Keuda-lehti 1/13

Keuda Ke ski - U u d e n maan koul ut uskun tayhtymä n sidosr yh mä leh t i • 1 /20 1 3

2+1-malli

Opiskele kolmas vuosi oppisopimuksella Keudan opinto-ohjaajat vastaavat chatissa Virtuaaliolutta syntyy Keudassa

Työssäoppimisessa pääsee tekemään oikeita töitä

2

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Tässä numerossa 3 Jatkuvuus takaa toimivan omistajaohjauksen Pääkirjoitus 4

Koulutuskuntayhtymä osana ympäröivää yhteisöä Luottamushenkilöt tärkeässä roolissa

8

Ammattilaiseksi työssä oppimalla Yrittäjä Margit Lindholm ottaa työssäoppijoita aina, kun se on mahdollista

10

2+1-malli on hyvä vaihtoehto Syksyllä esitellään 2+1-malli, jossa kolmas vuosi suoritetaan oppisopimusopiskeluna

11 Aikuisopistossa käyttöön asiakkuushallintajärjestelmä 12 Uutisia 13

14

Valmiina kevään ja kesän kisoihin Keudalaiset kilpailevat ahkerasti Suomessa ja ulkomailla

16

Pelialan koulutusta nuorille ja aikuisille

17

Keudassa tehdään nyt myös virtuaaliolutta Ainutlaatuinen koko maailmassa

18

Chat asiakaspalvelun välineeksi Keudassa

19

Sama päämäärä yhteisissä tiloissa

20 Uutisia 22

Kuoman palsta Oppilaskunta Kuoma sai uuden hallituksen

23

Tapaa keudalainen Viheralan lehtori Jouni Käenmäki

Lukkarinpolulle saatiin hybridiauto Toyota Prius kasvattaa ammattitaitoa

12 Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on 620 ja liikevaihtomme vuonna 2012 oli 57 miljoonaa euroa.

8

16

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

18

Nro 1/2013, kevät 2013, 7. vuosikerta Julkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulu tuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä

55 A, 04400 Järvenpää

puh. 09 273 81

viestinta@keuda.fi, www.keuda.fi Päätoimittaja Kuntayhtymän johtaja

Hannu Heikkilä Toimitus Viestintäpäällikkö Heli Vastamäki ja

viestintäassistentti Maarit Tiala Taitto Zeeland / Tiina Valve Valokuvat Tiina Joensuu, Hannu Laurila,

Maarit Tiala, Vilma Vantola,

Heli Vastamäki Kansikuvassa Joona Viitaniemi Painopaikka Savion Kirjapaino Oy Painosmäärä 3 000

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Jatkuvuus takaa toimivan omistajaohjauksen

E

simiehenäni on toiminut 36

vuoden ajan johtokunnan tai

yhtymähallituksen puheen johtaja. Heitä on ollut yh teensä yhdeksän. Työskennellessäni vuosina 1977–1995 yksityisten säätiöiden ja valtion oppilaitoksissa olivat puheenjohtajat silloisten neuvontajärjestöjen johtajia. Muut johtokunnan jäsenet olivat elinkeinoelämän edustajia.

Sain heiltä nuorena, ja sitten vähän vanhempanakin rehtorina hyvää oppia yhteiskunnasta ja organisaatioiden johtamisesta.

Tuolloin jouduimme tulemaan toimeen huomattavasti vaatimattomammilla resursseilla kuin nykypäivänä. Hallinnon ja johtajan työ olikin jatkuvaa rahoituksen hakemista toimintaolosuhteiden parantamiseksi. Valtio oli siihen aikaan säästäväinen työnantaja. Kun valtion työmarkkinajohtaja palkka-Salminen aikanaan vieraili työpaikallani Saaren kartanossa ja keskustelimme alan palkoista, tokaisi hän, että ei näin upeassa ympäristössä työskentelevälle palkkaa tarvitsisi maksaa ollenkaan.

Vuonna 1996 siirryin Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän johtajaksi.

Kuntayhtymän 9-jäsenisessä yhtymähallituksessa on näiden vuosien kuluessa ollut 32 eri jäsentä. Yhtymähallituksen puheenjohtajina ovat toimineet Tapani Ranki Keravalta, Markku Pyykkölä Keravalta, Tuula Yli-Jaakkola Nurmijärveltä, Eero Seppänen Sipoosta ja Hans Kanerva Mäntsälästä. Jostakin syystä poliittiset puolueet ovat viime aikoina halunneet vaihtaa puheenjohtajan neljän vuoden välein. Viimeksi vaihtui myös koko yhtymähallitus. Tällä vauhdilla seuraavat yhtymähallitukset vaihdetaan jo kahden vuoden välein. Paljon puhuttu omistajaohjaus saattaa kärsiä jatkuvuuden puutteesta. Yhtymähallinnon jäsenten erittäin tärkeänä tehtävänä on toimia linkkinä ja viestinviejinä jä-

senkuntien ja kuntayhtymän välillä. Aikanaan oli rauhallisempaa, sillä kauppaneuvos Tauno Valo toimi hallituksen puheenjohtajana vuodet 1967–1988.

On upeaa todeta, että yhtymähallitukseemme ja yhtymävaltuuston johtoon on aina valikoitunut ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneita, tietäviä ja innostuneita ihmisiä. Heidän kanssaan on ollut ilo työskennellä. Yhtymävaltuuston pitkäaikainen järvenpääläinen puheenjohtaja Unto Siekkinen ja tuusulalainen Aarno Järvinen ovat olleet tietämyksensä ja osaamisensa lisäksi sanankäytön mestareita sekä suullisen että kirjallisen ilmaisun alalla.

Yhtymähallitus on vastannut ennen kaikkea kuntayhtymän strategisesta johtamisesta, johon viimeisellä hallituskaudella kuului myös suuri organisaatiomuutos. Monet aivan käytännön asiat, kuten talous- ja toimintasuunnitelmien valmistelu, viranhaltijoiden valinnat, laajat rakennushankkeet tai ammatillisen koulutuksen vuosittaisista aloituspaikoista päättäminen, kuuluvat hallituksen päätösvaltaan.

Uuvuttavinta työssä on valitusprosessien käsittely. Kuntasektori on ajanut itsensä kurjaan asemaan, jossa rekrytoinneista ja hankintapäätöksistä lähetetään vuosittain tuhansia valitusosoituksia. Aina löytyy niitä, jotka katsovat tulleensa väärin kohdelluiksi ja tekevät valituksen. Sitten valitukset pyörivät eri valitusasteissa vuosikausia. Kunnat ovatkin alkaneet muuttaa kuntayhtymiään osakeyhtiöiksi, koska niissä ei samaa ongelmaa ole. Voidaankin aiheellisesti kysyä, miksi samojen omistajien samaa työtä tekeviä organisaatioita koskevat täysin eri säännöt.

2000-luku on ollut ammatillisen koulutuksen kannalta loistavan kehityksen aikaa. Hakijamäärät ja opiskelijamäärät ovat kaksinkertaistuneet. Kasvu on tuonut mukanaan hyvän taloudelli-

sen tilanteen. Olemme saaneet yhdessä yhtymähallinnon kanssa nauttia opiskelijoidemme osaamisesta ja menestyksestä kotimaisissa Taitaja-kilpailuissa ja kansainvälisissä Skills-kilpailuissa. Hallinto on kiinnittänyt paljon huomiota samoihin asioihin, joihin maan hallituksen lanseeraama koulutustakuu pyrkii. Valmiutemme toteuttaa koulutustakuu on siten hyvä.

Keudan ammatilliset neuvottelukunnat ja ammattiosaamisen toimikunta ovat tärkeitä linkkejä yritysten ja koulutuksen järjestäjän välillä. Niissä on jäseninä kymmeniä pitkään arvokasta työtä hyväksemme tehneitä yrityselämän johtajia ja työntekijöitä. Mainitsisin erityisesti auto- ja logistiikka-alan todella pitkään neuvottelukunnissa vaikuttaneet yrityselämän ja yrittämisen kovat asiantuntijat hallituksen puheenjohtaja Tuukka Tuomisen Mäkelän Auto Oy:stä ja liikenneneuvos Raimo Stenvallin Kuljetus R. Stenvall Oy:stä.

Hannu Heikkilä Kuntayhtymän johtaja

3

4

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuvat Heli Vastamäki ja Vilma Vantola

Keudassa opiskelee vuosittain noin 7 000 opiskelijaa ja työntekijöitä on yli 620. Tässä eivät kuitenkaan ole kaikki keudalaiset: joukkoomme lukeutuu myös kymmeniä luottamushenkilöitä, jotka edustavat Keudan jäsenkuntia tai alueen yrityksiä.

