KEUDA
KESK I-U U D E N MA A N KOU LU T US K U NT A YH TY MÄN SI D OSRY HMÄLEHTI • 2 / 2 0 1 7
VIENTIYRITYS KAVO KERR: TYÖPAIKALLA OPPIJAT OVAT TÄRKEITÄ MITÄ AMISREFORMI TARKOITTAA YRITYKSILLE?
OECD:N APULAISPÄÄSIHTEERI MARI KIVINIEMI HALUAA
YHTEISTYÖTÄ YLI KOULUTUSASTEIDEN
AMISREFORMI, TOTEUTTAMISTA VAILLE VALMIS! Keuda toteuttaa opiskelijoille ja työelämälle yksilöllisiä, vetovoimaisia koulutus- ja kehittämispalveluja. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on lähes 650 ja liikevaihtomme vuonna 2016 oli noin 63 miljoonaa euroa.
KEUDA
KES KI-UUDENMA A N KO ULUTUS KUNTA Y HTYMÄ N S IDO S RYHMÄLE HT I • 2 / 2 0 1 7
VIENTIYRITYS KAVO KERR: TYÖPAIKALLA OPPIJAT OVAT TÄRKEITÄ MITÄ AMISREFORMI TARKOITTAA YRITYKSILLE?
OECD:N APULAISPÄÄSIHTEERI MARI KIVINIEMI HALUAA
YHTEISTYÖTÄ YLI KOULUTUSASTEIDEN KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI Nro 2/2017, syksy 2017, 11. vuosikerta Julkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 viestinta@keuda.fi www.keuda.fi Päätoimittaja Kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila Toimitus Heli Vastamäki ja Maarit Tiala / Keuda, Anna Korpi-Kyyny ja Totti Toiskallio / Zeeland Family Taitto Tiina Valve / Zeeland Family Valokuvat Kimmo Brandt, Irina Ovaska, Anton Reenpää, Maarit Tiala ja Heli Vastamäki Kansikuva Anton Reenpää/ Otavamedia Painopaikka Savion Kirjapaino Oy Painosmäärä 5 000
2
A
MMATILLISEEN KOULUTUKSEEN on tehty uudistusta jo useamman vuoden ajan. Nyt odotus päättyy: uudet ammatillisen koulutuksen lait ja asetukset tulevat voimaan vuoden 2018 alusta. On ehkä tarpeen muistuttaa, miksi ammatillisen koulutuksen reformia tarvitaan. Toimiala- ja tehtävärakenteissa tapahtuu valtavia muutoksia mm. teknologisen kehityksen, digitalisaation, robotisaation sekä tekoälyn myötä. Tämä työja elinkeinoelämän nopea ja laaja-mittainen muutos vaatii myös uudenlaista ammatillista koulutusta. On selvää, että tarve jatkuvalle osaamisen uudistamiselle ja kehittämiselle kasvaa. Pärjätäkseen tässä muutoksessa koulutuksen järjestäjän tulee pystyä nykyistä nopeammin ja joustavammin reagoimaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin. Tämä pitää myös tehdä vähemmin resurssein. Yksilön kannalta tulevaisuuden osaamisen tulisi myös olla mahdollisimman laaja-alaista. Keudan strategiavideossa puhutaankin jo oivaltavasti kokki-mekaanikosta. Jos et ole vielä nähnyt videota, käy katsomassa keuda.fi/keudauusinsilmin. Ammatillisen koulutuksen reformi antaa hyvät eväät tähän uudenlaiseen toimintaan. Uuden toiminnan avainsanoja ovat osaamisperusteisuus, joustavat polut, eri oppimisympäristöjen monipuolinen hyödyntäminen sekä työelämälähtöisyys. Onnistumisen edellytys myös on, että onnistumme mahdollisimman konkreettisesti vastaamaan alueen yritysten käytännön tarpeisiin. Nämä käytännön tarpeet voivat liittyä esimerkiksi yrityksen henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen, osaamisen uudistamiseen tai rekrytointitarpee-
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
seen. Tässä numerossa kerrotaan mm. johtamisen erikoisammattitutkinnosta, joka tulee nyt uutena koulutuksena tarjontaamme. Kun mietitään amisreformin käytännön toteutusta, pitää uskaltaa miettiä isosti ja täysin uudella tavalla. Emme saa sortua siihen, että mennään pienimmän mahdollisen muutoksen tietä. Uuden toteutustavan lisäksi pitää löytää uusia tuotteita, joilla mahdollisimman hyvin palvellaan alueen työ- ja elinkeinoelämää. Uskon, että tämä on myös Keudan opiskelijoiden etu. Oikein toteutettuna amisreformi lisää myös ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja vetovoimaa. Amisreformi on siis tekemistä vaille valmis – erityisen upeaa on, että pääsemme tekemään sitä yhdessä! HANNU LAURILA Kuntayhtymän johtaja
A REFOMISRMI TULE E!
MI T T YÖE Ä SE TAR K L ÄM ÄLLE OIT TA A ? LU E s. 8
MARI KIVINIEMI TOIVOO OPPILAITOKSILTA UUDENLAISTA YHTEISTYÖTÄ:
”Kun tarvitaan uudelleenkouluttautumista, pitäisi tutkintojen olla koostettuja eri koulutusasteilta.” LUE LISÄÄ s. 4
4 Yhteistyöllä joustavampi koulutusjärjestelmä Haastattelussa OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi 7 Gallup: Miten amisreformi näkyy työssäsi? 8 Amisreformi tulee – mitä se tarkoittaa työelämälle? 10 Työtä intohimolla Huippukokki Juho Ekegren löysi alansa Keudassa 12 Kavo Kerrilla oppijat ovat tärkeä osa yrityksen toimintaa 14 Inhimillisen johtamisen asialla esimiestyön koulutuksissa
16 Lisätty todellisuus avaa uuden ulottuvuuden Lue, mistä on kyse! 18 Keudalle Erasmus+ -akkreditointi laadukkaasta kansainvälisyydestä 19 Elia Kinnunen ja Leevi Unkuri opiskelivat rakennusalan ammattilaisiksi oppisopimuksella 20 Amisreformi muuttaa opettajuutta, sanoo Anne Hosio-Paloposki
KAVO KERRILLÄ OPISKELIJAT KUULUVAT ARKEEN LUE LISÄÄ s. 12
22 Ajankohtaista Keudassa
ANNE HOSIO-PALOPOSKI:
”Emme voi tietää, millaisesta osaamisesta on tulevaisuudessa hyötyä, sillä ympäristö muuttuu vauhdilla.” LUE LISÄÄ s. 20
SIIS MIKÄ LISÄT T Y S? TODELLISUU LUE LISÄ Ä s. 16
JUHO EKEGRENIN MATKA KOULUSTA HUIPPURAVINTOLOIHIN LUE LISÄÄ s. 10
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
3
• teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuvat ANTON REENPÄÄ/OTAVAMEDIA ja OECD
Ä Ä LTIESISTYÖTÄ!
YH
M
OECD:n apulaispääsihteeri MARI KIVINIEMI haluaisi nähdä suomalaisen koulutusjärjestelmän olevan jatkossa joustavampi ja tarjoavan mahdollisuuksia rakentaa omaa ammattitaitoaan yksilöllisesti eri koulutusasteilla. Se vaatii uudenlaista yhteistyötä oppilaitosten kesken.
ARI KIVINIEMI seuraa eurooppalaista koulutuskeskustelua aitiopaikalta. Hän kertoo keskusteluissa olevan tällä hetkellä esillä kaksi teemaa: hyvän koulutuksen ja perustaitojen merkitys. Eurooppalaiset päättäjät pitävät koulutuksen kehittämistä yhtenä kärkiasiana. Se on osaltaan OECD:n ansiota, sillä Pisa- ja PIAAC-tutkimukset ovat mahdollistaneet konkreettisen vertailun muihin maihin. – Se on auttanut poliitikkoja näkemään, mitä pitäisi parantaa, jotta he pärjää-
4
vät kansainvälisessä kilpailussa, kertoo Kiviniemi.
HUOMIO PERUSTAITOIHIN Eurooppalaisten päättäjien keskuudessa osaamistason kohottamisen merkitys on Kiviniemen mukaan tunnustettu. Maailma muuttuu nopeasti ja siksi on entistä tärkeämpää, että ihmisille pystytään tarjoamaan läpi työuran mahdollisuuksia lisätä osaamistaan. – Toinen tärkeä teema ovat hyvät perustaidot, kuten luku-, lasku- ja kommunikaatiotaidot. Ne ovat ICT-taitojen ohella perusteita, joiden pohjalta on helpompi rakentaa elinikäistä oppimista ja valmiuksia, joita muuttuvassa maailmassa ja työelämässä tarvitaan.
