Issuu

KEUDA

KESK I-U U D E N MA A N KOU LU T US K U NT A YH TY MÄN SI D OSRY HMÄLEHTI • 1 / 2 0 1 7

KEUDA ALOITTAA AUTOALAN AIKUISKOULUTUKSEN JÄRVENPÄÄN JUSTISSA TYÖSKENTELYMALLIT UUSIKSI

TOIMITUSJOHTAJA TOMI PIENIMÄKI KERTOO:

MIKSI VINCIT ON EUROOPAN PARAS TYÖPAIKKA?

YHDESSÄ TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄMÄSSÄ Keuda toteuttaa opiskelijoille ja työelämälle yksilöllisiä, vetovoimaisia koulutus- ja kehittämispalveluja. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on lähes 650 ja liikevaihtomme vuonna 2016 oli noin 63 miljoonaa euroa.

KEUDA

KES KI- UUDE N M A A N KO ULUTUS KUN TA YHTYM Ä N S IDO S RYHMÄLEHTI • 1/2017

KEUDA ALOITTAA AUTOALAN AIKUISKOULUTUKSEN JÄRVENPÄÄN JUSTISSA TYÖSKENTELYMALLIT UUSIKSI

TOIMITUSJOHTAJA TOMI PIENIMÄKI KERTOO:

MIKSI VINCIT ON EUROOPAN PARAS TYÖPAIKKA?

KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI Nro 1/2017, kevät 2017, 11. vuosikerta Julkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 viestinta@keuda.fi www.keuda.fi Päätoimittaja Kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila Toimitus Heli Vastamäki ja Maarit Tiala / Keuda, Anna Korpi-Kyyny ja Tiina Paananen / Zeeland Family Taitto Tiina Valve / Zeeland Family Valokuvat Hannu Aarrelampi, Eeva Anundi, Nina Riihimaa, Maarit Tiala ja Heli Vastamäki Kansikuva Eeva Anundi Painopaikka Savion Kirjapaino Oy Painosmäärä 4 200

MMATILLISEN KOULUTUKSEN muutoksessa ja uudessa tavassa toimia keskeiseen rooliin nousee työelämän kanssa tehtävä yhteistyö. Olemme ottaneet tämän myös uudessa strategiassamme huomioon, sillä yksi kolmesta asiakaslupauksestamme on ”Keuda luo työelämäkumppanuuksia”. Aina on varaa parantaa, vaikka yhteistyö on jo tällä hetkellä monipuolista. Uudessa organisaatiossamme on Työelämäpalvelut -niminen tulosalue, jonka keskeisenä tavoitteena on palvella asiakkaitamme niin sanotulla yhden luukun periaatteella. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Keudan asiantuntija löytää yhteisen kielen yrityksen osaamistarpeen, koulutuksen termistön, tutkintoviidakon ja eri rahoitusmuotojen välillä. Parhaimmillaan työelämäyhteistyö kehittää sekä työelämää että koulutusta. Onnistuessaan se palvelee molempien tahojen päämääriä ja tuottaa kilpailuetua. Keudan tavoitteena on luoda monipuolista yhteistyötä, rakentaa uudenlaisia kumppanuuksia ja käytännön yhteistyöverkostoja. Tavoitteena on myös entistä enemmän hyödyntää työpaikkoja innovatiivisesti oppimisympäristöinä. Tiivis työelämäyhteistyö osaltaan varmistaa, että koulutus vastaa työelämän ammattitaitovaatimuksia ja osaamistarpeita. Työelämän ja koulutuksen yhteistyö ei kuitenkaan synny itsestään, vaan sitä on yhdessä määrätietoisesti rakennettava. Tässä Keuda-lehden numerossa kerromme laajasti siitä muun muassa siitä konkreettisesta yhteistyöstä, jota jo tällä hetkellä teemme alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Toimiva yhteistyö vaatii jatkuvaa vuoropuhelua ja ”iholla olemista”. Kykyä kuunnella asiakasta ja asiakkaan tarpeiden ymmärtämistä. Tosiasia on, että palveluja ei voi kehittää ilman asiakasvuorovaikutusta. Vuoropuhelu on tärkeää myös siksi, että osaamme suunnata koulutuksemme vastaamaan yritysten osaamistarvetta. Mitä työelämä sitten meiltä ja koulutukselta odottaa? Tähän saatiin vastauksia maaliskuussa järjestetyssä Keudan kumppanuusfoorumissa. Meiltä odotetaan mm., että opiskelijoillemme on opetettu ammatillisten tietojen ja taitojen lisäksi oikeaa asennetta, yhdessä tekemisen taitoa ja työelämän pelisääntöjen noudattamista. Hyvä yhteistyö vaatii tunnetusti työtä. Sitä me Keudassa olemme valmiit tekemään ja olemme osaltamme luomassa alueelle elinvoimaa. HANNU LAURILA Kuntayhtymän johtaja

ROBOTTI TYÖKAVERINA? PIAN SE VOI OLLA TOTTA. LUE TULEVAISUUDEN TYÖTRENDEISTÄ s. 16 TOMI PIENIMÄKI, VINCIT:

”Meillä on kannustepalkkio irtisanoutumiseen koeajalla. Ei ole meidän eikä työntekijän etu, jos hän yrittää väkisin sopeutua meihin.” LUE LISÄÄ s. 4 4 Euroopan paras työpaikka on Vincit Toimitusjohtaja Tomi Pienimäki kertoo, mitä heillä tehdään toisin 7 Keudan panostaa työtyytyväisyyden kehittämiseen 8 Järvenpään JUSTissa uudistetaan työn tekemisen malleja 10 Luottamuksella ja avoimuudella kehittävään yhteistyöhön Tuusulan kunta ja Keuda 13 Yrittäjän ammattitutkinto rohkaisi Tiina Halosta ryhtymään yrittäjäksi

14 Keudan auto- ja logistiikka-ala kasvaa ja uudistuu 16 Miten työtä tehdään tulevaisuudessa? Lue, mitkä trendit ovat vallalla juuri nyt 18 Maahanmuuttajien ammatilliseen aikuiskoulutukseen ideoita Reshape-hankkeesta 19 Kumppanuusfoorumin aiheena osamistarpeiden muutos työelämässä 20 Professori Petri Nokelainen tutkii ryhmineen tulevaisuuden työelämää ja työssä tapahtuvaa oppimista 22 Ajankohtaista Keudassa

KEUDA MUKANA UUDISTAMASSA TYÖNTEKOA JUSTISSA LUE LISÄÄ s. 10

PROFESSORI PETRI NOKELAINEN:

” ONKO KOULU PARAS PAIKKA OPPIA? MIKÄ ESTÄÄ TEKEMÄSTÄ TOISIN?” LUE LISÄÄ s. 20

AUTOALA ALOITTAA AIKUISKOULUTUKSEN LUE LISÄÄ s. 14

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

EUROOPAN PARAS TYÖPAIKKA TARJOAA

VAPAUTTA JA VASTUUTA 4

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Kun TOMI PIENIMÄKI aloitti Vincitin toimitusjohtajana pari vuotta sitten, hän totesi, että tosiaan, näinkin tämän voi tehdä. Vincitillä työntekijöillä on paljon valtaa siihen, miten ja milloin he haluavat työnsä tehdä. IT-palvelutalo valittiin viime vuonna Euroopan parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -tutkimuksessa. Lisäksi Vincit on kolminkertainen Suomen paras työpaikka. Mitä ihmettä siellä oikein tapahtuu? • teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuvat EEVA ANUNDI

T-PALVELUTALO VINCITIN tarina alkoi muutaman hengen kokoisesta start-upista vuonna 2007. Nyt työntekijöitä on reilut 300 ja toimintatapa kaikkea muuta kuin perinteinen. Vincitillä johtamismalli on käännetty ylösalaisin: esimiehet eivät oleta tietävänsä, mitä työntekijät tarvitsevat, vaan työntekijät saavat itse päättää. Vincitillä halutaan luoda sellainen ympäristö, jossa ihmiset pystyvät johtamaan itse itseään. Työntekijät voivat määritellä itse työaikojaan ja hierarkia on matala: hallinnollisia esimiehiä ei ole. – Eihän meillä kaikki kokeilut ole toimineet. Toimintamallimme kehittäminen on ollut pitkä prosessi ja se jatkuu koko ajan. Oleellista on, että uusia juttuja kokeillaan nopeasti pienessä joukossa ja jos se toimii, käytäntöä levitetään talon sisälle, kertoo toimitusjohtaja Tomi Pienimäki.

KANNUSTIN IRTISANOUTUMISEEN Itsenäisyyttä korostava toimintatapa vaatii myös oikeanlaisten ihmisten löytämistä. – Teknisen osaamisen lisäksi yhtä tärkeää on, että työntekijä tykkää meidän tavastamme tehdä töitä. Olen huomannut, että jos ihmiseltä kysyy, haluatko tehdä töitä itsenäisesti, 99 prosenttia vastaavat, että haluan. Käytännössä se ei mene niin. Itseohjautuvuus ei sovi kaikille, ja siksi Vincitillä aloittavia kannustetaan itsetutkiskeluun ja rehellisyyteen, jotta selviää, onko toimintatapa työntekijälle sopiva. – Meillä on myös kannustepalkkio irtisanoutumiseen koeajalla. Ei ole meidän eikä työntekijän etu, jos hän yrittää väkisin sopeutua meihin. Great Place to Work -menestyksen myötä Pienimäki sanoo törmäävänsä usein mielikuvaan, että Vincitissä vain

pidetään hauskaa. – Me ollaan itse asiassa aika vaativa yhteisö. Vaikka työ on itsenäistä, se vaatii ihmisiltä paljon.

