Keudan vuosikertomus 2010

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtym채

Vuosikertomus 2010 keuda vuoriskertomus 2010

1

Keudan arvot • • • •

Arvostamme ammattitaitoa Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen Toimimme vastuullisesti Uudistumme yhteistyössä

Keudan toiminta-ajatus Tarjoamme nuorille, aikuisille ja elinkeinoelämälle työelämälähtöistä koulutusta sekä kehittämispalveluita seutukunnan menestykseksi.

Keudan visio 2012 Keuda on alueensa tunnetuin ja halutuin koulutuksen asiantuntija, yhteistyökumppani ja vahva työelämän kehittäjä.

Keuda – taitavana työelämään!

Keudan strategiset päämäärät •

• • • • • •

2

Ennakoimme aktiivisesti kansainvälistyvän toimintaympäristön muutoksia ja toimimme verkottuneena elinkeinoelämän, muiden koulutuksen järjestäjien ja julkishallinnon kanssa.

Toimimme Keudan opetussuunnitelman yhteisen osan pedagogisten linjausten sekä koulutusalakohtaisten opetussuunnitelmien ja henkilökohtaistamisen periaatteiden pohjalta.

Vahvistamme Keudan brändiä esimerkillisellä toiminnalla ja aktiivisella markkinoinnilla.

Takaamme opiskelijoille ammattitaidon ja tuemme heidän sijoittumistaan nopeasti työelämään tai jatko-opintoihin.

Vahvistamme aikuiskoulutuksen yhtenäistä näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä palvelemme ja kehitämme työelämää.

Kannamme yhdessä vastuun työyhteisömme osaamisesta, tehokkuudesta ja motivoivasta työilmapiiristä.

Pidämme taloutemme kunnossa ja meillä on toiminnan tarpeisiin mitoitetut ja kohdennetut resurssit.

keuda vuoriskertomus 2010

Sisällys Kuntayhtymän johtajan katsaus

4

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2010

6

Tulosalueet

Keuda Järvenpää

8

Keuda Kerava

10

Keuda Mäntsälä

12

Keuda Nurmijärvi

14

Keuda Tuusula

16

Oppisopimuskeskus

18

Keuda Aikuiskoulutus

20

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

22

Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase

28

Henkilöstöraportti

30

Kilpailutoiminta

34

Keudan hallinto 2009–2012

35

Ammatilliset neuvottelukunnat

36

Keudan organisaatio 31.12.2010

38

Yhteystiedot

39

keuda vuoriskertomus 2010

3

Kuntayhtymän johtajan katsaus

Keudan ammatilliseen peruskoulutukseen yhteishaussa hakeneiden määrä oli 2039 ja se nousi edellisestä vuodesta 22 % eli enemmän kuin koskaan ennen. Opiskelijamäärien nopea kasvu on ollut monella tavalla positiivista. Se on kuitenkin asettanut koulutuksen järjestäjälle paljon haasteita henkilökunnan rekrytoinnista tilojen järjestämiseen saakka.

Otimme toimintavuoden aikana käyttöön kuntayhtymän uuden Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohjeen, jonka tueksi valitsimme Dynasty sähköisen asianhallinta- ja asiankäsittelyjärjestelmän. Kokonaisratkaisulla saimme koko kuntayhtymän dokumentointijärjestelmän aivan uudelle aikakaudelle.

Laajensimme myös opiskelijahallinto- ja opintojen suunnittelujärjestelmäämme useita lisäominaisuuksilla kehittääksemme sen monipuolisuutta ja palveluita. Järjestelmien käyttöönotto jatkuu vielä vuoden 2011 puolella.

Panostimme verkko-opetuksen kehittämiseen tehostamalla yhteistyötämme ISOverstas verkko-oppimisen valtakunnallisen kehittäjäyhteisön kanssa sekä perustamalla Keski-Uudenmaan alueen ja Sipoon kunnan kanssa verkko-opetuksen yhteistyöverkoston KUUMAVerkon.

Opiskelijat Keudan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä oli 4 048 opiskelijaa. Oppisopimuskoulutuksen keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä oli 1 284, josta lisäkoulutusta oli 943. Muun lisäkoulutuksen määrä oli 304 opiskelijatyövuotta. Kansanopistokoulutusta annettiin 841 opintoviikkoa ja työvoimapoliittista koulutusta 19 564 opiskelijatyöpäivää. Toimintavuoden aikana suoritti 33 opiskelijaa sekä ammatillisen perustutkinnon että ylioppilastutkinnon. Keudan jäsenkuntien asukasmäärä oli vuoden 2010 lopussa 193 483 henkeä. 16-vuotiaiden ikäluokka alueella oli noin 3000.

Koulutusaloistamme ylivoimaisesti suurin on tekniikan ja liikenteen ala. Seuraavaksi suurin on matkailu- ravitsemis- ja talousala.

Ammattistartti - Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus on tarkoitettu niille peruskoulun päättäneille oppilaille, jotka eivät vielä ole ratkaisseet ammatinvalintaansa tai joilla muista syistä ei ole riittäviä valmiuksia osallistua jatko-opintoihin heti peruskoulun jälkeen. Järjestämme myös kuntouttavaa ja valmentavaa koulutusta, maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta ja toteutamme vuosittain kaksi talouskouluryhmää. Valmistavissa koulutuksissa oli toimintavuonna yhteensä 112 vuosiopiskelijaa.

Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien uudistamisprosessi on laaja kokonaisuus ja se on loppusuoralla.

Ammattiosaamisen toimikuntamme on vuoden aikana keskittynyt käsittelemään Keudan opetussuunnitelmien osana olevia suunnitelmia ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista.

Opiskelijoistamme tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea n.

12 %. Paransimme erityisopetuksen ja ohjauksen käytäntöjä kehittämällä erityisopetuksen vastuuopettajien toimenkuvaa

4

keuda vuoriskertomus 2010

ja kouluttamalla ryhmänohjaajia.

Keudan oppilaskunta Kuoman toiminta on kehittynyt ja vakiintunut. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää Keudan toimipisteiden oppilaskuntien yhteistyötä ja toimia niiden edustajana, valvoa ja toteuttaa ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain toteutumista Keudassa, edustaa opiskelijakuntaa eri toimielimissä ja yhteistyöryhmissä sekä tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja ammattiopistoa koskevissa asioissa. Yhtymähallituksen kokouksissa on oppilaskunnan edustaja läsnäolo- ja puheoikeudella. Opiskelijaintramme Keudakermit toimii erinomaisesti opiskelijoiden viestintäkanavana. Se on wikipohjainen ja siihen pääsee vapaasti Keudan internet-sivuilta.

Menestyminen opinnoissa ja ammattitaitokilpailuissa Olemme opetus- ja kulttuuriministeriön tulosrahoituksen mittareiden mukaan toimineet eteläisen Suomen suurista koulutuksen järjestäjistä parhaiten. Saimme tiedon 1 372 000 euron tulosrahoituksesta vuodelle 2011. Merkitsevin tekijä on koulutuksen vaikuttavuus, johon kuuluu työllistyminen, koulutuksen läpäisyaste, negatiivisten keskeyttämisten määrä ja jatko-opintoihin hakeutuneiden määrä.

Myös opettajien kelpoisuus ja henkilökunnan kehittämiseen käytetyt panokset vaikuttavat tulokseen.

Opiskelijamme menestyivät hyvin Taitaja 2010 kilpailuissa Oulussa ja SakuStars 2010 kilpailuissa Seinäjoella. Taitajakilpailuissa saivat hopeasijan: Juho Ekegren Keuda Järvenpäästä ravintolakokki lajissa, Tuula Ojala ja Henriikka Pesonen (parikilpailu) Keuda Mäntsälästä viherrakentaminen lajissa sekä Toni Kettunen Keuda Mäntsälästä talonrakennus /muuraus ja laatoituslajissa. Pronssia saivat Iivo Rantahila Keuda Keravalta tietokoneet ja verkot lajissa ja Elina Kuusela Keuda Mäntsälästä kukkasidontalajissa. Taitajakisojen semifinaaleihin Keudasta osallistui 72 kilpailijaa.

SakuStars kisoissa Seinäjoella oli 71 kilpailijaa Keudasta. Lisäksi opiskelijamme lähettivät runsaasti kilpailutöitä ennakkosarjoihin. Opiskelijamme voittivat mm. seuraavat sarjat: Näytelmät ja performanssitaide; Kerava Stars, Ryhmätanssi; Follow the beat, Tanssiduot; Trash Dancers, Yksinlaulu-kevyt musiikki; Penttilä Iina. Saimme myös useita muita mitalisijoja. Myös kulttuuriharrastukset ovat tulleet tärkeiksi Keudan opiskelijalle ja lähes kaikki yksikkömme ovat mukana harrastamassa.

EuroSkills 2010 kilpailut olivat joulukuussa Lissabonissa Portugalissa. Kokki Anssi Lindström toi Lissabonista mukanaan pronssimitalin. Yhdessä tarjoilija Heidi Tuomisen kanssa hän sai hopeaa ravintolapalvelut -joukkuelajissa.

Suomen puhdistuspalvelujoukkue ja sen mukana Keudan Qua Siu saivat pronssia. Floristit Jenniina Tiikkainen ja Heini Aunola saivat diplomin hyvästä suorituksestaan. Keudan opettajat olivat vahvalla panoksella mukana kisoissa ekspertteinä ja tuomareina. Kansainvälisenä projektina kisoissa otettiin vastaan myös ammattiosaamisen näyttöjä, jotka voidaan kotimaassa lukea hyväksi opinnoissa.

Opiskelijoidemme osallistuminen kansainväliseen vaihtoon on jatkuvasti lisääntynyt. Vuonna 2010 lähti kansainväliselle työssäoppimisjaksolle 197 opiskelijaa ja Keudassa oli suorittamassa vastaavaa jaksoa 62 opiskelijaa.

Adulta Oy:ltä Keudaan siirtynyt koulutus

Kuntayhtymän yhtymähallitus teki tammikuussa 2010 esityksen siitä, että Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Adulta Oy fuusioitaisiin. Esitystä edelsivät neuvottelut Keudan ja Adultan omistajatahojen sekä kummankin koulutuksen järjestäjän johdon kesken. Jo helmikuun aikana selvisi, että fuusiosta ei tule mitään vaan Adulta Oy ajautuu konkurssiin valtion päättämän merkittävän valtionosuuden takaisinperinnän johdosta.

Opetusministeriö kutsui 9.4.2010 Keudan, Amiedun ja Omnian edustajat neuvotteluun. Neuvottelussa esitettiin, että Keuda ottaisi hoitaakseen Adulta Oy:n keskeneräiset tekniikan ja kulttuurialan koulutukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö siirsi päätöksillään Adulta Oy:n järjestämislupia Keudalle seuraavasti: 80 oppilaitosmuotoisen perustutkintokoulutuksen sekä 150 oppilaitosmuotoisen - ja 70 oppisopimusmuotoisen lisäkoulutuksen järjestämislupaa. Palkkasimme huhtikuun lopussa 38 Adultan kouluttajaa ja muuta työntekijää. Samalla siirsimme Adultasta tulleen koulutuksen Keuda Aikuiskoulutus –nimiseen tulosalueeseen. Amiedu ja Omnia saivat hoitaakseen muut osat Adultalla olleesta koulutuksesta.

Ostimme konkurssipesältä yhden kiinteistön osoitteesta Wärtsilänkatu 63 Järvenpäässä sekä tarvitsemamme tekniikan ja kulttuurin alan kaluston. Keudan Järvenpään tekniikan alan toimipaikan yhteyteen alettiin jo syksyllä 2010 suunnitella tiloja, joissa tekniikan alan aikuiskoulutus tulee pääosin toimimaan. Tekniikan alan aikuiskoulutus toimi kertomusvuoden vuokratiloissa. Kulttuurialan koulutus toimi samoin vuokratiloissa Tuusulassa ja Helsingissä.

Henkilöstö ja talous Vakinaisen henkilöstömme määrä oli vuoden lopussa 563 ja se kasvoi vuoden aikana 54 työntekijällä. Eläkkeelle siirtyi 19 henkilöä ja 13 vaihtoi muulle työantajalle. Olemme panostaneet henkilöstön kouluttamiseen ja osaamisen lisäämiseen kehittämishankkeiden avulla ja solmimalla koulutusyhteistyösopimuksia. Keudan intrassa onkin jatkuvasti tarjolla mittava määrä henkilöstökoulutusta.

Kuntayhtymän toimintatuotot olivat 50,8 miljoonaa euroa ja vuosikate 6,8 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän toimintaa on hoidettu perussopimuksen mukaisesti. Sopimuksen mukaan oman tulorahoituksen on riitettävä myös investointimenojen katteeksi ilman omistajakuntien erillistä tukea. Kiinteistöihin ja opetuskalustoon on voitu panostaa siten, että ne ovat kunnossa ja mahdollistavat ajanmukaisen ja laadukkaan opetuksen.

Koulutustoimintamme volyymin kasvu sekä opetustoiminnan ja tietojärjestelmiemme kehittäminen on mahdollistanut sen, että käyttökustannukset opiskelijaa kohti eivät ole nousseet.

ja aikuiskoulutuksen välisiin järjestelyihin, ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuloksellisuuteen, vaikuttavuuteen ja optimaaliseen toteuttamiseen Keski-Uudellamaalla, yhteistyön alueelliseen vahvistamiseen ja henkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Yhtymähallitus katsoi, että strategiaprosessin toteutuksen avuksi tarvitsimme ammatillisen koulutuksen strategiatyön menetelmiä ja prosesseja sekä organisaatioiden kehittämistyötä ja sen dynamiikkaa tuntevaa ulkopuolista asiantuntijaa.

