Keuda-lehti 2/2014

KEUDA

KESK I-U U D E N MA A N KOU LU T US K U NT A YH TY MÄN SI D OSRY HMÄLEHTI • 2 / 2 0 1 4

Keuda Suomen parhaita ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa OPPISOPIMUKSELLA YRITTÄJÄKSI

Yhteishaku ja erillishaku ammattiopistoon myös vuonna 2015 MENESTYSTÄ EUROSKILLS-KISOISSA

KOKKI MIKKO PYNNÖNEN TOI KAKSI HOPEAMITALIA

TÄSSÄ NUMEROSSA 3

Onnellinen työntekijä on tuottava

4

Keuda menestyi upeasti EuroSkillsissä

6

Kilpailutoiminta on Keudassa aina osa opintoja

7

Taitaja9 tutustuttaa ammatilliseen koulutukseen

8

Tunnista ja tunnusta osaaminen

9

Keuda haluaa tarjota kuraattorien työn kunnille ostopalveluna

9

Opiskelijoiden flash mob yllätti järvenpääläiset

10

Ammattiopistoon yhteishaku ja erillishaku myös vuonna 2015

11

Keudalla vahva rooli läpäisyn edistämisessä

12

Kohti parempaa johtamista Sarviniitynkadulla

13 Menestystä ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa

14

Oskari Parikka jatkaa oppisopimuksen polulla yrittäjänä

16

Oppisopimuksesta aito vaihtoehto myös nuorille

17

Keudassa on tyytyväisiä opiskelijoita

18

Uudet nettisivut toimivat mobiilissa

19

Yrittäjyyttä pop upina

20 Henkilöstö aktiivisesti mukana liikuntakampanjassa 21

Keuda vaikuttaa ja verkostoituu kansainvälisesti

22

Sibeliuksenväylän Paatela remonttiin

22

Muutosagentilla on lupa toimia toisin

23

Tvt-gurulle ideoitiin oma rintamerkki

23

Keuda-päivässä palkitut 2014

4

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on 620 ja liikevaihtomme vuonna 2013 oli 60 miljoonaa euroa.

14 13 2

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

21

Nro Julkaisija

Päätoimittaja

Toimitus Taitto Valokuvat

Kansikuva Painopaikka Painosmäärä

2/2014, syksy 2014, 8. vuosikerta Keuda – Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 viestinta@keuda.fi, www.keuda.fi Kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä Viestintäpäällikkö Heli Vastamäki Zeeland / Tiina Valve Kimmo Brandt, Totti Jylhä, Arto Oinonen, Reijo Nenonen, Maarit Tiala ja Heli Vastamäki Heli Vastamäki Savion Kirjapaino Oy 3 000

ONNELLINEN TYÖNTEKIJÄ ON TUOTTAVA

K

euda tukee henkilöstönsä työhyvinvointia ja työkykyä.

Tiedostamme myös sen, e­ttä motivoitunut ja onnellinen työntekijä tekee parempaa työtä kuin tympääntynyt ja onneton.

Organisaationa olemme tehneet paljon työtä luodaksemme mahdollisuuksia edesauttaa työntekijöidemme innostuneisuutta ja hyvinvointia. Keudalle koulutuksen järjestäjänä toiminnan tuottavuus on välttämätöntä ja onnettomat työntekijät eivät tuota.

Jokavuotinen henkilöstöpalaute antaa mahdollisuuden tarkastella sitä, miten olemme onnistuneet pitämään huolta työntekijöistämme ja missä pitäisi parantaa. Toki on muistettava, että työntekijän tulee myös itse kantaa huolta omasta innostuneisuudestaan ja onnellisuudestaan työelämässä. Jokaisella on viime kädessä vastuu itsestään.

Keudan henkilöstöpalaute annetaan arvioilla yhdestä viiteen, jossa yksi on huonoin ja viisi paras. Vastattavia kysymyksiä on 18 ja ne käsittelevät johtamista, viestintää, yhteistyön onnistumista, vaikuttamisen mahdollisuuksia, omaa työkykyä, onko mukavaa tulla aamuisin työhön ja myös sitä, voinko suositella Keudaa työpaikkana muille.

Tänä vuonna lokakuun lopulla tehdyssä henkilöstöbarometrissa vastaajia oli 459 noin 650:stä mahdollisesta. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 3,7. Se on sama kuin viime vuonna. Voisi ajatella, että eri työyksikössä tulokset olisivat organisaation luomista lähtökohdista johtuen samanlaisia. Näin ei kuitenkaan ole vaan keskimääräiset arviot vaihtelevat yksiköittäin 2,7:stä 4,4:ään. Mikäli katsomme johtamista ja sitä, onko mukava tulla aamuisin töihin, tulokset vaihtelevat vielä enemmän.

Koska seuraamme myös muita indikaattoreita, eivät tulokset ole useinkaan kovin yllättäviä. Selvitämme tulosten taustoja ja pyrimme löytämään ratkaisuja esille tulleisiin ongelmiin. On selvää, että innostuneisuuden ja motivoituneisuuden tai tympääntyneisyyden ilmapiiri näkyy yksikön tuloksissa. Onnellisia voivat olla ne työntekijät, jotka ovat hyvillä mielin voineet arvioida oman työympäristönsä erinomaiseksi.

Positiivista on se, että koko Keudan henkilöstöpalaute on nyt aivan eri tasolla kuin 2000-luvun alussa. Numeroina ilmaistuna nousu on 1–5 arviointi­ asteikolla 0,5. Silti vuosittaiset muutokset voivat jonkun yksikön kohdalla olla todella suuria joko ylös- tai alaspäin.

Suurin yksittäinen tekijä on aina ollut lähimpien esimiesten vaihtuminen.

Selkeä huomio on se, että lähijohtaminen on edelleen tärkeää, vaikka organisaatioiden koko kasvaa kasvamistaan.

Tai ehkä juuri tästä syystä. Koko Keudan tasolla tehdyt suunnitelmat ja toimenpiteet niin toiminnan kuin henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi on saatu usein toteutumaan melko hyvin.

Vaikeaa on saada niitä toteutumaan läpi koko organisaation. Siinä on haastetta Keudalle ja varmaan myös muille suurille työnantajille.

Keravan Sarviniitynkadun yksikössämme on menossa johtajuuspilotointi. Yksikön henkilöstöpalaute oli tänäkin vuonna hyvällä tasolla ja pilotoinnin avulla saamme varmasti lisää eväitä koko Keudan ja oppilaitosyksiköiden johtamiseen. Pilotoinnista kerrotaan lisää tämän lehden sivuilla 12–13.

HANNU HEIKKILÄ Kuntayhtymän johtaja

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

3

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat ARTO OINONEN, HELI VASTAMÄKI ja SKILLS FINLAND

KEUDA MENESTYI UPEASTI

EUROSKILLSISSÄ

Floristiikka on EuroSkillsissä parilaji.

Tarun ja Anna-Marian tiivis yhteisharjoittelu palkittiin.

4

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Kokki Mikko Pynnönen toi Ranskasta tuplahopeaa, floristipari Taru Kaukonen ja Anna-Maria Mattila ylsi hienosti neljännelle sijalle tiukassa kisassa.

J

oka toinen vuosi järjestettävä nuorten ammattitaidon EM-kilpailu EuroSkills lennätti Ranskan Lilleen lokakuun alussa yli 420 nuorta 25 maasta. Suomen joukkueeseen kuului 34 nuorta, jotka edustivat 23 eri ammattia. Suomi oli kokonaistuloksissa kolmanneksi paras maa, mitaleita tuli yhteensä 14.

Järvenpääläinen Mikko Pynnönen kilpaili kokkilajissa yksilönä ja samalla ravintolapalveluissa parina jyväskyläläisen tarjoilijan Joona Finnin kanssa.

Nuorten miesten yhteistyö sujui jo harjoitusvaiheessa silmin nähden kitkattomasti. Molemmat ovat rauhallisia persoonia, joilla ei sormi mene suuhun kiperässäkään tilanteessa. Mikko jaksoi kilpailun tuoksinassakin väläyttää aina välillä valloittavan hymyn yleisön ja tuo-

mareidenkin suuntaan.

Mikon valmentaja ja Skills Finlandin lajipäällikkö, Keudan ammattiopiston lehtori Arto Oinonen kertoo suojattinsa harjoittelun olleen selkeästi nousujohteista.

– Jyväskylän harjoittelupäivillä aikataulu ei vielä pitänyt, mutta myöhemmin syksyllä Virossa Mikko oli jo harjoittelupäivillä mukana olleista kansainvälisistä kilpailijoista ainoa, jolla kaikki oli ajoissa, hän kehuu.

Mikolla on työskentelyn siisteys ihan sisäsyntyistä ja se näkyi myös hänen upeas­ sa suorituksessaan Lillessä. Omistautunut harjoittelu palkittiin kokkilajin hopeamitalilla ja myös parilajista yhdessä tarjoilija-Joonan kanssa tuli hopeaa. Jyväskylän ammattiopistoa edustava Joona sai omasta yksilölajistaan pronssia.