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
Teemat liittyvät vahvasti toisiinsa, ja tästä myös OECD:llä on tarjota mielenkiintoisia tutkimustuloksia: Suomen Pisa-tulokset ovat lähteneet laskuun samoin kuin suomalaisten lukutaito. Kuten monissa muissakin maissa, myös Suomessa nuorilla aikuisilla (16–34-vuotiaat), joiden korkein koulutusaste on ammatillinen toisen asteen koulutus, on huonommat perustaidot kuin korkeammin koulutetuilla. Tutkimukset osoittavat, että juuri nämä perustaidot auttavat sopeutumaan työelämän muutoksiin tulevaisuudessa, ja yhdessä elinikäisen ammatillisen kehittymisen kanssa parantavat työmarkkinoiden tuottavuutta pitkällä aikavälillä. Siksi OECD suosittelee erityisesti luku-
”
Hyvät perustaidot, kuten luku-, laskuja kommunikaatiotaidot, ovat perusteita, joiden pohjalta on helpompi rakentaa elinikäistä oppimista ja valmiuksia, joita muuttuvan maailmassa ja työelämässä tarvitaan.”
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
5
”
Toivoisin, että se mitä on oppinut yhdellä koulutusasteella, toimisi paremmin ponnahduslautana eteenpäin.”
ja laskutaidon kehittämistä osana ammatillista koulutusta. Yksilölliset opintopolut nähdään hyvänä keinona tasoittaa opiskelijoiden välisiä eroja perustaidoissa. Kiviniemi sanoo perustaitojen kartuttamisen asettavan haasteen aineopettajille peruskoulussa mutta myös ammatillisessa koulutuksessa. Vaikka ammattiin valmistumisen jälkeen työtä tehtäisiin esimerkiksi robottien kanssa, ei työ ole pelkkää ruuvinpyörittämistä. – Perustaidot vaikuttavat myös siihen, miten ylipäätään pärjää elämässä, sanoo Kiviniemi.
TUTKINTOKESKEISYYDESTÄ JOUSTAVUUTEEN Kiviniemi seuraa aktiivisesti suomalaista keskustelua ja ajankohtaisia puheenaiheita. Hänen mielestään Suomessa ollaan hyvin perillä maailmanlaajuisista
6
”
Yrittäjyyskasvatus ja ylipään sä innovointiin kannustaminen ja sen huo mioiminen opetuksessa on tärkeää kaikilla kou lutusasteilla. Innovaatiot eivät synny pelkästään kor keakouluista, vaan tarvitsemme käytännön yhdistä mistä tutkimukseen – jokaisella on innovaatioket jussa paikkansa ja siihen on hyvä havahduttaa jo kou lutuksen aikana.”
koulutustrendeistä ja kehittämiskohteista. Myös rahasta puhutaan koulutuksen yhteydessä paljon. – Se on tietysti ymmärrettävää, sillä leikkauksia on tehty. Suuremmilla summilla voidaan tehdä enemmän, mutta tärkeintä on mielestäni puhua siitä, miten rahat käytetään tehokkaasti. Hän haluaisi suomalaisessa koulutuspolitiikassa pois liiasta tutkintouskovaisuudesta – ajattelusta, että tärkeintä on tutkinnon suorittaminen. Kun tarvi-
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
taan uudelleenkouluttautumista, pitäisi tutkintojen olla koostettuja eri koulutusasteilta, jotta jokainen voisi joustavammin kartuttaa tarvitsemaansa osaamista ja vahvistaa ammattitaitoaan. – En tarkoita, että esimerkiksi ammattikorkeakoulusta yliopistoon siirtyminen pitäisi olla läpihuutojuttu, mutta toivoisin, että se mitä on oppinut yhdellä koulutusasteella, toimisi paremmin ponnahduslautana eteenpäin eikä niin, että kaikki täytyy aloittaa aina alusta.
• teksti ja kuvat MAARIT TIALA
TUTKITTUA:
Suomessa on enemmän työ- ja opiskelupaikkaa vailla olevia 20–24-vuotiaita kuin OECD-maissa keskimäärin, ja heidän osuutensa on kasvanut Suomessa yli 10 vuoden ajan. Lisäksi noin 17 prosentilta suomalaisnuoria jää toisen asteen tutkinto kokonaan suorittamatta.
Kiviniemi toivoo uudenlaisen joustavamman ajattelun konkretisoituvan Tampereella, jossa ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat yhdistymässä hallinnollisesti. – Olisi hienoa, että tulevaisuudessa opintoja voisi suorittaa moduulityyppisesti eri kouluasteiden välillä – ero tiede- ja ammattikorkeakoulun välillä säilyttäen. SUOMI TARVITSEE INNOVAATIOITA OECD:n kesäkuussa julkistamassa Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan maa-arvioinnissa Suomen suurimmiksi haasteiksi nostettiin tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi maailmanmarkkinoille. Kiviniemi näkee ammatillisella koulutuksella suuren roolin haasteen ratkaisemisessa, sillä monet innovaatiot syntyvät käytännön tekemisen kautta – eivät pelkästään tuotekehitysyksiköissä. – Yrittäjyyskasvatus ja ylipäänsä innovointiin kannustaminen ja sen huomioiminen opetuksessa on tärkeää kaikilla koulutusasteilla. Innovaatiot eivät synny vain korkeakouluista, vaan tarvitsemme käytännön yhdistämistä tutkimukseen – jokaisella on innovaatioketjussa paikkansa ja siihen on hyvä havahduttaa jo koulutuksen aikana, päättää Kiviniemi.
GALLUP
Miten amisreformi näkyy työssäsi? Lue seuraavalta sivulta, mitä amisreformi tarkoittaa työelämälle. ARTO PAAVILAINEN
palvelupäällikkö, Pestok Oy
- En näe, että reformilla olisi tällä hetkellä mitään konkreettista vaikutusta yritykseemme. Toiveena on, että reformi yksinkertaistaisi ja selkeyttäisi käytännön toimintaa. Meillä Pestokilla on säännöllisesti opiskelijoita työpaikalla oppimassa. MARITA RAITARANTA
valmentaja/fasilitaattori, KTM, Karisma
- Tehdessäni materiaalia koulutustilaisuuksiin pidän mielessäni, mitä uutta reformi tuo siihen. Kouluttajana tuon vaihtoehtoja, miten opiskelija soveltaa tai käsittelee hakemansa tiedon. Miten valmistavan koulutuksen ja työpaikalla oppimisen silta rakennetaan? Miten opiskelijat saadaan oikeasti oppimaan asiat? Miten toimialan isompi kokonaisuuden hallinta saadaan selville? Entä työpaikkojen resurssien riittävyys? Minulla on paljon kysymyksiä eli pohdinta jatkuu. HELI TUULENMÄKI
tj, osaamisen asiantuntija, Competence design
- Toimin mentorina. Mietin, miten uudistus vaikuttaa osaamisvaatimuksiin ja henkilökohtaistamiseen. Joustavassa opiskelussa on paljon hyviä puolia ja toisaalta työpaikalla oppiminen vaatii kunnon ohjauksen, joten yritykseltä vaaditaan resursseja. Kokemuksen kautta asiat varmasti selviävät. Reformi vaikuttaa isolta muutokselta ja kokonaisuuden hahmottaminen on vielä vaikeaa, mutta olen iloinen, että yrittäjän oppisopimus jatkuu. TOMMI PISPALA
Autohuolto T. Pispala Oy
- Reformi lisää opiskelijoiden työpaikalla oppimista, mikä on positiivinen asia, sillä nuoret ovat vastuuntuntoisia, kun kyseessä on oikeiden asiakkaiden autohuollot. Meidän yrityksessä on jatkuvasti opiskelijoita, joten työntekijät ovat tottuneet ohjaukseen. Itse olen pohtinut, miten arviointi saadaan tasapuoliseksi. Saadaanko tähän apuja koulutusorganisaatiolta? Toivon myös, että opettajien ja kouluttajien käynnit työpaikoilla lisääntyisivät.
