Issuu

Keuda Ke ski - U u d e n maan koul ut uskun tayhtymä n sidosr yh mä leh t i • 2/20 1 3

Erikoisnumero aikuiskoulutuksesta:

Kouluttaja kehittyi työelämänjaksoilla Rakennusalan kisällikoulu kasvattaa ammattilaisia

Kampaamoyrittäjä Edicarla opiskelee kokiksi

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Tässä numerossa 3 Aikuisena opiskelu kannattaa Pääkirjoitus

Kouluttajakin oppii uutta Janne Huittinen suoritti työelämänjaksoja

Työmaa kasvattaa ammattilaisen Rakennusalan kisällikoulu aloitti Keudassa

Vuosi kansanopistossa vahvistaa siipiä Pekka Halosen akatemia

Oppisopimus avaa nuorelle oven työmaailmaan

Keudan aikuisopistossa on tyytyväisiä opiskelijoita

Eira Storm eläkkeelle yli 40 Keuda-vuoden jälkeen

8 Aurinkoista koulutusyhteistyötä Keuda vahvistaa SOL:n henkilökunnan ammattitaitoa 10

Keudan aikuisopistoon mahtuu kieliä ja kansallisuuksia Lue Nailan ja Edicarlan tarinat

Keudan Taitajat valmistautuivat ylittämään itsensä

Keudaan eniten SAKUstars-mitaleja!

Elämänkoulussa ei jaeta todistuksia Oletko 20–29-vuotias ja vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa?

Millainen on hyvä opettaja? Gallup

Potkua luovalle uralle LUOVA on kulttuurin ja luovien alojen monialakoulutus

Oppilaskuntatoimintaa kehittämässä

Tapaa keudalainen Kerttu Tattari

8 Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on 620 ja liikevaihtomme vuonna 2012 oli 57 miljoonaa euroa.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Nro 2/2013, kesä 2013, 7. vuosikerta Julkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulu tuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 viestinta@keuda.fi, www.keuda.fi Päätoimittaja Kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä Toimitus Viestintäpäällikkö Heli Vastamäki ja viestintäassistentti Maarit Tiala Taitto Zeeland / Tiina Valve Valokuvat Marika Berggren, Elina Karvinen Hakala, Anni Suvisuo, Maarit Tiala, Heli Vastamäki Kansikuvassa Edicarla Salo Painopaikka Savion Kirjapaino Oy Painosmäärä 4 200

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Aikuisena opiskelu kannattaa

eudan aikuisopisto tarjoaa laajan valikoiman koulutus mahdollisuuksia aikuisille, jotka haluavat kehittyä am matissaan tai suunnata kokonaan uudelle uralle. Aikuiskoulutustarjontamme on myös loistava mahdollisuus Keudan ammattiopistosta ammattiin valmistuville jatkaa opintoja tutussa ja hyväksi koetussa oppimisympäristössä. Aikuiskoulutuksemme on aikuisille suunniteltua ja järjestettyä koulutusta, joka voi tähdätä perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon. Se voi olla myös täydentävää koulutusta. Koulutus voidaan toteuttaa joko päätoimisesti tai osa-aikaisesti opiskellen. Opinnot voivat olla päivällä tai illalla tai osittain etäopetuksena. Oppisopimus on erinomainen valinta silloin, kun opiskelijalla on työpaikka. Keudan oppisopimuskeskus auttaa löytämään ratkaisuja erilaisiin koulutustarpeisiin ja hankkii tietopuolisen koulutuksen joko Keudan aikuisopistosta tai tarpeen vaatiessa jostain muusta oppi-

laitoksesta. Jatko- ja täydennyskouluttautuminen kannattaa. Oman ammattitaidon kehittäminen auttaa osaltaan meitä jokaista menestymään työelämässä, kun työelämä ja sen vaatimukset muuttuvat. Eläkeikään asti jaksamiselle ja työssä pärjäämiselle on aikuiskoulutuksesta paljon apua. Aikuisena opiskeleminen on motivoivaa ja haastavaa. Opiskelua aloittaessaan aikuisilla on monipuolisempia elämän- ja työkokemuksia kuin nuorella, ja myös tavoitteet ovat usein selkeämmät. Aikuisten opiskelua on helpotettu poistamalla muodolliset esteet opiskelulta. Aikaisemmat opintosuoritukset voidaan lukea hyväksi, mikä nopeuttaa valmistumista ja lyhentää opiskeluaikaa. Tutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina tutkintotilaisuuksissa. Sillä ei ole merkitystä, miten olet osaamisesi hankkinut. Tervetuloa aikuisopiskelijaksi Keudaan! Hannu Heikkilä Kuntayhtymän johtaja

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuvat Heli Vastamäki Tavoitteet ovat korkealla Keudan kisällikoulussa! Korkeuksiin katselemassa Wärtsilänkadun työmaan mestarikoulutettava Toomas Kelner, vastaava mestari Jyrki Seppälä ja toimialapäällikkö Risto Asp.

Rakennusalan kisällikoulu aloitti Keudassa:

Työmaa kasvattaa ammattilaisen Keudan aikuisopistossa on otettu käyttöön muutamissa muissa oppilaitoksissa hyväksi havaittu mestari-kisälli-malli rakennusalan koulutuksessa. Perustutkinto ei aina riitä Moni rakennusalan perustutkintoon valmistuva törmää, varsinkin nykyisillä haasteellisilla työmarkkinoilla, siihen, ettei perustutkinnolla saakaan heti töitä. Tämän aiheuttavat osaltaan kiristyvät energia- ja laatumääräykset. Tarvittaisiin täydentävää työkokemusta, jota kisällikoulu nyt tarjoaa. Samalla perustutkintoon valmistunut suorittaa alan ammattitutkinnon tai sen osia. Kisällikoulussa on mahdollista paikata myös kesken jäänyt perustutkinto tai siirtyä joltain ”viereiseltä” alalta (esim. sähkö- tai putkiasentaja) rakennusalalle. Uusien alalle tulevien lisäksi kisällikouluun on valittu jo pidempään alal-

Teemu Loikkanen kehittää työnjohtotaitojaan Loimun työmaalla.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

la olleita ammattilaisia, joita ovat jääneet työttömiksi tai työttömyys uhkaa. He suorittavat kisällikoulussa ammattitai erikoisammattitutkintoja (tai niiden osia) ja saavat työpaikkaohjaajan koulutuksen. Kisällikoulun filosofian mukaisesti nämä kokeneemmat ammattilaiset siirtävät hiljaista tietoa ja käytännön osaamista nuoremmille yhteisillä työmailla. Ohjaajat kehittävät samalla omia työnjohtotaitojaan. Jokaiselle kisällikoululaiselle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa määritellään myös opintojen kesto. Tavoitteena on saada kaikki opiskelijat työllistymään koulutusjakson jälkeen. Keudan kisällikoulussa opiskelee kerralla parikymmentä rakennusalan osaajaa.

Painotuksena korjausrakentaminen Kisällikoulussa opiskelusta 80 prosenttia tapahtuu työmailla, loput Keudan aikuisopistossa Järvenpään Wärtsilänkadulla. Myös toinen tämänhetkisistä kisällikoulun työmaista sijaitsee Keudan tiloissa Wärtsilänkatu 63:ssa. Toinen työmaa on Järvenpään kaupungin korjausrakentamiskohde, Kyrölän nuorisotalo Loimu. Siellä vanhat tilat huonejärjestyksestä lähtien pistetään uuteen uskoon toiminnan kehittyessä. Keudan aikuisopiston toimialapääl-

Aikuisopiston rehtori Riitta Narko avaamassa kisällikouluhankkeen ohjausryhmän kokousta.

likkö Risto Asp sanoo, että kisällikoulun painopisteeksi onkin valittu korjausrakentaminen, sillä siinä työmarkkinat vetävät tällä hetkellä paremmin kuin uudisrakentamisessa. Kisällikoulu on käynnistynyt ESRhankkeena, kansallinen rahoittaja on

Uudenmaan ELY-keskus ja hanketta rahoittaa myös Keuda itse omarahoitusosuudella. Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa, mutta tavoitteena on luoda pysyvä toimintamalli. Kisällikoulun projektipäällikkönä Keudassa toimii Ari Lesonen.