Yhtymähallitus valitsi keväällä kilpailutuksen perusteella strategiakonsultiksi Net Effect Oy:n. Hanke aloitettiin laajalla nykytila-analyysilla, internet-kyselyllä ja henkilökohtaisilla haastatteluilla. Kyselyt ja haastattelut kohdistuivat henkilöstöön, opiskelijoihin sekä omistajakuntien ja elinkeinoelämän edustajiin. Käsittelimme aineistoa kuntayhtymän yhtymähallituksen ja johtoryhmän yhteisessä seminaarissa ja useissa strategiatyöryhmän kokouksissa. Vuoden loppuun mennessä strategialuonnos oli valmis henkilöstön ja opiskelijoiden lausuntoja varten. Alkuvuonna 2011 yhtymähallitus ja johtoryhmä vielä muokkasivat yhtymästrategiaa saadun palautteen pohjalta. Kevättalven aikana yhtymähallitus ja -valtuusto vielä käsittelevät strategiaehdotusta.

Olemme tehneet Keudan omistajakuntien kanssa jatkuvaa yhteistyötä koulutustarpeiden, koko ikäluokan kouluttamisen ja koulutuksen kehittämisen suhteen. Kuntayhtymän johtaja on osallistunut Kuuma-sivistysjohtajien kokouksiin. Alueen toisen asteen rehtorit ovat kehittäneet kokoontumisissaan yhteistyötä. Kuuman omistajapoliittisessa tilaisuudessa on käyty läpi yhteisiä asioita. Yhtenä vuoden 2010 merkittävänä hankkeena oli Uudenmaan YES-keskuksen alueellisen toiminnan aloittaminen Keudan hallinnoimana.

Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Aarno Järvinen Tuusulasta ja hallituksen puheenjohtajana Hans Kanerva Mäntsälästä. Keudan hallinnossa on asiantunteva ryhmä elinkeinoelämän, koulutuksen, kunnallishallinnon sekä myös opiskelijan ja opettajan näkökulman osaavia jäseniä. Yhtymävaltuustolla ja – hallituksella on erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa kuntayhtymän perussopimuksessa edellytettyä tehtävää eli järjestää jäsenkuntiensa asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta tarpeellista ammatillista koulutusta sekä toteuttaa alueellista elinkeinoelämän kehitystyötä. Talouselämän taantumassa ammatillisen koulutuksen tehtävä on entistä vastuullisempi ja kaikki osaaminen on tarpeen. Myös taloudelliset haasteet ovat tavallista suurempia.

Toimintavuoden aikana yhtymähallitus piti 11 kokousta ja käsitteli 105 pykälää. Yhtymävaltuustolla oli kaksi kokousta.

Kuntayhtymä on nimennyt 18 ammatillista neuvottelukuntaa, joissa on edustettuina yli 100 elinkeinoelämän edustajaa. Neuvottelukunnat ovat auttaneet meitä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä, koulutustarpeen määrittelyssä ja koulutuksen markkinoinnissa.

Esitän parhaimmat kiitokset opiskelijoille, henkilökunnalle, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille rakentavasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä.

Hannu Heikkilä Kuntayhtymän johtaja

Keudan strategiatyö ja hallinto Yhtymähallituksemme päätti uudistaa kuntayhtymän kehittämisstrategian. Strategiatyöllä haemme ratkaisuja kasvavan koulutuksen järjestäjän nuorisoasteen koulutuksen keuda vuoriskertomus 2010

5

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2010 Kuntayhtymän toiminnan arviointijärjestelmä ja mittaristo päivitettiin vuoden 2009 aikana. Uusittu mittaristo oli ensimmäistä kertaa käytössä vuonna 2010. Keskeisimpänä muutoksen oli, että erillisistä strategia- ja määrämittareista luovuttiin. Samalla mittareiden lukumäärää myös karsittiin.

Kuntayhtymän mittaristo muodostuu strategia- ja tulosmittareista sekä määrämittareista. Oleellinen osa toiminnan arviointia on BSC:n pohjalta laaditut tuloskortit. Tuloskorteissa kuntayhtymän strategisia päämääriä on tarkasteltu seuraavien neljän näkökulman läpi: yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus, henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi, prosessit ja rakenteet sekä resurssit ja talous.

Osa tuloskortilla olevista mittareista ovat samoja kuin valtakunnallisessa vuoden 2010 tuloksellisuusrahoitusmallissa. Tästä johtuen kaikki mittareista eivät kuvaa tilinpää-

6

töshetken tilannetta, vaan ovat talousarviovuoden jonkun muun ajankohdan tilanne. Tämä siitä syystä, että mittaria ei tarvitse kerätä erikseen omaa seurantaa ja valtakunnallista seurantaa varten. Poikkeuksena ovat sijoittuminen työelämään (= työttömyysmittari), joka perustuu valmistuville opiskelijoille tehtävään omaan kyselyyn sekä jatkoopiskelumittari, jonka arvot otetaan ammattikorkeakoulujen hakutilastosta.

Kuntayhtymän tulospalkkiojärjestelmässä strategisten – ja tulostavoitteiden toteutuminen huomioidaan tulos- ja toimialuetasolla. Tarkemmin soveltamisen periaatteista on päätetty yhtymähallituksen joulukuun 2009 kokouksessa.

Arvion mukaan vuodelta 2010 tulee tulospalkkiota maksettavaksi noin 370 000 €.

1. Työttömyysmittari kertoo valmistuneiden sijoittumisesta työelämään. Mittari mittaa koulutuksen järjestäjän opintoalarakenteen osuvuutta työmarkkinoiden kannalta sekä valmistuneiden kilpailukykyä työmarkkinoilla.

Tavoite: alle 21,4 % valmistumispäivänä työllistymättä.

Toteuma: Suhdanteiden vaikutus näkyi selvästi tavoiteasettelussa. Tavoite toteutui, sillä valmistumispäivänä 13,9 % opiskelijoista ilmoitti jääneensä työllistymättä. Vuonna 2009 vastaava luku oli 18,9 %.

4. Läpäisymittari kertoo tulosmittarin mukaisessa määräajassa (enintään 3,5 v) valmistuneiden opiskelijoiden osuuden.

Tavoite 67,0 %.

Toteuma: tavoite ei toteutunut, sillä läpäisyprosentiksi muodostui 65,1 %. Viime vuoteen verrattuna läpäisyaste on edelleen hieman parantunut, sillä vuotta aiemmin luku oli 62,2 %. Läpäisymittarin arvoissa on edelleen suuria eroja eri yksiköiden ja koulutusalojen välillä.

2. Jatko-opiskelumittari kertoo valmistuneiden halukkuudesta hakeutua korkea-asteen opiskeluun (amk).

Tavoite: 9,6 % opiskelijoista hakeutuu jatko-opintoihin ammattikorkeakoulujen hakutilaston mukaan.

Toteuma: tavoite toteutui, sillä opiskelijoista 13,7 % haki jatko-opintoihin.

5. Keskeyttämismittari kertoo opiskelijan lopettaneen koulutusjärjestelmässä tutkintoa suorittamatta ja jääneen työllistymättä.

Tavoite: alle 5,6 %.

Toteuma: tavoite toteutui, sillä keskeyttämisprosentiksi muodostui 4,4 %.

3. Opiskelijapalautteen keskiarvo kertoo opiskelijoiden mielipiteen koulutuksen ja koulutusjärjestelyjen onnistumisesta (mitataan asteikolla 1-5, jossa 5 on erinomainen) Tavoite: 3,3 Toteuma: tavoite toteutui, sillä opiskelijapalautteen keskiarvo oli 3,6. Palautekeskiarvo parantui huomattavasti verrattuna vuoteen 2009, tulos ei kuitenkaan ole täysin vertailukelpoinen, sillä vuoden 2010 kyselyssä kysymykset muutettiin väittämämuotoon.

6. Suoritetut tutkinnot kertoo vuoden aikana suoritettujen perustutkintojen tutkintojen määrän.

Tavoite: 974 tutkintoa Toteuma: tavoite toteutui, sillä vuoden aikana suoritettiin 991 perustutkintoa.

keuda vuoriskertomus 2010

7. Opettajien kelpoisuusmittari kuvaa opetushenkilöstön muodollista kelpoisuutta työhönsä.

Tavoite: 82,0 %.

Toteuma: tavoite ei toteutunut, sillä opetushenkilöstön kelpoisuusmittariksi muodostui 81,8 %.

Kuvioissa on esitetty seuraavien mittareiden toteutuminen vuosina 2003-2010: työttömyysmittari, jatko-opiskelumittari, opiskelijapalautteen keskiarvo, läpäisymittari, keskeyttämismittari ja opettajien muodollinen kelpoisuus.

Työttömyysmittari %

Keskeyttämismittari %

20 20

8 8 7 7 6 6

15 15

5 5 4 4 3 3

10 10

2 2 11

55

0 0 2003

2004 2005 2006

2007

2008

2009

2010

2003

2004 2005 2006

Opiskelijapalautteen keskiarvo

Jatko-opiskelumittari %

4,0

15 15

2007 2008 2009 2010

12 12 9

3,5

6 3,0

3 2003

2004 2005 2006

2007 2008

2009

2010

2003

2004 2005 2006

2007 2008 2009 2010

Läpäisymittari %

Opettajien kelpoisuusmittari

80 80

84 83

75 75

82

70 70

81 81

65 65

80 80 79 79

60 60 2003

2004 2005

2006 2007

2008 2009 2010

2003

2004 2005 2006

2007 2008 2009 2010

keuda vuoriskertomus 2010

7

Keuda Järvenpää

1. Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä Keuda Järvenpää -tulosalue muodostuu kahdesta yksiköstä: Sibeliuksenväylällä annetaan matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusta ja Wärtsilänkadulla pääasiassa tekniikan- ja liikenteen alan koulutusta, mutta yksikössä on myös ravitsemisalan ja kulttuurialan osastot. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa on 18 eri koulutusohjelmaa.

Aikuiskoulutus on ollut pääasiassa siivous-, ravitsemis- ja pesuala-alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavaa koulutusta ja rakennus ja pintakäsittelyalalla oppisopimuskoulutuksen oppilaitosjaksoja. Lisäksi on järjestetty talouskoulu keväällä ja syksyllä sekä ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta ammattistartti-luokalla ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaa opetusta nivel-luokalla.

Opiskelijamäärät koulutusaloittain

Matkailu-, ravitsemisja talousala 325

Kulttuuriala 58

Tekniikan ja liikenteen ala 601

Keuda Järvenpään tuloskortti 2010

Talousarvio Toteuma

A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Työttömyysmittari %

28,4

17,1

Opiskelijapalautteen ka.

3,2

3,7

Jatko-opiskelumittari %

14,7

16,1

Läpäisymittari %

70,5

66,8

Keskeyttämismittari %

5,4

3,8

B. Prosessit ja rakenteet

Suoritetut tutkinnot, lkm

Perustutkinnot

237

245

Ammattitutkinnot

19

52

Erikoisammattitutkinnot

18

3

Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo

3,5

3,2

48,8

45,1

85,0

91,8

100,0

113,8

HOJKS-läpäisymittari % C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Kelpoisuusmittari %

Opetushenkilöstö

D. Resurssit ja talous Talousarvion toteutuminen %

8

keuda vuoriskertomus 2010

2. Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Keväällä 2010 valmistuneiden työllisyys parani tekniikan ja liikenteen alalla verrattuna edelliseen vuoteen, mutta matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä kulttuurialalla työllisyys huononi, työttömyysprosentti oli 17. Opiskelijapalaute parani huomattavasti edellisestä vuodesta molemmissa yksiköissä. Tulosalueen vetovoima oli kokonaisuudessaan hyvä, ensisijaisia hakijoita oli 1,5 kertaa aloituspaikkamäärä.

Ainoastaan kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoon ei ollut riittävästi hakijoita, jolloin sitä ei aloitettu. Lukioyhteistyö jatkui vilkkaana pääasiassa Järvenpään lukion kanssa ja suhteellisesti kulttuurialan opiskelijat valitsivat eniten lukio-opintoja. Ylioppilastutkinnon suoritti 16 opiskelijaa.

II Prosessit ja rakenteet Läpäisy oli 67 %, joka on hyvä saavutus, mutta siinä ei aivan päästy tavoitteeseen ja luku huononi edellisestä vuodesta, joka oli huippuvuosi. Keskeyttämisprosentti pieneni edellisestä vuodesta. Suoritettujen tutkintojen määrä oli 300: perustutkintoja oli 245, joista 28 oli suoritettu näyttötutkintona. 55 opiskelijaa suoritti ammatti tai erikoisammattitutkinnon marata-alalla.

III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Tulosalueen opettajien muodollinen kelpoisuus on erittäin hyvä 92 %, marata-alalla 97 %. Kolmellatoista opettajalla on erityisopettajakoulutus ja näyttötutkintomestarin koulutus on yli 20 opettajalla. Henkilöstöpalaute ja henkilökunnan lyhytaikaiset poissaolot olivat keskimääräistä tasoa.

IV Resurssit ja talous Yksikköhintaisten opiskelijoiden määrä oli keskimäärin 982 opiskelijaa ja talousarvio ylittyi 22 opiskelijalla. Opetussuunnitelmaperusteisessa peruskoulutuksessa opiskeli 894 opiskelijaa ja näyttöperusteisessa 46 opiskelijaa. Tulosalueen tulos oli 3,6 milj. euroa eli tavoite ylittyi 16 prosentilla.

Keskimääräinen ryhmäkoko oli korkea, 17,2 opiskelijaa.

Vuosi oli kokonaisuudessaan erittäin hyvä, sillä läpäisyä lukuun ottamatta kaikki asetetut keskeiset tulostavoitteet saavutettiin.

