Keuda-lehti 1/2014

Keuda Ke ski - U u d e n maan koul ut uskun tayhtymä n sidosr yh mä leh t i • 1 /20 1 4

Tutkittua:

Amis on optimisti Keudan aikuisopisto toimii vankilassakin

AINO ERONEN SAI HARRASTUKSESTA AMMATIN

2

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Tässä numerossa 3 Suomalaiset aikuiset ovat osaavia ja kyvykkäitä Pääkirjoitus

14

Lähihoitajien koulutus Suomessa on maailman huipputasoa

4

Super-Kirsillä riittää virtaa opiskeluun

6

Näyttötutkintoja 20 vuotta Keudassa

15

Floristit EuroSkillsiin: Kaksin kauniimpaa kukkasidontaa

7

Koulutuksella parempi tulevaisuus vankilan jälkeen

16

Keudan Mikko Pynnönen edustaa Suomen kokkeja EuroSkills-kisoissa

8

Kuljettajakoulutus kiinnostaa ja ala työllistää

17

Keudalla hyvä edustus kevään kilpailuissa

9

Kisällikoulu kaipaa lisää mestareita

10

Markkinaa ei voita paras vaan aktiivisin Juuso Markkanen mentoroi yrittäjiä

18

Laadunhallinta osaksi arkipäivää Keudan aikuisopistossa

19

Jokainen on oman työnsä laatupäällikkö

11

Kestävää kehitystä kansainvälisesti

12

Rakkaasta harrastuksesta ammatti: Aino Eronen opiskelee viljelypuutarhuriksi

13 Opiskelijat kehittävät aikuisopistoa opiskelijafoorumissa

20 Amis uskoo työhön ja tulevaisuuteen Amis-Dialogi-tutkimus 21

Keudan dokkarikoulutuksesta uralle uusi suunta Tv-ammattilainen Laura Vehkaoja

22

Kuomalle uusi logo 5-vuotissynttäreiden kunniaksi

23

Tapaa keudalainen: Lehtori Tiina Joensuu

4

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on 620 ja liikevaihtomme vuonna 2013 oli 60 miljoonaa euroa.

21

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

13

16

Nro Julkaisija

Päätoimittaja

Toimitus

Taitto Valokuvat

Kansikuva Painopaikka Painosmäärä

1/2014, kevät 2014, 8. vuosikerta Keuda – Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 viestinta@keuda.fi, www.keuda.fi Kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä Viestintäpäällikkö Heli Vastamäki, viestintäassistentti Maarit Tiala ja viestintäharjoittelija Sami Rinkinen Zeeland / Tiina Valve Riikka Auvinen, Kimmo Brandt, Max Käär, Arto Oinonen, Tanja Peuranpää, Sami Rinkinen, Maarit Tiala ja Heli Vastamäki Heli Vastamäki Savion Kirjapaino Oy 4 200

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Suomalaiset aikuiset ovat osaavia ja kyvykkäitä

S

uomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito ja numerotaito ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaisia.

Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa suomalaiset ovat myös kansainvälisen vertailun kärkimaiden joukossa. Tämä käy ilmi kansainvälisestä aikuistutkimuksesta, josta käytetään lyhennettä PIAAC (The Programme for the International Assessment of Adult Competencies). Tutkimuksessa selvitetään aikuisväestön eri elämänalueilla tarvitsemia perustaitoja ja niiden käyttöä työssä ja arkielämässä.

OECD:n aloitteesta tehtävään PIAAC-tutkimukseen osallistuu 24 maata ja Suomesta oli otoksessa mukana 5 464 henkilöä. Aikuistutkimuksen tulokset julkistettiin lokakuussa 2013.

Tulokset antavat tietopohjan tulevaisuuden koulutus- ja työvoimapolitiikan suunnittelulle. Suomen tietoja voidaan suhteuttaa muiden maiden vastaaviin tietoihin ja saada näin kansallisista kehittämistarpeista entistä laajempi kuva.

Suomalaisten hyviin keskimääräisiin tuloksiin vaikuttavat erityisesti 20–39-vuotiaiden hyvät taidot, vanhimpien ikäryhmien taidot ovat OECDmaiden keskimääräisellä tasolla ja vanhimmissa ryhmissä taitoerot ovat suuria.

Nuorin 16–19-vuotiaiden ikäryhmä menestyy kaikilla tutkimuksen osa-alueilla heikommin kuin seuraava ikäryhmä eli 20–24-vuotiaat.

Miten sitten nuorten aikuisten erinomaista osaamista osataan Suomessa hyödyntää? Viimeisiä työllisyyskatsauksia tarkastellessani ei voi tulla vakuuttuneeksi yhteiskunnan ja talouselämän toimivuudesta. Melko korkeat työttömyysprosentit osuvat myös tuohon ikäluokkaan. Suomessa on työvoiman ulkopuolella suuri joukko juuri parhaat taidot osaavaa ikäryhmää. Eikö juuri heidän kykyjään ja osaamistaan pitäisi käyttää?

Hyvä ammatillinen koulutus parantaa kenen tahansa kilpailukykyä työmarkkinoilla. Työssä olevan kannattaa parantaa omaa osaamistaan yhtä hyvin kuin työtä hakevan. Valinnan varaa ja erilaisia mahdollisuuksia aikuisena kouluttautumiseen on paljon.

Keudan aikuiskoulutustarjonta on erittäin kattavaa ja se on suunniteltu vastaamaan työelämän tarpeita. Keuda on ammatillinen aikuiskouluttaja, jolla on vahva koulutuksellinen osaaminen ja työelämän tuntemus.

HANNU HEIKKILÄ Kuntayhtymän johtaja

3

4

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti MAARIT TIALA • kuvat MAX KÄÄR ja MAARIT TIALA

Kirsi Suomela on kahvakuulaurheilija Suomen huipulla, opiskelee yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi ja tekee töitä Helsingin poliisilaitoksella.

Siinä muutama Kirsin elämää rytmittävä asia. Tietysti näin keväisin alkaa myös moottoripyöräily olla ajatuksissa päivittäin.

S

ä l l i s r i up er - K

RIITTÄÄ VIRTAA OPISKELUUN

5

K

irsi onnistui hyvin maaliskuun lopulla kahvakuulan SM-kisoissa Laukaassa ja hänet valittiin kevään EM-kisoihin Pietariin sekä marraskuun MM-kisoihin Hampuriin. Kirsin mottona on ”aseta tavoitteita – se helpottaa elämää”. Hän suunnittelee viikkonsa työvuorojen, opiskelun, kahvakuulaharjoitusten ja kisojen mukaan.

Urheilu on tuonut mukanaan kyvyn keskittyä paikassa kuin paikassa.

Kirsi aloitti kahvakuulakisat vuonna 2011. Treenien kiertokulku alkaa kesän perusharjoituksista kuntosalilla levytangolla. Harjoituksiin tulee kevennystä kisojen lähestyessä. Kirsin ruokavalio on normaalia itsetehtyä ravinteikasta kotiruokaa, johon lisätään proteiini- ja hiilihydraattilisät. Ilman lisiä ei kahvakuula nousisi kisavauhdissa.

Poliisin työtä eri rooleissa Kirsin työpaikka on Helsingin poliisilaitoksella rikostutkinnassa, josta Kirsi on nyt kuuden viikon työnkierrossa ratsupoliisiosastolla. Kirsi on ollut hevosten kanssa jo lapsuudessaan tekemisissä, sillä hän on maalta kotoisin ja kotona kasvatettiin suomenhevosia. Hieman yllätyksekseen Kirsi on huomannut ratsastuksen käyvän työstä, sillä ratsastuspäivien kahvakuulatreenit ovat selvästi tavallista raskaampia.

Kirsi pitää työnkiertoa erittäin hyvänä. Siinä näkee poliisin työtä toisesta näkövinkkelistä ja saa näkökulmaa kenttätyöhön, kun tietää miten rikostutkinnassa menetellään. Siirrot ovat osa henkilöstön työhyvinvointia, mielenvirkistystä, tuulettumista irti omista pinttyneistä tavoista.

Antoisaa aikuisopiskelua Kirsi aloitti joulukuussa 2012 yhdistelmäajoneuvokuljettajan ammattiopinnot Keudan aikuisopistossa teoriajaksolla.

Koulutuksen sisältöön kuuluu neljä pakollista ja seitsemän valinnaista osaa, joista valitaan vähintään yksi. Kirsi valitsi kappaletavarakuljetukset ja massatavarakuljetukset. Keväällä 2013 oli opiskelu edennyt inssivaiheeseen, minkä jälkeen Kirsi oli kolmen kuukauden työjaksolla kahdessa eri firmassa. Työjakson Kirsi oli opintovapaalla poliisin työstään. Koulutus toteutetaan ilta-monimuotokoulutuksena, mikä mahdollis-

”Opiskeluiltoina on keskittymiskyvystäni hyötyä, sillä energiaa tarvitaan. Myös itseluottamus on ollut tukena kun työ, opiskelu ja kahvakuula rullaavat tasapainossa.” taa opiskelun työn ohessa.

– Ehkä opiskelun alkuperäisenä ajatuksena oli uranvaihto, mitä en ole vieläkään haudannut. Varsinkin opintojen alussa työpäivän jälkeen oppitunneille meno oli välillä rankkaa. Opiskelu on kuitenkin antoisaa ja ajatukset ovat jossain muussa kuin arkityössä, joten illat hujahtavat vauhdilla. Kun tietää, että opiskelu kestää vain tietyn ajanjakson, niin työn ohella opiskelu ei ole rasite.

Opiskeluiltoina on keskittymiskyvystäni hyötyä, sillä energiaa tarvitaan. Myös itseluottamus on ollut tukena, kun työ, opiskelu ja kahvakuula rullaavat tasapainossa, Kirsi summaa aikuisopiskeluaan.

