Keuda-lehti 1/2018

KEUDA

KESK I-U U D E N MA A N KOU LU T US K U NT A YH TY MÄN SI D OSRY HMÄLEHTI • 1 / 2 0 1 8

FAZERIN KOKKIKOULUTUS VETÄÄ HAKIJOITA

LIDLIN HENKILÖSTÖJOHTAJA MARIA HEKKALA

MEILLÄ JOKAISELLA TYÖNTEKIJÄLLÄ ON MAHDOLLISUUS EDETÄ URALLAAN

SIPOOSSA EHKÄISTÄÄN TYÖTTÖMYYTTÄ JA SYRJÄYTYMISTÄ

Keuda toteuttaa opiskelijoille ja työelämälle yksilöllisiä, vetovoimaisia koulutus- ja kehittämispalveluja.

Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on noin 620 ja liikevaihtomme vuonna 2017 oli noin 57 miljoonaa euroa.

KEUDA

K ESK I-UUDENMA A N K O ULUTUSK UNTA YHTYMÄ N SIDO SRY H MÄ LE H T I • 1 / 2 0 1 8

FAZERIN KOKKIKOULUTUS VETÄÄ HAKIJOITA

LIDLIN HENKILÖSTÖJOHTAJA MARIA HEKKALA

SIPOOSSA EHKÄISTÄÄN TYÖTTÖMYYTTÄ JA SYRJÄYTYMISTÄ

MEILLÄ JOKAISELLA TYÖNTEKIJÄLLÄ ON MAHDOLLISUUS EDETÄ URALLAAN

KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI Nro 1/2018, kevät 2018,

11. vuosikerta Julkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä,

Sibeliuksenväylä 55 A,

04400 Järvenpää

puh. 09 273 81 viestinta@keuda.fi www.keuda.fi Päätoimittaja Kuntayhtymän johtaja

Hannu Laurila Toimitus Heli Vastamäki ja

Maarit Tiala / Keuda,

Anna Korpi-Kyyny ja

Terhi Paavola /

Zeeland Family Taitto Tiina Valve /

Zeeland Family Valokuvat Kimmo Brandt,

Pekka Karhunen, Miika

Niemelä, Heikki Räisänen,

Riina Stén, Maarit Tiala

ja Heli Vastamäki Kansikuva Heikki Räisänen Painopaikka Savion Kirjapaino Oy Painosmäärä 4 000

2

VÄLITETÄÄN JA AUTETAAN OPISKELIJOITA ONNISTUMAAN

U

UDEN AMMATILLISEN koulutuksen keskiössä ovat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Opiskelijalle tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että opinnossa voi edetä omaan tahtiin ja omaa yksilöllistä polkua pitkin.

Tässä yhteydessä on myös esitetty huoli, että heikosti opinnoissa pärjäävät oppijat uhkaavat jäädä uudistuksessa jalkoihin. Eriarvoisuus lisääntyy ja pahimmassa tapauksessa opintonsa kesken jättäneet syrjäytyvät ja jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle pysyvästi.

Tässä Keuda-lehden numerossa on kaksi pääteemaa, toinen on välittäminen ja toinen on yritysten kanssa tehtävä yhteistyö. Lehdessä esitellään muun muassa Iceheartsin ja Ohjaamoiden toimintaa.

Iceheartsin toiminnan ydintä ovat läsnäolo, luottamus, sitoutuminen ja rinnalla kulku. Samaan tähdätään myös Ohjaamo-toiminnan avulla. Yhdellä sanalla sanoen kyse on välittämisestä.

Näen, että aidon välittämisen kautta rakennetaan myös opiskelijan ammatti-identiteettiä. Opettajan tai kouluttajan esimerkki sekä aito kiinnostus omasta alasta vaikuttaa opiskelijoihin innostukseen ja heidän asenteisiinsa.

Tässä on kyse myös ammattiylpeydestä ja oikeanlaisesta kunnianhimosta. Ei ole väliä, mitä työtä tekee. Vain sillä on väliä, miten sen tekee – hyvin tai huonosti. Ammattiylpeyttä on se, että haluaa tehdä mahdollisimman hyvin sen, mitä milloinkin tekee.

Tämä koskee sekä organisaatiota että meitä kaikkia yksilöinä.

Uuteen ammatilliseen koulu-

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

tukseen sisältyy erinomainen työkalu välittämiseen ja sen todentamiseen eli henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma, tuttavallisemmin HOKS. Oleellista on, että HOKSia päivitetään koko opintojen ajan ja aina tutkinnon suorittamiseen asti. Tämä on sitä välittämistä. Välittämistä on myös se, että vastuuohjaaja seuraa opiskelijan opintojen etenemistä aktiivisesti ja on siitä aidosti kiinnostunut.

Emme saa, emmekä voi jättää nuorta, eikä aikuistakaan yksin tai liian itsenäisen oppimisen varaan. Opiskelun tulisi olla nuorelle tai aikuiselle sarja onnistumisia, ei sarja epäonnistumisia. Tätä me ainakin Keudassa tavoittelemme.

HANNU LAURILA Kuntayhtymän johtaja

Uutta ammatillista koulutusta rakennetaan entistä tiiviimpään työelämäyhteyteen.

LUE LISÄÄ s. 14

LIDLIN HENKILÖSTOJOHTAJA MARIA HEKKALA:

”Yhdessä tekeminen ja yhteishenki ovat ehdottomasti ykkösvahvuuksiamme.”

LUE LISÄÄ s. 4

4 Erilainen työnantaja

Lidl panostaa koulutukseen

16 Miten intuitio voi auttaa

sinun työssäsi?

8 IceHearts kasvun tukena

Icehearts-joukkueessa kaikki pelaa

18 Tuleva lähihoitaja tähtää jatko-opintoihin

10 Ohjaamo-toiminta jatkuu vahvana Keski-Uudellamaalla

19 Keuda verkkopedagogiikan maailmankartalle

12 Fazer ja Keuda tekivät

kokin ammatista unelman

Fazer kehitti suositun KokkiTrainee ohjelman Keudan kanssa

20 Lassi Puonti,

mies Risteyksessä

Sipoon Toimintakeskus

Risteyksessä on matala kynnys

14 Uuteen ammatilliseen koulutukseen,

yhdessä työelämän kanssa

Amisreformi käytäntöön

22 Ajankohtaista Keudassa

TOIMINTAKESKUS RISTEYKSEN LASSI PUONTI:

”Tärkeintä on oman motivaation löytäminen ja työelämätaitojen parantaminen.”

LUE LISÄÄ s. 20

TAITEEN TOHTORI ASTA RAAMI:

”Intuition käyttäminen parantaa tutkitusti päätösten laatua.”

LUE LISÄÄ s. 16

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

3

• teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuvat HEIKKI RÄISÄNEN

Lidl tunnetaan kaupan alalla omanlaisestaan markkinoinnista ja herättävistä tempauksista.

Sama henki näkyy myös talon sisällä – uramahdollisuuksia riittää ja yhteishenki on korkealla.

ERILAINEN TYÖNANTAJA

L

IDL ON KOHENTANUT viime vuosina huimasti etenkin työnantajakuvaansa. Ensimmäisinä vuosinaan Suomessa Lidl ei juurikaan viestinyt itsestään ulospäin ja yritys näyttäytyi monien mielestä salaperäisenä. Vielä vuonna 2013 Lidl oli T-median Maine & Luottamus -tutkimuksessa huonomaisimpien yritysten listalla, mutta jo kolme vuotta myöhemmin Lidl löytyi saman tutkimuksen kärkikymmeniköstä. Viimeisten viiden vuoden aikana Lidl onkin tuonut aktiivisesti esille yhtiötä ja henkilöstöään.

Lidl on tutkitusti myös nuorten huulilla, sillä se vei viime vuonna kärkipaikan YouGov BrandIndexissä, jossa tutkittiin, mistä brändeistä 18–34-vuotiaat suomalaiset puhuvat.

Hyvän maineen vahvistavat Lidlin omat työtyytyväisyyskyselytkin. Viimeisimmässä kyselyssä lähes 90 prosenttia työntekijöistä koki työpaikkansa ilmapiirin ystävälliseksi. Se on Lidlin henkilöstöjohtaja Maria Hekkalan mukaan tulosta muun muassa vahvasta ja hyvästä yhteishengestä.

4

– Yhdessä tekeminen ja yhteishenki ovat ehdottomasti ykkösvahvuuksiamme. Meillä viihdytään hyvin, Hekkala toteaa.

OSAAJIA TALON SISÄLTÄ Yksi Lidlin hyvän yhteishengen ja maineen salaisuuksista on yhtiön tarjoamat mahdollisuudet urakehitykseen ja työnkiertoon. Periaatteena on, että avoimet tehtävät pyritään aina ensin täyttämään talon sisältä. Siksi on mahdollista, että pääkonttorin asiantuntijatiimiä vetänyt henkilö johtaakin nyt operatiivista toimintaa kentällä.

– Lopputuloksena meillä on talossa ihmisiä, jotka ovat motivoituneita ja tuntevat toimintatapamme laajasti. Olen kokenut tämän mahdollisuuden kehittyä myös oman työurani aikana, sillä aloitin Lidlissä myynnin esimiehenä vuonna 2003. Sen jälkeen olen työskennellyt mm. logistiikkakeskuksemme hallintoyksikön vetäjänä, controllerina ja nyt henkilöstöjohtajana, Hekkala kertoo.

– Toki rekrytoimme ja tarvitsemme osaajia myös talon ulkopuolelta, mutta periaatteemme on ainutlaatuinen juttu, hän lisää.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

– Olen ollut lidliläinen jo 15 vuotta. Joka päivä on mahtava tulla töihin, ja olen oppinut todella paljon. Samaa fiilistä ja samoja mahdollisuuksia haluamme tarjota uusillekin lidliläisille, sanoo henkilöstöjohtaja Maria Hekkala.

”

Haluamme ruokkia työntekijöidemme kunnianhimoa ja kasvattaa heidän osaamistaan.”

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

5

Uramahdollisuuksia on tarjolla myös Suomen ulkopuolella: Lidlissä on vuodesta 2011 lähtien ollut käynnissä International Trainee -ohjelma, johon on tähän mennessä osallistunut nelisenkymmentä henkilöä. Heistä on kaksivuotisen trainee-ohjelman jälkeen noussut yritykseen moni-osaavia asiantuntijoita ja esimiehiä.

TYÖN OHELLA AMMATTILAISEKSI Urakehityksen lisäksi työntekijöitä motivoivat monipuoliset koulutusohjelmat.

Lidl mahdollistaa henkilöstölleen osal-

6

listumisen oppisopimuskoulutuksiin peruskoulutuksista erikoisammattitutkintoihin, joten työn ohessa voi valmistua kaupan alan ammattilaiseksi.

– Työntekijöillemme koulutukset ovat muutaman kymmenen euron tutkintomaksua lukuunottamatta ilmaisia ja maksamme palkkaa myös lähiopetuspäivistä. Keskimäärin 84 prosenttia oppisopimustoteutuksiin osallistuneista on yhä palveluksessamme.

Oleellisessa osassa Lidlin toimintaa on esimieskoulutus, sillä monet nuoret työntekijät nousevat yhtiössä esimiestehtäviin. Lidlissä on käytössä esimies-

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

koulutukseen moduulit, jotka toistetaan tietyin väliajoin.

– Esimiestyön kehittäminen on meillä jatkuvaa. Tärkeä osa esimiestyötä on hyvän esimerkin näyttäminen – ja esimerkin oppiminen kokeneemmilta kollegoilta. Järjestämme muun muassa esimiesaamiaisia, joissa kollegat pääsevät sparraamaan ajatuksiaan ja ratkaisemaan työn haasteita yhdessä.

Lidl huolehtii houkuttelevuudestaan myös palkkauksen avulla. Talon omaa Lidl-lisää tulee työehtosopimuksen mukaisen palkan päälle 1,5–10 prosenttia – työtehtävästä ja kokemusvuosista riip-

puen.

– Haluamme ruokkia työntekijöidemme kunnianhimoa ja kasvattaa heidän osaamistaan. Se palvelee sekä meitä että työntekijää.

NUORET HALUTAAN PITÄÄ TALOSSA Kaupan alalla työskentelee monia nuoria opiskelujen ohessa. Uusien työntekijöiden rekrytointi on aikaavievää ja kallista – siksi hyvien työntekijöiden pitäminen talossa on oleellista.

– Tutkimusten mukaan työn merki-

tyksellisyys on tärkeää nuorille. Jokaisen lidliläisen missio on tehdä asiakas onnelliseksi. Käymme perehdytyk­ sessä huolellisesti läpi, mitä tavoitteen saavuttaminen vaatii kenenkin teh­tävässä. Kun työllä on merkitys ja tavoite, siihen myös sitoutuu paremmin.

Valttina voi pitää myös sitä, että Lidlissä työnkuvat ovat laajoja – esimerkiksi myymälässä jokainen työntekijä tekee kaikkea.

– Meillä jokaisella on mahdollisuus oppia lisää ja kehittyä yhä paremmaksi, sanoo Hekkala.

”

Keskimäärin 84

prosenttia oppisopimustoteutuksiin osallistuneista on yhä palveluksessamme.”

Voisiko tämän tehdä toisin?

L

IDL ON kannustanut jo useam man vuoden työntekijöitään vinkkaamaan kehitysehdotuksista, joihin he törmäävät työssään.

Parhaat ideat syntyvät usein sattumalta ja Lidlissä haluttiin panostaa siihen, etteivät hyvät ideat jää vain kahvihuoneen seinien sisään, vaan niistä on iloa kaikille.

Matalan kynnyksen aloitetoiminta on tuottanut muutamassa vuodessa runsaasti ideoita, jotka ovat päässeet jo toteutusvaiheeseen tai ne ovat jatkokehityksessä.

Yksi tulevaisuudessa myös asi-

akkaille mahdollisesti näkyvä aloite liittyi myymälän kylmäaltaissa oleviin ruokatuotteisiin. Ehdotus oli, että tuotteiden oheen lisättäisiin kyltti, jossa olisi tuotetietojen lisäksi resepti-idea, miten tuotetta voisi kokeilla ruuanlaitossa.

Aloite on tehty myös yhteisistä polkupyöristä, joilla henkilökunta pääsisi nopeasti liikkumaan etenkin Helsingin tiheän myymäläverkoston sisällä Lidl-myymälästä toiseen. Lisäksi useampi hyvä huomio ja hankintaehdotus on tehty työergonomiaan liittyen.

