Keuda-lehti 2/2016

KEUDA

KESK I-U U D E N MA A N KOU LU T US K U NT A YH TY MÄN SI D OSRY HMÄLEHTI • 2 / 2 0 1 6

Uusia yrittäjiä kasvattamassa PALKITTU LUOTAIN-VERKOSTO EDISTÄÄ VERKKOPEDAGOGIIKKAA KEUDASSA Ifolor kehittää henkilöstöään Keudan avulla

PROFESSORI ALF REHN PUHUU MUUTOSYLPEYDESTÄ

MITEN SINÄ OLET MUUTTUNUT?

AMMATTIKOULUSTA AUKEAA MAAILMA!

Keuda toteuttaa opiskelijoille ja työelämälle yksilöllisiä, vetovoimaisia koulutus- ja kehittämispalveluja. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on lähes 650 ja liikevaihtomme vuonna 2016 oli noin 60 miljoonaa euroa.

KEUDA

K E SK I - U U D E N M A A N K OU L U T U SK U N T A Y H T Y M Ä N SI D OS R YHMÄLE HTI • 2/2016

Uusia yrittäjiä kasvattamassa PALKITTU LUOTAIN-VERKOSTO EDISTÄÄ VERKKOPEDAGOGIIKKAA KEUDASSA Ifolor kehittää henkilöstöään Keudan avulla

PROFESSORI ALF REHN PUHUU MUUTOSYLPEYDESTÄ

MITEN SINÄ OLET MUUTTUNUT? KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI Nro 2/2016, syksy 2016, 10. vuosikerta Julkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 viestinta@keuda.fi www.keuda.fi Päätoimittaja Kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila Toimitus Heli Vastamäki ja Maarit Tiala / Keuda, Anna Korpi-Kyyny / Zeeland Family Taitto Tiina Valve / Zeeland Family Valokuvat Anne Hosio-Paloposki, Jussi Ratilainen, Maarit Tiala, Uupi Tirronen ja Heli Vastamäki Kansikuva Uupi Tirronen Painopaikka Savion Kirjapaino Oy Painosmäärä 4 000

2

”A

MMATTIKOULUSTA AUKEAA karu maailma.” Näin arvottavasti Helsingin Sanomat otsikoi juttunsa lokakuun alussa (HS 2.10.2016). Jutun kärkenä oli, että ammattikoulutusta valmistuneiden työtilanne on ankea ja suosikkialoilla peräti hirveä. Olipa juttuun listattu myös aloja otsikolla ”Nuori harkitse kahdesti näitä aloja”. Toki olemme itse aiheuttaneet tilanteen, jossa esitetyn kaltaiset otsikot ovat mahdollisia. Näkökulmaa vaihtamalla jutun olisi kyllä voinut otsikoida toisinkin eli ”Ammattikoulusta aukeaa maailma – yli 75 prosenttia ammattikoulusta valmistuneista on löytänyt paikkansa vuoden valmistumisensa jälkeen”. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa rakennetaan mielikuvilla. Vaatii meiltä kaikilta erittäin kovaa työtä ja markkinointia, jotta ammatillinen koulutus olisi edelleen houkutteleva ykkösvaihtoehto nuorelle tai aikuiselle, joka miettii tulevaisuuttaan. Olemme ehkä hieman unohtaneet, että myös ammatillinen koulutus tuottaa yleisen jatko-­ opintokelpoisuuden ja on siis erinomainen väylä esi­ merkiksi ammattikorkeakouluopintoihin. Kansainvälisyytemme ja opiskelijavaihtomme ovat aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi lukiokoulutuksessa. Tänä vuonna Keudasta lähtee ulkomaille yli 120 opiskelijaan 4–6 viikon mittaiselle työssäoppimisjaksolle. Toisaalta myös ammatilliseen koulutukseen voi tulla miettimään, mikä minusta tulee isona. Tänä päivänä on ehkä hieman

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

outoakin ajatella, että joku olisi samassa ammatissa ja samoilla taidoilla yli 30 vuotta. On erittäin hyvä, että tutkinnonuudistuksessa ammatillisista tutkinnoista on tulossa entistä laaja-alaisempia. Tulevaisuudessakin hyvä tekijä hyvällä asenteella löytää aina paikkansa! Vastuullinen koulutuksen järjestäjä myös reagoi työ- ja elinkeinoelämän tarpeeseen ja suuntaa koulutustaan tarjontalähtöisestä enemmän kysyntälähtöiseen suuntaan. Me Keudassa emme ole lisänneet koulutusta ns. suosikkialoille. Toisaalta voi kysyä, onko sellaisia enää, ellei sitten lasketa sosiaali-ja terveysalaa, jonka koulutuspaikkoja mekin olemme runsaasti lisänneet. Olemme Keudassa vahvasti sitä mieltä, että ammatillinen koulutus on ykkösvalinta! HANNU LAURILA Kuntayhtymän johtaja

PROFESSORI ALF REHN PUHUU ORGANISAATIOMUUTOKSESTA:

”Johtajat sivuuttavat helposti muutosten vaikutukset. Muutospuhe jää usein strategialöpinäksi PowerPoint-kalvoille ja kivuliaat asiat jätetään huomiotta.” LUE LISÄÄ SIVULTA 4

IFOLOR SOLMI KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

4 Oletko sinä valmis muuttumaan? Professori Alf Rehn haluaisi nähdä muutosylpeää johtamista 7 Keuda uudistuu yhdessä tekemällä 8 Puutarha-alan ammattilainen on moniosaaja 10 Ifolor mukautuu markkinoiden muutokseen Keuda ja Ifolor solmivat kumppanuussopimuksen

LUE LISÄÄ SIVULTA 10

12 Keuda toi kansainvälistä väriä Mäntsälän jokivarren maisemiin 13 Kukkataitaja lähtee EM-kisoihin

14 Enemmän yritystä! Mitä ammatillinen koulutus ja Keuda voivat tehdä yrittäjyyden eteen? 16 Suomen suosituimpia freelancereita Keudasta valmistunut Veronica Verho on YouTube-tähti 18 Opiskelijakokemuksen mallia Englannista 19 Etsivä nuorten asialla Etsivä nuorisotyö perustuu toimivaan verkostoon

RIIA VENHOLA AUTTAA NUORIA ETEENPÄIN LUE LISÄÄ SIVULTA 19

20 Palkittu Luotain levittää digiosaamista Keudassa 22 Ajankohtaista Keudassa

YOUTUBE-TÄHTI VERONICA VERHO:

” T UBETTAJA ON YRITTÄJÄ.” LUE LISÄÄ SIVULTA 16

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

3

Professori ALF REHN haluaa puhua muutosylpeydestä. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että johtajien pitäisi opetella sanomaan, että me emme ole tehneet tätä asiaa parhaalla tavalla ja se on minun syytäni, mutta vastedes me teemme sen paremmin! • teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuvat UUPI TIRRONEN

OLETKO SINÄ VALMIS MUUTTUMAAN?

P

ROFESSORI REHN voisi puhua organisaatiomuutoksista vaikka päiviä, mutta nyt on tarkoitus selvitä puolessa tunnissa. Rehn aloittaa sanomalla, että muutos on siitä jännä asia, että kaikki haluavat muutosta, mutta kukaan ei pidä siitä. – Muutos on kaikkien mielestä jees, mutta haluamme yksinkertaista ja positiivista muutosta. Sellaista, joka miellyttää meitä itseämme. Tästä syystä organisaation sisällä voi

4

olla vahva tarve muutokselle, mutta sitten kun muutos tehdään, se ei kelpaakaan. – Meillä on tapana aliarvioida, miten vaikea muutos on. Jos haluamme muutosta, meidän kaikkien täytyy olla valmiita muuttumaan. Yleensä h ­ aluaisimme, että kaikki muut muuttuvat enemmän itsemme kaltaiseksi, Rehn sanoo.

PUOLESTA VAI VASTAAN? Silloin, kun muutosprosessi on alkamas­ sa, jokainen voi valita, hyväksyykö muu­ toksen vai haraako vastaan. Rehn

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

neuvoisi olemaan muutoksen puolella. – On ymmärrettävää, että muutokset nos­ tattavat tunteita ja vastareaktioita, mutta jos muutos kuitenkin toteutuu, jokainen voisi miettiä, mitä voi itse tehdä hallitakseen muutosta. Rehn kannustaa miettimään, menisi­ kö kokouksiin, vaikka vihaa niitä, ja yrit­ täisi aidosti osallistua keskusteluun? Tai voisiko olla jopa proaktiivinen ja ehdottaa muutoksia omiin työtehtäviinsä? – Jos pelkää, että muutos tuo mukanaan negatiivisia vaikutuksia itselleen, kannattaa esittää jotain, joka toimisi paremmin.

