Keuda-lehti 3/2013

Keuda Ke ski - U u d e n maan koul ut uskun tayhtymä n sidosr yh mä leh t i • 3 /20 1 3

Erikoisnumero kestävästä kehityksestä:

Energiansäästöä, paperittomuutta ja etäkokouksia Uusia ideoita opetukseen ulkomailta

Kestävä kehitys näkyy Keudassa kaikkialla

2

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Tässä numerossa 3 Ammatillinen koulutus uudistuu Pääkirjoitus

12

Tietotekninen vallankumous tulee vihdoin koulutusalalle

4

Kestävä kehitys on kokonaisvaltaista ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta

13

Keuda saa lisää järjestämislupia

5

Keudan keittiössä pienennetään hiilijalanjälkeä

14

Uusia eväitä maailmalta Opettajat kansainvälisyysjaksoilla

6

Kestävän kehityksen ilosanoma leviää Sibeliuksenväylän koulutusyksikkö jakaa tietoutta myös muihin toimipisteisiin

16

Uudistunut yhteishaku suosii nuoria

17

Esittelyssä Keuda Sammakko ja Keuda Kerttu

8

Tulosteiden määrä haltuun

18

Suomen ainoa opetuspesula 20 vuotta

8

Etäkokous säästää aikaa ja luontoa

19

Leipzigissa miteltiin nuorten ammattitaidon maailmanmestaruuksista

9

Energiansäästötalkoot tuottavat tulosta

20

Palkittuja keudalaisia 2013

10

Elämä hallintaan Lukkarinpolulla Huomio terveysliikuntaan ja ergonomiaan

22

Ammattiopiston aktiivisin oppilaskunta haussa Kuoman palsta

11

Lihasvoimalla töihin – pyöräily kannattaa

11

Kestävä kehitys on myös kasvatustavoite Keudan yhtymähallituksen pj Juha Salo

23

Tapaa keudalainen Raimo Aatsinki

11

13

19

20

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on 620 ja liikevaihtomme vuonna 2012 oli 57 miljoonaa euroa.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti Nro Julkaisija

Päätoimittaja

Toimitus

Taitto Valokuvat

Kansikuva Painopaikka Painosmäärä

3/2013, syksy 2013, 7. vuosikerta Keuda – Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 viestinta@keuda.fi, www.keuda.fi Kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä Viestintäpäällikkö Heli Vastamäki ja viestintäassistentti Maarit Tiala Zeeland / Tiina Valve Riikka Auvinen, Maarit Tiala, Heli Vastamäki Riikka Auvinen Savion Kirjapaino Oy 3 000

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Ammatillinen koulutus uudistuu ja vastaa yhteiskunnan tarpeisiin

A

mmatillinen peruskoulutus on saavuttanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ennen näkemättömän suosion ja merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa. Siitä kertoo myös median ja poliittisten päättäjien lisääntynyt kiinnostus.

Ammatillisen koulutuksen nousuun on vaikuttanut voimakas työelämälähtöisyyden lisäys. Lähes puhtaasti oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta siirryttiin koulutukseen, jossa vähintään puoli vuotta on työssäoppimista työpaikoilla.

Työssäoppimisella ei ole ylärajaa – joillakin aloilla jopa puolet opiskelusta voidaan suorittaa työpaikoilla.

Jatko-opintomahdollisuudet ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin tulivat mahdollisiksi. Yleisaineiden painoarvo lisääntyi tämän johdosta jonkin verran.

Kieltämättä jonkin verran liikaa jäykkyyttä jäi ammatillisten aineiden ja niitä tukevien opintojen suhteeseen.

Nyt ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää uudistetaan (TUTKE).

Tavoitteena on selkeämpi, paremmin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaava ja elinikäistä oppimista tukeva tutkintorakenne ja tutkinnot.

Tarkoituksena on tukea opintojen yksilöllisyyttä lisäämällä valinnaisuut-

ta. Myös tutkinnon suorittamisen tapoja tehdään joustavammiksi. Samalla lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen ja edistetään erityisesti työelämässä olevien mahdollisuutta vaiheittaiseen, osa kerrallaan etenevään tutkinnon suorittamiseen. Opintojen kolmannen vuoden tai jopa kahden vuoden suorittaminen oppisopimuskoulutuksena on yksi loistava esimerkki siitä, miten opintojen suorittamistapa voi vaihdella.

Julkisuudessa on esiintynyt väitteitä, että uudistuksella lisättäisiin opintojen teoria- ja yleisainepainotteisuutta.

Tarkempi perehtyminen uudistukseen osoittaa, ettei siitä mitenkään pysty tällaista näkökulmaa löytämään.

Suomalainen ammatillinen koulutus on menestystarina. Sen osoittaa ammatillisen koulutuksemme mahtava suosio ja vetovoima muihin Euroopan maihin verrattuna. Koko menestystä ei kannata hukata siihen, että erittäin pieni osa nuorista ei tässä järjestelmässä halua opiskella. Heille on syytä kehittää omia käytännöllisiä opiskelupolkujaan, kuten nyt koulutustakuun ansiosta tehdäänkin.

Keuda jatkaa osaltaan suomalaisen menestystarinan toteuttamista arvoihimme pohjautuvan strategian mukaisesti.

Tässä lehdessä strategisista päämääristämme on esillä erityisesti kestävä kehitys.

Hannu Heikkilä Kuntayhtymän johtaja

3

4

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuvitus SHUTTERSTOCK

Kestävä kehitys on kokonaisvaltaista ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta Kestävän kehityksen mukainen toiminta on yksi kuudesta, vuonna 2015 päättyvän strategiakauden päämäärästä Keudassa.

A

ulottuvuudet:

mmatillisen koulutuksen alalla ja Keudassa kestävä kehitys on laajempi käsite kuin äkkiseltään voisi ajatella. Se sisältää seuraavat

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys: mm. vastuulliset hankinnat ja kuljetukset, kierrätys, energian ja veden kulutus, kiinteistöjen ja niiden ympäristön hoito, ravinto ja terveys.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys: mm. turvallisuus, henkilöstön ja opis-

kelijoiden hyvinvointi, kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy, oppimisen tuki, kulttuuriympäristö ja monikulttuurisuus.

Keudassa näihin kaikkiin osa-alueisiin on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota, ja suunnitelmia asioiden kehittämiseksi yhä parempaan suuntaan on tehty. Tämän Keuda-lehden kestävän kehityksen teemasivuilla käsitellään aihetta muutamasta eri näkökulmasta.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

5

• teksti ja kuvat MAARIT TIALA

Ravintolatyössä kestävä kehitys on läsnä hyvin konkreettisesti, mitattavin tavoittein. Keudan keittiöiden kestävän kehityksen mukainen toiminta on hyvin edistyksellistä. Kävimme Keravan Sarviniitynkadulla tutustumassa toimintatapoihin.

Keudan keittiöissä pienennetään hiilijalanjälkeä

O

petusravintola Opéran

tarjoilijat ovat ottaneet

huomioon ravintolasalis sa kestävän kehityksen:

Tarjoilijat ottavat tilaukset paperisuikaleille, jotka on leikelty kierrätyspaperista. Lounasmenuun käytetään kummatkin puolet paperiarkista.

Kankaiset pöytäliinat ovat päällystetty kattausliinalla. Keittiössä ruoka-ainetilaukset tehdään maksimissaan kaksi kertaa viikossa. Kala-aterioissa käytetään edullista kotimaista kalaa.

ita Ravitsemispäällikkö Mar Jalomäki esittelee ylpeänä opiskelijaravintola Safkan hiilijalanjälkidiplomia.

Keittiöpuutarha on ollut kokeilussa menneen kesän. Yrttitarhaa on suunnitellut keittiömestari Jyri Bemerståhl.

Kasvimaalta löytyy porkkanaa, punajuurta ja retiisiä. Kaikki yrtit ovat kasvamassa kierrätetyissä tai kierrätysmateriaaleista valmistetuissa laatikoista.

– Oppilaiden kanssa tulee mielenkiintoisia tilanteita, kun pyydän hakemaan tiettyä yrttiä. Yrtin kohdalla ei luekaan kaupasta tuttuun tapaan yrtin nimeä, Jyri myhäilee.

Myös tukusta tulleet yrttiruukut laitetaan jatkamaan kasvua yrttitarhaan.

Opiskelijaravintola Safka palkittiin Niin ikään Keravan Sarviniitynkadulla sijaitseva opiskelijaravintola Safka sai kolmannen palkintodiplomin Hiilijalanjälki opiskelijaravintoloiden toiminnassa -kilpailusta.

Kilpailun tavoitteena on levittää hyviä käytänteitä ja ympäristöystävällisiä toimenpiteitä opiskelijaravintoloissa. Sarviniitynkadulla niitä ovat muun muassa raaka-aineiden hankinta yritysvastuunsa tuntevilta tavarantoimittajilta, ruokalistan suunnittelu (lisätty kotimaista kalaa ja vaaleaa lihaa, lämpimiä kasviksia ja perunaa, riisin korvaus ohrahelmellä), jätteen määrän huomioiminen biojätevaakakampanjalla, kertakäyttöisten mukien vaihto biohajoavik-

Keittiömestari Jyri Bem erståhl iloitsee päästessää n perehdyttämään opiskeli joita yrttien saloihin koulun oma ssa keittiöpuutarhassa.

si sekä vedetön siivous -vaunun ottaminen käyttöön.

