Keuda-lehti 2/2015

KEUDA

KESK I-U U D E N MA A N KOU LU T US K U NT A YH TY MÄN SI D OSRY HMÄLEHTI • 2 / 2 0 1 5

Onko Keudassa tulevaisuudessa myös lukiokoulutusta?

NELJÄ VINKKIÄ ASIANTUNTIJALLE SOSIAALISEEN MEDIAAN Keuda solmi ensimmäiset kumppanuussopimukset PROFESSORI KIRSTI LONKA

OPPIMISTA ONGELMIA RATKAISEMALLA

KOHTI UUTTA STRATEGIAA JA TOIMINTAKULTTUURIA

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta.

Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on lähes 650 ja liikevaihtomme vuonna 2014 oli noin 61 miljoonaa euroa.

KEUDA

KESKI-UUDENMAAN KOUL UTUSKUNTAYHTYM ÄN SIDOSRYHMÄ L EHTI • 2/2015

Onko Keudassa tulevaisuudessa myös lukiokoulutusta?

NELJÄ VINKKIÄ ASIANTUNTIJALLE SOSIAALISEEN MEDIAAN Keuda solmi ensimmäiset kumppanuussopimukset PROFESSORI KIRSTI LONKA

OPPIMISTA ONGELMIA RATKAISEMALLA KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI Nro 2/2015, syksy 2015,

9. vuosikerta Julkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä,

Sibeliuksenväylä 55 A,

04400 Järvenpää

puh. 09 273 81 viestinta@keuda.fi www.keuda.fi Päätoimittaja Kuntayhtymän johtaja

Hannu Laurila Toimitus Heli Vastamäki ja

Maarit Tiala / Keuda,

Anna Korpi-Kyyny /

Zeeland Family Taitto Tiina Valve /

Zeeland Family Valokuvat Julius Kinnunen, Paula

Niemelä, Kari Nostaja,

Annika Rauhala, Elina

Savukoski, Maarit Tiala

ja Heli Vastamäki Kansikuva Annika Rauhala Painopaikka Savion Kirjapaino Oy Painosmäärä 3 000

2

A

LKUSYKSYN AIKANA valmistui laaja sidosryhmäanalyysi Keudan nykytilasta. Ääneen pääsivät Keudan pääasiakkaiden eli työelämän ja opiskelijoiden lisäksi henkilöstö ja omistajien edustajat. Yhteensä yli 700 henkilöä kertoi mielipiteensä Keudan toiminnasta. Kiitos siitä!

Yleinen näkemys Keudan toiminnasta on sidosryhmäanalyysin perusteella erittäin myönteinen. Keudan maine on hyvä ja meitä pidetään vetovoimaisena koulutuksen tarjoajana ja työelämän kehittäjänä. Keuda myös tunnetaan Keski-Uudenmaan alueella hyvin.

Kyselystä nousee myös esiin selkeitä kehittämisalueita. Lisäksi ammatillisen koulutuksen reformi ja sille asetetut tavoitteet edellyttävät meiltä entistä laadukkaampaa ja taloudellisempaa toimintaa.

Vanhalla toimintatavalla ei enää pärjätä, vaan on ajateltava ja toimittava uudella tavalla. Tavoitteeksi on otettava kokeilevan ja uutta luovan toimintakulttuurin vahvistaminen.

Tuottamaamme osaamiseen kohdistuvat vaatimukset tulevat kasvamaan. Koulutukseen käytettävät resurssit vähenevät ja samanaikaisesti opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä lisää joustavien, opiskelijan ja työelämän tarpeista lähtevien opintopolkujen sekä oppimista tukevien tukitoimenpiteiden tarvetta. Strategiatyön yhteydessä on myös tarkas-

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

teltava nyky­organisaation toimivuutta ja linjattava muun muassa sitä, miten ydintoimintaa eli opetusta halutaan jatkossa suunnitella ja johtaa.

Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta toimivat työelämäyhteydet ovat ensiarvoisen tärkeät. Se tarkoittaa muun muassa työelämässä tarvittavaa osaamista, alan vetovoimasta huolehtimista ja työvoimatarpeen ennakointia. Hyvänä esimerkkinä toimivista työelämäsuhteista ovat tässä lehdessä esitellyt kumppanuussopimukset. Tulevassa strategiassa onkin toiminnan keskiöön asetettava sekä opiskelija että työelämä.

Sidosryhmäanalyysin tuloksia hyödynnetään uuden strategian rakentamisessa. Tavoitteena on, että Keudan uusi strategia vuosille 2016–2020 olisi yhtymävaltuuston hyväksyttävänä toukokuussa ja että sitä noudatetaan elokuun alusta lähtien.

HANNU LAURILA Kuntayhtymän johtaja

TUTUSTU UUSIIN TYÖKALUIHIN SIVULLA 13

PROFESSORI KIRSTI LONKA:

”ENHÄN MINÄ OPETTAJANA ITSEÄNI VARTEN INNOVOI. KUN OTAN KÄYTTÖÖN JOTAIN UUTTA, SANON, ETTÄ TÄMÄ VOI MENNÄ IHAN PIELEEN, MUTTA KOKEILLAAN!” LUE LISÄÄ SIVULTA 4

4 Lue ja kokeile

Professori Kirsti Lonka kannustaa

viemään teorian heti käytäntöön

12 Vastaanottovirkailijaksi valmistuva

Laura menestyi kansainvälisessä kilpailussa

7 Yhteistyötä ja uusia toimintatapoja

AMKE ry:n toimitusjohtaja

Petri Lempinen

13 Tarjolla työkaluja

tulevaisuuden luotaamiseen

8 Osuuskunnassa opiskelija

voi yrittää 9 HyvinvointiTaivas on palkittu

pedagoginen osuuskunta 10 Pentisol kahmii palkintoja

Kehitys loppuu tyytyväisyyteen

OSUUSKUNNASSA VOI TESTATA BISNESIDEANSA sivu 8

13 Sidosryhmäkyselystä pohjaa

Keudan uudelle strategialle 14 Elämän tärkeimpiä kohtaamisia

Projektipäällikkö Susanna Kosonen 16 Onko Keudassa tulevaisuudessa

myös lukiokoulutusta?

18 Tutustumassa Ranskan aikuiskoulutusjärjestelmään 19 Kuunnellaanko sinua somessa?

20 Oppimisessa asenne ratkaisee

ITAB solmi Keudan kanssa kumppanuussopimuksen 22 Keuda-talossa tapahtuu 22 Väylä Keudasta Laureaan 23 Transval Group ensimmäiseksi kumppaniyritykseksi 23 Paatelan upea paluu

SUSANNA KOSONEN TOIVOO ENEMMÄN AIKAA KOHTAAMISILLE sivu 14

ITAB PÄIVITTÄÄ HENKILÖSTÖN OSAAMISTA KEUDAN KANSSA sivu 20

GRAPEVINEN TOIMITUSJOHTAJA MARIKA SINIAALTO:

”KUUNNELLAANKO SINUA SOMESSA?” LUE LISÄÄ SIVULTA 19

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

3

Professori Kirsti Lonka on tutkimustyössään keskittynyt erityisesti nuorten aikuisten oppimiseen. Hän haluaisi, että tulevaisuudessa sekä ammattiopistojen että työpaikkojen tilat olisi suunniteltu tukemaan oppimista. Silloin teoria voitaisiin viedä käytäntöön saman tien.

• teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuvat ANNIKA RAUHALA

KEUDASSA OPISKELI VUONNA 2015 YLI

2000

AIKUISOPISKELIJAA

4

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

LUE JA KOKEILE L

ONKA TIETÄÄ, miltä tuntuu, kun ei jaksa keskittyä koulussa.

Hän oli ylivilkas lapsi ja kärsi, kun pulpetissa piti istua kuin tatti ja vain kuunnella.

Siksi häntä alkoi kiinnostaa oppiminen. Hän puhuu mielellään tulevaisuuden oppimisympäristöistä ja siitä, miten oppilaat saadaan innostumaan ja osallistumaan.

– Ensinnäkin, hyvä oppimisympäristö on suunniteltu tukemaan oppimista eikä yksinpuhelua. Tilojen pitäisi tukea niitä prosesseja, joita on tarkoitus oppia, hän sanoo.

”

Ihmiset eivät

ymmärrä, miten muisti toimii. Se ei ole kuin kovalevy, jonne voi siirtää tietoa. Muistissa on eri kerroksia ja ihmisillä on aina omia ajatuksia käsiteltävästä aiheesta – se joko estää tai edistää oppimista” KIRSTI LONKA

Tilojen täytyy olla muuntojoustavia eli muokattavissa kunkin oppimistilanteen mukaan. Oppimisesta julkaistaan koko ajan uusia tutkimustuloksia, joten siksi ei voida suunnitella tiloja 20 vuoden päähän.

– Lisäksi kaikkien teknologioiden täytyisi toimia tilassa saumattomasti niin, että esimerkiksi oppilaan tabletilta saa lähetettyä vastauksen taululle. Tilan idea ei saa lähteä arkkitehdin visiosta eikä tilaa pidä rakentaa opettajan ympärille, vaan täytyy perehtyä käyttäjien oppimiskäsityksiin, olla asiakaslähtöinen.

TEORIAA MYÖS TYÖPAIKALLA Ammatillisessa koulutuksessa Lonka näkee oppimisympäristön haasteena teorian ja käytännön nivoutumisen.

– Samassa tilassa pitäisi voida opiskella sekä teoriaa että käytäntöä. Hyvä esimerkki koulusta, jolla on toimivat tilat, on ammattikorkeakoulu Haaga-Helia Porvoon kampus, joka pakottaa projektioppimiseen, sillä luentosaleja ei ole.

Toisen esimerkin Lonka ottaa yliopistosairaalasta, jossa uusimman teorian soveltaminen käytäntöön on arkea.

Hänen mielestään kaikki työpaikat pitäisi suunnitella oppimisen näkökulmasta.

