Keudan vuosikertomus 2012

2012 Vuosikertomus

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtym채

Sisältö Tervehdys . . . . . . . . . . . . . 3 Keudan vuosi . . . . . . . . . . . . 4 Keudan strategia ja visio . . . . . . . 6 Keuda 50 v. . . . . . . . . . . . . . 7 Uusi organisaatio ja johtaminen . . . 9 Ammattiopisto . . . . . . . . . . . 12 Aikuisopisto . . . . . . . . . . . . 18 Oppisopimus . . . . . . . . . . . .23 Konsernipalvelut . . . . . . . . . .27 Yhtymäpalvelut . . . . . . . . . . .29 Henkilöstöraportti . . . . . . . . . 31 Tulosraportti . . . . . . . . . . . .37 Kartta . . . . . . . . . . . . . . . 46 Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . 47

2

Keuda • vuosikertomus 2012

Uudistunut Keuda vietti 50-vuotisjuhliaan

K

eski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä uudisti

organisaationsa vuoden 2012 alussa. Viisi paik kakuntakohtaista ammattiopistoa sekä Keuda

Aikuiskoulutus lakkautettiin ja tilalle tulivat

Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto.

Keudan uuden kehittämisstrategian mukaisesti kuntayhtymän organisaatiorakennetta kehitettiin siten, että se tukee hyvin taloudellista ja tehokasta toimintaa sekä kasvavan aikuiskoulutuksen huomioon ottamista toiminnassa.

Keuda on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut opiskelijamäärältään ja liikevaihdoltaan kaksinkertaiseksi. Se on nyt omistajakuntiensa ainoa aikuiskoulutuksen järjestäjä Adultan toiminnan siirryttyä Keski-Uudellamaalla Keudan hoidettavaksi.

Uudessa organisaatiossa nuorisoasteen koulutus ja aikuiskoulutus toimivat omina tulosalueinaan. Nuorten ja aikuisten koulutukseen panostetaan niiden omien erityispiirteiden mukaan ja aikuiskoulutuksessa käytetään entis-

tä monipuolisemmin erilaisia koulutuksen rahoitusvaihto­ ehtoja.

Keudan konsernipalveluja sekä opetuksen tukipalveluja ja yhtymäpalveluja selkeytettiin ja tehostettiin. Oppisopimuskeskuksen asemointi organisaatiossa muuttui siten, että se on entistä selvemmin osa konsernipalveluja, mutta toimii edelleen omana tulosalueenaan.

Organisaatiomuutos ei lisännyt eikä vähentänyt työpaikkoja Keudassa. Sen tarkoituksena oli parantaa toimintaamme ja tehdä Keuda opiskelijoillemme ja asiakkaillemme entistä paremmaksi opiskelupaikaksi ja yhteistyökumppaniksi.

Kuntayhtymä on vuonna 2012 toteuttanut taloudellisesti, tehokkaasti ja innovatiivisesti ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta Keski-Uudellamaalla.

Hannu Heikkilä Kuntayhtymän johtaja

”Organisaatiomuutoksen tarkoituksena oli parantaa toimintaamme ja tehdä Keuda opiskelijoillemme ja asiakkaillemme entistä paremmaksi opiskelupaikaksi ja yhteistyökumppaniksi.”

HANNU HEIKKILÄ

Keuda • vuosikertomus 2012

3

Keudan vuosi 2012

Keudan uusi organisaatio toteutuu: Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto syntyvät.

tammikuu

Kuntayhtymä juhlii 50 vuoden taivaltaan SAKUstars-tapahtuman merkeissä.

helmikuu

Keudan ammattiopisto saa SAKKI ry:n myöntämän Vuoden Amisoppilaitos 2012 -tittelin.

4

Keuda • vuosikertomus 2012

maaliskuu

Oppilaskunta Kuoma saa uuden hallituksen.

huhtikuu

Keudan 50-vuotishistoriikki julkaistaan.

Keudan opiskelijat voittavat kultamitalin, neljä hopeaa ja kaksi pronssia Taitaja-kisoissa Jyväskylässä.

toukokuu

Saku ry palkitsee Keudan Anni Suvisuon vuoden tutoropiskelijana.

kesäkuu

Henkilökunta juhlii työnantajan viisikymppisiä Keuda Gaalassa.

heinäkuu

elokuu

Nurmijärven koulutusyksikössä vietetään uusittujen ja laajennettujen tilojen avajaisia.

syyskuu

Tuusulan Kirkkotiellä vietetään laajennettujen tilojen avajaisia.

EuroSkills 2012 -kilpailussa Belgian Spassa Tiina Lampinen saa hopeaa (yksilölaji) ja pronssia (tiimilaji) puhdistuspalveluissa.

lokakuu

Perinteinen Joulumaa Saaren kartanossa. Myöhemmin tapahtuma palkitaan vuoden 2012 kulttuuritekona Mäntsälässä.

marraskuu

Keudan Työkaluviuhkahanke saa Opetushallituksen European Label -kunniamaininnan.

joulukuu

Keuda-blogi avataan.

Keuda • vuosikertomus 2012

5

Keudan strategia ja visio

Uusi strategia ohjaa keudalaisia Visio 2020 Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa kansainvälistä ammatillista huippuosaamista.

Toiminta-ajatus Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, vetovoimaisia ja työelämälähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja.

Missio Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistuva suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Keudan arvot • Arvostamme ammattitaitoa • Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen • Toimimme vastuullisesti • Uudistumme yhteistyössä

Strategiset pä ämä ärät ja vuonna 2012 painotetut toiminnalliset tavoit teet

6

Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta • Ennakoimme koulutus- ja työelämätarpeita (mm. koko ikäluokan kouluttaminen) • Vaikutamme opiskeluilmapiiriin ja opiskelijoiden osallistumiseen (läpäisyhanke KOLVI) • Kehitämme toimintaprosesseja ja asiakaslähtöisiä ohjaus- ja tukipalveluja (läpäisyhanke KOLVI)

Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa • Kehitämme sisäistä yhteistyötä (läpäisyhanke KOLVI) • Kehitämme alueellista yhteistyötä sekä ammattiosaamisen toimikunnan ja neuvottelukuntien toimintaa

Rakennamme vetovoimaista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja • Kehitämme markkinointia ja asiakkuuksien hallintaa • Sisäinen työnjako ja organisoituminen vastaavat tulevaisuuden tarpeitamme

Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa • Kehitämme organisaatiorakennetta toiminnan mukaiseksi • Selkiytämme johtamisjärjestelmää

Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä • Kehitämme ihmisten ja osaamisen johtamista (sis. säännölliset työelämäjaksot) • Kehitämme työilmapiiriä, työhyvinvointia ja vastuullista toimintakulttuuria

Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset • Lisäämme Kuoman/oppilaskuntien osallisuutta (läpäisyhanke KOLVI)

Keuda • vuosikertomus 2012

keuda 50 vuot ta

Ottopojasta lempilapseksi

V

uosi 2012 oli Keudalle juhlavuosi: Keski-Uu denmaan koulutuskuntayhtymä oli aloittanut

opetustoimintansa 50 vuotta aikaisemmin,

vuonna 1962.

50-vuotista toimintaa juhlistettiin huhtikuussa julkaisemalla kuntayhtymän historiateos ”Ottopojasta lempilapseksi. Keuda 50 vuotta”. Teoksen nimi viittaa ammatillisen koulutuksen aseman muuttumiseen viiden vuosikymmenen aikana, niin Keski-Uudellamaalla kuin valtakunnallisesti. Parin sadan sivun paksuisesta kirjasta otettiin

2 500 kappaleen painos.

Teoksen perustekstit kirjoitti tietokirjailija Marja Huovila, mutta teokseen sisältyy monen muunkin kirjoittajan tekstejä. Kokonaisuuden toimittivat viestintäpäällikkö Heli Vastamäki sekä Keudan historiikkityöryhmä, johon kuuluivat Huovilan ja Vastamäen lisäksi kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä, aikuisopiston rehtori Riitta Narko sekä Keudan jo eläköityneet johtohahmot Rauno Hoikkala, Martti Laukkanen, Tapani Ranki ja Pentti Rauhala.

Keudan historiateos julkaistiin.

Keuda • vuosikertomus 2012

7

Keudan omaa SAKUstars-tapahtumaa ideoitaessa näki päivänvalon Keuda Sammakko, joka tässä jammaa Keuda Areenan lavalla Saku-hahmon sekä opiskelijajuontajien kanssa.

8

Juhlavuoden kohokohta SAKUstars Erityistä painoarvoa juhlavuodelle toi SAKUstars-tapahtuman eli ammatillisen koulutuksen kulttuurikilpailujen järjestäminen Järvenpäässä 17.–19.4.2012. SAKUstars on vuosittain huhtikuussa järjestettävä kulttuurikilpailu, jonka tarkoitus on kannustaa ammattiin opiskelevia kulttuuriharrastuksessa ja antaa opiskelijoille mahdollisuus tuoda esiin sellaista osaamista, joka ei oppilaitoksen arjessa välttämättä tule esiin.

Yhteensä kilpailuihin ja ennakkotyösarjoihin osallistui 1 100 opiskelijaa. Itse tapahtumaan saapui yli 700 kilpailevaa opiskelijaa kisahuoltajineen. Mukana on monipuolinen kirjo kulttuurin eri osa-alueita. SAKUstars-teemamme oli ”Rauhaa ja Rakkautta”.

SAKUstars 2012 -tapahtuman suuret yhteiset tilaisuudet pidettiin Järvenpään Rantapuistoon pystytetyllä Keuda Areenalla. Kaikki kisatapahtumat olivat Järvenpäässä ja

Iloisia ilmeitä Keuda Gaalassa Henkilökunta kokoontui vielä juhlistamaan merkkivuotta Keuda Gaalaan, joka pidettiin syyskuun alussa Keuda-talossa Keravalla. Illan kulttuuriannista vastasi Riku Niemi Orchestra solisteinaan Jorma Kääriäinen ja Hanna Pakarinen.

Malja Keudalle! Syyskuussa henkilöstö juhli 50-vuotiasta työnantajaansa Keuda Gaalassa.

Rauhaa ja rakkautta -teema näkyy tässäkin SAKUstars-seinämaalauksessa.

Keuda • vuosikertomus 2012

kaupunki on yksi tärkeistä yhteistyökumppaneistamme.

Keudan SAKUstars-tiimi valmisteli kisat innolla ja perusteellisesti kisojen projektipäällikön Jussi Kaatrasalon johdolla. Kisojen järjestelyihin osallistui noin 900 Keudan opiskelijaa ja henkilöstön jäsentä. 50-vuotisjuhlien kohokohta oli juhlavieraiden osallistuminen SAKUstarsin avajaisiin ja huikeiden esitysten seuraaminen. Keudan opiskelijat menestyivät hyvin omissa kisoissamme saavuttaen 12 mitalisijaa, joista puolet oli kultaisia.

Organisa atio ja johtaminen

Uusi uljas Keuda Uudistettu organisaatio siivittää Keudan menestystä myös tulevaisuudessa Keuda astui vuoteen 2012 uudistuneena. Uuden organisaation perimmäisenä tarkoituksena on parantaa toimintaa ja tehdä Keuda opiskelijoille ja asiakkaille entistä paremmaksi opiskelupaikaksi ja yhteistyökumppaniksi.

Keudan ammattiopisto ja aikuisopisto korvasivat 1. tammikuuta 2012 lähtien aikaisemmat viisi paikkakuntakohtaista ammattiopistoa sekä Keuda Aikuiskoulutuksen.

Uudistettu Keuda pyrkii taloudelliseen ja tehokkaaseen toimintaan sekä kasvavan aikuiskoulutuksen entistä parempaan huomioon ottamiseen.

Organisaatiomuutos ei lisännyt eikä vähentänyt työpaikkoja Keudassa, mutta mahdollisti jonkin verran työnkiertoa kuntayhtymän sisällä.

Johtoryhmät tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan takeina Organisaatiouudistuksen jälkeen kuntayhtymän johtoryhmää supistettiin ja Keudan ammattiopistolle ja Keudan aikuisopistolle perustettiin omat johtoryhmät. Näin pystyttiin keskittämään johtoryhmien ajankäyttöä kullekin kokoonpanolle keskeisiin asioihin ja tehostamaan niiden ajankäyttöä.

Keudan organisa atio 2012 Ammattiosaamisen toimikunta

Yhtymävaltuusto

Tarkastuslautakunta

Yhtymähallitus

Konsernihallinto ja konsernipalvelut

Oppisopimuskeskus

Toimialat ja ammatilliset neuvottelukunnat Keudan ammattiopisto

Keudan aikuisopisto

Yhtymäpalvelut

Keuda • vuosikertomus 2012

9

Keudan johtoryhmä: Maarit Flinck, Heli Vastamäki, Hannu Laurila, Tiina Halmevuo, Riitta Narko, Anneli Manninen, Anne Vuorinen, Hannu Heikkilä, Pekka Aittoniemi ja Timo Tervo.

Johtoryhmien kokoonpanot 2012 Kuntayhtymän johtoryhmä • Hannu Heikkilä, kuntayhtymän johtaja • Hannu Laurila, talous- ja hallintojohtaja • Tiina Halmevuo, arviointijohtaja • Anneli Manninen, kehitysjohtaja • Pekka Aittoniemi, rehtori, Keudan ammattiopisto • Riitta Narko, rehtori, Keudan aikuisopisto • Anne Vuorinen, oppi sopimusjohtaja, Keudan oppisopimuskeskus • Timo Tervo, tietohallintopäällikkö • Heli Vastamäki, viestintäpäällikkö • Maarit Flinck, asianhallintapäällikkö, johtoryhmän sihteeri

10

Keudan ammattiopiston johtoryhmä • Pekka Aittoniemi, rehtori • Kaija Arpiainen, toimialarehtori (palvelualat ja luonnonvara-ala) • Mika Hagelin, toimialarehtori (tuotanto ja tekniikka) • Juha-Petri Niiranen, toimialarehtori (hyvin vointi- ja kulttuurialat) • Henna Hyytiä, opetuspäällikkö • Erja Kärnä, opiskelija asioiden päällikkö/ Johanna Leinonen, Vs. opiskelija-asioiden päällikkö • Tarja Koskinen, hallinnon assistentti, johtoryhmän sihteeri

Keuda • vuosikertomus 2012

Keudan aikuisopiston johtoryhmä • Riitta Narko, rehtori • Risto Asp, toimiala päällikkö (tekniikan ja liikenteen ala) • Anne Hosio-Paloposki, toimialapäällikkö (hyvinvointialat) • Ari Ikävalko, asiakkuuspäällikkö • Outi Komi, toimiala päällikkö (palvelualat) • Paula Niemelä, toimiala päällikkö (luonnonvara ja ympäristöala) • Riikka Siitonen, toimiala päällikkö (kulttuuri- ja media-ala) ja kehittämis päällikkö • Tarja Koskinen, hallinnon assistentti, johtoryhmän sihteeri

Yhtymäpalveluiden johtoryhmä • Hannu Laurila, talous- ja hallintojohtaja • Iiris Kauneela, ruokapalvelupäällikkö • Vesa Takko, kiinteistöpäällikkö • Timo Tervo, tietohallintopäällikkö • Jaana Vainio, siivouspäällikkö

Yhtymävaltuusto ja -hallitus kehittämisen keskiössä Keudan yhtymähallituksen työtä on hallinnut uuden organisaation käyttöönottoon, mittaviin rakennusinvestointeihin sekä koulutustarjonnan suunnitteluun liittyvä päätöksenteko. Olemme tehneet Keudan omistajakuntien kanssa jatkuvaa yhteistyötä koulutustarpeiden, koko ikäluokan kouluttamisen ja koulutuksen kehittämisen suhteen.

Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Aarno

Järvinen Tuusulasta ja hallituksen puheenjohtajana Hans Kanerva Mäntsälästä. Yhtymävaltuustolla ja -hallituksella on erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa kuntayhtymän perussopimuksessa edellytettyä tehtävää eli järjestää jäsenkuntiensa asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta tarpeellista ammatillista koulutusta sekä toteuttaa alueellista elinkeinoelämän kehitystyötä.

Yhtymähallitus 2009–2012 alhaalta ylös, vasemmalta oikealle: Jari Flinck (valtuuston I varapj.), Kari Kinnunen (valtuuston II varapj.), Hans Kanerva (pj.), Aarno Järvinen (valtuuston pj.), Antton Hägglund, Pertti Enovaara (varapj.), Pekka Kauhanen, Anna Melgin, Eija Heikkilä (Keudan pääluottamusmies), Kaija Tuuri, Maija-Liisa Pyykkönen, Soile Haukkaluoma, Hannu Laurila (Keudan talous- ja hallintojohtaja), Hannu Heikkilä (kuntayhtymän johtaja), Eira Storm (Keudan luottamusmies) ja Maarit Koivulammi (Keudan luottamusmies). Kuvasta puuttuu Petri Graeffe.

Keuda • vuosikertomus 2012

11

Ammat tiopisto

Vetovoimainen ammattiopisto

K

eudan ammattiopistossa järjestettiin toiminta vuonna 2012 koulutusta kaikilla koulutusaloil la yhteensä 27 perustutkintoon ja 40 eri am mattiin. Lisäksi järjestettiin nivelvaiheen kou lutuksena ammattistarttia, kotitalousopetusta, valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta sekä maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Painotetun keskiarvon mukainen koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrä oli 3 519, mikä on 229 vähemmän kuin talousarviossa arvioitu opiskelijamäärä.

Ammattiopisto toimi kuudella paikkakunnalla kymmenessä eri yksikössä ja koulutus oli organisoitu kolmeksi eri toimialaksi: tuotannon ja tekniikan, palvelu- ja luonnonvara-alan sekä hyvinvointialan toimialoiksi. Ohjaavat koulutukset kuuluivat hyvinvointialaan. Useimmissa yksiköissä toteutettiin useamman toimialan koulutusta ja kukin yk-

Vuonna 2012 koulutusta annettiin

40 eri ammattiin.

sikkö toimi talousarviossa määriteltyjen suunnitelmien ja tutkintorakenteen mukaisesti. Aikuisopisto toimi pääosin yhteisissä rakennuksissa ja opiskeluympäristöissä ammattiopiston kanssa.

”Uuden organisaation keskeisimpiä tavoitteita oli yhdenmukaistaa eri toimipisteiden toimintatapoja. Toimialakohtainen organisaatio on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.”

PEKKA AITTONIEMI, rehtori

12

Keuda • vuosikertomus 2012

Keuda on su osittu oppila itos

K

eudan amm attiopiston am

matilliseen pe koulutukseen rusyhteishaussa luokka alueel

ensisijaisesti la oli noin 2 neiden määrä hake700. Järjestäm ol i 2 tavaa ja valm 050. Ensisija

me myös ku entavaa koul isia hakijoita oli 21 vähem ntoutut män kuin ed usta, maahanm ta kijoita oli silti va a koulutusta ellisenä vuon uuttajien valm 1,48 aloitusp ja na to . te H isut aam aikkaa kohti. me vuosittain luryhmää. Va Keudan kaksi talousko oppilaitosmuo lmistavissa ko uul to ut is en uksissa oli to yhteensä 125 ammatillisen tuksen opiske imintavuonna vuosiopiskel peruskoululijamäärä oli ija 4 a.

23 O 4. pi op Keski-Uuden tuskuntayhty skelijoistamm innoissaan er maan koulumän järjestäm e tarvitsee ityistä tukea isluvan muk n. 12,5 %.

Keudan peruskoulutu ainen ammat op ksen opiskelij pi laskunta Kuom ill is en am äärä vuonna an toiminta ja vakiintunu opiskelijaa. O 2012 oli 4 16 on kehittyny t. Oppilaskun ppisopimusko t 0 nan tehtävän ulutuksen ke dan toimipis tuinen opiske ä on edistää sk im teiden oppila ääräinen vuolijamäärä oli Keuskuntien yhte 1 165. den edustaja Oppilaito istyötä ja toim na, valvoa ja smuotoisen ia niitoteuttaa amm lisäkoulutuks sesta säädetyn opiskelijatyö at en määrä ol illisesta koul vuotta. Työvoi la in toteutumis utuki 30 2 m apoliittiseen ta Keudassa, lijakuntaa er nostettiin ai koulutukseen edustaa opis i toimielimis kaisempaa en kepa sä em ja yh m än. Kansano teistyöryhmis dä esityksiä jatkui entisel pistokoulutu ja antaa laus sä sekä tehlään. Keudan s un to jäsenkuntien ja am as vuoden 2012 m ioissa. Yhtym attiopistoa ko asukasmäärä lopussa 197 ähallituksen skevissa oli kokouksissa 186 henkeä. edustaja läsn on oppilaskun 16-vuotiaiden äo lo- ja puheoi nan ikäkeudella.

Toiminnan painopistealueet Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Saadun opiskelijapalautteen perusteella opiskelijat olivat uudessa organisaatiossa yhtä tyytyväisiä opiskeluunsa kuin vanhassakin. Opiskelijapalautteen keskiarvo oli 3,5 asteikolla 1–5. Valmistuneiden opiskelijoiden palautteen keskiarvo oli 2,74, mutta se ei ole edellisen kanssa vertailukelpoinen, koska asteikko oli 1–4.

Opiskelijoiden työllisyys toteutui ennakoitua paremmin työttömyysasteen ollessa 11,9 % valmistuneista (tavoi­

te 13,0 %). Jatko-opintoihin haki 12,8 % opiskelijoista, mikä on 1,6 % yli mittaritavoitteen. Ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden oli 1,48 opiskelijaa, mikä ylittää tavoitearvon lähes kolmella kymmenyksellä. Yhteiskunnallista ja asiakasvaikuttavuutta kuvaavat mittarit toteutuivat kaikilta muilta osin paitsi valmistuneiden opiskelijoiden antama palaute, mikä oli kerätty muusta arvioinnista poikkeavasti 1–4 asteikolla.

Opiskelijoiden työttömyysasteessa ei ollut suuria ala-

Keuda on tarjonnut ammatillista koulutusta Sipoossa kymmenen vuoden ajan. Tässä opiskelijat nauttivat mehua ja kakkua sen kunniaksi.

Keuda • vuosikertomus 2012

13

SAKKI ry antoi Keudan ammattiopistolle arvonimen ”Vuoden Amisoppilaitos 2012”.

kohtaisia eroja. Parasta työllistyminen oli liikealoilla, työttömyysaste 10,4 %. Jatko opintoihin hakeutuneiden kohdalla erot alojen välillä olivat sen sijaan suuret. Eniten jatko-opintoihin hakijoita oli hyvinvointialalla (21,6 %).

Opiskelijapalautteen keskiarvojen vaihteluväli yksiköiden kesken oli 3,3–3,8.

Prosessit ja rakenteet Arvioitaessa opetusprosessia (toiminnan pääprosessi) on läpäisyaste kaikkein merkittävin toiminnan onnistumista kuvaava mittari. Ammattiopiston toteutunut läpäisyasteen mittariarvo oli 64,4 %, tavoitteen oltua 63,8 %. Arvo siis ylittyi 0,6 kymmenystä. Alakohtaisessa vertailussa parhaan tuloksen saavutti luonnonvara-ala (72,6 %). Tähän arvoon kaikkien muidenkin alojen pitäisi jatkossa pyrkiä. Keskeyttämismittarissa, joka on tavallaan läpäisymittarin vastapuoli, tavoiteltiin 5,7 % ns. negatiivisia keskeyttäneitä. Mittarin arvoksi muodostui 4,6 %. Keskeyttäneitä oli täten arvioitua vähemmän. Vähiten keskeyttäneitä oli hyvinvoinnin ja kulttuurin toimialalla (2,6 %). Toimintavuonna suoritettujen perustutkintojen määrä oli 1 014, mikä on 98 arvioitua enemmän.

Keudan ammattiopistossa on toteutettu mm. laajamittainen pedagogien toiminnan kehittämisohjelma, jossa mukana on ollut kolme valmentajaa Haaga-Helian opettajakorkeakoulusta. Ohjelman yhteydessä on myös päivitetty ammattiopiston pedagoginen ohjelma vuosille 2013– 2015. Ohjelma hyväksyttiin ja vahvistettiin yhtymähallituksen kokouksessa 14.2.2013.

Opiskelija-arviointia ja todistusten laatimista varten on laadittu yksiköiden kaikille prosessiin osallistuville henki-

14

Keuda • vuosikertomus 2012

löryhmille ja johdolle selkeät ohjeet ja aikataulu, joista on pidettävä kiinni.

Kuraattoreiden ja opinto-ohjaajien toimintasuunnitelmat valmistuivat elokuussa 2012. Niiden mukaista toimintaa johtaa opiskelija-asiain päällikkö. Toimintasuunnitelmat tukevat ja edistävät merkittävästi ohjauksen toteuttamista yhteisten periaatteiden mukaisesti.

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstön osaamista arvioidaan ammattiopistossa opetushenkilöstön kelpoisuusasteella, joka oli verrattain korkea. Opetushenkilöstöstä 86,8 %:lla oli tehtävän edellyttämä kelpoisuus, kelpoisuustavoite oli 80,1 %. Työhyvinvointia mitattiin joka toinen vuosi toteutettavalla henkilöstökyselyllä, josta saadun palautteen keskiarvo oli sama kuin talousarvioon määritelty tavoite (3,4). Palautteen keskiarvo kuitenkin putosi edelliseen kyselyyn verrattuna 0,2 kymmenystä. Opetushenkilöstön osalta kerättiin tietoa myös opettajien osallistumisesta työelämäjaksoille ja työskentelystä omassa yrityksessä. Vuoden aikana työelämäjaksolle osallistui viisi opettajaa ja kuusi toimi opetustyön ohella omassa yrityksessä.

Resurssit ja talous Resursseja ja taloutta seurattiin opiskelijapaikkojen käyttöasteella, keskimääräisellä ryhmäkoolla ja talousarvion toteutumisella. Vuoden opiskelijapaikkojen käyttöaste oli 100,4 tavoitteen oltua 103,4. Keskimääräinen ryhmäkoko oli 18,5 eli 0,7 kymmenystä yli tavoitteen. Talousarviotulos ylittyi 15,7 %, eli tulos oli erinomainen.

Ammattiopiston toteutunut läpäisyaste oli vuonna 2012

64,4% Kultamitalisti Niko Etulan tarkkaa suoritusta Taitaja-kisoist a.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset Keudan organisaatiouudistus tuli voimaan vuoden 2012 alusta. Toimintavuosi oli uuden organisaation sisäänajon vuosi. Toimintasääntöä oli työstetty pitkään ja se vaikutti perusteelliselta ja selkeältä. Käytännön toiminta osoitti kuitenkin, että monet asiat oli keskustelun kautta selvennettävä yksityiskohtia myöten. Vastuut ja tehtävänkuvat ammattiopiston hallinnossa kirkastuivat vähitellen kevään 2012 aikana. Toiminnan käynnistymistä hidasti hieman se, että uusien esimiesten rekrytointi tapahtui vähitellen tammihelmikuun aikana.

Uuden organisaation keskeisimpiä tavoitteita oli yhdenmukaistaa eri toimipisteiden toimintatapoja. Toimialakohtainen organisaatio on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi haettaessa yhteisiä toimintalinjoja ja -tapoja. Koulutusalojen opetushenkilöstön erilaiset virkaehdot aiheuttavat jatkuvasti tulkintavaikeuksia sopimusten soveltamisessa.

Eri yksiköissä ei uudesta organisaatiosta huolimatta pystytä toimimaan täysin samalla tavalla.

Keudan rakennuskantaa on viime vuosina uudistettu monessa eri kohteessa. Opetustilamme ja -laitteemme ovat ajanmukaiset ja erinomaisessa kunnossa. Viimeisimpinä laajennuskohteina valmistuivat toimintavuonna lisätilat Tuusulassa Kirkkotielle, Nurmijärvellä Lopentielle, Järvenpäässä Wärtsilänkadulle, Keravalla Keskikadulle ja Mäntsälään Saaren kartanoon. Tilatarvetta ovat viime vuosina lisänneet lähinnä sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen määrän lisäys sekä aikuisopiston toimintojen uudelleenorganisointi.