Keudan toiminnassa on mukana iso joukko luottamushenkilöitä:

Koulutuskuntayhtymä osana ympäröivää yhteisöä Yhtymävaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa Keudan virallinen nimi on Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, ja sen jäsenkuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo sekä Tuusula. Jäsenkuntia edustaa kuntayhtymässä sen ylintä päätösvaltaa käyttävä yhtymävaltuusto. Valtuusto kokoontuu

kaksi kertaa vuodessa ja päättää isoista asioista, kuten kuntayhtymän hallintosäännöstä, vuotuisesta talousarviosta, tilinpäätöksestä ja kuntayhtymän kehittämissuunnitelmasta sekä virkojen perustamisesta.

Yhtymävaltuustoon valitsevat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Tuusulan kunta kukin neljä edustajaa,

Mäntsälän ja Nurmijärven kunnat kukin kolme, Sipoon kunta kaksi ja Pornaisten kunta yhden jäsenen sekä kukin jäsenkunta kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Koska viime syksynä järjestettiin kunnallisvaalit, on valtuusto tänä keväänä vaihtumassa.

Yhtymävaltuustoon 2013–2016 valitut henkilöt: Järvenpää: • Anna-Stiina Mutka (SDP), varajäsen Tiina Aalto • Mikko Vesterinen (VIHR), varajäsen Ossi Vähäsarja • Kristiina Vainikka (PS), varajäsen Jaana Siukola • Marko Koskela (KOK), varajäsen Paavo Peltosaari

Tuusula: • Irma Jokinen (TUPU), varajäsen Päivi Visuri • Aarno Järvinen (SDP), varajäsen Seppo Häyrinen • Leena Väyrynen (KESK), varajäsen Jukka Pöyhtäri • Kari Kinnunen (KOK), varajäsen Ulla Rosenqvist

Pornainen: • Jaakko Nurmi (SDP), varajäsen Tea Nieminen

Kerava: • Jüri Linros (KOK), varajäsen Jari Niskanen • Seppo Larmo (SDP), varajäsen Ulla Lahtinen • Eeva Vallius (VAS), varajäsen Juha-Matti Vuorensyrjä • Joanna Ovaska (VIHR), varajäsen Anna Mattila

Mäntsälä: • Matti Virtanen (KD), varajäsen Hans Hammert • Hans Kanerva (KOK), varajäsen Marjaana Manninen • Martti Nykänen (SDP), varajäsen Heli Hallikainen

Nurmijärven ja Sipoon valinnat olivat vielä tekemättä lehden mennessä painoon.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Yhtymähallitus on ohjaava työrukkanen Yhtymävaltuusto valitsee yhtymähallituksen, jossa on yhdeksän varsinaista jäsentä sekä kaikille heille henkilökohtainen varajäsenen. Valtuusto myös nimeää valituista jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Se valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää monin tavoin, esimerkiksi tekee sen puolesta sopimukset, mikäli ne koskevat koko kuntayhtymää tai merkitsevät sitoutumista talousarviovuotta pitempiaikaisiin taloudellisiin velvoitteisiin. Yhtymähallitus myös päättää kuntayhtymän johtajan, talous- ja hallintojohtajan, ammattiopiston rehtorin, aikuisopiston rehtorin, oppisopimusjohtajan ja toimialarehtoreiden virkaan ottamisesta.

Vuosina 2009–2012 yhtymähallituksen puheenjohtajana toiminut mäntsäläläinen opettaja Hans Kanerva kertoo yhtymähallituksen roolista ja Keuda-kokemuksistaan: ”Olin ollut pitkään Keudan yhtymävaltuustossa, mutta viime vaalikaudella lähdin ensimmäistä kertaa myös yhtymähallitukseen ja heti sen puheenjohtajaksi.

Tämä on ollut mielenkiintoinen nelivuotiskausi ja olemme tehneet isoja päätöksiä valtuuston luomien raamien puitteissa. Keudassa on luotu uusi yhtymästrategia sen seurauksena uudistettu organisaatiota. Lisäksi on tehty mittavia investointeja kiinteistöihin.

Yhtymähallitus on harvoin kokoontuvan valtuuston työrukkanen, jonka kokouksissa pohditaan ja tehdään ihan käytännön tason asioita. On ollut hienoa työskennellä osaavien viranhaltijoiden ja aidosti yhteiseen hyvään tähtäävien luottamushenkilöiden kanssa. Keudassa arvostetaan hyvää ja tehokasta tekemistä ja kuntayhtymä on ammatilliseen koulutukseen tällä alueella mielestäni ainoa järkevä systeemi.

Me luottamushenkilöt olemme edus­ tamiemme kuntien linkkejä Keudaan päin ja takaisin. Yksi tehtävämme on viedä tietoa ammatillisen koulutuksen asioista omien kuntiemme päättäjille.”

Tämä yhtymähallituksen kokoonpano on tänä keväänä päättämässä työtään. Kuvassa alhaalta ylös ja vasemmalta oikealle: Jari Flinck (yhtymävaltuuston I varapj.), Kari Kinnunen (yhtymävaltuuston II varapj.), Hans Kanerva (pj.), Aarno Järvinen (yhtymävaltuuston pj.), Antton Hägglund, Pertti Enovaara (varapj.), Pekka Kauhanen, Anna Melgin, Eija Heikkilä (Keudan pääluottamusmies), Kaija Tuuri, Maija-Liisa Pyykkönen, Soile Haukkaluoma, Hannu Laurila (Keudan talous- ja hallintojohtaja), Hannu Heikkilä (kuntayhtymän johtaja), Eira Storm (Keudan luottamusmies) ja Maarit Koivulammi (Keudan luottamusmies). Kuvasta puuttuu Petri Graeffe.

5

6

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Muuta omistajaohjausta Yhtymävaltuuston ja -hallituksen lisäksi jäsenkunnat harjoittavat omistajaohjausta Keudassa myös muilla tavoin.

Kuntayhtymän johtaja kokoontuu omistajakuntien sivistystoimenjohtajien kanssa säännöllisesti yhteisiin kokouksiin. Kokouksissa käsitellään monipuolisesti toisen asteen koulutuksen asioita. Myös laajemmalla KUUMA-kuntien tasolla operatiivisesta omistajaohjauksesta vastaa sivistystoimenjohtajien työryhmä.

Omistajakuntien hallituksille, valtuustoille, sivistyslautakunnille ja kuntakonsernijaostoille tehdyt selvityskäynnit ovat molemmin puolin tarpeellisia ja antavat hyvää informaatiota kunnille sekä tärkeää palautetta kuntayhtymälle.

Työelämäyhteyksiä neuvottelukunnissa Ammatillisessa koulutuksessa tulee jo lain mukaan ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Keudan henkilökun-

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Kanerva pääsi lausumaan runon SAKUstars-tapahtuman avajaisissa Järvenpäässä huhtikuussa 2012.

ta ja opiskelijat ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa yritysten ja muiden työnantajayhteisöjen kanssa, tapahtuuhan merkittävä osa ammattiin oppimisesta työpaikoilla. Koulutuskuntayhtymällä on lisäksi koulutusalakohtaisia ammatillisia neuvottelukuntia, joiden jäsenet edustavat koulutusaloja, alan keskeisiä työelämän tahoja tai muuta koulutuksen kehittämisessä tarvittavaa asiantuntemusta.

Vähintään kerran vuodessa kokoontuvien neuvottelukuntien toimikausi on neljä vuotta ja kuntayhtymän johtaja nimittää ne. Neuvottelukunnat ovat yhteisiä Keudan ammattiopistolle ja aikuisopistolle, joten niissä tarkastellaan laajasti ammatillisen koulutuksen kenttää.

Neuvottelukuntien tehtävänä on • seurata alan kehitystä ja tehdä esi- tyksiä opetuksen kehittämiseksi, ennakoida alan koulutustarpeita, antaa lausunnot opetus- ja näyttö- ja arviointisuunnitelmista

• kehittää työssäoppimisen laatua • seurata opiskelijoiden sijoittumista työelämään sekä Keudan vaikutus alueella tapahtuvia koulutustarpeen muutoksia ja tehdä koulutuksen jär jestäjälle tähän liittyviä esityksiä • edistää ammattialan vetovoimaisuutta • vaikuttaa yhteiskunnallisesti oman alan puolesta • edistää ammattitaitokilpailujen hyödyntämistä koulutuksen kehittämisessä Tällä hetkellä Keudaan ollaan luomassa entistä laaja-alaisempia ns. klusterineuvottelukuntia, joiden ansiosta neuvottelukuntien määrä vähenee 17:sta seitsemään.