Safkassa on esillä ruokaympyrämalleja viitoittamaan oikeaa annoskokoa ja -suhdetta lautaselle.

– Kilpailun myötä on ajatuksiin jäänyt muhimaan uusia suunnitelmia, jotka tulemme toteuttamaan pienen kehittelyn jälkeen, kertoo ravitsemispäällikkö Marita Jalomäki.

6

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuva Riikka Auvinen

Sibeliuksenväylän koulutusyksikkö uusi sertifikaatin:

Kestävän kehityksen ilosanoma leviää Keudan ammattiopiston Järvenpään Sibeliuksenväylän koulutusyksikkö oli vuonna 2010 ensimmäinen ammatillinen oppilaitos Suomessa, joka sai kestävän kehityksen sertifikaatin. Viime keväänä sertifikaatti uusittiin. Sibeliuksenväylällä kestävän kehityksen toimintaa koordinoiva Merja Ahonen levittää nyt keke-tietoutta myös muihin Keudan yksiköihin.

-K

aikki Keudan yksiköt ovat

erilaisia ja jokaisessa on edet tävä sen omilla ehdoilla,

Merja toteaa.

Hän haluaa tuoda näkyväksi, miten laaja käsite kestävä kehitys oikeastaan onkaan, se ei todellakaan ole pelkkää kierrätystä ja energian säästöä.

– Nuo asiat ovat jo pääosin kunnossa meillä Sibeliuksenväylällä ja varmasti suurimmassa osassa Keudaa. Nyt keskitymmekin enemmän sosiaaliseen kestävyyteen, joka vaikuttaa paljon puhuttuun läpäisyyn ja on näin oleellinen osa laatutyötä.

Sibeliuksenväylällä opintojen keskeytyksiä on saatu vähennettyä henkilökunnan hyvällä yhteistoiminnalla.

– Me kaikki olemme silmät tarkkoina ja puutumme asiaan heti, jos joku opiskelija vaikuttaa väsyneeltä tai käyttäytyy

eri tavalla kuin ennen. Tehtävänämme on auttaa heitä erilaisissa elämäntilanteissa. Ajattelemme, että toivottomia tapauksia ei ole, vaikka joskus saattaa olla toivottoman tuntuisia tilanteita.

Opiskelijoille painotetaan perusasioita: terveellistä syömistä, riittävää unta, liikuntaa ja henkilökohtaista hygieniaa.

Näillä on yllättävän suuri merkitys elämänhallinnan kannalta. Opiskelijat ovat saaneet ohjausta työkykypassin suorittamiseen ja kaikki halukkaat voivat suorittaa sen niin Sibeliukseväylän kuin muutamassa muussakin yksikössä.

Kulttuuriympäristö mukana opetuksessa Kolme vuotta sitten ensimmäisen sertifioinnin yhteydessä auditoijat totesivat, että Järvenpäässä voitaisiin hyödyntää upeaa kulttuuriympäristöä vielä paremmin opetuksessa. Sen eteen onkin viimeisen kolmen vuoden aikana tehty töitä ja siinä on onnistuttu. On muun muassa saatu tuotteistettua ohjelmapalveluita ja kerättyä opastusmateriaalia

koulun alueelta.

– Olemme myös kehittäneet kestävän kehityksen mittareita saadun palautteen mukaisesti, Merja kertoo.

Keskikadulla tartuttiin toimeen Merja on käynyt tähän mennessä konsultoimassa kestävän kehityksen asioita Keravan Keskikadun yksikössä eli Keudatalossa. Sipoon Enterissä työ aloitetaan marraskuussa.

Keskikadun apulaisrehtori Juha Ristilä kertoo halunneensa Merjan ja Sibeliuksenväylän vankan kokemuksen avuksi saadakseen kestävän kehityksen järjestelmällisen työn alkuun omassa yksikössään.

– Ajattelin itsekin, että kestävä kehitys on lähinnä roskien lajittelua, mutta nyt olen ymmärtänyt, miten laajasta asiasta on kysymys, hän sanoo.

Keskikadulla lähdetään tekemään ja toteuttamaan ihan omannäköistä kestävän kehityksen suunnitelmaa. Itse rakennus on hyvin erilainen kuin Järvenpään Sibeliuksenväylällä ja lisäksi Keudan rinnalla toimivat Keuda-talossa Laurea ja Keravan kaupunki, mikä edellyttää hyvää yhteistyötä myös kestävän kehityksen asioissa.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

7

Siivouksessa kestävä kehitys on konkreettisesti läsnä

K

iinteistöjen puhtaanapito on

alue, jolla kestävän kehityksen

mukainen toiminta on nostanut päätään jo pitkään. Keudan siivouspäällikkö Jaana Vainio kertoo, että Keudan kiinteistöjen siivouksessa on vuosien varrella tehty monia muutoksia, jotka ovat vähentäneet ympäristökuormitusta.

Jätteiden lajittelu on käytössä kaikkialla Keudassa, puhdistusaineissa on siirrytty biohajoaviin vaihtoehtoihin ja niiden oikeaan annosteluun on kiinnitetty huomiota. Siivousmenetelmiä on kehitetty märistä ja kosteista menetelmistä kuivempiin. Vettä ei enää kuljeteta siivousvaunuissa sangoissa mukana, vaan siivouspyyhkeet ja mopit nihkeytetään valmiiksi siivouskeskuksissa.

Mikrokuituiset pyyhkeet ja mopit irrottavat lian nihkeinäkin. Kertakäyttöiset siivouspyyhkeet ja suojakäsineet on vaihdettu kestokäyttöisiin.

Laitoshu oltaja He li Immon pitää huo en lta Paate la-rakenn siisteyde uksen stä Järve n p ään Sibe väylällä. liu Siivouks e n ympäris ksenystävällis töyyttä trim mataan K jatkuvast eudassa i kohti hu ipputaso a.

8

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuva shutterstock

Tulosteiden määrä haltuun

P

aperiton toimisto – kaukai nen haavekuva? Siltähän se

on tuntunut näihin päiviin

asti. Nyt on hiljalleen havait tavissa, että kannettavien tietokoneiden, tablettien ja älypuhelinten myötä ihan kaikkea ei Keudassakaan

enää tulosteta paperille. Tavoitteena on päästä vielä paperittomampaan tilanteeseen lähivuosina.

Keudan tietohallinnossa tehtiin tulostinkartoitus, jossa löydettiin kaikkiaan 347 verkkoon liitettyä tulostinlaitetta. Määrä on suuri, vaikka henkilökuntaa onkin yli 600 ja opiskelijoita tuhansia. Pyrkimyksenä on vähentää laitteiden määrää viidenneksellä vuoden 2015 loppuun mennessä. Keudassa siirrytään pääosin yhteiskäytössä oleviin monitoimilaitteisiin ja verkkotulostimiin. Vain poikkeustapauksissa (esim. terveydenhoitaja tai kuraattori) henkilökuntaan kuuluvalla voi olla oma henkilökohtainen tulostin. Oman tulostimen tarvetta vähentää myös käyttöön otettava turvatulostusmahdollisuus, jossa käyttäjä itse vapauttaa tulostuksen ulos koneesta. Tällöin se ei voi joutua vääriin käsiin.

– Pyrimme kustannussäästöihin, mutta ensisijaisesti arvojemme mukaiseen, kestävää kehitystä tukevaan toimintaan, tietohallintopäällikkö Timo Tervo sanoo.

– Tulostuskuluista säästyneet rahat sijoitamme johonkin muuhun, opetuksen kannalta oleellisempaan.

Tulostimissa oletuksena on kaksi-

puolinen tulostus. Opiskelijoille todennäköisesti asetetaan oma henkilökohtainen lukuvuosikohtainen tulostuskiintiö.

Jatkossa myös henkilökunta näkee ajantasaisesti omien tulostuksensa aiheuttamat kustannukset. Tällä pyritään lisäämään kustannustietoisuutta ja vähentämään tulostusten määrää.

Keuda on juuri kilpailuttanut tulostuksenhallinnan kokonaisuuden ja kestävän kehityksen mukaista toimintamallia aletaan viedä eteenpäin valittavan uuden yhteistyökumppanin kanssa.

Nettisivu-uudistus tukee paperittomuutta Keudan keuda.fi-verkkopalveua ollaan uudistamassa täydellisesti ensi vuoden aikana. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan uudet sivut avautuvat lokakuussa 2014.

Uusista Keudan sivuista tulee täysin responsiiviset, mikä tarkoittaa, että ne mukautuvat näppärästi käytettäviksi erikokoisilla näytöillä – niin tietokoneilla, tableteilla kuin älypuhelimillakin. Tämä vähentää tulevaisuudessa tarvetta esitemateriaalien painatukseen ja tulostamiseen, kun vierailijat pääsevät erilaisissa tapahtumissa kiinni nettisivujen tietoihin omilla laitteillaan.