3. Toimintaympäristön keskeiset muutokset Aikuiskoulutuksen uudelleen järjestelyt Keski-Uudellamaalla aiheuttavat muutosta tulosalueen toimintaan. JäWään tullaan sijoittamaan myös aikuiskoulutusta ja opetustilojen laajennuksen suunnittelu on aloitettu.

keuda vuoriskertomus 2010

9

Keuda Kerava

Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä

Opiskelijamäärät koulutusaloittain

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 89

Tekniikan ja liikenteen ala 542

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 418

Keuda Keravan tehtävänä on tarjota alueen nuorille ja aikuisille työelämälähtöistä koulutusta, sekä elinkeinoelämälle koulutus- ja kehittämispalveluita. Oppilaitoksen päätehtävä on nuorten toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäminen liiketalouden ja tietojenkäsittelyn, tekniikan ja liikenteen sekä matkailu- ravitsemis- ja talousaloilla.

Tulosalue koostuu kolmesta oppilaitosyksiköstä. Keravalla Sarviniitynkadun yksikössä järjestetään tekniikan ja liikenteen sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusta ja Keskikadulla liiketalouden ja hallinnon sekä luonnontieteiden koulusta. Sipoon yksikössä, jossa sijaitsee myös Sipoon suomenkielinen lukio, järjestetään liiketalouden ja hallinnon, luonnontieteiden ja tekniikan alalla sähköalan

Luonnontieteiden ala 225

Keuda Keravan tuloskortti 2010

Talousarvio Toteuma

A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Työttömyysmittari %

18,7

13,9

Opiskelijapalautteen ka.

3,1

3,5

Jatko-opiskelumittari %

7,4

11,5

Läpäisymittari %

67,0

64,5

Keskeyttämismittari %

6,8

5,6

B. Prosessit ja rakenteet

Suoritetut tutkinnot, lkm

Perustutkinnot

299

331

Ammattitutkinnot

10

35

Erikoisammattitutkinnot

0

0

Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo

3,7

3,3

HOJKS-läpäisymittari %

57,9

57,9

C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Kelpoisuusmittari %

Opetushenkilöstö

90,3

85,2

100,0

121,6

D. Resurssit ja talous Talousarvion toteutuminen %

10

keuda vuoriskertomus 2010

koulutusta. Päätehtävänä on nuorten perustutkintoon tähtäävä koulutus. Aikuiskoulutusta järjestää Yritys- ja koulutuspalvelut yksikkö eri aloilla sekä tutkintoon johtavana että täydennyskoulutuksena. Painopistealueita aikuiskoulutuksessa ovat kirjastoala, kemiantekniikka sekä logistiikka ja logistiikassa erityisesti työnjohtokoulutuskokeilu joka on jatkunut syksystä 2009.

Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet I. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Valmistuneiden opiskelijoiden työllistyminen parani edellisestä vuodesta huomattavasti. Myös talousarvion mukainen työllistymisaste ylittyi selvästi työttömien määrän jäätyä 13,9 %:iin (tavoite 18,7).

Jatko-opintoihin hakeutui valmistuneista selvästi arvioitua enemmän. Eniten jatko-opintoihin hakijoita oli liikealoilla ja vähiten matkailu- ravitsemis- ja talousalalla.

Valmistuneiden opiskelijoiden antama palaute parani kaikissa yksiköissä selvästi edellisvuoteen verrattuna. Koko tulosalueen palautteen keskiarvo oli 3,5 (edellisvuonna 3,0).

II. Prosessit ja rakenteet Läpäisyastetta saatiin nostettua yli 13 % -yksikköä ja keskeyttäneiden määrää laskettua 2,4 % -yksikköä. Koko tulosalueen läpäisyaste jäi kuitenkin hieman tavoitteesta (67,0 % / 64,5 %). Pitkään tehdyn määrätietoisen keskeyttämisen ennaltaehkäisyn eteen tehtävä työ näyttäisi vihdoin tuottavan tulosta. Parantunut läpäisy näkyy selvästi myös suoritettujen tutkintojen määrässä, joita oli 32 enemmän kuin asetettu tavoite.

III. Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Opetushenkilöstön kelpoisuusaste parani edellisvuoteen verrattuna lähes 5 % ‑yksikköä, mutta jäi kuitenkin korkeaksi asetetusta tavoitteesta (90,3 % / 85,2). Parhaimmat opettajien kelpoisuusasteet olivat marata-alan ja tekniikan ja liikenteen opettajilla. Henkilöstöpalautteiden keskiarvot ovat viime vuosina olleet nousussa ja vuonna 2010 palaute oli kaikissa yksiköissä erinomaista.

IV. Resurssit ja talous Vuoden talousarvion tavoitteet toteutuivat erinomaisesti kaikissa yksiköissä. Hyvän tuloksen takasi arvioitujen opiskelijamäärien hienoinen ylitys ja maltillinen varojen käyttö.

keuda vuoriskertomus 2010

11

Keuda Mäntsälä

Tulosalueella annettava koulutus ja päätehtävä Lukkarinpolun koulutusalat ovat tekniikka ja liikenne, matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä ammattistartti.

Opiskelijamäärä oli 259.

Saaren kartanon koulutusalat ovat luonnonvara- ja ympäristöala sekä tekniikka ja liikenne. Peruskoulutuksen opiskelijamäärä oli 413. Lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosia toteutui 69.

Opiskelijamäärät koulutusaloittain

Matkailu-, ravitsemisja talousala 46 Tekniikan ja liikenteen ala 242

Luonnonvara- ja ympäristöala 383

Keuda Mäntsälän tuloskortti 2010

Talousarvio Toteuma

A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Työttömyysmittari %

21,6

7,7

Opiskelijapalautteen ka.

3

3,5

Jatko-opiskelumittari %

4,5

8,7

Läpäisymittari %

65,5

58,2

Keskeyttämismittari %

7,4

5,2

B. Prosessit ja rakenteet

Suoritetut tutkinnot, lkm

Perustutkinnot

146

141

Ammattitutkinnot

23

33

Erikoisammattitutkinnot

3

0

Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo

3,5

3,1

HOJKS-läpäisymittari %

58,8

41,2

C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Kelpoisuusmittari %

Opetushenkilöstö

66,1

73,9

100,0

113,6

D. Resurssit ja talous Talousarvion toteutuminen %

12

keuda vuoriskertomus 2010

Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet vuonna 2010 I Yhteiskunnallinen asiakasvaikuttavuus Opiskelijamäärä kasvoi edellisvuodesta 40 opiskelijalla (Lukkarinpolku +11 ja Saari +29). Lisäkoulutuksessa olevien määrä kasvoi 18 opiskelijatyövuodella. Valmistuneet työllistyivät ennakoitua paremmin. Myös jatko-opintoihin hakeuduttiin aktiivisesti.

II Prosessit ja rakenteet Läpäisymittarien tavoitteita ei saavutettu Lukkarinpolulla.

Opettajien ja opiskelijahuollon määrätietoinen työ opiskelijoiden tukemisessa ei tuottanut toivottua tulosta. Keskeyttäminen väheni mutta läpäisy heikkeni. Saaren yksikössä läpäisy parani lähes 10 % -yksiköllä. Keskeyttäminen hiukan lisääntyi (6,7 %).

III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Opettajien kelpoisuusmittari saavutettiin tulosalueella.

Lukkaripolun opetushenkilöstön rekrytoinnit ja osa-aikaeläköityminen aiheuttivat opettajien kelpoisuuden laskun.

Lukkarinpolulla henkilöstön palautekyselyn perusteella henkilöstön perehdyttämistä tulisi parantaa. Saaren opettajien kelpoisuus parani, kun koulutuksia saatiin päätökseen.

Palautekyselyssä viestintää pitäisi kehittää.

IV Resurssit ja talous Talousarvion tavoitteet toteutuivat hyvän opiskelijatilanteen takia.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset Lukkarinpolun toimipisteessä rakennus- ja auto-osaston tilojen peruskorjaus saatiin valmiiksi kuten myös opiskelijahuollon uudisrakennus. Saaren kartanossa jatkettiin viemäriverkoston peruskorjausta.

keuda vuoriskertomus 2010

13

Keuda Nurmijärvi

Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä Keuda Nurmijärvi tarjoaa työelämälähtöistä ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta. Opiskelijoita valittiin vuonna 2010 yhteensä 149 ensisijaisen hakijan joukosta 140 (miehiä 109, naisia 31). Perustutkintoihin johtavan koulutuksen lisäksi koulutustarjonnassa oli vuoden kestävä ohjaava ja valmistava koulutus, ammatti-startti, johon valittiin 15 opiskelijaa (13 miestä, 2 naista). Tulosalueen koulutusaloista suurin on tekniikka ja liikenne, jolla opintonsa aloitti syksyllä 2010 yhteensä 100 opiskelijaa. Matkailu‑, ravitsemis- ja talousalalle opiskelemaan tuli 20 ja kulttuurialalle 20 nuorta. Perustutkinnon ohessa on ollut mahdollista suorittaa myös ylioppilastutkinto, joita suoritettiin 3 kappaletta.

Yhteistyöoppilaitoksena on Arkadian yhteislyseo.

Opiskelijamäärät koulutusaloittain Matkailu-, ravitsemisja talousala 57

Kulttuuriala 58

Tekniikan ja liikenteen ala 256

Keuda Nurmijärven tuloskortti 2010

Talousarvio Toteuma

A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Työttömyysmittari %

12,5

12,7

Opiskelijapalautteen ka.

3,0

3,4

Jatko-opiskelumittari %

11,1

11,4

Läpäisymittari %

62,2

64,0

Keskeyttämismittari %

2,9

2,1

B. Prosessit ja rakenteet

Suoritetut tutkinnot, lkm

Perustutkinnot

72

79

Ammattitutkinnot

0

0

Erikoisammattitutkinnot

0

0

Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo

3,7

3,1

HOJKS-läpäisymittari %

57,1

62,5

66,7

69,2

100,0

147,1

C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Kelpoisuusmittari %

Opetushenkilöstö

D. Resurssit ja talous Talousarvion toteutuminen %

14

keuda vuoriskertomus 2010

Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Valmistuvien opiskelijoiden työllistymisnäkymät ovat vallinneesta taloustilanteesta johtuen olleet muutamaa edellisvuotta heikommat. Tilanne Keuda Nurmijärvellä heikkeni muutamalla prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna ja valmistuneista opiskelijoita kirjattiin vuonna 2010 työttömiksi edellisvuotta enemmän. Työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi opiskelijoita on kannustettu opintojen loppuunsaattamiseen ja korostettu työssäoppimisen merkitystä työllistymisessä.

II Prosessit ja rakenteet Läpäisyasteen nostamiseen on vaikutettu kehittämällä erityisopetusta ja opiskelija-huoltoryhmän toimintaa sekä koti-koulu –yhteistyötä. Keuda Nurmijärvelle palkattiin erityisopettaja. Läpäisymittarilla mitaten oltiin lähes tulkoon edellisvuoden tasolla, eli n. 64% läpäisi opintonsa vuonna 2010.

Keskeyttämisprosentti Keuda Nurmijärvellä on tavanomaista alhaisempi (2,1 %). Opiskelijaviihtyvyyteen on kiinnitetty huomiota asiakaspalautteen perusteella, lisäämällä yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa ja osallistamalla opiskelijoita tiiviimmin toiminnan kehittämiseen.

Jatko-opintomahdollisuuksista tiedottamista on tehostettu, opiskelijoita on autettu hakeutumaan soveltuviin jatko-opintoihin tai kannustettu harkitsemaan yrittäjyyttä.

III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstön koulutustason nostamista on tuettu antamalla resursseja ja työjoustoa pätevyyttä lisääviin koulutuksiin.

Osa henkilöstöstä on opiskellut sekä korkeakoulu-tutkintoja että (erityis)opettajaopintoja. Keuda Nurmijärvellä kirjattiin 214 henkilöstön koulutuspäivää vuodelle 2010. Osa koulutuksesta on ollut Keuda Nurmijärven sisäistä, osa kuntayhtymän toteuttamaa koulutusta ja osa ulkopuolisia lyhytkoulutuksia. Tämän lisäksi henkilöstöä on osallistunut kiitettävästi Keudan yhteisiin työkykyä edistäviin tapahtumiin ja kuntoremontteihin.

IV Resurssit ja talous Aloituspaikkojen täyttöaste vuonna 2010 oli 100 %. Talousarvion tavoitteet toteutuivat ja investoinnit voitiin totetuttaa suunnitellulla tavalla.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset Sähköosaston rakennustyöt saatiin loppusuoralle. Suoritettiin ilmastointiremontti. Lisätilojen rakentamisesta Keuda Nurmijärven tiloissa toimivaa lähihoitajakoulutusta varten on tehty suunnitelmia. Keuda Nurmijärvi muuttui savuttomaksi oppilaitokseksi lokakuussa 2010.

keuda vuoriskertomus 2010

15

Keuda Tuusula

Koulutusalan kuvaus Keuda Tuusulassa järjestettiin ammatillisena peruskoulutuksena sekä lisä- ja täydennyskoulutuksena sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, humanistisen- ja kasvatusalan sekä kulttuurialan koulutusta. Lisäksi järjestettiin ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta sekä vapaan sivistystyön koulutusta. Uusina koulutuksina aloitettiin Keuda Nurmijärven tiloissa lähihoitajakoulutus sekä Pekka Halosen akatemiassa kuvallisen ilmaisun perustutkintokoulutus aikuisille ja ammattistarttikoulutus nuorille. Opiskelijoita tulosalueella oli n. 950.

Opiskelijamäärät koulutusaloittain

Humanistinen- ja kasvatusala 111

Kulttuuriala 174

Sosiaali- ja terveysala 408

Keuda Tuusulan tuloskortti 2010

Talousarvio Toteuma

A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Työttömyysmittari %

20,7

14,6

Opiskelijapalautteen ka.