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
7
S I AM I M R O F E R ! E E L U T
TÄTÄ SE TARKOIT TA A TYÖELÄMÄLLE Ammatillisen koulutuksen reformia on valmisteltu jo pitkään. Uuden lait tulevat voimaan 1.1.2018. Tässä tiivistettynä, mitä se tarkoittaa työelämän kannalta. • teksti HELI VASTAMÄKI
8
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
2. 1. Nopeampi reagointi työelämän tarpeisiin • Tutkintojen määrä vähenee 351 -> n. 160. • Valinnaisuus lisääntyy ja tutkinnon sisällä erikoistutaan eri osaamis aloille ja oppimispoluille. • Tutkinnon osia voi suorittaa aiempaa joustavammin.
4. Oppisopimuksen toimintamallit yhdenmukaistuvat • Oppisopimus perustuu edelleen työ sopimukseen sekä työnantajan ja koulutuksen järjestäjän sopimukseen. • Viikoittaisen työajan tulee olla keski määrin vähintään 25 tuntia. Osaa mista hankitaan pääosin työpaikalla. • Yrittäjälle voidaan tehdä yrittäjän oppisopimus. • Oppisopimuskoulutuksessa työn antajalle maksetaan koulutuskorva usta, jos koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että koulutuk sesta aiheutuu työnantajalle kus tannuksia ja sopivat korvauksen maksamisesta.
3.
Lisää joustavuutta ja laatua työpaikalla oppimiseen
Koulutussopimus korvaa työssäoppimisen
• Työpaikalla oppimisen muotoja ovat oppisopimuskoulutus ja koulutus sopimus. • Työpaikalla oppiminen suunnitellaan jokaiselle opiskelijalle osana henkilö kohtaista osaamisen kehittämis suunnitelmaa (HOKS). • Työpaikan edustaja osallistuu työpai kalla oppimisen suunnitteluun. Tässä yhteydessä voidaan entiseen tapaan sopia omassa työssä oppimi sesta, jos oppisopimus tai koulutussopimus ei sovi opiskelijan tilanteeseen.
• Koulutussopimuksella ei ole opintojen aikana vähimmäis eikä enimmäismäärää. • Koulutussopimuksessa oleva opis kelija ei ole työsuhteessa. Hänelle ei makseta palkkaa eikä muuta vasti ketta. Sen sijaan opiskelija on oikeu tettu opintotukeen, koulumatka korvaukseen ja koulutuksen järjes täjän tarjoamaan maksuttomaan ateriaan. • Koulutussopimus tehdään jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Työpaikan edustaja ja koulutuksen järjestäjä tekevät sen kirjallisesti tutkinnon osa tai sitä pienempi kokonaisuus kerrallaan. • Koulutussopimuksessa ei makseta korvausta koulutussopimuspaikan tarjoajalle (poikkeuksena vaativaa erityistä tukea saava opiskelija).
5. Työelämä mukana arvioimassa opiskelijan ammatillista osaamista ja varmistamassa tutkintojen laatua • Kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa osaaminen osoitetaan näytöissä, jotka järjestetään ensisijaisesti työpaikoilla aidoissa työelämän tilanteissa. • Ammatillista osaamista arvioivat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. Työelämän edustaja pereh dytetään arviointiin. • Koulutuksen järjestäjä vastaa arvioinnista. • Tutkintotoimikunnista ja ammatti osaamisen näyttöjen toimielimistä siirrytään työelämätoimikuntiin.
6. Muutoksia työvoimakoulutukseen • Tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta ammatillisesta työvoimakoulutuksesta siirtyvät osaksi ammatillisen koulu tuksen kokonaisuutta. • Ammatillisen koulutuksen järjestä jien mahdollisuudet reagoida elin keinorakenteen muutoksiin paranevat edellisestä johtuen.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö minedu.fi/amisreformi
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
9
O IKE A A MMAT TI
TYÖTÄ INTOHIMOLLA 10
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
JUHO EKEGREN on huippukokki omistamassaan Chapter-ravintolassa. Kiinnostus alalle lähti yläkoulun valinnaisaineesta, mistä matka jatkui Keudan kokkitutkintoon. Opiskelu siivitti Juhoa Taitaja-kilpailujen kautta Helsingin huippuravintoloiden keittiöihin. • teksti ja kuvat MAARIT TIALA
C
HAPTER on laajalti mediassa kiitosta saanut ravintola. Juho Ekegren on yksi ravintolan kolmesta omistajasta ja pääkokki. Chapterin keittiössä ja salissa on työntekijöinä suomalaisten lisäksi italialaisia, venäläisiä, hollantilaisia ja sveitsiläisiä, joten asiakaspalvelua saa lähes parillakymmenellä kielellä. – Kun Chapterin keittiössä tehdään ruokaa, siellä saa olla hauskaa, sillä me tehdään huippuruokaa. Siitä huolimatta keittiössä on tarkka hierarkia. Kun tulee päätösten aika, niin minä olen se, joka määrää. Jos en ole paikalla, vuoromestarit tekevät tarvittavat ratkaisut. Hierarkia tuo helppouden ja järjestyksen tekemiseen. Keittiössä on kymmenkunta työntekijää, joten kaikki ei tule Juhon käsien kautta. Hän haluaa koko keittiötiimin olevan mukana, joten kaikilla on mahdollisuus kehittää ja olla innovatiivisia. Tiimi tekee töitä kaikki tekee kaikkea -tyylillä ruuanlaitosta siivoukseen. KIINNOSTUS, KOULUTUS, INTOHIMO Juho on aina tykännyt tehdä käsillään jotain. Kiinnostus ruuanlaittoon syntyi jo kotona, ja sitä täydensivät yläkoulun köksätunnit sekä valinnaisaine. Opiskelualan valinta ei ollut yhteishaussa vaikea, ja Juhon huomattua Keudan kokkikoulutuksen Järvenpäässä, opiskelupaikka valikoitui luontevasti sinne.
Ensimmäisen vuoden aikana Juho tiesi olevansa oikealla alalla, mikä siivitti opiskelun sisällön valintaa tavoitteesta toiseen. Myös Keudan opettaja Marketta Tahvanainen huomasi Juhon innon ja ohjasi hänet kilpailutoimintaan mukaan. Juho valmistautui kahtena vuonna Taitaja-kisojen finaaleihin Elina KarvinenHakalan ja Arto Oinosen kanssa. Finaaleista tuli hopeaa toisena opiskeluvuotena ja kultaa viimeisenä. – Huomasin opiskellessa, että opetus Keudassa oli hyvää ja opettajat yhtä intohimoisia kilpailutoimintaan kuin itsekin olin. Kaikki nämä mahdollisuudet Keudassa sekä Helsingissä tapahtuneet työpaikalla oppimiset olivat huippuluokkaa ja auttoivat menestymään ja saavuttamaan tavoitteitani, vuonna 2011 valmistunut Juho muistelee.
”
Keudassa on kan sainvälistä toimintaa, jota toivon nykyisten opiskelijoiden kokeilevan. Kaikki opiskelun aikana tuomat mahdollisuudet ovat kannustaneet siihen, mitä nyt olen tekemässä.”
Hän kertoo Keudan opettajilla olevan paljon suhteita erilaisiin työpaikkoihin Helsingissä. Vaikka opiskelija hakee itse oppimispaikan omilla avuillaan, on opettajien ammattitaidolla ja opiskelijansa tuntemisella suuri merkitys, kun he ohjaavat opiskelijoita taitojen, oppimistarpeen tai oppimisympäristön mukaan. – Itse olen tyytyväinen omiin oppimispaikkoihin ravintola Savoyssa ja Olossa. Oma aktiivisuuteni ja mielenkiintoni alaan, yhdistettynä opettajien kanssa tekemääni yhteistyöhön opiskelukokonaisuuden suunnittelussa, ovat avanneet minulle paljon mahdollisuuksia. TULEVAISUUS ALALLA Yksi mahdollisuuksista oli kahden kuukauden työpaikalla oppiminen Barcelonassa. – Keudassa on kansainvälistä toimintaa, jota toivon nykyisten opiskelijoiden kokeilevan. Kaikki opiskelun aikana tuomat mahdollisuudet ovat kannustaneet siihen, mitä nyt olen tekemässä. Nopeasykkeinen ravintola-ala on vienyt Juhon täysin mukanaan. – Muutoksia tulee hurjalla nopeudella ja tiedän, että heittäydyn asioihin mukaan hyvän idean innoittamana, vaikka pidänkin yrittäjän vastuun muistissani, Juho sanoo. – Tällaisen ravintolan pyörittäminen on elämäntapa. Työtä jaksaa tehdä, kun intohimo on mukana.