Kirsillä on varsin tekninen ja miehinen elinympäristö. Nainen poliisina ja auton ratissa on nykypäivänäkin vielä vähemmistöä. Tiukan paikan tullen oman paikan valtaamiseen otetaan käyttöön huumori, mitä Kirsi pitää mukana joka päivä muutenkin.

Aikuisopiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen

U

usia yrittäjiä tarvitaan, että Suomi pysyy pystyssä ja ihmiset työllistyvät.

Yrittäjyys voi kuitenkin olla pelottava asia opiskelijalle. Turhia pelkoja ja yrittäjyyden esteitä on lähdetty Keudassa poistamaan niin ammattiopiston kuin aikuisopistonkin puolella.

Aikuisopiskelijoille järjestetään keväällä 2014 yrittäjyyden teemapäivä otsikolla ”Yrittäjyys – painajainen vai pelastus”. Päivässä on mukana yrittäjyyteen liittyviä tahoja näytteilleasettajina ja tietoiskujen pitäjinä. Ohjelmassa on myös paneelikeskustelu, jossa mukana on paikallinen kansanedustaja, eurovaaliehdokas Antti Kaikkonen.

Erillishaku Keudaan jatkuu toukokuun loppuun

Y

Kirsi vauhdi ssa kahvakuulan kanssa.

hteishaku uudistui peruskoulun päättäviä suosivaksi. Tutkinnon jo suorittaneet eivät enää voi lainkaan hakea opiskelemaan toisen asteen yhteishaussa. Heitä varten Keudassa on erillishaku, joka päättyy 31.5.2014. Tämänkin jälkeen hakuja jatketaan tarvittaessa.

Erillishaun kautta täydennetään yhteishaun jälkeen mahdollisesti vajaiksi jääviä ryhmiä Keudan ammattiopistossa sekä ohjataan hakijoita sopiviin koulutuksiin Keudan aikuisopistoon tai oppisopimuskoulutukseen Keudan oppisopimuskeskuksen kautta.

6

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti MAARIT TIALA

TTITAITO A M M A = e n n Tu Tieto + Taito + Ammattitaidon syventäminen ja laajentaminen auttaa työelämän muutoksissa. Näyttötutkinto tukee koulutusteitä, jos opiskelijalla riittää halua edetä.

0 2

Näyttötutkintoja

HAKEUTUMINEN • opiskelijan tiedettävä, mitä haluaa opiskella • työpaikka ja työnantajan sitoutuminen ohjaukseen • henkilökohtaistamisen aloitus • opiskelijan osaamisen kartoitus aikaisemmista opiskeluista ja työurasta • kouluttajan tarjottava oikeaa/sopivaa tutkintoa ja tutkinnon osia ”Mahdollisuus saada uutta näköalaa ja osaamista sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.”

”Mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä yrityksessä.”

HISTORIAA Näyttötutkintoa on suoritettu jo kahdenkymmenen vuoden ajan Suomessa. Näyttötutkinnot kehitettiin aikuisväestölle, jotta itsensä kehittäminen olisi mahdollista. Samalla olisi mahdollista saada tutkinto lisäopintojen kokonaisuudesta. Suuntaa antavia järjestelmiä oli jo 1990-luvun alussa Kanadassa, Saksassa ja Hollannissa. Jonkinlainen kädenvääntö näyttötutkinnon

v u o tt a Aikuisopiskelijoiden sanomaa:

VALMISTAVA KOULUTUS • oppiminen oppilaitoksessa • ammattitaidon osaamisen harjoittelua tutkintotilaisuutta varten • henkilökohtaistamisen tarkennus

”Kouluttajien ja luennoitsijoiden tuki koulutuksen aikana tärkeää.”

”Mahdollisuus edetä uralla.

syntyhistorian alussa oli näyttötutkinnon hallinnoinnista. Jollei valtio olisi sitä tehnyt, työelämän järjestöt olisivat sen tehneet omin voimin – niin tärkeäksi työnantajajärjestöt sen näkivät.

Näyttötutkintoja koskeva laki tuli voimaan vappuna 1994.

Tänä päivänä näyttötutkintojärjestelmän kautta suorittaa tutkinnnon noin 30 000 aikuista.

”Valmistava koulutus keskittyy tarvittaviin asioihin tiputtaen turhat pois.”

”Opiskelijoiden verkostoituminen antaa tsemppiä arkeen.”

TUTKINNON SUORITTAMINEN • tutkintotilaisuudet suoritetaan työpaikalla aidoissa työtilanteissa, jotka dokumentoidaan • kolmikantakeskustelussa arvioijat (työnantaja-, työntekijä- ja opetusalaedustaja) päätyvät yhteiseen arvosanaan tutkinnon kriteerien ja dokumenttien perusteella kuultuaan suorittajaa

KEUDAN NÄYTTÖTUTKINTOHISTORIAA •

• •

•

Mukana kokeiluvaiheessa 1990-luvun alussa: palvelualat ja luonnonvara-ala, floristin at Sosiaali- ja terveysala 1994 alkaen Informaatio- ja kirjastopalvelualan at 2000-luvun alusta Viime vuonna tutkinnon suorittaneita oli 507

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

7

• teksti SAMI RINKINEN • kuva HEIDI KAJANDER

Komeassa Ke ravan vankilassa on ny kyisin mahdollisuus ryht yä Keudan aikuisopiston opiskelijaks i.

Koulutuksella parempi tulevaisuus vankilan jälkeen Keudan aikuisopisto järjestää ammatillista koulutusta myös vankiloissa.

Keravan vankilakoulutus on pilottiprojekti Juuret vapauteen -hankkeessa. Keväästä 2014 alkaen Keudan koulutuksiin on voinut osallistua myös Suomenlinnan vankilassa.

K

oulutuksiin on lisäksi valittu opiskelijoita Riihimäen, Sörkan ja Jokelan vankiloista.

Tällä hetkellä vankilakoulutuksessa voi suorittaa talonrakennusalan perustutkinnon. Keravalla voi lisäksi opiskella puutarha-alalla oppisopimuskoulutuksena.

Koulutukseen osallistuvien vankien viikko-ohjelma koostuu kahdesta puolen päivän mittaisesta teoriaopiskelusta ja kolmesta työpaikalla tapahtuvan oppimisen päivästä. Suomenlinnan koulutuksissa teoriaopinnot on keskitetty yhteen kokonaiseen päivään viikkoa kohden. Suomenlinnaan on saatu kaksi tietokonetta, joissa ei ole internet-yhteyttä.

Opetusmateriaali tallennetaan opiskelijoille usb-tikulle. Tavoitteena on saada Keravalle sama käytäntö.

Juuret vapauteen on Rikosseuraamuslaitoksen ja Kriminaalihuollon tukisäätiön yhteishanke, jota rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto. Hankkeen projektipäällikkö Heidi Kajander kertoo vankien koulutuspäivien noudattavan tarkkaa järjestystä.

– Suljetulla puolella vartija kokoaa ryhmän, joka siirtyy yhdessä vankilan alueella olevaan teorialuokkaan. Vartija on paikalla koko ajan ja vie opiskelijat lo-

puksi takaisin osastolle. Avovankilassa olevat opiskelijat tulevat teoriatilaan itsenäisesti. Tässä on rikottu kaavoja ja saatu teoriaopetus pidettyä yhteisenä koko ryhmälle. Normaalisti suljetun osaston vangit eivät saa olla samassa tilassa avovankien kanssa.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen toteutetaan vankilan työnjohdon kautta normaaleina vankitöinä, kuten korjausja remonttitöinä, joilla opiskelijat suorittavat koulutukseen kuuluvat näytöt.

Vankilakoulutukseen haetaan vankilan sisäisessä haussa opinto-ohjaajan tai sosiaalityöntekijän kautta. Koulutuksiin riittäisi innokkaita osallistujia, mutta kaikkia hakijoita ei pystytä aina valitsemaan koulutukseen. Yleensä esteenä ovat turvallisuussyyt. Koulutukseen osallistuvilla vangeilla saattaa olla jo esimerkiksi rakennusalan työkokemusta, mutta pääsääntöisesti heidän koulutushistoriansa rajoittuu peruskouluun.

Juuret vapauteen Avovankien opiskelu on mahdollista poluttaa niin, että heidän vapauduttuaan vankilasta koulutus jatkuu siviilissä.

– Siviiliopiskelijoilla on seurantapanta ja he ovat samoissa ryhmissä normaaliopiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on

”Ryhmän sosiaaliset taidot ovat kehittyneet huimasti.

Se on loistavaa.” vangin integroituminen yhteiskuntaan, Keudan kouluttaja Aki Koski kertoo.

Sekä Koski että projektipäällikkö Kajander kertovat olevansa erittäin tyytyväisiä koulutuksen sujumiseen ja suunnittelevat jo tulevia koulutuksia. Myös koulutuksessa vangeilta kerätty palaute on ollut yksimielisen positiivista.

– Vankila on oma maailmansa, jossa on omat roolinsa ja hierarkiansa. Mutta vaikka vangit ovat olevinaan kovia jätkiä, he jeesaavat toisiaan ja pelaavat yhteen. Ryhmän sosiaaliset taidot ovat kehittyneet huimasti. Se on loistavaa, Koski iloitsee.

– Kaikkia yhdistää halu opiskella, tarve työllistyä ja halu parempaan elämään vapauduttuaan. ”Normaali elämä” on termi, jonka usein kuulee. Siitä he kaikki haaveilevat, Koski toteaa.

– Paljon muitakin aloja olisi mahdollista kouluttaa, puitteet ovat olemassa.

8

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

Autonkuljettaja on ammatti, johon nuoret innokkaasti hakeutuvat. Kuljettajakoulutus on erittäin kysyttyä myös Keudan aikuisopiston puolella. Aikuisopistossa aloitti maaliskuussa ensimmäinen logistiikan perustutkintoon tähtäävä ryhmä.

s u t u l u o k a j Kuljetta kiinnostaa ja ala työllistää

K

euda on tarjonnut nykymuodossaan kuljettajien lisäkoulutusta Keravan Sarviniitynkadulla vuodesta 2010. Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkintoon on edelleen paljon tulijoita, mutta myös perustutkinnon kysyntä on ollut nähtävissä. Kouluttaja Sari Roinisen mukaan ensimmäiseen perustutkintoryhmään oli 40 hakijaa, joista kahdeksan valittiin iltaisin järjestettävään koulutukseen.

– Opiskelijat ovat enimmäkseen työssäkäyviä alanvaihtajia. Mukana on kaksi naista, Sari kertoo.

– Tällä alalla pitää olla rauhallinen luonne, hössöttäjä ei pärjää isolla autolla liikenteessä. Lisäksi pitää olla avoimuutta ja halua oppia, kiinnostus tekniikkaan on plussaa.

ljettajaKeudan ku ääsevät p t ja li opiske n uda-reka upean Ke rattiin.

Aikuisella perustutkinnon hankkimiseen menee koulutus- ja työtaustasta riippuen reilu vuosi, joten opiskelutahti on tiivis. Kesätaukoa on vain pari viikkoa, ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista on yhteensä 500 tuntia. Käytännön ajoa kouluttajan ohjauksessa tutkintoon sisältyy useita tunteja.

Logistiikan perustutkintoon kuljetuspalvelujen osaamisalalla sisältyy myös c-ajokortin suorittaminen ja opiskelijat saavat kuljetusalan perustason ammattipätevyyden. EU:n vaatimat ammattipätevyyskoulutukset ovat erillisinä kokonaisuuksinakin olleet Keudassa suosittuja.

Tulevaisuudessa Keudan aikuisopistolla on tarkoituksena tarjota myös c-korttikoulutusta myös erillisenä täydennyskoulutuksena.

Asiakaspalvelu on osa työtä Logistiikka-ala on muuttunut ja muuttumassa luonteeltaan. Verkkokaupan vallankumous lisää jakelufirmojen työvoiman tarvetta jatkuvasti.

– Niihin hakeutuu erityisesti nuoria kuljettajia, joille myös asiakaspalvelu on mieluisaa, Sari kertoo.

– Kuljettaja on aina yrityksensä käyntikortti, joten on tärkeää, että asiakas saa hänestä kohteliaan ja asiallisen kuvan.

Seuraava logistiikan perustutkintokoulutuksen sisäänotto on suunniteltu syksylle 2014. Silloin on seuraavan kerran mahdollisuus aloittaa myös yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkintoon tähtäävät opinnot.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

9

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat MAARIT TIALA ja HELI VASTAMÄKI

Keudan ja yhteistyökumppaneiden hanke Keski-Uudenmaan kisällikoulu on edennyt toiselle ja viimeiselle toimintavuodelleen. Paljon tavoitteita on saavutettu, mutta vielä on saavutettavaakin. Lopullisena tavoitteena on vakiinnuttaa mestari-kisälli-toimintatapa aikuisopiston rakennusalan koulutukseen.

Kisällikoulu kaipaa lisää mestareita

P

rojektipäällikkö Ari Lesonen ja vastaava mestari Jyrki Seppälä kertovat, että kisällikoulun työmaiden toimintaan ja työn tulokseen ollaan oltu tyytyväisiä. Tutkintoja ja tutkinnonosia on kisällikoulussa suoritettu mukavalla tahdilla.

– Alun perin tosin ajateltiin, että kisälliopiskelijat olisivat jo rakennusalan perustutkinnon suorittaneita. Käytännössä näin ei ole ollut, vaan he ovat olleet enimmäkseen alanvaihtajia tai omaa alaansa vielä etsiviä, Ari toteaa.

Mestari oppii itsekin Toinen kisällikoulun haaste on ollut koulutettavien mestareiden vähäisyys.

lun talotyöKisällikou ousulan Pur maalla Tu tä. ä tekemis tä it ri a ss la

Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suorittavia pitkän linjan ammattilaisia on kisällikoulussa ollut tähän mennessä vasta neljä, heidän joukossaan Teemu Loikkanen ja Paavo Uuttu.

Teemu tuli kisällikouluun ensimmäisten opiskelijoiden joukossa, suoritti ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon. Kisällikoulu poiki erinomaiseksi nuorten ammattilaisten työnjohtajaksi ja opastajaksi osoittautuneelle Teemulle työpaikan: hän on aloittamassa Keudan aikuisopistossa työt opiskelijoita ohjaavana rakennusalan ammattimiehenä.

Paavokin on suorittamassa rakennusalan ammattitutkintoa. Hän kertoo innostuneensa heti ajatuksesta, että pääsisi koulutuksessa ohjaamaan nuorempia ammattilaisia ja siirtämään näin tietotaitoa uudelle rakentajien sukupolvelle.

– Nuorten opastaminen on ollut todella mielenkiintoista ja olen oppinut itsekin

Mestarit Teemu Loikkan en ja Paavo Uuttu kehuvat kisällikoulua erinomaiseksi tavaksi oppia – niin uusille kuin kokeneillekin ammattilais ille.

paljon heiltä, hän kehuu.

Paavolla on takanaan pitkä ura alan yrittäjänä ja hän aikoo jatkaa töitä toiminimellä koulutuksen jälkeenkin.

– Kisällikoulun hyvien kokemusten jälkeen harkitsen, että ottaisin oppisopimusopiskelijoita työkavereiksi, hän sanoo.

Teemu ja Paavo muistelevat omien työuriensa alkua 15-kesäisinä. Silloin työmailla toimittiin nimenomaan mestari-kisälli-periaatteella.

– Nyt tahti on kiihtynyt niin, ettei kisällien kunnolliseen opastamiseen ole aikaa.

Lisäksi urakat on usein pilkottu niin pieniin osiin, että uuden työntekijän on vaikea saada kokonaiskäsitystä rakennustai korjausprojektista, he toteavat.

Juuri tähän saumaan korjausrakentamiseen keskittyvä Keski-Uudenmaan kisällikoulu iskee: mahdollisuuteen oppia perinteisellä tavalla. Hankkeen puuhamiehet ovat vakaasti sitä mieltä, että toimintatapaa voisi mainiosti levittää muillekin aikuisopiston aloille.

10

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti ja kuva MAARIT TIALA

Juuso Markkanen toimii Keudan aikuisopistossa mentorina Yrittäjän ammattitutkinnossa. Juuson mentorointi aikuiskoulutuksessa alkoi 2000-luvun alussa. Keudan kanssa yhteistyö alkoi virittäytyä viisi vuotta myöhemmin. Kysyimme Juusolta mentorointiin liittyviä asioita.

Markkinaa ei voita paras vaan aktiivisin Miksi mentoroit?

– Mentorina saan voimavaroja opiskelijoista, kokemusten vaihdosta heidän kanssaan ja läpikäydyistä asioista. Mentorointi on ehdottomasti kaksisuuntaista kanssakäymistä niin itselleni kuin opiskelijalle: oppimista ja saamista. Kummankin saldo on plussan puolella. Innostun näkyvien tulosten aikaansaan-

noksista. Yksi parhaimmista hetkistä on, kun yrittäjäopiskelija oivaltaa asian ytimen itse.

Minkälaisiin asioihin tutkintoa suorittavat yrittäjät tai yrittäjyyttä harkitsevat yleensä tarvitsevat mentorin tukea?

– Ryhmän yrittäjäopiskelijoilla tilanteet voivat olla hyvinkin eri vaiheessa.

Opiskelija voi olla miettimässä yrittäjäksi ryhtymistä opiskelun kautta. Tai opiskelija työstää opiskelun aikana yritystään. Tai opiskelija on jo yrittäjä, joka hakee yritysuraansa syvyyttä. Joka tapauksessa Yrittäjän ammattitutkinnon aikana tavoitteena on selkeyttää yrityksen toimintaa, löytää ja vahvistaa sen omaa suuntaa ja katsoa, mihin kannattaa voimavaroja lisätä. Monesti yrittäjä on jääräpäinen, ja häneltä pitää löytyä myös tahdonlujuutta kuitenkaan unohtamatta realismia asioiden etenemisessä. Olemme siis suurten asioiden keskellä.

Mitä mentorointi on mielestäsi parhaimmillaan?

– Hyvä mentoroija on hyvä tunnistamaan yrittäjän minän eli millä tavalla asioita käsitellään kunkin yrittäjän kanssa. Opiskelun aikana koulutuksesta ja mentoroinnista rakentuu turvaverkko.

Peliä ei voita paras vaan aktiivisin. Aktiivisuuden tasossa ihmisillä on paljon eroja, ja se näkyy myös yrittäjissä. Mentorointisuhteen parhaimmissa tapauksissa simuloidaan mahdollisesti tulevaa yrittäjän matkaa, tulevaa ensimmäistä tilikautta, henkistä valmiutta ja miten raha käyttäytyy. Siinä saattaa mennä kolmekin tilikautta ennen kuin saadaan riittävä asiakaskunta kasaan. Se on pitkä aika yksin, jos ei ole turvaverkkoa. Mentorilla ei ole välttämättä alasta kokemusta, mutta hän antaa uutta näkemystä, kyseenalaistaa asioita sekä käy läpi riskinottokykyä ja yrittäjän arkea opiskelijan kanssa. Vaikka toimialaosaamista mentorilla ei olisikaan, niin kaupankäynnin tavat hyvä mentori kyllä hallitsee.

Kerro esimerkki mentoroinnin tuottamasta ratkaisusta – Mentoroinnin avulla voi löytyä yllättäviäkin ratkaisuja, joita opiskelijayrittäjä ei välttämättä huomaa itse ottaa huomioon. Tällainen sattui kerran yhdelle yrittäjälle, jolla rahan käyttö oli hieman holtitonta eli kaikki mitä tuli myös meni. Mietimme mentoroinnissa, miten tämä saataisiin loppumaan ja päätimme siirtää tilinkäyttöoikeudet tilitoimistoon.

Tällä toimenpiteellä tilanne saatiin hallintaan ja lisäaikaa asioiden hallinnan oppimiselle.

Millaisena näet mentoroinnin tulevaisuuden?

– Olen vahvasti sitä mieltä, että oppilaitosten kannattaa panostaa tiiviiseen mentorointiin, koska sillä on suora yhteys opiskelun keskeyttämisen vähenemiseen. Opiskelun aikana suhde pysyy tiiviinä, ja mentorointi mahdollistaa uusien näkökulmien yhdistämisen suoraan opiskelluista aiheista yrittäjän käytäntöön.

11

• teksti ja kuvat SAMI RINKINEN

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Kestävää kehitystä kansainvälisesti

Lumiken käily Tuusulan järven m aisemissa on nistui, v aikkei lunta pa ljon ollu tkaan.

Kansainvälinen opettaja- ja opiskelijaryhmä oli vierailulla Keudassa, Keravan Keskikadulla helmikuussa. Yhteensä 16 opettajan ja 12 opiskelijan ryhmä saapui monesta maasta: Espanjasta, Turkista, Kreikasta, Sloveniasta, Belgiasta, Liettuasta ja Romaniasta. Vierailu liittyy Homo Economicus -hankkeeseen, jonka teemoina ovat kuluttaminen ja kestävä kehitys.

O

piskelijavieraat pääsivätkin osallistumaan työpajaan, jossa aiheesta oli puhumassa Hanniina Manner, ympäristökasvattaja Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksesta. Manner on käynyt useissa eri kouluissa kertomassa esimerkiksi kierrätyksestä ja ekologisesta ruuasta sekä siitä, mitä kaikkea nuoret voivat tehdä ympäristön parantamiseksi.

Tällä kertaa iltapäivän aikana puhuttiin mm. ekologisesta jalanjäljestä.

Informatiivisen osuuden jälkeen opiskelijat saivat askarrella kierrätysmateriaalista. Mallin mukaisesti syntyi mm. vanhoista kirjoista persoonallisia muistilappusiilejä. Kaikki askartelivat innokkaasti ja ennakkoluulottomasti, vaik-

ka erikoinen tehtävä hieman ihmetytti aluksi. Kova jutustelu kävi koko ajan kieliongelmista huolimatta. Ehtivimmät askartelijat taiteilivat kierrätysmateriaaleista myös heijastimia ja koruja. Mukana askartelemassa oli myös mm. espanjan kielen taitoisia suomalaisia opiskelijoita, jotka tarjosivat myös tulkkausapua vieraille.

Lumen lumoa Seuraavana päivänä ryhmä ulkoili opettajineen Järvenpäässä Tuusulanjärven maisemissa. Vaikka talvi Suomessa olikin lauha, oli kontrasti melkoinen verraten siihen, että hankeporukan edellinen tapaaminen oli syyskuussa 2013 Kreetalla.

Lunta oli sen verran, että ulkosalla

Hanniina Manner ohjaa ka nsainväli stä kierrätys työpajaa .

tehtiin lumiveistoksia ja pulkallakin laskettiin. Opettajat innostuivat jopa kokeilemaan lumikengillä kävelemistä ennen makkaranpaistoa ja saunaa.

12

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

i a r h u r ik s t u u p y l e e l e e v il j k s i p o o A in hjelmass a: o is m a a s o n te is Nu o rte n aik u

Rakkaasta harrastuksesta ammatti Helsinkiläinen Aino Eronen hurahti muutama vuosi sitten palstaviljelyyn. Nyt hän opiskelee alasta itselleen ammattia Keudan aikuisopistossa, Mäntsälän Saaren kartanossa.

L

uonto ja eläimet ovat aina olleet Suomenlinnassa kasvaneelle Ainolle tärkeitä ja peruskoulun jälkeen hän lähtikin Ypäjälle opiskelemaan hevostenhoitajaksi.

Koulu jäi kesken, mutta tallitöissä Aino viihtyi kymmenen vuotta.

– Kyllästyin olemattomaan palkkaan ja lähdin kokeilemaan muita töitä, kuten siivousta ja kaupan kassatyötä. Pian tulin siihen tulokseen, että minun on löydettävä työ, joka aidosti kiinnostaa, Aino kertoo.

Työn ohella Aino oli alkanut raivata viljelypalstaa ja saanut jo mukavasti satoa eri hyötykasveista, kuten pinaatista, lantusta, porkkanasta ja punajuuresta. Luomu, biodynaaminen viljely ja ajatus omavaraisuudesta alkoivat kiinnostaa niin paljon, että Aino päätti tehdä alasta itselleen ammatin.

Työkokemus ja harrastuneisuus sekä vahva motivaatio painoivat vaakakupissa niin paljon, että Aino pääsi opiskelemaan suoraan viljelypuutarhurin ammattitutkintoon, vaikka hänellä ei ole alan perustutkintoa.

– Innostuin heti, kun kuulin, että koulutus painottuu luonnonmukaiseen tuotantoon.

Joudun tekemään opintojen eteen paljon enemmän töitä kuin perustutkinnon suorittaneet, mutta hyvällä motivaatiolla tämä onnistuu ja valmistun joulukuussa. Aivan mahtava opiskeluryhmä ja hyvät kouluttajat tsemppaavat hyviin tuloksiin.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO • Tavoitteena on saada koulutus mahdollisimman monelle pelkän peruskoulun varassa olevalle 20–29-vuotiaalle, joita on Suomessa 110 000.

• Sekä Keudan aikuisopistolla että oppisopimus keskuksella on näitä ns. NAO-paikkoja.

• Vuonna 2014 osaamisohjelmaa laajennettiin niin, että se mahdollistaa aikuisopistossa myös perustutkintojen suorittamisen.

Tulevaisuus yrittäjänä Kevät, kesä ja syksy ovat viljelypuutarhurin työn kulta-aikaa, joten myös käytännön koulutus on silloin täydessä käynnissä. Aino on hakeutumassa sekä kasvihuone- että avomaan tuotannon jaksoilla luomun pariin.

Tulevaisuus näyttää olevan täynnä mahdollisuuksia, sillä luomu on kovassa nousussa. Yrittäjyys on Ainolle todennäköinen vaihtoehto elannon hankkimiseen.

– Kouluyhteistyö luonto- ja ympäristöasioissa kiinnostaa minua, samoin kuin green care.

Green care tarkoittaa luonto-, eläin-, ja maatilaavusteisten menetelmien käyttöä hyvinvointi- ja terveyspalveluissa.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

13

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI Keskustellen yht eisistä asioista aika kuluu kuin siivillä .

Luomu on valttia ja siihen Aino Eronen aikoo panostaa koulutuksen jälkeen työelämässä.

Opiskelijat kehittävät aikuisopistoa opiskelijafoorumissa Aikuisopiskelijat eivät yleensä pysty sitoutumaan aikaa vievään oppilaskuntatoimintaan, koska monet opiskelevat työn ohessa. Keudan aikuisopisto haluaa kuitenkin opiskelijoidensa äänen kuuluville. Siksi vuosittain kutsutaan koolle opiskelijafoorumi, joka pureutuu keskustelun kautta opiskelijoita askarruttaviin asioihin.

F

oorumiin osallistuu edustaja jokaisesta opiskelijaryhmästä. Edustaja tuo foorumiin oman ryhmänsä ja alansa asioita sekä kokemuksia. Edustajien kautta opiskelijat ovat mukana Keudan aikuisopiston toiminnan kehittämisessä.

Vuoden 2014 opiskelijafoorumi kokoontui maaliskuun alussa pääaiheenaan opiskelijan ohjaus. Opiskelijoita oli mukavasti paikalla ja heidän kysymyksiinsä olivat vastaamassa aikuisopiston rehtori ja toimialapäälliköt sekä opinto-ohjaajat ja erityisopettaja.

Tietotekniikkaa ja kanakursseja Opiskelijaintranet KeudaKertun ja oppimisympäristö Moodlen käyttö ja käytön haasteet herättivät maaliskuun opiskelijafoorumissa paljon keskustelua. Tietotekniikkaa pidettiin hyvänä tukena opinnoissa, mutta viestintä- ja oppimis-

alustojen pitäisi olla mahdollisimman toimivia ja helppokäyttöisiä.

Opiskelijoilla oli alasta ja ryhmästä riippuen erilaisia kokemuksia ohjaamisesta opintojen alkuun ja henkilökohtaisten opintosuunnitelmien teosta. Näihin toivottiin tasapuolisuutta ja eri aloilta lenteli hyviä vinkkejä toisil­le.

Opiskelijoilla oli myös monenlaisia toivomuksia oppilaitokselle: joku toivoi turvallisuuskoulutusta, toinen pääsyä kanankasvatuskurssille ja kolmas rokotuksia terveydenhoitajalta. Kaikki toiveet kirjattiin ylös ja mahdollisuudet niiden toteuttamiseen selvitetään.

Opiskelijafoorumista välittyi Keudan aikuisopistossa vallitseva hyvä ilmapiiri ja oppimisen halu. Opiskelijoille painotettiin, ettei kerran vuodessa järjestettävä foorumi suinkaan ole ainoa paikka antaa palautetta, vaan sitä voi ja pitää antaa henkilökunnalle jatkuvasti.

14

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

L ähih oit aja

l ajin

s i C o c o: ir K i t t r e p s k il p ail u e k

Lähihoitajien koulutus Suomessa on maailman huipputasoa Keudan ammattiopistossa Tuusulan Kirkkotiellä lähihoitajia opettavalle Kirsi Cocolle ovat viime vuosien aikana tulleet tutuiksi monessa roolissa niin Suomen Taitaja-kisat kuin EM- ja MM-tasonkin ammattitaitokilpailut.