”

On ymmärrettä­vää, että muutokset nostattavat tunteita ja vasta­reaktioita, mutta jos muutos kuitenkin toteutuu, jokainen voisi miettiä, mitä voi itse tehdä hallitakseen muutosta.”

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

5

”

Haluaisin nähdä johtajan sanovan, että me ollaan tehty tämä asia aikaisemmin huonosti ja se on minun vikani, mutta nyt me ryhdytään muuttamaan sitä.”

JOHTAJA, KOMMUNIKOI Muutoksista puhuttaessa kohtaa ­monta paradoksia. Kuten sen, että sanomme tykkäävämme uusista elämyksistä ja uuden oppimisesta, mutta muutosten ­ ­sijaan oikeasti toivoisimme, ettei mikään muuttuisi. – Johtajan työtä on selittää, että tämä muutos korjaa kaiken, mutta luoda samalla pysyvyyttä. Ihminen, joka sanoo, että muutos on jatkuva tila, puhuu hevonkukkua. Jotta ihmiset pystyisivät paneutumaan muutokseen, heille täytyy luvata, että tavoitteen saavuttamisen jälkeen mikään ei muutu e­simerkiksi 12 kuukauteen.

Silloin, kun muutospaine tulee selkeästi organisaation ulkopuolelta, ­kuten nyt koulutusalalla, johtajan tärkein tehtävä on selittää selkeästi, mikä tämä muutos aidosti on ja miksi se pitää ­tehdä. – Kriisitietouden herättäminen on hirveän tärkeää. Usein johtajat aliarvioivat sen merkitystä eivätkä kommunikoi muutoksen syitä tarpeeksi hyvin. Rehn huomauttaa, että on erittäin harvinaista, että johtaja pystyy viemään läpi enemmän kuin yhden ison muutoksen organisaatiossa. – Prosessin läpivieminen on niin ­vaikeaa, että se vie johtajalta paukut.

”

Johtajan työtä on selittää, että tämä muutos korjaa kaiken, mutta luoda samalla pysyvyyttä. Ihminen, joka sanoo, että muutos on jatkuva tila, puhuu ­hevonkukkua. Jotta ihmiset pystyisivät paneutumaan muutokseen, heille täytyy luvata, että tavoitteen saavuttamisen jälkeen mikään ei muutu esimerkiksi 12 kuukauteen.

6

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

PUHU MYÖS IKÄVISTÄ SEURAUKSISTA Hankalaksi muutokset tekee Rehnin mukaan esimerkiksi se, että puhumme muutoksesta hyvin ylimalkaisesti – puhumme siitä positiivisesti mutta emme kovin syvällisesti emmekä niin, että kokonaisuus hahmottuisi. Puhumme muutoksesta sekä liikaa että liian vähän. – Johtajat sivuuttavat helposti muutosten vaikutukset. Muutospuhe jää usein strategialöpinäksi PowerPoint-kalvoille ja kivuliaat asiat jätetään huomiotta. Pitäisi puhua avoimesti siitä, ettei muutoksen jälkeen kaikilla välttämättä ole sama työnkuva tai töitä lainkaan. Kun kipupisteet jätetään huomiotta ja puhutaan vain positiivisista asioista, se herättää väärän keskustelun ja antaa ymmärtää, että muutosprosessi olisi kivuton. Tämä on Rehnin mielestä vaarallista. – Pettymys, joka leviää työyhteisöön todellisten seurausten selvitessä, syö organisaatiota sisältä päin. Tätä voitaisiin välttää puhumalla asioista niiden oikeilla nimillä.

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuva MAARIT TIALA

HERÄTÄ YLPEYTTÄ MUUTOKSISTA Viime aikoina Rehn on pohtinut paljon muutosylpeyttä. Sellaisia meidän pitäisi opetella olemaan. – Puhumme paljon ammattiylpeydestä ja se on toki tärkeää, mutta ammattiylpeys voi saada meidät rakastumaan omaan osaamiseemme niin, että kieltäydymme muutoksesta. Muutosylpeys taas tarkoittaa, että organisaatiossa pitäisi keskustella ja olla ylpeitä siitä, miten se ja työntekijät sen mukana ovat kyenneet muuttumaan. – Pitäisi sanoa ääneen, että hei tajuatteko, ettei me olla viimeiseen 12 kuukauteen tehty tätä tyhmyyttä, jota me tehtiin ennen koko ajan. Pitäisi nostaa esiin, että nämä asiat on onnistuttu muuttamaan toiminnassa. Rehnin kaipaa myös muutos­ ylpeää johtajuutta. – Haluaisin nähdä johtajan sanovan, että me ollaan tehty tämä asia aikaisemmin huonosti ja se on minun vikani, mutta nyt me ryhdytään muuttamaan sitä. Muutosylpeä johtaja ymmärtää myös, miten paljon nöyryyttä muutos vaatii. – Jos pomo vain valvoo sitä, miten hänen alaisensa muuttuvat, se aiheut­taa vihaa ja aggressioita y­ hteisössä. Mutta johtaja, joka pystyy kertomaan omista heikkouksistaan alaistensa edessä, saa paljon enemmän aikaan.

Strategia-sanasta tuppaa monelle tulemaan mieleen johdon kulmahuoneessa kalliin konsultin kanssa laadittu jorina, jota kukaan ”oikeaa työtä” tekevä ei muista saatikka että se jotenkin vaikuttaisi päivittäiseen työhönsä. Keudassa päätettiin varmistaa, että uusi strategia omaksutaan: koko henkilökunta kutsuttiin laatimaan sitä kädet savessa.

Keuda uudistuu yhdessä tekemällä

M

ITEN TÄMÄ ONNISTUI yli 650 henkilön, seitsemän paikkakunnan ja 11 osoitteen organisaatiossa? Hyvin! Keudan esimiehet koulutettiin fasilitaattoreiksi, jotka vetivät läpi yhteensä 44 työpajaa tarkasti määritellyn kaavan mukaisesti. Menetelmä varmisti, että kaikki pajoihin osallistuneet saivat äänensä kuuluville. Työpajoihin osallistuikin yli puolet henkilöstöstä. Myös sähköisesti oli mahdollista osallistua, jos ei päässyt työpajaan. Henkilöstötyöpajojen lisäksi järjestettiin yhteensä 14 opiskelijatyöpajaa. Työpajojen anti yhdessä aikaisemmin toteutetun sidosryhmäanalyysin kanssa muodosti pohjan Keudan uudelle

strategialle. Asiakaslupauksemme ovat todennäköisesti jo iskostuneet useimpien keudalaisten mieleen: ”Keudassa rakennat oman polun ammattiin”, ”Keuda luo työelämäkumppanuuksia” ja ”Keudassa saa innostua ja innostaa”.

STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN ON JOKAISEN TYÖTÄ Osallistava ote ei jäänyt strategian laatimiseen, vaan koko henkilöstö otettiin mukaan myös strategiasta johdettujen kehitysohjelmien tavoitteiden ja sisällön pohtimiseen. Jokavuotisen henkilöstöpäivän iltapäivä tehtiin ryhmätöitä kehitysohjelmien parissa noin 500 keudalaisen voimin. Jatkoa on luvassa: keudalaiset pääsevät seuraavaksi pohtimaan, mitä ”Keuda uusin silmin” tarkoittaa omassa ja oman tiimin työssä.

Asiantuntijaorganisaatio hyödyntää asiantuntijoitaan. Keuda-päivässä kehitysohjelmat saivat kunnon aloituspotkun.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

7

OIKE A A MMAT TI

Muuttuvassa maailmassa puutarha-alan ammattilainen huomaa olevansa useamman alan osaaja, sillä työ on usein kausi­luonteista. Aikuisopiskelijat ovat hyvässä asemassa, sillä useimmilla on vähintään yksi ammatti jo ennestään. Silloin vuorottelu eri ammattien välillä on helpompaa.

• teksti ja kuvat MAARIT TIALA

Kouluttaja Sirpa Oksa toimii opiskelijoille loistavana esimerkkinä todellisesta alansa moniosaajasta.

