Keuda Ke ski - U u d e n maan koul ut uskun tayhtymä n sidosr yh mä leh t i • 3 /20 1 1
Tervetuloa uusi Keuda! Organisaatio uudistuu vuoden alusta
WorldSkills London 2011 Menetystä ammattitaitokisoista Ammattiosaajan työkykypassi innostaa huolehtimaan kunnosta
2
Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
Tässä numerossa 3
Tervetuloa, uusi Keuda! Pääkirjoitus
4
Keudan ammattiopisto ja aikuisopisto syntyvät 1.1.2012
6
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän organisaatiomuutos
8
16
Keuda kevein kengin Tour de SAKUn voittoon Liikuntakampanja innosti arkiliikuntaan
17
Peltolan remontti valmistui
Ammattilaisten MM-tunnelmaa Lontoossa
18
Kosmetologeille opiskelutilat ensi syksyksi Uusia tiloja rakennetaan ja vanhoja remontoidaan
9
Keuda, Omnia ja Luksia entistäkin tiiviimpään yhteistyöhön
19
Floristiikkaoppia muilta mailta Opiskelijavaihdosta Europassi
9
Keuda palkitaan tuloksellisuudesta
10
Kuntayhtymänä kohti jatkuvia muutoksia Keudan historiaa
20
Espressoa ja kiviportaita Taideopettajan työloma Italiassa
13
Työhyvinvointia keudalaisittain
21
EuroPeerGuid Vertaisarviointi aikuisohjauksen laadunhallinnassa
14
Työssä jaksamisen pohja luodaan jo opiskeluaikana Ammattiosaajan työkykypassi käyttöön
22
Työelämän ja kulttuurin taitajia Kuoman palsta
15
Turvallisuustietoisia ammattilaisia rakennustyömaille
23
Tapaa Keudalainen Leila Frondelius
6
20 23
12
Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu yli 190 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on 600 ja liikevaihtomme vuonna 2010 oli 52 miljoonaa euroa.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti Nro Julkaisija Päätoimittaja Toimitus Taitto Valokuvat Kansikuvassa Painopaikka Painosmäärä
3/2011 Syksy 2011, 5. vuosikerta Keuda – Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 info@keuda.fi, www.keuda.fi Kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä Viestintäpäällikkö Heli Vastamäki Zeeland / Tiina Valve Tero Annanolli, Ari Nakari, Erja Kärnä, Riitta Tuorila, Heli Vastamäki Samu-Pekka Toivanen Savion Kirjapaino Oy 3 000
Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
Tervetuloa, uusi Keuda! ”Asemasi ei koskaan anna sinulle oikeutta käskeä toista. Se antaa sinulle vain velvoituksen elää niin, että toiset voivat ottaa käskysi vastaan nöyryytystä tuntematta.”
T
ämä Dag Hammarsköljdin ohje sopii hyvin myös Keudan uuteen organisaatioon. Nykyiset viisi paikkakun takohtaista ammattiopistoa sekä Keuda Aikuiskoulutus lakkautetaan vuoden lopussa. Niiden tilalle on perustettu Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto. Näihin kahteen uuteen oppilaitokseen on nimitetty rehtorit, apulaisrehtorit, toimialapäälliköt ja muut esimiehet. Suurimmaksi osaksi he ovat tuttuja entisistä oppilaitoksista mutta muutamia uusiakin on rekrytoitu muun muassa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Organisaatiouudistuksen tarkoituksena on parantaa toimintaa ja tehdä Keuda opiskelijoille ja asiakkaille entistä paremmaksi opiskelupaikaksi ja yhteistyökumppaniksi. Uudistus pohjautuu Keudan kehittämisstrategiaan, jonka yhtymävaltuusto hyväksyi toukokuussa 2011. Strategian olennaisena osana on kuntayhtymän organisaatiorakenteen tarkastelu siten, että se tukee hyvin taloudellista ja tehokasta toimintaa sekä kasvavan aikuiskoulutuksen huomioon ottamista toiminnassa.
Keuda on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut opiskelijamäärältään ja liikevaihdoltaan kaksinkertaiseksi. Se on nyt omistajakuntiensa ainoa aikuiskoulutuksen järjestäjä Adultan toiminnan siirryttyä Keski-Uudellamaalla Keudan hoidettavaksi. Uudistetussa organisaatiossa nuorisoasteen koulutus ja aikuiskoulutus toimivat omina tulosalueinaan. Nuorten ja aikuisten koulutukseen panostetaan niiden omien erityispiirteiden mukaan ja aikuiskoulutuksessa käytetään entistä monipuolisemmin erilaisia koulutuksen rahoitusvaihtoehtoja. Nyt selkeytetään ja tehostetaan myös Keudan konsernipalveluja sekä opetuksen tukipalveluja. Oppisopimuskeskus on uudessa organisaatiossa entistä kiinteämmin osa konsernipalveluja. Organisaatiomuutos ei lisää eikä vähennä työpaikkoja Keudassa, mutta mahdollistaa työnkiertoa kuntayhtymän sisällä. Hannu Heikkilä Kuntayhtymän johtaja
3
4
Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
Keudan ammattiopisto ja aikuisopisto syntyvät
1.1.20 12
Keuda astuu vuoteen 2012 uudistuneena. Uuden organisaation perimmäisenä tarkoituksena on parantaa toimintaa ja tehdä Keuda opiskelijoille ja asiakkaille entistä paremmaksi opiskelupaikaksi ja yhteistyökumppaniksi.
K
• teksti HELI VASTAMÄKI
eudan ammattiopisto ja aikuisopisto korvaavat 1.1. lähtien nykyiset vii si paikkakuntakohtaista ammattiopistoa sekä Keuda Aikuiskoulutuk sen. Uudistettu Keuda pyrkii taloudelliseen ja tehokkaaseen toimintaan sekä kasvavan aikuiskoulutuksen entistä parempaan huomioon ottamiseen.
Organisaatiomuutos ei lisää eikä vähennä työpaikkoja Keudassa, mutta mahdollistaa jonkin verran työnkiertoa kuntayhtymän sisällä.
Kysymyksiä ja vastauksia Muutos on suuri mahdollisuus, mutta se herättää paljon kysymyksiä varsinkin henkilöstön keskuudessa. Uudistuksen toteutus myös vaatii kaikkien keudalaisten
Keudan organisaatio 2012 Yhtymävaltuusto Ammattiosaamisen toimikunta
Tarkastuslautakunta
Yhtymähallitus
Konsernihallinto ja konsernipalvelut
Oppisopimuskeskus
Toimialat ja ammatilliset neuvottelukunnat Keudan ammattiopisto
Keudan aikuisopisto
Yhtymäpalvelut
Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
osallistumista ja hyvää yhteistyötä. Muutosvaiheen viestintää tukemaan on perustettu henkilökunnan käyttöön Keuda-Wiki-sivusto, jolla kaikki keudalaiset ovat 27.10. lähtien päässeet esittämään kysymyksiä ja kommentteja Keudan tulevan organisaation käytännön järjestelyistä. Keudan johto on valjastettu vastaamaan kysymyksiin. Palvelu on otettu hyvin vastaan, kommentteja ja kysymyksiä on tullut mukavasti heti alkuvaiheessa. Keuda-Wikissä on esitetty kysymyksiä esimerkiksi toimistopalvelujen ja opintojen ohjauspalvelujen järjestämisestä uudessa organisaatiossa sekä ammatti- ja aikuisopiston työnjaosta. Näitä asioita on pohdittu ja pohditaan Keudassa tarkasti, mutta kaikista käytännön toimintatavoista on mahdotonta päättää ennen kuin uusi organisaatio on aloittanut toimintansa. Tavoitteena on olla
oppiva organisaatio, joka voi hyvinkin joustavasti muuttaa käytäntöjään, jos alkuperäiset kaavailut osoittautuvat toimimattomiksi.
Uusi Keuda on uuden näköinen Organisaatiouudistuksen yhteydessä myös Keudan visuaalista ilmettä uudistetaan kevyesti. Keudan hyrrälogo pysyy entisellään, mutta sen rinnalle tulevat käyttöön ammattiopiston, aikuisopiston ja oppisopimuksen logot. Nämä kolme kokonaisuutta esiintyvät 1.1.2012 alkaen hieman toisistaan poikkeavilla visuaalisilla elementeillä, edustaen kuitenkin yhtä suurta vihreää Keudaa. Keudassa on käytössä runsaasti erilaista painettua ja digitaalista materiaalia. Sitä kaikkea ei uusita vuoden vaihteeseen mennessä, vaan visuaalinen uudistus tapahtuu asteittain vuoden 2012 aikana.
Uudet nimitykset Keudaan 1.1.2012 alkaen Keudan uuteen organisaatioon 29.11.2011 mennessä tehdyt keskeiset nimitykset: Keudan ammattiopistoon • ammattiopiston rehtori Pekka Aittoniemi • opetuspäällikkö Henna Hyytiä 1.2.2012 alkaen • toimialarehtori, Hyvinvointiala ja ohjaavat koulutukset, Juha-Petri Niiranen • toimialarehtori, Palvelut ja luonnonvara-ala, Kaija Arpiainen • apulaisrehtorit: - Keuda Wärtsilänkatu, Järvenpää, Kimmo Mantela - Keuda Sibeliuksenväylä, Järvenpää, Eira Bani - Keuda Sarviniitynkatu, Kerava, Karri Koli - Keuda Keskikatu, Kerava, va. Eija Lumme - Keuda Sipoon Enter, Sipoo, va. Juha Ristilä - Keuda Lopentie, Nurmijärvi, Ari Toivonen - Keuda Kirkkotie, Tuusula, Kaisa Aho - Keuda Pekka Halosen akatemia, Tuusula, Jari Karttunen
Keudan aikuisopistoon AMMATTIOPISTO
AIKUISOPISTO
OPPISOPIMUS
• aikuisopiston rehtori Riitta Narko • kehittämispäällikkö ja kulttuurialan toimialapäällikkö Riikka Siitonen • asiakkuuspäällikkö Ari Ikävalko • toimialapäälliköt: - Palvelualojen toimiala päällikkö, Outi Komi - Tekniikan alan toimiala päällikkö, Risto Asp - Hyvinvointialan toimiala päällikkö, Anne Hosio-Paloposki - Luonnonvara- ja ympäristöalan toimialapäällikkö Paula Niemelä
Kuntayhtymän hallintoon • • • • • • •
talous- ja hallintojohtaja Hannu Laurila arviointijohtaja Tiina Halmevuo henkilöstön kehittämispäällikkö Maria Alppisara hanketoiminnan päällikkö Rauni Pursiainen viestintäassistentti Maarit Tiala turvallisuuspäällikkö (puolipäivätoiminen) Antero Velling asianhallintapäällikkö Maarit Flinck
5
6
Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
”Meidä n ympärö täytyy peilata iv to kuntaa ään ja muuttu imintaamm e n ja tun vaan yh nistaa Lähtök muutos teis ohta m tarpeit uutoks oman o a. elle rg toiminta anisaation sis voi löytyä ältä,yle ympäri isestä stön m koulum uutoks aa esta ta arvoma ilmassa vaik i apa n k ailman uorten m uutoks Riitta L ista.” aakko
Keudassa organisaatiomuutos kääntää vielä katseet tulevaan, mutta Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymässä muutoksia on nähty vuosien varrella useampia. Vaikka suuremmat tienristeykset on jo tällä haavaa ylitetty, mielet ovat edelleen avoimina kehitykselle.