LIDL JA KEUDA KOULUTUSYHTEISTYÖHÖN

IHMISET VOITTIVAT ROBOTIT

L

IDL AVAA Järvenpäähän loppuvuodesta uuden logistiikkakeskuksen, joka työllistää noin 300 henkilöä. Yhtiö luottaa siellä ihmisvoimaan automaation sijaan, sillä se haluaa säilyttää logistiikassa joustavuuden.

– Uskomme, että kuluttajakysyntä voi muuttua nopeastikin ja haluamme varmistaa nopean reagointikykymme.

Kun panostamme ihmisiin robottien sijaan, se antaa meille mahdollisuuden muuttaa strategista toimintatapaamme ketterästi sen sijaan, että olisimme sidottuja kalliiseen automatiikkaan, jonka räätälöinti on kallista ja vaikeaa, sanoo henkilöstöjohtaja Maria Hekkala.

KOULUTUSYHTEISTYÖ ALKAA KESKUKSEN VALMISTUESSA Rekrytoinnit uuteen logistiikkakeskukseen ovat parhaillaan käynnissä. Työntekijöiden koulutustarpeita ajatellen Lidl etsi alueellista kouluttajaa, ja solmi Keudan kanssa kumppanuussopimuksen viime vuonna. Lidlin vakuuttivat Keudan modernit toimintatavat, palvelutarjonnan laatu ja innostunut ote.

– Keudalaiset halusivat kehittää juuri meidän porukkaamme. Heidän ammattitaitonsa tuli ilmi kaikessa tekemisessä. Vaikutuksen tekivät myös Keudan koulutustilat, jotka oli suunniteltu täysin logistiikan alan koulutuksia varten. Niitä voimme hyödyntää esimerkiksi täsmäkoulutuksissa, ideoi Hekkala.

– Koulutusten painotukset riippuvat työntekijöiden taustoista ja Lidlin tarpeista. Ensisijaisesti he tulevat suorittamaan ainakin palvelulogistiikan ammattitutkintoa tai sen osia, kertoo asiakkuuspäällikkö Ari Ikävalko Keudasta.

Lidlillä on jo 170 myymälää Suomessa ja se työllistää reilut 5 200 ihmistä.

Järvenpäähän valmistuu ketjun kolmas Suomessa sijaitseva jakelukeskus.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

7

Icehearts on varhaisen puuttumisen toimintamalli lapsen hyväksi sekä sosiaalityön, koulun ja vapaa-ajan tueksi. Icehearts on innovatiivinen toimintamalli, jonka työväline on joukkueurheilu. Jokainen joukkue on 12 vuotta kestävä yhteinen matka – lapsuudesta aikuisuuden kynnykselle.

ICEHEARTS

KASVUN TUKENA • teksti MAARIT TIALA • kuvat MIIKA NIEMELÄ ja MAARIT TIALA

8

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

VILLE TURKALLA oli jo lapsena vahva oikeudenmukaisuuden taju. Se vahvistui jääkiekkopelissä tapahtuneessa tilanteessa, jossa Ville sai peliaikaa omasta virheestään huolimatta, mutta toinen pelaaja joutui istumaan sen seurauksena vaihtopenkillä. Pelin jälkeen Ville ajatteli, että joskus hänellä on sellainen joukkue, missä ketään ei kohdella kaltoin.

V

UONNA 1995 ajatus joukkueesta, jossa kaikki saavat peliaikaa, alkoi hahmottua.

Ville suunnitteli toimintatavan ja säännöt.

Niiden kanssa hän lähti tapaamaan isäänsä, joka oli ollut monissa asioissa Villen tuki ratkaisuja pohdittaessa. Miehet olivat tyytyväisiä lopputulokseen. Näin syntyi Icehearts.

Icehearts-toiminta perustuu välittämiseen ja luottamukseen. Siinä autetaan tuen tarpeessa olevia lapsia eskari-ikäisestä täysi-ikäiseksi saakka.

– Tärkeintä on luottamuksen saaminen ja sen pitäminen kaikkina niinä vuosina, kun nuori on toiminnassa mukana, vaikka elämässä tapahtuisi mitä. Niin kuin siinä tapahtuukin, kuittaa Ville Turkka.

Iceheartsin toiminta-ajatus on tukea nuorta hänen omassa kodissaan ja ympäristössään. Toiminta kohdistuu joukkuepelin kautta nuoreen ja tarvittaessa tukiryhmää voidaan kasvattaa kodin ja koulun lisäksi sosiaalitoimen ja muiden hoitavien tahojen edustajilla.

– Haluan välittää viestin, että aina on olemassa mahdollisuus, johon pääsee monia reittejä. Eri reittien etsimiseen nuori tarvitsee välillä tukea, jota varten me olemme olemassa.

KEUDA JA ICEHEARTS YHTEISELLÄ ASIALLA

E

RJA JOHANSSON ON ollut sosiaalialan lehtori ja rehtori Keudassa ja Ville Turkka Keudan opiskelija sosiaalikasvattajan linjalla (nykyisin sosionomi, AMK).

– Sinä olit ihminen opiskelijaympäristössä, joka halusi oikeasti olla läsnä ja jutella nuorten kanssa. Teit työtäsi pitäen ovet avoinna, sinulle ei tarvinnut varata keskusteluaikaa, muistelee Ville 90-luvun alun opiskeluaikojaan, jolloin tutustui Erjaan.

– Sinä jäit puolestasi opiskelijoista hyvin mieleen kyseenalaistamalla asioita ja laittamalla hommat käyntiin konkreettisesti sekä heittämällä usein lätkäkassin luokan nurkkaan, muistelee puolestaan Erja yli 20 vuoden takaisia aikoja.

Sama linja jatkuu Icehearts-toiminnassa, joka ei jää pelkäksi tsemppaukseksi jääkiekkopelissä, vaan ulottuu muihinkin elämän osa-alueisiin. Erja on seurannut Villen toimia näihin päiviin asti.

Entinen opettaja ja opiskelija kohtaavat aika ajoin eri tapahtumissa ja keskustelu pyörii tavalla tai toisella sosiaalityön tuomissa haasteissa.

Erja pohtii, että sosiaalityöntekijällä on ammatillinen ote työhönsä ja sen lisäksi tietyt lait säätelevät työtapaa, joten luonnollinen tapa varhaiseen puuttumiseen on vaikeaa. Villen toiminta pystyy rikkomaan rajoja, sillä toimintatapaan kuuluu yhdessä tekeminen nuoren kanssa. Ville kertoo Iceheartsin kokkiringistä, jossa sosiaalityöntekijä näki monta asiakasta yhdellä kertaa ruuanlaiton yhteydessä, ja samalla kokkaajat saavat vertaistukea toisistaan.

Erja ja Ville ovat yhtä mieltä siitä, ettei kaikista pojista tule kympin opiskelijoita tai teemuselänteitä, mutta kaikkien pitää saada tuntea hyväksymisen ja tykkäämisen tunne.