TYÖPISTE OMAN MAUN MUKAAN Vincit on kasvanut vauhdilla ja monet ihmettelevät, miten toimintatapaa onnistutaan skaalaamaan niin isoksi, kun lähtökohtana oli muutaman kaverin idea itsenäisestä työstä. – Me olemme ajat sitten ohittaneet sen happotestivaiheen, että toimiiko tämä. Toimintatapamme ei voi perustua siihen, että kaikki tuntevat toisensa, vaan että meillä on pienempiä soluja ja yksiköitä, jotka toimivat itsenäisesti. Ei siinä ole mitään sen mystisempää. Vincitin toimitusjohtajan ja henkilöstöjohtajan työpisteet ovat keskellä taukotilaa. Pienimäki sanoo itse työskentelevänsä mieluiten säkkituolissa. Yrityksessä jokainen saa tehdä työpisteestään

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

”

Kehityskeskustelu on klassinen esimerkki yrityskulttuurien pakkopullasta. Se käydään, koska manuaali sanoo niin. Meillä työntekijät voivat itse valita, haluavatko kehityskeskustelun vai eivät.”

sellaisen kuin haluaa. – Jos työntekijä haluaa uuden työtuolin, hän voi sen tilata ilman, että siihen tarvitsee pyytää lupaa. Ohjeeksi olemme antaneet, että käytä firman rahoja kuin omiasi. Haluamme taklata työntekemisen esteitä kaikin tavoin, emmekä kytätä jokaista ostosta.

HR HOITAA ESIMIESTEHTÄVIÄ Yksittäisiä projekteja talossa vetävät ohjelmistokehittäjät eli vetovastuu kiertää työntekijältä toiselle. Työntekijät saavat valita, mihin projektiin lähtevät mukaan, sillä motivaatio näkyy suoraan asiakastyytyväisyydessä. Nettisivuillaan Vincit sanoo, että 100 prosenttia sen asiakkaista olisi valmita suosittelemaan sitä. – Jätämme mieluummin jonkun projektin tekemättä, jos meiltä ei löydy siihen halukkaita. Jos ajaudumme tekemään jotain työtä väkisin, se ei johda korkeaan asiakas- eikä työtyytyväisyyteen. Koska esimiehiä ei ylimmän johdon lisäksi ole, HR-osastolla on tavallista suurempi rooli esimerkiksi konfliktien hoitamisessa.

– Tämäkin on pitkän harjoittelun tulos. Meillä on talo täynnä teknisesti lahjakkaita ihmisiä ja henkilöstöjohtaminen ei välttämättä kuulu heidän vahvuuksiinsa. Siksi HR-ihmisemme hoitavat ongelmatilanteet ja puuttuvat orastaviin ongelmiin nopeasti. Se helpottaa projektinvetäjääkin, kun hänen ei tarvitse painiskella ongelmien kanssa, vaan voi pyytää apua HR:stä.

JOHTAMISPALVELUITA VOI VALITA Vincit kehittää toimintatapaansa jatkuvasti ja on lanseerannut sisäisesti Leadership as a Service -ideaan perustuvan sovelluksen, jossa johtamismalli nähdään tarvepohjaisena. Sovelluksesta jokainen työntekijä voi valita, millaisia johtamispalveluita hän haluaa ja keneltä. – Palvelusta voi valita esimerkiksi kehityskeskustelun tai työhyvinvointiin liittyviä juttuja. Kehityskeskustelu on klassinen esimerkki yrityskulttuurien pakkopullasta. Se käydään, koska manuaali sanoo niin, mutta kaikille siitä ei välttämättä ole hyötyä. Meillä työntekijät voivat itse valita, haluavatko kehityskeskus-

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

telun vai eivät. Olemme myyneet palvelua jo asiakkaillemme, ja se on muodostumassa aikamoiseksi hitiksi, Pienimäki paljastaa. Vincitin toimintatapa kuulostaa erinomaiselta, mutta saattaa olla kaukana oman yrityksen arjesta. Siksi ylhäältä päin tulevan kontrollin purkaminen kannattaa aloittaa pienistä jutuita. Esimerkiksi antamalla työntekijöille päätösvallan oman työpisteensä suhteen. – Jos työntekijä on sitä mieltä, että hänellä on vaikka huono tai rikkinäinen työtuoli ja hän tarvitsee uuden, ei siitä tule mitään lisäarvoa, että hänen pitää hakea siihen lupa. Tämä on simppeli asia, jonka voi ottaa käytännöksi jokaiseen organisaatioon. Tietysti me puutumme asiaan, jos joku työntekijöistä ostaa uuden työtuolin joka kuukausi, mutta ei sellaista tapahdu. Ihmiset osaavat kyllä käyttää maalaisjärkeä, siihen pitää vain luottaa, sanoo Pienimäki.

Vincit on Keudan yhteistyökumppani CRM-projektissa.

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuva MAARIT TIALA

Keudan uuden strategian keskiössä ovat asiakkaamme: opiskelijat ja työelämä. Toiminnan rattaita pyörittää osaava henkilöstömme. Keudassa työyhteisön ja työtyytyväisyyden kehittäminen otetaan tosissaan. Haluamme, että henkilöstöllä on aito mahdollisuus innostua ja innostaa työssään joka päivä.

TYYTYVÄINEN HENKILÖSTÖ − TYYTYVÄISET ASIAKKAAT

EUDASSA TOTEUTETTIIN vuoden vaihteessa iso organisaatiouudistus. Siirryimme opetuksessa alakohtaiseen organisaatioon, jossa monen esimiehen tiimiläiset ovat useissa toimipisteissä eri paikkakunnilla. Tämä vaatii tiimeiltä huomattavasti aikaisempaa enemmän itseohjautuvuutta. Opetus- ja koulutuspalvelujen lisäksi tulosalueita ovat Työelämäpalvelut sekä Yhteiset palvelut. Kaikkien tulosalueiden täytyy pelata saumattomasti yhteen, jotta voimme lunastaa asiakaslupauksemme. Esimiehet ovat tärkeässä roolissa uuden organisaatiokulttuurin kehittämisessä. Heille on tällä hetkellä Keudassa meneillään muutoksessa johtamista tukeva valmennuskokonaisuus. Tulevaisuudessa vahvistetaan organisaation sisäistä yhteistyötä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta mm. sisäisten vuorovaikutuskäytänteiden kehittämisellä niin, että asiakaslupausten toteutumisen kannalta tärkeille asioille sekä keskustelulle on riittävästi aikaa. Hyvän esimiestyön tueksi ollaan määrittelemässä hyvän esimiestyön kriteerit sekä Keuda-taidot.

”

ESIMIEHET ESIMERKKEINÄ Johdon ja esimiesten esimerkki on ensiarvoisen tärkeää, kun uusia toimintatapoja kehitetään työyhteisössä. Johtaminen on pitkälti viestintää ja vuorovaikutusta, etäjohtaminen tuo siihen omat haasteensa. Vaikka kasvokkaisviestintä on edelleen tärkeää, edistävät tekniset ratkaisut, kuten Skypen videoneuvottelut ja pikaviestittely sekä Keudan ”sisäinen some” Yammer, vuorovaikutusta maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta. Kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila on näyttänyt alkuvuoden aikana esimerkkiä läsnä olevasta johtamisesta kaikissa Keudan 11 toimipisteessä. Käyntien agendalla ei ole ollut virallista kokoustamista, vaan ainoastaan kier-

tämistä henkilöstön ja opiskelijoiden parissa heidän kanssaan keskustellen. Välillä toimipisteissä on päädytty kuntayhtymän johtajan kanssa vähän toiminnallisempaakin vuorovaikutukseen, kuten kiipeilyseinälle, pelaamaan pingistä ja leipomaan kakkua. – On ollut mukavaa tavata aidosti motivoitunutta henkilökuntaa ja opiskelijoita. Ammattiylpeyttä ja innostusta on ollut ilmassa. Keudassa on selvästi tekemisen meininki, mikä onkin ammatillisen koulutuksen vahvuus. Tekeminen korostuu jatkossa entistäkin enemmän, kun uudistunut koulutustarjonta mahdollistaa yksilölliset opintopolut, Hannu sanoo. Kuntayhtymän johtaja aikoo jatkossakin varata kalenteristaan aikaa säännöllisille toimipistevierailuille.

Keudassa on selvästi tekemisen meininki, mikä onkin ammatillisen koulutuksen vahvuus.” HANNU LAURILA

Hannu Laurila Keudan toimipisteessä Tuusulan Kirkkotiellä keskustelemassa Katja Viljamaan ja Päivi KauraharjuJärven kanssa. Koneellaan Johanna Linnanen.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

OIKE A A MMAT TI • teksti MAARIT TIALA • kuvat MAARIT TIALA JA HELI VASTAMÄKI

JUST UUDISTAA TYÖN TEKEMISEN MALLEJA Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus JUST ihastuttaa arkkitehtuurillaan ja uudistavilla toimintatavoillaan. Keuda on mukana siivittämässä JUSTin menestystä.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

JUSTissa on käytössä siivouspalveluissakin uusinta tekniikkaa. Puikoissa Pirjo Vehkajärvi.