Keski-Uudenmaan kisällikoulu 1.1.2013–31.12.2014 • Kumppanina Järvenpään kaupunki • Muut osapuolet: Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry, Rakennus liitto ry sekä alan yrityksiä, Uudenmaan TE-toimiston Järvenpään yksikkö. • Hankkeeseen liittyy työvoimahallinnon hankkima Korjausrakentamisen työvoimakoulutus • Hankkeen tavoitteet numeroina: aloittavia henkilöitä 70, tutkinnon suorittajia 60, opiskelijatyöpäiviä 2 600/vuosi.

Nuoret rakennusalalle pätevöityjät pääsevät perehtymään korjausrakentamiseen Loimun työmaalla Järvenpään Kyrölässä.

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti HARRI VASTAMÄKI kuvat MAARIT TIALA ja Marika Berggren

Oppisopimus maailmaan ö ty n e v o e ll re o u n av aa

”Työnantajalta vaaditaan paljon, mutta panostaminen opiskelijaan on erittäin palkitsevaa. Kun opettaa ja pitää nuoresta huolta, hänestä saa myös sitoutuneen työntekijän.” Marika Berggren

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Oppisopimus on käytännönläheinen ja tehokas koulutusmuoto, josta hyötyvät sekä opiskelija että työpaikka. Koulutuskorvausten merkittävän nousun myötä oppisopimus on nyt työnantajan kannalta entistä houkuttelevampi vaihtoehto.

ppisopimuskoulutukses sanuori oppii työelämäs sä tarvittavia taitoja teke mällä käytännön töitä työpaikalla. Alan oppilaitoksessa työssäoppimista täydennetään tietopuolisella koulutuksella. – Nuorella pitää olla itsekuria ja motivaatiota. Joka päivä on jaksettava myös opiskella jotain, toteaa työpaikkakouluttaja Marika Berggren tilitoimisto Talman Tili Ky:stä. Koska noin 80 prosenttia oppimisesta tapahtuu työpaikalla, oppisopimuskoulutus soveltuu parhaiten opiskelijalle, joka haluaa tehdä asioita konkreettisesti. 16-vuotias Janette Ollikainen on opiskellut oppisopimuksella merkonomiksi vasta puolisen vuotta, mutta pitää sitä erittäin hyvänä vaihtoehtona perinteiselle koulunkäynnille. – Olen Talman Tili Ky:ssä päässyt tekemään laskutusta ja reskontraa. Työskentely on ollut mielenkiintoista, eikä ole tarvinnut istua koko päivää koulussa, hän kertoo.

Vastuuta molemmin puolin Koulutuksessa työnantajan velvollisuus on opastaa ja ohjata käytännön työtehtävissä, toimia opiskelijan tukena ja kannustajana, antaa palautetta, suorittaa arviointia sekä olla tarvittaessa yhteydessä oppilaitokseen ja koulutuksen järjestäjänä toimivaan oppisopimuskeskukseen. – Työnantajalta vaaditaan paljon, mutta panostaminen opiskelijaan on erittäin palkitsevaa. Kun opettaa ja pitää nuoresta huolta, hänestä saa myös sitoutuneen työntekijän, sanoo Berggren. Opiskelijalla on työn lisäksi vastuu myös teoriaopinnoista, joten tehtävät saattavat helposti kasaantua. Tehtävien tekeminen ja muu tiedonhankinta vaatii voimia – etenkin pitkän työpäivän jälkeen. – Oppisopimus pitää ottaa tosissaan,

muistuttaa itsekin oppisopimuksella aikoinaan opiskellut Berggren.

Korvausten nousu auttaa työnantajaa Suurin haaste oppisopimuskoulutuksessa työnantajien näkökulmasta on ollut taloudellisten tukien riittämättömyys, sillä opiskelijalle on maksettava työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työnantajan saama koulutuskorvaus on huomattavasti aiempaa suurempi, jos oppisopimusopiskelija kuuluu nuorisotakuun piiriin. Perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen (10. luokan) päättäneitä opiskelijoita vastaanottava työnantaja saa koulutuskorvausta ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 euroa kuukaudessa, toisena 500 euroa ja kolmantena 300 euroa. Muissa tapauksissa koulutuskorvausta maksetaan aiemman käytännön mukaan eli keskimäärin 100 euroa kuukaudessa. Taloudellisen tuen lisäksi työnantajat saavat apua tarvittaessa oppilaitoksesta ja oppisopimuskeskuksesta. – Olen saanut loistavaa tukea Markkinointi-instituutista ja Keudan oppisopimuskeskuksesta aina, kun sitä olen tarvinnut. Kertaakaan ei ole tullut tilannetta, jossa olisi kädet nostettu pystyyn. Keudasta soitetaan ja kysytään miten menee, ja Markkinointi-instituutista olen saanut välittömästi vastauksen kysymyksiini. Oppilaille on järjestetty pyynnöstä myös lisäkursseja, mikä ei ole mahdollista perinteisessä koulussa, sanoo Berggren. Työmaailmassa oppisopimuskoulutukseen suhtaudutaan pääsääntöisesti positiivisesti. Etenkin taloushallinnon alalla sitä haluttaisiin lisätä. – Koko alan oppii noin kolmessa vuodessa ja samalla kertyy arvokasta käytännön työkokemusta. Koulunpenkiltä tilitoimistoon tulevilta puuttuu usein juuri käytännön taidot, jotka ovat ne tärkeimmät.

Janett e Ollik ainen oppiso pit pimus ta eritt ää hyvän ä ä vaih toehto in na.

Koulutukseen hakeminen on helppoa Oppisopimuskoulutukseen voivat hakea kaikki yli 15vuotiaat työssä olevat tai työpaikkaan tulevat uudet työntekijät sekä yrittäjät. • Mieti ensin mihin tutkintoon haluat

• • • • •

kouluttautua, sillä oppisopimuksella voi kouluttautua kaikkiin ammatillisiin 2. asteen tutkintoihin Keskustele työnantajasi kanssa kiinnostuksestasi oppisopimuskoulutukseen Jos sopiva työpaikka puuttuu, ensimmäinen tehtävä on etsiä sellainen Ottakaa yhdessä työnantajan kanssa yhteyttä oppisopimuskeskukseen Oppisopimuskeskuksen koulutustarkastajan varmistettua yrityksen sopivuuden kouluttajaksi, tehdään kirjallinen sopimus opiskelijan, työnantajan ja koulutustarkastajan välillä Oppisopimuskeskus etsii tietopuolisen koulutuksen järjestäjän • Jokaiselle opiskelijalle tehdään hen kilökohtainen opiskelusuunnitelma ja järjestetään tarvittaessa mahdolliset tarvittavat tukitoimenpiteet niin opis kelijalle kuin työnantajalle • Oppisopimuksen kestoon vaikuttavat koulutuksen tavoitteet ja opiskelijan aikaisempi osaaminen

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuvat Heli Vastamäki

K eu da ja S O L

Aurinkoista koulutusyhteistyötä Suomalainen palvelualan yritys SOL tunnetaan aurinkoisista väreistään ja ammattitaitoisesta henkilökunnastaan. Keuda on mukana vahvistamassa sollilaisten ammattitaitoa tarjoamalla henkilökunnalle tiiviissä yhteistyössä järjestettyä koulutusta.