– Miten työpaikasta voitaisiin tehdä oppimisen tila ja yhdistää teoria sinne?

Meillä on yhä monesti sellainen ajatus, että teoria ja käytäntö ovat vastakohtia.

ONGELMANRATKAISU KIINNOSTAA Ammattiopistoon hakeutuvat monesti ne nuoret, jotka eivät halua lukea vaan tehdä, joten teorian opiskeleminen saattaa olla amislaiselle pakkopullaa. Lonka on julkaissut kirjan Oivaltava oppiminen, jonka mukaan oppimistilanteiden pitää olla niin motivoivia, että lukemistakin karsastava nuori jaksaa perehtyä aiheeseen.

– Kirja on monille diginatiiveille vieras käyttöliittymä. Siksi opetus pitää rakentaa niin, että teoria on pakko lukea, sillä muuten ei selviä seuraavasta kerrasta.

Oppilaille on hyvä antaa sellaisia konkreettisia ongelmia, joihin ei voi vastata ennen kuin on hankkinut tietoa asiasta.

Ammattiopistossa se voi tarkoittaa sitä, että parturi-kampaajaopiskelijan täytyy seuraavalla tunnilla osata selittää kemiankirjojen pohjalta, miten hiusten pigmentti liittyy väriaineisiin tai kodinhuoltajan selvittää, mikä on optimaalinen konsentraatio pesuaineelle. Longan mielestä opettajan tehtävä on avata sitä, että teoria voi olla käytännöllistä.

– Tällainen opetustapa vaatii opettajalta sen, että hän hallitsee teorian hyvin ja tuntee kontekstin, jossa teoriaa sovelletaan. Ammattiopistossa se voisi tarkoittaa myös sitä, että opettajat huolehtivat yhteistyössä teorian nivomisesta sovellukseen siten, että ammatissa toimiva auttaa teoreettisemmin suuntautuvaa

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

5

opettajaa, sillä harva meistä on renesanssinero, joka hallitsee kaiken.

HÄMMENNYSTÄ JA UTELIAISUUTTA Vaikka Lonka karsastaa pelkkää yksinpuhelua, on luennoillakin paikkansa – Longan omatkin oppilaat pyytävät häneltä välillä innostavaa puolen tunnin luentoa. Luennointi toimii silloin, kun oppilaat ovat itse asettaneet oppimistavoitteensa ja heillä on jo aiheeseen liit-

tyviä kysymyksiä mielessä. Käänteisessä oppimisessa oppilaat imevät luennon annin itseensä ”kuin kärpäspaperit”.

– Opettajan soolo-osuus saisi olla enintään 20 minuuttia ja sen jälkeen pitäisi tehdä jotain muuta, esimerkiksi keskustella tai tehdä pohdintatehtäviä.

Lonka käyttää opetuksessa hyväksi iPadeja ja läppäreitä, twiittaamista ja viestiseiniä – välineitä, joita nuoret hyödyntävät luontevasti. Suoraan oppilaiden tableteilta taululle tulevat vastaukset auttavat osallistumaan ilman, että kenenkään tarvitsee viitata tai pelätä vastaavansa väärin. Opettajan tehtävänä on rytmittää oppilaiden työtä niin, että he keskittyvät yhteen asiaan kerrallaan.

Tarkkaavaisuus on valikoivaa, eivätkä ihmiset voi keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa – tämä koskee myös nuoria.

– Aivotutkimuksen mukaan koko ajan multitaskaavien ihmisten tarkkaavaisuuskyky saattaa kärsiä.

Kun opiskelussa on mukana viimeisin teknologia, Lonka kohtaa usein kri-

tiikkiä siitä, pitääkö oppimisen muka olla hauskaa. Hän sanoo huvipuisto-hauskan olevan erikseen, mutta oppimistilanteen pitäisi herättää hämmennyksen, uteliaisuuden ja kiinnostuksen tunteita.

– Ihmiset eivät ymmärrä, miten muisti toimii. Se ei ole kuin kovalevy, jonne voi siirtää tietoa. Muistissa on eri kerroksia ja ihmisillä on aina omia ajatuksia käsiteltävästä aiheesta – se joko estää tai edistää oppimista.

UUTTA VASTUSTETAAN AINA Lonka toteaakin, että jos oppilaat eivät ole kiinnostuneita aiheesta, opettaja on epäonnistunut.

– Jokaisessa ryhmässä on aina 10–20 prosenttia, jotka eivät syty, mutta se ei saa olla tekosyy niiden 80 prosentin muun pitkästyttämiseen.

Opettajan pitää herättää oppilaiden kiinnostus aiheeseen. Uudenlaiset toimintatavat aiheuttavat aina vastustusta – oppilaissakin.

– Eräs professori oli ottanut vinkkejä

Muodostimme professori Longan ajatuksista teesit, joihin

KEUDAN TULOSALUEIDEN JOHTAJAT VASTAAVAT 2

Ammatillisessa koulutuksessa myös työpaikoilla tulisi opiskella teoriaa.

PEKKA AITTONIEMI rehtori Keudan ammattiopisto

RIITTA NARKO rehtori Keudan aikuisopisto

1

Oppilaitosten tiloista pitää kehittää muuntojoustavia, olosuhteiden mukaan muokattavia tiloja, jotta opiskelussa teoria voidaan viedä heti käytäntöön.

NARKO: Meillä muokattavuus on ollut

AITTONIEMI: Tilojen joustavuuden merki-

VUORINEN: Kysymys on myös työelä-

tys on viime vuosina korostunut. Teorian ja käytännön integroituminen opetuksessa on erittäin tärkeää ja tekee oppimisesta mielekästä.

6

ANNE VUORINEN oppisopimusjohtaja Keudan oppisopimuskeskus

jo jonkin aikaa kaiken tilasuunnittelun perustana, eli tilojen muunneltavuus ja käyttömahdollisuudet eri tarkoituksiin ovat jo arkipäivää.

mäyhteistyöstä: mitä voidaan oppia työpaikoilla, mihin satsataan oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutuksessa olevien pääasiallinen oppimisympäristö on työelämässä.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

AITTONIEMI: Pyrimme siihen, että myös työssäoppimisessa tapahtuisi substanssiosaamista. Opiskelijoiden arvioinnista yhä isompi osa tapahtuu ammattiosaamisen näytöissä työpaikoilla.

NARKO: Mahdollista toki, mutta edellyt-

tää hyvää koulutuskumppanuutta ja työpaikalla tapahtuvaa ohjausta. Voidaan myös miettiä, mitä tarkoitetaan teorialla. Työn perustana oleva tieto on ehkä oikeampi termi. Tieto on aina kaiken työn perustana, eli vastataan kysymykseen, miksi joku asia tehdään niin kuin tehdään.

VUORINEN: Parhaimmillaan teoria ja käy-

täntö limittyvät toisiinsa ja näyttäytyvät kaikille osapuolille mallikkaina pedagogisina toteutuksina.

kirjani metodeista ja sanoi minulle, että tämä on ihan hirveää, kun ennen olin suosittu opettaja ja nyt kun olen ryhtynyt kokeilemaan uusia juttuja, oppilaani vain valittavat, Lonka nauraa.

Oppilaat ovat kasvaneet tiettyihin rutiineihin ja tietävät, miten he oppivat helposti.

– Opetan maamme parhaita opiskelijoita, tulevia opettajia, mutta aina hekin urputtavat, kun keksin jotain uutta. Nuoret ovat yllättävän konservatiivisia ja he ajattelevat, että aivot rasittuvat, jos laitan heidät tekemään jotain eri tavalla.

Hänen neuvoo ottamaan kritiikin vakavasti ja erottamaan tavallisen urputuksen siitä, että meneekö oppilailla oikeasti yli hilseen.

– Enhän minä opettajana itseäni varten innovoi. Kun otan käyttöön jotain uutta, sanon, että tämä voi mennä ihan pieleen, mutta kokeillaan!

3

Tulevaisuudessa tutkintojen suorittamiseen voi kuulua vuoden parin työjaksoja, jonka jälkeen palataan oppimaan lisää. Tällä ei tarkoiteta nykyisenkaltaista työssäoppimisjaksoa, vaan koulusta riippumattomia työjaksoja, jotka ovat edellytyksenä tutkinnon suorittamiselle.

AITTONIEMI:

Tulevaisuudessa tutkintojen suorittaminen osissa tulee varmasti lisääntymään. Ammatillisen koulutuksen uusi rahoitusmalli tulee tukemaan tällaisia ratkaisuja.

NARKO: Tämä

on jo nyt arkipäivää ainakin aikuiskoulutuksessa. Asia korostuu vielä nyt, kun tutkintojen osien suorittaminen on lisääntynyt.

VUORINEN:

Opiskelijalle työelämä tuo aina uutta näkökulmaa ja usein lisää motivaatiotakin.

TARVITAAN YHTEISTYÖTÄ JA UUSIA TOIMINTATAPOJA Ammatillisen koulutukseen on tulossa suuria muutoksia tulevina vuosina, kun rahoitus supistuu ja koulutusten raja-aitoja kaadetaan. Kysyimme Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Petri Lempiseltä, miten tulevia haasteita voitaisiin selättää.

J

ULKAISEMANNE RAPORTIN mukaan koulutuksen järjestäjät tulevat arvioimaan työvoiman kysyntää toiminta-alueillaan ja opiskelijoiden kiinnostuksen aiheita. Useimmat koulutuksen järjestäjät joutuvat karsimaan tutkintoja tai koulutusaloja tarjonnastaan. Voiko jopa kokonaisia aloja kadota?

– Kyllä, on suuri vaara, että omaa taloutta arvioidessaan useampi koulutuksen järjestäjä päätyy supistamaan tai luopumaan samoista koulutuksista, joiden järjestäminen on kallista tai joihin on vaikea löytää motivoituneita opiskelijoita. Yhteistyö koulutusten järjestäjien kesken on välttämätöntä, jotta voimme turvata maakunnittain työ- ja elinkeinoelämän tarpeet.