”

Toiminta tempaisi mukaansa, sillä siellä tuotiin oma arki esille ja sitä käsiteltiin peilaten muiden toimintaa ja päinvastoin.” VARPU PAAKINAHO-HEIKKINEN

ÄRVENPÄÄN kaupunginvaltuusto teki tammikuussa 2017 alustavan päätöksen yhtiöittää ateria- ja siivouspalvelut. Uuteen yhtiöön ovat siirtymässä Järvenpään kaupungilta ravitsemispalvelut ja Mestaritoiminta Oy:ltä siivouspalvelut. Uuden yhtiön toiminnot ovat tärkeitä mm. uudessa JUSTissa. Mestaritoiminta Oy:n palvelujohtaja Varpu Paakinaho-Heikkinen pyydettiin muutosprojektin valmistelijaksi. Hänelle oli luontevaa ottaa yhteyttä hyvään yhteistyökumppaniin Keudaan ja lähteä suunnittelemaan tukea muutosjohtamisen läpivientiin yhdessä. Keuda rakensi konseptin, jossa työpajatoiminnan kautta käsitellään yhdistelmäpalveluiden muutosta. Työpajoissa osallistujat saavat vertaistukea, näkevät kokonaisuuden sekä pääsevät itse vaikuttamaan asioihin.

AMMATTIRYHMÄT KOHTAAVAT Siivous-, huolto- ja ravitsemuspalvelut tukevat JUSTin päätoimintaa, hoitopalveluja. Ilman tukipalvelujen saumatonta yhteistyötä hoitopalveluiden kanssa JUST ei voisi toimia. Järvenpään kaupungin ruokahuolto otti ensi askeleet vuonna 2015 Cook and chill -toimintamallilla, jossa ruoka valmistetaan keskuskeittiössä, jäähdytetään nopeasti ja loppukypsennetään myöhemmin tarjoilupaikassa. JUSTin toimintaa valmistelevassa ruokatuotanto-opis-

kelussa otettiin jo siinä vaiheessa huomioon tuleva muutos. Keudassa opiskeli 14 henkilöä täsmäkoulutuksena suurtalouskokin ammattitutkinnossa olevan osatutkinnon: ruuanvalmistus eri tuotantomenetelmillä. Siivouspalvelut hahmoteltiin ja mitoitettiin kohteittain jo pohjapiirustusvaiheessa. Ennakointi käytiin läpi käyttäjien ja ylläpitopalvelijoiden kanssa. Sairaalahygienia toi uudet haasteet laitoshuoltajille, joten heille piti saada uudenlaista sairaalamaailman tuntemusta. – Eri ammattiryhmät tekevät pääsääntöisesti oman toimialansa tehtäviä, mutta tarpeen mukaan paikataan ruuhkahuippuja. Esimerkkinä sairaalahygienia, jossa monet toimijat kohtaavat aivan uusia hygieniavaatimuksia, Keudan kouluttaja Satu Kuisma kertoo. – Huoltopalveluille annettiin ohjeistus, miksi ja mitä pitää huomioida eristyshuoneeseen ja korkeahygieniatiloihin, kuten keittiöön mentäessä, jos oma työtehtävä vaatii sitä.

TYÖPAJOISTA AJATUKSIA Tulevan uuden palveluorganisaation pajatyöskentelyn tuloksena syntyi henkilöstön ideoima uuden yhtiön työnimi JATSI, joka tulee sanoista Järvenpään ateria- ja siivouspalvelu. Lähtötilanne työpajoihin oli: uudet tilat, uudet ihmiset, uudet työtavat ja uusi tekniikka. Työpajoihin ryhmiteltiin

asiat niin, että kunkin pajan osallistujat pääsivät käsittelemään itseään koskevia asioita. Kiinteistönhoitajat, asiakaspalveluhenkilöstö, laitoshuoltajat, ruokatuotannon henkilöstö, kouluttajat, kiinteistöosakeyhtiön toimitusjohtaja ja rakentajan edustajat käsittelivät aiheita sulassa sovussa. – Osallistujat toivat rohkeasti asioita esille. Foorumi toimi oikeana paikkana asioiden käsittelylle ja osallistujat tunsivat tilaisuudet voimaannuttavina. Toiminta tempaisi mukaansa, sillä siellä tuotiin oma arki esille ja sitä käsiteltiin peilaten muiden toimintaa ja päinvastoin, kiteyttää Paakinaho-Heikkinen tyytyväisenä. Monialaisuus tuo esille luontaisesti tarvetta koulutukselle. Koulutukseen lähtemisen kynnys madaltuu, kun aiheista on keskusteltu työpajoissa, joissa on eri alojen edustajia. Esimerkiksi siivouspalvelun koulutusten suunnittelussa on nyt kuunneltu pajatyöskentelystä saatuja signaaleja. Kuisma kävi siivouspalveluiden erikoissuunnittelija Johanna Ikosen kanssa läpi ongelmakohtia, joita siivotessa tulee esille JUSTin arjessa. JUSTissa testataan myös monialaisuutta eli siistijät hoitavat oman työnsä ohessa osastolla ruuanjakelua, apuvälineiden pesua sekä tilauksesta laskutettavia lisätöitä. – Järvenpäässä halutaan tarjota Suomen parasta monipalvelua – ihmisen tekemää työtä koneita hyödyntäen, sanoo Paakinaho-Heikkinen.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

YR IT Y S

Tuusulan kunnan ruokapalvelut kehittää toimitaansa aktiivisesti ja Keuda on luotettu koulutuskumppani. Vuoden 2017 alussa muodostettu Keudan Työelämäpalvelut mahdollistaa entistäkin syvällisemmän yhteistyön. Tuusulan kunnan ruokapalvelupäällikkö KIRSI HANSKI ja Keudan asiakkuuspäällikkö IRJA YLÖNEN sekä tiimivastaava JAANA SILVAST keskustelivat aiheesta innostuneesti. • teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

TUUSULAN KUNNAN RUOKAPALVELUT JA KEUDA:

LUOTTAMUKSELLA JA AVOIMUUDELLA KEHITTÄVÄÄN YHTEISTYÖHÖN 10

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Yhteisellä asialla Jaana Silvast, Irja Ylönen ja Kirsi Hanski.

Mitä Tuusulan kunnan ruokapalvelut ja Keuda ovat tähän mennessä tehneet yhdessä? KIRSI: Yhteistyötä on tehty pitkään, tiiviimmin viimeiset kolme vuotta. Uusi yhdessä tekeminen lähti siitä, kun kysyimme henkilökunnalta, millaisia koulutuksia he ovat pitäneet hyvinä. Vastaus oli, että eivät oikein mitään. Aloimme miettiä asioita uudella tavalla ja poimimme kaksi hyvää ideaa. Toinen oli täsmäkoulutus, johon Keuda valittiin yhteistyökumppaniksi ja toinen coachaaminen. Siihenkin yhteistyökumppani löydettiin Keudan kautta. Heti ensimmäisestä täsmäkoulutuksesta tuli hyvää palautetta. Ei oltu puhuttu yleisesti pinaattiohukkaista, vaan juuri niistä pinaattiohukkaista, jotka tehdään meillä – meidän reseptillä, meidän tarpeisiin. Nyt on noin 40 henkilöä koulutettu.

IRJA: Olemme kuunnelleet tarkalla korvalla, mikä on asiakkaan strategian ja henkilöstöpalautteen mukaan tarpeen ja missä on osaamiskapeikkoja. Tarjoamme kaikkea lyhyestä täsmäkoulutuksesta tutkintoihin ja jotain siltä väliltä. Erinomaisia tuloksia on Tuusulan kunnan ruokapalveluiden kanssa saatu neljän kuukauden paketilla. Nyt on kolmas kierros meneillään näitä koulutuksia. Lisäksi oppisopimuksella on tehty onnistuneita kehittämisprojekteja. Toteutus on elävä ja kehittyvä. JAANA: Joka kierroksesta on opittu jotain. Jos joku ei ollutkaan hyvä juttu, niin olemme kehittäneet ja parantaneet. IRJA: Suunnittelu perustuu tiiviiseen yhteistyöhön niin, että koulutus saadaan räätälöityä ruokapalveluiden tarpeisiin. Nämä ovat kokonaisvaltaisia työyhteisön kehittämisprojekteja.

Millainen kumppani Keuda on ollut? Suosittelisitteko meitä myös muille? KIRSI: Ilman muuta voidaan suositella! On hyvä, että Keuda on iso talo, sillä vaihtuvuus kouluttajissa on välillä tervetullutta. Uusi näkökulma avaa eri tavalla asioita. Keudalaisilla on hyvä reagointikyky palautteeseen. IRJA: Teidän prosesseihinne on ollut helppo päästä mukaan, koska olemme aina voineet keskustella avoimesti. KIRSI: Meiltä asiakkaana edellytetäänkin avoimuutta. Olemme antaneet esimerkiksi strategiamme ja kehityskeskustelupohjamme Keudan käyttöön. Näytämme pelimerkit avoimesti ja näin syntyy luottamus. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, kun meillä oli haasteita ulkoistuskumppanin puutteellisen alan ammattitaidon kanssa. Kerroimme siitä avoimes-

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Yhteistyö on molemminpuolista kopittelua.

ti myös keudalaisille ja nyt tämä kolmas osapuoli hakee ammattitaidon tason nostoa Keudan kanssa. Tuloksia on jo näkyvissä. Keuda on muuttanut organisaatiotaan palvellakseen kumppaneitaan entistäkin paremmin yhden luukun periaatteella. Mitkä ovat Tuusulan kunnan ruokapalveluiden odotukset tulevaan? KIRSI: Työelämän näkökulmasta uusien työntekijöiden rekrytointi ja pitäminen kiinni työssä on suurin haaste. Paperit eivät kerro siitä, miten ihminen pärjää työelämässä, kun se on käsillä tehtävää ja sosiaaliset taidot vaikuttavat paljon. Alalla on työvoimapula. Löydettäisiinkö tähän ratkaisuja yhdessä?

