KEUDA
KESK I-U U D E N MA A N KOU LU T US K U NT A YH TY MÄN SI D OSRY HMÄLEHTI • 1 / 2 0 1 6
3D-tulostus muuttaa koulutusta ja bisnestä KEHITÄ LIIKETOIMINTAASI YRITTÄJÄN OPPISOPIMUKSELLA Transval sai Keudasta asiantuntevan koulutuskumppanin
MERETNIEMET PURJEHTIVAT MAAILMAN YMPÄRI
KOKO PERHE OPISKELEE ETÄNÄ KEUDA MUKANA SAIL FOR GOOD -HANKKEESSA
MUKANA MUUTOKSESSA
Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on lähes 650 ja liikevaihtomme vuonna 2015 oli lähes 62 miljoonaa euroa.
KEUDA
KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI • 1/2016
3D-tulostus muuttaa koulutusta ja bisnestä KEHITÄ LIIKETOIMINTAASI YRITTÄJÄN OPPISOPIMUKSELLA Räätälöityjä oppisopimuskoulutuksia Mestaritoiminta Oy:lle
MERETNIEMET PURJEHTIVAT MAAILMAN YMPÄRI
KOKO PERHE OPISKELEE ETÄNÄ
KEUDA MUKANA SAIL FOR GOOD -HANKKEESSA
KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI Nro 1/2016, kevät 2016, 10. vuosikerta Julkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 viestinta@keuda.fi www.keuda.fi Päätoimittaja Kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila Toimitus Heli Vastamäki ja Maarit Tiala / Keuda, Anna Korpi-Kyyny ja Juuso Enala / Zeeland Family Taitto Tiina Valve / Zeeland Family Valokuvat Kimmo Brandt, Janne Lahti, Katriina Lammi, Aatos Mononen, Sini Pennanen, Jari Salo, Maarit Tiala ja Heli Vastamäki Kansikuva Tuomo Meretniemi Painopaikka Savion Kirjapaino Oy Painosmäärä 4 200
2
A
MMATILLINEN KOULUTUS on ehkä lähihistoriansa suurimman muutoksen edessä. Ammatillisen koulutuksen reformi, rahoituksen pysyvä vähentyminen, vetovoiman hiipuminen, digitalisaatio ja työelämän murros haastavat koulutuksen järjestäjän rakenteet ja toimintatavan. Helppo olisi tehdä itsestään ja ammatillisesta koulutuksesta uhri ja jäädä ruikuttamaan tilannetta. Olemme kuitenkin Keudassa valinneet tekemisen tien, otamme haasteet tosissaan ja tartumme niihin kaksin käsin. Tarvitaan uudenlaista pedagogiikkaa, palveluja ja innovatiivista toimintatapaa. Uusi strategiamme on rakennettu siten, että sen keskiössä ovat opiskelijat, työelämä ja henkilöstö. Toiminnan keskeisenä tavoitteena tulee olemaan asiakaskokemuksen parantaminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi opiskelijoiden kohdalla nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Siirrymme myös yhä enemmän oppilaitoskeskeisestä toteutuksesta opiskelijakeskeiseen toteutukseen. Uuden strategiamme mukaisesti lupaamme, että Keudassa voi rakentaa oman polun ammattiin. Elinkeino- ja ammattirakenteiden murroksen myötä erityisesti lisä-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tarve kasvaa. Markkinoille tulevat uudet toimijat asettavat haasteita ammatillisille oppilaitoksille ja niiden roolille ammattitaidon kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Erään henkilöstöpalveluyrityksen tarjoamassa kolmen päivän pikakoulutuksessa valmistuu ”tähtitarjoilijaksi”. Perustellusti voi joku kysyä, miksi opiskella kolme vuotta laaja-alaista perustutkintoa, jos ”ammattiin” voi
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
valmistua ja työllistyä tällä pikakoulutuksella. Tämä on sellainen hiljainen signaali, joka koko koulutuskentän tulee ottaa tosissaan. Ammatillisen koulutuksen reformissa digitalisaatiolla ja uusien oppimisympäristöjen rakentamisella on merkittävä rooli. Tässä lehdessä kerromme Meretniemen perheen kuusivuotisen maailmanympäripurjehduksen aloituksesta. Perheen mukana maailmalle matkaa myös suomalaista koulutusosaamista ja veneeseen luodaan digitaalinen koulu. Sen lisäksi reitin varrella järjestetään lukuisia koulutusvientitapahtumia. Keuda on yhtenä toimijana mukana tässä ainutlaatuisessa ”Sail For Good Education” -koulutusvientihankkeessa. Toivotan Meretniemen perheelle onnea, rohkeutta ja myötätuulta vaativaan seikkailuun. HANNU LAURILA Kuntayhtymän johtaja
3D-TULOSTUS NYT JA TULEVAISUUDESSA sivu 16
KEUDAN HENNA HYYTIÄ MUKAAN OHJAAMO-HANKKEESEEN:
”Toivon, että verkkopohjainen opiskelu toisi luontevan lisämausteen nykymuotoiseen opiskeluun, jolloin koulutus olisi entistä paremmin kaikkien saavutettavissa.” LUE LISÄÄ SIVULTA 14
4
Yhdessä tehden. Yhdessä oppien. Meretniemen 5-henkinen perhe lähtee kuuden vuoden purjehdukselle maailman ympäri
8 Kotipalveluala kaipaa lisää rohkeita yrittäjiä 10 Mestaritoiminta Oy ja Keuda: Yhteistyössä mestareiksi 12 Robert on Can do -mies 13 Kansanedustajille rautaisannos tietoa ammatillisesta koulutuksesta
14 Uusi optimistisempi sukupolvi 16 3D-tulostus nyt ja tulevaisuudessa 18 Esittelyssä kv-kumppani Ranskan Nîmesistä 19 Uusia ideoita yrittäjyyteen mentoroinnilla 20 Transval ja Keuda: Kehittävää kumppanuutta
UUSIA IDEOITA JA HYVIÄ KESKUSTELUJA LUE LISÄÄ SIVULTA 10
22 Ajankohtaista Keudassa
KUUDEN VUODEN MATKALLE LÄHTEVÄ TUOMO MERETNIEMI:
MENTOROINTIA YRITTÄJÄN OPPISOPIMUKSESSA sivu 19
” PURJEHDUS ON KOKO PERHEEN UNELMA.” LUE LISÄÄ SIVULTA 4
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
3
YHDESSÄ TEHDEN. • teksti JUUSO ENALA • kuvat TUOMO MERETNIEMI ja JARI SALO
”
Lapsemme ovat syntyneet purjehtimaan. Olen uneksinut maailmanympäripurjehduksista varmaan jo teinivuosista lähtien. Kukapa purjehtija ei olisi?” TUOMO MERETNIEMI
4
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
5-henkinen Meretniemen perhe nostaa ankkurin esikoisen ykkösluokan kevätjuhlan jälkeen ja aloittaa matkan maailman ympäri. Kotiin he palaavat vuonna 2022. Kuuden vuoden purjehduksen ympärille on rakennettu Sail For Good -projekti, joka on osa suomalaista koulutusvientihanketta.
YHDESSÄ OPPIEN.
R
OMAANIKIRJAILIJAN olisi vaikeampi keksiä tämän tarinan pääosan esittäjille parempaa sukunimeä. Meretniemi. Nimessä yhdistyy meri ja suomalainen kaukokaipuu niemen nokan takaa löytyvään suureen maailmaan. Tämä tarina on kuitenkin tosi. Meretniemet pakkautuvat kesällä 17,5-metriseen Panacea-purjeveneeseensä ja lähtevät elämänsä matkalle. Matkareitti saa kirjoittajankin matkakuumeen kohoamaan saunalukemiin. Välimeri, Kap Verde, Brasilia, Chilen vuonot, Fiji, Tonga, Australia, Uusi-Seelanti, Salomonsaaret, Papua-Uusi-Guinea, Malediivit, Seychellit, Hyväntoivonniemi, Amatsoni, Karibia… Perheen isä ja veneen kippari työskenteli ennen seikkailua Aurinkomatkojen toimitusjohtajana. Etkö saanut työssäsi matkusteltua tarpeeksi, Tuomo Meretniemi? – Olen purjehtinut aina: kilpapurjehtinut, opettanut purjehdusta, neulonut purjeita ja lomapurjehtinut vaimon kanssa yhdessä yli 20 vuotta. Lapsemme ovat syntyneet purjehtimaan. Olen
uneksinut maailmanympäripurjehduksista varmaan jo teinivuosista lähtien. Kukapa purjehtija ei olisi? Mutta matka ei ole koskaan oikein sopinut perhe- tai työkuvioihin. Olemme kuitenkin onnekkaita, sillä unelmasta kasvoi koko perheen yhteinen unelma. Jätimme työt, myimme mökin ja kotitalon. Päätimme toteuttaa unelmamme.