Etäkokous säästää aikaa ja luontoa

K

euda toimii yhteensä 12 eri osoitteessa ympäri Keski-Uutta maata. Yksi aikuisopiston koulutusyksikkö on Pasilassakin. Tämä tarkoittaa henkilöstön vilkasta liikennöintiä paikasta toiseen Keudan sisällä. Usein liikutaan omilla autoilla, koska julkinen liikenne ei Keski-Uudellamaalla ole jo-

ka paikkaan toimivaa. Nyt liikkumis­ ta pyritään vähentämään satsaamalla etä­ kokouksiin. Myös etätyö on mahdollista ajoittain osassa työtehtävistä.

Keudassa on otettu tänä vuonna käyttöön Office 365 -ohjelmisto, joka mahdollistaa pääsyn ohjelmistoihin ja

tiedostoihin päätelaiteriippumattomasti.

Samalla otettiin käyttöön pikaviestiohjelma Lync, jolla voi näppärästi käyttää chattia Keudan sisällä (niin henkilökunta kuin opiskelijatkin) ja järjestää etäkokouksia. Lync-kokouksiin voidaan avata pääsy myös Keudan ulkopuolelta tuleville osallistujille.

Uudenlaiset toimintatavat vaativat aikaa juurtuakseen työpaikan kulttuuriin, mutta etäkokouksia on jo järjestetty, ja ne tulevat varmasti yleistymään tuleYksi Keudan ensimmäisistä Lync-ko­kouksista on alkamassa: tietohallinto­päällikkö Timo Tervo ja järjestelmäneuvoja Laura Heikkilä ovat ottaneet yhteyttä oppisopimuskeskukseen Keravalle.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

9

• teksti ja kuva Heli Vastamäki

Keudassa on tartuttu tuumasta toimeen EU:n asettamien kiinteistöjen energiansäästötavoitteiden suhteen. Vuonna 2006 tuli voimaan EU:n energiapalveludirektiivi, joka asetti yhdeksän prosentin säästötavoitteen vuoteen 2016 mennessä. Kiinteistöpäällikkö Vesa Takko toteaa, ettei Keudalla ole sen saavuttamisessa ongelmia, vaikka lähtötasokin oli hyvä.

Energiansäästötalkoot tuottavat tulosta

-T

avoite on suhteellinen eli

kun kiinteistöjä ja ihmisiä

tulee lisää, ne otetaan ta voitteessa huomioon. Seu raava EU:n asettama tavoite on haastavampi, 20 % säästö vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Keuda teki vuoden 2011 alusta voimaan tulleen energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Samana vuonna aloitettiin energiatehokkuuskatselmukset Keudan eri kiinteistöissä. Niissä on käyty vuoteen 2013 mennessä erittäin tarkasti läpi omien kiinteistöjen lähtötilanne energiankulutuksessa, teetetty energiatehokkuustodistukset ja asetettu säästötavoitteet toimenpide-ehdotuksineen. Yhteistyökumppaneita katselmuksissa ovat olleet Are Oy ja Rejlers Oy.

vien vuosien aikana. Paljon muitakin järjestelmiä on Keudassa siirtynyt sähköiseen muotoon, mikä mahdollistaa työn jakamisen yhä enemmän paikkakunta- ja yksikköriippumattomasti.

Etätyöllä tehokkuutta Nykyaikaiset laitteet ja ohjelmistot mahdollistavat entistä paremmin myös muualla kuin työpaikalla tehtävän etätyön. Kaikissa työtehtävissä etätyö ei ole kuitenkaan mahdollista.

Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä olevien osittainen etätyö lisää usein tehokkuutta ja myös kestävän kehityksen näkökulmasta säästää luontoa työmatkaliikkumisen jäädessä joiltakin päiviltä pois. Keudassa on laadittu ohjeistus satunnaiseen etätyöhön.

Huoltomestari Harri Huhtala (va s.) ja kiinteistön hoitaja Otto Ki velä Järvenpää n Sibeliuksenväy län online-tietoje n äärellä: sähk ön kulutusta ja laitteiden toimi ntaa päästään seuraamaan ja tämään miesten säätakana näkyvillä monitoreilla.

Ilmanvaihto kuluttaa eniten Keudan lukuisat kiinteistöt ovat keskenään hyvin erilaisia. Takko ja huoltomestari Harri Huhtala kuitenkin toteavat yhden kaikkia yhdistävät asian: ilmanvaihto kuluttaa eniten energiaa.

Ilmanvaihtoa ja lämmitystä on säädelty viime vuosina ahkerasti ja pyritty löytämään optimitaso, joka ei kuluta turhaan energiaa, mutta on silti kiinteistöjen käyttäjille miellyttävä.

– Esimerkiksi luokkatiloissa pyritään 21 asteeseen, mutta työsaleissa se saa olla 18–19, Takko sanoo.

Lisäsäästöjä haetaan myös sähkö­ laitteiden ajastuksella, valojen liiketunnistimilla sekä valaistuksen siirtymisessä vähitellen led-tekniikkaan. Työsaleissa erilaisten laitteiden moottorit käytiin läpi ja vaihdettiin tai vaihdetaan tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan vähemmän kuluttaviksi. Vettä säästetään

vaihtamalla remonttien yhteydessä vähemmän kuluttavat hanat vanhojen tilal­le.

Yksittäisenä haasteena Takko mainitsee Mäntsälän Saaren kartanon kasvihuoneet, jotka ovat nykyisellään melkoisia energiasyöppöjä. Säästömahdollisuudet siellä ovat paraikaa tutkinnassa.

Tilat tehokkaampaan käyttöön Aikuiskoulutuksen lisääntyessä Keudassa tilat ovat tulossa koko ajan enemmän myös ilta- ja kesäkäyttöön, mikä on kiinteistöpäällikkö Takon mielestä kannatettava asia.

– Mitä tehokkaampaa kiinteistöjemme käyttö on, sen parempi.

Huoltomestari Huhtala huomauttaa, että Keudan kiinteistönhoitajat työskentelevät jo nyt tarvittaessa kahdessa vuorossa, joten edellytykset käytön tehostamiseen ovat siltä osin olemassa.

10

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuvat MAARIT TIALA

Hyvä esimerkki kestävästä kehityksestä on Keudan ammattiopistossa Mäntsälän Lukkarinpolulla toteutettu elämänhallinnan, terveysliikunnan sekä ammattiliikunnan ja ergonomian opetus tavanomaisen liikunnan ohella. Opetus kuuluu ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin, valinnaisiin opintoihin.

Elämä hallintaan Lukkarinpolulla

O

pettaja Raimo Ekman

aloittaa liikuntatunnin au toalan opiskelijoille mah dollisuudella valita eri lii kuntalajeista pari tulevalle tunnille. Tänään on tarjolla lento- ja koripalloa, sählyä, kuntosaliharjoittelua, squashia ja pingistä. Oppilaat jakautuvat ryhmiin ja toiminta alkaa.

– Kasvatustyömme vastuullisuutta on omiaan lisäämään se, että koulutamme nuoria ja aikuisia suurelta osalta fyysisesti vaativiin ammatteihin. Haasteet kansalaisten terveyden ylläpidosta, taloudellisesta tuottavuudesta ja työurien pidentämisestä eivät ole realistisia, jos suhtau-

Raimo Ekman kantaa huolta tulevaisuuden ammattilaisten kasvattamisesta kokonaisvaltaisesti.

dumme opiskelijoihin niin, että he ovat asiakkainamme kolmisen vuotta eikä meillä ole vastuuta siitä, millaisilla ihmiskäsityksillä ja -kuvilla varustautuneina tai millaisessa fyysisessä kunnossa he koulumme jättävät. Tähän haasteeseen pyrimme vastaamaan muun muassa tällä kurssilla, Raimo sanoo.

Kurssin tunteihin kuuluu myös kirjallinen työskentely. Aihekokonaisuuksina ovat oman ammattityön ja sen ergonomian olosuhteiden suunnittelu ja kehittäminen, psykologiset ja sosiaaliset rasitustekijät sekä tuki- ja liikuntaelimien kunnossapito. Lisäksi tehdään vapaavalintainen tehtävä. Tehtävät toteutetaan ryhmätyöskentelynä.

Mikä ratkaisuksi asiakaspaineeseen?

Tehtäväantona tässä oli ottaa huomioon fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen näkökanta.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuvat Riikka Auvinen

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

Keudan yhtymähallituksen puheenjohtaja:

Kouluttaja Ilona Antila pyö räilee suuren osan vuotta Helsingin Viikistä töihin .

Järvenpäähän ja takaisin

Kestävä kehitys on myös kasvatustavoite

K Lihasvoimalla töihin

M

oni meistä keudalaisista on

siinä onnellisessa asemassa,

että työmatka ei ole pitkä.

Jos asuu kehyskunnassa ja on samassa kunnassa töissä, pystyy halutessaan mainiosti pyöräilemään tai jopa kävelemään töihin. Sama koskee tietysti myös opiskelijoita. Onpa meillä niitäkin ahkeria, jotka pyöräilevät esimerkiksi Tuusulasta Keravalle, satoi tai paistoi, oli pakkasta tai hellettä.

Edes pitkä työmatka ei välttämättä estä työmatkaliikuntaa: on keudalaisia, jotka kävelevät tai pyöräilevät juna-asemalle (juna, tuo autoa vihreämpi vaihtoehto vie kätevästi useisiin Keudan yksiköihin) ja toiselta asemalta töihin.