Etelä-Karjala sai uutta intoa organisaatiomuutoksesta
E
• teksti TOTTI TOISKALLIO • kuvat ARI NAKARI
telä-Karjalan koulutus kuntayhtymän ensim mäinen suurempi orga nisaatiomuutos oli yhty mää perustettaessa jo tapahtunut. Seitsemän oppilaitosta oli yhdistynyt yhdeksi, Etelä-Karjalan ammattiopistoksi. Seuraava suuri muutos nähtiin seitsemän vuotta myöhemmin. Vuonna
2002 kaksi suurta ammattikoulua sekä nykyinen aikuisopisto AKTIVA liittyivät kuntayhtymään. Uusien oppilaitosten mukaantulo ei tarkoittanut vain kaikkien asettumista saman nimen alle, vaan myös selkeitä muutoksia organisaatiossa. – Aiemmin yksialaisista oppilaitoksista koostuneen ammattiopiston yhdistyminen kahden monialaisen ja perin-
teikkään ammattikoulun kanssa toi mukanaan myös merkittävän kulttuurisen muutoksen, kertoo koulutuskuntayhtymän johtaja Riitta Laakko. Itsenäisinä toimineiden koulujen toimintaa muokattiin hiljalleen kohti yhtenäistä, toimialavetoista organisaatiota ja uusia työkavereitakin tuli kertaheitolla satapäin lisää. Toisilla työtehtävät pysyivät entisellään, toisilla ne muuttuivat,
Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
mutta vain lievästi. – Ennen organisaatiomuutosta toimin Lappeenrannan ammattikoulussa autoalan osastonjohtajana. Liitoksessa vastuulleni siirtyi myös Imatralla toimiva autoalan koulutus, sanoo nykyisin opinto-ohjaajana ja erityisopetuksen koordinaattorina toimiva Unto Kiljunen. Vuosituhannen alun muutosta Kiljunen seurasi kahdelta suunnalta: opettajien edustajana hän istui myös ammattiopiston johtokunnan kokouksissa. Vaikka äänestysoikeutta ei Kiljusella ollutkaan, koettiin henkilöstön mukanaolo varsin positiivisena. – Henkilöstön edustuksella pyrittiin varmistamaan, että meidänkin näkemyksemme otettiin huomioon ja meitä kuultiin. Mukanaoloni ei ollut epäilys siitä, että johtokunnassa olisi muutoin tehty huonoja päätöksiä, vaan se edisti avoi muutta ja molemminpuolista luottamusta.
Tiedotus on muutoksen A ja O Avoimuuden ja tiedonjakamisen Laakko ja Kiljunen nostavat yksissä tuumin onnistuneen organisaatiomuutoksen kulmakiveksi. Aktiivinen tiedottaminen sekä lievitti muutosvastarintaa että helpotti henkilöstön sopeutumista uuteen tilanteeseen. – Organisaation muutokseen liittyi luonnollisesti epäluuloja esimerkiksi siitä, miten uusi kuntayhtymä pystyy pitämään huolta itse kullekin tärkeistä asioista ja arvoista. Ymmärrys muutoksen tarkoituksesta ja tulevaisuuden visiosta on välttämätöntä muutoksen onnistumisen kannalta. Muutoksessa johdon pi-
tääkin pystyä kuvailemaan tulevaa organisaatiota mahdollisimman hyvin henkilöstön suuntaan, Laakko sanoo.
Kouluista aloille Vuosituhannen alussa uusi, laajentunut organisaatio noudatteli sisäisesti vielä vanhoja kaavoja. Eri tulosyksiköitä nimitettiin tuolloin vielä kouluiksi. – Yhtymässä toimi aluksi esimerkiksi Imatran taidekoulu ja Lappeenrannan ammattikoulu, sekä muita vastaavia kouluja. Muistan, että Helsingin Sanomatkin kiitteli jutussaan sitä, että oppilaitokset olivat hankalan kapulakielen sijaan saaneet säilyttää koulu-nimensä, Laakko kertoo. Nimitysten selkeys kaivoi kuitenkin osaltaan maata organisaatiomuutoksen jalkojen alta. Jo pelkät koulujen nimet hidastivat uuden yhteisön muotoutumista – aina vuoteen 2006 asti, jolloin ammattiopiston organisaatio järjestäytyi uudelleen. – Kun eri oppilaitokset toimivat omien nimiensä alla, ei syntynyt tunnetta kuulumisesta yhteiseen, suurempaan organisaatioon. Uusia koulutusalakohtaisia tulosyksiköitä muodostettaessa luovuttiin myös koulu-nimityksistä. Omaehtoista organisoitumista Kiljunen ja Laakko ovat yhtä mieltä siitä, että Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymässä organisaatiomuutokset ovat olleet onnistuneita, ja niiden avulla on päästy lähemmäs asetettuja tavoitteita. Tietyn päivämäärän ylittäminen ei kuitenkaan ole tarkoittanut yhtäkkistä siirtymistä vanhasta uuteen, vaan muutos
”Tietoa on oltava tarp eeksi ja sitä on saatava jo mahdollis imman aikaisessa vaiheessa. Henkilös tölle pitää perustella, miksi muutosta tar vitaan, sillä vain tiedottamisella ja kes kustelemalla voidaan saada kaikki mu kaan prosessiin.”
Unto Kiljunen
”Muutoksesta ja sen myötä vaihtuvista näkökulmista saa myös uutta intoa ja potkua työntekoon.”
on nähty pitkällisenä prosessina. – Kolmekin vuotta voi olla lyhyt aika muutosprosessin läpiviemiseen. Vaikka isosta organisaatiomuutoksesta on meillä kulunut jo lähes kymmenen vuotta, niin tietyt asiat ovat edelleen muutostilassa. Kärsivällisyyttä siis tarvitaan, sanoo Laakko. Kiljusen mukaan vaikuttaminen ja osallistuminen tuleekin erityisen tärkeäksi sitten, kun muutos on paperilla jo tapahtunut. – Henkilöstön kannattaa ehdottomasti järjestäytyä ja valita itselleen edustaja, joka välittää tietoa sekä yläportaaseen että henkilöstölle. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun organisaatio ja sen toimielimet ovat jo muotoutuneet. Kannattaa pyrkiä siihen, että henkilöstöllä olisi edustus esimerkiksi kuntayhtymän hallituksessa, ainakin läsnäolo- ja puheoikeudella. Suurien, koko organisaatiota koskevien muutosten lisäksi Etelä-Karjalassa on nähty lukuisia pienempiä muutoksia. Jatkuva toimintaympäristön tarkastelu ja muuttuminen sen mukana onkin välttämätöntä, kun tavoitteena on kehittyä entistä paremmaksi. – Muutoksesta ja sen myötä vaihtuvista näkökulmista saa myös uutta intoa ja potkua työntekoon. Jokainen organisaatiomuutos on luonnollisesti omanlaisensa, vaikka tavoitteet kehityksestä olisivatkin yleisellä tasolla samankaltaisia. Laakko ja Kiljunen kehottavat avarakatseisuuteen, oli muutos minkälainen tahansa. – Mieli on kuin sateenvarjo. Se toimii vain avattuna, runoilee Laakko. – Muutosvaiheessa tulisi pystyä ennakkoluulottomasti tarkastelemaan vaihtoehtoisia toimintatapoja, eikä sulkea ennalta pois mahdollisuuksia kehitykseen. – Pitää osata katsoa pitkälle tulevaisuuteen, eikä tuijottaa vain nykyhetkeä – eikä varsinkaan mennyttä, lisää Kiljunen.
7
8
Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
Ammattilaisten MM-tunnelmaa Lontoossa • teksti ja kuvat Heli Vastamäki
B
ritit järjestivät huikean hie not ammattitaidon maail manmestaruuskisat, World Skillsit, 5.–9. lokakuuta 2011 Lontoon ExCeL-messukeskuksessa. Suomen joukkue sai kahdeksan mitalia, mutta ennen kaikkea roppakaupalla hyviä kokemuksia ja hienoja elämyksiä. WorldSkills London 2011 -kilpailuun osallistui 960 nuorta 51 maasta. Kilpailua kävi seuraamassa yli 200 000 katsojaa. Suomesta kilpailuun osallistui 46 hengen joukkue. Suomalaiskilpailijat voittivat hopeaa painotekniikassa, lentokoneasennuksessa, kauneudenhoidossa, ravintolapalvelussa ja lähihoitajalajissa. Maalaus ja tapetointi -lajissa, floristiikassa ja hiusmuotoilussa suomalaiset saivat pronssia. Floristiikan pronssimitalisti on Keudan Saaren kartanolta vuonna 2010 flo-
Pronss imitali s Tiikka inen te ti Jenniina ki MM melko -kisois ise sa päivää n urakan: n elj ti kataulu ivistä ja tiuk ä asti aitettua kukka sidonta a.
ristiksi valmistunut Jenniina Tiikkainen. Hän aloitti kisojen jälkeen floristimestarin opinnot Saarella. Hän oli mukana myös vuoden 2010 EuroSkills-kisoissa Lissabonissa. Ennen Lontooseen lähtöä Jenniina kertoi harjoitelleensa kilpailua varten ahkerasti ja saaneensa erittäin hyvää tukea niin valmennusringiltä kuin työnantajaltaan. – Itseluottamus on vahvistunut viime vuodesta, sillä olen nyt pystynyt keskittymään harjoittelemiseen täysipainoisesti. Ahkera harjoittelu palkittiin mitalilla. Jenniinan edelle kiilasi vain kaksi aasialaista, eteläkorealainen ja kiinalainen kilpailija.