VANHEMPIEN MONTA ROOLIA Unelman lisäksi matka on myös eräänlainen ihmiskoe. Miten perhe hitsautuu yhteen yksiön kokoisessa veneessä vuosien varrella? Kun Meretniemet kuuden vuoden kuluttua tulevat takaisin, vanhin lapsista on 14-vuotias. Nuorin on silloin vasta yhdeksän. Hän tuskin edes muistaa elämää muualla kuin veneessä.
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
5
PALUU
LÄHTÖ
Meretniemen perheen matkasuunnitelma seuraaviksi kuudeksi vuodeksi.
Yhteisellä matkalla vanhempien rooli monimuotoistuu: he ovat lapsilleen – mutta myös toisilleen – valmentajia, opettajia, ystäviä ja terapeutteja. – Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin oppia olemaan yhtä perheenä. Olemme realisteja. Varmasti toisen naama alkaa jossakin kohtaa kyllästyttää. Kaikki, jotka ovat ajaneet ajokortin isän tai äidin opettamana, tietävät tämän. Vastoinkäymisten tai erimielisyyksien edessä ei saa lannistua, vaan ne tulee käsitellä tuoreeltaan. Uskon, että yhtä paljon kuin lapset oppivat vanhemmiltaan, me opimme lapsiltamme. Perhepurjehdus on saanut jo ennen starttia paljon julkisuutta. Meretniemet eivät julkisuutta pelkää, mutta mitään BB-venettä Panaceasta ei rakenneta.
”
Tulemme matkallamme noudattamaan suomalai sen opetussuunnitelman periaatteita – teoriassa. Käytännössä koulunkäynti on taatusti hyvin erilaista. Tukeudumme suomalaisiin digitaalisiin oppimateriaaleihin, mutta arjessa opetus perustuu pitkälle ilmiöoppimiseen.”
– Julkisuuden avulla ei ole tarkoitus rakentaa Meretniemi-brändiä, vaan saada näkyvyyttä Sail for Good -projektille.
MATKA ON OPPIMISTA Purjehduksen ympärille on rakennettu suomalaisen huippuluokan koulutuksen Sail For Good -projekti, jonka tarkoituksena on kehittää yksilöllinen digi-
Seuraa Meretniemen perheen matkaa osoitteessa www.sailforgood.org
6
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
taalinen oppimisympäristö lapsille, jotka eivät syystä tai toisesta ole normaalin koulutuksen piirissä. – Tulemme matkallamme noudattamaan suomalaisen opetussuunnitelman periaatteita – teoriassa. Käytännössä koulunkäynti on taatusti hyvin erilaista. Tukeudumme suomalaisiin digitaalisiin oppimateriaaleihin, mutta arjessa opetus
Keudassa kehitetään uusia verkko-opiskelun malleja ja välineitä aktiivisesti. Työn tavoitteena on tukea perinteistä opiskelua sekä lisätä opiskelutapojen joustavuutta, mikä mahdollistaa esimerkiksi yksilöllisten valintojen tekemisen. perustuu pitkälle ilmiöoppimiseen. El Niñon aiheuttama merivirtojen muuttuminen on hyvä esimerkki. Purjehtiessa sen vaikutukset ovat konkreettisia. Voimme havainnoida ja oppia käytännössä ilmiön takana olevia biologisia, maantieteellisiä ja fysikaalisia tekijöitä, vaikka paikallisella kielellä, paikallisten ihmisten kertomuksilla väritettynä. Samalla voimme tuottaa aiheesta materiaalia ja jakaa sitä maissa oleville seuraajillemme. Uskon, että se, ettemme käy koulua “kolme varttia opetusta, vartti välituntia” -periaatteella, tekee oppimisesta rikkaampaa. Perheen vanhemmat ottavat oppimisen tosissaan myös itse ja aloittavat hanketta tukevat media-alan opinnot yhteistyössä Keudan kanssa.
Vaatii suurta rohkeutta jättää tuttu taakseen ja suunnata kohti tuntematonta. Jopa enemmän kuin uuden kohtaaminen jännittää aikanaan vanhaan palaaminen. – Tiedämme, että palaamme erilaiseen Suomeen kuin mistä lähdemme. Mutta uskon, että palaamme takaisin perheenä, joka on elänyt yhteisen unelman. Perheenä, jonka maailmankuva on avartunut. Perheenä, joka on yhtä luonnon ja tulevaisuuden kanssa. Keuda on mukana tukemassa Sail for Goodin verkko-oppimishanketta. Tule mukaan starttitapahtumaan Helsingin rautatientorille 20.–21.5.2016! Keudakin on siellä.
SAIL FOR GOOD ON ETÄOPPIMISEN JA KOULUTUSVIENNIN LABORATORIO
M
ERETNIEMIEN unelman toteuttamisesta pääsee hyötymään moni muukin kuin perhe itse, sillä maailmanympärysmatkan ympärille rakennetaan laaja ”koulutuksen laboratorio”, jonka pääkoordinaattorina toimii Pertti Jalasvirta. Hän edustaa Claned Groupia, jonka digitaalinen oppimisalusta on käytössä Sail For Good -hankkeessa. Koko Meretniemen perhe opiskelee matkan aikana, mutta hankkeeseen on tarkoitus kytkeä myös suuri määrä oppisopimusopiskelijoita ja heidän työnantajiaan. – Rakennamme kuuden vuoden aikana lähes 75 Meretniemien kohdemaahan globaalin luokkahuoneen, johon lähe-
tämme kansainvälistymistä tavoittelevia oppisopimusopiskelijoita erilaisiin tehtäviin, Jalasvirta valottaa. Ensimmäiseen kohdemaahan Turkkiin on valjastettu Keudan huomasta startannut Miles Ahead -mainostoimisto. – Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus oppia, miten digitaalinen oppiminen oikeasti toimii, Jalasvirta toteaa. – Hanke on tarpeeksi pitkäaikainen datan ja kokemuksen kerryttämiseen. Olemme vasta digitaalisen murroksen alussa. Oppimisen ja opettamisen tavat tulevat muuttumaan radikaalisti ja Sail For Good on erinomainen hanke näiden uusien tapojen kokeiluun sekä kehittämiseen.
MONIA MAHDOLLISUUKSIA OPISKELLA ETÄNÄ
K
EUDASSA ETÄOPISKELU on keskeinen osa aikuisten kouluttautumista. Tämä tarkoittaa, että useimpiin opintokokonaisuuksiin sisältyy etäopiskeluna toteutettava osuus, ja osan opinnoista opiskelija voi halutessaan suorittaa pelkästään etäopiskeluna. Tärkeitä työvälineitä etäopetuksessa ovat Office365 ja Moodle-verkko-oppimisympäristö, jota hyödynnetään lähiopetuksen sähköisenä välineenä sekä verkko-opintojen suorittamisessa. Office365:n avulla opiskelijat taas voivat esimerkiksi luoda ja käyttää asiakirjoja yhdessä muiden kanssa sekä pitää kaikki tehtäviensä tasalla jaetuilla muistikirjoilla. – Kehitämme alustoja koko ajan. Tällä hetkellä pyrimme integroimaan Moodlen ja Office365:n rajapintoja toisiinsa mahdollisimman tehokkaasti, kertoo verkkopedagogiikan kehittäjä Kari Honkonen. Office365:n ja Moodlen lisäksi Keudalla on esimerkiksi oma saari Second Life -virtuaalimaailmassa, jonne on rakennettu Keudan virtuaalipanimo. Virtuaalipanimo on oppimisympäristö, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä. – Tulevaisuudessa Keudan saarelle on mahdollisesti tulossa panimon lisäksi muutakin Keudan toimintaa. Tekniikka ja mahdollisuudet kehittyvät tällä hetkellä hurjaa vauhtia. Ajattele vaikka, että laittaisit virtuaalilasit päähäsi ja matkaisit Keudan saarelle tutustumaan auto-alaan, visioi Honkonen.
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
7
OIKE A A MMAT TI
Kotipalvelut ovat Suomessa alati kasvava markkina. Siitä huolimatta alalle perustettavien yritysten määrä on Keski-Uudellamaalla viime vuosina hieman vähentynyt. Oma yritys olisikin esimerkiksi monelle lähihoitajalle ja kodinhuoltajalle hyvä sauma menestyä. • teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI
KOTIPALVELUALA KAIPAA LISÄÄ ROHKEITA YRITTÄJIÄ 8
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
A
LOITTAVIA YRITTÄJIÄ palvelevan Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja, yritysneuvoja Pertti Salovaara uskoo, että suomalaiset ostavat koteihinsa tulevaisuudessa yhä enemmän ja monipuolisempia palveluja. – Entistä useampi ikäihminen kykenee ja haluaa asua pidempään omassa kodissaan ja sinne tarvitaan monenlaisia palveluja. Kuntien palvelutuotanto ei välttämättä ratkaise kaikkea kysynnän tarvetta eli tarvitaan yksityissektoria sitä täydentämään. Palveluja ostavat myös ikäihmisten omaiset ja lapset. Muita potentiaalisia kohderyhmiä ovat esimerkiksi lapsiperheet, kiireiset uraihmiset ja tilapäistä hoivaa tarvitsevat.