Outi Komi Keudasta sekä Elina Jalonen ja Merja Oljakka SOL:sta tapaavat säännöllisesti SOL Cityssä eli konsernin värikkäästi sisustetussa pääkonttorissa.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

OL-konserni polveutuu jo vuonna 1848 perustetusta Lindström Oy:stä. SOL:n 90 luvun alussa perustanut Liisa Joronen tunnetaan oppimisen ja ihmisen kehittymisen puolestapuhujana. Yrityksessä onkin aina koulutettu ja kouluttauduttu ahkerasti. SOL-konsernilla on paljon omaa koulutustoimintaa. Oma koulutus on rakennettu niin, että siitä voi sisällyttää osia näyttötutkintokoulutuksiin. Koulu tuskaa ri alkaa perehdyttämisestä ja jatkuu läpi SOL-uran. – Viime vuosina koulutusta on kehitetty entistä enemmän tutkintotavoitteiseen suuntaan. Moniin asiakkuuksiin määritellään nykyisin palveluhenkilökunnan koulutustaso, joten tutkintotavoitteisuudesta on tehty yrityksessä vahva linjaus, kertoo henkilöstön kehityksestä vastaava johtaja Merja Oljakka. – Palvelutehtävien vaatimustaso on noussut ja työtehtävät ovat monipuolistuneet. Nyt tarvitaan moniosaajia, pesulapalveluista vastaava johtaja Elina Jalonen lisää.

Tässä on meneillään aurinkoinen työpaikkaohjaajakoulutus, johon osallistuivat Tiina Lehtola-Ruuska (vas.), takana Maini Virokannas, Hannele Flinkman, Tarja Kumpulainen ja Pauliina Melamies.

Oljakan ja Jalosen mukaan koulutus lisää henkilöstön sitoutumista ja motivaatiota työhön. Tutkinnon saaminen vaikuttaa usein myös palkkaukseen. SOL-konsernissa on Suomessa yhteensä yli 8 000 työntekijää, jotka osallistuivat 14 000 päivän ajan koulutukseen vuonna 2012.

Usein tutkintoon johtavat koulutukset järjestetään oppisopimuskoulutuksena, jolloin mukana järjestämisessä on Keudan osalta myös oma oppisopimuskeskus. Se järjestää SOL:ssa myös työpaikkaohjaajakoulutuksia, sillä ohjaajan rooli on luonnollisesti tärkeä työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa.

Siivousta ja tekstiilihuoltoa Keudan kanssa SOL aloitti yhteistyön yli vuosikymmen sitten, kun siivouspalveluihin tarvittiin venäjänkielistä koulutusta monikulttuurisuuden lisääntyessä. Irina Ovaska Keudasta aloitti koulutukset ja vetää edelleen SOL-ryhmiä viikoittain. Nykyisin SOL:ssa nähdään usein myös Keudan aikuisopiston toinen kouluttaja Hilkka Koskinen-Vairio. Tekstiilihuollon puolella yhteistyö on myös vakiintunutta ja Keudan opetuspesula on monelle sollilaiselle tuttu. Siellä sollilaisia kouluttaa Sari MallatAhola. Tällä hetkellä Keudan järjestämissä koulutuksissa on SOL-konsernista vuosittain yhteensä 70–80 opiskelijaa.

Yhdessä kohti tulevaisuutta Keudan SOL-yhteistyötä on viime aikoina tiivistetty perustamalla sille oma ohjausryhmä, jonka kautta palaute kulkee molemmin puolin joustavasti. Ohjausryhmän tarkoituksena on myös ennakoida tulevaisuuden haasteita alalla ja suunnitella niihin vastaavia koulutuksia jo hyvissä ajoin. – Kiinteistöpalvelualan tutkinnot ovat vielä varsin tuoreita, joten kehitämme yhteisiä toimintamalleja jatkuvasti, Keudan aikuisopiston toimialapäällikkö Outi Komi sanoo. Yhteisenä tavoitteena on kehittää alan tutkintoja ja koulutusjatkumoa koko ajan toimivampaan suuntaan ja samalla edistää myös palvelualojen vetovoimaisuutta. Lue seuraavalta aukeamalta SOL:ssa työskentelevän Naila Mussan haastattelu!

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuvat Heli Vastamäki

Keudan aikuisopistossa kartoitettiin opiskelijoiden kansallisuudet ja äidinkielet. Huomattiin, että kansainvälistyminen on todellinen trendi meilläkin: vaikka opetuskielenä on suomi, on 11 prosentilla opiskelijoista jokin muu äidinkieli. Eri äidinkieliä opiskelijoilla on suomen lisäksi kokonaista 24 ja kansallisuuksia saman verran. Naila ja Edicarla kertovat seuraavassa omat koulutustarinansa.

Keudan aikuisopistoon

mahtuu kieliä ja kansallisuuksia YK-taustalla hotelliuralle Naila Mussa päätyi muuttamaan kotimaastaan Azerbaidžanista Suomeen kuusi vuotta sitten. Syynä oli ”se oikea”, arabitaustainen mies, joka on asunut kylmässä pohjolassa jo kolme vuosikymmentä. Naila on alkuperäiseltä ammatiltaan englannin opettaja, mutta viimeiset kymmenen vuotta ennen Suomeen muuttoa hän työskenteli kotimaassaan

YK:n palveluksessa. Hän teki sosiaalityötä pakolaisten parissa. – Olin töissä pääkaupungissa Bakussa naisten kehittämiskeskuksessa, jossa järjestettiin ohjelmaa myös lapsille äitien opiskellessa. Suomeen lähteminen oli iso päätös ja ensimmäinen talvi tuntui toivottoman kylmältä, mutta nyt Naila tuntee itsensä jo suorastaan suomalaiseksi. Tarmokkaasti hankittu kielitaito auttaa täs-

sä paljon. – Heti Suomeen tultuani tajusin, että minun on pakko oppia kieli tai mistään ei tule mitään. Kun olin saanut paperini kuntoon, menin kymmenen kuukauden kielikurssille. Pääsin työharjoitteluun hotelliin ja päätin jäädä sinne töihin, että oppisin lisää suomea asiakaspalvelussa. Kerrossiivoojana Naila ei tosin mielestään päässyt tarpeeksi asiakkai-

Kouluttaja Jaana Silvast opastaa Edicarlaa (vasemmalla) ja hänen opiskelutovereitaan lautasliinojen taittelussa.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

den kanssa tekemisiin. Hänet huomattiin Kampin Radisson-hotellissa tarmokkaaksi ja osaavaksi naiseksi, joten hän alkoi vähitellen saada paljon muitakin tehtäviä. Naila kertoo, että on aina ollut halukas kehittämään itseään ja kouluttautua. Hän saikin työnantajaltaan luvan osallistua Keudan aikuisopiston järjestämään koulutukseen, josta valmistui syksyllä 2012 siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkintoon. Koulutus kesti puolitoista vuotta ja sen loppupuolella Nailan työnantajaksi vaihtui SOL, kun osa hotellin palveluista ulkoistettiin yhtiölle. Naila on erittäin tyytyväinen Keudan koulutukseen. Hän kertoo saaneensa palvelualan ammattitaitoaan ja myös kielitaitoaan parannettua koulutuksen aikana aimo harppauksen. Nyt Nailan

tittelinä hotellissa on palveluohjaaja ja tavoitteena on päästä alalla ja uralla vielä eteenpäin. – Vaikka työskentelen ihan erilaisessa tehtävässä kuin kotimaassa, en enää halua vaihtaa alaa, sillä rakastan asiakaspalvelua. Kuten Naila sen viisaasti ilmaisee: ei ole väliä missä ja mitä työkseen tekee, vaan miten työnsä tekee.