Suomalaista osaamista todella arvostetaan kansainvälisesti hoitoalalla.

-L

ähihoitajan työ on yllättävän samanlaista kaikkialla maailmassa, kulttuurista riippumatta, Kirsi sanoo.

– Koulutuksen taso ja sisällöt kuitenkin vaihtelevat. Esimerkiksi lääkehoito ei monessa maassa kuulu ollen-

kaan lähihoitajatasolle niin kuin Suomessa. Siksi kansainvälisissä kisoissa ei voi olla siihen liittyviä tehtäviä.

Kansainväliset ammattitaitokisat EuroSkills ja WorldSkills ovat upeita tilaisuuksia niin opiskelijoille kuin mukana oleville opettajillekin verkostoitua yli maarajojen ja oppia uutta. Suomalaiset ovat menestyneet lähihoitajien hoitotyötä ja kuntoutumisen tukemista arvioivassa lajissa niin hyvin, että edustajamme ovat enemmänkin antamassa esimerkkiä muille kuin itse ottamassa oppia.

– Kansainvälisen yhteistyön kautta hoitokäytännöt yhtenäistyvät koko ajan eri maissa, mikä on tervetullutta kehitystä, Kirsi toteaa.

Tänä keväänä hänet on kutsuttu Brasiliaan viikoksi valmentamaan maan WorldSkills-eksperttiä ensi vuoden São Paulon kisoja silmällä pitäen.

Taitajista kaikki lähti Hoitotyö ei perinteisesti ole ala, jolla kilpaillaan, eivätkä opiskelijat ole yleensä kilpailuhenkisiä. Kirsi Cocon oma ensimmäinen kokemus alan ammattitaitokilpailusta on vuodelta 2008, kun Keuda järjesti mm. lähihoitajalajin ammatillisen koulutuksen suurtapahtumaan Espooseen. Seuraavana vuonna Keudan oma kilpailijapari ylsi hopealle Vaasassa sekä Taitajissa että Abilympics-kisasssa.

Tänä vuonna Lahdessa Kirsi on Taitajien päätuomarina.

Kansallisista ammattitaidon SM-kisoista syttyi opettajan todellinen innostus toimintaan ja vuonna 2012 hän luot-

sasikin jo valmentajana ”oman talon tytön” Heli Petersohnin helsinkiläinen parinsa Anna Blubaumin kanssa diplomisijalle Belgian EuroSkillsissä. Pisteissä he olivat kakkosia, mutta virallista hopeamitalia ei jaettu, koska osallistuvia kilpailupareja oli vain neljä.

– Siellä kuulin, ettei Suomella olisi tarve ekspertille ja ilmoitin heti kiinnostukseni, Kirsi kertoo.

Viime vuonna Leipzigin WorldSkillskisoissa Kirsi teki ympäripyöreitä päiviä eksperttinä ja lajipäällikön sijaisena ja pääsi iloitsemaan Anna Blubaumin MMkullasta. Nyt lajipäällikön sijaisuus on jäänyt pois, mutta ekspertin työ jatkuu kohti lokakuista EuroSkills-tapahtumaa Ranskan Lillessä.

Kilpailut uudistavat opetusta Kirsi Coco lähti ammatillisen opettajan uralle työskenneltyään kaksikymmentä vuotta sairaanhoitajana. Hän kertoo kyllä aina tienneensä halunneensa opettajaksi, mutta vasta 2000-luvulla aika jatko-opinnoille oli oikea. Vuonna 2005 Kirsi aloitti työt Keudassa.

Hän kertoo saaneensa paljon ideoita ja uutta näkemystä opetustyöhön kilpailutoiminnasta.

– Opetukseni on koko ajan toiminnallisempaa, sillä pystyn soveltamaan kilpailutehtäviä tunneilla. Kilpailuvalmennettavia on myös ollut paljon mukana opetuksessa ja muut opiskelijat ovat päässeet oppimaan heidän kanssaan.

Työnteko motivoituneiden opiskelijoiden kanssa on erittäin palkitsevaa. On hyvä, että kilpailutoiminta on Keudassa tulossa yhä tiiviimmin osaksi opetusta.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

15

Viime syksynä kouluttajamme Keudan aikuisopistossa ehdottivat meille, että lähtisimme kilpailemaan EuroSkills-edustajien paikasta floristiikka-lajissa.

Pienen suostuttelun ja kannustuksen myötä lupauduimme. Ehdoksi sovimme, että kilpailisimme joko parina tai emme ollenkaan. Yllättäen meidät valittiinkin Suomen edustajiksi. Tunteet vaihtelivat hämmennyksestä ja pelosta hirmuiseen innostukseen ja jännitykseen.

ur oSk ill siä E i t h o k a l l atka F l o ristit m

:

Kaksin kauniimpaa kukkasidontaa

H

Heti kisapaikan Ranskassa varmistuttua meille laadittiin selkeä valmennussuunnitelma, joka antaa hyvän pohjan valmentautumiseen. Suunnitelma on laadittu niin, että saamme mahdollisuuden suunnitella ja harjoitella erityyppisiä sidontatöitä. Harjoituksia on 1–7 kertaa kuukaudessa sekä hieman kotitehtäviä.

Molempien työpaikan puolelta on suhtauduttu myönteisesti ja joustavasti valmennukseen. Kartutammehan tässä vain lisää ammattitaitoa.

Nyt valmennusta on kulunut pari kuukautta ja olemme jo saaneet kokea ja oppia monenlaista. Olemme päässeet mukaan mm. Suomen Kukkakaup-

piasliiton järjestämille havaintokursseille seuraamaan konkareiden työskentelyä, sekä mukaan järjestelemään ja toteuttamaan esityksiä. Nyt työn alla on oman sidontaesityksen suunnittelu ja toteutus.

Kilpailutehtävät ovat vielä kilpailuihin asti salassa, mutta aiempien vuosien tehtävien perusteella voimme aavistella, mitä tuleman pitää. Harjoitustöitä tehdessä arvioimme aina, voisiko kyseistä työtä toteuttaa kilpailutilanteessa. Hyviksi havaitut ideat ja tekniikat painetaan mieleen. Lokakuuhun mennessä meillä on siis tavoitteena kartuttaa valmiiksi varastollinen ideoita, joista kilpailuhetkellä voisi soveltaa toimivia töitä annettujen tehtävien ja käytössä olevien materiaalien puitteissa.

Parityöskentelyn edut ja haasteet Parina työskentely on luovalla alalla haastavaa, kun molempien ideat ja kädenjäljet tulisi saada toimimaan yhteen.

Parityöskentely on myös erittäin antoisaa. Yhdessä ideoimalla syntyvät parhaat sidontatyöt, ja kaksi käsiparia ennättää tehdä enemmän kuin yksi.

Syksyä odotellessa on vielä paljon työtä tehtävänä. Kartutamme kisa- ja esiintymiskokemusta sekä kielitaitoa.

Yritämme oppia toimimaan hyvänä tiiminä emmekä pelkästään yksilöinä. Lokakuussa nähdään, miten kisoissa sitten käy, mutta mitalisijoja lähdemme tavoittelemaan.

TARU KAUKONEN ja ANNA-MARIA MATTILA

Ansku ja Taru aiko ivat pärjätä E uro kisassa sa Skillsumattom alla parityösk entelyllä

16

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Mikko työn touhussa.

• teksti HELI VASTAMÄKI ja ARTO OINONEN • kuva ARTO OINONEN

Mikko Pynnönen edustaa Suomen nuoria kokkeja syksyn EuroSkills-kilpailussa Kokki on yksi niistä ammattitaitokisojen lajeista, joihin käydään todella tiukat esikarsinnat jo ennen varsinaiseen kilpailuun pääsyä. Keudan Mikko Pynnönen voitti helmikuussa käydyn Suomen esikarsintakisan ja pääsee siis kilpailemaan Euroopan mestaruudesta Ranskaan lokakuussa.

E

nnakkokarsintakisa järjestettiin Keudassa, Järvenpään Sibeliuksenväylän Puistola-rakennuksessa. Mukana oli kolme kilpailijaa, Mikon lisäksi Roni Toivari Turusta ja Anirut Junthapan Jyväskylästä. Kilpailun päätuomarina toimi järvenpääläinen Sami Rekola (Executive Chef, Unileverin koekeittiö).

Muut makutuomarit olivat Sampo Kantele (ravintolakoulu Perho) ja Jouni Toivanen (ravintola Luomo). Tekniikkaa arvioi Hannu Joutselainen (koulutuskeskus Salpaus).

Esikarsinnan järjestelyistä vastannut Skills-lajipäällikkö ja Keudan ammattiopiston lehtori Arto Oinonen kertoo, että karsintakilpailu sujui mallikkaasti ja heittää siitä kiitokset erityisesti kilpailijoiden assistenteille, Keudassa kokiksi opiskeleville Susanna Sorvarille, Py-

ry Päivärinnalle, Alpo Sipiselle ja Saara Koljoselle. Viimeksi mainittu on itse tämän kevään Taitaja-finalisti.

Yllätyksiä lautasella EuroSkills-karsinta toteutettiin ns. yllätyskorikilpailuna eli raaka-aineet julkaistiin vasta kilpailun aluksi. Pakolliset raaka-aineet oli määritelty ja myös muut käytössä olevat raaka-aineet rajattu. Kilpailijat valmistivat pää- ja jälkiruuan, kumpaakin neljä annosta.

Pääruuan pakolliset raaka-aineet olivat maustamaton porsaan sisäfilee, porsaan luuton kylki, juuriselleri ja Mustaleima Emmental -juusto. Annoksessa piti olla pääraaka-aineiden lisäksi yksi päälisäke, kaksi sivulisäkettä sekä kastike.