TUUSULAN KUNNAN RUOKAPALVELUT

työntekijää.

Keskimäärin

8 050 40

valmistettua ateriaa päivässä. Aterioita tarjotaan toimipisteessä.

JAANA: Kannustan opiskelijoita hakemaan työssäoppimispaikkoja myös kuntapuolelta. Sitä kautta ainakin voi löytyä hyviä tyyppejä. Tulevaisuus alalla se, että meille hakeutuu koko ajan enemmän maahanmuuttajia. Täytyy löytää yhteisiä kuvioita siihen, että työssäoppimaan pääsee vähän heikommallakin kielitaidolla. Työssä kielitaito paranee. Tälläkin hetkellä meillä on aivan loistava ja motivoitunut maahanmuuttajaryhmä opiskelemassa. KIRSI: Me olemme tehneet jo paljon asioita työpaikan houkuttelevuuden eteen: palkkoja on nostettu, paljon tekemistä helpottavaa teknologiaa on otettu käyttöön ja tyylikkäät työvaatteetkin henkilöstö on saanut itse valita väreistä lähtien. Työvoimapula on koko alan ongelma, mutta varsinkaan nuoret eivät ensimmäisenä ole tulossa koulupuolen keittiöihin töihin. Ja onhan meillä valtavat tiskit kaikesta uudesta teknologiasta huolimatta. JAANA: Niin kauan, kun emme itse osaa olla ylpeitä työstämme, niin ei sitä arvosta kukaan muukaan. Ihmisiin pitää saada koulutuksen aikana ja työssä sellainen draivi, että tämä on tosi hyvä duuni! Vaikkapa 5000 ihmisen ruokkiminen on tosi tärkeä työ. IRJA: Pyrimme motivoimaan työntekijöitä luomalla entistä enemmän mahdol-

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

lisuuksia yksilöllisiin opintopolkuihin. Tulevaisuudessa on vähemmän valmiita koulutusmalleja työntekijöille. Niiden sijaan peilataan aina strategiaan ja osaamistarpeisiin, niiden mukaisesti rakennetaan asiakkaille sopivat opintopolut Keudan opintotarjottimista. Millaiselta tulevaisuus näyttää kuntaorganisaation kannalta ja miten Keuda voi tukea muutoksessa? KIRSI: Tuleva sote-uudistus luonnollisesti hämmentää. Olen yrittänyt rauhoitella työtekijöitä, että niin kauan kuin sote-puolella on asiakkaita, he tarvitsevat myös ruokaa. Kunnan rooli on muuttumassa, mutta siihen menee käytännössä vielä pitkä aika. IRJA: Olet Kirsi lähtenyt mukaan Keudan Palvelualojen kumppanuusverkostoon. Haluamme auttaa kumppaneitamme verkostoitumaan niin, että he saavat siitä todellista lisäarvoa. Olisiko teille hyötyä myös Keudan koolle kutsumasta Keski-Uudenmaan kuntien ruokapalveluverkostosta? KIRSI: Kyllä sellaista tarvitaan! Jos halutaan, että kunnalliset ruokapalvelut säilyvät, niin meidän on syytä pikimmiten alkaa miettiä yhdessä tekemistä. Olemme Keski-Uudellamaalla liian pieniä ruokapalveluyksiköitä, kun ajatellaan 10 vuotta eteenpäin.

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

OSAAJA

Järvenpääläinen TIINA HALONEN päätti ryhtyä talousalan yrittäjäksi viisikymppisenä ja teki sen aivan omalla, kilpailijoista erottuvalla palvelutyylillä. Keudassa suoritettu yrittäjän ammattitutkinto antoi yrityksen perustamiseen ratkaisevan tuen.

Nainen punaisissa tarjoaa talouspalveluja uudella tyylillä 1

Miten päädyit tilitoimistoyrittäjäksi? – Ylioppilaaksi pääsyn jälkeen työskentelin vakuutusalalla 16 vuotta. Vuonna 2000 valmistuin Keudan iltakoulutuksesta merkonomiksi ja työskentelin sen jälkeen tilitoimistossa. Päätös yrittäjyydestä kypsyi, kun työt loppuivat. Koin, ettei minulla 55-vuotiaana ollut muuta vaihtoehtoa kuin työllistää itseni. Se päätös todella kannatti! Olen löytänyt asiakaskuntaa ja yhteistyökumppaneita profiloitumalla ja verkostoitumalla räväkästi sekä yksinkertaistamalla prosesseja rohkeasti. Jo yrityksen nimi Talouspalvelua Parasta Aikaa on erottuva.

Miten yrittäjän ammattitutkinto hyödytti sinua? – Myynti, markkinointi ja hinnoittelu olivat minulle uusia yritystoiminnan alueita, joista opin paljon. Jo ennen koulutuksen alkua minulle oli selvää, että perustan oman yrityksen ja päätös vain vahvistui tutkinnon suorittamisen aikana.

Yrittäjän ammattitutkintoon kuuluu myös mentorointia. Mikä on parhaiten jäänyt mieleesi mentoroinnin annista? – Oli hienoa saada mentoriksi toinen tilitoimistoyrittäjä Juuso Markkanen. Hänen kanssaan pääsin tosissaan vääntämään asioista, hyvässä hengessä. Tärkein Juuson oppi kuului: ei tarvitse olla paras, mutta pitää olla aktiivisin. Sitä olen nyt noudattanut, ja lähtenyt rakentamaan harmaasta talouspalvelualan massasta erottuvaa yritys- ja henkilöbrändiä. Olen aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa enkä kaihda hurttia huumoria. Yrityksen tunnusväriksi valitsin tietysti punaisen.

Mikä oli parasta opiskelussa Keudassa? – Yrittäjän ammattitutkinnon ehkä kaikkein tärkein anti olivat koulutuksen aikana saadut verkostot: kouluttajat ja muut yrittäjät. Opiskelukavereiden joukosta on löytynyt potentiaalisia asiakkaitakin.

Millaisia tavoitteita sinulla on nyt yrityksesi suhteen? – Aion jatkaa hyvin alkanutta brändäystä ja palvelujen tuotteistamista kilpailjoista erottuvalla tavalla. Tavoitteena on myös laajentaa palvelutarjontaa vakuutusten myymiseen. Minua on pyydetty Keudaan työelämän edustajaksi arvionteihin ja se kyllä kiinnostaa. Tulevaisuudessa toivon laajentavani yritystä niin paljon, että vaihdan yhtiömuotoa ja työllistän osaajia.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

KEUD ALAIN E N

Keudassa Keravalla on logistiikkaalan opiskelijoiden käytössä kaksi ajosimulaattoria. Puikoissa Janne Jussila, kaverina Tapio Karvonen.

• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

KUMPPANUUDESTA VAUHTIA

AUTO- JA LOGISTIIKKAALAN KASVUUN Keudan auto- ja logistiikka-alan toiminnasta vastaavat toimialapäällikkö JANNE JUSSILA ja asiakkuuspäällikkö TAPIO KARVONEN. Parivaljakon puheessa vilahtelee tiuhaan sana ”kumppanuusverkosto”, joka on tälläkin alalla entistä vahvemmin ammatillisen koulutuksen kivijalka. Uutena avauksena aloitetaan syksyllä autoalan koulutus näyttötutkintoperusteisena aikuiskoulutuksena.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Mitä on auto- ja logistiikka-ala Keudassa?

si yhteen paikkakuntaan sidottua, vaan järjestelyiltään hyvin joustavaa.

JANNE: Opiskelijoita on yhteensä noin 600. Autoalalla nuorten opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa meillä on tarjolla kaikki kuusi osaamisalaa. Autoalan näyttötutkintoperusteisia koulutuksia meillä ei vielä ole, mutta logistiikka-alalla tarjoamme kuljettaja- ja varastopuolen koulutusta sekä nuorille että aikuisille.

TAPIO: Odotamme tietoa siitä, mitä ammatillisen koulutuksen reformi tarkoittaa koulutuksenjärjestäjien järjestämislupien hakemisen ja saamisen kannalta. Eri ratkaisuvaihtoehtoihin on valmistauduttava.