Säästökuuri pakottaa etsimään uusia tulonlähteitä. Mitkä ovat mielestäsi suurimmat mahdollisuudet tulopohjan laajentamiseen?

– Yritykset tarvitsevat ja ostavat täsmäkoulutusta, jonka järjestämisessä ei ole mukana julkista rahoitusta ja joka ei seuraa tutkintojen perusteita. Koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää osaamistaan ja laitteitaan tarjoamalla muuta kuin tutkintotavoitteista koulutusta, kuten osa jo tekeekin. Lisäksi oppilaitosten henkilöstöllä on vuosittain tuhansia kontakteja työelämään, mitä voidaan hyödyntää koulutusten markkinoinnissa ja myymisessä. Myös koulutusvienti avaa monenlaisia mah-

dollisuuksia, mutta se edellyttää kykyä ottaa riskejä.

Yksi suurista koulutuksen muutoksista on digitalisointi, jonka etuja ovat joustavampi toiminta, kustannussäästöt ja opiskelijoiden parempi motivaatio. Verrattuna moniin muihin koulutus on digitalisoitumassa jälkijunassa.

Mikä neuvoksi?

– Ensimmäiseksi tarvitsemme ennakkoluulotonta ajattelua koulutuksesta päättäviltä, toimintaa johtavilta ja opettajilta. Toiseksi on asetettava yhteiset valtakunnalliset tavoitteet ammatillisen koulutuksen digitalisoinnille. Digitalisaatiossahan ei ole kyse laitteiden tai ohjelmistojen hankkimisesta, vaan toimintatapojen uudistamisesta. Siihen sisältyvät uudet tavat tukea oppimista ja ohjata opiskelijoita, mitkä laajentavat koulutuksen järjestäjän eri ikäisille tarjoamia palveluita. Samalla vapaudumme sidoksista aikaan ja paikkaan.

Miten ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa opettajien työtä?

– Sen tarkoitus on siirtää ammatillista koulutusta entistä enemmän työpaikoille, ja siinä tarvitaan uutta pedagogiikkaa ja asennetta. Erilaiset mobiilisovellukset ja verkko-opetus mahdollistavat koulutuksen leviämisen oppilaitoksen seinien ulkopuolelle. Osaamisperusteisuuden vuoksi opiskelijoiden valmistumisajat ainakin teoriassa lyhenevät, mikä myös muuttaa perinteisiä opetuksen muotoja.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

7

OIKE A A MMAT TI

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat KARI NOSTAJA ja HELI VASTAMÄKI

Keudan opiskelijat ovat tyytyväisiä opiskelupaikkaansa: keskiarvo asteikolla 1-5.

3,89

Sidosryhmäanalyysi 2015

Väriä pintaan. Keudan maalariopiskelijat maalasivat Vanhankylänniemen leirintäaluemökit.

Järvenpään Vanhankylänniemen leirintäalueella on tänä syksynä maalisuti viuhunut, kun ammattiopiston opiskelijat ovat maalanneet 20 leirintäaluemökkiä. Projekti olisi silti voinut sujua joutuisamminkin. Tähän ja muihinkin haasteisiin haetaan Keudassa ratkaisua osuuskuntatoiminnasta, jossa opiskelijat voivat kokeilla yrittäjyyttä.

OSUUSKUNNASSA OPISKELIJAKIN VOI YRITTÄÄ

K

EUDAN OPISKELIJARYHMILLE otetaan mielellään vastaan ihan oikeita työprojekteja aina, kun se on mahdollista. Haasteena on niiden aikatauluttaminen muun opiskelun oheen.

– Meillä ei ole oikein ollut ehjiä päiviä laittaa tähän projektiin, kun opiskelupäivät alkavat aikaisintaan kahdeksalta, ja välillä pitää mennä yhteisten aineiden tunneille ja käydä ruokailemassa, maalareita opettava Kari Nostaja harmittelee.

8

Vanhankylän kartano on onneksi ollut projektissa pitkämielinen kumppani, joka suunnittelee yhteistyön laajentamista Keudan talonrakentajiin ja sisustajiin.

– Talonrakentajat haluaisimme korjaamaan kattoja ja sisustajille olemme suunnitelleet projektiksi mökkien sisustamista, mielellään jopa kierrätysteemalla, itsekin Keudasta aikuispuolelta sisustajaksi valmistunut ravintolatoimen päällikkö Hanna Törmänen visioi.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Toimivaa työelämäyhteistyötä: opettaja Kari Nostaja ja Vanhankylän kartanon Hanna Törmänen.

Nostaja odottaa innolla Keudaan perustettavaa osuuskuntaa, joka mahdollistaa yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille oman yrityksen perustamisen tuetusti jo opiskeluaikana.

– Tämä Vanhankylänniemen projektikin olisi ollut loistava työtilaus osuuskunnan jäsenelle.

OSUUSKUNNASSA VOI TESTATA LIIKEIDEAANSA Osuuskunnan perustamisen valmistelut ovat Keudassa jo pitkällä ja konkretiaan päästään vuonna 2016. Osuuskuntaan toivotaan jäseniä eri puolilta Keudaa ja laajasti eri aloilta.

– Jäseniksi voivat hakeutua opiskelijat, jotka haluavat lähteä testaamaan oman liikeideansa kantavuutta. Kyseessä on työosuuskunta, jolloin osuuskunnan jäsen markkinoi ja toteuttaa oman liikeideansa mukaisia palveluita, kertoo aikuisopiston rehtori Riitta Narko.

Osuuskunnan jäsenenä voi olla kaksi vuotta, jonka jälkeen tavoitteena on oman yrityksen perustaminen. Osuuskun­ta tarjoaa jäsenilleen erilaisia palveluja, kuten talouspalveluja ja valmennusta.

Osuuskunnan toimitilat tulevat Keravan Keuda-taloon, joka vapautuu kokonaan Keudan käyttöön ammattikorkeakoulu Laurean vetäytyessä sieltä syksyyn 2016 mennessä.

Lue lisää Keuda-talosta s. 22.

MIKÄ OSUUSKUNTA? Osuuskunta on yhtiömuoto, jonka avulla voidaan harjoittaa yritystoimintaa. Osuuskunnan omistajia ja päätösvallan käyttäjiä ovat sen jäsenet. Jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan palveluja.

OIKEA AMMATTI Maalari, pintakäsittelyalan perustutkinto Maalari tekee rakennusten maalaus- ja tapetointitöitä sekä erilaisten tuotteiden maalaus- ja pintakäsittelyä. Perusmaalauksen lisäksi maalari osaa maalata tavanomaisia koristemaalauskuvioita, tehdä tekstejä ja viivoituksia sekä käyttää lovikkoja. Maalari osaa lukea ja omaksua pintakäsittelyyn liittyviä työselityksiä ja työpiirustuksia. Maalariksi voi opiskella Keudan ammattiopistossa Järvenpään Wärtsilänkadulla.

”

Opettajan on

uskallettava ryhtyä valmentajaksi, jonka tehtävä on tukea, innostaa ja lakata ’häiritsemästä’ opiskelijoiden oppimista.”

MARIA KORPI

HYVINVOINTITAIVAS ON PALKITTU PEDAGOGINEN OSUUSKUNTA

K

AUNEUDENHOITOALAN ammattilaisia kouluttavan SKYOpiston rehtori Maria Korpi aloitti uudenlaisen, uraauurtavan osuuskuntatoiminnan jo edellisessä työpaikassaan Espoon Omniassa. SKY-Opiston Pedagoginen Osuuskunta HyvinvointiTaivas voitti keväällä Suomen Yrittäjien yrittäjyysopetusmenetelmäkilpailun.

Pedagoginen Osuuskunta aloitti vuonna 2014 ja tällä hetkellä siinä on mukana jo viitisenkymmentä opiston 130 opiskelijasta.

– Ehkä suurin pedagogisen osuuskunnan oppilaitokselle tuoma haaste on opettajien asennemuutos. On uskallettava ryhtyä valmentajaksi, jonka tehtävä on tukea, innostaa ja lakata ”häiritsemästä” opiskelijoiden oppimista sekä omaa vastuun ottamista, Korpi painottaa.

Kauneudenhoitoalalla yrittäjyys on yleistä ja pedagogisen osuuskunnan suosio taattu. Osuuskunnan kesätyöpaja mahdollistaa yrityksen ohjatun pyörittämisen myös kesällä.

Korven mukaan ei kannata yrittää pakottaa kaikkia osuuskunnan valmentaja-opettajia samaan muottiin ja metodeihin.

– Opettajien pitäisi osuuskunnassa päästä kokeilemaan erilaisia pedagogisia menetelmiä ja brändäämään itseään pedagogisesti.

Osuuskunnan perustamiseen liittyvän valmistelutyön hän neuvoo tekemään huolellisesti.

– Kuntayhtymän ja osuuskunnan välille tehtävä sopimus on iso määrittelyn paikka. Samoin kuin osuuskunnan pelisääntöjen tekeminen, johon pitää ottaa osuuskunnan jäsenet vahvasti mukaan.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

9

YR IT Y S

KEHITYS LOPPUU TYYTYVÄISYYTEEN Järvenpääläisellä Pentisolilla on ollut hurjan nousujohteinen vuosi.

Yrittäjäpariskunta Sanna ja Jari Mäkinen ovat päässeet vauhtiin kovalla työllä, hyvällä suunnittelulla ja olemalla oikeassa paikassa oikealla hetkellä.

Kasvu Openista he saivat vahvistusta yrityksensä kasvusuunnalle.

• teksti ja kuvat MAARIT TIALA

Tyytyväisyys yhteistyöhön: Yhteistyökumppanit antoivat Keudalle keskimäärin arvosanan asteikolla 1-5.