Jälkiruuan pakolliset raaka-aineet olivat tuore kokonainen appelsiini, 40-prosenttinen maitosuklaa sekä has-

Karsintakilpailun ruokalajit tässä vielä raaka-ainein a.

selpähkinä. Annoksessa piti olla sekä leivottu että jäädytetty komponentti ja kastike.

Kilpailu oli tiukka: Mikko vei voiton alle kolmen pisteen erolla toiseksi tulleeseen Roniin. Nyt toivotamme Mikolle tsemppiä valmentautumiseen!

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

17

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat MAARIT TIALA ja HELI VASTAMÄKI

Tämän lehden mennessä painoon ei vielä ollut tietoa huhtikuun alun kisamenestyksestä, mutta luotto Keudan edustajiin oli kova: Taitaja-kisoihin oli päässyt 12 finalistia ja SAKUstarsiin lähdössä yli 100 kilpailijan joukkue.

Keudalla hyvä edustus kevään kilpailuissa Taitaja-kisat 8.–10.4. Lahdessa.

Keudan Taitaja-finalistit 2014 ovat: •

•

•

•

Jasmin Korvenpää, Järvenpää Wärtsilänkatu (automaalaus) Hanna Snellman, Järvenpää Wärtsilänkatu (automaalaus) Roosa Bergström, Järvenpää Sibeliuksenväylä (cateringkokki) Knut Linderoos, Järvenpää Sibeliuksenväylä (cateringkokki)

•

•

•

•

•

Juuso Rikkola, Järvenpää Wärtsilänkatu (huonekalupuuseppä) Lila Hagman, Mäntsälä Saaren kartano (kukkasidonta) Aleksi Kunnasluoto, Järvenpää Sibeliuksenväylä (puhdistuspalvelu) Saara Koljonen, Järvenpää Sibeliuksenväylä (ravintolakokki) Märta Santalahti, Järvenpää Sibeliuksenväylä (puhdistuspalvelu)

Ammattiin opiskelevien kulttuuri­ kilpailut SAKUstarsit pärähtävät käyntiin jo viikkoa aikaisemmin kuin Taitajat, tapahtumapaikkana on Vaasa. Keu­dasta on lähdössä tapahtumaan ennätysjoukkue, yli 100 nuorta opis­kelijaa! Taas on luvassa liikuttavia ja viihdyttäviä esityksiä ja elämyksiä.

SAKUstars-ennakkosarjojen tulokset selvisivät jo maaliskuussa. Niistä Keuda sai kaksi mitalia: kultaa Juho Huhtaselle ( Järvenpää, Wärtsilänkatu) konemusiikista ja hopeaa Mico Häsäselle (Kerava, Keskikatu) videosarjassa. Onnea!

• Sami Tenhunen, Mäntsälä Lukkarinpolku (talonrakennus, muuraus ja laatoitus) • Juha-Matti Jaakkola, Mäntsälä Lukkarinpolku (talonrakennus, kirvestyöt) • Sami Patanen, Kerava Keskikatu (verkkosivujen tuottaminen).

Osa Keudan Taitajafinalisteista ryhmäkuvassa: Sami Patanen, Hanna Snellman, Sami Tenhunen, Juuso Rikkola, Jasmin Korvenpää ja Juha-Matti Jaakkola.

18

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti RIITTA NARKO, Keudan aikuisopiston rehtori • kuva SHUTTERSTOCK

Laadunhallinta osaksi arkipäivää Keudan aikuisopistossa Keudan aikuisopisto perustettiin vuoden 2012 alussa ja alusta saakka toiminnassa on kiinnitetty erityistä huomiota laadunhallintaan ja sitä kautta haettu tapoja yhtenäistää ja kehittää toimintoja sekä levittää koko aikuisopistoon hyviä käytänteitä.

K

eskeisenä työmuotona on vuosittain tehtävä sisäinen arviointi, joka toteutetaan vertaisarviointimenetelmällä. Aikuisopistossa on viisi toimialaa ja arvioinnissa toimialat arvioivat toisiaan valitusta teemasta. Arviointi perustuu kansalliseen näyttötutkintotoiminnan kriteeristöön. Arviointialue vaihtuu joka vuosi. Syksyllä 2013 arvioinnin kohteena oli näyttötutkintoon hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen. Hyvien käytäntöjen ja kehittämiskohteiden esille tuomisen lisäksi arvioinnin avulla arvioijat pääsevät tutustumaan toisiin toimialoihin.

Arvioinnin tulokset kootaan yhteen ja ne käsitellään sekä arviointiryhmän palautetilaisuudessa että aikuisopiston johdon katselmuksessa. Palautteen käsittelyn yhteydessä päätetään, mitkä ovat keskeiset koko aikuisopistoa koskevat kehittämiskohteet, joista laaditaan

Opiskeijat antoivat Keudalle arvosanan

3,94 (asteikolla 1–5)

toimenpidesuunnitelmat. Lisäksi tulokset käsitellään kullakin toimialalla. Edellisen vuoden arvioinnista kehittämiskohteiksi valittuja asioita olivat esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan ohjaamisen kehittäminen ja tutkintotilaisuuksien järjestämiseen liittyvät kysymykset. Kumpaankin kehittämiskohteeseen valmistellaan parhaillaan ohjeistoja työryhmissä, joissa kaikki aikuisopiston toimialat ovat edustettuina. Valmistuttuaan näillä ohjeistolla pyritään siihen, että kaikilla toimialoilla toimitaan yhtenevästi ja laadukkaasti.

Palaute synnyttää laatua Tärkeän osan laadunhallintajärjestelmää muodostaa palautteen kerääminen eri muodoissaan. AIPAL-palaute järjestelmä on Opetushallituksen hallinnoima kansallinen palautejärjestelmä, jossa palaute kerätään kolme kertaa koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen aikana. OPALpalautteet kerätään kaikilta työvoimakoulutuksessa olevilta. Lisäksi Keudan oma opiskelijapalaute kerätään vuosittain. Juuri päättyneessä palautteen keruussa 767 opiskelijaa vastasi kyselyyn.

Tämä on hieno saavutus, 125 vastaajaa enemmän kuin vuosi sitten. Samoin palautteen tason keskiarvo 3,94 koko aikuisopiston tasolla (asteikolla 1–5) oli erittäin hyvä. Tämä kertoo, että teemme

oikeita asioita ja kehitämme koulutusta oikeaan suuntaan.

Uusi palautteen keräämismuotona toteutettiin tänä keväänä toisen kerran opiskelijafoorumi. Noin 40 opiskelijaa edustaen eri koulutuksia ja eri toimialoja kerääntyi iltapäiväksi tuomaan opiskelijoiden terveiset erityisesti ohjauksesta, mutta myös muista opiskeluun liittyvistä asioista. Tilaisuudessa käytiin vilkasta ja rakentavaa keskustelua ja esille nousi asioita, joita pystytään kehittämään jo hyvinkin pian ja pienilläkin toimenpiteillä. Hyvin paljon asioita liittyi viestintään ja nyt sattuikin varsin sopivasti, että aikuisopiston henkilöstön seuraavan koulutuspäivän teemana on viestintä. Lue lisää opiskelijafoorumista tämän lehden sivulta 13.

Merkittävin laadunhallintaan liittyvä kehittämiskokonaisuus on tällä hetkellä vielä keskeneräisten prosessikuvausten loppuun työstäminen. Prosessikuvaukset valmistunevat kuitenkin seuraavan lukuvuoden alkuun mennessä.

Toinen selkeä kehittämiskohde on edelleen työelämäpalautteen systemaattinen kerääminen. Tähänkin haetaan ratkaisua vielä tämän vuoden puolella, jonka jälkeen laadunhallinnan työvälineet ja rakenne ovat olemassa. Laadunhallinta on jatkuva prosessi osana normaalia toimintaamme.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

19

• teksti TIINA HALMEVUO

Keuda hakee tänä vuonna ammatillisen koulutuksen laatupalkintoa.

Opetushallituksen järjestämän laatupalkintokilpailun teemana on koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen.

Jokainen Keudassa työskentelevä vaikuttaa osaltaan toiminnan laatuun.

JOKAINEN ON LAATUPÄÄLLIKKÖ oman t yönsä

K

eudan johdolla ja esimiehillä on oman tehtävänsä mukainen vastuu toiminnan laadusta ja sen kehittämisestä. Koko henkilöstön tu-

lee kuitenkin johtaa omaa työtään eli ottaa työssään ja toiminnassaan huomioon laatuympyrän kaikki vaiheet. Tavoitteena on, että Keudassa kukin tietää tehtävänsä ja on oman työnsä laatupäällikkö.

Prosessit ja toimintaohjeet

Keudan toiminnan päämäärät linjataan perussopimuksessa ja yhtymästrategiassa. Strategia määrittää kullekin kaudelle asetetut tavoitteet ja siinä otetaan huomioon asiakkaiden tarpeet ja odotukset. Strategian toteuttaminen edellyttää myös yhteistyötä eri kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa sekä avointa muilta oppimista. Strategian pohjalta Keudan tulosalueet laativat toiminnan tavoitteet ja määrittävät tarvittavat resurssit.

Toiminnan tuloksille on asetettu yhteisiä mittareita ja tavoitetasoja.

Keudan toiminnan ydin- ja tukiprosessit on määritelty ja niihin liittyvät prosessikuvaukset on suurelta osin tehty sähköiseen toimintajärjestelmään (IMS). Kuvauksissa on määritelty toimijat, vastuut ja toimintaketjut sekä sovittu toiminnassa käytettävät ohjeet ja lomakkeet. Toiminta tuottaa paljon dokumentoitua tietoa, jonka säilyttämisestä on pääosin sovittu. Intranetit Keuda Wiki (henkilöstö) sekä KeudaKermit ja KeudaKerttu (opiskelijat) ovat keskeisiä viestintävälineitä toiminnasta.