Luovuutta käyttämällä työmatkoihin voi saada liikuntaa, vaikka tulisi pidemmältäkin: Tietohallintopäällikkö

Timo Tervo konsernipalveluista asuu Vantaalla, mutta jätti kesällä välillä autonsa Tuusulaan ja hölkkäsi sieltä työpaikalle Järvenpäähän. Iltapäivällä oli edessä lenkki toiseen suuntaan.

Joillakin meistä työmatkaliikunta menee urheilun puolelle. Kouluttaja Ilona Antila Keudan aikuisopistosta pyöräili suurimman osan kevättä, kesää ja syksyä Helsingin Viikistä töihin Järvenpäähän ja takaisin. Päivämatkaa kertyi yhteensä 64 kilometriä.

SAKU ry:n kuntoilukampanja kannusti Keudan henkilökuntaa liikuntaan syys–lokakuussa. Talvella työmatkaliikunnassa on omat haasteensa, mutta loppujen lopuksi se on asenteesta kiinni: talvirenkaat pyörään alle, toppahousut päälle ja menoksi – työpäivä alkaa pirteästi!

eudan yhtymähallituksen puheen johtaja, sipoolainen Juha Salo

(kok.) on siviiliammatiltaan Helsingin medialukion virka-apulaisrehtori. Hän painottaakin kestävän kehityksen kasvatuksellista näkökulmaa.

– Jokainen ammattilainen jättää työstään jäljen ympäristöön ja yhteisöön. Kestävän kehityksen mukainen työ on taloudellista ja tehokasta. Koulusta siirretään toimintamalleja työelämään ja ammatillisen koulutuksen kohdalla vaikutukset ovat monilla aloilla vielä paljon suurempia kuin lukiolaisilla.

Salo nimeää koulutuksen yleiseksi tavoitteeksi niinkin ison asian kuin hyvän elämän, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin.

Kestävän kehityksen kaikki osa-alueet tukevat sen saavuttamista.

Entä mitä muita tavoitteita melko tuoreella puheenjohtajalla ja hallituksella on kuluvalle kaudelle?

– Opetussuunnitelmien uudistaminen, kuntarakenneuudistus ja muut toimintaympäristön muutokset, tärkeät henkilörekrytoinnit, työvoimapoliittisen koulutuksen yhtiöittäminen, Salo listaa.

Onneksi kaksi vuotta kuntayhtymän tarkastuslautakunnan puheenjohtajana ovat jo tuoneet kokemusta ja näkemystä Keudaan ja ammatilliseen koulutukseen, joten odotettavissa on hyviä päätöksiä.

Keudan viestintä fillaroi!

Järvenpääläiset Maarit Tiala (vas.) ja Heli Vastamäki pyöräilevät usein töihin, samoin kuin tämän kuvan ottanut viestintäharjoittelija Riikka Auvinen.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Salo osallistui muun hallituksen ja Keudan johtoryhmän kanssa syyskuussa ammatillisen koulutuksen ajankohtaisia asioita valottavaan seminaariin.

11

12

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuva Heli Vastamäki

Tietotekninen vallankumous tulee vihdoin koulutusalalle Tietotekniikan todellisen hyötykäytön yleistymistä koulutuksessa on odotettu pitkään ja hartaasti. Keudan verkkopedagogiikan kehittäjä Kari Honkonen toteaa kehityksen olleen yllättävän hidasta. Nyt kuitenkin alkaa tapahtua, myös Keudassa!

-T

oivon, että olemme pian ti lanteessa, jossa tieto- ja vies tintätekniikan tehokas käyt tö opetuksessa on osa arki päivää, Honkonen sanoo.

Verkkopedagogiikan kehittäjän tehtävä on Keudassa uusi, Kari aloitti elokuun alussa. Hänen tarkoituksenaan on puhaltaa tuulta Keudan verkkopedagogiikan purjeisiin.

Kari on aloittanut työnsä muun muassa tekemällä tvt-osaamiskartoituksen koko opetushenkilöstölle. Henkilöstö selvästikin ymmärtää tvt:n merkityksen opetuksessa, sillä kartoituksen vastausprosentti on harvinaista kyllä täydet 100 prosenttia.

– Kartoituksen ansiosta tiedämme nyt,

ittäjä Verkkopedagogiikan keh käytKari Honkonen innostaa rohtämään tietotekniikkaa . keasti hyväksi opetuksessa inkin Nykyään se voi olla hyv hauskaa ja tehokasta.

millä tasoilla osaamisessa liikutaan, millaisia koulutuksia ja tukea tarvitaan ja miten paljon. Tvt-perusosaamistaso pyritään mahdollisimman pian saamaan kaikille. Onhan opettajien sekä kouluttajien tehtävänä siirtää vähintään tuo osaamistaso myös opiskelijoilleen, Kari toteaa.

Kartoituksessa nousivat esiin paitsi osaamisen puutteet, myös vahvuudet.

Keudasta löytyi useita tvt-opetuskäytön eksperttejä, joiden asiantuntijuutta halutaan jatkossa hyödyntää kollegiaaliseen tukeen ja kouluttamiseen. Perusteilla on asiaan vihkiytyneiden muodostama Luotain-ryhmä, jonka yhteisenä tavoitteena on tvt-opetuskäytön edistäminen Keudassa.

Välineiden moninaisuus vahvuudeksi Keudassa on laajalti jo otettu käyttöön esimerkiksi älytauluja. Moodle-oppimisympäristöä moni opettaja ja kouluttaja hyödyntää tehokkaasti. Moodle pysyy Keudassa käytössä edelleenkin, mutta se päivitetään uuteen uskoon. Varsinaisia verkkokursseja Keudassa järjestetään hyvin vähän, sillä koulutusalat painottuvat vahvasti käytännön osaamiseen, joka vaatii myös lähiopetusta.

Peruskoulun ja lukion puolella ollaan monin paikoin ottamassa käyttöön oppilaiden omia kannettavia tietokoneita tai tabletteja. Ammatillisella puolella tämä on haastavampaa, sillä eri aloilla tarvittavia ohjelmistoja on valtava määrä, osa on kalliita eivätkä ne välttämättä pyöri kaikenlaisissa laitteissa.

Langattomia verkkoja kuitenkin vahvistetaan Keudassa lähivuosina niin, että opiskelijoiden omien laitteiden käyttö vähitellen mahdollistuu. Tulevaisuudessa tietotekniikka tuodaan pois teorialuokasta käytännön oppimispaikoille: työsaleihin ja työssäoppimispaikkoihin.

– Asiaa on ajateltava meillä hyvin tarvelähtöisesti, paikka- ja alakohtaisesti. Yhtä yhteistä ratkaisua laitteiden ja ohjelmien suhteen ei voi tehdä. Tavoitteena on ottaa käyttöön parhaat ratkaisut eri tilanteisiin mahdollisimman joustavasti, verkkopedagogiikan kehittäjä toteaa.

Tärkeintä on, että meillä on halu kehittyä ja kehittää: kartoituksen tulosten mukaan ylivoimaisesti suurin osa Keudan opetushenkilöstöstä pitää tieto- ja viestintätekniikan vahvistamista opetuksessa tärkeänä.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat MAARIT TIALA ja HELI VASTAMÄKI

Aikuisopiston rekka on näyttävä.

Keudan autot saivat uuden ilmeen Oletko jo nähnyt liikenteessä Keudan uusin teippauksin varustettuja autoja? Aika raikkaita, vai mitä? Kaikki Keudaan hankittavat uudet autot ovat väriltään valkoisia – niissä vihreäsävyiset tarroitukset pääsevät kunnolla esiin.

Tällä autolla ajelevat ammattiopiston logistiikka-alan opiskelijat.

• teksti Hannu Heikkilä

Keuda saa lisää järjestämislupia, mutta yksikköhintojen leikkaus tuo haastetta

Keudan uutiskirje on tulossa!

O

K

petus- ja kulttuuriministeriö

päätti lisätä metropolialueelle

3 508 ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa ja vähentää muualta maasta 5 449 järjestämislupaa vuodesta 2013 vuoteen 2016 mennessä. Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja siirrettiin sinne, missä nuorisoikäluokat ovat suurimmat. Samalla haluttiin turvata koulutustakuun toteutuminen osana nuorisotakuuta.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän koulutuksen järjestämislupa kasvaa 570 opiskelijalla ollen 4 810 opiskelijaa vuonna 2016. Tänä vuonna Keudassa on ammatillista perustutkintoa opiskellut keskimäärin 4 314 opiskelijaa.

Uusi järjestämislupamme takaa sen, että tulevina vuosina kaikilla peruskoulusta valmistuvilla tai ilman am-

matillista peruskoulutusta olevilla on alueellamme mahdollisuus päästä toisen asteen koulutukseen. Oppisopimuksena suoritettavien perustutkintojen määrää ei ole mitenkään rajoitettu. Aikuiskoulutuksena suoritettavia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ja muuta koulutusta varten on omat rajoitteensa ja sääntelynsä.