Klusterimaisessa työskentelyssä on mahdollisuus hyötyä yhteistyöstä ja saavuttaa synergiaetuja.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Keuda-lehden painamiseen mennessä perustettujen klusterineuvottelukuntien elinkeinoelämän edustajat: Auto- ja logistiikkaklusterin ammatillinen neuvottelukunta: • Tuukka Tuominen, pj., Mäkelän autotalot • Markus Huuskonen, Auto-Arita Oy • Toni Louho, Autotalo Laakkonen Oy • Pekka Åberg, Tuusmotor Oy • Tarmo Tiikkainen, Korsisaari-yhtiöt Oy • Kari Virolainen, Car-Pojat Oy • Ari Vähämöttönen, Auto-Arita Oy • Tommi Pispala, Autohuolto T. Pispala Oy • Arto Kauppinen, Euromaster • Raimo Stenvall, vpj., Stenvall-Yhtiöt • Päivi Virtanen-Gill, Staples Finland Ltd • Hannu Kuosmanen, Oy Sinebrychoff Ab • Jari Kortelainen, Simeon Services Oy • Eila Turtola, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Järvenpää Rakennusklusterin ammatillinen neuvottelukunta: • Eero Lahtinen, pj., Lemminkäinen Talo Oy • Marit Laurinkoski, Matti Eklund Oy

Ammattiosaamisen toimikunta Neuvottelukuntien lisäksi ammattiosaamisen toimikunta on Keudassa erittäin tärkeä yhteistyöfoorumi.

Ammattiosaamisen toimikunta • hyväksyy suunnitelmat ammatti osaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista • vastaa näyttöjen suunnittelusta ja toteutuksesta • päättää näyttöjen arviointia suorittavista henkilöistä • käsittelee opiskelijan arviointia kos kevat oikaisuvaatimukset (muutkin kuin ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät) • seuraa ja dokumentoi ammatti osaamisen näyttöjen kustannuksista Ammattiosaamisen puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset, joten Oracle Finland Oy:tä edustavalla Seppo Oksalla on vuoden mittaan kynälle käyttöä.

Muut elinkeinoelämän edustajat Keudan ammattiosaamisen toimikunnassa ovat Marjo Jaspa Kiitosimeon Oy:stä ja Elisa Koivuluoma Keravan kaupungilta.

• Hannu Heino, NCC • Jari Renlund, Skanska Talonrakennus Oy • Manu Kivisaari, SRV • Ahti Niskanen, vpj., Rakennus teollisuus RT, Talonrakennusjaosto, Uudenmaan aluetoimisto • Jyri Nyberg, Rakennustoimisto Nousiainen Oy • Mikko Halonen, Ormit Oy • Jouni Rosimo, Putkiset Oy • Yrjö Lindberg, Puuteos Lindberg Ky • Mikko Kärkkäinen, MuotoilutoimistoTUNTO • Seppo Mälkiä, Muotoilutoimisto TUNTO • Kari Koivunurmi, Rakennusliitto, Uudenmaan aluetoimisto • Risto Majaranta, Maalaamo Hietanen • Harri Simolin, Starkki • Taina Källi, K-rauta • Tuomas Raejärvi, Sähkötalo Oy • Osmo Koskinen, RA-SK Oy • Matti Honkaniemi, FCG Finnish Consulting Group Oy • Eila Turtola, Uudenmaan työ ja elinkeinotoimisto, Järvenpää

Teknologiaklusterin ammatillinen neuvottelukunta: • Seppo Masalin, pj., Metso Paper Oyj • Lasse Aho, ITAB Shop Concept Finland Oy • Petri Huhti, Steris Finn-Aqua Oy • Raimo Palkia, Marioff Corporation Oy • Olli Rantala, PaloDEx Group Oy • Ari Kolehmainen, Metallityöväen Liitto ry • Tuomas Raejärvi, vpj., Sähkötalo Oy • Marko Lappi, Metso Paper Oyj • Markku Saha, Etelä-Suomen Energia Oy • Martti Havukainen, Järvenpään sähköalantyöntekijät ry, osasto 100 • Ossi Huttunen, Järvenpään datakeskus Oy • Timo Toivanen, PaloDEx Group Oy • Jorma Eeronheimo, Tietoheimo Oy • Ari Kemppainen, Oy Sinebrychoff Ab • Tuula Hauta-aho, Yliopiston Apteekki • Eila Turtola, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Järvenpää

Keudan organisaatio 2012 Yhtymävaltuusto Ammattiosaamisen toimikunta

Tarkastuslautakunta Yhtymähallitus

Konsernihallinto ja konsernipalvelut

Oppisopimuskeskus

Toimialat ja ammatilliset neuvottelukunnat Keudan ammattiopisto

Keudan aikuisopisto

Yhtymäpalvelut

Luottamushenkilöiden muodostamat yhtymävaltuusto ja -hallitus, neuvottelukunnat sekä ammatillisen osaamisen toimikunta ja tarkastuslautakunta ovat tärkeitä osasia Keudan organisaation palapelissä.

7

8

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuvat Heli Vastamäki

Peliala kiinnostaa media-assistentiksi opiskelevaa Joonaa.

Ammattilaiseksi työssä oppimalla Vaikka nuorten ammatillinen koulutus on Suomessa ainakin toistaiseksi pääosin koulumuotoista, on opiskelu ammattiopistossa tiukasti sidoksissa työelämään. Jokaisella ammattiin opiskelevalla nuorella on koulutuksensa aikana useita työssäoppimisjaksoja, jotka usein alkavat jo ensimmäisenä opintovuotena.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

K

eudan ammattiopiston opis kelijat ja opettajat ovat jat-

kuvasti tekemisissä alansa

työnantajien kanssa työs säoppimisen ja sen ohjaamisen kautta. Monilla Keski-Uudenmaan työnantajilla on jatkuvasti keudalaisia opiskelijoita eripituisilla jaksoilla kasvamassa ammattiin.

Markkinoinnin suunnittelutoimisto Elido on pitänyt majaa Keravan Klondyke-talossa reilun puolentoista vuoden ajan ja sinä aikana toimistossa on ollut jo kahdeksan työssäoppijaa ja lisäksi yksi tettiläinen yläkoulusta. Useimmat työssäoppijat ovat olleet keudalaisia, ja onpa Elidon ammattilaisten verkostoon jo värvättykin yksi Pekka Halosen akatemiasta valmistunut valokuvaaja.

– Kun lähdin yrittäjäksi, päätin heti, että otan työssäoppijoita aina, kun se vain on mahdollista, toimitusjohtaja Margit Lindholm sanoo.

Elido haluaa tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia kehittyä ja nähdä alan työtehtäviä, mutta työssäoppimisen hyöty tulee myös yritykselle päin.

– Kun on nuoria opiskelijoita työyhteisössä mukana, se aina piristää toimintaa ja saamme uutta näkökulmaa. Kaikil-

itsi sta hyötyy pa Työssäoppimise önantaja, joka ty s yö m opiskelija, nuorta öön tuoretta, saa työyhteis sjohtaja itu im to on id El näkökulmaa. ut jo nn sa ot lu on lm Margit Lindho muun , ita ijo el isk op monia Keudan eä Joona Viitaniem muassa kuvan Katiskoskea. sis ek Al ja (vas.)

la on omaa erityisosaamistaan, jota voidaan hyödyntää erilaisissa projekteissa.

Omat vahvuudet hahmottuvat työssä Alkuvuodesta 2013 Elidossa oli samanaikaisesti työssäoppimassa kaksi Keudan ammattiopiston opiskelijaa: datanomiksi Keravalla opiskeleva Aleksis Katiskoski ja av-viestintää Järvenpäässä opiskeleva Joona Viitaniemi.

Molemmat olivat tyytyväisiä siitä, että pääsivät työssäoppimisen aikana tekemään oikeita töitä ja käyttämään opittuja ohjelmia aitoon tekemiseen. Parin kuukauden työssäoppimisjakson aikana pojilta syntyi muun muassa opas tuleville Elido-harjoittelijoille, Elidon esittelyvideo sekä valokuvausstudion sisältöluonnos.

Aleksis arvelee, että haluaa jatkossakin suuntautua markkinoinnin suunnitteluun ja graafiseen toteutukseen. Joona puolestaan huomasi työssäoppimisen aikana, ettei halua tehdä ”isona” työtä, jossa pelkästään istutaan tietokoneen ääressä.

– Peliala kiinnostaisi. Ehkä oman pelifirman perustaminen takaisi monipuolisen työn, hän pohtii.

