Keudan vuosikertomus 2011

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtym채

Vuosikertomus 2011

Keudan strategia Visio 2020 Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa kansainvälistä ammatillista huippuosaamista.

Arvot • • • •

Arvostamme ammattitaitoa Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen Toimimme vastuullisesti Uudistumme yhteistyössä

Toiminta-ajatus Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, veto-voimaisia ja työelämä-lähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja.

Strategiset päämäärät 2011-2015 •

Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta

•

Rakennamme vetovoimaista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja

•

Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä

•

Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa

•

Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa

•

Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset

Missio Keuda - työelämän taitaja Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä.

Hyväksytty yhtymävaltuuston kokouksessa 17.5.2011.

2

keuda vuosikertomus 2011

Sisällys Kuntayhtymän johtajan katsaus

4

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2011

6

Tulosalueet Keuda Järvenpää 8 Keuda Kerava 10 Keuda Mäntsälä 12 Keuda Nurmijärvi 14 Keuda Tuusula 16 Oppisopimuskeskus 18 Keuda Aikuiskoulutus 20 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

22

Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase

28

Henkilöstöraportti 30 Kilpailutoiminta 34 Keudan hallinto 2009–2012 35 Ammatilliset neuvottelukunnat 36 Keudan organisaatio 31.12.2011 saakka

38

Yhteystiedot 39

keuda vuosikertomus 2011

3

Kuntayhtymän johtajan katsaus

K

untayhtymän laaja pääosin vuonna 2010 tehty strategiatyö viimeisteltiin vuoden alkupuolella.

Yhtymävaltuusto hyväksyi strategian kokouksessaan 17.5.2011. Uusi kehittämisstrategia paneutuu erityisesti kasvavan Keudan nuorisoasteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen välisiin järjestelyihin, ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuloksellisuuteen, vaikuttavuuteen ja optimaaliseen toteuttamiseen Keski-Uudellamaalla, opiskelijahuoltoon, yhteistyön alueelliseen vahvistamiseen ja henkilökunnan osaamisen kehittämiseen.

Suorana jatkona strategiatyölle alkoi kuntayhtymän organisaation uudistamisen suunnittelu. Sitä ennakoiden oli opettajajärjestön kanssa pitkään neuvoteltu aikuiskoulutuksen opettajien siirtymisestä OVTES:n E-osioon ja kokonaispalkkaan. Tästä päästiin keväällä sopimukseen ja siirtyminen tapahtui 1.8.2011. Peruslähtökohtana uudessa organisaatiossa on se, että nuorten ammatillinen koulutus tapahtuu Keudan ammattiopistossa ja aikuisten koulutus Keudan aikuisopistossa. Vanhat paikkakuntakohtaiset ammattiopistot jäivät siten vuoden 2012 alussa historiaan.

Oppisopimuskeskus siirtyi osaksi konsernipalveluita.

Johtamisjärjestelyt uudistuivat merkittävästi. Vanhan hallintosäännön tilalle hyväksyttiin uusi hallintosääntö ja hallintosäännössä aikaisemmin olleet hallituksen virkamiehille delegoimat tehtävät ja toimenkuvat siirrettiin uuteen Keudan toimintasääntöön. Organisaation uudistus vuoden 2012 alusta mahdollisti muutoksia noin 30 henkilön työtehtäviin. Päätökset henkilöstön sisäisistä nimityksistä tehtiin marraskuun loppuun mennessä.

Kertomusvuoden kuntayhtymä toimi vielä vanhalla organisaatiolla valmistautuen kuitenkin uuden tulemiseen.

Opiskelijoiden opiskelun ja koulutyön kannalta muutos pyrittiin viemään läpi siten, että siitä ei aiheutunut opiskelijoille ongelmia.

Opiskelijat Keudan ammatilliseen peruskoulutukseen yhteishaussa ensisijaisesti hakeneiden määrä oli 2071. Se oli korkeampi kuin koskaan ennen. Hakijamäärän nousu on kuitenkin tasaantunut johtuen siitäkin, että kuntayhtymän jäsenkuntien yhteenlaskettu 16-vuotiaiden ikäluokka pieneni edellisvuodesta noin 200:lla. Keudaan oli silti 1,6 hakijaa aloituspaikkaa kohti.

Mainittakoon, että saman alueen lukioihin oli yhteensä 0,9 hakijaa aloituspaikkaa kohti.

Keudan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä oli 4 250 opiskelijaa. Oppisopimuskoulutuksen keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä oli 1 194. Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen määrä oli 261 opiskelijatyövuotta. Työvoimapoliittiseen koulutukseen panostettiin aikaisempaa enemmän. Kansanopistokoulutus jatkui entisellään. Keudan jäsenkuntien asukasmäärä oli vuoden 2011 lopussa 195 319 henkeä. 16-vuotiaiden ikäluokka alueella oli noin 2800.

Koulutusaloistamme ylivoimaisesti suurin on tekniikan ja

4

keuda vuosikertomus 2011

liikenteen ala. Seuraavaksi suurin on matkailu-, ravitsemis- ja talousala.

Ammattistartti - ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus on tarkoitettu niille peruskoulun päättäneille oppilaille, jotka eivät vielä ole ratkaisseet ammatinvalintaansa tai joilla muista syistä ei ole riittäviä valmiuksia osallistua jatko-opintoihin heti peruskoulun jälkeen. Järjestämme myös kuntouttavaa ja valmentavaa koulutusta, maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta ja toteutamme vuosittain kaksi talouskouluryhmää. Valmistavissa koulutuksissa oli toimintavuonna yhteensä 125 vuosiopiskelijaa.

Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien uudistamisprosessi on laaja kokonaisuus ja se on loppusuoralla. Ammattiosaamisen toimikuntamme on vuoden aikana keskittynyt käsittelemään Keudan opetussuunnitelmien osana olevia suunnitelmia ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista.

Opiskelijoistamme tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea n. 12 %. Paransimme erityisopetuksen ja ohjauksen käytäntöjä kehittämällä erityisopetuksen vastuuopettajien toimenkuvaa ja kouluttamalla ryhmänohjaajia.

Opiskelijoidemme osallistuminen kansainväliseen vaihtoon on jatkuvasti lisääntynyt. Vuonna 2011 lähti kansainväliselle työssäoppimisjaksolle 176 opiskelijaa ja Keudassa oli suorittamassa vastaavaa jaksoa 76 opiskelijaa.

Keudan oppilaskunta Kuoman toiminta on kehittynyt ja vakiintunut. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää Keudan toimipisteiden oppilaskuntien yhteistyötä ja toimia niiden edustajana, valvoa ja toteuttaa ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain toteutumista Keudassa, edustaa opiskelijakuntaa eri toimielimissä ja yhteistyöryhmissä sekä tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja ammattiopistoa koskevissa asioissa. Yhtymähallituksen kokouksissa on oppilaskunnan edustaja läsnäolo- ja puheoikeudella. Opiskelijaintramme Keudakermit toimii erinomaisesti opiskelijoiden viestintäkanavana. Se on wikipohjainen ja siihen pääsee vapaasti Keudan internet-sivuilta.

Menestyminen opinnoissa ja ammattitaitokilpailuissa Olemme opetus- ja kulttuuriministeriön tulosrahoituksen mittareiden mukaan toimineet Eteläisen Suomen suurista koulutuksen järjestäjistä parhaiten. Saamamme tulosrahoituksen määrä vuonna 2011 oli 1 372 000 euroa ja vuonna 2012 se on 1 645 000 euroa. Merkitsevin tekijä on koulutuksen vaikuttavuus, johon kuuluu työllistyminen, koulutuksen läpäisyaste, negatiivisten keskeyttämisten määrä ja jatkoopintoihin hakeutuneiden määrä. Myös opettajien kelpoisuus ja henkilökunnan kehittämiseen käytetyt panokset vaikuttavat tulokseen.

Opiskelijamme menestyivät hyvin Taitaja 2011 kilpailuissa Kuopiossa ja SakuStars 2011 kilpailuissa Joensuussa. Taitajasemifinaaleihin osallistui 72 opiskelijaamme kun koko osallistujamäärä oli 1600. Keudasta pääsi Taitajafinaaliin

tänä vuonna 13 kilpailijaa. Keudan edustajat saavuttivat upeasti 4 mitalia taitaja 2011 kilpailuista: kultaa Juho Ekegrenille (ravintolakokki), hopeaa Jere Liljalle (autonasennus), pronssia Susanna Laitalalle (kondiittori) ja Ismo Pusulalle (elektroniikka).

SakuStars kisoissa Seinäjoella oli 71 kilpailijaa Keudasta.

Lisäksi opiskelijamme lähettivät runsaasti kilpailutöitä ennakkosarjoihin. Opiskelijamme voittivat seuraavat sarjat: Jari Nupponen Digikuvataidetta päivässä, Keudattaret Lausunta – ryhmäesitykset, Ilse Tuonimaa & Tino Valo Sanaimprovisaatio, Kirsi Lustig & Maria Ruotsalainen Tietokonegrafiikka (ennakkotyösarja), Jalmari Lindberg Yksinlaulu – kevyt musiikki. Lisäksi saimme 6 hopeasijaa, 5 pronssisijaa ja 6 kunniamainintaa.

Otimme vastaan viestikapulan omien kotikisojemme SakuStars 2012 kisojen järjestämiseksi Järvenpäässä. Kilpailuissa oli mukana ennätysmäärä eli noin 90 Keudan opiskelijaa. Osa heistä oli samalla hakemassa oppia omien kisojen järjestelyjä varten.

Henkilöstö ja talous Vakinaisen henkilöstömme määrä oli vuoden lopussa 588 ja se kasvoi vuoden aikana 25 työntekijällä. Eläkkeelle siirtyi 14 henkilöä ja13 vaihtoi muulle työantajalle. Olemme panostaneet henkilöstön kouluttamiseen ja osaamisen lisäämiseen kehittämishankkeiden avulla ja solmimalla koulutusyhteistyösopimuksia. Keudan intrassa onkin jatkuvasti tarjolla mittava määrä henkilöstökoulutusta.

Kuntayhtymän toimintatuotot olivat 53,1 miljoonaa euroa ja vuosikate 4,9 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän toimintaa on hoidettu perussopimuksen mukaisesti. Sopimuksen mukaan oman tulorahoituksen on riitettävä myös investointimenojen katteeksi ilman omistajakuntien erillistä tukea. Kiinteistöihin ja opetuskalustoon on voitu panostaa siten, että ne ovat kunnossa ja mahdollistavat ajanmukaisen ja laadukkaan opetuksen. Koulutustoimintamme volyymin kasvu sekä opetustoiminnan ja tietojärjestelmiemme kehittäminen on mahdollistanut sen, että käyttökustannukset opiskelijaa kohti eivät ole nousseet.

Rakennusinvestointien määrä on ollut kuntayhtymän historian suurin. Tuusulan kirkkotien laajennusinvestointi valmistuu kevään 2012 aikana. Nurmijärven laajennusinvestointi lähihoitajakoulutusta varten pääsi hyvään vauhtiin. Järvenpään Wärtsilänkadulla aloitettiin erityisesti tekniikan koulutuksen tarpeisiin suuri laajennus, joka valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä.

koulutuksen vuoksi sekä rekrytoinnit ovat myös työllistäneet.

Olemme tehneet Keudan omistajakuntien kanssa jatkuvaa yhteistyötä koulutustarpeiden, koko ikäluokan kouluttamisen ja koulutuksen kehittämisen suhteen. Kuntayhtymän johtaja on osallistunut Kuuma-sivistysjohtajien kokouksiin. Alueen toisen asteen rehtorit ovat kehittäneet kokoontumisissaan yhteistyötä. Kuuman omistajapoliittisessa tilaisuudessa on käyty läpi yhteisiä asioita. Uudenmaan YES-keskuksen alueellinen toiminta alkoi Keudan hallinnoimana ja pohjaa luotiin erityisesti vuoden 2012 toiminnalle.

Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Aarno Järvinen Tuusulasta ja hallituksen puheenjohtajana Hans Kanerva Mäntsälästä. Keudan hallinnossa on asiantunteva ryhmä elinkeinoelämän, koulutuksen, kunnallishallinnon sekä myös opiskelijan ja opettajan näkökulman osaavia jäseniä. Yhtymävaltuustolla ja –hallituksella on erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa kuntayhtymän perussopimuksessa edellytettyä tehtävää eli järjestää jäsenkuntiensa asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta tarpeellista ammatillista koulutusta sekä toteuttaa alueellista elinkeinoelämän kehitystyötä. Talouselämän taantumassa ammatillisen koulutuksen tehtävä on entistä vastuullisempi ja kaikki osaaminen on tarpeen. Myös taloudelliset haasteet ovat tavallista suurempia.

Toimintavuoden aikana yhtymähallitus piti 11 kokousta ja käsitteli 95 pykälää. Yhtymävaltuustolla oli kolme kokousta.

Kuntayhtymä on nimennyt 18 ammatillista neuvottelukuntaa, joissa on edustettuina yli 100 elinkeinoelämän edustajaa. Neuvottelukunnat ovat auttaneet meitä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä, koulutustarpeen määrittelyssä ja koulutuksen markkinoinnissa.

Esitän parhaimmat kiitokset opiskelijoille, henkilökunnalle, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille rakentavasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä.

Hannu Heikkilä Kuntayhtymän johtaja

Keudan strategiatyö ja hallinto Yhtymähallituksen työtä on hallinnut yhtymästrategian valmiiksi saaminen ja hyväksymisprosessi sekä uuden organisaation 2012 valmisteluun liittyvä päätöksenteko.

Tietenkin mittavat rakennusinvestoinnit ovat vaatineet yhtymähallituksen päätöksentekoa sekä osallistumista monen rakennustoimikunnan toimintaan. Päätökset seuraavan vuoden aloituspaikoista, tarkka talousasioihin kantaa ottaminen erityisesti kasvavan aikuiskeuda vuosikertomus 2011

5

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2011

K

untayhtymän mittaristo muodostuu strategia- ja tulosmittareista sekä määrämittareista. Oleellinen osa toiminnan arviointia on BSC:n pohjalta laaditut tuloskortit. Tuloskorteissa kuntayhtymän strategisia päämääriä on tarkasteltu seuraavien neljän näkökulman läpi: yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus, henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi, prosessit ja rakenteet sekä resurssit ja talous.

Talousarviossa määriteltiin Keudan mittareiden tavoitetasot ja sallitut vaihteluvälit vuodelle 2011 seuraavasti:

Mittari

Tavoitearvo

Läpäisymittari

Sallittu vaihteluväli

64,0 %

56,0 % - 72,0 %

5,6 %

3,6 % -7,6 %

3,3

3,1–3,5

Keskeyttämismittari

Opiskelijapalautteen ka.