8

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

PUUTARHA-ALAN AMMATTILAINEN ON

moniosaaja

S

IRPA OKSA työskentelee Keudan Saaren kartanossa puutarha-alan kouluttajana. Hän aloitti työuransa kirjanpitäjänä omassa yrityksessään. Aikaa myöten alkoi puutarha-ala kiinnostaa: hän kouluttautui puutarhasuunnittelijaksi ja perusti oman yrityksen. Sirpan työuraan tuli jatkoksi myös puutarha-alan kurssien pitäminen ja Järvenpään Kukkatalon kiireapulaisuus sekä Omapuutarhuri-neuvontapalvelu. Keudan puutarha-alan koulutuksissa yrittäjyyttä käsitellään koko koulutuksen ajan kaikissa aineissa. Sirpan laajaalainen osaaminen ja kokemus yrittämisestä antaa hyvän pohjan tuoda käytännön tietoa opiskelijoille. – Keskustelemme ja laskemme tunneilla mitä koneita ja laitteita yrittäjän kannattaa vuokrata, hankkia itselleen tai miten palvelun voi hinnoitella. Oletpa työntekijä tai yrittäjä, kustannustietoisuus on välttämätöntä. Koulutukseen sisältyy myös työturvallisuuskorttikoulutus, joka pitää olla koneita käytettäessä, Sirpa valottaa. – Lisäksi ergonomia on tärkeää esimerkiksi oksia leikatessa, jolloin kädet ovat paineen alla tai kivitöissä, jolloin ollaan paljon polvillaan. Puutarha-alan markkinointi on pitkäjänteistä työtä. Esillä pitää olla jo talvikaudella, sillä kun kevät koittaa, asiakkaat haluavat palvelun heti. – Jo opiskelun aikana kannattaa verkostoitua, Sirpa vinkkaa.

”

Kasvien hoidolla ja kasvattamisella voidaan edistää asiakkaiden toimintakykyä ja hyvinvointia. Kohta saamme lukea artikkeleita, jossa hoiva- ja puutarha-alalta valmistuneet tuovat vihreitä arvoja palvelukeskuksiin.

– Kun tavarantoimittajat ja urakoitsijat hoitavat oman osuutensa ajallaan ja konevuokraamosta saa koneita, kun on tarvetta, niin yrittäjän työ pysyy aikataulussa. Hyvät referenssit ovat aina tarpeen. Niillä luodaan tietoisuutta markkinoille ennen kuin maine alkaa kiiriä. Yrittäjä voi verkostoitua myös seminaareissa ja messuilla, joista saa alan uusimman tiedon.

kaiden neuvontaan erilaisissa puutarhatöissä. – Green care -koulutus on nouseva ja jo hyvinkin pitkälle viety trendi maailmalla jopa rakentamisessa. Vihreän ympäristön laadulla, kasvien hoidolla ja kasvattamisella voidaan edistää asiakkaiden toimintakykyä ja hyvinvointia. Kohta saamme lukea artikkeleita, jossa hoivaja puutarha-alalta valmistuneet tuovat vihreitä arvoja palvelukeskuksiin, uskoo Sirpa. Puutarha-alan yleinen arvostus on noussut, ja lukuisat televisio-ohjelmat ja aikakauslehdet pitävät trendiä yllä. Tiheä rakentaminen tuo viheralueet tärkeiksi kokoontumisalueiksi, ja monet kaupungit vaativat vihersuunnittelun uusia asuinalueita rakennettaessa. – Vihreyden tärkeys on huomattu henkisessä ja fyysisessä hyvinvoinnissa. Kaikki nämä seikat vaikuttavat siihen, että puutarha-alan ammatit ovat muuttuneet ja pysyneet hyvin kehityksessä mukana.

GREEN CARE ON TRENDI Keudalla oli viime talvena ensimmäistä kertaa tarjolla painotettu tutkinto, jossa hyvinvointialan ammattilainen saattoi suorittaa puutarha-alalta yhden tutkinnon osan: Työskentely puutarha-alalla. Siinä perehdytään puutarhatyön tekemisen perusteisiin sekä asiak-

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

9

YR IT Y S

IFOLOR TEKEE KUVISTA MUISTOJA, JOTKA SÄILYVÄT Keuda solmi kesällä kumppanuussopimuksen personoitujen kuvatuotteiden tekijän Ifolor Oy:n kanssa. Kuvatuotealalla eletään katse tiukasti tulevaisuudessa, sillä kehittyä pitää koko ajan asiakkaiden tarpeiden ja teknologian tuomien uusien mahdollisuuksien mukaisesti. • teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

10

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Ifolorin Keravan tehtaalla riittää nähtävää. Ifolorin Timo Jokinen esittelee tuotantoprosessia Keudan Hannu Laurilalle ja Anne Vuoriselle.

I

FOLORIN KERAVAN tuotantolaitos on kiehtova paikka. Satojen suomalaisten rakkaimmat muistot kiertävät värikkäinä tuotannon kuvaketjussa ja päätyvät lopulta siististi pakattuihin kuvapaketteihin, kortteihin, kuvakirjoihin ja tauluihin. Kuvatuotteita kehitellään koko ajan lisää – vain taivas on rajana tulevaisuuden visioissa. Ifolor on viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut koko ajan isojen muutosten edessä. Harva enää lähettää filmirullaa Ifoloriin teetettäväksi, mutta kun valokuvia otetaan enemmän kuin koskaan, on kuvatuotteidenkin kysyntä kovaa. Yrityksen on vain osattava tarjota oikeanlaisia tuotteita ja palveluja. – Suunnan vaihtaminen on vaatinut ja vaatii tulevaisuudessakin paljon henkilöstöltä, kertoo toimitusjohtaja Leena Lamminen. – Toimintamme on nykyisin hyvin itorientoitunutta. Tulevaisuuden suurimmat haasteet ja mahdollisuudet liittyvät mobiilikäyttöön ja tekoälyn tuomiseen

IFOLOR OY • • • •

Suomen johtava personoitujen kuvatuotteiden online-kauppa ja valmistaja Tehdas sijaitsee Keravalla Päivittäin tuotteita valmistetaan useita tuhansia ja sesonkiaikaan ennen joulua jopa yli 10 000 kpl päivässä. Päämarkkina-alueena on Suomi mutta kuvatuotteita valmistetaan ja toimitetaan myös Ruotsiin, Ranskaan, Hollantiin, Italiaan, Irlantiin, Belgiaan ja Luxemburgiin.

mukaan sovelluksiimme, tuotanto- ja teknologiajohtaja Timo Jokinen jatkaa. Ifolorin tuotteet tilataan netin kautta, ja asiakkaat vaativat tilausprosessilta ehdottoman hyvää käytettävyyttä ja teknistä sujuvuutta. Jos sähköinen asiakaskokemus tökkii, jättää kiireinen nykyihminen tilauksen helposti tekemättä. Tilausprosessin sujuvuuden jatkuva kehittäminen onkin Ifolorille aivan keskeinen asia.

KOULUTUS TUKEE KEHITYSTÄ Keuda haluaa olla mukana Ifolorin kumppanina jatkuvassa kehittämistyössä. Koulutusyhteistyötä onkin tehty jo vuodesta 2009 alkaen ja sinä aikana Ifolorin henkilökuntaa on koulutettu oppisopimuksella muun muassa johtamisen erikoisammattitutkintoon sekä painoalan tutkintoihin. Syksyllä 2016 starttasi kuusi uutta oppisopimusta: neljä tieto- ja viestintätekniikan erikoisammattitutkintoon, yksi liiketalouden perustutkintoon ja yksi lähiesimiestyön ammattitutkintoon. Keudan ja Ifolorin yhteistyömahdollisuudet ovat laajat lähtien henkilöstön kehittämisestä ja Keudan opiskelijoiden työssäoppimisesta aina valokuvauskurssien järjestämiseen ja kumppaneiden työntekijöiden yhteisiin kansainvälisiin jaksoihin. – Uuden strategiamme mukaisesti Keuda luo kumppanuuksia voidakseen vielä nykyistäkin paremmin vastata työelämän tarpeisiin ja ollakseen jatkuvasti mukana eri alojen kehityksessä, kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila sanoo.

Keuda luo työelämäkumppanuuksia

K

EUDA OLI tämän lehden painatukseen mennessä solminut 12 virallista työelämäkumppanuussopimusta. Tämän aukeaman jutussa esitellyn Ifolorin lisäksi uusimpia sopimuskumppaneita ovat Mestaritoiminta Oy, Kiinteistöhuolto Reilax Oy, Kulmakonditoria Yhtiöt ja Uudenmaan Yrittäjät. Keudan työelämäkumppanuussopimukset ovat tahdonosoituksia molemminpuolisesta halusta yhteistyön laajentamiseen ja syventämiseen sekä alan kehittämiseen yhteistyössä.