Brasilian lämmöstä ravintolaalalle Suomeen – En ole ujo, sanoo brasilialainen Edicarla Salo ja pulputtaa estottomasti suomen kielellä nauraen päälle valloittavasti. – Välillä Suomessa pitää miettiä, että puhunko vieraille ihmisille liiankin helposti. Olen kaupassa työharjoittelussa tällä

”Toivon pääseväni valmistumisen jälkeen aluksi päivätöihin, vaikka päiväkotiin tai kouluun, sillä iltaisin haluan viettää aikaa perheen kanssa.”

Azerbaidžanilainen Naila nauttii nykyisestä työstään hotellissa, vaikka on taus taltaan opettaja ja YK:n sosiaalityöntekijä.

hetkellä ja juttelen tosi mielelläni asiakkaiden kanssa. Brasiliassa kampaamoyrittäjänä toimineen Edicarlan toi Suomeen kuusi vuotta sitten rakkaus suomalaiseen mieheen. Perheessä on nykyisin myös pieni tytär. Suomeen tultuaan Edicarla kävi kielikurssin ja oli jonkin aikaa siivoustöissä. Sitten hän kuuli Keudan järjestämästä, maahanmuuttajille suunnatusta talouskoulusta ja haki mukaan. Järvenpäässä asuva Edicarla tykästyi oppilaitokseen ja koulutukseen niin paljon, että päätti jatkaa opintojaan. Nyt hän opiskelee Keudan aikuisopistossa kokiksi. – Toivon pääseväni valmistumisen jälkeen aluksi päivätöihin, vaikka päiväkotiin tai kouluun, sillä iltaisin haluan viettää aikaa perheen kanssa. Edicarla kehuu lämpimästi Keudassa saamaansa koulutusta ja erityisesti kouluttajia, jotka huolehtivat paitsi opettamisesta, myös opiskelijoidensa pärjäämisestä muuten. Brasiliaan hän ei enää kaipaa. – Kun viime kesänä olimme siellä lomalla, lähdimme takaisin Suomeen paljon aiottua aikaisemmin, sillä siellä oli aivan liian kuuma! Sopeutumista uuteen kotimaahan on auttanut paljon myös tiivis brasilialaisyhteisö ja se, että sekä Edicarlan veli että sisko ovat muuttaneet Suomeen. Isosisko on myös kokki, veli taas pyörittää omaa yritystä. – Äiti pitäisi vielä saada tänne, Edicarla suunnittelee.

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat KEUDAN KAMPANJA

Oletko 20-29-vuotias ja vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa? Tai onko tuttavapiirissäsi nämä tunnusmerkit täyttäviä henkilöitä? Nyt olisi Keudassa tarjolla sopivaa koulutusta tarjolla eri aloilla.

istuk sia d to a t e ja i e a s s lu Elämänko u

opiskelu kannattaa ai K eudan aikuisopiston ja Keudan oppisopimuskes kuksen Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan haetaan tällä hetkellä yllä kuvatun kohderyhmän edustajia täydentämään kertynyttä työkokemustaan alan koulutuksella. Myös alan vaihtaminen onnistuu. Keudan aikuisopistolle on myönnetty ohjelmaan 80 opiskelijapaikkaa, Keudan oppisopimukselle 84.

Parempaa liksaa Sekä elämän- että työkokemus on eduksi kaikissa ammateissa, mutta ammatillinen tutkinto antaa turvaa myös tulevaisuudessa. Se voi taata pysyvämmän työn ja joskus paremman palkan. Opiskelu aikuisopistossa on joustavaa ja onnistuu myös työn ohessa. Oppisopimuksella voi suorittaa kaikkia mahdollisia tutkintoja ja myös osatutkintoja.

Keudan aikuisopiston tarjonnasta suosittelemme erityisesti seuraavia tutkintoja tai tutkinnon osia: Hyvinvointialat • Koulunkäynnin ja aamu- ja ilta päivätoiminnan ohjauksen at • Perhepäivähoitajan at Kulttuuri- ja media-ala • Audiovisuaalisen viestinnän at

Luonnonvara- ja ympäristöala • Maatalouskoneasentajan at • Puistopuutarhurin at (Viheralueiden ylläpito-tutkinnon osa) • Viljelypuutarhurin at (Luonnon mukainen tuotanto-tutkinnon osa) Palvelualat • Suurtalouskokin at • Laitoshuoltajan at • Tekstiilihuollon at Tekniikan ja liikenteen ala • Maalarin at • Varastoalan at • Talonrakennusalan at

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

ina! ssa Netissä osoittee uoretaikuiset /n .fi www.keuda ainen aikuis voi testata, mill samalla osal opiskelija on ja in ar vontaan. listua iPad min

Lähetä kortti kaverille Keuda on mainostanut Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa muun muassa Facebookissa ja radiossa. Kampanjaa liittyviä räväköitä postikortteja on jaossa Minimoin kautta kahviloissa ja ravintoloissa pääkaupunkiseudulla. Keuda jakaa niitä myös itse eri toimipisteissään ja tapahtumissa. Lähetä siis kortti koulutusta vailla olevalle kaverille!

Kiinnostuitko? Kysy lisää opinto-ohjaajiltamme tai oppisopimuskeskuksesta: • Päivi Nevalainen (hyvinvointialat) 050 441 9928, paivi.nevalainen@keuda.fi • Jukka Maja (luonnonvara- ja ympäristöala) 050 414 5678, jukka.maja@keuda.fi • Ulla-Riitta Kara (muut alat) 050 430 2753, ulla-riitta.kara@keuda.fi • Satu Matikainen (oppisopimus) 050 415 0967, satu.matikainen@keuda.fi • Helena Koivisto (oppisopimus) 040 174 5500, helena.koivisto@keuda.fi

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuva Heli Vastamäki

Keudan aikuisopistossa on tällä hetkellä meneillään useita työvoimakoulutuksia. Pasilan koulutusyksikössä on keväällä 2013 ensimmäisen kerran aloitettu LUOVA – kulttuurin ja luovien alojen monialakoulutus. Seuraava ryhmä otetaan sisään ensi syksynä.

Potkua luovalle uralle

UOVA:n tavoitteena on pa rantaa luovien alojen (au diovisuaalinen, graafinen, taideteollinen ja viestintä ala) työnhakijoiden mahdollisuuksia sijoittua työelämään. Noin puoli vuotta kestävän koulutuksen aikana osallistujat oppivat uutta ja päivittävät osaamistaan alalla. Koulutuksessa painotetaan työelämälähtöistä oppimista ja yritysharjoittelujakso on oleellinen osa koulutusta. LUOVA-koulutukseen on aluksi kym menen päivän hakuvaihe, jonka aikana kartoitetaan hakijoiden osaaminen ja koulutustarpeet. Lopuksi valitaan koulutuksen varsinaiset osallistujat.

