Kuntayhtymän tulos 2015 . . . . . . . . . . . . . 41 Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 Rahoituslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

2

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS

KEUDA VALMISTAUTUU AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMIIN

K

UNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄNÄ on järjestää jäsenkuntiensa asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta tarpeellista ammatillista- ja kansanopistokoulutusta sekä toteuttaa alueellista elinkeinoelämän kehitystyötä. Tätä tehtäväänsä Keuda on vuonna 2015 toteuttanut menestyksekkäästi. Olemme pystyneet vastaamaan hyvin alueelliseen koulutuskysyntään ja nuorisoasteella kaikkien koulutukseen hakeutuvien on ollut mahdollista saada opiskelupaikka. Talous- ja työllisyystilanne on osaltaan vaikuttanut siihen, että aikuiskoulutuksen tarve ja määrä on selvästi kasvanut. Toimintavuotta 2015 leimasivat ammatillisen koulutuksen reformiin ja tuleviin vuoden 2017 säästöihin (-190 miljoonaa valtakunnallisesti) valmistautuminen. Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen toteutetaan maan hallituksen kärkihankkeena laaja reformi, jossa koulutuksen sääntely, rahoitus ja ohjaus uudistetaan. Tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan ja sääntelyä puretaan. Lisäksi ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä jatketaan. Käynnistimme Keudan uuden strategian valmistelun mm. toteuttamalla laajan sidosryhmäanalyysin. Analyysin tulos Keudan toiminnasta oli erittäin myönteinen. Keudan maine on hyvä, ja meitä pidetään vetovoimaisena koulutuksen tarjoajana ja työelämän kehittäjänä. Keuda myös tunnetaan Keski-Uudenmaan alueella hyvin. Uudessa strategiassa tullaan huomioimaan sidosryhmäanalyysin tulokset sekä ammatillisen koulutuksen reformin linjaukset. Uusi strategia, toiminnan tehostamistarve ja ammatillisen koulutuksen reformi edellyttävät meiltä uudenlaista tapaa toimia. Nykyisellä organisaatiolla emme kaikilta osin pysty vastaamaan näihin haasteisiin. Uudesta strategiasta päätetään yhtymävaltuuston toukokuun 2016 kokouksessa. Tämän jälkeen voidaan tehdä päätöksiä uudesta organisaatiosta. Uuden organisaation on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksia toteutettiin myös vuonna 2015. Toimintaa on tehostettu ja kuntayhtymän kaikissa toiminnoissa on tehty säästöjä. Kuntayhtymän talous pysyi vuonna 2015 edelleen hyvällä tasolla, vuosikate on 6,5 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 2,4 miljoonaa. Hyvä tulos ei synny sattumalta vaan vaatii määrätietoista työtä. Se myös antaa hyvät lähtökohdat, kun valmistaudutaan vuoden 2017 säästöihin. PITKÄAIKAINEN KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA, agronomi Hannu Heikkilä jäi eläkkeelle syyskuun alusta 2015. Hannu Heikkilä toimi kuntayhtymän johtajana vuodesta 1996. Heikkilän johdolla on rakennettu yhtenäistä Keuda-brändiä ja hiottu yhteisiä toimintatapoja. Heikkilän aikana kuntayhtymästä on tullut yksi Suomen arvostetuimmista ja kooltaan merkittävistä ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. Hänen seuraajakseen kuntayhtymän johtajaksi yhtymähallitus valitsi 1.8.2015 alkaen allekirjoittaneen, HM Hannu Laurilan. Kiitän kuluneesta vuodesta Keudan opiskelijoita, henkilökuntaa hyvin tehdystä työstä sekä luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita luottamuksesta. Lisäksi haluan vielä erikseen kiittää Hannu Heikkilää siitä ansiokkaasta työstä, jonka hän on tehnyt ammatillisen koulutuksen ja Keudan hyväksi. Toimintavuoden 2015 aikana perustettiin Keudan seniorit, jonka puheenjohtajana Hannu Heikkilä toimii. HANNU LAURILA Kuntayhtymän johtaja

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

3

KEUDAN VUOSI 2015 TAMMIKUU

HELMIKUU

Keudan ammattiopisto ja Keravan lukio solmivat opiskelijoiden urheiluvalmennuksen yhteistyösopimuksen kuuden paikallisen urheiluseuran kanssa.

MAALISKUU

HUHTIKUU

TOUKOKUU

Keudan opiskelijat voittivat SAKUstars-kisoissa Oulussa kaksi kultaa, hopean ja kuusi pronssia. Lisäksi he saivat viisi kunniamainintaa. Keuda ja Laurea ammattikorkeakoulu solmivat yhteistyösopimuksen.

Keudan seniorit ry perustettiin.

­ an ensim udenma n u v s Keski-U a nk yrityste ­ mäisen n Kasvu u il a p il k s u a rr t a sp päivä kiitorata Openin dassa u e K ttiin järjeste kuussa. ja huhti maalis-

4

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

Eveliina Laitio voitti Turussa järjestetyissä Taitaja-kisoissa kultaa kukkasidonnasta ja Tuomas Pöyry verkkosivujen tuottamisesta. Joonas Ojala ylsi hopealle automaalauksessa. Toukoku ussa Opp i­sopimus keskukse n järjestä mä Keud After Wo a rk kokos i yhteen sata alue noin en yrittä jää verko tumaan stoija viihtym ään yhde ssä.

KESÄKUU

Sidosr

yhmä analyy tuloks sin et esit eltiin Keuda n yhty mäha tukse llille lok akuus sa.

Keuda oli mukana Sibeliuksen juhlavuoden Sibbe-piknikillä Järvenpäässä.

Maan hallituksen hallitusohjelma julkaistiin. Ohjelmassa mainittiin ensimmäisen kerran ammatillisen koulutuksen reformi.

HEINÄKUU

ELOKUU

Kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä lähti eläkkeelle ja uusi kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila aloitti työnsä.

Uudet osaam isperu set op steietussu unnite otettii lmat n elok uussa käyttö ön Ke u dan amma ttiopis tossa.

SYYSKUU

Keudan ammattiopiston rehtori Pekka Aittoniemi osallistui itsenäisyyspäivänä presidentin vastaanotolle.

LOKAKUU

MARRASKUU

Keudan strategiatyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran valmistelemaan uutta strategiaa.

JOULUKUU

Oppisopimuskeskus järjesti kansainvälisen Future of Learning -seminaarin Keravalla.

Finlandia-talolla esiteltiin Keudan nuorisotakuuhankkeet OKM:n työssäoppimisen ja nuorten oppisopimuskoulutuksen uudistamisen päättöseminaarissa.

Monen järvenpääläisen entisenä kotitalous­o­pettaja­opistona tunte­man Keudan Paatelarakennuksen avajaisia vietettiin perinpohjaisen remontin jälkeen lokakuussa.

Saaren kartanon Joulumaa oli 21 400 kävijällään enski-Uud ussa Ke u k Mäntsälän ylivoimaimä lu ty u Jo ­kun­tayh oulutus k n sesti suosituin yleisön je a o a ik m na n kaikkie ustapahtuma vuonna u is sai tiedo ll e s k asta tulo 2015. 3 €. suurimm a 568 65 n o tt e n , ta s a h ra

Joulukuussa Keuda solmi ensimmäisen virallisen työ elämän kumppanuussopimuksensa Transval Groupin kanssa.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

5

ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN

KEUDAN ORGANISAATIO 2015 YHTYMÄVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA YHTYMÄHALLITUS KONSERNIPALVELUT YHTYMÄPALVELUT Toimisto-, tieto­hallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalvelut

KEUDAN OPPISOPIMUSKESKUS

AMMATTIOSAAMISEN TOIMIKUNTA KEUDAN AMMATTIOPISTO • tuotannon ja tekniikan ala • palvelu- ja luonnonvara-ala • hyvinvointi- ja kulttuurialat sekä ohjaavat koulutukset

KEUDAN AIKUISOPISTO

• tekniikan ja liikenteen ala • palvelualat • hyvinvointialat • luonnonvara- ja ympäristöala • kulttuuri- ja media-ala

6

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN jäsenkuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula. Tulosalueita ovat Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto, Keudan oppisopimuskeskus, yhtymäpalvelut ja konsernipalvelut.

Keudan johtoryhmä. Heli Vastamäki (vas.) , Anne Vuorinen, Riitta Narko, Pekka Aittoniemi ja Hannu Laurila.

JOHTORYHMÄT 2015 KUNTAYHTYMÄN JOHTORYHMÄ

• Hannu Laurila, kuntayhtymän johtaja, johtoryhmän puheenjohtaja • Pekka Aittoniemi, rehtori, Keudan ammattiopisto • Riitta Narko, rehtori, Keudan aikuisopisto • Anne Vuorinen, oppisopimusjohtaja, Keudan oppisopimuskeskus • Heli Vastamäki, viestintäpäällikkö, johtoryhmän sihteeri

KEUDAN AMMATTIOPISTON JOHTORYHMÄ

• Pekka Aittoniemi, rehtori, johtoryhmän puheenjohtaja • Kaija Arpiainen, toimialarehtori (palvelualat ja luonnonvara-ala) • Mika Hagelin, toimialarehtori (tuotannon ja tekniikan alat) • Juha-Petri Niiranen, toimialarehtori (hyvinvointi- ja kulttuurialat) • Henna Hyytiä, opetuspäällikkö • Erja Kärnä, opiskelija-asioiden päällikkö • Tarja Mero, hallinnon assistentti, johtoryhmän sihteeri

KEUDAN AIKUISOPISTON JOHTORYHMÄ

• Riitta Narko, rehtori, johtoryhmän puheenjohtaja • Risto Asp, toimialapäällikkö (tekniikan ja liikenteen ala) • Outi Komi, toimialapäällikkö (palvelualat) • Paula Niemelä, toimialapäällikkö (luonnonvara- ja ympäristöala) • Suvi Päivärinta, toimialapäällikkö (hyvinvointialat) • Riikka Siitonen, toimialapäällikkö (kulttuuri- ja media-ala) • Ari Ikävalko, asiakkuuspäällikkö • Anne Hosio-Paloposki, aikuiskoulutuspäällikkö • Tarja Mero, hallinnon assistentti, johtoryhmän sihteeri

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

7

YHTYMÄVALTUUSTO JA YHTYMÄHALLITUS

AMMAT TIOSAAMISEN TOIMIKUNTA JA NEUVOT TELUKUNNAT

YHTYMÄVALTUUSTON PUHEENJOHTAJANA on toiminut Seppo Larmo Keravalta ja yhtymähallituksen puheenjohtajana Juha Salo Sipoosta. Keudan hallinnossa on asiantunteva ryhmä elinkeinoelämän, koulutuksen, kunnallishallinnon sekä myös opiskelijan ja opettajan näkökulman osaavia jäseniä. Toimintavuoden aikana yhtymähallitus piti 10 kokousta ja käsitteli 78 pykälää. Yhtymävaltuustolla oli kaksi kokousta.

LAKI AMMATILLISESTA koulutuksesta säätää, että ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuksen järjestäjän tulee asettaa toimielin, johon kuuluu koulutuksen järjestäjää, opettajia ja opiskelijoita sekä asianomaisen alan tai asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää edustavia jäseniä. Toimielimen nimi on Ammattiosaamisen toimikunta ja Keudassa se toimii samalla myös Sora-lainsäädännön edellyttämänä monijäsenisenä toimielimenä (Sora-toimielin). Ammattiosaamisen toimikunnan puheenjohtajana on toiminut johtaja Seppo Oksa Oracle Oy:stä. Kuntayhtymällä on neuvottelukuntajärjestelmä, johon kuuluu seitsemän klusterityyppistä ammatillista neuvottelukuntaa. Kukin neuvottelukunta edustaa laajaa toimialaa, jonka vastuualueelle kuuluu monta eri ammatillista perus- ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoa. Neuvottelukunnat kokoontuvat tarvittaessa useampana eri jaostona käsiteltäessä esimerkiksi yksittäisten koulutusalojen opetussuunnitelmia. Neuvottelukunnissa on jäseninä yli 100 elinkeinoelämän edustajaa.

YHTYMÄVALTUUSTO 2013–2016 Varsinainen jäsen Koskela Marko Aalto Tiina Vainikka Kristiina Vesterinen Mikko Larmo Seppo Linros Jüri Liukkonen Oili Ovaska Joanna Kanerva Hans Nykänen Martti Virtanen Matti Lindfors Markku Pellinen Seppo Suomi Maire Nurmi Jaakko Myyryläinen Miia Piri Valtteri Jokinen Irma Järvinen Aarno Kinnunen Kari Väyrynen Leena

Varajäsen Peltosaari Paavo Tirronen Pirjo Siukola Jaana Vähäsarja Ossi Lahtinen Ulla Niskanen Jari Vuorensyrjä Juha-Matti Kauppinen Saija Manninen Marjaana Hallikainen Heli Hammert Hans Lihr Jyrki Laine Kalevi Rousu Sirkka Nieminen Tea Kuntsi Maija Karjalainen Virpi Visuri Päivi Häyrinen Seppo Rosenqvist Ulla Pöyhtäri Jukka

Järvenpää ” ” ” Kerava ” ” ” Mäntsälä ” ” Nurmijärvi ” ” Pornainen Sipoo ” Tuusula ” ” ”

YHTYMÄHALLITUS 2013–2016 Varsinainen jäsen Juha Salo, pj. Sipoo Jari Aronen, vpj. Nurmijärvi Hannu Aarrelampi, Pornainen Eva Kuntsi, Sipoo Tapio Bergholm, Järvenpää Joanna Ovaska, Kerava Maija-Liisa Pyykkönen, Järvenpää Tuija Reinikainen, Tuusula Merja Winha-Järvinen, Nurmijärvi

8

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

Varajäsen Anne Peisanen, Sipoo Mira Lappalainen, Nurmijärvi Marja-Leena Tainio, Pornainen Matti Kalvia, Sipoo Maj Packalen, Järvenpää Pekka Kauhanen, Kerava Jukka Pöyhtäri, Tuusula Marco Ceder, Tuusula Markku Lindfors, Nurmijärvi

AMMAT TIOSAAMISEN TOIMIKUNTA Elinkeinoelämän edustajat • Marjo Jaspa, kehitysjohtaja, Kiitosimeon Oy • Elisa Koivuluoma, siivoustyönjohtaja, Keravan kaupunki • Eero Lahtinen, työvoima- ja turvallisuuspäällikkö, Lemminkäinen Talo Oy • Pj. Seppo Oksa, johtaja, Oracle Oy Opettajien edustajat ja varajäsenet • Marika Palsio • Michael Schafranek (Jorma Valtonen) • Vesa Ylinampa (Leena Suurla) Opiskelijoiden edustajat syyskuusta 2015 lähtien • Kimi Tsutsunen • Roni Ronkonen Koulutuksen järjestäjän edustajat ja varajäsenet • Pekka Aittoniemi, rehtori (Tiina Halmevuo, arviointijohtaja) • Kaija Arpiainen, toimialarehtori (Hannu Laurila, kuntayhtymän johtaja) • Erja Kärnä, opiskelija-asioiden päällikkö (Johanna Leinonen, opinto-ohjaaja) • Sihteeri Henna Hyytiä, opetuspäällikkö

KEUDAN ARVOT JA STRATEGIA KEUDAN ARVOT VUONNA 2015

MISSIO

VISIO 2020

TOIMINTA-AJATUS

Arvostamme ammattitaitoa Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen Toimimme vastuullisesti Uudistumme yhteistyössä

Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa kansainvälistä ammatillista huippuosaamista.

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistuva suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja, sekä työllistymisen edistäjä kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, vetovoimaisia ja työelämälähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja.

STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA TOIMINNALLISET TAVOIT TEET 2015 KUNTAYHTYMÄN STRATEGIA on hyväksytty yhtymävaltuustossa toukokuussa 2011. Tällöin strategian laatimisessa olivat mukana niin henkilöstö, opiskelijat kuin ulkoiset sidosryhmät. Visio on asetettu vuoteen 2020. Missio, toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät ovat suhteellisen pysyviä, ja ne on asetettu vuosille 2011–2015. Kuntayhtymän yhtymästrategia on viime aikoina uusittu kerran valtuustokaudessa ja sen puolivälissä. Tämän saman rytmin noudattamien olisi edellyttänyt, että strategiaprosessi olisi käynnistetty loppu-

vuodesta 2014. Johtuen mm. kuntarakenneselvityksestä yhtymähallitus kuitenkin päätti kokouksessaan 18.9.2014, että varsinainen strategiaprosessi käynnistetään vasta lukuvuoden 2015–2016 aikana ja että tässä vaiheessa teetetään strategiatyön pohjaksi sidosryhmäanalyysi. Samalla yhtymähallitus päätti päivittää strategiset päämäärät vuosille 2015–2016 ja niille asetettavat toiminnalliset tavoitteet. Strategiset päämäärät ja niiden perusteella johdetut toiminnalliset tavoitteet on hyväksytty yhtymähallituksessa.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

9

EDISTÄMME OPISKELUKYKYÄ, OPPIMISTA, LAADUKASTA HENKILÖKOHTAISTA OPISKELUN OHJAUSTA JA OPETUSTA Mahdollistamme joustavat opintopolut Ammattiopistossa aloitettiin teemoitettujen opintopolkujen suunnittelu opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä ja toteutuksia on suunniteltu lukuvuonna 2015–2016. Nimikilpailun tuloksena teemoitetut opintopolut nimettiin seuraavasti: Keuda Maailmanmatkaaja, Keuda Sporttihirmu, Keuda Taitaja, Keudasta korkea-asteelle, Keuda Yhteistyö, Keuda Yrittäjätoiminta ja Keuda Moniosaaja. On myös suunniteltu erilaisia tapoja suorittaa tutkinto, kuten x+y-malli. Aikuisopistoissa uudistettiin ammattitutkintojen aikataulutusta ja koulutukseen sisäänotto muutettiin joustavammaksi. Aikuisopistossa on kehitetty koulutusten rakennetta ja sisältöä, jotta mahdollistettaisiin entistä paremmin joustavat opintopolut. Niitä on toteutettu entistä enemmän yli tutkintorajojen sekä yli alojen. Koulutusmalleja on kehitetty, jotta saadaan hyvät päätoimiset opintopolut opiskelijoille, joilla ei ole työpaikkaa tai työssä oppimispaikkaa koulutuksen alussa. Oppisopimuskeskus on koordinoinut OKM:n rahoittamaa Työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä Työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen -hankekokonaisuutta, jonka puitteissa on yhdessä Keudan ammattiopiston kanssa kehitetty Keudan x+y-mallia. Keudan mallia on esitelty OKM:n järjestämillä valtakunnallisilla koulutuspäivillä hyvänä toteutusesimerkkinä. Keudan hanketoiminnalla on tuettu osaamisperusteisuuden käyttöönottoa ja yksilöllisten opintopolkujen suunnittelua/mahdollistamista (mm. KOLVI- ja JOHTO-hankkeet). Tieto- ja viestintäteknologian pedagogista hyödyntämistä on

10

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

tuettu vahvasti. Luotain-tukiryhmän toiminta on vakiintunut ja tvt-koulutuksia tarjotaan koko henkilöstölle. Laurea-ammattikorkeakoulun ja Keudan välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin huhtikuussa. Tämän jälkeen käynnistettiin väyläopintojen pilotti kauneudenhoitoalalla. Väyläopintoja laajennetaan systemaattisesti myös muille yhteisille opintoaloille Tehostamme tieto- ja viestintäteknologian pedagogista hyödyntämistä Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä opetuksessa on palkattu kehittämään verkko-pedagogiikan kehittäjä ja kehittämistä johtamaan on nimetty ohjausryhmä. Itse kehittäminen toteutetaan Luotain-ryhmän innovaatioina, joita levitetään yhteisissä tapaamisissa ja koulutusyksiköihin nimettyjen tulihenkilöiden toimesta. Verkkoon on tehty uutta opetusmateriaalia ja verkko-oppimisen osuutta on pyritty lisäämään sekä kannustettu verkkomateriaalin tuottamiseen. Suurin osa aikuispiston kouluttajista on ottanut Moodlen käyttöön. Vahvistamme esimiesten osaamista ja johtamistaitoja Esimiehille on järjestetty sisäistä koulutusta kulloinkin ajankohtaisista asioista. Lisäksi he ovat osallistuneet aktiivisesti ammatillisen koulutuksen johdolle tarkoitettuihin koulutustilaisuuksiin. Johtamistaitoja on kehitetty myös erilaisissa yhteistyöhankkeissa, kuten esim. Uusi Osaaja -hanke. Myös esimiesten virtuaalisen viestinnän ja vuorovaikutuksen osaamista on kehitetty.

TARJOAMME TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ JA VETOVOIMAISIA KOULUTUS- JA TYÖELÄMÄPALVELUJA

KEHITÄMME HENKILÖSTÖMME OSAAMISTA JA TYÖHYVINVOINTIA SEKÄ ORGANISAATION SISÄISTÄ YHTEISTYÖTÄ

Keräämme ja hyödynnämme työelämäpalautetta koordinoidusti Työelämäpalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen ei ole vielä systemaattista ja vaatii tulosalueiden yhteistyötä. Ammattiopistossa pilotoitiin Innolink-järjestelmää, joka on kehitetty erityisesti työelämäpalautteen keräämistä varten. Aikuisopistossa jatkettiin asiakkuuksien hallintajärjestelmän CRM:n käyttöönottoa. Oppisopimuskeskuksessa on useiden vuosien ajan kerätty työelämäpalautetta niin työpaikkakouluttajilta kuin yrittäjien mentoreiltakin.

Tuemme henkilöstön työkyvyn ylläpitoa Keudalla on työsuojelun toimintaohjelma vuosille 2014–2017 ja työsuojelun toimintasuunnitelma vuodelle 2015, jotka ovat ohjanneet henkilöstön työkykyä ylläpitävää toimintaa. Kehityskeskusteluissa käydään henkilöstön kanssa keskustelu kehittymissuunnitelmasta ja kartoitetaan erityisosaamista (mm. tvt-osaaminen). Osaamista ja työhyvinvointia parantamaan on organisoitu myös vertaismentoroinnin mahdollisuus.

Viestimme Keudasta yhtenäisesti Vuonna 2015 toteutettiin sisäisen johtamisviestinnän henkilöstökysely ja sitä täydentävät syventävät haastattelut. Tuloksia hyödynnetään viestinnän kehittämisessä Keudassa.

Teemme osaamiskartoitukset osana kehityskeskustelukäytäntöä Varsinaista osaamiskartoitusta ei ole tehty, mutta osaamisen kehittämissuunnitelma tehdään kaikille kehityskeskustelujen yhteydessä. Integroimme hanketoiminnan osaksi arkea Hanketoiminnan prosessit on kuvattu ja toimintaa tukevia dokumentteja koottu. Prosessivastuiden määrittely on vielä kesken. Esimiehille ja hanketoimijoille järjestettiin hankekatsaus tammikuussa 2015. Katsauksessa annettiin kattavasti tietoa meneillään olevista hankkeista. Suunniteltiin perustettavaksi kehittämistoiminnan ohjausryhmä, mutta sen perustamista lykättiin vuodenvaihteeseen 2015–2016 yhteisten palvelujen uudelleenorganisoinnin vuoksi.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

11

TEEMME VAIKUTTAVAA YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄN, JÄSENKUNTIEN JA JULKISHALLINNON MUIDEN SIDOSRYHMIEN KANSSA

TOIMIMME ASIAKASLÄHTÖISESTI, TALOUDELLISESTI JA TEHOKKAASTI NOUDATTAEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERIAATTEITA

Edistämme nuorisotakuun toteutumista yhteistyössä jäsenkuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Olemme tehneet yhteistyötä omistajakuntien työpajojen kanssa ja kehittänyt malleja työpajatoiminnan opinnollistamiseksi. Maahanmuuttajien koulutustarpeeseen on vastattu toteuttamalla useampia erilaisia maahanmuuttajille suunnattuja koulutuksia. Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) piiriin kuuluvien opiskelijoiden määrä on kasvanut. Osallistuminen kuntien nuorisotakuutyöryhmien työryhmiin on entisestään lisännyt verkostokumppanien määrää. Verkostotyön ja nuorisotakuuhankkeiden käytännön toteutuksen lähtökohtana on ollut oman roolin kirkastaminen erilaisissa verkostoissa tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjaamo Keski-Uusimaa -hanke käynnistyi maaliskuun alussa. Keuda koordinoi hanketta, jossa ovat mukana seitsemän omistajakunnan lisäksi Hyvinkää sekä alueen muut ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjät, Hyria, Seurakuntaopisto, TTS Koulutus sekä Validia. Hankkeen tavoitteena on luoda alueelle pysyvä Ohjaamo-toteutusmalli. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Koulutustakuun kuntakokeilun kanssa. Lisäksi Keuda on toteuttajana mukana Yhdessä koulutustakuuseen -hankkeessa, jota Uudenmaan liitto koordinoi.

Organisoimme toimivat opiskelijapalvelut Opiskelijapalveluiden organisoiminen on edistynyt Keudan toimistopalveluita keskittämällä. Toimintavuoden aikana opintotoimistopalvelut organisoitiin uudelleen ja kehitettiin hakupalveluita.

Teemme sidosryhmäanalyysin Sidosryhmäanalyysi toteutettiin keväällä 2015, sen tuloksia hyödynnetään Keudan strategiatyön tukena.

12

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

Rakennamme kestävän kehityksen toimintamallin Koko kuntayhtymää koskevaa kestävän kehityksen toimintamallin rakentaminen ei toteutunut. Kestävä kehitys on osana pedagogisissa suunnitelmissa ja koulutuksen toteuttamisessa. Valmistaudumme uuden rahoitusjärjestelmän käyttöönottoon Rahoituksen kiristyminen on huomioitu kaikessa pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja operatiivisissa ratkaisuissa. Joustavilla opintopoluilla voidaan nopeuttaa valmistumista, millä puolestaan edistetään suorituksiin perustuvan rahoituksen maksimointia. Aikuisopistossa on lisätty kouluttajien osaamista eri rahoitusmalleista ja niiden hyödyntämisessä asiakasratkaisuissa.

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kuntayhtymä on vuonna 2015 edelleen tehostanut toimintaansa ja toteuttanut taloudellisesti ja innovatiivisesti ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta Keski-Uudellamaalla. TUTKINNON UUDISTUKSEN (TUTKE-hanke) yhteydessä kaikki tutkinnon perusteet uudistettiin 1.8.2015 lähtien. Niiden pohjalta ammattiopistossa toteutettiin opetussuunnitelmien uudistustyö. Uudet ops:t otettiin käyttöön 1.8.2015 ja

ne on rakennettu osaamisperusteisuuden ideologialle ja niissä toteutuvat entistä paremmin joustavat opintopolut ja ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien integrointi. Myös työelämälähtöisyys on huomioitu entistä vahvemmin.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

13

HANKKEET KEUDA ON HYÖDYNTÄNYT kehittämistoiminnassaan monipuolisesti hankerahoitusta. Hankerahoitusta on saatu usealta eri taholta (mm. EU-rakennerahastot, Opetushallitus, Aluehallintovirasto, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO). Vuonna 2015 hankkeet ovat liittyneet opiskelijoiden ohjaukseen, läpäisyn edistämiseen, kansainväliseen liikkuvuuteen, osaamispisteisiin siirtymiseen sekä laadunhallinnan kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisavustuksilla on oppisopimuskeskuksen hallinnoimana kehitetty oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksoja, työssäoppimisen laatua, nuorten aikuisten osaamisohjelman hakevaa ja tukevaa toimintaa sekä aikuisten osaamisperustan vahvistamista. Vuonna 2015 käynnistyi myös kolme erittäin isoa ja merkittävää hanketta, joita Keuda koordinoi. Näistä kaksi (Ohjaamo Keski-Uusimaa ja OpsoDiili) ovat Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja yksi (SAFHY, Safety and hygiene - safer environment) Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamia. Ohjaamo Keski-Uusimaa -hankkeen keskeisenä tavoitteena on syrjäytymisvaarassa olevien (pääsääntöisesti alle 25-vuotiaiden) nuorten yhteisen alueellisen ohjaus- ja tukipalvelumallin kehittäminen. Hanke käynnistyi maaliskuussa 2015 ja se jatkuu helmikuun loppuun 2018. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Keski-Uudenmaan kuntakokeiluhankkeen kanssa. Kuntakokeiluhankkeessa tavoitteena on kehittää nuorisotakuun alueellista kokonaisprosessia. Lisäksi kuntayhtymä on mukana Uudenmaan liiton koordinoimassa Yhdessä koulutustakuuseen -hankkeessa. OpsoDiili-hankkeen tavoitteena on oppisopimustoiminnan käytänteiden yhdenmukaistaminen sekä oppisopimustietoisuuden kasvattaminen. Hankeaika jatkuu vuoden 2017 loppuun. SAFHY, Safety and hygiene – safer environment -hank-

14

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

keen tavoitteena on kehittää hygieniaan liittyvää osaamista hoito- ja hoiva-alalla sekä puhdistuspalvelualalla ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä. Hankkeessa tuotetaan monikielinen (suomi, viro, venäjä ja englanti) verkko-opetusmateriaali, jota voidaan hyödyntää ammatillisessa koulutuksessa ja työpaikoilla. YES Uusimaa toimi kuntien ja hankerahoituksella lokakuun loppuun asti. Toiminnan tarkoituksena on ollut tukea kuntien yrittäjyyskasvatustyöryhmien ja opettajien toimintaa yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa Kuuma+-alueella sekä Itä-Uudellamaalla. Valmennuksiin ja koulu-yritysyhteistyötilaisuuksiin osallistui vuoden aikana yli 3 000 opettajaa ja 200 yritysten edustajaa. Vuoden 2015 kärkihankkeena jatkui ammatillisen koulutuksen läpäisyn edistämishanke KOLVI OY (yhteistyössä Omnian, Luksian ja Varian kanssa). Hankkeessa kehitettiin edelleen Keudan ammattiopiston osalta yksilöllisten opintopolkujen käyttöönottoa. Keuda toimi myös kaikkien läpäisyhankkeiden kansallisena koordinaattorina. Läpäisyn tehostamisohjelma päättyi vuoden 2015 lopussa. Ammatillisten perustutkintojen perusteet tulivat voimaan 1.8.2015, jolloin myös kaikki jatkavat opiskelijat siirtyivät osaamispisteisiin. JOHTO-hanke tuki opiskelijoiden suoritustietojen siirtämistä opintohallintojärjestelmässä. Lisäksi SePPO-hankkeessa tehtiin opintohallinnon elinkaaren mukaisesti selvitys Keudan toimintaprosesseista ja järjestelmän käytöstä. Valtakunnalliseen Osaava-ohjelmaan liittyen jatkettiin henkilöstön osaamisen kehittämistä Uusi Osaaja 4 -hankkeessa. Aiemmin tehdyn osaamiskartoituksen pohjalta järjestettiin tarvittava määrä opetushenkilöstön tvt-täydennyskoulutuksia. Lisäksi käynnistettiin Luotain-ryhmä, jonka jäsenet toimivat opetushenkilöstön tukena verkkopedagogiikan ratkaisujen käyttöönotossa ja kehittämisessä.

L

EN ELIJOID N OPISK INE L Ä V AIN Y LI K A NS A S VO I UUS K IIKKUV

25

%.

KANSAINVÄLISYYS KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS opiskelijoiden osalta kasvoi merkittävästi (yli 25 %). Keuda toimi aktiivisesti eri kv-verkostoissa ja koordinoi neljää Erasmus+-hanketta. Uutena aluevaltauksena oli Venäjä, jonne luotiin uusia työelämäsuhteita. Kv-liikkuvuuteen liittyvät prosessit ja toimintaohjeet on tehty.