Säästösyistä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusindeksi on valtion talousarviossa jäädytetty vuodesta 2013 alkaen. Jäädytys jatkuu vuodet 2014 ja 2015. Yksikköhintojen lisäleikkaus edellisen vuoden tasoon verrattuna on 1,6 % vuonna 2014 ja seuraavana vuonna 2,7 %. Koulutuksen järjestäjän kannalta tilanne on haasteellinen, kun palkkoja ja hintoja ei ole jäädytetty. Säästöjä ja toiminnan tehostamista joudutaankin parin seuraavan vuoden aikana tekemään.

13

eudalla ei tähän mennessä ole

ollut sähköistä uutiskirjettä,

mutta nyt sellainen on suunnitteilla. Uutiskirje alkaa ilmestyä kevään 2014 aikana. Ilmestymistiheydeksi on suunniteltu neljä kertaa vuodessa.

Uutiskirje on kooste koko Keudan ajankohtaisista asioista ja se lähetetään henkilökunnalle, luottamushenkilöille ja kaikille muillekin, jotka ovat Keudalehden jakelulistalla. Kirjeen voi jatkossa tilata Keudan www-sivuilta ja uutiskirjeen jakelusta on halutessaan mahdollista poistua.

Uutiskirje ei korvaa painettua Keuda-lehteä, mutta harventaa lehden ilmestymistä kolmesta kahteen kertaan vuodessa. Kirjeen tarkempi idea ja sisältö ovat vasta suunnitteilla, joten siihen pääsee vielä vaikuttamaan ottamalla yhteyttä viestintäpäällikkö Heli Vastamäkeen, heli.vastamaki@keuda.fi.

14

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuvat Maarit Tiala ja opettajien matka-albumit

Opettajat kansainvälisyysjaksoilla:

Uusia eväitä maailmalta Keudan opettajia ja kouluttajia kannustetaan hakeutumaan säännöllisin väliajoin työelämäjaksoille, myös ulkomaille.

K

ansainvälisille jaksoille läh teviä opettajia ei tähän men nessä ole Keudassa ollut ko vinkaan paljon. Keudassa

syksyllä kansainvälisten asioiden koordinaattorina aloittanut Katriina Lammi-Rajapuro on lähtenyt työssään liikkeelle juuri opettajien työelämäjaksojen koordinoinnista.

– Opettajien kansainvälisiä jaksoja voisi hyvin vielä lisätä, sillä opiskelijoiden kansainvälistä toimintaa on vaike-

sjaksolla kansainvälisyy Jo muutamalla ja kansainen on Ah ja er ja M Katriina käynyt opetta ri to at na di or den ko kantä välisten asioi iel m tä yh ro ovat stä se Lammi-Rajapu yk kit er m suuresta sainvälisyyden a. st se a koulutuk ammatillisest

aa käynnistää, jos ei itse ole ensin käynyt maailmalla tutustumassa paikkoihin ja oppilaitosten toimintaan, hän toteaa.

Vuonna 2013 Keuda haki ja sai Opetushallitukselta muutamia paikkoja opettajien työelämäjaksoille. Lisäksi muutamat opettajat ovat oma-aloitteisesti hakeutuneet CIMOn kursseille ja työelämäjaksoille.

Ensi vuonna CIMOn hakujärjestelyt ovat muuttumassa niin, että yksilöapurahat poistuvat ja haut menevät koulu-

tusorganisaation kautta. Vielä ei tarkkaan tiedetä, miten haut tullaan järjestämään, mutta varmaa on, että Keudan henkilökunnan ulkomaanjaksoja halutaan lisätä.

– Joka alalle tarvitaan kansainvälisiä taitajia, Katriina vakuuttaa.

– CIMOn tekemässä selvityksessä kävi ilmi, että kansainvälinen vaihto kehittää sellaisia kaikissa ammateissa tarvittavia ominaisuuksia kuin uteliaisuus, sitkeys ja tuottavuus.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

15

Opettajat maailmalla Kai Hannulabacka

Timo Partanen

audiovisuaalisen viestinnän lehtori, Keudan ammattiopisto, Järvenpää Wärtsilänkatu

kuva- ja mediataiteen opettaja, Keudan ammattiopisto, Tuusula, Pekka Halosen akatemia

”Isännöimme Comenius-tapaamista ensimmäistä kertaa toukokuussa 2013. Tapaamisen järjestämiseen osallistuivat opettajista minun lisäkseni Janne Jousiaho ja Ossi Torkkeli sekä audiovisuaalisen viestinnän osastolta 0AD12-luokka.

Tapaaminen oli samalla Water-projektin päätöstilaisuus. Projektissa tutkittiin, kartoitettiin ja verrattiin eri maiden paikallisia vesivarantoja ja veden laatua. Suomen lisäksi projektiin osallistui kouluja seuraavista maista: Belgia, Itävalta, Unkari, Espanja, Viro, Portugali ja Italia. Projektin aikaisemmat tapaamiset olivat olleet Virossa, Belgiassa, Sisiliassa ja Espanjassa.”

”Olin toukokuussa 2013 OPET-työelämäjaksolla berliiniläisessä galleriassa. Galleria oli juuri muuttanut uusiin tiloihin, eikä sen johdosta ollut auki yleisölle. En siis päässyt näkemään sen normaalia arkea. Käytännön työtehtävät liittyivät toiminnan käynnistämiseen uusissa tiloissa.

Galleria hyötyi kielitaidostani ja aktiivisuudestani: ohjasin ja avustin mm. työharjoittelijaa erilaisissa gallerian tilojen järjestelyyn, gallerian nettisivujen sisältöön ja päivitykseen yms. liittyvissä tehtävissä. Yhteistyöni gallerian kanssa jatkuu myös taiteellisen työn merkeissä: he kutsuivat minut pitämään näyttelyä kuluvan vuoden marraskuussa. Näyttelyyn liittyy myös kolmen viikon oleskelu gallerian tarjoamassa taiteilijaresidenssissä.”

Merja Ahonen kielten ja matkailun opettaja, Keudan ammattiopisto, Järvenpää Sibeliuksenväylä

Jukka Kinanen

”Vietin heinäkuussa 2013 kaksi helteistä viikkoa Espanjan Valenciassa kurssilla ”Curso práctico de actualización para profesores de ELE”. Sain kurssia varten opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen varatun apurahan CIMO:lta, Comenius-ohjelmasta.

Aiheina olivat mm. Espanjan nykypäivä, kielioppia leikkien avulla, arviointi, espanja puhekielenä, kirjallisuuden käyttäminen opetuksessa sekä ilmaisun kehittyminen.

Kurssille osallistui 41 opettajaa 15 eri maasta. Oppimisen motivaatio oli kaikilla kova, vaikka osallistujien kielitaito vaihteli. Kieltä pääsi puhumaan hyvin kaupungilla ja myös perheessä, jos oli valinnut perhemajoituksen.

Olen jo kokeillutkin muutamia kurssilla saamiani vinkkejä käytännössä - tosin en espanjan, vaan englannin tunneilla. Sehän tällaisessa kurssissa on hyvä, että metodeja voi hyödyntää muidenkin kielten opetuksessa.

Suosittelen kansainvälisyysjaksoja kaikille opettajille ja kouluttajille, sillä niiltä aina tarttuu mukaan uusia näkökulmia oman työn kehittämiseen. Parhaimmillaan näitä kokemuksia pääsee jakamaan myös kollegojen kanssa, jolloin kaikki hyötyvät.”

”OPET-työelämäjaksoni oli helmi–maaliskuussa 2013 Firenzessä. Visuaalisen kulttuurin tuntemuksen opettajana pääsy oman alani työelämäjaksolle Italiaan on ammatillista osaamista syventävä mahdollisuus.

Työskentelyni koostui merkittävien kohteiden dokumentoinnista, museoiden teosten tutkimisesta sekä näiden avulla saam­i­ eni käsitysteni muuttamisesta omaksi kuvalliseksi ilmaisuksi.

Työelämäjaksoni vaikuttaa ehkä eniten omaan opetukseeni. Todellinen työskentely historiallisesti ja kulttuurillisesti virikkeisessä ympäristössä niiden asioiden parissa, joiden kanssa olen jatkuvasti tekemisissä visuaalisen kulttuurin tuntemuksen opintojen opetuksessa, toi esiin uusia mahdollisuuksia laajentaa teoreettista opetustani käytännön tekemiseen. Tämä tekee opiskelijan näkökulmasta oppimisen mielekkäämmäksi, kun hänellä on mahdollisuus hahmottaa teoreettisia asioita omakohtaisen käytännön tekemisen kautta.”

Outi Tekoniemi (edessä) muiden kurssilaisten kanssa Limassolissa.

kuva- ja mediataiteen lehtori, Keudan ammattiopisto, Tuusula, Pekka Halosen akatemia

Outi Tekoniemi äidinkielen lehtori, Keudan ammattiopisto, Järvenpää Wärtsilänkatu ”Osallistuin Social and emotional learning -kurssille Limassolissa Kyproksella kesäkuussa 2013. Kurssi oli seitsemän päivän pituinen, intensiivinen ja toiminnallinen kurssi.