Tilaisuus näyttää kyntensä Keväällä aloittaneen ensimmäisen LUOVA-ryhmän Anne Hassisella, Marja Laosmaalla, Emmi Kajanuksella ja Emmi Luhtavaaralla oli kevään

viimeisenä lähiopetuspäivänä vain hyvää sanottavaa kurssin sisällöstä. Erityiskiitoksen sai kouluttaja Riitta Granathin vetämä työnhaku- ja esiintymistaidon koulutus. Koulutuksen vastuukouluttajana on toiminut Juha Vanhanen. Kevään kurssin ajankohdan he kokivat työharjoittelujakson kannalta hieman haasteelliseksi. Kaikki olivat kuitenkin löytäneet hyvät harjoittelupaikat ja odottivat innoissaan uusien taitojen oppimista ja tilaisuutta näyttää osaamisensa potentiaaliselle työnantajalle.

Kovan kilpailun ala Naisnelikolla on rutkasti alan koulutusta, useilla heistä jo parin tutkin non verran, ja työkokemustakin on kertynyt. Haasteena on tällä hetkellä luovien alojen vaikea työtilanne: kilpailu työpaikoista on todella kovaa. Opiskelijat kertoivat myös, että työvoimahallinnossa tunnetaan luovia

aloja huonosti, joten työnvälitys tökkii. Vuosikymmeniä graafisen suunnittelun ja viestinnän parissa työskennellyt Anne kertoo törmänneensä työnhaussa viisikymppisiin naisiin kohdistuviin ennakkoluuloihin. – Meistä ajatellaan, että emme seuraa aikaamme, mutta ainakaan minun kohdallani se ei pidä paikkaansa. Löysin esimerkiksi työharjoittelupaikan LinkedInin avulla. Me viisikymppiset olemme hyvää työvoimaa, sillä meillä on kokemusta, mutta ei yleensä enää pieniä lapsia, jotka sitoisivat tiettyihin työaikoihin. Emmi Luhtavaara opiskeli viestintää Espanjassa ja on huomannut työnantajien joskus vieroksuvan ulkomaista koulutusta. Toinen Emmi opiskeli kulttuurituottajaksi, mutta ei päässyt alansa töihin ja lähti opiskelemaan lisää. Nyt siis luovan alan työnantajat huomio: osaavia ja motivoituneita työntekijöitä on tarjolla!

Anne Hassinen, Marja Laosmaa, Emmi Kajanus ja Emmi Luhtavaara ovat Keudan ensimmäisessä LUOVA-ryhmässä.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Jannen työhuonetta koristavat oman pojan piirrokset.

• teksti ja kuvat Maarit Tiala

Kouluttaja Janne Huittinen on käynyt useita logistiikkaalan työelämänjaksoja. Jaksot ovat käsitelleet muun muassa aika-taulutettuja postinkuljetuksia (DHL), jätepakkaus- ja kierrätyskuljetuksia (Lassila & Tikanoja), puutavaran kaukokuljetusta tehdaskuljetusten raaka-ainejalostukseen (Leo Koikkalainen Oy) ja elintarvikelogistiikkaa (Lappeenrannan Kuljetus Oy).

Kouluttajakin oppii uutta

-A

ntoisaa. Olen ollut oike- assa työssä, jossa näkee, että kuorma-auton ja yh distelmäajoneuvon kul jettaja tekee paljon muutakin kuin vain ajaa autoa. Työssä tarvitaan omaa aktiivisuutta, sillä huomioitavaa on paljon. Esimerkiksi lastin tarkistus, kuorman sitominen ja Euroopan sosiaalilainsäädäntö määrittelevät ajo- ja lepoajat, sillä digitaalinen sirukortti rekisteröi kaiken. Yrityksissä valmisteltavat ajojärjestelyt pitää tehdä huolella, sillä sakot ovat Suomessa ja Euroopassa suuria ajoajan ylitykseen nähden. Kuljettajan rooli yrityksen mainoksena ja toimijana on merkittävä.

Omien kokemustensa perusteella Janne suosittelee jokaiselle kouluttajalle ja opettajalle työelämäjaksoja. – On tärkeää olla ajan hermoilla, jotta opettajat itse osaisivat soveltaa nykypäivän tarpeita opettamisessaan, hän perustelee. Logistiikka-alan koulutus on muutoksessa, sillä uusia kuljettajia alalle ei saada riittävästi. Keudan koulutus on työelämälähtöistä ja opiskelijoilta saadaan hyviä palautteita. Tästä seuraa, että yritykset ja muut toimijat saavat hyviä työntekijöitä valmistuneista opiskelijoista. Työelämänosaamisen kehittäminen kuuluu Urakka-projektiin, joka on ESR-

rahoitteinen hanke. Kouluttajien työelämävaihdot tarjoavat kouluttajille tilaisuuden päivittää osaamistaan ja ammattialansa nykytilanteen tuntemusta. Jaksojen myötä päästään myös luomaan suhteita alan yrityksiin ja muihin toimijoihin.

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuva Heli Vastamäki

Haaveiletko työstä kulttuurin parissa, mutta et ole vielä löytänyt omaa tapaasi ansaita elantosi? Keudan Pekka Halosen akatemian kansanopistolinja voi olla sinulle hyvä vaihtoehto. Kansanopisto voi myös tarjota pidempään työelämässä olleelle mahdollisuuden osaamisen vahvistamiseen ja luovaan hengähdystaukoon.

Vuosi kansanopistossa

vahvistaa siipiä

antaalainen Marjut Antti lainen ja Tuusulan Kello koskella asuva Milja Salo nen ovat juuri käyneet lop puun kansanopiston kuvataiteen ja visuaalisen viestinnän linjan. Molemmat päättivät vuosi sitten ylioppilaaksi tulon jälkeen lähteä kansanopistoon vahvistamaan kuvallista osaamistaan ja omaa tapaansa ilmaista. Molemmat ovat harrastaneet kuvataiteita jo pitkään ja valikoituivat kan-

sanopistolinjalle visuaalisuutta mittaavan pääsykokeen kautta. Tänä keväänä, vajaan vuoden kansanopisto-opiskelun jälkeen, he osallistuvat taidekorkeakoulujen pääsykokeisiin paljon itsevarmempina kuin vuosi sitten. Marjutin ensisijaisia mielenkiinnon kohteita on graafinen suunnittelu ja kuvitus. Milja on kansanopisto-opiskelun aikana löytänyt vanhan suosikkinsa maalaamisen rinnalle kuvanveiston, ja toivoo löytävänsä tulevaisuudessa luo-

vaan alaan liittyvän työpaikan. Yhtenä uravaihtoehtona hän pitää opettamista.

Maksuihin saa tukea Pekka Halosen akatemian kansanopisto ei ole sisäoppilaitos, vaan useimmat opiskelijat asuvat omassa kodissaan Keski-Uudellamaalla tai pääkaupunkiseudulla. Muutamat kauempaa tulevat ovat majoittuneet oppilaitoksen yhteydessä oleviin asuntoihin. Kansanopistokoulutus on maksul-

Kansanopistolinjoje n opiskelijoilla on use in hyvin erilaiset tausta t. Miljan ja Marjutin mie lestä se on suuri rikk aus.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

lista (70 euroa viikossa), mutta opintotuen lisäksi kansanopistossa opiskelevien on mahdollista saada niin sanottua opintosetelietua, joka kattaa lähes puolet maksusta. Marjut ja Milja kokevat saaneensa maksuillensa katetta kansanopistovuoden aikana. – Opintokokonaisuus on ollut todella laaja. Olemme päässeet kokeilemaan esimerkiksi metalligrafiikkaa ja jopa kirjansidontaa! Vajaan vuoden mittainen kansanopistolinja päättyy kevätnäyttelyyn. Keudan kansanopistolinjoista vastaava lehtori Elina Leppänen sanoo, että ryhmänäyttelyn järjestäminen on itsessään tärkeä oppimiskokemus kansanopistoopiskelijoille. Muutoinkin opiskelu kansanopistossa on nimenomaan tekemistä, ei niinkään teoriaa ja lukemista.