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN ENNAKOINTITYÖTÄ on tehty monipuolisesti jatkuvalla yhteistyöllä kuntien elinkeinotoimen ja yritysten kanssa sekä järjestämällä mm. ennakointifoorumeja ja osallistumalla Ennakointikamarin työhön. Vuoden aikana toteutettiin Työvälineitä ennakointiin -levityshanke, jossa aikaisemmin kehitettyjä ennakoinnin työvälineitä muokattiin ja levitettiin yritysten ja sidosryhmien käyttöön. Hankkeen tuotokset on viimeistelty yhteistyössä alueen pk-yritysten kanssa ja vapaasti saatavilla Keudan nettisivuilla www.keuda.fi/ennakoinnintyokalut. Ennakointifoorumi klusterineuvottelukuntien ja sidosryhmien jäsenille toteutettiin huhtikuussa. Tämän lisäksi

klusterineuvottelukunnille järjestettiin sekä infotilaisuuksia että työpajoja ennakointiin ja työvälineiden hyödyntämiseen liittyen. Yhteensä tilaisuuksiin osallistui noin 800 henkilöä. Mukana olivat mm. Keudan ryhmänohjaajat, liiketoiminnan opettajat sekä opinto-ohjaajat, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksen ja Uusyrityskeskuksen henkilöstö, yrittäjäjärjestöjen hallituksen jäsenet sekä Keski-Uudenmaan kauppakamarijaoksen hallitus. Lisäksi osallistuttiin messuille, seminaaripäiviin sekä Keski-Uudenmaan Elinkeinopäivään. Vuoden aikana kokoonnuttiin myös eri tulosalueiden edustajien kanssa suunnittelemaan neuvottelukuntatyön, työelämäyhteistyön sekä ennakoinnin systematisointia.

LAADUNHALLINTA KEUDAN LAADUNHALLINNAN osalta vuoden 2015 tavoitteissa edettiin suunnitellusti. Keudassa tehtiin Kansallisen arviointikeskuksen toimeenpanema laadunhallintajärjestelmien itsearviointi. Syksyllä 2014 saadun laatupalkintoraportin, laa-

dunhallinnan itsearvioinnin tulosten ja johdon katselmuksen tulosten pohjalta koottiin Keudan kehittämiskohteet, joista valittiin keskeisimmät vuoden 2016 talousarviotavoitteisiin. Keudan strategiatyö käynnistyi vuoden 2015 lopulla.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

15

HENKILÖSTÖ KESKIVERTOKEUDALAINEN VUONNA 2015

T VUO

IA S

OLI

NS

A IR

A AN

A

PÄI VÄ Ä .

-

N A IN

EN .

A SUN JÄR VENPÄ Ä S SÄ JA T YÖSK EN TELEN VAKIT UIS ES TI AMMAT TI OPIS TON OPE T TAJA NA .

16

TÄYDENNYSKOULUTUSPÄIVÄÄ.

10

N O LE

48

4,5

MINULLA OLI

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

O LE N KOR K KOU E A S T I LU TE T TU JA PÄ T T YÖ E VÄ HÖN I.

KEUDAN PÄÄTOIMISEN HENKILÖSTÖN määrä 31.12.2015 oli 681 henkilöä (mukana palkattomalla virkavapaalla olevat henkilöt). 681 henkilöstä oli naisia 63 % ja miehiä 37 %. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä oli 432 henkilöä. Kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä oli 222 henkilöä ja kunnallisen teknisen henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä oli 28 henkilöä. Ammattiopistossa toimi 31.12.2015 sivutoimisena tuntiopettajana 27 henkilöä. Vastaavasti aikuisopistossa oli sivutoimisena tuntiopettajana 13 henkilöä 31.12.2015. Vuoteen 2014 verrattuna henkilöstömäärä on kasvanut eniten aikuisopistossa ja oppisopimuskeskuksessa. Keudan vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vuonna 2015 oli pysynyt samana kuin vuonna 2014 eli 83 %:ssa. Keudan henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti henkilöstö pyritään rekrytoimaan vakinaisiin työ- ja virkasuhteisiin. Määräaikaiset työsuhteet tulevat kysymykseen lähinnä sijaisuuksissa ja hanketoiminnassa. Määräaikaisuuden perusteena voi olla myös se, että henkilöllä ei ole pätevyyttä hoitamaansa tehtävään (esim. opetustehtävässä toimivalta henkilöltä puuttuu pedagoginen pätevyys). Joitakin uusia hen-

kilöitä on rekrytoitu vuonna 2015 määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen koska ei ole vielä tiedetty ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksia Keudassa. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli 59 henkilöä (osa-aikaeläkeläiset, osatyökyvyttömyyseläkeläiset sekä muut osaaikaiset). Työllistämistuella oli vuoden 2015 aikana 10 henkilöä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta henkilöstöä, kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Yhden henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi (normaalin työajan ylittävää työtä ei oteta laskennassa huomioon). Taulukossa on esitetty henkilötyövuosien lukumäärä tulosalueittain vuonna 2015. Henkilötyövuosien lukumäärä oli 635,5. Henkilötyövuosien määrä on pysynyt lähes samana verrattuna vuoteen 2014.

HENKILÖTYÖVUODET TULOSALUEITTAIN VUONNA 2015 (NAISET JA MIEHET) 200

635,5 YH TEENSÄ

180 160

HENKILÖTY ÖVUOTTA.

140 120 100 80 60 40 20 0

AMMATTIOPISTO

AIKUISOPISTO

OPPISOPIMUSKESKUS

KONSERNIPALVELUT

YHTYMÄPALVELUT

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

17

HENKILÖSTÖN IKÄRAKENTEEN JAKAUMA

65>

1,2

<30

%

4,4

%

60-64

11,6

HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ oli koko Keudassa 48,1 vuotta, kun se oli 48,4 vuotta vuonna 2014. Keudan henkilöstön ikäjakauma on esitetty alla olevassa taulukossa sekä kuvassa. Keudan henkilöstöstä on 50-vuotiaita tai vanhempia 48 prosenttia. Eläköityminen tulee koskemaan lähes puolta Keudan henkilöstöstä tulevan 15 vuoden aikana. Keski-iät tulosalueittain olivat: ammattiopisto 48,4 vuotta, aikuisopisto 49,8 vuotta, konsernipalvelut 46,4 vuotta, oppisopimuskeskus 46,3 vuotta ja yhtymäpalvelut 46,2 vuotta.

35,3 IN KE SK L AIS T E K E U DA 2015 A N N O VU IK Ä OLI

VUOT TA

HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA KEUDAN TULOSALUEILLA

Ammattiopisto Aikuisopisto

40 %

Korsernipalvelut Oppisopimuskeskus

30 %

Yhtymäpalvelut

20 %

10 %

0%

18

alle 30 v.

30-39

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

40-49

50-59

60-64

30-39

14,1

%

50-59

48,1

50 %

%

65-

.

%

40-49

33,4

%

ELLA OLI KEUDAL AIS SKIMÄ ÄRIN KE 15 VUONNA 20

KEUDALAISTEN TÄYDENNYSKOULUTUSPÄIVIEN MÄÄRÄ TULOSYKSIKÖITTÄIN VUOSINA 2014 JA 2015 11 10 9

4,5

2014

KOULU TUSTÄYDENNYS PÄIVÄ Ä.

2015

8 7 6 5 4 3 2 1 0

Ammattiopisto

Aikuisopisto

Oppisopimus- Konserni- ja keskus yhtymäpalv.

Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrä per päätoiminen henkilö tulosalueittain. Täydennyskoulutusten määrää on seurattu tuntitasolla. Kuvan koulutuspäivät on laskettu määrittelemällä yhden koulutuspäivän kestoksi 6 tuntia.

HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHIT TÄMINEN KEUDAN AMMATTIOPISTON opetushenkilöstöstä 94 %:lla on viran edellyttämä kelpoisuus. Keudan aikuisopiston kouluttajista 81 % on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Keudassa käydään vuosittain kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelu voidaan käydä joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluna. Kaikille on kuitenkin tarjottava mahdollisuutta henkilökohtaiseen kehityskeskusteluun, ja se on käytävä vähintään joka toinen vuosi. Kehityskeskustelun osana on henkilökohtaisten ja/tai ryhmän osaamisen kehittämistarpeiden määrittäminen sekä osaamisen kehittämisen suunnitelmien laatiminen. Vuoden 2015 kehityskeskustelukierros käynnistyi joulukuussa 2015 ja päättyy helmikuuhun 2016. Kehityskeskusteluiden ja niihin liittyvien osaamisen kehittämisen suunnitelmien dokumentoinnissa hyödynnetään sähköistä kehityskeskustelutyökalua. Yllä olevassa kuvassa on esitetty Keudan henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrä tulosyksiköittäin vuosina 2014 ja 2015. Päivien lukumäärä on laskettu jakamalla täydennyskoulutustuntien määrä kuudella. Täydennyskoulutusten määriä seurataan tuntitasolla HR-järjestelmässä. Vuoden 2016 alusta konsernipalvelut ja yhtymäpalvelut tulosalueet yhdistyivät yhteiset palvelut -tulosalueeksi. Tästä yhdistymisestä johtuen konsernipalveluiden ja yhtymäpalveluiden koulutuspäiviä ei saatu raportoitua erillisinä HR-järjestelmästä. Henkilöstön täydennyskoulutuspäivät tallennetaan HRjärjestelmään. Järjestelmään muodostuu jokaiselle henkilölle oma koulutuskortti, josta ilmenee henkilön osaamisen kehittäminen huomioiden varsinaiseen koulutukseen kuluneen ajan. Koulutuspäivien lukumäärä per henkilö vuonna 2015

oli 4,5 päivää. Vuonna 2014 koulutuspäiviä oli 4,2 päivää per henkilö. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuotettiin itse sekä ostettiin kumppaneilta. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen osalta tehtiin yhteistyötä mm. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Osana kehityskeskusteluita on henkilökohtaisten osaamisen kehittämisen suunnitelmien laatiminen. Lisäsi koko henkilöstö osallistui vuosittaiseen yhteiseen Keuda-päivään, jonka teemana oli Keuda Nyt – Keuda tulevaisuudessa. Syksyllä 2013 alkanut uudelle opetushenkilöstölle suunnattu vertaisryhmämentorointi jatkui vuonna 2015. Vertaisryhmien tapaamisia on ollut noin kahden kuukauden välein ja niiden tavoitteena on tukea uusia opettajia työssään. Ryhmät käsittelevät koulutettujen mentoreiden ohjauksessa ryhmän yhdessä määrittelemiä työhön liittyviä asioita työssä jaksamisen tueksi. Keudassa on tällä hetkellä kaksi vertaismentorointiryhmää. Keuda on ollut mukana Aluehallintoviraston OSAAVA rahoituksella toteutettavassa Koulutuskeskus Salpauksen koordinoimassa hankkeessa, jossa hyödynnetään 70-20-10-mallin mukaista toimintaa henkilöstön osaamisen kehittämisessä. 70-20-10-mallin ideana on se, että ihminen omaksuu työelämässä 70 % oppimistaan asioista kokemuksen kautta: työssä oppimalla, tarttumalla uusiin haasteisiin ja ratkaisemalla ongelmia. Oppimisesta 20 % tapahtuu toisilta henkilöiltä vuorovaikutuksen ja palautteen annon kautta, sekä jakamalla kokemuksia. Oppimisesta 10 % tapahtuu formaalin oppimisen kautta eli perinteisissä koulutustilaisuuksissa.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

19

TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT JA HYVINVOINTI TERVEYSPERUSTEISIA POISSAOLOJA ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Alla olevassa pylväskuvassa on esitetty terveysperusteisten poissaolojen määrä Keudan tulosalueilla. Terveysperusteisten poissaolojen osuus teoreettisesta työajasta vuonna 2015. Teoreettinen työaika = kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työ-aikaa lyhentävät arkipyhät sekä koulutyön keskeytysaika. Terveysperusteisten poissaolopäivien määrä per henkilötyövuosi oli koko Keudassa 10, kun se oli 8,6 päivää per henkilötyövuosi vuonna 2014. Keudan tulosalueista oli eniten terveysperusteisia poissaoloja yhtymäpalveluissa (ruokapalvelut, toimistopalvelut, siivouspalvelut ja kiinteistöpalvelut). Terveysperusteisten poissaolojen määrä on noussut verrattuna vuoteen 2014 koko

TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOPÄIVÄT

91-180 päivää

Yli 180 päivää

134 0 61-90 päivää

Keudan tasolla sekä aikuisopiston, oppisopimuskeskuksen sekä yhtymäpalveluiden tulosalueilla. Sairauspoissaolojen määrää pyritään vähentämään mm. varhaisen tuen toimintamallin käytön tehostamisella. Työtapaturmista johtuneita palkallisia sairauspoissaolopäiviä oli 1,33 päivää henkilötyövuotta kohti vuonna 2015. Vuonna 2014 työtapaturmista johtuvia poissaoloja oli 0,32 pv/htv. Vuonna 2015 henkilöstön työtapaturmia oli Keudan työsuojelutoimikunnan kirjanpidon mukaan 18 kpl. Keudassa on käytössä varhaisen tuen toimintamalli. Toimintamallin tavoitteena on sairauspoissaolojen osalta vähentää niiden määrää mahdollisimman aikaisella reagoinnilla henkilön tai työyhteisön työkyvyn heikkenemiseen. Esimiehiä on kannustettu varhaisen tuen toimintamallin käyttöön mm. esimieskoulutuksissa. Keväällä 2016 otetaan käyttöön esimiehille suunnattu HR-ohjelman raportointityökalu. Työ-

TERVEYSPERUSTEISTEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN LUKUMÄÄRÄ TULOSALUITTAIN 16

306

Alle 4 päivää

1350 30-60 päivää

14 12

sairaus työtapaturma vapaa-ajan tapaturma

10 8

1778

6

4-29 päivää

1924

4 2 0 Ammattiopisto

20

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

Aikuisopisto

Oppisopimus- Konsernikeskus palvelut

Yhtymäpalvelut

Työterveyshuollon kustannuksista ennalta ehkäisevän työterveyshuollon osuus oli

48

kalusta esimiehet saavat herätteet mm. pitkistä sairauspoissaoloista toimenpiteitä varten. Keudan työterveyshuollon palvelut tuotti vuonna 2015 Attendo Terveyspalvelut Oy. Eniten sairauspoissaoloja syntyi tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä mielenterveyteen liittyvistä syistä johtuen. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat vuonna 2015 noin 293 000 euroa. Näistä kustannuksista ennalta ehkäisevän työterveyshuollon osuus oli 48 %. Ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluvat toimenpiteet joilla ennalta vahvistetaan henkilöstön työkykyisyyttä ja työhyvinvointia. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. terveystarkastukset sekä työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvityskäynnit. Keudassa työsuojeluorganisaatio tekee vahvaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Keudan työsuojelutoimikunta on laatinut Työsuojelun toimintaohjelman kaudelle 2014–2017. Ohjelmassa on linjattu mitä työsuojelutoiminta ja työhyvinvoinnin tukeminen Keudassa on, ja mitkä ovat eri tahojen vastuut. Lisäksi työ-

EN N A LTA EH K ÄISE T YÖTE VÄN RVE Y SH OSUU UOLLON S OLI

48

T YÖTE % RVE KUS TA YSHUOLLO N NN U K SIS TA .

%.

suojelutoimikunta on laatinut vuosittaisen työsuojelun toimintasuunnitelman, jossa on tarkemmin määritelty kyseisen vuoden toiminnan painopisteet. Työsuojelutoimikunnan lisäksi Keudassa toimii työterveyshuollon seurantaryhmä, johon kuuluvat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, henkilöstön kehittämispäällikkö, työterveyshuollon edustus sekä kutsutut asiantuntijat. Seurantaryhmän toiminnan tarkoituksena on varmistaa tiedonkulku ja laadukas yhteistyö Keudan, sen työsuojeluorganisaation sekä työterveyshuollon välillä. Keudassa henkilöstön työkyvyn tukemista liikunnan ja kulttuurin muodossa tapahtuu henkilökuntaneuvoston toiminnan kautta sekä sähköisen epassin kautta. Henkilökuntaneuvoston kautta suuntautui työkyvyn tukemiseen noin 70 000 euroa. Henkilökuntaneuvosto järjesti mm. henkilökunnan pikkujoulut, konsertteja sekä muita virkistystapahtumia. Sähköisen epassin kautta henkilöstö sai käyttöönsä vuonna 2015 liikuntaan 60 euroa sekä 25 euroa kulttuuriin tai liikuntaan. Osa-aikainen ja määräaikainen henkilöstö sai epassilleen työssäoloaikansa suhteessa ko. etuuden. Edellä mainittujen lisäksi henkilöstö voi käydä Keudan tukemana hieronnassa. Keudassa vietiin läpi syksyllä 2015 koko organisaatiota koskenut työpaikan riskien arviointi. Riskien arvioinnissa nousivat koko Keudan yhteisiksi kehittämiskohteiksi mm. oppilaitosturvallisuuteen liittyvien suunnitelmien yhtenäistäminen ja toimintatapojen selkeyttäminen koko henkilöstölle sekä läheltä piti -tilanteiden ja tapaturmien käsittelyn tehostaminen. Lisäksi kaatumisiin ja liukastumisiin tulee kiinnittää huomioita ennalta ehkäisten. Keudassa ei toteutettu vuonna 2015 Keudan omaa henkilöstökyselyä vaan henkilöstö vastasi Pohjolan toteuttamaan työhyvinvointikyselyyn. Kyselyssä nousi kehittämiskohteeksi tavoitteiden asettaminen henkilöille ja ryhmille, sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta ja siitä palautteen saaminen. Toisena kehittämiskohteena nousi esiin varhaisen tuen toimintamallin mukaisen toiminnan tehostaminen. Kehittämiskohteina olevia asioita seurataan mm. kevään 2016 johdon katselmuksissa.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

21

V UON NA 2 0 15 KE SIIRR U DA S Y T T IIN TA E K E S K L Ä K K EEL L IMÄ Ä E RIN

64,5 VUOT

IA ANA

-

KEUDASTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN KESKI-IKÄ 2003–2015

.

66 64 62 60 58 56 54 52 50

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS VUODEN 2015 AIKANA Keudasta lähti vanhuuseläkkeelle yhteensä 18 henkilöä. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kaksi henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64,5 vuotta. Kuvassa on esitetty Keudasta eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden määrät Kevan tilaston mukaan vuodesta 2003 alkaen. Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perheeläke) alkoi tilastovuonna. Vuonna 2015 Keudan palvelukseen tuli (vakinaiset palvelussuhteet) 25 henkilöä ja palveluksesta lähti 36 henkilöä (muut kuin eläkkeelle lähteneet). Täten tulovaihtuvuus oli 4,1 %, kun se vuonna 2014 oli 5,88 %. Lähtövaihtuvuus vuonna 2015 oli 5,9 %, kun se vuonna 2014 oli 7,8 %. Lähtö-

vaihtuvuudessa ovat mukana myös eläkkeelle siirtyneet henkilöt. Varhaisen tuen toimintamallin mukaisilla toimenpiteillä pyritään reagoimaan ennakoivasti henkilön työkykyä mahdollisesti alentaviin seikkoihin. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle lähteneiden määrä ei ole suuri, halutaan silti panostaa ennakoivasti henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen ja työssä jaksamiseen vanhuuseläkeikään saakka. Keudassa oli avoinna vuonna 2015 yhteensä 88 työpaikkaa, joista työsuhteisia oli 42 ja virkasuhteisia 46. Avoinna olleisiin paikkoihin saatiin yhteensä 1 415 hakemusta eli keskimäärin 16,1 hakemusta työpaikkaa kohti. Keudassa avoinna olleita paikkoja hakeneista oli naisia 68 % ja miehiä 32 %.

VUONNA 20 15 KEUDA STA SIIR TYI EL ÄKKEEL LE

20

KEUDASTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN MÄÄRÄ 2007–2015 30

HENKILÖÄ

25 20 15 10 5 0

22

2008

2009

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

2010

2011

2012

2013

2014

2015

.

KEUDAN PÄÄTOIMINEN HENKILÖSTÖ

429 NAISTA.

252 MIESTÄ.

TASA-ARVOTILANNE KEUDASSA ON henkilöstöä ja opiskelijoita koskeva tasa-arvosuunnitelma. Lisäksi Keudassa on opiskelijoita koskeva tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Keudan tilinpäätöksessä raportoidaan vuosittain tasa-arvotilanteesta. Keudan työsuojelutoimikunta seuraa tasa-arvosuunnitelman toteutumista. Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on edistää tasaarvon toteutumista Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä. Tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluyhteisössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää sukupuolen tai

HALLINTOELINTEN KOKOONPANO Yhtymävaltuustossa on yhteensä 8 naisvaltuutettua eli 38 % jäsenistä, miehiä valtuutetuista on 13 eli 62 %. Yhtymähallituksen jäsenistä miehiä on 4 eli 44 % ja naisia 5 eli 56 %. Tarkastuslautakunnan jäsenistä naisia on 1 ja miehiä 2.

YHTYMÄVALTUUSTO

YHTYMÄHALLITUS

muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnän kielto sisältyy Suomen perustuslain 6 §:ään. Tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta (609/1986) velvoittaa työnantajaa estämään sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantamaan naisten asemaa erityisesti työelämässä.

LIN TO N HAL KEUDA KOKOONN ELIMIE NAISIA ON SA IS O N PA

42,4

%.

TARKASTUSLAUTAKUNTA

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

23

OPISKELIJAT KEUDAN JÄRJESTÄMÄÄN ammatilliseen peruskoulutukseen yhteishaussa ensisijaisesti hakeneiden määrä oli 1 514. Ensisijaisia hakijoita oli 24 vähemmän kuin vuonna 2014. Keudan ammatillisen koulutuksen kokonaistarjonta takaa alueemme kaikille peruskoulusta valmistuneille ja ilman toisen asteen ammatillista tutkintoa oleville nuorille koulutuspaikan. 2015 NNA ISKELI VUO P O A SS A KEUD

4551

JÄR AMM JES TÄMIS AT IL LISE LUPA KOU LU T U EN PERU K S EE S N OL I

OKIN T STUT PERU KELIJA A. OPIS

4550 OPIS

OPISKELIJAMÄÄRÄN KEHITYS

KELIJ

4500 4000 3500 3000 2500 2000

24

2004

2005

2006

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

A LLE

.

YH T E

ISHAU SS A HAKI ENSIS KEUDA AN IJAISE S TI

1514 HENK

ILÖÄ.

13,6

% Keudan opiskelijoista tarvitsi opinnoissaan erityistä tukea.

YHTEISHAKUJÄRJESTELMÄN MUUTOKSISTA sekä opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksista johtuen niiden nuorten, joilla on jo toisen asteen tutkinto, tulee ensisijaisesti hakeutua aikuiskoulutukseen. Tämä ja talouden heikko suhdannetilanne ovat lisänneet aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää. Keudan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä oli 4 551, jossa on 59 opiskelijan lisäys verrattuna edelliseen vuoteen. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän järjestämislupa ammatillisen peruskoulutukseen vuodelle 2015 oli 4 550 opiskelijaa. Täyttöaste oli siten tasan 100 %. Oppisopimuskoulutuksen keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä oli 1 117. Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen määrä oli 314 opiskelijatyövuotta. Työvoimakoulutuksen määrä nousi edelleen aikaisempaan verraten. Keudan jäsenkuntien asukasmäärä oli vuoden 2015 lopussa 201 936 henkeä. Keudan alueella peruskoulusta pääsevien ikäluokka oli korkeimmillaan vuonna 2010, jolloin se oli noin 3 000. Tämän jälkeen ikäluokka kääntyi laskuun ja alimmillaan se oli noin 2 580 vuonna 2014. Vuonna 2015 peruskoulun päättävien ikäluokka oli jäsenkunnissa noin 2 670. Järjestämme myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (=VALMA). VALMA-koulutukseen yhdistettiin 1.8.2015 alkaen neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa, ohjaavaa ja kuntouttavaa koulutusta: ammattistartti, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, kotitalousopetus (talouskoulu) sekä maahanmuuttajien ammatillisen koulutukseen valmistava koulutus. VALMA:ssa on uutuutena oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso, jonka aikana voi valmentautua oppisopimuskoulutukseen. VALMA:ssa ja sitä edeltäneissä valmistavissa koulutuksissa oli toimintavuonna yhteensä 84 vuosiopiskelijaa.

Opinnoissaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä pysyi suhteessa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin ja se oli 13,6 % opiskelijoiden kokonaismäärästä. Keudan opiskelijakunta Kuoman toiminta on kehittynyt ja vakiintunut. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää Keudan toimipisteiden opiskelijakuntien yhteistyötä ja toimia niiden edustajana, valvoa ja toteuttaa ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain toteutumista Keudassa, edustaa opiskelijakuntaa eri toimielimissä ja yhteistyöryhmissä sekä tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja ammattiopistoa koskevissa asioissa. Yhtymähallituksen kokouksissa on opiskelijakunnan edustaja läsnäolo- ja puheoikeudella.

ISSA SENKUNN KEUDAN JÄ LUN PERUSKOU OLI PÄ ÄT TÄVIÄ

2 670

.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

25

TASA-ARVOTILANNE KEUDASSA ON henkilöstöä ja opiskelijoita koskeva tasa-arvosuunnitelma. Lisäksi Keudassa on opiskelijoita koskeva tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Vuonna 2015 Keudan ammattiopistoon haki opiskelemaan yhteensä 6 146 henkilöä, joista naisia oli 45 % ja miehiä 55 %. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 6 276 hakijaa, joista oli 45 % naisia ja 55 % miehiä. Vuoden 2015 aikana Keudan ammattiopistossa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 1 170 opiskelijaa (naisia 47 % ja miehiä 53 %), kun vuonna 2014 ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 1 044 opiskelijaa. Vuonna 2015 Keudan aikuisopistossa suoritettiin 785 pe-

SAIMME SS TAR I A KU U A N S EN K U U L D U KE E SE E U K J O UK

71

AILIJ KILP

A A.

10

YH TEENS

MITALIA.

Ä

rustutkintoa, 328 ammattitutkintoa ja 47 erikoisammattitutkintoa eli yhteensä 1 160 tutkintoa. Tutkintoluvut sisältävät sekä koko tutkinnon että tutkinnon osien suorittajien määrät. Vuonna 2014 aikuisopistossa suoritettiin yhteensä 1 052 tutkintoa. Kaikista tutkinnon suorittaneista vuonna 2015 oli naisia 55 % ja miehiä 45 %. Hakijatietoja ei ole systemaattisesti dokumentoitu, koska osaan koulutuksista on jatkuva haku. Vuonna 2015 Keudan oppisopimuskeskuksessa suoritti 117 henkilöä ammatillisen perustutkinnon. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suoritti 242 henkilöä. Tutkinnon suorittaneista naisia oli 58 % ja miehiä 42 %.

MENESTYMINEN AMMAT TITAITO- JA KULT TUURIKILPAILUISSA PIENI JOUKKUEEMME menestyi hyvin Taitaja 2015 -kilpailuissa Turussa. Keudasta pääsi Taitaja-finaaliin viisi kilpailijaa (12 kilpailijaa vuonna 2014). Kultaa tuli kahdessa lajissa. Kukkasidontasarjan voitti Mäntsälän Saaren yksikön opiskelija Eveliina Laitio ja verkkosivujen tuottaminen -lajin voitti Keravan Keskikadun opiskelija Tuomas Pöyry. Hopealle automaalauksessa tuli Järvenpään Wärtsilänkadun opiskelija Joonas Ojala. KEUDALLA OLI JÄLLEEN suuri joukkue (71 kilpailijaa eri sarjoissa) Oulussa järjestetyissä SAKUstars 2015 Ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailuissa. Tämän lisäksi ennakkosarjoihin osallistui useita opiskelijoita. Keudan opiskelijat saavuttivat yhteensä 10 mitalia, jonka lisäksi tuli useita kunniamainintoja. SAKUstars-kisojen luonteeseen kuuluu, että yhtä tärkeää kuin menestys on myös innostus ja mukana olemisen riemu, tällä on vaikutusta myös opiskelumotivaatioon.

26

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

KEUDAN AMMATTIOPISTO KEUDAN AMMATTIOPISTOSSA järjestettiin toimintavuonna 2015 koulutusta kaikilla koulutusaloilla 28 perustutkinnossa, 48 eri osaamisalalla. Lisäksi järjestettiin VALMA-koulutusta ja kansanopistossa kuvataiteen koulutusta. Yksikköhintaisen rahoituksen piirissä olevien opiskelijoiden määrä oli painotettuna 3 774 mikä oli 186 alle talousarviotavoitteen ja 23 opiskelijaa vähemmän kuin vuonna 2014.

Keudan ammattiopiston rehtori Pekka Aittoniemi.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

27

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ on myöntänyt KeskiUudenmaan koulutuskuntayhtymälle vuosille 2013–2016 yhteensä 570 järjestämisluvan lisäpaikkaa. Niistä 160 paikkaa kohdistui vuodelle 2015. Keudan ammattiopisto ei ole vallitsevien hakijamäärien puitteissa pystynyt viime vuosina kasvattamaan kokonaisopiskelijamääräänsä vaan se on vuositasolla pysähtynyt noin 3 800 tasolle. Tämä on tarkoittanut sitä, että myönnetyt lisäpaikat tullaan hyödyntämään aikauiskoulutuksessa, missä kasvupotentiaalia on vielä olemassa. Nuorisoasteen koulutuksen kasvun pysähtyminen on valitettavasti näkynyt myös ammattiopiston talouden kiristymisenä, kun volyymin kasvattamisella ei enää voida kompensoida yksikköhinnan leikkauksia. Ammattiopisto toimii kuudella paikkakunnalla kymmenessä eri yksikössä ja koulutus on organisoitu kolmeksi eri toimialaksi: tuotannon ja tekniikan, palvelu ja luonnonvaraalan ja hyvinvointialan toimialoiksi. VALMA-koulutus kuuluu hyvinvointialaan. Puhtaasti yhden toimialan yksiköitä on ammattiopistossa vain kolme. Muut ovat monialaisia yksiköitä. Aikuisopisto toimii pääosin yhteisissä rakennuksissa ja opiskeluympäristöissä ammattiopiston kanssa. Toimintavuonna 2015 toteutettiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkinnonuudistus, joka toi merkittäviä

muutoksia toimintaan. Perustutkintojen rakennetta muutettiin ja opintoviikoista siirryttiin osaamispisteisiin. Tutkinnon osien välisiin painotuksiin tuli jonkin verran muutosta, yhteisten opintojen laajuus hieman kasvoi ja vapaasti valittavien opintojen supistui. Lisäksi ammatillisten opintojen valinnaisuutta lisättiin. Merkittävin pedagogiseen toimintaan vaikuttava muutos oli kuitenkin osaamisperusteisuuteen siirtyminen. Tämän myötä opiskeluun käytettävällä ajalla ei ole enää merkitystä tutkinnon suorittamisessa. Tutkinnon osien laajuudet määräytyvät sillä perusteella, mikä on niiden kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys ammatissa työskentelyn kannalta. Opintojen järjestämisessä tärkeintä on, että opiskelija voi opiskella tutkinnon hänelle tarkoituksellisimmalla tavalla. Tutkinnon uudistuksen seurauksena kaikki ammattiopiston opetussuunnitelmat uudistettiin ja opistotarjontaan suunniteltiin erilaisia teemoitettuja opintopolkuja. Jatkossa korostetaan yhä enemmän mahdollisuutta suorittaa tutkinto yksilöllisesti ja joustavasti. Tämä asettaa opintojen ohjaukselle, erityisopetukselle ja arvioinnille entistä suuremmat vaatimukset, kun opiskelijan on voitava osoittaa osaamisensa hänelle luonteenomaisella tavalla.