KIINNOSTUITKO KEUDAN TYÖELÄMÄKUMPPANUUDESTA? Ota yhteyttä kuntayhtymän johtaja Hannu Laurilaan, p. 0500 461 330, hannu.laurila@keuda.fi tai Keudan työelämäpalvelujen (1.1.2017 alkaen) johtajaan Anne Vuoriseen, p. 050 415 0974, anne.vuorinen @keuda.fi.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

11

AJ ANKOHT A ISTA

• teksti ESA PYÖKÄRI • kuvat LEIRILÄISET

Keudan mäntsäläläinen lehtori ESA PYÖKÄRI sai idean kansainvälisen työleirin järjestämisestä. Leiri toteutui menestyksekkäästi alkusyksystä 2016. Pyökäri kertoo ideasta ja sen toteutuksesta.

Keuda toi kansainvälistä väriä Mäntsälän jokivarren maisemiin

M

ÄNTSÄLÄJOKEA MYÖTÄILEVÄ kävelytie rakennettiin muutama vuosi sitten ja kuljen sitä usein koiran kanssa. Samalla olen ihmetellyt pusikkoista ja ryvettynyttä jokivartta. Miksei kunta hyödynnä tätä kaunista maisemaa siistimällä sitä ja paljastamalla jokea kulkijoille enemmän? Paikallislehdessä uutinen kunnan suunnitelmista jokiympäristön kehittämiseksi. Avoinna kuitenkin oli, milloin suunnitelmat toteutuvat. Mieleeni nousi ajatus luoda vapaaehtoisuuteen pohjautuva työleiri, joka saisi todella jotain näkyvää aikaan heti. Ajatusta vauhditti oma kokemukseni työleiriltä Intiassa vuonna 1986. Sulattelin ajatusta mielessäni ja selvitin, että leirijärjestäjän täytyy olla or­ ga­­nisaatio. Näin kuvaan tuli Keuda. Aja­ tuk­ sena oli heti hyödyntää Keudan ja opis­kelijoiden osaamista ja tarjota opis­ ke­ lijoille käytännön mahdollisuuksia näyt­ tää taitojaan. Samalla Keuda saisi luontevasti paikallista näkyvyyttä. KeuEsa Pyökärin idea kansainvälisestä työleiristä Mäntsälän jokivarressa toteutui hienosti.

Leiriläiset ja Keudan lippu, joka joutui jo välillä ihan hakoteille.

dasta näytettiin vihreää valoa. Joulukuun alussa 2015 tuli tieto, että KVT (Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry) on hyväksynyt hankkeen yhdeksi Suomen kohteista – jippii! Kevään 2016 kuluessa sovimme Keudassa sopivista tehtäväjaoista. Ne muodostuivat siten, että Mäntsälän Lukkarinpolun henkilöstö muonitti ja kuljetti ja Tuusulan Kirkkotie puolestaan suunnitteli tapahtumia leirin vapaa-ajalle yhteistyössä Mäntsälän kunnan kanssa. Kunta järjesti leiriläiselle majoituksen.

HIKISTÄ HOMMAA Kahdeksan leiriläistä saapui elokuun lopussa Tšekistä, Espanjasta, Saksasta, Jemenistä, Kurdistanista ja Tanskasta. Heti seuraavana päivänä mentiin jokivarteen, tartuttiin sahoihin, oksasaksiin ja kirveeseen – raivaustyö alkoi ja hiki virtasi! Sää oli uskomattoman hyvä koko kahden viikon leirin ajan. Itselläni oli mahdollisuus osallistua raivaustyöhön keskiviikkoaamupäivisin. Ja hyvä niin, sillä vaikka työ oli rentout12

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

tavaa ja osallistuminen nautittavaa, veivät nuo aamuiset tunnit jo energian tehokkaasti. Raivattava puusto oli pääosin kooltaan sormenpaksuisesta ranteenpaksuiseen, mutta saha tuntui sekä pureutuvan että myös jumittuvan tuskaisen tehokkaasti tuoreeseen puuhun – huh. Raivattu puusto kasattiin isoihin röykkiöihin, jotka kunta kuljetti muualle. Paikallisia asukkaita kulki työmaiden ohi ja osa pysähtyi juttelemaan ja kiittämään – jotakin näkyvää tapahtuu maisemassa. Hauska tapahtuma oli se, kun vein alkupäivinä Keudan lipun työmaalle markkinointitarkoituksessa ja ripustin sen kahden puun väliin. Seuraavana aamuna lippu kuitenkin nähtiin paikallisen lukion lipputangossa – en tunnusta osallisuuttani tähän! Kaikkiaan voi todeta leirin onnistuneen hyvin ja suunnitelmien mukaan. Yhteistyö eri osapuolien välillä toimi erinomaisesti. Tähän sopinee myös liittää afrikkalainen sanonta: “If You want to go fast, go alone. If You want to go far, go together”.

OSAAJA

1

Miten alun perin päädyit Keudaan opiskelemaan alaa? – Kävimme perheen kanssa Saaren kartanon avoimien ovien päivässä. Ihastuin miljööseen ja Keudan opiskelumahdollisuuksiin.

2

Oliko puutarha-ala sinulle itsestään selvä valinta? – Kyllä, sillä olen aina tykännyt kukista ja halunnut tehdä kauniita asetelmia.

3

Miten valmistaudut tulevaan EuroSkills-koitokseen? – Viimeistelen tällä hetkellä floristin ammattitutkinnon opintoja Keudassa ja se toimii hyvin harjoitteluna. Työpaikkani on Kukkavarpukka Ikaalisissa. Yrittäjä Varpu Suontaka-Lahtinen on todellinen alan osaaja, joten pääsen kehittämään itseäni hyvin päivätyössäkin.

LILA HAGMAN voitti vuonna 2014 Taitaja-kilpailun kukkasidontalajin. Tänä vuonna hän voitti kukkasidonnan juniorisuomenmestaruuden ja tuli koko SM-kisan kakkoseksi. Joulukuun alussa vuorossa ovat nuorten ammattitaidon EM-kilpailut, EuroSkillsit. • teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

4

Mitä odotat kilpailulta? – Floristiikka on aikaisemmin ollut Euro­ Skillsissä parilaji, nyt se on ensimmäisen kerran yksilölaji. Emme valmentajien kanssa ihan tarkkaan tiedä, mitä odottaa. Saamme tietää tehtäviä kyllä etukäteen, mutta niihin tulee 30 prosentin verran muutoksia kilpailuun. Tavoitteenani on saada kaikki työt tehtyä ajallaan.

5

EuroSkills on tällä kertaa Ruotsin Göteborgissa. Uskotko sen näkyvän tehtävissä? – Voi olla, sillä vaikka Ruotsi on aivan Suomen naapurissa, on kukkakulttuureissa eroja. Esimerkiksi hautajaiskukat ovat Ruotsissa paljon näyttävämpiä kuin meillä.

KUKKATAITAJA LÄHTEE EM-KISOIHIN KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

13

KEUD ALAIN E N

Suomi tarvitsee lisää yrityksiä ja yrittäjämäistä asennetta. Mitä ammatillinen koulutus ja Keuda voivat tehdä asian eteen? Keudan nuorten yrittäjyyteen liittyviä hankkeita pyörittävä PETRA PULKKINEN sekä yrittäjyyskasvatuksen konkari, lehtori PAULI SAVOLAINEN istuivat samaan pöytään keskustelemaan asiasta.