HIKINEN KUKKAURAKKA PALKITTIIN Keudan floristikilpailijaparilla Taru Kaukosella ja Anna-Maria Mattilalla oli Euro­ Skills-kilpailupäivien aikana toteutetta­ va­naan melkoinen urakka, useita erilaisia kilpailutehtäviä päivässä.

Välillä olivat materiaalit hukassa ja haasteita riitti, mutta kilpailijamme ­eivät antaneet periksi, vaan tekivät ­ sitkeästi parhaansa viimeiseen tehtävään asti. ­Pari oli harjoitellut yhteistä tekemistä todella tiiviisti ja se palkittiin koitoksessa.

– Tytöt näyttivät sanailevan töitä tehdessään välillä kipakastikin keskenään ja avoin keskustelu onkin parityössä t­osi hyvä asia, jotta molempien näkemykset tulevat selviksi ja päästään molempia kilpailijoita tyydyttävään ratkaisuun, toteaa valmentaja, Keudan aikuisopiston

Hasselbackan perunoita eurooppalaisille asiakkaille.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

5

Ravintolapalvelujen parivaljakko Mikko ja Joona pärjäsi kisassa hötkyilemättömällä asenteellaan.

KILPAILUTOIMINTA ON KEUDASSA AINA OSA OPINTOJA

K kouluttaja Leila Alamiekkaoja.

Taru ja Anna-Maria jäivät niukasti mitaleilta neljännelle sijalle floristiikkalajissa. He saivat Medallion for Excellence -palkinnon hienosta, lajin keskiarvon ylittävästä pistemäärästään.

VUONNA 2015 TAVOITELLAAN MM-MITALEITA Elokuun 11.–16. päivä järjestetään Brasilian São Paulossa nuorten ammattitai­don maailmanmestaruuskisat, ­WorldSkillsit.

Keuda-lehden mennessä painoon ei ­vielä ollut tiedossa, onko Keudalla kilpailijoita mukana Team Finlandin riveissä. Pidämme peukkuja keudalaisille kilpailijoille Suomen karsintakierroksilla!

Joka tapauksessa Keudasta lähtee Brasiliaan kolme eksperttiä eli tuoma­ ria. He ovat lähihoitajalajin Kirsi ­Coco (Kirsi oli eksperttinä myös Ranskan EuroSkillsissä), ravintolapalvelulajin Seija Ekholm ja floristiikkalajin Tiina Räihä.

Anna-Maria viimeistelee kilpailutyötä, Taru huolehtii Suomen osaston kukista.

6

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

eudan linjauksen mukaan edustajamme ammattitaitokilpailuissa ovat aina Keudan opiskelijoita ja kilpailu linkittyy opintoihin. Suomenmestaruuksista kilpaillaan vuosittain Taitajissa ja joka vuosi järjestetään kansainväliset nuorten ammattitaitokilpailut, EuroSkillsit ja WorldSkillsit vuorovuosin.

Lokakuussa ­menestyksekkäästi Keudaa edustaneet Mikko Pynnönen, Taru Kaukonen ja Anna-Maria Mattila ovat kaikki Keudan aikuisopiston opiskelijoita. Mikko valmistui Keudan ammattiopistosta kokiksi, kävi välillä armeijan ja siirtyi sitten aikuisopiston puolelle tekemään ravintolakokin ammattitutkintoa. ­Taru ja Anna-Maria ovat jo valmistuneet floristeiksi aikuisopistosta, mutta jatkoivat opintojaan vielä ylimääräisellä kilpailutoimintaan liittyvällä tutkinnon osalla. Tulevaisuuden suunnitelmissa heillä siintää floristimestarin erikoisammattitutkinto.

Tarkkaa työtä Sarviniitynkadun laboratoriossa.

• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

Innokkaat nuoret voivat osallistua ammattitaitokilpailuihin jo ennen siirtymistään ammatilliseen koulutukseen. Tämän mahdollistaa Taitaja9.

TAITAJA9

TUTUSTUTTAA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN

T

aitaja9 on peruskoulun 9.-luokkalaisille tarkoitettu kädentaitokisa. Kilpailun tavoitteena on tukea nuorten ammatinvalintaa ja lisätä kädentaitoa vaativien alojen tuntemusta.

Samalla pyritään kasvattamaan ammatillisen koulutuksen vetovoimaa sekä tehostamaan paikallista yhteistyötä peruskoulujen, ammattioppilaitosten ja yritysten välillä. Eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain satoja paikallis- ja aluekilpailuja. Finaali järjestetään vuo-

Ei ihan helppo homma: siirrä pumppukärryillä lava tarkasti paikasta toiseen logistiikka-alan opiskelijoiden valvovien silmien alla.

sittain Taitaja-kilpailujen yhteydessä.

Keudan ammattiopistossa tuotannon ja tekniikan alalla päätettiin t­änä lukuvuonna järjestää ­Taitaja9-kilpailut avoimien ovien yhteydessä kaikissa Keudan koulutusyksiköissä, joissa alan koulutusta on: Järvenpään Wärtsilänkadulla, Keravan Sarviniitynkadulla, Mäntsälän Lukkarinpolulla sekä Nurmijärvellä. Näistä paikalliskilpailuista parhaat tiimit pääsevät aluekilpailuihin, joista taas voittajat pääsevät finaaliin. Taitaja-finaalit järjestetään ensi keväänä Turussa.

KOKEILUA JA HERÄÄMISIÄ Taitaja9-kilpailuissa peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset muodostavat kolmen hengen sekajoukkueita eli sekä tyttöjä että poikia pitää olla joka tiimissä.

Joukkueen jäsenet voivat olla eri luokilta, mutta heidän on oltava samasta koulusta.

Keravan Sarviniitynkadun paikalliskilpailuun saapui marraskuun ­avoimien ovien päivänä yhteensä yhdeksän kilpailujoukkuetta paikallisista peruskouluista. Jokainen joukkue kävi ­ läpi eri puolilla taloa sijaitsevat kahdeksan eri kilpailutehtävää: tehtävinä oli muun muassa serviettien taittelua, labratyötä, ­ ruuvien tunnistamista, metallin taittelua ja putkien kokoamista.

Tehtävät oli toteutettu yksinkertaisesti soveltamalla Taitaja9-tehtäväpankin vinkkejä, mutta ihan helppoja ne eivät kaikki välttämättä olleet. Ysiluokkalaisilla riitti pohdittavaa! Joukkueet vaikuttivat kuitenkin hyvin innostuneilta päästessään kokeilemaan ammatilliseen koulutukseen liittyviä asioita ihan itse. ”Mitäs jos musta tulisikin laborantti?”, kuului eräskin kommentti laboratoriotehtävän jälkeen.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

7

Laatua osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Eurooppalaisen koulutuspolitiikan asiantuntija Anni Karttunen ja Keudan aikuisopiston rehtori Riitta Narko johdattelivat keskustelua aikuisopiston henkilöstön koulutuspäivässä.

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

TUNNISTA JA TUNNUSTA

OSAAMINEN Ammatillisen aikuiskoulutuksen näyttötutkinnot täyttivät Suomessa vuonna 2014 pyöreät 20 vuotta. Työelämässä annettaviin näyttöihin perustuva tutkintojen suorittamistapa elää ja kehittyy edelleen. Kehitettävää on muun muassa aikaisemmin opitun tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Uusien opetussuunnitelmien mukana tämä ajattelu on tulossa yhä vahvemmin myös nuorten koulutusten puolelle.

S

avon koulutuskuntayhtymässä eurooppalaisen koulutuspolitiikan asiantuntijana työskentelevä Anni Karttunen kävi marraskuussa perehdyttämässä Keudan aikuisopiston henkilöstöä oppimisen validioinnin uusiin tuuliin.

Koulutuspäivän aikana käytiin läpi eurooppalaisen koulutuspolitiikan asiaan liittyvät linjaukset ja kehitysaskeleet.

Lisäksi pureuduttiin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen laadunhallintaan.

TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MONET PLUSSAT Se, että opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan oppilaitoksessa ja tunnustetaan osaksi opintoja, tuo mukanaan Karttusen mukaan monia hyviä vaikutuksia: Se parantaa ihmisten pääsyä koulutukseen ja tehostaa koulutusjärjestelmää, myös taloudellisesti. Se parantaa syrjäytymisvaarassa tai muuten

8

heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksia saada osaamisensa näkyväksi.

Tunnistettavan ja tunnustettavan osaamisensa opiskelija on voinut hankkia esimerkiksi aikaisemmissa opinnoissa, työelämässä tai harrastusten kautta.

Monenkirjavan kokemuksen arviointi ja muuttaminen suoritetuiksi opinnoiksi on usein haastavaa ja siksi järjestelmää pyritään jatkuvasti kehittämään ­ entistä yksiselitteisemmäksi monien tahojen yhteistyönä.