4,19

Sidosryhmäanalyysi 2015

Yrittäjäpariskunta Sanna ja Jari Mäkinen.

10

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

P

ENTISOL ON järvenpääläinen aerosolipakkaamo, jonka tuotteita käyttävät niin teollisuus kuin kotitaloudetkin. Yrityksessä muutokset alkoivat neljä vuotta sitten, kun sen perustaja, Sanna Mäkisen isä Pentti Turunen joutui jättäytymään pois johdosta.

– Me jouduimme uusien asioiden eteen.

Muutoksen nopeus vaati henkilökunnalta paljon ja ulkopuolisista paineista johtuen koimme vaikeita aikoja. Nyt tullut menestys tuntuu todella hyvältä ja ansaitulta, Sanna iloitsee.

– Kirjasimme yrityksemme strategiaan vuonna 2012, että vuonna 2015 Pentisol on hyvin johdettu, kannattava kansainvälistyvä kasvuyritys. Strategioiden kirjaaminen kannattaa, sillä sen myötä yritys alkaa elää valitsemaansa suuntaan.

VAHVISTUS AJATUKSILLE Kasvu Open -projektiin Mäkiset lähtivät mukaan, kun Elina Pekkarinen Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksesta otti yhteyttä.

– Pohdimme hetken, mitä projekti vaatii ja mitä se voi antaa. Loppujen lopuksi mukaan lähtö oli helppoa, sillä olimme monesta samaa mieltä. Verkottuminen on tiivistäen sanottuna voimavara, kertoo Jari.

Keudassa järjestetyt Kiitoratapäivät avasivat yrittäjäpariskunnan silmät sparrauksille, mylläreille, asioiden jalostamiselle ja oman ajatuksen laajaalaisuuden kohdentamiseen.

”

Jos jokin on yrityk selle haaste tai ongelma, se pitää tuoda rohkeasti esille. Silloin sitä voidaan lähteä työstämään.”

– Yksi parhaista huomioista oli, että mylläreiden kanssa toiminta alkoi olla vastavuoroista, molemminpuolista tiedon jakamista.

Kasvu Open antoi ajatuksia ja vahvistusta yrityksen kasvusuunnalle.

– Olimme siinä onnellisessa asemassa, että suunta kansainvälisille markkinoille oli ollut jo työn alla. Projekti opetti myös, että jos jokin on yritykselle haaste tai ongelma, se pitää tuoda rohkeasti esille. Silloin sitä voidaan lähteä työstämään ja siihen saa apua, Jari jatkaa.

– Kirjoitin projektin aikana muistilehtiöni kanteen Kasvu Open -asiantuntija Jari Marttalan neuvon: Ole kärsimätön tekemisen suhteen ja kärsivällinen tulosten suhteen, Sanna kertoo.

KASVU OPENISSA ETSITÄÄN SUOMEN KOVINTA KASVUHAKUISTA YRITYSTÄ Keuda on mukana KeskiUudenmaan Kasvupolulla, jonka Kiitoratapäivät järjestetään Keudan tiloissa maalis– huhtikuussa.

Hae mukaan nyt! www.kasvuopen.fi

Aerosolihyllyllä ylinnä kaasupistoolit, maustesuihkeet ja alimmalla irtoaineet.

KASVUA KANSAINVÄLISTYMÄLLÄ Pentisolin tavoitteena on kasvaa kansainvälistymisen kautta.

– Uusien työpaikkojen luominen tulee kansainvälisellä toiminnalla. Suurkeittiöiden valloittaminen kansainvälisillä markkinoilla on kirjattu seuraavaan strategiaan, Mäkiset sanovat.

Tulevan liikevaihdon uskotaan kolminkertaistuvan uuden strategian myötä. Tällä reseptillä lisää henkilökuntaa tarvitaan ensimmäisenä tuotantoon.

– Teemme ratkaisut markkinoinnin ja toimiston henkilöstön lisäyksistä sen jälkeen.

PENTISOLIN PALKINNOT • •

•

• •

Vuoden uusmaalainen yritys 2015, Uudenmaan liitto Going Global 2015, Kasvu Openin sekä Team Finlandin valinta yhdeksi suurimman kansainvälistymispotentiaalin omaavaksi yritykseksi Nordea Growth 2015, Nordean myöntämä vuoden mittainen tuki lisärahoitusta neuvovalta ryhmältä Kasvu Open 2015 kasvupolunvoittaja, Elinkeinoministeriön Team Finland FSSC 22000 -sertifikaatti, maailmanlaajuinen vähittäismyyjien ja suurien elintarvikeyritysten vaatimukset täyttävä elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä. Pentisol Oy on alansa ainoana Pohjoismaissa toimivis- ta yrityksistä saanut kyseisen sertifikaatin.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

11

O SAAJ A • teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

1

Miten päädyit opiskelemaan vastaanottovirkailijaksi?

Aloitin syksyllä 2013 Keudassa talouskoulun, jonka kautta kävimme tutustumassa erilaisiin alkaviin koulutuksiin ja vastaanottovirkailijan koulutus tuntui mielenkiintoiselta. Minulla ei kuitenkaan ollut oikeastaan minkäänlaisia ennakko-odotuksia vastaanottovirkailijan työstä. Tämä ammatti tuntuu kuitenkin olevan täysin minun juttuni!

2

Mitä uusia asioita tai taitoja opit kilpailusta?

Kilpailussa oli aika vähän ihan uutta asiaa. Kilpailu oli nopeasti ohi ja esimerkiksi lähtötasotestin kysymyksien oikeita vastauksia ei käyty missään vaiheessa läpi.

Käytännössä kokemus opetti todella paljon ja kasvatti luottamusta omaan tekemiseen.

3

Voiko asiakaspalvelu henkisyyttä oppia?

Jos voi, niin miten?

VASTAANOTTOVIRKAILIJAKSI VALMISTUVA

LAURA MENESTYI KANSAINVÄLISESSÄ KILPAILUSSA Keudassa opiskeleva nurmijärveläinen Laura voitti pronssia kansainvälisessä hotelli- ja matkailualan AEHT-kilpailussa.

Lauran lajina oli Front Office.

12

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Kyllä ja ei. Jos ei pohjimmiltaan viihdy ihmisten kanssa, voi asiakaspalvelu tuntua pakkopullalta, sekä itselle että asiakkaalle. Toisaalta työ helpottuu, kun työskentelee paljon ihmisten parissa ja tottuu selvittämään ongelmia ja erilaisia tilanteita.

Ihanne olisi tietysti, että asiakkaan tyytyväisyys olisi jokaiselle asiakaspalvelijalle sydämen asia. Ei tätä oikeastaan voi oppia muuten kuin tekemällä. Asiakaspalvelu on opettanut minulle paljon kärsivällisyyttä ja ymmärrystä ihmisiä kohtaan. Kaikilla ei voi olla aina hyvä päivä.

4

Valmistut pian.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Suunnitelmissani on opiskella restonomiksi. Haluan kuitenkin tehdä töitä ja hankkia kokemusta ennen sitä. Olen kaavaillut, että lähtisin opiskelemaan muutaman vuoden kuluttua.

A JA N KOHTAISTA

• teksti HELI KOSKENNIEMI • kuvitus SHUTTERSTOCK

Kaupungistuminen, ikääntyminen ja teknologian kehittyminen ovat esimerkkejä megatrendeistä eli juuri nyt käynnissä olevista laajoista yhteiskunnan muutoksista. Nopeasti muuttuva maailma vaikuttaa myös työelämän osaamistarpeisiin.

TARJOLLA TYÖKALUJA TULEVAISUUDEN LUOTAAMISEEN

K

aupungistuminen tuo paitsi haasteita myös mahdollisuuksia muun muassa rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun. Pitkäikäisyys synnyttää uusia palvelutarpeita ja työurien pidentymistä. Teknologian kehittyminen ei tarkoita pelkästään tietotekniikkaa ja robotiikkaa, vaan kehitystä tapahtuu kaikilla alueilla – lääketieteessä, materiaalitekniikassa ja nanoteknologiassa.

Keudan verkkosivuilta ja Ennakointi­ pakki-sivustosta löydät nyt ilmaisia me­ ne­ telmiä ja työkaluja, joita voit käyttää avuksi tulevaisuuden luotaamisessa. Osa

työkaluista on sähköisiä, osa esimerkiksi tulostettavia lomakkeita. Löydät sivustoilta myös perustietoa ennakoinnista sekä Ennakointioppaan, johon on koottu ohjeita työkalujen käyttöön. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi opetuksessa.

Tutustu työkaluihin: • www.keuda.fi/ennakoinnintyokalut • www.ennakointipakki.fi Työkalut tuotettiin Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamassa Työvälineitä ennakointityöhönsignaalibarometrihankkeessa (2013–2014), josta vastasivat Keuda, Luksia ja Omnia. Asiantuntijoina toimivat futuristi Elina Hiltunen, What’s Next consulting ja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi Laurea. Työkaluja testasi ja työsti eri alojen yrittäjiä Uudeltamaalta.

SIDOSRYHMÄT ANTOIVAT KEUDALLE PALAUTETTA Moni tämän lehden lukija vastasi Keudan sidosryhmäkyselyyn syksyllä 2015. Joitakin sidosryhmiemme edustajia myös haastateltiin henkilökohtaisesti. Keuda kiittää palautteesta ja jatkaa kehitystyötä sen pohjalta.

I

NTERNET-KYSELYYN vastasi yhteensä 706 henkilöä, joista 122 edusti Keudan ulkoisia si dosryhmiä. Haastatteluissa ul koisten sidosryhmien edustajia oli 18.

Kyselyn perusteella Keudaa pidetään hyvin vetovoimaisena koulutuksen tarjoajana ja työelämän kehittäjänä. Yleinen näkemys Keudan toiminnasta on hyvin myönteinen. Keuda tunnetaan Keski-Uudenmaan alueella hyvin.