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
11
YR IT YS
• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI
KUMPPANIMME KAVO KERR:
OPPIJAT OVAT TÄRKEÄ OSA YRITYKSEN TOIMINTAA 12
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
Kavo Kerrillä Tuusulassa suhtaudutaan tyynesti tulevaan ammatillisen koulutuksen uudistukseen, sillä yhteistyö Keudan kanssa on jo pitkään ollut amisreformin tavoitteiden mukaista.
K
AVO KERR on yksi Suomen suurimmista terve ysteknologian vientiyri tyksistä. Tuotannossa prosessit viilataan tehokkaiksi ja niitä parannetaan jatkuvasti Lean-menetelmiä käyttäen. Keudan kanssa on tehty koulutusyhteistyötä jo pitkään. Pari vuotta sitten solmittu kumppanuussopimus on syventänyt sitä entisestään. – Lähdimme laajentamaan yhteistyötä työpaikalla oppijoista ja satunnaisista oppisopimuksista muun muassa johtamisen erikoisammattitutkintoihin, ja teemme enemmän yhteistyötä yrityksen HR-osaston kanssa, Keudan asiakkuuspäällikkö Jorma Käyhkö kertoo. Kavo Kerrin oppilaitosyhteistyön yhteyshenkilö Olli Rantala kertoo, että työpaikalla oppijoita on yrityksessä vuositasolla nelisenkymmentä, 5-6 kerrallaan. Suurin osa heistä on Keudan opiskelijoita.
Kavo Kerrin tiloissa Tuusulassa kehitetään hammaskuvantamista. Jorma Käyhkö valmiina Olli Rantalan ”kuvaukseen”.
Kavo Kerr Group Finland • hammaslääketieteellisen kuvantamisen tuotekehityksen ja tuotannon huippuosaamiskeskus • osa yhdysvaltalaista tiede- ja teknologiayhtiö Danaheriä • aikaisempia nimiä Palomex ja Palodex Group • toiminut Tuusulassa vuodesta 1977
Kavo Kerrissä on jatkuvasti useita Keudan opiskelijoita oppimassa. Tässä Furkun Turkileri.
– Paljon on elektroniikka-asentajiksi opiskelevia, mutta meillä on mahdollisuus saada oppia myös monilta muilta aloilta. Esimerkiksi sähköasentajiksi opiskelevia otetaan mielellään, samoin kuin logistiikkapuolen opiskelijoita. Koneistajista on niin suuri pula, että heitä otamme oppijoiksi aina, kun sopivia henkilöitä löytyy. Useimmiten he opiskelevat kone- ja metallialan perustutkintoon, Rantala kertoo.
HYVÄLLÄ ASENTEELLA URAPOLUILLE Kavo Kerr tarjoaa opiskelijoille hienoja mahdollisuuksia, mutta se edellyttää opiskelijalta itseltään vastuun ottamista. – Periaatteena on, että opiskelijan pitää aina itse ottaa minuun yhteyttä päästäkseen meille oppimaan, Rantala sanoo. Työpaikalla oppijoita koskevat Kavo Kerrissä samat säännöt kuin muitakin työntekijöitä. Työajoista pidetään kiinni ja töissä täytyy tehdä sovitut asiat. Jos asiat sujuvat, usein löytyy kesätöitä ja joskus opintoja pääsee jatkamaan oppisopimuksella. Yhteistyö Keudan kanssa on hyvä tapa varmistaa osaavan työvoiman saaminen.
– Toiminta on täysin amisreformin tavoitteiden mukaista, Käyhkö toteaa. Amisreformi tekee jatkossa koulutussopimuksen ja oppisopimuksen vuorottelun joustavammaksi. Se tuo myös lisää mahdollisuuksia erilaisiin yhdistelmätutkintoihin. – Robotiikka ja automatisaatio lisääntyvät tällä alalla vauhdilla ja kehitykseen vastaavaa osaamista pitää saada sekä nykyisille että tuleville työntekijöille, Rantala muistuttaa. – Meillä opiskelijalla on mahdollisuus päästä tutustumaan esimerkiksi juuri robotiikkaan. Erilaisia urapolkuja on tarjolla kiinnostuksen ja osaamisen mukaan. Kavo Kerrissä työpaikalla oppijat eivät ole mitään ”ylimääräistä”, vaan heidän ohjaamisensa on kiinteä osa prosesseja. – Emme oleta, että opiskelijat ovat meille tullessaan valmiita työntekijöitä. Heitä perehdytetään ja ohjataan sovituilla ja hyvin testatuilla, vuosien varrella kehittyneillä tavoilla. Meillä on työntekijöitä, jotka ovat erikoistuneet ohjaamiseen, Rantala kertoo.
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
13
KEUD ALAIN E N
Inhimillisen johtamisen asialla • teksti ja kuvat HELI VAST
AMÄKI
Nina Panganniemi on yksi Keudan johtamisen ja esimiestyön kouluttajista.
14
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
Valmentava, ratkaisukeskeinen johtaminen. Humanismi. Vuorovaikutuksellisuus. Esimies osana työyhteisöä. Ilmaisuja, joita Keudassa mieluusti käytetään, kun puhe on johtamisen koulutuksista.
S
ANOJEN JATKONA on vahvasti tekoja: Keudassa johtamisen koulutukset ovat nopeassa kasvussa ja niissä halutaan painottaa nimenomaan modernia, ihmisläheistä johtamista. Taustalla ovat pitkät perinteet johtamisen ja esimiestyön koulutuksissa, joita Keuda on toteuttanut erityisesti palvelualoilla. – Lähiesimiestyön ammattitutkinto on melko uusi ja se on osoittautunut todella hyväksi ja suosituksi, toimialapäällikkö Outi Komi toteaa. – Nyt iloitsemme siitä, että olemme saaneet tutkintovalikoimaan myös johtamisen erikoisammattitutkinnon JETin. Keuda on ollut pitkään mukana järjestämässä JET-ryhmiä oppisopimuksena muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa. – Tutkinnon saaminen omaan valikoimaan lisää mahdollisuuksia huimasti, asiakkuuspäällikkö Jorma Käyhkö sanoo. Vuoden 2019 alussa JET yhdistyy amisreformin ansiosta yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon. Uusi tutkinto
on nimeltään johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto.
ALAKOHTAISIA JA YLEISIÄ KOULUTUKSIA Maaliskuussa Keuda on aloittamassa niin sanotun kunta-JETin. – Julkisen sektorin organisaatiot ovat tällä hetkellä ison muutoksen kourissa, joten johtamiskoulutuksille on kysyntää, Komi kertoo. Ensimmäinen ”yleis-JET” aloittaa syksyllä 2018. Keudassa koostetaan paraikaa kaikkea koulutustarjontaa modulaariseen tarjotinmalliin. – Näin voimme palvella asiakkaita entistä paremmin. Esimerkiksi johtamisen koulutuksissa toteutetaan kaikille sopivia yleisjaksoja, ja toisaalta eri aloille suunnattuja kokonaisuuksia, joita pääsee joustavasti yhdistelemään. Alueen erikoispiirteenä on pienyritysvaltaisuus, jonka Keuda luonnollisesti huomioi koulutuksissa. – Olemme myös mukana Uuden maan yrittäjien Yksinyrittäjäakatemiassa, Käyh kö muistuttaa. Keuda toteuttaa yleisesti tarjolla olevien johtamisen koulutusten lisäksi
yrityskohtaisia ryhmiä. Esimerkiksi Transvalin kanssa on lähtenyt liikkeelle jo kolmas lähiesimiestyön ja tekniikan erikoisammattitukinnon koulutusten toteutuskierros. – Saamme asiakkailta jatkuvasti hyvää palautetta siitä, miten Keudassa otetaan vastuu ja pidetään huolta opiskelijoista, mutta toisaalta haastetaan heitä kasvamaan, Komi sanoo. – Johtamisen koulutuksissa meillä on koossa oikea kouluttajien Dream Team, Käyhkö hehkuttaa. – Heidi Grundström, Nina Panganniemi ja Outi Purovesi täydentävät upeasti toistensa osaamista ja sparrailevat toisiaan tiiminä – asiakkaidemme hyväksi. Tällä alalla olemme todella reformiin nähden etunojassa.