ENEMMÄN YRITYSTÄ! • teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

14

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

MIKSI YRITTÄJYYS ON TEILLE ITSELLENNE TÄRKEÄÄ? PAULI: Yrittäjämäinen asenne lähtee kotoa maatilalta. Oman ensimmäisen yritykseni perustin 23-vuotiaana, 40 vuotta sitten. Olen ollut jossain roolissa perustamassa noin 400 yritystä. PETRA: Yrittäjyys on hyvä tapa vaikuttaa omaan elämään ja yhteiskunnan kehittymiseen. Perustin oman yritykseni vanhempainvapaalla vuonna 2002. MITKÄ OVAT PARHAITA KEINOJA KASVATTAA YRITTELIÄITÄ AMMATTILAISIA? PAULI: Opettajana minulla on näppituntuma, että 10–15 % opiskelijoista on sellaisia, joilla on sisäsyntyinen palo ja halu yrittää. Eron työotteessa näkee heti. PETRA: Välillä mietin, voiko yrittäjämäisyyttä edes opettaa. PAULI: Paitsi omalla esimerkillä. PETRA: Itse aina korostan nuorille, ettei asioita kannata ihan loputtomasti suunnitella ja valmistella, vaan joskus kannattaa vain mennä tulta päin. Kaiken ei tarvitse olla suurta ja ihmeellistä, vaan voi lähteä pienestä mutta konkreettisesta. Jos ei onnistu, niin vaihdetaan taktiikkaa. Loppukädessä menestys tulee puhtaasti ahkeruudesta, luovuudesta ja hulluudesta. PAULI: Niinpä. Monesti yrittäjyys lähtee harrastuksesta, varsinkin merkonomiopiskelijoilla. Yrittäjämäisille opiskelijoille pitää antaa heidän ansaitsemansa vapaus: jos homma on hoidettu heidän omalla tavallaan, ei tunnilla tarvitse turhan panttina istua. Itse olen lopettanut opettamisen kokonaan, annan opiskelijoiden itse ottaa selvää asioista tiimeissä. Meidän pitää päästä eroon paapomisesta ja pilkkujen vahtimisesta. PETRA: Yksilölliset opintopolut tarkoittavat juuri tätä! Opettaja on palveluammatti ja tarkoituksena on saada opiskelijat työllistymään. Myös yrittäjyydestä pitää kaikilla opettajilla olla perustiedot, jotta he osaavat ohjata siihen suuntaan. PAULI: Kyllä! Johtamisen ja sosiaalisten taitojen opettaminen ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin varsinaiset yrittäjyysopinnot. Niitä yritän itse välittää ja tukea kaikin tavoin. PETRA: Mielestäni opiskelijoita pitäisi jututtaa paljon, opettaa heidät puhumaan vaikka väkisin. Puhuminen ja esiintyminen ovat oleellisia taitoja oman osaamisen myymisessä. Siksi omien töiden ja projektien esittäminen on tärkeää.

Pauli Savolainen ja Petra Pulkkinen haluavat lisää yrittäjiä Suomeen.

MITKÄ OVAT PARHAITA KOKEMUKSIA YRITTÄJYYSKASVATUKSESTA? PAULI: Ehdottomasti yrittäjiksi lähteneiden huippunuorten uran seuraaminen! Joskus he menestyvät yrittäjinä jopa alalla, joista eivät ole aikaisemmin tienneet mitään. He ovat taitavia toiminnan pyörittäjiä eivätkä anna periksi. PETRA: Minua nuorten valtavat voimavarat ja elinvoima sykähdyttävät aina. Välillä nousevat ihan kyynelet silmiin, kun näkee, miten lamppu syttyy ja silmät loistavat! On ollut mahtavaa myös löytää eri puolilta Keudaa yrittäjähenkisiä ihmisiä, kuten Pauli. Heillä on pyyteetön halu auttaa nuoria eteenpäin elämässä.

Onneksi harjoitteluyrityksiä ­perustetaan monilla aloilla. Nyt Keravan Keuda-taloon on tulossa tila harjoitusyrityksille ja Keudaan on perustettu Osuuskunta Yrittämö, joka mahdollistaa yrittäjyysopetuksen viemisen toiminnallisempaan suuntaan. Suurin synti on pitää yrittäjäkursseja luokkamuotoisesti! PAULI: Tarjoamme lisäksi yrittäjiksi ryhtyville opiskelijoille konsultaatiota. Itse olen konsultoinut opiskelijoitani niin pitkään kuin vain tarvetta on ollut, jopa vuosia. PETRA: Hienoa! Myös vetämäni hankkeet ovat mahdollistaneet hieman taloudellista tukea yrittäjäopiskelijoille.

MITEN KEUDA TUKEE YRITTÄJÄKSI KASVAMISTA? PAULI: Olen Sipoossa saanut vapaasti viedä yrittäjyyden sanomaa opiskelijoille, mikä on tuottanut tulosta. 3-4 yrittäjää tulee joka vuosi suoraan koulusta. PETRA: Monilla opiskelijoillamme on jo alun alkaen ihailtavan kirkkaat suunnitelmat yrittäjyydestä ja he osaavat hakea tietoa itsekin. Lisäksi tietyillä aloilla yrittäjyys on selkeä työllistymisen muoto, esimerkiksi parturi-kampaajilla, puutarhureilla ja maarakentajilla. Keudassa tämä tiedostetaan ja sitä polkua ohjataan. PAULI: Myös NY-leiritoimintaa on ollut pitkään. Siinä pääsee hienosti harjoittelemaan johtajuutta, kun 24 tunnissa perustetaan kuvitteellinen yritys. PETRA: Meillä on lisäksi luotu yrittäjyyspolku nuorille opiskelijoille. Työssäoppiminen omassa yrityksessä on mahdollista niin, että opiskelija voi lähteä vaikka kolmanneksi opintovuodeksi oppisopimuksella omaan yritykseen. PAULI: Keudassa periaatteessa kaikilla on mahdollisuus ottaa yrittäjyysopintoja valinnaiseksi, mutta aina se ei valitettavasti käytännössä onnistu.

MILLAINEN ON UNELMIEN AMIS YRITTÄJYYDEN KANNALTA? PETRA: Alasta riippumatta kaikilla pitäisi olla mahdollisuudet lähteä yrittäjiksi. Suomessa on esimerkiksi valtava määrä yrityksiä, jotka etsivät jatkajaa lähitulevaisuudessa, ja näitä mahdollisuuksia oppilaitos voisi olla mukana tarjoamassa valmistuville opiskelijoille. Rakenteita on uskallettava romuttaa, että saadaan toimintaa uudistettua. Yksi hienosti toimiva esimerkki on Kajaanin YritysAmis, joka juuri palkittiin ammatillisen koulutuksen rohkeana ideana. Siellä on saatu vietyä yrittäjämäisyys läpi kaikkien koulutusten. PAULI: Hyvä esimerkki on myös Jyväskylän AMK:n Tiimiakatemia. PETRA: Lisäksi työelämä- ja yrittäjyyslähettiläitä pitäisi olla kaikilla aloilla. Opiskelijat tarvitsevat sparraajia ja aikaa. Haluaisin myös nähdä opiskelijoita pyörittämässä Keudan toimintoja omana yrityksenään, esimerkiksi kahvilaa tai kuntosalia.

PETRA: Niinpä.

Lue lisää Osuuskunta Yrittämöstä www.yrittämö.fi

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

15

ILMIÖ

VERONICA VERHO tunnetaan paremmin nimellä Mariieveronica. Hän tekee omasta elämästään YouTubekanavalleen videoita, joita katsotaan yhteensä ­keskimäärin miljoona kertaa kuukaudessa. Keudasta media-assistentiksi valmistuneelle Verholle tubettaminen on työtä. • teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuva JUSSI RATILAINEN

SUOMEN SUOSITUIMPIA FREELANCEREITA 16

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

K

AKSI ASIAA Verho tiesi varmasti. Hän halusi opiskelemaan mediaalaa ja muuttaa Helsinkiin. 17-vuotiaana hän pääsi opiskelemaan Järvenpään Keudaan ja muutti lapsuudenkodistaan parinsadan kilometrin päähän. Tubettaminen oli jo tuolloin vahvasti mukana arjessa. – Opiskelut auttoivat tubetuksessa. Koulussa tutustuin esimerkiksi editointiohjelmaan, jota käytän tehdessäni videoita. Kun Verho aloitti tubettamisen vuonna 2012, suomalaiset vloggaajat olivat laskettavissa kahden käden sormilla. Nyt uusia kotimaisia vloggaajia tulee joka päivä lisää. – Vloggaajat ovat kehittyneet huimasti ja yhä useammat ihmiset haluavat vlogata, mikä on hienoa, mutta vaatii myös aika paljon kuvata itseään. Kun katsoo koko ajan omaa naamaansa, on pakko opetella hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Jos ei siihen pysty, ei voi tehdä tätä hommaa, Verho sanoo.