NUORTEN OPINNOT TEEMAPOLUILLE Opetushallitus on uudistanut kaikkien ammatillisten perustutkintojen perusteet ja uudistukset tulevat voimaan elokuun 2015 alussa. Uusien tutkinnon perusteiden pohjalta myös Keudan ammattiopistossa tehdään tällä hetkellä opetussuunnitelmia, joita aletaan soveltaa sekä uusiin että jatkaviin opiskelijoihin lukuvuoden 2015–2016 alusta lähtien.

Keskeisin muutos nykyiseen on, että

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

aikaperusteisesta opiskelusta siirrytään osaamisperusteisuuteen ja osaamispisteisiin. Aikuiskoulutuksen puolelta tuttu osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulee siis yhä keskeisemmäksi asiaksi myös nuorten koulutuksessa.

Koulutuksen järjestäjillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet räätälöidä koulutusta alueellisen ja paikallisen työelämän tarpeisiin sekä tarjota opiskelijoille yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja.

Osaamisperusteisuutta kohti on lähdetty Keudassa muun muassa kehittämällä teemapolkuja eli erilaisia tapoja painottaa tutkintoa. Teemapoluille ei vielä ole lyöty lukkoon lopullisia nimiä, mutta polut tulevat painottamaan • yrittäjyyttä • kansainvälisyyttä • työelämätaitoja ja työelämän viestintää • urheilua, liikuntaa ja terveyttä • kilpailutoimintaa • jatko-opintoihin valmentautumista

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

• teksti HELI VASTAMÄKI

OPISKELIJOIDEN

Vastuu ammatillisen koulutuksen kuraattori- ja psykologipalveluista on siirtynyt kunnille 1.8.2014. Keudassa on toistaiseksi jatkettu kuten ennenkin, mutta nyt palvelut halutaan lain sanelemalle mallille. Kuntayhtymä toivoo ostopalvelusopimusten syntymistä vuoden 2015 alussa.

FLASH MOB

YLLÄTTI JÄRVENPÄÄLÄISET

TUKIPALVELUT KUNTOON

Keuda haluaa tarjota kuraattorien työn kunnille ostopalveluna

K

eudassa on töissä y­hteensä seitsemän kuraattoria, täysi­ päiväiseksi ­muutettuina kuuden henkilön ­ työpanos. Ennen uutta oppilas- ja opiske-­ lijahuoltolakia ammatillisen ­koulutuksen kuraattori- ja psykologipalveluja ei ollut säädetty kenenkään vastuulle. Useimmat koulutuksen järjestäjät ovat Keudan tavoin palkanneet omia kuraattoreja, koska ilman heitä oppilaitoksen arki ei sujuisi. Keudan kuraattoripalvelut ovat olleet kattavammat kuin kuntien palvelut keskimäärin.

Kuraattori tarjoaa ohjausta ja tukea, kun opiskelijalla on tarve keskustella luottamuksellisesti mieltä painavista asioista. Opiskelija voi itse hakeutua kuraattorin luo. Myös opettajat tai vanhemmat voivat ehdottaa keskustelua kuraattorin kanssa. Tilanteen ja tarpeen mukaan kuraattori tekee yhteistyötä huoltajien, oppilaitoksen muiden toimijoiden sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Keudan ammattiopiston kuraattorit auttavat tarvittaessa myös aikuisopiston opiskelijoita.

Omia psykologeja Keudassa ei ole ja yksityisiä psykologipalveluita on käytetty vain satunnaisesti. Nyt opiskelijahuoltolaki määrää sekä kuraattori- että psykologipalvelut kuntien vastuulle.

MONTA KUNTAA, MONTA MUTKAA Uuden lain mukaan kuraattori- ja psykologipalveluiden kustannusvastuu on opiskelijan kotikunnalla, mutta järjestämisvastuu oppilaitoksen sijaintipaikkakunnalla. Keudan ammattiopistolla

Kesken tuikitavallisen syksyisen iltapäivän alkoi tapahtua Järvenpään toriaukiolla: kaiuttimissa alkoi soida biisi Cotton Eye Joe ja iso joukko nuoria, osa ruutupaidat päällä, alkoi tanssia biisiin tehdyn koreografian mukaisesti.

on koulutusyksiköitä Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa ja Tuusulassa, joten käytännön järjestelyistä on sovittava erikseen kuuden kunnan kanssa. Keväällä 2014 kuntien kanssa sovittiin vuoden loppuun saakka kestävästä aikalisästä, jonka aikana järjestelyt selkiytetään.

– Lain tarkoituksena on taata yhdenvertaiset palvelut opiskelijoille kotikunnasta riippumatta, Keudan ammattiopiston opiskelija-asioiden päällikkö Erja Kärnä taustoittaa.

Keudan kannalta paras vaihtoehto olisi, että kunnat ostaisivat kuraattoripalvelut kuntayhtymältä ostopalveluina.

Kärnän mukaan olisi kuitenkin toivottavaa, että vastaavan kuraattorin tehtävät hoidettaisiin kunnissa. Tällä saavutettaisiin luonteva yhteistyö kuntien ja Keudan välillä opiskeluhuollollisissa asioissa, mikä on myös lain henki. Keuda toivoisi myös psykologipalveluiden järjestyvän kuntien omana palveluna.

Kuraattoripalvelujen järjestämistavasta päättävät kunnat.

– Olemme esitelleet kunnille sopimusmallit, joiden pohjalta haluaisimme edetä, kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä toteaa.

– Olemme myös muuttamassa kuntayhtymän perussopimusta niin, että ostopalvelun tuottaminen mahdollistuu.

Muutos tulee myös siihen, että Keuda on tähän asti edellyttänyt kuraattoreilta vähintään alan ylempää ammatti­ korkeakoulututkintoa, mutta uuden lain mukaan vaatimus on vähintään alan ammattikorkeakoulututkinto.

K

yseessä oli Keudan ammattiopiston Järvenpään Sibeliuksenväylän opiskelijoiden järjestämä flash mob.

Tapahtuma oli osa Hyvinvointivirtaa-viikkoa ja sen tarkoituksena oli ilahduttaa kaupunkilaisia sekä vahvistaa opiskelijoiden yhteisöllisyyttä.

Ja onhan tanssiminen ihan hirveän hauskaa! Aurinkokin tuli kurkistamaan pilvien lomasta tanssiesityksen aikana.

Ehkä ensi vuonna flash mob yllättää muillakin Keuda-paikkakunnilla?

Opiskelijoiden iloinen flash mob Järvenpäässä sai julkisuutta paikallisessa mediassa.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

9

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat MAARIT TIALA ja HELI VASTAMÄKI

Yhteishaku nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen uudistui viime kierroksella niin, että toisen tutkinnon suorittajat suljettiin pois yhteis­ hausta. Ylioppilaat ja lukion tai ammatillisen tutkinnon suorittaneet eivät voi hakea yhteishaussa muille kuin ylioppilaspohjaisille linjoille. Uudistus synnytti ammattiopistoihin rinnakkaisen hakumenettelyn, erillishaun.

AMMATTIOPISTOON YHTEISHAKU JA ERILLISHAKU MYÖS VUONNA 2015

Y

hteishaku on valtakunnallinen hakujärjestelmä, mutta jokainen ammattiopisto järjestää oman erillishakunsa itse. Keudan erillishaku löytyy nettisivuiltamme www.keuda.fi. Se on ollut auki lähes koko vuoden 2014.

Erillishaun järjestäminen on tarpeen, koska uudistunut yhteishaku ei enää täytä kaikkien tarjolla olevien koulutusten kaikkia paikkoja. Ryhmiä siis täydennetään erillishaulla, johon voivat osallistua kaikki, jotka eivät ole yhteishakukelpoisia. Erillishaun hakijoita ohjataan yksilöllisistä lähtökohdista riippuen myös aikuisopistoon ja oppisopimuskoulutukseen.

Vuoden 2014 ensimmäisen kierroksen kokemuksista on Keudassa otettu opiksi ja hakuprosessia parannetaan ensi vuodelle. Perusteilla on ympäri-

vuotinen hakutoimisto, joka ohjaa hakijoita tehokkaasti oikeaan suuntaan.

Mutkikasta hakujärjestelmää pyritään avaamaan ja selkiyttämään niin, että eriikäisten ja -taustaisten hakijoiden on helppo toimia, kun he haluavat hakea Keudaan opiskelemaan.

UUSIA AVAUKSIA YHTEISHAUSSA Uudistettu yhteishaku ajaa nuorten koulutustakuun tavoitteita, sillä nyt peruskoulunsa päättävillä nuorilla on entistä paremmat mahdollisuudet päästä opiskelemaan toivomalleen alalle. Kevään yhteishaku alkaa 24. helmikuuta ja päättyy 17. maaliskuuta 2015.