Työttömyysmittari

8-20 %

Opettajien kelpoisuus

81,0 %

76,0 % -86,0 %

1,1

0,8-1,4

9,6 %

9,1 % -10,1 %

Vetovoimamittari Jatko-opiskelumittari

Vaihteluvälin merkitys on siinä, että mikäli yksikkö asettaa tavoitteensa alle sallitun vaihteluvälin, on se siltä osin pois tulospalkkiojärjestelmästä. Mikäli yksikkö asettaa tavoitteensa korkeammaksi kuin vaihteluväli ja ei sitä saavuta, on tulospalkkio kuitenkin mahdollinen, mikäli yksikkö kuitenkin ylittää koko Keudan tavoitearvon.

Tulospalkkiojärjestelmässä mukana olevat mittarit ovat seuraavat: työttömyysmittari (%), jatko-opiskelumittari (%), opiskelijapalautteen keskiarvo, läpäisymittari (%) ja keskeyttämismittari (%).

Osa tuloskortilla olevista mittareista ovat samoja, joita sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen tuloksellisuusrahoitusmalliin. Valtakunnallista tuloksellisuusrahoitusmallia on vuoden 2011 alusta muutettu siten, että suurin osa tiedoista tulee suoraan tilastokeskuksen henkilöpohjaisesta aineistosta. Mittaaminen on jälkijättöistä, sillä esimerkiksi tulosrahoitus vuodelle 2011 määräytyi sen perusteella, mitä opiskelijajoukolle 20.9.2005 kuuluu vuoden 2008 lopussa. Tästä syystä kuntayhtymän tuloskortin mittaritiedot kerätään pääosin erikseen omaa seurantaa varten. Kaikki mittareista eivät kuvaa tilinpäätöshetken tilannetta, vaan ovat talousarviovuoden jonkun muun ajankohdan tilanne kuten esimerkiksi opiskelijapalaute, joka kerätään aina keväisin.

Kuntayhtymän tulospalkkiojärjestelmässä strategisten – ja tulostavoitteiden toteutuminen huomioidaan tulos- ja toimialuetasolla. Tarkemmin soveltamisen periaatteista on päätetty yhtymähallituksen joulukuun kokouksessa. Arvion mukaan vuodelta 2011 tulee tulospalkkiota maksettavaksi noin 350 000 €.

6

keuda vuosikertomus 2011

Seuraavalla sivulla on esitetty Keudan tuloskortti vuodelta 2011. Ensin on esitetty omassa taulukossaan strategiset - ja tulosmittarit ja sen jälkeen samalla sivulla määrämittarit.

Keudan tulospalkkiojärjestelmään kuuluvien tavoitteiden toteutuminen on esitetty alla.

1. Työttömyysmittari kertoo valmistuneiden sijoittumisesta työelämään. Mittari mittaa koulutuksen järjestäjän opintoalarakenteen osuvuutta työmarkkinoiden kannalta sekä valmistuneiden kilpailukykyä työmarkkinoilla.

Tavoite: alle 15,2 % valmistumispäivänä työllistymättä.

Toteuma: Suhdanteiden vaikutus näkyi vielä tavoiteasettelussa. Tavoite toteutui, sillä valmistumispäivänä 13,3 % opiskelijoista ilmoitti jääneensä työllistymättä.

Vuonna 2010 vastaava luku oli 13,9 %.

2. Jatko-opiskelumittari kertoo valmistuneiden halukkuudesta hakeutua korkea-asteen opiskeluun (amk).

Tavoite: 9,6 % opiskelijoista hakeutuu jatko-opintoihin ammattikorkeakoulujen hakutilaston mukaan.

Toteuma: tavoite toteutui, sillä opiskelijoista 17,8 % haki jatko-opintoihin.

3. Opiskelijapalautteen keskiarvo kertoo opiskelijoiden mielipiteen koulutuksen ja koulutusjärjestelyjen onnistumisesta (mitataan asteikolla 1-5, jossa 5 on erinomainen) Tavoite: 3,2 Toteuma: tavoite toteutui, sillä opiskelijapalautteen keskiarvo oli 3,6.

4. Läpäisymittari kertoo tulosmittarin mukaisessa määräajassa (enintään 3,5 v) valmistuneiden opiskelijoiden osuuden.

Tavoite 65,7 %.

Toteuma: tavoite ei toteutunut, sillä läpäisyprosentiksi muodostui 63,7 %. Viime vuoteen verrattuna läpäisyaste laski, sillä vuotta aiemmin luku oli 65,1 %.

Läpäisymittarin arvoissa on edelleen suuria eroja eri yksiköiden ja koulutusalojen välillä.

5. Keskeyttämismittari kertoo opiskelijan lopettaneen koulutusjärjestelmässä tutkintoa suorittamatta ja jääneen työllistymättä.

Tavoite: alle 5,6 %.

Toteuma: tavoite toteutui, sillä keskeyttämisprosentiksi muodostui 5,5 %.

Kuvioissa on esitetty seuraavien mittareiden toteutuminen vuosina 2003-2011: työttömyysmittari, jatko-opiskelumittari, opiskelijapalautteen keskiarvo, läpäisymittari, keskeyttämismittari ja opettajien muodollinen kelpoisuus.

Työttömyysmittari %

Jatko-opiskelumittari %

18

20

15

15 15

12

10 10

99 66

5 5

2003

2004 2005 2006

2007

2008

2009

2010

33

2011

2003

2004 2005 2006

Opiskelijapalautteen keskiarvo

Läpäisymittari %

4,0

80 80

2007 2008 2009 2010 2011

75 3,5 3,5

70

65 3,0 3,0

2003

2004 2005 2006

2007 2008

2009

2010

2011

60 60 2003

2004 2005

2006 2007

2008 2009 2010 2011

Opettajien kelpoisuusmittari

Keskeyttämismittari % 88

86

77

85

66

84 84

55 44

83 83

33

82 82

2 11 0

2

81 81 80 80

0

2003

2004 2005 2006

2007 2008 2009 2010 2011

79 79

2003

2004 2005 2006

2007 2008 2009 2010 2011

keuda vuosikertomus 2011

7

Keuda Järvenpää

Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä

Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet

K

euda Järvenpää -tulosalue muodostuu kahdesta yksiköstä: Sibeliuksenväylällä annetaan matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusta ja Wärtsilänkadulla pääasiassa tekniikan- ja liikenteen alan koulutusta, mutta yksikössä on myös ravitsemisalan ja kulttuurialan osastot. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa on 18 eri koulutusohjelmaa. Aikuiskoulutus on ollut pääasiassa siivous-, ravitsemis- ja pesuala-alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavaa koulutusta.

Rakennus ja pintakäsittelyalalla oppisopimuskoulutuksen oppilaitosjaksot siirrettiin vuoden alussa Keuda Aikuiskoulutus tulosalueelle. Lisäksi on järjestetty talouskoulu keväällä ja syksyllä sekä ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta ammattistartti-luokalla ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaa opetusta nivel-luokalla.

I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Keväällä 2011 valmistuneiden työllisyys parani erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla verrattuna edelliseen vuoteen ja marata-alan työllisyys säilyi hyvänä. Opiskelijapalaute oli hyvä molemmissa yksiköissä. Tulosalueen vetovoima oli kokonaisuudessaan hyvä, ensisijaisia hakijoita oli 1,4 kertaa aloituspaikkamäärä. Lukioyhteistyö jatkui vilkkaana pääasiassa Järvenpään lukion kanssa, mutta useita opiskelijoita opiskeli myös Keravan ja Tuusulan lukioissa. Ylioppilastutkinnon suoritti 18 opiskelijaa.

II Prosessit ja rakenteet Läpäisy oli 66,6 %, joka on sama kuin viime vuonna. Marata alalla jäätiin tavoitteesta, läpäisy oli 57 %, mutta tekniikan alalla JäWässä läpäisy oli erittäin hyvä, 74%. Keskeyttämisprosentti alle viisi on samaa luokkaa kuin edellisenä

Keuda Järvenpään tuloskortti 2011 Talousarvio Toteuma

A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Työttömyysmittari %

13,8

9,7

Opiskelijapalautteen ka.

3,2

3,2

Jatko-opiskelumittari %

7,1

14,2

Läpäisymittari %

66,0

66,6

Keskeyttämismittari %

5,5

4,9

B. Prosessit ja rakenteet

Suoritetut tutkinnot, lkm

Perustutkinnot

254

281

Ammattitutkinnot

30

21

Erikoisammattitutkinnot

15

7

Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo

*

*

HOJKS-läpäisymittari %

59,4

61,3

84,4

91,0

100,0

108,4

C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Kelpoisuusmittari %

Opetushenkilöstö

D. Resurssit ja talous Talousarvion toteutuminen % *) Mitataan seuraavan kerran v. 2012

8

keuda vuosikertomus 2011

vuonna. Suoritettujen perustutkintojen määrä oli 247 opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ja 34 näyttötutkintona. 28 opiskelijaa suoritti ammatti tai erikoisammattitutkinnon marata-alalla.

III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Tulosalueen opettajien muodollinen kelpoisuus on erittäin hyvä 91 %. Henkilöstöpalautteen luku 3,5 on myös hyvä.

IV Resurssit ja talous Yksikköhintaisten opiskelijoiden määrä oli keskimäärin 1017 opiskelijaa, kasvua edellisestä vuodesta oli 35 opiskelijaa ja talousarvio ylittyi 29 opiskelijalla. Kasvu johtuu kokonaan marata opiskelijoiden määrän voimakkaasta kasvusta JäSissä, sillä JäWässä jäätiin 21 opiskelijaa alle arvioidun.

Tulosalueen toimintakatetavoite saavutettiin, vaikka kaikista opiskelijoista ei saatu yksikköhintaa. Poistosuunnitelman muutos aiheutti tulosalueella yli 300 000 €:n kertapoistot. Keskimääräinen ryhmäkoko vaihteli koulutusaloittain 15,4:stä 17,3:een. Vuosi oli kokonaisuudessaan erittäin hyvä, sillä kaikki asetetut keskeiset tulostavoitteet saavutettiin.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset Peltola rakennuksen saneeratut tilat saatiin käyttöön lähinnä aikuiskoulutukselle. 3300 neliömetrin laajennusosan rakentaminen aloitettiin Wärtsilänkatu 7:ssä.

Opiskelijamäärät koulutusaloittain

Matkailu-, ravitsemisja talousala 330

Kulttuuriala 53

Tekniikan ja liikenteen ala 593

keuda vuosikertomus 2011

9

Keuda Kerava logistiikassa erityisesti työnjohtokoulutuskokeilu joka alkoi kokeiluna 2009.

Tulosalueella annettava koulutus ja päätehtävä

K

euda Keravan tehtävänä on tarjota alueen nuorille ja aikuisille työelämälähtöistä koulutusta, sekä elinkeinoelämälle koulutus- ja kehittämispalveluita. Oppilaitoksen päätehtävä on nuorten toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäminen liiketalouden ja tietojenkäsittelyn, tekniikan ja liikenteen sekä matkailuravitsemis- ja talousaloilla.

Tulosalue koostuu kolmesta oppilaitosyksiköstä. Keravalla Sarviniitynkadun yksikössä järjestetään tekniikan ja liikenteen sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusta ja Keskikadulla liiketalouden ja hallinnon sekä luonnontieteiden koulusta. Sipoon yksikössä, jossa sijaitsee myös Sipoon suomenkielinen lukio, järjestetään liiketalouden ja hallinnon, luonnontieteiden ja tekniikan alalla sähköalan koulutusta. Päätehtävänä on nuorten perustutkintoon tähtäävä koulutus. Aikuiskoulutusta järjestää Yritys- ja koulutuspalvelut yksikkö eri aloilla sekä tutkintoon johtavana että täydennyskoulutuksena. Painopistealueita aikuiskoulutuksessa ovat kirjastoala, kemiantekniikka sekä logistiikka ja

Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet I. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Valmistuneiden opiskelijoiden työllistyminen parani edellisestä vuodesta edelleen. Talousarvion mukainen työllistymisaste ylittyi selvästi. Työttömien määrä jäi 10,8 %:iin tavoitteen ollessa 17,3 %.

Jatko-opintoihin hakeutui valmistuneista selvästi arvioitua enemmän, yhteensä 18,1 %. Erityisen paljon jatko-opintoihin hakeneita oli Keskikadulla, mutta myös Sarviniitynkadulta haki jatko-opintoihin yli kaksi kertaa arvioitua enemmän.

Valmistuneiden opiskelijoiden antama palaute oli edelleen hyvää. Tavoitearvo ylittyi kaikissa yksiköissä keskiarvon ollessa yli 3,5.

II. Prosessit ja rakenteet Läpäisyasteessa päästiin koko tulosalueen osalta tavoitteeseen Keuda Keravan läpäisyasteen ollessa 63 %. Tulosyksi-

Keuda Keravan tuloskortti 2011 Talousarvio Toteuma

A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Työttömyysmittari %

17,3

10,8

Opiskelijapalautteen ka.

3,2

3,2

Jatko-opiskelumittari %

11,2

18,1

B. Prosessit ja rakenteet Läpäisymittari %

59,5

63,0

Keskeyttämismittari %

5,2

6,1

Suoritetut tutkinnot, lkm

Perustutkinnot

312

307

Ammattitutkinnot

15

23

Erikoisammattitutkinnot

0

0

Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo HOJKS-läpäisymittari %

*

*

58,3

50,0

81,8

86,2

100,0

114,1

C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Kelpoisuusmittari %

Opetushenkilöstö

D. Resurssit ja talous Talousarvion toteutuminen % *) Mitataan seuraavan kerran v. 2012

10

keuda vuosikertomus 2011

köistä kuitenkin vain Sipoon Enter ja Yritys ja koulutuspalvelut -yksikkö ylsi läpäisytavoitteisiinsa. Keskeyttämisen ennaltaehkäisyn eteen on tehty määrätietoista työtä, mutta siitä huolimatta läpäisyaste oli 1,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta heikompi. Suoritettuja tutkintojen määrä oli 330 tavoitteen ollessa 327.

III. Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Opetushenkilöstön kelpoisuusaste parani edellisvuoteen verrattuna hieman ja ylitti tavoitearvon 4,4 % -yksiköllä.

Parannusta näkyi olevan selvimmin Keskikadulla ja Sipoon Enterissä. Parhaimmat opettajien kelpoisuusasteet olivat marata-alan ja tekniikan ja liikenteen opettajilla. Henkilöstöpalautteiden keskiarvot ovat viime vuosina olleet korkeita.