Syventävä linja edistyneille Kuvataiteen ja visuaalisen viestinnän linjan lisäksi Pekka Halosen akatemian kansanopistossa pyörii vuosittain neljän kuukauden mittainen kuvataiteen syventävä linja (syksyllä) ja sen jälkeen jatkava vajaan kolmen kuukauden teemallinen linja (keväällä). Nämä linjat on tarkoitettu taiteen perusopetusjakson työväen- ja kansalaisopistoissa käyneille tai muille edistyneille tekijöille. Usein näillä kansanopistolinjoilla opiskelevat pitävät taukoa työelämästä tai ovat eläkkeellä.

Hae kansanopistoon! Kuvataiteen ja visuaalisen viestinnän linjalle haetaan 12.8. mennessä ja koulutus alkaa 9.9. Pekka Halosen akatemian kansanopistossa alkaa syksyllä 2013 avoin yliopisto-opetus yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Opintokokonaisuudet liittyvät taidehistoriaan ja -kasvatukseen. Opetus Keudan Kirkkotien tiloissa Tuusulassa iltaisin. Ilmoittautumiset viimeistään 28.8.2013 opintosihteerille p. 050 415 0804 tai marjo.dahlsten@keuda.fi. Katso lisätietoja www.keuda.fi/kansanopisto

Keudan aikuisopistossa on tyytyväisiä opiskelijoita Reilun vuoden itsenäisenä toimineen Keudan aikuisopiston opiskelijoille tehtiin alkuvuodesta 2013 opiskelijakysely. Siinä tiedusteltiin opiskelijoiden tyytyväisyyttä monenlaisiin opiskeluun liittyviin asioihin, esim. opetuksen laatuun, välineisiin, arviointiin, ilmapiiriin ja vaikutusmahdollisuuksiin.

astauksia kyselyyn saatiin mukava määrä, yhteensä 642. Kyselyn perusteella opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä Keudan aikuisopistoon. Asteikolla 1–5 Keudan aikuisopisto sai kokonaisarvosanan 4,02 (vuonna 2012 3,92). Alin väittämäkohtainen keskiarvo oli niinkin hyvä kuin 3,53, väitteenä ”vaikutusmahdollisuuteni toimipisteen toimintaan ovat hyvät”. Tähänkin asiaan on tartuttu: keväällä järjestettiin aikuisopiston ensimmäinen opiskelija-

foorumi, jossa eri toimialoja edustavat opiskelijat pääsivät keskustelemaan ja tuomaan näkemyksiään esille. Kaikkein tyytyväisimpiä Keudan aikuisopiston opiskelijat olivat opiskeluilmapiiriin (ka 4,39) ja opintojen hyödyllisyyteen (4,37). Myös kouluttajien ammattitaitoon opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä keskiarvolla 4,34. Toimialakohtaisesti tyytyväisimmät opiskelijat ovat kulttuuri- ja media-alalla (kaikkien arvioiden ka 4,12) ja palvelualalla (4,10).

Sibeliuksenväylän yksikkö uusi kestävän kehityksen sertifikaatin • teksti Eira Bani

eudan ammattiopiston Sibe liuksenväylän koulutusyk sikkö uusi 8.5.2013 Kestävän kehityksen sertifikaattinsa. Sertifiointi on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Keväällä 2010 Sibeliuksenväylän yksikkö sai Kestävän kehityksen sertifikaatin Suomen ensimmäisenä ammatillisena oppilaitoksena ja nyt kolme vuotta myöhemmin yksikkö uusi sertifikaattinsa jälleen ensimmäisenä. Sibeliuksenväylän koulutusyksikön kestävän kehityksen työryhmä laatii vuosittain henkilökunta- ja opiskelijakyselyjen pohjalta keke-suunnitelman. Suunnitelmaan valitaan lukuvuoden painopistealueet ekologisen ja talou-

dellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoista. Yksikön toiminnassa kuluvan lukuvuoden aikana toteutettiin peräti kahdeksaa teemaa, kun vaatimuksena sertifioinnin ylläpitämiseen on noin kaksi teemaa vuosittain. Kahdeksan teeman toteuttaminen on mahdollista, kun suurin osa teemoista on vakiintunut jo arjen toimintatavoiksi. Auditointia varten yksikössä tehtiin itsearvioinnit sertifioinnin jälkeisiltä lukuvuosilta koulutusaloittain ja täten varmistettiin, että toiminnan taso kaikissa kriteerien osissa on pysynyt samalla tasolla edelliseen auditointiin nähden tai mahdollisesti parantunut.

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Maarit Tiala ja Heli Vastamäki • kuva Heli Vastamäki

Eira Storm eläkkeelle yli 40 Keudavuoden jälkeen ”Eira on

ira Storm opiskeli Järven pään ammattikoulussa 1964– 66. Kolme vuotta myöhem min hän palasi taloon töihin ja on siitä asti pysynyt uskollisesti kuntayhtymän palkkalistoilla, vieläpä samassa toimipaikassa Järvenpään Wärtsilänkadulla. Nyt ravitsemispäällikkö on jäämässä eläkkeelle. Keittäjäksi valmistuttuaan Eira kulki vuoden töissä Helsingissä ja lähti sitten vuodeksi suurtalouskokin täydentäviin opintoihin Tikkurilan ammattikouluun. Sen jälkeen hän työskenteli lyhyen aikaa Kellokosken sairaalan keittiössä sekä eineskeittiöllä, kunnes haki keittäjäksi vanhaan opinahjoonsa ja tuli valituksi. positii”Eira on pienen ihmisen asialla nkin avie vak ssa lma äku silm e vinen pilk pi.” tyyp on tkat Mu sä. ydes yhte asioiden

Eira on viihtynyt työssään niin hyvin, että on harkinnut työpaikan vaihtoa yli 40 vuoden aikana tosissaan vain kerran. – Silloin minulle tarjottiin omalta työpaikalta vapautuvaa ravitsemispäällikön paikkaa ja luovuin ajatuksesta lähteä kuntayhtymästä. Positiivinen palaute ruokailijoilta on yksi syy viihtyä työssä. Vaikka paljon muuta puhutaan, ovat useimmat ammatillisen koulutuksen opiskelijat edelleen sitä mieltä, että ruokatunti on päivän paras tunti ja ilmainen kouluruoka maistuu heille.

”Arvostan Eirassa piirre ttä, että jos ei jotain asiaa tiedä tai osa a, niin siitä otetaan selvää. Asi at hoituvat aina eteenpäin. Hyvä työ kaveri.”

Sirpa Velin-Änges lev

ä, keittiöesimies

nhoitaja

Maarit Viitamäki, toimisto

”Eira on ehdottoma sti toiminnan nainen. Eira sitoutuu kaikkeen mihin ryhtyy. Osaa arvostaa vapaa-aikaa ja rentoutua työstä.”