TAPIO: Linja-autonkuljettajakoulutus vielä puuttuu Keudasta. Tutkinnon järjestämisen edellytykset meillä varmasti täyttyvät, mutta kalustoinvestoinnit ovat suuret. Logistiikkapuolella meillä on muutenkin kasvun varaa ja loistava oppimisympäristö Keravan Sarviniitynkadulla. Siellä on lastauslaituri ja pienoisterminaali, joissa voi harjoitella esimerkiksi ajoa, lastausta, trukinkäsittelyä, tavarankäsittelyä ja lastisidontaa. Keravan sijainti on todella potentiaalinen logistiikka-alan suhteen. Millainen on alan koulutuksen vetovoima? JANNE: Viimeisen viiden vuoden ajan autoalan opiskelijamäärä on koko ajan noussut nuorten koulutuksessa. Yhtymävaltuusto antoi joitakin vuosia sitten tehtäväksi Keudan autoalan vahvistamisen ja se on onnistunut. Logistiikassa on enemmän suhdannevaihtelua, opiskelijamäärä on pysynyt aika lailla samana. Aikuiskoulutuksen puolella logistiikan ala on suosittu. Autoalan koulutusta ollaan laajentamassa myös aikuisille. Mikä on tarkempi suunnitelma? JANNE: Kyllä, haemme laajasti lupia koulutuksen järjestämiseen myös näyttötutkintoperusteisena. Tarkoitus on aloittaa jo syyskuussa jollain osaamisalalla. Mietinnässä on, olisivatko varaosa- ja automyynti ensimmäisiä. Ne olisivat hyvä lisä esimerkiksi kaupan alan koulutuksen saaneille. Pyrimme siihen, ettei varsinkaan aikuisten koulutus oli-

JANNE JUSSILA

Toimialapäällikkö, Keudan auto- ja logistiikka-ala • Valmistunut ajoneuvoasentajaksi Keudasta, Mäntsälän Lukkarinpolulta vuonna 1992. • Autonkuljetustekniikan insinööri amk ja YAMK • Toiminut linja-autonkuljettajana ja ajojärjestelijänä. • 10 vuotta autoalan opettajana Keudassa, apulaisrehtorina viisi vuotta. • Toimialapäällikkönä 1.1.17 lähtien.

Keudan organisaatio on uudistunut alakohtaiseksi. Miten se näkyy auto- ja logistiikka-alalla? TAPIO: Nuorten ja aikuisten koulutukset on nyt laitettu yhteen, mikä on myös ammatillisen koulutuksen reformin hengen mukaista. Vuonna 2018 on tulossa yksi tapa suorittaa tutkinto sekä nuorille että aikuisille. Kumppanuusverkoston uudistaminen alalla on tällä hetkellä keskeistä, sillä se luo perustan toimialan asiakastyöhön ja -kuunteluun sekä laadunvarmistukseen. JANNE: Auto- ja logistiikka-alalle muodostetaan nyt yhteistä kumppanuusverkostoa. Ennen neuvottelukunnat olivat erikseen. Autoalan neuvottelukunta olikin hyvin aktiivinen ja siihen pyrimme jatkossa kumppanuusverkostossa. Miten ala on kehittymässä ja mitä se vaatii työntekijältä? JANNE: Opettajilta on tullut ideoita robottiohjaajakoulutuksesta. Voi olla, että tulevaisuus tuo senkin tullessaan. Automaatiotekniikka on ollut varastoissa jo kauan käytössä.

”

Autoa olen maalaispoikana aina tarvinnut. Volkkari on minulle tärkeä auto, mutta ei kauheaa intohimoa ole autoihin ja rassaamiseen enää. Enemmänkin sillä periaatteella, että auton tulee toimia niin hyvin, ettei sitä tarvitse rassata. Rallia tulee seurattua.” JANNE JUSSILA

TAPIO KARVONEN

Asiakkuuspäällikkö, Keudan Työelämäpalvelut, auto- ja logistiikka-ala • Autoalan peruskoulutus 70-luvulla, autoteknikko, YTM, opettaja • Työskennellyt autoalan työnjohtotehtävissä ja kuljetuspäällikkönä henkilöliikenteessä ennen siirtymistä ammatillisen koulutuksen tehtäviin. • Keudaan vuonna 2009 oppisopimuksen koulutustarkastajaksi. • Asiakkuuspäällikkönä 1.1.17 lähtien.

”

Suhteeni autoon on kaverillinen ja lämmin. Auto on kortin saamisen jälkeen aina ollut elämässä mukana. Työelämässäni auto- ja logistiikka-ala ovat olleet läsnä alusta asti.” TAPIO KARVONEN

TAPIO: Fossiiliset polttoaineet tulevat pikkuhiljaa väistymään, sähköauton kehityksen avittamana. Tulee älyrakenteita, lisää anturitekniikkaa, itseohjautuvat autot… JANNE: Kuljettaminen ei vähään aikaan vielä lopu. Keudassakin käytössä olevat simulaattorit eivät korvaa ajoa, mutta alkuopetuksessa niillä pystyy hyvin perehdyttämään ja lisäämään ymmärrystä. TAPIO: Autoalalla vaaditaan koko ajan enemmän ongelmanratkaisutaitoa. JANNE: Kyllä, sähkö- ja automaatiotekniikka tulevat koko ajan vahvemmin mukaan koulutukseen. Joillekin opiskelijoille tulee yllätyksenä sekin, että asentajan täytyy tehdä myös asiakaspalvelua, työnjohdollisia tehtäviä ja tuottaa kirjallisia raportteja. Välillä täytyy siivotakin. TAPIO: Suhdanneherkällä logistiikkaalalla töitä on ulkoistettu paljon. Työntekijöitä otetaan sesonkiin ja juuri tiettyyn tarpeeseen. Koulutuksella sitoutetaan hyvät työntekijät. Hyvistä, asiakaspalveluhenkisistä kuljettajista on koko ajan pieni pula. Ammattimaiset trukkiasentajat ovat sellaisia, joita koko ajan kysytään eikä heille ole valmista koulutusta. JANNE: Voisiko siinä hyödyntää Keudan Saaren kartanon maatalouskoneasentajaosaamista? TAPIO: Hyvä idea! Meidän täytyy vain rakentaa koulutus ja tuotteistaa se. Auto- ja logistiikka-alan visio 2020 Keudassa? TAPIO: Palvelutuotteemme on saatu vastaamaan työelämän tarpeita ja koulutuspalvelu on tasalaatuista. Kumppanuusverkosto on ollut keskeisenä tekijänä mukana tavoitteen saavuttamisessa. JANNE: Kaikilla aloilla Keudassa on lisätty oppisopimuksissa omaa tuotantoa. Henkilökunta liikkuu enemmän eri toimipisteiden ja paikkakuntien välillä. TAPIO: Työpaikalla oppiminen on lisääntynyt reformin hengen mukaisesti.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

ILMIÖ • teksti TIINA PAANANEN • kuvitus TIINA VALVE

Ä S S TÖI

A S S E D U U TULEVAIS Milleniaalit, työvoiman liikkuvuus, globalisaatio, teknologian ripeä kehitys ja avoimuus – niistä on tulevaisuuden työelämä tehty. Tulevaisuudessa työskennellään nopeammin, joustavammin ja itseohjautuvasti.

DIGISTI KOHTI TULEVAA Työtä helpottavat sovellukset, automaatio ja robotiikka sekä erilaiset työn tekemisen mallit ovat useimmille jo arkipäivää. Moderni työelämä vaatii tekijältään monenlaisia taitoja, kuten teknistä osaamista, sosiaalista älyä ja oppimiskykyä. Digitalisaatio hävittää ammatteja, mutta luo myös uusia. Miltä kuulostaa esimerkiksi kodin järjestelmäasiantuntija, avaruushissipoika tai mikrobimaalari?

”We are all now connected by the internet, like neurons in a giant brain.” Stephen Hawking

ROBOT TI T

YÖKAVERIN A

Tulevaisuu dessa yhä useamman robotti. Tä työn hoita llä hetkellä a ro botit hoita kuljettavat vat, hoivaav ja käyvät ka at, uppaa. Rob eikä vaadi otti ei kyllä lisää palkk sty aa. Tekoäl laukaissut yn kehitys teknologis on en vallanku tarvitaan ku mouksen. itenkin joh Ihmistä ta m aan robotti innovoimaa en työtä se n uusia ta poja hyödyn kä tää robotte ja.

HARMAA ALUE

”Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne.” Albert Einstein

KA T YÖPAIKSA TASKUS an päätelaitteen kans-.

sä vain kulkev hes mis Mukana nnellä lä e k s ö ja fyysity sa voi hteisöille y ö ty ella u ahtu iston oh Mitä tap Kotitoim ? itle il ä o it ik pa mään tö sille työ tuu teke en u id e u k a m h , ihminen n tiloihin ii is ä rk e k miele vat esim selleen ikkoja o a p et is ia la is älla ja eri pariin. T kahvilat en t, e tt to o s ö ja isen ty kiksi kir t. Itsenä ten la e ti k s g ö y in it cowork myös tiim tuvia rvitaan vat vaih a o lisäksi ta rj ta t ti k yös je m ro P at olla lytaitoa. tka voiv aijo to , lt jä o ö p vaatii työyhteis s u u v o u ja. L globaale iaa, joka n synerg e e s k nee älisestä misten v syntyy ih . tä s äymise kanssak

Kun työelämä muuttuu ongelmaratkaisu- ja projektipainotteisemmaksi, se tarkoittaa, että työtäkään ei välttämättä tehdä kahdeksasta neljään. Keikkatyö, projektit, osa-aikaisuus – ansaintamallit ovat sirpaleisia. Samalla myös työ- ja vapaaaika liudentuvat toisiinsa. Etänä kotona työskentelevälle työ on koko ajan läsnä. Tulevaisuudessa päävastuu omasta jaksamisesta on jokaisella itsellään. Jatkossa oman työn hallinnointi ja itsensä johtamisen taidot ovat entistä tärkeämpiä. 16

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

”Europarlamentin käsittelyyn matkalla olevassa aloitteessa pidetään mahdollisena, että vain parinkymmenen vuoden päästä tehokkaimmat tekoälyt jo ylittävät ihmisen ajattelukyvyn.” HS.fi

TYÖTÄ PILVESSÄ

Paperiton työ vie dokumentit ja asiakirjat pilveen. Palvelussa asiakirjoja voidaan jakaa käyttäjien kesken ja selata erilaisilla päätelaitteilla. Pilvessä työskentely on myös joustavaa, koska se mahdollistaa etätyön ja globaalit työyhteisöt.