Kehittämisen varaakin toiminnassa aina on. Paikallinen elinkeinoelämä odottaa Keudalta elinkaarikumppanuuksia, joissa yritysten henkilöstö voisi päivittää osaamistaan koko työuran ajan. Tähän toiveeseen Keuda onkin vastaamassa solmimalla yritysten kanssa kumppanuussopimuksia.

Muita Keudan kohtaamia haasteita ovat taloudellisten säästöjen ohella digitalisaation vaatimukset sekä yrittäjyyden tuominen vielä tiiviimmin osaksi opintoja. Ulkoiset sidosryhmät kaipaavat Keudalta myös nykyistä terävämpää markkinointia, esimerkiksi koulutusten selkeämpää tuotteistusta. Koulutusten sisältöjä ja painopisteitä on jatkuvasti kehitettävä työelämän tarpeita paremmin vastaaviksi.

Sidosryhmäkyselyn tulokset antavat hyvän lähtökohdan Keudan uuden strategian työstämiselle kuluvan talven aikana.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

13

KEUD ALAIN E N

Keudan projektipäällikkö Susanna Kosonen näkee työssään, miten suuri vaikutus opettajilla on lasten ja nuorten elämään. Hän toivoo kasvatukseen ja opetukseen enemmän ohjauksellista otetta ja aikaa kohtaamisille.

ELÄMÄN TÄRKEIMPIÄ KOHTAAMISIA • teksti ANNAKORPI-KYYNY • kuva ELINA SAVUKOSKI

V

IIME VUODET Susanna Kosonen on työskennellyt nuorten kanssa, jotka etsivät omaa suuntaansa elämässä. Hän tapaa usein myös nuoria, jotka olisi tarvinneet apua jo varhaiskasvatuksen puolella.

– Se on asia, mikä tuo minulle potkua ja voimaa siihen, että meidän täytyy tehdä jotain. Ihmettelen, mikä meitä aikuisia, huippukoulutettuja ammattilaisia riivaa, kun emme tartu lasten ja perheiden ongelmiin.

Monesti nuori osaa sanoa itsekin sen hetken, jolloin hänen vaikeutensa alkoivat.

– Se saattoi olla kerta, jolloin häntä kiusattiin tai hän koki väkivaltaa ensimmäisen kerran eikä kukaan turvallinen aikuinen auttanut.

Jos Kosonen saisi muuttaa yhden asian, hän haluaisi opetukseen ohjauksellisen otteen, mikä lähtisi jo varhaiskasvatuksesta.

– Haluaisin aiheuttaa meille kasvatusalan ammattilaisille sellaisen sydämenmuljautuksen, että muistaisimme, miten suuri vaikutus ja vaikuttamisen paikka kaikilla meillä on. Ja että johtajat uskaltaisivat olla rohkeita ja jokainen velvoitettaisiin lasten ja nuorten aitoon kohtaamiseen ennemmin kuin lippulappujen täyttämiseen.

14

NUORET EIVÄT TULE VAKUUMISTA Kosonen toivoo myös päättäjiltä kokonaisvaltaista näkemystä hyvinvointiin ja koulutukseen liittyvissä ratkaisuissa.

– Se, millaisia päätöksiä tehdään varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen suhteen, näkyy tulevaisuudessa suoraan niin yläkuin korkeakouluissakin. Elämä ei ole pilkottu eikä esimerkiksi opiskelemaan tuleva nuori tule tyhjästä vakuumista, vaan hänellä on historiansa ja taustalla kaikenlaisia kohtaamisia.

Pahoinvoivat nuoret jäävät kyydistä ja vaikuttavat koko ryhmän oppimiseen.

Kosonen muistuttaa, että jos ryhmässä tai yksittäisellä ryhmän jäsenellä on jokin hässäkkä, mitään oppimista ei tapahdu.

– Toivon, että oppisimme näkemään yksittäiset puut metsältä ja sen, mikä on oleellista. Meillä on maana isoja tavoitteita olla maailman paras koulutusmaa, mutta sitä on turha rakentaa, jos peruskallio ei ole kunnossa.

Kosonen kaipaa myös holistisuutta lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön.

– Meillä on valtavasti osaamista ja asiantuntijoita, mutta se on pilkottuna. Toivoisin, että asiantuntijoiden ammattitaito saataisiin yhdistettyä ja voisimme antaa voimavaroja lasten ja nuorten kasvuun ja hyvään elämään. Nämä ovat isoja unelmia, mutta onneksi hallitusohjelmaankin on kirjattu mielenterveyden teema.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

NUORISSA ON TOIVOA Kososella on monipuolisesti kokemusta opetustyöstä ja kasvatuksesta. Hän on valmistunut lastentarhan-, psykologian ja kasvatustieteiden aineenopettajaksi, luokanopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi.

Kokemuksesta on ollut Kososelle suuri apu, kun hän on ollut Keudassa luomassa oppimiskoulutuksen ennakkojaksoa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa.

Hankkeen tavoitteena on luoda alle 25-vuotiaille nuorille ja työnantajille kohtaamisen paikkoja ja mahdollisuuksia kokeilla oppisopimusta harjoittelun kautta.

– Se on työnantajille taloudellisesti riskitön kokeilu, joka on parhaimmillaan johtanut siihen, että yritys on uskaltanut palkata nuoren.

Oppisopimuksen ennakkojakso on nyt valinnainen polku VALMA-koulutuksessa.

– Minulle hanke on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus seistä jalat kahdessa ämpärissä – katsoa asioita sekä oppisopimuksen ja ammattiopiston kantilta. Se on vahvistanut näkemystäni yksilöllisten polkujen tärkeydestä, mutta meillä on vielä matkaa siihen, että kouluinstituutti aidosti huomioi yksilöt – mutta olemme menossa oikeaan suuntaan. Ja meillä aikuisilla on vastuu antaa realistista tietoa siitä, mitä eri polut vaativat.

”

Nuorempana

ajattelin, ettei minusta missään nimessä tule opettajaa. Taustalla oli ajatus, että opettajat ja koulu on tyhmiä ja koko laitos suunnattu tietyntyyppiselle keskivertotytölle, mikä ei

Keudan henkilöstö vannoo työssäoppimisen nimeen: sitä pidetään hyödyllisenä arvosanalla asteikolla 1-5.

4,47

ollut minun juttuni. Itsellenikin on suuri hämmästys, että näin on käynyt. Nyt opiskelen töiden ohessa

Sidosryhmäanalyysi 2015

estetiikkaa ja taidekasvatusta.

Opiskelu on lähtenyt lapasesta.”

MAHDOLLISUUS KOKEILLA OPPISOPIMUSTA

O

ppisopimuksen ennakkojakso -hankkeessa Kososelle selvisi jo varhaisessa vaiheessa, että ohjaavilla tahoilla ei ole riittävästi tietoa siitä, mitä oppisopimus on. Moni nuori tuntui ajattelevan, että oppisopimuskoulutukseen vain mennään ja tehdään töitä, josta maksetaan palkkaa, mutta oppisopimus on vaativa opiskelumuoto.

– Hankkeen aikana moni nuori on kokeillut oppisopimusta harjoitteluissa, mutta todennut, että oppilaitos on sittenkin se oma paikka.

Oppisopimuksella on nuorten keskuu­dessa hyvä kaiku ja se kiinnostaa nuoria valtavasti. Kosonen haluaisi nähdä oppisopimuksen tulevaisuudessa tasavahvana vaihtoehtona ammattikoululle ja lukiolle.

– Oppisopimus vaatii nuorelta paljon vastuunottoa ja siksi nuori tarvitsee turvaverkon. Haluaisin nähdä oppisopimuskoulutuksen kehittyvän siihen suuntaan, että nuoret saavat ohjausta ja tukea. Oppisopimusoppilaat voisivat esimerkiksi opiskella ryhmässä osan opinnoistaan.

Kososen mielestä lähes 90 prosenttia nuoriin liittyvästä uutisoinnista on negatiivista, mutta omasta kokemuksestaan hän tietää, että työnantajat uskovat nuoriin. Oppisopimuksen valitsevien nuorten tiedonjano on kova.

– Vaikka media mitä väittää, meidän nuorissa on valtavasti toivoa ja järjettömän hyviä tyyppejä. Kunhan vain kohtaamme myös ne nuoret, jotka eivät paljasta korttejaan heti.

Ajan kanssa se hyvä sieltä paljastuu.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

15

ILMIÖ • teksti ANNA KORPI-KYYNY • grafiikka TIINA VALVE

Mahdollisuutta siirtää lukiokoulutus Tuusulassa Keudan järjestämäksi selvitettiin laajasti viimeksi kymmenisen vuotta sitten. Silloin selvityshenkilö päätyi yhtenä vaihtoehtona esittämään alueelle yhteistä koulutuksen järjestäjää, mutta selvityksessä Jos lukiokoulutus siirtyisi Keudalle, suurempi opiskelijamäärä toisi mukanaan enemmän vaihtoehtoja opiskelijoille.

Raja-aidat yleissivistävän ja ammatillisen väliltä poistuvat, kaksoistutkinnosta todellinen vaihtoehto ja yksi opintopolku, ammatillisista opinnoista todellinen vaihtoehto lukiolaisille.

Lähialueella mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen, joka luo edellytykset työllistymiseen ja vakaaseen työuraan tai jatkoopintoihin korkeakoulussa.

Opintojen keskeyttäminen vähenee, sillä ”väärän” koulutusmuodon valinta on helppo korjata ja siirtyä Keudan sisällä koulutuspolulta toiselle.

Opiskelijat tasavertaisemmassa asemassa: kaikille mahdollisuus sekä lukio että ammatillisiin opintoihin kiinnostuksen ja omien edellytysten mukaan.

16

Yhdistäminen toisi luontevia jatkopolkuja lukiosta ammatilliseen koulutukseen. Keudassa on paljon myös ylioppilaspohjaisia opiskelijoita.