Keuda ja Icehearts ovat tehneet pitkään yhteistyötä etenkin oppisopimuskoulutuksessa. Ammatillinen koulutus on loistava paikka kohdata nuori. Kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa opiskelu on yhdessä tekemistä, vaikka jokaiselle suunnitellaan oma opintopolku. Amisreformi tuo lisää aikuisia nuoren työpaikalla oppimisen ohjaukseen, kun oppilaitoksen henkilökunnan lisäksi ohjauksessa ovat mukana yrityselämän ammattilaiset.

• Lue lisää www.icehearts.fi

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

9

O IKE A A MMAT TI • teksti ja kuvat MAARIT TIALA

OHJAAMO-TOIMINTA JATKUU VAHVANA KESKI-UUDELLAMAALLA Keudan koordinoima Ohjaamo Keski-Uusimaa hanke päättyi helmikuun lopussa.

Vuonna 2015 startannut hanke oli todella tuloksellinen, sillä Ohjaamo-toiminta on saatu vakinaistettua mukana olleissa kahdeksassa kunnassa: Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa, Sipoossa ja Tuusulassa.

O

HJAAMO-toimintamalli on valtakunnallinen, Suomessa on kaikkiaan 50 Ohjaamoa.

Ohjaamon tavoitteena on tehdä nuorten palveluista saavutettavampia ja nopeuttaa palvelupolkua eli tuoda eri sektorien neuvonta ja palvelut

10

yhden katon alle.

– Toimintamallin onnistumiseksi verkostojen ja nuorille suunnattujen palvelujen on toimittava hyvin yhteen. Asiakkaan lähtötilanne ja toiveiden kuuleminen on tärkeää, jotta palvelut kohdentuvat oikein ja oikea-aikaisesti, projektipäällikkö Henna Hyytiä painottaa.

Ohjaamojen tehtävänä on auttaa

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

nuoret mielekkäälle työ- ja elämänuralle. Siksi mm. TE-palvelut päivystävät Ohjaamoissa ja niissä järjestetään erityyppisiä rekrytointitapahtumia. Ohjaamoissa päivystää myös oppilaitosten edustajia, terveysalan ammattilaisia sekä Kelan, sosiaalityön ja eri järjestöjen edustajia. Näin asiakas pääsee keskustelemaan esimerkiksi koulutukseen ha-

Ohjaamo On Ice oli hieno päätös hankkeelle ja jatkoyhteistyön alku.

Räppäri Signmark (oik.) viittoi räpin ja tarinan avulla unelmaansa uskomisesta, peräänantamattomuudestaan ja sitkeästä taistelusta unelmia tavo­­itellessaan.

Kuvassa äänessä toinen räppäri Chike.

keutumisesta, toimeentulo- ja asuntokysymyksistä ja arjen asioiden eteenpäin viemisestä.

Tilastoinnin mukaan tärkein syy tulla Ohjaamoon 2016 oli koulutukseen liittyvä. Vuonna 2017 koulutukseen liittyvät syyt olivat toiseksi yleisimmät.

Valtakunnallisesti Ohjaamoilla on yhtenäinen ilme ja toimintaa varten on kehitetty minimikriteerit. Vuoden 2018 alusta Ohjaamo-toiminnan vakiinnuttamiseen on valtion budjetissa varattu 20 miljoonaa euroa vuoteen 2021 asti.

OHJAAMO JÄÄLLÄ Ohjaamo Keski-Uusimaa -hanke järjesti päräyttävän päättäjäistapahtuman tammikuussa 2018. Tapahtuman nimi oli Ohjaamo On Ice ja siinä kuntien edustajat pääsivät tekemään alueen nuorille lupauksia toiminnan toteuttamisesta jatkossa.

Jäällä ja nyrkkeilykehässä järjestetyn tilaisuuden juontaja, Duudsonien Jarno ”Jarppi” Leppälä kiteytti kuntien lupausten jälkeen: ”Ohjaamo on nuorelle paikka mihin mennä, kun ei tiedä mihin mennä.”

TÄSSÄ KUNTIEN LUPAUKSIA:

• Hyvinkää lupaa, että Ohjaamossa oleville nuorille taataan harrastus.

• Järvenpää lupaa 400 € työllisyyssetelin kaikille peruskoulusta pääseville.

• Kerava lupaa kesätyösetelin 400 € 16–29-vuotiaille. Kaupunki tarjoaa sadalle ensimmäiselle kesätyöpaikan.

• Mäntsälän kunta lupaa kohentaa Ohjaamon tilaa ja järjestää kesätyö paikkoja.

• Nurmijärvi lupaa, että ohjaamobus sin avulla Ohjaamo on siellä, missä nuoretkin sekä haluaa turvata toi minnan jatkuvuuden palkkaamalla

vakituisen työntekijän.

• Pornaisten kunta lupaa työllistää kesä työntekijöitä sekä tukea yrit täjien kesätyöllistämistä. Kunta lupaa rahoittaa ja palkita parhaita hankkeita.

• Sipoo lupaa Ohjaamo-kahvilan elo kuuhun 2018 mennessä. Suunnitte luun otetaan nuoret mukaan.

• Tuusulassa on pormestariohjelma, jossa sitoudutaan siihen, ettei yksikään nuori jää heitteille, vaan kunta takaa toiminnallaan nuorelle edellytyksen oman polun luomiseen.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

11

YR IT YS Kokkitraineena on kivaa, tuumaa Toumadre Boukili.

FAZER JA KEUDA TEKIVÄT KOKIN AMMATISTA UNELMAN • teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat MAARIT TIALA ja HELI VASTAMÄKI

12

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Kokkikoulutus on alkamassa ja hakijoissa on mistä valita.

Ei ihan tyypillinen tilanne tämän päivän ammatillisessa koulutuksessa, jossa kokin ammatin suosio on sukeltanut, mutta todellisuutta Fazerin ja Keudan hakiessa opiskelijoita KokkiTrainee-oppisopimuskoulutukseen.

K

OKKITRAINEE-ohjelma starttasi tammikuussa ja alku on sujunut loistavasti. Ohjelman opiskelijat tekevät suurimman osan opinnoistaan työpaikoilla Fazerin ravintoloissa.

Fazerin vahva brändi ja työnantajakuva edesauttavat hyvien työntekijöiden rekrytoimista. Hyvää työnantajakuvaa pidetäänkin yllä aktiivisesti, KokkiTrainee on yksi sitä tukeva toimenpide.

– Opiskelijat ovat olleen todella innoissaan ja sitoutuneita, Keudan kouluttaja Eija Lehtinen kertoo.

Fazerin ja Keudan yhdessä kehittämä konsepti vaikuttaa niin hyvältä, että siitä halutaan tehdä toistuva ja koko ajan kehittyvä.

– KokkiTrainee-ohjelmaa on hienoa päästä kehittämään yhdessä, Fazerin HRD-asiantuntija Jenni Töyli sanoo.

PALVELUA, PALVELUA… Keuda ja Fazer ovat alkuvuodesta solmineet kumppanuussopimuksen, joten yhteistyön laajentaminen on suunnitelmissa. Ravintolapuolen lisäksi yhteistä tekemistä aiotaan lisätä Fazerin makeistehtaalla ja leipomopuolella.

– Olemme tehneet jo vuosia yhteistyötä työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa. Keuda on osoittautunut hyväksi kumppaniksi, jonka kanssa kehittää ja hoitaa asioita samassa linjassa, kiittää Mari Nieminen Fazerin rekrytointipalveluista.

– Keudan palvelu on todella ollut hyvää

asiantuntevaa ja laadukasta, Töyli säestää.

Yhteisenä nimittäjänä kumppanuustoiminnassa Keudan ja Fazerin kesken onkin nimenomaan palvelu – palveluala ja sen erityisvaatimukset.

– Yhteistyön keskiössä on asiakkaiden odotusten ja tarpeiden kuuntelu. Keskitymme juuri siihen, mitä asiakas pitää tärkeänä hakien uusia tapoja oppimiseen, Keudan asiakkuuspäällikkö Irja Ylönen painottaa.

– Ravintola-alalla korostuu henkilökohtainen kanssakäyminen eikä sitä voi automatisoida. Inhimillinen tekijä on aina läsnä ja mukana, Fazerin HRD-päällikkö Päivi Murtopuro summaa.

Kumppanuus on yhteistä suunnittelua ja tekemistä.

Iskuryhmä koolla: Jenni Töyli, Eija Lehtinen, Mari Nieminen, Jaana Silvast ja Irja Ylönen.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

13

KEUD ALAIN E N

Uutta ammatillista koulutusta rakennetaan entistä tiiviimpään työelämäyhteyteen.

Keuda on tärkeässä roolissa, kun työpaikalla oppimisen suunnitelmia hiotaan ja viedään käytäntöön valtakunnallisesti. Keudan Rita Simola, Susanne Forsberg ja Päivi Kalliokoski kertovat, missä tällä hetkellä ollaan ja mihin olemme suuntaamassa yhdessä.

Uuteen ammatilliseen koulutukseen, YHDESSÄ TYÖELÄMÄN KANSSA • teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat RIINA STÉN ja HELI VASTAMÄKI

14

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Mitkä ammatillisen koulutuksen asiat työelämää tällä hetkellä eniten mietityttävät?

RITA: Ihan käytännön asioita on pohdittu alkuvuodesta paljon, esimerkiksi sitä, millaisia sopimuksia tarvitaan. Nythän teemme uuden lain mukaisesti opiskelijakohtaisia oppi- ja koulutussopimuksia eikä entisenlaisia puitesopimuksia enää tarvita. Keudan tekemät kumppanuussopimukset ovat sitten ihan oma juttunsa. Kumppanuussopimuksella voidaan sopia yrityksen ja Keudan monimuotoisesta yhteistyötä.

PÄIVI: Työpaikalla järjestettävän koulutuksen käytännön asiat etsivät uusia uriaan. Nyt on tärkeää saada työelämän kuunteleminen järjestelmälliseksi ja kaikkien ammatillisen koulutuksen toimijoiden asiaksi.

SUSANNE: Myös opiskelijan ohjaamiseen liittyvät kysymykset ovat puhututtaneet.

On mietitty, miten ohjaus käytännössä työpaikoilla järjestetään ja mitä tukea siihen on saatavilla. Työpaikkaohjaajat ovat entistä keskeisemmässä roolissa ja heidän täytyy saada entistä enemmän tukea tärkeään työhönsä.

RITA: Lisäksi työelämän edustajien kanssa on puhuttu paljon arvioinnista ja näytöistä uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa. Tutkinnot ovat uudistuneet

ja niiden vastaavuutta työelämän tarpeisiin on vielä jumpattava puolin ja toisin. Tutkinnot ovat nyt entistä laajempia, mikä lisää joustavuutta. Ammattitaitovaatimuksia on jo avattu selkeämmiksi ja niihin on tuotu lisää työelämän näkökulmaa. Koulutuksen järjestäjällä on edelleen vastuu opiskelijan osaamisen etenemisen seurannasta ja arvioinnista, vaikka osaamista hankitaan enemmän työpaikoilla. Opettajat tulevat olemaan tiiviimmin yhteistyössä työelämän kanssa.

Millaista kehittämistä ja kehittymistä näemme lähitulevaisuudessa?

PÄIVI: Työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta täytyy hyötyä kaikkien osapuolien: opiskelijan, työpaikan ja koulutuksenjärjestäjän. Lähdemme kehittämään prosesseja sujuviksi palvelumuotoilun avulla, yhdessä.

RITA: Käytänteitä pohditaan Keudan sisällä, koulutuksenjärjestäjien kesken ja yhdessä työelämän kanssa. Uusi ammatillinen koulutus on jo lähentänyt meitä kaikkia. Me reformilähettiläät olemme ammatillisten oppilaitosten ja työelämän käytettävissä. Tarjoamme maksutta tukea ja sparrausta muun muassa ohjauksen ja neuvonnan sekä tietoiskujen muodossa.

Reformilähettiläs Rita Simola.

RITA SIMOLA Työskentelee palvelupäällikkönä Keudassa. Yksi ammatillisen koulutuksen 20 reformilähettiläästä.

Lisätietoa reformilähettiläistä: luovi.fi/reformilahettilaat SUSANNE FORSBERG Toinen Keudan koordinoiman Parasta palvelua -kehittämisohjelman projektipäälliköistä. Toimi aikaisemmin OpsoDiili-koordinaatiohankkeen projektipäällikkönä.

PÄIVI KALLIOKOSKI Toinen Keudan koordinoiman Parasta palvelua -kehittämisohjelman projektipäälliköistä. Toimi aikaisemmin Ohjaan.fi-hankkeen projektipäällikkönä.

PARASTA PALVELUA -KEHITTÄMISOHJELMA

Parasta palvelua -kehittämisohjelman projektipäälliköt Susanne Forsberg ja Päivi Kalliokoski.

on hankekokonaisuus, joka toimii yhteistyöstä Parasta Osaamista -, Parasta DigiTukea - ja Parasta DigiOhjausta -hankkeiden kanssa.

OKM on myöntänyt kehittämisohjelmalle 4,65 miljoonaa euroa ajalle 1.11.2017 – 31.12.2019.

Keudan koordinointihankkeelle on myönnetty 1 miljoonaa euroa.

Keudan koordinointihankkeen projektikoordinaattorina toimii Salla Kivelä.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

15

IL MIÖ

Miksi päätit lukea juuri tämän jutun? Teitkö päätöksen nopean intuition vai hitaan päättelyn avulla?

Intuition avulla tehdyt päätökset tapahtuvat nopeasti.

Mutta tutkimuksen mukaan juuri niihin päätöksiin ollaan tavallisesti erittäin tyytyväisiä.

• teksti TERHI PAAVOLA • kuva PEKKA KARHUNEN

16

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

MITEN INTUITIO AUTTAA TYÖSSÄ?

T

AITEEN TOHTORI Asta Raami on asiantuntija, joka on perehtynyt intuition hyödyntämiseen.

– Arkisessa käytössä sana intuitio on katastrofikäsite. Sitä käytetään usein väärin. Intuitio ei ole satunnainen mielijohde ja se pitää osata erottaa peloista, mielikuvituksesta ja toiveista, hän tähdentää.

– Intuitio on vuosien ja vuosikymmenten aikana alitajuiseen kiteytynyttä osaamista. Se pohjautuu kognitiiviseen tietoon ja vaistoihin sekä biologiaan, Raami kertoo.

Vaistonvaraista intuitiota on esimerkiksi se, miten äiti osaa luontevasti hoitaa lastaan. Hän ”tietää”, miten se tehdään. Arkielämässä intuitiota voi käyttää vaikkapa pullanleivonnassa. Sen vaan tuntee sormissaan, milloin taikina on juuri sopivaa.

Monessa työssä intuitiota käytetään päätöksenteossa, sillä se on nopea työkalu.

– Päättely on hidas ja kapasiteetiltaan pieni. Sen nopeudeksi on laskettu vain 50 bittiä sekunnissa. Sen sijaan intuitio perkaa jättimäistä tietovirtaa. Sen nopeus on 11 miljoonaa bittiä sekunnissa. Niinpä intuitio on ylivertainen niissä työtilanteissa, joissa on paljon muuttujia ja joissa pitää haarukoida tietoa.

Raami kertoo esimerkin elokuvaleikkaajista, jotka olivat yliopistolla hänen koulutuksessaan. He miettivät yhdessä, miten he osaavat valita valtavasta filmimassasta juuri ne oikeat kohdat, jotka otetaan elokuvaan mukaan.

– Ammattilaiset kertoivat, että tunne materiaalia läpikäydessä on vähän kuin istuisi bussissa. Maisema virtaa ohi ja yhtäkkiä se ikään kuin pysähtyy yhteen paikkaan. Se kohta jää mieleen, pysähtyy yhteen kuvaan. Joku kuvasi tunnetta, että se on ikään kuin joku otos, joka nousee, esiin ja juuri siinä kohdassa alkaa itkettää. Noista tunnusmerkeistä he tiesivät, että juuri se oli kohta, joka leikataan mukaan elokuvaan.

INTUITIOTA VOI KEHITTÄÄ Vaikka intuitio voi kuulostaa hallitsemattomalta ja ”villiltä”, se ei Raamin mukaan ole sellainen.

– Intuitio on kehitettävä ominaisuus. Se on erottamaton osa ajattelua ja sille voidaan antaa enemmän kaistaa. Sitä kannattaa kuunnella ja suoda sille mahdollisuus.

Päätöksen tekoa voivat auttaa erilaiset mielentilat ja ympäristöt. Joidenkin mielestä esimerkiksi kävely tai hikiliikunta saavat aikaan sen, että ”se oikea päätös” tulee intuition avulla mieleen.

Joku huomaa, että paras paikka saada ”ahaa-elämys” on suihkussa, autossa tai

”

Se on juuri se

tunne, kun huomaa, että asiat loksahtavat kohdalleen. Se on ammatillisen tietämyksen kirkkainta ydintä.

bussissa. Nykyään työelämässäkin suosittu mindfullnes voi olla avain oivaltamiseen. Kun katse kääntyy sisäänpäin ja oman mielensä saa hiljennettyä, syntyy myös oivallus pohdinnassa olevaan asiaan.

Intuitiota kannattaa käyttää, sillä tutkimusten mukaan ihmiset ovat tyytyväisempiä niihin päätöksiin, joissa intuitiota on käytetty.

– Intuition käyttäminen parantaa tutkitusti päätösten laatua. Kun päätös on tehty intuitiota käyttäen, jossittelu vähenee, Raami kertoo Raamin mukaan jokaisessa työssä löytyy signaaleja ja kohtia, jotka viitoittavat kohti oikeaa päätöksenteon suuntaa.

– Se on juuri se tunne, kun huomaa, että asiat loksahtavat kohdalleen. Se on ammatillisen tietämyksen kirkkainta ydintä.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

17

OSAAJ A • teksti ja kuva MAARIT TIALA

TULEVA LÄHIHOITAJA TÄHTÄÄ JATKO-OPINTOIHIN JULIA ATTENBERG opiskelee lähihoitajaksi ja on innostunut ammattitaitokilpailuista.

Viime vuonna tuli hopeaa Taitajasta ja tänä vuonna Julia on taas mukana finaalissa.

1

Miksi halusit opiskella lähihoitajaksi?

– Olen aina ollut kiinnostanut anatomiasta ja lähihoitajan koulutuksessa se on yksi osa-alue. Mietin, että haluan heti valmistua ammattiin ja sekin onnistuu käytyäni lähihoitajan koulutuksen. Ajatuksenani on jatkaa opiskelua myöhemmin oikeuslääkäriksi, sillä pidän tutkimisesta ja viihdyn itsenäisessä työssä.

Opiskeluun kuuluu paljon työpaikalla

oppimista. Mikä on ollut merkittävin asia, minkä olet työpaikoilla oppinut?

– Vuorovaikutus. Pidän itseäni ujona ja työssä olen joutunut ottamaan kontaktia niin potilaisiin kuin työkavereihinkin. Tällä alalla on vuorovaikutusta koko ajan ja se on vaikuttanut itseluottamuksen lisääntymiseen.

Olet menestynyt Taitaja-kilpailussa.

Millainen merkitys kilpailuun osallistumisella on ollut ammattitaitosi asvattamisessa?

– Mietin usein työskennellessäni, miten jokin pitäisi tehdä ja mitä sen tekemiseen Taitajakisoissa vaaditaan. Katselen usein, miten asioita tehdään ja mietin erilaisia vaihtoehtoja, sillä niitä on monia.

Mitä ammattiisi liittyvää taitoa halua

erityisesti kehittää vielä paremmaksi?

– Haluan hallita aseptisen työjärjestyksen.

Tiedän työskentelytavan, mutta haasteen siihen tuo työpaikkojen toisistaan poikkeavat tavat. Myös ergonomia on hyvin tärkeää ja siihen pitäisi keskittyä enemmän.

Mitä odotat työelämään

siirtymiseltä eniten?

– Odotan, että minua ei kohdella opiskelijana, vaan saan vastuulleni erilaisia työtehtäviä, ja että hyväksyttäisiin erilaisia työskentelytapoja. Odotan, että minut otetaan työporukkaan mukaan yhtenä tasavertaisena työntekijänä.

2 3 4 5

18

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

MA AILM A

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuva KUVA KARI HONKOSEN matka-albumista

KEUDA VERKKOPEDAGOGIIKAN MAAILMANKARTALLE Microsoft panostaa vahvasti tuotteidensa pedagogiseen käyttöön.

Vuosittain maailman parhaat ja innovatiivisimmat pedagogiset käyttäjät saavat kutsun E2 Education Exchange -tapahtumaan. Tällä kertaa mukana oli myös Keuda, edustajanaan verkkopedagogiikan asiantuntija KARI HONKONEN.

U

NOHTUMATON nelipäiväinen tapahtuma pidettiin Singaporessa, jonne Karin lisäksi lensi vain yksi toinen suomalainen: Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Pekka Ouli. Kaikkiaan osallistujia oli nelisensataa.

– Tapahtumaan kuului kokemusten vaihtoon keskittyvä messutapahtuma, jossa jokaisella osallistujalla oli ständi omien verkkopedagogisten ratkaisujen esittelyyn, Kari kertoo.

Keudasta esillä olivat erityisesti lisätyn todellisuuden ratkaisut, kuten jo aiemmin paljon huomiota saanut lisätyn todellisuuden puutarha sekä uudemmat auto- ja sisustusaloille tehdyt sovellukset. Keudan verkkopedagogiset ratkaisut tulivat siis tutuiksi kymmenille, jos eivät sadoille alan eksperteille ympäri maailmaa. Myös Microsoft EDUn Vice President Anthony Salcito kävi tutustumassa Karin isännöimään Keuda-ständiin.