Oppisopimus vaatii resursseja Lindholm toteaa, että työssäoppimisen ohjauksessa on omat haasteensa, sillä kaikki opiskelijat ovat omia persooniaan ja työelämän toimintatapoihin sopeutuminen on toisille helpompaa, toisille vaikeampaa. Yhteistyö Keudan opiskelijoiden ja opettajien kanssa on sujunut hyvin eikä byrokratiaakaan liity työssäoppimissopimuksiin liikaa.

Graafisen viestinnän alalla Lindholm pitää työssäoppimisen haasteena kalliita laitteita ja ohjelmistoja.

– Meillä on rajallinen määrä laitteita ja ohjelmistolisenssejä, ja oppijat tulevat lyhyeksi aikaa. Joskus mietin, että voisivatko työssäoppijat käyttää oppilaitoksen laitteita ja edullisempia, oppilaitoslisensoituja ohjelmia, hän pohtii.

Entäpä ajatus pidempiaikaisesta sitoutumisesta opiskelijaan oppisopimuksella? Kysymys pistää Lindholmin mietteliääksi.

– En oikeastaan ole ajatellut, että se olisi tälle hetkellä meille realistinen vaihtoehto. On haasteellista irrottaa tiukoilla aikatauluilla asiakastyötä tekevät ohjaamaan oppisopimusopiskelijaa. Toiminnan kasvaessa voi sekin vaihtoehto tulla kysymykseen.

9

10

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuva Tiina Joensuu

Kaikille ensi syksynä opintonsa Keudan ammattiopistossa aloittaville esitellään yhtenä kouluttautumisen polkuna 2+1-malli, jossa kolmas opintovuosi suoritetaan oppisopimusopiskeluna.

2+1-malli vaihtoehdoksi kaikille ammattiopiston opiskelijoille

N

uorten yhteiskuntatakuu

ja siihen sisältyvä koulu tustakuu tulivat voimaan

vuoden 2013 alusta. Kou lutustakuu tarkoittaa, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Keuda on koulutustakuun toteuttamisessa tärkeässä roolissa Keski-Uudellamaalla.

Koulutustakuuseen liittyy paitsi nuorten saaminen koulutukseen, myös koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen. Suomen

hallitus on asettanut tavoitteeksi, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä 20–24-vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto.

Erityisesti tähän saumaan iskee 2+1-malli, joka yhdistää oppilaitosmuotoisen opiskelun ja oppisopimuskoulutuksen. Keudan yhtymähallitus on määritellyt tahtotilaksi, että tähän mennessä Keudassa vain harvoin käytetty malli saadaan vakiinnutettua yhdeksi kaikille tarjolla olevaksi opintopoluksi.

Työpaikka edellytyksenä oppisopimukselle 2+1-mallissa opiskelija on itse vastuus-

Ihmislä heisell e käytä tekijäll nnö e2 tu kodin +1-mallilla to n teutethuoltaja monipu k oliset to oulutus avaa lisuude imintam t työelä mässä. ahdol-

sa oppisopimustyöpaikan löytämisestä, aivan kuten oppisopimuskoulutuksessa yleensäkin. Keudan ammattiopiston ja oppisopimuskeskuksen henkilökunta kuitenkin tukee työpaikan haussa.

Oppisopimusajaksi on mallissa kaavailtu pääsääntöisesti 10 kuukautta eli ajanjaksoa syyskuusta toukokuun loppuun. Keudan ammattiopistoon ollaan luomassa yhtenäistä mallia, jossa opiskelijan ohjaus, tukeminen, opintojen seuraaminen ja arviointi tapahtuvat joustavasti opetussuunnitelmaa noudattaen. Oppisopimus on määräaikainen työsuhde, jossa noudatetaan alan työehtosopimusta.

Keudan 2+1-mallia kehittäneen työryhmän vetäjä, koulutustarkastaja Vesa Riekki mainitsee mallin tavoitteiksi edellä mainittujen lisäksi opiskelumotivaation lisäämisen, valmistumisen nopeuttamisen, työelämäyhteyksien parantamisen ja työllistymismahdollisuudet sekä lisäaloituspaikkojen saamisen peruskoulun päättäneille.

Kodinhuoltajaksi 2+1-mallilla Keudan ammattiopistossa on aloittamassa elokuussa 2013 myös yksi kokonainen 2+1-malliin tähtäävä opiskelijaryhmä: tulevat kodinhuoltajat Järvenpään Sibeliuksenväylällä. Koulutuksesta vastaava lehtori Tiina Joensuu kertoo, että työmarkkinoilla on suorastaan huutava pula kodinhuoltajista ja tulevaisuudessa heitä tarvitaan yhä enemmän, kun väestö ikääntyy. Oppisopimuspaikkojen löytymisessäkään ei pitäisi siis olla vaikeuksia, mutta kolmas vuosi on mahdollista suorittaa myös työssäoppimisena ilman oppisopimusta.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuva maarit tiala

Keudan aikuisopisto on pilotoinut Palvelualoilla tammi–helmikuun ajan uutta asiakkuudenhallintajärjestelmää, lyhyem­mältä nimeltään CRM (Customer Relationship Management).

Aikuisopistolle käyttöön CRM-asiakkuushallintajärjestelmä

C

RM on perinteisesti apuvä line markkinoinnin, myyn nin, suunnittelun ja seu rannan tueksi. Pyrkimyk senä on myös saada hiljainen tieto yritysasiakkuuksista kaikkien saataville yhteen paikkaan, johon jokainen kouluttaja pääsee omalta työkoneeltaan Microsoft Outlookin sähköpostiohjelmassa.

Mikään järjestelmä ei itsessään luo mitään, vaan käyttäjän oma aktiivisuus on aina ratkaisevaa. Oppilaitoksen tärkein tehtävä on ohjata samalla asiakaslähtöisen toimintakulttuurin omaksumista: tietoja jaetaan ja näin myös vältetään turhia päällekkäisyyksiä esimerkiksi asiakaskäyntejä suunniteltaessa.

Perimmäisenä tavoitteena on palvella yritysasiakkaita, kuten myös sisäisiä asiakkaitamme, työtovereita, paremmin ja oikea-aikaisesti.

Vuoden 2013 kuluessa CRM-järjestelmän käyttöä laajennetaan Keudan

aikuisopistossa Palvelualojen lisäksi muille toimialoille. Kulttuuri- ja mediaalan sekä Hyvinvointialojen kouluttajat perehtyvät prosessiin kevään aikana. Luonnonvara- ja ympäristöala sekä Tekniikan ja liikenteen ala ovat vuorossa syksyllä. Aikuisopiston kokemusten jälkeen CRM-järjestelmän käyttö on tulevaisuudessa laajennettavissa myös Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän muille toimijoille tarpeen mukaisesti.

Kuvassa Sann a Hyvärinen, ko ulutusassistentti ja Ari Ikävalko , asiakkuuspää llikkö.

Keuda käyttää Kuntarekryä

K

euda siirtyi rekrytoinnissa

sähköiseen järjestelmään vuo den 2012 alussa. Järjestelmän tuottaja on Kuntarekry. Suuri joukko Suomen kuntia ja myös monet koulutuskuntayhtymät käyttävät Kuntarekryä.

Sähköinestä järjestelmästä on hakijalle hyötyä, sillä se on hakijalle aina avoimena rekryn hakuaikana. Hakemuksen voi siis jättää minä vuorokauden aikana tahansa. Hakija voi täydentää tai jatkaa hakemustaan järjestelmässä useaan otteeseen ennen lopullista lähettämistä.

Keudalle sähköinen järjestelmä mahdollistaa hakemusten sähköisen käsittelyn, hakijayhteenvedon, hakijoille päätöksestä ilmoittamisen, arkistoinnin, tilastoinnin ja raportoinnin. Järjestelmän myötä rekrytointitapa yhtenäistyy. Kuntarekryn avulla rekrytoinnin julkaisut on mahdollisuus saada myös omalle verkkosivulle sekä mol-sivustolle.

Keudassa oli viime vuonna työpaikkoja avoinna 76 ja hakemuksia tuli yhteensä 1288. Kuntarekry-järjestelmä on tervetullut apu rekrytointiin.

11

12

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

Opinto-ohjaajat Janne Jousiaho ja Seija Ronimus sekä opiskelijasihteeri Anni Suvisuo vastasivat messuilla moniin kysymyksiin opinnoista Keudassa.

”Tämä on mielestäni amma­till­isen oppilaitoksen mielettömän suuri voimain­ponnistus ja näyttö siitä, miten oppilaitos voi tulla ympäristön keskelle ja elää ja nauttia vuoden hienoimpina hetkinä.” ”Perheet haluavat kulkea jouluisessa ympäristössä luontopolulla, liukumäessä, sisällä tutustua eläimiin, haistella tuoksuja, katsella kaikkea kaunista. Valtavasti erilaista kulttuuriohjelmaa, konsertteja, yhteislaulua, ohjelmaa koko viikon ajalle, jokaiselle päivälle!”