Kokonaan uusi koulutus Keudan ammattiopistossa on ensi syksynä alkava maarakennuskoneenkuljettaja. Am­ mattiin voi opiskella Keudan Saaren kartanossa Mäntsälässä. Siellä on jo muu-

Maarakennuskoneenkuljettajien koulutus alkaa Mäntsälän Saaren kartanossa elokuussa 2015.

10

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

taman vuoden ajan koulutettu maarakentajia ja nyt maarakennuskoneenkuljettaja täydentää koulutustarjontaa.

Sekä maarakentajan että maarakennuskoneenkuljettajan tutkinnot ovat rakennusalan perustutkintoja.

Keravan Keskikadulla alkaa uutena ylioppilaspohjainen merkonomikoulutus talous- ja toimistopalvelujen koulutusohjelmassa. Tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelman merkonomikoulutus jatkuu Keskikadulla edelleen yopohjaisena. Myös Sipoossa alkaa nyt ensimmäisen kerran ylioppilaspohjainen merkonomikoulutus, siellä aletaan kouluttaa ylioppilaita asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelmassa.

VALMA TULEE Ammatilliseen ­peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen kokonai­ suus uudistuu ensi syksyksi.

VALMA-koulutukseen on yhdis­tetty ­neljä aiempaa eri ­kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa, ­ohjaavaa ja kuntouttavaa koulutusta: ­ammattistartti, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, kotitalousopetus (talouskoulu) ­sekä maahanmuuttajien ammatillisen koulutukseen valmistava koulutus.

Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti nuorille, mutta myös aikuiset maahanmuuttajat ja alanvaihtajat voivat hakea koulutukseen. Koulutuksen hakuaika on yhteishaun jälkeen 19.5.–21.7.2015.

Haku on valtakunnallinen ja tapahtuu yhteishaun tapaan Opintopolku.fi-palvelussa.

Ylioppilaspohjaiselle merkonomikoulutukselle on kysyntää. Keravalla alkaa tieto- ja kirjastopalvelumerkonomien lisäksi nyt yo-pohjainen talous- ja toimistopalvelujen koulutus, Sipoossa ylioppilaita puolestaan aletaan kouluttaa asiakaspalveluun ja myyntiin.

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

Keudalla vahva rooli läpäisyn edistämisessä Jotta nuorisotakuu ja sen osana koulutustakuu toteutuisivat, on nuorten päästävä opiskelemaan ja heidät on motivoitava jatkamaan opintojaan tutkinnon valmistumiseen asti. Jälkimmäi­seen tavoitteeseen on tarttunut vuonna 2011 alkanut ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma.

K

euda toimii valtakunnallisessa ohjelmassa koordinaattorina. Tämä tarkoittaa muun muassa laadullisen tutkimuksen ja määrällisen läpäisyn seurannan toteuttamista. Läpäisyn tehostamisohjelma jatkuu ainakin vuoden 2015 loppuun saakka.

Myös paikalliselle Keudan, Luksian, Omnian ja Varian läpäisyn tehostamishankkeelle KOLVI OY:lle on haettu jatkoa.

Käytännön tasolla läpäisyä on Keudassa tehostettu esimerkiksi tukemalla opiskelijoiden ryhmäyttämistä ja ohjausta. Opintohallintojärjestelmän työkaluja on otettu entistä tehokkaammin ohjauksen välineiksi.

Läpäisyn tehostamisohjelman tuella on päästy eri puolilla Suomea hyviin tuloksiin. Myös Keudan ammattiopistossa läpäisy on selkeästi parantunut. Vuonna 2012 läpäisyprosentti oli meillä 64,4 prosenttia, seuraavana vuonna jo 66 prosenttia.

Matkailualan ykkösvuoden opiskelijat ryhmäytymispäivän tehtävässä syksyllä 2014.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

11

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

Hallitusohjelmaan sisältyy kohta julkisen sektorin johtamisen kehittämisestä.

Työterveyslaitoksen luotsaama työryhmä määritteli hyvän johtamisen kriteerit, joita testataan tämän vuoden loppuun mennessä erilaisissa organisaatioissa.

Yksi pilottitalo on Keudan ammattiopiston Sarviniitynkadun koulutusyksikkö.

Koulutusyksikkö valtakunnallisten johtamiskriteerien pilottina

KOHTI PAREMPAA JOHTAMISTA SARVINIITYNKADULLA

V

uoden 2014 koulutusyksikössä aloitti toimintansa uusittu johtoryhmä. ­ Sitä vetävä apulaisrehtori K ­arri Koli mietti, miten r­yhmän saisi ­toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja uudet jäsenet hyvin mukaan työskentelyyn.

– Henkilöstön kehittämispäällikkö Ma-

ria Nissén-Feldt kertoi minulle kritee­ rien pilotoinnista ja totesin, että tämähän on meille juuri sopiva tilaisuus kehittyä ja kehittää, Koli kertoo.

Heti pilotoinnin alussa koko yksikön henkilöstölle ammattiopiston puolella tehtiin kehittämishankkeen toteuttama laaja kysely, jossa käytiin läpi kaikki määritellyt hyvän johtamisen kritee-

Osastonjohtaja Leila Frondelius ja apulaisrehtori Karri Koli kuuluvat Sarviniitynkadun koulutusyksikön johtoryhmään, joka on jo hyötynyt johtajuuden kriteereiden pilotoinnista.

12

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

rit: osaamisen kehittäminen, yhteistyö ja verkostot, luottamus, uudistuminen ja monimuotoisuus.

– Olin todella ilahtunut, että 93 prosenttia henkilöstöstä vastasi kyselyyn, vaikka kysymykset olivat laajoja ja haasteellisia, apulaisrehtori iloitsee.

Kun kyselyn tulokset oli saatu, niistä poimittiin esiin nousseita kehittämiskohteita. Laajan kyselyn ansiosta niitä oli paljon, joten päätettiin, että tärkeimmät kohdat valittaisiin äänestyksellä opettajainkokouksessa.

– Siellä fläppitauluäänestyksessä tärkeimmiksi kehityskohteiksi valittiin oikeudenmukainen ja arvostava johtaminen, osaamisen tunnistaminen ja käyttöönotto sekä palautteen antaminen, Koli luettelee.

KÄVELYKOKOUKSESTA KONKRETIAA Kyselyn ja priorisointiäänestyksen perusteella valitut kehittämiskohteet olivat niin yleisellä tasolla, että niihin oli vaikea tarttua arjen toiminnassa. Siksi koulutusyksikön henkilökunnalle järjestettiin vielä kävelykokous, jonka aikana pienryhmissä käytiin läpi tarkentavia kysymyksiä teemojen avaamiseksi.

– Sekoitimme pienryhmiin tarkoituksella henkilökuntaa eri osastoilta, että näkemykset laajentuisivat ja päästäisiin vertaamaan erilaisia käytänteitä, Koli kertoo.

Kävelykokousten jälkeen päästiin konkreettisiin henkilöstön mielestä kehittämistä kaipaaviin asioihin: Tuntijaon ja palkkauksen pitää olla tasapuolista. Ryhmän työssäoppimisen valvominen halutaan jakaa useammalle kuin yhdelle opettajalle. Osaamisen tunnistamiseen tarvitaan kehityskeskustelukoulutusta. Henkilöstön tukea, ohjausta ja kannustusta pitää lisätä.

Näihin asioihin on nyt pyritty tarttumaan eri osastoilla ja niitä käydään läpi jokaisessa talon johtoryhmän kokouksessa. Alkuvuodesta hankkeen kysely uusitaan ja sen jälkeen nähdään, mitä tuloksia on saatu aikaiseksi.

– Meidän noin 50 hengen organisaatiomme osoittautui sopivan pieneksi pilotoijaksi. Hankkeessa on mukana jopa kokonaisia kaupunkeja ja niissä kehityskohtiin tarttuminen on varmasti ollut haastavampaa, Koli arvelee.

Sarviniitynkadun koulutusyksikkö onkin päässyt yhdeksi malliesimerkiksi hankkeen onnistumisista. Koli kävi esittelemässä toteutusta työterveyspäivillä ja siitä tulee myös case-kuvaus johtajuushankkeesta tekeillä olevaan julkaisuun.

• teksti TIINA HALMEVUO • kuva SHUTTERSTOCK

MENESTYSTÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUPALKINTOKILPAILUSSA Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama arviointiryhmä arvioi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän kuuden parhaan joukkoon Suomen ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa.

V

uodesta 2000 järjestetyn vuosittaisen kilpailun tavoitteena on palkita erinomaisia oppilaitoksia ja koulutuksen järjestäjiä sekä näin tukea ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä ja koulutusorganisaatioita perustehtäviin liittyvään jatkuvaan laadun arviointiin ja kehittämiseen. Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailu on osa ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitusta.