Miksi alan yrityksiä ei sitten perusteta ahkerammin? – Syyt ovat moninaiset. Taustalla saattaa olla koko yhteiskuntaa vaivaava alemmuudentila, päättämättömyys ja tietynlainen näköalattomuus. Kaikilla näillä yhdessä ja erikseen saattaa olla vaikutusta silloin, kun yrittäjyyttä ylipäätään mietitään, toteaa Salovaara.
OPINNOILLA PALVELUJA LAAJENTAMAAN Keudan opiskelijoista onneksi löytyy yrittäjähenkisiä ihmisiä kasvavalle kotipalvelualalle. Marjo Pekkarinen vaihtoi aikoinaan pitkän pankkiuran jälkeen alaa ja lähti Keudaan opiskelemaan kotityöpalvelujen ammattitutkintoa. Jo opiskeluaikanaan hän perusti yrityksensä Kotipalvelu Kotoavun. – Sain itseni hyvin työllistettyä yritykselläni. Tein muun muassa kotisiivousta, vaatehuoltoa, lastenhoitoa ja omaishoitajasijaisuuksia. Olin jopa hilkulla palkata toisen henkilön yritykseeni, mutta en lopulta uskaltanut, Marjo muistelee. Omaishoitajasijaisuuksia ja muita kokonaisvaltaisia vanhusten henkilökohtaisia palveluja alettiin kysyä koko ajan enemmän. – Minua alkoi mietityttää hoiva-alan koulutuksen puute ja siitä syntyi ajatus lähihoitajakoulutuksesta. Aloitin opinnot Keudan aikuisopistossa tammikuusLähihoitajaopiskelija Marjo Pekkarisella on ollut rohkeutta sekä alanvaihtoon sa ja näillä näkymin valettä yrittäjäksi ryhtymiseen. mistun lokakuussa 2017.
Tiina Helminen on koko kodinhuoltajakoulutuksensa ajan valmistautunut yrittäjäksi ryhtymiseen.
Marjo hoitaa opintojensa ohella muutamia siivousasiakkaita, muu yritystoiminta on telakalla. Valmistumisen jälkeen yksi vaihtoehto on jatkaa yrittäjyyttä laajemmalla palveluvalikoimalla, mutta opintojen alettua mieleen on tullut muitakin uravaihtoehtoja. – Voi olla, että menen ainakin joksikin aikaa palkkatyöhön, Marjo pohtii. Hän on nähnyt yrittäjyyden monet puolet yhdeksän vuoden aikana. Marjo kannustaa kotipalvelu- ja hoivaalaa opiskelevia rohkeasti kokeilemaan oman yrityksen pyörittämistä. – Kotipalvelualalla yrittäjyys on erittäin palkitsevaa, sillä asiakkaisiin on läheinen suhde ja kiitokset tulevat suoraan sydämestä, Marjo hehkuttaa.
TIINASTA TULEE MÖKKITALKKARI Kun Keudassa kävi kansanedustajia vierailulla (lue lisää s. 13), oli yksi tilaisuudessa esitellyistä opiskelijoista Tiina Helminen. Hän opiskelee kodinhuoltajaksi Keudan ammattiopistossa Järvenpäässä. Tiinalla on selkeä tulevaisuudensuunnitelma valmistumisen jälkeiseen elämään. – Aion ryhtyä mökkitalkkariyrittäjäksi Pohjois-Karjalassa. Opintojen aikana Tiina on tehnyt päämäärätietoisesti liiketoimintasuunnitelmaa ja suorittanut yrittäjyysopintoja. Hän on myös täydentänyt kodinhuoltajan koulutusta lääkehoidon kurssilla Keudan aikuisopistossa. Yrittäjyydestä kiinnostuneilla on Keudassa hyvät mahdollisuudet valmentautua yrittäjän uralle. Kevään aikana starttaava Keudan Osuuskunta Yrittämö tuo valikoimaan uudenlaiset mahdollisuudet yrittäjyyden alkutaipaleella.
KODINHUOLTAJA
LÄHIHOITAJA
KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUIDEN PERUSTUTKINTOON voi opiskella sekä nuorten koulutuksena Keudan ammattiopistossa että näyttötutkintona Keudan aikuisopistossa. Aikuisopistossa on tarjolla myös kotityöpalvelujen ammattitutkinto.
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTOON voi opiskella sekä nuorten koulutuksena Keudan ammattiopistossa että näyttötutkintona Keudan aikuisopistossa.
AIKUISOPISTON KOULUTUKSIIN on jatkuva haku ja koulutukseen voi hakea myös erillishaun kautta keuda.fi/erillishaku
AIKUISOPISTON KOULUTUSTEN hakuajat löytyvät osoitteesta keuda.fi/aikuisopisto. Koulutukseen voi hakea myös erillishaun kautta keuda.fi/erillishaku. Ammattiopistossa erillishaun paikkoja on erityisesti Nurmijärvellä.
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
9
YR IT Y S
Järvenpääläisellä kiinteistöyhtiö Mestaritoiminta Oy:llä ja Keudalla on takanaan muutaman vuoden koulutusyhteistyö. Nyt neuvotellaan kumppanuussopimuksesta. Ensimmäinen räätälöity koulutus Mestari Pro tuli ajankohtaiseksi vuonna 2015, kun Järvenpään kaupungin ja Mestaritoiminnan välinen allianssisopimus käynnistyi ja kaupungin henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella Mestaritoimintaan. • teksti MAARIT TIALA • kuvat MESTARITOIMINTA ja MAARIT TIALA
YHTEISTYÖSSÄ MESTAREIKSI 10
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
A
LLIANSSIN KÄYNNISTYTTYÄ henkilöstön yhdistymistä on helpottanut tiivis yhteistyö Keudan kanssa. Keskeiset ammattitaidon ja osaamisen vahvuudet sekä johtamisen ja kehittämisen tulevat tavoitteet on sovittu yhdessä. Uudessa organisaatiossa on ollut keskeneräisiä asioita, joita henkilöstö on käynyt läpi ja ideoinut yhteisen toimintamallin. Mestari Pro -koulutuksessa lähiesimiehet ovat lähellä arjen asioita ja työntekijöiden kysymyksiä. – Koulutuspäivät olemme aloittaneet ajankohtaisilla, juuri nyt omaan esimiestyöhön liittyvillä arjen kysymyksillä. Niitä on yhteisesti pohdittu ja sen jälkeen on lähdetty pohtimaan valmistavan kou-
lutuksen teemaan liittyen johtamisen toimintatapoja yleisimmin. Aiheina meillä on ollut mm. asiakkuuksien hoitaminen, työyhteisö- ja esimiesviestintä, henkilöstöjohtaminen ja työsuhteisiin liittyvät asiat, prosessit ja projektityö, kuvailee Keudan aikuisopiston kouluttaja Elina Soukola.
MESTARI JA KISÄLLI ROOLIVAIHDOSSA Mestaritoiminta Oy:n palvelujohtaja Varpu Paakinaho-Heikkinen pitää tärkeänä, että yhteydenpito on jatkuvaa Keudan ja Mestaritoiminnan välillä, sillä se varmistaa ideoinnin ja ideoiden jatkokehittelyn. – Ohjausryhmäkeskusteluissa saamme kuulla Keudalta alan uusista trendeis-
”
Keudalta saam me kuulla alan uusista trendeistä ja me kerromme, miten ne näkyvät käytännössä.”
Varpu PaakinahoHeikkinen korostaa oppilaitoksen yritysyhteistyön molemminpuolisia hyötyjä.
tä ja me kerromme, miten ne näkyvät käytännössä. Yhteistyö keskittyy henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Se voisi olla myös enemmän kahdensuuntaista eli työelämästä voisi tuoda paljonkin asioita opiskelumaailmaan, sanoo Paakinaho-Heikkinen ja toivottaa kouluttajat ja opettajat tervetulleeksi tutustumaan työelämään. Paakinaho-Heikkinen korostaa teknologian ja digitalisoitumisen valtavaa lisääntymistä ja muuttumista. – Alalle kaivataan nuoria, sillä heille teknologian tuomat uudistukset ovat nykypäivää, toisin kuin usein vanhemmille työntekijöille. Miten voisi muuttaa mestari-kisälli-perinnettä niin, että se olisi kaksisuuntainen, jolloin kumpikin saisi sitä tietoutta mitä tarvitsevat?