YRITTÄJÄN ASENTEELLA YouTubessa Verho on häntä seuraaville kuin sisko. Hän juttelee päivänsä kulusta, näyttää miten meikkaa, kulkee kameran kanssa kaupungilla ja osallistuu YouTubessa kiertäviin haasteisiin. Verho julkaisee kanavallaan videoita omaan tahtiinsa. Vastikään Verho lähti 1,5 kuukaudeksi reissaamaan Aasiaan ja teki tuolle ajalle videoita etukäteen, jotta kanava ei jää tyhjilleen. – Jos en halua tehdä videoita kuukauteen, niin en tee, mutta toisaalta se ei ole järkevää, sillä yleisöni odottaa aina uutta sisältöä. Suurin osa freelancereista on samassa asemassa kuin videobloggaajat. Toimeentulostaan on itse vastuussa.

Verho kuuluu kotimaisen Töttöröön YouTubeverkostoon, joka hankkii tubettajille kiinnostavia yhteistyösopimuksia ja yrityskumppaneita. Verkosto tuo freelancerille turvaa. – Tosi harva tubettaja on itse markkinoinnin ammattilainen. En osaisi pyytää jotain rahasummaa siitä, että teen jotain videolla, joten on helpottavaa, että Töttöröö hoitaa sen puolen. Töttörööläiset ovat meidän tubettajien tsemppaajia ja selkärankoja. Jos tarvitsen apua, he kyllä auttavat.

KEIKAT PARASTA TYÖSSÄ Vloggaaminen ja siihen liittyvät haastattelut, kuvaukset, sosiaalisen median päivitykset ja seuraajien kanssa kommunikointi täyttävät päivät nopeasti. Parasta vloggaamisessa on Verhon mielestä kuitenkin vapaus. – Voin tuoda esille fiiliksiäni ja olla oma itseni. Kun aloitin, toin vain pienen osan itsestäni julki, mutta nyt osaan jakaa myös huoliani. Tubettamisen kautta olen tavannut tosi paljon hienoja ihmisiä, toisia tubettajia ja seuraajiani. Oleellinen osa YouTuben maailmaa ovatkin tapahtumat ja keikat, joita tubettajilla on ympäri Suomen. Muusikoihin verrattuna näissä tapahtumissa pääosassa on vuorovaikutus, fanien ja seuraajien tapaaminen – niissä halataan, jutellaan ja nauretaan. – Tapaamiset jännittävät aina, sillä tapaan uusia ihmisiä, jotka tuntevat mut tosi hyvin, mutta joita itse en ole nähnyt koskaan. Keikat ovat tässä hommassa yksi parhaista jutuista. YouTubessa näen vain numeroita ja tilastoja, mutta tapaamisissa ne konkretisoituvat. Verho itsekin seuraa päivittäin YouTubea, enimmäkseen suomalaisia tubettajia. Mutta mitä hän tekee silloin, kun haluaa rentoutua ja unohtaa YouTuben kokonaan? – Silloin laitan tietokoneen ja puhelimen sivuun ja avaan kirjan.

YOUTUBE OPETTAA Haluaisitko oppia uutta tai aloittaa talven ratoksi harrastuksen? YouTube on tutoriaalien aarreaitta, josta löytyy neuvot ja niksit ties mihin. Tässä muutamia esimerkkejä maailmalta: ALOITA JOOGA

Yoga With Adriene -kanavalta löytyy omat videot esimerkiksi joogan vasta-alkajille ja painonpudotuksen avuksi. Veronica Verho eli Mariieveronica palkittiin tämän vuoden Tubeconissa parhaana Lifestyle-vloggaajana. Hänen kanavaansa tilaa yli 175 000 ihmistä. Vloggaamisen rinnalla hän haluaisi tulevaisuudessa tehdä radiotoimittajan töitä.

NIKKAROI KOTONA JA PUUTARHASSA

Home & Garden for Mere Mortals tarjoaa hyödyllisiä niksejä, joiden avulla pääsee pitkälle kodin ja puutarhan laitossa.

KOKEILE UUTTA KAMPAUSTA

Kayley Melissa julkaisee joka viikko uuden videon, josta löytyy monenlaista kampausinspiraatiota.

OPI PIIRTÄMÄÄN

Oletko aina halunnut osata piirtää paremmin? Circle Line Art School julkaisee tutoriaaleja esimerkiksi perspektiivipiirtämiseen.

HURAHDA PUUTÖIHIN

Steve Ramsey kannustaa kaikki ryhtymään puutöihin sanomalla, että kaikki mitä tarvitset on innostunut asenne ja muutama edullinen työkalu.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

17

M AAILMA • teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

OPISKELIJAKOKEMUKSEN MALLIA ENGLANNISTA Suomen ammatillinen koulutus on kansainvälisesti laadukasta, mutta joskus huomaamme, että ulkomailtakin voi olla opittavaa. Englannin West Sussexissa sijaitsevassa Chichester Collegessa on opiskelijakokemus viritetty huippuunsa.

K

ÄVIMME NELJÄN Keudan asiantuntijan voimin tutustumassa Chichester Collegen toimintaan. Saimme asiantuntijavaihtoa varten Erasmus+-apurahan. Jo ennen kuin saavuimme Chichesteriin, meille oli käynyt selväksi, että ”Student Experience” on se, mistä oppilaitos tunnetaan. Kaikki tapaamamme ihmiset puhuivat siitä ja se huokui kaikista henkilökunnan ja opiskelijoiden välisistä kohtaamisista, joita saimme olla seuraamassa.

Opiskelijoiden tukemiseen ja ohjaukseen on todella panostettu. Esimerkiksi student tutorit tapaavat kaikki opiskelijat henkilökohtaisesti viisi kertaa vuodessa. Myös koko henkilökunta oli selvästi sisäistänyt, että työtä tehdään nimenomaan opiskelijoiden eteen: että he viihtyisivät, että he edistyisivät opinnoissaan, että he valmistuisivat ja että heidän jatkosuunnitelmansa olisivat opintojen päättyessä selvät. Student Experience onkin keskeisin erottava tekijä Chichester Collegen markkinoinnissa.

Mitä tarkoittaa hyvä opiskelijakokemus? Siitä osaavat kertoa parhaiten Keudan opiskelijat, jotka ovat vahvasti mukana LOOK-hankkeessa.

18

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

– Opiskelija on keskiössä, opiskelijan näkemys ja kokemus ovat tärkeitä, kaikkien tavoite on toimia parhaansa mukaan. Läpäisyaste on 99 prosenttia. Nämä ovat päällimmäiset ajatukset, jotka minulle jäi mieleen vierailusta, listaa Keudan opiskelija-asioiden päällikkö Milla-Miia Luosujärvi.

LOOK-HANKE VIERAILUN INNOITTAMANA Opiskelijakokemus on keskeisessä roolissa myös Keudan uudessa strategiassa. Jotta asiakaslupauksemme ”Keudassa rakennat oman polun ammattiin” olisi täyttä totta käytännössä, on opiskelijakokemuksen kaikki aspektit otettava huomioon ja tarpeen mukaan uudistettava toimintatapoja. Nyt onkin lähtemässä vauhtiin Keudan koordinoima LOOK-hanke (Luodaan onnistunut opiskelijakokemus). Siinä kehitetään ja pilotoidaan toimintatapa, jolla varmistetaan opiskelijoiden ryhmäytyminen ja kiinnittyminen tutkinnon yksilölliseen suorittamiseen. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa ohjausta ja tukea jatko-opiskelua ­ajatellen. Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa ovat Keudan lisäksi mukana Luksia, Hyria, Omnia, Validia, TTS ja Seurakuntaopisto.

Keskustelua hyvästä opiskelijakokemuksesta Chichesterissä: pöydän vasemmalla puolella Keudan Rauni Pursiainen ja Henna Hyytiä, oikealla Glenda Ford Chichester Collegesta ja Milla-Miia Luosujärvi Keudasta, pöydän päässä Lisa Humphries Chichester Collegesta.

A SIA N TUNTIJA • teksti ja kuva MAARIT TIALA

Etsivä nuorisotyöntekijä RIIA VENHOLA Järvenpäästä: Miten päästään hyvään lopputulokseen toimivan verkoston yhteistyöllä?