Kaikki kilpailuun osallistuvat koulutuksen järjestäjät hyötyvät laatupalkinnon tavoittelusta. Vaikka palkinnon voi saada vain pieni osa hakijoista, jokainen hakija hyötyy kilpailuprosessiin osallistumisesta. Kilpailuun osallistuvat hakijat ovat joutuneet tarkastelemaan toimintaansa perusteellisesti ja kriittisesti, mikä on tuonut esiin vahvuuksia ja toimintaa koskevia kehittämiskohteita.

Enintään kuusi parasta pääsee kilpailussa arviointikäyntien kohteiksi ja saavat lisäksi arviointiryhmän laatiman palauteraportin. Keuda siis pääsi tällä kierroksella arvioitavien kuuden koulutuksenjärjestäjän joukkoon.

Hyödyllistä palautetta on tulossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuoden 2014 laatupalkinnot Kainuun ammattiopistolle ja ­Optima samkommunille. Kunniamaininnan sai Hyria Koulutus Oy. Vuoden palkintoteemana oli koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen.

Kilpailuissa palkituiksi tulleet ovat edustaneet erilaisia koulutuksen järjestäjiä, maan eri osia ja eri koulutusaloja. Yhteistä voittajille on ollut järjestelmällinen toiminnan kehittäminen omien tavoitteiden ja mahdollisuuksien pohjalta koulutuspoliittisten linjausten suuntaisesti.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

13

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

Mies ja mopoauto – Oskari Parikan yrityksen ensimmäinen myytävä peli.

Yrittäjäperheen poika tiesi jo yläkoulun työelämään tutustumisjaksolla, että haluaa isona ajoneuvoasentajaksi ja yrittäjäksi.

Oppisopimus on ollut Oskarin keino päästä nopeasti tavoitteeseen.

OSKARI PARIKKA JATKAA OPPISOPIMUKSEN POLULLA YRITTÄJÄNÄ:

” AINA PITÄÄ YRITTÄÄ!”

14

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

”OPPISOPIMUS SOPII ERITYISESTI NIILLE, JOTKA HALUAVAT OPPIA TEKEMÄLLÄ.”

J

eteenpäin.

– Tavoitteena on, että reilun vuoden päästä minulla olisi myynnissä kymmenen käytettyä mopoautoa, tuore yrittäjä sanoo. Toivottavasti saan joskus myyntiin u ­ usiakin mopoautoja.

MOPOAUTOISSA MARKKINARAKO Mopoautojen määrä on lisääntynyt Suomessa huimasti viime vuosina eikä kehitykselle näy loppua. Mopoautoihin erikoistuneita korjaamoja on kuitenkin vielä yllättävän vähän ja tähän markkinarakoon Oskari aikoo iskeä omalla yrityksellään nimeltä Mopoautokeskus ­Parikka.

Yrityksen liikeideana on paitsi korjata mopoautoja niiden omistajille, myös ostaa ja myydä niitä entistä ehompina

TUKEA JA VERKOSTOJA Oskarin oppisopimusasioita Keudan oppisopimuskeskuksen puolelta hoitanut koulutustarkastaja Jorma Käyhkö kertoo, että nuoren miehen tarmokkuus ja tavoitehakuisuus teki vaikutuksen h ­eti kättelyssä ja oppisopimuskoulutuksen aikana nämä ominaisuudet ovat vielä huomattavasti vahvistuneet.

– Oskarille yrittäjyys oli alusta asti selkeä tavoite. Me oppisopimuskeskuksesta ohjasimme häntä turvallisesti työsuhteisesta oppisopimuksesta yrittäjyyden suuntaan muun muassa Keuken yritysneuvonnan kautta, Käyhkö kertoo.

Oskarille tämä tuki on ollut t­ärkeää, mutta ehkä vieläkin ratkaisevampaa roolia yrittäjän alkutaipaleella ovat näytelleet hänen itse hankkimansa laajat verkostot. Oli onni, että vuokralle tarjoutui yrittäjäkaverin kautta toimitila kaikkine tarvittavine työkaluineen.

ärvenpääläinen Oskari Parikka haki keväällä 2012 peruskoulusta päästessään Keudan ammattiopistoon ajoneuvoasentajakoulutukseen, mutta ovet eivät silloin avautuneet. Seuraava vuosi vierähti Keudan ammattistartissa. Sen aikana Oskari suoritti kaikki harjoittelut jo tet-jaksolla tutuksi tulleessa mopoautokorjaamossa Tuusulassa.

– Harjoittelun aikana pomo oli käynyt oppisopimuskeskuksen tilaisuudessa ja kuullut nuorten tuetusta oppisopimuksesta. Hän ehdotti minulle oppisopimuskoulutusta ja sehän kävi minulle, Oskari kertoo.

– Täällä on aikaisemmin korjattu ralliautoja, Oskari kertoo järvenpääläisellä teollisuusalueella sijaitsevalla verstaallaan.

Liiketaloutta opiskelevat kaverit puolestaan auttoivat Oskaria hyvän liiketoimintasuunnitelman tekemisessä.

Myös oppisopimuksen ohjaajana toimiva toinen yrittäjä oli Oskarille jo ennestään tuttu.

– On todella tärkeää, että yrittäjän – varsinkin näin nuoren aloittavan yrittäjän – työpaikkaohjaaja on hänelle aito ja aktiivinen tuki, koulutustarkastaja Käyhkö huomauttaa.

Kaikkein tärkein on yrittäjän oma asenne, halu tehdä parhaansa ja oppia uutta. ”Aina pitää yrittää” on Oskarin paljon käyttämä lentävä lause.

Sana uudesta mopoautokorjaamosta on jo levinnyt yrittäjän tuttavapiirin kautta Keski-Uudenmaan mopoautopiireihin. Ajoneuvoasentajan oppisopimusopiskelua on Oskarilla jäljellä vielä yli vuosi, mutta uuden opiskelu tuskin jää siihen. Kun oppisopimus on tullut tutuksi, on myöhemmin helppo lähteä täydentämään osaamista ja suorittaa esimerkiksi yrittäjän ammattitutkinto.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

15

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuva REIJO NENONEN

Oppisopimus on mielletty perinteisesti aikuiskoulutukseksi. Nuoriso- ja koulutustakuun myötä tahtotilaksi on tullut saada oppisopimuskoulutus vahvasti esille yhdeksi nuorille sopivaksi koulutusvaihtoehdoksi. Keudassa on meneillään monta nuorten oppisopimukseen liittyvää hanketta.

OPPISOPIMUKSESTA

AITO VAIHTOEHTO MYÖS NUORILLE

O

sana ­nuorisotakuuhankkeita oppisopimuskeskus lansee­ rasi keväällä 2014 N ­uori olet helmi -markkinointi­ ni­mellä kulkevan hankeko­konai­ suuden. Se pitää sisällään muun muassa oppisopimuksen tunnetuksi tekemistä, tukea ja ohjausta sekä oppisopimusta suunnitteleville että työpaikkaohjaajille. Lisäksi hankkeet mahdollistavat työnantajien taloudellista tukemista.

Oppisopimuskeskus on saanut hankkei-

den ansiosta lisää työntekijöitä tavoitteiden toteuttamiseen. Keudaan on palkattu muun muassa Suomen ensimmäinen opso-opo Anssi Kakko.

Yleisestä talouden tilanteesta johtu­ en oppisopimuspaikkojen löytäminen nuorille ei ole ollut helppo tehtävä, mutta sitkeällä työllä oppisopimuksia on saatu solmittua. Nuorten oppisopimusten määrä on lisääntynyt ja se näkyy Keudan oppisopimuskeskuksen tilastoissa suoritettavien perustutkintojen

määrän hyvänä kasvuna.

Korotettua koulutuskorvausta saa työnantaja, kun hän solmii oppisopimuksen peruskoulun tai kymppiluokan päättäneen nuoren kanssa. Marraskuussa 2014 korotetun koulutuskorvauksen piirissä olevia oppisopimusopiskelijoita oli Keudan listoilla yhteensä 14. Korotettu koulutuskorvaus saa mahdollisesti jatkoa vuodelle 2015.

Hankekokonaisuuteen ­kuuluvan työ­­paikkakouluttajien valmennuksen avul­

OPPISOPIMUSTA VOI KOKEILLA ENNAKKOJAKSOLLA

K

eravalaisella Iina Norreksella on selkeä tavoite. Hän ­haluaa klinikkaeläintenhoitajaksi ja aikoo mahdollisesti suorittaa eläintenhoitajatutkinnon kokonaisuudessaan. Nyt hän pohtii oppisopimuksen ennakkojaksolla yhdessä ohjaajiensa kanssa, miten t­ämä parhaiten onnistuisi.

Jäädessään muutama vuosi sitten parturi-kampaaja-opinnoista vanhempainvapaille Iina tiesi jo, ettei palaisi samalle alalle. Viime keväänä hän haki eläintenhoitajaopintoihin, mutta ei heti päässyt sisään suosittuun koulutukseen.