RÄÄTÄLÖITYJÄ OPPISOPIMUKSIA
K
AIKKI Keudan Mestaritoiminnalle järjestämät koulutukset toteutetaan räätälöityinä oppisopimuskoulutuksina. Mestari Pro -koulutuksen jälkeen sai alkunsa kiinteistönhoidon koulutus, kun Ympäristökeskuksen vetämä projekti eteni Kuuma-kuntiin. Projektin tavoitteena on kuntien yhteinen energiatehokkuuden parantaminen. Kiinteistönhoitajille räätälöitiin projektin tavoitteiden mukainen koulutus, jossa osapuolina ovat Ympäristökeskus, Mestaritoiminta ja Keuda. Kolmantena koulutuksen aloittavat laitoshuoltajat, joille on tehty osaamistarpeen kartoitus. Seuraavaksi sovitaan tulevan koulutuksen sisältö kartoituksen pohjalta.
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
11
O SAAJ A • teksti HELI VASTAMÄKI • kuva SINI PENNANEN
1
Mikä mahdollisti nopean etenemisesi kerroshoitajasta palveluohjaajaksi?
Paikka vapautui ja esimies näki, että minulla voisi olla edellytyksiä onnistua tehtävässä. Olin alusta asti kiinnostunut asioiden hoitumisesta työpaikalla laajemmin kuin oman työni näkökulmasta ja seurasin paljon sivusta esimieheni toimintaa. Motivaatio ja kiinnostus näkyivät ulospäin. Olen tällainen can do -mies.
2
Millaista oli opiskella Keudassa työn ohessa kiinteistöpalvelujen perustutkintoon? Sekä työnantaja SOL että Keuda olivat erittäin joustavia. Pystyin vaikuttamaan esimerkiksi näyttöjen aikatauluun ja tarvittaessa siirtämään niitä, jos töissä oli kovin kiireistä. Myös yhteistyö Långvikin kanssa sujui hyvin näyttöjen järjestymisessä. Kiitos Keudan hyville kouluttajille!
3
Miten eri kieli- ja kulttuuritaustat oli otettu huomioon opiskelussa?
4
Millaista on palveluohjaajan työ hotellissa?
5
Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
En itse osannut suomea juuri ollenkaan tänne muuttaessani, mutta olen oppinut kielen jo aika hyvin. Kävin Keudassa kielikoulutuksessa, mutta enemmän olen kuitenkin oppinut kieltä työpaikalla, kun olen vain sitkeästi opetellut. Mielestäni eri taustat oli otettu hyvin huomioon koulutuksessa. SOL:ssa on paljon maahanmuuttajia töissä – minun tiimissäni kaikki ovat tällä hetkellä virolaisia.
Ohjaan tiimiä hyvin itsenäisesti. Annan työohjeet, olen sähköpostitse yhteydessä eri puolille ja teen työvuorolistat. Päivät ovat erilaisia ja olen itse aina ehtiessäni mukana käytännön työssä. Tärkeä osa työtäni on asiakastyytyväisyyden mittaaminen ja sen ylläpito sekä laadun varmistaminen. Työ on tosi hauskaa ja motivoivaa, vaikka ei aina helppoa.
Kouluttaudun koko ajan, juuri aloitin opiskelun lähiesimiestyön ammattitutkintoon. Olen myös käynyt paljon SOL:n omia koulutuksia. Minulle jo tarjottiinkin esimiehen paikkaa, mutta en vielä halunnut ottaa sitä vastaan, koska haluan kouluttautua vielä eteenpäin ja oppia suomen kielen vielä paremmin. Sitten odotan tarjousta, josta en voi kieltäytyä!
12
ROBERT ON CAN DO -MIES
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
ROBERT TEDRE muutti Virosta Suomeen viisi vuotta sitten ja meni saman tien töihin SOL Palveluihin. Hänen työpaikkansa on kokoushotelli Långvik Kirkkonummella. Robert kouluttautuu jatkuvasti työn ohessa.
A JA N KOHTAISTA
• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI
Kokoomuksen kansanedustajat SANNA LAUSLAHTI ja SARI MULTALA kävivät maaliskuussa tutustumisvierailulla Keudassa. Heidän toiveenaan oli kuulla monipuolisesti tämän päivän ammatillisesta koulutuksesta. Keuda tarjosikin heille laajan kattauksen ajankohtaisia asioita.
KANSANEDUSTAJAT VIERAILULLA:
RAUTAISANNOS TIETOA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA
K
ANSANEDUSTAJAT SEKÄ kokoomuksen eduskuntaryhmän avustajat Ville Virkkunen ja Sakari Rokkanen saivat kuulla Keudan toiminnasta niin kuntayhtymän omasta kuin yhteistyökumppanin ja opiskelijoidenkin näkökulmasta. Kuntayhtymän johtajan Hannu Laurilan viesti päättäjille oli selkeä. – Ammatillinen koulutus on varautunut tekemään meille osoitetut 190 miljoonan säästöt, mutta enempää emme kestä ilman, että laatu kärsii jo pahasti. Laurila tähdensi, että suunnitellun ammatillisen koulutuksen reformin lähtökohdat ovat hyvät, mutta se on toteutettava hallitusti ja uudesta rahoitusjärjestelmästä on tehtävä riittävän selkeä.
KEUDA ON KUMPPANINA IHOLLA Työelämäkumppanien näkökulmaa kansanedustajille avasivat Merja Oljakka SOL Palveluista ja Pekka Holma Krapihovista. – Olemme tehneet Keudan kanssa niin pitkään ja niin tiivistä yhteistyötä, että siitä voidaan käyttää ilmausta ”iholla oleminen”. Keuda todellakin tarttuu saamaansa palautteeseen sekä työelämän haasteisiin, kuten moniosaajuuden vaatimukseen sekä kieli- ja kulttuuritaustojen moninaisuuteen, Oljakka kertoi. Holma kertoi yhteistyöstä pienemmän yrityksen näkökulmasta. – Meille on tärkeää, että koulutusyhteistyössä on mahdollisimman vähän byrokratiaa. Esimerkiksi oppisopimusten te-
keminen on tuntunut liian isolta vastuulta, hän sanoi. Holma toivoi myös, että ammatillisessa koulutuksessa keskityttäisiin reformin jälkeen yhä enemmän oleelliseen. – Toivon näkeväni yhä enemmän työssäoppimista ja vähemmän kaikkea turhaa. Vaikka ei osaisi kieliä, voi kokata. Jos vain osaa kieliä, mutta ei kokata, ei keittiöön ole asiaa, Holma kärjisti.
YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT JO KÄYTÖSSÄ Ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä puhutaan paljon siitä, kuinka opiskelijan tausta ja aiempi osaaminen pitää jatkossa ottaa paremmin huomioon koulutusta suunniteltaessa. Opintopoluissa täytyy päästä henkilökohtaisesti räätälöityihin ratkaisuihin. Kansanedustajavierailuilla esillä ol-
leet opiskelijatarinat todistivat, että Keudassa näitä yksilöllisiä opintopolkuja luodaan jo nyt hyvin aktiivisesti. Oppisopimukseen henkilökohtainen räätälöinti on sisäänrakennettuna. Kansanedustajat kuulivat ammatillisesta koulutuksesta työn ohessa opiskelevan aikuisen, yrittäjän, yrittäjäksi aikovan, maahanmuuttajan, nuoren oppisopimusopiskelijan sekä omaa alaa vielä VALMA-koulutuksessa etsivän nuoren näkökulmasta. Kansanedustajat olivat vaikuttuneita siitä, miten vahvasti opiskelijat saavat Keudassa äänensä kuuluville – jopa yhtymähallituksessa on opiskelijaedustus. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kerää oppilaitosvierailuilla tietoa ammatillisen koulutuksen hyvistä käytännöistä. Ne kootaan raportiksi, jota tullaan käyttämään päätöksenteon tukena.
Kansanedustaja Sanna Lauslahti kiittää tilaisuudesta päästä tutustumaan Keudaan.
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
13
KEUD ALAIN E N
Keudan ammattiopiston opetuspäällikkö HENNA HYYTIÄ on huomannut, että nuoret ovat aiempaa itsevarmempia ja positiivisempia. Toukokuussa hän ryhtyy rakentamaan työttömille nuorille aikuisille helpompaa polkua kohti työelämää Keski-Uudenmaan Ohjaamo-hankkeessa.
UUSI OPTIMISTISEMPI SUKUPOLVI • teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuva MAARIT TIALA
O
HJAAMO Keski-Uusimaa -hankkeessa kehitetään yhdessä kahdeksan kunnan, viiden oppilaitoksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa uutta toimintamallia, joka yhdistää koulutus-, työllistymisja kuntoutuspalveluihin ohjaamisen ja niistä tiedottamisen yhdelle luukulle. Nämä Ohjaamo-pisteet ovat jo toiminnassa kaikilla paikkakunnilla ja tarkoitettu alle 30-vuotiaille työttömille. Ohjaamossa nuori tapaa oman vastuuhenkilön, joka perehtyy hänen tilanteeseensa ja ohjaa hänet eteenpäin esimerkiksi jatko- tai täydennyskoulutukseen, työkokeiluun tai kuntoutukseen. – Odotan työtä Ohjaamossa suurella riemulla ja olen iloinen, että pääsen tutustumaan paremmin alueen toimijoihin sekä tekemään työtä, jolla on näin suuri valtakunnallinen merkitys, iloitsee Hyytiä. Hankkeen alkaessa syksyllä 2015 Ohjaamon toiminta-alueella oli 1 300 kohderyhmään kuuluvaa nuorta. Tavoitteena on, että hankkeen loppuessa helmikuussa 2018 puolet nuorista olisi päässyt elämässä eteenpäin – joko kouluun tai töihin. – Toivon myös, että hankkeen päättyessä Keski-Uudellamaalla on vakiintunut yhteistyöverkosto, joka aidosti haluaa auttaa alueen nuoria ja työelämää kohtaamaan. Hankkeella on suuri merkitys myös alueen yrityksille.
14
TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄMÄSSÄ Hyytiä on taustaltaan kieltenopettaja ja taloustieteilijä. Hän on aina ollut hyvin kiinnostunut siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja miten se voi. – Minulle on tärkeää ymmärtää ja nähdä, miten asiat oikeasti ovat ja kielitaidon avulla ymmärrystä voi kartuttaa laajemmin, kun asioihin voi tutustua myös Suomen rajojen ulkopuolella alkuperäisellä kielellä. Hän kiinnostui ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista toimiessaan yliopistossa koulutuspäällikkönä. – Vastasin yrityksille suunnatuista johtamiskoulutuksista ja olin paljon tekemisissä johtajien kanssa. Minulle tuli sellainen kuva, että organisaatioissa panostetaan johdon koulutuksiin, mutta ryhdyin miettimään, että mitenkäs se muu henkilöstö jaksaa ja hankkii uutta osaamista. Tuolloin yliopistossa alettiin kehittämään oppisopimuksen avulla toteutettavaa täydennyskoulutusta. – Ammattikouluissahan tuota samaa oli tehty jo jonkin aikaa. Halusin tietää enemmän ammatillisesta koulutuksesta ja sen vaikutuksesta yrityksiin ja koko Suomen tulevaisuuteen. Halusin mukaan kehittämään työelämää kokonaisvaltaisesti. YHTEISÖLLISET JA ITSENÄISET NUORET Tällä hetkellä Hyytiä seuraa aktiivisesti maahanmuuttoon, digitalisaatioon ja tasa-arvoon liittyviä asioita. – Toivon, että verkkopohjainen opiskelu
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
toisi luontevan lisämausteen nykymuotoiseen opiskeluun, jolloin koulutus olisi entistä paremmin kaikkien saavutettavissa. Toivon myös, että nuoret ottavat rohkeasti haltuun sukupuolittuneita aloja – että ei niinkään valittaisi perinteisesti miesten aloja tai naisten aloja, vaan ala, joka kiinnostaa. Hyytiä on työskennellyt ammattiopistossa seitsemän vuotta ja todennut, että suomalaiset nuoret ovat tulevaisuuden suhteen yllättävän optimistisia. – He ovat itsenäisiä ja edeltäjiään itsevarmempia. Olen heidän suhteensa erittäin luottavaisin mielin, hän sanoo. Optimismi saattaa hänen mukaansa liittyä siihen, että nuoret ovat tottuneet elämään epävarmuudessa. – He eivät ole niin sitoutuneita vanhoihin oletuksiin, vaan uskaltavat luoda itsensä näköisen elämän ja oman tien. Vastapainona yksilöllisyyden korostamiselle nuoret ovat nyt aiempaa yhteisöllisimpiä. – Ehkä se on sellaista jenkeille tyypillistä ajattelua, että he antavat toistenkin onnistua ja kannustavat muita vilpittömästi. He uskaltavat yrittää enemmän ja antavat myönteistä palautetta, mikä on todella hienoa. Hyytiä haluaa antaa hyvää palautetta myös kollegoilleen ammattiopistossa. – Meillä on erinomainen opettajakunta, joka on täynnä työlleen omistautuneita ja asiakaslähtöisiä ammattilaisia. Tämä onkin hyvä tilaisuus kiittää opetushenkilöstöämme yhteistyöstä, joten kiitos!
”
Työssäni on ehdottomasti parasta uusiin ihmisiin tutustuminen. Hankeverkostoissa tapaa monen eri alan ammattilaisia, voi vaihtaa kokemuksia ja oppia uutta kollegoilta.”
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
15
ILMIÖ Tiesitkö, että 3D-tulostimella voi tulostaa vaikka vinyylilevyn tai leukaluun? 3D Printers: 50 Things You Can Make, by Matthew Hussey, AskMen.com
3D-TULOSTUS NYT JA TULEVAISUUDESSA
o 3D Vo i k lla e m i st Dt ul o 3 s t a a n? o l u t e s t im t ul o
Kolmiulotteinen tulostaminen on tullut vauhdilla realistiseksi vaihtoehdoksi erilaisten tuotteiden tuottamisessa parin viime vuoden aikana. Muovisten pientuotteiden, yksinkertaisten varaosien sekä suklaan printtaaminen on jo nykypäivää. Millaisia mahdollisuuksia 3D-mallinnus ja tulostaminen synnyttää tulevaisuudessa?
TÄNÄÄN Kolmiulotteinen tulostaminen on läsnä monilla eri aloilla. On mahdollista luoda omia tai ladata valmiita asioita sekä esineitä nettikaupasta ja tulostaa jossakin, josta 3D-tulostin jo löytyy. 3D-mallinnusta ja tulostamista opetetaan tietyillä koulutusaloilla. Yleisimmät 3D-tulosteet tehdään tällä hetkellä muovista, metallista, paperista tai biomateriaaleista.
”3D-tulostamisen yleistyttyä Kiina ei enää tule olemaan maailman johtava tuotantomaa.” The 3-D Printing Revolution, by Richard D´Aveni, Harvard Business Review, issue 3/2013
HUOMENNA Vuonna 2014 teollisen tason 3D-tulostimien myynti oli Yhdysvalloissa jo kolmanneksen koko robotiikka- ja automaatioteollisuuden myynneistä – joidenkin arvioiden mukaan tuo luku saattaa nousta yli neljäänkymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. 16
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
5/2015 Airbus ilmoitti uuden lentokoneensa sisältävän yli 1000 3D-tulostettua komponenttia. bbc.com
Seuraavan vuosikymmenen aikana 3D-tulostaminen tulee valtaamaan jalansijaa yhä enemmän. Lääketieteessä 3D-muottien avulla tullaan saamaan potilaille helpommin esimerkiksi polvi- ja lonkkaimplantteja sekä kustomoitavia proteeseja. Autoteollisuudessa varaosia pystytään tulostamaan reaaliaikaisesti paikan päällä korjaamolla ja esimerkiksi rakennustyömaalle saadaan tarvittavia osia nopeasti ja tuotantotehokkaasti.
Tulostettuihin ihmisen kehonosiin kasvoi verisuonisto. Tutkijat printtasivat luuta, rustoa ja lihasta. hs.fi 2/2016
VUONNA
Keudassa kehitetään 3D-tulostuksen mahdollisuuksia systemaattisesti, mistä kertoo 3D-tulostuksen ottaminen osaksi opetussuunnitelmaa. Tulevaisuudessa talosta löytyy paljon alan osaamista.
2066
Vuonna 2014 3Dtulostettiin 1. tuote avaruusasemalla. Se oli hylsyavain.
3D-tulostimet löytyvät tässä vaiheessa jo yhä useammista kodeista, kouluista sekä yrityksistä. Lääketieteessä on mahdollisuus että ihmisille saadaan tulostettua uusia kudoksia 3D-printtereillä. Ruokateollisuus ja kolmiulotteinen tulostaminen fuusioituu – omaan ruokavalioon sopivan ravinnon tulostaminen kotona saattaa olla arkipäivää. Onkohan kokonaisten toimivien kulkuneuvojen tulostaminen jo tällöin mahdollista?
3D-TULOSTUS OPETUSSUUNNITELMASSA
upi.com
K 3D-tulostus vie meidät sarjatuotannosta takaisin uniikkeihin yksittäiskappaleisiin.
”If someone invents a 3D-printer that prints pizza, I’m pretty sure the rules say you win the economy.” Nasa is funding a 3D food printer, and it’ll start with pizza, by Aaron Souppouris, The Verge 5/2013
3D-tulostus säästää luonnonvaroja, sillä tulostetaan vain tarpeeseen.
VUONNA
2116 ”Kuulokojeita valmistavat yritykset Yhdysvalloissa siirtyivät sataprosenttisesti 3D-tulostamiseen viidensadan päivän sisällä aloittamisesta.” The 3-D Printing Revolution, by Richard D´Aveni, Harvard Business Review, issue 5/2015
Reilun sadan vuoden kuluttua lähes kaiken materiaalin tulostaminen 3D:nä on mahdollista. Lääketieteen saralla on ennustettu, että tulevaisuudessa voisi olla mahdollista esimerkiksi ihon, luiden, kehittyneempien kudosten sekä jopa kehittyneimpien sisäelinten tulostaminen. Todennäköisesti 3D-printteri on korvannut perinteiset tulostimet kokonaan, ja sellainen löytyy lähes jokaisesta kotitaloudesta.
EUDASSA ON pohdittu 3Dmallintamisen mahdollisuuksia liiketoiminnassa ja osana opetusta muutaman vuoden ajan. Koulutusyksiköt ovat tehneet kehityssuunnitelmat siitä, miten 3D-tulostusta voitaisiin hyödyntää eri aloilla ja niiden perusteella Keudaan hankitaan tänä vuonna useita 3D-tulostimia lisää. Tulostusmateriaalina on muovi, ja tulostusta käytetään esimerkiksi koneistuksen, puu- ja metallialan sekä vaatetusalan opetuksessa. – Tavoitteenamme on lisätä yh teistyötä niin, että useat alat voivat hyödyntää 3D-tulostusta, mutta kaikkien ei tarvitse osata tulostaa, vaan esimerkiksi tekniikan alan opiskelijat voivat huolehtia tulostuksesta muille, kertoo tietohallintopäällikkö Timo Tervo. Tervo näkee suurimman potentiaalin 3D-tulostuksessa olevan juuri tekniikan alalla, jossa prototyyppien valmistaminen on tärkeää mutta perinteisin keinoin on kallista ja aikaavievää. – 3D-tulostus avaa myös uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia Keudan ja työelämän välille. Tulevaisuudessa voimme palvella alueen yrityksiä monin eri tavoin 3D-tulostuksen saralla, hän visioi.
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
17
M AAILMA
KEUDAN KUMPPANIT MAAILMALLA
NORRKÖPING EDINBURGH
RANDERS
TALLINNA
PIETARI
LEUWAARDEN BEDFORD
ZWOLLE
LIÈGE CHICHESTER ORLEANS
ÉPINAL
STADE
MUNSTER
MÜNCHEN
POTSDAM
WEIHENSTEPHAN
VICENZA
MELNIK
PTUJ
REGGIO NELL’EMILIA
BILBAO
PÄRNU
ODENSE
GRONINGEN
YAMANASHI
LJUBLJANA DAEGU
LANGUEDOC-ROUSSILLON
TOKIO
SHANGHAI
MADRID MALTA FUERTEVENTURA
OSAKA
KYPROS
• teksti ja kuvat KATRIINA LAMMI
ESITTELYSSÄ KV-KUMPPANI RANSKAN NÎMESISTÄ
K
EUDA ALOITTI vuonna 2014 yhteistyön Etelä-Ranskassa Nîmesissä sijaitsevan ammatillisen oppilaitoksen (IRFMA
Leipurikondiittorien opetusta Nîmesissä.
18
Chambre de Métiers du Gard) kanssa. Olemme vastaanottaneet heiltä opiskelijaryhmän, ja tänä keväänä lähetimme itse toisen kerran opiskelijaryhmän
Ranskalaisen ammatillisen oppilaitoksen iloista henkilökuntaa.
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
Nîmesiin kansainvälisyyttä oppimaan. Opiskelijat ovat olleet valokuvaajia, leipuri-kondiittoreita, parturi-kampaajia ja kosmetologeja.
A SIA N TUNTIJA
• teksti ja kuvat MAARIT TIALA
Kakkutalo Gilanin yrittäjä MIKA GILAN aloitti loppuvuonna 2015 opiskelun yrittäjän oppisopimuksella. Oma mentori on hänelle opiskelun ja yrityksen kehittämisen tuki.
UUSIA IDEOITA MENTOROINNILLA
M
IKAN YRITYKSELLÄ Kakkutalo Gilanilla on kolmikymmenvuotinen historia. Mika on ollut talossa jo 27 vuotta, joista 25 vuotta yrityksen johdossa. – Elämää ja kokemusta on ehtinyt tulla, joten mietin tarkkaan mihin lähden mukaan ja onko siitä yrityksen arkeen hyötyä. Olin jo jonkin aikaa pohtinut, miten saada yritys nykyaikaiseksi ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon perehdyttyäni aloin todella kiinnostua asiasta, Mika muistelee. Yrittäjän oppisopimus -koulutuksessa oppisopimuksen tekee Keuda ja tietopuolisen koulutuksen antaa MIF. Keudan aikuisopisto on vahvistanut yrittäjyyden ja johtamisen koulutustaan ja myös yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon ottaminen mukaan tarjontaan on harkinnassa. MENTORILTA KEHITTÄMISEN TUKEA Yrittäjän oppisopimuksen yhtenä osana on kehittää mentorin tuella yritystoimintaa: miten yritystä kehitetään ja missä yrittäjä haluaa itse kehittyä? Mentori Juha Heltimoinen tuli mukaan Mikan opiskelun alussa, kun Keudalta ehdotettiin yhteistyötä. Juha on itsekin yrittäjä 4T-Consulting-firmassa. Mentoroinnissa on tärkeää, että aktori voi ilmentää asioita, joita haluaa käydä läpi ja mentori kokee pystyvänsä jakamaan osaamistaan. Hyvän yhteisymmärryksen huomaa, kun pöydän ää-
rellä miehet nojautuvat eteenpäin, puhe nopeutuu ja kädet heiluvat. – Minulla oli positiiviset odotukset mentoroinnista. Ensin tarvitaan uskallusta sanoa asioita ääneen, jolloin pääsemme niihin kiinni ja voimme jalostaa ne käytäntöön. Matkan varrella mentoroinnista on tullut tärkeä osa opiskeluani. MIF:n lähiopetuspäivät antavat hyvää pohjaa pohdiskeluilleni, sillä sieltä saan vinkkejä ja ideoita muokattavaksi oman yritykseni tarpeisiin, Mika kertoo. Juhalla on tällä hetkellä 12 mentoroitavaa yritystä. Jäätyään eläkkeelle pari vuotta sitten kansainvälisen yrityksen johdosta, hän perusti yrityksen, jonka yhtenä toimintona on mentorointi. Hän nauttii siitä, että pystyy jakamaan koke-
”
Koskaan et ole liian vanha opiskelemaan.” MIKA GILAN
KAKKUTALO GILAN OY Sijainti: Vanha Yhdystie 17, Järvenpää Omistaja: Mika Gilan Henkilökunta: 15 vakituista henkilöä tuotannossa, keittiössä ja myymälöissä Liikevaihto: 1,7 milj. €
muksiaan ja haastamaan yrityksiä näkemään vahvuudet ja uudistumistarpeet. – Mentori on sisäistänyt roolinsa, kun hän kyselee, kuuntelee ja tekee ehdotuksia. Asioista keskustellaan ja niitä pohditaan monelta kantilta. Kaiken tämän jälkeen aktori tekee itse päätöksen, siihen mentori ei puutu, Juha kiteyttää. TYÖN ALLA VISIO Opiskelun aikana Mikalla on tavoitteena kirjoittaa yrityksen historia ja visio. Hänellä on paljon pohdittavaa yrityksen arvoissa, toimintatavoissa ja työyhteisön sitouttamisessa. Työtä vaatii myös vision jalkauttaminen. Mikalla ja Juhalla on vielä vuosi aikaa työstää asioita yhdessä.
Kakkutalon yrittäjä Mika Gilan (vas.) mentorinsa Juha Heltimoisen kanssa.
”
Tee tulosta tehokkaalla toimitusketjulla.” JUHA HELTIMOINEN
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
19
YHT E IST YÖSSÄ
• teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat MAARIT TIALA ja HELI VASTAMÄKI
Keuda painottaa työelämäyhteistyössä nyt tiiviitä kumppanuuksia. Ensimmäinen virallinen kumppanuussopimus solmittiin loppuvuodesta 2015 Suomen suurimman sisälogistiikka-alan yritys Transvalin kanssa. Yhteistyö on päässyt jo hyvään vauhtiin.