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET JA AVAINTAVOIT TEET YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS Opiskelijapalautteen perusteella opiskelijat olivat opintoihinsa hieman tyytyväisempiä kuin edellisenä vuonna. Palautteen koko ammattiopiston keskiarvo oli 3,7 asteikolla 1–5, kun se edellisenä vuonna 3,6. Puoli vuotta opiskelijoiden valmistumisen jälkeen kerätyn palautteen keskiarvo oli 2,71 asteikolla 1–4, edellisenä vuonna 2,65. Opiskelijoiden työllisyys toteutui lähes talousarviotavoitteen mukaisesti. Työttömyysaste oli 15,7 % talousarviotavoitteen ollessa 13,3 % (17% v. 2014). Jatko-opintoihin hakeutui 16,5 % opiskelijoista, mikä ylitti tavoitteen (12 %) selvästi. Edelliseen vuoteen verrattuna luvussa oli hieman laskua (0,8 %-yksikköä). Ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden oli 1,2 opiskelijaa tavoitearvon ollessa 1,0. Verrattuna vuotta aiempaan oli laskua 0,1 % yksikköä. Muutos on pieni mutta suunta valitettavasti sama kuin edellisinä vuosina. Yhteiskunnallista ja asiakasvaikuttavuutta kuvaavat tavoitteet toteutuivat täten lähes talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vain työllisyys ja jatko-opiskelu ja vetovoimamittari jäivät niukasti tavoitteesta, mutta poikkeamat ovat marginaalisia.

28

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

Opiskelijat työllistyivät parhaiten Nurmijärven sosiaalija terveysalalta sekä Mäntsälän Saaren ja Keravan Sarviniitynkadun tekniikan aloilta. Jatko-opintoihin hakeutuneita oli eniten liiketalouden alalla. Yksittäisitä koulutuksista hakijoita jatko-opintoihin oli eniten Keravan Keskikadun datanomikoulutuksesta, josta joka kolmas haki jatko-opintoihin. Ammattiopiston läpäisyaste heikkeni edellisestä vuodesta hieman ollen 67,2 % (69 % v. 2014) ja jäi talousarviotavoitteesta 4,3 prosenttiyksikköä. Koulutusalakohtaisesti paras läpäisyaste oli Sipoon liiketalouden- ja hallinnon alalla (89,3 %). Eronneita oli lukuvuoden aikana 4,4 %, mikä on hieman edellisvuotta enemmän (3,9 % v. 2014). Järvenpään Sibeliuksenväylän elintarvikealan, Wärtsilänkadun audiovisuaalisen viestinnän ja Nurmijärven lähihoitajakoulutuksista ei ollut vuoden aikana eronnut yhtään opiskelijaa. Opiskelijapalautteen tulokset olivat parhaat hyvinvoinnin toimialalla.

PROSESSIT JA RAKENTEET Ammattiopiston toiminnan pääprosessi on opetusprosessi ja sen onnistumista parhaiten kuvaava mittari on läpäisyaste. Vuoden 2014 läpäisyn tavoiteaste oli 67 %, joka siis jäi

VUONNA 2015 VALMIS TUNEIDEN OPISKELIJOIDEN TYÖTTÖMY YSA STE OLI

15,7

%. VUO JATK NNA 201 5 O - OP IN HAKE TOIHIN U T UI

16,5 OPIS

KELIJ

OIS T % A.

N ILÖS TÖ S HENK I U L T O E E P O AS T ISUUS 15 K EL P O 0 2 A N V UON

91,5

tavoitteesta 4,3 prosenttiyksiköllä. Toimialojen keskinäisessä vertailussa läpäisyssä ei ollut suuria eroja, mutta toimialan sisällä läpäisyasteessa oli jonkin verran eroja tutkintojen ja yksiköiden välillä. Eroamismittarin, joka on tavallaan läpäisymittarin vastapuoli, tavoitearvo oli 3,6 % ns. negatiivisia keskeyttäneitä. Mittarin arvoksi muodostui 4,4 %, mikä on hieman arvioitua enemmän. Mittarierot olivat toimialakohtaisessa vertailussa hyvin pieniä ja vähäisiä myös yksiköiden välillä. Vähiten eronneita oli Mäntsälän Saaren yksikössä (1,1 %). Toimintavuonna suoritettujen perustutkintojen määrä oli 1 170, mikä oli 126 enemmän kuin vuonna 2014.

HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Henkilöstön osaamista arvioidaan opetushenkilöstön kelpoisuusasteella, mikä on ammattiopistossa ollut viime vuosina erittäin korkea. Vuonna 2015 opetushenkilöstön kelpoisuusaste oli edelleen hieman parantunut ja noussut 91,5 %:iin tavoitearvon ollessa 85 %. Vuonna 2015 ei tehty perinteistä henkilöstökyselyä vaan sen korvasi OP-pohjolan työhyvin-

%.

vointikysely. Ammattiopiston kokonaistulos tässä kyselyssä oli hyvä. Kyselyn kokonaistulos 76 % ylitti kyselyssä käytetyn valtakunnallisen vertailuryhmän keskiarvon 3 prosenttiyksiköllä. Opetushenkilöstön osalta kerättiin tietoa myös opettajien osallistumisesta työelämäjaksoille ja työskentelystä omassa yrityksessä. Vuoden aikana työelämäjaksolle osallistui 15 opettajaa ja vähintään kahden viikon pituisia työskentelyjaksoja omassa yrityksessä oli opettajilla kaikkiaan 20. Vastaavat luvut edellisenä vuonna olivat 9 ja 24.

RESURSSIT JA TALOUS Resursseja ja taloutta seurattiin opiskelijapaikkojen käyttöasteella (opiskelijamäärä suhteessa järjestämisluvan paikkoihin), keskimääräisellä ryhmäkoolla ja talousarvoin toteutumisella. Vuoden 2015 kuntayhtymän järjestämisluvan paikat täyttyivät, mutta ammattiopisto jäi selvästi talousarviotavoitteestaan. Siitä huolimatta talousarvion tulostavoite toteutui. Keskimääräinen ryhmäkoko oli 17,6 tavoitteen ollessa 17,5. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä ammattiopiston tilikauden tulostoteutuma oli 102,7 %.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

29

KEUDAN AMMAT TIOPISTO STRATEGIA- JA TULOSMIT TARIT Näkökulma

Kriittiset menestystekijät

Arviointikriteeri

Mittari

Ta-15

Tp-15

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Tyytyväinen opiskelija

Nopea työelämään sijoittuminen

1

Työttömyysmittari %

13,3

15,7

Jatko-opintoihin sijoittuminen

2

Jatko-opiskelumittari %

12,0

16,5

3,6

3,7

1,1

1,2

Prosessit ja rakenteet

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

No

Opiskelijapalaute

3

Opiskelijapalautteen keskiarvo

Koulutustarjonnan vetovoima

Koulutustarjonnan vetovoima

4

Vetovoimamittari Ensisijaiset hakija/aloituspaikat Yhteishaun hakijamäärä/aloituspaikat

2,9

3,3

Opetusprosessin sujuvuus

Monipuoliset koulutuksen totuttamistavat

5

Läpäisymittari, % 3,5 v. tutkinnon suorittaneet

71,5

67,2

Opiskelijahuollon toimivuus

6

Eroamismismittari, %

3,6

4,4

7

Suoritetut tutkinnot, lkm Perustutkinnot, ops-perusteiset

1092

1170

8

Suoritetut tutkinnon osat, lkm

18917

*)

Osaamisen uudistaminen

9

Kelpoisuusmittari, % Opetushenkilöstö

92,6

91,8

Suunnitelmallisuus

10

Talousarvion toteutuminen

100,0

102,7

Pätevä, osaava ja uudistushaluinen henkilöstö

Resurssien tehokas käyttö *)Resurssit koko kuntayhtymän luvut ja talous

MÄÄRÄMIT TARIT Näkökulma

Kriittiset menestystekijät

Arviointikriteeri

No

Mittari

Ta-15

Tp-15

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Tyytyväinen opiskelija

Opintojen valintamahdollisuus

11

Suoritetun kurssivaihdon määrä yht. Keudan opisk. suoritt. lukiokurssit Lukio-opisk. suoritt. kurssit Keudassa

1725

1060

1645

1012

80

48

12

Ylioppilastutkinnon suorittaneet, %

2,5

2,8

Koulutustarjonnan kattavuus

13

Aloituspaikat suhteessa ikäluokkaan

64,6

64,6

Aloituspaikkojen täyttöaste

14

Aloittaneet opiskelijat 20.9./ aloituspaikat, %

99,0

89,0

Koulutustarjonnan monipuolisuus

15

Opiskelijamäärämittari: Ammatillinen peruskoulutus yht.

3960

3774

Opetussuunnitelmaperusteinen, josta erityisopiskelijat Ei tutkintoon johtava koulutus: Valma 1 Oppisopimuskoulutus: Keuda (x+y)

3875 549

3690 580

85

84

Kansainvälinen yhteistyö

40

26

Kansainvälisyysmittari: Lähtevät opiskelijat, % Lähtevät opettajat, %

2,6 11,1

2,6 11,5

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

Motivoitunut henkilöstö

Sitoutuneisuus

17

Henkilöstöpalaute x)

3,6

*)

Henkilöstön osaaminen

Työelämäyhteydet

18

Työelämäjaksolle osallistuneet opettajat, %, (väh. 2 vk jaksot), %

4,0

5,6

19

Omassa yrityksessä toimivat, %

7,7

7,4

Resurssit ja talous

Järjestämislupapaikkojen riittävyys

Opiskelijapaikat

20

Käyttöaste, % (koko Keuda)

103,3

100,0

21

Keskimääräinen ryhmäkoko

17,5

17,6

22

Investointien tulorahoitus, % (koko Keuda)

76,3

109,9

Opiskelijamäärä ja ryhmäkoko Vakaa talous *) ei mitattu

30

16

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

Investointikyky

KEUDAN AIKUISOPISTO KEUDAN AIKUISOPISTO on toteuttanut tutkintoon johtavaa koulutusta näyttötutkintoperusteisena hyödyntäen eri koulutus- ja rahoitusmuotoja. Aikuisopistolla on järjestämislupa noin 80:een eri perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon. Aikuisopistossa on toteutettu Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa (NAO) ja Aikuisten osaamisperustan vahvistamisohjelmaa (ENO). Ai-

kuisopisto on palvellut työelämää toteuttamalla asiakaslähtöisesti täydennyskoulutusta sekä erilaisia räätälöityjä koulutuksia. Asiakaspalautteen, saavutetun tuloksen sekä lisäkoulutuksen tuloksellisuusmittareiden perusteella aikuisopisto on toteuttanut hyvin Keudan visiota, jonka mukaisesti tavoitteena on kuulua aikuiskouluttajien parhaimmistoon.

Keudan aikuisopiston rehtori Riitta Narko.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

31

AIKUISOPISTON OPISKELIJAMÄÄRÄT ALOITTAIN

KEUD AN A IKUIS OPIS OPIS K EL I T O SS VUO A NN A 2015

2526

800 700

OPIS

600 500

KELIJ

A A.

400 300 200 100 0

Hyvinvointiala

Kulttuuri- ja media-ala

Luonnonvaraja ympäristöala

Palveluala

OPISKELIJAMÄÄRÄN LISÄÄNTYMINEN on aiheuttanut haasteita opetuksen ja tilojen resursointiin. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä on lisääntynyt ja 1.8.2015 tullut muutos on mahdollistanut Oppimisvalmiuksia parantavien opintojen sisällyttämisen näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Tätä mahdollisuutta lähdettiin heti kokeilemaan lähihoitajakoulutuksessa. Perustutkintojen uudistus työllisti merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Työvoimakoulutuksen väheneminen on näkynyt jo kuluneena vuotena kilpailutusten vähäisyytenä. Työttömille työnhakijoille suunnattuja koulutuksia on lisätty. Koulutustarjonnassa on entistä enemmän panostettu tutkinnon osien suorittamiseen, myös yhdistämällä osia eri tutkinnoista. Johtamisen koulutusten laajentuminen on avannut uusia mahdollisuuksia kehittää koko työyhteisöä kokonaisvaltaisesti esimiestaitojen ja johtamisosaamisen kautta. HYVINVOINTIALOJEN toimialalla toteutettiin aikuiskoulutuksena sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, hiusalan perustutkintoa, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoa, perhepäivähoitajan ammattitutkintoa ja henkilökohtainen avustaja -koulutusta. Lisäksi aloitimme uutena koulutuksena maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suunnatun OIVA-koulutuksen, jossa lähihoitajatutkintoon sisällytetään opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja. Aikuisopiskelijoita oli 2015 keväällä 379 ja syksyllä 411. Syksyllä 2015 päätoimisia kouluttajia oli 23. Lisäksi toimialalle palkattiin syyskuun alusta ammattiohjaaja opiskelijan tuki- ja ohjausresurssin lisäämiseksi. KULTTUURI- JA MEDIA-ALAN toimialalla koulutettiin opiskelijoita media- ja kirjastoalan tutkintoihin. Määrällinen pääpaino koulutuksissa oli media-alalla, josta valmistui ammattiosaajia audiovisuaalisen alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Perustutkintoon johtavissa koulutuksissa opis-

32

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

Tekniikan ja liikenteen ala

keltiin media-assistenteiksi. Kirjastoalalla suoritettiin tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkintoja. Alan opiskelijavirtauma kuluneena vuotena oli 566 opiskelijaa. Opiskelijamäärässä päästiin tavoitteeseen. Päätoimisia kouluttajia oli yhdeksän ja lisäksi käytettiin useita sivutoimisia kouluttajia. LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN koulutustarjonta keskittyi maatalous- ja puutarha-alan koulutuksiin. Luonnonvara-alan opiskelijamäärä on keskimäärin noin 280 opiskelijaa. Perustutkinnon opiskelijamäärätavoitteeseen ei vuonna 2015 päästy ja talousarvio ei toteutunut. Päätoimisia kouluttajia oli 19. PALVELUJEN toimialalla tarjottiin koulutusta palvelualan ja liiketalousalan eri tehtäviin. Koulutusta toteutettiin kotityöja puhdistuspalvelualalla, kiinteistöpalvelualalla, liiketalousalalla, ravitsemis- ja elintarvikealalla sekä tekstiilihuolto- ja vaatetusalalla. Koulutukset olivat tutkintotavoitteista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ely-keskuksen kanssa jatkettiin hyvää yhteistyötä ravitsemisalan sekä kotoutumisen työvoimakoulutuksissa. Lisäksi toteutettiin asiakaskohtaisia koulutuksia. Palvelualan opiskelijamäärä oli yli 400 tutkintotavoitteista opiskelijaa. Päätoimisia kouluttajia oli 24 ja lisäksi käytettiin sivutoimisia kouluttajia. Opiskelijamäärän ja talousarvion toteutumisessa onnistuttiin. TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA on tarjonnut koulutusta kone- ja metallialan, logistiikka- ja kuljetusalan, rakennusalan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan sektoreilla. Koulutusvolyymin painopiste on kuluneen vuoden aikana ollut rakennusalan, kiinteistönhoidon ja energiatekniikan koulutuksissa. Alan opiskelijamäärä nousi vuoden aikana lähes 500 tutkintotavoitteiseen opiskelijaan. Opetushenkilöstön määrä oli 30.

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET JA AVAINTAVOIT TEET YHTEISKUNNALLINEN- JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS Toimialat ovat laatineet omat viestintä- ja markkinointisuunnitelmansa perustuen aikuisopiston vastaavaan suunnitelmaan. Asiakasosaamisen kehittäminen valittiin yhdeksi tulosalueen kolmesta keskeisestä kehittämiskohteesta. Jokainen toimiala on nimennyt oman asiakasvastaavansa Asiakasosaamisen kehittämisryhmään. Tämän lisäksi osalla toimialoista on omia markkinointitiimejä. CRM-järjestelmän käyttöä on edelleen lisätty. Asiakaskohtaisten koulutusten määrä on lisääntynyt ja niiden suunnittelua on kehitetty ennakoiden ja suunnitelmallisemmin. Matkailu- ja ravitsemisalalla järjestettiin alan Ennakointikamari yhdessä Helsingin kauppakamarin kanssa. Aikuisopiston Ohjauksen ja tuen suunnitelma on päivitetty. Kouluttajien ohjausosaamista on vahvistettu koulutuksella. Uutta viestintäteknologiaa on hyödynnetty pedagogisessa toiminnassa esim. striimaus. Luotain-henkilöiden työ on vienyt asiaa eteenpäin ja ollut tuloksellista.