Niinpä palautteen tavoitearvokin oli asetettu korkealle ja se myös (tavoite 3,5, toteutuma 3,5). Erityisen hyvää palautetta antoi Sarviniitynkadun henkilöstö (3,8).

IV. Resurssit ja talous Vuoden talousarvion tavoitteet toteutuivat erinomaisesti kaikissa yksiköissä. Tulosalueen talousarvion nettotulos ylittyi lähes puoli miljoonaa. Hyvän tuloksen takasi arvioidun opiskelijamäärien hienoinen ylitys ja maltillinen varojen käyttö.

Opiskelijamäärät koulutusaloittain

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 92 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 423

Tekniikan ja liikenteen ala 542

Luonnontieteiden ala 223

keuda vuosikertomus 2011

11

Keuda Mäntsälä

Tulosalueella annettava koulutus ja päätehtävä

K

euda Mäntsälän tulosalue sijaitsee kahdessa toimipaikassa Lukkarinpolulla ja Saaren kartanossa. Lukkarinpolun toimipaikan koulutusalat ovat tekniikka, matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä ammattistartti. Peruskoulutuksessa oli nuorisoasteen opiskelijoita 246 ja valmentavassa koulutuksessa 15 eli yhteensä 261 opiskelijaa.

Saaren kartanon koulutusaloina ovat luonnonvara- ja ympäristöala sekä tekniikka. Opiskelijamäärä oli peruskoulutuksessa 438 ja lisäkoulutuksessa 65,4 vuosiopiskelijaa.

Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet 2011 I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Lukkarinpolulla jäi työttömäksi valmistumisen jälkeen 6,7 % eli tilanne parani edellisestä vuodesta (10,2 %). Jatkoopintoihin hakeutui hieman vähemmän valmistuneita (8,3 %) kuin edellisenä vuonna (10,2 %).

Luonnonvara-alalta valmistuneiden työttömyys oli aiempaa korkeampi 17,1 %. Osasyynä siihen oli kyselyyn ja sen tilastointiin liittyvä epätarkkuus. Eläintenhoitajien työllistyminen pieneläinten hoitoalalle oli haasteellista. Tuotantoeläinten hoitoalalla työpaikkoja on hyvin. Jatko-opiskeluun lähteneiden määrä nousi merkittävästi 15,5 %. Maarakennusalalta valmistuivat ensimmäiset opiskelijat. Heidän työllistymisensä ja jatko-opiskeluun hakeutuminen olivat yllättävän hyviä.

II Prosessit ja rakenteet Läpäisymittari parani molemmissa toimipaikoissa erilaisten tukitoimien kautta. Keskeyttäminen sen sijaan lisääntyi muutamalla prosentilla (9,6 %). Opiskelijan keskeyttämisen jälkeistä toimintaa ei seurattu riittävän tarkasti, jotta tilastoinnista olisi saanut erilleen negatiiviset keskeyttäjät eli työttömäksi jäävät.

III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Lukkarinpolulla opettajien kelpoisuus pieneni 9 % -yksiköllä. Tähän vaikutti henkilövaihdokset eläkkeellesiirtymisen ja vuorotteluvapaan takia. Saaren toimipaikassa opettajien kelpoisuus parani.

Keuda Mäntsälän tuloskortti 2011 Talousarvio Toteuma

A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Työttömyysmittari %

16,8

11,7

Opiskelijapalautteen ka.

3,1

3,4

Jatko-opiskelumittari %

4,7

11,7

Läpäisymittari %

57,3

61,5

Keskeyttämismittari %

7,2

9,6

B. Prosessit ja rakenteet

Suoritetut tutkinnot, lkm

Perustutkinnot

142

142

Ammattitutkinnot

30

50

Erikoisammattitutkinnot

0

0

Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo

*

HOJKS-läpäisymittari %

*

68,4

81,3

75,0

76,5

100,0

105,4

C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Kelpoisuusmittari %

Opetushenkilöstö

D. Resurssit ja talous Talousarvion toteutuminen % *) Mitataan seuraavan kerran v. 2012

12

keuda vuosikertomus 2011

IV Resurssit ja talous Mäntsälän tulosalueella ja Saaren toimipaikassa talousarvion tavoite saavutettiin. Lukkarinpolulla talousarvio ei toteutunut. Syynä oli järjestämislupapaikkojen niukkuus (opiskelijoita jäi ilman rahoitusta) sekä poistojärjestelmän muutos.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2011-2013

Lukkarinpolun toimipaikassa asfaltoitiin pysäköintialueita.

Saarella aloitettiin yksikön eläintilojen laajennus sekä asuntoloiden peruskorjauksen hankesuunnittelu.

Opiskelijamäärät koulutusaloittain

Matkailu-, ravitsemisja talousala 36 Tekniikan ja liikenteen ala 243

Luonnonvara- ja ympäristöala 406

keuda vuosikertomus 2011

13

Keuda Nurmijärvi Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet

Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä

T

ulosalueella annettava koulutus ja päätehtävä Keuda Nurmijärvi tarjoaa työelämälähtöistä ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta.

Opiskelijoita valittiin vuonna 2011 yhteensä 144 ensisijaisen hakijan joukosta 139 opiskelijaa (miehiä 108, naisia 31). Perustutkintoihin johtavan koulutuksen lisäksi koulutustarjonnassa oli vuoden kestävä ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti, johon valittiin 15 opiskelijaa (7 miestä, 8 naista). Tulosalueen koulutusaloista suurin on tekniikka ja liikenne, jolla opintonsa aloitti syksyllä 2011 yhteensä 99 opiskelijaa. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle opiskelemaan tuli 20 ja kulttuurialalle 20 nuorta. Perustutkinnon ohessa on ollut mahdollista suorittaa myös ylioppilastutkinto, joita suoritettiin 5 kappaletta. Yhteistyöoppilaitoksena on Arkadian yhteislyseo.

I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Valmistuvien opiskelijoiden työllistymisnäkymät ovat vallinneesta taloustilanteesta huolimatta olleet kohtuulliset.

Tilanne Keuda Nurmijärvellä heikkeni muutamalla prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna ja valmistuneista opiskelijoita kirjattiin vuonna 2011 työttömiksi edellisvuotta enemmän. Työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi opiskelijoita on tuettu ja kannustettu opintojen loppuunsaattamisessa. Lisäksi aloitettiin yhteistyössä 4H-yhdistyksen kanssa kaikkia opiskelijoita koskeva Ajokortti työelämään – koulutus.

II Prosessit ja rakenteet Läpäisyasteen nostamiseen on pyritty vaikuttamaan kehittämällä edelleen erityisopetusta ja opiskelijahuoltoryhmän toimintaa sekä koti-koulu –yhteistyötä. Läpäisymittarilla mitaten yksikön läpäisyaste heikkeni edellisvuodesta, eli n.

58 % läpäisi opintonsa vuonna 2011.

Keskeyttämisprosentti Keuda Nurmijärvellä on suhteellisen alhainen (3,8%). Opiskelijaviihtyvyyteen on kiinnitetty

Keuda Nurmijärven tuloskortti 2011 Talousarvio Toteuma

A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Työttömyysmittari %

12,8

10,6

Opiskelijapalautteen ka.

3,2

3,7

Jatko-opiskelumittari %

8,1

16,5

Läpäisymittari %

72,3

58,3

Keskeyttämismittari %

5,6

3,8

B. Prosessit ja rakenteet

Suoritetut tutkinnot, lkm

Perustutkinnot

86

85

Ammattitutkinnot

0

0

Erikoisammattitutkinnot

0

0

Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo

*

*

63,6

36,4

73,1

67,9

100,0

136,9

HOJKS-läpäisymittari % C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Kelpoisuusmittari %

Opetushenkilöstö

D. Resurssit ja talous Talousarvion toteutuminen % *) Mitataan seuraavan kerran v. 2012

14

keuda vuosikertomus 2011

huomiota asiakaspalautteen perusteella, lisäämällä yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa ja osallistamalla opiskelijoita tiiviimmin toiminnan kehittämiseen.

III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstön koulutustason nostamista on tuettu antamalla resursseja ja työjoustoa pätevyyttä lisääviin koulutuksiin.

Osa henkilöstöstä on opiskellut sekä korkeakoulututkintoja että opettajaopintoja. Keuda Nurmijärvellä kirjattiin 222 henkilöstön koulutuspäivää vuodelle 2011. Osa koulutuksesta on ollut Keuda Nurmijärven sisäistä, osa kuntayhtymän toteuttamaa koulutusta ja osa ulkopuolisia lyhytkoulutuksia. Tämän lisäksi henkilöstöä on osallistunut kiitettävästi Nurmijärven omiin ja Keudan yhteisiin työkykyä edistäviin tapahtumiin ja kuntoremontteihin.

IV Resurssit ja talous Aloituspaikkojen täyttöaste vuonna 2011 oli yli 100 %. Talousarvion tavoitteet toteutuivat yli budjetoidun tavoitteen ja investoinnit voitiin toteuttaa suunnitellulla tavalla.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset Vuoden aikana on valmistunut uusi autotalli ja kierrätyskeskus. Lisätilojen rakentaminen lähihoitajakoulutusta varten, opiskelijaravintolan laajennustyöt sekä liikuntatilojen uudistaminen on käynnistetty kesäkuussa 2011. Hallinnon osalta alettiin pohjustaa organisaationmuutosta ja uuden strategian jalkauttamista.

Opiskelijamäärät koulutusaloittain

Kulttuuriala 53

Matkailu-, ravitsemisja talousala 51

Tekniikan ja liikenteen ala 263

keuda vuosikertomus 2011

15

Keuda Tuusula

Koulutusalan kuvaus

K

euda Tuusulassa järjestettiin ammatillisena peruskoulutuksena sekä lisä- ja täydennyskoulutuksena sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, humanistisenja kasvatusalan sekä kulttuurialan koulutusta.

Lisäksi järjestettiin ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta sekä vapaan sivistystyön koulutusta. Tulosalueen koulutustarjonta pysyi vakiintuneena, mutta kertomusvuoden aikana aloitettiin valmistautuminen kauneudenhoitoalan perustutkinnon käynnistämiseen. Opiskelijoita tulosalueella oli keskimäärin 950.

Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Uudistettujen opetussuunnitelmien käyttöönottoa on jatkettu ja opetuksen toteutusta on kehitetty systemaattisesti opiskelijoiden, työssäoppimisen ohjaajien sekä opetushenkilöstön palautteen pohjalta. Yhteistyö erityi-

sesti sosiaali- ja terveysalan valinnaisten tutkinnon osien osalta on ollut tiivistä nuoriso- ja aikuiskoulutuksen kesken. Osallistuminen kilpailutoimintaan on ollut aktiivista ja menestyksellistä. Opiskelijoista 24 suoritti vähintään yhden työssäoppimisjakson ulkomailla.

Työttömyysmittarin osalta kehitys oli edellisvuotta selvästi negatiivisempi. Tulosalueen työttömyysmittari oli 25,6 %, joskin alakohtaiset erot olivat suuria. Valmistuneiden siirtyminen jatko-opintoihin oli huomattavan yleistä mittarin ollessa 27,1 %. Myös sosiaali- ja terveysalalta siirrytään suoraan jatko-opintoihin aiempaa enemmän.

II Prosessit ja rakenteet Opetus- ja ohjausprosessin painopistealueena on ollut uudistettujen opetussuunnitelmien käyttöönotto. Samassa yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota opintojen keskeyttämisen vähentämiseen ja läpäisyn tukemiseen.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin lähialueen oppilaitosten välistä yhteistyötä Ankkuri -projektissa ja Esteetön amis -projekti käynnistyi. Hojks –prosessia tarkennettiin ja parannettiin opiskelijan tarvitseman tuen saatavuutta.

Aikuiskoulutuksessa panostettiin erityisesti vertaisarvi-

Keuda Tuusulan tuloskortti 2011 Talousarvio Toteuma

A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Työttömyysmittari %

13,3

25,6

Opiskelijapalautteen ka.

3,5

3,5

Jatko-opiskelumittari %

13,9

27,1

Läpäisymittari %

84,1

66,1

Keskeyttämismittari %

5,2

3,0 268

B. Prosessit ja rakenteet

Suoritetut tutkinnot, lkm

Perustutkinnot

303

Ammattitutkinnot

11

24

Erikoisammattitutkinnot

0

0

*

*

Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo HOJKS-läpäisymittari %

76,2

40

90,1

94

100,0

102,2

C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Kelpoisuusmittari %

Opetushenkilöstö

D. Resurssit ja talous Talousarvion toteutuminen % *) Mitataan seuraavan kerran v. 2012

16

keuda vuosikertomus 2011

oinnin menetelmiin kehittämisen välineenä. Negatiivisen keskeyttämisen määrä pysyi melko alhaalla ollen 3 % ja läpäisyaste oli keskitasoa 66,1 %.

III Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Tulosalueen opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus parani edelleen kertomusvuoden aikana. Opetushenkilöstöstä 94 %:lla on muodollinen kelpoisuus, eikä alakohtaisia eroja enää ole. Opettajat osallistuivat aktiivisesti sekä oman ammattialan että pedagogisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin.

Vuonna 2011 kolme opettajaa osallistui työelämäjaksoille.

IV Resurssit ja talous Hyvinvointialojen opiskelijapaikat olivat käytössä 100 %:sesti ja kokonaistalous vakaa.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset Keuda Tuusulan edustamat koulutusalat ovat kulttuurialaa lukuun ottamatta työllistäneet hyvin. Kulttuurialalta siirtyminen jatko-opintoihin on puolestaan ollut varsin yleistä.

Kertomusvuoden aikana on tapahtunut käänne, jonka myötä myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet siirtyvät aiempaa enemmän jatko-opintoihin. Työelämän vetovoimaisuuden lisäämiseksi tarvitaan entistä tiiviimpää työelämäyhteistyötä.

Muutokset palvelurakenteessa ja palveluiden tuottajissa jatkuvat edelleen. Tämä edellyttää joustavien ja valinnaisuutta sisältävien koulutuspolkujen rakentamista ja muun muassa yrittäjyyden vahvistamista koulutuksen sisällöissä.

Opiskelijamäärät koulutusaloittain

Humanistinen- ja kasvatusala 108

Kulttuuriala 177

Sosiaali- ja terveysala 423

keuda vuosikertomus 2011

17

Oppisopimuskeskus

Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä

Perustutkintojen näyttötutkinnon suoritti 108 opiskelijaa, ammattitutkinnon 151 ja erikoisammattitutkintojen suorittajia oli 142. Osa näytöistä raportoidaan vuoden 2012 puolella.

O

ppisopimuskeskuksen päätehtävänä oli tarjota pääasiassa aikuisille työelämälähtöistä yhtymästrategian mukaista oppisopimuskoulutusta.