Keudan tulosalueet laativat käsitellyn arviointi- ja tulostiedon pohjalta toiminnan kehittämissuunnitelmat, jotka toteutetaan sovitussa aikataulussa. Kehittämistoimintaa tuetaan myös erilaisten kehittämishankkeiden avulla.

A

T

Laadunhallinta ammatillisessa koulutuksessa

Toiminnan tuloksellisuuden arviointi

I

Keudassa toteutetaan arviointisuunnitelman ja vuo­sikellojen mukaiset arvioinnit ja käsitellään toiminnan tulokset.

Keudan vuosittaiset sisäiset arvioinnit, opiskelijoiden ja henkilöstön palautekyselyt sekä henkilöstön kehityskeskustelut tuottavat keskeistä tietoa toiminnasta ja sen tuloksista.

Johto ja esimiehet arvioivat toiminnan tulokset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Talouden tietovarastoraportointi mahdollistaa ajantasaisen talouden seurannan. Toiminnan tietovarastoraportointia kehitetään parhaillaan (Keuda-DW).

N

IO

R PA

Prosessien ja tulosten parantaminen ja kehittäminen

TO

TA

SUU

T

LE E T

U E

NN I

Päämäärä ja suunnitelma

NA

V R A

20

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

Keudan opiskelijat aktiivisesti mukana Amis-Dialogissa

Amis uskoo työhön ja tulevaisuuteen Millaisia amisopiskelijat oikeasti ovat?

Mitä he ajattelevat ja miten suhtautuvat työhön?

Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia viestintätoimisto Ellun kanojen yhdessä oppilaitosten ja yritysten kanssa toteuttamassa Dialogi-hankkeessa.

A

mis-Dialogi on suurin Suomessa koskaan tehty ammattiin opiskelevien työelämätoiveita käsittelevä selvitys. Kyselyyn vastasi 3 573 ammattiin opiskelevaa kymmenestä eri ammattioppilaitoksesta ympäri Suomen. Selvityksen tulokset kertovat erityisen paljon Keudan ammattiopiston opiskelijoista, sillä heitä oli vastaajis-

ta yli kolmannes, tarkkaan ottaen 1 229.

Amis-Dialogiin sisältyi selvityksen lisäksi mm. työpajapäiviä sekä laaja oppilaitoskiertue. Kaikista mukana olevista oppilaitoksista valittiin Vuoden Tulevaisuuden Duunari, joka Keudasta on Tuusulan Kirkkotiellä opiskeleva Elisa Suokas. Elisaa haastateltiin tämän arvonimen ansiosta esim. Ylen Aamutelevisiossa marraskuussa.

Raportin julkkareissa kuultiin mielenkiintoisia paneelikeskusteluja. Tässä Ellun kanojen Kirsi Piha (oik.) keskusteluttaa Varian opiskelijaa Atte Etulaa, kansanedustaja Jani Toivolaa ja huippukokki Henri Alénia.

Dialogi-ra portin ka nsi sen kerto o: omaan as amis uskoo emaansa tulevaisu ude työelämäs n sä.

Selvityksen tuloksia • Amis ei ole ajopuu eli koulutusalaa ei valita sattumalta. 93 prosenttia vastaa jista kertoi valinneensa koulutusalansa oman kiinnostuksen perusteella.

• Amis on optimisti ja uskoo saavansa töitä. 78 prosenttia vastaajista uskoo pääsevänsä töihin heti valmistumisen jälkeen. Erityisen optimistisia ovat sosi aali- ja terveysalaa sekä liikunta-alaa opiskelevat.

• Amis on käsillätekijä. 68 prosenttia vastaajista määrittää tämän vahvuu dekseen. Amispojilla on kehittämistä vuorovaikutustaidoissaan, tytöt arvele vat niiden olevan paremmin hallussa.

• Amis arvostaa palkkaa. 70 prosenttia on sitä mieltä, että tärkein korvaus työs tä on raha. Aiemmin korkeakouluopis kelijoista tehdyssä selvityksessä palkka ei noussut näin tärkeään asemaan.

• Amis on suvaitsevainen. Vain 15 pro senttia vastaajista ei haluaisi työkaverei ta toisista kulttuureista.

• Amiksen tärkein esikuva työelämässä on äiti tai isä.

• Amis haluaa säännöllisen työajan.

66 prosenttia vastaajista haluaisi työs kennellä arkisin kahdeksasta neljään.

• Amis ei halua esimieheksi. Vain 33 haaveilee opiskeluvaiheessa pomon paikasta.

• Amikselle yrittäjyys on realistinen vaihtoehto. 43 prosenttia vastaajista oli si valmis perustamaan yrityksen. Vas taava luku korkeakouluopiskelijoiden aiemmassa Dialogissa oli vain 20 %.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

21

• teksti ja kuva SAMI RINKINEN

Laura Vehkaoja on tehnyt jo pitkän uran televisiossa. Ansioluetteloon mahtuu uutistoimittajan, taustatoimittajan, apulaistuottajan ja tuottajan rooleissa tehtyä työtä talk show -, lifestyle- ja reality-ohjelmissa.

Vuoden alussa Vehkaoja aloitti uudessa tehtävässään Ylen dokumenttien genretuottajana. Tätä ennen hän opiskeli Keudan aikuisopistossa audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon tv-dokumenttikoulutuksessa.

k ariko ul Keudan dok

utuk s est a

Uralle uusi suunta

V

ehkaoja kertoo viihtyneensä hyvin työssään tuotantoyhtiössä, mutta kymmenen vuotta siellä työskenneltyään hän koki tarvetta suunnanmuutokseen.

– Tuli hinku päästä viihteestä kohti asiaohjelmia, dokumentteja. Huomasin, ettei suunnan vaihtaminen edes saman alan sisällä ole niin yksinkertaista. Koulutus onkin tosi hyvä mahdollisuus avata silmiä ja ovia ja löytää uusia kontakteja. Sitä Keudan koulutus mielestäni myös tarjosi, Vehkaoja sanoo.

Hän kertoo saaneensa syvempää tietämystä dramaturgiasta ja dokumenttielokuvien teemoista sekä rohkeutta ryhtyä dokumentaristiksi.

– Minulla oli omasta takaa yllin kyllin järkeä ja kontrollifriikkeyttä. Arvostinkin tosi paljon sitä, miten kouluttaja Riitta Granathilta oppi luovaa hulluutta, uskallusta heittäytyä ja sitä, kuinka hyvät ideat oikeasti syntyvät puhtaasta tunteesta.

Roolin vaihtuminen työelämästä aikuisopiskelijaksi oli Vehkaojalle iso muutos.

Entisten kollegojen pitämille luennoille osallistuminen laittoi aluksi miettimään oman aseman muutosta. Vehkaoja otti kuitenkin tilaisuudesta kaiken irti ja pitää aikuisopiskelua hienona mahdollisuutena.

– Työelämä ottaa ja vie mennessään hirveätä vauhtia, ja yhtäkkiä huomaa urautuneensa.

Ei ole helppoa ottaa aikaa opiskeluun, mutta se kyllä kannattaa. On tärkeää, että intohimo säilyy tekemiseen, että löytää alati uusia näkökulmia ja uusia suuntia, minne kehittyä.

Jos jää vaan paikoilleen junnaamaan, alkaa nähdä kaikki uudistukset raskaina, epäilyttävinä ja itselleen epäedullisina. Jos taas jaksaa pysyä auki uusille ideoille, kouluttaa itseään ja ottaa uutta tietoa vastaan, palkitsee se ammatillisesti.

Vehkaoja oli siinä otollisessa tilanteessa, että pystyi opiskelemaan lähes kokopäiväi-

sesti ja keskittymään opiskeluun mahdollisimman tunnollisesti.

Median murroksesta Mediakenttä on muuttunut kovasti viime vuosina ja muutos jatkuu edelleen. Vanhojen viestintävälineiden ja -tapojen rinnalle ja tilalle tulee jatkuvasti uusia. Vehkaoja ei näe tarvetta pistää vastaan kehitykselle. TVtuotannossa verkon merkitys on kasvanut ja sillä tavoittaa etenkin nuoremman yleisön.

Vehkaoja toivoo verkon tuovan uusia mahdollisuuksia, joita ei ehkä vielä ole edes tiennyt olevankaan.

– Mikään ei poista sitä faktaa, että jos ei ole hyvää sisältöä, hyvää tarinaa, ei auta vaikka olisi mikä digitaalinen härpäke.

Aiemmin reality-sarjoja tuottanut Vehkaoja ei näe genrellä suurta eroa nykyiseen erikoisalueeseensa, ”oikeisiin” dokumentteihin, eikä suostu ajattelemaan niitä dokumenttien laadullisesti huonompana, viihteellisenä versiona. Hän muistuttaa, että realitykäsitteen alle mahtuu esimerkiksi jatkuvajuonisia dokumentaarisia sarjoja.

Tuottajalla on dokumenteissa merkittävä rooli. Hän on projektin selkäranka ja se, joka pitää huolen, että laiva päätyy satamaan jossain vaiheessa.

– Itse olen genretuottaja, eli ikään kuin vastaava tuottaja, joka on askeleen kauempana tuotannosta. Keskeisiksi tehtäviäni ovat dokumenttien näkyvyyden, löydettävyyden ja arvostuksen vaaliminen.

Vehkaoja vaikuttaa erittäin tyytyväiseltä uuteen työhönsä. Haaveita tulevaisuuteen vielä silti riittää – ainakin halu palata vielä kentälle tekijän roolissa, kuten ohjaajana.

Mutta vielä ei ole sen aika.

Dokumenttikurssi alkaa jälleen Keudan aikuisopiston Pasilan koulutusyksikössä keväällä 2014. Laura Vehkaoja on lupautunut luennoijaksi kevään kurssille.