Nuorta työtä -tapahtuma

lisäsi suosiotaan

J

ärvenpää-talolla järjestettiin helmikuun alussa historian

toiset Nuorta työtä -messut. Tapahtuma tarjosi Järvenpään

ja lähikuntien nuorille tietoa muun muassa ammateista,

aloista, yrittäjyydestä, työllistymismahdollisuuksista ja työnhausta.

Parituhatta kävijää muutamassa tunnissa vetäneessä tapahtumassa oli luonnollisesti mukana myös Keuda, vieläpä isosti ja paraatipaikalla Järvenpää-talon aulassa. Koska tapahtuma järjestettiin sopivasti yhteishaun alla, moni ammatillisista opinnoista kiinnostunut sai vastaukset kysymyksiinsä.

Myös Keud an aikuisop isto ja oppi sopimuske skus olivat edustettuina messuilla.

Tässä päivys tävät oppisopimuske skuksen M arjaana Saar ja Tuula Ko io rppi-Tommol a.

Joulumaa on vuoden kulttuuriteko Mäntsälässä Keudan Saaren kartanon perinteinen Joulumaa on saanut upean tunnustuksen: Mäntsälän kunnan kulttuuritoimi on myöntänyt tapahtumalle Vuoden 2012 kulttuuriteko -palkinnon! Palkinto myönnettiin kuntalaisten lausuntojen perusteella. t nnittelu o t ä im Lämp neelle sitoutu ! joukolle jä ä t s je jär

Joulupukki Joulumaassa vuonna 2012.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

13

Prius k otiutui Lu mutta on luon kkarinpolulle , nollise muiden sti myö K s jen käy eudan auto-o sastotettävis sä.

• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

Lukkarinpolulle saatiin hybridiauto

A

utoteollisuus kehittää jat kuvasti uusia, entistä ym päristöystävällisempiä au toja, joiden tekniikka poik keaa aika tavalla perinteisestä. Keudassa päätettiin, että tulevien autonasentajien on pysyttävä ajan tasalla uusista innovaatioista. Siispä kuntayhtymään päätettiin hankkia hybridi-Prius, jonka kotipaikka on Mäntsälän Lukkarinpolun koulutusyksikön auto-osasto.

Opettaja Matti Alanko sai kunnian noutaa Toyota Priuksen järvenpääläisestä Auto-Aritasta joulun alla. Hybiridi ei kokeneelle autoalan miehelle ollut suinkaan uusi kokemus, vaan hän esitteli asiantuntevasti auton tuplamoottoreita ja muita hienouksia.

Myös ajaminen Järvenpäästä Mäntsälään sujui suuremmitta ihmetyksittä, vaikkei sähköakkua tällä kertaa ollut ladattu valmiiksi täyteen. Pelkällä sähkövirralla auton toimintasäde on 20–25 kilometriä, joten kovin paljon ei tällä matkalla olisi täydellä akulla bensaa tarvittu.

Tosin talvella auton lämmittämiseen tarvitaan joka tapauksessa polttoainetta ja moottoritieajossa, yli 85 kilometrin nopeudessa, auto siirtyy käyttämään ben-

siinimoottoria.

– Lyhyiden matkojen kaupunkiajossa hybridin energiansäästö on suurinta, Alanko totesi.

Prius ladataan normaalilla sähkövirralla, töpseli seinään vain.

Tekniikka opiskelijoille tutuksi Vaikka opiskelijat käyvät työssäoppimassa mahdollisimman monipuolisesti

ammattiin opiskelun aikana, ei ole sanottu, että jokainen pääsisi työssäoppimisjaksoilla tutustumaan ajoneuvojen uusiin ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Nyt kun talossa on oma hybridiauto, pääsevät opiskelijat tutkiskeleman hyvinkin syvällisesti, mitä moinen, Suomessa vielä melko harvinainen kulkupeli on syönyt. Ja taas kasvaa ammattitaito!

Auto-Aritan Ari Vähämöttönen luovutti Priuksen Matti Alangolle, joka oli silminnähden innoissaan Keudan uudesta hankinnasta.

14

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuvat Heli Vastamäki ja Keuda Saaren kartano

Valmiina kevään ja kesän

kisatapahtumiin Edessämme on mielenkiintoinen kevät ja kesä ammatillisen koulutuksen kilpailurintamalla. Me Keudassa olemme valmistautuneet siihen huolella.

H

uhtikuussa, 16.–18.4.,

naapurimme Lahden Sal paus järjestää SAKUstars kulttuurikilpailut ammat tiin opiskeleville. Viime vuonna Keudalla oli kunnia järjestää SAKUstars-tapahtuma Järvenpäässä. Nyt letkeään SAKUstars-tunnelmaan hurahtaneet keudalaiset lähtevät isolla joukolla Lahteen nauttimaan esityksistä katsojina ja osallistumaan itse lukuisiin eri kilpailulajeihin.

Toukokuun 14.–16. päivä puolestaan ovat vuorossa ammattitaidon SMkisat Taitajat, tällä kertaa Joensuussa. Taitaja-semifinaaleja järjestettiin alkuvuodesta eri puolilla Suomea, myös Keudassa. Keudan opiskelijat pärjäsivät jälleen kerran hyvin, joukkueeseemme kuuluu nyt 13 opiskelijaa.

ja Saloranta inen, Miro ät ilomielin Jaana Lant ev ht lä i rimäk siin Sonja Muu SAKUstar n Keudaa huppako ak edustamaa m m enoissa sa uusissa hi areihin sonmakkohupp t. reissa. Sam yös Taitaja-finalisti tm nustautuva

Rauhallisen varma Toni Kettunen lähtee hyvillä mielin edustamaan Suomea muurauksessa maailmanmestaruustasolla, vaikka tietää kilpailun olevan erittäin kovaa.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Maailmanmestaruuksia Leipzigissa Vuoden 2013 kansainvälinen Skills-kisatapahtuma on nuorten maailmanmestaruustason ammattitaitokilpailu WorldSkills. Se tuodaan tällä kertaa Eurooppaan, Saksan Leipzigiin.

Keudasta WorldSkillsiin on lähdössä kaksi kilpailijaa, molemmat talonrakennuksen alalta. Mäntsäläläinen Toni Kettunen edustaa Suomea Muuraus-lajissa.

Toni on jo kokenut kilpailija, sillä hän oli vuonna 2012 mukana EuroSkills-kisoissa Belgiassa. Toinen kilpailijamme on Santeri Vartia Nurmijärveltä, joka kilpailee laatoituksessa. Santeri opiskelee vielä ammattiopistossa ja osallistuu keväällä myös Taitaja-kisoihin!

Rakennusalan kilpailukaksikkomme on hionut taitojaan yhdessä ja erikseen valmentajiensa kannustuksella. He ovat tehneet myös kansainvälistä valmistautumisyhteistyötä osallistumalla Kouvolassa järjestettyyn ”Suomi-Venäjä-maaotteluun” ja isännöimällä sen jälkeen Venäjän kisaedustajia Mäntsälässä. Venäläiset ovat lähdössä ensimmäistä kertaa mukaan WorldSkillsiin, ja he ovat olleet kiitollisia suomalaisilta saamastaan tuesta.

Keudaa edustaa Leipzigissa 2.–7. heinäkuuta kilpailijoiden lisäksi kolme tuomareina toimivaa eksperttiä: Raimo Aatsinki (muuraus), Kirsi Coco (lähihoitaja) ja Seija Ekholm (ravintolapalvelu).

15

Keudan Taitaja-finalistit 2013 • Markus Häkkinen, Kerava Sarviniitynkatu, Tietokoneet ja verkot • Santeri Vartia, Nurmijärvi, Talonrakennus, muuraus ja laatoitus • Elli Keitaanranta, Järvenpää Wärtsilänkatu, Vaatteen valmistus • Joona Raitisoja, Järvenpää Wärtsilänkatu, Huonekalupuuseppä • Juuso Hynninen, Järvenpää Wärtsilänkatu, Talonrakennus, kirvesmiestyöt • Hannu Jaakkola, Kerava Keskikatu, Verkkosivujen tuottaminen • Miko-Markus Moilanen, Kerava Keskikatu, Tietojenkäsittely • Dani Hänninen, Järvenpää Sibeliuksenväylä, Ravintolakokki • Mikko Pynnönen, Järvenpää Sibeliuksenväylä, Ravintolakokki • Pinja Mähönen, Järvenpää Sibeliuksenväylä, Matkailu • Teemu Aalto, Järvenpää Sibeliuksenväylä, Matkailu • Anna Pyökkilehto, Mäntsälä Saaren kartano, Viherrakentaminen • Sini Hirvonen, Mäntsälä Saaren kartano, Viherrakentaminen

Saaren ka rtan järjestettiin ossa Mäntsälässä floristilajin semifinaal Taitajait. Tässä tu omaroimassa Tuija Saarela Pit käsen kukkakaupa sta, Tiina Eskelinen Järvenpään kukkatalos ta ja Leila Alam iekkaoja K eudan aikuisopis tosta.