PROSESSIT JA RAKENTEET Keudan aikuisopiston organisaatio on erittäin matala, mikä on tehnyt toiminnasta joustavaa. Toiminnan volyymi on kuitenkin kasvanut merkittävästi, jolloin nykyinen organisaatio on osoittautunut haasteelliseksi erityisesti esimiesten merkittävästi lisääntyneenä työmääränä. Tiimiorganisaatiota on vahvistettu perustamalla erilaisia tiimejä, esim. pedatiimi, digitiimi, mutta näiden avulla on enemmänkin kehitetty toimintaa kuin saatu helpotusta operatiivisen toiminnan hallintaan. Koulutussuunnittelua on kehitetty asiakaslähtöiseksi. Tämän toteuttamiseksi on käynnistetty opintotarjottimen laadinta. Tarjottimen avulla voidaan toteuttaa henkilökohtaistaminen ja yksilölliset opintopolut paremmin. Aikuisopiston prosessit päivitettiin ajantasaisiksi. Kaikkiin perustutkintoihin laadittiin yhteisen ohjeistuksen pohjalta pedagogiset suunnitelmat sekä toteutussuunnitelmat.

Suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrässä talousarviotavoitteet ylitettiin merkittävästi. Läpäisyssä talousarviotavoite saavutettiin.

HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen on ollut yksi Keudan strategisista päämääristä. Aikuisopistossa on jatkettu koko opetushenkilöstön yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämistä. Henkilöstön työelämäjaksoja on toteutunut jonkin verran, mutta tarvetta on niiden lisäämiseen. Opiskelijamäärän kasvun ja perustutkintojen uudistuksen mukanaan tuomat muutokset haastoivat opetuksen ja tilojen resursoinnin. Jatkossa on tarve edelleen kehittää koulutussuunnittelun resurssia ja paremman ennakoinnin avulla edistää työssäjaksamista. Yhdellä toimialalla on perustettu työhyvinvointitiimi. Työilmapiiriin on panostettu arkisilla toiminnoilla ja hyödynnetty työyhteisön kehittämisessä esim. voimauttavan valokuvauksen menetelmää. Useat kouluttajat ovat suorittaneet NTM-tutkinnon tai saaneet pedagogisen pätevyyden. Kuluneen vuoden aikana lähes 20 aikuisopiston henkilöstöön kuuluvaa on osallistunut SHAPE-hankkeessa kansainvälisiin täydennyskoulutusseminaareihin.

RESURSSIT JA TALOUS Aikuisopiston opiskelijamäärän kasvu on jatkunut ja taloudellinen tulos on erittäin hyvä ja ylitti talousarviotavoitteen. Mittaritavoitteet saavutettiin aikuisopistotasoisesti hyvin, mutta joillakin toimialoilla jäätiin osasta tavoitteista. Opiskelijamäärän kasvun vuoksi on palkattu uutta henkilöstöä sekä kouluttajia että ohjaushenkilöstöä. Uutta kalustoa on hankittu investointisuunnitelman mukaisesti. Tekniikan ja liikenteen alalla on valmistauduttu sähkötekniikan ja talotekniikan koulutusten siirtoihin samoihin tiloihin ammattiopiston kanssa.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

33

KEUDAN AIKUISOPISTO STRATEGIA- JA TULOSMIT TARIT SEKÄ MÄÄRÄMIT TARIT Ta-15 Opiskelijapalaute, ka

3,6

4,0

2

Sisäinen myynti

350

365

3

Läpäisymittari, %:

4

75

76

Tavoitevalmistusmisaika 2015

887

1 177

Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaneiden määrä

674

901

Suoritetut perustutkinnot näyttöperusteiset Suoritetut tutkinnot

785

346

474

Suoritetut osatutkinnot

104

311

1 572

3 074

Suoritetut tutkinnot

282

328

213

213

Suoritetut osatutkinnot

69

107

Tutkinnon osien määrä

630

879

Suoritetut erikoisammattitutkinnot Suoritetut tutkinnot

5

450

Tutkinnon osien määrä Suoritetut ammattitutkinnot

25

47

19

39

Suoritetut osatutkinnot

6

8

Tutkinnon osien määrä

53

144

81,6

82,1

Henkilöstön osaaminen (opetushenkilöstöstä), % Kouluttajat yhteensä

87

95

Kouluttajat, joilla pedagoginen pätevyys

71

78

100

139

740

777

27

25

6

Ta-toteutumismittari, %

7

Opiskelijamäärämittari PT Yksikköhintainen koulutus yht., lkm; näyttötutkintoon valmistava joista erityisopiskelijoita Ei tutkintoon johtava koulutus, lkm ; VALMA

15

0

Oppisopimusopiskelijat, lkm

420

462

Keudan oppisopimus

350

365

Muut toimistot

70

97

285

314

NAO opiskelijat Lisäkoulutus, otv joista NAO otv

8

68 38

70

Työvoimapoliittiinen aikuiskoulutus, otp

36 600

36 681

Täydennyskoulutukset, otp

2 098

1 161

87

105

Kansainvälisyysmittari; opetushenkilöstö yhteensä Lähtevä henkilöstö (väh. 5 pv jaksot): lkm % Lähtevä henkilöstö (alle 5 pv jaksot): lkm % Lähtevät opiskelijat, lkm (väh. 2 vk jaksot)

8

16

9,2

15,2

4

8

4,6

7,6

11

11

9

Henkilöstöpalaute, ka

3,4

0,0

10

Työelämäjaksolle osallituneet; opetushenkilöstö yhteensä

87

105

Vähintään 1 viikon jaksot: lkm % Omassa yrityksessä toimivat: lkm %

34

Tp-15

1

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

6

6

6,9

5,7

5

8

5,7

7,6

KEUDAN OPPISOPIMUSKESKUS OPPISOPIMUSKESKUS TARJOAA yhtymästrategian mukaista oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutus on työnantajille ja yksilöille kulloiseenkin tilanteeseen räätälöityä, joustavasti toimivaa ja toteutettavaa ammatillista koulutusta. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa näytöin ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä erityisestä syystä tutkintotavoitteettomia lisäopintoja.

OPPISOPIMUSTEN TILASTOPÄIVIEN opiskelijakeskiarvo oli 1 117; perustutkintoja suorittajia oli 364 ja lisäkoulutuksen suorittajia 753, joista ammattitutkintoja suoritti 257 erikoisammattitutkintoja 419 ja tutkintoon johtamatonta lisäkoulutusta suoritti 78 opiskelijaa. Virtauma oli 1 804 opiskelija, joista naisia oli 58 % ja miehiä 42 %.

Keudan oppisopimusjohtaja Anne Vuorinen.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

35

OPIS K EL KESK IJOIDEN I-IK Ä OLI

38

TUTKINNON SUORITTANEET 2015 400

VUO

350

PERUSTUTKINNON SUORITTANEIDEN TYÖPAIKAT

T TA.

300

Yksityinen sektori

250

83,2

200

%

150 100 50 0

Julkinen sektori

PERUSTUTKINTO

Ammattitutkinto

Erikoisammattitutkinto LISÄKOULUTUS

Opiskelijoiden keski-ikä oli 38 vuotta. Perustutkinnon suorittavista 9,4 % toimi julkisella sektorilla, 5 % yhdistyksissä, 2,4 % osuuskunnissa ja 83,2 % yksityisellä sektorilla. Yrittäjiä opiskelijoista oli 19,3 % eli 349. Perustutkinnoista suosituimmat olivat logistiikan, liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnot. Lisäkoulutuksessa suosituimpia olivat johtamisen erikoisammattitutkinto, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto sekä tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto. Tietopuolista koulutusta hankittiin 80 eri oppilaitoksesta. Perustutkinnon aikuisista suoritti 63 eli 69 %, nuorista 42 eli 75 % ja lisäkoulutuksen suoritti 207 eli 74 % vuonna 2015 opintonsa päättävistä.

Tutkintoon johtamaton lisäkoutus

9,4

Osuuskunnat

%

Yhdistykset

5

%

Toimintaympäristön muutokset (esim. taloudellinen lama, nuorisotakuu, maahanmuuttopolitiikka) luovat erityisen haasteen oppisopimuskoulutuksen toteutumiselle, koska oppisopimus perustuu aina työsopimukseen. Oppisopimuksen ennakkojakso sekä muut ei-työsuhteiset oppisopimusta edeltävät kokonaisuudet ovat erinomainen mahdollisuus työnantajalle ja opiskelijalle arvioida oppisopimuksen mahdollisuutta. Asiakaslähtöistä, koulutusmuodot ylittävää yhteistyötä ja toteutusmalleja tulee edelleen laajentaa niin tarjonnan kuin osaajaverkoston ja resurssien optimaalisen käytönkin näkökulmasta unohtamatta aktiivista, alueellista kehitystä tukevaa verkostotyötä.

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET JA AVAINTAVOIT TEET YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS Valtakunnalliseen oppisopimusta koskevaan keskusteluun on vaikutettu osallistumalla siihen erilaisilla foorumeilla sekä pyydettyjen asiantuntijalausuntojen myötä. Oppisopimusjohtaja on osallistunut Opso ry:n hallituksessa sekä AMKE:n

36

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

oppisopimusjaostossa valtakunnallista oppisopimustoimintaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon sekä toiminut Osaaja-lehden päätoimittajana. Lukuisissa moniammatillisissa verkostoissa toimittaessa on tuloshakuisesti määritelty oma tehtävä ja käytettävis-

2,4

%

sä olevat resurssit. Valtakunnallisesti oppisopimustoiminnan kehittämistä koskeva ESR-hanke, OpsoDiili- koordinaatiohanke on toteutettu tavoitteiden mukaisesti, johon liittyen mm. systemaattinen yhteistyö yrittäjäyhdistysten, EK:n ja TAT:n kanssa on käynnistetty. Asiakaslähtöisten, joustavien pedagogisten toimintamallien kehittämistä ml. oppisopimuksen ennakkojaksokäytänteiden toteuttamista Keudassa on edistetty x+y-työryhmässä pohjautuen TOLA-hankkeessa määriteltyihin tavoitteisiin. Läpäisyn tehostamiseen on puututtu omia sisäisiä prosesseja ja työkäytänteitä kehittämällä. Käytännön toimenpiteitä ovat olleet asiakkaiden edistymisen jatkuva systemaattinen seuranta, aktiivinen poikkeamiin puuttuminen sekä eri tahojen ohjaustoiminnan jäntevöittäminen oman viranomaistehtävän kautta. Työnantajille on tarjottu mahdollisimman kokonaisvaltaisia palveluja ja kehitetty Keudan kumppanuusmalliajattelua. Yrittäjille on tarjottu some-koulutusta ja edistetty yrittäjien mentoritoimintaa säännöllisillä koulutus-ja verkostoitumistilaisuuksilla. Opiskelija-, työnantaja-, yrittäjä- sekä yrittäjien mentorien palautteet olivat asetettujen tavoitteiden mukaisia.

PROSESSIT JA RAKENTEET Oppisopimuskeskuksen vuotuiset tulostavoitteet jaettiin koulutustarkastajakohtaisiksi sekä koulutusalakohtaisiksi ja toteumaa seurattiin kuukausittain. Koulutustarkastajat sekä hanketoimijat ovat panostaneet asiakkaan tarpeista lähtevien, koulutusalakohtaisten arjen prosessien hiomiseen, yhteistyössä ammatti-ja aikuisopiston vastuuhenkilöiden kanssa. Suurimpien yhteistyöoppilaitosten kanssa pidettiin vuotuisia säännöllisiä tapaamisia ja ryhmämuotoisissa toteutuksissa kootaan ohjausryhmä varmistamaan prosessien eteneminen ja laadukas oppisopimustoteutus parhaalla mahdollisella tavalla. Hanketoiminnassa määriteltiin selkeät tulostavoitteet jokaiselle projektipäällikölle ja tavoitteiden saavuttamista seurattiin säännöllisissä tapaamisissa. Uudet asiakasta ja oppilaitoksia palvelevat SopimusPro-asiakashallintaohjelman lisäominaisuudet on otettu vaiheittain käyttöön. Myynti- ja markkinointitoimenpiteitä on uudistettu tavoitteena oppisopimuskoulutuksen tunnettuuden lisääminen.

HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA HYVINVOINTI Oppisopimuskeskuksen henkilöstön osaamista on vahvistettu mm. sosiaalisen median, tuotteistusosaamisen sekä asiakaslähtöisen ajattelun osalta. Valtakunnallisiin koulutuspäiviin, työryhmiin sekä moniammatillisiin verkostoihin on osallistuttu aktiivisesti. Henkilöstön kehityskeskustelut on toteutettu 100 %:sti. Yhteisöllisyyttä ylläpitävään, avoimeen, vuorovaikutteiseen työkulttuuriin on panostettu mm. järjestämällä säännöllisesti omia kehittämispäiviä sekä hyvinvointia ja työssä jaksamista edistäviä tilaisuuksia. Kokouskäytänteitä on kehitetty resursseja säästävään suuntaan lisäämällä matkustusta vähentäviä, videoneuvottelutekniikkaan perustuvia kokouksia myös toimittaessa laajoissa valtakunnallisissa verkostoissa.

RESURSSIT JA TALOUS Määrälliset tulostavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Perustutkinnoissa panostettiin nuorempien ikäluokkien oppisopimuksiin nuorisotakuun sekä nuorisotakuuhankkeiden tavoitteiden mukaisesti, erityisenä kohderyhmä peruskoulusta suoraan oppisopimukseen siirtyvät. OKM:n sekä ESR:n hankerahoitusta saatiin kaikkiaan noin 2,1 miljoonaa euroa hankevuosille 2014–2017. Nuorten aikuisten osaamisohjelman hankerahoitus kohdistui 20–29-vuotiaisiin ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittajiin ja korotettua koulutuskorvausta voitiin kohdistaa useille yritykselle, jotka palkkasivat peruskoulunsa päättäneen nuoren oppisopimukseen. Määrällisesti haastavat tulostavoitteet saavutettiin, vaikka toimintaympäristöön (mm. työllisyyskehitys) liittyvät paineet olivat erittäin vaativat. Huolella tehtävän henkilökohtaistamisen myötä opiskeluajat ovat huomattavasti lyhentyneet ja siten asiakasvaihtuvuus on vuotuisesti suuri. Tuottavuutta ja tehokkuutta on lisätty omaa toimintaa tehostamalla. Nuorisotakuuhankkeisiin palkattu henkilöstö keskittyi nuorten oppisopimuksen kehittämiseen hanketavoitteiden mukaisesti saavuttaen eriomaisesti asetetut tavoitteet.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

37

KEUDAN OPPISOPIMUSKESKUS STRATEGIA- JA TULOSMIT TARIT Näkökulma Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Prosessit ja rakenteet

1

2

Tp-15

Työttömyysmittari %, Peruskoulutus

6,3

4,3

Työttömyysmittari %, Lisäkoulutus

1,2

0,4

Palautekyselyjen keskiarvo (asteikko 1-4) Opiskelijapalaute

3,3

3,4

Työpaikkakouluttajien palaute

3,3

3,3

Yrittäjäopiskelijoiden palaute

3,3

3,5

Yrittäjien mentoreiden palaute

3,3

3,3

350

365

Tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus, aikuiset

67

69

Tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus, alle 25 v

67

75

Tutkintoon johtava ammatillinen lisäkoulutus, at ja eat, ei NAO

67

74

Peruskoulutus %

1,8

2,6

Lisäkoulutus %

0,6

0,3

Peruskoulutus %

2,5

5,2

Lisäkoulutus %

1,3

3,3

Talousarvion toteutuminen %

100

166,3

3

Ostot Keudan aikuisopistolta

4

Tutkintojen läpäisykerroin %

5

6

Resurssit ja talous

Ta-15 Sijoittuminen työelämään

7

Keskeyttämisaste (ns. negatiiviset keskeyttämiset)

Purkautuneet sopimukset

MÄÄRÄMIT TARIT Näkökulma Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

8

Ta-15

Tp-15

1040

1117

Peruskoulutus

370

364

Lisäkoulutus

670

753

Aloittaneet opiskelijat

240

225

Koulutukseen osallistuneet = virtauma

543

551

Koulutuksen keskeyttäneet = purkautuneet ko. kalenterivuoden aikana

52

63

Koko tutkinnon suorittaneet = ko. kalenterivuoden aikana

99

112

Ammattiosaamisen näytöt

10

Opiskelijamäärämittari, lkm

Suoritemittarit, lkm 9a

9b

Peruskoulutus

Lisäkoulutus Aloittaneet opiskelijat

786

658

Koulutukseen osallistuneet

1210

1210

Koulutuksen keskeyttäneet

52

74

Koko tutkinnon suorittaneet

168

242

4,3

4,0

130,1

146,3

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

10

Henkilöstöpalaute (asteikko 1–5)

Resurssit ja talous

11

Käyttöaste % *)

*) verrattuna järjestämisluvan vähimmäismäärään.