Oppisopimusten tilastopäivien keskiarvo oli 1199,5: perustutkintoja 301,5, ammattitutkintoja 341, erikoisammattitutkintoja 414 ja tutkintoon johtamatonta lisäkoulutusta 143; lisäkoulutuksia oli yht. 898.

Opiskelijoiden keski-ikä oli 38 vuotta. Perustutkinnon suorittavista 19 % toimi julkisella sektorilla ja 81 % yksityisellä sektorilla. Yrittäjiä opiskelijoista oli 10,5 % eli 194. Virtauma oli 1822, naisia opiskelijoista oli 52 % ja miehiä 48 %.

Perustutkinnoista suosituin oli sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, talotekniikan perustutkinto sekä liiketalouden perustutkinto. Lisäkoulutuksessa puolestaan suosituimpia olivat johtamisen erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto sekä audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto. Tietopuolista koulutusta hankittiin n. 90 eri oppilaitoksesta.

Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet I. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Oppisopimuskeskuksessa keskityttiin oppisopimuksen laatukäytänteisiin opetus- ja kulttuuriministeriön laaturaportin mukaisesti: erityistarkastelussa oli oppisopimukseen hakeutumisvaihe. Ns. vanhojen sopimusten tilannearviointien tekemiseen sekä valvontatehtävän hoitamiseen suunnattiin erityisesti resursseja. Keudan Aikuiskoulutuksen kanssa järjestettiin useita yhteistyö- ja koulutustilaisuuksia, joiden tarkoituksena oli yhteisten käytänteiden synnyttäminen Keudan sisällä.

Oppisopimuskeskuksen sisäistä työnjakoa uudistettiin siirtymällä koulutustarkastaja-suunnittelija- työparimalliin ja samassa yhteydessä koko henkilöstön tehtäväkuvia ja työkäytänteitä tarkennettiin vastaamaan oppisopimuskoulutuksen perustehtävää. Työelämän kehitys- ja palveluteh-

Keuda Oppisopimuskeskuksen tuloskortti 2011

Talousarvio Toteuma

A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Sijoittuminen työelämään Työttömyysmittari % peruskoulutus

14,5

3,9

Työttömyysmittari % lisäkoulutus

4,5

0,7

Opiskelijapalautteen ka.

3,2

3,2

B. Prosessit ja rakenteet Tutkintojen läpäisykerroin % Tutkintoon joht. ammattillinen perusk. aikuiset

38

35

Tutkintoon joht. ammattillinen perusk. alle 25 v.

37

37

3,4

2,8

3,2

0,5

Keskeyttämisaste (ns. negatiiviset kesk.)

Peruskoulutus %

Lisäkoulutus %

Koeajan jälkeen purkautuneet sopimukset

Peruskoulutus %

7,4

4,8

Lisäkoulutus %

2,8

3,8

100

69,5

C. Resurssit ja talous

18

keuda vuosikertomus 2011

Talousarvion toteutuminen %

tävä ohjasi toimintaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Tuettu Oppisopimus-hankkeen puitteissa tiivistettiin yhteistyötä mm.

Keravan Oppimiskeskuksen kanssa. Samaan aikaan uudistettiin Keudan oppisopimuskeskuksen ja Keravan oppimiskeskuksen yhteistyösopimus. Toimintavuoden aikana osallistuttiin myös tekniikan alan työnjohtokoulutuskokeiluun.

Aktiivinen osallistuminen valtakunnallisen Osaaja – lehden toimitusneuvoston työskentelyyn tähtäsi oppisopimuksen tunnettuuden lisäämiseen. Oppisopimusjohtaja nimettiin uuden Osaajan verkkolehden (www.osaajalehti.fi) päätoimittajaksi. Lehteä jaettiin sidosryhmille sekä messuvieraille.

Metropolialueen oppisopimustoimijoiden (Helsinki, Espoo, Keski- ja Itä-Uusimaa) yhteistyö tiivistyi strategiselle tasolle. Yhteistyön tarkoituksena on saada metropolialueelle yhteiset käytänteet. Television Hyvä Diili -kampanja ja toukokuussa 2011 yhteistyössä toteutettu oppisopimusviikon päätapahtuma ilmensivät yhteistä tahtotilaa. Kiinteistöpalvelu Toivanen palkittiin paikallisena oppisopimusyrittäjänä viikon päätapahtumassa. Viikko sisälsi runsaasti myös paikallisia tapahtumia, jolloin oppisopimustoimijat jalkautuivat kauppakeskuksiin.

II. Prosessit ja rakenteet Tutkintojen kokonaisläpäisy toteutui talousarvioon asetettuja tulostavoitteita paremmin ja taantumasta huolimatta ns. negatiiviset keskeytykset eivät lisääntyneet. Oppisopimusten purkautuminen koeajan jälkeen väheni perustutkintojen osalta, mutta lisäkoulutuksen osalta sopimuksia purkautui jonkin verran arvioitua enemmän.

Pedagogisella ohjaustoiminnalla pyrittiin vähentämään

Opiskelijoiden prosenttiosuus koulutusaloittain

Humanistinen ja kasvatusala 2

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 311

oppisopimusten purkautumisia. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamiseen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota sekä verkostoyhteistyötä oppilaitosten kanssa tiivistettiin.

Opiskelijapalautteen osalta saavutettiin tulostavoite.

III. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Osallistuttiin Keudan sisäisiin aikuiskoulutustapahtumiin, Opso –seminaareihin sekä OKM:n ja OPH:n kutsuseminaareihin. Oppisopimuskeskuksen kehittämispäivät järjestettiin Kirkkonummella Långvikissa. Keväällä vietettiin virkistyspäivää Tuusulanjärvellä kirkkovenesoutua harjoittelemalla, samoin kuin osallistuttiin Keudan henkilökuntaneuvoston järjestämiin tilaisuuksiin. Henkilöstöpalaute oli asetettua tulostavoitetta parempi.

Koulutussuunnittelija ja oppisopimusjohtaja valmistuivat näyttötutkintomestareiksi ja kaksi koulutustarkastajaa aloitti opettajan pedagogiset opinnot.

Oppisopimuskeskuksen remontin aikana kaikki pinnat maalattiin, katot ja ilmastointi uudistettiin sekä saatiin nykyaikaiset kokoustilat.

IV. Resurssit ja talous Määrälliset tavoitteet perus- ja lisäkoulutuksen osalta saavutettiin talousarvioon kirjattuja tavoitteita jonkin verran alhaisempina. Viranomaistehtävän laadukas hoitaminen on edellyttänyt olemassaolevien sopimusten tarkkaa arviointia. Aktiivisesta puuttumisesta huolimatta, kaikilta osin ei tilannetta saatu enää kääntymään positiiviseen suuntaan.

Taloudellista tulosta ei saavutettu täysin tulostavoitteen mukaisesti.

Talousarviopohjassa koulutuspalvelujen ostoille tehty varaus oli euromääräisesti huomattavasti pienempi kuin edellisvuoden toteuma, vaikka opiskelijamäärätavoite vastaavasti oli edellisvuotta suurempi, joten lähtökohtaisesti asetettu tulostavoite oli epärealistinen. Oppisopimuskeskuksen remontille ei ollut määrärahavarausta,joten remontti rahoitettiin poikkeuksellisesti käyttötalousosasta.

Oppisopimuskeskuksesta jäi eläkkeelle yksi koulutustarkastaja. Sekä Keudan aikuiskoulutukseen edellisvuonna siirtyneen että eläköityneen koulutustarkastajan tilalle palkatttiin uudet toimenhaltijat.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2012-2013

Kulttuuriala 83 Matkailu, ravitsemis- ja talousala 55 Tekniikan ja liikenteen ala 547

Sosiaali- ja terveysala 168,5 Luonnontieteiden ala 3,5

OKM ja OPH korostavat oppisopimustoimijoiden viranomaisvastuuta, joten resursseja nykymuotoinen oppisopimustoiminnan laadukas hoitaminen vie huomattavasti enemmän kuin aiempi toimintatapa.

Laman vaikutukset, mm. työttömyyden nousu, näkyy suoraan oppisopimuskoulutuksen kysynnässä.

Opetus-ja kulttuuriministeriön sopeuttamistoimenpiteet v.

2013 tulevat valtakunnallisesti dramaattisesti vaikuttamaan oppisopimusmääriin.

keuda vuosikertomus 2011

19

Keuda Aikuiskoulutus

Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä

Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet

K

euda Aikuiskoulutus muodostui kauden alussa kolmesta yksiköstä. Wärtsilänkadun yksikössä toteutettiin tekniikan- ja liikenteen alan koulutusta sekä kulttuurialan koulutusta (taidemetalli). Pasilassa Uutiskadulla ja Tuusulassa Tähtientiellä toteutettiin kulttuurialan koulutusta (audiovisuaalinen viestintä sekä teatteriala). Kuluneen kauden aikana Tähtientien yksikkö suljettiin käytön vähäisyyden vuoksi ja siellä ollut koulutus siirrettiin Keravalle ja Pasilaan. Osa koulutuksista lopetettiin kokonaan, koska omalla henkilöstöllä ei ollut osaamista ko. koulutusten toteuttamiseen. Kaikki tutkintoon johtava koulutus on ollut näyttötutkintokoulutusta. Tulosalueen opiskelijavirtauma tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 611 opiskelijaa, joten talousarvion tavoitteet ylitettiin.

Täydennyskoulutuksen volyymiä ja tarjontaa on lisätty kuluneen vuoden ajan. Työvoimakoulutusta on toteutettu pääasiallisesti täydennyskoulutuksena hyvin tuloksin. TEtoimisto on käyttänyt sopimusoptiot, mikä kuvaa toteutuksen laatua. Näyttötutkintojen järjestämislupa on n. 30 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon.

I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Tulosalueen toiminnan käynnistämistä ja vakiinnuttamista on haitannut jonkin verran toimintakulttuurin erilaisuus aiempaan verrattuna. Uusia koulutuksia on kuitenkin saatu hyvin käynnistettyä. Opiskelijapalautteet ovat olleet hyvät (Keudan opiskelijakyselyn ka 4,1 ja työvoimakoulutuksen palaute 3,6). Opiskelijamäärien kasvu on ollut selkeää.

Yritysyhteistyöhön on panostettu, mutta talouden ongelmat heijastuvat suoraan yritysten henkilöstön osaamisen kehittämishalukkuuteen. Tämä näkyi myös oppisopimuskoulutuksessa. Sopimusten määrä on kasvanut, mutta ennakoitua vähemmän. Tietoisuutta koulutustarjonnasta ja yhteistyömahdollisuuksista on lisätty mm. Osaava Uusimaa- hankkeen välityksellä. Yhteistyö yrittäjäjärjestöjen, Keuken ja Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksen kanssa on saatu vakiinnutettua ja uusia yhteistyömuotoja syntyy jatkuvasti. Työvoimakoulutuksien määrärahoja on vähennetty vuoden aikana ja kilpailutuksissa onnistuminen on ollut entistä vaikeampaa kiristyneen kilpailun takia.

Keuda Aikuiskoulutuksen tuloskortti 2011

Talousarvio Toteuma

A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Opiskelijapalaute AIPAL-palaute

3,2

4,1

OPAL-palaute

3,6

3,6

Näyttötutkintomestareiden määrä

17

16

B. Prosessit ja rakenteet Suoritetut tutkinnot ja osatutkinnot Perustutkinnot

Koko tutkinnot 1)

75

47

Osatutkinnot

110

19

Ammattitutkinnot

Koko tutkinnot 1)

90

101

Osatutkinnot

160

221

44

Erikoisammattitutkinnot

Koko tutkinnot 1)

28

Osatutkinnot

2

Opiskelun keskeyttäneet/purkaneet

20

keuda vuosikertomus 2011

1

Yksikköhintaisessa koulutuksessa

13

20

Oppisopimuskoulutuksessa

0

-

Työvoimapoliittisessa koulutuksessa

5

-

II Prosessit ja rakenteet Keuda Aikuiskoulutuksen tulosalueen toiminnan kehittämistä on keskeisesti leimannut toimintakulttuurin muuttamiseen liittyvät haasteet. Valmisteilla ollut organisaatiomuutos on vaikuttanut myös siihen, että toiminnan kehittämisessä on keskitytty arjen käytänteiden yhdenmukaistamiseen Keudan käytänteiden kanssa. Keudan toiminnan johtavana periaatteena on oman henkilöstön osaaminen koulutusten toteutuksessa. Aiemmin tulosalueen toimijoilla vallalla ollut käytäntö koulutusten toteutusten ostosta ulkopuolisilta on vaatinut olennaista käytäntöjen muuttamista. Tutkintojen suorittaminen muodosti tärkeimmän mittarin arvioitaessa läpäisyä sekä koulutuksen vaikuttavuutta. Tulosalueella suoritettiin vuoden aikana 192 koko perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa sekä 101 osatutkintoa. Koko tutkinnoissa saavutettiin talousarviotavoite, mutta osatutkinnoissa jäätiin talousarviotavoitteesta.

Eräänä keskeisenä syynä on ollut se, että osatutkinnoissa on suoritettu aiempaa enemmän tutkinnonosia, esimerkiksi tekniikan alan osatutkinnoissa 70 tutkinnon suorittajaa on suorittanut yhteensä 218 tutkinnon osaa. Aiemmin yhden tutkinnon osan suorittajia on ollut enemmän

opintoihin. Koulutuksissa on ollut 3 (NTM) ja 4 (pedagogiset) henkilöä. Opetushenkilöstöstä on myös 5 henkilöä osallistunut työelämäjaksolle (URAKKA-projekti). Henkilöstön työhyvinvointia on parantanut suurimmalla osalla työsuhteiden vakinaistaminen.

IV Resurssit ja talous Tulosalueelle tehtiin kuluneen vuoden aikana talousarviomuutos, johtuen erityisesti lisäkoulutuksen valtionosuuden ennakoitua merkittävästi pienemmästä määrästä.

Muutosprosessi on vienyt voimavaroja varsinaiselta toiminnalta, eikä muutettuunkaan talousarvioon aivan päästy.

Tähtientien yksiköstä luopuminen parantaa tulosta vasta tulevana vuotena.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset Aikuiskoulutuksen odotettavissa ollut organisaatiomuutos on näkynyt toimintakulttuurin muutosten läpiviemisessä pääsääntöisesti positiivisella tavalla.

III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on ohjattu henkilöstöä näyttötutkintomestarikoulutukseen ja pedagogisin

Opiskelijamäärät koulutusaloittain

Tekniikan ja liikenteen ala 50

Kulttuuriala 61

keuda vuosikertomus 2011

21

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

T

ilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja vastaavasti toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kuntayhtymän rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Kuntayhtymän tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase on esitetty sivuilla 12-15.

Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän toiminnan ja taloudellisen tuloksen kannalta ratkaisevaa on opiskelijamäärä, sen kasvu ja toisaalta yksikköhinnan suuruus opiskelijaa kohti. Samalla on myös huolehdittava riittävästä ryhmäkoosta.

Alla olevassa kuvassa on esitetty opiskelijamäärän kehitys vuosina 2001–2011.

Talousarviossa ns. yksikköhintaisten opiskelijoiden määräksi arvioitiin 4 173, painotetun keskiarvon mukainen toteuma oli 77 opiskelijaa enemmän eli 4 250. Huomattavaa on, että vuoden 2011 opiskelijamäärä ylittää kuntayhtymän järjestämisluvan peräti (4060) 190 opiskelijalla. Järjestämisluvan ylittäminen tarkoittaa sitä, että yli menevistä opiskelijoita ei saa rahoitusta. Yhtymähallitus tekikin vuoden 2011 aikana opetus- ja kulttuuriministeriölle hakemuksen järjestämislupapaikkojen lisäämisestä 300:lla. Opetus- ja

kulttuuriministeriö teki loppuvuodesta päätöksen, jossa kuntayhtymän järjestämislupaa korotettiin tilapäisesti 76 opiskelijalla. Tämän ansiosta lopulliseksi ylitykseksi jäi 114 opiskelijaa, mikä kuitenkin edelleen tarkoittaa noin 1,0 milj. € saamatta jäänyttä tuloa.

Kokonaisuutena opiskelijamäärätavoite täyttyi erittäin hyvin ja ainoastaan Keuda Järvenpään Wärtsilänkadun yksikön opiskelijamäärä jäi merkittävästi (21) alle tavoitteen.

Kolmen viime vuoden aikana opiskelijamäärä on kasvanut poikkeuksellisen paljon. Vuoteen 2009 verrattuna kasvu on ollut lähes 16,0 % eli 584 opiskelijaa. Keudan järjestämislupaa on vuosina 2007–2010 korotettu yhteensä 800 paikalla, vuodelle 2012 järjestämislupa on 4 060.

Peruskoulutuksen osalta oppisopimuksen opiskelijamäärätavoite alittui selvästi, opiskelijoita oli 299 eli 21 vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Lisäkoulutuksessa määrällinen tavoite lähes saavutettiin, opiskelijoita oli 895,5 eli vain 4,5 opiskelijaa vähemmän kuin talousarviotavoite. Tässä on kuitenkin huomattava se, että ei-tutkintoon johtavan koulutuksen määrässä tapahtui merkittävä lisäys. Vuonna 2011 ei-tutkintoon tähtäävää koulutusta järjestettiin 143,5 henkilölle, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 55,5. Vuoteen 2010 verrattuna peruskoulutuksen opiskelijamäärä väheni 42 ja lisäkoulutuksen 48. Vuodelle 2012 Keudan lisäkoulutuskiintiö on 900 opiskelijaa.

Okm:n myöntämässä järjestämisluvassa Keudan oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen paikkojen vähimmäismäärä on 270. Vuonna 2011 oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen

Opiskelijamäärän kehitys vuosina 1998–2011 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000

00 Yksikköhintaiset yhteensä Oppisopimusopiskelijat

22

keuda vuosikertomus 2011

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2939 3115 3005 2696 2829 2957 3097 3197

3301

3391 3458 3666 4049 4250

894

967

1104

610

526

718

738

856

982

960

1304 1307 1286 1195

Vuosikate, poistot ja tilikauden tulos 2000-2011

Milj. € 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Vuosikate

Poistot

opiskelijatyövuositoteuma oli yhteensä 261 (otv), vuonna 2010 vastaava luku oli 303,5 (otv). Opiskelijatyövuositoteuma ylitti talousarviotavoitteen kymmenellä opiskelijalla.

Kuntayhtymän toimintatuotot vuoden 2011 tilinpäätöksessä ovat 53,1 milj. € ja toimintakulut 48,2 milj. €. Vuoteen 2010 verrattuna toimintatuotot kasvoivat 2,3 milj. € eli 4,6 % ja toimintakulut 4,2 milj. € eli 9,6 %.

Vuoden 2011 talousarvioon verrattuna toimintatuloja kertyi n. 1,9 milj. € enemmän kuin ennakoitiin. Tulojen kasvua selittää erityisesti ns. yksikköhintaisten opiskelijoiden määrän kasvu. Toimintamenot ylittivät talousarvion 1,0 milj. €.

Toimintakate eli toimintatuottojen ja -kulujen erotus muodostui selvästi talousarviossa ennakoitua paremmaksi. Se on vuoden 2011 tilinpäätöksessä 4,89 milj. € eli noin 822 000 € parempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 110,1 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 115,4 %. Suhdeluku kertoo sen, paljonko toiminnan tuloista jää muiden menojen kuin toimintamenojen kattamiseen, näitä muita menoja ovat esimerkiksi rahoitus- ja investointimenot.

Talousarvion sitovuustasoksi käyttötaloudessa oli määritelty tulosaluekohtainen tilikauden tulos. Vuoden aikana talousarvion käyttötalousosaan tehtiin yksi muutos, joka koski Keuda aikuiskoulutus-tulosalueen tulostavoitteen muuttamista. Keuda aikuiskoulutuksen tulostavoitetta pienennettiin 490 000 €:lla. Samalla summalla pienennettiin myös kuntayhtymän vuosikate- ja tulostavoitetta.

Vuoden aikana muutettiin yhtymävaltuuston päätöksellä kuntayhtymän poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelman muuttamisesta aiheutui kuntayhtymän tilinpäätökseen n.

Tilikauden tulos

1,0 milj. €:n kertapoistot. Poistosuunnitelman muuttamisen yhteydessä yhtymävaltuusto päätti, että tilikauden tuloksen sijasta yhtymävaltuustoon nähden sitovana tulostavoitteena on tulosaluekohtainen toimintakate.

Kaikki tulosalueet lukuun ottamatta oppisopimuskeskusta ja Keuda aikuiskoulutusta pääsivät asetettuun toimintakatetavoitteeseen. Oppisopimuskeskus jäi tavoitteesta 736 433 € ja Keuda aikuiskoulutus 59 983 €. Oppisopimuskeskuksen jääminen tulostavoitteesta johtuu pääasiassa neljästä tekijästä: opiskelijamäärä jäi erityisesti perustutkintojen osalta alle talousarviotavoitteen (vaikutus n. -140 000 €), yksikköhinnaltaan pienemmän ei-tutkintoon johtavan koulutuksen määrä lisääntyi yli sadalla (n. ‑100 000 €), talousarviossa koulutuspalvelujen ostoille tehty varaus oli euromääräisesti huomattavasti pienempi kuin edellisvuoden toteuma (-660 000 €) ja oppisopimuskeskuksen remontti (- 116 000 €).

Keuda aikuiskoulutuksen tulosalue muodostettiin keväällä 2010, jolloin sinne siirrettiin Adulta Oy:stä tullut koulutus.

Vuoden 2011 aikana koulutuksen painopistettä siirrettiin kulttuurialan koulutuksesta tekniikan ja liikenteenalan koulutukseen, samalla luovuttiin Tähtientien vuokrakiinteistöstä. Toiminnan käynnistämiseen ja uudelleen suuntaamiseen on liittynyt paljon kertaluonteisia kuluja. Tulosalueen toimintaa ei vielä vuoden 2011 aikana saatu kannattavaksi ja sen vaikutus kuntayhtymän talouteen oli lähes ‑0,5 milj.€.

Vuoden 2011 tilinpäätöksessä kuntayhtymän vuosikatteeksi muodostui 4,95 milj. €. Vuosikate oli edelleen hyvä, vaikkakin selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin, vuosikatteen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes 1,9 milj. €. keuda vuosikertomus 2011

23

Pitkällä aikavälillä talouden tasapainon edellytys on, että vuosikate eli tulorahoitus riittää sekä nettoinvestointien että lainojen lyhennysten kattamiseen. Talousarvioon verrattuna toteutunut vuosikate oli noin 870 000€ parempi kuin ennakoitiin. Vuosikate on 121,4 prosenttia poistoista, vuonna 2010 vastaava tunnusluku oli 249,0 %. Viime vuosina kuntayhtymässä on investoitu voimakkaasti ja tämä on omalta osaltaan kasvattanut suunnitelman mukaisten poistojen määrää. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä suunnitelmanmukaiset poistot ovat poikkeuksellisen suuret. Tämä johtuu tilikauden aikana tehdystä kuntayhtymän poistosuunnitelman muuttamisesta, poistosuunnitelman muutoksesta aiheutui noin 1,0 milj. €:n kertapoistot ja sen lisäksi poistojen määrä kasvoi vuositasolla noin 200 000 €. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 4,08 milj. €, kun niiden määrä vuosituhannen vaihteessa oli vain 0,7 milj. €.

Tilikauden tulokseksi muodostuu 871 996 €, mikä on noin 3,2 milj. € pienempi kuin vuonna 2010. Ilman tehtyä kertapoistoa tulos olisi ollut noin 1,0 milj. € parempi.

Edellisellä sivulla olevassa kuvassa on esitetty vuosikatteen, poistojen ja tilikauden tuloksen kehitys vuosina 2000–2011.

Toiminnan rahoitus ja investoinnit Vuoden 2011 nettoinvestoinnit olivat n. 8,6 milj. €, mikä oli noin 2,6 milj. € enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntayhtymän investoinnit ovat vuosina 2006–2011 olleet suuret ja investointitaso on edelleen poikkeuksellisen korkea myös vuonna 2012. Kovasta investointitahdista kertoo myös se, että vuosien 2006-2012 investoinnit ovat yhteensä n. 51,8 milj. €.

Kertomusvuonna valmistui Järvenpäässä ns. Peltolarakennuksen peruskorjaus. Hanke aloitettiin vuonna 2009 ja se toteutettiin kahdessa vaiheessa. Peruskorjauksen ensimmäinen vaihe valmistui helmikuussa 2010, jolloin rakennukseen siirtyivät kuntayhtymän hallinto sekä aikuiskoulutuksen toimintoja. Opetukselle saneeratut tilat valmistuivat keväällä 2011. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 5 465 m2.

Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui noin 4,9 milj. €. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Siistonen Oy. Vuonna 2011 käynnistyi kolme merkittävää laajennus- ja saneeraushanketta: • Keuda Tuusulan laajennuksella toteutetaan tilat kauneudenhoitoalan opetukselle, lisätään kaksi terveydenhoitoluokkaa sekä tehdään mm. hallinto- ja kirjastotiloihin liittyviä tilajärjestelyjä. Samassa yhteydessä toteutetaan rakennuksen julkisivuremontti.

Laajennuksessa toteutetaan uutta kerrosalaa yhteensä n. 1670 m2, hankeen kokonaiskustannusarvio on 5 150 000 ja se toteutetaan vuosina 2011–2012. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Siistonen Oy. • Keuda Nurmijärven laajennuksessa tehdään tiloja syksyllä 2010 aloitetulle lähihoitajakoulutukselle sekä teorialuokkatiloja. Laajennus totutetaan osittain ruokasalin päälle ja sen bruttoala on 1114 m2 (huoneistoala 892 m2), saneerattavien tilojen huoneistoala on 1255 m2 ja liikuntasalin kattoremontin pinta-ala 735 m2. Hankeen kokonaiskustannusarvio on 2 900 000 € ja se toteutetaan vuosina 2011–2012. Pääurakoitsijan vaihtumisesta huolimatta hanke valmistunee kesän 2012 aikana. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut P&R Arkkitehdit Oy.

Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin vuosina 2000–2011 Milj. € 10.0 9.0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0

2000

2001

2002

2003

Nettoinvestoinnit

24

keuda vuosikertomus 2011

2004

2005

2006

2007

Lainojen lyhennys

2008

2009

Vuosikate

2010

2011

•

Wärtsilänkatu 7:n alueelle toteutetaan tiloja sekä nuorten että aikuisten koulutukselle. Laajennuksella toteutetaan tiloja mm. verhoilu- ja sisustusalan koulutukselle, joka tällä hetkellä toimii tilapäisissä vuokratiloissa. Lisäksi rakennetaan tilat pintakäsittelyalan koulutukselle ja metallialan koulutukselle. Hankkeen toteutus on vuosina 2011- 2012, vuodelle 2013 on budjetoitu vielä viimeiset urakkaerät. Hankkeen kokonaispinta-ala on n. 3000 m2 ja kustannusarvio 6 050 000 €.

Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut P&R Arkkitehdit Oy.

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli -3 633 877,53 € eli tulorahoitus (= vuosikate) ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja. Investointien tulorahoitusprosentiksi muodostuu 57,6 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 113,5 %. Vuoden aikana kassavarat kasvoivat 182 000 €:lla ja ne olivat vuoden lopussa n. 3,04 milj. €.

Kokonaisuutena kuntayhtymän talous oli edelleen vahva ja mm. maksuvalmius säilyi koko vuoden edelleen hyvällä tasolla. Kassan riittävyys oli keskimäärin 19,5 päivää, kun se vuotta aiemmin oli 20,8 päivää. Kuntayhtymän hyvä taloudellinen tilanne on mahdollistanut sen, että vuosien 2006–2011 isot investoinnit on kokonaisuudessaan pystytty toteuttamaan kuntayhtymän omalla tulorahoituksella eli kertyneillä kassavaroilla. Kertyneet kassavat on kuitenkin nyt käytetty ja kuntayhtymän vuoden 2012 talousarviossa on jo varauduttu lainanottoon (6,0 milj. €) investointien rahoittamiseksi.

Alla olevassa kuvassa on esitetty vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin vuosina 2000–2011.

Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen loppusumma oli 55,2 milj. €, jossa vuoteen 2010 verrattuna on kasvua 1,68 milj. €. Erityisesti kasvoi kuntayhtymän pysyvien vastaavien määrä (+4,58 milj. €), rakennusten tasearvo on vuoden 2011 tilinpäätöksessä yhteensä 36,8 milj. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja yhtymän kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan. Kuntayhtymän omavaraisuusaste oli edelleen korkealla tasolla ja se oli 87,0 %, kun se vuotta aiemmin oli 88,1 %. Vuoden 2011 tuloksesta tehtiin 600 000. €:n investointivaraus, yhteensä vuoden 2011 tilinpäätöksessä investointivarauksia on lähes 9,8 milj. €, kun niitä vuotta aiemmin oli 11,6 milj. €. Kaikkiin viimevuosien isoihin investointeihin on kyetty tekemään täysimääräinen investointivaraus. Tämä näkyy taseessa poistoeron määränä, vuoden 2011 lopussa jäljellä olevan poistoeron määrä oli 20,0 milj. €.