Järvenpään Sibeliukse nväylällä into lähteä mukaan kokkien Tai taja-semifinaaleihin on niin kova, että talossa järjestetään omat karsinnat. Mikko Pyn nönen ja Dani Hänni nen pääsivät semeihin ja raivasivat sieltä mo lemmat tiensä finaaliin.

Kuvassa ovat palkitu n Mikon kanssa tuoma ri Hanna Leinonen sekä opettajat Elina Karvinen-Hakala ja Arto Oinonen.

16

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

Peliala on Suomessa Angry Birdsin ja muiden menestystarinoiden ansiosta kovassa nosteessa. Päteviä tekijöitä tarvitaan. Keuda vastaa huutoon kouluttamalla pelialan ammattilaisia niin ammatti- kuin aikuisopistossakin.

Pelialan koulutusta nuorille ja aikuisille

K

eudan ammattiopistossa Ke ravan Keuda-talolla päätet tiin satsata datanomiopin noissa pelituotantoon, sil lä alan koulutusta ei vielä ole kovinkaan monessa suomalaisessa ammattiopistossa tarjolla. Kevään 2013 yhteishaussa Keravalle datanomiopintoihin hakeutuneet voivat valita koulutusohjelmakseen pelipainotteisen ohjelmoinnin.

Opettaja Aino Heikkinen kertoo, että datanomiopiskelijat keskittyvät erityisesti peliohjelmointiin, mutta pääsevät opintojen aikana toteuttamaan myös muita pelituotannon osa-alueita: konseptin suunnittelua, käsikirjoittamista, 3D-mallinnusta, grafiikan

ja äänimaailman suunnittelua – unohtamatta valmiin tuotteen markkinointia, yrittäjyyttä ja sopimusjuridiikkaa.

Tutkinnon suorittanut voi toimia esimerkiksi pelisuunnittelijana, -testaajana, -ohjelmoijana tai perusgrafiikan tuottajana. Hän voi suuntautua myös muuhun ohjelmointiin kuin pelialalle. Datanomin koulutus on Keudan ammattiopistossa peruskoulupohjaista ja se antaa hyvä edellytykset jatko-opinnoille ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Peligrafiikkaa aikuisopiskelijoille Keudan aikuisopiston vastaus pelialan tarpeisiin on Helsingin Pasilassa syk-

syllä 2013 alkava koulutus, joka tähtää audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon, osaamisalana peligrafiikka. Koulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on jo ennestään av-alan osaamista.

Kuten aikuisopinnot yleensäkin, koulutus soveltuu suoritettavaksi työn ohessa. Lähijaksot toteutetaan pääsääntöisesti arkipäivisin iltakoulutuksena. Koulutus sisältää lähi-, etä- ja työssäoppimisjaksoja.

Ammattitutkintoon sisältyy neljä tutkinnon osaa: peligrafiikan tuotantoympäristöissä ja -prosesseissa toimiminen, 2D-grafiikan toteuttaminen, 3Dgrafiikan toteuttaminen sekä pelialan yrittäjälähtöinen toiminta.

Pelipainotteisella datanomilinja lla ei pelata, vaan suunnitellaan ja toteutetaan pelejä. Tässä Laur i Väänänen ja Ilari Poikonen ovat kuitenkin pystyttäneet Keudatalon luokkaan omat ”lanit”.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

17

• teksti Heli Vastamäki • kuvat Second Life

Keudassa tehdään nyt myös virtuaaliolutta Keudalla on ollut käytössä oma pienpanimo Sarviniitynkadun kemian osastolla vuodesta 2006. Nyt panimo on laajentunut virtuaalimaailmaan. Virtuaalinen opetuspanimo on tiettävästi ainutlaatuinen koko maailmassa.

K

eudan panimo on saanut rin nalleen virtuaalipanimon,

joka on rakennettu Opetus hallitukselta vuokratulle ton tille Second Life -ympäristöön. Opetushallitus myös rahoittaa meneillään olevaa hanketta.

Virtuaalipanimosta Keudassa vastaava osastonjohtaja Leila Frondelius (Second Lifessa ”Lady2000”) kertoo idean lähteneen tarpeesta: oikeassa panimossa työvaiheisiin voi ottaa kerralla mukaan vain muutaman opiskelijan eivätkä alaikäiset voi osallistua oluen tekemiseen. Virtuaalipanimon ansiosta prosessinhoitajaksi opiskelevat pääset

tutustumaan panimon toimintaprosesseihin heti opintojen alusta alkaen.

Virtuaalimaailman mahdollisuudet Virtuaalipanimo on Keudalle uudenlainen avaus verkko-oppimiseen ja -opettamiseen. Pienen totuttelun jälkeen Second Life on varsin hauska ja virikkeellinen ympäristö, joka luo monenlaisia mahdollisuuksia oppimiseen. Esimerkiksi kieltenopettaja voi halutessaan viedä ryhmänsä virtuaalisesti maailmalle harjoittamaan vieraan kielen keskustelutaitojaan satunnaisten vastaantulijoiden kanssa. Tällainen käyttö on ilmaista,

Virtuaalipanimon rakennus ulkopuolelta kuvattuna.

Keudan virtuaalipanimo löytyy Second Lifesta nimellä ”Keuda pienpanimo” ja sen edistymistä voi seurata blogista keudanvirtuaalipanimo.blogspot.fi/

Virtuaa lipanim on laitte on yksi isto yh pienpan teen Keudan o ikean imon la itteisto kanssa. n

mutta omien tilojen rakentaminen virtuaalimaailmaan maksaa jonkin verran.

Keudan virtuaalipanimoon on rakennettu täysin samanlainen SALM-laitteisto kuin oikeassa Keudan pienpanimossa on käytössä. Virtuaalipanimon ovat suunnitelleet Leila Frondelius ja panimomestari Seppo Sälpäkivi. Käytännön piirtämistyö on ostettu Metaverstas Oy:ltä. Hankkeessa on mukana yhteistyökumppaneina muita koulutuksen järjestäjiä.

Tällä hetkellä mäskäysprosessi on virtuaalipanimossa jo kunnossa. Meneillään oleva hanke päättyy vuoden 2013 lopussa ja siihen mennessä on tavoitteena saada koko pienpanimon prosessi toimimaan myös virtuaalimaailmassa.

18

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

Chat asiakaspalvelun välineeksi Keudassa Yhteishaun aikaan Keudan opinto-ohjaajien puhelimet pirisevät tasaisen tahtiin. Kun yhteishaun tulokset on julkistettu, kysymyksiä taas riittää. Keudan ammattiopistossa haluttiin parantaa hakijoiden palvelua ja otettiin käyttöön nettisivujen chat.

C

hat on näkyvissä kaikkialla Keudan netissä aina silloin, kun päivystäjä on paikalla.

Päivystäjinä ovat olleet pääasiassa Keudan opinto-ohjaajat. Enimmäkseen päivystys on ollut päällä virka-aikaan, mutta myös iltapäivystyksiä toteutettiin yhteishaun aikana. Chat-palvelun on t­ eknisesti to­ teuttanut ZEF Solutions Oy. Palvelu avattiin Keudan nettisivuilla helmikuun 13. päivänä.

Chat-palvelu on otettu todella positiivisesti vastaan ja moni on kiitellyt mahdollisuudesta kysyä asioita vaivattomasti suoraan nettisivuilla. Kysymyksiä tuli heti ensimmäisten viikkojen aikana satoja.

Nettisivujen chat-tervehdyksessä ohjattiin kävijät yhteishaun aikaan kysymään nimenomaan yhteishausta. Kysymyksiä tuli esimerkiksi piste- ja keskiarvorajoista eri aloille hakeuduttaessa, pohjakoulutuksen vaikutuksesta hakemiseen (esim. yo-pohjaisuus), asuntolaasumisesta sekä kaksoistutkinnosta.

Chatin yhteishakuotsikosta huolimatta myös aikuisopiskelusta kysyttiin useasti. Jatkossa onkin tarkoitus järjestää myös Keudan aikuisopiston ja oppisopimuskeskuksen chat-päivystyksiä nettisivuilla.

Chat opettaa uutta Me Keudan viestinnässä pääsimme yhteishaun aikana osallistumaan chat-päivystykseen useaan otteeseen. Kokemus oli monella tavalla hyvä ja mielenkiintoinen.

Oli ilo päästä vastaamaan ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneiden ihmisten kysymyksiin. Joukossa oli niin nuoria omaa koulutusuraansa miettiviä kuin heidän vanhempiaankin sekä paljon aikuisopiskelun mahdollisuutta pohtivia. Kysymyksiin vastatessa tuli otettua selvää aika monesta itsellekin uudesta

tai epäselväksi jääneestä asiasta.

Joskus kysymykset olivat sen verran kinkkisiä, ettei suoraa vastausta viestinnän ammattitaustalla pystynyt chatissa antamaan. Onneksi meillä päivystäjillä on takana koko Keudan ammatti-ihmisten verkosto ja aina löytyy ihminen, jonka yhteystiedot voi kysyjälle antaa.

Myös viestinnälliseltä kannalta chatpäivystäminen oli mielenkiintoista. Keudassa on tänä vuonna alkamassa perusteellinen nettisivujen uusimisprojekti. Chatissä käydyt keskustelut antavat osaltaan hyvää informaatiota siitä, millaisia asioita nettisivuiltamme yleisimmin etsitään ja mitä tietoja kävijät eivät sieltä helposti löydä.

Sammakko pomppaa nettisivuj oikeasta alal en kysymyksi aidasta vastaamaa n in, kun pä ivystäjä on kalla. Kun paipä kysymysbo ivystys ei ole pääl lä, ksi ei näy sivuilla.

Plim-plom – ovikello soi opiskelijasihteeri Anni Suvisuon koneella, kun chattiin on tullut uusi kysymys. Anni päivysti yhteishaun aikaan chatissä monta kertaa iltaisinkin.

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

19

Sama päämäärä yhteisissä tiloissa Keudan uusissa opiskelutiloissa Järvenpään Wärtsilänkatu 7:ssä aloittivat aikuisopiston ja ammattiopiston opiskelijat ja työntekijät vuoden vaihteen jälkeen.

H

eillä on takanaan tiukka muutto Wärtsilänkatu 61:stä sekä remontin alle menevästä Wärtsilänkatu 7:stä. Samalla porukalla tehtiin uuden opiskelutilan järjestäminen käyttövalmiiksi ja vanhojen tilojen loppusiivous. Keravan ­Sarviniitynka­dun ammattiopiston logistiikkaopiskelijat opettajansa ohjauksella hoitivat pientavara- ja kalustesiirron.

Kaiken muutoksen keskellä opistojen henkilökunnan puheissa tulee useasti esille sama päämäärä: keskittyminen olennaiseen – opiskelijan opetukseen!

Arki tuo tullessaan uusia kokemuksia kahden oppilaitoksen yhteistyös-

Kaikki on vielä niin siistiä. Näitä moderneja tiloja pääsevät käyttämään ­ammattiopiston opiskelijat opettajiensa kera. Tilojen ­käyttökapasiteetti kasvaa kevään aikana kun aikuisopiston kaikki suunnitellut koulutukset pääsevät alkuun.

tä samoissa tiloissa. Kokemusten perusteella sovitaan yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat.

Talojen uusi elämä Ammattikoulunkatu 1 (edessä vasemmalla) rakennuksessa tekevät töitä ammattiopiston tekniikan, kulttuuri- ja ravitsemisalan toimialarehtori Mika Hagelin ja aikuisopiston tekniikan ja liikenteen toimialapäällikkö Risto Asp, opinto-ohjaaja Ulla-Riitta Kara, koulutusassistentti Sari Römpötti sekä kouluttajat Janne Landén, Tuomo Miettinen, Katariina Heikkinen, Jukka Kirjonen, Pentti Setälä, Eero Lötjönen, Heikki Leppikangas, Jyrki Seppälä ja Markku Pasanen.

Kuvassa yksi isoista laitteista.

Takana keskellä on uudisrakennus, jossa sijaitsevat aikuis- ja ammattiopiston opetustilat ja -hallit. Oikealla oleva rakennus on remontissa, joka valmistuu elokuuhun mennessä.

20

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda on jälleen toiminut Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien mittareiden valossa tuloksellisesti. Keuda menestyi tuloksellisuusvertailussa Uudenmaan suurista koulutuksenjärjestäjistä selkeästi parhaiten.

Keudalle tuloksellisuus­ rahaa

K

euda on kuluvan vuoden

tuloksellisuusrahan jaossa

saamapuolella: Rahaa on

tulossa tuloksellisuusraha järjestelmästä takaisinpäin vajaat 1,5 miljoonaa euroa, mikä on noin 100 000 euroa enemmän kuin sinne on maksettu. Tuloksellisuusraha maksetaan Keudalle osana vuoden 2013 koulutuspaikkojen yksikköhintaa.

Valtakunnallisessa tuloksellisuuden mittaamisessa katsotaan vaikuttavuus, henkilöstön muodollinen kelpoisuus ja

Tasavallan presidentti myönsi kuntayhtymän johtajalle Hannu Heikkilälle itsenäisyyspäivänä 2012 Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkin.

kehittämiseen käytetyt resurssit. Vaikuttavuus koostuu työllistymisestä, jatkoopinnoista, läpäisyasteesta ja keskeyttämisestä.

Tuloksellisuusrahoituksen tavoitteena on tukea koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamista sekä kannustaa koulutuksenjärjestäjiä pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen kehittämistyöhön. Tulosmittaristo tuottaa kehittämisja ohjausinformaatiota niin koulutuksenjärjestäjien kuin opetushallituksen käyttöön.

Keuda on myös kansanopisto Keudan kulttuurialan koulutusyksikön Pekka Halosen akatemian historia alkoi jo vuonna 1907, jolloin perustettiin Tuusulan kansanopisto. Nyt Pekka Halosen akate­miassa on jo pitkään annettu tutkintoon johtavaa amma­tillista koulutusta.

On kuitenkin hyvä ­muistaa, että kansanopisto elää ­tuusulalaisen metsän ­siimeksessä edelleen.

Hannu Heikkilälle kunniamerkki

K

ansanopiston tavoitteena on kehittää kuvataiteen koulutusta, joka sijoittuu taiteen ammattiopetuksen sekä työväen- ja kansalaisopistojen opintojen väliin. Kansanopistossa on opetusta kolmella eripituisella linjalla.

Lisäksi järjestetään taide- ja maksupalvelukursseja. Kansanopistossa opiskelu on maksullista.

Kahdeksan kuukauden mittaisella kuvataiteen ja visuaalisen viestinnän linjalla opetus on yksilöllistä ja antaa mahdollisuuden omien tavoitteiden pohdintaan. Linja soveltuu erityisesti nuorille,

jotka suunnittelevat alan jatko-opintoihin hakeutumista.

Neljä kuukautta kestävä kuvataiteen syventävä linja on tarkoitettu taiteen perusopetusjakson työväen- ja kansalaisopistoissa käyneille tai muille edistyneille tekijöille. Linja soveltuu työelämästä taukoa pitäville, eläkkeellä oleville sekä kuvataidetta opiskelleille ja harrastaneille aikuisille.

Teemallinen kuvataiteen linja on myös tarkoitettu jo perusvalmiudet hankkineille kuvataiteen tekijöille ja harrastajille. Neljän kuukauden mittaiset opinnot soveltuvat myös työttömille sekä ammattitaidon täydentämiseen ja ylläpitämiseen.

Lisätietoja Pekka Halosen akatemian kansanopistosta löydät osoitteesta www.keuda.fi/kansanopisto.

0 1

Keuda on tarjonnut ammatillista koulutusta Sipoossa jo kymmenen vuoden ajan, ja mikäpäs olisikaan ollut parempi teema 10-vuotiaalle kuin lastenjuhlat. Ne järjestettiin kaikille Sipoon Enterin opiskelijoille (ammattiopisto ja lukio) marraskuussa.

vuotta ammatillista koulutusta Sipoossa

K

akun, mehun ja musiikin lisäk si lastenjuhliin kuuluvat tietysti leikit. Enterissä suosion sai limbokisa. Keudan järjestämä ammatilli-

• teksti ja kuvat Heli Vastamäki

21

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

nen koulutus toimi Sipoossa ensin monta vuotta väliaikaistiloissa, kunnes vuonna 2007 valmistui arkkitehtuuriltaan moneen kertaan palkittu Enter, jossa Si-

Pystyy, pystyy… Opettajat Eeva Tervala ja Jari Haapala tarkkailevat silmä kovana, että kaikki limboavat sääntöjen mukaan.

poon lukio ja Keudan ammattiopisto toimivat rinnakkain. Sipoon Keudassa voi opiskella merkonomiksi datanomiksi tai automaatioasentajaksi.