Laura Ve hka lutuksest oja sai aikuiskoua hyvän av u ura-aske leen ottam n uuden iseen.

22

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

lsta

pa man

Kuo

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

Kuomalle uusi logo 5-vuotissynttäreiden kunniaksi

K

eudan ammattiopiston yhteinen oppilaskunta Kuoma on toiminut opiskelijoiden hyväksi jo viiden vuoden ajan. Kuoma sai synttärilahjaksi uuden logon. Kilpailun kautta logoksi valikoitui Pekka Halosen akatemiassa opiskelevan Jaana Tikkasen raikas ”käsilogo”.

Jaana kertoo uuden logon kuvastavan eri koulutusyksiköiden oppilaskuntien yhdessä tekemistä. Logo sopii hyvin kuvaamaan myös ammatilliseen koulutukseen oleellisesti kuuluvaa käsillä tekemistä.

Kuoman hallitus vaihtuu vuosittain yleiskokouksessa, joka tänä vuonna järjestettiin tammikuun lopussa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin audiovisuaalista viestintää Järvenpään Wärtsilänkadun koulutusyksikössä opiskeleva Nevena Ek.

Kuoman hallitus 2014: • Joel Hyttinen (Kerava, Keskikatu) • Pyry Salonen (Kerava, Keskikatu) • Meri Pohjola (Kerava, Keskikatu) • Jaana Tikkanen (Tuusula, Pekka Halosen akatemia) • Janina Fagerström ( Järvenpää, Wärtsilänkatu, varapj.)

• Nevena Ek ( Järvenpää, Wärtsilänkatu, pj.)

• Iina Nenonen (Kerava, Sarviniitynkatu) • Pauliina Niskanen (Kerava, Sarviniitynkatu) • Yasmin Hairetdin (Kerava, Sarviniitynkatu) • Alpo Sipinen ( Järvenpää, Sibeliuksenväylä) • Juha Helin ( Järvenpää, Sibeliuksenväylä) • Niklas Ranta ( Järvenpää, Sibeliuksenväylä).

• Kuvasta puuttuvat Miia Torvinen ja Joona Romppanen Tuusulan Kirkkotieltä.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHT YMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

lain a d u e aa k

• teksti ja kuva: SAMI RINKINEN

Tap

en

23

TIINA JOENSUU Lehtori, Keudan ammattiopisto, Järvenpää, Sibeliuksenväylä

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

– Oppikoulussa opinto-ohjaajan kanssa mietimme, että minusta tulisi hyvä moottoripyöräpoliisi. Ovathan minua moottoripyörät kiinnostaneet myöhemminkin. Mieheni kanssa on tullut Lapissakin pyöräiltyä.

Miten päädyit opettajaksi ja Keudaan?

– Kotitalousopettajani oli sitä mieltä, ettei minun kannata mennä lukioon, vaan sanoi, että opiskelet suoraan kotitalousopettajaksi. No, minä sitten siitä uhmaannuin ja menin kuitenkin lukioon… Ja opiskelin sen jälkeen kotitalousopettajaksi.

– Olin Järvenpään ko­titalousopettajaopistossa opettajana vuodesta 1987. Opetin ravitsemusteknikoita, talouskoululaisia ja kodinhoitoa. Sitten opistosta tuli osa Keudaa ja jäin tänne opettajaksi. Nykyisiä vastuualueitani ovat ammattistartti, talouskoulu, toimitilahuoltajat ja kodinhuoltajat.

Kenelle suosittelet kodinhuoltajan ammattia?

– Suosittelen sitä tekeville ja sosiaalisille nuorille, jotka ovat välittömiä. Se on hyvin yrittäjähenkinen ammatti – ja myös hyvä yritysidea, töitä riittää varmasti.

Millainen on erityisopiskelijoiden asema tällä hetkellä ammatillisessa koulutuksessa?

– Erityisopetus vaatii sitoutumista opiskelijaan. Erilaista tukea tarvitsevat korvaavat asenteellaan ja sitoutuneisuudellaan akateemisia puutteita. Heillä on vahva ammattiylpeys. Kaikilla on oma erityisosaamisensa, ja opettajan olisi pystyttävä näkemään erityisopiskelijan arvo. Tulevaisuudessa pienryhmät poistuvat. On vaara, että erityisoppilas hukkuu sinne massan joukkoon.

Mitä kilpailutoiminta antaa siinä mukana olevalle opettajalle ja opiskelijalle?

– Se kasvattaa opiskelijan itseluottamusta, vaikkei mitalisijoille pääsisikään. Varsinkin erityisopiskelijoilla kasvu on ansaittua ja ulottuu myös koulun ulkopuolisiin suhteisiin. Status nousee koko elämässä. Kilpailu on kaikille opiskelijoille hieno kokemus, kun pääsee näyttämään omaa osaamistaan. On ollut hienoa seurata opiskelijoiden intoa ja omistautumista kilpailuihin.

– Opettajalle kilpailu on näköala- ja verkostoitumispaikka, jossa voi solmia kontakteja eri oppilaitoksiin.

Näen sen mahdollisuutena kehittyä. Olen ollut useana vuonna päätuomarina omalla alallani kilpailuissa ja saanut sieltä koko Suomen kattavan verkoston. Kahdesti olen ollut myös EuroSkills-kilpailussa, josta on tullut kontakteja myös muualle Eurooppaan.

Kerro vapaa-ajan mielipuuhistasi!

– Olen tyypillinen suomalainen, ja perhe on minulle kaiken ydin. Oma mies, lapset ja lasten puolisot, koira ja ystävät ovat minulle hyvin tärkeitä. Minulla on hyviä ystäviä myös täällä Keudassa.

– Luonto toimii minulle voimaannuttajana. Olen kova riehumaan metsässä. Siellä on mukava pistää vesurilla puita nurin, eikä vain pieniä vaan vähän isompiakin.

Halonhakkaaja vois olla minulle hyvä ammatti, jos siitä maksettaisiin vähän enemmän.

Kenet haastat seuraavaksi haastateltavaksi?

– Kuraattoripalvelut ovat siirtymässä kuntayhtymästä kuntien vastuulle. Toivon, että kuraattorit pystyvät jatkossakin toimimaan saumattomassa yhteistyössä Keudan henkilökunnan kanssa, sillä kuraattorit ovat tärkeitä tukipilareita opiskelijoille. Haastankin tälle palstalle kuraattori Anne Kiven, joka on kuraattorina Nurmijärvellä ja Mäntsälän Lukkarinpolulla.

Nimityksiä Keudan aikuisopistossa FT Anne Hosio-Paloposki on valittu aikuiskoulutuspäälliköksi 1.5.2014 alkaen.

Tehtävä on uusi ja HosioPaloposki siirtyy siihen aikuisopiston Hyvinvointialojen toimialapäällikön paikalta.

Keudan opiskelija voitti arvostetun meikkikilpailun

K

• kuva Tanja Peuranpää

eudan ammattiopiston kosme tologiopiskelija Ida Kunnari voitti maaliskuussa Finlandiatalossa järjestetyillä Helsinki Hair and Beauty -messuilla meikkikilpailun opiskelijasarjan, jossa teemana oli Twiggy.

Keudan ammattiopistossa Tuusulassa on järjestetty kosmetologikoulutusta vasta parin vuoden ajan ja koko osasto onkin innoissaan Idan upeasta menestyksestä.

Iloine n Ida ja voittaja T malli wiggyJasmii n Peura npää. a

KM Suvi Päivärinta on valittu Keudan aikuisopiston Hyvinvointialojen toimialapäälliköksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.5.2014. Päivärinta siirtyy Keudaan Myrskylän ja Pukkilan kuntien kasvatusjohtajan tehtävästä.

• teksti KRISTINA TUORI-NYMAN ja HELI VASTAMÄKI • kuva RIIKKA AUVINEN

Keudan neljäs työkaluviuhka on ilmestynyt

Sosiaali- ja terveysalalle oma monikielisyyden apuväline

K

eudan julkaiseman työkaluviuhkasarjan neljäs osa ilmestyi helmikuussa. Tällä kertaa oman viuhkansa sai sosiaali- ja terveysala, nimenomaan hoitotyö.

Kestävälle, muovitetulle paperille painetussa viuhkassa on kuvat ja niitä vastaavat sanat alan keskeisimmistä työkaluista, välineistä ja menetelmistä.

Viuhkan kielet ovat suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, espanja ja somali.

– Tätä ammatillisen sektorin käyttöön tehtyä apuvälinettä voi käyttää niin luokkahuoneessa kuin sen ulkopuolellakin, kehuu viuhkan toteuttaneen työryhmän puheenjohtaja Kristina Tuori-Nyman.

Työkaluviuhka ei ole perinteinen sanakirja eikä se opeta puhumaan vierasta kieltä, vaan toimii erinomaisena kommunikoinnin apuvälineenä, kun kädet eivät riitä. Viuhka onkin tarkoitettu tueksi työpaikkaohjaajille, opettajille ja kouluttajille sekä tietenkin Suomessa opiskeleville ja työskenteleville vierasmaalaisille. Viuhka kannattaa pakata matkaan mukaan myös, kun lähtee työssäoppimaan ulkomaille.

Ennen sosiaali- ja terveysalan työkaluviuhkaa Keuda on kumppaneineen julkaissut viuhkat rakennus-, auto- ja kiinteistöaloille. Tekeillä on ravitsemisalan työkaluviuhka.

Sosiaali- ja terveysalan viuhkan toteutuksessa Keudan yhteistyökumppaneita ovat olleet Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Opetushallitus, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Stadin ammattiopisto sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer. Viuhkoja voi tilata Keudasta Anu Pirttimäeltä, anu.pirttimaki@keuda.fi hintaan 15 €/kpl.