Laajempi kurssitarjonta, jossa niin lukio- kuin ammatillisetkin kurssit olisivat samalla tavalla valittavissa.

Väyläopintoja jatkokoulutukseen, esimerkiksi ammattikorkeaan, olisi helpompi toteuttaa.

Monipuolisemmat oppimisympäristöt.

Oppilaitosten välille tarvitaan yhä syvemmälle meneviä toiminnallisen yhteistyön malleja, joissa hyödynnetään eri oppilaitosten mahdollisuudet.

mukana olleet kunnat ei pitänyt tarpeellisena edetä esitetyllä tavalla. Kuuma-sivistysryhmän kokouksissa aihe on noussut ajoittain esille ja nyt asiaa selvitetään uudelleen.

Tuleeko lukiokoulutus Keudaan?

ENEMMÄN VAIHTOEHTOJA, ENEMMÄN SÄÄSTÖJÄ

T

UUSULAN KUNTA on pyytänyt Keudaa tekemään selvityksen lukion ja ammatillisen kolutuksen yhteistyön ja jopa yhdistämisen mahdollisuuksista. Keuda on kysynyt alueen muilta kunnilta, haluavatko ne tulla mukaan selvitykseen.

Ensi vuonna aloitettavassa selvityksessä tarkastellaan eri vaihtoehtoja: lukioiden ja Keudan yhteistyön syventämisen mahdollisuuksia erillisillä organisaatioilla ja organisatorisen yhdistämisen tuomia etuja. Aiemmin lukioiden yhdistämisiä ammatilliseen kuntayhtymään on

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

toteutettu ainakin Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa.

Me pohdimme, mitä etuja etuja yhdistämisestä voisi olla.

Kustannustehokkuus, opiskelijan joustavien opintopolkujen ja opintovalintojen mahdollistaminen edellyttää taloudellisesti vahvaa koulutuksen järjestäjää.

”

Tuusulan pyyntö alueen lukioselvitykseen on lähtenyt liik-

keelle Keski-Uudenmaan alueen nuorten tarpeista. Tuusulan

lukioon halutaan hakea uutta vetovoimaa ja tarjontaa. Uskomme

Vahva alueellinen toimija, jolla on laaja valikoima vaihtoehtoja, houkuttelee opiskelijoita.

JOS AMMATILLINEN JA LUKIOKOULUTUS YHDISTETTÄISIIN:

tämän olevan mahdollista yhteistyössä Keudan kanssa. Sekä lukiokoulutus että ammatillinen koulutus tulevat muuttumaan voimakkaasti, ja niiden lähempi yhteistyö palvelisi nimenomaan nuoria opiskelijoita. Tuusulan lukio voisi olla pilotti tällaisessa kokeilussa.

Kokeilukulttuuriahan juuri nyt tarvitaan.”

TUIJA REINIKAINEN Keudan yhtymähallituksen jäsen, Tuusula

Keuda toimii

11 yksikössä. Keudassa

Monipuolinen henkilöstö, tukipalvelut ja opetusvälineet.

4 551 perustutkinto-opiskelijaa, joista 70 % on kotoisin Keudan jäsen-

on

kuntien alueelta. Vuosittain Keudasta

2 000 ammattilaista.

Keudassa työskentelee noin 670 ihmistä. Alueella asuu 200 000 asukasta. Lukioita alueella on 9, joista Tuusulan lukiolla on 3 valmistuu

3 800

opiskelijaa ja työskentelee

330 henkilöä.

Nurmijärvi

Tuusula

Kerava

”

Opettajien yhteiskäyttö helpottuisi.

Yhdistetty toisen asteen toimija olisi vahvempi suhteessa ulkoisiin kilpailijoihin.

Mahdollisuus järjestää kokonaisvaltaisempi ratkaisu perusasteen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen pudokkaille.

Yhden työnantajan alaisuudessa mahdollisuus henkilöstöresurssien tehokkaampaan käyttöön koko toisen asteen näkökulmasta.

Ei kiistoja vaihtokurssin hinnasta – raha ei enää liikkuisi lukioiden ja Keudan välillä.

Alueen koulutuksenjärjestäjien turha keskinäinen kilpailu vähenisi.

Sipoo KEUDA LUKIO

Valtionosuudet kohdistettaisiin sinne, mihin ne kuuluvat.

Mahdollisuus markkinoida toisen asteen koulutusta yhtenä kokonaisuutena.

Paremmat edellytykset vastata tulevaisuuden haasteisiin (valinnaisuus, erityisopetus, yksilölliMahdolsyys, opiskelijalisuus yhteismäärät). hankintoihin.

Negatiivisesti Mäntsälä keskeyttäneiden määrän arvioidaan vähenevän, mikä olisi yhteisJärvenpää kunnallisesti Pornainen merkittävää.

toimipistettä. Alueen lukioissa opiskelee noin

Tehokas tilojen ja välineiden käyttö.

Helsinki

Keuda vastaa jäsenkuntansa pyyntöön lähteä selvittämään

alueen lukioyhteistyön syventämisen mahdollisuuksia.

Henkilöstön rekrytointi saattaisi helpottua.

Hyvät työelämäsuhteet.

Viimeksi selvitys on tehty vuonna 2006. Vaikea sanoa, onko tilanne muuttunut sen jälkeen ratkaisevasti. Uskon, että osa samoista synergiaeduista on edelleen nähtävissä, mutta niin on osa niistäkin tekijöistä, jotka johtivat selvityksen hyllyttämiseen. Yksi iso kysymys on lukiokoulutuksen rahoitus: tällä hetkellä kunnat subventoivat omien lukioidensa toimintaa, Keuda sen sijaan tulee toimeen yksikköhinnoilla, ilman jäsenkuntien suoraa rahoitusta.

Miten tämä kuvio muuttuisi, jos lukioita tulisi osaksi Keudaa?”

JUHA SALO Keudan yhtymähallituksen puheenjohtaja, Sipoo

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

17

M AAILMA Tekemässä tuttavuutta Gretan kanssa Riitta Narko, Ari Ikävalko, Juha Takanen ja Anne Hosio-Paloposki.

• teksti RIITTA NARKO ja HELI VASTAMÄKI • kuva PAULA NIEMELÄ

Keudan toiminta on luotettavaa: yhteistyökumppanit antoivat sille arvosanan asteikolla 1-5.

RANSKALAISTA

4,3

Sidosryhmäanalyysi 2015

AIKUISKOULUTUSTA Ranskan aikuiskoulutusjärjestelmä Greta voi tuntua suomalaisen silmin varsin monimutkaiselta, sillä se eroaa paljon meikäläisestä.

K

EUDAN AIKUISOPISTON delegaatio kävi Ranskan Reimsissä SHAPE-hankkeen teemaseminaarissa ja pääsi samalla hieman jyvälle ranskalaisesta aikuiskoulutuksesta.

– Osan Ranskan aikuiskoulutusjärjestelmästä muodostavat Greta-nimiset oppilaitokset, kertoo aikuisopiston rehtori Riitta Narko.

Greta-lyhenne tulee sanoista GRoupements d’ETAblissements.

– Vierailimme seminaariviikon aikana kahdessa Gretassa. Näiden vierailujen ja esittelyjen ansiosta meille selveni Gretan

18

rooli ammatillisen aikuiskoulutuksen toteuttajana.

Suurimpia eroja omaamme on, että yritykset ovat merkittävässä asemassa jo koulutuksen rahoittajina (yli 40 % rahoituksesta). Tämä merkitsee, että yritysyhteistyö on olennainen osa toimintaa, suorastaan itsestäänselvyys.

– Champagne-Ardenne-alueen elinkeinoelämän merkitys näkyi yhdellä oppilaitosvierailulla, jossa pääsimme käymään myös työsaleissa, Narko jatkaa.

Opiskelijat opiskelivat siellä samppanjan pullotusta, saippuan tekoa ja hajuvesien pullotusta. Kaikki nämä tuot-

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

teet ovat olennaisia alueen elinkeinoelämälle. Osa tarvittavista opetuslaitteista oli saatu yrityksiltä, esimerkiksi pullotuslinja. Yrittäjyyskoulutuksessa vieraille esiteltiin käytössä olevia opetusmetodeja käytännön tasolla.

Greta on Ranskan virallinen ja valtakunnallinen aikuiskoulutusjärjestelmä, mutta koulutusta aikuisille järjestää myös AFPA-verkosto (Association nationale pour la formation professionnelle des adultes). Lisäksi joukko paikallistason toimijoita on mukana huolehtimassa Ranskan aikuisten osaamisesta.

A SIA N TUNTIJA

• teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuva JULIUS KINNUNEN

Sosiaalinen media antaa asiantuntijoille valtavasti mahdollisuuksia keskustella, jakaa näkemyksiään ja vaikuttaa alansa kehitykseen. Mahdollisuuksia tuntuu olevan niin paljon, ettei monikaan tiedä mistä ja miten aloittaa. Grapevinen toimitusjohtaja Marika Siniaalto nostaa esiin neljä tärkeää kysymystä, joihin jokaisen sosiaalisen median äänitorveksi haluavan täytyy vastata.

KUUNNELLAANKO SINUA

SOMESSA? 1 MITÄ TAVOITTELET? Tavoitteesi sosiaalisessa mediassa voi olla asiantuntijuuden rakentaminen tai pidemmälle ulottuva, kuten henkilöbrändin rakentaminen tai oman yrityksen tunnetuksi tekeminen. Tavoite vaikuttaa siihen, mitkä kanavat valitset ja miten viestit.

Voi olla hyvä asettaa myös numeerisia tavoitteita, kuten Twitterseuraajien määrä tai puolen vuoden päästä saamasi kutsu asiantuntijapaneeliin. Numeeriset tavoitteet kannattaa pitää yksinkertaisina, eikä niitä kannata olla montaa. Jos esimerkiksi ryhdyt pitämään asiantuntijablogia, tavoitteesi voi liittyä lukijamäärään.