– Ammatinvalinnan ohjaus oli aika puutteellista, kun en ollut missään oppilaitoksessa opiskelijana. Vihdoin joku keksi ehdottaa minulle uutta vaihtoehtoa: oppisopimuksen ennakkojaksoa, joka on tarkoitettu alle 25-vuotiaille ilman tutkintoa oleville. Otin asiasta heti yhteyttä Keudan oppisopimuskeskukseen, Iina kertoo.

Tapaaminen järjestyi pikaisesti. Yhdessä projektipäällikkö Susanna Kososen ja yksilövalmentaja Tiina Mante-

16

reen kanssa pohdittiin, voisiko oppisopimus onnistua. Iina oli etsinyt jo aikaisemmin sopivaa harjoittelupaikkaa ja vihdoin onnisti: harjoittelupaikka löytyi Savion Eläinlääkäristä. Ensi tehtiin kuukauden harjoittelusopimus, sen päätyttyä viiden kuukauden jatkosopimus.

Sen aikana on tarkoitus löytää selvyys siihen, miten Iina suorittaa eläintenhoitajan koulutuksen valmistumiseen saakka.

Pienyrittäjälle ­oppisopimukseen sitoutuminen on taloudellisesti iso juttu ja siksi se on vaihtoehto, jota joudutaan nyt oppisopimuksen ennakkojakson aikana punnitsemaan ja laskemaan tarkkaan. Iina on myös hakemassa oppilaitoksiin.

Jos hän saa opiskelupaikan, on nyt saatu harjoittelukokemus mahdollista hyväksi­ lukea opinnoissa.

Tärkeintä on, että nuorille on vaihtoehtoja, joista yksi on oppisopimuksen ennakkojakso.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

la tavoitteena on tukea työpaikalla tapahtuvaa ohjausta ja arviointia. ­Tuetun oppisopimuksen kehittäminen -hankkeessa on haettu toimintamalleja tuen tunnistamiseen ja toteuttamiseen oppisopimuskoulutuksen aikana. Hankkeessa tuotetaan valtakunnallinen hy­ vien käytänteiden käsikirja.

Nuori olet helmi -hankekokonaisuuteen Keudassa kuuluu myös oppisopimuksen ennakkojakso. Sen ansiosta nuorella on mahdollisuus päästä kokeilemaan, olisiko oppisopimus hänelle oikea vaihtoehto. Se toisaalta suo myös työnantajalle mahdollisuuden kokeilla mahdollisen oppisopimusopiskelijan ja koulutusmuodon soveltuvuutta yritykselle. Oppisopimuksen ennakkojakso tulee jatkossa osaksi VALMA-kokonaisuutta eli ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta.

Loppuvuodesta 2014 on meneillään uusia hankehakuja liittyen nuorten oppi­ sopimuksen toteutusedellytysten vahvistamiseen.

Lisätietoa nuorten oppisopimusmahdollisuuksista löydät osoitteesta www.keuda.fi/oppi –> Nuoren oppisopimus.

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuva MAARIT TIALA

Keudassa sekä ammattiopiston että aikuisopiston opiskelijoille tehdään vuosittain koulutusta ja opiskeluympäristöä koskeva kysely. Kyselyn lisäksi opiskelijoilla on muitakin kanavia osallistua oppilaitostensa kehittämiseen.

KEUDASSA ON TYYTYVÄISIÄ OPISKELIJOITA

K

eväisin toteutettavan opiskelijakyselyn tulokset kertovat, että Keudassa tehdään paljon asioita oikein. Vuonna 2014 aikuisopiston kaikkien kysymysten keskiarvolukema asteikolla 1–5 oli 3,94 ja ammattiopiston 3,7. Keskiarvoina alle kolmosen arvosanoja ei annettu yhteenkään kysymykseen. Yksikkö- ja alakohtaisesti pilkottuna alle kolmoseen mentiin ammattiopiston puolella muutamissa kysymyksissä, jotka koskivat esimerkiksi tiedottamista ja jatko-opintoihin ohjaamista.

Parhaat arvosanat Keudan ammattiopisto sai opettajien ammattitaidosta, toimivista järjestyssäännöistä, hyvästä ruuasta ja vaikutusmahdollisuuksista omiin opintoihin. Aikuisopiston opiskelijat puolestaan kiittävät eniten opiskeluilmapiiriä, kouluttajien ammattitaitoa ja opiskelujen hyödyllisyyttä.

KYSELY YHTEISHAKUMARKKINOINNISTA Keudan ammattiopiston 1. vuoden opiskelijoille tehdään vuosittain myös markkinoinnin arviointikysely, jonka tarkoituksena on kehittää yhteishakumarkkinointia. Siinä kysytään paitsi mielipiteitä Keudan yhteishakumarkkinoinnista, myös yleisempiä mielikuvia Keudasta.

Moni vastaaja kommentoi yllättyneensä iloisesti Keudasta opiskelupaikkana.

Eräs kommentti kuuluu: ”Luulin tämän olevan enemmän kuin yläaste, mutta koulumme on kuin iso perhe/yhteisö”.

Toinen toteaa: ”Kaikki asiat on mielestä-

IINA NORRES TARTTUI UUTEEN MAHDOLLISUUTEEN JA LÄHTI OPPISOPIMUKSEN ENNAKKOJAKSOLLE.

ni hoidettu paremmin kuin uskalsin edes kuvitella.”

Mielipiteitä kysytään myös Keudasta valmistuneilta. Tässä yksi vastaus: ”Kesän olin töissä opiskeluaikani harjoittelupaikassa ja myös muutaman tulevan kesän aion olla. Kovasti olisivat halunneet pitää minut siellä, mutta lähdin uutta opiskelemaan ammattikorkeakouluun. AMK-haussa pisteeni olivat parhaat tai parhaimpien joukossa, sillä muut olivat lukiopohjalla, josta on vaikeampi saada hyviä arvosanoja. Ammattikorkeakouluun jatkamista ja sen helppoutta kannattaisi mainostaa enemmän ammattikouluissa.”

KEUDASSA SAA KYSYÄ Ammattiopiston puolella opiskelijakuntatoiminta on tärkeä vaikuttamiskanava, aikuisopistossa puolestaan järjestetään vuosittain opiskelijafoorumi. Koulutusyksiköissä pyritään ottamaan opiskelijoiden mielipiteet ja ehdotukset vastaan avoimin mielin. Järvenpään Sibeliuksenväylällä järjestettiin syksyllä apulaisrehtorin kyselytunti, jonka aikana opiskelijat saivat esittää kysymyksiä.

Paatela-rakennuksen remontti puhutti kyselytunnilla eniten, mutta myös muunlaisia kysymyksiä esitettiin, esimerkiksi mahdollisuutta kieltää puhelimen käyttö oppitunneilla sekä keinoja tupakantumpeilla roskaamisen saamiseksi kuriin.

Apulaisrehtori Eira Bani vastaamassa opiskelijoiden kysymyksiin Sibeliuksenväylän kyselytunnilla.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

17

• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

Keudan uudet nettisivut ovat avautuneet marraskuun alussa osoitteessa www.keuda.fi. Nettisivumme toimivat nyt päätelaiteriippumattomasti eli ovat näppärästi selattavissa ison näytön lisäksi myös tablettitietokoneilla ja älypuhelimilla.

UUDET NETTISIVUT MUKAUTUVAT MYÖS PIENELLE NÄYTÖLLE

K

eudan koulutustarjonta oli sivuilla esillä entistä monipuolisemmin. Opinnot-osiosta pääset katsomaan koko Keudan koulutuksia sekä muuta opiskeluun liittyvää tietoa. Etusivulta pääset myös suoraan osioihin Nuorten koulutus (Keudan ammattiopisto), Aikuisten koulutus (Keudan aikuisopisto) ja Oppisopimuskoulutus.

Olemme saaneet koulutusesittelyihin mukaan jo jonkin verran videopätkiä, jotka ovat toteuttaneet Keudan ammattiopiston audiovisuaalisen alan opiskelijat. Videoesittelyitä on tulossa lisää.

Palvelut-osiossa esitellään esimerkiksi lounasravintolamme. Yhteystiedot & yksiköt -otsikon takana on ­tietoa Keudan koulutusyksiköistä ja koko henkilöstön yhteystiedot.

Yrityksille & yhteisöille -osios­ sa kerrotaan muun muassa, miten Keuda tekee alueyhteistyötä, tukee yrittäjyyttä ja tarjoaa työnantajille työntekijöitä sekä työs-

Uusia nettisivuja ei tarvitse tihrustaa älypuhelimen näytöltä, vaan teksti säilyy hyvin luettavana. >Keudan uusien nettisivujen aloitussivu tietokoneen isolla näytöllä. >>Tablettitietokoneen näytöllä aloitussivu näyttää hieman erilaiselta.