SHARING IS CARING

Jakamistalous mahdollistaa ihmisten ja yritysten omaisuuden, resurssien, ajan ja taitojen hyödyntämisen aiempaa tehokkaammin. Esimerkkejä jakamistaloudesta ovat muun muassa AirBNB, Über ja erilaiset ruoka- ja aikaosuuskunnat. Jakamistalous ekologista, koska se vaalii kestävyyttä kertakäyttöisyyden sijaan.

”Tulevaisuuden sanoja ovat tieto, synteesi, ymmärrys, inhimillisyys, viisaus, ihmettely, maailman rakastaminen. Näiden pitäisi olla opettajan opettamia asioita tulevaisuudessa.” ESKO VALTAOJA Turun Sanomissa

JOUKKOISTETTU TYÖ

Joukkoistettu työ on työskentelyä erilaisilla digitaalisilla alustoilla. Työn teettäjä tarjoaa kertaluonteisia ja projektitöitä. Työn voi tehdä kuka tahansa, jolla on verkkoyhteys.

KENEN LEIPÄÄ SYÖT? Tulevaisuuden työnantaja ei säilö joukkoja reservissä. Tämä näkyy erityisesti osa- ja määräaikaisen työvoiman kasvuna. Kustannustehokkuuden nimissä työntekijä rekrytoidaan tarpeeseen. Lyhytkestoinen työsuhde voi kuitenkin olla väylä vakinaistamiseen. Työnantaja pääsee vakuuttumaan osaamisesta määräaikaisuuden verran ja tarjoaa jatkoa. Joustavuus, muutosvalmius ja moniosaajuus ovat työnantajien tulevaisuudessa arvostamia ominaisuuksia.

MIKROBIMAALARI

Tulevaisuudessa maalipintoja saatetaan huoltaa suihkuttamalla niihin bakteereja, jotka korjaavat pinnan. Maalarilta voidaan siis vaatia mikrobiologian perusteiden tuntemusta.

Y-SUKUPOLVI

Y-sukupolvi eli milleniaalit rynnistävät työmarkkinoille. Ennustetaan, että vuoteen 2020 milleniaalit kattavat jopa 50 prosenttia työvoimasta. He tuovat mukanaan työmarkkinoille myös uudenlaisen arvomaailman: työstä nauttiminen sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino ovat tärkeämpiä kuin palkan suuruus.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Monikulttuurisuus on noussut esiin ja suomalaisuus painunut taustahistoriaan kumppanioppilaitoksessa

MAAILMA • teksti HELI VASTAMÄKI ja ANNE HOSIO-PALOPOSKI • kuvat HANNU AARRELAMPI

Keuda on mukana Reshape-hankkeessa, jonka aiheena on maahanmuuttajien ammatillinen aikuiskoulutus. Keudan yhtymähallitus ja johtoryhmä kävivät Göteborgin EuroSkillskilpailun yhteydessä tutustumassa paikalliseen hankekumppaniin.

KEUDAN RUOTSALAINEN KUMPPANI KOULUTTI ALUN PERIN SUOMESTA MUUTTANEITA

ÅNGKULTURELLA Finska Folkhögskolan perustettiin 80-luvun alussa nimensä mukaisesti suomalaisille, jotka muuttivat sankoin joukoin työn perässä Ruotsiin. Göteborgissa Volvon alueella asui ja asuu edelleen paljon suomalaisia. Erityisesti suomalaiset naiset tulivat opiskelemaan oppilaitokseen. Nykyisin suomalaisuus elää pait-

Keudan yhtymähallituksen jäseniä kuuntelemassa maahanmuuttajien matematiikan opetusta.

si Mångkulturella Finska Folkhögskolanin nimessä, myös henkilökunnassa: moni opettaja on juuriltaan suomalainen. Opiskelijat ovat edelleen enimmäkseen naisia, mutta he eivät enää tule Suomesta, vaan suurimmaksi osaksi Euroopan ulkopuolisista maista. Pääsimme vierailemaan oppilaitoksessa muutamalla oppitunnilla ja näimme, kuinka maahanmuuttajien aikuiskoulutuksessa usein todellakin saadaan lähteä liikkeella aivan alusta: paitsi paikallisen kielen opiskelussa, myös esimerkiksi matematiikassa. Tunnelma Mångkulturella Finska Folkhögskolanissa oli iloinen. Opiskelijoista huomasi, miten tyytyväisiä he olivat päästessään oppimaan uutta aikuisena.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

RESHAPESTA VERTAISOPPIMISTA Reshape-hankkeessa maahanmuuttajien koulutusta tarkastellaan viiden eri teeman kautta. Hankkeeseen osallistuvat kumppanit esittelevät teemaan liittyen oman maansa käytänteitä, joita yhteisvoimin kehitetään edelleen. Tarkastelun kohteena on maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, aikuiskoulutuksen henkilöstön osaamisen kehittäminen, ohjaaminen ja neuvonta, yrittäjyyteen kouluttaminen ja yrittäjyyden edistäminen sekä maahanmuuttajien koulutuksiin liittyvä laadunhallinta. Hankkeessa tuotetaan loppuraportti, joka kokoaa eri teemat, nostaa esiin niihin liittyvät haasteet ja hyvät käytänteet. Hankkeen päätösseminaari toteutetaan Keudan järjestämänä 22.– 25.5.2018. Hankkeeseen osallistuvat Keudan lisäksi Alfa College Hollannista, IFOA Italiasta, Mångkulturella folkhögskolan Ruotsista, Tietgen Tanskasta ja SIAE Sloveniasta. Hanke toteutetaan aikavälillä 1.9.2016–31.8.2018.

A JA N KOHTAISTA

KEUDALLE UUSIA KUMPPANUUSSOPIMUKSIA

Pekka Pohjakallio innosti kokeilukulttuuriin.

EUDAN KUMPPANUUSSOPIMUSTEN määrä on kasvanut sitten syksyn Keuda-lehden ilmestymisen kolmella. Olemme solmineet kumppanuussopimuksen SOL Palvelut Oy:n, Lindström Oy:n ja Lidl Suomi Ky:n kanssa.

KEUDALLE VOIMAVAROJA MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTTAMISEEN

• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

Keudan järjestyksessään toinen kumppanuusfoorumi järjestettiin maaliskuun lopussa. Foorumin teemana oli osaamistarpeiden muutos työelämässä.

KUMPPANUUSFOORUMI KOKOSI VERKOSTOT YHTEEN

UMPPANUUSFOORUMI TOI yhteen muun muassa Keudan uusien alakohtaisten kumppanuusverkostojen jäseniä. Tilaisuudessa kuultiin kuntayhtymän johtajan Hannu Laurilan alustus ammatillisen koulutuksen ja Keudan muutoksista, Paremman työelämän suunittelutoimisto 925 Designin Pekka Pohjakallion innostava esitys sekä nähtiin ravintola Lyonissa työskentelevän kokin Mikko Pynnösen muodossa esimerkki siitä, millaisia tähtiä ammatillinen koulutus tuottaa. Esitysten jälkeen osallistujat pääsivät pohtimaan ryhmissä, millaista osaamista työelämä odottaa ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilta ja miten osaajia työelämän tarpeisiin kasvatetaan. Kumppanuusfoorumissa oli mukavasti aikaa myös verkostoitua. Seuraava Keudan kumppanuusfoorumi järjestetään syksyllä 2017.

Mitä me odotamme työelämään tulevilta ja mitä he meiltä? Ryhmä pohtii toimialapäällikkö Jari Haapalan fasilitoimana.

AAHANMUUTTAJIEN MÄÄRÄ ammatillisen koulutuksen opiskelijoissa kasvaa vauhdilla. Keuda on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 600 000 euroa ns. MAO-rahaa oppilaitosmuotoisen koulutuksen järjestämiseen maahanmuuttajille ja 125 000 euroa oppisopimusmuotoiseen koulutukseen. Keuda on mukana myös joulukuussa alkaneessa MAHTAVA-hankkeessa, jossa kehitetään malleja turvapaikan saaneiden maahanmuuttajien työpaikalla tapahtuvan (oppisopimuskoulutus ja työssäoppiminen) ammatillisen koulutuksen edistämiseksi.

KEUDAN OPISKELIJAT VOITTOON MATKAILUALAN KILPAILUSSA PIETARISSA

ATKAILUALAN OPISKELIJAT Kemal Kocak ja Jaakko Juhola voittivat huhtikuun alussa Pietarissa järjestetyn matkailualan kilpailun NordBridge sarjassa Ecological Tourism. Jaakko ja Kemal valitsivat itse aiheensa viidestä aihepiiristä. Tehtävänä oli valmistella etukäteen viiden minuutin esitys englanniksi. Opiskelijat olivat Pietarissa osana Keudan ryhmää Akkuna-verkoston matkalla.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

ASIANT UN T IJ A

Professori PETRI NOKELAINEN tutkii ryhmänsä kanssa oppimiskokemusta ja -ympäristöjä. Resurssileikkausten edessä hän kannustaa oppilaitoksia, rehtoreita ja opettajia näkemään oppimisympäristöt laajemmin ja avaamaan ovet – sekä fyysisesti että ajatuksen tasolla – yhä monipuolisemmalle yhteistyölle yritysten kanssa.