2 KENELLE PUHUT? Sosiaalisessa mediassa kannattaa tunnistaa oma kohderyhmänsä tarkemmin ja rajata sitä, sillä et ehdi olemaan joka paikassa. Sinun täytyisi tietää, mistä kohderyhmäsi on kiinnostunut ja tunnistaa potentiaalisten asiakkaiden arkipäivän ongelmia – niitä, joissa asiantuntijuutesi tai yrityksesi voisi olla avuksi.

Oman kohderyhmänsä tunnistaminen on haastavaa, sillä moni on niin sisällä tekemisessään, että puhuu somessakin helposti vain itselleen ja kollegoilleen. Se ei useinkaan auta tavoitteen saavuttamisessa, vaan omaan asiaan täytyisi löytää uusia näkökulmia.

Kannattaa lähteä liikkeelle esimerkiksi kysymyksistä, joihin yrityksesi asiakaspalvelijat usein vas-

taavat. Niiden avulla saat kiinni asiakkaita askarruttavista asioista – sen jälkeen voit miettiä, missä kanavissa voisit parhaiten vastata näihin kysymyksiin.

3 MITKÄ OTAT HALTUUN? Päätä, otatko haltuun yhden, kaksi vai viisi kanavaa ja tee se suunnitelmallisesti. Mieti, mikä sopii omiin resursseihisi ja toteuta suunnitelmaasi vähintään puoli vuotta.

Suunnitelmallisuus voi tarkoittaa sitä, että käyt valitsemasi kanavat joka aamu läpi kahvikupillisen ääressä. Puolen vuoden jälkeen voit tehdä päätelmiä, oletko edennyt tavoitteidesi mukaiseen suuntaan.

Sosiaalinen media houkuttelee sinkoilemaan sinne tänne, mutta jos haluat tuloksia, vaaditaan kurinalaisuutta ja järjestelmällisyyttä. Samalla on syytä kiinnittää huomiota viestien sisältöön, sillä sisältötulva somessa on valtava. Panosta laajojen tieteellisten artikkelien sijaan tiivistettyyn, ajankohtaiseen sisältöön.

Kun valitsemiesi kanavien päivittäminen sujuu jo rutiinilla, voit kehittää viestintääsi ja ottaa haltuun uusia kanavia.

4 SAAVUTITKO TAVOITTEESI? Jos olet asettanut tavoitteen, muista myös seurata, onko viestintäsi onnistunut, sillä vain mittaamisen kautta voit kehittyä ja nähdä, teetkö asioita oikein. Seuranta onnistuu helposti kanavien tarjoamilla työkaluilla – pääasia on, että muistat katsoa niitä säännöllisin väliajoin.

”

Panosta tieteel listen artikkelien sijaan tiivistettyyn, ajankohtaiseen sisältöön.”

MARIKA SINIAALTO

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

19

YHT E IST YÖSSÄ

”

Oikeastaan sillä ei

ole niin suurta merkitystä, mitä alaa opiskelee, kunhan asenne työntekoon on kunnossa.”

TUOMAS HIIRONNIEMI tuotantopäällikkö

Myymäläkalusteistaan ja -konsepteistaan tunnettu ITAB sijaitsee Järvenpäässä aivan Keudan Wärtsilänkadun yksikön vieressä.

Yritys ja oppilaitos ovatkin jo pitkään tehneet vaikuttavaa yhteistyötä, jota on nyt syvennetty virallisella kumppanuussopimuksella.

OPPIMISESSA

ASENNE RATKAISEE • teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

Miehet ja myymäläkonsepti: Risto Asp, Tuomas Hiironniemi ja Mika Hagelin.

20

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

V

IITISENKYMMENTÄ HENKILÖÄ Järvenpäässä työllistävä ITAB on monelle kaupunkilaiselle tuttu rakennuksena, mutta harva on päässyt kurkistamaan sisään vaikuttavan kokoisiin tuotantotiloihin.

Tuotantopäällikkö Tuomas Hiironniemi esittelee syystäkin ylpeänä tuotantoketjua, joka ulottuu myymäläkonseptin ideoinnista ja suunnittelusta aina sen toteutukseen asti. ITABin työnjälkeä näkee esimerkiksi Tokmannin, Citymarketin, S-marketin ja Yliopiston Apteekin myymälöissä.

– Myymäläkonseptimme perustuvat modulaarisen järjestelmän 2 500 eri vakiokomponenttiin, mutta teemme myös paljon asiakaskohtaisia räätälöintejä. Kalusteiden metallikomponentit valmistamme itse, puu- sekä muoviosat taas teetämme alihankintana, usein paikallisilla yhteistyökumppaneilla, Hiironniemi kertoo.

Yhteistyökumppaneilla riittää juttua: Keudan ammattiopiston toimialarehtori Mika Hagelin (vas.) ja Keudan aikuisopiston toimialapäällikkö Risto Asp tutustuvat ITABin tuotantotiloihin Tuomas Hiironniemen opastuksella.

TYÖKOKEMUSTA OPISKELIJOILLE ITABissa on paljon kokemusta Keudan työssäoppijoista sekä oppisopimusopiskelijoista. Sopivia työtehtäviä löytyy paitsi kone- ja metallialan opiskelijoille, myös automaalareille ja logistiikkapuolen osaajille. Keudan ammattiopistossa syksyllä 2016 alkavaan kunnossapitoasentajan koulutukseen lähteville nuorille Hiironniemi lupaa saman tien tukun työssäoppimis- ja kesätyöpaikkoja.

– Oikeastaan sillä ei ole niin suurta merkitystä, mitä alaa opiskelee, kunhan asenne työntekoon on kunnossa. Maahanmuuttajaharjoittelijoista meillä on tässä suhteessa todella hyviä kokemuksia, hän toteaa.

– Meille tärkeää on, että opiskelija haluaa oppia, tulee ajoissa töihin ja siivoaa työpisteensä päivän päätteeksi, hän kiteyttää.

OSAAMISTA HENKILÖKUNNALLE Keudan ja ITABin kumppanuussopimus vahvistaa yhteistyötä yrityksen henkilökunnan osaamisen kehittämisessä.

– Kansainvälisessä kilpailussa henkilökuntamme tulee jatkuvasti kyetä omak-

Keudan julkisuuskuva on myönteinen: julkisen sektorin yhteistyökumppanit antoivat sille arvosanan ja yksityinen sektori asteikolla 1-5.

4,16

4,3

Sidosryhmäanalyysi 2015

sumaan uusia taitoja. Koulutus ja oppiminen ei pääty koulun ovien sulkeutumiseen, vaan jatkuu yrityksissä läpi elämän. Siksi pidän alueellista yhteistyötä yritysten ja koulutusorganisaatioiden välillä erittäin tärkeänä, Hiironniemi sanoo.

ITABin toimitiloja kiertäessä löytyi heti ajatus uudesta käytännön tason yhteistyökuviosta.

– Komponentteja voitaisiin välillä viedä särmättäviksi Keudan puolelle, kun talot seisovat vierekkäin ja opiskelijat harjoittelevat tätä metalliteollisuuden tärkeää työvaihetta.

ITAB SHOP CONCEPT

• Suunnittelee, toteuttaa ja toimittaa myymäläkonsepteja ja -kalusteita erikois- ja päivittäistavarakaupan ket juille, tavarataloille sekä teollisuudelle.

• Kuuluu ruotsalaiseen ITAB-konserniin, joka on alan toiseksi suurin yritys Euroopassa.

• Järvenpään tuotantolaitos on saanut alkunsa vuonna 1954 perustettuna perheyrityksenä, jonka nimi oli Rautalanka Oy. • www.itab.se/fi

KEUDAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET Keuda solmii virallisia kumppanuussopimuksia tärkeimpien yhteistyökumppaniensa kanssa. Sopimuksissa sovitaan keskinäisestä, pitkäjänteisestä ja tavoitteellisesta yhteistyöstä ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisessä, oppimisen johtamisessa sekä kehittämisessä. Kumppanuus tuo lisäarvoa kummallekin osapuolelle ja parantaa niiden kilpailukykyä.

KYSY LISÄÄ: Hannu Laurila, kuntayhtymän johtaja, p. 0500 461 330, hannu.laurila@keuda.fi Pekka Aittoniemi, ammattiopiston rehtori, p. 050 345 3172, pekka.aittoniemi@keuda.fi Riitta Narko, aikuisopiston rehtori, p. 050 361 4522, riitta.narko@keuda.fi Anne Vuorinen, oppisopimusjohtaja, p. 050 415 0974, anne.vuorinen@keuda.fi KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

21

AJ ANKOHT A ISTA KEUDAS S A • teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

VÄYLÄ KEUDASTA LAUREAAN

KEUDA-TALOSTA TALO, JOSSA TAPAHTUU Keravan Keuda-talo siirtyy kokonaan Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän omaan käyttöön ensi vuonna, kun ammattikorkeakoulu Laurea muuttaa pois. Yhteistyö Keravan kaupungin kanssa Kerava-salissa jatkuu nykyiseen tapaan.

K

EUDALAISET OVAT suunnitelleet talon tulevaisuutta. Syksyllä 2016 taloon muuttaa Keudan oppisopimuskeskus Keravalta, ja samoin sinne tulee lisää aikuiskoulutusta. Aikuisopiston liiketalouden koulutus sopii luontevasti samaan taloon nuorten merkonomikoulutuksen kanssa ja myös kulttuurija media-alan aikuiskoulutus on talossa vahvasti läsnä. Lisäksi aikuisten lähihoitajakoulutusta tuodaan Tuusulan Kirkkotieltä osittain Keuda-taloon.

Keuda-talon ravintolapalvelut ovat siirtymässä Amicalta Keudan omaan hoitoon. Keudaan suunnitellaan perustettavaksi osuuskunta opiskelijoiden yritystoimintaa tukemaan (lue lisää s. 9).