3,3

3,6

Jatko-opiskelumittari %

10,0

20,8

Läpäisymittari %

73,2

70,1

Keskeyttämismittari %

3,6

2,5

B. Prosessit ja rakenteet

Suoritetut tutkinnot, lkm

Perustutkinnot

200

173

Ammattitutkinnot

14

20

Erikoisammattitutkinnot

0

0

Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo

3,6

3,2

HOJKS-läpäisymittari %

65,4

52,4

87,7

93,0

100,0

115,0

C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Kelpoisuusmittari %

Opetushenkilöstö

D. Resurssit ja talous Talousarvion toteutuminen %

16

keuda vuoriskertomus 2010

Koulutusalan tavoitteet 2010 – 2012 I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Uudistettu opetussuunnitelma sekä näyttö- ja arviointisuunnitelma otettiin käyttöön elokuussa 2010 sosiaali- ja terveysalan sekä kuvallisen ilmaisun perustutkinnossa. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön myös Ammattistarttikoulutuksessa. Lukioyhteistyötä tehtiin alueen lukioiden, erityisesti Hyrylän lukion kanssa. Työttömyysmittarin tulos oli 14,6% ja vastaavasti jatko-opiskelumittarin tulos oli 20,8%.

II Prosessit ja rakenteet Opetus- ja ohjausprosessin painopistealueena on ollut uudistettujen opetussuunnitelmien käyttöönotto. Tavoitteena on ollut kehittää edelleen tukea ja ohjausta opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi ja läpäisyn tukemiseksi.

Negatiivisten keskeyttäjien määrä (2,5%) väheni ja läpäisyaste (70,1%) parani edellisvuoteen verrattuna, joten ohjauskäytänteiden kehittäminen alkaa näkymään positiivina tuloksina.

III Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Keuda Tuusulan opettajista 93 %:lla on pedagoginen pätevyys. Opettajat osallistuvat aktiivisesti sekä oman ammattialan että pedagogisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin.

Vuonna 2010 neljä opettajaa osallistui opettajien työelämäjaksoille.

IV Resurssit ja talous Hyvinvointialojen käyttöaste on korkea ja kokonaistalous vakaa. Pekka Halosen akatemiassa budjettitavoitetta ei saavutettu sairauslomista ja huomattavan korkeista kiinteistökustannuksista johtuen.

Koulutusalan toimintaympäristön keskeiset muutokset 2010 – 2012 Keuda Tuusulan edustamat alat muuttuvat nopeasti teknologian kehityksen ja asiakkaiden vaatimusten muuttuessa.

Myös palvelurakenne ja muutokset palveluiden tuottajissa ovat nopean muutoksen vaiheessa. Nämä tekijät heijastuvat myös koulutukseen ja korostavat monimuotoisia ja joustavia koulutuspalveluita.

keuda vuoriskertomus 2010

17

Oppisopimuskeskus

Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä

Opiskelijoiden prosenttiosuus koulutusaloittain Luonnonvara- ja ympäristöala 2 %

Kulttuuriala 4 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 8 %

Oppisopimuskeskuksen päätehtävänä oli tarjota pääasiassa aikuisille työelämälähtöistä yhtymästrategian mukaista oppisopimuskoulutusta. Sopimusten tilastopäivien keskiarvo oli 1284, joista perustutkintoja 341 ja lisäkoulutuksia 943.

Oppisopimuskeskus vastaanotti huhtikuussa 2010 Adultasta siirtyneitä opiskelijoita kaikkiaan 50. Syntyneessä muutostilanteessa oppisopimusten henkilökohtaistaminen aiheutti mittavaa lisätyötä. Määrälliset tulostavoitteet saavutettiin siitä huolimatta vuoden 2010 osalta erinomaisesti.

Opiskelijoiden keski-ikä oli 36 vuotta. Julkisella sektorilla opiskelijoita oli 20 %, kun taas yksityisen sektorin osuus oli 80 %. Yrittäjiä opiskelijoista oli 9,5 % eli 185. Virtauma oli 1965. Naisia opiskelijoista oli 45 % ja miehiä 55 %.

Matkailu, ravitsemis- ja talousala 6 % Humanistinen ja kasvatusala 1,5 %

Tekniikan ja liikenteen ala 51 %

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 29 %

Keuda Oppisopimuskeskuksen tuloskortti 2010

Talousarvio Toteuma

A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Sijoittuminen työelämään Työttömyysmittari % peruskoulutus

2,2

4,5

Työttömyysmittari % lisäkoulutus

2,8

0,4

Opiskelijapalautteen ka.

3,4

3,6

B. Prosessit ja rakenteet Tutkintojen läpäisykerroin % Tutkintoon joht. ammattillinen perusk. aikuiset

41

52

Tutkintoon joht. ammattillinen perusk. alle 25 v.

31

43

Keskeyttämisaste (ns. negatiiviset kesk.)

Peruskoulutus %

1,7

0,9

Lisäkoulutus %

1,4

0,7

Koeajan jälkeen purkautuneet sopimukset

3,6

3,2

Peruskoulutus %

32,5

2,6

Lisäkoulutus %

25,4

6,8

100

154,5

C. Resurssit ja talous

18

keuda vuoriskertomus 2010

Talousarvion toteutuminen %

Perustutkinnoista suosituin oli talotekniikan perustutkinto, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto. Lisäkoulutuksessa puolestaan suosituimpia olivat johtamisen erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto sekä tekniikan erikoisammattitutkinto.

Perustutkintojen näyttötutkinnon suoritti 94 opiskelijaa, ammattitutkinnon 127 ja erikoisammattitutkintojen suorittajia oli 112. Osa näytöistä raportoidaan vuoden 2011 puolella.

Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Oppisopimustoiminnan laatutyötä jatkettiin erityisesti työprosesseja kehittäen. Koulutustarkastajien ja muun toimistohenkilöstön tehtäväkuvia tarkennettiin, kolme uutta toimistohenkilöä rekrytoitiin ja työkäytänteitä tarkennettiin vastaamaan oppisopimuskoulutuksen perustehtävää. Työelämän kehitys- ja palvelutehtävä ohjasi toimintaa.

Opiskelijapalautteen keskiarvo toteutui talousarviossa asetettua tulostavoitetta paremmin, koska mm. hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisprosessiin kiinnitettiin erityishuomiota lisääntyneiden henkilöresurssien myötä.

Aktiivinen osallistuminen Osaaja-lehden toimitusneuvoston työskentelyyn tähtäsi oppisopimuksen tunnettuuden lisäämiseen sekä työelämän osaamisvaateiden tunnistamiseen. Lehteä jaettiin sidosryhmille sekä messuvieraille.

Verkostoituminen metropolialueen oppisopimustoimijoiden kanssa mm. television Hyvä Diili-kampanjassa vahvisti markkinointia.

Osallistuttiin tekniikan alan työnjohtokoulutuskokeiluun sekä maahanmuuttajien työelämään sijoittumista tukevaan ”Saattaen työelämään” -projektiin.

Järjestettiin keväällä 2010 ajankohtaisia asioita ja yhteistyötä koskeva neuvottelutilaisuus Keski-Uudenmaan TE -toimistojen kanssa.

lökohtaistamiseen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota sekä verkostoyhteistyötä oppilaitosten kanssa tiivistettiin.

Oppisopimuskeskuksen koordinoimissa kansainvälisissä vaihdoissa lähti ulkomaille 35 henkilöä ja vastaavasti saman verran opiskelijoita tuli Suomeen. Kyseiset opiskelijat olivat pääasiassa tekniikan alalta. Kansainvälisiä projekteja oli 10.

III Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Uuden henkilöstön perehdyttämiseen panostettiin. Osallistuttiin mm. Keudan sisäisiin aikuiskoulutustapahtumiin, Opso –seminaareihin sekä OKM:n ja OPH:n kutsuseminaareihin. Keväällä vietettiin virkistyspäivää Suomenlinnassa ja osallistuttiin Keudan henkilökuntaneuvoston järjestämiin tilaisuuksiin.

Opettajan pedagogisen pätevyyden saavutti yksi koulutustarkastaja ja näyttötutkinto-mestarikoulutukseen hakeutui yksi koulutussuunnittelija.

IV Resurssit ja talous Määrälliset tavoitteet perus- ja lisäkoulutuksen osalta saavutettiin talousarvioon kirjattuja tavoitteita paremmin, koska mm. pitkään työstettyjä oppisopimusryhmiä saatiin alkamaan tammikuun alussa. Yhteiskunnallinen muutostilanne ei vaikuttanutkaan oppisopimusten määrään odotetulla tavalla.

Talousarviovuoden aikana oppisopimuskeskuksesta eläkkeelle jäivät koulutussihteeri sekä oppisopimusjohtaja.Yksi koulutustarkastaja siirtyi määräaikaisesti Keuda aikuiskoulutuksen tulosyksikköön.

Taloudellinen tulos oli hyvä. Talousarvioon kirjattu tulostavoite 825 000 euroa ylitettiin lähes 450 000 eurolla.

II Prosessit ja rakenteet Tutkintojen läpäisy toteutui talousarvioon asetettuja tulostavoitteita paremmin ja taantumasta huolimatta ns. negatiiviset keskeytykset eivät lisääntyneet. Oppisopimusten purkautuminen koeajan jälkeen väheni, osaltaan ohjauksen ja seurannan ansiosta.

Alueellista verkostoitumista ja markkinointia tiivistettiin osallistumalla Oppisopimusviikon järjestelyihin ja toteutukseen toukokuussa 2010. Viikko sisälsi paikallisia tapahtumia sekä yhteisen messu- ja rekrytapahtuman Helsingissä.

Keravan Energia Oy palkittiin paikallisena oppisopimusyrittäjänä viikon päätapahtumassa Finlandia-talolla.

Oppisopimusta käytettiin Skills valmennuksessa. Vuoden 2010 EuroSkills kilpailussa Lissabonissa Suomen puhdistuspalvelujoukkueessa kisannut oppisopimusopiskelija Qua Siu sai pronssia.

Pedagogisella ohjaustoiminnalla pyrittiin vähentämään oppisopimusten purkautumisia. Hakeutumisvaiheen henkikeuda vuoriskertomus 2010

19

Keuda Aikuiskoulutus

Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä Keuda Aikuiskoulutuksen tulosalue perustettiin keväällä 2010. Adulta Oy:n konkurssin johdosta Opetus- ja kulttuuriministeriö siirsi Adultassa olleet tekniikan ja liikenteen alan sekä kulttuurialan koulutukset Keudan hoidettaviksi. Nämä koulutukset siirrettiin Keuda Aikuiskoulutuksen tulosalueelle. Adultasta siirtyneiden koulutusten lisäksi syksyllä 2010 pystyttiin aloittamaan myös uusia ryhmiä. Kuluneen vuoden loppuessa perustutkinto-opiskelijoiden määrä oli 101 ja lisäkoulutuksessa toteutui 159 opiskelijatyövuotta. Henkilökunnan määrä oli 32, josta opetushenkilöstöä 26.

20

keuda vuoriskertomus 2010

Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Keudalle siirrettyjen uusien koulutusten avulla on pyritty vastaamaan erityisesti tekniikan ja liikenteen alan koulutuskysyntään Keski-Uudellamaalla. Valtionosuusrahoitteisten koulutusten lisäksi on pystytty käynnistämään työvoimakoulutuksia sekä jonkin verran myös täydennyskoulutuksia sekä kortti- ja pätevyyskoulutuksia. Keuda Aikuiskoulutukselle siirtyi myös jonkin verran oppisopimuskoulutusta.

Myös uusia oppisopimuksia on saatu aloitettua. Koulutusten toteuttajan vaihtuminen kesken koulutuksen on työllistänyt henkilökuntaa hyvin paljon. Aktiiviseen koulutusmyyntiin ei ole pystytty vielä panostamaan, koska erilaiset toimintajärjestelmät on ensin yhtenäistettävä ja koulutusten toteutusten laatu varmistettava. Keuda Aikuiskoulutukseen on palkattu projektipäällikkö vastaamaan ja toteuttamaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää Osaava Uusimaa -hankkeessa.

II Prosessit ja rakenteet Uudella tulosalueella keskeisenä toimintona on ollut toimintaprosessien kartoitus molemmilla koulutusaloilla sekä niiden yhteensovittaminen Keudan toimintatapoihin. Valmistavaan koulutukseen osallistuneista opiskelijoista suurin osa on suorittanut tutkinnon tai osatutkinnon tekniikan ja liikenteen alalla. Kulttuurialalla tutkintojen järjestämissopimus saatiin vasta syksyllä ja vuoden loppuun mennessä on aloitettu näyttöprosessit. Verkko-oppimisen osaaminen on vahvaa Keuda Aikuiskolutuksessa ja Moodle -oppimisalustan käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena on hyödynnetty ja kehitetty eteenpäin.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2010–2012 Keuda Aikuiskoulutuksen toiminta omana tulosalueenaan ei edistä Keudalle siirtyneen henkilöstön integroitumista muuhun työyhteisöön, joten aikuiskoulutuksen organisaation yhtenäistäminen toisi merkittäviä etuja koko Keudan aikuiskoulutuksen kehittämisessä.

III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Kouluttajien muodollinen kelpoisuus vaatii kehittämistä. Aikuiskoulutuksessa työskentelevät opettajat tekevät kiinteää yhteistyötä työelämän kanssa, jolloin heidän työelämäosaamisensa on ajantasaista. URAKKA- projekti on mahdollistanut työelämäjaksoille lähtemisen kouluttajille.

Työhyvinvointia on kuormittanut huomattavasti lähes koko henkilöstön työnantajan muuttuminen sekä epävarmuus työsuhteen jatkumisesta.