ONKO KOULU

PARAS PAIKKA OPPIA? • teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuvitus SHUTTERSTOCK

OTTA VOISI oppia, vaaditaan hyvä oppimiskokemus. Se taas on aina subjektiivinen kokemus, tunne, joka voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Tunne herättää ajattelemaan ja aktivoi pohtimaan aiempaa tietämystä aiheesta.

– Hyvä oppimiskokemus esimerkiksi herättää huomaamaan, ettei tiennytkään vielä asiasta juuri mitään, mutta haluaa ottaa selvää. Oppimistilanteen jälkeen oppilaalla on voimaantunut olo – fiilis, että hän sai jotain itselleen, määrittelee tekniikan pedagogiikan professori Petri

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Nokelainen Tampereen teknilliseltä yliopistolta. Nokelainen huomauttaa, että oppimista tapahtuu hirveästi tiloissa, joita ei virallisesti ole suunniteltu oppimisympäristöksi, kuten työpaikoilla. Näitä oikeita työympäristöjä ja niiden vaatimuk-

sia tarkastelemalla voidaan myös kouluissa yhdistää työn ja koulun parhaat puolet. – Kun autenttisiin työympäristöihin pääsee tutustumaan rauhassa, ilman häiriö- ja stressitekijöitä, se näkyy oppimistuloksissa. Eihän lentäjäksikään opetella niin, että näkee vain yhden ohjaimen kerrallaan ja sitten pitäisi lähteä lentämään. Nokelaisen mukaan työelämästä voitaisiin tuoda oppimistilanteisiin myös muuta, kuten tiimityötä, sillä harvassa työpaikassa työtä tehdään ihan yksin. – Miksei esimerkiksi opiskelijoita voitaisi opettaa ryhmissä niin, että jonkun on otettava johtajan rooli ja ohjattava muita.

YRITYKSIÄ KOULUN TILOISSA Ammatillisen koulutuksen reformissa on nostettu esiin vahvasti asiakaslähtöisyys. Asiakkaita ovat sekä opiskelijat että tulevat työnantajat. – Koulutusjärjestelmää ei ole luotu siksi, että opettajilla olisi töitä, vaan kyseessä on yhteiskunnallinen palvelutehtävä niin työvoiman kuin työnantajan tarpeiden tyydyttämiseksi. Opiskelijoille pitää kartuttaa koulussa osaamista, joka ei ole vanhentunutta silloin, kun astuu oppilaitoksen ovista ulos. Nokelainen näkee suuria mahdollisuuksia yritysten ja oppilaitosten yhä tiiviimmällä ja kekseliäämmällä yhteistyöllä. – Esimerkiksi SASKY-koulutuskuntayhtymässä ajattelua muutettiin siten, että oppimisympäristö voidaan toteuttaa koulutuksen järjestäjän tai yrityksen tiloihin. Vuodesta suuren osan ajasta käyttämättömänä olevia oppimisen tiloja ja laitteistoja siirrettiin lähialueen yrityksiin, jolloin opiskelijat pystyivät oppimaan yrityksissä ja käyttämään koulun omia koneita oikeassa ympäristössä. Tulevaisuudessa oppimisympäristöt ovat yhä muuntautumiskykyisempiä. Nokelainen heittää esimerkkeinä Tredun Natura Mobile -projektin merikontin, joka pitää sisällään hitsausrobotin. Kallis laite voidaan näin siirtää kontissa paikasta toiseen ja sitä pääsevät hyödyntämään monet opiskelijaryhmät. – Toinen esimerkki voisi olla Savonian Suupirssi, jossa suuhygienisteiksi opiskelevilla on käytössään tarvittavilla hoitolaitteilla varustettu pakettiauto. Auton voi ajaa esimerkiksi palvelutalon pihaan ja harjoitella työtä oikeilla ihmisillä.

– fiksut työnantajat kyllä ymmärtävät tämän.

OPETTAJA HALLITSEE KOKONAISUUDEN Oppilaitosten täytyy miettiä, miten tiloja pystyttäisiin käyttämään monipuolisesti, taloudellisesti ja opiskelijoita mahdollisimman paljon hyödyttäen. – Jos itse opettaisin automekaanikkoja, hämmästyisin, jos pysyisin koko urani koulun autohallissa. Toisaalta se on helppo ratkaisu, kun olosuhteet ovat tutut ja hallittavissa. Mutta ei se opiskelijoita valmenna työelämään, Nokelainen sanoo. Samalla, kun oppiminen tapahtuu yhä enemmän koulun tilojen ulkopuolella, opettajan rooli kokonaisuuden hallitsijana kasvaa. – Ei autopajalta löydy pedagogiikan ammattilaista, joka hallitsee tutkinnon vaatimukset ja katsoo oppimista kokonaisuutena. Opettajia ja heidän osaamistaan tarvitaan tulevaisuudessakin. Tutkimusten mukaan työssäoppimisessa opiskelijan oppimista tukee parhaiten se, että työpaikalta löytyy vähintään yksi ihminen, joka on aidosti kiinnostunut opiskelijan oppimisesta. – Tärkeää on myös, että työssäoppimisessa opiskelijat pääsevät tekemään monipuolisia tehtäviä ja että harjoittelua ohjaa pedagoginen käsikirjoitus. Paras työntekijä on sellainen, jolla on kokonaisvaltainen kuva kaikista työvaiheista ja siitä, miten ne limittyvät toisiinsa

RESURSSIPULA PAKOTTAA KEKSELIÄISYYTEEN Nokelainen tietää, että hänen esittämänsä ideat vaativat ajatusmallien murtamista. Oppilaitosten tilat sijaitsevat monesti keskeisillä paikoilla, mutta ne nähdään yhä rehtorin ja opettajien valtakuntana. – On ryhdyttävä ajattelemaan oppimisen tilojen elinkaarta. Mitä jos tilat olisivat modulaarisia tai jopa siirrettäviä? Ensin 20–30 vuotta opetuskäytössä ja sen jälkeen vaikka vanhainkotina? Koulupäivä on tietyn mittainen, joten voitaisiinko muuna aikana ovet avata koulun ulkopuolisille toimijoille? Nokelainen kannustaa kysymään, miksi asioita ei voisi tehdä toisin. – Todellisia, rajoittavia syitä alkaa olla yhä vähemmän. Vaikka en pidä ammatillisen koulutuksen resurssileikkauksia lainkaan hyvänä asiana, siinä on se hyvä puoli, että opettajat ja oppilaitokset pakotetaan keksimään jotain uutta. Me olemme kekseliäimmillämme silloin, kun kohtaamme haasteita. Muutoksia voi lähteä viemään läpi pilottiprojekteilla ja jakaa kokemuksia oppilaitoksen sisällä, jotta jokaisessa oppilaitoksessa löydetään oma tapa luoda hyviä oppimiskokemuksia ja hyödyntää resursseja. Opetushallitus kannustaa osaltaan ideointiin valtakunnallisten kilpailuiden muodossa. – Pedagogisessa mielessä paras opettaja opettajalle on kollega, mieluiten samalta alalta. Toivoisin, että oppilaitosten kesken jaettaisiin enemmän kokemuksia ja käytäisiin puhumassa kokeiluista. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse, päättää Nokelainen. Nokelainen tutkii ryhmineen tulevaisuuden työelämää ja työssä tapahtuvaa oppimista Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ”Taidot Työhön – Osaaminen, koulutus ja tulevaisuuden työelämä” (2016-2019) hankkeessa. www.taidottyohon.fi

NÄIN KEUDASSA:

EUDAN KOULUTUKSISSA oppimista tapahtuu koko ajan enemmän muualla kuin perinteisessä kouluympäristössä. Kouluttajat ja opettajat viettävät yhä enemmän aikaa opiskelijoiden kanssa työpaikoilla. Esimerkiksi palkittu kouluttajamme Irina Ovaska on tutumpi näky SOL Palveluiden työkohteissa kuin Keudan omissa tiloissa. Tulevaisuudessa ammatillisen koulutuksen reformin myötä luovuus oppimisympäristöissä ja työelämäyhteistyö vain lisääntyvät. Onhan meillä jo nyt jopa etäopetusta purjeveneeseen toiselle puolelle maapalloa (Sail for Good -hanke)!

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

AJ ANKOHT A ISTA KEUDAS S A

KEUDAN OPISKELIJAT SUUNNITTELIVAT VEIKKAUKSEN ARPOJA

EUDAN Pekka Halosen akatemian graafisen suunnittelun opiskelijat pääsivät jälleen kerran näyttämään kykynsä, kun he tekivät Veikkaukselle ehdotuksia arpojen visuaalisesta ilmeestä. – Toisen vuoden opiskelijat saivat lukuvuoden alussa Veikkaukselta erinomaisen briiffin, jossa kävimme läpi yksityiskohtaisesti niin Veikkauksen kuin arpojenkin taustat ja kohderyhmämäärittelyt. Opiskelijat myös itse esittelivät Veikkauksessa omat suunnitelmansa. Veikkaus maksoi pienen korvauksen suunnittelusta sen laajuuden mukaan. Projektista tehtiin myös Keudan ja Veikkauksen välille kirjallinen sopimus, lehtori Pekka Jokinen kertoo. Arpasuunnitelmat testattiin laajassa pelaajatutkimuksessa ja tulevana kesänä opiskelija Emma Klemetin suunnittelema ensimmäinen Euro-arpasarja on tulossa myyntiin Veikkauksen myyntipisteisiin.