Esittelyiden ja luentojen lisäksi tapahtuman tärkeä osa oli ”kilpailu”, jossa osallistujat jaettiin 53 eri maiden edustajista koostuvaan joukkueeseen. Heille

annettiin eri aihealueita, joista koostaa yhdessä oppitunti innovatiivisin pedagogisin menetelmin. Keudan oma ”propellihattu” Kari oli tietenkin menestyksekkäässä joukkueessa, joka ylsi kilpailussa oman kategoriansa toiseksi.

UUTTA DIGIKALAA VERKKOON Keudan monet opettajan ovat todella innokkaita verkkopedagogiikan kehittäjiä. Useat ovat Karin tavoin suorittaneet Microsoftin MIE Educator Expert -ohjelman. Keudalla on oma, kansallisestikin palkittu Luotain-toimintamalli, jossa

opettajat tukevat toisiaan verkkopedagogiikan kehittämisessä.

Keudan opetuksessa kehitetään jatkuvasti lukuisia uusia verkkopedagogisia ratkaisuja. Singaporessakin esillä olleiden AR-ratkaisujen eli lisätyn todellisuuden saralla seuraava aluevaltaus saattaa olla taide.

– Saamme ehkä kuvallisen ilmaisun opiskelijoiden näyttelyyn Kaapelitehtaalle mukaan lisättyä todellisuutta.

Opiskelijat pääsisivät siinä sivussa oppimaan 3D-mallintamisen, Kari hehkuttaa innostuneeseen tyyliinsä.

Keudan Kari Honkonen (vas.) edusti Suomea maailmanlaajuisessa Microsoftin verkkopedagogitapahtumassa.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

19

AS IANT UN T IJ A

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

Työttömyys ja syrjäytyminen tuovat kunnalle monenlaisia maksuja. Mitä jos Sipoon kunta laittaisikin suuremman osan tästä rahasta toimintaan, jolla autettaisiin näitä ihmisiä voimaan hyvin ja löytämään oman tiensä?

LASSI PUONTI, MIES RISTEYKSESSÄ

E

RITYISOPETUKSESSA JA tukihenkilötoiminnassa aikaisemmin työtä tehnyt Lassi Puonti oli tutustunut hollantilaiseen tapaan toteuttaa kynnyksetöntä toimintaa ja teki laskelmia. Hän sai kunnanisät ja -äidit vakuuttumaan siitä, että satsaus uudenlaiseen toimintaan kannattaa.

Näin syntyi nyt kuudetta vuotta toimiva Toimintakeskus Risteys, jonka ainoa vakituinen työntekijä Lassi on.

– Kaikille muille Risteys on nimensä mukaisesti kauttakulkupaikka seuraavalle tielle. Kaikki risteysläiset toimivat tiiminä enkä minä tee täällä mitään tärkeitä päätöksiä yksin, Lassi kertoo.

Risteyksessä yhdistyvät joustavasti monenlaiset tuen muodot, kuten kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatukityö, oppisopimusopiskelu, nuorten työpaja, Ohjaamo ja moniammatillinen yhteistyö mielenterveys- ja päihdetyöntekijöineen. Risteysläiset pyörittävät muun muassa lounaskahvilatoimintaa ja kotiapua. Ikähaitari on laaja: tällä het-

20

kellä 17–63 vuotta. Toiminnassa on kerrallaan mukana noin 60 henkilöä.

– Risteykseen mukaan tulo perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Juttelen kaikkien tätä harkitsevien kanssa ja usein he ovat yllättyneitä siitä, ettei täällä pakoteta mihinkään. Kukin saa tehdä oman jaksamisensa mukaan ja etsiä omat kiinnostuksen kohteensa. Tärkeintä on oman motivaation löytäminen ja työelämätaitojen parantaminen, Lassi painottaa.

SIPOON VAAHTERAMÄEN EEMELI Lassi Puonti on ajattelija, joka ei halua kangistua kaavoihin. Hän luonnehtii itseään Vaahteramäen Eemeliksi, joka ei suostu takertumaan byrokratiaan tai juuttumaan siiloihin. Hän haluaa kehittää koko ajan uutta.

– Viralliset paperiasiat pitää jokaisen asiakkaan kohdalla hoitaa, mutta se pitää yrittää tehdä mahdollisimman simppelisti. Olin aikaisemmin digivastainen, mutta olen alkanut digimyönteiseksi.

Näen, että meidänkin täytyy saada palvelu pelaamaan 24/7 siellä, missä asiak-

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

kaat ovat, Lassi sanoo.

Koko ajan lisääntyvän yhteistyön Keudan kanssa Lassi on kokenut todella hedelmälliseksi juuri siksi, että myös Keudassa ollaan niin avoimia uudelle. Oppisopimuksia Toimintakeskus Risteyksessä on tehty alusta asti ja nyt olemme aloittaneet yhdessä projektin, jossa vanha vesilaitosrakennus Sipoon Nikkilässä kunnostetaan kokous- ja koulutuskeskukseksi.

Seuraava yhdessä mietittävä kuvio on koulutusmalli, jossa yrittäjille tarjottaisiin helpossa muodossa tietoa työelämän tuki- ja sopimusmuotojen viidakosta.

Lassi Puonti ja muut risteysläiset ovat saaneet toimintaympäristöstään mukavan värikkään ja viihtyisän.

Seinällä on Lassin oma pyörä.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

21

AJ A NKOHT A ISTA KEUDAS S A

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuva MAARIT TIALA

AMMATTITAIDON SM-KILPAILUT TAMPEREELLA

V

UOSITTAISET MITTELÖT nuorten ammattitaidon Suomen mestaruuksista käydään Tampereen Taitaja-tapahtumassa 14.–17.5.2018.

Keudasta saatiin hienosti 11 nuorta osaajaa mukaan finaaleihin. He edustavat paitsi Keudalle tuttuja Taitaja-lajeja, esimerkiksi ravintolakokkia ja floristiik-

kaa, myös meille uudempia finaalilajeja kuten kauneudenhoitoa.

Onnea kilpailuun!

• kuva MAARIT TIALA

LAJIT JA TAITAJAT: • Floristiikka: Tinka Heino, Ilona Paaso-Rantala • Huonekalupuuseppä: Ragnar Marttala • Kauneudenhoito: Jenna Paldanius • Lähihoitaja: Julia Attenberg • Ravintolakokki: Tommi Karvonen, Jenni Seppä • Sähköasennus: Tatu Bergström, Pyry Savinen • Talonrakennus, muuraus ja laatoitus: Julius Simonaho • Viherrakentaminen: Roosa Helenius Kuvassa (vas. alh.) Ilona Paaso-Rantala, Jenna Paldanius, Julius Simonaho, Tatu Bergström ja Tinka Heino. Vasemmalta ylhäältä Ragnar Marttala, Pyry Savinen, Tommi Karvonen, Julia Attenberg ja Roosa Helenius.

Huippukokin ravintola Keuda-yhteistyöhön

J

kaisten raaka-aineiden käyttämisen tavallista joustavammin. Ravintolan lista tulee siis uudistumaan tiuhaan.