Kakkua ja

mehua 10-v

uotissynttä

reiden kunn

iaksi.

Keudan aikuisopistolla ensimmäiset yhteiset valmistujaiset

V

uoden 2012 alussa perustet tu Keudan aikuisopisto on nyt

reilun vuoden ajan vakiinnuttanut toimintatapojaan. Nyt on jo aika luoda yhteisiä perinteitä, joista yksi on yhteiset valmistujaiset. Ensimmäinen

valmistujaisjuhla syksyn 2012 aikana tutkintoon valmistuneille järjestettiin Keravan Keuda-talolla 19. joulukuuta. Paikalla oli noin sata syksyn aikana valmistunutta aikuista tukijoukkoineen. Yhteisestä valmistujaisjuhlasta

tehdään Keudan aikuisopistossa kaksi kertaa vuodessa toistuva perinne. Seuraavan kerran juhlaa vietetään toukokuussa ja sinne ovat tervetulleita kaikki kevään 2013 valmistuneet Keudan aikuisopiston opiskelijat.

Hyvinvointialoilta val mistuneita aikuisopiske lijoita joulukuun juhlassa.

22

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

lsta

pa man

Kuo

• teksti ja kuva Heli Vastamäki

Oppilaskunta Kuoma sai uuden hallituksen Keudan ammattiopiston yhteinen oppilaskunta Kuoma polkaisi käyntiin uuden kauden ja valitsi itselleen hallituksen.

V

uonna 2009 perustettu

Kuoma sai historiansa

viidennen puheenjohta jan. Hän on Katri Huh tanen, joka opiskelee nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi Tuu­ sulan Kirkkotiellä. Ennen nuva-opintoja Katri ehti opiskella valokuvausta Keudan Pekka Halosen akatemiassa.

Vuonna 2012 Katri oli Kuoman hallituksessa.

Katri on kirjoittanut opinnoistaan

Keuda-blogiin (ks. blogi.keuda.fi) ja hän on luvannut jatkossa kirjoitella sinne myös Kuoman kuulumisia. Lisäksi hän ja muut kuomalaiset kirjoittavat tänne Kuoman palstalle ja Keudan ammattiopiston opiskelijaintranetiin KeudaKermitiin. Kuomasta voi myös käydä tykkäämässä Facebookissa, niin saa tuoreimmat tiedot tapahtumista.

Kuluvan kevään aikana Kuoma on järjestämässä ainakin leffailtaa Keudan ammattiopistosta valmistuville.

Toivotamme aktiivista kautta Kuoman hallitukselle.

Tässä kokoonpano: Järvenpää Wärtsilänkatu • Miika Perho, varsinainen jäsen • Miikka Kokkonen, varajäsen Järvenpää Sibeliuksenväylä • Virve Eskelinen, varapuheenjohtaja • Niklas Ranta, varajäsen Kerava Keskikatu • Lauri Airola, varsinainen jäsen • Joel Hyttinen, varajäsen Kerava Sarviniitynkatu • Osku Heikkinen, varsinainen jäsen • Yasmin Hairetdin, varajäsen Sipoo Enter • Miikka Lankinen, varsinainen jäsen Mäntsälä Lukkarinpolku • Henri Toivola, varsinainen jäsen • Ronny Pirkclén, varajäsen Mäntsälä Saaren kartano • Merita Okkonen, varsinainen jäsen • Janina Koskelainen, varajäsen • Iida Viitanen, varajäsen Nurmijärvi Lopentie • Kristo Sundström, varsinainen jäsen • Atte Sassi, varajäsen

Kuvassa osa hallitukse sta yleiskokouksessa: Takarivissä Miikka Kokkonen, Miika Perho, Henri Toivola, Niklas Ranta, Merita Okkonen, Iida Viitane n ja Miikka Lankinen.

Eturivissä Ronny Pir kclén, Katri Huhtanen , Janina Koskelainen ja Osku Heikkinen.

Tuusula Kirkkotie • Katri Huhtanen, puheenjohtaja • Hilma Nupponen, varajäsen • Tiina Pöyhönen, varajäsen Tuusula Pekka Halosen akatemia • Jaana Tikkainen, varsinainen jäsen • Noora Haapala, varajäsen

Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

a Tapa

en alain

keud

23

• teksti ja kuva: MAARIT TIALA

J

ouni Käenmäen työpäivät täyttyvät pääosin opetuksesta. Tauon aikana työpisteellä katse hakeutuu ikkunan takana oleviin pensaisiin, jotka hän on itse istuttanut. Seinällä raksuttaa kello verkalleen. Maalaismaisema rauhoittaa.

Jouni kertoo, että Saarella elämänkierto tulee hyvin esill­e. Joillekin opettajista on tullut opetusvuosia jo niin pal­jon, että entiset oppilaat ovat nyt työkavereita ja ystäviä.

– Saarella ihmiset ovat helpostilähestyttäviä ja ihmisten välillä on luottamus. Piileekö Saaren viehättävyys samanhenkisissä ihmisissä ja ystävyyssuhteissa, hän pohtii.

Saaren arki Vaikka Saarella on monia tasokkaita tietokoneluokkia sekä kannettavien kärry, Jounin kirjanpitotunneilla ei ole tietokoneita käytössä.

– Kirjanpito on kuin huumetta. Siitä esimerkkinä on, että oppilailta jää kahvitauot välillä pitämättä, kun innostus iskee. Eräs tärkeimmistä asioista opetuksessa on oppilaiden kanssa tapahtuva vuoropuhelu. Nuorten kanssa kannattaa olla ammatillisesti nöyrä, Jouni korostaa.

Kolmekymmentä vuotta sivutoimisena yrittäjä on antanut miehelle aikamoisen kokemuksen.

– Yrityksen perustaminen, markkinointi, laskentatoimi ja kustannuslaskenta ovat tuttuja asioita omasta yritystoiminnasta, joten siitä on helppo kertoa oppilaille.

Saaren henki enmäki Jouni Kä n lehtori Viherala pisto, mmattio Keudan a artano Saaren k Mäntsälä

Sanansa mittainen mies Vuosien varrella viherala on muuttunut naisvaltaiseksi.

– Kaksikymmentä vuotta sitten sukupuolijakauma oli tasan, nyt miesopiskelijoita on vain neljännes. Ja tämä on vain Suomessa oleva ilmiö. Keski-Euroopassa viherala on edelleen miesvaltainen.

Lisäksi pääosin Euroopasta tulevat työntekijät vaikuttavat kilpailutilanteeseen. Julkisten tahojen budjetit pienenevät ja viherala, joka ei ole lakisääteistä toimintaa, on ensimmäisiä säästökohteita.

– Tilanteet muuttuvat ja niihin pitäisi reagoida. Yksi vaihtoehto voisi olla nuorison verkko-opetuksen lisääminen.

Haaveenani on myös kaupunkilaisten herättäminen vaatimaan turvallisuutta ja viihtyisyyttä omasta ympäristöstään, Jouni ideoi.

Käenmäki itse on risteytetty tapaus, kuten hän pilke silmäkulmassa sanoo. Hänestä löytyy pohjanmaalaista oikeudenmukaisuutta, joka käytännössä tarkoittaa sanansa mittaista miestä, sekä viipurilaista vilkkautta.

Myös miehen harrastukset ovat vihreitä. Nykyisin yrtit, erilaiset salaatit ja juurekset valtaavat hyötykasvitarhan.

Myös liikunta, kulttuuri ja matkailu ovat harrastelistalla.

– Liikunta on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Sen aikana tulevat hyvät ideat mieleen niin työhön kuin muuhunkin elämään.

Seuraava Tapaa keudalainen Seuraavaksi haaste menee eläkeläinen Kerttu Tattarille. Hän on ollut Jounin opettajana vuosina 1982–84. Kun Jouni tuli Saarelle opettamaan vuonna 1993, tuli Tertusta mentori, kokonaisvaltainen auttaja, opastaja ja kollega.

Viera sk blogii ynäksi Keu n? Ot daa viesti nta@ yhteyttä keuda .fi.

Millaista siellä oikeasti on?

Keudan omaan blogiin kirjoittavat sekä opiskelijat että työntekijät. Blogista saat esimakua siitä, millaista keudalaisten arki oikein on.

Kurkkaa kulissien taakse osoitteessa

blogi.keuda.fi