Myös sen tukikohdaksi tulee Keuda-talo.

– Tavoitteena on ottaa talo mielikuvallisestikin Keudan haltuun ja tehdä siitä suoranainen brändi. Keuda-talo on talo, jossa tapahtuu, ja tulevaisuudessa se on sitä yhä vahvemmin, sanoo Keuda-talossa pitkään Kerava-salin teknisenä tuottajana toiminut Jussi Kaatrasalo.

Jo parin vuoden kuluttua Keuda-talon halutaan olevan enemmän kuin talo: se on tapa toimia.

”

Tavoitteena on ottaa

talo mielikuvallisestikin Keudan haltuun ja tehdä siitä suoranainen brändi.

Keuda-talo on talo, jossa tapahtuu, ja tulevaisuudessa se on sitä yhä vahvemmin.”

JUSSI KAATRASALO

Keuda on haluttu työpaikka: henkilöstö antaa väitteelle arvosanan asteikolla 1-5.

4

Sidosryhmäanalyysi 2015

22

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Keuda ja Laurea ammattikorkeakoulu ovat aloittaneet väyläopintojen suunnittelun pilottiprojektissa.

K

EUDAN PILOTISSA viiden kauneudenhoitoalan kosmetologiopiskelijan on tarkoitus lähteä suorittamaan väyläopintoja syksyllä 2016. Heillä on mahdollisuus suorittaa Laurean tarjoamia ammattikorkeakouluopintoja yhteensä 10 osaamispisteen verran.

Opinnot toteutuvat verkkokurssina. Viisi osaamispistettä on kaikille aloille yhteisiä tutkimusja kehittämistoiminnan opintoja, ja viisi osaamispistettä on kauneudenhoitoalan ydinosaamiseen liittyviä estenomiopintoja. Opinnot ovat opiskelijalle maksullisia, 10 euroa per osaamispiste. Väyläopintojen on tarkoitus laajentua Keudassa myöhemmin myös muille aloille.

NIMITYKSIÄ Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän talouspäällikkönä on 12.10. aloittanut MSc Anne Moilanen. Talouspäällikkö vastaa kuntayhtymän taloushallinnosta ja toimii sen esimiehenä. Taloushallintopalvelut puolestaan vastaa mm. kuntayhtymän kirjanpidosta, tilinpäätöksestä, budjetoinnista ja talouden seurannasta, ulkoisesta ja sisäisestä laskennasta sekä verotus- ja vakuutusasioiden hoitamisesta. Talouspäällikkö toimii myös kuntayhtymän hankinta-asiantuntijana.

Keudan ammattiopisto sai kesäkuussa kaksi uutta apulaisrehtoria. Keravan Keskikadun apulaisrehtorina aloitti Veli Perkkiö ja Pekka Halosen akatemiassa Markku Tyni.

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

Hyödynnä opiskelijoiden tarjoamat palvelut!

Lisätietoja ja muita opiskelijoidemme tarjoamia palveluja löydät sivuiltamme www.keuda.fi kohdasta Palvelut.

Keuda Hius ja Keuda Kauneus Parturi-kampaamo ja kauneudenhoitopalveuita Tuusulassa, Kirkkotie 31.

Voit varata ajan netissä!

Keudan opetuspesula Tekstiilihuollon palveluita ma–pe klo 10–12. Sibeliuksenväylä 55 A, Järvenpää.

Keudan Kukka & Puutarha Kukkia ja vihanneksia Mäntsälän Saaren kartanosta, Puutarhantie 1.

Opetusravintolat ja juhlapalvelut Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä ja Nurmijärvellä.

• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

KEUDA SOLMII KUMPPANUUSSOPIMUKSIA

TRANSVAL GROUP ENSIMMÄISEKSI KUMPPANIYRITYKSEKSI

K

EUDA JA Suomen Transval Group allekirjoittivat kumppanuussopimuksen marraskuussa. Transvalin kanssa tehty sopimus oli Keudalle ensimmäinen virallinen yrityskumppanuus, ja sen jälkeen on solmittu sopimus myös ITABin (s. 20) ja Marioffin kanssa.

Transval on Suomen suurin sisälogistiikka-alan toimija. Keudan ja Transvalin kumppanuussopimuksessa sovitaan keskinäisestä, pitkäjänteisestä ja tavoitteellisesta yhteistyöstä ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisessä, oppimisen johtamisessa sekä kehittämisessä. Kumppanuus tuo lisäarvoa kummallekin osapuolelle ja parantaa molempien kilpailukykyä.

Sopimuksen mukaan yhteistyössä pyritään muun muassa Transvalin erityistarpeet ja liiketoimintastrategian huomioiviin toteutuksiin, riittävän ja osaavan työvoiman turvaamiseen sekä ammatillisten urapolkujen mallintamiseen ja toteuttamiseen. Sopimuksessa sovitaan myös koulutustoiminnan toteutuksen seurannasta, säännöllisestä palautteen antamisesta ja kumppanuuden hyödyntämisestä markkinoinnissa.

– Kumppanuussopimus on tärkeä askel Keudan pitkäjänteisen yritysyhteis-

työn syventämiseen. Haluamme palvella kumppaneitamme yhden luukun periaatteella ja olen iloinen, että Transval tuli ensimmäiseksi kumppaniksemme, kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila sanoo.

– Meillä Transvalissa on vahva luottamus siihen, että yhteistyö Keudan kanssa tulee olemaan kumppanuussopimuksen ansiosta entistäkin tulokseksellisempaa. Nyt ensisijainen tarpeemme on luoda kehityspolkuja nykyisille työntekijöillemme, henkilöstöjohtaja Anu Lapiolahti kertoo.

KYSY LISÄÄ: Hannu Laurila, kuntayhtymän johtaja, p. 0500 461 330, hannu.laurila@keuda.fi Pekka Aittoniemi, ammattiopiston rehtori, p. 050 345 3172, pekka.aittoniemi@keuda.fi Riitta Narko, aikuisopiston rehtori, p. 050 361 4522, riitta.narko@keuda.fi Anne Vuorinen, oppisopimusjohtaja, p. 050 415 0974, anne.vuorinen@keuda.fi

Järvenpään Sibeliuksenväylällä, Tuusulanjärven rannalla sijaitseva perinteikäs Keudan Paatelarakennus on tänä vuonna remontoitu uuteen uskoon.

M PAATELAN UPEA PALUU

Transvalin henkilöstöjohtaja Anu Lapiolahti ja Keudan kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila allekirjoittamassa kumppanuussopimusta.

onen järvenpääläisen entisenä kotitalousopettajaopistona tuntemassa rakennuksessa on uusittu perusteellisesti sekä opetustiloja että koko talon tekniikkaa.

Museoviraston suojeleman rakennuksen ulkoasu ja historiallinen keskikäytävä katto- ja seinämaalauksineen säilytettiin ennallaan. Muissa tiloissa uusittiin pinnat, suuri osa kalusteista ja koneista, vesi- ja viemäriputket, ilmanvaihto, automaatiotekniikka, sähköt ja vesikatto. Paatelaan rakennettiin myös kauan kaivattu hissi.

Henkilökunta ja opiskelijat pääsivät syyskuussa muuttamaan uutuuttaan kiil-

televään Paatelaan. Virallisia avajaisia vietettiin lokakuun lopussa.

Kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila, ”Paatelan emäntä” eli apulaisrehtori Eira Bani ja ammattiopiston rehtori Pekka Aittoniemi Paatelan avajaisissa.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

23

AI KUISOPIST O

Keudan Aikuisopistossa voit päivittää osaamistasi tai lähteä kokonaan uudelle uralle. Alta löydät esimerkkejä talven koulutustarjonnastamme.

MITÄ HALUAT OPPIA? TUTKINTOON JOHTAVAT KOULUTUKSET

TÄYDENNYSKOULUTUKSET

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala.

Haku 15.12.2015 mennessä.

Kuljetus ja logistiikka • ARD säiliökurssi (myös ammattipätevyys) 14.-15.12.2015 • Työturvallisuuskorttikoulutus 5.1.2016 • Tieturva 1 (ammattipätevyys) 19.1.2016

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto maahanmuuttajille Haku 18.12.2015 mennessä.

Logistiikan perustutkinto Kuljetuspalvelujen osaamisala.

Haku 23.12.2015 mennessä.

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ICT-asentaja Haku 12.1.2016 mennessä.

Talotekniikan perustutkinto, putkiasentaja Haku 12.1.2016 mennessä.

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan työvoimakoulutus maahanmuuttajille Haku 15.1.2016 mennessä.

Media-ala • Videokuvauksen perusteet 25.–26.1.2016 • Videokuvauksen Workshop 27.1.2016 • Valokuvaaminen studiovaloilla 1.2.2016 • HTML/CSS 2.2.2016 • Nettisivut – mahdollisuudet ja hyödyt 5.2.2016 • Adobe Muse 9.2.2016 • Premiere editointi 11.-12.2.2016 • WordPress 15.-16.2.2016 • InDesign perusteet 18.-19.2.2016 • Adobe Audition 24.2.2016 • Power Point syventävä 25.2.2016 • Word syventävä 25.2.2016 • Illustrator perusteet 29.2.-1.3.2016 Ravitsemispalvelut • Hygieniaosaamiskoulutus 28.1.2016 • Anniskelupassitesti 15.2.2016 • Hygieniaosaamispassitesti 28.1. ja 15.2.2016 Sähkö- ja automaatiotekniikka • SFS6002 Yleinen sähkötyöturvallisuus 18.2.2016 Tekniikan ja liikenteen ala • Tulityökurssi 2.2.2016 • Hätä EA ja EA1 9.-10.2.2016 • Työturvallisuuskorttikoulutus 17.2.2016

www.keuda.fi

AM MA T T IOPISTO

YHTEISHAKU KEUDAN AMMATTIOPISTOON 23.2.–15.3.2016.