Iiris Kauneela, ruo

kapalvelupäällik

kö

”Hiihtoreissujen päivämatk ojen pituudessa Eira kilpailee por ukan ykkössijasta. Eikä saanut muita mukaansa, kun 40 kilometrin hiihtore issulla puolessavälissä kävi avanno ssa.” Antero Velling, turvalli

suuspäällikkö

hyvä JH L:n päälu Asialline ottamusm n. Ensin ies. kysyy ja si keskustell tten aan ratk aisu yhte istyönä.” Hannu L aurila,

talous-

ja hallin

tojohta

en eikä menet”Eira oli tosi rauhallin n junioreiden tänyt hermojaan meidä tuulella.” kanssa. Ja aina hyvällä inen opiskelija

Terhi Marttinen, ent

Luottamustoimia ja vapaa-ajan rientoja Eira on toiminut kuntayhtymässä entisen KTV:n, nykyisen JHL:n luottamusmiehenä jo vuodesta 1971. Hän on ollut mukana vaikuttamassa muun muassa ruoka- ja siivouspuolen henkilökunnan sosiaalitilojen parantamiseen ja yhtenäisten työasujen hankintaan. Eira on ollut muutamaan otteeseen henkilökunnan edustajana Keudan yhtymähallituksessa. – Se on ollut hyvä kanava kuulla, mitä Keuda-tasolla suuremmassa mittakaavassa päätetään. Eira on aina ollut aktiivisesti mukana kuntayhtymän henkilökuntaneuvoston järjestämässä toiminnassa aina lentopallosta ja Finlandia-hiihdoista konsertteihin ja retkiin.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuvat Elina Karvinen-Hakala ja Heli Vastamäki

Keudan Taitajat valmistautuivat ylittämään itsensä Keudasta pääsi tänä keväänä 13 opiskelijaa nuorten ammattitaidon SM-kilpailun eli Taitajan finaaliin. Kilpailutapahtuma järjestettiin 14.–16.5. Joensuussa.

eudan ammattiopiston Jär venpään Sibeliuksenväylän koulutusyksikössä Taitaja aiheutti varsinaista vipinää kevääseen: sieltä pääsi kaksi opiskelijaa ravintolakokki-lajin kahdeksan finalistin joukkoon. Mikään muu oppilaitos ei yltänyt yhtä vahvaan edustukseen tänä vuonna. Mikko Pynnönen ja Dani Hänninen treenasivat koko kevään ahkerasti opettajiensa Elina Karvinen-Hakalan ja Arto Oinosen johdolla. Huhtikuun lopulla finalistit tekivät harjoituslounaan ja itse olin niiden onnekkaiden joukossa, jotka pääsivät siitä nautiskelemaan. Mikon ja Danin tekemät ateriakokonaisuudet tarjoiltiin toinen toiselle ja toinen toiselle puolelle pöytää. Välillä uhkasi ruokailijoiden kesken iskeä annoskateus puolin ja toisin. Taitaja-tehtävistä tiedetään ennak-

koon jonkin verran, esimerkiksi harjoituslounaalla nautitusta ateriasta tiedettiin etukäteen alkuruuan raaka-aine hauki, pääruuan villisika ja jälkiruuan valkosuklaa sekä lakka. Tehtävästä kuitenkin muuttuu aina 30 % paikan päällä. Ruokien raaka-aineet ovat tarkoituksellisesti haastavia, mutta Mikko ja Dani olivat onnistuneet taikomaan niistä suussa sulavat ja hyvinkin erilaiset ja erinäköiset kokonaisuudet. Juuso Hynninen sai kultaa Taitajista.

Taitavaa ruuanlaittoa Keudan opetuskeittiössä.

Keudalaisille neljä mitalia Taitajista • kultaa: Juuso Hynninen (talonrakennus, kirvestyöt) • hopeaa: Santeri Vartia (talon rakennus, muuraus ja laatoitus) • hopeaa: Mikko Pynnönen (ravintolakokki) • pronssia: Hannu Jaakkola (verkkosivujen tuottaminen)

Keudan Taitaja-joukkue 2013: Joona Raitisoja (vas.) (huonekalupuuseppä), Juuso Hynninen (talonrakennus, kirvesmiestyöt), Santeri Vartia (talonrakennus, muuraus ja laatoitus), Markus Häkkinen (tietokoneet ja verkot), Hannu Jaakkola (verkkosivujen tuottaminen), Mikko Pynnönen (ravintolakokki), Miko-Markus Moilanen (tietojenkäsittely), Teemu Aalto (matkailu), Pinja Mähönen (matkailu), Elli Keitaanranta (vaatteen valmistus), Anna Pyökkilehto (viherrakentaminen) ja Dani Hänninen (ravintolakokki). Kuvasta puuttuu Sini Hirvonen (viherrakentaminen).

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuvat maarit tiala ja Heli Vastamäki

Keudaan eniten

s r a t s U SAK ! a j e l a mit Keuda – kulttuurin kehto! Näin on pääteltävä, sillä meillä oli suurin joukkue huhtikuussa ammattiin opiskelevien kulttuurikisoissa Lahdessa.

ivesarjoissa nähtiin yhteensä 92 Keudan ammattiopiston opiskelijaa. Lisäksi en nakkosarjoihin osallistui 39 opiskelijaa. Suurin joukkue ja suurin mitalisaalis! Tu lokset puhuvat puolestaan. Ensi vuonna lähdetään Vaasaan tekemään vähintään yhtä hyvä tulos. Baby Born esiintyi räväkästi ja hopeaa tuli bändisarjasta.

Niko Reinikaisen karaoken kultamitali on todella kova saavutus.

Matkailualan opiske lijoiden ryhmä Dream Travel lers sai Talentista hopeaa ja lausunnasta pronssia. Vierail evana tähtenä Keuda Sam makko.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Gallu

• teksti ja kuvat Maarit Tiala

Millainen on hyvä opettaja?

Tanssin huumaa! Tinna Pehkonen (ke skellä, punaiset kengät ) revitteli kunniamainin nan arvoisesti.

Karaoke 1. sija: Niko Reinikainen kunniamaininta: Jimi Herttuainen Lauluyhtyeet ja laulukuorot 2. sija: Dream Drop Girls Soitinyhtyeet ja bändit 2. sija: Baby Born Näytelmät 2. sija: Keudan Näyttisunelmia Talent 2. sija: Dream Travellers

Lausunta ja runot 3. sija: Dream Travellers

Irmeli Mäkelä, opettaja, Nurmijärvi

Hyvä opettaja on ammattitaitoinen ja ymmärtää opiskelijaa sekä vaalii työrauhaa. Molemminpuolinen luottamus helpottaa opiskelu- ja työpäiviä.

Kuvataide/Mallin mukaan kunniamaininta: Joona Sassi Kansanlaulu-, konsertti-, ja hengellinen musiikki kunniamaininta: Jimi Herttuainen ( Jimi pääsi myös suositussa yksinlaulusarjassa 78 osallistujasta kuuden finalistin joukkoon.) Yksintanssi improvisoiden, tytöt kunniamaininta: Tinna Pehkonen

Ilona Antila, kouluttaja, palvelualat

Hyvä kouluttaja on innostunut opettamastaan aineesta. Kouluttajalla pitää olla halu olla ihmisten kanssa ja kiinnostus toisesta. Vuorovaikutus on tärkeää.

Ennakkosarjat: Grafiikka 1. sija: Sari Majander

kunniamaininnat: Meri Lindström, Juho Väliaho

Videot 2. sija: Artjom Totsenoi ja Ilari Poikonen

Maalaukset kunniamaininta: Tiina-Kaisa Korhonen

Runot 3. sija: Ira Saxlund

Sarjakuvat kunniamaininta: Tino Jansson, Sisko Korhonen Salla Tiirola ja Essi Taipale, leipuri-kondiittoriopiskelijat

Hyvä opettaja on lähellä opiskelijaa, mutta ei liian tuttavallinen. Ilmaisee aidosti kiinnostuksensa opiskelijaa kohtaan.

Dream Drop Girls val loitti ja hopeaa tuli! Ryh mä pääsi esiintymään my ös Lahti Hallin kavalkadi in.