Kurssin käyneenä tiivistäisin sanoman erilaisten vuorovaikutustaitojen kehittämiseen: kun vuorovaikutustaidot ovat kunnossa, onnistuu erityyppinen kanssakäyminen (asiakaspalvelu, ryhmätyöskentely, ongelmanratkaisutaidot) huomattavasti paremmin.

Suurimmaksi hyödyksi koen ehdottomasti verkostoitumisen: sain hyödyllisiä kontakteja, ja olemme suunnittelemassa yhteistyötä niin romanialaisten kuin virolaisenkin opettajan kanssa.”

16

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuvat ZEELAND

Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen on uudistunut. Uudistunut haku oli ensimmäistä kertaa käytössä syksyn 2013 yhteishaussa. Varsinainen iso ponnistus on edessä helmi–maaliskuussa 2014, jolloin yhteishaku on huomattavasti syksyistä laajempi.

Uudistunut yhteishaku suosii nuoria Valtakunnallinen yhteishaku on muuttanut uuteen järjestelmään osoitteessa www.opintopolku.fi.

Sisällölliset uudistukset voi tiivistää seuraavasti: • Jos hakijalla jo on ammatillinen perus tutkinto, muu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto, hän ei voi osallistua yhteishakuun, vaan hänet ohjataan ensisijaisesti aikuiskoulu tukseen.

• Jos hakija on käynyt lukion ja hänellä on siitä päättötodistus, hän ei voi hakea peruskoulupohjaisiin koulu tuksiin. Keudassa on tarjolla jonkin verran yo-pohjaisia linjoja. Esimer kiksi lähihoitajaksi, luonnonvara- ja ympäristöalan ammatteihin, merko nomiksi, laborantiksi sekä vastaan ottovirkailijaksi voi Keudan ammatti opistossa lähteä opiskelemaan lukion jälkeen.

• Peruskoulun samana vuonna päättä vä ja ilman opiskelupaikkaa oleva saa 14 lisäpistettä verrattuna sellai seen, joka on päättänyt peruskoulun aikaisemmin ja on jo opiskelemassa.

• Ammattistarttiin tai muuhun valmista vaan koulutukseen osallistuva säilyttää 14 lisäpistettään seuraavaan vuoteen.

• Uusi hakukäytäntö siis suosii voimak kaasti peruskoulun päättäviä ja en simmäistä opiskelupaikkaa hakevia.

Oppilaitoksella on kuitenkin vapaus ottaa opiskelijoita vapaille paikoille omalla erillishaulla. Näin tehdään myös Keudan ammattiopistossa.

Erillinen suorahakulomake löytyy nettisivuiltamme.

Uskalla ottaa omat vahvuutesi käyttöön.

OUTO vai luova ratkaisija?

Keudassa voit olla mitä haluat!

Yhteishakukampanja korostaa erilaisuuden arvostamista Keudan ammattiopisto markkinoi yhteishakua alkuvuodesta 2014 kampanjalla, jossa korostetaan sitä, että ammattiopistoon mahtuu kaikenlaisia opiskelijoita ja opiskelussa ns. huonotkin puolensa on mahdollista kääntää vahvuuksiksi.

Kukaan meistä ei ole täydellinen ja kaikki me olemme erilaisia, mutta meitä kaikkia tarvitaan työelämässä.

Kuvat ovat Keudan yhteishakukampanjasta 2014.

K K A U S HIS tava ai t vai tarkkailija?

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuvitus Riikka Auvinen

Tämän lehden kannessa seikkailevat kestävän kehityksen hengessä, viestintäharjoittelija Riikka Auvisen maalaamina sammakko ja leppäkerttu. He ovat Keudan omat Keuda Sammakko ja Keuda Kerttu.

ahmo h t a m o K eu dan

t!

Keuda Sammakko ja Keuda Kerttu

S

ammakko hypähti Keudan

hahmoksi jo vuosia sitten,

kun nimikilpailun tulok sena opiskelijaintranetin

nimeksi tuli KeudaKermit ja intran logoon piirrettiin sammakon kuva.

Sammakko heräsi konkreettisesti henkiin Keudan järjestämän SAKUstars-tapahtuman myötä, kun keravalaisessa Artistiasussa teetettiin näyttävä kruunupäinen sammakkopuku. Vihreälle komistukselle annettiin nimi Keuda Sammakko, sillä hänen halutaan tuovan Keudaa esille joka tilanteessa. Jotkut kutsuvat sammakkoa opiskelijaintran mukaan Kermitiksi, mutta sehän on se Muppet Shown kaveri, jonka nimeä emme voi varastaa.

Keuda Sammakko esiintyi ensimmäisen kerran Joensuun SAKUstarsin päättäjäistilaisuudessa keväällä 2011.

Siitä lähtien sammakko on ollut mukana monissa tilaisuuksissa ja profiloitunut pitkälti Keudan ammattiopiston eli nuorten koulutuksen symboliksi. Keudan omassa SAKUstars-tapahtumassa huhtikuussa 2012 sammakkomme äityi ilmiömäisiin suorituksiin pistäen moneen kertaan ihan kunnolla tanssiksi.

Erilaisissa tilaisuuksissa nuoret kuvauttavat mielellään itsensä sammakon kainalossa ja paikalle osuvat lapset ovat aina yhtä innoissaan.

Löydät Keuda Sammakon muuten myös Facebookissa – pyydäpä häntä kaveriksi!

Aikuisopistolla on Kerttu Vuoden 2012 alussa perustettu Keudan aikuisopisto sai opiskelijoilleen oman intranetin syksyllä 2013. Taas järjestettiin nimikilpailu ja nimen lisäksi pyydettiin ehdottamaan aikuisopistolle omaa hahmoa. Kilpailuun tuli 39 ehdotusta. Tarkan harkinnan jälkeen valitsijaraati päätyi sympaattiseen KeudaKerttu-nimeen ja sen hahmona leppikseen.

Leppäkerttua käytetään jatkossa kuvana Keudan aikuisopiston materiaaleissa, erityisesti opiskelijoille suunnatuissa.

Leppispukua ei ainakaan vielä ole hankittu, mutta kuka tietää, ehkä Keuda Sammakko ja Keuda Kerttu vielä jonain päivänä tanssivat yhdessä?

17

18

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuvat Riikka Auvinen ja Heli Vastamäki

Opetuspesula on vähän erikoisempi ympäristö juhlalle.

Opetuspesulasta vastaava kouluttaja Sari Mallat-Ahola toivotti tervetulleeksi alan uusimpia tuulia käsitelleeseen seminaariin.

20

usp esul a t e p o a o in a n Suome

vietti

-vuotisjuhlaa

Keudan opetuspesula Järvenpään Sibeliuksenväylällä juhli lokakuussa kahtakymmentä toimintavuottaan. Pesula järjesti tekstiilihuoltoaiheisen juhlaseminaarin, juhlatilaisuuden pesulan omissa tiloissa sekä avoimet ovet Keudan henkilökunnalle.

P

esula-alan opetus aloitettiin

entisessä kotitalousopettaja opistossa vuonna 1985,

mutta pesulan rakentami nen saatiin käyntiin vasta 1991. Pesula valmistui seuraavana vuonna ja vihkiäistilaisuutta vietettiin 1993 eli kaksikymmentä vuotta sitten.

Nykyisin opetuspesulassa koulutetaan enimmäkseen aikuisopiskelijoita. Tarjolla olevia tutkintoja ovat tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto, tekstiilihuollon ammattitutkinto ja pesulateknikon erikoisammattitutkinto. Myös täydennyskoulutusta on tarjolla.

Koska Keudan opetuspesula on Suomessa ainoa lajiaan, on koulutus valtakunnallista ja opiskelijoita ympäri maata. Viime vuosina Keudan aikuisopisto on järjestänyt alalla myös kansainvälisiä verkkokursseja.

Opetuspesula palvelee asiakkaita Tuusulanjärven rannalla. Asiakkailla on mahdollisuus pesettää monipuolisesti sekä vesipestäviä että kemiallista pesua vaativia tekstiilejä ja mattoja kohtuulliseen hintaan. Opetuspesulassa työskentelee vakituisesti kaksi kouluttajaa sekä pesulanhoitaja.

Monen alan opiskelijat pääsivät mukaan juhlapäivän järjestelyihin. Tässä leipurikondiittoriopiskelijoiden taidonnäytteitä: pesukoneleivoksia ja pyykkilautapipareita.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

19

• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

WorldSkills on aina näyttävä ja mieleenpainuva kisatapahtuma, niin myös viime heinäkuussa Saksan Leipzigin valtavassa messuhallissa järjestetty WorldSkills 2013. Keudan edustajina kilpailuissa oli kaksi opiskelijaa sekä kolme opettajaa ekspertteinä.

Leipzigissa miteltiin nuorten ammattitaidon maailmanmestaruuksista

S

anteri Vartia Nurmijärveltä

kilpaili lajissa laatoitus. Hän

sijoittui tiukassa kisassa kuudenneksi. Toni Kettu nen Mäntsälästä edusti Suomea ja Keudaa muurauksessa. Hänen sijoituksensa oli 15. Molemmat saavuttivat

Santeri Vartia tarkkana laatoitushommissa Leipzigissa

kilpailussa diplomisijan, mikä tarkoittaa, että he ylittivät 500 pisteen keskiarvopistemäärän.

Muurauksessa voiton vei Iso-Britannia ja laatoituksessa kultamitalin jakoi kokonaista kolme maata: Itävalta, Saksa ja Sveitsi. Molemmissa lajeissa oli mukana 24 kilpailijaa eri puolilta maailmaa.

Suomella oli Leipzigissa 43 kilpailijan joukkue, joka toi kotiin yhteensä kuusi mitalia.

Opettajat ekspertteinä Kisapäivät Leipzigissa olivat kilpailijoille työntäyteisiä ja kiirettä riitti myös eri lajien eksperteillä eli tuomareilla. Keudasta oli tällä kertaa mukana kolme omien alojensa asiantuntijaa: Raimo Aatsinki muurauksessa, Kirsi Coco lähihoitajissa ja Seija Ekholm ravintolapalveluissa.

Toni Kettusen WorldSkills-muuraustyö on tässä vasta ihan aluillaan.

Kansainvälisiä nuorten ammattitaidon monialaisia kilpailuja järjestetään vuosittain, vuorotellen maailman- ja euroopanmestaruustasolla. Vuonna 2014 EuroSkills-kisat järjestetään Ranskan Lillessä ja seuraavana vuonna kisataan taas maailmanmestaruuksista Brasilian São Paulossa.

Leipzigin me oli näyttäv ssuhalli ä areena ammatti taitokiso ille.

20

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuvat maarit tiala ja Heli Vastamäki

Palkittuja keudalaisia 2013 Suomen kuntaliiton myöntämä Kultainen ansiomerkki • Heikkilä Hannu • Lahti Pirkko • Pirttimäki Anu • Roos Tarja • Saarinen Reijo • Setälä Pentti • Sippo Ritva

Keudan palvelua 35 vuotta WorldSkills 2013, Stenman Sirpa eksperttien palkitseminen • Aatsinki Raimo, muuraus Keudan palvelua 25 vuotta • Coco Kirsi, lähihoitaja • Hakala Hannu • Ekholm Seija, ravintolapalvelu • Huitti Arja • Jalomäki Marita Taitaja-kilpailussa vuonna • Kapanen Iiris 2013 merkittävästä panoksesta • Korhonen Päivi opiskelijoiden menestyksen • Koski Päivi edistämiseksi • Pettinen Päivi • Karvinen-Hakala Elina, Hopeinen ansiomerkki • Sillanpää Veli ravintolakokki • Halmevuo Tiina • Tengvall Teija • Laavola Jorma, talonrakennus, • Lepistö Liisa • Vaajoensuu Anna-Maria kirvestyöt • Leppälä Maritta • Viitanen Veli Matti • Väisälä Johanna, verkko• Lumme Eija sivujen tuottaminen Keudan palvelua 15 vuotta • Rinne Kari • Yli-Kankahila Jukka, talonra• Ekman Raimo • Tuori-Nyman Kristina kennus, muuraus ja laatoitus • Kanerva Annina AMKE:n myöntämä • Kumlin Erik La Confrérie de la Chaîne des Ammatillisen koulutuksen • Lipsanen Erkki Rôtisseurs Finlande, Paistinkultainen ansioristi • Ovaska Irina kääntäjät ry on myöntänyt • Aittoniemi Pekka • Riekki Vesa Commandeur-arvomerkin • Järvinen Aarno (yhtymävaltuusto) • Rikkonen Markku Keudan ammattiopiston rehto• Narko Riitta

• Ritakoski Pentti rille Pekka Aittoniemelle.

Keudan ammatt io opiston rehtorit piston ja aikuis P ja Riitt a Narko ekka Aittonie mi palkitti kultaise in lla risti llä. Pek AMKE:n syksynä ka sai tä myös P nä a ry:n Co mmand istinkääntäjät eur-arv omerkin .

Suomen kukkakauppiasliitto ry valitsi Vuoden Floristiksi 2013 Keudan aikuisopiston kouluttajan Leila Alamiekkaojan.

Keudan yhtymävaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja, nykyinen jäsen Aarno Järvinen palkittiin AMKE:n kultaisella ristillä.

Palkittuja keudalaisia oli Keuda-päivässä Järvenpäätalolla tänäkin vuona iso joukko.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Uusia klusteri­ neuvottelukuntia Keudaan Palvelu- ja liikealan klusteri 2013-2016 Varsinaiset jäsenet: • Sirpa Bäckström, Uudenmaan Herkku Oy, leipomoala • Petri Graeffe, Uudenmaan yrittäjät ry, yritystoiminta • Marja-Riitta Harjula, Korjaus ompelimo Piilo-ommel, vaatetusala • Anne Holma-Lehtinen, Krapihovi Oy, ravitsemis- ja majoituspalvelut • Suvi Huotari, Nurmijärven kunta, ravitsemispalvelut • Sari Hörkkö, Ompelimo Sari Hörkkö, vaatetusala • Ritva Julkunen, Järvenpään kaupunki, ravitsemispalvelut • Mirja Jumisko, Eurokangas, vaatetusala • Elisa Koivuluoma, Keravan kaupunki, ravitsemispalvelut • Juha Kosonen, Uudenmaan sairaalapesula Oy, vaatetusala • Kari Kuosmanen, Rautakesko Oy, talous- ja toimistopalvelut • Ulla Mikkonen, Ompelimo Sarta, vaatetusala • Liisa Nikkilä, Vantaan kaupungin kirjasto, tieto- ja kirjastopalvelut • Seppo Oksa, Oracle Finland, tieto- ja viestintätekniikka • Pertti Salovaara, Uusyrityskeskus Keski-Uusimaa, yritystoiminta • Nina Sarin-Seliverstov, Tyykipuoti, vaatetusala • Eila Turtola, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, työvoimahallinto • Kirsi Väänänen, Intersport Järvenpää, asiakaspalvelu ja myynti Keudan edustajat, varsinaiset jäsenet: • Sirpa Alhainen, Keudan ammattiopisto • Eira Bani, Keudan ammattiopisto • Outi Komi, Keudan aikuisopisto • Maarit Mansio, Keudan aikuisopisto • Riitta Niemi, Keudan ammattiopisto • Irmeli Nuotiomaa, Keudan aikuisopisto • Tarja Paukkeri, Keudan ammattiopisto • Juha Ristilä, Keudan ammattiopisto • Michael Schafranek, Keudan ammattiopisto • Anna-Maria Vaajoensuu, Keudan aikuisopisto • Jukka Wahlroos, Keudan ammattiopisto

Luonnonvara- ja ympäristöalan klusteri 2013–2016 Varsinaiset jäsenet: • Esa Heikkilä, Sähköpalvelu Esa Heikkilä Oy, sähkötyöt, kasvinviljely • Kimmo Hovi, Hovin tila, kasvinviljely • Eija Jacobsson, Husulan puutarha Oy, puutarhatuotanto • Jarmo Keskinen, Pro Agria, maaseutuneuvonta • Hannu Koivisto, Koiviston vihertyö Oy, viherrakennus • Pirjo Kosonen, Vantaan kaupunki, viheralueyksikkö • Minna Laiho, Rankomäen tila, maidontuotanto • Martti Mäkelä, MTK-Uusimaa, tuottajajärjestö • Mikko Rahtola, Luomuliitto ry neuvonta • Helena Rautala, HY/Saaren yksikkö, Helsingin yliopisto • Saija Sitolahti, Järvenpään Kukkatalo Oy, kukkakauppa-ala • Eila Turtola, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, työvoimahallinto Keudan edustajat, varsinaiset jäsenet: • Kaija Arpiainen, Keudan ammattiopisto • Vuokko Goltz, Keudan ammattiopisto • Juha Laaksonen, Keudan ammattiopisto • Mika Lindqvist, Keudan ammattiopisto • Pirjo Löfqvist, Keudan aikuisopisto • Paula Niemelä, Keudan aikuisopisto • Maikki Peltola, Keudan aikuisopisto • Päivi Ranto, Keudan oppisopimuskeskus Kulttuuri- ja media-alan neuvottelukunta 2013–2016 Varsinaiset jäsenet: • Juha Huhta, SM-liiga • Merja Isolato, Tmi Kulttuuripajasto, Terveyttä kulttuurista -verkosto • Krista Jännäri, Mainospalvelu Kristasta Oy • Margit Lindholm, Mainostoimisto Elido • Maaria Märkälä, Taidemaalariliitto • Marke Naski-Multanen, Tuusulan kunta • Nina Tuittu, TaM • Eila Turtola, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, työvoimahallinto • Pentti Väliahdet, Yle Keudan edustajat, varsinaiset jäsenet: • Marko Aaltonen, Keudan ammattiopisto • Marja Friberg, Keudan ammattiopisto • Kimmo Lukkari, Keudan ammattiopisto • Juha-Petri Niiranen, Keudan ammattiopisto • Jyrki Nygren, Keudan aikuisopisto • Riikka Siitonen, Keudan aikuisopisto

Ammattiosaamisen toimikunta 2013–2016

K

eski-Uudenmaan koulutuskuntayhty män ammattiosaamisen toimikunta

hyväksyy suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, vastaa näyttöjen suunnittelusta ja toteutuksesta, päättää näyttöjen arviointia suorittavista henkilöistä, käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset (muutkin kuin ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät) sekä seuraa ja dokumentoi ammattiosaamisen näyttöjen kustannuksista. Toimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset.

Ammattiosaamisen toimikunta toimii myös Sora-lainsäädännön edel­lyttämänä mo­nijäsenisenä toimielimenä.

Varsinaiset jäsenet toimikaudella 1.8.2013–31.7.2016: • Pj. Seppo Oksa, johtaja, Oracle Oy • Marjo Jaspa, kehitysjohtaja, Kiitosimeon Oy • Elisa Koivuluoma, siivoustyönjohtaja, Keravan kaupunki • Eero Lahtinen, työvoima- ja turvallisuus päällikkö, Lemminkäinen Talo Oy • Kirsi Coco, lehtori, Keudan ammattiopisto • Michael Schafranek, lehtori, Keudan ammattiopisto • Vesa Ylinampa, lehtori, Keudan ammattiopisto • Joel Hyttinen, opiskelija, Keudan ammattiopisto • Pekka Aittoniemi, rehtori, Keudan ammattiopisto • Kaija Arpiainen, toimialarehtori, Keudan ammattiopisto • Erja Kärnä, opiskelija-asioiden päällikkö, Keudan ammattiopisto • Sihteeri Henna Hyytiä, opetuspäällikkö, Keudan ammattiopisto

21

22

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

lsta

pa man

Kuo

Kuoma on Keudan ammattiopiston kaikkien opiskelijoiden yhteinen oppilaskunta.

Kuoman hallituksessa on jokaisesta Keudan oppilaitoksesta vähintään yksi oppilaskunnan jäsen sekä hänen varajäsenensä.

A m m a ttio p i

ston

aktiivisin ! o p pil ask unta hauss a

T

änä vuonna Kuoma on päät tänyt uudistaa logonsa, min kä johdosta onkin tulossa

logokilpailu. Tähän voivat

osallistua kaikki Keudan opiskelijat, palkintona on huomattavaa julkisuutta, koska tuleehan tuo logo näkyville jokaiseen Kuoman tuotteeseen.

Kuoma on myös päättänyt piristää oppilaskuntatoimintaa järjestämällä Aktiivinen oppilaskunta -kilpailun. Tähän toivotaan kaikilta yksiköiltä suurta paneutumista, koska palkintona on voittajakoululle kahden tuhannen euron arvoinen lahjakortti. Se on tarkoitettu

kuinen kokous Kuoman hallituksen loka takarivissä Merita on alkamassa. Kuvassa Märtta SantalahOkkonen, Iida Viitanen, liina Niskanen, Pau , -aho kea Kor s Juliu ti, Ek ja Janina ena Nev in, retd Hai min Yas inen, Joonas Torv a Mii ssä Ede . röm Fagerst n. tine Hyt Joel ja Romppanen

koulun ja oppilaskunnan käytettäväksi esimerkiksi parantamaan koulussa viihtyvyyttä. Tämä on innostanut ainakin muutaman oppilaskunnan tositoimiin.

Näin on käynyt myös meillä Keravan Sarviniitynkadulla. Olemme aloittaneet uusien oppilaskunnan jäsenten värväyksen kiertämällä osastoilla kertomassa oppilaskuntatoiminnasta sekä antamassa mahdollisuuden tulla juttelemaan kanssamme, jos kysymyksiä herää. Järjestimme myös Halloween-tapahtuman marraskuun ensimmäiselle päivälle.

Vaikka rivimme ovatkin harvat, olemme saaneet paljon aikaan. Emme

ole vielä todellakaan lopettamassa – päinvastoin, nälkä kasvaa syödessä! Kukaan ei tiedä, mitä ensi kevät tuokaan tullessaan. Tavoitteenamme on muodostaa monipuolinen ja toimiva oppilaskunta, jolla saadaan mahdollisimman monipuolista näkökulmaa asioihin sekä mutkatonta ja sujuvaa toimintaa.

Toivotan kaikille erittäin hyvää lukuvuoden jatkoa ja loppurutistusta kaikilta oppilaskunnilta Aktiivinen oppilaskunta -kilpailuun. Aina kannattaa yrittää!

Pauliina Niskanen Kuoman varapuheenjohtaja ja Keravan Sarviniitynkadun oppilaskunnan rahastonhoitaja

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

a Tapa

23

inen

ala keud

• teksti: MAARIT TIALA • kuvat Heli Vastamäki ja Maarit Tiala

RAIMO AATSINKI Rakennusalan lehtori, Keudan ammattiopisto, Mäntsälän Lukkarinpolku

Oletko ollut aina keudalainen?

– Olen ollut alalla 34 vuotta ja niistä Keudassa 27.

Milloin alkoi urasi ammattitaitokilpailujen parissa?

– Olen ollut Taitaja-kilpailujen suunnittelussa ja kehittelyssä mukana vuodesta 1988 lähtien, ensimmäisen opiskelijan kanssa olin kisoissa 1990-luvun taitteessa. Kilpailuun osallistuminen on jo elämäntapa.

Sveitsin kisat vuonna 2003 oli ensimmäinen kisakokemukseni WorldSkills-kisoista, jotka ovat huippuosaajien taidonnäyte. Kisat ovat murroksen edessä, yksi haaste on rahoituksen järjestäminen. Suomen joukkue on melko suuri. Joukkueen kokoamisessa voisi ottaa vinkkiä englantilaisilta, jotka pitävät pistekattoa kisoihin pääsyn takeena.

Raimo Aatsinki on tuttu hahmo niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin ammattitaitokilpailuissa.

Millaisia vinkkejä annat kilpailijoille?

– Ykkösenä tulee itsensä hallinta ja kuri. Tyytyväisyys saa tulla vasta, kun mitalit on jaettu. Oppilaista kyllä näkee ensimmäisistä koulussa tehtävistä töistä, kenellä on kunnianhimoa ja kilpailuviettiä. Ilman niitä ei päästä huipulle.

Mistä arki rakentuu, kun kisahumu jännityksineen on ohi?

– Normiarkeen pääsee helposti. Kun työpäivä alkaa, oppilaiden ja minun varpaat ovat viivalla klo 8.30, jolloin on startti rakennuskohteeseen. Oppilaiden kanssa rakennuksella töitä tehdessä tulee välillä käytyä elämisen kokonaisuutta läpi. Nykyisin opetus on pilkottu pieniksi kokonaisuuksiksi, jolloin oppilas voi kerätä opiskelupisteitä monista kursseista. Mutta kuka aikuinen kulkee mukana, kun opiskelijan pitäisi hahmottaa kokonaisuus?

Mikä oli nuoruuden haaveammattisi?

– Tiesin jo nuorena, että minusta tulee rakentaja.

Jos ei olisi tullut, niin olisin noudattanut kansakoulunopettajani kehotusta. Hän sanoi, että jos ei muuta, niin taiteilija sinusta ainakin tulee. Eikä opettaja kovin väärässä ollut, sillä taulujen maalaaminen on ollut aina unelmani. Nuorena tuli maalattua ja piirreltyä.

Raimon

Miten rentoudut kisahuumasta ja arkityöstä?

– Mökkeily ja kalastaminen antavat vastapainoa arjelle. Sallassakin tulee käytyä pariin otteeseen vuoden aikana. Asun omakotitalossa, ja siinä on aina mukavasti jotain pientä kunnostettavaa.

Kenet haastat seuraavaksi Tapaa keudalainen -haastatteluun?

– Heitän haasteen lehtori Tiina Joensuulle, sillä hän tekee mielestäni todella hyvää työtä erityistä tukea tarvitsevien opetuksen työkentällä.

Raimo suojattinsa Tonin kanssa viime kesän WorldSkillsissä Leipzigissa.

kisat

WorldS kills: 2013 Le ipzig, Sa ks 2011 Lo ntoo, Iso a (ekspertti) -Britann

(ekspert ia ti ) 2007 Sh izuoka, Japani (e 2009 Ca kspe lga 2005 He ry, Kanada (eks rtti) pertti) lsinki, S u o

m i (muurau slajin jä 2003 St rjestäjä) Gallen,

taja kirv Sveitsi (valmen esmiesla EuroSk jissa) ills 2012 Sp : a-Franco

Belgia (e rchamps, kspe 2010 Lis sabon, P rtti) ortugali

(ekspert ti) Taitaja: Taitaja-k iso järjestäjä ja vuodesta 198 8 alkaen nä, huo lta laatijana , tuoma jana, tehtävän rina ja la taavana jivas.V päätuom uodesta 2009 a lk arina/oh jausryhm aen jäsenen ä. än

Keudassa voit olla

mitä haluat!

Uskalla ottaa omat vahvuutesi käyttöön. Erinomaisia sosiaalisia taitojasi pääset hyödyntymään esimerkiksi tarjoilijana, matkailupalvelujen tuottajana, vanhustyöntekijänä tai vaikkapa varaosamyyjänä.

Opiskelu meillä on käytännönläheistä ja kiinnostavaa. Tutustu koulutusvalikoimaamme, hae ja löydä parhaat puolesi!

AMMATTIOPISTO

Yhteishaku 24.2.-14.3.2014 www.keuda.fi/hae

L L E E P ava t os n n i vai kollega?