Menestystä ammattitaitokisoista

O

piskelijamme menestyivät hyvin Tai taja 2012 -kilpailuissa Jyväskyläs sä.

Keudasta pääsi Taitaja-finaaliin 20

kilpailijaa. Keudan edustajat saav uttivat upeasti seitsemän mitalia: kulta a Niko Etula (kondiittori), hopeaa Susanna Laita la (kondiittori), Patrick Nordström (asiakaspalvel u), Viljo Lehtoväre (levy ja hitsaus) ja Paul Kylliäine n (elektroniikka), pronssia Iivo Rantahila (tieto koneet ja verkot) ja Heli Haapatalo (kukkasidonta).

Keudalla oli vahva edustus myö s Belgian SpaFrancorchampsissa järjestetyissä Euro Skills 2012 -kilpailuissa lokakuussa. Lähihoitajalajiss a kilpaili Heli Petersohn, Tiina Lampinen mitte li puhdistuspalvelulajissa, Heli Haapatalo kilpaili lajina an floristiikka ja muuraustaidoissa mitteli Toni Kett unen. Parhaiten heistä pärjäsi Tiina Lampinen, joka toi mukanaan hopeaa yksilölajista ja pronssia ryhm älajista.

Keudalla oli EuroSkillsissä myö s kolme eksperttiä, jotka toimivat kilpailussa asian tuntijoina sekä tuomareina. Floristiikka-lajin eksp ertti oli kouluttaja Leila Alamiekkaoja Saaren karta nosta. Puhdistuspalvelun eksperttimme oli puolestaa n lehtori Tiina Joensuu Järvenpään Sibeliuksenväy län koulutusyksiköstä. Muuraus-lajin eksperttinä toimi lehtori Raimo Aatsinki Mäntsälän Lukkarinp olun koulutusyksiköstä. Kaikilla kolmella on pitkä kokemus kansallisista ja kansainvälisistä ammattitaitoki soista.

Keuda • vuosikertomus 2012

15

Strategia- ja tulosmit tarit Näkökulma

Kriittiset menestystekijät

Arviointikriteeri

Ta-12

Tot-12

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Tyytyväinen opiskelija

Nopea työelämään sijoittuminen

1

Työttömyysmittari %

13,0

11,9

Jatko-opintoihin sijoittuminen

2

Jatko-opiskelumittari %

10,2

12,8

Opiskelijapalaute

3

Opiskelijapalautteen ka.

3,2

3,5

Valmistuneet opiskelijat -kysely

4

Kyselyn keskiarvo

3,2

2,7 *)

Asiakastyytyväisyys

Prosessit ja rakenteet

Mittari

Työnantajapalaute

5

Kyselyn keskiarvo

-

-

Koulutustarjonnan vetovoima

Koulutustarjonnan vetovoima

6

Vetovoimamittari

1,2

1,4

Opetusprosessin sujuvuus

Monipuoliset koulutuksen totuttamistavat

7

Läpäisymittari, %

63,8

64,4

Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat

8

HOJKS-läpäisymittari %

63,0

54,7

Opiskelijahuollon toimivuus

9

Keskeyttämismittari, %

5,7

4,6

10

Suoritetut tutkinnot, lkm Perustutkinnot, ops-perust.

916

1014

Kustannustehokkaat tukiprosessit

Sisäisen asiakkuuden huomioiminen

11

Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo

3,3

3,3

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

Pätevä, osaava ja uudistushaluinen henkilöstö

Osaamisen uudistaminen

12

Kelpoisuusmittari, % Opetushenkilöstö

80,1

86,8

Resurssit ja talous

Resurssien tehokas käyttö

Suunnitelmallisuus

13

Talousarvion toteutuminen

100,0

115,2

*) Mitattu asteikolla 1–4

16

No

Keuda • vuosikertomus 2012

mä ärämit tarit Näkökulma

Kriittiset menestystekijät

Arviointikriteeri

No

Mittari

Ta-12

Tot-12

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Tyytyväinen opiskelija

Opintojen valintamahdollisuus

14

Suoritetun kurssivaihdon määrä yht.

1885

1651

Keudan opiskelijoiden suorittamat lukiokurssit

1688

1591

197

60

Lukio-opiskelijoiden suorittamat kurssit Keudassa Kuntien toisen asteen koulutustarpeeseen vastaaminen

15

Yo-tutkinnon suorittaneet %

5,5

3,3

Koulutustarjonnan kattavuus

16

Aloituspaikat suhteessa ikäluokkaan

47,0

50,9

Aloituspaikkojen täyttöaste

17

Aloittaneet opiskelijat 20.9/ aloituspaikat %

102,3

101,7

Koulutustarjonnan monipuolisuus

18

Opiskelijamäärämittari: Ammatillinen peruskoul. yht.

3748

3645

Opetussuunnitelmaperust.

3630

3519

josta erityisopiskelijat

443

479

Ohjaava ja valmentava koul.

72

78

Valmentava ja kuntouttava koulutus

17

11

Talouskoulu

14

22

Maahanmuuttajat

15

15

4,0

3,8

Ei tutkintoon johtava koulutus:

Kansainvälinen yhteistyö

19

Kansainvälisyysmittari: Lähtevät opiskelijat, % Tulevat opiskelijat, lkm Lähtevät opettajat, %

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

Motivoitunut henkilöstö

Sitoutuneisuus

Henkilöstön osaaminen

Työelämäyhteydet

Resurssit ja talous

Järjestämislupapaikkojen riittävyys

Opiskelijapaikat

Opiskelijamäärä ja ryhmäkoko Vakaa talous

Investointikyky

20 21

Tulevat opettajat, lkm Henkilöstöpalaute Työelämäjaksolle osallistuneet opettajat %,(väh. 2vk jaksot)

53

35

14,0

10,9

24

18

3,4

3,4

4,9

5,1

5,3

5,8

103,4

100,4

Keskimääräinen ryhmäkoko

17,8

18,5

Investointien tulorahoitus, %

50,5

59,4

22

Omassa yrityksessä toimivat %

23

Käyttöaste, %

24 25

Keuda • vuosikertomus 2012

17

aikuisopisto

Aikuiskouluttajien parhaimmistoa

K

eudan aikuisopisto on toteuttanut tutkintoon

johtavaa koulutusta näyttötutkintoperusteisena

hyödyntäen eri koulutus- ja rahoitusmuotoja.

Aikuisopistolla on järjestämislupa n. 70 eri pe rus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon. Lisäksi aikuisopisto on toteuttanut työelämälle kysyntälähtöisesti täydennyskoulutusta sekä erilaisia räätälöityjä koulutuksia ja toteuttanut muita työelämän kehittämis- ja pal­ ve­ lutehtäviä. Käyttöön otettu CRM-järjestelmä tukee tätä toi­ mintaa. Asiakaspalautteen perusteella aikuisopisto on pys­tynyt hyvin toteuttamaan Keudan visiota, jonka mukaisesti tavoitteena on kuulua aikuiskouluttajien parhaimmistoon.

Hyvinvointialat Opiskelijamäärä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli lähes 400. Heistä suurin osa, lähes 90 %, kouluttautui lähihoitajan ammattiin. Päätoimisia kouluttajia oli toimintakauden päättyessä 16.

”Keudan aikuisopiston ensimmäisen toimintavuoden tulos oli erinomainen. Uusi organisaatiorakenne on mahdollistanut aikuiskoulutuksen kehittämisen kokonaisuutena ja jo nyt on nähtävissä, että ratkaisu on ollut onnistunut.”

RIITTA NARKO, rehtori

18

Keuda • vuosikertomus 2012

Kulttuuri- ja media-ala Alalla on ollut opiskelijoita yli 300. Päätoimisia kouluttajia oli yksitoista ja sivutoimisia kouluttajia kymmeniä.

Luonnonvara- ja ympäristöala Tutkintotavoitteisten opiskelijoiden määrä oli noin 280 opiskelijaa. Opetushenkilökunnan määrä oli 15. Lisäksi opetusmaatilan ja -puutarhan ohjaushenkilöstö on toiminut myös aikuisopetuksen tukena.

Palvelualat Opiskelijamäärä oli yli 400 opiskelijaa. Henkilökunnan määrä oli 11.

Tekniikan ja liikenteen ala Opiskelijamäärä oli tutkintotavoitteisessa koulutuksessa yli 300 opiskelijaa. Päätoimisen opetushenkilöstön määrä oli 18.

Keudan aikuisopisto järjesti ensimmäiset yhteiset valmistujaiset joulukuussa 2012.

Toiminnan painopistealueet Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Aikuisopiskelijoiden määrä, erityisesti oppisopimusopiskelijoiden, on kasvanut merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Tutkintoja (esim. pelialan koulutus) ja koulutuksia on kehitetty yhdessä työelämän kanssa. Työvoimatarpeeseen on pyritty vastaamaan lisäämällä ja kohdentamalla koulutustarjontaa esim. hyvinvointialoilla (vanhustyön erikoisammattitutkinto) ja tekniikan ja liikenteen alalla (kuljettajakoulutus). Opiskelijapalaute ylitti kaikilla toimialoilla asetetut tavoitteet. Ohjaustoimintaan on kiinnitetty erityistä huomiota ja läpäisyssä asetetut tavoitteet ylitettiin ammatti- ja erikoisammattitukinnoissa. Perustutkintojen läpäisyssä toimialakohtaiset erot ovat suuret ja niihin on jatkossa kiinnitettävä huomiota. Opiskelijoiden työllistyminen on ollut hyvää. Osaava Uusimaa -hanke (yritysyhteistyö pksektorin kanssa) ja asiakkuuksienhallintajärjestelmän käyttöönotto ovat edesauttaneet yritysyhteistyötä.

Prosessit ja rakenteet Keudan organisaatio muuttui 1.1.2012. Aikuisopiston organisaatio on erittäin matala, mikä on tehnyt toiminnasta joustavaa. Organisaatiorakenne on todettu toimivaksi ja toimenkuvat selkeiksi. Kuluneen vuoden aikana on jatkettu aikuisopiston toimintaprosessien kuvaamista IMS-järjestelmään. Aikuisopiston prosesseja kehitettiin erityisesti vertaisarvioinnin avulla. Aikuisopistossa toteutettiin vertaisarviointia kansainvälisellä tasolla (EuroPeerGuid-projekti, ammatillisen aikuisohjauksen arviointi), kansallisella tasolla (OPH:n rahoittama lisäkoulutuksen laadun kehittämishanke, kohteena vaikuttavuus sekä laadunhallinta ja arviointi) sekä sisäisenä arviointina toimialojen kesken (kohteena tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilö-

kohtaistaminen). Prosessien ja rakenteiden toimivuutta on mitattu suoritettujen tutkintojen määrällä, sekä läpäisy- ja keskeyttämisprosenteilla. Suoritettujen tutkintojen määrässä ei päästy asetettuihin tavoitteisiin. Tutkintotilaisuuksien toteutumisen ja tutkintotoimikunnan työskentelyn aikataulut ovat olleet vaikeasti ennakoitavissa. Keskeyttämisessä asetettu tavoite saavutettiin ja negatiivisten keskeyttäjien osuutta 5,63 % voidaan pitää erittäin hyvänä. Ohjauspalveluihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Ohjauspalveluita ovat toteuttaneet opinto-ohjaajat, erityisopettajat sekä suomi toisena kielenä -kouluttaja. Kuraattoripalveluita on ollut tarvittaessa käytettävissä.

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen on ollut yksi Keudan strategisista päämääristä. Aikuisopisto on panostanut edelleen koko opetushenkilöstön yhteisiin tilaisuuksiin, joita järjestettiin lukuvuoden aikana kolme. Keskeisinä teemoina ovat olleet verkko-oppimiseen liittyvät kysymykset sekä prosessien kehittäminen. Aikuisopiston henkilöstön määrä suhteessa työn määrään on ollut haasteellinen ja jatkossa on tarvetta lisätä kouluttajien määrää sekä tarkastella työnjakoa eri toimijoiden välillä.

Suurimmalla osalla kouluttajista on pedagoginen pätevyys sekä näyttötutkintomestarin tutkinto. Ne, joilta nämä pätevyydet puuttuvat, on ohjattu koulutukseen. Kolme kouluttajaa on osallistunut kuluneen vuoden aikana työelämäjaksolle. Ajantasainen työelämäosaaminen on välttämätöntä aikuiskouluttajina toimiville ja osittain sitä myös ylläpidetään oman yritystoiminnan kautta. Kouluttajien osallistuminen omaa ammattitaitoa lisääviin koulutuksiin on ol-

Keuda • vuosikertomus 2012

19

Keuda oli näkyvästi esillä Elinikäisen oppimisen viikon päätapahtumassa Vanhalla ylioppilastalolla.

lut aktiivista ja kaikkiaan aikuisopiston opetushenkilöstölle kertyi 320 koulutuspäivää kuluneen toimintavuoden aikana.

Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen on nostettu käytyjen kehityskeskustelun pohjalta yhdeksi tärkeäksi toiminnalliseksi tavoitteeksi aikuisopistossa. Kukin toimiala on työstänyt oman suunnitelmansa työhyvinvoinnin edistämiseksi ko. toimialalla. Tekniikan ja liikenteen toimialalla on tehty yhdessä toimipisteessä työpaikkaselvitys riskikartoituksineen. Työpaikkaselvityksen pohjalta on jatkettu yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, jolloin tavoitteena on ollut tarkastella tehtyjen muutosten vaikutusta työympäristöön sekä työhyvinvointiin.

Resurssit ja talous Keudan aikuisopiston taloudellinen tulos kuluneelta vuodelta oli erinomainen ja talousarvion tulostavoite ylittyi huomattavasti. Valtionosuusrahoitteisesta koulutuksesta

tulleen perusrahoituksen lisäksi sekä oppisopimus- että työvoimapoliittisen koulutuksen osuus on noussut. Työvoimakoulutuksen laajan kilpailutuskierroksen tuloksena, aikuisopisto sai hankintasopimuksia 1,9 miljoonan euron arvosta vuosille 2013–2014, mikä on yli 80 % haetusta määrästä. Aikuisopistossa on pystytty hyvin toteuttamaan strategista päämäärää ja käyttämään tehokkaasti eri koulutus- ja rahoitusmuotoja. Hanketoiminnan taloudellisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja aikuisopistossa on päättynyt kuluneena vuotena useita hankkeita, joille ei ole haettu jatkorahoitusta. Henkilöstön saatavuus on ollut haasteellista erityisesti tekniikan ja liikenteen sekä liiketalouden alalla. Opinto-ohjaukseen on lisätty resursseja rekrytoimalla yksi kokoaikainen monialainen opinto-ohjaaja sekä lisäämällä ohjausresursseja hyvinvointialoilla. Uusien toimitilojen käyttöönottoa Järvenpäässä Wärtsilänkadulla on valmisteltu sekä samalla valmisteltu luopumista Wärtsilänkatu 61 sijaitsevista vuokratiloista.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset Valtiontalouden mittavat säästöohjelmat vuosille 2013– 2015 ovat jo vaikuttaneet aikuiskoulutuksen toimintaedellytyksiin ja erityisesti toiminnan ennustettavuuteen. Ministeriön linjauksia koulutustarjonnan kohdentamisesta on jo huomioitu esim. vähentämällä kulttuurialan koulutusta.

Organisaatiomuutos on tuonut toimintaan selkeyttä ja on

20

Keuda • vuosikertomus 2012

hyvä perusta aikuiskoulutuksen kehittämiselle jatkossakin.

Yhtenäisten toimintaperiaatteiden määrittäminen on vienyt odotettua enemmän aikaa. Uudet toimitilat Tuusulassa ja Wärtsilänkadulla ovat lisänneet toimintaympäristön toimivuutta ja työviihtyisyyttä.

Strategia- ja tulosmit tarit Ta 2012

Tp 2012

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Opiskelijapalaute 1 AIPAL-palaute 1)

3,2

3,96

2 OPAL-palaute 2)

3,4

3,98

Prosessit ja rakenteet Suoritetut tutkinnot ja osatutkinnot 3 Perustutkinnot

Koko tutkinnot

403

363

Osatutkinnot

136

103

4 Ammattitutkinnot

Koko tutkinnot

267

175

Osatutkinnot

94

69

5 Erikoisammatti- tutkinnot

Koko tutkinnot

58

31

Osatutkinnot

8

7

Läpäisy 6 Perustutkinnot (2-2,5 v)

84 %

71 %

7 Ammattitutkinnot (1-2 v)

80 %

85 %

8 Erikoisammattitutkinnot (1,5-2,5 v)

80 %

80 %

Opiskelun keskeyttäneet/purkaneet (negatiiviset keskeyttäjät) 9 Yksikköhint. Koulutuksessa (pt, at, eat)

72

73

10 Oppisopimuskoulutuksessa

30

28

11 Työvoimapoliittisessa koulutuksessa

14

10

Yhteensä

116

111

5,63 %

Keskeyttämis % (neg. keskeyttäjät)

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstön osaaminen 66

12 Päätoimiset kouluttajat (E-liite), lkm 31.12.

63

13 Kouluttajat 31.12., joilla ped.gog.pät.

52

51

14 Kouluttajat 31.12., joilla NTM

50

56

100 %

155,2 %

Resurssit ja talous 15 Talousarvion toteutuminen

1) Keudan kysymysten yleisarvosana 2) Yleisarvosana koulutuksesta 3) Vuoden aikana kirjoilla olevien opiskelijoiden määrä

Keuda • vuosikertomus 2012

21

mä ärämit tarit Ta 2012

Tp 2012

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Opiskelijamäärät 16 Perustutkinnot (näyttöperusteiset)

610

591

202

246

yksikköhintaiset (painotettu keskiarvo) oppisopimusopiskelijat, Keuda 3)

56

60

oppisopimusopiskelijat, muut 3)

161

140

yksikköhintaiset 3)

289

383

oppisopimusopiskelijat, Keuda 3)

99

142

oppisopimusopiskelijat, muut 3)

70

75

työvoimapoliittiset 3)

6

0

työvoimapoliittiset 3) 17 Ammattitutkinnot

18 Erikoisammattitutkinnot yksikköhintaiset 3)

53

85

oppisopimusopiskelijat, Keuda 3)

42

45

18

16 1783

oppisopimusopiskelijat, muut 3) Yhteensä 19 Lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet

1606 310

302,82

20 Kansainvälisyysmittari (väh. 5 pv:n jaksot) Lähtevät kouluttajat (lkm)

7

12

Lähtevät opiskelijat (lkm)

11

28

3,2

3,5

6

3

4

3

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstöpalaute aloittain Työelämäjaksolle osallistuneet kouluttajat (vähintään 2 viikon jakso, lkm)

Omassa yrityksessä toimivat kouluttajat (lkm)

1) Keudan kysymysten yleisarvosana 2) Yleisarvosana koulutuksesta 3) Vuoden aikana kirjoilla olevien opiskelijoiden määrä

22

Keuda • vuosikertomus 2012

oppisopimuskeskus

Osaava verkostoituja

O

ppisopimuskeskuksen tehtävänä oli tarjo ta pääasiassa aikuisille työelämälähtöistä

yhtymästrategian mukaista oppisopimus koulutusta.

Oppisopimusten tilastopäivien opiskelijakeskiarvo oli 1 174,5. Perustutkintojen suorittajia oli 313 ja lisäkoulutuksen suorittajia 861,5, joista ammattitutkintoja suoritti 367,5 ja erikoisammattitutkintoja 348. Tutkintoon johtamatonta lisäkoulutusta suoritti 146 opiskelijaa.

Virtauma oli 1 753 opiskelijaa, joista naisia oli 57 % ja miehiä 43 %. Opiskelijoiden keski-ikä oli 38 vuotta. Perustutkinnon suorittavista 15 % toimi julkisella sektorilla ja 85 % yksityisellä sektorilla. Yrittäjiä opiskelijoista oli 12,4 % eli 217. Perustutkintojen näyttötutkinnon suoritti 83 opiskelijaa, ammattitutkinnon 116 ja erikoisammattitutkinnon 152 opiskelijaa. Osa näytöistä raportoidaan vuoden 2013 puolella.

Perustutkinnoista suosituimmat olivat sosiaali- ja ter­

Vuonna 2012 tutkinnon suoritti oppisopimuksella

351 opiskelijaa

veysalan, liiketalouden sekä logistiikan ja talotekniikan perustutkinnot. Lisäkoulutuksessa suosituimpia olivat johtamisen erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto sekä audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto. Tietopuolista koulutusta hankittiin 85 eri oppilaitoksesta.

”Koulutuksen järjestäjänä lupaamme asiakkaillemme laadukasta ja luotettavaa osaamisen kehittämistä yrityslähtöisesti ja yksilöllisesti, tavoitteena menestyä työelämässä. Yhdessä.”

ANNE VUORINEN, oppisopimusjohtaja

Keuda • vuosikertomus 2012

23

Keudan oppisopimuskeskuksen vihreä ”oppikoppi” Keravan MetropoliJuna-tapahtumassa syyskuussa 2012.

Toiminnan painopistealueet Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Oppisopimuskeskuksessa on keskitytty oman palvelutehtävän ja roolin kirkastamiseen sekä asiakaslähtöisten, laadukkaiden toimintakäytänteiden synnyttämiseen. Priimahankkeessa tehdyt itsearvioinnit sekä kollegatoimistojen asiantuntijoiden tekemä vertaisarviointi, ovat auttaneet tunnistamaan omia vahvuuksia sekä kehittämiskohteita.

Oppisopimuskeskuksessa vahvistettiin sidosryhmäyhteistyötä verkottumalla säännöllisesti mm. omistajakuntien HR-henkilöiden, Suomen Yrittäjien ja alueellisten yrittäjäjärjestöjen sekä Keuken ja elinkeino- ja työvoimaviranomaisten kanssa. Oppisopimustoimintaa esiteltiin lukuisille yhteistyökumppaneille, jalkauduttiin kauppakeskuksiin sekä messuille, oppilaitoksiin sekä järjestettiin säännöllisesti infoja samoin kuin yrittäjäbrunsseja. Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelun tehostaminen (HOJKSopiskelijat oppisopimuksessa) sekä 2+1-toimintamallin luominen yhdessä Keudan ammattiopiston vastuuhenkilöiden kanssa ovat käynnistyneet vuoden 2012 aikana.

Keudan aikuisopiston kanssa konkretisoitiin koulutusalakohtaisesti yhteistyötä. Arjen toimintakäytänteitä asiakaspalvelun kehittämiseksi on hiottu koko vuoden ajan.

Metropolialueen oppisopimustoimijoiden yhteistyö tiivistyi käytännölliselle tasolle. Priima-vertaisarviointihanke edesauttoi yhteisten käytänteiden kehitystyötä. Yhteinen työpaikkakouluttajavalmennusten tarjotin avattiin sekä käynnistettiin metropolialueen yrityskumppanuutta tukeva Broker-ohjelma, johon on osallistunut kaksi koulutustarkastajaa suorittaen samalla yritysneuvojan EAT:n opintoja.

Oppisopimusjohtaja on osallistunut em. hankkeen suunnittelu- ja ohjausryhmätyöskentelyyn. Ohjausryhmän pu-

24

Keuda • vuosikertomus 2012

heenjohtajana on toiminut Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna.

Hankehakemuksia tehtiin yhteistyössä muiden oppisopimustoimijoiden kanssa niin vertaisarvioinnin, nuoria työllistävien yritysten kartoittamisen, yrittäjien mentoripankin synnyttämisen kuin myös oppisopimusopiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden lisäämisen osalta. Vertaisarviointihankkeesta saatiin myönteinen jatkorahoituspäätös vuodelle 2013. Tuettua oppisopimusta sekä nuorten aikuisten osaamisohjelmaa koskevat hankehakemukset jätettiin OKM:lle loppuvuodesta 2012. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on käynnistynyt Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa; tutkijaryhmässä on myös Keudan oppisopimuskeskuksen edustus mukana. OKM:n rahoittama Tuettu oppisopimus -hanke päättyi ja lopputuloksena syntyi, prosessina kuvattu, maahanmuuttajan koulutusja työllistymispolku. Prosessi soveltuu lähes sellaisenaan myös nuorisotakuun toteuttamiseen. Toimintavuoden aikana osallistuttiin tekniikan alan työnjohtokoulutuskokeiluun.

Oppisopimusjohtaja nimettiin valtakunnallisen Osaajalehden printti- sekä verkkolehden päätoimittajaksi. Lehteä jaettiin sidosryhmille sekä messuvieraille.

Prosessit ja rakenteet Työelämän kehitys- ja palvelutehtävä ohjasi toimintaa.

Oppisopimuskeskuksen jaetun johtajuuden malli, koulutusalakohtainen työparityöskentely sekä kehittävä työote edesauttoivat tuloksellisen toiminnan aikaansaamista. Jokaisen oppisopimuskeskuksessa työskentelevän toimintaa ohjaa asiakkaiden tarpeista lähtevä ”Miten voim-

Oppisopimuskeskus näkyy ja kuuluu eri tapahtumissa.

me palvella”-ajattelu sekä sisäinen palvelulupauksemme: ”Olemme luotettava, osaava, nopeasti reagoiva koulutuksen ammattilaisista koostuva verkostoyhteistyön osaajatiimi, joka räätälöi kulloiseenkin asiakastarpeeseen parhaan mahdollisen oppisopimuksen yhdessä kumppanien kanssa; aina asiakkaan lähtökohdat ja tarpeet huomioiden”.

Priima-vertaisarviointihankkeen aikana tarkennettiin kokonaisvaltaisesti laadukkaan oppisopimuksen prosessi ja samalla vahvistettiin kaikkien oppisopimustoimijoiden viranomaistehtävän mukaista osaamista. Oppisopimuskeskuksen prosessit mallinnettiin IMS-järjestelmään.

Tutkintojen kokonaisläpäisy toteutui talousarvioon asetettuja tulostavoitteita paremmin ja taantumasta huolimatta ns. negatiiviset keskeytykset eivät lisääntyneet. Oppisopimusten purkautuminen koeajan jälkeen oli arvioitua vähäisempää niin perustutkintojen kuin lisäkoulutuksenkin osalta. Oppisopimuksen huolellisella edellytysten kartoittamisella ja pedagogisella ohjaustoiminnalla pyrittiin vähentämään oppisopimusten purkautumisia. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamiseen kiinnitettiin erityishuomiota ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa tiivistettiin.

Opiskelijoiden, työpaikkakouluttajien, yrittäjäopiskelijoiden sekä mentoriensa antama palaute oli likimain tulostavoitteiden mukainen. Henkilöstöpalaute oli selvästi asetettua tulostavoitetta parempi.

Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Työparimallin mukaisesti tarkennettiin työnkuvia. Kaksi koulutussuunnittelijaa vakinaistettiin ja oppisopimusopiskelija valmistui merkonomiksi. Kaksi koulutustarkastajaa suoritti opettajan pedagogiset opinnot. Kehityskeskustelut ovat antaneet erinomaista tietoa henkilöiden osaamistarpeista ja koulutustoiveista.

Keudan sisäisiin koulutus- ja virkistystapahtumiin, Opso-seminaareihin sekä OKM:n ja OPH:n kutsuseminaareihin samoin kuin useisiin oppisopimuksen kehittämisverkostoihin osallistuttiin aktiivisesti. Teemoitettuja oppisopimuskeskuksen kehittämisaamupäiviä järjestettiin Keudan eri toimipisteissä. Oppisopimuskeskuksen kehittämispäivät järjestettiin Vierumäellä kesällä 2012. Oppisopimuskeskuksessa havaittiin remontin jälkeen vesivahinko, mutta työhyvinvointia kuitenkin edistävät muuten viihtyisät toimivat työtilat sekä nykyaikaiset neuvottelutilat.

Resurssit ja talous Määrälliset tavoitteet perus- ja lisäkoulutuksen osalta saavutettiin talousarvioon kirjattuja tavoitteita jonkin verran alhaisempina. Viranomaistehtävän laadukas hoitaminen edellyttää hakeutumisvaiheeseen panostamisesta, samoin kuin toteuttamisvaiheen systemaattisesta laadun arviointia ja proaktiivista poikkeamiin puuttumista. Taloudellinen tulostavoite saavutettiin.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset Valmisteilla oleva kuntarakenneuudistus voi tuoda muutoksia myös koulutuspalvelujen järjestämiseen. Työllisyysja talouskehitys näkyy välittömästi oppisopimustoiminnassa. Hallitusohjelman yksi kärkihanke on nuorten aikuisten osaamisohjelma. Sen toteuttaminen edellyttää moniamma-

tillista yhteistyötä, uudenlaista työkulttuuria sekä opintopolkujen joustavoittamista. OKM:n lisäkoulutuksen paikkapäätös vähensi Keudan oppisopimuskeskuksen lisäkoulutuksen resurssia yli 200 paikalla, mikä vaikeuttaa erityisesti aikuisväestön koulutustarpeisiin vastaamisessa.

Keuda • vuosikertomus 2012

25

Strategia- ja tulosmit tarit Ta-12

Tot-12

Työttömyysmittari %, Peruskoulutus

6,3

8,5

Työttömyysmittari %, Lisäkoulutus

1,0

0,7

Opiskelijapalautteen keskiarvo

3,3

3,2

Näkökulma Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Prosessit ja rakenteet

Sijoittuminen työelämään

Tutkintojen läpäisykerroin % Tutkintoon johtava ammatillinen perusk. aikuiset

40

48,8

Tutkintoon johtava ammatillinen perusk. alle 25 v

35

45,35

Sopimuksen loppuun saattaneet perusk.aikuiset

64

62,4

Sopimuksen loppuun saattaneet perusk. alle 25 v

52

45,65

Keskeyttämisaste (ns.negatiiviset kesk.)

Peruskoulutus %

2,1

1,4

Lisäkoulutus %

0,8

0,4

Peruskoulutus %

6,9

5,6

Lisäkoulutus %

7,8

4,1

Talousarvion toteutuminen %

100

110,2

Ta-12

Tot-12

peruskoulutus

1150

1174,5

lisäkoulutus

350

313

Suoritemittarit

800

861,5

Purkautuneet sopimukset (koeajan jälkeen)

Resurssit ja talous

mä ärämit tarit Näkökulma Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Opiskelijamäärämittari, lkm

Peruskoulutus 2012 Aloittaneet opiskelijat, lkm

235

195

Koulutukseen osallistuneet =virtauma

475

442

Koulutuksen keskeyttäneet =purkautuneet ko. vuoden aikana

25

59

Koko tutkinnon suorittaneet =ko.kalenterivuoden aikana

71

85

Ammattioasaamisen näyttöjen lukumäärä

10

29

Aloittaneet opiskelijat, lkm

600

588

Koulutukseen osallistuneet, lkm

1265

1310

Koulutuksen keskeyttäneet, lkm

90

79

Koko tutkinnon suorittaneet, lkm

195

270

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

Henkilöstöpalaute

3,8

4,2

Resurssit ja talous

Käyttöaste % *)

155

167,3

Lisäkoulutus 2012

*) verrattuna järjestämisluvan vähimmäismäärään

26

Keuda • vuosikertomus 2012

konsernipalvelut

Vaikuttavaa kehitystä

K

onsernipalvelujen menoihin sisältyvät luotta mushenkilöhallinnon menot (yhtymävaltuus to, yhtymähallitus, tilintarkastus ja ammat tiosaamisen toimikunta) sekä varsinaisten

konsernipalvelujen menot. Konsernipalveluihin kuuluvat mm. hallinto-, talous-, henkilöstö- ja viestintäpalvelut, kuntayhtymän kehittämis- ja hanketoiminta (mm. ennakointi, arviointi ja hanketoiminta), yhtymäpalvelujen yhteiset (ruoka-, kiinteistö- ja tietohallintopalvelut), Kerava-sali ja muut yhteiset eli työsuojelutoimikunta, henkilökuntaneuvosto ja ammatilliset neuvottelukunnat.

Konsernipalvelujen nettomenot vuoden 2012 tilinpäätöksessä ovat yhteensä 3 724 665 €, mikä on noin 310 311 € suurempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Yhtymävaltuuston vuodelle 2012 asettama tilikauden tulostavoitetta ei saavutettu ja se alittui 159 658 €:lla. Vuoteen 2011 verrattuna nettomenot kasvoivat lähes 1,0 milj.€. Tulosalueelle on viime vuosina keskitetty kuntayhtymän yhteisiä menoja, jotka eivät varsinaisesti ole hallintoa. Suuri osa menojen kasvusta selittyy näillä rakenteellisilla muutoksilla.

Vuoden 2012 osalta menojen kasvua selittää myös kuntayhtymän juhlavuosi. Kuntayhtymä järjesti SAKUstars 2012 -kilpailut (ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailut) osana Keudan 50-vuotisjuhlaviikkoa. SAKUstars-tapahtuman kustannusvaikutus vuoden 2012 tilinpäätöksessä on noin 188 000 € ja yhteensä tapahtuman nettokustannukset olivat noin 230 000 €. Tämän lisäksi julkaistiin kuntayhtymän historiikki sekä järjestettiin mm. juhlagaala henkilöstölle.

Kuntayhtymässä aloitti vuoden 2012 alussa ½-päiväinen turvallisuuspäällikkö, toimen sijoituspaikkana on konsernipalvelujen tulosalue. Toiminnan nettomenot vuoden 2012 tilinpäätöksessä ovat noin 60 000 €.

Kehittäminen, hankkeet, laatu ja ennakointi Keudan kehittämistoiminnan koordinointi hoidetaan Konsernipalvelujen tulosalueella. Se sisältää laadunhallinnan

kokonaisuuden ja kehittämishankkeiden kokonaishallinnoinnin. Varsinaisia hankkeita hallinnoidaan myös muilla tulosalueilla (mm. Keudan aikuisopisto). Keudan kehittämis- ja hanketoiminnan nettomenot Konsernipalvelujen tulosalueella olivat noin 430 000 €, joka on noin 200 000 € enemmän kuin vuonna 2011.

Hankerahoitusta on saatu usealta eri taholta (mm. EUrakennerahastot, opetus- ja kulttuuriministeriö, Aluehallintovirasto, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO). Suurimmat hankkeet vuonna 2012 ovat liittyneet opiskelijoiden ohjaukseen, keskeyttämisen vähentämiseen ja läpäisyn edistämiseen, opetushenkilöstön työelämäjaksoihin sekä laadunhallinnan kehittämiseen.

Keudan laadunhallinnan osalta vuoden 2012 tavoitteissa edettiin suunnitellusti. Sähköisen toimintajärjestelmän (IMS) prosesseja päivitettiin uuden organisaation toiminnan mukaisiksi. Toimintajärjestelmän käyttöönotto etenee HR-työpöydän ja wiki-intran käyttöönottojen rinnalla. Laadunhallinnan kehittämissuunnitelma kaudelle 2013–2015 laadittiin osana LARK-hanketta. Suunnitelma sisältää toiminnan arviointi- ja palautesuunnitelman koko strategiakaudelle.

Vuoden 2012 kärkihankkeena oli ammatillisen koulutuksen läpäisyn edistämishanke KOLVI OY yhteistyössä Omnian, Luksian ja Varian kanssa. Hankkeessa kehitettiin nivelvaiheen yhteistyötä, tuettiin aloittavien ryhmien ryhmänohjausta ja opiskelijahuoltotyötä sekä edistettiin opiskelijahallintojärjestelmän (Winha) työkalujen käyttöä ohjauksessa. Keuda toimi myös kaikkien läpäisyhankkeiden kansallisena koordinaattorina.

Valtakunnalliseen Osaava-ohjelmaan liittyen jatkettiin henkilöstön osaamisen kehittämistä Uusi Osaaja 2 -hankkeessa. Lisäksi järjestettiin yhteistyössä Pohjola Terveys Oy:n kanssa Keudan esimiesvalmennusohjelma, jonka tarkoituksena oli tukea ja edistää hyvää johtamista sekä työhyvinvointia. Se edisti osaltaan uuden organisaation mu-

Keuda • vuosikertomus 2012

27

Keuda-talon Kerava -sali on tässä täyttym ässä keudalaisista 50-vuo tisjuhlagaalassa.

kaista toiminnan johtamista.

Keuda hallinnoi Uudenmaan YES-keskusta. YES Uusimaa järjestää opettajille yrityskasvatukseen liittyviä koulutuksia ja tapahtumia Keski- ja Itä-Uudellamaalla. Lisäksi Uudenmaan liiton Maakunnan kehittämisraha -hankkeen (Makera) tavoitteena on perustaa kymmenen yrittäjyyskasvatustyöryhmää Uudellemaalle sekä järjestää ope-yrittäjä­ treffejä vuosien 2012–2013 aikana. Vuonna 2012 perustettiin yrittäjyyskasvatustyöryhmät Järvenpäähän, Pornaisiin ja Hyvinkäälle. Vuoden 2013 ensimmäinen ryhmä perustettiin Porvooseen ja toinen Tuusulaan.

Keuda hallinnoi myös YES goes to lukio -hanketta. Tavoitteena on tukea lukion yrittäjyyden ja työelämätietouden syventämistä sekä yritysyhteistyötä. Käynnistymisvaiheessa oleva hanke toteutetaan vuosina 2012–2013 yhteistyössä 11 lukion verkoston ja sidosryhmien kanssa. Pääkohderyhmänä ovat lukioiden opettajat.

Työvälineitä ennakointiin Ennakointitoiminta on painottunut vuoden aikana ennakointijärjestelmän ja yhteistyöverkoston luomiseen. Kuntayhtymän neuvottelukuntarakennetta on uudistettu enemmän klusteripohjaiseksi. Klusterineuvottelukunnassa läheiset yhteistyöalat toimivat yhdessä. Aiemmista 17 neuvottelukunnasta on muodostettu seitsemän klusteripohjaista neuvottelukuntaa. Neuvottelukuntatoiminnan piiriin kuuluu sekä nuorten että aikuisten koulutus.

28

Keuda • vuosikertomus 2012

kkilä avaa le.

Hannu Hei henkilöstöl än johtaja m lveluiden ty pa yh ni ta er ns Kun ko ta us st iouudi organisaat

Tilikauden aikana Keuda pyrki ja hyväksyttiin Helsingin seudun Ennakointikamarin jäseneksi.

Syksyllä käynnistyi Työvälineitä ennakointiin -hanke.

Kerava-sali ja kilpailutoiminta Konsernipalvelujen menoihin sisältyvät Kerava-salin menot ja tulot. Lähtökohta Kerava-salin taloudelle on, että se tulee ns. omillaan toimeen. Tilinpäätöksessä 2011 Keravasalin nettovaikutus yleishallinnon menoihin on -19 184 €, jonka lisäksi tulevat kiinteistöstä tehtävät suunnitelman mukaiset poistot. Kuntayhtymä on solminut Keravan kaupungin kanssa Kerava-salin käyttösopimuksen vuosiksi 2012–2021. Sopimuksen mukaan Keravan kaupunki maksaa Keudalle ylläpito- ja käyttövastiketta (1 300 €/kk) ja ns. tekniikkavastiketta (4 900 €/kk), jota vastaan Keuda mm. toteutti vuonna 2012 näyttämötekniikan perusparannuksen ja kunnostuksen, minkä myötä sali soveltuu paremmin myös teatterikäyttöön.

Keudan kilpailutoiminnan koordinointi on vuodesta 2009 alkaen kuulunut Konsernipalvelujen tulosalueelle. Yhteisestä budjetista katetaan osallistumismaksut semifinaaleihin ja finaaleihin sekä majoitus- ja matkakulut finaaleihin. Vuoden 2012 kilpailutoiminnan em. menot olivat yhteensä 79 161 € (vuotta aiemmin 98 595 €). Vuoden 2013 talousarviossa kilpailutoiminnan menot lukuun ottamatta SAKUstars-kilpailuja on budjetoitu Keudan ammattiopiston ja Keudan aikuisopiston tulosalueille.

yht ymäpalvelut

Laadukkaat toimintaedellytykset Yhtymäpalvelut sisältää kuntayhtymän toimisto-, tietohallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalvelujen toiminnot.

Y

htymäpalvelujen perustehtävänä on tarjota

koulutuskuntayhtymän eri yksiköille niiden

tarvitsemat tukipalvelut laadukkaasti, talou dellisesti ja tehokkaasti. Yhtymäpalvelut si sältää toimisto-, tietohallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalvelujen menot.

Tavoitteena on, että yhtymäpalvelut tarjoaa palveluhenkistä ja joustavaa asiakaspalvelua tehokkaasti. Yhtymäpalvelujen toiminnan yhteisiä tavoitteita ovat asiakastyytyväisyys, toiminnan laatu, kustannustehokkuus ja työhyvinvointi.

52 henkilöä suoritti työpaikkaohjaajan koulutuksen

”Toimivat tukipalvelut ovat oleellinen osa opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia. Yhtymäpalveluilla on myös tärkeä rooli kestävän kehityksen mukaisen toiminnan toteuttamisessa.”

HANNU LAURILA, talous- ja hallintojohtaja

Keuda • vuosikertomus 2012

29

Toimivat ruokapalvelut parantavat opiskeluja työtyytyväisyyttä.

Kuva on Keudan Ateriakeitaasta Järvenpään Sibeliuksenväylältä.

Toiminnan painopistealueet Prosessit ja rakenteet Yhtymäpalvelujen tuottamista opetuksen tukipalveluista on sovittu yhdessä tilaajan kanssa palvelusopimuksissa. Palvelusopimusten päivittäminen uuden organisaation mukaisiksi aloitettiin vuoden 2012 aikana.

Yhtymäpalveluissa tehdään sisäinen asiakastyytyväisyyskysely joka toinen vuosi. Kysely toteutettiin marraskuussa 2012 ja kokonaisarvioksi tuli 3,3 (asteikolla 1–5).

Kehittämiskohteiksi nousivat tiedottaminen ja asiakaspalvelun parantaminen.

Keuda on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS) maaliskuussa 2011. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö verrattuna vuonna 2010 kulutettuun energiamäärään.

Energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 1,977 GWh:n energiamäärä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Konkreettisina toimenpiteinä vuonna 2012 jatkettiin mm. yksikkökohtaisten energiatehokkuuskatselmusten tekemistä: Energiakatselmukset tehtiin seuraaviin Keudan yksiköihin: Wärtsilänkatu 7, Keskikatu 3, Lopentie 20 ja Lukkarinpolku 2.