Tilinpäätöksessä kuntayhtymän suhteellinen velkaantuneisuus oli edelleen suhteellisen pieni eli 13,5 %, vuotta aiemmin se oli 12,5 % ja vuoden 2009 tilinpäätöksessä vastaava tunnusluku oli 11,3 %. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku lasketaan siten, että koko vieraspääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla jaetaan toimintatuloilla. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä parempi mahdollisuus yhtymällä on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Tunnusluvun pienuus kertoo myös siitä, että kuntayhtymällä ei ole lyhyt eikä pitkäaikaista lainaa.

keuda vuosikertomus 2011

25

Keudan tuloskortti 2011 - Strategia- ja tulosmittarit

Näkökulma Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri No Mittari Tavoite Toteuma 2011 2011

Yhteis Tyytyväinen opiskelija Nopea työelämään sijoittuminen 1 Työttömyysmittari % 15,2 13,3 kunnallinen ja asiakas Jatko-opintoihin sijoittuminen 2 Jatko-opiskelumittari % 9,6 17,8 vaikuttavuus Opiskelijapalaute 3 Opiskelijapalautteen 3,2 3,6 keskiarvo Asiakastyytyväisyys

Valmistuneet opiskelijat-kysely

4

Kyselyn keskiarvo

*

*

Työnantajapalaute

5

Kyselyn keskiarvo

*

*

Koulutustarjonnan

Koulutustarjonnan vetovoima

6

Vetovoimamittari %

1,2

1,5

Monipuoliset koulutuksen

7

Läpäisymittari, %

65,7

vetovoima

Opetusprosessin sujuvuus

63,7

totuttamistavat Prosessit ja Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat 8 HOJKS-läpäisymittari % 62,0 56,3 rakenteet

Opiskelijahuollon toimivuus 9 Keskeyttämismittari, % 5,6 5,5

10 Suoritetut tutkinnot, lkm Perustutkinnot, ops-perusteiset 902 895 Perustutkinnot, näyttöperusteiset 195 188

Ammattitutkinnot 86 118

Erikoisammattitutkinnot 15 7

Kustannustehokkaat Sisäisen asiakkuuden huomioiminen 11 Yhtymäpalvelujen Henkilöstön osaaminen ja tukiprosessit

asiakaskyselyn keskiarvo **) **) työhyvinvointi

Pätevä, osaava ja Osaamisen uudistaminen 12 Kelpoisuusmittari, % Resurssit uudistushaluinen Opetushenkilöstö 82,0 85,4 ja talous henkilöstö

Resurssien tehokas käyttö Suunnitelmallisuus 13 Talousarvion toteutuminen 100 154,7

26

keuda vuosikertomus 2011

*) Kyselyä ei tehty v. 2011

**) Mitataan seuraavan kerran v. 2012

Keudan tuloskortti 2011 - Määrämittarit

Näkökulma Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri No Mittari Tavoite Toteuma 2011 2011

14

Suoritetun kurssivaihdon määrä yht.

2136

2103

Keudan opisk. suoritt. lukiokurssit

1842

1912

Lukio-opisk. suoritt. kurssit Keudassa

294

190

Opintojen valinta-

Tyytyväinen opiskelija mahdollisuus

15 Ylioppilastutkinnon suorittaneet % 3,7 3,7

Koulutustarjonnan

16

Aloituspaikat suhteessa ikäluokkaan

47,0

52,0

kattavuus Aloituspaikkojen

17

Aloittaneet opiskelijat 20.9/

täyttöaste aloituspaikat % 100,7 102,6

Yhteis Opiskelijamäärämittari:

kunnallinen Ammatillinen peruskoulutus yht.

4173 4250

ja asiakas Opetussuunnitelmaperusteinen 3556 3551

vaikutta josta erityisopiskelijat

389 456 vuus Kuntien toisen asteen Näyttötutkintoon valmistava 486 574 koulutustarpeeseen Koulutustarjonnan 18 josta erityisopiskelijat 6 6 vastaaminen monipuolisuus Ei tutkintoon johtava koulutus:

Valmentava ja kuntouttava+

ohjaava ja valmistava

97

Talouskoulu

Maahanmuuttajat Oppisopimuskeskuksen järjestämä

92

18 17

16 16 1220

1195

peruskoulutus 320 299

lisäkoulutus 900 896

Lisäkoulutus, otv 269 261 Kansanopistokoulutus, Ov

800

815

Työvoimapoliittinen

aikuiskoulutus, otp

30637

16419

Kansainvälisyysmittari:

Kansainvälinen Lähtevät opiskelijat, % 3,0 4,1 yhteistyö 19

Tulevat opiskelijat, lkm

60

76

Lähtevät opettajat % 14,5 14,7

Tulevat opettajat, lkm 29 38

Henkilöstön Motivoitunut henkilöstö Sitoutuneisuus 20 Henkilöstöpalaute 3,4 3,4 osaaminen

Henkilöstön osaaminen Työelämäyhteydet 21 Työelämäjaksolle osallistuneet 4,2 4,4 ja työhyvin opettajat %,(väh. 2vk jaksot) vointi 22 Omassa yrityksessä toimivat % 6,5 5,6

Järjestämislupapaikkojen riittävyys Opiskelijapaikat 23 Käyttöaste, % 103,4 104,7 Resurssit Opiskelijamäärä ja ryhmäkoko Investointikyky 24 Keskimääräinen ryhmäkoko 18,6 17,9 ja talous Vakaa talous 25 Investointien tulorahoitus, % 50,5 57,6

keuda vuosikertomus 2011

27

Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2011

1000 €

Rahoituslaskelma

1.1.-31.12.2010 1000 €

2011

2010

1000 €

1000 €

4 949

6 832

Myyntituotot

50 821

48 752

Vuosikate

Maksutuotot

348

308

Tulorahoituksen

Tuet ja avustukset

1 346

1 180

korjauserät

Muut tuotot

656

746

Valmistevarastojen muutos

-187

Investointien rahavirta

Toimintatuotot yhteensä

-34 53 138

50 798

Investointimenot

investointimenoihin

Toimintakulut

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot

195

850

-13

-24

vähennykset

0

0

-13

-24

-1 113

Palvelujen ostot

-8 313

-8 043

Rahoituksen rahavirta

Aineet, tarvikk. ja tavarat

-6 247

-5 829

Antolainauksen muutokset

Avustukset

-66

-61

Muut toimintakulut

-1 833

-1 336

Toimintakulut yhteensä

-48 250

Toimintakate

0

-3 634

-1 210

Muut henkilösivukulut

-6 214

15

-4 434

-8 618

-6 004

-4 857

Toiminnan ja investointien

Henkilösivukulut Eläkekulut

22 6 854

32

-23 199

3 4 952

-8 586

-25 724

Rahoitusosuudet

4 888

-44 014

rahavirta

Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten

6 785

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot (+)

68

28

Muut rahoitustuotot (+)

20

30

Korkokulut(-)

Muut rahoituskulut (-)

Oman pääoman muutokset

0

0

Muut maksuvalmiuden

-27

-11

muutokset

4 949

6 832

Toimeksiantojen varojen ja

Vuosikate

pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot

-4 077

Arvonalentumiset

0 30

0 190

2 987

-802

812

1 185

muutokset

3 829

572

Rahoituksen rahavirta

3 816

548

182

1 398

Korottomien velkojen -2 744 muutos Muut maksuvalmiuden

Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos

872

4 089

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(+)

-1 632

-3 717

Varausten lisäys(-) tai vähennys(+)

1 835

949

8

16

Rahavarojen muutos

Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-)

1 082

Kassavarojen muutos

182

1 398

Kassavarat 31.12.

3 039

2 857

Kassavarat 1.1.

2 857

1 459

Investointien tulorahoitus %

57,6 %

113,5 %

Pääomamenojen tulorahoitus %

57,6 %

113,1 %

19,5

20,8

1 336 Rahoituslaskelman tunnusluvut:

Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut %

110,1 %

115,4 %

Vuosikate/Poistot %

121,4 %

249,0 %

Vuosikate, €/opiskelija

909

1 281

Kassan riittävyys pv

Opiskelijamäärä

5 445

5333

Kassasta maksut, milj. €

28

keuda vuosikertomus 2011

Toiminnan rahavirta

Toimintatuotot

Opiskelijamäärä

57 5445

50 5333

Tase 2011 1000 €

2010

2011 2010 1000 €

1000 € 1000 €

49 262

44 743

A. OMA PÄÄOMA

18 267

17 192

I Aineettomat hyödykkeet

75

151

I Peruspääoma

8 966

8 966

1 Aineettomat oikeudet

50

97

III Muut omat rahastot

299

306

2 Muut pitkävaikutteiset menot

25

54

IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä

7 921

6 584

II Aineelliset hyödykkeet

48 535

43 953

V Tilikauden yli-/alijäämä

1 082

1 336

1 Maa- ja vesialueet

300

149 VAPAAEHTOISET VARAUKSET

29 770

29 972

1 Poistoero

20 005

18 372

9 765

11 600

VASTAAVAA VASTATTAVAA A. PYSYVÄT VASTAAVAT

2 Rakennukset 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet

36 838

B. POISTOERO JA

35 190

1 256

1 123

4 465

5 425

43

43

hankinnat

5 633

2 023

III Sijoitukset

652

639

PÄÄOMAT

9

11

1 Osakkeet ja osuudet

467

467

2 Lahjoitusrahastojen pääomat

9

11

4 Muut saamiset

185

172 E. VIERAS PÄÄOMA

7 185

6 373

9

11

I Pitkäaikainen

20

20

7 Muut velat

20

20

II Lyhytaikainen

7 165

6 353 1 988

4 Koneet ja kalusto 5 Muut aineelliset hyödykkeet

2 Vapaaehtoiset varaukset

6 Ennakkomaksut ja keskener.

Investointivaraukset

D. TOIMEKSIANTOJEN

B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 Lahjoitusrahastojen

erityiskatteet

C. VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus

9

11

6 Ostovelat

1 860

5 960

8 795

7 Muut velat

1 099

1 023

494

524

8 Siirtovelat

4 206

3 341

55 231

53 548

1 Aineet ja tarvikkeet

57

54

2 Keskeneräiset tuotteet

437

470

II Saamiset

VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut:

2 427

5 413

Pitkäaikaiset saamiset

619

756

Omavaraisuusaste %

86,97

88,08

1 Muut saamiset

619

756

Suhteellinen velkaantuneisuus %

13,52

12,5

1 807

4 657

Kertynyt yli-/alijäämä, milj. €

9,00

7,85

1 Myyntisaamiset

374

425

1653,35

1471,29

3 Muut saamiset

694

3566

4 Siirtosaamiset

740

667

III Rahoitusarvopaperit

59

84

1 Osakkeet ja osuudet

59

84

Lyhytaikaiset saamiset

IV Rahat ja pankkisaamiset

2 980

2 773

VASTAAVAA YHTEENSÄ

55 231

53 548

Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija Opiskelijamäärä

5445

5333

keuda vuosikertomus 2011

29

Henkilöstöraportti

Henkilöstön määrä ja rakenne

Henkilöstön rekrytointi

K

Keudassa oli avoinna yhteensä 70 työpaikkaa, joista 52 oli opetushenkilöstön paikkoja. Niihin saatiin yhteensä 656 hakemusta eli 9,4 hakemusta työpaikkaa kohti. Opetushenkilöstön paikkaa kohti oli 10,9 hakijaa. Kaikista hakijoista oli naisia 60,7 % ja miehiä 39,3 %. Valituista oli naisia 33 ja miehiä 26.

untayhtymän koko henkilöstön määrä vuoden 2011 lopussa oli 588 henkilöä, josta opetushenkilöstöä oli 391. Henkilöstön kokonaismäärä oli lisääntynyt 25 henkilöllä ja opetushenkilöstön määrä 17 henkilöllä vuodesta 2010.

Kuntayhtymän vakinaisen henkilöstön määrä on noussut 51 henkilöllä ja määräaikaisen henkilöstön määrä on puolestaan laskenut 26 henkilöllä verrattuna vuoteen 2010.

Keudan henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti kuntayhtymässä pyritään rekrytoimaan henkilöstö vakinaisiin työ- ja virkasuhteisiin. Määräaikaiset työsuhteet tulevat kysymykseen lähinnä sijaisuuksissa ja hanketoiminnassa. Vuonna 2010 Adulta Oy:n konkurssin johdosta Keudaan siirtynyt henkilöstö rekrytoitiin ensin määräaikaisiin työsuhteisiin.

Vuoden 2011 aikana työsuhteita on pyritty vakinaistamaan.

Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli vuonna 2011 kuntayhtymän henkilöstöstä 59 henkilöä (osa-aikaeläkeläiset, osatyökyvyttömyyseläkeläiset sekä muut osa-aikaiset).

Henkilöstön keski-ikä on 48,2 vuotta, kun se oli vuonna 2010 48,3 vuotta ja vuonna 2009 48,8 vuotta. Keski-ikä on lievästi laskussa vuoden 2009 huipun jälkeen. Tarkasteltaessa vuosien 2010 ja 2011 ikäjakaumakäyriä kuvassa 2 voidaan todeta, että vaikka kyseisinä vuosina henkilöstön keski-ikä on hieman laskenut, on ikäjakauman painopiste kuitenkin siirtynyt hieman oikealle. Naisten keski-ikä oli vuonna 2011 47,3 vuotta ja miesten 49,4 vuotta.

Kuntayhtymän henkilöstöstä on 55-vuotiaita tai vanhempia 29 %. Kuntayhtymän henkilöstöstä tulee vaihtumaan eläkkeelle jäämisen kautta seuraavan kymmenen vuoden aikana noin kolmasosa. Tämä asettaa erityisen tarpeen osaamisen siirtämiselle ja rekrytoinnille sekä perehdyttämiselle.

Vuoden 2011 aikana kuntayhtymästä lähti vanhuuseläkkeelle yhteensä 14 henkilöä. Eläkkeelle jää­neiden keski-ikä oli vuonna 2011 64,3 vuotta, kun se oli vuonna 2010 63,6 vuotta. Kuntien eläkevakuutuksen tilasto­jen mukaan kuntatyöntekijät siirtyivät van­huuseläkkeelle vuonna 2011 keskimäärin 63,7 vuoden iässä. Vuoden 2011 lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli 10 yli 65-vuotiasta henkilöä, joista oli naisia 7.

Osa-aikaeläkeläisten määrä kuntayhtymässä oli 21 henkilöä (13 naista ja 8 miestä) ja osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä oli 9 henkilöä (5 naista ja 4 miestä). Osa-aikaeläkeläisistä oli opetushenkilöstöä 16. Osatyökyvyttömyyseläkeläisistä oli opetushenkilöstöä 6. Vuoden 2011 aikana jäi osaaikaeläkkeelle yksi henkilö ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle kaksi henkilöä.

Kuntayhtymän palvelukseen tuli vuonna 2011 32 henkilöä ja palveluksesta lähti 13 henkilöä (muut kuin eläkkeelle lähteneet). Täten tulovaihtuvuus oli 5,4 % ja lähtövaihtuvuus 2,2 %. Lähtövaihtuvuus oli vuonna 2011 samalla tasolla kuin edellisenäkin vuonna.

30

keuda vuosikertomus 2011

Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittäminen ja johtaminen Henkilökunnasta 55,6 % on suorittanut vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon on suorittanut 29,4 % henkilöstöstä. Opetushenkilöstöstä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon on lkm 450 400

374

391

350 300 250 174

200

2010

180

2011

150 100 50

15

17

0 OVTES

KVTES

TS

lkm

467

500 450 400

402

416 346 334

350 300 242 229

250 200

2009 2010 2011

147

150

107

121

100 50 0 Vakituiset

Määräaikaiset

Mies

Nainen

Kuntayhtymän henkilöstön palvelussuhteiden luonnetta kuvaavia tunnuslukuja. OVTES on opetushenkilöstön virkaja työehtosopimus, KVTES on kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus ja TS on kunnallisen teknisen henkilös-tön virka- ja työehtosopimus.

suorittanut 39,4 %.

Opetushenkilöstöstä on 82,9 % suorittanut opettajan pedagogiset opinnot.

Kuntayhtymässä käydään kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelun osana on henkilökohtaisten osaamisen kehittämistarpeiden määrittäminen. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuotettiin itse sekä ostettiin kumppaneilta. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen osalta tehtiin yhteistyötä HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa.

Henkilöstökoulutuspäiviä oli yhteensä 2134 vuonna 2011 eli 3,6 päivää henkilöä kohti. Koulutuspäivistä oli naisten osuus 62,8 % ja miesten 37,2 %.

Syksyn 2011 aikana pidettiin kaksi esimiehille suunnattua kehityskeskustelukoulutusta. Teemoina olivat kehityskeskustelut muutosjohtamisen välineenä ja ryhmäkehityskeskustelut.

Vuonna 2011 alkoi Keudan esimiesvalmennus, jonka tavoitteena on luoda yhteinen toimintamalli esimiestyölle Keudassa ja antaa esimiehille työkaluja esimiestyöhön. Valmennuksessa ovat mukana koulutuspäälliköt, apulaisrehtorit, toimialarehtorit, toimialapäälliköt, rehtorit, oppisopimusjohtaja, talousjohtaja sekä yhtymäpalveluiden esimiehet. Valmennukseen kuuluvat osallistujien 360 asteen arvioinnit ja niihin kuuluvat kehittämisprojektit. Arvioinnit tehtiin syksyn 2011 aikana. 360 asteen arvioinnit tullaan tekemään säännöllisesti esimiehille 2-3 vuoden välein.

Keuda on mukana valtakunnallisen Osaava-ohjelman kehittämishankkeessa, jossa on luotu systemaattinen osaamisen kehittämisen toimintatapa joka sisältää tiimi/yksilötasoiset osaamiskartoitukset ja niiden perusteella laadittavat osaamisen kehittämisen suunnitelmat. Kartoitukset ja suunnitelmat tullaan liittämään osaksi kehityskeskustelukäytäntöä vuoden 2012 aikana.

Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2011 henkilöä kohti 11,2 päivää, kun niitä oli vuonna 2010 8,6 päivää henkilöä kohti.

Muutaman vuoden laskusuunnassa ollut trendi sairauspoissaolopäivien osalta kääntyi nousuun. Kuntayhtymän yksiköiden välillä keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä per henkilö vaihtelee alle viidestä yli kahteenkymmeneen sairauspoissaolopäivään.

Työtapaturmista johtuneita sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2011 0,58 päivää henkilöä kohti. Vuonna 2010 niitä oli 0,47 päivää henkilöä kohti.

Kuntayhtymän aktiivisen välittämisen toimintamalli otetaan käyttöön keväällä 2012. Toimintamallin tavoitteena on sairauspoissaolojen osalta vähentää niiden määrää mahdollisimman aikaisella reagoinnilla henkilön tai työyhteisön työkyvyn heikkenemiseen.

Työhyvinvointijohtamisen selvitys ja toimenpiteet sen perusteella Pohjola Terveys Oy teki Keudalle selvityksen työhyvinvointijohtamisen tilasta keväällä 2010. Työhyvinvoinnin johtamisen arvoketjussa strateginen työhyvinvoinnin johtaminen sekä ylläpito ja kehittäminen ovat vahvimpia, mutta ennakointiin ja työhyvinvoinnin palauttamiseen liittyvät käytännöt vaativat vielä kehitystyötä ja vahvistamista.

Kehittämiskohteiksi nousivat työhyvinvoinnin järjestelmällisempi kehittäminen ja kustannusten ja toimenpiteiden vaikutuksen seuranta. Työterveyshuoltoyhteistyön pitäisi olla yhtenäisempää ja suunnitelmallisempaa, ja siihen tulee kytkeä varhaisen tuen toimintatavat. Myös esimiesten työhyvinvointijohtamisen kehittäminen nousi kehittämiskohteeksi.

lkm 160

149

140

131

140

136

120 94 97

100

Tutkijakoulutusaste 1,0 %

80

66 64

55

st

as t ja

ko u

lu

tu

ke ak ou lu

1 1

ki

Alempi korkeakouluaste 26,2

Yl

em pi

ko r

ko r Al 2011 Opetushlöstö

2010 Muu hlöstö

Keski-aste 21,6 %

e

e

e as t

te ke ako r

ke ak ou lu

as

e st ia Al in

Ke

sk

as us Pe r

19 18

11 14

2010 Opetushlöstö

Ylempi korkeakouluaste 28,4 %

39

4 3

te

0

36

32 30

em pi

20

28 28

Tu t

40

Perusaste 5,3 %

sa

60

Alin korkea aste 17,5

2011 Muu hlöstö

Henkilöstön koulutusaste

keuda vuosikertomus 2011

31

pv 25 20 15

2010 1-3 pv 2010 pv yht

10

2011 1-3 pv 2011 pv yht

5 0 ä W

Jä

Sa

Ke

u

äL

M

l

al

H

SK

O

Si

Jä

a

äS

M

i

K Tu

o

uL

N

Ke

Ke

Si

Ke

a

H

P Tu

Ku

Ai

Henkilöstön sairauspoissaolopäivät henkilöä kohti yksiköittäin vuosina 2010 ja 2011.

Työhyvinvoinnin riskeiksi tunnistettiin Keudan ikäjakauma, jonka mukaan suuri osa työntekijäöistä on siirtymässä lähivuosien aikana eläkkeelle. Erityisesti tulee kiinnittää huomioita heidän jaksamiseensa ja osaamisen järjestelmälliseen jakamiseen. Riskinä vastauksissa näkyivät myös uupumistilanteet, mikäli niitä ei hoideta ennaltaehkäisevästi ja aktiivisen välittämisen mallin mukaisilla toimilla.

Selvityksen tulokset esiteltiin Keudan johtoryhmälle ja tulosten perusteella on käynnistetty useita kehittämistoimenpiteitä. Kehittämistoimenpiteitä ovat: • Syksyllä 2011 on käynnistynyt Keudan esimiesvalmennus, • työterveyshuollon tavoitteita ja järjestämistä koskeva selvitystyö sekä • Keudan työhyvinvointiryhmän perustaminen.

Keudan työhyvinvointiryhmä on syksyn 2011 aikana työstänyt Keudan työhyvinvointisuunnitelman ja Keudan varhaisen tuen mallin. Työhyvinvointisuunnitelma ja varhaisen tuen malli julkaistaan keväällä 2012.

Keväällä 2011 Keudan yhtymäpalveluiden koko henkilöstölle järjestettiin Minun työyhteisöni ‑valmennusiltapäivät, joissa työyhteisön henkilöstö pohti työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksia oman yksikön näkökulmasta. Valmennuksissa nousi esiin suurena vahvuutena ihmisten muodostaman yhteisön antama voima ja innostus työhön. Kehittämiskohteiksi nousivat esimiehen läsnäolo ja palautteen antaminen eli vuorovaikutuksen parantaminen esimiehen ja työntekijöiden välillä. Keudan ruokapalveluiden esimiehet osallistuivat Minun työyhteisöni -valmennusten jälkeen esimiehille suunnattuun valmennuspäivään, jossa käsiteltiin koko henkilöstön valmennuspäivässä sekä mm. kehityskeskusteluissa esiin nousseita asioita.

Keudan työhyvinvointiryhmä on työstänyt kuntayhtymän työhyvinvointisuunnitelmaa, jossa linjataan kuntayhtymän strategisen työhyvinvoinnin kehittämisen linjaukset strategiakaudelle toimenpidesuunnitelmineen. Työhyvinvointisuunnitelma kuluvalle strategiakaudelle julkaistaan keväällä 2012.

32

keuda vuosikertomus 2011

Tasa-arvotilanne Kuntayhtymässä on ollut voimassa vuodesta 2005 alkaen henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen tasa-arvosuunnitelma. Opiskelijoita koskeva tasa-arvo ja yhdenvertaisuus -suunnitelma on hyväksytty vuonna 2010.

Kuntayhtymän tilinpäätöksessä raportoidaan vuosittain tasa-arvotilanteesta. Raportoitavat asiat ovat hallintoelinten kokoonpano, opiskelemaan pyrkineet ja hyväksytyt sekä tutkinnon suorittaneet, henkilöstökoulutukseen osallistuneet, perhepoliittisia oikeuksia käyttäneet ja virkoihin ja tehtäviin hakeneet, nimitetyt ja työsuhteeseen otetut.

Keudan työsuojelutoimikunta seuraa tasa-arvosuunnitelman toteutumista.

Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on edistää tasaarvon toteutumista Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä. Tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluyhteisössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Syrjinnän kielto sisältyy Suomen perustuslain 6 §:ään.

Tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) velvoittaa työnantajaa estämään sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantamaan naisten asemaa erityisesti työelämässä.

Hallintoelinten kokoonpano Yhtymävaltuustossa on yhteensä 9 naisvaltuutettua eli 42,9 % jäsenistä, miehiä valtuutetuista on 12 eli 57,1 %.

Yhtymähallituksen jäsenistä miehiä on 5 eli 55,6 % ja naisia 4 eli 44,4 %. Tarkastuslautakunnan jäsenistä naisia on 1 ja miehiä 2.

Opiskelemaan pyrkineet, hyväksytyt sekä tutkinnon suorittaneet Vuonna 2011 yhteisvalinnassa Keudaan haki opiskelemaan yhteensä 8229 henkilöä, joista 54,3 % oli miehiä ja 45,7 prosenttia naisia. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 8099 hakijaa, joista 53,7 % miehiä ja 46,3 % naisia. Vuoden 2011 aikana Keudan oppilaitoksissa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 1071 opiskelijaa, heistä naisia oli 47,8 prosenttia ja miehiä 52,2 %. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat: valmistuneita opiskelijoita 991, heistä 47,9 % oli naisia ja 52,1 % miehiä.

Perhepoliittisia oikeuksia käyttäneet Äitiysvapaita oli vuonna 2011 yhteensä 207 päivää (vuonna 2010 288 päivää). Vanhempain- tai isyysvapaata käytettiin yhteensä 438 päivää, josta naisten osuus oli 69,4 % ja miesten 30,6 %. Vuonna 2010 vanhempain- tai isyysvapaata käytettiin 599 päivää, josta naisten osuus oli 68,4 % ja miesten 31,6 %. Hoitovapaata, osittaista hoitovapaata tai tilapäisiä hoitovapaita käytettiin 2402 päivää josta naisten osuus oli 89 % ja miesten osuus 11 %.

lkm

20

20

19

18 16

14

14

14

13

12 10 8 6

6

5

4 2

1

2

2 2 1

0 2009

2010

000 2011

ennuste ennuste ennuste ennuste

2012

2013

2014

2015

määräaik. kuntoutustuki vanhuuseläkkeelle työkyvyttömyyseläkkeelle tapaturmaeläkkeelle varhennetulle vanhuuseläkkeelle

Kuntayhtymästä eläkkeelle jääneiden henkilöiden lukumäärät vuosina 2009-2011 ja ennuste vuosille 2012-2015.

140 120

Henkilöstön lukumäärä

100 2010 nainen

80

2010 mies

60

2010 yht.

40

2011 mies

2011 nainen

2011 yht.

20 0 alle 20 20 24 25- 29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 yli 70 v Kuntayhtymän henkilöstön ikäjakauma vuosina 2010 ja 2011.

keuda vuosikertomus 2011

33

Kilpailutoiminta Keuda - Työelämän taitaja SAKUstars 2012 - Rauhaa ja rakkautta

K

euda oli jälleen vuonna 2011 yksi valtakunnan aktiivisimmista koulutuksenjärjestäjistä kilpailutoiminnan saralla. Huhtikuisissa Joensuussa järjestetyissä SAKUstars 2011 kilpailuissa kilpaili ennätyksellinen 110 opiskelijan joukkue. Ennakkotyösarjoihin osallistui 56 kilpailijaa. 14 opiskelijaa osallistui sekä ennakko- että livesarjoihin.

Joukkueen poikkeuksellisen suurta kokoa selittää osaltaan se, että monet opiskelijat olivat samalla tutustumassa kisajärjestelyihin kotikisoja, SAKUstars 2012 –tapahtumaa silmällä pitäen. Keuda oli SAKUstarsin menestynein oppilaitos saalistaen yhteensä viisi kultaa, kuusi hopeaa ja neljä pronssia.

34

keuda vuosikertomus 2011

Taitaja semifinaaleihin osallistui 69 opiskelijaa, joista 13 saavutti paikan huhtikuiseen, Kuopiossa järjestettyyn Taitaja 2011 finaaliin. Finalisteista neljä palasi takaisin mitali kaulassaan: Kultamitalin saavutti Juho Ekegren lajissa ravintolakokki ja hopeaa saalisti Jere Lilja lajinaan autonasennus . Pronssille ylsivät Ismo Pusula lajina elektroniikka, sekä Susanna Laitala, kondiittori.

Lokakuussa 2011 järjestettiin World Skills -ammattitaitokilpailut, kisakaupunkina Lontoo. Suomesta kisoihin osallistui 46 kilpailijan joukkue. Keudasta mukana oli kilpailjana Jenniina Tiikkainen (kukkasidonta), sekä experttinä Raimo Aatsinki (talonrakennus).

Keudan hallinto 2009–2012

Yhtymävaltuusto 2009 - 2012 Varsinainen jäsen

Varajäsen

Yhtymähallitus 2009 -2012 Varsinainen jäsen

Pertti Enovaara Järvenpää Kerava (vpj.)

Auranen Matti Lindgren Kaj Niskanen Paula Kolmonen Milja Petri Graeffe Uljas Lauri Kostamo Kari Järvenpää Zilliacus Tia Rantala Laura

Varajäsen Eva Kuntsi Sipoo Leena Peltosaari Järvenpää

Ari Heikkinen Pekka Kauhanen Kerava Kerava Kerava Kiviranta Hannu Terrihauta Voitto Malmgren Heidi Seppänen Ritva Antton Hägglund Tuula Tanner Suni Osmo Janhunen Raija Mäntsälä Pornainen Tenhunen Tuomo Larmo Seppo Mäntsälä Hägglund Antton Kalenius Christina Kanerva Hans

Jussila Aira Niinimäki Markku Norrback Elina

Hans Kanerva Mäntsälä (pj.)

Marjaana Manninen Mäntsälä

Anna Melgin Eero Seppänen Sipoo Sipoo

Nurmijärvi Maija-Liisa Pyykkönen Raija Tikkanen Flinck Jari Pihko Jukka Jaspa Marjo Ruusuvirta Hilkka Järvenpää Sipoo Siitonen Minnamari Rantanen Liisa Kaija Tuuri Paavo Leino Järvenpää Mäntsälä Pornainen Soile Haukkaluoma Osmo Suni Nurmi Jaakko Saarinen Maria Kerava Kerava Sipoo Salo Juha Saajoranta Rami Työntekijöiden edustajat Vuohelainen Merja Kuntsi Eva Jouko Hirn JUKO 31.7.2011 asti Eija Heikkilä JUKO Tuusula Eira Storm JHL Järvinen Aarno Kovanen Joni Maarit Koivulammi Jyty Kinnunen Kari Leppiaho Kari

Kuusjärvi Raili Soosalu Merja Helasvuo Anni Laine-Ylijoki-Laakso Tia Opiskelijoiden edustaja Anni Suvisuo

Yhtymävaltuuston puheenjohtajat

Aarno Järvinen, Tuusula puheenjohtaja Jari Flinck, Nurmijärvi I varapuheenjohtaja Kari Kinnunen, Tuusula II varapuheenjohtaja

Tarkastuslautakunta Varsinainen jäsen

Varajäsen

Salo Juha (pj.) Saajoranta Rami Tenhunen Tuomo (vpj.) Larmo Seppo Viitanen Kirsi Makkonen Katri

Muut osallistujat Hannu Heikkilä Hannu Laurila

1.8.2011 alkaen

kuntayhtymän johtaja talousjohtaja

Ammattiosaamisen toimikunta

Marjo Jaspa Kiitosimeon Oy Elisa Koivuluoma Keravan kaupunki Seppo Oksa 4sumPartners Tuomo Paukkunen Metallityöväen Liitto ry Pekka Aittoniemi Keuda Kerava Kaija Arpiainen Keuda Mäntsälä Henna Hyytiä Keuda Nurmijärvi Aki Lehtinen Keuda Mäntsälä Päivi Lindstedt Keuda Kerava Anna-Maria Vaajoensuu Keuda Järvenpää keuda vuosikertomus 2011

35

Ammatilliset neuvottelukunnat AV-ala Kuvallinen ilmaisu

Tero Simonen TV10 Maija Helasvuo Jape Kantola Film&Cartoon Finland Jari Koskinen A-head Network Oy Mikko Puuronen TV10 Marke Naski-Multanen Tuusulan kunta Juha Hämäläinen YLE Hanna Weselius Kai Hannulabacka Keuda Järvenpää Marko Aaltonen Keuda Tuusula Jarno Rinnekangas Keuda Nurmijärvi Pekka Jokinen Keuda Tuusula Jukka Kinanen Keuda Tuusula

Autoala Tuukka Tuominen Mäkelän autotalot Liikeala

Markus Huuskonen Järvenpään Auto-Arita Oy Kari Kuosmanen Rautakesko Oy Petri Hankiola Autotalo Laakkonen Oy, Kerava Liisa Nikkilä Vantaan kaupunginkirjasto Michael Andersson Delta Trucks Oy, Espoo Seppo Oksa 4sumPartners Tarmo Tiikkainen Korsisaari-yhtiöt Oy, Nurmijärvi Kirsi Väänänen Intersport Järvenpää Kari Virolainen Car-Pojat Oy Michael Schafranek Keuda Kerava Ari Vähämöttönen Järvenpään Auto-Arita Oy jari Haapala Keuda Kerava Matti Veikkanen Klaukkalan Diesel Oy Aino Heikkinen Keuda Kerava Jouko Hirn Keuda Mäntsälä Tiina Laaksonen Keuda Kerava Olavi Aalto Keuda Järvenpää Anu Lappalainen Keuda Kerava Petri Honkala Keuda Nurmijärvi Eija Lumme Keuda Kerava Eero Karvinen Keuda Kerava Outi Stenholm Keuda Kerava Pekka Päivinen Invalidiliiton Leena Suurla Keuda Kerava Järvenpään koulutuskeskus Teija Tuomi Keuda Kerava Pentti Stenholm Keuda Järvenpää

Logistiikka-ala Elektroniikka Raimo Stenvall Stenvall-Yhtiöt Arto Purmola AW-Store Oy Ossi Huttunen Datakeskus Järvenpää Timo Toivanen GE Healthgare Hannu Kuosmanen Oy Sinebrychoff Ab Jarkko Mahkonen Reimax Gabels Oy Jani Kilpeläinen Tuko-Logistics Oy Eeo Liuska Keuda Kerava Eero Karvinen Keuda Kerava Heimo Merilehto Keuda Nurmijärvi Sauli Lehtinen Keuda Kerava Ari Moisio Keuda Järvenpää

Talotekniikka-ala Kauneudenhoitoala Mikko Virkkunen Tekmanni Oy Helena Karling Salonki Helena Karling, Kerava Pasi Kolehmainen Putkityö Kolehmainen Oy Pirjo Lilja Hyrylän hiusshop, Tuusula Jukka Leppäaho AMPLIT Oy Mirva Pietikäinen Kauneuskeskus Midas Tuomo Selenius Invalidiliiton Järvenpään Tiina Tamminen Studio Waude, Kerava koulutuskeskus Isa Tolmunen Prima-Hius, Järvenpää Pekka Aittoniemi Keuda Kerava Tuire Vainio Marielina kauneuskeskus Arto Mäkkinen Keuda Kerava Kaisa Aho Keuda Tuusula Jarno Silen Keuda Kerava Tiia Hursti Keuda Tuusula Raimo Tuononen Keuda Kerava Anu Raudasoja Keuda Tuusula

Maatalousala Kemian ala Erkki Holma

Katja Somby Tikkurila Oy Minna Laiho Ari Kemppainen Oy Sinebrychoff Ab Martti Mäkelä MTK-Uusimaa Tuula Hauta-aho Yliopiston apteekki Simo Sorsa ProAgria Uusimaa ry Leila Frondelius Keuda KeravA Martti Palojärvi Mari Kuusela Keuda Kerava Helena Rautala Helsingin yliopisto/ Maire Vartiainen Keuda Kerava Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Kaija Arpiainen Keuda Mäntsälä

36

keuda vuosikertomus 2011

Ammatilliset neuvottelukunnat Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sirpa Bäkström Elisa Koivuluoma Suvi Huotari Jouni Ojala Anne Holma-Lehtinen Anna-Maria Vaajoensuu Anne Larkovuo Maija Helin Tuula Kitti Senja Laakso

Uudenmaan Herkku Oy Kerava kaupunki Nurmijärven kunta Next Hotels Rivoli Krapihovi Oy Keuda Järvenpää Keuda Järvenpää Keuda Kerava Keuda Mäntsälä Keuda Nurmijärvi

Metalliala

Lasse Aho ITAM Kaluste Oy Seppo Masalin Metso Paper Oy Petri Huhti Steris Oy Raimo Palkia Marijot Oy Matti Ruokolainen Steris Oy Jarmo Piipponen Palodex Oy Tuomo Paukkunen Metallityöväen Liitto ry Pekka Yli-Viikari Keuda Järvenpää Juha Marttiin Keuda Kerava Rauno Jokinen Keuda Aikuiskoulutus Aki Mikkonen Invalidiliiton Järvenpään

koulutuskeskus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaus

Lea Laine Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Merja Winha-Järvinen Nurmijärven kunta Eija Ahola Vantaan kaupunki Sami Paananen Tuusulan kunta Jari Päkkilä Keravan kaupunki Jari Ahola Järvenpään kaupunki Susan Sundström-Varjola Keuda Tuusula Juha-Petri Niiranen Keuda Tuusula Kaisa Aho Keuda Tuusula

Rakennusklusterin (rakennus-, puu- ja pintakäsittelualat) Rakennusala

Eero Lahtinen Oy Alfred A. Palmgren Ab Marit Laurinkoski Matti Eklund Oy Hannu Heino NCC Jari Renlund Skanska Manu Kivisaari SRV Ahti Niskanen RT, Talonrakennusjaosto, Uudenmaan aluetoimisto Juha Nousiainen Rakennustoimisto Nousiainen Oy Tapio Makkonen Keski-Uudenmaan

työ- ja elinkeinokeskus Raimo Aatsinki Keuda Mäntsälä Esa Perho Keuda Nurmijärvi Pentti Setälä Keuda Järvenpää

Puuala

Yrjö Lindberg Mikko Kärkkäinen Seppo Mälkiä Olli Niemelä

Puuteos Lindberg Ky Muotoilutoim. TUNTO Muotoilutoim. TUNTO Keuda Järvenpää

Pintakäsittelyala

Kari Koivunurmi Rakennusliitto, Uudenmaan aluetoimisto Risto Majaranta Maalaamo Hietanen Asko Kyyhkynen AK-pintakäsittely Harri Sainio Keuda Järvenpää

Puutarha-ala

Tuula Hynninen Sari Ruusunen-Jussila Pekka Leskinen Katri Väyrynen Matti Kanervo Eija Jakobsson Kaija Arpiainen Risto Kononen Päivi Pettinen Paula Niemelä Teija Tengvall Tarja Turkulainen

Tmi Frau Pieni Kukkatupa Oy Viherympäristöliitto ry Järvenpään kaupunki Kanervon puutarha Husulan puutarha ky Keuda Mäntsälä Keuda Mäntsälä Keuda Mäntsälä Keuda Mäntsälä Keuda Mäntsälä Keuda Mäntsälä

Sosiaali- ja terveysala Ismo Airinen Katriina Jormanainen Johanna Jahnukainen Hannele Karvonen Anneli Rautiainen Helena Palola Kaisa Aho Anne Hosio-Paloposki

Ridasjärven päihdekeskus UEP Nurmijärven kunta Tuusulan kunta Keravan kaupunki Tuusulan kunta Keuda Tuusula Keuda Tuusula

Sähkö- ja automaatiotekniikka

Jorma Raejärvi Sähkötalo Oy Marko Lappi Metso Paper Oy Timo Kaikko Järvenpään sähköalantyöntekijät ry osasto 100 Martti Havukainen Järvenpään sähköalantyöntekijät ry osasto 1000 Markku Saha Etelä-Suomen Energia Oy Jukka Väyrynen Keuda Nurmijärvi Toivo Salin Keuda Mäntsälä Heikki Koljonen Keuda Aikuiskoulutus

Vaatetusala

Virva Siitonen Marja Väisänen Sari Hörkkö Else-Maj Mannerheimo Päivi Korhonen Riitta Niemi Aira Sahakangas Anne Seppä-Murto Kaija Vänni

Grunstein Oy Korjausompelimo Piilo-ommel Ompelimo Mannerheimo Keuda Järvenpää Keuda Järvenpää Keuda Järvenpää Keuda Järvenpää Keuda Järvenpää keuda vuosikertomus 2011

37

Keudan organisaatio 31.12.2011 saakka

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat: Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo jaTuusula.

Alla olevassa organisaatiokaaviossa on esitetty kuntayhtymän toimielimet sekä jako tulosalueisiin. Tulosalueita ovat Yleishallinto, Yhtymäpalvelut, Keuda Järvenpää, Keuda Kerava, Keuda Mäntsälä, Keuda Nurmijärvi ja Keuda Tuusula sekä Oppisopimuskeskus sekä Keuda Aikuiskoulutus. Edellä mainituille tulosalueille yhtymävaltuusto on asettanut sitovan tulostavoitteen.

Yhtymävaltuusto

Tarkastuslautakunta Yhtymähallitus

Yleishallinto

Ammattiosaamisen toimikunta

Yhtymäpalvelut

Toimisto-, tietohallinto-, ruokaja kiinteistöpalvelut

Keuda Järvenpää Sibeliuksenväylä 55 Wärtsilänkatu 7

Keuda Kerava

Keskikatu 3 a Sarviniitynkatu 9 Sipoon Enter Yritys- ja koulutuspalvelut

Keuda Tuusula

Pekka Halosen akatemia Kirkkotie 31

Oppisopimuskeskus

Keuda Nurmijärvi

Keuda Mäntsälä Lukkarinpolku 2 Saaren kartano

Keuda Aikuiskoulutus Sibeliuksenväylä 55 Wärtsilänkatu 63 Uutiskatu 2, Helsinki

Tilivelvolliset on määritelty kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjeessa (15.12.2009 § 117). Sen mukaan tilivelvollisia ovat: kuntayhtymän hallitus, kuntayhtymän johtaja, talousjohtaja, rehtorit ja oppisopimusjohtaja.

38

keuda vuosikertomus 2011

Yhteystiedot Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Sibeliuksenväylä 55 A 04400 Järvenpää

Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto Uutiskatu 2 00240 Helsinki Sibeliuksenväylä 55 B 04400 Järvenpää Wärtsilänkatu 7 04400 Järvenpää Wärtsilänkatu 61 ja 63 04440 Järvenpää Keskikatu 3 a 04200 Kerava

Mäntsälä

Sarviniitynkatu 9 04200 Kerava Lukkarinpolku 2 04600 Mäntsälä

Järvenpää

Lopentie 20 01860 Perttula Paroninkuja 20 04920 Saarentaus Iso Kylätie 14 04130 Sipoo Kansanopistontie 60 04380 Tuusula

Pornainen Nurmijärvi

Kerava Tuusula Sipoo

Kirkkotie 31 04310 Tuusula

Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5 04250 Kerava

keuda vuosikertomus 2011

39

Ulkoasu Hanna-Sisko Onnela Paino M&P Paino, 2012