Tulos kertoo ammatillisen koulutuksen tasosta Suomen joukkueen pisteiden keskiarvo oli 504,28, mikä ylitti joukkueelle asetun
tavoitteen. Lisäksi 18 suomalaista palkittiin Medallion for Excellence -tunnustuksella, jonka saavat ne kilpailijat, joiden pistemäärä on yli lajin keskiarvon (500 pistettä). Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että reilusti yli puolet Suomen joukkueesta on keskiarvon paremmalla puolella – oman lajinsa maailman huippua! Medallion for Excellence -tunnustuksen sai myös muurauksen eksperttinä toimineen Keudan opettajan Raimo Aatsingin valmennettava Samu-Pekka Toivanen. – Kilpailun tulos kertoo, että suomalainen ammattikoulutus on korkeatasoista ja lähellä maailman kärkeä. Suomalainen ammattikoulutus ja koulutusjärjestelmä olivat runsaasti esillä myös tapahtuman oheisohjelmassa, Opetushallituksen pääjohtaja, Skills Finlandin hallituksen puheenjohtaja Timo Lankinen totesi.
Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
Keuda, Omnia ja Luksia entistäkin tiiviimpään yhteistyöhön Koulutuskuntayhtymät Omnia, Keuda ja Luksia ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on lisätä Uudellamaalla ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta. Yhteistyösopimuksen piiriin kuuluu vuositasolla noin 25 000 nuorta ja aikuista opiskelijaa.
S
opijapuolet tekevät jatkossa yhteistyötä alueen työelämän tarvitseman työvoiman ja sen edellyttämän ammatillisen koulutustarpeen ennakoinnissa sekä koulutustarjonnan koordinoinnissa. Opiskelijoiden valmistumisen jälkeistä työllistymisen seurantaa lisätään. Yhteistyötä lisätään myös ammatillisen koulutuksen järjestämisen eri osa-alueilla, muun muassa ammattitaitokilpailuissa, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa ja opetussuunnitel
matyössä. Lisäksi koulutuskuntayhtymät toteuttavat ja osallistuvat yhteisiin hankkeisiin alueen ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittämiseksi. Yhteistyösopimukseen on kirjattu mahdollisuus perustaa yhteinen kehittämisyhtiö sekä palkata yhteisiä asiantuntijoita ammatillista koulutusta palveleviin erityistehtäviin. Yhteistyösopimus on tullut voimaan 1.11.2011, ja sen toteuttamista ohjaa kuntayhtymien johtajista koostuva yhteistyöryhmä.
Kolmen kuntayhtymän johtajat ja hallituksen puheenjohtajat allekirjoittamassa yhteistyösopimusta: Esa Karvinen ja Pekka Räsänen Luksiasta (vas.), Hannu Heikkilä ja Hans Kanerva Keudasta sekä Sampo Suihko ja Pirjo Kemppi-Virtanen Omniasta.
Keuda palkitaan jälleen tuloksellisuudesta
K
euda saa vuonna 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön tulokselli suusrahaa yli 1,6 miljoonaa euroa. Tuloksellisuusraha maksetaan Keudalle osana vuoden 2012 koulutuspaikkojen yksikköhintaa. Keskeisiä tuloksellisuuden mittareita ammatillisessa koulutuksessa ovat valmistuneiden työllistyminen, jatko-opintoihin siirtyminen, koulutuksen suorittaminen määräajassa, opintojen keskeyttämisen vähäisyys, opetushenkilöstön pätevyys sekä henkilöstön kehittämiseen panostaminen. Näillä kaikilla mitattuna Keuda on Uudenmaan suurten koulutuksenjärjestäjien ykkönen. Nyt julkistetut tulokset kertovat kaikkien ammatillisessa peruskoulutuksessa vuonna 2006 opiskelijana olleiden tilanteesta vuoden 2009 lopussa. Henkilöstömittarit ovat vuodelta 2010. – Kehittämistoiminnan pitkäjänteisyys korostuu siinä, että tuloksellisuuden ja laadun parantamiseksi tehdyt toimenpiteet näkyvät vasta useamman vuoden päästä, kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä sanoo. Keuda mittaa omilla mittareillaan ajantasaisesti samoja asioita. Keskeyttäminen on jatkuvasti vähentynyt ja läpäisy parantunut. Keudassa ammatillisen perustutkinnon suorittaneet myös työllistyvät hyvin. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus otettiin osaksi yksikköhinnan määräytymisperustetta vuoden 2006 rahoituksessa. Vuodesta 2002 alkaen on tulosrahoitusta jaettu valtionavustuksena tilastolliseen aineistoon perustuvan tuloksellisuusindeksin perusteella. Tuloksellisuutta kuvaavia mittareita on kehitetty vuosien varrella, mutta keskeiset tarkasteltavat osa-alueet ovat pysyneet samoina. Tuloksellisuusrahoituksen tavoitteena on tukea koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamista sekä kannustaa koulutuksenjärjestäjiä pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen kehittämistyöhön. Tulosmittaristo tuottaa kehittämis- ja ohjausinformaatiota niin koulutuksenjärjestäjien kuin opetushallituksen käyttöön. Keuda käyttää tuloksellisuuden tuoman rahan koulurakennuksiin ja välineisiin sekä henkilökunnan osaamisen kehittämiseen ja tulospalkkioihin.
9
10
Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
Keuda täyttää 50 vuotta vuonna 2012. Neljänteen osaan edenneessä kirjoitussarjassa käydään läpi Keudan vuosikymmenet 1–5. Kirjoittajana on FM Marja Huovila, joka kirjoittaa myös keväällä 2012 ilmestyvän Keudan historiikin.
Keudan historiaa, osa 4/5. Vuodet 1993–2002
Kuntayhtymänä kohti jatkuvia muutoksia Kuntayhtymän neljäs vuosikymmen voidaan tiivistää lauseeseen: Toiminta, oppilasmäärä ja talous olivat laajempia kuin koskaan aiemmin. • teksti Marja Huovila • kuvat Keudan arkisto
V
uodesta 1993 lähtien am matillisen koulutustoimin nan järjestämisestä vastasi Keski-Uudenmaan ammat tikoulutusyhtymä. Vuosikymmenen aikana oppilaitosten hallintoa uudistettiin muutoinkin. Keväällä 1994 perustettiin kuntayhty män johtajan virka ja oppilaitosten apulaisrehtorien tehtävät lakkautettiin. Seuraavat muutokset aiheutti uusi kuntala-
ki, joka toi mukanaan muun muassa liikekirjanpitomallin. Laki ammatillisesta koulutuksesta uudistettiin sekin. Vuonna 1999 voimaan tulleen lain mukaan kuntayhtymän asema muuttui koulutuksen ylläpitäjästä koulutuksen järjestäjäksi. Muutos toi mukanaan aiemmin valti olle kuulunutta päätösvaltaa. Järjestämis
lupa salli koulutuksen antamisen 2 700 opiskelijalle. Uusi perussopimus hyväksyttiin omistajakunnissa ja myös yhtymävaltuusto antoi sille oman hyväksyntänsä huhtikuussa 1997. Kuntayhtymän strategiaa, arvoja ja visioita laadittiin läpi vuosikymmenen. Uusi yhtymästrategia hy-
Keravan Keuda-talo oli koulutusyhtymän historian siihen asti suurin rakennusprojekti.
Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
väksyttiin vuonna 2001. Opetuksessa tapahtui paljon tällä kaudella. Aloittavilla luokilla otettiin käyttöön uusia opetussuunnitelmia syksyllä 1995. Lukio ja ammattikoulutus lähentyivät toisiaan, ja kaksoistutkinnon suorittaminen tuli mahdolliseksi. Samalla valinnaiskurssien tarjontaa alueen keskiasteen oppilaitoksissa lisättiin. Opintojen yhdistäminen sai suosiota, ja vuonna 1999 kaksoistutkintolinjalta valmistui yli 50 opiskelijaa. Ammattitutkinto-oikeuksia saatiin lisää ja näyttökokeiden järjestäminen alkoi 2000-luvun alkuvuosina. Opetussuunnitelmat muuttuivat kolmevuotisiksi. Teoreettista opetusta oli kaksi vuotta ja loppuosa harjoittelua työpaikoilla. Samalla koulutuksen suorittaminen antoi yleisen jatko-opintokelpoisuuden.
Kohti ammattikorkeakouluja Yhtymähallituksen puheenjohtaja, opintojohtaja Tapani Ranki oli jäsenenä Uudenmaan lääninhallituksen asettamassa valtion ammatillisten oppilaitosten ylläpitojärjestelmän kehittämistä selvittävässä työryhmässä. Työryhmän tavoitteena oli laajempi seudullinen hallinto ammattikorkeakoulujen toteuttamiseksi sekä yhteistoiminta esimerkiksi terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Työryhmä esitti alueen valtion oppilaitosten liittämistä Keski-Uudenmaan kuntayhtymään. Mäntsälän maatalousja puutarhaoppilaitosten johtokunta ja Mäntsälän kunta olivat jo tehneet vastaavan esityksen. Asiasta käytiin neuvotteluja loppuvuodesta 1993 lähtien kuitenkin niin, että aikuiskoulutuskeskuksen toiminta jäi yhdentymiskehityksen ulkopuolelle. Yhtymävaltuusto esitti lokakuussa 1994 opetusministeriölle työryhmänkin esittämää alueen valtion ammatillisten oppilaitosten siirtämistä kuntayhtymän omistukseen. Useista Hyvinkään kaupungin kanssa käydyistä neuvotteluista huolimatta toivottuun tulokseen ei päästy. Ensimmäiset ammattikorkeakoulut Suomessa aloittivat toimintansa väliaikaislupien turvin 1990-luvun alussa. Paikallisten toimijoiden tavoitteena oli saada ammattikorkeakoulu myös Keski-Uudellemaalle. Kuntayhtymä ja Invalidiliitto olivat mukana Vantaan ammattikorkeakouluhankkeessa, jolle anottiin
toimilupaa syksystä 1996 alkaen. Tällöin Järvenpään kotitalousopettajaopisto, Keravan kauppaopisto, Tuusulan sosiaaliala ja Invalidiliiton Järvenpään koulutuslaitoksen opistoasteinen koulutus siirtyisivät osaksi Vantaan Ammattikorkeakoulu Oy:tä. Opetushenkilöstöä koulutettiin ammattikorkeakouluratkaisuja odotellessa: opistoasteen opettajille oli oma koulutusohjelma, jossa saattoi opiskella lisensiaatti- tai tohtoritutkinnon. Laajempi ammattikorkeakoulu ja Uudenmaan maaseutuopiston kunnallistaminen eivät toteutuneet. Uudella ammattikorkeakoulujen hakukierroksella osia Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa annetusta koulutuksesta oli siirtymässä Espoon-Vantaan ammattikorkeakouluun. Oppilasmääränä se tarkoitti noin 800 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulu
sai kokeiluluvan 1.8.1997. Vakinaistamislupaa ei kuitenkaan heti saatu. Syksyn 1998 toista hakukierrosta varten organisaatiota uudistettiin ja perustettiin ammattikorkeakouluun Tuusulanjärviinstituutti ja Keski-Uudenmaan liiketalousinstituutti. Tässä muodossa valtioneuvosto vakinaisti Espoon-Vantaan (myöhemmin Laurea) ammattikorkeakoulun 1.8.2000 alkaen. Kuntayhtymällä oli edustus EspoonVantaan ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa. Iso rooli oli kuntayhtymän johtaja Pentti Rauhalalla, joka osallistui hankeen valmisteluun ja toimi siinä toimitusjohtajana keväästä 1996 alkaen. Yhtymäjohtajan sijaisena toimi Hannu Heikkilä, joka valittiin kesällä 1997 vakinaiseksi Rauhalan siirryttyä pysyvästi Laureaan.
Keudan k toiminta ansainväline n lisäänty kaasti i voim tä vassa o llä kaudella. akK n teistyö tanskalaisia uku yh vuositu mppaneita u ud hannen alusta. en
Oppisopimuksia ja kansainvälisyyttä
O
ppisopimustoiminnan mää rä oli suuri koko vuosikym menen ajan. Toimintaa koskevaa lainsäädäntöä muutettiin vuoden 1993 alusta niin, että myös yli kolme kuukautta kestävää lisäkoulutusta oli mahdollista antaa oppisopimuksella. Samalla kurssien rahoitus muuttui laskennalliseksi. Oppilaitos etsi aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia oppisopimusten järjestämiseksi. Suuri ansio tähän oli henkilökuntaan liittyneillä koulutustarkastajalla ja koulutussuunnittelijalla.
Ennen 1990-luvun päättymistä oppisopimustoiminta sai omat toimitilansa Keravan keskustaan. Samalla oppisopimustoimistosta tuli oppisopimuskeskus. Kansainvälinen toiminta laajentui Suomen liityttyä Euroopan Unioniin. Kuntayhtymä liittyi ammattikasvatusalan eurooppalaiseen järjestöön (EFVET). Yhteyksiä luotiin muihinkin ilmansuuntiin, esimerkiksi Venäjällä oli kahdeksan pilottiprojektia, joissa kehitettiin Venäjäosaamista. Itään matkustettiin myös itsenäistyneen Viron koulutusta avustavissa ja kehittävissä projekteissa.
11
12
Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
Toimipisteissä tapahtui Toisen asteen koulutuksessa valmistauduttiin oppilaitosten yhdistämiseen. Osana muutosta siirryttiin ammattiopistoihin, joista ensimmäinen aloitti toimintansa Mäntsälässä elokuun alussa 1995. Samasta ajankohdasta lähtien Järvenpään kotitalousopettajaopisto ja Mäntsälän maatalous- ja puutarhaoppilaitos tulivat koulutusyhtymän ylläpidettäviksi. Ammattikorkeakoulukuvioiden vuoksi kului viisi vuotta kunnes Keravan, Nurmijärven sekä Tuusulanjärven ammattiopistot aloittivat vuonna 2000. Järvenpäässä alkoi uutena kondiittorien koulutus. Tuusulassa ryhdyttiin toteuttamaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, jota oli suunniteltu yhdessä Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitoksen kanssa. Tämä oli pilottihanke, jolla oli kansainväliset suhteet Pohjoismaihin, Saksaan, Hollantiin ja Unkariin. Sosiaalialoilla ryhdyttiin kouluttamaan lähihoitajia ja vapaa-ajan ohjaajia. Sen sijaan kodinhoitajien, päivähoitajien ja kehitysvammaisten hoitajien kouluttaminen päättyi. Keravalla kansainvälisiä yhteyksiä luotiin muun maussa Manchester City Collegen suuntaan, toisena varhaisena yhteistyökumppanina voidaan mainita Tartu tööstuskool. Uutena koulutusalana syksyllä 1996 alkoi laboranttikoulutus. Myös maahanmuuttajien koulutus oli merkittävän laajaa. Mäntsälässä alkoi kehitysvammaisten erityisopetus, joka oli alallaan Suomen edelläkävijä. Samoin Mäntsälässä siirryttiin joustavaan koulutusrakenteeseen metalli- ja autoalalla. Toteuduttuaan sen vaikutus näkyi parantuneena työllistymisenä. Myöhemmin teknisen piirtäjän koulutus paikkakunnalla loppui ja sen tilalle tuli tietotekniikkaa, lisää metallin koulutusta sekä metsä- ja luontoyrittäjäkoulutusta. Nurmijärvellä opetustilojen saneeraus oli ehtinyt neljänteen vaiheeseen, jossa metalli- ja putkiasentajien opetustiloja korjattiin. Perustutkinnoissa uutena alkoi suurtalouskokin kolmivuotinen koulutus ruokataloudessa sekä sähkötekniikan koulutuksessa uutena erikoitumislinjana tietotekniikka. Kertaalleen lopetettu metallilinja käynnistettiin uudelleen syksystä 1995 lähtien. Uutta oli myös muovialan koulutus vuodesta 1999 lähtien.
Kuntay h johtaja tymän H ja sillo annu Heikkil inen vs ä . re Tiina H almevu htori o Keuda-t alon ty ömaall a.
Tuusulan kansanopiston nimellä toimintansa vuonna 1907 aloittanut Pekka Halosen akatemia siirtyi Tuusulan kunnalta kuntayhtymälle vuoden 1998 alusta. Näin kulttuuri liittyi uutena alana koulutustarjontaan.
Keuda-talo ja korjauskohteet Keravalle tarvittiin uusia toimitiloja. Erilaisten selvittelyjen jälkeen uusi toimitila päätettiin rakentaa Keravan keskustaan kirjaston viereen. Samaan yhteyteen rakennettiin myös Kerava-salina tunnettu konserttisali. Sali rakennettiin alun perin suunnitellun auditorion tilalle Keravan kaupungin toivomuksesta ja kaupungin merkittävällä taloudellisella tuella. Hanke sai paljon huomiota sijaintinsa vuoksi. Suurta huomiota sai myös talon nimi. Keuda nimi oli lyhenne Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän eli talon
omistajan nimestä. Keuda vakiintui käyttöön muutamista nimeä kummastelevista kommenteista huolimatta. Toimitalo valmistui vuonna 1999. Rakennuksessa on tilat myös ammattikorkeakoululle sekä Kerava-sali. Rakennus- ja korjaustoimintaa oli tällä kaudella lähes kaikissa toimipisteissä. Esimerkiksi Mäntsälän kirkonkylän toimipisteen laajennus ja peruskorjaus valmistui vuonna 2000. Seuraavina vuosina Järvenpäässä Paatelaksi nimetyn talon sekä ammattikorkeakoululle vuokratun Peltola-talon korjaukset valmistuivat. Tuusulassa valmistui sosiaali- ja terveysalan yksikön laajennus samoin Pekka Halosen akatemian uudisrakennus saatiin käyttöön. Suunnitelmien laadinta oli kovassa vauhdissa, ja seuraavalla vuosikymmenellä rakennus- ja korjaustoiminta kiihtyi entisestään.
Kerro muistosi Keudasta! Mitä on erityisesti jäänyt mieleesi vuosien varrelta? Muistosi voi olla vanha tai uusi, se voi liittyä opetustyöhön, ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, Keudaan työpaikkana, työelämäyhteistyöhön tai mihin tahansa muuhun Keuda-aiheeseen. Muistoja julkaistaan sidosryhmälehdissä ja osa niistä voi päästä mukaan kuntayhtymän historiikkiin. Lähetä muistosi sähköpostilla viestintäpäällikkö Heli Vastamäelle heli.vastamaki@keuda.fi tai kirjeitse osoitteeseen Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää.
Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
• teksti Maria Alppisara
Keudassa on hyvä olla töissä! – Keudan työhyvinvointityöryhmän asettama tavoite.
Työhyvinvointia keudalaisittain
T
yöhyvinvointi on vahvasti mukana Keudan strategias sa vuosille 2011–2015. Yh tenä strategisena päämää ränä on ”edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja sen hyödyntämistä”. Työhyvinvoinnista on puhuttu pitkään, ja sille on annettu erilaisia määritelmiä. Määritelmät ovat kehittyneet tapaturmiin liittyvien vikojen ja puutteiden korjaamisesta kokonaisvaltaiseen ajatteluun, joka yhdistää työssä tarvittavan osaamisen, työssä viihtymisen ja jaksamisen, sekä työsuojelun ja -turvallisuuden osa-alueet. Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin ajatteluun ovat tulleet mukaan 2010-luvulla organisaation strategian merkitys ja työhyvinvoinnin tuottavuus.
Käynnissä oleva työhyvinvoinnin kehittäminen: Keudan esimiesvalmennus, työterveyshuollon koordinointiprojekti, osaamisen kehittämisen kehittämisprojekti ja varhaisen välittämisen mallin viimeistely ja jalkautus.
Pohjola-terveys on toteuttanut Keudalle keväällä 2011 selvityksen työhyvinvoinnin johtamisen nykytilanteesta. Analyysin mukaan Keudan vahvuuksia työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta ovat johtaminen ja osaaminen, sekä strateginen ja ylläpitävä työhyvinvoinnin kehitystyö. Kehittämiskohteina ovat muun muassa työhyvinvointityön vaikuttavuuden säännöllinen seuranta, esimiesten työhyvinvointijohtamisen vahvistaminen, työterveyshuollon koordinointi Keuda-tasolla, sekä osaamisen säilymisen varmistaminen muun muassa toimenpiteillä ikääntyvän ja eläkkeelle siirtyvän henkilöstön jaksamisen varmistamiseksi ja osaamisen siirtämiseksi. Syksyllä työnsä aloittaneen Keudan työhyvinvointiryhmän tavoitteena on miettiä konkreettisia toimenpiteitä työhyvinvointia edistävien asioiden jalkauttamiseksi käytännön toimintaan sekä seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta käytännössä.
Vaikuta työhyvinvointiin itse! Työhyvinvoinnin perustana ovat henkilökohtainen terveys ja elintavat. Omasta itsestä huolehtiminen on jokaisen omalla vastuulla. Työnantaja voi tukea työn-
Terve ja toimiva työyhteisö vaatii huomiota ja huoltamista yhtä lailla kuin hyvä ystävyys tai parisuhde. - FT Nina Laine, Taurus Mentor, 2011
tekijöidensä terveyttä erilaisilla palveluilla esimerkiksi työterveyshuollon kautta. Työpaikan ilmapiiri on tunneasia, ja siihen voi jokainen vaikuttaa omalla käyttäytymisellään. Esimies on avainasemassa luomassa ilmapiiriä, mutta yhtälailla jokainen yksilö voi käyttäytymisellään parantaa tai pahentaa ilmapiiriä. Kokemuksemme työn tekemiseen liittyvästä osaamisesta vaikuttaa vahvasti työhyvinvointiimme. Kun pääsääntöisesti osaamme tehtävämme ja voimme vaikuttaa jollakin tasolla työmme sisältöön, on meillä hyvät mahdollisuudet viihtyä työssä. Hyvä johtaminen on yksi työhyvinvoinnin peruspilareista. Johtajuus syntyy ryhmässä ja johtaminen on vuorovaikutusta. Hyvä johtajuus vaatii esimieheltä esimiestaitoa ja hänen johtamaltaan henkilöstöltä työyhteisötaitoja.
Työhyvinvoinnin ”konehalli” Keudassa
TYÖHYVINVOINTI
Hyvä johtaminen
Hyvä työnhallinta
Työpaikan ilmapiiri
Hyvä henkilökohtainen terveys ja elintavat • lähde: Nina Laine, Keudan Minun työyhteisöni valmennukset, Yhtymäpalveluiden henkilöstö 2011.
Keudan yhtymäpalveluiden henkilöstö osallistui keväällä 2011 Minun työyhteisöni -valmennusiltapäiviin, joissa tarkasteltiin yhdessä työhyvinvointia ja siihen vaikuttavia asioita kunkin Keudan yksikön näkökulmasta. Valmennuksessa muodostunut ”työhyvinvoinnin konehalli” on havainnollinen yhteenveto työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Se toimii myös perustana työhyvinvoinnin kehittämistyölle Keudassa.
13
14
Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
Opiskelijoiden liikunnan kestävyystestien tulokset heikkenevät jatkuvasti. Ylipainoisuus lisääntyy ja pahimmillaan uupunut nuori joudutaan lähettämään kesken työssäoppimisen maitojunalla oppilaitokseen, kertoo Sari Mantila-Savolainen Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitosta SAKU ry:stä. Avun tilanteeseen voi tuoda työkykypassi.
Ammattiosaajan työkykypassi käyttöön Keudassa
Työssä jaksamisen pohja luodaan jo opiskeluaikana • teksti ja kuva Erja Kärnä
K
eudan opiskelijoita kannus tetaan pitämään huolta it sestään Ammattiosaajan työ kykypassi -opintokokonai suuden avulla. Passi auttaa kiinnittämään huomiota ammatissa jak-
Ku nostan ntotestit ov at eet rav itsemis inopiske a li kuntoa jat paranta lan maan nanop an. Kuvassa ettaja Paula liikun(vas Rae Susan .), Pinja Kin järvi na Sorv isjärvi, ari, panen ja Osk Jani Tolpari Sera ste.
samiseen jo opintojen aikana. Työnhaussa passi osoittaa opiskelijan aktiivisuuden ja kiinnostuksen omasta toiminta- ja työkyvystä huolehtimiseen. Oma fiilis ja tyytyväisyys elämään kertovat omasta hyvinvoinnista. Työ li-
sää parhaimmillaan yksilön hyvinvointia, mutta jos oman jaksamisen palaset eivät ole järjestyksessä, niin ei jaksa työssäkään. Hyvinvointi on kokonaisuus, jossa kaikki palaset vaikuttavat toisiinsa. Palapelin osia ovat esimerkiksi
Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
terveellinen ruoka, riittävä lepo, terveyttä ylläpitävä liikunta, päihteettömyys tai päihteiden kohtuukäyttö, toimivat ihmissuhteet, itsensä hyväksyminen ja tasapaino oman itsensä kanssa.
Kuntotestit innostavat liikkumaan Keudan Järvenpään Sibeliuksenväylän koulutusyksikön kokkiopiskelijat kuulivat työkykypassista ensimmäisen kerran ryhmänohjaajalta ja liikuntatunneilla liikunnanopettajalta. Oskari Seraste kertoo, että passin suorittaminen kuulosti hauskalta ja lupasi hyvää elämää. Lehtori Maarit Jordan on rohkeasti lähtenyt kannustamaan ohjauksessaan olevaa ryhmäänsä työkykypassin suorittamiseen. – Jos ihminen voi hyvin, niin työteho paranee, hän pohtii. – Nuoret on ollut helppo houkutella mukaan passin suorittamiseen. Samoja asioita on tehty ennenkin, mutta nyt niistä puhutaan enemmän ja asiat ovat esillä säännöllisemmin. Jos tämä ryhmä pysyy hyvin työkykyisenä, ovat he myös käveleviä valttikortteja Keudalle. – Aluksi liikuntatunneilla tehtiin kuntotestit, jotta jokainen tietää, missä kunnossa on ja missä on parantamisen varaa, kertovat ensimmäisen vuoden opiskelijat Pinja Kinisjärvi ja Susanna Sorvari. Susanna yllättyi testien heikosta tuloksesta, kun taas saman ryhmän Oskari Seraste ilahtui yllättävänkin hyvästä kunnostaan. Jani Tolppanen taas lukeutuu niihin, jotka luulivat olevansa paremmassa kunnossa kuin testitulokset kertovat. Jani harrastaa vapaa-aikanaan akustisen kitaran soittoa ja kavereiden kanssa oleilua.
Tuloksia jokainen vertaa omaan taustaansa ja omiin odotuksiinsa. Opettajat eivät saarnaa tuloksista, vaan niiden parantamiseen tehdään jokaiselle oma ohjelma. Tavoitteena on, että jokaiselle laaditaan muun muassa henkilökohtainen taukojumppaohjelma. – Jos opiskelija kokee, että ranteet ovat heikossa kunnossa, tehostetaan jaksamista rannejumpalla. Vastaavasti opiskelijalle, jolla on hartiat jumissa, tehdään oma ohjelma hartioita varten, kertoo Maarit Jordan. – Kävi kauhean hyvä tsäkä, kun pääsi tälle luokalle, sanoo Pauli Ogloblin. – Tämä koulu on antanut sellaisen kuvan, että opiskelijoista välitetään ja koko ryhmä on motivoitunut opintoihin.
Passi pian kaikissa koulutusyksiköissä Työkykypassia nuoret suorittavat pääsääntöisesti kouluajalla, mutta suoritukset viedään alpo.fi -sivustolle vapaa-ajalla. Alposta voi itse myös seurata omia suorituksiaan. Työkykypassin hyödyistä nuoret kertovat, että kunto nousee ja tulee mietittyä enemmän vapaa-ajan kuntoiluakin. Pauli Ogloblin kertoo ryhtyneensä harrastamaan aamulenkkeilyä, sillä siitä saa hyvän olon itselle. Tavoitteena on saada työkykypassin suoritus leviämään kaikkiin Keudan koulutusyksiköihin, kaikille ryhmille. Tästä johtuen liikunnanopettaja Paula Raejärvi on käynyt opiskelijoiden kanssa kertomassa asiasta eri puolilla Keudaa. – Lähihoitajaopiskelijat innostuivat heti, mutta ammattistarttilaisia piti hiukan houkutella mukaan, kertoo Pauli Oglobin.
15
Paula Raejärvi:
”Elämä on vähän bluesia”
L
iikunnanopettaja Paula Raejärvi vie ansiokkaasti eteenpäin Työkykypassihanketta Keudassa. Hankkeelle saatiin Opetushallitukselta rahoitusta 22 000 euroa syksyllä 2011. Rahoituksen avulla luodaan toimintamalli, joka antaa mahdollisuuden Keudan nuorisoasteen opiskelijoille suorittaa työkykypassi opintojensa yhteydessä. Jatkossa passi tulee näkymään myös Keudan yhteisessä opetussuunnitelmassa. Suoritettuaan passin opiskelija saa siitä erillisen todistuksen sekä merkinnän tutkintotodistukseensa. Opetusministeriö ja Opetushallitus käynnistivät keväällä 2006 työkykypassin kehitystyön, jonka taustalla oli huoli tulevaisuuden ammattiosaajien toiminta- ja työkyvystä ja jaksamisesta. Tutkimusten mukaan ammattiin opiskelevien liikunta on vähäistä ja tupakointi ja alkoholin käyttö runsasta, eikä muukaan terveyskäyttäytyminen tue työkykyä. Passia on kehitetty SAKU ry:n koordinoimissa projekteissa ammatillisissa oppilaitoksissa eri puolilla Suomea.
Turvallisuustietoisia ammattilaisia rakennustyömaille vän aikana kuultiin puheenvuoroja suojavarusteiden tärkeydestä ja opiskelijat pääsivät tutustumaan niihin ammattilaisten opastuksella. Päivän päätteeksi vierailtiin rakennustyömaalla perehtymässä turvallisuusasioihin. Työturvallisuuspäivät järjestettiin yhteistyössä Würth Oy:n sekä Talonrakennusteollisuus ry:n ja sen jäsenyritysten kanssa.
• kuva JAANA MUSTONEN
T
alonrakentajia koulutetaan Keu dan kolmessa koulutusyksikössä Järvenpäässä, Mäntsälässä ja Nurmijärvellä. Näissä kaikissa järjestettiin syksyn 2011 aikana työturvallisuuspäivä alan opiskelijoille. Työturvallisuuspäivän tavoitteena oli perehdyttää talonrakennuksen koulutusohjelman ykkösluokkalaiset käyttämään oikein rakennustyömaalla pidettäviä henkilökohtaisia suojavälineitä. Päi-
Johan Lehtonen Würthiltä opastaa opiskelijoita suojakypärän oikeaan käyttöön.
16
Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
ValinNaistenAineiden kepeät korot ranskalaisella etapilla.
Keuda kevein kengin Tour de SAKUn voittoon • teksti ja kuva Heli Vastamäki
E
ipä olisi vielä viime vuonna ar vannut, että syksyllä 2011 puolet Keudan henkilöstöstä kulkee kaksi kuukautta askelmittari kaulassa roikkuen tai vyöhön kiinnitettynä. Keuda otti tällä kertaa SAKU ry:n liikuntakampanjan tosissaan ja tulokset puhuvat puolestaan: olimme ylivoimaisesti eniten askelia kerännyt koulutuksenjärjestäjä! Keudan henkilöstö sai ekstrapuhtia kampanjaan syyskuun yhteisessä koulu tuspäivässä, kun muiden tehtäviensä ohella SAKUstars 2012 -projektia vetävä Jussi Kaatrasalo todisti selkein numeroin meidän jääneen vuonna 2010 ties kuin ka monta kymmentä miljoonaa askelta jälkeen piskuisesta Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymästä. Vielä kun kaikille luvattiin askelmittarit firman piikkiin, niin johan alkoi lenkkeily maistua. Tour de SAKU -kampanjaa varten koottiin enintään kymmenen hengen joukkueita, joiden tavoitteena oli kerätä yhdessä mahdollisimman suuri askelmäärä. Tämän vuoden teemana oli legendaarinen Ranskan ympäriajo, joka nosti kävelyn ja juoksemisen lisäksi lajiksi pyöräilyn. Pyöräillyt kilometrit muutettiin kampanjassa askeliksi kaavalla, jossa 18 kilometriä pyöräilyä vastasi 10 000 askelta.
Keudalla oli yhteensä 33 tiimissä mukana 281 osallistujaa. Tiimien kokonaisaskelmäärä oli 117 762 500. Taakse jäivät niin kakkossijalle kirinyt Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuin pronssisijaan tyytymään joutunut Omnia ja kaikki muut 36 koulutuksenjärjestäjää. Kaikkiaan Tour de SAKUun osallistui 2 690 henkilöä, jotka työskentelevät ammatillisen koulutuksen alalla.
Aktiivisesti etapeilla Keudan eniten askelia kerännyt tiimi oli kovassa kisassa kuudenneksi tullut ValinNaisetAineet, joka osallistui erityisen innokkaasti myös Tour de SAKUn etappikisoihin. Näissä pistekisoissa suorituk sia kerättiin lihaskunnon, pallopelien ja kehonhuollon etapeilla, joilla voittoon kirittiin monipuolisella liikunnalla. Vuorten valtiaan punapilkkuisesta paidasta kisattiin kohteita bongaten, ranskalaisesta kulttuurista nauttien, nallevoimaa hyödyntäen sekä tiimiasuissa koreillen. Tour de SAKUn tärkeimpänä tavoitteena oli lisätä arkiliikunnan määrää. Luultavasti aika monelle keudalaiselle jäi kampanjan jälkeenkin tavaksi valita yhä useammin portaat hissin sijaan ja lähteä matkaan polkupyörällä aina kuin se vain on mahdollista.
Kuin kaksi Maijaa Keudan kulttuurialan koulutusyksikön Pekka Halosen akatemian toimistonhoitaja Marjo Karjalainen (kuvassa vasemmalla) ja opintosihteeri Marjo Dahlsten pukeutuivat Maija Halosiksi taidemaalari Pekka Halosen syntymäpäivän kunniaksi. 1865–1933 eläneen taiteilijan syntymäpäivää vietettiin syyskuussa ensimmäisen kerran tämän nimikko-oppilaitoksessa Tuusulassa. MarjoMaijojen kaverikuvaan pääsi mukaan myös taiteellinen possu. Kuvan otti opiskelija Lauri Salminen.
Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
Peltola-rakennus kohoaa ylväänä Tuusulanjärven maisemissa.
Peltolan remontti valmistui • teksti Riitta Narko ja Heli Vastamäki • kuvat: Heli Vastamäki
K
euda on remontoinut Järven pään Sibeliuksenväylällä sijait sevan, vuonna 1955 valmistuneen Peltola-rakennuksen Keudan aikuis- ja nuorisoasteen koulutuksen sekä kuntayhtymän keskushallinnon käyttöön. Peltola on nähnyt monia ammatillisen koulutuksen historian vaiheita. Peltola-rakennuksen peruskorjaushanke aloitettiin vuonna 2009 Laureaammattikorkeakoulun muutettua pois rakennuksesta. Kolmivaiheisen projektin kokonaiskustannus oli noin viisi miljoonaa euroa. Peruskorjaus toteutettiin kolmessa vaiheessa rakennuksen ollessa koko ajan samalla käytössä, mikä teki hankkeesta erittäin haastavan. Saneerattavaa pinta-alaa oli yhteensä noin 6 000 neliömetriä. Julkisivultaan suojeltu rakennus uudistettiin tekniikaltaan täysin ja oppimisympäristöt nykyaikaistettiin. Rakennuksessa on kolme opetuskeittiötä, kotityö- ja puhdistuspalvelujen erityistilat
sekä käden taitojen opetustilat. Peltola-rakennukseen siirtyi koko Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän hallinto keväällä 2010. Keudan aikuiskoulutuksen hallinto on myös toiminut rakennuksessa keväästä 2010 lähtien. Varsinaiset opetustilat otettiin käyttöön kesällä 2011.
Peltolan historiaa Arkkitehti Jalmari Peltosen suunnittelema Peltola-rakennus valmistui vuonna 1955 mäelle lähelle paikkaa, jossa Järvenpään kartanon entinen päärakennus oli sijainnut. Rakennuksen hinnaksi tuli kaikkiaan 160 miljoonaa markkaa. Siihen sisältyi viisikerroksisen opetustilarakennuksen lisäksi 60 oppilaan oppilasasuntolasiipi. Uuteen rakennukseen siirtyi kotitalousopettajaopiston toiminta. Opisto toimi Peltola-rakennuksessa vuoteen 1995 saakka, jolloin se siirtyi kuntayhtymän omistukseen. Opettajankoulutus siirtyi tällöin Jyväskylän
Sanee ra tupare tun Peltola n it kuun a a vietettiin sy lu lämpim ssa. Vieraa yst sa äisiä m ukaan ivat sa.
ammatillisen opettajakorkeakoulun alaisuuteen. Keskiasteen koulunuudistus 1980-luvulla oli kuitenkin tuonut opistoon koti- ja laitostalousalan koulu- ja opistotason koulutusta. Opisto liittyi 1997 Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulukokeiluun. Vuonna 2000 ammattikorkeakoulu vakinaistettiin, jolloin Järvenpään kotitalousopettajaopiston historia päättyi ja toiminta jakaantui kahteen hallinnollisesti eri organisaatioon.
17
18
Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
Tuusulan Kirkkotien laajennushanke etenee vauhdilla
Kosmetologeille opiskelutilat ensi syksyksi
Palkittuja keudalaisia Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä palkitsi henkilöstöpäivässä syyskuussa pitkään palvelleita työntekijöitä.
Keudan Tuusulan Kirkkotien koulutusyksikössä eletään rakennustöiden tahdissa maalis–huhtikuuhun saakka. Laajennuksen harjannostajaisia vietettiin lokakuun alussa.
Kultainen ansiomerkki Dahlsten Marjo Hämäläinen Arto Karhumäki Merja Tattari Kerttu Timonen Tuula
• teksti Heli Vastamäki • kuva RIITTA TUORILA
Hopeinen ansiomerkki Aalto Olavi Hyttinen Sanna Kauppinen Ulla Kravik Eija Köykkä Vesa Laaksonen Tiina Lappalainen Anu Miettinen Aila Moisio Ari Palviainen Jaakko Peltola Veli-Matti Tahvanainen Marketta
L
aajennusprojekti on etuajassa, sil lä alkuperäisen suunnitelman mu kaan sen piti valmistua vasta parahiksi syksyksi 2012, jolloin koulutusyksikössä alkaa kauneudenhoitoalan perustutkintokoulutus. – Työt aloitettiin huhtikuussa 2010 ja jo samana kesänä päästiin tekemään vanhan osan remonttitöitä, jotka piti alkuperäisen suunnitelman mukaan tehdä vasta kesällä 2011, kiinteistöpäällikkö Vesa Takko kertoo. Kirkkotielle on rakentumassa kaksikerroksinen, huoneistoalaltaan 1 380 neliön laajennusosa. Siihen sijoittuvat paitsi kosmetologien työsalit jo olemassa olevien parturi-kampaajien koulutustilojen välittömään läheisyyteen, myös kuvataide- ja musiikkiluokat sekä lähihoitajakoulutusten tiloja. Laajennusosaan tulee oma sisäänkäynti. Vanhan rakennuk-
sen ja laajennuksen nivelkohtaan tulee uusi kirjasto-mediateekki, joka palvelee myös opiskelijoiden oleskelutilana.
Nurmijärvellä ja Järvenpäässäkin rakennetaan Myös Keudan Nurmijärven koulutusyksikössä on meneillään laajennushanke. Syyskuussa tuli mutkia matkaan, sillä hankkeen pääurakoitsija meni konkurssiin. Hanke pyritään kuitenkin saamaan valmiiksi alkuperäisessä aikataulussa kesäkuun 2012 loppuun mennessä. Uutena pääurakoitsijana on aloittanut Rakennus Oy Antti J. Ahola. Järvenpään Wärtsilänkatu 7:ssä laajennustyöt ovat myös lähteneet vauhdilla käyntiin. Tontille rakennetaan lisätilaa niin Keudan aikuisopiston kuin ammattiopistonkin tekniikan alan koulutuksille.
25 vuotta Keudan palvelua Arpiainen Kaija Eemola Pirkko Frondelius Leila Kupari Kari Putkiranta Mikko Valtonen Tapio 15 vuotta Keudan palvelua Eloranta Terttu Goltz Vuokko Helin Maija Kari Outi Rautio Jukka Rämö-Ikonen Anne Virtanen Juhani
Sähkö- ja automaatiotekniikan neuvottelukunta vuoden 2012 loppuun saakka Neuvottelukunnan kokoonpano on päivitetty nykytilanteen mukaiseksi.
Raksatunn elmaa Kirkkotie n harjannostajaisi ssa lokakuussa 2011.
• Pj. Jorma Raejärvi, Sähkötalo Oy • Markku Saha, Etelä-Suomen Energia Oy • Marko Lappi, Metso Paper Oy • Timo Kaikko, Järvenpään Sähkö- alantyöntekijät ry osasto 100 • Martti Havukainen, Järvenpään Sähköalantyöntekijät ry osasto 100 • Toivo Salin, Keuda Mäntsälä • Jukka Väyrynen, Keuda Nurmijärvi • Juha Ristilä, Keuda Sipoo • Heikki Koljonen, Keuda Aikuis koulutus • Siht. Seppo Keskitalo, Keuda Järvenpää
Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
Keuda
Go
ional
rnat es Inte
Mitä opit ulkomaan jaksolla? Opiskelijat kertovat:
Floristiikkaoppia muilta mailta
K
ymmenen Keudan Saaren karta non floristiikka-alan opiskelijaa pääsi vuosien 2010–2011 aikana opiskelijavaihtoon eri puolille Eurooppaa Cimon rahoittaman Leonardo da Vinci -liikkuvuushankeen ansiosta. Vaihtojaksot olivat kolmen viikon mittaisia. Opiskelijat viettivät noin kolmasosan ajasta alan oppilaitoksessa ja loput ajasta he työskentelivät kukkakaupoissa. Tavoitteena oli päästä testaamaan ammatillista osaamista eurooppalaisessa työympäristössä sekä vertailla kukkienkäyttöä sekä muita kulttuuriin sidottuja asioita. Muita tavoitteita olivat kielitaidon parantaminen, verkostoituminen alan ihmisten kanssa sekä työllistymisen parantaminen pitkällä tähtäimellä. Jokainen vaihtoon lähtijä sai ennen matkaansa kieli- ja kulttuurivalmennus-
”Itävallassa on yleistä, että kukkakaupalla on oma pieni puutarha, jonka kasveja käytetään sidontatöissä. Sellainen oli jopa harjoittelupaikassani lähellä Wienin keskustaa. Huomasin Itävallassa myös enemmän mielenkiintoa luonnonmateriaalien käyttöön kuin Suomessa. Pääsin itsekin käyttämään luonnonkukkia kimpun tekoon ja havaitsin, että niiden käyttö on haasteellisempaa kuin sitominen kaupan leikkokukista. ” Annika Volama, Itävallassa kesällä 2011
”Hollannissa kukkien kierto oli saatu hyvin toimivaksi. Kauppiaat tiesivät, kuinka paljon kukkia tarvitsivat eivätkä joutuneet koskaan myymään vanhaa kukkaa.” Kirsi Karppinen, Hollannissa kesällä 2011
”Kukkakaupan omistaja painotti, että kaunis paketointi tuo näyttävyyttä ja kokoa sidontatyölle. Kauniiseen ja erottuvaan paketointiin voisi panostaa myös Suomessa.” Minna Salo häätyynyn teossa Tsekeissä.
ta. Palattuaan heille myönnettiin Europassi (lisätietoa osoitteesta www.europassi.fi) ja vaihtojakso luettiin jokaiselle opiskelijalle osaksi pakollista työssäoppimista.
Jenni Hämäläinen, Hollannissa keväällä 2011
”Oli mahtavaa päästä tekemään suuria kimppuja, joissa sai käyttää paljon kukkaa – jopa sellaisia leikkokukkia, joita en ollut ennen nähnyt. Opin myös, että on erilaisia tapoja tehdä, kaikki ei ole niin mustavalkoista.” Tiina Taskinen, Hollannissa kesällä 2011
”Norjassa kukkasidonnassa käytetään paljon enemmän värejä kuin Suomessa. Varsinkin surusidonnat poikkeavat meidän hillityistä väriskaaloistamme melkoisesti.” Heli Haapatalo ja Laura Partanen, Norjassa keväällä 2011
”Tsekkiläisissä kukkakaupoissa on yleistä, että asiakkaita varten on sisustettu oma nurkkaus tai huone, jossa pääsee sohvalla istuen selailemaan alan kirjallisuutta ja lehtiä sekä samalla suunnittelemaan omien juhliensa koristelua. Näin voisi tehdä Suomenkin kukkakaupoissa.” Minna Salo, Tsekissä alkusyksystä 2011
”Työssäoppimispaikassamme teimme useita häätilauksia, ja mieleen jäivät ihanat uniikit sormustyynyt, jollaisen kukkastudio antoi lahjaksi hääparille. Tällainen ele tekee asiakkaat varmasti tyytyväisiksi.” Päivi Niemelä, Tsekissä alkusyksystä 2011
Hollantilaista kukkaloistoa.
Opiskelijoiden kommentit keräsi floristiikan lehtori Tiina Räihä Saaren kartanolta. Kuvat ovat opiskelijoiden matka-albumeista.
19
20
Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
Keuda
tional
nterna Goes I
Taideopettajan työloma Italiassa:
Espressoa ja kiviportaita • teksti ja kuva Tero Annanolli
A
urinko tunkeutuu sisään atel jeen kaari-ikkunasta. Astun nurmikolle ja ihailen edessäni avautuvaa laaksoa ja vuoren rinteitä. Toscanan tuoksut herättävät. Oliivitarhan mieto tuoksu sekoittuu hedelmäpuun kirpeyteen. Espressoa kaipaan vieläkin aamupalapöydässä, valkoista leipää en. Vietin kuukauden työlomalla taiteilijaresidenssissä Italian Grassinassa, lähellä Firenzeä. Uskomaton kokemus oli kiertää kuukauden ajan museoita ja kirkkoja. Taidekirjojen renessanssitaiteen helmet olivat nenän edessä ja sormien ulottuvissa. Firenzessä taidehistoria oli läsnä joka askeleella ja silmäyksellä. Olo oli ensi kuin suklaakaupassa; herkkuja joka puolella, kaikkea ei voi kerralla syödä – mistä aloittaa? Firenze on kokonaistaideteos sekä arkkitehtonisesti että kuvataiteellisesti. Valta, raha ja taide olivat tehneet kolmiliiton ja synnyttäneet mestariteokset. Muutaman vuosisadan aikana luotiin ja saavutettiin sellaiset olosuhteet, joita ei ole vielä ylitetty kuvataiteessa. 1000-luvulla elettiin hyvin erilaisis-
sa olosuhteissa. Samaan aikaan kun San Marcon venetsialaisessa katedraalissa kirkkokansa ihmetteli, että joko on tultu taivaallisen esikartanon porteille tuhansien kultamosaiikkien loisteeseen, rautakautinen suomalainen eli savupirtin hämärässä kotilieden hehkuessa ainoana valona. Niin ohut on meidän kulttuurikerrostumamme. Toisaalta lyhyt kulttuurihistoria antaa mahdollisuuden muokata kulttuuria uusiin uomiin.
Taide vaatii taitoa, aina vaan Giotton valtavat freskot ja Sienan Duomon hämmästyttävät lattiakivimosaiikit ovat suojelukohteita. Lattiamosaiikkien jälki ja taito on mestariluokkaa. Kauempaa katsottuna mosaiikit näyttävät maalauksilta, viiva ja varjomuotoilu niin soljuvan ilmavilta. Lähempi tarkastelu osoittaa materiaalin eriväriseksi kiviksi. Värikkäässä intarsiassa jokainen viiva ja sävy on erikseen leikattu ja upotettu pohjaan erivärisistä kivilajeista. Työn määrää on vaikea kuvitella. Kuvakerronta on modernia ja muistuttaa jopa mustavalkoista sarjakuvaa. Seinäfresko saa minut pysähtymään ja tuijottamaan. Hämmästyttävää on kat-
Tero An na otti kuu nolli kauden etäisyy ttä ope tuk arkeen ja ihastu sen Italian i taitees een.
se, jonka mies luo minuun vuosisatojen takaa. Hyvä taide kestää aikaa ja tuo uuteen hetkeen uuden merkityssisällön. Kiertäessäni Firenzen kujilla ja palatsien saleissa pohdin sitä, miten tähän kaikkeen on päädytty. Ensinnäkin töitä ei suunniteltu vain omalle vuosikymmenelle vaan tuleville vuosisadoille. Aloitettua työtä jatkettiin useasti useassa sukupolvessa. Lattiamosaiikkeja tehtiin 200–300 vuotta. Hötkyily ei auttanut, mutta oma panos oli merkittävä osa kokonaisuutta. Toiseksi valtavia seinäfreskoja ei tehnyt mestari yksin vaan hänellä oli taitava joukko kisällejä ja oppipoikia. Mestari teki suunnitelmat ja antoi viimeisen silauksen kokonaisuudelle. Joskus työpajan väki teki maalauksen alusta loppuun saakka itsenäisesti. Mestarin ohjauksessa syntyi seuraava mestari Michenangelo, Tizian, Veronese. Uusi mestari valjasti aiemmin oppimansa omaan aikansa tarpeisiin. Ei siis mitään uutta auringon alla. Aiemmilla vuosisadoilla hankittu tietotaito täytyy vain soveltaa nykyhetkeen. Tekniikka ja materiaalit kehittyvät, mutta taidon tarve ei häviä.
Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
Keuda
Go
ional
rnat es Inte
Vertaisarviointi aikuisohjauksen laadunhallinnassa Vertaisarviointi on vertaistoimijoiden asiantuntemukseen ja tietoihin perustuva arvioinnin muoto. Siinä yhdistyvät sisäinen arviointi ja muiden organisaatioiden vastaavassa asemassa olevien vertaistoimijoiden suorittama ulkoinen arviointi. Keuda on ainoana suomalaisena koulutuksenjärjestäjänä mukana kansainvälisessä aikuiskoulutuksen EuroPeerGuid-vertaisarviointihankkeessa. • teksti Riitta Narko
E
urooppalainen vertaisarviointi ammatillisen aikuiskoulutuksen ohjaukseen ja neuvontaan -projekti on Leonardo da Vinci -ohjelman rahoittama kansainvälinen hanke ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen toteuttamiseen.
Projektin keskeiset tavoitteet • Soveltaa vertaisarviointimenetelmää ammatillisen aikuiskoulutuksen ohjaukseen ja neuvontaan laatimalla yhtenäinen, yleiseurooppalainen arviointikriteeristö. • Kouluttaa eri maiden tulevia vertaisarvioijia soveltamaan vertaisarviointimenettelyä. • Pilotoida laadittavaa arviointikriteeristöä kymmenessä oh jauskeskuksessa neljässä eri maassa. Keudan aikuiskoulutus vastaa pilotoinnista.
Projektia koordinoi Portugali ja muina partnereina ovat Ranska, Slovenia ja Suomi. Keudan lisäksi Suomea edustaa Työ- ja elinkeinoministeriö TEM. Ministeriön rooli projektissa on levittää kehitettyjä hyviä käytäntöjä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Kaikille partnereilla on omat vastuualueensa ja Keudan vastuulla on laadittavan arviointikriteeristön ja ohjeiston testaus kymmenessä ohjauskeskuksessa partnerimaissa. Suomessa kriteeristöä testataan kolmessa eri OpinOvi -projektissa Itä-, Länsi- ja Keski-Uudellamaalla.
Laadunhallinta aikuiskoulutuksessa Keudan aikuiskoulutus on valinnut vertaisarvioinnin omaksi sisäisen arvioinnin menetelmäkseen, ja sitä testattiin jo viime syksynä hyvin tuloksin. Tänä syksynä aikuiskoulutuksen sisäinen arviointi toteutetaan kaikilla toimialoilla vertaisarviointina, ja teemana on Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnoissa. Lisäksi Keuda koordinoi lisäkoulutuksen laatuhanketta, jonka tavoitteena on lisäkoulutuksen läpäisyn parantaminen sekä kouluttajien ohjausosaamisen kehittäminen. Projektissa toteutetaan vertaisarvi-
ointi koulutuksen vaikuttavuudesta sekä laadunvarmistuksesta. Tässä hankkeessa kumppaneina ovat Omnian aikuisopisto ja Salon seudun aikuisopisto. Osana EuroPeerGuid -projektia Keudasta viisi henkilöä pääsee osallistumaan Lissabonissa toteutettavaan kansainväliseen vertaisarvioijakoulutukseen. Tämän koulutuksen jälkeen he voivat toimia arvioijina kaikissa eurooppalaisissa vertaisarvioinneissa. Projektit tuovat mukanaan merkittävässä määrin työtä, mutta tavoitteena on aina oman toiminnan kehittäminen. Tämän hankkeen avulla voimme analysoida systemaattisesti ohjauspalveluja, niiden tarvetta ja toteutusta ja hyödyntää tuloksia kehitettäessä tulevan Keudan aikuisopiston ohjauspalveluja. Lisätietoja projektista löytyy osoitteesta www.europeerguid.eu
21
22
Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
alsta
np oma
Ku
Joensuun SAKUstarsin päättäjäisissä Anni sai yhdessä kuntayhtymän johtajan Hannu Heikkilän ja yhtymähallituksen puheenjohtajan Hans Kanervan kanssa kunnian toivottaa kaikki tervetulleiksi Järvenpäähän ensi keväänä.
Kohti tähtiä keväällä 2012
E Työelämän ja kulttuurin taitajia
P
idän matkustelusta ja tykkään järjestää erilaisia tapahtumia. Olen siis luultavasti valinnut alani oikein, kun viimeisenä matkailupalvelujen tuottajan opiskeluvuonna pääsen toteuttamaan molempia. Pääsin katsastamaan World Skills -kilpailuja Lontooseen Keudan yhtymähallituksen opiskelijajäsenenä sekä mahdollisuuden järjestää SAKUstars 2012 -kisojen osallistujien illanvieton yhdessä muiden kuomalaisten kanssa. Lontoo on aivan ihana kaupunki. Olin haaveillut Lontooseen pääsemisestä jo monia vuosia. Vaikka aikaa kuluikin World Skillsin kisa-alueella, jäi aikaa iltaisin Lontoon tutkiskeluun. Vain kolmessa päivässä pääsin näkemään tärkeimmät kohteet, tutustumaan englantilaiseen ruokaan, viettämään aikaa hienossa seurassa sekä sain mielettömän hyvän kokemuksen. Ammattitaitokisat, niin Suomessa kuin kansainvälisellä tasolla, ovat mielestäni oiva keino harjoittaa ammat-
tiin opiskelevien taitoja. SAKUstarskulttuurikilpailu on myös yksi taidon näyttämispaikka. Katselin viime vuonna Joensuun kilpailuissa ihaillen, miten ihmiset osaavat laulaa, tanssia taikka esiintyä niin hyvin. SAKUstars-kisoissa on tapana järjestää viimeisenä iltana ennen päättäjäispäivää osallistujille oma illanvietto. Järjestäjänä on toiminut järjestäjäkoulun oppilaskunta. Viime kisoissa Joensuu teki aivan erinomaista työtä. Seuraava illanvietto onkin sitten Kuoman vastuulla. Kuoman hallituksen kanssa olemme pohtineet ja saaneet aikaan paljon. Vielä on paljon tekemistäkin, mutta hiljaa hyvä tulee. Ensi huhtikuuta odotetaan jo kuitenkin innolla. Kannattaa olla aktiivinen ja lähteä mukaan oppilaskuntatoimintaan. Koskaan ei tiedä mistä itsensä löytää!
Anni Suvisuo Puheenjohtaja Oppilaskunta Kuoma
i aikaakaan, kun uusi kevät on täällä ja Järvenpäässä juhli taan Rauhan ja rakkauden tunnelmissa! Tapahtuman nimi on SAKUstars ja tapahtuma-aika 17.–19. huhtikuuta. Ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailujen yhteydessä vietetään myös Keudan 50-vuotisjuhlaa. Tapahtumarikkaan viikon suunnittelu on ollut käynnissä jo pitkään. Järjestelyissä on mukana satoja keudalaisia opiskelijoita ja henkilökunnan edustajia. Tapahtumaan odotetaan yli 1 000 kisavierasta eri puolilta Suomea, joten SAKUstars tuo eloa Järvenpään kaupunkikuvaan. Tapahtumapaikkoina ovat muun muassa Järvenpää-talo sekä Rantapuistoon nouseva 1 500 neliön väliaikainen Keuda Areena.
SAKUs ta -tapah rs 2012 tuman teema on Rau ha kautta, a ja rakku tapahtu ten tästä m suunnit aa varten ellusta leivokses takin n äkee.
Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti
• teksti ja kuva: Heli Vastamäki
Tapaa keudalainen
ndelius n Leila Fro ja, kemia stonjohta a s o , tu a ri k to n leh rviniity erava Sa assa osasto, K äjä Keud tt pääkäy n le d o o M
Millainen on suhteesi kemiaan ja Keudaan? Olen pohjakoulutukseltani prosessitekniikan diplomi-insinööri, joten kemiaan minulla ei varsinaisesti ole läheistä suhdetta. Kemian osastolla koulutetaan laborantteja ja prosessinhoitajia. Keudaan tulin pian valmistumisen jälkeen, jo vuonna 1986. Huomasin, että opettajan työ sopii minulle ja kahden vuoden jälkeen lähdin pätevöitymiskoulutukseen. Olen opettanut enimmäkseen prosessiautomaatiota ja tietotekniikkaa. Osastonjohtajana olen ollut viitisen vuotta. Olen viihtynyt Keudassa, sillä esimiehet ovat aina antaneet monipuolisia työtehtäviä, joissa on ollut mahdollisuus kehittyä. Opetusta ja sen välineitä on uudistettu kiitettävästi vuosien varrella ja olen päässyt mukaan kiinnostaviin projekteihin.
paljon, mutta enimmäkseen lähiopetuksen tukena. Varsinaisia verkkokursseja meillä on vähän. Aikuiskoulutuksen puolella niitä voisi järjestää enemmän varsinkin silloin, kun opiskelijoita on samalla kurssilla eri puolilta maata. Onhan verkko-opetus onnistunut meillä tekstiilihuollon alalla kansainvälisestikin. Nyt meillä on aloitettu mielenkiintoinen verkko-oppimishanke, virtuaalipanimon rakentaminen. Ideana on, että opiskelijat pääsevät tulevaisuudessa ensin tutustumaan panimoprosessiin virtuaalisesti ja sitten vasta tositoimiin oikeassa pienpanimossa täällä Sarviniitynkadulla. Virtuaalipanimo tulee olemaan avoin kaikille alasta kiinnostuneille ympäri maailmaa. Uskon, että meillä on vuonna 2016 muitakin tämän kaltaisia toiminnallisia oppimisympäristöjä verkossa.
Millaista verkko-opetusta saa Keudassa nyt? Entä vuonna 2016? Oppimisympäristöä Moodlea käytetään
Mikä jalkapallossa on niin kivaa? Minua ovat aina kiinnostaneet sähäkät lajit ja 70-luvun Oulussa jalkapallo ja pe-
säpallo olivat oikeastaan ainoat vaihtoehdot sellaista lajia etsivälle tytölle. Pelasin 28-vuotiaaksi. Sitten tuli pitkä tauko, mutta nykyään pelaan taas aivan uskomattoman hienossa naisporukassa. Jalkapallo tarjoaa elämyksiä! Syöttöpeli on kaikkein parasta jalkapallossa. Minulle pelaajana maalin tekeminen ei ole tärkeintä, vielä hienompaa on saada läpisyöttö tai onnistua harhauttamaan vastustajaa. Onnistumisen elämykset ovat tärkeitä kaikille ja välillä mietin, saavatko opiskelijat niitä tarpeeksi opinnoissaan. Kukaan ei jaksa puurtaa, jos ei aika ajoin tunne onnistumisen iloa. Kenet haastat seuraavaksi Tapaa keudalainen -palstalle? Haastan Riitta Tuorilan, joka toimii koulutussuunnittelijana Tuusulan Kirkkotien yksikössä. Olemme Riitan kanssa Kirkkotien tuotantoluokan käytön opastajia ja ihailen hänen nopeatempoisuuttaan ja kykyään tehdä monia asioita samanaikaisesti.
23
Testa a, tutkin mikä noist amme o nk sinull uin e keud tehty!
a.fi/h
ae
a tavoitteen n o a l il jo Nuorille,
a e k i o i t t a amm an i joukko om u joka vuos tu is lm a v Meiltä jasta opinto ilaisia. Laa tt a m m a a ta s lle jo kin. alan ytyy jokaise lö e m m ta valikoimas a at opiskelu tuvat kehuv is lm a v ta s i Keuda nipuoliseks eiseksi, mo h lä n ö n n tä lu käy kuu u opiskeluun lä il e M i. s ja hauskak än kanssa. ktit työeläm ta n o k t ii iv myös ti uuden on tulevais u k a h is te h Kevään y a.fi/hae isille: keud ammattila öelämän
y Keuda – T
IOPISTO AMMATT
3.2012
6. 27.2.–1
haku Yhteis www.keuda.fi/hae
taitaja