Graafisen suunnittelun lehtori Pekka Jokinen ja Veikkaus-projektissa mukana ollut opiskelijaryhmä.

Ylärivi (vas): William Rautakoski (sähköasennus), Julia Attenberg (lähihoitaja), Ida Puhalainen (eläintenhoito), Roosa Kurki (viherrakentaminen) Keskellä (vas): Valtteri Mustonen (sähköasennus), Jasmine Leppä (floristiikka), Essi Kuuva (floristiikka), Carolina Viljanen (matkailu), Pauliina Salmi (matkailu) Alarivi (vas): Otto Kapanen (verkkosivujen tuottaminen), Olli Kämppi (ravintolakokki), Alisa Elg (visuaalinen myyntityö), Henna Mattila (automaalaus) Kuvasta puuttuu Amy Emefiele (ravintolakokki) ja Tommi Rytkönen (kaupunkiviljely)

TAITAJA2017 HELSINGISSÄ, KEUDASTA 15 FINALISTIA

IIME KEUDA-LEHDESSÄ esittelemämme EuroSkills-floristi Lila Hagman vei joulukuussa Göteborgissa koko potin: hän voitti nuorten ammattitaidon EM-kilpailuissa kultaa

koko Suomen joukkueen suurimmalla pistesaaliilla. Nyt Keudassa on taas kasvamassa koko joukko uusia huipputaitajia. Helsingin Messukeskuksessa 15.–18.5. jär-

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

jestettävässä nuorten ammattitaidon SMkilpailu Taitajassa, on mukana 15 finalistia Keudasta, 11 eri lajissa. Keuda on vahvasti mukana järjestämässä Helsingin Taitaja-tapahtumaa. Keudan vastuulla ovat neljän lajin – automaalaus, autokorinkorjaus, eläintenhoito ja floristiikka – järjestelyt. Koska Taitaja-tapahtuma järjestetään pitkästä aikaa lähellä Keski-Uuttamaata, Keuda käyttää hyväkseen tilaisuuden tehdä ammatillista koulutusta tutuksi peruskoululaisille: tarjoamme mukaan ilmoittautuneille Keuda-kuntien kahdeksansille luokille bussikyydin tapahtumaan tiistaina 16.5.

• teksti ja kuvat NINA RIIHIMAA

KEUDAN SUOSIO SÄILYI YHTEISHAUSSA

HTEISHAUSSA ammatilliseen toisen asteen koulutukseen voivat nykyisin hakea vain ilman aikaisempaa tutkintoa olevat sekä ylioppilaat heille varatuille paikoille. Kevään 2017 yhteishaku päättyi 14.3. Valtakunnallisesti ammatillisen koulutuksen hakijamäärä laski, mutta Keuda säilytti suosionsa viime vuoden tasolla. Ensisijaisia hakijoita Keudaan oli 1 287 ja hakijoita yhteensä (hakusijat 1–5) 4 678. Aloituspaikkoja yhteishaussa on tarjolla 1 461. Opiskelijavalinnan tulokset julkaistaan aikaisintaan 15.6., jonka jälkeen koulutukseen valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 29.6. Yhteishaun rinnalla on koko ajan kulkenut Keudan oma jatkuva haku, jonka kautta Keudaan voivat hakeutua kaikki meillä opiskelusta kiinnostuneet ikään ja koulutustaustaan katsomatta, mihin tahansa aikaan vuodesta. Jatkuvan haun kautta on tullut tänä vuonna huomattavasti enemmän hakemuksia kuin viime vuonna. Jatkuva haku on käynnissä

koko ajan osoitteessa keuda.fi/jatkuvahaku

Suosituimmat peruskoulupohjaiset tutkinnot Keudassa 2017 yhteishaussa

hakijaa/ aloituspaikka

Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, kuva- ja mediataide . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,1

UUTTA VOIMAA VIHERALALLE Tulevat viheralan puutarhurit ja alan työnantajat tapasivat Saaren kartanon ViherRekry-päivässä. Opiskelijoilla on haussa antoisa työssäoppimispaikka, yrittäjillä oikeat tyypit työyhteisöön – myös valmistumisen jälkeen.

OISTAKYMMENTÄ VIHERALAN työnantajaa ja täysi salillinen Keudan viheralan opiskelijoita kohtasi Saaren kartanossa jo kuudennen kerran järjestetyssä ViherRekry-päivässä helmikuussa. Tällä kertaa mukana oli ensi kertaa myös opiskelijoita Validia Ammattiopistosta tutustumassa viheralaan. Mikä oli tapahtuman parasta antia? ”Tulin ViherRekryyn hakemaan työssäoppimispaikkaa erityisviheralueiden tutkinnonosaa varten. Olin jo saanut etukäteen opettajalta vinkin mahdollisesta paikasta, jonka edustaja oli mukana tapahtumassa. Tapaaminen oli antoisa: päätyy se mihin tahansa lopputulokseen, se antoi minulle uutta tielläni puutarhuriksi. Koskaan ei tiedä, mihin elämä vie ja kenen kanssa tekee tulevaisuudessa yhteistyötä.” NIINA SIHVOLA, toisen vuoden opiskelija

”Valmistun tänä keväänä ja minulla on jo työssäoppimisjaksot suoritettuna. ViherRekryssä olin tutustumassa alan yrityksiin ja niissä toimiviin ihmisiin. Täällä pääsin esittämään heille tiukkoja kysymyksiä, muustakin kuin palkasta. Kävin myös esittäytymässä ja puhumassa yhdelle työnantajalle vaikka minulla onkin jo ensi kesän työpaikka tiedossa.”

KIRSI SEPPÄLÄ, toisen vuoden opiskelija

Kauneudenhoitoalan perustutkinto . . . . . . . . . . . . . . . 1,8 Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja . . . . . . 1,6

”Olen ollut ViherRekryssä mukana joka vuosi alusta asti. Yritän olla esillä opiskelijoille. Haen täältä yritykselleni työssäoppijoita, joista toivon työntekijöitä myös seuraaville kausille. On kiva tulla koululle kuulemaan muiden yrittäjien kuulumiset jo ennen varsinaisen kauden alkua. Täällä kuulee lisäksi alan uusista tuulista, koska täällähän se kaikki tieto on!”

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, automaatio- ja sähköasentaja . . . . . . 1,6 Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja . . . . . . . . . 1,6 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, elektroniikka- ja ICT-asentaja . . . . . . . 1,4 Talotekniikan perustutkinto, ilmanvaihtoasentaja ja putkiasentaja . . . . . . . . . . . . . 1,4 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, graafinen suunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,3

LEENI LINDHOLM, Viherpalvelu Kotipiha

Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,2 Media-alan perustutkinto, mediapalvelujen toteuttaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,2 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,1

”ViherRekry-tapahtumassa olin markkinoimassa meidän yritystämme ja kertomassa viheralan monipuolisista mahdollisuuksista. Alan arvostus lähtee nousuun, kun sen tekijät ovat ylpeitä osaamisestaan ja osaavat myös kertoa taidoistaan. Opiskelijoille haluan madaltaa kynnystä koulun ja työelämän välillä. Työssäoppijat saavat olla taidoiltaan vielä raakileita, on meidän asia kehittää heistä ammattilaisia.”

JARKKO HEIKKINEN-LINDBERG, Viherpojat Oy

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Nyt kaikki Keudan palvelut ovat helposti ulottuvillasi Työelämäpalveluiden kautta. Ota yhteyttä oman alasi asiakkuuspäällikköön, niin etsitään yhdessä yrityksellesi sopivat palvelut ja ratkaisut laajasta valikoimastamme.

OTA YHTEYTTÄ TYÖELÄMÄPALVELUIHIN!

PALVELEMME YHDEN LUUKUN PERIAATTEELLA

KEUDAN TYÖELÄMÄPALVELUT Auto- ja logistiikka-ala • Tapio Karvonen 050 415 0850, tapio.karvonen@keuda.fi Twitter: @ta_karvonen Hyvinvointialat • Vesa Riekki 050 547 8001, vesa.riekki@keuda.fi • Sirpa Tuomisto 040 174 4455, sirpa.tuomisto@keuda.fi Liike-elämän palvelut (Kulttuuri, liiketalous ja media) • Ari Ikävalko 050 415 0905, ari.ikavalko@keuda.fi Twitter: @AriIkvalko • Päivi Ranto 050 415 0969, paivi.ranto@keuda.fi Luonnonvara- ja ympäristöpalvelut • Päivi Ranto 050 415 0969, paivi.ranto@keuda.fi Palvelualat • Irja Ylönen 050 415 1463, irja.ylonen@keuda.fi Teknologia ja rakentaminen • Jorma Käyhkö 050 415 1471, jorma.kayhko@keuda.fi • Ari Toivonen 040 174 4460, ari.toivonen@keuda.fi

Johtamisen koulutukset toimialakohtaisesti!

Asiakkuuspäälliköt Vesa Riekki ja Jorma Käyhkö aina valmiina auttamaan.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI