Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtym채
Vuosikertomus 2011
Keudan strategia Visio 2020 Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa kansainvälistä ammatillista huippuosaamista.
Arvot • • • •
Arvostamme ammattitaitoa Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen Toimimme vastuullisesti Uudistumme yhteistyössä
Toiminta-ajatus Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, veto-voimaisia ja työelämä-lähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja.
Strategiset päämäärät 2011-2015 •
Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta
•
Rakennamme vetovoimaista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja
•
Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä
•
Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa
•
Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa
•
Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset
Missio Keuda - työelämän taitaja Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä.
Hyväksytty yhtymävaltuuston kokouksessa 17.5.2011.
2
keuda vuosikertomus 2011
Sisällys Kuntayhtymän johtajan katsaus
4
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2011
6
Tulosalueet Keuda Järvenpää 8 Keuda Kerava 10 Keuda Mäntsälä 12 Keuda Nurmijärvi 14 Keuda Tuusula 16 Oppisopimuskeskus 18 Keuda Aikuiskoulutus 20 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus
22
Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase
28
Henkilöstöraportti 30 Kilpailutoiminta 34 Keudan hallinto 2009–2012 35 Ammatilliset neuvottelukunnat 36 Keudan organisaatio 31.12.2011 saakka
38
Yhteystiedot 39
keuda vuosikertomus 2011
3
Kuntayhtymän johtajan katsaus
K
untayhtymän laaja pääosin vuonna 2010 tehty strategiatyö viimeisteltiin vuoden alkupuolella. Yhtymävaltuusto hyväksyi strategian kokouksessaan 17.5.2011. Uusi kehittämisstrategia paneutuu erityisesti kasvavan Keudan nuorisoasteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen välisiin järjestelyihin, ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuloksellisuuteen, vaikuttavuuteen ja optimaaliseen toteuttamiseen Keski-Uudellamaalla, opiskelijahuoltoon, yhteistyön alueelliseen vahvistamiseen ja henkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Suorana jatkona strategiatyölle alkoi kuntayhtymän organisaation uudistamisen suunnittelu. Sitä ennakoiden oli opettajajärjestön kanssa pitkään neuvoteltu aikuiskoulutuksen opettajien siirtymisestä OVTES:n E-osioon ja kokonaispalkkaan. Tästä päästiin keväällä sopimukseen ja siirtyminen tapahtui 1.8.2011. Peruslähtökohtana uudessa organisaatiossa on se, että nuorten ammatillinen koulutus tapahtuu Keudan ammattiopistossa ja aikuisten koulutus Keudan aikuisopistossa. Vanhat paikkakuntakohtaiset ammattiopistot jäivät siten vuoden 2012 alussa historiaan. Oppisopimuskeskus siirtyi osaksi konsernipalveluita. Johtamisjärjestelyt uudistuivat merkittävästi. Vanhan hallintosäännön tilalle hyväksyttiin uusi hallintosääntö ja hallintosäännössä aikaisemmin olleet hallituksen virkamiehille delegoimat tehtävät ja toimenkuvat siirrettiin uuteen Keudan toimintasääntöön. Organisaation uudistus vuoden 2012 alusta mahdollisti muutoksia noin 30 henkilön työtehtäviin. Päätökset henkilöstön sisäisistä nimityksistä tehtiin marraskuun loppuun mennessä. Kertomusvuoden kuntayhtymä toimi vielä vanhalla organisaatiolla valmistautuen kuitenkin uuden tulemiseen. Opiskelijoiden opiskelun ja koulutyön kannalta muutos pyrittiin viemään läpi siten, että siitä ei aiheutunut opiskelijoille ongelmia.
Opiskelijat Keudan ammatilliseen peruskoulutukseen yhteishaussa ensisijaisesti hakeneiden määrä oli 2071. Se oli korkeampi kuin koskaan ennen. Hakijamäärän nousu on kuitenkin tasaantunut johtuen siitäkin, että kuntayhtymän jäsenkuntien yhteenlaskettu 16-vuotiaiden ikäluokka pieneni edellisvuodesta noin 200:lla. Keudaan oli silti 1,6 hakijaa aloituspaikkaa kohti. Mainittakoon, että saman alueen lukioihin oli yhteensä 0,9 hakijaa aloituspaikkaa kohti. Keudan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä oli 4 250 opiskelijaa. Oppisopimuskoulutuksen keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä oli 1 194. Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen määrä oli 261 opiskelijatyövuotta. Työvoimapoliittiseen koulutukseen panostettiin aikaisempaa enemmän. Kansanopistokoulutus jatkui entisellään. Keudan jäsenkuntien asukasmäärä oli vuoden 2011 lopussa 195 319 henkeä. 16-vuotiaiden ikäluokka alueella oli noin 2800. Koulutusaloistamme ylivoimaisesti suurin on tekniikan ja
4
keuda vuosikertomus 2011
liikenteen ala. Seuraavaksi suurin on matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Ammattistartti - ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus on tarkoitettu niille peruskoulun päättäneille oppilaille, jotka eivät vielä ole ratkaisseet ammatinvalintaansa tai joilla muista syistä ei ole riittäviä valmiuksia osallistua jatko-opintoihin heti peruskoulun jälkeen. Järjestämme myös kuntouttavaa ja valmentavaa koulutusta, maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta ja toteutamme vuosittain kaksi talouskouluryhmää. Valmistavissa koulutuksissa oli toimintavuonna yhteensä 125 vuosiopiskelijaa. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien uudistamisprosessi on laaja kokonaisuus ja se on loppusuoralla. Ammattiosaamisen toimikuntamme on vuoden aikana keskittynyt käsittelemään Keudan opetussuunnitelmien osana olevia suunnitelmia ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Opiskelijoistamme tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea n. 12 %. Paransimme erityisopetuksen ja ohjauksen käytäntöjä kehittämällä erityisopetuksen vastuuopettajien toimenkuvaa ja kouluttamalla ryhmänohjaajia. Opiskelijoidemme osallistuminen kansainväliseen vaihtoon on jatkuvasti lisääntynyt. Vuonna 2011 lähti kansainväliselle työssäoppimisjaksolle 176 opiskelijaa ja Keudassa oli suorittamassa vastaavaa jaksoa 76 opiskelijaa. Keudan oppilaskunta Kuoman toiminta on kehittynyt ja vakiintunut. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää Keudan toimipisteiden oppilaskuntien yhteistyötä ja toimia niiden edustajana, valvoa ja toteuttaa ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain toteutumista Keudassa, edustaa opiskelijakuntaa eri toimielimissä ja yhteistyöryhmissä sekä tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja ammattiopistoa koskevissa asioissa. Yhtymähallituksen kokouksissa on oppilaskunnan edustaja läsnäolo- ja puheoikeudella. Opiskelijaintramme Keudakermit toimii erinomaisesti opiskelijoiden viestintäkanavana. Se on wikipohjainen ja siihen pääsee vapaasti Keudan internet-sivuilta.
Menestyminen opinnoissa ja ammattitaitokilpailuissa Olemme opetus- ja kulttuuriministeriön tulosrahoituksen mittareiden mukaan toimineet Eteläisen Suomen suurista koulutuksen järjestäjistä parhaiten. Saamamme tulosrahoituksen määrä vuonna 2011 oli 1 372 000 euroa ja vuonna 2012 se on 1 645 000 euroa. Merkitsevin tekijä on koulutuksen vaikuttavuus, johon kuuluu työllistyminen, koulutuksen läpäisyaste, negatiivisten keskeyttämisten määrä ja jatkoopintoihin hakeutuneiden määrä. Myös opettajien kelpoisuus ja henkilökunnan kehittämiseen käytetyt panokset vaikuttavat tulokseen. Opiskelijamme menestyivät hyvin Taitaja 2011 kilpailuissa Kuopiossa ja SakuStars 2011 kilpailuissa Joensuussa. Taitajasemifinaaleihin osallistui 72 opiskelijaamme kun koko osallistujamäärä oli 1600. Keudasta pääsi Taitajafinaaliin
tänä vuonna 13 kilpailijaa. Keudan edustajat saavuttivat upeasti 4 mitalia taitaja 2011 kilpailuista: kultaa Juho Ekegrenille (ravintolakokki), hopeaa Jere Liljalle (autonasennus), pronssia Susanna Laitalalle (kondiittori) ja Ismo Pusulalle (elektroniikka). SakuStars kisoissa Seinäjoella oli 71 kilpailijaa Keudasta. Lisäksi opiskelijamme lähettivät runsaasti kilpailutöitä ennakkosarjoihin. Opiskelijamme voittivat seuraavat sarjat: Jari Nupponen Digikuvataidetta päivässä, Keudattaret Lausunta – ryhmäesitykset, Ilse Tuonimaa & Tino Valo Sanaimprovisaatio, Kirsi Lustig & Maria Ruotsalainen Tietokonegrafiikka (ennakkotyösarja), Jalmari Lindberg Yksinlaulu – kevyt musiikki. Lisäksi saimme 6 hopeasijaa, 5 pronssisijaa ja 6 kunniamainintaa. Otimme vastaan viestikapulan omien kotikisojemme SakuStars 2012 kisojen järjestämiseksi Järvenpäässä. Kilpailuissa oli mukana ennätysmäärä eli noin 90 Keudan opiskelijaa. Osa heistä oli samalla hakemassa oppia omien kisojen järjestelyjä varten.
Henkilöstö ja talous Vakinaisen henkilöstömme määrä oli vuoden lopussa 588 ja se kasvoi vuoden aikana 25 työntekijällä. Eläkkeelle siirtyi 14 henkilöä ja13 vaihtoi muulle työantajalle. Olemme panostaneet henkilöstön kouluttamiseen ja osaamisen lisäämiseen kehittämishankkeiden avulla ja solmimalla koulutusyhteistyösopimuksia. Keudan intrassa onkin jatkuvasti tarjolla mittava määrä henkilöstökoulutusta. Kuntayhtymän toimintatuotot olivat 53,1 miljoonaa euroa ja vuosikate 4,9 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän toimintaa on hoidettu perussopimuksen mukaisesti. Sopimuksen mukaan oman tulorahoituksen on riitettävä myös investointimenojen katteeksi ilman omistajakuntien erillistä tukea. Kiinteistöihin ja opetuskalustoon on voitu panostaa siten, että ne ovat kunnossa ja mahdollistavat ajanmukaisen ja laadukkaan opetuksen. Koulutustoimintamme volyymin kasvu sekä opetustoiminnan ja tietojärjestelmiemme kehittäminen on mahdollistanut sen, että käyttökustannukset opiskelijaa kohti eivät ole nousseet. Rakennusinvestointien määrä on ollut kuntayhtymän historian suurin. Tuusulan kirkkotien laajennusinvestointi valmistuu kevään 2012 aikana. Nurmijärven laajennusinvestointi lähihoitajakoulutusta varten pääsi hyvään vauhtiin. Järvenpään Wärtsilänkadulla aloitettiin erityisesti tekniikan koulutuksen tarpeisiin suuri laajennus, joka valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä.
koulutuksen vuoksi sekä rekrytoinnit ovat myös työllistäneet. Olemme tehneet Keudan omistajakuntien kanssa jatkuvaa yhteistyötä koulutustarpeiden, koko ikäluokan kouluttamisen ja koulutuksen kehittämisen suhteen. Kuntayhtymän johtaja on osallistunut Kuuma-sivistysjohtajien kokouksiin. Alueen toisen asteen rehtorit ovat kehittäneet kokoontumisissaan yhteistyötä. Kuuman omistajapoliittisessa tilaisuudessa on käyty läpi yhteisiä asioita. Uudenmaan YES-keskuksen alueellinen toiminta alkoi Keudan hallinnoimana ja pohjaa luotiin erityisesti vuoden 2012 toiminnalle. Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Aarno Järvinen Tuusulasta ja hallituksen puheenjohtajana Hans Kanerva Mäntsälästä. Keudan hallinnossa on asiantunteva ryhmä elinkeinoelämän, koulutuksen, kunnallishallinnon sekä myös opiskelijan ja opettajan näkökulman osaavia jäseniä. Yhtymävaltuustolla ja –hallituksella on erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa kuntayhtymän perussopimuksessa edellytettyä tehtävää eli järjestää jäsenkuntiensa asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta tarpeellista ammatillista koulutusta sekä toteuttaa alueellista elinkeinoelämän kehitystyötä. Talouselämän taantumassa ammatillisen koulutuksen tehtävä on entistä vastuullisempi ja kaikki osaaminen on tarpeen. Myös taloudelliset haasteet ovat tavallista suurempia. Toimintavuoden aikana yhtymähallitus piti 11 kokousta ja käsitteli 95 pykälää. Yhtymävaltuustolla oli kolme kokousta. Kuntayhtymä on nimennyt 18 ammatillista neuvottelukuntaa, joissa on edustettuina yli 100 elinkeinoelämän edustajaa. Neuvottelukunnat ovat auttaneet meitä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä, koulutustarpeen määrittelyssä ja koulutuksen markkinoinnissa. Esitän parhaimmat kiitokset opiskelijoille, henkilökunnalle, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille rakentavasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä.
Hannu Heikkilä Kuntayhtymän johtaja
Keudan strategiatyö ja hallinto Yhtymähallituksen työtä on hallinnut yhtymästrategian valmiiksi saaminen ja hyväksymisprosessi sekä uuden organisaation 2012 valmisteluun liittyvä päätöksenteko. Tietenkin mittavat rakennusinvestoinnit ovat vaatineet yhtymähallituksen päätöksentekoa sekä osallistumista monen rakennustoimikunnan toimintaan. Päätökset seuraavan vuoden aloituspaikoista, tarkka talousasioihin kantaa ottaminen erityisesti kasvavan aikuiskeuda vuosikertomus 2011
5
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2011
K
untayhtymän mittaristo muodostuu strategia- ja tulosmittareista sekä määrämittareista. Oleellinen osa toiminnan arviointia on BSC:n pohjalta laaditut tuloskortit. Tuloskorteissa kuntayhtymän strategisia päämääriä on tarkasteltu seuraavien neljän näkökulman läpi: yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus, henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi, prosessit ja rakenteet sekä resurssit ja talous. Talousarviossa määriteltiin Keudan mittareiden tavoitetasot ja sallitut vaihteluvälit vuodelle 2011 seuraavasti:
Mittari
Tavoitearvo
Läpäisymittari
Sallittu vaihteluväli
64,0 %
56,0 % - 72,0 %
5,6 %
3,6 % -7,6 %
3,3
3,1–3,5
Keskeyttämismittari Opiskelijapalautteen ka. Työttömyysmittari
8-20 %
Opettajien kelpoisuus
81,0 %
76,0 % -86,0 %
1,1
0,8-1,4
9,6 %
9,1 % -10,1 %
Vetovoimamittari Jatko-opiskelumittari
Vaihteluvälin merkitys on siinä, että mikäli yksikkö asettaa tavoitteensa alle sallitun vaihteluvälin, on se siltä osin pois tulospalkkiojärjestelmästä. Mikäli yksikkö asettaa tavoitteensa korkeammaksi kuin vaihteluväli ja ei sitä saavuta, on tulospalkkio kuitenkin mahdollinen, mikäli yksikkö kuitenkin ylittää koko Keudan tavoitearvon. Tulospalkkiojärjestelmässä mukana olevat mittarit ovat seuraavat: työttömyysmittari (%), jatko-opiskelumittari (%), opiskelijapalautteen keskiarvo, läpäisymittari (%) ja keskeyttämismittari (%). Osa tuloskortilla olevista mittareista ovat samoja, joita sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen tuloksellisuusrahoitusmalliin. Valtakunnallista tuloksellisuusrahoitusmallia on vuoden 2011 alusta muutettu siten, että suurin osa tiedoista tulee suoraan tilastokeskuksen henkilöpohjaisesta aineistosta. Mittaaminen on jälkijättöistä, sillä esimerkiksi tulosrahoitus vuodelle 2011 määräytyi sen perusteella, mitä opiskelijajoukolle 20.9.2005 kuuluu vuoden 2008 lopussa. Tästä syystä kuntayhtymän tuloskortin mittaritiedot kerätään pääosin erikseen omaa seurantaa varten. Kaikki mittareista eivät kuvaa tilinpäätöshetken tilannetta, vaan ovat talousarviovuoden jonkun muun ajankohdan tilanne kuten esimerkiksi opiskelijapalaute, joka kerätään aina keväisin. Kuntayhtymän tulospalkkiojärjestelmässä strategisten – ja tulostavoitteiden toteutuminen huomioidaan tulos- ja toimialuetasolla. Tarkemmin soveltamisen periaatteista on päätetty yhtymähallituksen joulukuun kokouksessa. Arvion mukaan vuodelta 2011 tulee tulospalkkiota maksettavaksi noin 350 000 €.
6
keuda vuosikertomus 2011
Seuraavalla sivulla on esitetty Keudan tuloskortti vuodelta 2011. Ensin on esitetty omassa taulukossaan strategiset - ja tulosmittarit ja sen jälkeen samalla sivulla määrämittarit. Keudan tulospalkkiojärjestelmään kuuluvien tavoitteiden toteutuminen on esitetty alla. 1. Työttömyysmittari kertoo valmistuneiden sijoittumisesta työelämään. Mittari mittaa koulutuksen järjestäjän opintoalarakenteen osuvuutta työmarkkinoiden kannalta sekä valmistuneiden kilpailukykyä työmarkkinoilla. Tavoite: alle 15,2 % valmistumispäivänä työllistymättä. Toteuma: Suhdanteiden vaikutus näkyi vielä tavoiteasettelussa. Tavoite toteutui, sillä valmistumispäivänä 13,3 % opiskelijoista ilmoitti jääneensä työllistymättä. Vuonna 2010 vastaava luku oli 13,9 %. 2. Jatko-opiskelumittari kertoo valmistuneiden halukkuudesta hakeutua korkea-asteen opiskeluun (amk). Tavoite: 9,6 % opiskelijoista hakeutuu jatko-opintoihin ammattikorkeakoulujen hakutilaston mukaan. Toteuma: tavoite toteutui, sillä opiskelijoista 17,8 % haki jatko-opintoihin. 3. Opiskelijapalautteen keskiarvo kertoo opiskelijoiden mielipiteen koulutuksen ja koulutusjärjestelyjen onnistumisesta (mitataan asteikolla 1-5, jossa 5 on erinomainen) Tavoite: 3,2 Toteuma: tavoite toteutui, sillä opiskelijapalautteen keskiarvo oli 3,6. 4. Läpäisymittari kertoo tulosmittarin mukaisessa määräajassa (enintään 3,5 v) valmistuneiden opiskelijoiden osuuden. Tavoite 65,7 %. Toteuma: tavoite ei toteutunut, sillä läpäisyprosentiksi muodostui 63,7 %. Viime vuoteen verrattuna läpäisyaste laski, sillä vuotta aiemmin luku oli 65,1 %. Läpäisymittarin arvoissa on edelleen suuria eroja eri yksiköiden ja koulutusalojen välillä. 5. Keskeyttämismittari kertoo opiskelijan lopettaneen koulutusjärjestelmässä tutkintoa suorittamatta ja jääneen työllistymättä. Tavoite: alle 5,6 %. Toteuma: tavoite toteutui, sillä keskeyttämisprosentiksi muodostui 5,5 %.
Kuvioissa on esitetty seuraavien mittareiden toteutuminen vuosina 2003-2011: työttömyysmittari, jatko-opiskelumittari, opiskelijapalautteen keskiarvo, läpäisymittari, keskeyttämismittari ja opettajien muodollinen kelpoisuus.
Työttömyysmittari %
Jatko-opiskelumittari %
18
20
15
15 15
12
10 10
99 66
5 5
2003
2004 2005 2006
2007
2008
2009
2010
33
2011
2003
2004 2005 2006
Opiskelijapalautteen keskiarvo
Läpäisymittari %
4,0
80 80
2007 2008 2009 2010 2011
75 3,5 3,5
70
65 3,0 3,0
2003
2004 2005 2006
2007 2008
2009
2010
2011
60 60 2003
2004 2005
2006 2007
2008 2009 2010 2011
Opettajien kelpoisuusmittari
Keskeyttämismittari % 88
86
77
85
66
84 84
55 44
83 83
33
82 82
2 11 0
2
81 81 80 80
0
2003
2004 2005 2006
2007 2008 2009 2010 2011
79 79
2003
2004 2005 2006
2007 2008 2009 2010 2011
keuda vuosikertomus 2011
7
Keuda Järvenpää
Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä
Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet
K
euda Järvenpää -tulosalue muodostuu kahdesta yksiköstä: Sibeliuksenväylällä annetaan matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusta ja Wärtsilänkadulla pääasiassa tekniikan- ja liikenteen alan koulutusta, mutta yksikössä on myös ravitsemisalan ja kulttuurialan osastot. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa on 18 eri koulutusohjelmaa. Aikuiskoulutus on ollut pääasiassa siivous-, ravitsemis- ja pesuala-alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavaa koulutusta. Rakennus ja pintakäsittelyalalla oppisopimuskoulutuksen oppilaitosjaksot siirrettiin vuoden alussa Keuda Aikuiskoulutus tulosalueelle. Lisäksi on järjestetty talouskoulu keväällä ja syksyllä sekä ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta ammattistartti-luokalla ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaa opetusta nivel-luokalla.
I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Keväällä 2011 valmistuneiden työllisyys parani erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla verrattuna edelliseen vuoteen ja marata-alan työllisyys säilyi hyvänä. Opiskelijapalaute oli hyvä molemmissa yksiköissä. Tulosalueen vetovoima oli kokonaisuudessaan hyvä, ensisijaisia hakijoita oli 1,4 kertaa aloituspaikkamäärä. Lukioyhteistyö jatkui vilkkaana pääasiassa Järvenpään lukion kanssa, mutta useita opiskelijoita opiskeli myös Keravan ja Tuusulan lukioissa. Ylioppilastutkinnon suoritti 18 opiskelijaa. II Prosessit ja rakenteet Läpäisy oli 66,6 %, joka on sama kuin viime vuonna. Marata alalla jäätiin tavoitteesta, läpäisy oli 57 %, mutta tekniikan alalla JäWässä läpäisy oli erittäin hyvä, 74%. Keskeyttämisprosentti alle viisi on samaa luokkaa kuin edellisenä
Keuda Järvenpään tuloskortti 2011 Talousarvio Toteuma
A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Työttömyysmittari %
13,8
9,7
Opiskelijapalautteen ka.
3,2
3,2
Jatko-opiskelumittari %
7,1
14,2
Läpäisymittari %
66,0
66,6
Keskeyttämismittari %
5,5
4,9
B. Prosessit ja rakenteet
Suoritetut tutkinnot, lkm
Perustutkinnot
254
281
Ammattitutkinnot
30
21
Erikoisammattitutkinnot
15
7
Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo
*
*
HOJKS-läpäisymittari %
59,4
61,3
84,4
91,0
100,0
108,4
C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Kelpoisuusmittari %
Opetushenkilöstö
D. Resurssit ja talous Talousarvion toteutuminen % *) Mitataan seuraavan kerran v. 2012
8
keuda vuosikertomus 2011
vuonna. Suoritettujen perustutkintojen määrä oli 247 opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ja 34 näyttötutkintona. 28 opiskelijaa suoritti ammatti tai erikoisammattitutkinnon marata-alalla. III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Tulosalueen opettajien muodollinen kelpoisuus on erittäin hyvä 91 %. Henkilöstöpalautteen luku 3,5 on myös hyvä. IV Resurssit ja talous Yksikköhintaisten opiskelijoiden määrä oli keskimäärin 1017 opiskelijaa, kasvua edellisestä vuodesta oli 35 opiskelijaa ja talousarvio ylittyi 29 opiskelijalla. Kasvu johtuu kokonaan marata opiskelijoiden määrän voimakkaasta kasvusta JäSissä, sillä JäWässä jäätiin 21 opiskelijaa alle arvioidun. Tulosalueen toimintakatetavoite saavutettiin, vaikka kaikista opiskelijoista ei saatu yksikköhintaa. Poistosuunnitelman muutos aiheutti tulosalueella yli 300 000 €:n kertapoistot. Keskimääräinen ryhmäkoko vaihteli koulutusaloittain 15,4:stä 17,3:een. Vuosi oli kokonaisuudessaan erittäin hyvä, sillä kaikki asetetut keskeiset tulostavoitteet saavutettiin.
Toimintaympäristön keskeiset muutokset Peltola rakennuksen saneeratut tilat saatiin käyttöön lähinnä aikuiskoulutukselle. 3300 neliömetrin laajennusosan rakentaminen aloitettiin Wärtsilänkatu 7:ssä.
Opiskelijamäärät koulutusaloittain
Matkailu-, ravitsemisja talousala 330
Kulttuuriala 53
Tekniikan ja liikenteen ala 593
keuda vuosikertomus 2011
9
Keuda Kerava logistiikassa erityisesti työnjohtokoulutuskokeilu joka alkoi kokeiluna 2009.
Tulosalueella annettava koulutus ja päätehtävä
K
euda Keravan tehtävänä on tarjota alueen nuorille ja aikuisille työelämälähtöistä koulutusta, sekä elinkeinoelämälle koulutus- ja kehittämispalveluita. Oppilaitoksen päätehtävä on nuorten toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäminen liiketalouden ja tietojenkäsittelyn, tekniikan ja liikenteen sekä matkailuravitsemis- ja talousaloilla. Tulosalue koostuu kolmesta oppilaitosyksiköstä. Keravalla Sarviniitynkadun yksikössä järjestetään tekniikan ja liikenteen sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusta ja Keskikadulla liiketalouden ja hallinnon sekä luonnontieteiden koulusta. Sipoon yksikössä, jossa sijaitsee myös Sipoon suomenkielinen lukio, järjestetään liiketalouden ja hallinnon, luonnontieteiden ja tekniikan alalla sähköalan koulutusta. Päätehtävänä on nuorten perustutkintoon tähtäävä koulutus. Aikuiskoulutusta järjestää Yritys- ja koulutuspalvelut yksikkö eri aloilla sekä tutkintoon johtavana että täydennyskoulutuksena. Painopistealueita aikuiskoulutuksessa ovat kirjastoala, kemiantekniikka sekä logistiikka ja
Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet I. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Valmistuneiden opiskelijoiden työllistyminen parani edellisestä vuodesta edelleen. Talousarvion mukainen työllistymisaste ylittyi selvästi. Työttömien määrä jäi 10,8 %:iin tavoitteen ollessa 17,3 %. Jatko-opintoihin hakeutui valmistuneista selvästi arvioitua enemmän, yhteensä 18,1 %. Erityisen paljon jatko-opintoihin hakeneita oli Keskikadulla, mutta myös Sarviniitynkadulta haki jatko-opintoihin yli kaksi kertaa arvioitua enemmän. Valmistuneiden opiskelijoiden antama palaute oli edelleen hyvää. Tavoitearvo ylittyi kaikissa yksiköissä keskiarvon ollessa yli 3,5. II. Prosessit ja rakenteet Läpäisyasteessa päästiin koko tulosalueen osalta tavoitteeseen Keuda Keravan läpäisyasteen ollessa 63 %. Tulosyksi-
Keuda Keravan tuloskortti 2011 Talousarvio Toteuma
A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Työttömyysmittari %
17,3
10,8
Opiskelijapalautteen ka.
3,2
3,2
Jatko-opiskelumittari %
11,2
18,1
B. Prosessit ja rakenteet Läpäisymittari %
59,5
63,0
Keskeyttämismittari %
5,2
6,1
Suoritetut tutkinnot, lkm
Perustutkinnot
312
307
Ammattitutkinnot
15
23
Erikoisammattitutkinnot
0
0
Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo HOJKS-läpäisymittari %
*
*
58,3
50,0
81,8
86,2
100,0
114,1
C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Kelpoisuusmittari %
Opetushenkilöstö
D. Resurssit ja talous Talousarvion toteutuminen % *) Mitataan seuraavan kerran v. 2012
10
keuda vuosikertomus 2011
köistä kuitenkin vain Sipoon Enter ja Yritys ja koulutuspalvelut -yksikkö ylsi läpäisytavoitteisiinsa. Keskeyttämisen ennaltaehkäisyn eteen on tehty määrätietoista työtä, mutta siitä huolimatta läpäisyaste oli 1,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta heikompi. Suoritettuja tutkintojen määrä oli 330 tavoitteen ollessa 327. III. Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Opetushenkilöstön kelpoisuusaste parani edellisvuoteen verrattuna hieman ja ylitti tavoitearvon 4,4 % -yksiköllä. Parannusta näkyi olevan selvimmin Keskikadulla ja Sipoon Enterissä. Parhaimmat opettajien kelpoisuusasteet olivat marata-alan ja tekniikan ja liikenteen opettajilla. Henkilöstöpalautteiden keskiarvot ovat viime vuosina olleet korkeita. Niinpä palautteen tavoitearvokin oli asetettu korkealle ja se myös (tavoite 3,5, toteutuma 3,5). Erityisen hyvää palautetta antoi Sarviniitynkadun henkilöstö (3,8). IV. Resurssit ja talous Vuoden talousarvion tavoitteet toteutuivat erinomaisesti kaikissa yksiköissä. Tulosalueen talousarvion nettotulos ylittyi lähes puoli miljoonaa. Hyvän tuloksen takasi arvioidun opiskelijamäärien hienoinen ylitys ja maltillinen varojen käyttö.
Opiskelijamäärät koulutusaloittain
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 92 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 423
Tekniikan ja liikenteen ala 542
Luonnontieteiden ala 223
keuda vuosikertomus 2011
11
Keuda Mäntsälä
Tulosalueella annettava koulutus ja päätehtävä
K
euda Mäntsälän tulosalue sijaitsee kahdessa toimipaikassa Lukkarinpolulla ja Saaren kartanossa. Lukkarinpolun toimipaikan koulutusalat ovat tekniikka, matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä ammattistartti. Peruskoulutuksessa oli nuorisoasteen opiskelijoita 246 ja valmentavassa koulutuksessa 15 eli yhteensä 261 opiskelijaa. Saaren kartanon koulutusaloina ovat luonnonvara- ja ympäristöala sekä tekniikka. Opiskelijamäärä oli peruskoulutuksessa 438 ja lisäkoulutuksessa 65,4 vuosiopiskelijaa.
Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet 2011 I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Lukkarinpolulla jäi työttömäksi valmistumisen jälkeen 6,7 % eli tilanne parani edellisestä vuodesta (10,2 %). Jatkoopintoihin hakeutui hieman vähemmän valmistuneita (8,3 %) kuin edellisenä vuonna (10,2 %).
Luonnonvara-alalta valmistuneiden työttömyys oli aiempaa korkeampi 17,1 %. Osasyynä siihen oli kyselyyn ja sen tilastointiin liittyvä epätarkkuus. Eläintenhoitajien työllistyminen pieneläinten hoitoalalle oli haasteellista. Tuotantoeläinten hoitoalalla työpaikkoja on hyvin. Jatko-opiskeluun lähteneiden määrä nousi merkittävästi 15,5 %. Maarakennusalalta valmistuivat ensimmäiset opiskelijat. Heidän työllistymisensä ja jatko-opiskeluun hakeutuminen olivat yllättävän hyviä. II Prosessit ja rakenteet Läpäisymittari parani molemmissa toimipaikoissa erilaisten tukitoimien kautta. Keskeyttäminen sen sijaan lisääntyi muutamalla prosentilla (9,6 %). Opiskelijan keskeyttämisen jälkeistä toimintaa ei seurattu riittävän tarkasti, jotta tilastoinnista olisi saanut erilleen negatiiviset keskeyttäjät eli työttömäksi jäävät. III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Lukkarinpolulla opettajien kelpoisuus pieneni 9 % -yksiköllä. Tähän vaikutti henkilövaihdokset eläkkeellesiirtymisen ja vuorotteluvapaan takia. Saaren toimipaikassa opettajien kelpoisuus parani.
Keuda Mäntsälän tuloskortti 2011 Talousarvio Toteuma
A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Työttömyysmittari %
16,8
11,7
Opiskelijapalautteen ka.
3,1
3,4
Jatko-opiskelumittari %
4,7
11,7
Läpäisymittari %
57,3
61,5
Keskeyttämismittari %
7,2
9,6
B. Prosessit ja rakenteet
Suoritetut tutkinnot, lkm
Perustutkinnot
142
142
Ammattitutkinnot
30
50
Erikoisammattitutkinnot
0
0
Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo
*
HOJKS-läpäisymittari %
*
68,4
81,3
75,0
76,5
100,0
105,4
C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Kelpoisuusmittari %
Opetushenkilöstö
D. Resurssit ja talous Talousarvion toteutuminen % *) Mitataan seuraavan kerran v. 2012
12
keuda vuosikertomus 2011
IV Resurssit ja talous Mäntsälän tulosalueella ja Saaren toimipaikassa talousarvion tavoite saavutettiin. Lukkarinpolulla talousarvio ei toteutunut. Syynä oli järjestämislupapaikkojen niukkuus (opiskelijoita jäi ilman rahoitusta) sekä poistojärjestelmän muutos.
Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2011-2013
Lukkarinpolun toimipaikassa asfaltoitiin pysäköintialueita. Saarella aloitettiin yksikön eläintilojen laajennus sekä asuntoloiden peruskorjauksen hankesuunnittelu.
Opiskelijamäärät koulutusaloittain
Matkailu-, ravitsemisja talousala 36 Tekniikan ja liikenteen ala 243
Luonnonvara- ja ympäristöala 406
keuda vuosikertomus 2011
13
Keuda Nurmijärvi Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet
Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä
T
ulosalueella annettava koulutus ja päätehtävä Keuda Nurmijärvi tarjoaa työelämälähtöistä ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta. Opiskelijoita valittiin vuonna 2011 yhteensä 144 ensisijaisen hakijan joukosta 139 opiskelijaa (miehiä 108, naisia 31). Perustutkintoihin johtavan koulutuksen lisäksi koulutustarjonnassa oli vuoden kestävä ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti, johon valittiin 15 opiskelijaa (7 miestä, 8 naista). Tulosalueen koulutusaloista suurin on tekniikka ja liikenne, jolla opintonsa aloitti syksyllä 2011 yhteensä 99 opiskelijaa. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle opiskelemaan tuli 20 ja kulttuurialalle 20 nuorta. Perustutkinnon ohessa on ollut mahdollista suorittaa myös ylioppilastutkinto, joita suoritettiin 5 kappaletta. Yhteistyöoppilaitoksena on Arkadian yhteislyseo.
I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Valmistuvien opiskelijoiden työllistymisnäkymät ovat vallinneesta taloustilanteesta huolimatta olleet kohtuulliset. Tilanne Keuda Nurmijärvellä heikkeni muutamalla prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna ja valmistuneista opiskelijoita kirjattiin vuonna 2011 työttömiksi edellisvuotta enemmän. Työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi opiskelijoita on tuettu ja kannustettu opintojen loppuunsaattamisessa. Lisäksi aloitettiin yhteistyössä 4H-yhdistyksen kanssa kaikkia opiskelijoita koskeva Ajokortti työelämään – koulutus. II Prosessit ja rakenteet Läpäisyasteen nostamiseen on pyritty vaikuttamaan kehittämällä edelleen erityisopetusta ja opiskelijahuoltoryhmän toimintaa sekä koti-koulu –yhteistyötä. Läpäisymittarilla mitaten yksikön läpäisyaste heikkeni edellisvuodesta, eli n. 58 % läpäisi opintonsa vuonna 2011. Keskeyttämisprosentti Keuda Nurmijärvellä on suhteellisen alhainen (3,8%). Opiskelijaviihtyvyyteen on kiinnitetty
Keuda Nurmijärven tuloskortti 2011 Talousarvio Toteuma
A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Työttömyysmittari %
12,8
10,6
Opiskelijapalautteen ka.
3,2
3,7
Jatko-opiskelumittari %
8,1
16,5
Läpäisymittari %
72,3
58,3
Keskeyttämismittari %
5,6
3,8
B. Prosessit ja rakenteet
Suoritetut tutkinnot, lkm
Perustutkinnot
86
85
Ammattitutkinnot
0
0
Erikoisammattitutkinnot
0
0
Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo
*
*
63,6
36,4
73,1
67,9
100,0
136,9
HOJKS-läpäisymittari % C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Kelpoisuusmittari %
Opetushenkilöstö
D. Resurssit ja talous Talousarvion toteutuminen % *) Mitataan seuraavan kerran v. 2012
14
keuda vuosikertomus 2011
huomiota asiakaspalautteen perusteella, lisäämällä yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa ja osallistamalla opiskelijoita tiiviimmin toiminnan kehittämiseen. III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstön koulutustason nostamista on tuettu antamalla resursseja ja työjoustoa pätevyyttä lisääviin koulutuksiin. Osa henkilöstöstä on opiskellut sekä korkeakoulututkintoja että opettajaopintoja. Keuda Nurmijärvellä kirjattiin 222 henkilöstön koulutuspäivää vuodelle 2011. Osa koulutuksesta on ollut Keuda Nurmijärven sisäistä, osa kuntayhtymän toteuttamaa koulutusta ja osa ulkopuolisia lyhytkoulutuksia. Tämän lisäksi henkilöstöä on osallistunut kiitettävästi Nurmijärven omiin ja Keudan yhteisiin työkykyä edistäviin tapahtumiin ja kuntoremontteihin. IV Resurssit ja talous Aloituspaikkojen täyttöaste vuonna 2011 oli yli 100 %. Talousarvion tavoitteet toteutuivat yli budjetoidun tavoitteen ja investoinnit voitiin toteuttaa suunnitellulla tavalla.
Toimintaympäristön keskeiset muutokset Vuoden aikana on valmistunut uusi autotalli ja kierrätyskeskus. Lisätilojen rakentaminen lähihoitajakoulutusta varten, opiskelijaravintolan laajennustyöt sekä liikuntatilojen uudistaminen on käynnistetty kesäkuussa 2011. Hallinnon osalta alettiin pohjustaa organisaationmuutosta ja uuden strategian jalkauttamista.
Opiskelijamäärät koulutusaloittain
Kulttuuriala 53
Matkailu-, ravitsemisja talousala 51
Tekniikan ja liikenteen ala 263
keuda vuosikertomus 2011
15
Keuda Tuusula
Koulutusalan kuvaus
K
euda Tuusulassa järjestettiin ammatillisena peruskoulutuksena sekä lisä- ja täydennyskoulutuksena sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, humanistisenja kasvatusalan sekä kulttuurialan koulutusta. Lisäksi järjestettiin ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta sekä vapaan sivistystyön koulutusta. Tulosalueen koulutustarjonta pysyi vakiintuneena, mutta kertomusvuoden aikana aloitettiin valmistautuminen kauneudenhoitoalan perustutkinnon käynnistämiseen. Opiskelijoita tulosalueella oli keskimäärin 950.
Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Uudistettujen opetussuunnitelmien käyttöönottoa on jatkettu ja opetuksen toteutusta on kehitetty systemaattisesti opiskelijoiden, työssäoppimisen ohjaajien sekä opetushenkilöstön palautteen pohjalta. Yhteistyö erityi-
sesti sosiaali- ja terveysalan valinnaisten tutkinnon osien osalta on ollut tiivistä nuoriso- ja aikuiskoulutuksen kesken. Osallistuminen kilpailutoimintaan on ollut aktiivista ja menestyksellistä. Opiskelijoista 24 suoritti vähintään yhden työssäoppimisjakson ulkomailla. Työttömyysmittarin osalta kehitys oli edellisvuotta selvästi negatiivisempi. Tulosalueen työttömyysmittari oli 25,6 %, joskin alakohtaiset erot olivat suuria. Valmistuneiden siirtyminen jatko-opintoihin oli huomattavan yleistä mittarin ollessa 27,1 %. Myös sosiaali- ja terveysalalta siirrytään suoraan jatko-opintoihin aiempaa enemmän. II Prosessit ja rakenteet Opetus- ja ohjausprosessin painopistealueena on ollut uudistettujen opetussuunnitelmien käyttöönotto. Samassa yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota opintojen keskeyttämisen vähentämiseen ja läpäisyn tukemiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin lähialueen oppilaitosten välistä yhteistyötä Ankkuri -projektissa ja Esteetön amis -projekti käynnistyi. Hojks –prosessia tarkennettiin ja parannettiin opiskelijan tarvitseman tuen saatavuutta. Aikuiskoulutuksessa panostettiin erityisesti vertaisarvi-
Keuda Tuusulan tuloskortti 2011 Talousarvio Toteuma
A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Työttömyysmittari %
13,3
25,6
Opiskelijapalautteen ka.
3,5
3,5
Jatko-opiskelumittari %
13,9
27,1
Läpäisymittari %
84,1
66,1
Keskeyttämismittari %
5,2
3,0 268
B. Prosessit ja rakenteet
Suoritetut tutkinnot, lkm
Perustutkinnot
303
Ammattitutkinnot
11
24
Erikoisammattitutkinnot
0
0
*
*
Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo HOJKS-läpäisymittari %
76,2
40
90,1
94
100,0
102,2
C. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Kelpoisuusmittari %
Opetushenkilöstö
D. Resurssit ja talous Talousarvion toteutuminen % *) Mitataan seuraavan kerran v. 2012
16
keuda vuosikertomus 2011
oinnin menetelmiin kehittämisen välineenä. Negatiivisen keskeyttämisen määrä pysyi melko alhaalla ollen 3 % ja läpäisyaste oli keskitasoa 66,1 %. III Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Tulosalueen opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus parani edelleen kertomusvuoden aikana. Opetushenkilöstöstä 94 %:lla on muodollinen kelpoisuus, eikä alakohtaisia eroja enää ole. Opettajat osallistuivat aktiivisesti sekä oman ammattialan että pedagogisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin. Vuonna 2011 kolme opettajaa osallistui työelämäjaksoille. IV Resurssit ja talous Hyvinvointialojen opiskelijapaikat olivat käytössä 100 %:sesti ja kokonaistalous vakaa.
Toimintaympäristön keskeiset muutokset Keuda Tuusulan edustamat koulutusalat ovat kulttuurialaa lukuun ottamatta työllistäneet hyvin. Kulttuurialalta siirtyminen jatko-opintoihin on puolestaan ollut varsin yleistä. Kertomusvuoden aikana on tapahtunut käänne, jonka myötä myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet siirtyvät aiempaa enemmän jatko-opintoihin. Työelämän vetovoimaisuuden lisäämiseksi tarvitaan entistä tiiviimpää työelämäyhteistyötä. Muutokset palvelurakenteessa ja palveluiden tuottajissa jatkuvat edelleen. Tämä edellyttää joustavien ja valinnaisuutta sisältävien koulutuspolkujen rakentamista ja muun muassa yrittäjyyden vahvistamista koulutuksen sisällöissä.
Opiskelijamäärät koulutusaloittain
Humanistinen- ja kasvatusala 108
Kulttuuriala 177
Sosiaali- ja terveysala 423
keuda vuosikertomus 2011
17
Oppisopimuskeskus
Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä
Perustutkintojen näyttötutkinnon suoritti 108 opiskelijaa, ammattitutkinnon 151 ja erikoisammattitutkintojen suorittajia oli 142. Osa näytöistä raportoidaan vuoden 2012 puolella.
O
ppisopimuskeskuksen päätehtävänä oli tarjota pääasiassa aikuisille työelämälähtöistä yhtymästrategian mukaista oppisopimuskoulutusta. Oppisopimusten tilastopäivien keskiarvo oli 1199,5: perustutkintoja 301,5, ammattitutkintoja 341, erikoisammattitutkintoja 414 ja tutkintoon johtamatonta lisäkoulutusta 143; lisäkoulutuksia oli yht. 898. Opiskelijoiden keski-ikä oli 38 vuotta. Perustutkinnon suorittavista 19 % toimi julkisella sektorilla ja 81 % yksityisellä sektorilla. Yrittäjiä opiskelijoista oli 10,5 % eli 194. Virtauma oli 1822, naisia opiskelijoista oli 52 % ja miehiä 48 %. Perustutkinnoista suosituin oli sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, talotekniikan perustutkinto sekä liiketalouden perustutkinto. Lisäkoulutuksessa puolestaan suosituimpia olivat johtamisen erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto sekä audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto. Tietopuolista koulutusta hankittiin n. 90 eri oppilaitoksesta.
Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet I. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Oppisopimuskeskuksessa keskityttiin oppisopimuksen laatukäytänteisiin opetus- ja kulttuuriministeriön laaturaportin mukaisesti: erityistarkastelussa oli oppisopimukseen hakeutumisvaihe. Ns. vanhojen sopimusten tilannearviointien tekemiseen sekä valvontatehtävän hoitamiseen suunnattiin erityisesti resursseja. Keudan Aikuiskoulutuksen kanssa järjestettiin useita yhteistyö- ja koulutustilaisuuksia, joiden tarkoituksena oli yhteisten käytänteiden synnyttäminen Keudan sisällä. Oppisopimuskeskuksen sisäistä työnjakoa uudistettiin siirtymällä koulutustarkastaja-suunnittelija- työparimalliin ja samassa yhteydessä koko henkilöstön tehtäväkuvia ja työkäytänteitä tarkennettiin vastaamaan oppisopimuskoulutuksen perustehtävää. Työelämän kehitys- ja palveluteh-
Keuda Oppisopimuskeskuksen tuloskortti 2011
Talousarvio Toteuma
A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Sijoittuminen työelämään Työttömyysmittari % peruskoulutus
14,5
3,9
Työttömyysmittari % lisäkoulutus
4,5
0,7
Opiskelijapalautteen ka.
3,2
3,2
B. Prosessit ja rakenteet Tutkintojen läpäisykerroin % Tutkintoon joht. ammattillinen perusk. aikuiset
38
35
Tutkintoon joht. ammattillinen perusk. alle 25 v.
37
37
3,4
2,8
3,2
0,5
Keskeyttämisaste (ns. negatiiviset kesk.)
Peruskoulutus %
Lisäkoulutus %
Koeajan jälkeen purkautuneet sopimukset
Peruskoulutus %
7,4
4,8
Lisäkoulutus %
2,8
3,8
100
69,5
C. Resurssit ja talous
18
keuda vuosikertomus 2011
Talousarvion toteutuminen %
tävä ohjasi toimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Tuettu Oppisopimus-hankkeen puitteissa tiivistettiin yhteistyötä mm. Keravan Oppimiskeskuksen kanssa. Samaan aikaan uudistettiin Keudan oppisopimuskeskuksen ja Keravan oppimiskeskuksen yhteistyösopimus. Toimintavuoden aikana osallistuttiin myös tekniikan alan työnjohtokoulutuskokeiluun. Aktiivinen osallistuminen valtakunnallisen Osaaja – lehden toimitusneuvoston työskentelyyn tähtäsi oppisopimuksen tunnettuuden lisäämiseen. Oppisopimusjohtaja nimettiin uuden Osaajan verkkolehden (www.osaajalehti.fi) päätoimittajaksi. Lehteä jaettiin sidosryhmille sekä messuvieraille. Metropolialueen oppisopimustoimijoiden (Helsinki, Espoo, Keski- ja Itä-Uusimaa) yhteistyö tiivistyi strategiselle tasolle. Yhteistyön tarkoituksena on saada metropolialueelle yhteiset käytänteet. Television Hyvä Diili -kampanja ja toukokuussa 2011 yhteistyössä toteutettu oppisopimusviikon päätapahtuma ilmensivät yhteistä tahtotilaa. Kiinteistöpalvelu Toivanen palkittiin paikallisena oppisopimusyrittäjänä viikon päätapahtumassa. Viikko sisälsi runsaasti myös paikallisia tapahtumia, jolloin oppisopimustoimijat jalkautuivat kauppakeskuksiin. II. Prosessit ja rakenteet Tutkintojen kokonaisläpäisy toteutui talousarvioon asetettuja tulostavoitteita paremmin ja taantumasta huolimatta ns. negatiiviset keskeytykset eivät lisääntyneet. Oppisopimusten purkautuminen koeajan jälkeen väheni perustutkintojen osalta, mutta lisäkoulutuksen osalta sopimuksia purkautui jonkin verran arvioitua enemmän. Pedagogisella ohjaustoiminnalla pyrittiin vähentämään
Opiskelijoiden prosenttiosuus koulutusaloittain
Humanistinen ja kasvatusala 2
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 311
oppisopimusten purkautumisia. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamiseen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota sekä verkostoyhteistyötä oppilaitosten kanssa tiivistettiin. Opiskelijapalautteen osalta saavutettiin tulostavoite. III. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Osallistuttiin Keudan sisäisiin aikuiskoulutustapahtumiin, Opso –seminaareihin sekä OKM:n ja OPH:n kutsuseminaareihin. Oppisopimuskeskuksen kehittämispäivät järjestettiin Kirkkonummella Långvikissa. Keväällä vietettiin virkistyspäivää Tuusulanjärvellä kirkkovenesoutua harjoittelemalla, samoin kuin osallistuttiin Keudan henkilökuntaneuvoston järjestämiin tilaisuuksiin. Henkilöstöpalaute oli asetettua tulostavoitetta parempi. Koulutussuunnittelija ja oppisopimusjohtaja valmistuivat näyttötutkintomestareiksi ja kaksi koulutustarkastajaa aloitti opettajan pedagogiset opinnot. Oppisopimuskeskuksen remontin aikana kaikki pinnat maalattiin, katot ja ilmastointi uudistettiin sekä saatiin nykyaikaiset kokoustilat. IV. Resurssit ja talous Määrälliset tavoitteet perus- ja lisäkoulutuksen osalta saavutettiin talousarvioon kirjattuja tavoitteita jonkin verran alhaisempina. Viranomaistehtävän laadukas hoitaminen on edellyttänyt olemassaolevien sopimusten tarkkaa arviointia. Aktiivisesta puuttumisesta huolimatta, kaikilta osin ei tilannetta saatu enää kääntymään positiiviseen suuntaan. Taloudellista tulosta ei saavutettu täysin tulostavoitteen mukaisesti. Talousarviopohjassa koulutuspalvelujen ostoille tehty varaus oli euromääräisesti huomattavasti pienempi kuin edellisvuoden toteuma, vaikka opiskelijamäärätavoite vastaavasti oli edellisvuotta suurempi, joten lähtökohtaisesti asetettu tulostavoite oli epärealistinen. Oppisopimuskeskuksen remontille ei ollut määrärahavarausta,joten remontti rahoitettiin poikkeuksellisesti käyttötalousosasta. Oppisopimuskeskuksesta jäi eläkkeelle yksi koulutustarkastaja. Sekä Keudan aikuiskoulutukseen edellisvuonna siirtyneen että eläköityneen koulutustarkastajan tilalle palkatttiin uudet toimenhaltijat.
Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2012-2013
Kulttuuriala 83 Matkailu, ravitsemis- ja talousala 55 Tekniikan ja liikenteen ala 547
Sosiaali- ja terveysala 168,5 Luonnontieteiden ala 3,5
OKM ja OPH korostavat oppisopimustoimijoiden viranomaisvastuuta, joten resursseja nykymuotoinen oppisopimustoiminnan laadukas hoitaminen vie huomattavasti enemmän kuin aiempi toimintatapa. Laman vaikutukset, mm. työttömyyden nousu, näkyy suoraan oppisopimuskoulutuksen kysynnässä. Opetus-ja kulttuuriministeriön sopeuttamistoimenpiteet v. 2013 tulevat valtakunnallisesti dramaattisesti vaikuttamaan oppisopimusmääriin.
keuda vuosikertomus 2011
19
Keuda Aikuiskoulutus
Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä
Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet
K
euda Aikuiskoulutus muodostui kauden alussa kolmesta yksiköstä. Wärtsilänkadun yksikössä toteutettiin tekniikan- ja liikenteen alan koulutusta sekä kulttuurialan koulutusta (taidemetalli). Pasilassa Uutiskadulla ja Tuusulassa Tähtientiellä toteutettiin kulttuurialan koulutusta (audiovisuaalinen viestintä sekä teatteriala). Kuluneen kauden aikana Tähtientien yksikkö suljettiin käytön vähäisyyden vuoksi ja siellä ollut koulutus siirrettiin Keravalle ja Pasilaan. Osa koulutuksista lopetettiin kokonaan, koska omalla henkilöstöllä ei ollut osaamista ko. koulutusten toteuttamiseen. Kaikki tutkintoon johtava koulutus on ollut näyttötutkintokoulutusta. Tulosalueen opiskelijavirtauma tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 611 opiskelijaa, joten talousarvion tavoitteet ylitettiin. Täydennyskoulutuksen volyymiä ja tarjontaa on lisätty kuluneen vuoden ajan. Työvoimakoulutusta on toteutettu pääasiallisesti täydennyskoulutuksena hyvin tuloksin. TEtoimisto on käyttänyt sopimusoptiot, mikä kuvaa toteutuksen laatua. Näyttötutkintojen järjestämislupa on n. 30 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon.
I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Tulosalueen toiminnan käynnistämistä ja vakiinnuttamista on haitannut jonkin verran toimintakulttuurin erilaisuus aiempaan verrattuna. Uusia koulutuksia on kuitenkin saatu hyvin käynnistettyä. Opiskelijapalautteet ovat olleet hyvät (Keudan opiskelijakyselyn ka 4,1 ja työvoimakoulutuksen palaute 3,6). Opiskelijamäärien kasvu on ollut selkeää. Yritysyhteistyöhön on panostettu, mutta talouden ongelmat heijastuvat suoraan yritysten henkilöstön osaamisen kehittämishalukkuuteen. Tämä näkyi myös oppisopimuskoulutuksessa. Sopimusten määrä on kasvanut, mutta ennakoitua vähemmän. Tietoisuutta koulutustarjonnasta ja yhteistyömahdollisuuksista on lisätty mm. Osaava Uusimaa- hankkeen välityksellä. Yhteistyö yrittäjäjärjestöjen, Keuken ja Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksen kanssa on saatu vakiinnutettua ja uusia yhteistyömuotoja syntyy jatkuvasti. Työvoimakoulutuksien määrärahoja on vähennetty vuoden aikana ja kilpailutuksissa onnistuminen on ollut entistä vaikeampaa kiristyneen kilpailun takia.
Keuda Aikuiskoulutuksen tuloskortti 2011
Talousarvio Toteuma
A. Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Opiskelijapalaute AIPAL-palaute
3,2
4,1
OPAL-palaute
3,6
3,6
Näyttötutkintomestareiden määrä
17
16
B. Prosessit ja rakenteet Suoritetut tutkinnot ja osatutkinnot Perustutkinnot
Koko tutkinnot 1)
75
47
Osatutkinnot
110
19
Ammattitutkinnot
Koko tutkinnot 1)
90
101
Osatutkinnot
160
221
44
Erikoisammattitutkinnot
Koko tutkinnot 1)
28
Osatutkinnot
2
Opiskelun keskeyttäneet/purkaneet
20
keuda vuosikertomus 2011
1
Yksikköhintaisessa koulutuksessa
13
20
Oppisopimuskoulutuksessa
0
-
Työvoimapoliittisessa koulutuksessa
5
-
II Prosessit ja rakenteet Keuda Aikuiskoulutuksen tulosalueen toiminnan kehittämistä on keskeisesti leimannut toimintakulttuurin muuttamiseen liittyvät haasteet. Valmisteilla ollut organisaatiomuutos on vaikuttanut myös siihen, että toiminnan kehittämisessä on keskitytty arjen käytänteiden yhdenmukaistamiseen Keudan käytänteiden kanssa. Keudan toiminnan johtavana periaatteena on oman henkilöstön osaaminen koulutusten toteutuksessa. Aiemmin tulosalueen toimijoilla vallalla ollut käytäntö koulutusten toteutusten ostosta ulkopuolisilta on vaatinut olennaista käytäntöjen muuttamista. Tutkintojen suorittaminen muodosti tärkeimmän mittarin arvioitaessa läpäisyä sekä koulutuksen vaikuttavuutta. Tulosalueella suoritettiin vuoden aikana 192 koko perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa sekä 101 osatutkintoa. Koko tutkinnoissa saavutettiin talousarviotavoite, mutta osatutkinnoissa jäätiin talousarviotavoitteesta. Eräänä keskeisenä syynä on ollut se, että osatutkinnoissa on suoritettu aiempaa enemmän tutkinnonosia, esimerkiksi tekniikan alan osatutkinnoissa 70 tutkinnon suorittajaa on suorittanut yhteensä 218 tutkinnon osaa. Aiemmin yhden tutkinnon osan suorittajia on ollut enemmän
opintoihin. Koulutuksissa on ollut 3 (NTM) ja 4 (pedagogiset) henkilöä. Opetushenkilöstöstä on myös 5 henkilöä osallistunut työelämäjaksolle (URAKKA-projekti). Henkilöstön työhyvinvointia on parantanut suurimmalla osalla työsuhteiden vakinaistaminen. IV Resurssit ja talous Tulosalueelle tehtiin kuluneen vuoden aikana talousarviomuutos, johtuen erityisesti lisäkoulutuksen valtionosuuden ennakoitua merkittävästi pienemmästä määrästä. Muutosprosessi on vienyt voimavaroja varsinaiselta toiminnalta, eikä muutettuunkaan talousarvioon aivan päästy. Tähtientien yksiköstä luopuminen parantaa tulosta vasta tulevana vuotena.
Toimintaympäristön keskeiset muutokset Aikuiskoulutuksen odotettavissa ollut organisaatiomuutos on näkynyt toimintakulttuurin muutosten läpiviemisessä pääsääntöisesti positiivisella tavalla.
III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on ohjattu henkilöstöä näyttötutkintomestarikoulutukseen ja pedagogisin
Opiskelijamäärät koulutusaloittain
Tekniikan ja liikenteen ala 50
Kulttuuriala 61
keuda vuosikertomus 2011
21
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus
T
ilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja vastaavasti toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kuntayhtymän rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Kuntayhtymän tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase on esitetty sivuilla 12-15.
Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän toiminnan ja taloudellisen tuloksen kannalta ratkaisevaa on opiskelijamäärä, sen kasvu ja toisaalta yksikköhinnan suuruus opiskelijaa kohti. Samalla on myös huolehdittava riittävästä ryhmäkoosta. Alla olevassa kuvassa on esitetty opiskelijamäärän kehitys vuosina 2001–2011. Talousarviossa ns. yksikköhintaisten opiskelijoiden määräksi arvioitiin 4 173, painotetun keskiarvon mukainen toteuma oli 77 opiskelijaa enemmän eli 4 250. Huomattavaa on, että vuoden 2011 opiskelijamäärä ylittää kuntayhtymän järjestämisluvan peräti (4060) 190 opiskelijalla. Järjestämisluvan ylittäminen tarkoittaa sitä, että yli menevistä opiskelijoita ei saa rahoitusta. Yhtymähallitus tekikin vuoden 2011 aikana opetus- ja kulttuuriministeriölle hakemuksen järjestämislupapaikkojen lisäämisestä 300:lla. Opetus- ja
kulttuuriministeriö teki loppuvuodesta päätöksen, jossa kuntayhtymän järjestämislupaa korotettiin tilapäisesti 76 opiskelijalla. Tämän ansiosta lopulliseksi ylitykseksi jäi 114 opiskelijaa, mikä kuitenkin edelleen tarkoittaa noin 1,0 milj. € saamatta jäänyttä tuloa. Kokonaisuutena opiskelijamäärätavoite täyttyi erittäin hyvin ja ainoastaan Keuda Järvenpään Wärtsilänkadun yksikön opiskelijamäärä jäi merkittävästi (21) alle tavoitteen. Kolmen viime vuoden aikana opiskelijamäärä on kasvanut poikkeuksellisen paljon. Vuoteen 2009 verrattuna kasvu on ollut lähes 16,0 % eli 584 opiskelijaa. Keudan järjestämislupaa on vuosina 2007–2010 korotettu yhteensä 800 paikalla, vuodelle 2012 järjestämislupa on 4 060. Peruskoulutuksen osalta oppisopimuksen opiskelijamäärätavoite alittui selvästi, opiskelijoita oli 299 eli 21 vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Lisäkoulutuksessa määrällinen tavoite lähes saavutettiin, opiskelijoita oli 895,5 eli vain 4,5 opiskelijaa vähemmän kuin talousarviotavoite. Tässä on kuitenkin huomattava se, että ei-tutkintoon johtavan koulutuksen määrässä tapahtui merkittävä lisäys. Vuonna 2011 ei-tutkintoon tähtäävää koulutusta järjestettiin 143,5 henkilölle, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 55,5. Vuoteen 2010 verrattuna peruskoulutuksen opiskelijamäärä väheni 42 ja lisäkoulutuksen 48. Vuodelle 2012 Keudan lisäkoulutuskiintiö on 900 opiskelijaa. Okm:n myöntämässä järjestämisluvassa Keudan oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen paikkojen vähimmäismäärä on 270. Vuonna 2011 oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen
Opiskelijamäärän kehitys vuosina 1998–2011 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000
00 Yksikköhintaiset yhteensä Oppisopimusopiskelijat
22
keuda vuosikertomus 2011
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2939 3115 3005 2696 2829 2957 3097 3197
3301
3391 3458 3666 4049 4250
894
967
1104
610
526
718
738
856
982
960
1304 1307 1286 1195
Vuosikate, poistot ja tilikauden tulos 2000-2011
Milj. € 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Vuosikate
Poistot
opiskelijatyövuositoteuma oli yhteensä 261 (otv), vuonna 2010 vastaava luku oli 303,5 (otv). Opiskelijatyövuositoteuma ylitti talousarviotavoitteen kymmenellä opiskelijalla. Kuntayhtymän toimintatuotot vuoden 2011 tilinpäätöksessä ovat 53,1 milj. € ja toimintakulut 48,2 milj. €. Vuoteen 2010 verrattuna toimintatuotot kasvoivat 2,3 milj. € eli 4,6 % ja toimintakulut 4,2 milj. € eli 9,6 %. Vuoden 2011 talousarvioon verrattuna toimintatuloja kertyi n. 1,9 milj. € enemmän kuin ennakoitiin. Tulojen kasvua selittää erityisesti ns. yksikköhintaisten opiskelijoiden määrän kasvu. Toimintamenot ylittivät talousarvion 1,0 milj. €. Toimintakate eli toimintatuottojen ja -kulujen erotus muodostui selvästi talousarviossa ennakoitua paremmaksi. Se on vuoden 2011 tilinpäätöksessä 4,89 milj. € eli noin 822 000 € parempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 110,1 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 115,4 %. Suhdeluku kertoo sen, paljonko toiminnan tuloista jää muiden menojen kuin toimintamenojen kattamiseen, näitä muita menoja ovat esimerkiksi rahoitus- ja investointimenot. Talousarvion sitovuustasoksi käyttötaloudessa oli määritelty tulosaluekohtainen tilikauden tulos. Vuoden aikana talousarvion käyttötalousosaan tehtiin yksi muutos, joka koski Keuda aikuiskoulutus-tulosalueen tulostavoitteen muuttamista. Keuda aikuiskoulutuksen tulostavoitetta pienennettiin 490 000 €:lla. Samalla summalla pienennettiin myös kuntayhtymän vuosikate- ja tulostavoitetta. Vuoden aikana muutettiin yhtymävaltuuston päätöksellä kuntayhtymän poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelman muuttamisesta aiheutui kuntayhtymän tilinpäätökseen n.
Tilikauden tulos
1,0 milj. €:n kertapoistot. Poistosuunnitelman muuttamisen yhteydessä yhtymävaltuusto päätti, että tilikauden tuloksen sijasta yhtymävaltuustoon nähden sitovana tulostavoitteena on tulosaluekohtainen toimintakate. Kaikki tulosalueet lukuun ottamatta oppisopimuskeskusta ja Keuda aikuiskoulutusta pääsivät asetettuun toimintakatetavoitteeseen. Oppisopimuskeskus jäi tavoitteesta 736 433 € ja Keuda aikuiskoulutus 59 983 €. Oppisopimuskeskuksen jääminen tulostavoitteesta johtuu pääasiassa neljästä tekijästä: opiskelijamäärä jäi erityisesti perustutkintojen osalta alle talousarviotavoitteen (vaikutus n. -140 000 €), yksikköhinnaltaan pienemmän ei-tutkintoon johtavan koulutuksen määrä lisääntyi yli sadalla (n. ‑100 000 €), talousarviossa koulutuspalvelujen ostoille tehty varaus oli euromääräisesti huomattavasti pienempi kuin edellisvuoden toteuma (-660 000 €) ja oppisopimuskeskuksen remontti (- 116 000 €). Keuda aikuiskoulutuksen tulosalue muodostettiin keväällä 2010, jolloin sinne siirrettiin Adulta Oy:stä tullut koulutus. Vuoden 2011 aikana koulutuksen painopistettä siirrettiin kulttuurialan koulutuksesta tekniikan ja liikenteenalan koulutukseen, samalla luovuttiin Tähtientien vuokrakiinteistöstä. Toiminnan käynnistämiseen ja uudelleen suuntaamiseen on liittynyt paljon kertaluonteisia kuluja. Tulosalueen toimintaa ei vielä vuoden 2011 aikana saatu kannattavaksi ja sen vaikutus kuntayhtymän talouteen oli lähes ‑0,5 milj.€. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä kuntayhtymän vuosikatteeksi muodostui 4,95 milj. €. Vuosikate oli edelleen hyvä, vaikkakin selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin, vuosikatteen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes 1,9 milj. €. keuda vuosikertomus 2011
23
Pitkällä aikavälillä talouden tasapainon edellytys on, että vuosikate eli tulorahoitus riittää sekä nettoinvestointien että lainojen lyhennysten kattamiseen. Talousarvioon verrattuna toteutunut vuosikate oli noin 870 000€ parempi kuin ennakoitiin. Vuosikate on 121,4 prosenttia poistoista, vuonna 2010 vastaava tunnusluku oli 249,0 %. Viime vuosina kuntayhtymässä on investoitu voimakkaasti ja tämä on omalta osaltaan kasvattanut suunnitelman mukaisten poistojen määrää. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä suunnitelmanmukaiset poistot ovat poikkeuksellisen suuret. Tämä johtuu tilikauden aikana tehdystä kuntayhtymän poistosuunnitelman muuttamisesta, poistosuunnitelman muutoksesta aiheutui noin 1,0 milj. €:n kertapoistot ja sen lisäksi poistojen määrä kasvoi vuositasolla noin 200 000 €. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 4,08 milj. €, kun niiden määrä vuosituhannen vaihteessa oli vain 0,7 milj. €. Tilikauden tulokseksi muodostuu 871 996 €, mikä on noin 3,2 milj. € pienempi kuin vuonna 2010. Ilman tehtyä kertapoistoa tulos olisi ollut noin 1,0 milj. € parempi. Edellisellä sivulla olevassa kuvassa on esitetty vuosikatteen, poistojen ja tilikauden tuloksen kehitys vuosina 2000–2011.
Toiminnan rahoitus ja investoinnit Vuoden 2011 nettoinvestoinnit olivat n. 8,6 milj. €, mikä oli noin 2,6 milj. € enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntayhtymän investoinnit ovat vuosina 2006–2011 olleet suuret ja investointitaso on edelleen poikkeuksellisen korkea myös vuonna 2012. Kovasta investointitahdista kertoo myös se, että vuosien 2006-2012 investoinnit ovat yhteensä n. 51,8 milj. €.
Kertomusvuonna valmistui Järvenpäässä ns. Peltolarakennuksen peruskorjaus. Hanke aloitettiin vuonna 2009 ja se toteutettiin kahdessa vaiheessa. Peruskorjauksen ensimmäinen vaihe valmistui helmikuussa 2010, jolloin rakennukseen siirtyivät kuntayhtymän hallinto sekä aikuiskoulutuksen toimintoja. Opetukselle saneeratut tilat valmistuivat keväällä 2011. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 5 465 m2. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui noin 4,9 milj. €. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Siistonen Oy. Vuonna 2011 käynnistyi kolme merkittävää laajennus- ja saneeraushanketta: • Keuda Tuusulan laajennuksella toteutetaan tilat kauneudenhoitoalan opetukselle, lisätään kaksi terveydenhoitoluokkaa sekä tehdään mm. hallinto- ja kirjastotiloihin liittyviä tilajärjestelyjä. Samassa yhteydessä toteutetaan rakennuksen julkisivuremontti. Laajennuksessa toteutetaan uutta kerrosalaa yhteensä n. 1670 m2, hankeen kokonaiskustannusarvio on 5 150 000 ja se toteutetaan vuosina 2011–2012. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Siistonen Oy. • Keuda Nurmijärven laajennuksessa tehdään tiloja syksyllä 2010 aloitetulle lähihoitajakoulutukselle sekä teorialuokkatiloja. Laajennus totutetaan osittain ruokasalin päälle ja sen bruttoala on 1114 m2 (huoneistoala 892 m2), saneerattavien tilojen huoneistoala on 1255 m2 ja liikuntasalin kattoremontin pinta-ala 735 m2. Hankeen kokonaiskustannusarvio on 2 900 000 € ja se toteutetaan vuosina 2011–2012. Pääurakoitsijan vaihtumisesta huolimatta hanke valmistunee kesän 2012 aikana. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut P&R Arkkitehdit Oy.
Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin vuosina 2000–2011 Milj. € 10.0 9.0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0
2000
2001
2002
2003
Nettoinvestoinnit
24
keuda vuosikertomus 2011
2004
2005
2006
2007
Lainojen lyhennys
2008
2009
Vuosikate
2010
2011
•
Wärtsilänkatu 7:n alueelle toteutetaan tiloja sekä nuorten että aikuisten koulutukselle. Laajennuksella toteutetaan tiloja mm. verhoilu- ja sisustusalan koulutukselle, joka tällä hetkellä toimii tilapäisissä vuokratiloissa. Lisäksi rakennetaan tilat pintakäsittelyalan koulutukselle ja metallialan koulutukselle. Hankkeen toteutus on vuosina 2011- 2012, vuodelle 2013 on budjetoitu vielä viimeiset urakkaerät. Hankkeen kokonaispinta-ala on n. 3000 m2 ja kustannusarvio 6 050 000 €. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut P&R Arkkitehdit Oy.
Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli -3 633 877,53 € eli tulorahoitus (= vuosikate) ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja. Investointien tulorahoitusprosentiksi muodostuu 57,6 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 113,5 %. Vuoden aikana kassavarat kasvoivat 182 000 €:lla ja ne olivat vuoden lopussa n. 3,04 milj. €. Kokonaisuutena kuntayhtymän talous oli edelleen vahva ja mm. maksuvalmius säilyi koko vuoden edelleen hyvällä tasolla. Kassan riittävyys oli keskimäärin 19,5 päivää, kun se vuotta aiemmin oli 20,8 päivää. Kuntayhtymän hyvä taloudellinen tilanne on mahdollistanut sen, että vuosien 2006–2011 isot investoinnit on kokonaisuudessaan pystytty toteuttamaan kuntayhtymän omalla tulorahoituksella eli kertyneillä kassavaroilla. Kertyneet kassavat on kuitenkin nyt käytetty ja kuntayhtymän vuoden 2012 talousarviossa on jo varauduttu lainanottoon (6,0 milj. €) investointien rahoittamiseksi. Alla olevassa kuvassa on esitetty vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin vuosina 2000–2011.
Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen loppusumma oli 55,2 milj. €, jossa vuoteen 2010 verrattuna on kasvua 1,68 milj. €. Erityisesti kasvoi kuntayhtymän pysyvien vastaavien määrä (+4,58 milj. €), rakennusten tasearvo on vuoden 2011 tilinpäätöksessä yhteensä 36,8 milj. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja yhtymän kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan. Kuntayhtymän omavaraisuusaste oli edelleen korkealla tasolla ja se oli 87,0 %, kun se vuotta aiemmin oli 88,1 %. Vuoden 2011 tuloksesta tehtiin 600 000. €:n investointivaraus, yhteensä vuoden 2011 tilinpäätöksessä investointivarauksia on lähes 9,8 milj. €, kun niitä vuotta aiemmin oli 11,6 milj. €. Kaikkiin viimevuosien isoihin investointeihin on kyetty tekemään täysimääräinen investointivaraus. Tämä näkyy taseessa poistoeron määränä, vuoden 2011 lopussa jäljellä olevan poistoeron määrä oli 20,0 milj. €. Tilinpäätöksessä kuntayhtymän suhteellinen velkaantuneisuus oli edelleen suhteellisen pieni eli 13,5 %, vuotta aiemmin se oli 12,5 % ja vuoden 2009 tilinpäätöksessä vastaava tunnusluku oli 11,3 %. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku lasketaan siten, että koko vieraspääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla jaetaan toimintatuloilla. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä parempi mahdollisuus yhtymällä on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Tunnusluvun pienuus kertoo myös siitä, että kuntayhtymällä ei ole lyhyt eikä pitkäaikaista lainaa.
keuda vuosikertomus 2011
25
Keudan tuloskortti 2011 - Strategia- ja tulosmittarit
Näkökulma Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri No Mittari Tavoite Toteuma 2011 2011
Yhteis Tyytyväinen opiskelija Nopea työelämään sijoittuminen 1 Työttömyysmittari % 15,2 13,3 kunnallinen ja asiakas Jatko-opintoihin sijoittuminen 2 Jatko-opiskelumittari % 9,6 17,8 vaikuttavuus Opiskelijapalaute 3 Opiskelijapalautteen 3,2 3,6 keskiarvo Asiakastyytyväisyys
Valmistuneet opiskelijat-kysely
4
Kyselyn keskiarvo
*
*
Työnantajapalaute
5
Kyselyn keskiarvo
*
*
Koulutustarjonnan
Koulutustarjonnan vetovoima
6
Vetovoimamittari %
1,2
1,5
Monipuoliset koulutuksen
7
Läpäisymittari, %
65,7
vetovoima
Opetusprosessin sujuvuus
63,7
totuttamistavat Prosessit ja Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat 8 HOJKS-läpäisymittari % 62,0 56,3 rakenteet Opiskelijahuollon toimivuus 9 Keskeyttämismittari, % 5,6 5,5
10 Suoritetut tutkinnot, lkm Perustutkinnot, ops-perusteiset 902 895 Perustutkinnot, näyttöperusteiset 195 188
Ammattitutkinnot 86 118
Erikoisammattitutkinnot 15 7
Kustannustehokkaat Sisäisen asiakkuuden huomioiminen 11 Yhtymäpalvelujen Henkilöstön osaaminen ja tukiprosessit asiakaskyselyn keskiarvo **) **) työhyvinvointi
Pätevä, osaava ja Osaamisen uudistaminen 12 Kelpoisuusmittari, % Resurssit uudistushaluinen Opetushenkilöstö 82,0 85,4 ja talous henkilöstö
Resurssien tehokas käyttö Suunnitelmallisuus 13 Talousarvion toteutuminen 100 154,7
26
keuda vuosikertomus 2011
*) Kyselyä ei tehty v. 2011
**) Mitataan seuraavan kerran v. 2012
Keudan tuloskortti 2011 - Määrämittarit
Näkökulma Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri No Mittari Tavoite Toteuma 2011 2011
14
Suoritetun kurssivaihdon määrä yht.
2136
2103
Keudan opisk. suoritt. lukiokurssit
1842
1912
Lukio-opisk. suoritt. kurssit Keudassa
294
190
Opintojen valinta- Tyytyväinen opiskelija mahdollisuus
15 Ylioppilastutkinnon suorittaneet % 3,7 3,7 Koulutustarjonnan 16
Aloituspaikat suhteessa ikäluokkaan
47,0
52,0
kattavuus Aloituspaikkojen
17
Aloittaneet opiskelijat 20.9/
täyttöaste aloituspaikat % 100,7 102,6
Yhteis Opiskelijamäärämittari: kunnallinen Ammatillinen peruskoulutus yht. 4173 4250 ja asiakas Opetussuunnitelmaperusteinen 3556 3551 vaikutta josta erityisopiskelijat 389 456 vuus Kuntien toisen asteen Näyttötutkintoon valmistava 486 574 koulutustarpeeseen Koulutustarjonnan 18 josta erityisopiskelijat 6 6 vastaaminen monipuolisuus Ei tutkintoon johtava koulutus:
Valmentava ja kuntouttava+
ohjaava ja valmistava
97
Talouskoulu Maahanmuuttajat Oppisopimuskeskuksen järjestämä
92
18 17
16 16 1220
1195
peruskoulutus 320 299
lisäkoulutus 900 896
Lisäkoulutus, otv 269 261 Kansanopistokoulutus, Ov
800
815
Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, otp
30637
16419
Kansainvälisyysmittari:
Kansainvälinen Lähtevät opiskelijat, % 3,0 4,1 yhteistyö 19
Tulevat opiskelijat, lkm
60
76
Lähtevät opettajat % 14,5 14,7
Tulevat opettajat, lkm 29 38
Henkilöstön Motivoitunut henkilöstö Sitoutuneisuus 20 Henkilöstöpalaute 3,4 3,4 osaaminen Henkilöstön osaaminen Työelämäyhteydet 21 Työelämäjaksolle osallistuneet 4,2 4,4 ja työhyvin opettajat %,(väh. 2vk jaksot) vointi 22 Omassa yrityksessä toimivat % 6,5 5,6
Järjestämislupapaikkojen riittävyys Opiskelijapaikat 23 Käyttöaste, % 103,4 104,7 Resurssit Opiskelijamäärä ja ryhmäkoko Investointikyky 24 Keskimääräinen ryhmäkoko 18,6 17,9 ja talous Vakaa talous 25 Investointien tulorahoitus, % 50,5 57,6
keuda vuosikertomus 2011
27
Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2011 1000 €
Rahoituslaskelma
1.1.-31.12.2010 1000 €
2011
2010
1000 €
1000 €
4 949
6 832
Myyntituotot
50 821
48 752
Vuosikate
Maksutuotot
348
308
Tulorahoituksen
Tuet ja avustukset
1 346
1 180
korjauserät
Muut tuotot
656
746
Valmistevarastojen muutos
-187
Investointien rahavirta
Toimintatuotot yhteensä
-34 53 138
50 798
Investointimenot
investointimenoihin
Toimintakulut
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot
195
850
-13
-24
vähennykset
0
0
-13
-24
-1 113
Palvelujen ostot
-8 313
-8 043
Rahoituksen rahavirta
Aineet, tarvikk. ja tavarat
-6 247
-5 829
Antolainauksen muutokset
Avustukset
-66
-61
Muut toimintakulut
-1 833
-1 336
Toimintakulut yhteensä
-48 250
Toimintakate
0
-3 634
-1 210
Muut henkilösivukulut
-6 214
15
-4 434
-8 618
-6 004
-4 857
Toiminnan ja investointien
Henkilösivukulut Eläkekulut
22 6 854
32
-23 199
3 4 952
-8 586
-25 724
Rahoitusosuudet
4 888
-44 014
rahavirta
Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten
6 785
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot (+)
68
28
Muut rahoitustuotot (+)
20
30
Korkokulut(-)
Muut rahoituskulut (-)
Oman pääoman muutokset
0
0
Muut maksuvalmiuden
-27
-11
muutokset
4 949
6 832
Toimeksiantojen varojen ja
Vuosikate
pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos
Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot
-4 077
Arvonalentumiset
0 30
0 190
2 987
-802
812
1 185
muutokset
3 829
572
Rahoituksen rahavirta
3 816
548
182
1 398
Korottomien velkojen -2 744 muutos Muut maksuvalmiuden
Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos
872
4 089
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(+)
-1 632
-3 717
Varausten lisäys(-) tai vähennys(+)
1 835
949
8
16
Rahavarojen muutos
Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-)
1 082
Kassavarojen muutos
182
1 398
Kassavarat 31.12.
3 039
2 857
Kassavarat 1.1.
2 857
1 459
Investointien tulorahoitus %
57,6 %
113,5 %
Pääomamenojen tulorahoitus %
57,6 %
113,1 %
19,5
20,8
1 336 Rahoituslaskelman tunnusluvut:
Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut %
110,1 %
115,4 %
Vuosikate/Poistot %
121,4 %
249,0 %
Vuosikate, €/opiskelija
909
1 281
Kassan riittävyys pv
Opiskelijamäärä
5 445
5333
Kassasta maksut, milj. €
28
keuda vuosikertomus 2011
Toiminnan rahavirta
Toimintatuotot
Opiskelijamäärä
57 5445
50 5333
Tase 2011 1000 €
2010 2011 2010 1000 € 1000 € 1000 €
49 262
44 743
A. OMA PÄÄOMA
18 267
17 192
I Aineettomat hyödykkeet
75
151
I Peruspääoma
8 966
8 966
1 Aineettomat oikeudet
50
97
III Muut omat rahastot
299
306
2 Muut pitkävaikutteiset menot
25
54
IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
7 921
6 584
II Aineelliset hyödykkeet
48 535
43 953
V Tilikauden yli-/alijäämä
1 082
1 336
1 Maa- ja vesialueet
300
149 VAPAAEHTOISET VARAUKSET
29 770
29 972
1 Poistoero
20 005
18 372
9 765
11 600
VASTAAVAA VASTATTAVAA A. PYSYVÄT VASTAAVAT
2 Rakennukset 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet
36 838
B. POISTOERO JA
35 190
1 256
1 123
4 465
5 425
43
43
hankinnat
5 633
2 023
III Sijoitukset
652
639
PÄÄOMAT
9
11
1 Osakkeet ja osuudet
467
467
2 Lahjoitusrahastojen pääomat
9
11
4 Muut saamiset
185
172 E. VIERAS PÄÄOMA
7 185
6 373
9
11
I Pitkäaikainen
20
20
7 Muut velat
20
20
II Lyhytaikainen
7 165
6 353 1 988
4 Koneet ja kalusto 5 Muut aineelliset hyödykkeet
2 Vapaaehtoiset varaukset
6 Ennakkomaksut ja keskener.
Investointivaraukset
D. TOIMEKSIANTOJEN
B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 Lahjoitusrahastojen
erityiskatteet
C. VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus
9
11
6 Ostovelat
1 860
5 960
8 795
7 Muut velat
1 099
1 023
494
524
8 Siirtovelat
4 206
3 341
55 231
53 548
1 Aineet ja tarvikkeet
57
54
2 Keskeneräiset tuotteet
437
470
II Saamiset
VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut:
2 427
5 413
Pitkäaikaiset saamiset
619
756
Omavaraisuusaste %
86,97
88,08
1 Muut saamiset
619
756
Suhteellinen velkaantuneisuus %
13,52
12,5
1 807
4 657
Kertynyt yli-/alijäämä, milj. €
9,00
7,85
1 Myyntisaamiset
374
425
1653,35
1471,29
3 Muut saamiset
694
3566
4 Siirtosaamiset
740
667
III Rahoitusarvopaperit
59
84
1 Osakkeet ja osuudet
59
84
Lyhytaikaiset saamiset
IV Rahat ja pankkisaamiset
2 980
2 773
VASTAAVAA YHTEENSÄ
55 231
53 548
Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija Opiskelijamäärä
5445
5333
keuda vuosikertomus 2011
29
Henkilöstöraportti
Henkilöstön määrä ja rakenne
Henkilöstön rekrytointi
K
Keudassa oli avoinna yhteensä 70 työpaikkaa, joista 52 oli opetushenkilöstön paikkoja. Niihin saatiin yhteensä 656 hakemusta eli 9,4 hakemusta työpaikkaa kohti. Opetushenkilöstön paikkaa kohti oli 10,9 hakijaa. Kaikista hakijoista oli naisia 60,7 % ja miehiä 39,3 %. Valituista oli naisia 33 ja miehiä 26.
untayhtymän koko henkilöstön määrä vuoden 2011 lopussa oli 588 henkilöä, josta opetushenkilöstöä oli 391. Henkilöstön kokonaismäärä oli lisääntynyt 25 henkilöllä ja opetushenkilöstön määrä 17 henkilöllä vuodesta 2010. Kuntayhtymän vakinaisen henkilöstön määrä on noussut 51 henkilöllä ja määräaikaisen henkilöstön määrä on puolestaan laskenut 26 henkilöllä verrattuna vuoteen 2010. Keudan henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti kuntayhtymässä pyritään rekrytoimaan henkilöstö vakinaisiin työ- ja virkasuhteisiin. Määräaikaiset työsuhteet tulevat kysymykseen lähinnä sijaisuuksissa ja hanketoiminnassa. Vuonna 2010 Adulta Oy:n konkurssin johdosta Keudaan siirtynyt henkilöstö rekrytoitiin ensin määräaikaisiin työsuhteisiin. Vuoden 2011 aikana työsuhteita on pyritty vakinaistamaan. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli vuonna 2011 kuntayhtymän henkilöstöstä 59 henkilöä (osa-aikaeläkeläiset, osatyökyvyttömyyseläkeläiset sekä muut osa-aikaiset). Henkilöstön keski-ikä on 48,2 vuotta, kun se oli vuonna 2010 48,3 vuotta ja vuonna 2009 48,8 vuotta. Keski-ikä on lievästi laskussa vuoden 2009 huipun jälkeen. Tarkasteltaessa vuosien 2010 ja 2011 ikäjakaumakäyriä kuvassa 2 voidaan todeta, että vaikka kyseisinä vuosina henkilöstön keski-ikä on hieman laskenut, on ikäjakauman painopiste kuitenkin siirtynyt hieman oikealle. Naisten keski-ikä oli vuonna 2011 47,3 vuotta ja miesten 49,4 vuotta. Kuntayhtymän henkilöstöstä on 55-vuotiaita tai vanhempia 29 %. Kuntayhtymän henkilöstöstä tulee vaihtumaan eläkkeelle jäämisen kautta seuraavan kymmenen vuoden aikana noin kolmasosa. Tämä asettaa erityisen tarpeen osaamisen siirtämiselle ja rekrytoinnille sekä perehdyttämiselle. Vuoden 2011 aikana kuntayhtymästä lähti vanhuuseläkkeelle yhteensä 14 henkilöä. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli vuonna 2011 64,3 vuotta, kun se oli vuonna 2010 63,6 vuotta. Kuntien eläkevakuutuksen tilastojen mukaan kuntatyöntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle vuonna 2011 keskimäärin 63,7 vuoden iässä. Vuoden 2011 lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli 10 yli 65-vuotiasta henkilöä, joista oli naisia 7. Osa-aikaeläkeläisten määrä kuntayhtymässä oli 21 henkilöä (13 naista ja 8 miestä) ja osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä oli 9 henkilöä (5 naista ja 4 miestä). Osa-aikaeläkeläisistä oli opetushenkilöstöä 16. Osatyökyvyttömyyseläkeläisistä oli opetushenkilöstöä 6. Vuoden 2011 aikana jäi osaaikaeläkkeelle yksi henkilö ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle kaksi henkilöä. Kuntayhtymän palvelukseen tuli vuonna 2011 32 henkilöä ja palveluksesta lähti 13 henkilöä (muut kuin eläkkeelle lähteneet). Täten tulovaihtuvuus oli 5,4 % ja lähtövaihtuvuus 2,2 %. Lähtövaihtuvuus oli vuonna 2011 samalla tasolla kuin edellisenäkin vuonna.
30
keuda vuosikertomus 2011
Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittäminen ja johtaminen Henkilökunnasta 55,6 % on suorittanut vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon on suorittanut 29,4 % henkilöstöstä. Opetushenkilöstöstä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon on lkm 450 400
374
391
350 300 250 174
200
2010
180
2011
150 100 50
15
17
0 OVTES
KVTES
TS
lkm
467
500 450 400
402
416 346 334
350 300 242 229
250 200
2009 2010 2011
147
150
107
121
100 50 0 Vakituiset
Määräaikaiset
Mies
Nainen
Kuntayhtymän henkilöstön palvelussuhteiden luonnetta kuvaavia tunnuslukuja. OVTES on opetushenkilöstön virkaja työehtosopimus, KVTES on kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus ja TS on kunnallisen teknisen henkilös-tön virka- ja työehtosopimus.
suorittanut 39,4 %. Opetushenkilöstöstä on 82,9 % suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Kuntayhtymässä käydään kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelun osana on henkilökohtaisten osaamisen kehittämistarpeiden määrittäminen. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuotettiin itse sekä ostettiin kumppaneilta. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen osalta tehtiin yhteistyötä HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Henkilöstökoulutuspäiviä oli yhteensä 2134 vuonna 2011 eli 3,6 päivää henkilöä kohti. Koulutuspäivistä oli naisten osuus 62,8 % ja miesten 37,2 %. Syksyn 2011 aikana pidettiin kaksi esimiehille suunnattua kehityskeskustelukoulutusta. Teemoina olivat kehityskeskustelut muutosjohtamisen välineenä ja ryhmäkehityskeskustelut. Vuonna 2011 alkoi Keudan esimiesvalmennus, jonka tavoitteena on luoda yhteinen toimintamalli esimiestyölle Keudassa ja antaa esimiehille työkaluja esimiestyöhön. Valmennuksessa ovat mukana koulutuspäälliköt, apulaisrehtorit, toimialarehtorit, toimialapäälliköt, rehtorit, oppisopimusjohtaja, talousjohtaja sekä yhtymäpalveluiden esimiehet. Valmennukseen kuuluvat osallistujien 360 asteen arvioinnit ja niihin kuuluvat kehittämisprojektit. Arvioinnit tehtiin syksyn 2011 aikana. 360 asteen arvioinnit tullaan tekemään säännöllisesti esimiehille 2-3 vuoden välein. Keuda on mukana valtakunnallisen Osaava-ohjelman kehittämishankkeessa, jossa on luotu systemaattinen osaamisen kehittämisen toimintatapa joka sisältää tiimi/yksilötasoiset osaamiskartoitukset ja niiden perusteella laadittavat osaamisen kehittämisen suunnitelmat. Kartoitukset ja suunnitelmat tullaan liittämään osaksi kehityskeskustelukäytäntöä vuoden 2012 aikana.
Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2011 henkilöä kohti 11,2 päivää, kun niitä oli vuonna 2010 8,6 päivää henkilöä kohti. Muutaman vuoden laskusuunnassa ollut trendi sairauspoissaolopäivien osalta kääntyi nousuun. Kuntayhtymän yksiköiden välillä keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä per henkilö vaihtelee alle viidestä yli kahteenkymmeneen sairauspoissaolopäivään. Työtapaturmista johtuneita sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2011 0,58 päivää henkilöä kohti. Vuonna 2010 niitä oli 0,47 päivää henkilöä kohti. Kuntayhtymän aktiivisen välittämisen toimintamalli otetaan käyttöön keväällä 2012. Toimintamallin tavoitteena on sairauspoissaolojen osalta vähentää niiden määrää mahdollisimman aikaisella reagoinnilla henkilön tai työyhteisön työkyvyn heikkenemiseen. Työhyvinvointijohtamisen selvitys ja toimenpiteet sen perusteella Pohjola Terveys Oy teki Keudalle selvityksen työhyvinvointijohtamisen tilasta keväällä 2010. Työhyvinvoinnin johtamisen arvoketjussa strateginen työhyvinvoinnin johtaminen sekä ylläpito ja kehittäminen ovat vahvimpia, mutta ennakointiin ja työhyvinvoinnin palauttamiseen liittyvät käytännöt vaativat vielä kehitystyötä ja vahvistamista. Kehittämiskohteiksi nousivat työhyvinvoinnin järjestelmällisempi kehittäminen ja kustannusten ja toimenpiteiden vaikutuksen seuranta. Työterveyshuoltoyhteistyön pitäisi olla yhtenäisempää ja suunnitelmallisempaa, ja siihen tulee kytkeä varhaisen tuen toimintatavat. Myös esimiesten työhyvinvointijohtamisen kehittäminen nousi kehittämiskohteeksi.
lkm 160
149
140
131
140
136
120 94 97
100
Tutkijakoulutusaste 1,0 %
80
66 64
55
st
as t ja
ko u
lu
tu
ke ak ou lu
1 1
ki
Alempi korkeakouluaste 26,2
Yl
em pi
ko r
ko r Al 2011 Opetushlöstö
2010 Muu hlöstö
Keski-aste 21,6 %
e
e
e as t
te ke ako r
ke ak ou lu
as
e st ia Al in
Ke
sk
as us Pe r
19 18
11 14
2010 Opetushlöstö
Ylempi korkeakouluaste 28,4 %
39
4 3
te
0
36
32 30
em pi
20
28 28
Tu t
40
Perusaste 5,3 %
sa
60
Alin korkea aste 17,5
2011 Muu hlöstö
Henkilöstön koulutusaste
keuda vuosikertomus 2011
31
pv 25 20 15
2010 1-3 pv 2010 pv yht
10
2011 1-3 pv 2011 pv yht
5 0 ä W
Jä
Sa
Ke
u
äL
M
l
al
H
SK
O
Si
Jä
a
äS
M
i
K Tu
o
uL
N
Ke
Ke
Si
Ke
a
H
P Tu
Ku
Ai
Henkilöstön sairauspoissaolopäivät henkilöä kohti yksiköittäin vuosina 2010 ja 2011.
Työhyvinvoinnin riskeiksi tunnistettiin Keudan ikäjakauma, jonka mukaan suuri osa työntekijäöistä on siirtymässä lähivuosien aikana eläkkeelle. Erityisesti tulee kiinnittää huomioita heidän jaksamiseensa ja osaamisen järjestelmälliseen jakamiseen. Riskinä vastauksissa näkyivät myös uupumistilanteet, mikäli niitä ei hoideta ennaltaehkäisevästi ja aktiivisen välittämisen mallin mukaisilla toimilla. Selvityksen tulokset esiteltiin Keudan johtoryhmälle ja tulosten perusteella on käynnistetty useita kehittämistoimenpiteitä. Kehittämistoimenpiteitä ovat: • Syksyllä 2011 on käynnistynyt Keudan esimiesvalmennus, • työterveyshuollon tavoitteita ja järjestämistä koskeva selvitystyö sekä • Keudan työhyvinvointiryhmän perustaminen. Keudan työhyvinvointiryhmä on syksyn 2011 aikana työstänyt Keudan työhyvinvointisuunnitelman ja Keudan varhaisen tuen mallin. Työhyvinvointisuunnitelma ja varhaisen tuen malli julkaistaan keväällä 2012. Keväällä 2011 Keudan yhtymäpalveluiden koko henkilöstölle järjestettiin Minun työyhteisöni ‑valmennusiltapäivät, joissa työyhteisön henkilöstö pohti työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksia oman yksikön näkökulmasta. Valmennuksissa nousi esiin suurena vahvuutena ihmisten muodostaman yhteisön antama voima ja innostus työhön. Kehittämiskohteiksi nousivat esimiehen läsnäolo ja palautteen antaminen eli vuorovaikutuksen parantaminen esimiehen ja työntekijöiden välillä. Keudan ruokapalveluiden esimiehet osallistuivat Minun työyhteisöni -valmennusten jälkeen esimiehille suunnattuun valmennuspäivään, jossa käsiteltiin koko henkilöstön valmennuspäivässä sekä mm. kehityskeskusteluissa esiin nousseita asioita. Keudan työhyvinvointiryhmä on työstänyt kuntayhtymän työhyvinvointisuunnitelmaa, jossa linjataan kuntayhtymän strategisen työhyvinvoinnin kehittämisen linjaukset strategiakaudelle toimenpidesuunnitelmineen. Työhyvinvointisuunnitelma kuluvalle strategiakaudelle julkaistaan keväällä 2012.
32
keuda vuosikertomus 2011
Tasa-arvotilanne Kuntayhtymässä on ollut voimassa vuodesta 2005 alkaen henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen tasa-arvosuunnitelma. Opiskelijoita koskeva tasa-arvo ja yhdenvertaisuus -suunnitelma on hyväksytty vuonna 2010. Kuntayhtymän tilinpäätöksessä raportoidaan vuosittain tasa-arvotilanteesta. Raportoitavat asiat ovat hallintoelinten kokoonpano, opiskelemaan pyrkineet ja hyväksytyt sekä tutkinnon suorittaneet, henkilöstökoulutukseen osallistuneet, perhepoliittisia oikeuksia käyttäneet ja virkoihin ja tehtäviin hakeneet, nimitetyt ja työsuhteeseen otetut. Keudan työsuojelutoimikunta seuraa tasa-arvosuunnitelman toteutumista. Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on edistää tasaarvon toteutumista Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä. Tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluyhteisössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnän kielto sisältyy Suomen perustuslain 6 §:ään. Tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) velvoittaa työnantajaa estämään sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantamaan naisten asemaa erityisesti työelämässä.
Hallintoelinten kokoonpano Yhtymävaltuustossa on yhteensä 9 naisvaltuutettua eli 42,9 % jäsenistä, miehiä valtuutetuista on 12 eli 57,1 %. Yhtymähallituksen jäsenistä miehiä on 5 eli 55,6 % ja naisia 4 eli 44,4 %. Tarkastuslautakunnan jäsenistä naisia on 1 ja miehiä 2.
Opiskelemaan pyrkineet, hyväksytyt sekä tutkinnon suorittaneet Vuonna 2011 yhteisvalinnassa Keudaan haki opiskelemaan yhteensä 8229 henkilöä, joista 54,3 % oli miehiä ja 45,7 prosenttia naisia. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 8099 hakijaa, joista 53,7 % miehiä ja 46,3 % naisia. Vuoden 2011 aikana Keudan oppilaitoksissa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 1071 opiskelijaa, heistä naisia oli 47,8 prosenttia ja miehiä 52,2 %. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat: valmistuneita opiskelijoita 991, heistä 47,9 % oli naisia ja 52,1 % miehiä.
Perhepoliittisia oikeuksia käyttäneet Äitiysvapaita oli vuonna 2011 yhteensä 207 päivää (vuonna 2010 288 päivää). Vanhempain- tai isyysvapaata käytettiin yhteensä 438 päivää, josta naisten osuus oli 69,4 % ja miesten 30,6 %. Vuonna 2010 vanhempain- tai isyysvapaata käytettiin 599 päivää, josta naisten osuus oli 68,4 % ja miesten 31,6 %. Hoitovapaata, osittaista hoitovapaata tai tilapäisiä hoitovapaita käytettiin 2402 päivää josta naisten osuus oli 89 % ja miesten osuus 11 %.
lkm
20
20
19
18 16
14
14
14
13
12 10 8 6
6
5
4 2
1
2
2 2 1
0 2009
2010
000 2011
ennuste ennuste ennuste ennuste
2012
2013
2014
2015
määräaik. kuntoutustuki vanhuuseläkkeelle työkyvyttömyyseläkkeelle tapaturmaeläkkeelle varhennetulle vanhuuseläkkeelle
Kuntayhtymästä eläkkeelle jääneiden henkilöiden lukumäärät vuosina 2009-2011 ja ennuste vuosille 2012-2015.
140 120
Henkilöstön lukumäärä
100 2010 nainen
80
2010 mies
60
2010 yht.
40
2011 mies
2011 nainen
2011 yht.
20 0 alle 20 20 24 25- 29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 yli 70 v Kuntayhtymän henkilöstön ikäjakauma vuosina 2010 ja 2011.
keuda vuosikertomus 2011
33
Kilpailutoiminta Keuda - Työelämän taitaja SAKUstars 2012 - Rauhaa ja rakkautta
K
euda oli jälleen vuonna 2011 yksi valtakunnan aktiivisimmista koulutuksenjärjestäjistä kilpailutoiminnan saralla. Huhtikuisissa Joensuussa järjestetyissä SAKUstars 2011 kilpailuissa kilpaili ennätyksellinen 110 opiskelijan joukkue. Ennakkotyösarjoihin osallistui 56 kilpailijaa. 14 opiskelijaa osallistui sekä ennakko- että livesarjoihin. Joukkueen poikkeuksellisen suurta kokoa selittää osaltaan se, että monet opiskelijat olivat samalla tutustumassa kisajärjestelyihin kotikisoja, SAKUstars 2012 –tapahtumaa silmällä pitäen. Keuda oli SAKUstarsin menestynein oppilaitos saalistaen yhteensä viisi kultaa, kuusi hopeaa ja neljä pronssia.
34
keuda vuosikertomus 2011
Taitaja semifinaaleihin osallistui 69 opiskelijaa, joista 13 saavutti paikan huhtikuiseen, Kuopiossa järjestettyyn Taitaja 2011 finaaliin. Finalisteista neljä palasi takaisin mitali kaulassaan: Kultamitalin saavutti Juho Ekegren lajissa ravintolakokki ja hopeaa saalisti Jere Lilja lajinaan autonasennus . Pronssille ylsivät Ismo Pusula lajina elektroniikka, sekä Susanna Laitala, kondiittori. Lokakuussa 2011 järjestettiin World Skills -ammattitaitokilpailut, kisakaupunkina Lontoo. Suomesta kisoihin osallistui 46 kilpailijan joukkue. Keudasta mukana oli kilpailjana Jenniina Tiikkainen (kukkasidonta), sekä experttinä Raimo Aatsinki (talonrakennus).
Keudan hallinto 2009–2012
Yhtymävaltuusto 2009 - 2012 Varsinainen jäsen
Varajäsen
Yhtymähallitus 2009 -2012 Varsinainen jäsen
Pertti Enovaara Järvenpää Kerava (vpj.) Auranen Matti Lindgren Kaj Niskanen Paula Kolmonen Milja Petri Graeffe Uljas Lauri Kostamo Kari Järvenpää Zilliacus Tia Rantala Laura
Varajäsen Eva Kuntsi Sipoo Leena Peltosaari Järvenpää
Ari Heikkinen Pekka Kauhanen Kerava Kerava Kerava Kiviranta Hannu Terrihauta Voitto Malmgren Heidi Seppänen Ritva Antton Hägglund Tuula Tanner Suni Osmo Janhunen Raija Mäntsälä Pornainen Tenhunen Tuomo Larmo Seppo Mäntsälä Hägglund Antton Kalenius Christina Kanerva Hans
Jussila Aira Niinimäki Markku Norrback Elina
Hans Kanerva Mäntsälä (pj.)
Marjaana Manninen Mäntsälä
Anna Melgin Eero Seppänen Sipoo Sipoo
Nurmijärvi Maija-Liisa Pyykkönen Raija Tikkanen Flinck Jari Pihko Jukka Jaspa Marjo Ruusuvirta Hilkka Järvenpää Sipoo Siitonen Minnamari Rantanen Liisa Kaija Tuuri Paavo Leino Järvenpää Mäntsälä Pornainen Soile Haukkaluoma Osmo Suni Nurmi Jaakko Saarinen Maria Kerava Kerava Sipoo Salo Juha Saajoranta Rami Työntekijöiden edustajat Vuohelainen Merja Kuntsi Eva Jouko Hirn JUKO 31.7.2011 asti Eija Heikkilä JUKO Tuusula Eira Storm JHL Järvinen Aarno Kovanen Joni Maarit Koivulammi Jyty Kinnunen Kari Leppiaho Kari Kuusjärvi Raili Soosalu Merja Helasvuo Anni Laine-Ylijoki-Laakso Tia Opiskelijoiden edustaja Anni Suvisuo
Yhtymävaltuuston puheenjohtajat
Aarno Järvinen, Tuusula puheenjohtaja Jari Flinck, Nurmijärvi I varapuheenjohtaja Kari Kinnunen, Tuusula II varapuheenjohtaja
Tarkastuslautakunta Varsinainen jäsen
Varajäsen
Salo Juha (pj.) Saajoranta Rami Tenhunen Tuomo (vpj.) Larmo Seppo Viitanen Kirsi Makkonen Katri
Muut osallistujat Hannu Heikkilä Hannu Laurila
1.8.2011 alkaen
kuntayhtymän johtaja talousjohtaja
Ammattiosaamisen toimikunta
Marjo Jaspa Kiitosimeon Oy Elisa Koivuluoma Keravan kaupunki Seppo Oksa 4sumPartners Tuomo Paukkunen Metallityöväen Liitto ry Pekka Aittoniemi Keuda Kerava Kaija Arpiainen Keuda Mäntsälä Henna Hyytiä Keuda Nurmijärvi Aki Lehtinen Keuda Mäntsälä Päivi Lindstedt Keuda Kerava Anna-Maria Vaajoensuu Keuda Järvenpää keuda vuosikertomus 2011
35
Ammatilliset neuvottelukunnat AV-ala Kuvallinen ilmaisu
Tero Simonen TV10 Maija Helasvuo Jape Kantola Film&Cartoon Finland Jari Koskinen A-head Network Oy Mikko Puuronen TV10 Marke Naski-Multanen Tuusulan kunta Juha Hämäläinen YLE Hanna Weselius Kai Hannulabacka Keuda Järvenpää Marko Aaltonen Keuda Tuusula Jarno Rinnekangas Keuda Nurmijärvi Pekka Jokinen Keuda Tuusula Jukka Kinanen Keuda Tuusula
Autoala Tuukka Tuominen Mäkelän autotalot Liikeala
Markus Huuskonen Järvenpään Auto-Arita Oy Kari Kuosmanen Rautakesko Oy Petri Hankiola Autotalo Laakkonen Oy, Kerava Liisa Nikkilä Vantaan kaupunginkirjasto Michael Andersson Delta Trucks Oy, Espoo Seppo Oksa 4sumPartners Tarmo Tiikkainen Korsisaari-yhtiöt Oy, Nurmijärvi Kirsi Väänänen Intersport Järvenpää Kari Virolainen Car-Pojat Oy Michael Schafranek Keuda Kerava Ari Vähämöttönen Järvenpään Auto-Arita Oy jari Haapala Keuda Kerava Matti Veikkanen Klaukkalan Diesel Oy Aino Heikkinen Keuda Kerava Jouko Hirn Keuda Mäntsälä Tiina Laaksonen Keuda Kerava Olavi Aalto Keuda Järvenpää Anu Lappalainen Keuda Kerava Petri Honkala Keuda Nurmijärvi Eija Lumme Keuda Kerava Eero Karvinen Keuda Kerava Outi Stenholm Keuda Kerava Pekka Päivinen Invalidiliiton Leena Suurla Keuda Kerava Järvenpään koulutuskeskus Teija Tuomi Keuda Kerava Pentti Stenholm Keuda Järvenpää Logistiikka-ala Elektroniikka Raimo Stenvall Stenvall-Yhtiöt Arto Purmola AW-Store Oy Ossi Huttunen Datakeskus Järvenpää Timo Toivanen GE Healthgare Hannu Kuosmanen Oy Sinebrychoff Ab Jarkko Mahkonen Reimax Gabels Oy Jani Kilpeläinen Tuko-Logistics Oy Eeo Liuska Keuda Kerava Eero Karvinen Keuda Kerava Heimo Merilehto Keuda Nurmijärvi Sauli Lehtinen Keuda Kerava Ari Moisio Keuda Järvenpää
Talotekniikka-ala Kauneudenhoitoala Mikko Virkkunen Tekmanni Oy Helena Karling Salonki Helena Karling, Kerava Pasi Kolehmainen Putkityö Kolehmainen Oy Pirjo Lilja Hyrylän hiusshop, Tuusula Jukka Leppäaho AMPLIT Oy Mirva Pietikäinen Kauneuskeskus Midas Tuomo Selenius Invalidiliiton Järvenpään Tiina Tamminen Studio Waude, Kerava koulutuskeskus Isa Tolmunen Prima-Hius, Järvenpää Pekka Aittoniemi Keuda Kerava Tuire Vainio Marielina kauneuskeskus Arto Mäkkinen Keuda Kerava Kaisa Aho Keuda Tuusula Jarno Silen Keuda Kerava Tiia Hursti Keuda Tuusula Raimo Tuononen Keuda Kerava Anu Raudasoja Keuda Tuusula
Maatalousala Kemian ala Erkki Holma
Katja Somby Tikkurila Oy Minna Laiho Ari Kemppainen Oy Sinebrychoff Ab Martti Mäkelä MTK-Uusimaa Tuula Hauta-aho Yliopiston apteekki Simo Sorsa ProAgria Uusimaa ry Leila Frondelius Keuda KeravA Martti Palojärvi Mari Kuusela Keuda Kerava Helena Rautala Helsingin yliopisto/ Maire Vartiainen Keuda Kerava Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kaija Arpiainen Keuda Mäntsälä
36
keuda vuosikertomus 2011
Ammatilliset neuvottelukunnat Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sirpa Bäkström Elisa Koivuluoma Suvi Huotari Jouni Ojala Anne Holma-Lehtinen Anna-Maria Vaajoensuu Anne Larkovuo Maija Helin Tuula Kitti Senja Laakso
Uudenmaan Herkku Oy Kerava kaupunki Nurmijärven kunta Next Hotels Rivoli Krapihovi Oy Keuda Järvenpää Keuda Järvenpää Keuda Kerava Keuda Mäntsälä Keuda Nurmijärvi
Metalliala
Lasse Aho ITAM Kaluste Oy Seppo Masalin Metso Paper Oy Petri Huhti Steris Oy Raimo Palkia Marijot Oy Matti Ruokolainen Steris Oy Jarmo Piipponen Palodex Oy Tuomo Paukkunen Metallityöväen Liitto ry Pekka Yli-Viikari Keuda Järvenpää Juha Marttiin Keuda Kerava Rauno Jokinen Keuda Aikuiskoulutus Aki Mikkonen Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaus
Lea Laine Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Merja Winha-Järvinen Nurmijärven kunta Eija Ahola Vantaan kaupunki Sami Paananen Tuusulan kunta Jari Päkkilä Keravan kaupunki Jari Ahola Järvenpään kaupunki Susan Sundström-Varjola Keuda Tuusula Juha-Petri Niiranen Keuda Tuusula Kaisa Aho Keuda Tuusula
Rakennusklusterin (rakennus-, puu- ja pintakäsittelualat) Rakennusala
Eero Lahtinen Oy Alfred A. Palmgren Ab Marit Laurinkoski Matti Eklund Oy Hannu Heino NCC Jari Renlund Skanska Manu Kivisaari SRV Ahti Niskanen RT, Talonrakennusjaosto, Uudenmaan aluetoimisto Juha Nousiainen Rakennustoimisto Nousiainen Oy Tapio Makkonen Keski-Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskus Raimo Aatsinki Keuda Mäntsälä Esa Perho Keuda Nurmijärvi Pentti Setälä Keuda Järvenpää
Puuala
Yrjö Lindberg Mikko Kärkkäinen Seppo Mälkiä Olli Niemelä
Puuteos Lindberg Ky Muotoilutoim. TUNTO Muotoilutoim. TUNTO Keuda Järvenpää
Pintakäsittelyala
Kari Koivunurmi Rakennusliitto, Uudenmaan aluetoimisto Risto Majaranta Maalaamo Hietanen Asko Kyyhkynen AK-pintakäsittely Harri Sainio Keuda Järvenpää
Puutarha-ala
Tuula Hynninen Sari Ruusunen-Jussila Pekka Leskinen Katri Väyrynen Matti Kanervo Eija Jakobsson Kaija Arpiainen Risto Kononen Päivi Pettinen Paula Niemelä Teija Tengvall Tarja Turkulainen
Tmi Frau Pieni Kukkatupa Oy Viherympäristöliitto ry Järvenpään kaupunki Kanervon puutarha Husulan puutarha ky Keuda Mäntsälä Keuda Mäntsälä Keuda Mäntsälä Keuda Mäntsälä Keuda Mäntsälä Keuda Mäntsälä
Sosiaali- ja terveysala Ismo Airinen Katriina Jormanainen Johanna Jahnukainen Hannele Karvonen Anneli Rautiainen Helena Palola Kaisa Aho Anne Hosio-Paloposki
Ridasjärven päihdekeskus UEP Nurmijärven kunta Tuusulan kunta Keravan kaupunki Tuusulan kunta Keuda Tuusula Keuda Tuusula
Sähkö- ja automaatiotekniikka
Jorma Raejärvi Sähkötalo Oy Marko Lappi Metso Paper Oy Timo Kaikko Järvenpään sähköalantyöntekijät ry osasto 100 Martti Havukainen Järvenpään sähköalantyöntekijät ry osasto 1000 Markku Saha Etelä-Suomen Energia Oy Jukka Väyrynen Keuda Nurmijärvi Toivo Salin Keuda Mäntsälä Heikki Koljonen Keuda Aikuiskoulutus
Vaatetusala
Virva Siitonen Marja Väisänen Sari Hörkkö Else-Maj Mannerheimo Päivi Korhonen Riitta Niemi Aira Sahakangas Anne Seppä-Murto Kaija Vänni
Grunstein Oy Korjausompelimo Piilo-ommel Ompelimo Mannerheimo Keuda Järvenpää Keuda Järvenpää Keuda Järvenpää Keuda Järvenpää Keuda Järvenpää keuda vuosikertomus 2011
37
Keudan organisaatio 31.12.2011 saakka
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat: Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo jaTuusula. Alla olevassa organisaatiokaaviossa on esitetty kuntayhtymän toimielimet sekä jako tulosalueisiin. Tulosalueita ovat Yleishallinto, Yhtymäpalvelut, Keuda Järvenpää, Keuda Kerava, Keuda Mäntsälä, Keuda Nurmijärvi ja Keuda Tuusula sekä Oppisopimuskeskus sekä Keuda Aikuiskoulutus. Edellä mainituille tulosalueille yhtymävaltuusto on asettanut sitovan tulostavoitteen.
Yhtymävaltuusto
Tarkastuslautakunta Yhtymähallitus
Yleishallinto
Ammattiosaamisen toimikunta
Yhtymäpalvelut
Toimisto-, tietohallinto-, ruokaja kiinteistöpalvelut
Keuda Järvenpää Sibeliuksenväylä 55 Wärtsilänkatu 7
Keuda Kerava
Keskikatu 3 a Sarviniitynkatu 9 Sipoon Enter Yritys- ja koulutuspalvelut
Keuda Tuusula
Pekka Halosen akatemia Kirkkotie 31
Oppisopimuskeskus
Keuda Nurmijärvi
Keuda Mäntsälä Lukkarinpolku 2 Saaren kartano
Keuda Aikuiskoulutus Sibeliuksenväylä 55 Wärtsilänkatu 63 Uutiskatu 2, Helsinki
Tilivelvolliset on määritelty kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjeessa (15.12.2009 § 117). Sen mukaan tilivelvollisia ovat: kuntayhtymän hallitus, kuntayhtymän johtaja, talousjohtaja, rehtorit ja oppisopimusjohtaja.
38
keuda vuosikertomus 2011
Yhteystiedot Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Sibeliuksenväylä 55 A 04400 Järvenpää
Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto Uutiskatu 2 00240 Helsinki Sibeliuksenväylä 55 B 04400 Järvenpää Wärtsilänkatu 7 04400 Järvenpää Wärtsilänkatu 61 ja 63 04440 Järvenpää Keskikatu 3 a 04200 Kerava
Mäntsälä
Sarviniitynkatu 9 04200 Kerava Lukkarinpolku 2 04600 Mäntsälä
Järvenpää
Lopentie 20 01860 Perttula Paroninkuja 20 04920 Saarentaus Iso Kylätie 14 04130 Sipoo Kansanopistontie 60 04380 Tuusula
Pornainen Nurmijärvi
Kerava Tuusula Sipoo
Kirkkotie 31 04310 Tuusula
Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5 04250 Kerava
keuda vuosikertomus 2011
39
Ulkoasu Hanna-Sisko Onnela Paino M&P Paino, 2012