KEUDA JA TRANSVAL:
KEHITTÄVÄÄ KUMPPANUUTTA -M
AAILMA MUUTTUU nopeaan tahtiin ja totesimme tarvitsevamme kumppaniksi koulutuksen asiantuntijan, joka ymmärtää liiketoimintaamme. Tärkeää
on saada palvelua yhden luukun periaatteella, Transvalin henkilöstöjohtaja Anu Lapiolahti kertoo. Keuda on vastannut odotuksiin ja ensimmäinen esimieskoulutus on saatu menestyksekkäästi käyntiin. RyhmäsTransvalin esimieskoulutuksen avauksessa esittäytymässä Keudan Tapio Karvonen, Elina Soukola ja Outi Komi.
sä suoritetaan lähiesimiestyön ammattitutkintoa ja tekniikan erikoisammattitutkintoa. Seuraava ryhmä aloittaa opiskelun syksyllä. – Tavoitteena on, että kaikki Transvalin esimiehet käyvät ajan mittaan saman koulutuksen, jossa on koko ajan mukana yrityksen oma näkökulma. Meillä on paljon henkilöitä, jotka ovat kasvamassa työntekijöistä esimiehiksi ja he tarvitsevat uuteen asemaansa paljon tukea, Lapiolahti jatkaa.
KEUDAKIN OPPII YHTEISTYÖSTÄ Keudan yhteyshenkilö Transvalin suuntaan on koulutustarkastaja Tapio Karvonen, joka kertoo uudenlaisen kumppanuuden johtaneen uudenlaisiin avauksiin myös Keudan sisällä.
20
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
AINA VALMIINA OPPIMAAN UUTTA
T
”
Tavoitteena on, että kaikki Transvalin esimiehet käyvät ajan mittaan saman koulutuksen, jossa on koko ajan mukana yrityksen oma näkökulma.” ANU LAPIOLAHTI henkilöstöjohtaja Transval
– Opimme koko ajan lisää paitsi toiminnasta kumppanin kanssa, myös sisäisestä yhteistyöstä. Uusi toimintatapa vaatii sujuvaa talon sisäistä viestintää ja vuoropuhelua, jaettua asiantuntijuutta, hän toteaa. Keudan ja Transvalin kumppanuuden kehitystä tarkastelee säännöllisesti kokoontuvat ohjausryhmä. Koulutuksia suunnitellaan tarkemmin kahdessa eri suunnitteluryhmässä. – Jatkossa edetään esimiestasolta myös työntekijätason koulutuksiin, Lapiolahti kertoo. – Tavoitteena on, että ihmiset löytäisivät oman paikkansa ja polkunsa Transvalin tilaus-toimitus-ketjussa. Siihen tarvitaan toimivaa vuorovaikutusta ja oppimisympäristöjen kehittämistä yhteistyössä, Karvonen lisää.
RANSVALIN terminaalikehityksessä työskentelevä Petteri Jäntti suorittaa tekniikan erikoisammattitutkintoa työnantajansa ja Keudan ensimmäisessä yhteisessä esimieskoulutusryhmässä. Koulutusta on takana vasta muutama lähipäivä, mutta alku vaikuttaa Petterin mukaan oikein lupaavalta. – Jokainen lähipäivä tuo uusia ajatuksia ja kaikki opiskelutehtävät liittyvät omaan työhön. Petteriltä jäi aikoinaan ensin lukio ja sitten ammattiopiston sähkölinja kesken, kun nuorella miehellä oli kiire työelämään. Työn ohessa hän kuitenkin on kouluttautunut useaan otteeseen.
”
– Olen saanut sopivin väliajoin lisää vastuuta ja vaihtanut Transvalissa toimipaikkaa useasti, Petteri kertoo. Hän on tyytyväinen työnantajaansa, joka tarjoaa henkilöstölle paljon mahdollisuuksia kehittyä. – Esimieskoulutukselle oli todellinen tarve ja teimmekin siitä aloitteen henkilöstöosastolle. Nyt koulutus sitten toteutuu, Petteri iloitsee.
Esimies koulutukselle oli todellinen tarve.” PETTERI JÄNTTI
Petteri istahti kuvattavaksi kesken työoikeuden lähiopetuspäivän. Uutta hyödyllistä tietoa tuli tämänkin päivän aikana paljon.
KEUDA LUO TYÖELÄMÄKUMPPANUUKSIA
P
ITKÄAIKAISET JA LAAJAT työelämäkumppanuudet ovat Keudalle strategisesti keskeinen asia. Keuda-lehden numerossa 2/2015 kerroimme ensimmäisistä, Transvalin, Marioffin ja ITABin kanssa solmituista, kumppanuussopimuksista. Sen jälkeen sopimuksia on tehty useita lisää.
Virallisia kumppaneitamme ovat nyt myös Gustavelund Oy, Korsisaari Oy ja STERIS Finn-Aqua. KIINNOSTUITKO? Kysy lisää: Hannu Laurila, kuntayhtymän johtaja, puh. 0500 461 330, hannu.laurila@keuda.fi
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
21
AJ ANKOHT A ISTA KEUDAS S A
Keuda vetovastuussa mittavassa hygieniaosaamishankkeessa
V
IIME SYKSYNÄ starttasi Keudan koordinoima SAFHY-hanke (Safety and hygiene – safer environment), jonka tarkoituksena on kehittää hygieniaosaamista ja yhtenäistää opetusta, opetusmateriaaleja ja -menetelmiä puhdistuspalvelu- ja terveydenhuollon aloilla sekä alojen ammatillisessa koulutuksessa Suomessa ja Virossa. Työvoiman liikkuvuus keskisen Itämeren alueella luo uusia haasteita puhdistuspalvelu- ja terveydenhuolto -alojen ammatilliselle koulutukselle. Ammatillisen koulutuksen pitää pystyä vastaamaan haasteisiin turvaamalla opetuksen laatu ja varautumalla liikkuvan työvoiman ja maahanmuuttajien koulutukseen eri tavoin. Hanke päättyy vuoden 2017 lopussa. Silloin valmistuu yhtenäinen, monikielinen (suomi, viro, englanti, venäjä) digitaalinen opetusmateriaali verkko-oppimisalustalle puhdistuspalvelualan ja terveydenhuollon ammatilliseen koulutukseen. Keudan hankekumppaneita ovat Osuuskunta Digital Robot, OÜ Puhastusekspert, Järva County Vocational Training Centre sekä Tartu Health Care College. Hankkeen työelämäkumppaneina puolestaan toimivat Mestaritoiminta Oy, SOL Palvelut Oy, Nurmijärven kunta, Järvenpään kaupunki, Tartu University Hospital sekä Järva County Hospital. projektipäällikö Tuija Laine puh. 050 415 0859 tuija.laine@keuda
• teksti SUSANNA SINTONEN • kuva HELI VASTAMÄKI
JUUSO ON OPISKELIJAKUNTA KUOMAN UUSI PUHEENJOHTAJA
J
UUSO MÄKI, 22, opiskelee Keudan ammattiopistossa Keravan Keskikadulla merkonomiksi. Juuso on ennen merkonomiopintojaan ehtinyt käydä armeijan ja opiskella Keudan Järvenpään Wärtsilänkadun yksikössä. Valmistumisen jälkeen Juusolla on tähtäimessään tradenomiopinnot sekä poliisiammattikorkeakoulu.
MIKSI KUOMAAN? – Halusin opiskelujen ohella ottaa erilaisia haasteita vastaan ja pystyä vaikuttamaan niiden kautta. MIKSI PUHEEN JOHTAJAKSI? – Koska olen kunnianhimoinen, halusin opiskelujen ohelle myös vastuuta itselleni, eikä pelkkä Kuoman jäsenenä oleminen riittänyt minulle. Kuoman puheenjohtajana koen, että
MITÄ ODOTAT? – Odotan, että pääsen kohtaamaan uudenlaisia haasteita, saan vastuuta ja pystyn vaikuttamaan Keudan asioihin mahdollisimman isossa mittakaavassa. Ensimmäisenä lukuvuotenani toimin Kuoman jäsenenä, ja jo siinä ajassa toiminta ylitti odotukseni. TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET? – Tärkeimpinä tavoitteina on päästä vaikuttamaan opiskelijoiden asioihin mahdollisimman paljon, saada opiskelijoiden ääni kuulumaan entistä enemmän ja kehittää Kuoman ja yksiköiden opiskelijakuntien toimintaa. PARASTA KEUDASSA? – Mielestäni parasta on sen monipuolinen tarjonta eri ammattialojen koulutuksia. Opettajat ja koulutusmateriaalit ovat olleet Keudassa todella hyviä verrattuna aikaisempiin oppilaitoksiin.
KEUDAN OPISKELIJAKUNTA KUOMA PÄHKINÄNKUORESSA
Tehtävänä on edistää Keudan ammattiopiston eri yksiköiden opiskelijakuntien yhteistyötä – ajaa Keudan yksiköiden opiskelijakuntien etuja ja – edustaa, tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja toimielimissä ja yhteistyöryhmissä – toimintatapana kokoukset, tempaukset ja teemapäivät
KEUDAN AKTIIVISET SENIORIT KOKOONTUIVAT
V
IRALLISESTI 20.5.2015 rekisteröidyn Keudan seniorit ry:n kevään 2016 yleiskokous pidettiin
EUROPEAN UNION European Regional Development Fund
22
voin hyödyntää opittuja asioita johtamisesta, vastuunkannosta ja kyvystä esiintyä isommankin yleisön edessä. Työelämässä voin soveltaa kokemuksia ja taitoja kokouskäytännöistä.