IV Resurssit ja talous Tila- ja kalustokysymysten ratkaiseminen on työllistänyt huomattavasti kuluneen vuoden aikana. Keuda on hankkinut omistukseensa yhden uuden hallin tekniikan alan koulutukseen (Wärtsilänkatu 63) sekä käynnistänyt uuden rakennuksen suunnittelun Wärtsilänkatu 7:ään. Muut tulosalueen käytössä olevat tilat ovat vuokratiloja. Tulosalueen talousarvio laadittiin tilanteessa, jossa epävarmuustekijöitä toiminnan jatkumisesta ja määrästä oli vaikea arvioida.

Talousarvio toteutui suhteellisen hyvin.

keuda vuoriskertomus 2010

21

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja vastaavasti toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kuntayhtymän rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Kuntayhtymän tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase on esitetty sivuilla 28-29.

Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän toiminnan ja taloudellisen tuloksen kannalta ratkaisevaa on opiskelijamäärä, sen kasvu ja toisaalta yksikköhinnan suuruus opiskelijaa kohti. Samalla on myös huolehdittava riittävästä ryhmäkoosta.

Talousarviossa ns. yksikköhintaisten opiskelijoiden määräksi arvioitiin 3 813, painotetun keskiarvon mukainen toteuma oli 235 opiskelijaa enemmän eli 4 048,6. Opiskelijamäärässä on mukana vuoden aikana perustetun Keuda Aikuiskoulutuksen tulosalueen 55 opiskelijaa, osa näistä opiskelijoista siirtyi Adulta Oy:n konkurssin myötä Keudalle.

Opiskelijamäärätavoite täyttyi erittäin hyvin ja ainoastaan Keuda Järvenpään Wärtsilänkadun yksikön opiskelijamäärä jäi hieman (4) alle tavoitteen.

Kahden viime vuoden aikana opiskelijamäärä on kasvanut

poikkeuksellisen paljon. Vuoteen 2009 verrattuna kasvu oli peräti 10,4 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,0 %. Yksikköhintaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut kahden viime vuoden aikana yhteensä 443 opiskelijalla. Painotettu keskiarvo ylitti 13,6 opiskelijalla järjestämisluvan (4035), mutta uuden luvan (voimaan 1.1.2011) ansiosta rahoitus saatiin kuitenkin koko opiskelijamäärästä. Vuoden 2010 aikana opetusministeriö myönsi kuntayhtymälle yhteensä 185 lisäpaikkaa (160+25). Paikoista 80 oli Adulta Oy:n konkurssin myötä Keudalle siirrettyjä paikkoja. Keudan järjestämislupaa on vuosina 2007–2010 korotettu yhteensä 800 paikalla, vuodelle 2011 järjestämislupa on 4 060.

Talousarvion nähden oppisopimuksen opiskelijamäärätavoitteet ylittyvät selvästi: peruskoulutuksessa opiskelijoita oli 341 eli 21 enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin ja lisäkoulutuksessa opiskelijoita oli 943 eli 343 enemmän.

Tältä osin talousarvio oli selvästi laadittu alakanttiin. Vuoteen 2009 verrattuna peruskoulutuksen opiskelijamäärä väheni 101 ja lisäkoulutuksen kasvoi 80. Vuodelle 2011 Keudan lisäkoulutuskiintiö on 1 000 opiskelijaa.

Edellä mainittujen ammatillisen peruskoulutuksen paikkojen ja oppisopimus-koulutuksena annettavan lisäkoulutuksen paikkamäärän lisäksi ministeriö lisäsi Keudan oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen paikkojen vähimmäismäärää 186 paikalla, uusi vähimmäismäärä on 270. Vuonna 2010 lisäkoulutuksen opiskelijatyövuositoteuma oli yhteensä

Opiskelijamäärän kehitys vuosina 1998–2010.

5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000

00 Yksikköhintaiset yhteensä Oppisopimusopiskelijat

22

keuda vuoriskertomus 2010

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2939 3115 3005 2696 2829 2957 3097 3197

3301

3391 3458 3666 4049

894

967

1104

610

526

718

738

856

982

960

1304 1307 1286

303,5, josta 132,2 oli Adulta Oy:stä siirtyneitä koulutuksia, 26,7 oli uusia tekniikan ja kulttuurialalla aloitettuja koulutuksia ja 144,6 oli Keudan muiden alojen koulutuksia.

Kuntayhtymän toimintatuotot vuoden 2010 tilinpäätöksessä ovat 50,8 milj. € ja toimintakulut 44,0 milj. €. Vuoteen 2009 verrattuna toimintatuotot kasvoivat 5,05 milj. € eli 11,0 % ja toimintakulut 4,5 milj. € eli 11,4 %.

Vuoden 2010 talousarvioon verrattuna toimintatuloja kertyi n. 3,5 milj. € enemmän kuin ennakoitiin. Tulojen kasvua selittää erityisesti ns. yksikköhintaisten opiskelijoiden määrän kasvu sekä Keuda aikuiskoulutustulosalueen perustaminen.

Sen vaikutus toimintatuottoihin oli 2,3 milj. € ja toimintamenoihin 1,7 milj. €. Toimintamenot ylittivät talousarvion 0,9 milj.€.

Toimintakate eli toimintatuottojen ja -kulujen erotus muodostui selvästi ennakoitua paremmaksi. Se on vuoden 2010 tilinpäätöksessä 6,78 milj. € eli noin 500 000 € parempi kuin vuotta aiemmin. Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 115,4 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 115,8 %. Suhdeluku kertoo sen, paljonko toiminnan tuloista jää muiden menojen kuin toimintamenojen kattamiseen, näitä muita menoja ovat esimerkiksi investoinnit.

Talousarvion sitovuustasoksi käyttötaloudessa oli määritelty tulosaluekohtainen tilikauden tulos. Vuoden aikana talousarvion käyttötalousosaan tehtiin muutos koskien Keuda Aikuiskoulutus-tulosalueen perustamista. Keuda aikuiskou-

lutuksen tulostavoitteeksi asetettiin +634 030 € ja samalla muutettiin Yhtymäpalvelujen tulostavoitetta 700 000 €:lla. Yhtymävaltuusto myös päätti, että kuntayhtymän alkuperäisen talousarvion mukaista toimintakate-, vuosikate- tai tilikauden tulostavoitetta ei muuteta. Tästä syystä edellä olevien tulostavoitteiden erotus 65 970 € on lisätty tasekirjassa esitettävään talousarviovertailuun tuloslaskelman summariveille.

Kaikki tulosalueet lukuun ottamatta Yleishallintoa ja Keuda aikuiskoulutusta pääsivät asetettuun tavoitteeseen.

Yleishallinto jäi tulostavoitteesta 134 517 € ja Keuda Aikuiskoulutus 89 403 €. Yleishallinnon menojen ylitys johtuu erityisesti kehittämis- ja projektitoiminnan menojen kasvusta sekä Peltola-rakennuksen käyttöönotosta. Keuda Aikuiskoulutuksen osalta talousarvion laadintaan liittyi poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä, siihen nähden talousarvio toteutui kohtuullisen hyvin.

Vuoden 2010 tilinpäätöksessä kuntayhtymän vuosikatteeksi muodostui 6,8 milj. €. Vuosikate oli edelleen erinomainen, vuosikatteen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli n. 505 000 €. Pitkällä aikavälillä talouden tasapainon edellytys on, että vuosikate eli tulorahoitus riittää sekä nettoinvestointien että lainojen lyhennysten kattamiseen. Talousarvioon verrattuna toteutunut vuosikate oli noin 2,6 milj.€ parempi kuin ennakoitiin. Vuosikate on 249,0 prosenttia poistoista, vuonna 2009 vastaava tunnusluku oli 255,4 %.

Vuosikate, poistot ja tilikauden tulos 2000-2010

Milj. € 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0 2000

2001

2002

Vuosikate

2003

2004

2005

Poistot

2006

2007

2008

2009

2010

Tilikauden tulos

keuda vuoriskertomus 2010

23

Viime vuosina kuntayhtymässä on investoitu voimakkaasti ja tämä omalta osaltaan kasvattaa suunnitelman mukaisten poistojen määrää. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 2,7 milj. €, kun niiden määrä vuosituhannen vaihteessa oli vain 0,7 milj. €.

Tilikauden tulokseksi muodostuu 4,09 milj. €, mikä on noin 239 000 € parempi kuin vuonna 2009.

Toiminnan rahoitus ja investoinnit Vuoden 2010 nettoinvestoinnit olivat n. 6,0 milj. €, mikä oli noin 0,3 milj. € vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntayhtymän investoinnit ovat vuosina 2006–2010 olleet suuret.

Investointitaso on edelleen poikkeuksellisen korkea myös vuosina 2011 ja 2012. Kovasta investointitahdista kertoo myös se, että vuosien 2006–2012 investoinnit ovat yhteensä 50,7 milj. €.

Peltola-rakennuksen peruskorjaus aloitettiin vuonna 2009.

Ensimmäisessä vaiheessa rakennukseen siirtyi kuntayhtymän hallinto vuoden 2010 helmikuussa. Opetukselle saneerattavat tilat ovat valmiit keväällä 2011. Edellisten lisäksi rakennukseen tulee myös ns. ulosvuokrattavaa tilaa.

Rakennuksen kokonais-pinta-ala on 5 465 m2. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 5,0 milj. €. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Siistonen Oy. Keravan Sarviniitynkadun yksikössä toteutettiin yhteistenaineiden tarvitsemien tilojen ja hallinto-osan laajennus

vuosina 2009–2010. Hanke valmistui helmikuussa 2010.

Laajennuksen ja saneerauksen bruttopinta-ala on yhteensä n. 1 000 m2 ja hyötyala n. 800 m2. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 2,1 milj. €, missä myös pysyttiin. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkki-tehdit Siistonen Oy. Keuda Mäntsälän Lukkarinpolun yksikössä saneerattiin lisätilaa rakennus- ja auto-osastolle. Lisäksi rakennettiin erillinen varastorakennus ja autonpesupaikka. Hankkeet toteutettiin vuosina 2009–2010 ja niiden yhteenlasketut kustannukset olivat 655 000 €. Kohteen rakennustekniset työt toteutettiin pääosin oppilastyönä ja se valmistui vuoden 2010 aikana. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi P&R Arkkitehdit Oy. Keuda Nurmijärven A-siiven ilmanvaihto uusittiin vuoden 2010 aikana. Lisäksi aloitettiin lisätilojen suunnittelu liikuntasalin katolle. Sen rakenteet eivät kuitenkaan mahdollistaneet hankkeen toteuttamista. Tämän jälkeen lisätilat on suunniteltu ruokasalin katolle ja samalla myös laajennetaan ruokasalia.

Kertomusvuonna jatkettiin Keuda Tuusulan Kirkkotien laajennuksen suunnittelua. Hankkeen rakentaminen alkaa huhtikuussa 2011 ja se valmistuu arvion mukaan keväällä 2012. Saatujen urakkatarjousten perusteella hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostuu n. 4,7 milj. €. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Siistonen Oy. Kuntayhtymä lunasti Adulta Oy:n konkurssipesältä Wärtsilänkatu 63 sijaitsevan ns. tekniikkahallin. Kauppahinta oli 600 000 €, josta tontin osuus on 34 000 €.

Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin vuosina 2000–2010 Milj. € 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0 2000

2001

2002

2003

Nettoinvestoinnit

24

keuda vuoriskertomus 2010

2004

2005

2006

Lainojen lyhennys

2007

2008

2009

Vuosikate

2010

Kuntayhtymän näkökulmasta tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti perusteltua on jatkossa keskittää Adulta Oy:llä Järvenpäässä ollut aikuiskoulutus kuntayhtymän Wärtsilänkatu 7:ssä sijaitsevan toimipaikan yhteyteen ja rakentaa siihen kampusaluetta. Samassa yhteydessä voidaan tarkastella Keudan koko tekniikan ja liikenteen alan tilaratkaisuja.

Hankkeen toteutus on vuosina 2011–2012 ja sen arkkitehtisuunnittelusta vastaa P&R Arkkitehdit Oy. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 850 039,99 € eli tulorahoitus (= vuosikate) riitti kattamaan nettoinvestoinnit. Investointien tulo-rahoitusprosentiksi muodostuu 113,5 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 100,1 %. Vuoden aikana kassavarat kasvoit 1,4 milj. €:lla ja ne olivat vuoden lopussa n. 2,86 milj. €.

Kokonaisuutena kuntayhtymän talous oli edelleen vahva ja mm. maksuvalmius säilyi koko vuoden edelleen hyvällä tasolla. Kassan riittävyys oli keskimäärin 20,7 päivää, kun se vuotta aiemmin oli 11,6 päivää. Kuntayhtymän hyvä taloudellinen tilanne on mahdollistanut sen, että vuosien 2006–2010 isot investoinnit eli mm. Sipoon Enter-hanke, Järvenpään Puistola-hanke, Peltola-rakennuksen peruskorjaus sekä panostus logistiikka-alan opetukseen on pystytty toteuttamaan kokonaan kuntayhtymän omalla tulorahoituksella eli kertyneillä kassavaroilla. Kuntayhtymän taloussuunnitelmavuosien investointitaso ylittää vuosikatteen eli tulorahoituksen ja niiden rahoittamiseksi on turvauduttava lainanottoon.

Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen loppusumma oli 53,5 milj. €, jossa vuoteen 2009 verrattuna on kasvua 5,3 milj. €. Erityisesti kasvoi kuntayhtymän rakennusten määrä (+4,78 milj. €), rakennusten tasearvo on vuoden 2010 tilinpäätöksessä yhteensä 35,2 milj. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja yhtymän kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan. Kuntayhtymän omavaraisuusaste oli edelleen korkealla tasolla ja se oli 88,1 %, kun se vuotta aiemmin oli 89,2 %. Vuoden 2010 tuloksesta tehtiin 3,5 milj. €:n investointivaraus, yhteensä vuoden 2010 tilinpäätöksessä investointivarauksia on lähes 11,6 milj. €, kun niitä vuotta aiemmin oli 12,5 milj. €. Kaikkiin viimevuosien isoihin investointeihin on kyetty tekemään täysimääräinen investointivaraus. Tämä näkyy taseessa poistoeron määränä, vuoden 2010 lopussa jäljellä olevan poistoeron määrä oli 18,4 milj. €.

Tilinpäätöksessä kuntayhtymän suhteellinen velkaantuneisuus oli edelleen suhteellisen pieni eli 12,5 %, vuotta aiemmin se oli 11,3 % ja vuoden 2008 tilinpäätöksessä vastaava tunnusluku oli 11,0 %. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku lasketaan siten, että koko vieraspääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla jaetaan toimintatuloilla. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä parempi mahdollisuus yhtymällä on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Tunnusluvun pienuus kertoo myös siitä, että kuntayhtymällä ei ole lyhyt eikä pitkäaikaista lainaa.

keuda vuoriskertomus 2010

25

Keudan tuloskortti 2010 - Strategia- ja tulosmittarit

Näkökulma

Kriittiset menestystekijät

Arviointikriteeri

No

Mittari

Tavoite Toteuma 2010 2010

Yhteis Tyytyväinen opiskelija kunnallinen ja asiakas vaikuttavuus

Nopea työelämään sijoittuminen

1

Työttömyysmittari %

21,4

13,9

Jatko-opintoihin sijoittuminen

2

Jatko-opiskelumittari %

9,6

13,7

Opiskelijapalaute

3

Opiskelijapalautteen

3,3

3,6

keskiarvo

Asiakastyytyväisyys

Valmistuneet opiskelijat-kysely

4

Kyselyn keskiarvo 1) 3)

3,0

2,7

Työnantajapalaute

5

Kyselyn keskiarvo 2)

-

-

Monipuoliset koulutuksen

6

Läpäisymittari, %

67,0

65,1

Opetusprosessin sujuvuus

totuttamistavat

Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat

7

HOJKS-läpäisymittari %

56,9

52,5

Opiskelijahuollon toimivuus

8

Keskeyttämismittari, %

5,6

4,2

9 Prosessit ja

rakenteet

Suoritetut tutkinnot, lkm

Perustutkinnot,

näyttöperusteiset

Kustannustehokkaat

tukiprosessit

Sisäisen asiakkuuden huomioiminen

10

Henkilöstön

Pätevä, osaava ja Osaamisen uudistaminen 11 osaaminen ja

uudistushaluinen

työhyvinvointi

henkilöstö Resurssit

ja talous

Resurssien tehokas käyttö

26

keuda vuoriskertomus 2010

Suunnitelmallisuus

12

Perustutkinnot,

833

861

141

130

Ammattitutkinnot

66

158

Erikoisammattitutkinnot

21

4

Yhtymäpalvelujen

3,6

3,2

ops-perusteiset

asiakaskyselyn keskiarvo 3)

Kelpoisuusmittari, % Opetushenkilöstö

82,0

81,8

Talousarvion toteutuminen

100

296,3

Keudan tuloskortti 2010 - Määrämittarit

Näkökulma

Kriittiset menestystekijät

Arviointikriteeri

No

Mittari

13

Tavoite Toteuma 2010 2010

Suoritetun kurssivaihdon määrä yht.

2136

2118

Tyytyväinen opiskelija

Opintojen valinta-

Keudan opisk. suoritt. lukiokurssit

1993

1913

mahdollisuus

Lukio-opisk. suoritt. kurssit Keudassa

143

205

14

Ylioppilastutkinnon suorittaneet %

3,6

4,1

15

Hakijamäärät:

Koulutustarjonnan

vetovoima

Ensisijaiset hakijat, peruskoulutus

1752

2224

Koulutustarjonnan

Aloituspaikat suhteessa ikäluokkaan

48,6

44,3

16

kattavuus

Aloituspaikkojen 17 Aloittaneet opiskelijat 20.9/

Yhteis täyttöaste aloituspaikat % 100 104 kunnallinen

Opiskelijamäärämittari: ja asiakas vaikutta Ammatillinen peruskoulutus yht.

3813 4048 vuus Kuntien toisen asteen

Opetussuunnitelmaperusteinen 3368 3516

koulutustarpeeseen

josta erityisopiskelijat 391 429

vastaaminen

Näyttötutkintoon valmistava 336 420

Koulutustarjonnan

monipuolisuus

18

josta erityisopiskelijat

1

0

Ei tutkintoon johtava koulutus:

Valmentava ja kuntouttava+ ohjaava ja valmistava

86

90

Talouskoulu

16

15

Maahanmuuttajat

7

7

920

1284

Oppisopimuskeskuksen järjestämä

peruskoulutus

320

341

lisäkoulutus

600

943

Lisäkoulutus, otv

103

303,5

Kansanopistokoulutus, Ov

920

841

Työvoimapoliittinen

aikuiskoulutus, otp

19860

19564

Kansainvälisyysmittari:

Kansainvälinen

Lähtevät opiskelijat, %

3,8

5,1

yhteistyö

Tulevat opiskelijat, lkm

60

62

Lähtevät opettajat %

13,2

13,7

Tulevat opettajat, lkm

18

57

Henkilöstön

Motivoitunut henkilöstö Sitoutuneisuus 20 osaaminen

Henkilöstön osaaminen Työelämäyhteydet 21 ja työhyvin vointi

22

Henkilöstöpalaute

3,3

3,7

Työelämäjaksolle osallistuneet

2,8

3,4

9,6

8,5

19

opettajat %,(väh. 2vk jaksot) Omassa yrityksessä toimivat %

Resurssit

ja talous

Järjestämislupapaikkojen riittävyys

Opiskelijapaikat

23

Käyttöaste, %

100

104

Opiskelijamäärä ja ryhmäkoko

Investointikyky

24

Keskimääräinen ryhmäkoko

17,1

17,8

Vakaa talous

25

Investointien tulorahoitus, %

75

113,5

1) Otos on toimipaikkakohtaisesti pieni, tulos esitetään vain Keuda-tasolla 2) Mittausta ei tehty 2010

3) Asteikko muuttunut (TA-10: 1-5, TOT-10: 1-4)

keuda vuoriskertomus 2010

27

Tuloslaskelma

Toimintatuotot

Myyntituotot

Maksutuotot

Tuet ja avustukset

Muut tuotot

Valmistevarastojen muutos

Toimintatuotot yhteensä

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot

Henkilösivukulut

Eläkekulut

Muut henkilösivukulut

Palvelujen ostot

Aineet, tarvikk. ja tavarat

Avustukset

Muut toimintakulut

Toimintakulut yhteensä

Toimintakate

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot (+)

Muut rahoitustuotot (+)

Korkokulut(-)

Muut rahoituskulut (-)

2010 1000 €

2009 1000 €

48 752 308 1 180 746 -187 50 798

43 972 109 1 013 834 -184 45 745

-23 199 -20 005 -4 434 -1 113 -8 043 -5 829 -61 -1 336 -44 014

-3 937 -1 045 -7 860 -5 681 -48 -922 -39 497

6 785

6 249

28 30 0 -11

35 50 0 -7

Vuosikate 6 832

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -2 744

Arvonalentumiset Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot

Satunnaiset kulut

Tilikauden tulos 4 089

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(+) -3 717 Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 949 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 16

Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) 1 336

Tuloslaskelman tunnusluvut:

Toimintatuotot/toimintakulut % 115,4 %

Vuosikate/Poistot % 249,0 %

Vuosikate, €/opiskelija 1 281

Opiskelijamäärä 5333

28

keuda vuoriskertomus 2010

6 327

-2 477

3 850 620 -3 000 7 1 477

115,8 % 255,4 % 1 272 4973

Rahoituslaskelma

2010 2009

1000 € 1000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 6 832 6 327

Tulorahoituksen korjauserät 22 14

6 854 6 341 Investointien rahavirta

Investointimenot -6 214 -6 420

Rahoitusosuudet 195 100

investointimenoihin

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 15 0

luovutustulot

-6 004 -6 320

Toiminnan ja investointien rahavirta 850 21

Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -24 -7

Antolainasaamisten vähennykset 0 0

-24 -7

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja

pääomien muutokset -0 0

Vaihto-omaisuuden muutos 190 187

Saamisten muutos -802 -943

Korottomien velkojen muutos 1 185 419

Muut maksuvalmiuden muutokset 572 -336

Rahoituksen rahavirta 548 -343

Rahavarojen muutos 1 398 -322

Kassavarojen muutos -1 398 -322

Kassavarat 31.12.

2 857 1 459

Kassavarat 1.1.

1 459 1 781

Rahoituslaskelman tunnusluvut:

Investointien tulorahoitus % 113,5 % 100,1 %

Pääomamenojen tulorahoitus % 113,1 % 100,0 %

Kassan riittävyys pv 20,8 % 11,6

Kassasta maksut, milj. € 50 46

Opiskelijamäärä 5333 4973

Tase

2010 2009

2010 2009

1 000 € 1 000 €

1000 € 1000 € VASTAAVAA VASTATTAVAA

A. PYSYVÄT VASTAAVAT 44 743 41 481 I Aineettomat hyödykkeet 151 125 A, OMA PÄÄOMA 17 192 15 872 1 Aineettomat oikeudet 97 72 I Peruspääoma 8 966 8 966 2 Muut pitkävaikutteiset menot 54 53 III Muut omat rahastot 306 323

IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 6 584 5 107 II Aineelliset hyödykkeet 43 953 40 741 V Tilikauden yli-/alijäämä 1 336 1 477 1 Maa- ja vesialueet 149 115

2 Rakennukset 35 190 30 410

3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 123 975 B. POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 29 972 27 204 4 Koneet ja kalusto 5 425 5 293 VARAUKSET 5 Muut aineelliset hyödykkeet 43 39 1 Poistoero 18 372 14 655 6 Ennakkomaksut ja 2 023 3 910 2 Vapaaehtoiset varaukset

keskener. hankinnat Investointivaraukset 11 600 12 549

III Sijoitukset 639 615

1 Osakkeet ja osuudet 467 467 D. TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 11 10 4 Muut saamiset 172 148 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 11 10

B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT 11 9 E. VIERAS PÄÄOMA 6 373 5 187 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 11 9 I Pitkäaikainen 20 20

7 Muut velat 20 20 C. VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 795 6 783 II Lyhytaikainen 6 353 5 168 I Vaihto-omaisuus 524 714 6 Ostovelat 1 988 1 646 1 Aineet ja tarvikkeet 54 56 7 Muut velat 1 023 955 2 Keskeneräiset tuotteet 470 657 8 Siirtovelat 3 341 2 566

II Saamiset 5 413 4 611 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 53 548 48 273

Pitkäaikaiset saamiset 756 892

1 Muut saamiset 756 892

Lyhytaikaiset saamiset 4 657 3 719 Taseen tunnusluvut: 1 Myyntisaamiset 425 413 Omavaraisuusaste % 88,08 89,23 3 Muut saamiset 3 566 2 736 Suhteellinen velkaantuneisuus % 12,5 11,3 4 Siirtosaamiset 667 570 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. € 7,85 6,58

Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija 1471,29 1323,99 III Rahoitusarvopaperit 84 91 Opiskelijamäärä 5333 4973 1 Osakkeet ja osuudet 84 91

IV Rahat ja pankkisaamiset 2 773 1 368

VASTAAVAA YHTEENSÄ 53 548 48 273

keuda vuoriskertomus 2010

29

Henkilöstöraportti

Henkilöstönäkökulma on otettu huomioon kuntayhtymän strategisissa päämäärissä seuraavassa päämäärässä: •

Kannamme yhdessä vastuuta työyhteisömme osaamisesta, tehokkuudesta ja motivoivasta työilmapiiristä.

Henkilöstön määrä ja rakenne Kuntayhtymän henkilöstön määrä vuoden 2010 lopussa oli yhteensä 563 henkilöä. Opetushenkilöstöön kuului 374 ja muuhun henkilöstöön 189 työntekijää. Vuoden lopussa vakinaisen henkilökunnan määrä oli 416 ja määräaikaisen 147, vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 402 ja 107.

Henkilökunnan vaihtuvuus pysyi edelleen alhaisella tasolla. Huomattavaa kuitenkin on, että vuoden aikana eläkkeelle jääneitä oli enemmän kuin koskaan ennen. Vuoden 2010 aikana kuntayhtymän palveluksesta lähti yhteensä 32 henkilöä vakinaisesta palvelusuhteesta ja heistä 19 jäi eläkkeelle. Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus ilman eläkkeelle jääntiä oli 2,3 %, vuotta aiemmin se oli 1,2 %, Vuoden lopussa henkilöstön keski-ikä oli 48,3 vuotta, kun se vuotta aiemmin oli 48,8. Naisten keski-ikä oli 47,4 ja miesten 49,6 vuotta. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 48,3 ja 49,7.

Yksiköittäin tarkasteltuna henkilöstön keski-ikä oli korkein Keudan Mäntsälän Lukkarinpolun ja Keuda Järvenpään Wärtsilänkadun yksiköissä eli molemmissa 50,3, alhaisin

keski-ikä oli kuntayhtymän hallinnossa 45,7 vuotta.

Kuntayhtymän henkilöstöstä vähän alle puolet (46,5 %) on yli 50-vuotiaita ja yli 55 -vuotiaita on 28,6 % eli 161 henkilöä.

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenen vuoden sisällä kuntayhtymän henkilökunnasta vaihtuu vajaa kolmasosa.