ETSIVÄ NUORTEN ASIALLA

-E

TSIVÄ NUORISOTYÖ -toiminta perustuu asiakkaan vapaaehtoisuuteen, eli mitään toimintavelvoitetta ei voida asettaa. Tämä on havaittu toimivaksi malliksi. Ihminen, joka on läsnä ja konkreettinen, on nuorelle tärkein asia. Riia pysähtyy nuoren omiin asioihin, jotka ovat hänelle tärkeitä tai joihin hän tarvitsee ensimmäiseksi tukea. Hän kyselee, keskustelee, havannoi ja poimii tietoa kohtaamistilanteissa. Esille tulleisiin asioihin Riia ja nuori palaavat seuraavissa tapaamisissa. – Kun saadaan ensimmäinen asia nuoren kanssa käsittelyyn, alkaa luottamuksen rakentaminen. Kun luottamus on

molemminpuolista, niin asioiden hoito lähtee rullaamaan, hän kertoo. Riian tapa puhua on suora, hän kertoo nuorelle toimintatavat. Riia toimii yhdessä nuoren kanssa mutta ainoastaan nuoren omasta tahdosta. Riia on nuoren mukana, kun tilanteita selvitellään ja ratkaistaan, mutta hän ei tee päätöksiä. Etsivä nuorisotyöntekijä toimii monien tahojen kanssa. Verkosto ­pyörii taustalla, mutta sen ei tarvitse näkyä nuorelle. Riia keskittyykin toimimaan niin, että eri tahot tulevat nuorelle tutuksi hänen järjestellessään omaa elämäänsä. Etsivän nuorisotyön verkostot ovat

toisen asteen oppilaitoksissa, TE-palveluissa sekä sosiaalitoimessa. Yhteistyötä tehdään myös mm. yritysten, nuorisotoimen, poliisien, vanhempien ja terveydenhoidon kanssa. Alla oleva Riian suunnittelema kuva esittää etsivän nuorisotyön verkostoyhteistyötä. Nuori käy yhdessä Riian kanssa piirroksen avulla läpi sen hetkisen tilanteensa, verkostonsa sekä hänelle tärkeät ihmiset. Tämän pohjalta mietitään tarvitaanko verkostoon lisää toimijoita tai tiiviimpää yhteistyötä jo olemassa ole­ vien asiantuntijoiden välille nuoren määrittämällä tavalla ja yhteisymmärryksessä.

TE-toimisto

ETSIVÄ NUORISOTYÖ on Järvenpäässä kaupungin nuorisokeskuksen palvelu, joka tavoittaa haastavassa elämäntilanteessa olevia nuoria ja ohjaa heitä tarvittavien palveluiden pariin. Etsivä nuorisotyö toimii nuorten apuna erilaisissa palvelu- ja viranomaisverkostoissa sekä tekee yksilö- ja ryhmänohjausta, avustaa nuorta oppilaitoshaussa, työkokeilu ja -paikan etsimisessä sekä oppisopimusasioissa.

Sosiaalitoimi

Yrittäjät

Yhdistykset Mielenterveys- ja päihdeyksikkö

Kaupungin toimipisteet Työpajat

Terveyskeskus

ETSIVÄ

Erikoissairaanhoidon psykiatrian poliklinikka

KELA

Nivelvaiheet

Perhe Lastensuojelu

Oppilaitokset

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

19

PALKITTU LUOTAIN LEVITTÄÄ

DIGIOSAAMISTA • teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat MAARIT TIALA

”

Luotain-toiminnassa on välillä olo kuin karkkikaupassa! Hyviä ­ohjelmia ja välineitä on käytössä valtavasti – pitää löytää ne omalle alalle juuri nyt sopivat ja viedä niitä järjestelmällisesti käytäntöön.” OUTI REKOLA, palvelualat

20

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Hyvä me! Luotainlaiset iloitsevat valtakunnallisesta tunnustuksesta. Kuvassa Sari Mallat-Ahola (vas.), Outi Rekola, Kari Honkonen ja Elina Savukoski.

Luotain kasvattaa opetushenkilöstön verkkopedagogiikan osaamista ja lisää eri sovellusten käyttöä opetuksessa. Osaamista vievät eteenpäin Keudan eri alojen opettajat, jotka kokoontuvat joka kuukausi vaihtamaan kokemuksia. Luotain palkittiin Ammatillisen koulutuksen parhaat käytännöt -kilpailussa.

L

UOTAIN-VERKOSTO perustettiin vuonna 2014, ja siitä lähtien projektin keskeinen puuhamies, verkkopedagogiikan kehittäjä Kari Honkonen on kerännyt Luotain-verkostoon kattavasti tukihenki­ löitä Keudan eri aloilta ja osoitteista. Nämä tukihenkilöt tekevät verkkopedagogiikan asiantuntijan ohjauksessa ja esimiehensä tuella oman Luotain-toimintasuunnitelmansa lukuvuodeksi. Eri aloilla tarpeet eroavat toisistaan, joten levitettävät menetelmät valitaan niiden mukaisesti. – Luotaimen toiminta on järjestelmällistä ja hyvin johdettua, minkä ansiosta sillä on mahdollisuudet laajentua myös muiden koulutuksenjärjestäjien käyttöön. Tämä oli yksi peruste palkinnon saamiselle, Keudan arviointijohtaja Tiina Halmevuo toteaa.

KARTOITUKSISTA WORKSHOPEIHIN Luotain-toiminta pitää sisällään esimerkiksi osaamiskartoituksia, itseopiskelupaketteja, osaamismerkkejä, pienryhmä-

”

Honkosen Kari on innostuva ja innostava persoona, joka tartuttaa intonsa meihin Luotain-ryhmäläisiin. Koen olevani etuoikeutettu, sillä pääsen kokeilemaan uusia opetuksessa hyödynnettäviä sovelluksia ja uutta teknologiaa ensimmäisten joukossa. Kartoitan laajasta tarjonnasta alalle parhaiten soveltuvat ideat, sovellukset ja välineet ja esittelen niitä parhaani mukaan kollegoilleni.” ELINA SAVUKOSKI, kulttuuri ja media-ala

koulutuksia, workshoppeja sekä esittely- ja neuvontatilaisuuksia. Luotaimen tukihenkilöt tapaavat toisensa joka kuukausi, jakavat eteenpäin hyviä käytänteitä ja keskustelevat kokemuksistaan. Tähän mennessä Luotaimen painopisteenä on ollut Office365:n ja Moodlen opetuskäytön lisääminen. – Työtä on vielä tehtävänä, mutta joillan aloilla on päästy selvästi eteenpäin – osaamistasoa on nostettu ja tieto- ja viestintäteknologian käyttö opetuksessa on lisääntynyt Keudassa.

Opetushallituksen järjestämään Ammatillisen koulutuksen parhaat käytännöt -kilpailuun tuli yhteensä 151 ehdotusta. Opettajat osaamisen kehittymisen edistäjinä -teeman voittajapysti räpsähti Keudan Luotain-verkostolle.

”

Luotain-toiminta on erittäin mielekästä hyvien käytänteiden jakamista ja jalostamista.” MAURI LAINE, kulttuuri- ja media-ala

”

Olen saanut olla Keudan Luotain-toiminnassa mukana alusta saakka ja olen kokenut toiminnan hyvin tärkeäksi, tarpeelliseksi ja mielenkiintoiseksi. Luotain-porukan vetäjänä Kari on ollut innostava esimerkki meille muille, jotka olemme jalkauttaneet toimintaa omilla tahoillamme. Tapaamiset ovat erittäin mielenkiintoisia ja mukavia, koska meillä on mahtava, osaava porukka, jossa tällainen ’tvt-maallikkokin’ on oppinut valtavan paljon!” SARI MALLAT-AHOLA, palvelualat

Kari Honkonen esittelee keudalaisille mielellään uusia vimpaimia. Tässä testataan kännykkään liitettäviä virtuaalilaseja.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

21

AJ ANKOHT A ISTA KEUDAS S A

SAIL FOR GOOD

PURJEVENEKOULU ETENEE MAAILMAN MERILLÄ

K

EVÄÄN KEUDA-LEHDESSÄ kerroimme Meretniemen perheen alkamassa olevasta huimasta seikkailusta: kuusi vuotta merellä koko lapsiperheen voimin. Vanhemmat Riikka ja Tuomo suunnittelivat silloin oppisopimusopintojaan, molempien tavoitteena on valmistua audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon Keudasta. Meretniemet pääsivät matkaan lähtösatamastaan Turkista kesäkuussa. K ­ esä meni kierrellessä Välimerellä ja painiessa teknisten ongelmien kanssa. Tämän lehden mennessä painoon viimeisin Facebook-päivitys oli, että perheen Panacea-purjevene oli saapunut Marokkoon. Myös purjevenekoulu on päässyt ­alkuun niin perheen vanhimman lapsen kuin vanhempienkin osalta. K ­ erromme opiskelun etenemisestä lisää matkan varrella tässä lehdessä sekä b ­logissa blogi.keuda.fi. Meretniemet päivittävät omaa matkablogiaan osoitteessa sailforgood.com. Sail For Good -hankkeen kuulumisia kannattaa seurata myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

• tekstit HELI VASTAMÄKI • kuvat HELI VASTAMÄKI ja ANNE HOSIO-PALOPOSKI

KEUDA JA KOKO SUOMEN AMIS LIIKKEESSÄ

S

UOMEN LAAJA ammatillisen koulutuksen kenttä näytti voimansa elokuun 22. päivänä, kun pistimme hynttyyt yhteen ja järjestimme valtakunnallisen Amis liikkeessä -tempauksen. Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda esiin ammatillisen koulutuksen merkitys ja osoittaa huolestuneisuutemme tulevista, isoista rahoitusleikkauksista.

HYVINVOINTITEKNOLOGIA ON TULEVAISUUDEN ALA

K

EUDAN TANSKALAINEN kump­ panioppilaitos SOSUnord on edelläkävijä hyvinvointiteknologian­opetuksen saralla. Keudan dele­ gaatio lähtikin Aalborgiin tutus­ tu­ mis­ matkalle viime keväänä. – SOSUnordissa on Future Lab -niminen oma showroom, johon on k ­erätty viimeisimpiä markkinoilla olevia hyvinvointia tukevia teknologisia ratkaisuja. Future Lab -toiminta mahdollistaa ­yhtä lailla opettajien kuin opiskelijoidenkin tutustumisen hyvinvointiteknologiaan ja sen käyttöön, k ­ ertoo Keudan aikuiskoulutuspäällikkö Anne Hosio-Paloposki. Future Labin lisäksi hyvinvointiteknologian ­käyttöä opetellaan kodinomaisissa tiloissa, jotka ovat osa SOSUnordin oppimisympäristöratkaisuja.

Tuomo ja Riikka Meretniemi Sail For Good -läksiäisissä toukokuussa.

22

Keudassakin tempaistiin – kaikesta huolimatta iloisissa ja valoisissa merkeissä – monella paikkakunnalla ja useissa osoitteissa. Amis liikkeessä sai valtakunnallisesti niin paljon ja positiivistä näkyvyyttä, että kampanjointia jatketaan julkaisemalla yhteistuumin kannustavia opiskelijatarinoita ammatillisen koulutuksen piiristä. Löydät niitä sosiaalisesta mediasta hashtagilla #osaaviaonnistujia.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

KEUDASTA HYVINVOINTITEKNOLOGIA-ASENTAJIA Keudassa on alkamassa hyvinvointiteknologia-alan koulutuskokeilu, jossa ictasentajaksi opiskelevat yhdistävät yksilölliseen opintopolkuunsa lähihoitajaopintoja. Näistä opiskelijoista leivotaan tulevaisuuden osaajia, hyvinvointiteknologia-asentajia. Hyvinvointiteknologiakoulutus on alkamassa myös aikuiskoulutuksena vuonna 2017. Robottihylje on esi­merkki hyvinvointi­teknologiasta.

Upouusi Kahvila Breikki odottaa sinua kupposelle!

PEKKA AITTONIEMI ON SUOMEN AMMATTIKOULUTUKSEN JOHTAJA 2016

S KEUDA-TALO REMONTOITIIN UUTEEN USKOON

K

EUDAN NÄKYVÄ lippulaiva, Keravan ydinkeskustassa sijaitseva Keuda-talo, kävi viime kesänä läpi mittavan remontin. Myös talon toiminta muuttui, sillä Laurea ammattikorkeakoulu on nyt muuttanut talosta pois ja Keuda sai lisää tilaa omalle toiminnalleen loistavalla paikalla. Keuda-taloon muuttivat Keudan oppisopimuskeskus Keravan Kultasepänkadulta sekä liiketalouden aikuisopiskelijat kouluttajineen Järvenpäästä. Keuda-taloon rakennettiin uu-

si kahvila Breikki. Kahvila ja ravintola Breikki ovat nyt Keudan ruokapalveluiden omassa hoidossa. Keuda-talon tilava Kerava-sali jatkaa entiseen tyyliin Keravan kulttuurin tyyssijana, jossa toimii mm. KeskiUudenmaan Teatteri – KUT.

Oletko kiinnostunut Keuda-talon kokoustilojen vuokraamisesta? Ota yhteyttä kokousisäntä Jyrki Virtaseen 040 504 6847, jyrki.virtanen@keuda.fi.

UOMEN AMMATTIKOULUTUKSEN johtajat, SAJO ry:n hallitus nimesi 5.10.2016 Suomen Ammattikoulutuksen johtajaksi 2016 rehtori Pekka Aittoniemen Keudasta. Pekka on koulutukseltaan restonomi ja FM, kasvatustieteet. Hän toimii rehtorina Keudan ammattiopistossa. Pekka on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran ammatillisen koulutuksen vaativissa opetus- ja johtamistehtävissä. Hän on työelämässään kehittänyt ammatillista koulutusta jo 38 vuoden ajan merkittävällä ja monipuolisella tavalla. Virkatyönsä ohella Pekka on toiminut jäsenenä erilaisissa ammattikasvatushallituksen, Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmissä ja asiantuntijatehtävissä. Ammatilliset rehtorit ry:n (nyt SAJO ry) puheenjohtajana hän toimi 2004–2009 ja Skills Finland ry:n hallituksen jäsenenä 2004–2009. Pekka on vaikuttanut suomalaisen koulutuksen ja oman alansa kansainväliseen kehitykseen toimien vuosina 1994–1998 hallituksen jäsenenä ja Suomen edustajana eurooppalaisessa Association of European Hotel and Tourism Schools, AEHT-järjestössä. Järjestöön kuuluu nykyisin 430 oppilaitosta 44:stä eri maasta. Kaksikielisyytensä ansiosta hänellä on myös paljon kokemusta pohjoismaisesta yhteistyöstä ammatillisessa koulutuksessa.

Näitkö jo piirrosvideon Keudan ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta? Toteutimme silmät avaavan piirrosvideon yhteistyössä Tussitaikureiden kanssa. Katso se osoitteessa keuda.fi/keudauusinsilmin

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

23

MILLAISTA KOULUTUSTA SINUN HENKILÖKUNTASI TARVITSEE? Tarjoamme monipuolisia mahdollisuuksia jatko- ja oppisopimuskoulutukseen sekä laajan valikoiman kortti- ja ammattipätevyyskoulutuksia. Tarpeen tullen räätälöimme koulutuksen juuri sinun yrityksesi tarpeisiin.

OTA YHTEYTTÄ, NIIN JUTELLAAN LISÄÄ! Asiakkuuspäällikkö Ari Ikävalko p. 050 415 0905 ari.ikavalko@keuda.fi

KEUDA ON YKKÖSVALINTA. Rento ilmapiiri, ammattitaitoiset opettajat ja monia mahdollisuuksia lähteä opiskelijavaihtoon ulkomaille. Siinä muutama syy, miksi Keuda on yksi Suomen suosituimmista amiksista. keuda.fi/hae

#ykkösvalinta

24

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

NIMITYKSET KEUDAN UUTEEN ORGANISAATIOON 1.1.2017 ALKAEN OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUT • Rehtori: Riitta Narko • Hallintoon palvelupäälliköt: Anne Hosio-Paloposki ja Rita Simola TOIMIALAPÄÄLLIKÖIKSI • Hyvinvointipalvelut: Kaisa Aho ja Suvi Päivärinta • Auto-ja logistiikkapalvelut: Janne Jussila • Palvelualat: Eira Bani ja Outi Komi • Liike-elämän palvelut: Veli Perkkiö, Riikka Siitonen ja Markku Tyni • Teknologia- ja rakentamispalvelut: Jari Haapala ja Kimmo Mantela • Luonnonvara- ja ympäristöpalvelut: Mika Lindqvist ja Paula Niemelä OPISKELIJAPALVELUT • Palvelupäällikkö: Karri Koli • Palveluesimiehet: Laura Heikkilä (opintotoimisto palvelut) ja Erja Kärnä (ohjaus ja opiskelijahuoltopalvelut) OPPIMISYMPÄRISTÖPALVELUT • Palvelupäällikkö: Kaija Arpiainen TYÖELÄMÄPALVELUT • Työelämäpalvelujen johtaja: Anne Vuorinen • Asiakkuuspäälliköt: Mika Hagelin, Ari Ikävalko, Tapio Karvonen, Jorma Käyhkö, Päivi Ranto, Vesa Riekki, Ari Toivonen ja Irja Ylönen