18

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

säoppijoita. Kohdasta Tietoa Keudasta löydät kuntayhtymän perustietojen lisäksi esimerkiksi julkaisut sekä avoimet työpaikat. International-otsikon takana puolestaan on englanninkielinen, ulkomaisille yhteistyökumppaneillemme suunnattu osuus.

PITKÄ PROJEKTI, HYVÄT YHTEISTYÖKUMPPANIT Uusien nettisivujen suunnittelun lähtökohtana oli saada sivuista paitsi päätelaiteriippumattomat, myös entistä joustavammin päivittyvät. Sivut on rakennettu kokonaan uudelleen, uudelle tekniselle alustalle, joka on avoimen lähdekoodin järjestelmä nimeltä Silver Stripe. Teknisestä toteutuksesta on kanssamme vastannut Focus Flow Oy ja visuaalisesta ilmeestä Zeeland Oyj. Määrittelyn ja konseptoinnin ennen toteutusta teimme yhteistyössä Soprano Oyj:n kanssa.

Kokonaisuudessaan uudistusprojekti kesti puolisentoista vuotta ja kehitys jatkuu tulevinakin vuosina.

Joulun tunnelmaa Keuda-talon putiikissa, myyjinä opiskelijat Mikaela Lappalainen (vas.) ja Sanna Juutilainen.

YRITTÄJYYTTÄ POP UPINA • teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat MAARIT TIALA

Keudan ammattiopistossa yrittäjyys linkittyy opiskeluun koko opintojen ajan. Syyskaudella 2014 yrittäjyyttä on harjoiteltu muun muassa parissa pop up -yrityksessä.

Y

rittäjyyttä on jokaisen ammattiopiston tutkinnon sisällöissä niin sisäisen yrittäjyyden (asenne elämään) kuin ulkoisenkin yrittäjyyden (yrittäjänä toimiminen) näkökulmasta. Käytännössä yrittäjyyteen tutustutaan oppilaitoksen harjoitusyrityksissä ja asiakastöiden kautta.

Yrittäjyydestä kiinnostuneet opiske­ lijat saavat halutessaan osallistua yrittäjyysleireille ja erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin yrityskilpailuihin. Esi­ mer­ kiksi NY-toiminta ja 24h-leirit ovat jo perinteitä Keudassa.

Erityisen suosittuja yrittäjyysleirit ovat Sipoon Enterissä, jossa opiskellaan datanomiksi, merkonomiksi ja automaatioasentajaksi. Syksyllä sipoolaiset saivat yhdessä Mäntsälän Lukkarinpolun koulutusyksikön kanssa aikaan ennätyssuuren sadan opiskelijan leirin Pornaisiin.

– Opiskelijat ovat hyvin innokkaita ja tekevät järjestelyjä pitkälti itsenäisesti, ­ lehtori Pauli Savolainen kertoo.

– Monesta Sipoon Enterin koulutusyk-

siköstä valmistuneesta onkin tullut yrittäjiä.

ASIAKKAAT LÖYSIVÄT POP UP -PALVELUT Lyhytaikainen, mutta silti ihan aito pop up -yritys on oppilaitoksessa kiva ­tapa opiskella yrittäjyyttä. Alkusyksystä Tuusulan Kirkkotien hiusalan opiskelijat veivät alansa palvelut päiväksi Järvenpään kävelykatu Jannelle sekä Tuusulan Hyrylään. Kävijöille tarjottiin pientä hiusten siistimistä tai kevyitä letityksiä ilmaiseksi. Pop up -kampaamo oli osa parturi-kampaajaopiskelijoiden laajempaa harjoitusyrityskurssia.

Myös Keravan Keuda-talon merkonomiopiskelijat saivat kokeilla lyhyt­ aikaista yrittäjyyttä marraskuussa, kun he perustivat kahdeksi päiväksi jouluputiikin.

Myymälän perustamiseen liittyi mon­ta mietittävää asiaa: Mikä on kohderyhmä ja mitä tuotteita sille kannattaa tarjota? Mistä tuotteet ja pakkausmateriaalit hankitaan? Miten hinnoitellaan?

Pop up -kampaamo piristi päivää Järvenpään kävelykadulla.

Miten myymälästä saadaan visuaalisesti näyttävä?

Keuda-talon jouluputiikkiin liittyi sivujuonteena myös ruotsin kielen harjoittelu, sillä paikalle saapui ruotsinkielisen Practicumin merkonomiopiskelijoita putiikin ruotsinkielisiksi asiakkaiksi.

Näin Keudan opiskelijat saivat käytännön harjoitusta ruotsin kielestä palvelutilanteessa.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

19

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat TOTTI JYLHÄ

HENKILÖSTÖ AKTIIVISESTI MUKANA LIIKUNTAKAMPANJASSA SAKU ry, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, järjestää vuosittain liikuntakampanjan ammatillisen koulutuksen henkilöstölle.

Keuda on joka vuosi aktiivisesti kampanjassa mukana, niin myös syksyllä 2014.

K

ahden kuukauden mittaisessa Tosielämän tähdet -kampanjassa kilpailtiin liikunta-aktiivisuudessa rentosarjassa ja kilpasarjassa. Keuda sai kampanjaan prosentuaalisesti toiseksi eniten henkilöstöä mukaan: 27,6 prosenttia keudalaisista oli mukana kampanjassa. Meitä aktiivisempi oli vain Maalariammattikoulu.

Rentosarjassa kampanjan pääpaino oli liikunnan monipuolisuudella. Enintään kahdeksan hengen joukkueet keräsivät hymynaamoja liikkumalla viikoittain tarpeeksi monipuolisesti. Kaikki yhdeksän hymynaamaa sai tiimilleen Keudassa kerättyä kolme rentosarjan joukkuetta.

Myös kilpasarjassa keudalaiset tsemppasivat upeasti: kaksi tiimiä ylsi valtakunnalli-

20

sessa kilpakampanjassa top kymppiin, sijoille kuusi ja kahdeksan. Sinne ei ihan helpolla päästy, nämä sijat edel-

Liikuntakampanjaan kuuluvat viikkohaasteet. Keuda osallistui ensimmäiseen haasteeseen näyttävästi järjestämällä rivitanssin koko henkilöstön koulutuspäivässä.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

lyttivät 13 ja 11 kuntoilutuntia viikossa per jokainen joukkueen jäsen.

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat EFVET

EFVET-SEMINAARI JÄRJESTETTIIN PORTOSSA LOKAKUUSSA

Keuda vaikuttaa ja verkostoituu kansainvälisesti Apulaisrehtori Eira Bani ja opetuspäällikkö Henna Hyytiä vetämässä työryhmätyöskentelyä.

Keuda on mukana EFVET-verkostossa (European Forum of Technical and Vocational Education and Training), joka järjestää vuosittain ison yhteistyöseminaarin jossain päin Eurooppaa. Tänä vuonna kokoonnuttiin Portugaliin teemoilla tekniikan kehityksessä mukana pysyminen ja työelämäyhteistyö.

E

FVET-seminaarit ovat tärkeitä vaikuttamisen ja uuden oppimisen paikkoja. Lisäksi ne ovat erinomaisia kansainvälisen verkostoitumisen foorumeita: moni kansainvälinen hanke ja oppilaitosyhteistyökuvio on saanut sieltä alkunsa.

Suomen ja Keudan ammatillinen koulutus on hyvin edistyksellistä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Siksi pääsemmekin usein EFVETissä kertomaan, miten olemme asioita organisoineet. Tänä vuonna Keudan ammattiopiston opetuspäällikkö Henna Hyytiä sekä apulaisrehtorit Eira Bani ja Jari Haapala vetivät työryhmätyöskentelyä aiheesta ”miten ammatillinen koulutus ja työelämä voivat yhdessä vaikuttaa nuorisotyöttömyyteen”.

– Järjestimme työryhmät niin, että kaikki osallistujat pääsivät osallistumaan tehokkaasti ja syntyi hyvää keskustelua.

Kävi ilmi, että kaikkialla Euroopassa painitaan samojen ongelmien kanssa, Jari Haapala Sipoon Enteristä kertoo.

Suurimpia ongelmia nuorten heikon

työllistymisen lisäksi on oppilaitosten ja työelämän yhteistyön sujuvuus – aina ei osata puhua samaa kieltä.

– Meillä Suomessa työssäoppiminen on hyvin organisoitu, Haapala toteaa. Hän oli itse EFVET-seminaarissa ensimmäistä kertaa ja kokemus oli mielenkiintoinen. Matkalaukkuun mukaan tarttui uusia kontakteja.

– Todennäköisesti saamme nyt uusia

yhteistyöoppilaitoksia Euroopasta ja opiskelijavaihto koulutusyksikössämme vilkastuu, apulaisrehtori iloitsee.

Arviointijohtaja Tiina Halmevuo, ­aikuisopiston rehtori Riitta Narko ja aikuiskoulutuspäällikkö Anne Hosio-Paloposki pääsivät myös jakamaan suomalaista osaamista pitämällä round table -sessioita aiheesta laadunhallintajärjestelmien itsearviointi.