Alla olevassa kuvassa on esitetty henkilökunnasta naisten ja miesten määrä ikäryhmittäin vuoden 2010 lopussa.

Vuoden 2010 lopussa kuntayhtymän henkilöstöstä naisia oli 334 (59,3 %) ja miehiä 229 (40,7 %).

Vuonna 2010 eläkkeelle jäi yhteensä 19 henkilöä. Vuoden 2009 lopussa osa-aikaeläkeläisiä oli 20 (21 vuonna 2009) osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli seitsemän, vuotta aiemmin vastaava määrä oli kahdeksan. Vuoden 2010 aikana Keudasta eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,6 vuotta.

Henkilöstön koulutustaso ja kehittäminen Henkilökunnasta 53,8 % (53,2 % vuonna 2009) on suorittanut vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon. Vähintään keskiasteen tutkinnon on suorittanut 94,6 % (93,9 % vuonna 2009) henkilökunnasta. Perusasteen koulutus on 32 henkilöllä eli 5,7 %:lla (6,1 % vuonna 2009).

Vuonna 2010 Keudan henkilöstön osaamisen kehittämistä jatkettiin kehittämissuunnitelmien sekä kehityskeskusteluissa esiin tulleiden kehittämiskohteiden pohjalta. Koulutuksia suunnattiin kaikille henkilöstöryhmille. Opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen vahvistamiseksi pohdittiin

Vakinaisen henkilöstön määrä vuosina 2001–2010.

600 500 400 300 200 100 0

30

2001

2002

249

245

164

150

413

395

keuda vuoriskertomus 2010

2003 257 152 409

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

266

280

291

296

308

326

374

Opettajat

158

158

162

163

170

183

189

438

453

459

478

509

Muu henkilöstö

424

563

Yhteensä

yhdessä mm. erilaisten opiskelijoiden kohtaamiseen ja erityisopetukseen liittyviä asioita. Vuoden 2010 erityisenä painopistealueena oli ryhmänohjaajien koulutus. Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina täydennyskoulutuksissa olivat JÄRTOK ja HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Keudassa otettiin käyttöön oma TVT-ajokortti malli. TVTkoulutusmallilla tuetaan Keudan henkilöstö- ja TVT-strategiaa. Tavoitteena on mahdollistaa yksilöllinen osaamisen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikan alueella sekä tukea henkilöstöä selviämään tietotekniikan tuomista haasteista.

Koulutusmallin avulla luodaan henkilöstölle selkeä osaamisen kehittämisen polku, jota pitkin edetä. TVT-ajokorttien suorittamiselle on määritelty aikajänne 2010 - 2012. Tänä aikana henkilöstöllä on toisaalta velvollisuus, toisaalta mahdollisuus suorittaa eritasoisia TVT-ajokortteja.

Henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseen ja turvaamiseen on kiinnitetty huomiota mm. aihetta koskevien teemaluentojen ja kuntoremonttien avulla. Vuoden 2010 aikana Keudasta osallistui 20 henkilöä Siuntion hyvinvointikeskuksessa kuntoremonttijaksolle, jonka tavoitteena on tukea henkilöstön henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä työssä jaksamista ennalta ehkäisemällä työkykyä haittaavien oireiden syntymistä. Kuntoremonttijaksoja ei järjestetä vuonna 2011, sen sijaan tarkastellaan muita työhyvinvoinnin edistämisen keinoja.

Vuoden 2010 aikana toteutettiin yhdessä Pohjola Vakuutus Oy:n kanssa pilottihanke, jossa tehtiin koko Keudaa koskeva työhyvinvointianalyysi. Osana työhyvinvointianalyysiä henkilöstölle mm. toteutettiin työhyvinvoinnin toimintatapoja kartoittava kysely otoksena. Työhyvinvointianalyysin tulokset eivät vielä tilinpäätöstä tehdessä ole tiedossa.

Henkilöstön koulutustaso vuoden 2010 lopussa.

Tutkijakoulutusaste 1,1% %

Ei tutkintoa 5,7 %

Ylempi korkeakouluaste 27,5 %

Keski-aste 22,4 %

Alin korkea aste 18,1 %

Alempi korkeakouluaste 25,2 %

Henkilökunnasta eläkkeelle siirtyneet vuosina 2001–2010 sekä arvio vuosille 2011–2020 25 20 15 10 5

Vanhuuseläkkeelle

2020

2019

2018

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

0

Muut (työkyvyttömyys-, työttömyys-, yksilöllinen varhais-, varhennetty vanhuuseläke)

keuda vuoriskertomus 2010

31

Sairauspoissaolojen kehitys vuosina 1999‑2010 päivää/hlö

14 11,6

12 10 8

8,3

7,47

12,6

12,2 10,7

10,2

10,9 9,3

8,9

8,7

8,6

6 4 2 0

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Henkilökunnan keski-ikä vuosina 2000-2010 50,0 49,0 48,0

48,4

47,0 46,7

46,0

47,1

47,3

47,5

48,6 48,8

47,9

48,3

46,3 45,7

45,0 44,0 2000

32

keuda vuoriskertomus 2010

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

Henkilöstön poissaolot Vuoteen 2009 verrattuna henkilökunnan sairauspoissaolojen määrä väheni 83 päivällä. Vuonna 2010 sairauslomia oli yhteensä 4 842 päivää, kun vuotta aiemmin niitä oli 4 759 päivää. Keskimäärin sairauslomaa oli 8,6 päivää henkilöä kohti, vuotta aiemmin vastaava luku oli 9,3.

Sairauslomista ns. lyhyitä eli alle kolme päivää kestäneitä sairauslomia oli yhteensä 871 eli 1,55 päivää/hlö, vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 715 päivää ja keskimäärin 1,4 päivää/henkilö. Vähiten sairauslomia oli Keuda Keravan Sipoon yksikössä ja Keuda Aikuiskoulutuksessa ja eniten Keuda Mäntsälän Lukkarinpolulla, jossa sairauslomia oli keskimäärin 16,1 päivää/henkilö.

Opiskelemaan pyrkineet, hyväksytyt sekä tutkinnon suorittaneet Vuonna 2010 yhteisvalinnassa Keudaan haki opiskelemaan yhteensä 8099 henkilöä, joista 53,7,9 % oli miehiä ja 46,3 % naisia. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 7146 hakijaa, joista 51,9 % miehiä ja 48,1 % naisia. Sisään päässeistä 629 oli naisia eli 46,4 % (vuonna 2008 51,7 %) ja miehiä 726 eli 53,6 % (vuonna 2009 48,3 %). Vuoden aikana Keudan oppilaitoksissa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 991 opiskelijaa, heistä naisia oli 47,9 % ja miehiä 52,1 %. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat: valmistuneita opiskelijoita 1100, heistä 55,1 % oli naisia ja 49,8 % miehiä.

Tasa-arvotilanne 31.12.2010

Henkilöstökoulutukseen osallistuneet

Kuntayhtymässä on ollut vuodesta 2005 alkaen voimassa henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen tasa-arvosuunnitelma. Nykyisen näkemyksen ja tasa-arvovaltuutetun lausunnon mukaan opiskelijoilla tulee olla oma erillinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelma. Keudan oppilaskunta Kuoma oli mukana valmistelemassa opiskelijoita koskevaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ja se hyväksyttiin yhtymähallituksen joulukuun 2010 kokouksessaan.

Kuntayhtymän tilinpäätöksessä on tasa-arvotilanteesta raportoitu tasa-arvosuunnitelman mukaisesti vuodesta 2005. Tasa-arvotilanteesta raportoidaan tilinpäätöksen henkilöstökertomuksen yhteydessä. Raportoitavat asiat ovat hallintoelinten kokoonpano, opiskelemaan pyrkineet ja hyväksytyt sekä tutkinnon suorittaneet, naisten ja miesten palkkojen kehitys, henkilöstökoulutukseen osallistuneet, perhepoliittisia oikeuksia käyttäneet ja virkoihin ja tehtäviin hakeneet, nimitetyt ja työsuhteeseen otetut. Keudan työsuojelutoimikunta seuraa tasa-arvosuunnitelman toteutumista.

Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on edistää tasaarvon toteutumista Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä. Tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluyhteisössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Syrjinnän kielto sisältyy Suomen perustuslain 6 §:ään.

Tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) velvoittaa työnantajaa estämään sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantamaan naisten asemaa erityisesti työelämässä.

Koulutuspäiviä oli yhteensä 2 200 eli 3,9 päivää henkilöä kohti. Koulutuspäivistä naisten osuus oli yhteensä 71,2 % ja miesten 28,8 %. Vuotta aiemmin koulutuspäiviä oli yhteensä 2 337 päivää.

Perhepoliittisia oikeuksia käyttäneet Äitiysvapaita vuoden 2010 aikana oli 288 päivää (vuonna 2009 733 päivää). Vanhempain- tai isyysvapaata käytettiin yhteensä 599, tästä naisten osuus oli 68,4 % ja miesten 31,6 %, Vuonna 2009 vanhempain- tai isyysvapaata käytettiin 1188 päivää, josta naisten osuus oli 83,5 % ja miesten 16,5 %. Hoitovapaita, osittaisia hoitovapaita tai tilapäisiä hoitovapaita käytettiin yhteensä 2964 päivää, tästä naisten osuus oli 92,9 % ja miesten 7,1 %. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 1258 päivää, josta naisten osuus oli 86,4 % ja miesten 13,6 %.

Virkoihin ja tehtäviin hakeneet, nimitetyt ja työsuhteeseen otetut Keudassa oli avoinna yhteensä 43 vakituista työpaikkaa, näistä 31 oli opetushenkilöstön paikkoja ja 12 muun henkilöstön. Niihin saatiin yhteensä 639 hakemusta eli keskimäärin 14,8 hakemusta avointa työpaikkaa kohti. Opetushenkilöstön työpaikkaa kohti oli 10, hakijaa työpaikkaa kohti, muun henkilöstön osalta vastaava luku oli 25,7. Hakijoista naisia oli 71,8 % ja miehiä 28,2 %. Valituista 26 oli naisia ja miehiä 17. Valituiksi tuli 5,2 % naishakijoista, mieshakijoiden vastaava prosentti oli 12,1 %.

Hallintoelinten kokoonpano Yhtymävaltuustossa on yhteensä 9 naisvaltuutettua eli 42,9 % jäsenistä, miehiä valtuutetuista on 12 eli 57,1 %.

Yhtymähallituksen jäsenistä miehiä on 5 eli 55,6 % ja naisia 4 eli 44,4 %. Tarkastuslautakunnan jäsenistä naisia on 1 ja miehiä 2.

keuda vuoriskertomus 2010

33

Kilpailutoiminta Keuda piti vuonna 2010 yllä mainettaan yhtenä valtakunnan aktivoituneimmista oppilaitoksista kilpailutoiminnassa.

Huhtikuussa Saeinäjoelle SAKUstars 2010 kilpailuihin matkasi ennätyksellinen 75 opiskelija joukkue. Lisäksi ennakkotyösarjoihin osallistui 23 kilpailijaa. Joukkue saalisti yhteensä neljä kultaa, kolme hopeaa ja yhden pronssin.

Taitaja semifinaaleihin osallistui 72 opiskelijaa, joista 9 saavutti paikan huhtikuiseen, Oulussa järjestettyyn Taitaja 2010 finaaliin. Finalisteista kuusi palasi takaisin mitali kaulassaan: Hopeaa saavuttivat Toni Kettunen lajissa Talonrakennus, muuraus ja laatoitus, Juho Ekegren lajissa ravintolakokki sekä Tuula Ojala ja Henriikka Pesonen viherrakentami-

34

keuda vuoriskertomus 2010

sessa. Pronssille ylsivät Iivo Raitahila lajina Tietokoneet ja verkot sekä Elina Kuusela, kukkasidonta.

Joulukuussa 2010 järjestettiin toista kertaa Euroskills -ammattitaitokilpailut, kisakaupunkina Protugalin pääkaupunki Lissabon. Suomesta kisoihin osallistui 32 kilpailijan joukkue, joista Keudalaisia viisi kilpailijaa ja neljä eksperttiä. Keudan opiskelijoiden menestys oli erinomaista: kokki Anssi Lindström toi Lissabonista mukanaan pronssimitalin.

Yhdessä tarjoilija Heidi Tuomisen kanssa hän sai hopeaa ravintolapalvelut-joukkuelajissa. Suomen puhdistuspalvelujoukkue ja sen mukana Keudan Qua Siu saivat pronssia.

Lisäksi floristit Jenniina Tiikkainen ja Heini Aunola saivat diplomin hyvästä suorituksestaan.

Keudan hallinto 2009–2012

Yhtymävaltuusto 2009 - 2012

Yhtymähallitus 2009 -2012 Varsinainen jäsen

Varajäsen

Järvenpää Auranen Matti Niskanen Paula Uljas Lauri Zilliacus Tia

Pertti Enovaara Kerava (vpj.)

Eva Kuntsi Sipoo

Petri Graeffe Järvenpää

Leena Peltosaari Järvenpää

Ari Heikkinen Kerava

Pekka Kauhanen Kerava

Antton Hägglund Mäntsälä

Tuula Tanner Pornainen

Hans Kanerva Mäntsälä (pj.)