Jutta Aalto, levyseppähitsaajaopiskelija

Hyvällä kouluttajalla on aikaa ja hän on kiinnostunut tekemästään työstä. On läsnä.

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

lsta

pa man

• kuva Anni Suvisuo

Kuo

Oppilaskuntatoimintaa kehittämässä

O Osuvaa oppilaskuntaman toimintaa! Kuva on Kuo järjestämästä laskiaisriehasta Saaren kartanosta.

len Katri Huhtanen, ykkösvuo den nuva-opiskelija. Opiske len siis nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Oli helppoa palata Keudaan opiskelemaan, kun olin valmistunut jo kuva-artesaaniksi Pekka Halosen akatemiasta. Opiskelu on mennyt nopeasti paksujen tehtävien kanssa ja välillä ihmettelen, miten tulinkaan ryhtyneeksi lisäksi Kuoman puheenjohtajaksi. Tämän kevään aikana olemme nimittäin suunnitelleet paljon erilaista toimintaa. Jatkamme valmistuvien oppilaiden leffailtaa ja toivomme saavamme siitä jatkuvan perinteen joka keväälle. Osallistuimme myös monien Keudan oppilaskuntien kesken Osku Ry:n kuulemistilaisuuteen viime kuussa Keravan Keskikadun koulutusyksikössä. Moni opiskelija sanoi paikan päällä, että tuntui kerrankin siltä, että joku kuunteli. Olen samaa mieltä!

Saimme materiaalit ja nyt pohdimme mahdollisuuksia siihen, voisiko jokaisen koulun oppilaskunta laatia keväällä tulevan vuoden kokouspäivät, jotta ne voisi sujauttaa lukujärjestykseen siten, ettei poissaoloja tulisi. Koska oppilaskuntatoiminnasta saa opintoviikon, se voisi olla hyvin toimivaa näin järjestettynä. Ja kesän tullen toivomme oppilaskuntien vastuuopettajilta jo vähän omien oppilaskuntien herättelyä ensi syksyä varten. Oppilaskuntatoimintaa pitää saada mainostettua ja herätettyä kaikissa Keudan koulutusyksiköissä. Juuri nyt emme ole edes ihan varmoja, onko kaikissa yksiköissä tätä toimintaa! Juuri starttaamassa oleva Aktiivisin Oppilaskunta -kisa voisi saada uudetkin halukkaat innostumaan toiminnasta. Kesää jo odotellen, Katri

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

inen

ala keud

• teksti ja kuva: MAARIT TIALA

a Tapa Kerttu Tattari

Nykyinen eläkeläinen, entinen lehtori, Mäntsälä Saaren kartano

”Ei ollut tarkoitustakaan muuttaa pois kun eläkkeelle siirtyminen tuli ajankohtaiseksi, sillä eläminen 32 vuoden aikana on juurtunut ystävien ja tuttujen myötä Saaren alueelle”.

ehtori Kerttu Tattari jäi eläkkeelle täytettyään 63 vuotta. Eläköitymistä edelsivät vuoden mittainen vuorotteluvapaa 58-vuotiaana ja osa-aikaeläkkeelle siirtyminen pari vuotta myöhemmin. Kerttu opetteli eläkkeelle siirtymistä pehmeän laskun kautta. Eläkepäiviin ovat tuoneet rytmiä tutut harrastukset: käsi- ja puutyöt, taimien kasvattelu, puutarhan hoito, verhoilu sekä kirjojen lukeminen ja kuuntelu jatkuvat edelleenkin. Myös ystävien tapaaminen ja auttaminen on luonnollinen osa Kertun elämää. Uusi harrastus on sen sijaan ompelu, jonka tuloksena Viipurin kehitysvammaisten kotiin vietiin taannoin kymmeniä pikkulasten vaatteita. Kerttu on edelleenkin kiinnostunut opiskelijoista ja heidän maailmastaan. – Keskustelupiiri eläkeläisten ja työssäolevien opettajien kanssa pitäisi säilyttää. Eläkkeellä on ollut aikaa miettiä, mitä on tehnyt oikein ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin. – Eläkkeelle jäädessä voi ottaa kellon pois kädestä – riittää, että tietää, millä vuosikymmenellä jokin on ollut. Koulussa aika on hirveän tiukalla. Lähes kaikkia asioita mitataan ajassa ja seuraava deadline on aina tiedossa. Sitä ajastaa elämäänsä koko ajan eteenpäin, jolloin ei kerkiä katsoa taaksepäin. Sen takia ei nähdä elämän perspektiiviä, Kerttu miettii. Kertulta tulee heti vastaus kysymykseen, mikä on tärkeintä nuorten opettamisessa. – Asenteen opettaminen niin, että opiskelija itse oivaltaa sen. Ei se ole niin, että ensimmäinen koulu olisi elämän tulevaisuus. Oppilaat ovat itseänsä varten opiskelemassa ja identiteetin kasvu ottaa aikaa. Ihmisellä pitää olla haaveita ja niiden toteutumiseen tarvitaan uskoa omaan osaamiseen. Uskon antaneeni opiskelijoille luottamusta omiin kykyihin, omaan osaamiseen. Kerttu muistelee ensimmäistä vuotta opettajan työssään. – Työ oli valtavan jännittävää ja pelottavaa. Sosiaalipolitiikka- ja kansantaloustunnilla nojasin aina peloissani liitutauluun, mahdollisimman kauas opiskelijoista. Kerran opiskelijat olivat todella innoissaan seuraavinaan opetustani. Tein jälleen kerran saman pakenemisliikkeen liitutaululle. Opiskelijat olivat liidunneet taulun reunan, joten takamukseni oli myös sen näköinen. Se oli selvä merkki opiskelijoilta, että nyt saa jännitys ja pelko loppua. Siitä eteenpäin kiersin aina opiskelijoiden keskellä pulpettirivien välissä. Seuraavan haasteen saa Herra Taitaja, Raimo Aatsinki Mäntsälän Lukkarinpolulta. Kerttu arvostaa Raimossa oppilaiden kanssa toimimista ja tuen antamista nuorille oman ammattitaidon esilletuomisessa. Taitaja-kilpailut ovat lisänneet ammatillisen koulutuksen arvostamista.

”Minun pitää päästä metsään aina, kun olen iloinen, surullinen tai kun asiat pohdituttavat. Siellä vaeltelu rauhoittaa. Syksyllä ja keväällä tulee käveltyä päivittäin metsässä marjastamassa, sienestämässä tai muuten vain nauttimassa. Kesän rituaaleihin kuuluu ensimmäisten kanttarellien löytäminen”, Kerttu kertoo.

Jatko-opinnot mielessä? Tule Keudan aikuisopistoon! Valmistuitko ammattiin? Onneksi olkoon! Muistathan, että Keudan aikuisopisto tarjoaa mahdollisuuksia jatkoopintoihin lähes kaikilla ammatillisen koulutuksen aloilla. Voit täydentää osaamistasi ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla tai lyhyemmillä opintokokonaisuuksilla. Keudan aikuisopisto kouluttaa pääasiassa Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Tuusulassa ja Helsingin Pasilassa.

Oletko 20-29-vuotias vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa? Katso mielenkiintoiset koulutusvaihtoehdot Keudan aikuisopistossa www.keuda.fi/nuoretaikuiset

Tutkintojen suorittaminen on mahdollista myös oppisopimuskoulutuksena Kysy lisää: Keudan oppisopimuskeskus, Kultasepänkatu 5, 2. krs, Kerava puh. 050 328 8522 tai 050 415 0823 oppisopimus@keuda.fi

AIKUISOPISTO Keuda - Työelämän taitaja

Kysy: aikuisopisto@keuda.fi