38

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

KONSERNIPALVELUT JA YHTYMÄPALVELUT KONSERNIPALVELUT KONSERNIPALVELUT TUKEE ja ohjaa kuntayhtymän eri tulosalueita, toimialoja ja yksiköitä kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamisessa. Tuloksellinen toiminta edellyttää joustavaa yhteistyötä konsernipalvelujen ja edellä mainittujen vastuualueiden välillä. Konsernipalvelut tukee keskitetysti kuntayhtymän strategista ja operatiivista johtamista sekä huolehtii osaltaan Keudan johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä. Lisäksi konsernipalvelut tukee demokraattista päätöksentekoa. Konsernipalvelut tuottaa hallinto-, asianhallinta-, talous-, henkilöstö-, viestintä ja markkinointi-, tietohallintopalveluita ja ohjausta, asiantuntija-, kehittämis-, ennakointi- ja muita tukipalveluita. Konsernipalvelujen menoihin sisältyvät luottamushenkilöhallinnon sekä konsernipalvelujen menot. Osana hallinnon virtaviivaistamista ja säästöjä Konsernipalvelujen ja Yhtymäpalvelujen tulosalueet on vuoden 2016 alusta yhdistetty yhdeksi Yhteisten palvelujen tulosalueeksi.

RESURSSIT JA TALOUS Konsernipalvelujen nettomenot vuoden 2015 tilinpäätöksessä ovat yhteensä 3 571 892 euroa, mikä on noin 272 000 vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Yhtymävaltuuston vuodelle 2015 asettama tilikauden tulostavoite saavutettiin ja se ylittyi noin 280 000 eurolla. Vuoteen 2014 verrattuna nettomenot pienenivät noin 34 000 euroa. Osaltaan nettomenojen pienentymistä selittää se, että merkittävä osa kuntayhtymän kehittämis- ja projektitoiminnan henkilöstön palkkakuluista on voitu kohdistaa käynnissä oleviin projekteihin.

KEHITTÄMIS- JA PROJEKTITOIMINTA Keudan kehittämis- ja projektitoiminnan nettomenot Konsernipalvelujen tulosalueella ovat noin 469 500 euroa, se on

noin 5 000 vähemmän kuin vuonna 2014. Kansainvälisen toiminnan nettomenot olivat noin 114 000 euroa, mikä on 44 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

KERAVA-SALI Konsernipalvelujen menoihin sisältyy Kerava-salin menot ja tulot. Lähtökohta Kerava-salin taloudelle on, että se tulee ns. omillaan toimeen. Tilinpäätöksessä 2015 Kerava-salin nettovaikutus konsernipalvelujen tulokseen on noin 48 000 euroa, jonka lisäksi tulevat kiinteistöstä tehtävät suunnitelman mukaiset poistot. Menorasitus johtuu Kerava-saliin tehdyistä investoinneista ja niistä aiheutuneista suunnitelman mukaisten poistojen määrästä. Keravan kaupungin kanssa on sovittu pidemmästä kuoletusajasta kuin mikä on kuntayhtymän nykyinen poistosuunnitelma. Kuntayhtymä on solminut Keravan kaupungin kanssa Kerava-salin käyttösopimuksen vuosiksi 2012–2021. Sopimuksen mukaan Keravan kaupunki maksaa Keudalle ylläpito- ja käyttövastiketta (1 300 e/kk) ja ns. tekniikkavastiketta (4 900 e/kk), jota vastaan Keuda on toteuttanut mm. näyttämötekniikan perusparannuksen ja kunnostuksen, minkä myötä sali soveltuu paremmin myös teatterikäyttöön.

KILPAILUTOIMINNAN KOORDINOINTI Keudan kilpailutoiminnan koordinoinnin menot Taitaja-kilpailujen osalta sisältyvät ammattiopiston tulosalueelle ja vastaavasti kansainvälisen kilpailutoiminnan menot aikuisopiston tulosalueelle. SAKUstars-kilpailujen menot sisältyvät edelleen konsernipalvelujen tulosalueelle. Vuonna 2015 Keudan kilpailutoimintaan käytettiin yhteensä noin 121 000 euroa, kun vuotta aiemmin vastaavat menot olivat 128 000 euroa.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

39

YHTYMÄPALVELUT YHTYMÄPALVELUJEN PERUSTEHTÄVÄNÄ on tarjota koulutuskuntayhtymän eri yksiköille niiden tarvitsemat tukipalvelut laadukkaasti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Yhtymäpalvelut sisältää toimisto-, tietohallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalvelujen menot. Tavoitteena on, että yhtymäpalvelut tarjoaa palveluhen-

kistä ja joustavaa asiakaspalvelua tehokkaasti. Yhtymäpalvelujen toiminnan yhteisinä tavoitteina on asiakastyytyväisyys, toiminnan laatu, kustannustehokkuus ja työhyvinvointi. Osana hallinnon virtaviivaistamista ja säästöjä Konsernipalvelujen ja Yhtymäpalvelujen tulosalueet on vuoden 2016 alusta yhdistetty yhdeksi Yhteisten palvelujen tulosalueeksi.

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET JA AVAINTAVOIT TEET PROSESSIT JA RAKENTEET Yhtymäpalvelujen tuottamista opetuksen tukipalveluista on sovittu yhdessä tilaajan kanssa palvelusopimuksessa. Palvelusopimus koskee sekä Keudan ammattiopistoa että Keudan aikuisopistoa. Vuosittaiset palaute- ja kehittämistilaisuudet yhdessä toimialan ja yksikön johdon kanssa pidettiin elokuussa. Tavoitteena on edelleen pitää palvelutaso ja asiakastyytyväisyys edelleen hyvällä tasolla ja parantaa niitä. Keuda on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS) maaliskuussa 2011. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuoden 2016 loppuun mennessä verrattuna vuonna 2010 kulutettuun energiamäärään. Energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 1,977 GWh:a. Tämänhetkisen arvion mukaan tavoite tullaan saavuttamaan. Keudassa on jatkettu energiatehokkuussopimuksen mukaisten toimenpiteiden toteuttamista ja samalla on myös jaettu hyviä käytänteitä mm. Keudan omistajakunnille. Keuda on osallistunut aktiivisesti Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hankkeeseen yhteistyössä kuntien ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Keudan kiinteistöpalvelut on ollut hankkeen pilottina ja sen myötä jakanut käytänteitään omistajakuntien tekniselle henkilöstölle koulutuksien ja verkostoitumisen avulla. Siivouspalveluissa on lisätty sisäistä yhteistyötä sijaisuuksissa ja perussiivouksessa, lisäksi työmäärää on jaettu tasaisemmin koko päivälle. Ruokapalveluissa jatkettiin toiminnanohjausjärjestelmän ( Jamix) hyödyntämistä kokonaisuuksien hallinnassa ja kustannustietoisuuden lisäämisessä. Lisäksi selkeytettiin työnkuvia ja huomioitiin työergonomia arjessa pitämällä mm. ryhmäpalavereja henkilöstön kanssa. Kuntayhtymän tietohallinto-ohjelma vuosille 2016–2018 hyväksyttiin yhtymähallituksessa lokakuussa 2015. Ammatillisen koulutukseen kohdistuvat toimintaympäristön vaati-

40

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

mukset sekä hallituksen linjaama reformi ohjaavat myös tietohallinto-ohjelman suuntaa. Keudassa tätä digiloikkaa toteutetaan mm. tietohallinto-ohjelman tuella. Vuoden 2015 aikana jatkettiin langattoman verkkoympäristön käyttöönottoa tukemaan opetusta ja oppimista. Lisäksi laajennettiin turvatulostuksen käyttöä ja siirrettiin henkilökunnan sähköposti Office365-palveluun. Keudan toimistopalvelut organisoitiin uudelleen vuoden 2015 aikana. Elokuun alusta aloittivat omina toimintayksiköinään talouspalvelut ja opiskelijahallintopalvelut. Vuonna 2015 jatkettiin sähköisen arkiston käyttöönottoa erityisesti talous- ja palkkahallinnon aineiston osalta.

HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Henkilöstön työhyvinvointiin on panostettu monin eri tavoin kuten esim. henkilökohtaisilla keskusteluilla, ryhmäkeskusteluilla ja erilaisilla työaikajärjestelyillä. Syksyllä 2015 Keudassa toteutettiin Pohjola Vakuutus Oy:n toteuttama hyvinvointikartoitus. Yhtymäpalvelujen kokonaistulos (78 %) oli hyvällä ja viiteaineistoa paremmalla tasolla (73 %). Henkilöstön osaamisen nostamisessa on esimerkiksi hyödynnetty monipuolisesti oppisopimuskoulutusta, vuoden 2015 lopussa yhtymäpalveluissa oli voimassa olevia oppisopimuksia yhteensä 19, joista kiinteistöpalveluissa 2, siivouspalveluissa 3 ja ruokapalveluissa 14. Lisäksi ruokapalvelujen henkilöstöstä kolme henkilöä kouluttautui työpaikka-ohjaajiksi vuoden 2015 aikana.

RESURSSIT JA TALOUS Yhtymäpalvelujen nettomenot ovat yhteensä 9 034 550 euroa, mikä on noin 202 000 vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Vuoteen 2014 verrattuna nettomenot pienenivät noin 13 600 euroa. Yhtymävaltuuston vuodelle 2015 asettama tilikauden tulostavoite saavutettiin ja se ylittyi noin 212 000 eurolla.

KUNTAYHTYMÄN TULOS 2015 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN ja taloudellisen tuloksen kannalta ratkaisevaa on opiskelijamäärä, sen kasvu ja toisaalta yksikköhinnan suuruus opiskelijaa kohti. Samalla on myös huolehdittava riittävästä ryhmäkoosta ja hyödynnettävä nykyaikaisia opetusmenetelmiä. Talousarviossa ns. yksikköhintaisten opiskelijoiden määräksi arvioitiin 4 715, painotetun keskiarvon mukainen toteuma oli 164 opiskelijaa vähemmän eli 4 551. Vuoden 2015 opiskelijamäärä oli kuntayhtymän järjestämisluvan (4 550) mukainen, ylitys oli yhden opiskelija ylitys. Vuoden 2015 rahoitus on järjestämisluvan mukainen. Osana ammatillisen koulutuksen sopeuttamistoimia ja säästöjä ministeriö on tehnyt päätöksen koulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille 2014–2016. Ministeriön päätöksessä koko maan tasolla vähennetään 1 941 (3 151) paikkaa ja samanaikaisesti Uudellemaalle lisätään yhteensä 3 508 (3 388) paikkaa. Tästä kuntayhtymän osuus on 570 paikkaa, joista vuodelle 2014 kohdistui 150, vuodelle 2015 160 ja vuodelle 2016 260 paikkaa. Järjestämislupa vuoden 2016 alusta on 4 810. Ministeriö on näin ollen eri päätöksillä korottanut kuntayhtymän järjestämislupaa vuosina 2007–2015 yhteensä 1 530 paikalla. Yksikkökohtaisesti tarkasteltuna ainoastaan Kirkkotien ja Pekka Halosen akatemian yksiköissä saavutettiin talousarviossa tavoitteeksi asetetut opiskelijamäärät. Eniten alle talousarviotavoitteen jäätiin Mäntsälän Lukkarinpolun (59) ja Järvenpään Wärtsilänkadun (51) yksiköissä. Aikuisopiston ns. yksikköhintaisten perustutkinto-opiskelijoiden määrä oli 777, mikä ylittää talousarviotavoitteen 22 opiskelijalla. Järjestämislupapaikoista (4 550) aikuisten perustutkintoon johtavaan koulutukseen käytettiin 17,1 %.

Opiskelijamäärä kasvoi, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 59 opiskelijaa eli 1,3 % (4,1 %). Kuntayhtymän opiskelijamäärän kasvu on taittunut aikaisempiin tarkastelujaksoihin verrattuna. Vuosina 2010–2015 kasvu on ollut 12,4 % (22,5 %) eli 502 opiskelijaa (826). Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen osalta opiskelijamäärätavoite alittui vain kuudella opiskelijalla, opiskelijoita oli yhteensä 364 (TA 370). Lisäkoulutuksen opiskelijoita oli 753 (TA 670), tavoite ylittyi 83 opiskelijalla. Sisäiset ostot ylittivät asetetun tavoitteen ja niitä oli yhteensä 365 (TA 350) eli 32,7 % (41 %) sopimuskannasta. Oppisopimuskeskuksen ja aikuisopiston väliset sisäiset ostot ovat laskeneet edellisvuodesta. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen määrän lasku on taittunut. Vuoden 2014 opiskelijamäärään (578) verrattuna nousu on ollut erinomainen 175 opiskelijaa. Huomioitavaa on, että ei tutkintoon johtavaa lisäkoulutuksen painoarvoa tulee pienentää rahoituksen heikkouden takia. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämässä järjestämisluvassa kuntayhtymän oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen vähimmäismäärä on 270 (otv). Vuonna 2015 oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuositoteuma oli yhteensä 314 (otv), vuonna 2014 vastaavaluku oli 283 (otv). Opiskelijatyövuositoteuma ylitti talousarviotavoitteen 29 opiskelijalla.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

41

T T ULO 5 NAIS 1 KOKO ONNA 20 VU T A OLIV

61,7

ON MILJO

AA E

KUNTAYHTYMÄN TULOT 2015

. UR OA

KOKO OLIVA NAISMEN OT T VUO NN A 2015

61,1

MILJO

ONA A

EUR O

Vuokratulot 1 % Muut tulot 1 %

Tuet ja avusMuut tukset myynti- 6 % tulot 7 %

KUNTAYHTYMÄN MENOT 2015 Muut kulut 3 % Investoinnit 10 % Tarvikkeet 10 %

A. Yksikköhinnat 85 %

KUNTAYHTYMÄN TOIMINTATUOTOT vuoden 2015 tilinpäätöksessä ovat 61,7 miljoonaa euroa ja toimintakulut 55,1 miljoonaa. Vuoteen 2014 verrattuna toimintatuotot kasvoivat 0,7 miljoonaa 1,2 % ja toimintakulut 0,9 miljoonaa eli 1,6 %. Vuoden 2015 talousarvioon verrattuna toimintatuloja kertyi noin 0,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin ennakoitiin. Tulojen vähenemistä talousarvioon nähden selittää ammatillisen peruskoulutuksen 164 opiskelijan määrätavoitteiden alitus. Tuloalitusta on pystytty pienentämään merkittävästi muiden koulutusten ja hankkeiden tulojen kasvulla. Toimintamenot alittuivat talousarvioon verrattuna 2,3 miljoonalla. Toimintakate eli toimintatuottojen ja -menojen erotus muodostui selvästi talousarviossa ennakoitua paremmaksi. Se on vuoden 2015 tilinpäätöksessä 6,53 miljoonaa euroa eli noin 1,8 miljoonaa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin. Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 111,9 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 112,3 %. Suhdeluku kertoo sen, paljonko toiminnan tuloista jää mui-

Henkilöstömenot 61 %

Palvelut 16 %

den menojen kuin toimintamenojen kattamiseen, näitä muita menoja ovat esimerkiksi rahoitus- ja investointimenot. Talousarvion sitovuustasoksi käyttötaloudessa oli määritelty tulosaluekohtainen tilikauden tulos. Tilikauden aikana ei ole tehty muutoksia tulostavoitteisiin. Kaikki tulosalueet saavuttivat yhtymävaltuuston asettaman alkuperäisen tulostavoitteen. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä kuntayhtymän vuosikatteeksi muodostui 6,51 miljoonaa euroa. Vuosikate oli hyvä ja säilyi samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, vuosikate pieneni edelliseen vuoteen verrattuna noin 200 000 euroa. Pitkällä aikavälillä talouden tasapainon edellytys on, että vuosikate eli tulorahoitus riittää sekä nettoinvestointien että mahdollisten lainojen lyhennysten kattamiseen. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toteutunut vuosikate oli noin 1,8 miljoonaa parempi kuin ennakoitiin. Vuosikate on 159,5 % poistoista, vuonna 2014 vastaava tunnusluku oli 165,6 %. Viime vuosina kuntayhtymässä on investoitu voimakkaasti ja

TOIMIN

TAMEN OT ALIT TALOU T IVAT SARVIO N NOIN

TOIMINTAMENOJEN TOTEUTUMINEN 40 000 000 TA-2015

35 000 000

TP-2015

30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0

42

Henkilöstökulut

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

Palvelujen ostot

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Muut kulut

1 milj. EUR O L

LA.

VUOSIKATTEEN RIITTÄVYYS NETTOINVESTOINTEIHIN 2001–2015 milj. € 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0

Nettoinvestoinnit Vuosikate

TP01

TP02

TP03

TP04

TP05

TP06

TP07

TP08

TP09

TP10

TP11

tämä on omalta osaltaan kasvattanut suunnitelman mukaisten poistojen määrää. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 4,09 miljoonaa euroa, vuoden 2014 poistot olivat 4,05 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu 2 428 617 euroa, mikä on noin 229 586 euroa pienempi kuin vuonna 2014.

TOIMINNAN RAHOITUS JA INVESTOINNIT Vuoden 2015 nettoinvestoinnit olivat noin 5,92 miljoonaa euroa (3,17 miljoonaa euroa), mikä oli noin 2,75 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2014 investointien taso oli suhteellisen alhainen. Vuoden 2016 suunnitellut investoinnit ovat 5,1 miljoonaa ja vuonna 2017 ne ovat 3,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 rahoituksen vähenemiseen on varauduttu pienentämällä investoinnit 1,7 miljoonaan euroon. Kertomusvuonna valmistuivat seuraavat investointihankkeet: • Järvenpään Sibeliuksenväylällä toteutettiin Paatelan peruskorjaus. Hankkeen kustannuksiksi muodostui noin 4 miljoonaa euroa. • Mäntsälän Saaren kartanon päärakennukseen asennettiin uusi ilmanvaihtojärjestelmä. Hankkeen kustannukset olivat noin 100 000 euroa. • Vuonna 2015 aloitettiin suunnittelutyö Wärtsilänkadun sähköosaston saneeraukselle, Keuda-talon muutos tarpeille ja Sarviniitynkadun A-osan ilmanvaihdolle. Suunnittelutyön yhteiskustannukset olivat noin 90 000 euroa. VARSINAISEN TOIMINNAN ja investointien nettokassavirta oli 584 661,59 euroa eli tulorahoitus (=vuosikate) riitti hyvin kattamaan nettoinvestoinnit. Investointien tulorahoitusprosentiksi muodostuu 109,9 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 211,4 %. Vuoden aikana kassavarat kasvoivat 1,97 miljoonaa ja ne olivat vuoden lopussa noin 5,64 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymän talous on vahva. Tämä näkyy kassan riittävyyden tunnusluvussa, joka parani vuo-

TP12

TP13

TP14

TP15

teen 2014 verrattuna. Kassan riittävyys oli keskimäärin 33,6 päivää, kun se vuotta aiemmin oli 22,9 päivää. Kuntayhtymän hyvä taloudellinen tilanne on mahdollistanut sen, että viime vuosien isot investoinnit on pystytty kokonaisuudessaan toteuttamaan kuntayhtymän omalla tulorahoituksella eli kertyneillä kassavaroilla. Vuoden 2015 lopussa kuntayhtymällä ei ollut pitkä- tai lyhytaikaista lainaa. Yllä olevassa kuvassa on esitetty vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin vuosina 2001– 2015.

RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Taseen loppusumma oli 67,5 miljoonaa euroa, jossa vuoteen 2014 verrattuna on kasvua 2,29 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän oma pääoma vahvistui (+3,7 miljoonaa euroa) sekä rahat ja pankkisaamiset kasvoivat 0,8 miljoonaa. Keskeisen omaisuuserän eli rakennusten tasearvo on vuoden 2015 tilinpäätöksessä yhteensä 52,5 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja yhtymän kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan. Kuntayhtymän omavaraisuusaste on korkea 86,7 % (86,0 %). Kuntayhtymän kaikkiin viimevuosien isoihin investointeihin on kyetty tekemään lähes täysimääräinen investointivaraus. Tämä näkyy taseessa poistoeron määränä, vuoden 2015 lopussa jäljellä olevan poistoeron määrä oli 31,3 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä kuntayhtymän suhteellinen velkaantuneisuus on pieni 14,54 %, vuotta aiemmin se oli 15,01 %. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku lasketaan siten, että koko vieraspääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla jaetaan toimintatuloilla. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä parempi mahdollisuus yhtymällä on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Omavaraisuusasteen paranemiseen ja suhteellisen velkaantuneisuuden pienenemiseen vaikuttaa se, että tilivuodelta kertyi kassaylijäämää ja että vuoden 2015 lopussa kuntayhtymällä ei edelleenkään ollut pitkä- eikä lyhytaikaista lainaa.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

43

KUNTAYHTYMÄN KOKONAISKULUT 2003–2015 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan koko ammatillinen koulutus. Uudistukset tulevat voimaan vuoden 2018 alusta. Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät pysyväisluonteisesti. Päätetty 190 miljoonan euron säästö ammatillisesta koulutuksesta kohdistuu vuodelle 2017. Koulutuksen järjestäjälle maksetaan rahoitusta enintään noin 90 prosenttia järjestämisluvan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärän mukaisesta rahoituksesta. Kuntayhtymän vuonna 2016 saadusta rahoituspäätöksestä laskien 10 % vähennysosuus ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta olisi kuntayhtymälle noin 4,4 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän tulisi varmistaa toiminnallaan, ettei opetus- ja kulttuuriministeriö tekisi vuoden 2016 aikana muutoksia kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan opiskelijamääriin (4 810). Uudesta rahoitusjärjestelmästä ei ole tehty päätöksiä, mutta todennäköistä on mitattavien kriteereiden merkittävä vaikutuksen lisääntyminen rahoituksen määräytymisessä. Opintojen jälkeistä työllisyyttä tullaan mittaamaan ja sen vaikutus rahoitukseen tulee olemaan suurella todennäköisyy-

2012

2013

LÄPÄISYMITTARI

4,0

75

3,8

70

3,6

65

3,4

60

3,2

55 Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

2014

2015

dellä aiempaa suurempi. Kuntayhtymä on perustajajäsenenä osuuskunnassa, jonka tavoitteena on antaa opiskelijajäsenilleen valmiudet yrittäjyyteen ja näin työllistymiseen opintojen päätettyä. Osuuskunta Yrittämö on perustettu tammikuussa 2016. Kuntayhtymä näkee muuttuneen maahanmuuttotilanteen mahdollisuutena uusiin koulutusavauksiin ja seuraa aktiivisesti tilannetta. Kuntalain velvoittamana kuntayhtymä oli varautunut vuoden 2015 talousarviossa osakeyhtiön perustamiseen kilpailutilanteessa markkinoilla harjoitettua koulutustoimintaa varten. Esitys osakeyhtiön perustamisesta kuntayhtymän hallitukselle siirtyi vuoden 2016 kevääseen. Osakeyhtiö perustettaisiin vuoden 2016 aikana ja otettaisiin varsinaiseen käyttöön vuoden 2017 alusta. Kuntayhtymä seuraa tarkasti SOTE-alueuudistuksen vaikutusta koulutuksen järjestäjiin. Opetus- ja kulttuuriministerin mielipide syksyllä 2015 oli, ettei hän tule esittämään hallitukselle vastaavaa aluemallia koulutuksen osalta. Tilanne on kuitenkin avoin ja on vaikea arvioida tulevaa.

OPISKELIJAPALAUTTEEN KESKIARVO

3,0

44

2011

50

Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

TULOSLASKELMA 2015 2014 Toimintatuotot Myyntituotot 57 094 826,74 57 369 907,50 Maksutuotot 369 647,35 296 000,27 Tuet ja avustukset 3 587 204,55 2 246 172,62 Muut toimintatuotot 771 393,50 755 668,10 Valmistevarastojen muutos -165 626,11 268 003,76 61 657 446,03 60 935 752,25 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -29 511 384,89 -28 976 896,40 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 950 452,93 -5 797 934,65 Muut henkilösivukulut -1 581 988,48 -1 560 320,95 Palvelujen ostot -9 535 179,98 -9 048 975,22 Aineet, tarvikk. ja tavarat -6 472 942,23 -6 898 990,89 Avustukset -111 382,65 -81 526,67 Muut toimintakulut -1 960 644,51 -55 123 975,67 -1 905 659,04 -54 270 303,82 Toimintakate 6 533 470,36 6 665 448,43 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot (+) 20 884,62 9 393,05 Muut rahoitustuotot (+) 15 345,17 35 927,45 Korkokulut(-) -296,26 -595,20 Muut rahoituskulut (-) -61 945,83 -26 012,30 -2 590,48 42 134,82 Vuosikate 6 507 458,06 6 707 583,25 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4 078 841,28 -4 078 841,28 -4 049 379,96 -4 049 379,96 Tilikauden tulos 2 428 616,78 2 658 203,29 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(+) -2 747 809,86 1 248 218,86 Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 4 000 000,00 -2 000 000,00 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 5 240,00 5 145,45 Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) 3 686 046,92 1 911 567,60 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut % 112,2 112,3 Vuosikate/Poistot % 159,5 165,6 Vuosikate, €/opiskelija 951 1 114 Opiskelijamäärä 6 846 6 023

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

45

RAHOITUSLASKELMA 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 507 458,06 Tulorahoituksen korjauserät -37 264,53 6 470 193,53

2014 6 707 583,25 -1 138,55 6 706 444,70

Investointien rahavirta Investointimenot -5 922 796,47 -3 173 618,26 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 37 264,53 1 138,55 -5 885 531,94 -3 172 479,71 Toiminnan ja investointien rahavirta 584 661,59 3 533 964,99 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -13 047,00 -10 050,00 Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,00 -13 047,00 -10 050,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 -1 000 000,00 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0,00 0,00 Vaihto-omaisuuden muutos 154 036,31 -284 007,26 Saamisten muutos 1 385 423,21 -1 301 661,24 Korottomien velkojen muutos -143 666,81 1 093 777,08 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 395 792,71 -491 891,42 Rahoituksen rahavirta 1 382 745,71 -1 501 941,42 Rahavarojen muutos 1 967 407,30 2 032 023,57 Kassavarojen muutos 1 967 407,30 2 032 023,57 Kassavarat 31.12. 5 637 257,31 3 669 850,01 Kassavarat 1.1. 3 669 850,01 1 637 826,44 Rahoituslaskelman tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -2 320 -2 061 Investointien tulorahoitus, % 109,9 211,4 Lainanhoitokate ei lainoja/lyhennyksiä 6,71 Kassan riittävyys, pv 33,6 22,9 Opiskelijamäärä 6 846 6 023

46

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

TASE VASTAAVAA 2015 2014 A. PYSYVÄT VASTAAVAT 58 526 183,10 56 669 180,91 I Aineettomat hyödykkeet 250 215,28 306 810,68 1 Aineettomat oikeudet 225 425,05 275 736,82 2 Muut pitkävaikutteiset menot 24 790,23 31 073,86 II Aineelliset hyödykkeet 57 520 532,79 55 619 982,20 1 Maa- ja vesialueet 330 376,54 330 376,54 2 Rakennukset 52 482 813,13 49 855 625,22 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 852 374,39 1 875 616,54 4 Koneet ja kalusto 2 660 178,82 3 001 710,87 5 Muut aineelliset hyödykkeet 65 677,45 65 677,45 6 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 129 112,46 490 975,58 III Sijoitukset 755 435,03 742 388,03 1 Osakkeet ja osuudet 466 583,76 466 583,76 4 Muut saamiset 288 851,27 275 804,27 B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT 9 699,41 9 584,98 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 9 699,41 9 584,98

C. VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1 Aineet ja tarvikkeet 2 Keskeneräiset tuotteet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 1 Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1 Myyntisaamiset 3 Muut saamiset 4 Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit 1 Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset

8 944 725,62 1 111 397,60 109 335,30 1 002 062,30 2 196 070,71 2 500,00 2 500,00 2 193 570,71 819 450,66 972 600,87 401 519,18 1 254 241,35 54 241,35 1 200 000,00 4 383 015,96

8 516 777,84 1 265 433,91 97 745,50 1 167 688,41 3 581 493,92 328 103,19 328 103,19 3 253 390,73 714 601,81 2 129 492,02 409 296,90 54 241,35 54 241,35 0,00 3 615 608,66

VASTAAVAA YHTEENSÄ 67 480 608,13 65 195 543,73 VASTATTAVAA

A. OMA PÄÄOMA 27 205 751,98 23 524 945,06 I Peruspääoma 8 965 617,85 8 965 617,85 III Muut omat rahastot 253 468,75 258 708,75 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 14 300 618,46 12 389 050,86 V Tilikauden yli-/alijäämä 3 686 046,92 1 911 567,60

B. POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 31 299 353,01 32 551 543,15 1 Poistoero 31 299 353,01 28 551 543,15 2 Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset 0,00 4 000 000,00 D. TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 9 699,41 9 584,98 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 9 699,41 9 584,98

E. VIERAS PÄÄOMA 8 965 803,73 9 109 470,54 I Pitkäaikainen 9 855,00 19 881,00 7 Muut velat 9 855,00 19 881,00 II Lyhytaikainen 8 955 948,73 9 089 589,54 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 6 Ostovelat 1 713 167,52 1 798 726,74 7 Muut velat 719 380,90 743 414,98 8 Siirtovelat 6 523 400,31 6 547 447,82

Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % Suht. velkaantuneisuus % Kertynyt yli-/alijäämä, milj. € Kertynyt yli-/alijäämä, €/opisk. Opiskelijamäärä

2015 2014 86,70 86,02 14,58 15,30 17,99 14,30 2 627 2 374 6 646 6 023

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 67 480 608,13 65 195 543,73

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2015

47

SEURAA KEUDAA JA OTA YHTEYTTÄ! • www.keuda.fi • blogi.keuda.fi • Facebook: Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimuskeskus • Twitter ja Instagram: @Keuda_Ammattiin • Puh. 09 273 81 • Sähköposti: info@keuda.fi, kirjaamo@keuda.fi

KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

• Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää

KEUDAN AMMATTIOPISTO JA KEUDAN AIKUISOPISTO • • • • • • • • • • • • • •

Uutiskatu 2, 00240 Helsinki Ammattikoulunkatu 1, 04410 Järvenpää Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää Sibeliuksenväylä 55 B, 04400 Järvenpää Wärtsilänkatu 7, 04400 Järvenpää Wärtsilänkatu 63, 04440 Järvenpää Keskikatu 3 a, 04200 Kerava Sarviniitynkatu 9, 04200 Kerava Lukkarinpolku 2, 04600 Mäntsälä Lopentie 20, 01860 Perttula Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus Iso Kylätie 14, 04130 Sipoo Kansanopistontie 60, 04380 Tuusula Kirkkotie 31, 04310 Tuusula

Mäntsälä

Hyvinkää

Järvenpää

Pornainen

Nurmijärvi Tuusula

KEUDAN OPPISOPIMUSKESKUS

Kerava

Sipoo

• Kultasepänkatu 5, 04250 Kerava

Vantaa Espoo

Helsinki