KIINNOSTUITKO JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KOULUTUKSISTA? Ota yhteyttä: asiakkuuspäällikkö Jorma Käyhkö, puh. 050 415 1471, jorma.kayhko@keuda.fi
Sosiaali- ja terveysalan lähiesimiestyön opiskelijoita Keudassa syyskuussa.
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
15
OSA UUDENLAISTA ARKEA Ihmiset kuluttavat vuorokaudessa jopa seitsemän tuntia ajastaan älylaitteiden parissa. Ei siis ihme, että lisätyn todellisuuden sovellukset ovat kova sana markkinoilla – käyttäjät osaavat jo hyödyntää alustoja, joiden päälle sovelluksia rakennetaan.
IL MIÖ
LISÄTTY TODELLISUUS AVAA UUDEN ULOTTUVUUDEN • teksti TOTTI TOISKALLIO • kuvitus TIINA VALVE
Kun jokapäiväistä todellisuutta maustetaan virtuaalisilla elementeillä, syntyy uudenlaisia horisontteja avaava keitos: lisätty todellisuus eli tuttavallisemmin AR. Virtuaalilasien tai vaikkapa oman kännykän läpi tarkasteltava ulottuvuus tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia niin pelillistämiseen, interaktiiviseen osallistamiseen kuin vaikkapa suunnitteluunkin.
Virtuaalinen vai lisätty todellisuus? Virtuaalinen todellisuus (virtual reality, VR) ja lisätty todellisuus (augmented reality, AR) ovat tekniseltä toteutukseltaan usein varsin lähellä toisiaan. Virtuaalinen todellisuus korvaa koko oikean todellisuuden tietokoneella luodulla versiolla, kun taas lisätty todellisuus muodostuu näiden sekoituksesta: oikeaan todellisuuteen voidaan sovellusten avulla lisätä tietokoneella luotuja elementtejä, kuten kuvia, videoita ja 3D-elementtejä. Yksi tunnetuimmista lisätyn todellisuuden sovelluksista on mainetta niittänyt Pokémon Go -peli, jonka ideana on löytää virtuaalisia hahmoja todellisesta maailmasta.
1968
Ruutu herättää maiseman eloon Ikkuna lisättyyn todellisuuteen löytyy useimmilta taskun pohjalta: uuteen ulottuvuuteen voi sukeltaa helpoimmillaan älypuhelimeen asennettavan sovelluksen kautta. Esimerkiksi suomalainen lisätyn todellisuuden sovelluskehittäjä Arilyn on luonut toteutuksia, joiden myötä julisteet ja kuvat voivat herätä eloon. Blipparsovellus puolestaan tunnistaa tavallisiakin esineitä ja tuo niihin liittyvää informaatiota kännykän tai tabletin näytölle. Kansainvälinen huonekalujätti Ikea lanseerasi hiljattain sovelluksen, jonka avulla käyttäjät voivat testata, miltä huonekalut näyttäisivät vaikkapa omassa asunnossa.
Ensimmäinen AR-sovellus keksitään. Tietokonegrafiikan isäksikin nimitetyn Ivan Sutherlandin virtuaalilasien läpi voidaan katsella yksinkertaisia, oikeaan todellisuuteen istutettuja viivapiirroksia.
16
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
Miltä kuulostaisi auton huolto lisättyyn todellisuuteen rakennetun ohjekirjasovelluksen avulla? Autovalmistajat ovat jo kehittäneet sovelluksia helpottamaan huollon käytännön toteutusta: kun käyttäjä katsoo kännykän tai tabletin läpi auton moottoria, sovellus tunnistaa moottorin osat ja antaa ohjeita niiden huoltamiseen.
1974
Myron Krueger rakentaa Videoplacenimisen tilan, jossa videokameroihin liitetyt projektorit muuttavat huoneen interaktiiviseksi ympäristöksi.
1990
Lentokonevalmistaja Boeingin tutkija Tom Claudell keksii Augmented reality -termin, joka tunnetaan suomeksi lisättynä todellisuutena.
B
ALE!
A C Puutarhasuunnittelua Keudan sovelluksella Lisätty todellisuus on arkipäivää Keudassakin. Lokakuussa 2017 julkaistiin Keudan opiskelijoiden ja henkilökunnan sekä oppimissovelluksiin keskittyneen ohjelmistoyritys 3DBearin yhteistyönä toteutettu puutarhansuunnittelusovellus. – Sovelluksen avulla voidaan suunnitella oikeassa kohteessa istutuksia ja muita elementtejä paikoilleen. Sovelluksella opiskellaan puutarhasuunnittelua: tilajaon, erilaisten rakenteiden, kasvivalinnan ja pintarakenteiden hallintaa, ja vahvistetaan
Terminatorista todellisuudeksi Lisätty todellisuus tuli monelle ensi kertaa tutuksi Terminator-elokuvista, joissa robotin perspektiivistä kuvattu maisema oli täynnä näkymään lisättyä informaatiota. Yksinkertaisimmillaan lisätty todellisuus voikin olla vain oikeaan maisemaan virtuaalisesti lisättyjä muistilappuja. Parhaimmillaan se on kuitenkin jotain paljon konkreettisempaa. – Jos syöt lisätyssä todellisuudessa myrkkysieniä, ja jos sovellus on hyvä, sinua alkaa oksettamaan oikeasti, sanoo virtuaalitodellisuuden asiantuntija Stephan Tanguay.
työelämässä tarvittavia digitaitoja, kertoo Keudan opinto-ohjaaja Petra Karvonen. Opintoihin liittyvien hyötyjen lisäksi sovellus toimii puutarhakaupan välineenä. – Myyjä ja asiakas voivat yhdessä visualisoida ideoita digitaaliseen muotoon, ja tarvittaessa printata suunnitelmia. Lataa sovellus sovelluskaupasta tai tutustu siihen osoitteessa 3dbear.io/free-trial
dollisuuksia ön tarvittavien h a m ä n n y ä iden käyttö Maailma t siis tarvieistyneet, ni
ovat yl kemiseen ei sovellukset llisuuden ko ojisoidut todellisuuden lisätyn tode tuulilasiin pr ää n En to . Kun lisätyn ut au n nn aa do or pu vaikkasu i on ta ks nta päristöt i a: esimerki laitteiden hi ja toimintaym n panostuksi iselle. ije ka st ro jo te eu n ää en ie iv ta tuhans todellisuud olla arkipä an yn pi ät lis at iv et vo is ila alissa inajo-ohjeet, er llisessa pena niin liiketoim et kynät tode a näköaloja si set uu uk m aa pa virtuaalis ke av t, asiat ja ko hittyminen i esilekin. Esinee en nopea ke ad el ud is va su tä am lli ät sa de n to äm ä vältt kemuste Lisätyn oikeat, eivätk denlaisten ko oikea jalkalvempia kuin esimerkiksi nalle kuin uu ha i is n ei ta us os a ul in ku is ä al ilt ua inen Messi? M rt al n. vi ua ee at rt kun ov ikasta tois ta onkin vi is pa aj tä la is pe ääressä ym n irt ee tietokoneen merkiksi si a yksi joukku nittelu ilman isitkin un tu pallopeli, joss is su lla en uo oj iv ita ila aavalla kahv Tai valtamer ur jasta? se si s jo in ol tä n tutun tu istumista? En rekylpyyn se po n ee is al virtua
VILKAIS E TODELL LISÄTTYYN ISUUTE EN! 1.
SILMÄSTÄ SILMÄÄN Oletko käyttänyt navigaattoria tai Google Mapsia? Lisätyn todellisuuden avulla on mahdollista piirtää vaikkapa reittiohjeet todelliseen näkymään. Lisätty todellisuus voidaan tuoda arkipäivään esimerkiksi silmälasien tai piilolinssien kautta: älykkäät linssit voivat seurata silmän liikettä ja käyttäjän sijaintia, ja tarjota siten käyttäjälle relevanttia informaatiota.
1998
Lisätty todellisuus tavoittaa suuren yleisön, kun ensimmäinen live-kuvan päälle piirretty keltainen viiva nähdään televisiossa amerikkalaisen jalkapalloottelun lähetyksessä.
1999
NASA käyttää lisättyä todellisuutta X-38 -avaruusaluksen navigoinnissa, lisäämällä karttatietoja todelliseen näkymään.