Siivouspalveluissa on karsittu ja yhtenäistetty työvälinevalikoimaa. Kertakäyttöisen materiaalin käyttöä (esim. kertakäyttökäsineet) on vähennetty. Perussiivouksien tarvetta kartoitetaan aikaisempaa tarkemmin. Ruokapalveluissa kestävän kehityksen mukainen toiminta näkyi mm. raaka‑aineostoissa. Lisäksi vuonna 2012 pidettiin yhteistyössä opetuksen kanssa lautasbiojätekampanja, joka vähensi biojätteen määrää.

Ruokapalveluilla oli keskeinen rooli SAKUstars-tapahtuman tukipalvelujen toteuttamisessa. Saadun palautteen

30

Keuda • vuosikertomus 2012

perusteella siinä onnistuttiin hyvin. Tapahtuma lisäsi ruokapalvelujen myyntiä noin 40 000 €.

Tietohallinto on ottanut käyttöön tietokoneiden käyttöasteen seurantaraportoinnin ja saanut pohjatiedot loppuvuoden 2012 koneiden käytöstä. Raportointia hyödynnetään vielä vuonna 2013. Kertomusvuonna yhtymähallitus hyväksyi Keudan tietohallintolinjaukset ja suunnitelman vuosiksi 2013–2015.

Vuoden 2012 alusta otettiin käyttöön uusi tilikartta ja kirjanpito-ohjelmisto (Raindance). Lisäksi vuoden aikana otettiin käyttöön uusi budjetointijärjestelmä (Budnetti) sekä matkojen hallintajärjestelmä (Populus) ja ns. HR-työpöytä. HR-sovellusten käyttöönotto jatkuu edelleen vuonna 2013.

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Yhtymäpalveluissa tehtiin merkittävä panostus henkilöstön ohjaamistaitojen lisäämiseksi. Urakka-projektin puitteissa tarjottiin koko yhtymäpalvelujen henkilöstölle mahdollisuus suorittaa työpaikkaohjaajan koulutus. Koulutuksen suoritti lähes puolet eli yhteensä 52 henkilöä, joista toimistosta oli 4, tietohallinnosta 9, ruokapalveluista 20, kiinteistö- ja siivouspalveluista 19.

Resurssit ja talous Yhtymäpalvelujen nettomenot ovat yhteensä n. 8,85 milj. €, mikä on noin 134 000 € enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Vuoteen 2011 verrattuna nettomenojen kasvu oli 580 000 € eli 7,1 %. Menojen kasvua selittää lähes yksinomaan ylläpidettävien kiinteistöjen ja tilojen lisäys.

Henkilöstöraport ti

”Keudassa on hyvä olla töissä”

K

eudan koko henkilöstön määrä 31.12.2012 oli

598 henkilöä, josta opetushenkilöstöä oli 391.

Koko henkilöstöstä naisten osuus oli 357 hen kilöä ja miehiä oli 241 henkilöä. Henkilöstön

kokonaismäärä oli lisääntynyt 10 henkilöllä vuodesta 2011 opetushenkilöstön määrän pysyessä ennallaan.

Keudan vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vuonna 2012 oli 83 %, kun se vuonna 2011 oli 79 %.

Keudan henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti henkilöstö pyritään rekrytoimaan vakinaisiin työ- ja virkasuhteisiin. Määräaikaiset työsuhteet tulevat kysymykseen lähinnä sijaisuuksissa ja hanketoiminnassa. Määräaikaisuuden perusteena voi olla myös se, että henkilöllä ei ole pätevyyttä hoitamaansa tehtävään (esim. opetustehtävässä toimivalta henkilöltä puuttuu pedagoginen pätevyys).

Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli vuonna 2012 Keudan henkilöstöstä 57 henkilöä (osa-aikaeläkeläiset, osatyökyvyttömyyseläkeläiset sekä muut osa-aikaiset).

Henkilöstön keski-ikä on koko Keudassa 48,5 vuotta, kun se oli 48,2 vuotta vuonna 2011. Henkilöstön keski-ikä vaihtelee tulosalueiden sisällä. On muistettava, että yksikön henkilöstö voi muodostua henkilöistä, jotka ovat iältään noin 30 vuotta ja henkilöistä, jotka ovat iältään noin 60 vuotta. Eri-ikäiset henkilöt ovat erilaisissa elämänvaiheissa ja niiden huomioiminen työyhteisön toiminnassa on tärkeää.

Keudan henkilöstömäärä tulosalueittain.

Vuonna 2010 Keudan henkilöstömäärä oli 563 ja vuonna 2011 henkilöstömäärä oli 588.

Konsernipalvelut 40 Oppisopimuskeskus 11

Yhtymäpalvelut 113

Aikuisopisto 76

Ammattiopisto 358

lkm

Keudalaisten palvelussuhteen luonne 2010 2011

500

83% työntekijöistä oli 2012 vakinaisessa työsuhteessa

2012

400 300 200 100 0

Vakituiset

Määräaikaiset

Miehet

Naiset

Keuda • vuosikertomus 2012

31

83%

:lla

Keudan työntekijöistä on pätevyys työtehtäväänsä.

Naisten keski-ikä koko Keudassa oli 47,8 vuotta vuonna 2012 ja miesten 49,5 vuotta.

Keudan henkilöstöstä oli 55-vuotiaita tai vanhempia 175 henkilöä eli 29 % koko henkilöstöstä. Henkilöstöstä tulee vaihtumaan eläkkeelle jäämisen kautta seuraavan kymmenen vuoden aikana noin kolmasosa. Tämä asettaa erityisen haasteen osaamisen siirtämiselle työyhteisöissä sekä rekrytoinnille ja perehdyttämiselle.

Vuoden 2012 aikana Keudasta lähti vanhuuseläkkeelle (ml. varhennettu vanhuuseläke) yhteensä 11 henkilöä.

Vanhuuseläkkeelle jää­ neiden keski-ikä oli 64 vuotta 11 kk vuonna 2012 vuotta, kun se oli 64 vuotta 2 kk vuonna 2011. Kaikkien eläkkeelle lähteneiden keski-ikä oli 63 vuotta 11 kk. Kuntien eläkevakuutuksen tilasto­jen mukaan kuntatyöntekijät siirtyivät van­huuseläkkeelle vuonna 2011 keskimäärin 63 vuoden 8 kk iässä. Ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle lähtevien määrä tulee kasvamaan vuoteen 2016 saakka.

Keudasta eläkkeelle jääneiden määrä 2009–2012 sekä ennuste 2013–2017

vanhuuseläkkeet työkyvyttömyyseläke tapaturmaeläke

lkm

varhennettu vanhuuseläke

20 15

32

2011

2012

ennuste

2010

ennuste

2009

ennuste

0

ennuste

5

ennuste

10

2013

2014

2015

2016

2017

Keuda • vuosikertomus 2012

Keudalaiset viihtyvät työssään pitkään

K

untien eläkevakuutuksen tilastojen mu kaan kuntatyöntekijät siirtyivät van huuseläkkeelle vuonna 2011 keski määrin 63 vuoden ja 8 kuukauden iässä. Keudasta vanhuseläkkeelle jäävät ovat keskimäärin lähes 65-vuotiaita.

Keudan tekniikan ja liikenteen alan kansainvälisyyskoordinaattori Kristina Tuori-Nymanilla olisi jo muutaman vuoden ajan ollut mahdollisuus vetäytyä kutomaan sukkaa kiikkustuoliin. Se ei sovi tämän sosiaalisen ja kansainvälisistä verkostoista nauttivan naisen pirtaan.

– Koen olevani etuoikeutettu, sillä tehtävässäni yhdistyvät työ ja harrastus. Keuda on loistava työnantaja. Olen saanut vapauden toteuttaa lukuisia ideoitani, Kristina kehuu.

Kristina aloitti silloisessa kotitalousopettajaopistossa Järvenpäässä kieltenopettajana vuonna 91 ja oli alusta asti mukana oppilaitoksen ”transnationaalisessa” toiminnassa. Hän siirtyi kokonaan kv-tehtäviin 2000-luvun alussa.

– Ilmapiiri täällä Keudan hallinnossa on ihana ja sopii tällaiselle työteliäälle ihmiselle, jolla on rohkeutta tarttua haasteisiin.

lkm

Keudan henkilökunnan ikäjakauma

2010 2011

120

Keudalaisten keski-ikä vuonna 2012 oli

90

48,5

60

30

0

Keudassa on otettu käyttöön varhaisen tuen toimintamalli vuonna 2012. Varhaisen tuen toimintamallin mukaisilla toimenpiteillä pyritään reagoimaan ennakoivasti henkilön työkykyä mahdollisesti alentaviin seikkoihin. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle lähteneiden määrä ei ole suuri, halutaan silti vaikuttaa ennakoivasti henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen ja työssä jaksamiseen vanhuuseläkeikään saakka.

Osa-aikaeläkeläisten määrä Keudassa oli 21 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä oli seitsemän henkilöä. Määräaikaisella kuntoutustuella oli vuonna 2012 kaksi henkilöä.

Keudan palvelukseen tuli (vakinaiset palvelussuhteet) 31 henkilöä vuonna 2012 ja palveluksesta lähti viisi henkilöä (muut kuin eläkkeelle lähteneet). Täten tulovaihtuvuus oli 5,2 %, kun se vuonna 2011 oli 5,4 %. Lähtövaihtuvuus vuonna 2012 oli 0,8 %, kun se vuonna 2011 oli 2,2 %.

lkm

2012

20-24

25-29

30-34

35-39 40-44 45-49 50-54

55-59

60-64

65-

Henkilöstön rekrytointi Keudassa oli avoinna vuonna 2012 yhteensä 95 työpaikkaa sisältäen määräaikaiset työ- ja virkasuhteet), joista 81 oli opetushenkilöstön paikkoja. Avoinna olleisiin paikkoihin (kaikki) saatiin yhteensä 1318 hakemusta eli 13,9 hakemusta työpaikkaa kohti. Yhtä avoinna ollutta opetushenkilöstön paikkaa kohti oli 11 hakijaa. Avoinna ollutta muun henkilöstön paikkaa kohti oli 30 hakijaa. Keudassa avoinna olleita paikkoja hakeneista oli naisia 75 % ja miehiä 25 %.

Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittäminen ja johtaminen Keudan koko henkilökunnasta ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon on suorittanut 30 % henkilöstöstä. Opetushenkilöstöstä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tut-

Koulutuspäivät/henkilö

12 10

Keudalaisella oli keskimäärin

4,7

8 6 4 2 0

koulutuspäivää vuonna 2012 Ammattiopisto

Aikuisopisto

Oppisopimuskeskus

Konsernija yhtymäpalvelut

Keuda • vuosikertomus 2012

33

Työhyvinvointia keudalaisille

K

tehtävänä eudan työhyvinvointiryhmän

vointia ja yvin työh dan Keu istaa on varm

en toiteid työkykyä ylläpitävien toimenp

arviden vuu utta teutuminen, niiden vaik

iseh ittäm keh sekä anta ointi, työterveyshuollon seur en. dotusten käsittelemin ritelmä työhyvinvoin Työhyvinvointiryhmän mää ”Keudassa on hyvä olla nille kuuluu yksinkertaisesti töissä”. ovat takaa ja vasemmal Ryhmän jäsenet kuvassa anen, Hannu Laurita lueteltuina Juha-Petri Niir Velling, Maria Nissénla, Riikka Siitonen, Antero neela, Päivi Koski ja Kau Feldt, Heli Vastamäki, Iiris Maarit Viitamäki.

kinnon on suorittanut 40 %.

Keudan ammattiopiston henkilöstöstä 87 %:lla ja Keudan aikuisopiston henkilöstöstä 79 %:lla on viran edellyttämä pätevyys.

Keudassa käydään kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelun osana on henkilökohtaisen osaamisen kehittämistarpeiden määrittäminen. Vuonna 2012 otettiin käyttöön ryhmän tavoitekeskustelu, jossa yhdessä määritetään tiimin tavoitteet tulevalle kaudelle.

Ryhmän tavoitekeskustelu toimii henkilökohtaisen kehityskeskustelun tukena. Ryhmän tavoitekeskustelu voi olla vaihtoehto henkilökohtaiselle keskustelulle esimiehen ja työntekijän niin sopiessa. Kaikille on kuitenkin tarjottava mahdollisuutta henkilökohtaiseen kehityskeskusteluun, ja se on käytävä vähintään joka toinen vuosi.

Henkilöstön täydennyskoulutusta tuotettiin itse sekä ostettiin kumppaneilta. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen osalta tehtiin yhteistyötä mm. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa.

Vuonna 2011 alkanut Keudan esimiesvalmennus jatkui vuonna 2012. Valmennuksen tavoitteena oli luoda yhteinen toimintamalli esimiestyölle Keudassa ja antaa esimie-

34

Keuda • vuosikertomus 2012

91,8 %

:lla

opetushenkilöstöstä on korkea-asteen tutkinto.

lkm

Keudalaisten koulutusaste korkea-aste

400

keskiaste perusaste

300

200

359 henkilöä 80 henkilöä

100

0

29 henkilöä Opetushenkilöstö

3 hlöä

105 henkilöä 22 henkilöä Muu henkilöstö

pv

Keudalaisten sairauspoissaolopäivät/henkilö

12

2010 2011

10

2012

8 6 4

10,5 päivää sairaana

2 0

Keudalainen oli vuonna 2012

Sairausloma

Äitiys­ vapaa

Vanhem­ painvap.

Hoito­ vapaa

Palkallin. Palkaton Kuntouvirkavap. virkavap. tus

Opinto­ Vuorottevapaa luvapaa

hille työkaluja esimiestyöhön. Valmennukseen kuuluivat osallistujien 360 asteen arvioinnit ja niihin kuuluvat kehittämisprojektit. Arvioinnit tehtiin syksyn 2011 aikana. 360 asteen arvioinnit tullaan tekemään säännöllisesti esimiehille 2–3 vuoden välein.

Keudan ammattiopiston osastonjohtajille tai vastaavassa tehtävässä toimiville oli vuoden 2012 aikana kolme valmennusta, joiden aikana käsiteltiin osastonjohtajan tehtäviä ja työnkuvaa esimiehenä.

Keudan johtoryhmille oli valmennuspäivä keväällä 2012. Valmennuspäivän tavoitteena oli kirkastaa johtoryhmien tehtävänkuvaa sekä käydä läpi johtoryhmätyöskentelyn käytänteitä.

Keudassa aloitettiin vuonna 2012 sähköisen HR-järjestelmän käyttöönotto. Vuonna 2012 otettiin käyttöön sähköiset matkasuunnitelmat ja matkalaskut. Käyttöönotto jatkuu vuonna 2013, jolloin otetaan käyttöön sähköiset virkavapauslomakkeet, työsuhteen elinkaareen liittyvät lomakkeet sekä osaamisen johtamisen ja kehittämisen osio.

Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2012 henkilöä kohti 10,5 päivää, kun niitä oli 11,2 päivää vuonna 2011 henkilöä kohti. Keudan yksiköiden välillä keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä per henkilö vaihtelee alle kahdesta yli kahteenkymmeneen sairauspoissaolopäivään. Keudassa on 231 henkilöä, jolla ei ollut yhtään sairauspoissaolopäivää vuonna 2012.

Työtapaturmista johtuneita palkallisia sairauspoissaolopäiviä oli 0,4 päivää henkilöä kohti vuonna 2012, kun vuonna 2011 niitä oli 0,6 päivää henkilöä kohti.

Keudan varhaisen tuen toimintamalli otettiin käyttöön keväällä 2012. Toimintamallin tavoitteena on sairauspoissaolojen osalta vähentää niiden määrää mahdollisimman aikaisella reagoinnilla henkilön tai työyhteisön työkyvyn

heikkenemiseen. Malli koulutettiin kaikille esimiehille kesällä 2012. Toimintamallin käytöstä ei ole kerätty tietoa.

Mallin käytön tukeminen mm. tietoiskuilla jatkuu vuonna 2013.

Keudan työterveyshuollon palveluntuottaja kilpailutettiin syksyllä 2012. Työterveyshuollon palveluille haluttiin yksi tuottaja koko Keudalle. Tavoitteena on luoda työterveyshuoltoyhteistyön toimintamalli, jossa on tiivis yhteistyö henkilöstön, työnantajan, työterveyshuollon, työsuojelun ja esimiesten kesken. Yhteistyöllä turvataan henkilöstön hyvä työkyky ja mahdollisimman oikea aikainen puuttumien työkykyä mahdollisesti uhkaaviin asioihin sekä oikea-aikaisen työhön paluun tukeminen sairastumistapauksissa. Uusi työterveyshuollon palveluntuottaja Attendo terveyspalvelut aloitti 1.1.2013 väliaikaisella sopimuksella.

Keudan työhyvinvointiryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna 2012. Työhyvinvointiryhmä on mm. viimeistellyt varhaisen tuen toimintamallin ja käsitellyt työterveyshuoltoon liittyviä asioita. Työhyvinvointi oli Keudan sidosryhmälehden teemana syksyllä 2012. Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelmaa kehitettiin mm. Kevan Työhyvinvointia strategisesti valmennuksessa.

Vuonna 2012 Keudassa oli yksi kuntoremonttiryhmä, jonka teemana oli 50 + Hyvä Ikä.

Tasa-arvotilanne Keudassa on ollut voimassa vuodesta 2005 alkaen henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen tasa-arvosuunnitelma.

Opiskelijoita koskeva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on hyväksytty vuonna 2010.

Keudan tilinpäätöksessä raportoidaan vuosittain tasaarvotilanteesta. Keudan työsuojelutoimikunta seuraa tasaarvosuunnitelman toteutumista.

Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on edistää tasaarvon toteutumista Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhty-

Keuda • vuosikertomus 2012

35

Keudassa on ollut voimassa vuodesta 2005 alkaen henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen tasaarvosuunnitelma. Opiskelijoita koskeva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on hyväksytty vuonna 2010.

mässä. Tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluyhteisössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnän kielto sisältyy Suomen perustuslain 6 §:ään. Tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) velvoittaa työnantajaa estämään sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantamaan naisten asemaa erityisesti työelämässä.

Vanhempainvapaita käyttäneiden keudalaisten sukupuolijakauma

17% miehiä

83% naisia

36

Keuda • vuosikertomus 2012

Hallintoelinten kokoonpano Yhtymävaltuustossa on yhteensä yhdeksän naisvaltuutettua eli 42,9 % jäsenistä, miehiä valtuutetuista on 12 eli 57,1 %. Yhtymähallituksen jäsenistä miehiä on 5 eli 55,6 % ja naisia 4 eli 44,4 %. Tarkastuslautakunnan jäsenistä naisia on 1 ja miehiä 2.

Opiskelemaan pyrkineet, hyväksytyt sekä tutkinnon suorittaneet Vuonna 2012 yhteisvalinnassa Keudan ammattiopistoon haki opiskelemaan yhteensä 8 183 henkilöä, joista naisia oli 47,3 % ja miehiä 52,7 %. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 8 229 hakijaa, joista oli 45,7 % naisia ja 54,3 % miehiä. Vuoden 2012 aikana Keudan oppilaitoksissa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 1014 opiskelijaa, kun vuonna 2011 ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 1 071 opiskelijaa.

Vuonna 2012 Keudan aikuisopistoon haki opiskelemaan yhteensä 1 235 henkilöä, joista naisia oli 55 % ja miehiä 45 %. Opiskelijatiedot eivät kata kaikkia toimialoja ja koulutuksia, koska osaan koulutuksista on jatkuva haku. Tällöin hakijatietoja ei ole dokumentoitu. Vuonna 2012 Keudan aikuisopistossa suoritettiin 363 perustutkintoa, 175 ammattitutkintoa ja 31 erikoisammattitutkintoa. Lisäksi todistuksia tutkinnon osan/osien suorittamisesta annettiin perustutkinnoista 103, ammattitutkinnoista 69 ja erikoisammattitutkinnoista 7.

Perhepoliittisia oikeuksia käyttäneet Äitiysvapaita oli vuonna 2012 yhteensä 686 päivää. Vanhempain- tai isyysvapaata käytettiin yhteensä 889 päivää.

Yhteensä vanhempainvapaita oli 1 575 päivää, josta naisten osuus oli 83 %. Hoitovapaata, osittaista hoitovapaata tai tilapäisiä hoitovapaita käytettiin 2 386 päivää, josta naisten osuus oli 84 %.

Kuntayht ymän tulos 2012

Numerot kohdillaan Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän toiminnan ja taloudellisen tuloksen kannalta ratkaisevaa on opiskelijamäärä, sen kasvu ja toisaalta yksikköhinnan suuruus opiskelijaa kohti. Samalla on myös huolehdittava riittävästä ryhmäkoosta.

Talousarviossa ns. yksikköhintaisten opiskelijoiden määräksi arvioitiin 4 367, painotetun keskiarvon mukainen toteuma oli 113 opiskelijaa vähemmän eli 4 234. Vuoden 2012 opiskelijamäärä ylitti kuntayhtymän järjestämisluvan (4 160) 74 opiskelijalla. Järjestämisluvan ylittäminen tarkoittaa sitä, että yli menevistä opiskelijoista ei saa rahoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki vuoden aikana päätöksen, jolla kuntayhtymän järjestämislupaa korotettiin yhteensä 160 opiskelijalla. Lisäksi ministeriö teki loppuvuodesta päätöksen, jossa kuntayhtymän järjestämislupaa korotettiin tilapäisesti 56 opiskelijalla. Tämän ansiosta lopulliseksi ylitykseksi jäi vain 18 opiskelijaa. Keudan järjestämislupaa on vuosina 2007–2012 korotettu yhteensä 960 paikalla, vuodelle 2013 järjestämislupa on 4 240 paikalle.

lkm

Opiskelijamäärän kehitys

4000

4234 Vuonna 2012 Keudassa opiskeli

3500 3000 2500 2000

Yksikkökohtaisesti tarkasteltuna ainoastaan Lukkarinpolun ja Nurmijärven yksiköissä saavutettiin talousarviossa tavoitteeksi asetettu opiskelijamäärä. Suhteellisesti eniten (33) alle talousarviotavoitteen jäätiin Pekka Halosen akatemiassa.

Huomattavaa on, että ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen opiskelijamäärä oli pienempi (16 opiskelijaa) kuin vuotta aiemmin. Tilikautta edeltäneiden kolmen vuoden aikana opiskelijamäärä kuitenkin kasvoi poikkeuksellisen paljon. Vuosien 2009–2011 kasvu oli lähes 16,0 % eli 584 opiskelijaa.

Peruskoulutuksen osalta oppisopimuksen opiskelijamäärätavoite alittui selvästi, opiskelijoita oli 313 eli 37 vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Lisäkoulutuksessa määrällinen tavoite saavutettiin, opiskelijoita oli 861,5 eli 61,5 enemmän kuin talousarviotavoite. Ei-tutkintoon johtavan koulutuksen määrä oli edelleen suhteellisen suuri eli 146, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 143,5 hen-

opiskelijaa 2001

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

2011

2012

Keuda • vuosikertomus 2012

37

Kuntayhtymän kokonaiskulut

milj.€ 60 50

Kokonaiskuluja kasvattivat muun muassa merkittävät rakennushankkeet.

40 30 20 10 0

2003

kilöä. Vuoteen 2011 verrattuna peruskoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi 14 ja lisäkoulutuksen väheni 34 opiskelijalla. Ministeriön säästötavoitteiden mukaisesti Keudan oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen kiintiötä leikattiin voimakkaasti vuodelle 2013, tällä hetkellä kiintiö on 678 (644+34) opiskelijaa.

OKM:n myöntämässä järjestämisluvassa Keudan oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen vähimmäismäärä on 270 otv. Vuonna 2012 oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuositoteuma oli yhteensä 303 (otv), vuonna 2011 vastaava luku oli 261 (otv). Opiskelijatyövuositoteuma alitti talousarviotavoitteen seitsemällä opiskelijalla.

Kuntayhtymän toimintatuotot vuoden 2012 tilinpäätök-

2004

2005

2006

2007

2008 2009

2010

2012

sessä ovat 57,6 milj. € ja toimintakulut 51,2 milj. €. Vuoteen 2011 verrattuna toimintatuotot kasvoivat 4,5 milj. € eli 8,4 % ja toimintakulut 2,9 milj. € eli 6,1 %. Vuoden 2012 talousarvioon verrattuna toimintatuloja kertyi n. 3,2 milj. € enemmän kuin ennakoitiin. Tulojen kasvua selittää ennakoitua parempi yksikköhinta sekä erityisesti kuntayhtymän saama tulosrahoitus (1,6 milj. €). Toimintamenot ylittivät talousarvion 0,9 milj.€.

Toimintakate eli toimintatuottojen ja -kulujen erotus muodostui selvästi talousarviossa ennakoitua paremmaksi.

Se on vuoden 2012 tilinpäätöksessä 6,43 milj. € eli noin 2,3 milj. € parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin. Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 112,6

Opiskelijamäärän kehitys koulutusaloittain

2 000

2011

2008 2009 2010

1 5000

Ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen opiskelijamäärä oli pienempi kuin vuotta aiemmin.

2011 2012

1 000

500

0 ala

stö

äri

ra-

n

on

Lu

38

Keuda • vuosikertomus 2012

va on

ja

p ym

an iik

kn Te

ja

a

nj

de

ou tal

ke

Lii

la

na

tee

en liik

ala - ja

s

mi

se

vit , ra

u-

ail atk

M

en

eid

et eti

ti

on

nn

o Lu

ala

on

inn

ll ha

la

sa

ou

tal

-j

ali

sia

So

er at

ala

ys

ve

ltt

Ku

nis

H

a um

la

ria

uu

tin

e

va sta

i

lm Va

ja n-

a

l v.a

s ka ja

lut

oh

va jaa

u ko

lut

u ko

s mu

i

op

pis

Op

us

us

Kuntayhtymän tulot 2012

Kuntayhtymän menot 2012

Vuokratulot 1 %

Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimuskeskus saavuttivat yhtymävaltuuston asettaman tulostavoitteen.

Tuet ja avustukset 3%

Muut myyntitulot 6 %

Muut tulot 6%

%, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 110,1 %. Suhdeluku kertoo sen, paljonko toiminnan tuloista jää muiden menojen kuin toimintamenojen kattamiseen, näitä muita menoja ovat esimerkiksi rahoitus- ja investointimenot.

Talousarvion sitovuustasoksi käyttötaloudessa oli määritelty tulosaluekohtainen tilikauden tulos. Vuoden aikana talousarvion käyttötalousosaan tehtiin kaksi muutosta.

Toinen koski kansanopistokoulutuksen siirtämistä aikuisopiston tulosalueelta ammattiopiston tulosalueelle ja toinen Keudan oppisopimuskeskuksen tulostavoitteen muuttamista. Oppisopimuskeskuksen tulostavoitetta pienennettiin 600 000 €:lla. Samalla summalla pienennettiin myös kuntayhtymän vuosikate- ja tulostavoitetta. Kansanopistokoulutuksen siirron tulosvaikutus oli ammattiopiston ja aikuisopiston tulos-aleiden välillä 2 043 €.

Tulosalueista Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimuskeskus saavuttivat yhtymävaltuuston asettaman tulostavoitteen. Sen sijaan Konsernipalvelujen ja Yhtymäpalvelujen tulosalueet jäivät alle tavoitteen. Konsernipalvelut jäi tavoitteesta 159 658 € ja Yhtymäpalvelut 179 506 €. Konsernipalvelujen jäämistä alle tavoitteen selittää erityisesti palvelujen ostojen kasvu sekä kuntayhtymän juhlavuoden ennakoitua hieman suuremmat menot. Yhtymäpalvelujen osalta ylitys johtuu kiinteistöpalvelujen menojen kasvusta.

Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kuntayhtymän vuosikatteeksi muodostui 6,4 milj. €. Vuosikate oli hyvä ja selvästi parempi kuin vuotta aiemmin, vuosikatteen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes 1,5 milj. €. Pitkällä aikavälillä talouden tasapainon edellytys on, että vuosikate eli tulorahoitus riittää sekä nettoinvestointien että lainojen lyhennysten kattamiseen. Talousarvioon verrattuna toteutunut vuosikate oli noin 2,39 milj. € parempi kuin ennakoitiin. Vuosikate on 187,3 prosenttia poistoista, vuonna 2011 vastaava tunnusluku oli 121,4 %. Viime vuosina kun-

Muut kulut 4% Investoinnit 17 %

Yksikköhinnat 84 %

Tarvikkeet 11 %

Henkilöstömenot 54 %

Palvelut 14 %

tayhtymässä on investoitu voimakkaasti ja tämä on omalta osaltaan kasvattanut suunnitelman mukaisten poistojen määrää. Poistojen määrää lisää myös vuonna 2011 tehty poistosuunnitelman muutos. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 3,44 milj. €, verrattaessa sitä edellisen vuoden poistoihin on huomattava, että vuoden 2011 poistojen määrässä (4,1 milj. €) näkyy poistosuunnitelman muuttamisesta aiheutunut kertapoisto.

Tilikauden tulokseksi muodostuu 3 002 847 €, mikä on noin 2,1 milj. € parempi kuin vuonna 2011.

Toiminnan rahoitus ja investoinnit Vuoden 2012 nettoinvestoinnit olivat n. 10,8 milj. €, mikä oli noin 2,2 milj. € enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuntayhtymän investoinnit ovat vuosina 2006–2012 olleet poikkeuksellisen suuret. Kovasta investointitahdista kertoo myös se, että vuosien 2006–2012 investoinnit ovat yhteensä n. 50,5 milj. €. Investointitaso alenee jo vuodelle 2013 ja vuosina 2014 ja 2015 se on jo selvästi alempi.

Kertomusvuonna valmistui mm. seuraavat kolme merkittävää laajennus- ja saneeraushanketta: • Kirkkotie 31:n laajennuksella toteutettiin tilat kauneudenhoitoalan opetukselle ja tehtiin lisää kaksi terveydenhoitoluokkaa, lisäksi tehtiin mm. hallinto- ja kirjastotiloihin liittyviä tilajärjestelyjä. Samassa yhteydessä toteutettiin myös rakennuksen julkisivuremontti.

Laajennuksessa toteutettiin uutta kerrosalaa yhteensä n. 1 670 m2. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui noin 4,4 milj. €, mikä alitti budjetin noin 700 000 €:lla. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Siistonen Oy. • Nurmijärven yksikön laajennuksessa tehtiin tiloja syksyllä 2010 aloitetulle lähihoitajakoulutukselle sekä

Keuda • vuosikertomus 2012

39

milj. €

51,2

Keudan toimintakulut olivat

Toimintamenojen toteutuminen ta 2012

30

tp 2012

20

10

miljoonaa euroa 0

teorialuokkatiloja. Laajennus toteutettiin osittain ruokasalin päälle ja sen bruttoala on 1114 m2 (huoneistoala 892 m2), saneerattavien tilojen huoneistoala on 1255 m2 ja liikuntasalin kattoremontin pinta-ala 735 m2. Hankeen kokonaiskustannusarvio oli 2 900 000 € ja se toteutettiin vuosina 2011–2012. Pääurakoitsijan vaihtumisesta huolimatta hanke valmistui kesän 2012 aikana. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui noin 3,0 milj. €, mikä alitti muutetun budjetin noin 500 000 €:lla. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi P&R Arkkitehdit Oy. • Wärtsilänkatu 7:n alueelle toteutettiin tiloja sekä nuorten että aikuisten koulutukselle. Laajennuksella toteutettiin tiloja mm. verhoilu- ja sisustusalan koulutukselle, joka aiemmin toimi tilapäisissä vuokratiloissa. Lisäksi rakennettiin tilat pintakäsittelyalan koulutukselle ja metallialan koulutukselle. Hanke vastaanotettiin joulukuussa 2012, vuodelle 2013 on budjetoitu vielä viimeiset urakkaerät. Hankkeen kokonaispinta-ala on n.

3000 m2 ja kustannusarvio 6 050 000 €. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut P&R Arkkitehdit Oy.

Keudan omavaraisuusaste oli vuonna 2012

82,6% 40

Keuda • vuosikertomus 2012

Henkilöstökulut

Palvelujen ostot

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Muut kulut

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli -4 436 190,86 € eli tulorahoitus (=vuosikate) ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja. Investointien tulorahoitusprosentiksi muodostuu 59,3 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 57,6 %. Vuoden aikana kassavarat vähenivät lähes 3,0 milj. € ja ne olivat vuoden lopussa n. 424 000 €.

Kokonaisuutena kuntayhtymän talous oli edelleen vahva, vaikkakin maksuvalmiuden turvaamiseksi käytettiin lyhytaikaista rahoitusta (kuntatodistus). Tämä näkyy myös kassanriittävyystunnusluvussa, joka heikkeni merkittävästi.

Kassan riittävyys oli keskimäärin 2,4 päivää, kun se vuotta aiemmin oli 29,5 päivää. Kuntayhtymän hyvä taloudellinen tilanne on mahdollistanut sen, että vuosien 2006–2011 isot investoinnit pystyttiin kokonaisuudessaan toteuttamaan kuntayhtymän omalla tulorahoituksella eli kertyneillä kassavaroilla. Vuonna 2012 investointien rahoittamiseksi jouduttiin myös turvautumaan lainaottoon. Talousarviossa lainaottoon oli budjetoitu 6,0 milj. €, parantunut tulorahoitus kuitenkin mahdollisti sen, että lainatarve jäi puoleen tästä.

Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kuntayhtymän lyhytaikaisten lainojen määrä oli 3,0 milj. €.

Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen loppusumma oli 61,8 milj. €, jossa vuoteen 2011 verrattuna on kasvua 6,55 milj. €. Erityisesti kasvoi kuntayhtymän pysyvien vastaavien määrä (+12,3 milj. €), rakennusten tasearvo on vuoden 2012 tilinpäätöksessä yhteensä 49,2 milj. €. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja yhtymän kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan. Kuntayhtymän omavaraisuusaste laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna ollen 82,6 %, kun se vuotta aiemmin oli 87,0 %.

Vuoden 2012 tuloksesta tehtiin vielä 2 000 000 €:n investointivaraus Wärtsilänkatu 7:n hankkeeseen.

Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kaikki tehdyt investointivaraukset purettiin ja niiden määrä taseessa on nyt nolla.

Kaikkiin viimevuosien isoihin investointeihin on kyetty tekemään täysimääräinen investointivaraus (lukuun ottamatta vuonna 2012 valmistunutta Wärtsilänkatu 7:n hanketta).

Tämä näkyy taseessa poistoeron määränä, vuoden 2012 lopussa jäljellä olevan poistoeron määrä oli 30,8 milj. €.

Tilinpäätöksessä kuntayhtymän suhteellinen velkaantuneisuus oli edelleen suhteellisen pieni eli 18,6 %, vuotta aiemmin se oli 13,5 % ja vuoden 2009 tilinpäätöksessä vastaava tunnusluku oli 12,5 %. Tunnusluku kertoo, kuin-

milj. € 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0

ka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku lasketaan siten, että koko vieraspääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla jaetaan toimintatuloilla. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä parempi mahdollisuus yhtymällä on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Omavaraisuusasteen heikkenemiseen ja suhteellisen velkaantuneisuuden kasvuun vaikuttaa luonnollisesti se, että investointien rahoittamiseksi yhteen hankkeeseen on otettu lyhytaikaista lainaa. Sen määrä vuoden 2012 tilinpäätöksessä on 3,0 milj. €. Vuoden 2012 lopussa kuntayhtymällä ei ollut pitkäaikaista lainaa.

Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin 2001–2012 Nettoinvestoinnit

Kuntayhtymän investoinnit ovat vuosina 2006–2012 olleet poikkeuksellisen suuret.

Vuosikate

TP01

TP02 TP03 TP04 TP05 TP06 TP07 TP08 TP09

TP10

TP11

TP12

Keuda • vuosikertomus 2012

41

Tulosl askelma

2012 2011

1000 € 1000 € Toimintatuotot Myyntituotot 54 519 50 821 Maksutuotot 299 348 Tuet ja avustukset 1 744 1 346 Muut tuotot 682 656 Valmistevarastojen muutos 362 -34 Toimintatuotot yhteensä 57 606 53 138

Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -26 746 -25 724 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 157 -4 857 Muut henkilösivukulut -1 650 -1 210 Palvelujen ostot -8 696 -8 313 Aineet, tarvikk. ja tavarat -6 722 -6 247 Avustukset -84 -66 Muut toimintakulut -2 126 -1 833 Toimintakulut yhteensä -51 181 -48 250

Toimintakate 6 425 4 888

Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot (+) 12 68 Muut rahoitustuotot (+) 20 20 Korkokulut (-) -4 0 Muut rahoituskulut (-) -9 -27 Vuosikate 6 444 4 949

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 441 -4 077 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut

Tilikauden tulos 3 003 872

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -10 843 -1 632 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 9 765 1 835 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 15 8

Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) 1 939 1 082

Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut % 112,6 % 110,1 % Vuosikate/Poistot % 187,3 % 121,4 % Vuosikate, €/opiskelija 1 191 909 Opiskelijamäärä 5 410 5 445

42

Keuda • vuosikertomus 2012

rahoituslaskelma

2012 1000 €

2011 1000 €

Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 444 4 949 Tulorahoituksen korjauserät -19 3

6 425 4 952

Investointien rahavirta Investointimenot -10 874 -8 618 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 28 32

-10 846 -8 586

Toiminnan ja investointien rahavirta -4 421 -3 634

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -75 -13 Antolainasaamisten vähennykset 0 0

-75 -13 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 000

Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -373 30 Saamisten muutos -1 293 2 987 Korottomien velkojen muutos 547 812 Muut maksuvalmiuden muutokset -1 119 3 829

Rahoituksen rahavirta 1 806 3 816

Rahavarojen muutos -2 615 182

Kassavarojen muutos -2 615 182 Kassavarat 31.12.

424 3 039 Kassavarat 1.1.

3 039 2 857

Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus % 59,4 % 57,6 % Pääomamenojen tulorahoitus % 59,0 % 57,6 % Kassan riittävyys pv 2,4 19,5 Kassasta maksut, milj. € 64 57 Opiskelijamäärä 5410 5445

Keuda • vuosikertomus 2012

43

tase

2012 2011 VASTAAVAA 1000 € 1000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 56 761 49 262 Aineettomat hyödykkeet 239 75 Aineettomat oikeudet 239 50 Muut pitkävaikutteiset menot 0 25

Aineelliset hyödykkeet 55 796 48 535 Maa- ja vesialueet 330 300 Rakennukset 49 196 36 838 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 186 1 256 Koneet ja kalusto 4 460 4 465 Muut aineelliset hyödykkeet 66 43 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 558 5 633

Sijoitukset 726 652 Osakkeet ja osuudet 467 467 Muut saamiset 260 185

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 10 9 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 10 9

VAIHTUVAT VASTAAVAT 5 011 5 960 Vaihto-omaisuus 866 494 Aineet ja tarvikkeet 68 57 Keskeneräiset tuotteet 799 437

Saamiset 3 720 2 427 Pitkäaikaiset saamiset 483 619 Muut saamiset 483 619

Lyhytaikaiset saamiset 3 237 1 807 Myyntisaamiset 480 374 Muut saamiset 2 402 694 Siirtosaamiset 354 740

Rahoitusarvopaperit 54 59 Osakkeet ja osuudet 54 59

Rahat ja pankkisaamiset 370 2 980

VASTAAVAA YHTEENSÄ 61 781 55 231

44

Keuda • vuosikertomus 2012

2012 2011 VASTATTAVAA 1000 € 1000 €

OMA PÄÄOMA 20 191 18 267 Peruspääoma 8 966 8 966 Muut omat rahastot 284 299 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 9 003 7 921 Tilikauden yli-/alijäämä 1 939 1 082

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 30 848 29 770 Poistoero 30 848 20 005 Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset 0 9 765

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 10 9 Lahjoitusrahastojen pääomat 10 9

VIERAS PÄÄOMA 10 732 7 185 Pitkäaikainen 20 20 Muut velat 20 20 Lyhytaikainen 10 712 7 165 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 000 0 Ostovelat 2 473 1 860 Muut velat 639 1 099 Siirtovelat 4 600 4 206 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 61 781 55 231

Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste % 82,61 86,97 Suhteellinen velkaantuneisuus % 18,63 13,52 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. € 10,94 9,00 Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija 2022,52 1653,35 Opiskelijamäärä 5410 5445

Keuda • vuosikertomus 2012

45

Mäntsälä

4

E75

3

Järvenpää

Nurmijärvi

Pornainen

E75

4

E12

3

Kerava

Tuusula E12

Sipoo

E75 E18

1

E18

E18

Helsinki

7

E18

7

46

Keuda • vuosikertomus 2012

Seuraa Keudaa ja ota yhteyttä!

Millaista siellä oikeasti on?

www.keuda.fi blogi.keuda.fi Facebook: Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimuskeskus Twitter: @Keuda_Ammattiin Puh. 09 273 81 Sähköposti: info@keuda.fi

Keudan omaan blogiin kirjoittavat sekä opiskelijat että työntekijät. Blogista saat esimakua siitä, millaista keudalaisten arki oikein on.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä • Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää

Kurkkaa kulissien taakse osoitteessa

blogi.keuda.fi

Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto • Uutiskatu 2, 00240 Helsinki • Sibeliuksenväylä 55 A ja B, 04400 Järvenpää • Wärtsilänkatu 7, 04410 Järvenpää • Wärtsilänkatu 63, 04440 Järvenpää • Keskikatu 3 a, 04200 Kerava • Sarviniitynkatu 9, 04200 Kerava • Lukkarinpolku 2, 04600 Mäntsälä • Lopentie 20, 01860 Perttula • Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus • Iso Kylätie 14, 04130 Sipoo • Kansanopistontie 60, 04380 Tuusula • Kirkkotie 31, 04310 Tuusula Keudan oppisopimuskeskus • Kultasepänkatu 5, 04250 Kerava

Kirjoi tt blogii ajaksi Keu dan? Ot a viesti nta@ yhteyttä keuda .fi.

Keuda • vuosikertomus 2012

47