Kansainvälistä verkostoitumista seminaarin vapaaajan hetkellä. Porukassa muutamat tutut keudalaiset kasvot.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

21

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

SIBELIUKSENVÄYLÄN PAATELA REMONTOIDAAN Monen järvenpääläisen entisenä kotitalousopettajaopistona tuntema Paatela-rakennus osoitteessa Sibeliuksenväylä 55 B remontoidaan syksyyn 2015 mennessä.

K

eudan ammattiopiston käytössä oleva Paatela-rakennus on valmistunut jo vuonna 1928. Sitä on vuosikymmenten varrella remontoitu, mutta viimeisintä peruskorjausta on odotettu Sibeliuksenväylällä jo vuosia. Keudalla on ollut koko ajan meneillään muita isoja rakennus-, laajennus- ja peruskorjaushankkeita. Nyt on Paatelan vuoro.

Vajaan vuoden pituisen hankkeen aikana Paatelassa uusitaan perusteellisesti pintarakenteet ja päällysteet, vesikatto, keittiö- ynnä muut laitteet, putket, ilmanvaihto, sähköt ja kalusteet. Paatelaan rakennetaan myös kauan kaivattu hissi.

Paatelan käytöstä poistettavia

huonekaluja hyödynnetään Keudan muissa yksiköissä.

Urakoitsijoita ei vielä ollut valittu Keuda-lehden mennessä painoon.

Vuoden 2015 talousarviossa hankkeelle on varattu neljä miljoonaa euroa.

Paatelaa on tyhjennetty turhasta tavarasta vuoden 2014 mittaan ja joulukuussa 2015 talo tyhjenee myös henkilökunnasta ja opiskelijoista kevätlukukaudeksi. Tontin muiden rakennusten Puistolan ja Peltolan toimintaa tiivistetään ja järjestellään niin, että mukaan mahtuu väliaikaisesti Paatelan väkeä. Koulutusyksikön opiskelijoille on kevään ajalle myös aikataulutettu tavallista enemmän työssäoppimista.

Paatela-rakennuksesta remontoidaan syksyyn 2015 mennessä entistä ehompi.

22

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Aalto-yliopiston yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki kävi innostamassa Keudan henkilökuntaan uudenlaiseen ajatteluun Keudapäivässä viime syyskuussa.

MUUTOSAGENTILLA ON LUPA TOIMIA TOISIN

I

tselleen jopa täysin uudenlaisen ja mielikuvituksellisen tittelin kehittäneen Tuulenmäen sanoma on, että keskinkertaisuus ei työelämässä riitä, vaan jokaisen on oltava valmis antamaan kapasiteetistaan enemmän. Tämä onnistuu ottamalla energia, innostus ja tunne mukaan työhön. Työpaikalle pitäisi saada ilmapiiri, joka tukee uusia ideoita, ei lyttää niitä. Virheiden tekemisen ja niistä oppimisen on oltava sallittua!

Keudalaiset innostuivat Tuulenmäen sanomasta. Osa jopa niin paljon, että päättivät ryhtyä virallistetuiksi muutosagenteiksi.

Official licence to act differently, lukee Keudan aikuisopiston kouluttajien Hilkka KoskinenVairion, Irmeli Nuotiomaan ja Sari Mallat-Aholan rintamerkeissä.

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuva MAARIT TIALA

Keneltä kannattaa kysyä, jos opetuksen ja oppilashallinnon ohjelmien käyttö tuntuu hankalalta? Ohjelman pääkäyttäjältä tietenkin, mutta joskus myös tieto- ja viestintätekniikkataidoiltaan virtuoosiksi tunnetulta kollegalta. Nyt gurun voi tunnistaa Keudassa rintamerkistä.

TVT-GURUILLE IDEOITIIN OMA RINTAMERKKI

K

aikilla meillä on it-asioissa taitavia työkavereita, jotka eivät yleensä juuri auttamisestaan ylimääräistä palkkaa tai tunnustusta saa.

Verkkopedagogiikan kehittäjä Kari Honkonen sai idean lanseerata Keudan henkilöstölle tvt-guru-rintamerkin.

– Merkkien on tarkoitus olla hauska tapa huomioida tvt-osaajia. Ne tuovat näkyväksi arvostuksen tehtyä työtä kohtaan. Muita auttavan ihmisen merkitys on organisaatiolle aina suuri.

Keudan henkilöstön intranetissä julkaistiin kehotus ”käräyttää tvtguru” eli jokainen pääsi halutessaan ehdottamaan omalle kollegalleen gurumerkkiä. Merkin saamisen pitää olla hyvin perusteltua eikä saajien määrää aiota kasvattaa suureksi.

Ensimmäinen gurumerkki myönnettiin useiden kollegoiden suosituksista Keudan aikuisopiston kulttuu-

Kouluttaja Christer Löfman sai Keudan ensimmäisen tvt-guru-merkin. Hänen takanaan on merkin kuva valkokankaalle heijastettuna.

KEUDA-PÄIVÄSSÄ

PALKITUT 2014 SUOMEN KUNTALIITON MYÖNTÄMÄ KULTAINEN ANSIOMERKKI

ri- ja media-alan kouluttajalle Christer Löfmanille. Christer on tukenut ja auttanut muita monin tavoin.

Christerin jälkeen tvt-gurumerkin ovat saaneet kouluttaja Irmeli Nuotiomaa, sovellusasiantuntija Laura Heikkilä ja lehtori Leila Frondelius.

VIRTUAALIMERKKI PALKITSEE Lisäksi Honkonen on lähtenyt Keudassa pelillistämään virtuaalisia oppimismenetelmiä. Yksi pelillistäminen ulottuvuus ovat eritasoisesta tvtosaamisesta jaetut virtuaaliset ansiomerkit, jotka henkilö saa liitettyä omaan oppimisalustaprofiiliinsa ja Kyvyt.fi-portfolioonsa.

Merkkejä on aluksi jaettu henkilökunnalle, mutta jatkossa omia merkkejä on tulossa myös opiskelijoiden saavutettaviksi.

– Näin teemme aikaisemmin piilossa ollutta osaamista näkyväksi ja saamme sille arvostusta, Honkonen ­to­teaa.

• Hava Ossi • Honkala-Liuska Ulla • Laukkanen Ari • Pursiainen Rauni • Suurla Leena • Toivanen Eija • Vaskin Jaana • Velling Antero

HOPEINEN ANSIOMERKKI

• Asikainen Jarmo • Nikula Jaana • Pyökäri Esa • Turunen Sirkka

KEUDAN PALVELUA 35 VUOTTA

• Luomanen Hannele • Vienola Ilmo

KEUDAN PALVELUA 25 VUOTTA • Dahlsten Marjo • Flinck Maarit • Kostiainen Kari • Nieminen Päivi • Niitepõld Kaija • Nivala Kaarina • Pyökäri Esa • Raejärvi Paula • Rinta-Harri Mari • Räihä Tiina • Stigell Leena • Tuominen Tapani

KEUDAN PALVELUA 15 VUOTTA

• Alakastari Ari • Honkala Petri • Honkanen Kati • Kotilainen Hannu • Laakso Senja • Niinivirta Marketta • Perho Esa • Saarinen Marjukka • Torvinen Kirsi • Vainio Jaana • Viitala Timo

Keudan pitkät työsuhteet näkyvät koko henkilöstön Keuda-päivässä pitkänä rivinä palkittuja. Puhujan pöntön takana Paula Raejärvi valmistautuu pitämään puhetta palkittujen puolesta.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

23

MITÄ KEUDASSA TAPAHTUU? Me ja opiskelijamme päivitämme aktiivisesti Keudan kuulumisia sosiaalisen median kanaviin.

Lue ajankohtaista blogiamme, tykkää Facebookissa, seuraa meitä Instagramissa ja kommentoi tviittejä Twitterissä!

”Vuorovaikutusharjoitus #keuda #oppisopimus” N ”KEUDA LA-ALAN O T RAVIN US ON T U KOUL A!” HUIPPU

Keudan ammattiopisto Keudan aikuisopisto Keudan oppisopimus

”MON T KOKE A MUST A RIKKA AMPA NA!” blogi.keuda.fi

”Hauskaa, että #akuankka on julkaissut tällaisen ammatinvalintaoppaan.”

Instagram: keuda_ammattiin

” Tieto a amiks ja tositarin e a sesta ssa opiske a : www lemi.amm osaaja a #opo .fi #opiske tti­ #opet lu taja # työ”

”Chat on hyvä lisä asia­ kaspalveluun, käytössä myös Keudassa. #chat”

ntikaa Mä ”Jouluna kkarinpolulla. sälän Lu a nauttiTervetulo luisista u maan jo 9.–18.12.” a t herkuis

Twitter: keuda_ammattiin

blogi.keuda.fi