Lata tai table a puhelimeesi tt applika iisi Aurasmaatio. Lö ydät s en sove lluska ilmaise upasta ksi. 2. Avaa s ta haku ovellus, kirjoisanake ntt ”Keuda ” ja klik ään kaa ”foll 3. Palaa ow”. kamera an ja kohd tähän a ista kuva u k e a m 4. Kats o ja ihm aan. ettele!
2009
Painettu media soveltaa lisättyä todellisuutta ensi kertaa: Esquire -lehden kansikuva Robert Downey Jr:sta herää eloon.
2013
Autovalmistajat alkavat käyttää lisättyä todellisuutta huolto-ohjeissaan. Esimerkiksi Volkswagenin MARTA-sovellus ohjeistaa käyttäjäänsä auton korjauksessa askel askeleelta.
2014
Google lanseeraa silmälasit, joita käyttämällä voi hyödyntää lisätyn todellisuuden sovelluksia.
2016
Lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden vuotuinen investointien summa nousee yli miljardiin dollariin.
2017
Muun muassa Apple ja Google panostavat lisättyyn todellisuuteen uusissa puhelinmalleissaan.
lähde: www.augment.com
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
17
MAAILMA
• teksti HELI VASTAMÄKI • kuva MAARIT TIALA
Keudalle Erasmus+ -akkreditointi laadukkaasta kansainvälisyydestä Opetushallitus on myöntänyt Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymälle VET Mobility Charter -liikkuvuusperuskirjan Erasmus+ -ohjelmassa.
A
KKREDITOINTI VOIDAAN myöntää organisaatiolle, jolla on riittävä kokemus laadukkaista EU:n koulutusohjelmien hankkeista. Lisäksi akkreditointi edellyttää kansainvälisyysstrategiaa ja suunnitelmia kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi. – Akkreditointi merkitsee Keudalle muun muassa kevennettyä hakumenettelyä ammatillisen koulutuksen liikkuvuushankkeiden hakukierroksilla, kansainvälisten asioiden koordinaattori Katriina Lammi iloitsee. – Se on myös merkki kansainvälisille toimijoille Keudan luotettavuudesta kumppanina.
Henkilöstöstä 179 kävi viime vuonna kansainvälisyysjaksolla, jotka ovat osa Keudan henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Tänä vuonna henkilöstön kansainvälisyysjaksot ovat lisääntyneet vuoteen 2016 verrattuna.
MYÖS TYÖELÄMÄ MUKANA KANSAINVÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ Nyt Keudassa ollaan kehittämässä kansainvälistä toimintaa yhä enemmän Keski-Uudenmaan työnantajia hyödyntäväksi. – Yhteistyökumppanimme pääsevät kansainvälistymään esimerkiksi vastaanottamalla kansainvälisiä harjoittelijoita. He voivat myös lähettää omaa henkilöstöään Keudan verkostojen kautta kansainväliseen työssäoppimiseen tai asian-
tuntijayhteistyöhön, Lammi kertoo. Keudasta lähdetään kansainvälisille jaksoille useimmin Saksaan, Ranskaan ja Espanjaan. Myös Euroopan ulkopuolisiin kohteissa – esimerkiksi Etelä-Koreassa ja Japanissa – käydään jonkin verran. Kansainvälisten kumppanien verkosto on laaja, tällä hetkellä jo yli 50 kumppania 18:ssa Euroopan ja neljässä Euroopan ulkopuolisessa maassa.
KANSAINVÄLISYYS KIINNOSTAA OPISKELIJOITA JA HENKILÖKUNTAA Keudan opiskelijoilla ja henkilökunnalla on hyvät mahdollisuudet lähteä ulkomaille oppimaan uutta. Kansainvälisyys otetaan opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan mukaan heti opintojen alusta alkaen. Opiskelijat saavat kansainvälisyysjaksoihinsa apurahoja, ja jaksot suunnitellaan niin, etteivät ne pidennä opiskeluaikaa. Vuonna 2016 yhteensä 249 opiskelijaa kävi ulkomaanjaksolla. Kasvussa ovat nimenoman pidemmät, yli kaksi viikkoa kestävät jaksot, kun taas lyhyemmät tutustumiskäynnit ovat vähentyneet. – Pidempien jaksojen painottuminen on hyvä asia, sillä ne kehittävät osaamista paremmin, Lammi toteaa. Kv-koordinaattori Katriina Lammi ja VET Mobility Charter -liikkuvuusperuskirja
18
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
OSAAJA
TYÖ TEKIJÄÄNSÄ OPETTAA –
OPPISOPIMUKSELLA RAKENNUSALALLE • teksti ja kuva MAARIT TIALA
ELIA KINNUNEN ja LEEVI UNKURI lähtevät Klaukkalasta arkiaamuisin klo 5.15 kohti Helsinkiä. Työpäivät ovat pitkiä, mutta se ei haittaa, koska rakennusala on vienyt nuoret miehet mukanaan. He valmistuivat rakennusalan perustutkintoon oppisopimuskoulutuksella ja jatkoivat opintoja alan ammattitutkintoon.
1
Mitä odotitte opiskelulta peruskoulun jälkeen? Elia: Ensin piti pohtia, mitä oikeasti alkaisi tehdä. Koko yläkoulun ajan olimme tetjaksojen lisäksi olleet rakennuksilla töissä. Leevi: Perustiedot ja -taidot olivat jo hallussa aika kivasti, joten koulussa istuminen ei kiinnostanut ja amiksessa olisi joutunut aloittamaan perusopinnoista.
2
Miten päädyitte oppisopimusopiskelijoiksi? Ysiluokan aikana Anssi Kakko Keudasta kävi koulullamme kertomassa oppisopimusopiskelusta. Anssi innosti ja kertoi oppisopimusopiskelun tuomista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista. Työpaikalla tapahtuva oppiminen tuntui omalta ja sopivalta vaihtoehdolta, joten lähdimme kumpikin suunnittelemaan Anssin kanssa omaa yksilöllistä polkua.
3
Millaista oppisopimus opiskelu oli? Elia: Paremmin alaa oppii ammattilais ten kanssa työmaalla kuin koulunpenkillä ja tämä on mahdollista oppiso pimusopiskelussa. Olimme alussa puoli vuotta mestari Ville Puhakosken opissa, jossa kävimme perusasiat läpi. Sen jälkeen olemme saaneet töitä hoi dettavaksemme, mikä osoittaa, että mei dän osaamiseemme luotetaan. Leevi: Osa oppisopimusopiskelun näy töistä suoritetaan raporteilla, kuvilla ja dokumentaatioilla, jotka tarkistetaan ja hyväksytään. Rakennusalan näytöissä pitää osata selittää dokumentoidut asiat, mikä onkin tuttua tekemistä, sillä rakennuskohteissa pyydetään aina vas taavan mestarin kuittaus, jotta voi jatkaa seuraavaan vaiheeseen.
4
Tulevaisuudessa ammattiin opiskelu tapahtuu yhä enemmän työpaikalla. Mitä mieltä olette tästä uudistuksesta? Elia: Toivottavasti mahdollisimman monet tietäisivät alan, mitä haluavat opiskella, sillä oma asenne ja mielenkiinto takaavat sen, että on valmis tekemään töitä alan opiskelua varten. Leevi: Työpaikoilla tarvitaan sosiaalisia taitoja ja kärsivällisyyttä. Niitä opetellaan varmaankin puolin ja toisin, sillä me ihmiset olemme erilaisia. Me peukutetaan uudistusta!
5
Mitä suunnitelmia teillä on tulevaisuuden suhteen? Elia: Meillä kummallakin on kohta kaksi tutkintoa suoritettu ja tuntuu, että nyt on sopiva aika tehdä vain töitä. Ajatuksia ja suunnitelmia on paljon. Niille pitää antaa aikaa niin, että ne menevät oikeaan järjestykseen. Leevi: Me juttelemme paljon keskenämme ja pyörittelemme ideoitamme työpäivien aikana. Voihan se olla, että joku päivä laitetaan omat firmat pystyyn, sillä meillä kummallakin on yrittäjätaustaiset vanhemmat. Kiirettä siihen ei ole.