Marjaana Manninen Mäntsälä

Anna Metsoila Sipoo

Eero Seppänen Sipoo

Varsinainen jäsen

Kerava Kiviranta Hannu Malmgren Heidi Suni Osmo Tenhunen Tuomo

Varajäsen

Lindgren Kaj Kolmonen Milja Kostamo Kari Rantala Laura

Terrihauta Voitto Seppänen Ritva Janhunen Raija Larmo Seppo

Mäntsälä Hägglund Antton Kalenius Christina Kanerva Hans

Jussila Aira Niinimäki Markku Norrback Elina

Nurmijärvi Flinck Jari Jaspa Marjo Siitonen Minnamari

Pihko Jukka Ruusuvirta Hilkka Rantanen Liisa

Maija-Liisa Pyykkönen Järvenpää

Raija Tikkanen Sipoo

Pornainen Nurmi Jaakko

Kaija Tuuri Järvenpää

Paavo Leino Mäntsälä

Saarinen Maria

Sipoo Salo Juha Vuohelainen Merja

Anne Vuorinen Kerava

Osmo Suni Kerava

Saajoranta Rami Kuntsi Eva

Tuusula Järvinen Aarno Kinnunen Kari Kuusjärvi Raili Kärkkäinen Tarja

Kovanen Joni Leppiaho Kari Soosalu Merja Laine-Ylijoki-Laakso Tia

Yhtymävaltuuston puheenjohtajat

Aarno Järvinen, Tuusula puheenjohtaja Jari Flinck, Nurmijärvi I varapuheenjohtaja Kari Kinnunen, Tuusula II varapuheenjohtaja

Työntekijöiden edustajat Jouko Hirn Eira Storm Maarit Koivulammi

JUKO JHL Jyty

Opiskelijoiden edustaja Anni Suvisuo

Muut osallistujat Hannu Heikkilä Hannu Laurila

kuntayhtymän johtaja talousjohtaja

Ammattiosaamisen toimikunta Marjo Jaspa Elisa Koivuluoma Seppo Oksa Tuomo Paukkunen Pekka Aittoniemi Kaija Arpiainen Henna Hyytiä Aki Lehtinen Päivi Lindstedt Anna-Maria Vaajoensuu

Kiitosimeon Oy Keravan kaupunki 4sumPartners Metallityöväen Liitto ry Keuda Kerava Keuda Mäntsälä Keuda Nurmijärvi Keuda Mäntsälä Keuda Kerava Keuda Järvenpää keuda vuoriskertomus 2010

35

Ammatilliset neuvottelukunnat AV-ala Tero Simonen Jape Kantola Mikko Puuronen Juha Hämäläinen Kai Hannulabacka Jarno Rinnekangas

TV10 Film&Cartoon Finland TV10 YLE Keuda Järvenpää Keuda Nurmijärvi

Autoala Tuukka Tuominen Markus Huuskonen Petri Hankiola Michael Andersson Tarmo Tiikkainen Kari Virolainen Ari Vähämöttönen Matti Veikkanen Jouko Hirn Olavi Aalto Petri Honkala Eero Karvinen Pekka Päivinen

Pentti Stenholm

Mäkelän autotalot Järvenpään Auto-Arita Oy Autotalo Laakkonen Oy, Kerava Delta Trucks Oy, Espoo Korsisaari-yhtiöt Oy, Nurmijärvi Car-Pojat Oy Järvenpään Auto-Arita Oy Klaukkalan Diesel Oy Keuda Mäntsälä Keuda Järvenpää Keuda Nurmijärvi Keuda Kerava Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Keuda Järvenpää

Ossi Huttunen Timo Toivanen Jarkko Mahkonen Eeo Liuska Heimo Merilehto Ari Moisio

Datakeskus Järvenpää GE Healthgare Reimax Gabels Oy Keuda Kerava Keuda Nurmijärvi Keuda Järvenpää

Elektroniikka

Kauneudenhoitoala Helena Karling Salonki Helena Karling, Kerava Pirjo Lilja Hyrylän hiusshop, Tuusula Mirva Pietikäinen Kauneuskeskus Midas Tiina Tamminen Studio Waude, Kerava Isa Tolmunen Prima-Hius, Järvenpää Tuire Vainio Marielina kauneuskeskus Kaisa Aho Keuda Tuusula Tiia Hursti Keuda Tuusula Anu Raudasoja Keuda Tuusula

Kemian ala Katja Somby Tikkurila Oy Ari Kemppainen Oy Sinebrychoff Ab Tuula Hauta-aho Yliopiston apteekki Leila Frondelius Keuda KeravA Mari Kuusela Keuda Kerava Maire Vartiainen Keuda Kerava

36

keuda vuoriskertomus 2010

Kuvallinen ilmaisu Maija Helasvuo Jari Koskinen A-head Network Oy Marke Naski-Multanen Tuusulan kunta Hanna Weselius Marko Aaltonen Keuda Tuusula Pekka Jokinen Keuda Tuusula Jukka Kinanen Keuda Tuusula

Liikeala

Kari Kuosmanen Rautakesko Oy Liisa Nikkilä Vantaan kaupunginkirjasto Seppo Oksa 4sumPartners Kirsi Väänänen Intersport Järvenpää Michael Schafranek Keuda Kerava jari Haapala Keuda Kerava Aino Heikkinen Keuda Kerava Tiina Laaksonen Keuda Kerava Anu Lappalainen Keuda Kerava Eija Lumme Keuda Kerava Outi Stenholm Keuda Kerava Leena Suurla Keuda Kerava Teija Tuomi Keuda Kerava

Logistiikka-ala Raimo Stenvall Stenvall-Yhtiöt Arto Purmola AW-Store Oy Hannu Kuosmanen Oy Sinebrychoff Ab Jani Kilpeläinen Tuko-Logistics Oy Eero Karvinen Keuda Kerava Sauli Lehtinen Keuda Kerava

Talotekniikka-ala Mikko Virkkunen Tekmanni Oy Pasi Kolehmainen Putkityö Kolehmainen Oy Jukka Leppäaho AMPLIT Oy Tuomo Selenius Invalidiliiton Järvenpään

koulutuskeskus Pekka Aittoniemi Keuda Kerava Arto Mäkkinen Keuda Kerava Jarno Silen Keuda Kerava Raimo Tuononen Keuda Kerava

Maatalousala

Erkki Holma Minna Laiho Martti Mäkelä MTK-Uusimaa Simo Sorsa ProAgria Uusimaa ry Martti Palojärvi Helena Rautala Helsingin yliopisto/

Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kaija Arpiainen Keuda Mäntsälä

Ammatilliset neuvottelukunnat Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sirpa Bäkström Elisa Koivuluoma Suvi Huotari Jouni Ojala Anne Holma-Lehtinen Anna-Maria Vaajoensuu Anne Larkovuo Maija Helin Tuula Kitti Senja Laakso

Metalliala

Lasse Aho Seppo Masalin Petri Huhti Raimo Palkia Matti Ruokolainen Jarmo Piipponen Tuomo Paukkunen Pekka Yli-Viikari Juha Marttiin Rauno Jokinen Aki Mikkonen

Uudenmaan Herkku Oy Kerava kaupunki Nurmijärven kunta Next Hotels Rivoli Krapihovi Oy Keuda Järvenpää Keuda Järvenpää Keuda Kerava Keuda Mäntsälä Keuda Nurmijärvi

ITAM Kaluste Oy Metso Paper Oy Steris Oy Marijot Oy Steris Oy Palodex Oy Metallityöväen Liitto ry Keuda Järvenpää Keuda Kerava Keuda Aikuiskoulutus Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Nurmijärven kunta Vantaan kaupunki Tuusulan kunta Keravan kaupunki Keuda Tuusula Keuda Tuusula Keuda Tuusula Keuda Tuusula

Rakennusklusterin (rakennus-, puu- ja pintakäsittelualat) Rakennusala

Eero Lahtinen Marit Laurinkoski Hannu Heino Jari Renlund Manu Kivisaari Ahti Niskanen

Juha Nousiainen Tapio Makkonen

Raimo Aatsinki Esa Perho Pentti Setälä

Puuala

Yrjö Lindberg

Pintakäsittelyala Kari Koivunurmi

Risto Majaranta Asko Kyyhkynen Harri Sainio

Puutarha-ala

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaus Lea Laine

Merja Winha-Järvinen Eija Ahola Sami Paananen Jari Päkkilä Jari Ahola Susan Sundström-Varjola Anu Raudasoja Kaisa Aho

Mikko Kärkkäinen Seppo Mälkiä Olli Niemelä

Oy Alfred A. Palmgren Ab Matti Eklund Oy NCC Skanska SRV RT, Talonrakennusjaosto, Uudenmaan aluetoimisto Rakennustoimisto Nousiainen Oy Keski-Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskus Keuda Mäntsälä Keuda Nurmijärvi Keuda Järvenpää

Puuteos Lindberg Ky

Tuula Hynninen Sari Ruusunen-Jussila Pekka Leskinen Katri Väyrynen Matti Kanervo Eija Jakobsson Kaija Arpiainen Risto Kononen Päivi Pettinen Paula Niemelä Teija Tengvall Tarja Turkulainen

Muotoilutoim. TUNTO Muotoilutoim. TUNTO Keuda Järvenpää

Rakennusliitto, Uudenmaan aluetoimisto Maalaamo Hietanen AK-pintakäsittely Keuda Järvenpää

Tmi Frau Pieni Kukkatupa Oy Viherympäristöliitto ry Järvenpään kaupunki Kanervon puutarha Husulan puutarha ky Keuda Mäntsälä Keuda Mäntsälä Keuda Mäntsälä Keuda Mäntsälä Keuda Mäntsälä Keuda Mäntsälä

Sosiaali- ja terveysala Ismo Airinen Katriina Jormanainen Johanna Jahnukainen Hannele Karvonen Anneli Rautiainen Helena Palola Kaisa Aho Anne Hosio-Paloposki

Ridasjärven päihdekeskus UEP Nurmijärven kunta Tuusulan kunta Keravan kaupunki Tuusulan kunta Keuda Tuusula Keuda Tuusula

Sähkö- ja automaatiotekniikka Jorma Raejärvi Kari Kokko Marko Lappi Timo Kaikko

Martti Havukainen

Jukka Väyrynen Mika Pönkä Juha Ristilä Seppo Keskitalo

Vaatetusala

Virva Siitonen Marja Väisänen Sari Hörkkö Else-Maj Mannerheimo Päivi Korhonen Riitta Niemi Aira Sahakangas Anne Seppä-Murto Kaija Vänni

Sähkötalo Oy Keravan energia Oy Metso Paper Oy Järvenpään sähköalantyöntekijät ry, osasto 100 Järvenpään sähköalantyöntekijät ry, osasto 100 Keuda Mäntsälä Keuda Nurmijärvi Keuda Kerava Keuda Järvenpää

Grunstein Oy Korjausompelimo Piilo-ommel Ompelimo Mannerheimo Keuda Järvenpää Keuda Järvenpää Keuda Järvenpää Keuda Järvenpää Keuda Järvenpää keuda vuoriskertomus 2010

37

Keudan organisaatio Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat: Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo jaTuusula.

Alla olevassa organisaatiokaaviossa on esitetty kuntayhtymän toimielimet sekä jako tulosalueisiin. Tulosalueita ovat Yleishallinto, Yhtymäpalvelut, Keuda Järvenpää, Keuda Kerava, Keuda Mäntsälä, Keuda Nurmijärvi ja Keuda Tuusula sekä Oppisopimuskeskus sekä Keuda Aikuiskoulutus (Yv. 18.5.2010 § 6). Edellä mainituille tulosalueille yhtymävaltuusto on asettanut sitovan tulostavoitteen.

Yhtymävaltuusto

Tarkastuslautakunta Yhtymähallitus

Yleishallinto

Ammattiosaamisen toimikunta

Yhtymäpalvelut

Toimisto-, tietohallinto-, ruokaja kiinteistöpalvelut

Keuda Järvenpää Sibeliuksenväylä 55 Wärtsilänkatu 7

Keuda Kerava

Keskikatu 3 a Sarviniitynkatu 9 Sipoon Enter Yritys- ja koulutuspalvelut

Keuda Tuusula

Pekka Halosen akatemia Kirkkotie 31

Oppisopimuskeskus

Keuda Nurmijärvi

Keuda Mäntsälä Lukkarinpolku 2 Saaren kartano

Keuda Aikuiskoulutus Sibeliuksenväylä 55 Wärtsilänkatu 63 Uutiskatu 2, Helsinki Tähtientie 2, Tuusula

Tilivelvolliset on määritelty kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjeessa (15.12.2009 § 117). Sen mukaan tilivelvollisia ovat: kuntayhtymän hallitus, kuntayhtymän johtaja, talousjohtaja, rehtorit ja oppisopimusjohtaja.

38

keuda vuoriskertomus 2010

Yhteystiedot Keski-Uudenmaan

koulutuskuntayhtymä Sibeliuksenväylä 55 A 04400 Järvenpää Puh. 09 27381 www.keuda.fi

Keuda Järvenpää

Sibeliuksenväylä 55 B 04400 Järvenpää Wärtsilänkatu 7 04410 Järvenpää

Keuda Kerava

Keskikatu 3 A 04200 Kerava Sarviniitynkatu 9 04200 Kerava Enter, Iso Kylätie 14 04130 Sipoo

Mäntsälä

Keuda Mäntsälä Lukkarinpolku 2 04600 Mäntsälä

Järvenpää Pornainen

Saaren kartano

Paroninkuja 20 04920 Saarentaus

Keuda Nurmijärvi Lopentie 20 01860 Perttula

Nurmijärvi

Kerava Tuusula Sipoo

Keuda Tuusula

Kansanopistontie 60 04380 Tuusula Kirkkotie 31 04310 Tuusula

Oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5 04250 Kerava

Keuda Aikuiskoulutus Sibeliuksenväylä 55 A 04400 Järvenpää Wärtsilänkatu 63 04440 Järvenpää Tähtientie 2 04300 Tuusula Uutiskatu 2 00240 Helsinki

keuda vuoriskertomus 2010

39

Ulkoasu Paino Kuvat

Mainos M MP Paino 2011 Jussi Aalto Johanna Joensuu ja Heli Vastam채ki