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
iloisissa merkeissä Keudan Wärtsilänkatu 7:n studiossa. Yli 90:n jäsenen joukosta mukaan oli ehtinyt 32 senioria.
Lisätietoja: www.keuda.fi > tietoa Keudasta > Keudan seniorit
KEUDA
• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI
K E S K I- U U D E NMAAN K OU LU TU S K U NTAY H TY MÄN S ID OS R Y H MÄLE H TI • 2/2015
Onko Keudassa tulevaisuudessa myös lukiokoulutusta? NELJÄ VINKKIÄ ASIANTUNTIJALLE SOSIAALISEEN MEDIAAN Keuda solmi ensimmäiset kumppanuussopimukset PROFESSORI KIRSTI LONKA
OPPIMISTA ONGELMIA RATKAISEMALLA
UUDISTUNUT KEUDA-LEHTI SAI HYVÄÄ PALAUTETTA
S
IDOSRYHMÄLEHTEMME Keuda-lehti ilmestyi viime syksynä ensimmäistä kertaa uudistuneena. Pyysimme lehdestä palautetta alkuvuodesta. Kiitos palautetta antaneille! Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin Keudaaiheinen palkinto. Onni suosi tällä kertaa Anni Helasvuota. Keuda-lehden uudistus otettiin positiivisesti vastaan. Yleinen palaute oli, että lehdessä oli nyt mielenkiintoista luettavaa myös niille, jotka eivät vielä tunne Keudaa hyvin. Numeron 2/2015 suosituin juttu oli kansijuttu eli Kirsti Longan haastattelu. Nyt kädessäsi oleva numero on toivottavasti vielä edellistäkin parempi! Otamme mieluusti vastaan kaikenlaista palautetta jatkossakin: viestinta@keuda.fi.
PRO-PALKINTO KEUDASTA VALMISTUNEELLE TANELILLE Helsinkiläisessä ravintola Olossa työskentelevä Taneli Myllyvirta valmistui vuonna 2009 kokiksi Keudasta, Järvenpään Sibeliuksenväylältä. Tammikuussa hän sai arvostetun Pro 2016 -palkinnon ravintolakokkien sarjassa.
T
ANELI KIITTÄÄ saaneensa Keudasta hyvät eväät alalla menestymiseen. – Tähtäsin jo opiskeluaikana menestykseen ja pääsin huippuravintoloihin työssäoppimaan. Keudasta on ravintoloihin hyvät kontaktit ja sain vapauden opiskella yksilöllisesti omaa polkuani, kertoo Taneli, joka suoritti kokkikoulutuksen ohella myös ylioppilastutkinnon. Opiskelijoiden Taitaja-kisat tyssäsivät Tanelilla ajanylityksen vuoksi semifinaaliin, mutta opiskelun jälkeen hän on ehtinyt menestyä niin kilpailuissa kuin urallaan. Taneli haluaa koko ajan kehittää itseään. Seuraava askel on lähteä pois Suomesta. – Lähden syksyllä Tukholmaan huippuravintolaan töihin. Siellä olen täysin uudessa tilanteessa, koska työtavat ja ympäristö ovat erilaiset.
Taneli pitää edelleen tiiviisti yhteyttä Keudaan ja ottaa omasta opinahjostaan vastaan työssäoppijoita. Kuvassa hän kertoo illan menusta Keudan aikuisopiston kumppanuusillan osallistujille
UUDENMAAN HERKKU ON ENSIMMÄINEN TYÖSSÄOPPIMISEN MESTARIYRITYS
K
ERAVALLA TOIMIVA Uudenmaan Herkku Oy sai kunnian olla ensimmäinen yritys, jolle myönnettiin Keudan ja Uudenmaan Yrittäjien yhteinen Työssäoppimisen mestariyritys -laatumerkki. Työssäoppimisen mestariyritys on tunnustus yrityksille, jotka kouluttavat säännöllisesti ja laadukkaasti työssäoppijoita. Se nostaa esiin esimerkillisiä yrityksiä ja sitä kautta toimintatapoja, joihin ovat tyytyväisiä niin opiskelijat, yrittäjät kuin koulutusorganisaatiotkin. Merkki on myös tärkeä meriitti, joka nä-
kyy muun muassa yrityksen henkilöstön työasuissa, ikkuna- ja autotarroina tai sosiaalisessa mediassa. – Uudenmaan Herkku valikoitui tunnustuksen saajaksi hyvän palautteen vuoksi. Se ottaa säännöllisesti opiskelijoita työssäoppijoiksi ja palaute on joka suunnalta kiittävää, Keudan oppisopimusjohtaja Anne Vuorinen. – Työssäoppijat antavat meille hirveän paljon. Perinne työssäoppijoista yrityksessä on vuosien takaa, ja järjestelmällisempää siitä tuli noin viisi vuotta sitten. Meillä työssäoppijat ”kuuluvat ka-
lustoon”. Heihin suhtaudutaan luontevasti ja he auttavat meitä tuotannossa, kertoo Sirpa Bäckström Uudenmaan Herkusta. Työssäoppimisen mestariyritys -laatumerkki myönnetään kriteerit täyttäville yrityksille hakemuksesta. Tunnustuksen saajat päättää asiantuntijaraati, joka koostuu yrittäjistä, opiskelijoista ja oppilaitoksen edustajista. Tunnustus jaetaan kolme kertaa vuodessa. Haku on koko ajan käynnissä. Kysy lisää: Petra Pulkkinen, puh. 040 174 5473, petra.pulkkinen@keuda.fi
KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI
23
AI KUISOPIST O
Keudan aikuisopistossa voit päivittää osaamistasi tai lähteä kokonaan uudelle uralle!
MITÄ HALUAT OPPIA? Tutustu laajaan koulutustarjontaamme osoitteessa keuda.fi/aikuisopisto. Haussa nyt esimerkiksi: LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO
YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO
6.9.2016 alkaen. Järvenpää, Sibeliuksenväylä 55 Kesto henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan, noin 1,5 vuotta. Opintomaksu 408 €, sisältää tutkintomaksun 58 €. Haku 31.8.2016 mennessä. Mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen.
27.9.2016 alkaen. Järvenpää, Sibeliuksenväylä 55 Kesto henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan, noin 1 vuosi. Opintomaksu 450 €, sisältää tutkintomaksun 58 €. Haku 17.9.2016 mennessä. Koulutukseen voivat osallistua yritystoimintaa harkitsevat tai yrittäjänä jo toimivat henkilöt. Mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen.
Tutkinto sinulle työhön osallistuva kymppi, tiimivastaava tai ryhmäpäällikkö. Koulutus sisältää 13 lähiopetuspäivää sekä verkko- ja etäopiskelua itsenäisesti ja ryhmissä. Koulutus painottuu lähiesimiestyön taitojen kehittämiseen. Koulutuksen teemoja ovat tiimin ohjaaminen, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, päivittäistöiden suunnittelu ja organisointi sekä muutostarpeiden tunnistaminen ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelu. Paneudumme myös haastaviin esimiestyön tilanteisiin. Tutkinnon osina on kaikille yhteinen Lähiesimiehenä toimiminen sekä kaksi valittavaa tutkinnon osaa seuraavista oman kiinnostuksen ja työn mukaan: asiakassuhteiden hoito, toiminnan kannattavuus, henkilöstötyö ja oman työn kehittämissuunnitelma.
Valmennus koostuu orientaatiopäivästä sekä 12:sta lähiopetuspäivästä. Niiden välillä osallistujat työstävät mentorin tuella oman yrityksensä suunnitelmia. Valmennuksen sisältö perustuu Yrittäjän ammattitutkinnon perusteisiin, mutta sisällössä painotetaan kunkin opiskeluryhmän erityistarpeita. Jokaiselle tutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtainen opiskeluohjelma. Yrittäjän ammattitutkinto voidaan suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta, mikäli tutkinnon suorittajalla on tarvittava ammattitaito. Valmennusprojektissa ovat mukana Uudenmaan Yrittäjät ry, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy, Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry sekä Keudan oppisopimuskeskus.
Lisätietoja lähiesimiestyön ja yrittäjän ammattitutkinnoista: Johanna Leinonen puh. 040 174 5508 johanna.leinonen@keuda.fi
www.keuda.fi
Muista myös Keudan erillishaku! Koulutuspaikkoja on tarjolla leipurista merkonomiin ja tarjoilijasta datanomiin. Lue lisää ja hae: keuda.fi/erillishaku.
UUSI AMMATTI?
OLE ROHKEA. HANKI SINULLE OIKEA AMMATTI. Voit hakea erillishaussa, jos sinulla on esimerkiksi aikaisempi ammatillinen perustutkinto tai korkeakoulututkinto.