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
19
AS IANT UN T IJ A
Yksilöllinen opintopolku vaatii opettajilta yhä enemmän opiskelijoiden ohjausta ja valmentamista – opiskelijan katseen kääntämistä kohti tulevaa työuraa. Se on suuri etu opiskelijoille, mutta vaatii opettajilta oman roolinsa pohdintaa ja uusien taitojen omaksumista. Elinikäinen oppiminen koskee sekä opiskelijoita että opettajia, sanoo palvelupäällikkö ANNE HOSIO-PALOPOSKI. • teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuva HELI VASTAMÄKI
AMISREFORMI MUUTTAA
opett ajuutt a
A
NNE HOSIO-PALOPOSKI näkee amisreformin tuomassa yksilöllisessä opintopolussa suuria mahdollisuuksia hakijalle ja opiskelijalle. Kun jokaiselle tehdään HOKS eli henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma, hänen kanssaan mietitään koko koulutuspolkua perusteellisesti. Millaista osaamista opiskelija on jo hankkinut ja miten se liittyy tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Sen jälkeen kartoitetaan opiskelijalta puuttuva osaaminen ja hankitaan sitä. – Näen sen hyvin motivoivana nuorelle. Erinomaista on myös se, että opiskelijan kanssa pohditaan jo valmistumisen jälkeistä työuraakin. Suunnitelma huomioi myös kouluttautumisen työuran aikana – se konkretisoi elinikäisen oppimisen. Hosio-Paloposki uskoo, että opiskelun aikaiset keskustelut opettajan kans-
20
sa ja urapolun miettiminen voivat avata nuorelle uudenlaisia ovia. – Kaveripiirin ja perheen näkemykset saattavat kaventaa nuoren näköpiiriä siitä, mitä hänelle sopiva työ voi olla. Kun nuoren kanssa keskustellaan, millaisia tehtäviä hän haluaa tehdä, voi olla, että aivan uusiakin ajatuksia syntyy, hän sanoo.
JOUSTAVUUTTA OPISKELUUN Hosio-Paloposki pitää hyvänä, että HOKSin laadintaa kuuluu jatkossa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen. Osaamista on toki tunnustettu aikaisemminkin, mutta nyt sen rooli korostuu. Ei ole väliä, miten ja missä osaaminen on hankittu – jos osaamista on, keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen kaikenikäisten oppijoiden kohdalla. – Emme voi tietää, millaisesta osaamisesta on tulevaisuudessa hyötyä, sillä ympäristö muuttuu vauhdilla. Saattaa
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
olla, ettemme tunnista osaamista, vaikka sitä on ja vaikka siitä olisi opinnoille hyötyä. Tunnistaminen vaatiikin opettajilta ja ohjaajilta oman alan tuntemuksen lisäksi keskittymistä opiskelijan tilanteeseen ja osaamisen selvittämiseen – kollegojen asiantuntemusta hyödyntäen. Se vaatii myös asennemuutosta siihen, että paljon voi oppia oppilaitoksen toiminnan ulkopuolellakin, vaikkapa harrastusten parissa. Amisreformin henkeen kuuluu, että
”
Tällä hetkellä olemme uuden teknisen, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen murroksen keskellä.”
KUKA?
Anne Hosio-Paloposki on valmistunut luokanopettajaksi ja opiskellut myös historiaa ja teknologiantutkimusta. Hänen väitöskirjansa käsitteli koulukasvatuksen ja teknologisen yhteiskunnan suhteita. Anne on toiminut opettajana ja rehtorina peruskoulussa sekä opettanut yliopisto-opiskelijoita. Keudassa ja ammatillisen koulutuksen parissa hän on työskennellyt pian 11 vuotta.
myös suunnitelmien muuttaminen kesken opintojen on helpompaa. Tavoitteena on, että opinnot tarjotaan jatkossa niin, että opiskelijat voivat valita itselleen mieluisimman tavan hankkia osaamista. Reformin myötä osaamista voi hankkia enemmän työpaikoilla, mikä Hosio-Paloposken mukaan vaatii työpaikkojen henkilöstöltä valmiuksia ja halua ottaa vastaan opiskelijoita. Opiskelijan ohjauksen merkitys työpaikalla kasvaa. – Oppilaitoksen täytyy perehdyttää työpaikat hyvään ohjaamiseen. Se onnistuu tiiviillä yhteistyöllä ja molemmin puolisella luottamuksella, ja tarkoittaa, että keudalaisia tulee näkymään työpaikoilla yhä enemmän. Työpaikalla oppiminen ei poista oppilaitoksen ohjausvastuuta, vaan uudessa tilanteessa korostaa sitä.
OPETTAJIEN UUSI ROOLI Hosio-Paloposki on taustaltaan luokanopettaja. Kun hän valmistui opettajak-
Anne miettii mikä hänestä tulee isona. Auttaisiko urasuunnittelu ja -ohjaus? Onko aiemmista tutkinnoista ja työkokemuksesta hyötyä? Entäpä harrastuksista?
si 1990-luvun alussa, puhuttiin paljon opettajuuden muutoksesta. Se oli silloin tarpeen, koska toimintaympäristö oli suuressa muutoksessa. – Tällä hetkellä olemme uuden teknisen, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen murroksen keskellä. Amisreformi omalta osaltaan vastaa näihin toimintaympäristön haasteisiin ja siinä on elementtejä, jotka muuttavat opettajuuden luonnetta. Yksi elementeistä on juuri vaatimus yksilöllistä opintopoluista. Sen toteuttaminen reformin mukaisesti vaatii opettajalta uutta ymmärrystä ja monesti myös ammatillista kehittymistä, esimerkiksi ohjaus- ja valmentamistaitojen osalta. – Toki on opettajia, jotka ovat toimineet näin jo aiemminkin, mutta nyt sitä velvoitetaan kaikilta. Se vaatii opettajilta omaa pohdintaa ja kokeilemista – toisille se voi tarkoittaa myös omalta mukavuusalueelta poistumista. Elinikäinen oppiminen koskee myös meitä koulutusalalla työskenteleviä.
REFORMIA KÄYTÄNTÖÖN Keudassa Hosio-Paloposki auttaa viemään reformin tavoitteita käytäntöön. Hän toimii strategisten tavoitteiden ja käytännön opetustoiminnan välissä – selvittää, kehittää ja valmistelee asioita sekä ohjata ja opastaa henkilöstöä opetuksen toteuttamisessa. Amisreformi ja sen valmistelu on vienyt Hosio-Paloposken ajasta suuren osan. Keudassa reformiin on varauduttu myös organisaatiomuutoksella. Sen tuloksena syntyi muun muassa uusi hakupalvelu, joka auttaa tulevia opiskelijoita. – Hakupalvelumme tarjoavat opastusta Keudaan hakeutuville. Meillä on esimerkiksi paljon aikuisia, jotka haluavat vaihtaa alaa. Tarjoamme heille opastusta ja ohjausta ja mietimme jo hakuvaiheessa heidän kanssaan, millaista osaamista heillä on, mitä puuttuu ja millainen heidän yksilöllinen opintopolkunsa voisi olla, kertoo Hosio-Paloposki.
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
21
AJ A NKOHT A ISTA KEUDAS S A • teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat MAARIT TIALA ja HELI VASTAMÄKI
100-vuotiasta Suomea on juhlittu vuonna 2017 monin eri tavoin. Keudassa päätettiin juhlia ammatillisen koulutuksen henkeen sopivasti tekojen merkeissä.
Keudassa tehtiin yli 100 tekoa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi
T
EOT TEHTIIN juhlavuoden teeman mukaisesti yhdessä eli mukana olivat Keudan henkilö-
kunta ja opiskelijat. Teot näkyivät laajasti Keuda-kuntien asukkaille. Yli sata tekoa toteutettiin syksyn ku-
luessa. Suuri osa teoista tehtiin torstaina 5. lokakuuta. Tekoja raportoitiin Instagram-tilillä @keudan_suomi_100.
KEUDAN SUOMI 100 -PÄIVÄ OLI ERITTÄIN ONNISTUNUT. TÄSSÄ MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ TEHDYISTÄ TEOISTA: • Turvasimme alakoululaisten koulumat kaa aamulla Järvenpään suojateillä. • Nostimme lipun salkoon jokaisessa toimipisteessä. • Järjestimme Roska päivässä -liikkeen Roskakävelyjä. • Pukeuduimme kansallispukuihin ja sinivalkoisiin. • Teimme ja lahjoitimme ”dementia pöytäliinoja” Kivipuiston palvelutalon asukkaille.
• Ohjasimme 100 leikkiä sadalle lapselle päiväkoti Mainingissa Tuusulassa. • Olimme hoitotyössä Elisabeth ja Emil -hoivakodissa, jotta hoivakodin henkilö kunta pystyi pitämään koulutuspäivän. • Järjestimme noin 100 vanhaa esinettä sadan vuoden ajalta -näyttelyn. • Jaoimme 100 ruusua yritys kumppaneillemme • Teimme seppeleitä sankarihaudoille. • Tarjosimme eläkelaiskorttilaisille mak suttoman keittolounaan ja pullakahvit.