Keuda ja paikalliset ravintolat elävät symbioosissa, ja Sesonki on erityisen kiinnostava oppimisympäristö. Yhteistyötä sujuvoittaa jo se, että Jämsen

• kuva HELI VASTAMÄKI

ÄRVENPÄÄSSÄ ODOTETAAN innolla huippukokki Matti Jämsenin kevään kuluessa avautuvaa ravintolaa.

Sesonki Gastro Bar on jotain ihan uutta, sillä se sijaitsee K-Citymarketin yhtey­ dessä ja kauppa toimii ravintolan varastona. Tämä mahdollistaa sesonginmu-

22

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

ja Keudan ravintola-alan opettaja Outi Rekola ovat entisiä työkavereita. Lisäksi Sesongin keittiömestarina on aloittamassa Keudasta kokiksi valmistunut Lasse Lindström. Lasse käväisi välillä myyntihommissa ja suoritti samalla myös merkonomin tutkinnon oppisopimuksella Keudassa.

LOUNAALLA KEUDASSA Maaliskuussa Jämsen, Lindström sekä ravintolapäällikkö Laura Väisänen kävivät lounaalla nautiskelemassa Keudan opiskelijoiden projektiravintola Paatelan annista. He ihastelivat Järvenpään Sibeliuksenväylällä sijaitsevan Paatelan upeita keittiötiloja ja heti alkoi syntyä ideoita tulevasta yhteistyöstä – sekä Keudan tiloissa että omassa ravintolassa. Olipa Keudan valmistuvista opiskelijoista yksi jo ehditty palkatakin Sesonkiin.

Keudan tarjoilijaopiskelijat pääsivät kevään projektiravintola Paatelassa harjoittelemaan jopa haastavaa vatitarjoilua. Iisa tarjoilee Sesongin Lauralle sveitsinleikettä. Vieressä keittiömestari Lasse.

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuva KIMMO BRANDT

Uusia kumppanuussopimuksia Keudalle Keuda on talven aikana solminut uusia kumppanuussopimuksia.

T

AMMIKUUSSA allekirjoitettiin kumppanuussopimus tuusulalaisen hotelli- ja ravintolaalan yritys Krapihovi Oy:n kanssa.

Keudan ja Krapihovin yhteinen historia on pitkä ja uudistuva ammatillinen koulutus antaa osaltaan mahdollisuuden sen syventämiseen. Kumppanuussopimus tähtää sekä Krapihovin että Keudan kilpailukyvyn parantamiseen.

Helmikuussa oli vuorossa kumppanuussopimukset Fazerin sekä Posti Oy:n kanssa. Fazerin kanssa tehtävästä yhteistyöstä on kerrottu tämän lehden sivuilla 12–13.

Postin kanssa ensimmäinen yhteistyön avaus oli Postin kuljettajille järjestetty kolmipäiväinen kuluttajalaitteiden asennuskurssi maaliskuun loppupuolella. Esimerkiksi kodinkoneasennukset kuuluvat jo entuudestaan Postin palveluvalikoimaan. Kuljetuksen yhteydessä tehtävät asennukset mahdollistavat kattavan palvelukokonaisuuden tarjoamisen asiakkaille.

– Toimintaamme on muokattu tarjontalähtöisestä kysyntälähtöiseksi.

Haluamme kuunnella kumppaneitamme tarkalla korvalla. Keuda on niin laaja-alainen koulutuksenjärjestäjä, että mahdollisuutemme tukea Postin palveluja ovat lähes rajattomat, kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila sanoo.

REHTORI RIITTA NARKO JÄÄ ELÄKKEELLE

31 VUOTTA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

K

EUDAN REHTORI Riitta Narko jää kesällä eläkkeelle pitkän uran jälkeen. Riitta tuli 31 vuotta sitten opettajaksi Järvenpään kotitalousopettajaopistoon. Ennen koko Keudan rehtoriksi siirtymistään tammikuussa 2017 hän on toiminut muun muassa apulaisrehtorina ja aikaisemmin erillään toimineen Keudan aikuisopiston rehtorina.

– Alkuaikoina kotitalousopettajaopistossa oli aloitettu opettajakoulutuksen rinnalla ammatillinen koulutus. Keskustelu uusista ammattikorkeakouluista kävi kuumana ja lopultahan ammatillinen opettajakoulutus keskitettiin muutamaan paikkaan. Järvenpäästä se siirtyi Jyväskylään, Riitta muistelee.

Ammattikorkeakoulun suunnitelmia ja kokeilukuvioita oli alkuvaiheessa muutenkin monenlaisia. Lopulta eriytyminen tapahtui ja opistoasteen koulutus siirtyi Keudastakin ammattikorkeaan.

TYÖELÄMÄYHTEYS ON TIIVISTYNYT Riitan työuran varrella on nähty monia isoja uudistuksia esimerkiksi ope-

tussuunnitelmissa. 90-luvulla alettiin vahvasti kehittää aikuiskoulutusta, kun näyttötutkintojärjestelmä otettiin käyttöön.

– Muutoksia on ollut koko ajan, mutta niiden kaikkien punaisena lankana on ollut koko ajan tiivistyvä yhteys ammatillisen koulutuksen ja työelämän välillä. Nyt reformin myötä rakenteet alkavat mahdollistaa saumattoman yhteisen tekemisen, Riitta toteaa.

– Tarkkojen tuntimäärien ja oppiainejakojen maailmasta on ammatillisessa koulutuksessa onneksi päästy jo kauas.

Tulevaisuuden kehityksen Riitta näkisi mieluusti jatkuvan samaan suuntaan.

– Työelämässä on vallalla jatkuva muutos, jota pitää seurata herkeämättä. Sama työkulttuuri täytyy omaksua myös ammatillisessa koulutuksessa, että pysymme ajan tasalla.

Eläkepäiville Riitta jää hyvillä mielin ajatuksenaan matkustella, harrastaa paljon liikuntaa ja antaa aikaa erityisesti neljälle lapsenlapselleen.

”

Työelämässä on

vallalla jatkuva muutos, jota pitää seurata herkeämättä.”

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

23

Inspiroidu esimiestyöstä Tuusulanjärven kauniissa maisemissa!

KEUDASTA TUKEA ESIMIESTYÖHÖN JA JOHTAMISEEN Tarjoamme niin tutkintoon johtavaa kuin täydennyskoulutusta yrityksesi tarpeiden mukaisesti. Meiltä saat myös osaamiskartoitukset.

Johtamisen ja esimiestyön koulutustarjonnassa muun muassa: - Lähiesimiestyön ammattitutkinto - Johtamisen erikoisammattitutkinto JET

Tervetuloa infoon kuulemaan lähi­ esimiestyön ammattitutkinnosta ja johtamisen erikoisammattitutkinnosta!

INFOtilaisuus 30.5.

Aika: maanantai 30.5. klo 15.00 Paikka: Sibeliuksenväylä 55 A, Peltola­rakennus, Järvenpää (B­porras, tila 117).

Tilaisuus on suunnattu sekä työnantajille että opiskelusta kiinnostuneille.

OTA YHTEYTTÄ, niin räätälöidään työpaikallesi sopiva kokonaisuus!

• Jorma Käyhkö Asiakkuuspäällikkö 050 415 1471 jorma.kayhko@keuda.fi

Keuda – #ykkösvalinta nyt myös esimiestyön ja johtamisen koulutuksissa!

Keuda.fi