Aktivointiliinaa asiakkaille Kivipuiston palvelutalossa esittelemässä Riitta Niemi.
100-vuotiskuusen istutusta Järvenpään Sibeliuksenväylällä.
• • • • •
Järjestimme opiskelijoiden salibandyturnauksen ”100 maalia”. Järjestimme 100 nimeä lehmälle -näyttelyn Saaren kartanossa. Teimme 100 julkaisua autoalan amisarjesta somekanavissa. Kutsuimme Nikkilän Sydämen historian oppilasryhmiä tutustumaan Sipoossa opetettavien alojen kehitykseen. Juhlavuoden kuusia istutettiin Keudan toimipisteisiin juhlavuoden Suomi 100 -kyltein varustettuina.
Opiskelijat turvaamassa alakoululaisten suojatien ylitystä. Heijastimiakin jaettiin.
Keudan uusi järjestämislupa tuo turvallisuusalan koulutuksen Keski-Uudellemaalle
A
MMATILLISEN KOULUTUKSEN järjestäjät ovat reformiin liittyen saaneet uudet järjestämisluvat. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän järjestämislupa on laaja ja järjestettäväksi tulee uusia tutkintoja. Tärkein uusin avaus on turvallisuusala, jonka koulutusta ei Keski-Uudellamaalla ole tähän mennessä ollut. Turvallisuusalan perustutkinto tulee haettavaksi ensi keväänä yhteishakuun ja jatkuvaan hakuun. 22
Muut Keudan järjestettäväkseen saamat uudet tutkinnot ovat maarakennuksen ammatti- ja erikoisammattitutkinto, lastinkäsittelijän ammatti- ja erikoisammattitutkinto, vaatetusalan ammattitutkinto, kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinto, mielenterveysja päihdetyön erikoisammattitutkinto, 100-vuotiskuuhius- ja kauneusalan erikoisammattitutsen istutusta kinto sekä leipomoalan erikoisammattiJärvenpään Sibeliuksenväylällä. tutkinto. Keudalla on uuden järjestämislu-
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
van mukaisesti maakunnallisen koulutuksenjärjestäjän asema Uudellamaalla. Keudalle myönnettiin myös työvoimakoulutuksen, vankilakoulutuksen sekä laajennettu oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävä. Keudan vähimmäisopiskelijavuosimääräksi on järjestämisluvassa määritelty 5 059. Rahoitukseen oleellisesti vaikuttava tavoitteellinen opiskelijamäärä on tulossa tiedoksi loppuvuoden 2017 aikana.
• teksti HELI VASTAMÄKI • kuva IRINA OVASKA
• teksti MINNA IMMONEN
Vuoden oppisopimustyönantaja Keudassa on Kokkikartano
V
ALTAKUNNALLISTA Oppisopimusviikkoa vietettiin lokakuussa. Viikon kunniaksi Keuda palkitsi Kumppanuusfoorumissaan ensimmäistä kertaa vuoden oppisopimusopiskelijan, työpaikkaohjaajan ja työnantajan. Vuoden oppisopimustyönantajaksi valittu Snellmanin Kokkikartano Oy on kouluttanut henkilöstöä oppisopimuksella jo reilun kymmenen vuoden ajan. Yritys on hyödyntänyt oppisopimuskoulutusta laaja-alaisesti työntekijöistä johtoryhmään ja mahdollistanut myös
Keudan kouluttaja väitteli työpaikalla oppimisesta
K
EUDAN KOULUTTAJAN Marja-Liisa Samppalan väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa syyskuun lopussa. Samppalan väitöskirjan aihe oli todella ajankohtainen: työpaikalla oppiminen ammatillisessa koulutuksessa, tarkemmin ottaen puhdistuspalvelualalla. Tutkimukseen osallistuneet opiskelivat laitoshuoltajan ammattitutkintoon. Opiskelijoiden lisäksi mukana oli heidän opettajiaan ja työpaikkaohjaajiaan. Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista ja opiskelijoiden pitämistä oppimispäiväkirjoista. Tutkimuksen valossa työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa keskeisiksi nousevat oppimiskäsitysten tunnistaminen sekä vuorovaikutuksen ja ohjauksen merkitys. Näiden ohella olennaista on myös toimiva oppilaitoksen ja työpaikkojen rajoja ylittävä yhteistyö.
eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelun työn ohessa. Vuoden oppisopimusopiskelijana palkittiin hiusalan perustutkinnon suorittanut Nea Sundström. Valmistumisensa jälkeen nuori ammattilainen sai starttirahan ja perusti oman yrityksen. Vuoden työpaikkaohjaajaksi valittiin Kulmakonditorian Elisa Adamsson-Luoto. Työpaikkaohjaajan rooli on tärkeä oppisopimuskoulutuksen suunnittelussa sekä opiskelijan ohjauksessa ja arvioinnissa.
• teksti HELI VASTAMÄKI
Keuda-lehti täyttää 10 vuotta
K
EUDAN SIDOSRYHMÄLEHDEN ensimmäinen numero ilmestyi nimellä ”Taitavana työelämään” syksyllä 2007. Silloinen päätoimittaja, kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä kertoi pääkirjoituksessa uuden julkaisun roolista näin: ”Tässä kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä julkaisuissa haluamme tuoda sidosryhmiemme ja henkilökuntamme tietoon tapahtumiset Keudassa, taustoittaa tietoja, valottaa tulevaisuudennäkymiä, kertoa yleensä ammatillisesta koulutuksesta sekä esitellä koulutustamme, palvelujamme, asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja henkilöitä niiden taustalla.” Ensimmäisessä numerossa kerrottiin melko seikkaperäisesti Keudan talou desta ja uusitusta visuaalisesta ilmeestä. Kansijuttuna oli tuliterä Sipoon Enter ja kerroimme laajasti myös Keudan valmistautumisesta ammatillisen koulutuksen suurtapahtumaan 2008. Sidosryhmälehti ilmestyi välillä kolmekin kertaa vuodessa, kunnes taas siirryttiin nykyiseen kahteen numeroon. Julkaisun nimeksi vaihtui Keuda-lehti vuonna 2011.
LEHTI TYÖELÄMÄLLE JA MUILLE SIDOSRYMILLE Vuosien varrella, viestinnän digitaloisoituessa on muutaman kerran mietitty, pitäisikö Keuda-lehdestäkin tehdä pelkkä verkkojulkaisu. Toistaiseksi olemme kuitenkin luottaneet siihen, että printti pitää pintansa asioita laajemmin taustoittavan lehden ollessa kyseessä. Sähköisestikin Keuda-lehti on saatavilla, löydät sen nettisivuiltamme keuda.fi/julkaisut. Keuda-lehden näkökulmaa on viimeisten parin vuoden aikana avattu entistä enemmän sisältä ulospäin. Mietimme juttuaiheissa ja näkökulmissa erityisesti työelämäasiakkaiden niistä saamaa hyötyä. Lehden sisällön suunnittelee toimitusneuvosto, johon kuuluvat Keudan viestintäpalveluista Heli Vastamäki ja Maarit Tiala, tulosalueiden johtajat Hannu Laurila, Riitta Narko ja Anne Vuorinen sekä markkinointiviestintätoimisto Zeeland Familyn edustajat.
Tästä uusimmasta Keuda-lehden numerosta on otettu 5 000 kappaleen painos ja se on jaettu entistä laajemmin työelämän yhteistyökumppaneillemme. Haluatko antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia Keuda-lehdestä? Ota yhteyttä viestinta@keuda.fi
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
23
”EI IHMINEN TAIDA KOSKAAN VALMIS OLLA. Uuden oppiminen on ollut elämäni ykkösvalinta.” TULE OPPIMAAN UUTTA ESIMIESTYÖN KOULUTUKSISSA Tarjoamme esimerkiksi: • lähiesimiestyön ammattitutkinto • johtamisen erikoisammattitutkinto • majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinto • siivoustyönohjaajan ja siivousteknikon erikoisammattitutkinnot • yrittäjän ammattitutkinto
Räätälöimme koulutuksia myös yritysten tarpeisiin. Kysy lisää! Työelämäpalvelut 040 174 5627 tyoelamapalvelut@keuda.fi
24
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI