Kehittäminen on asenne - 10 kertomusta siitä, miten hommat hoidetaan

KEHITTÄMINEN ON ASENNE 10 kertomusta siitä, miten hommat hoidetaan

SISÄLLYSLUETTELO Oppisopimuskeskuksen hankeväen terveiset Aina voi oppia uutta................................................................................................................... 3

AINA VOI OPPIA UUTTA

10 KERTOMUSTA SIITÄ, MITEN HOMMAT HOIDETAAN:

Oppisopimusjohtaja Anne Vuorinen Kehittäminen on asenne......................................................................................................... 4 Etsivää työtä tekevä Riia Venhola Etsivä löytää .................................................................................................................................. 6 VALMA-ryhmänohjaaja Helena Mäkelä Valmennus elämään.................................................................................................................. 8 Oppisopimusopiskelija Iina Norres Töitä eläinrakkaalle ................................................................................................................ 10 Yrittäjyyttä harjoitellut Anette Pakarinen Työminä syttyi ........................................................................................................................... 12 Työyhteisövalmentaja Reijo Hynynen Räätälöityä koulutusta ......................................................................................................... 14 Icehearts ry:n Miika Niemelä Joukkueesta oppariin ........................................................................................................... 16 Kauppias Saku Kytölä & tutkinnon suorittanut Jevgeni Kelo Tutkinto pusertaen ................................................................................................................. 18 Tekniikan ja liikenteen alan lehtori Arttu Anteroinen Työelämän tuntija ................................................................................................................... 20 Oppisopimusopiskelija Dan Paananen & yrittäjä Jerkker Pennanen Opparilla asiantuntijaksi ..................................................................................................... 22 Hankkeet lyhyesti ...................................................................................................................... 24

Julkaisija: Keudan oppisopimuskeskus Kuvat, haastattelut, ulkoasu ja taitto: Riina Stén Paino: Savion Kirjapaino 2015. (2. painos)

2

Kuvassa Keudan oppisopimuskeskuksen hankeväki: projektipäällikkö Susanna Kosonen (vas.), projektipäällikkö Petra Pulkkinen, opinto-ohjaaja Anssi Kakko, yksilövalmentaja Tiina Mantere ja projektipäällikkö Anne Öhman.

Susanna Kosonen ”Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso -hankkeen myötä on ollut upeaa saada olla yksi mahdollistajista nuorten työelämään ja opintoihin liittyvissä unelmissa. Nuoret tarvitsevat realistista tietoa ja laadukasta ohjausta, että muun muassa oppisopimusunelmat voivat toteutua.

Haluan sydämestäni kiittää koko sitä laajaa moniammatillista joukkoa joiden kanssa olemme yhdessä oppisopimusohjausta ja tietoutta lisänneet!”

Petra Pulkkinen “Kehittämistyössä on parasta mahdollisuus ja tila tehdä eri tavalla. Olen saanut rohkeasti ehdottaa ja kokeilla asioita, joiden olen uskonut tuovan uutta tietoa esimerkiksi yksilöllisten opintopolkujen jatkojalostukseen.

Se luottava ja mahdollistava ilmapiiri, jossa yhteiskunnallisestikin merkittävää työtä tehdään, on välttämätöntä ja antaa draivin ennakoida tulevaisuutta. Tärkein oivallukseni on, että teemme ihmisinä työtä ihmisille. Silloin on varmaa, että asiat järjestyvät ja lähes kaikki on mahdollista.”

sen ohjaus- ja tukitoimia suoraan työpaikoille.”

Anssi Kakko ”Olen osallistunut oppisopimusopinto-ohjaajana nuorisotakuuhankkeiden kehittämistyön ohella käytännön toteuttamiseen.

Työssäni pääsen ainutlaatuisella tavalla tarkastelemaan oppisopimusta sekä opiskelijan että työnantajan näkökulmasta. Näin henkilökohtaisella tasolla työskenteleminen tuottaa parhaimmillaan aivan uusia tapoja järjestää oppisopimuk-

Anne Öhman “Työskentely tpk-hankkeessa on antanut minulle runsaasti uusia oivalluksia ja osaamista oppisopimuskoulutuksesta ja työpaikalla tapahtuvasta kouluttamisesta. Olen saanut uusia upeita asiakkaita, työtovereita, yhteistyökumppaneita ja verkostoa.

Työpaikkakouluttamisen maailma on ihmeellinen ja rikas ja siinä voi konkarikin aina kehittyä. Olen iloinen kaikista kokemuksistani.”

Tiina Mantere ”Mun mielestä on ollut mahtavaa työskennellä nuorten kanssa! Parasta on se, että on ollut mahdollisuus rakentaa niin yksilöllisiä polkuja ja ohjata nuorta kokonaisvaltaisesti. ”

3

Anne Vuorinen

KEHITTÄMINEN ON ASENNE

“

Emme tee tätä i tse l l e m m e , va a n te e m m e t ä t ä asi akkaille m m e ”

Oppisopimusjohtaja Anne Vuorisen mukaan kehittäminen ei kuulu Keudassa vain hanke- ja projektihenkilöstölle. Kehittäminen on asenne, jonka tulee löytyä kaikilta työntekijöillä.

4

Askeleen edellä Teknologian kehittymiseen perustuvien innovaatioiden, kuten robotiikan ja digitalisaation voimakas tulo tarkoittavat esimerkiksi sitä, että vanhoja ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Katoaviin ammatteihin ei kannata kouluttaa eikä kouluttautua. Vuorisen mukaan ammatillisessa koulutuksessa tulee olla jatkuvasti ajan tasalla ja ymmärtää, millaisia ilmiöitä yhteiskunnassa on vallalla ja millaisia työntekijöitä työelämässä tarvitaan.

Työnantaja on portinvartija Kehittämistoiminnassa on Vuorisen mukaan myös aina ajateltava sitä, kenelle työtä tehdään.

– Emme tee tätä itsellemme, vaan teemme tätä asiakkaillemme. Meidän asiakkaitamme ovat opiskelijat ja työnantajat.

Avainasemassa ovat erityisesti työnantajat.

– Aina kun puhumme oppiso-

pimuksesta, keskeisessä roolissa ovat työnantajat. Oppisopimuksessa työnantaja on aina portinvartija. Portit joko aukeavat, tai ne pysyvät kiinni.

Miten ohjauksen ja tuen tarpeeseen vastataan?

Keudan oppisopimuskeskuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota asiakkaiden ohjaukseen ja tukemiseen.

– Mitä nuorempia ihmisiä siirtyy oppisopimukseen, sitä enemmän tukea he tarvitsevat.

Keudan oppisopimuskeskuksessa on uusi vakanssi, jolla kasvavaan tuen tarpeeseen vastataan. Kentällä työskentelee Suomen ensimmäinen oppisopimuksen opinto-ohjaaja Anssi Kakko. Tukea tarvitsevat muutkin kuin opiskelijat.

– Samaan aikaan, kun palvelemme opiskelijan tuen tarvetta, olemme huomanneet, että mös työnantaja tarvitsee tukea.

Työnantajien tuen tarpeeseen on myös vastattu. Vuoden 2014 alussa käynnistyneessä työpaikkakouluttaja-hankkeessa on koulutettu nuoria työpaikalla ohjaavia aikuisia.

Vuorisen mielestä jatkuva muutos ja ajassa eläminen on arkipäivää koulutusalalla.

Tehokkuus korostuu. Tulevaisuudessa on saatava enemmän aikaan niukkenevilla resursseilla. ⃝

Mikä on X + Y? Katso Keudan kuntayhtymän johtajan haastattelu YouTubessa.

Ha n

ovat olleet keskeisimpiä asioita käytänteiden uudistamisessa ja opiskelijoille joustavien opintopolkujen tarjoamisessa.

rilan haa Lau st nu

. telu at

Jatketaan nuoriin satsaamista Anne Vuorisen mukaan kehitettävää riittää etenkin nuorten tavoittamisessa ja palvelun räätälöimisessä nuorille, sillä oppisopimusjärjestelmä on edelleen liian tuntematon ja lähinnä aikuisten koulutusmuoto.

Vuodesta 2013 Keudan oppisopimuskeskus on voimallisesti keskittynyt nuorisotakuuasioiden edistämiseen.

– On ollut erinomaista kun opetus- ja kulttuuriministeriö on halunnut satsata nuorten työssäoppimisen ja nuorten oppisopimuskoulutuksen asian edistämiseen. Taustalla ovat yhteiskuntavastuuseen liittyvät asiat. Meillä on paljon kouluttamattomia nuoria, jotka ovat pelkän perusopetuksen varassa. Heidän on vaikea kiinnittyä työelämään ilman koulutusta, varsinkin näinä aikoina.

Keudassa on rakennettu toimintamalleja, joissa peruskoulutuksesta oppisopimukseen siirtyminen olisi sujuvampaa. Keudan sisäisen yhteistyön kehittäminen sekä moniammatillinen verkostotyö

 5

Riia Venhola on ollut aktiivinen ja tärkeä yhteistyökumppani Järvenpään etsivästä nuorisotyöstä.

“

uN st

uorisokes ku

een ks

Tut u

Mun hyvä ei ole sun hyvä, on ajatus jonka olen sisäistänyt.”

:

Venholan kuva otettiin toimiston ulkopuolella, sillä suurin osa etsivästä työstä tehdään kentällä.

Riia Venhola

ETSIVÄ LÖYTÄÄ Riia Venhola ei koskaan käske koulusta tai työelämästä pois jääneitä nuoria menemään kouluun tai töihin. Opiskeluun liittyvät neuvot otetaan käyttöön vasta sitten kun luottamus on rakennettu.

6

Keudan oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso on tehnyt tiiviisti yhteistyötä etsivien nuorisotyöntekijöiden, sosiaalitoimen ja sen jälkihuollon, kuraattoreiden ja opojen kanssa Keudan toiminta-alueella ja vähän sen ylikin. Keravan alueella ennakkojakso on ollut mukana myös Tajua mut -hankkeessa, jossa moniammatillisen yhteistyön kautta tuetaan apua tarvitsevia nuoria.

Haastavat elämäntilanteet Venhola ei koskaan käske koulusta tai työelämästä pois jääneitä nuoria menemään kouluun tai töihin. Päästäkseen kiinni opiskeluun tai työelämään tarvitaan usein syvällisempää työskentelyä oman elämäntilanteen äärellä.

Opiskelu- ja työelämäasiat otetaan esiin vasta sitten kun keskinäinen luottamus on rakennettu ja voimavarat riittävät.

– Asiakkaiden elämäntilanteet ovat niin haastavia, että luottamuksen rakentaminen ja kiinnittymisen mahdollistaminen vievät aikaa, kertoo Venhola.

Venholan tehtävänä on opastaa ja auttaa nuoria, jotka eivät ole varmoja siitä, mihin suuntaan lähteä. He ovat saattaneet pudota koulusta, työharjoittelusta tai armeijasta. Usein taustalla on lisäksi jo vuosien ajan kasautuneita ongelmia, jotka estävät nuorta toteuttamasta tavoitteitaan. Venhola on kehittänyt työssään määrätietoisesti rakentamaansa työnkuvaa sekä verkostojaan. Nuorisokeskuksen verkostoon kuuluu myös Keuda.

Keudan oppisopimuskeskus on tehnyt Venholan kanssa yhteistyötä oppisopimuskoulutuksen ennakkojakson aloittamisesta alkaen. Yhteistyö on sujunut Tiina Mantereen ja Susanna Kososen kanssa.

– Heillä on samanlainen ajatus työskentelystä, semmoinen rinnalla kulkeva ja kannatteleva, kuvaa Venhola.

Tutustuminen työelämään Ennakkojakson tarkoituksena on tutustuttaa alle 25-vuotias nuori ammattiin tai työelämään ilman työsuhdetta. Opiskeluaika on yksilöllinen ja ennakkojaksolta voi siirtyä oppisopimuskoulutukseen työpaikan ja työsuhteen varmistuttua. Ennakkojaksolla opintopolku on ollut yksilöllinen, eikä kahta samanlaista ennakkojaksopolkua ole Keudassa ollut.

Venholan asiakkaista viisi on ollut ennakkojaksolla, mutta heistä kukaan ei ole solminut oppisopimusta ennakkojakson päätyttyä. Jokainen on kuitenkin saanut arvokasta tietoa sekä itsestään että työelämästä.

Venholan mukaan ennakkojakson toteuttaminen Valman (ks. seuraava aukeama) sisällä on toimiva ratkaisu, sillä silloin opiskelijalla on oikeus opintososiaalisiin etuuksiin. Lisäksi Valmaan sisällytettynä ennakkojakso kerryttää osaamispisteitä, ja mikäli oppisopimusta ei synny, on nuorella paikka minne palata oppilaitoksessa.

Tärkeintä on kuunnella Venhola kuuntelee asiakkaitaan ja mahdollisia kyteviä ajatuksia tarkasti.

– Työskentelen siltä pohjalta, että asiakas antaa mulle jonkun jutun, mihin tarttua.

Koskaan en päätä asiakkaan puolesta vaan tarjoan eri vaihtoehtoja keskustelun pohjaksi.

Venhola on sitä mieltä, että kun ajatus lähtee itsestä, se vie pitkälle.

– Mun hyvä ei ole sun hyvä, on ajatus jonka olen sisäistänyt.

7

Helena Mäkelä

VALMENNUS ELÄMÄÄN

VALMA-ryhmässä saa kokeilla asioita ja tehdä niitä juttuja, joista on kiinnostunut. Järvenpään Paatelassa koulua käyvässä VALMA-ryhmässä moni haluaa oppia arjen taitoja.

Lehtori Helena Mäkelän ohjaamassa VALMA-ryhmässä aloitti syksyllä 2015 yhteensä 22 opiskelijaa. VALMA-ryhmän viihtyisät tilat säkkituoleineen ovat 1920-luvulla oppilaitoskäyttöön rakennetussa Paatelassa, Järvenpäässä.

Luokan ilmoitustaululla on opiskelijoiden värittämiä kuvia ja ikkunalaudalla sanomalehdistä ja teipistä koottuja pieniä koristejakkaroita.

Kaksi ryhmää yhdessä Ryhmä jakautuu kahteen osaan sen perusteella, kuuluvatko opiskelijat arki- vai oppiryhmään. VALMA-opiskelijat valitsevat opintojensa alussa kahdesta polusta itselleen sopivimman. Arkiryhmään oli syksyllä huomattavasti enemmän ilmoittautujia. Tämä tuli Mäkelälle yllätyksenä.

– Toisin sanoen, tarvetta oman elämän hallintaan ja arjen hallintaan on, hän sanoo.

Mikä VALMA? VALMA on ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Yksi VALMAn huomattavimpia uudistuksia verrattuna sen korvaamiin

8

aikaisempiin koulutuksiin (esim. ammattistartti) on sen entistä räätälöidympi sisältö. Opintojen aikana VALMA-ryhmään kuuluville järjestetään muun muassa tutustumiskäynnit oppilaitoksiin ja työpaikoille kunkin oman kiinnostuksen mukaan. Tämä auttaa opiskelijaa näkemään, voisiko tutustumiskohteena oleva ala olla kenties hänelle sopiva.

Oppisopimuksen ennakkojakso VALMAN sisällä voi valita työelämään ja oppisopimuskoulutukseen valmentavat opinnot.

Tavoitteena on työelämän taitojen opettelu ja parhaimmillaan ennakkojakso voi johtaa oppisopimuksen solmimiseen.

Opinnoissa ei olla työsuhteessa, mutta työelämä tulee tutuksi harjoittelijan roolissa.

Hyvä yhteistyö Opiskelijoiden räätälöityjen, työelämään ja oppisopimukseen tähtäävien VALMA-polkujen rakentamista on helpottanut Mäkelän mielestä se, että vastuuta ohjaustyöstä on jaettu niille ihmisille, jotka tuntevat työelämän väylät ja säännöt ja osaavat parhaiten

opastaa opiskelijoita. Keudan oppisopimuskeskuksesta VALMA-opiskelijoiden apuna on ollut yksilövalmentaja Tiina Mantere. Mantereen ”hoivissa” on tällä hetkellä viisi VALMA-opiskelijaa, joista kolme on työelämässä ja kahdella työpaikka on hankinnan alla.

Mäkelää ilahduttaa kun opiskelija löytää juuri hänelle sopivan paikan. Vähitellen opiskelijalle alkaa kirkastua, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Ryhmästä muutama on myös siirtynyt ammatilliseen koulutukseen.

VALMAssa ei kuitenkaan kiirehditä, jokainen saa käyttää aikaa kokeiluun ja pohtimiseen.

Hankkeen perusarvot 1) Periaate: ”ketään ei jätetä” ja kaikkia asiasta kiinnostuneita ohjataan laadukkaasti.

2) Ohjaus ja yhteydenpito jatkuvat ennakkojakson jälkeenkin.

3) Ohjattavien aito ja läsnäoleva kuuntelu.

4) Otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti erilaiset elämäntilanteet ja tuen tarpeet.

Projektipäällikö Susanna Kosonen: ENNAKKOJAKSON HUIPPUJUTUT ”Kaikki ennakkojaksolle osallistuneet nuoret ovat antaneet palautetta siitä, että ennakkojakso oli heille hyödyllinen kokemus ja auttoi tulevaisuuden suunnittelussa ja opinnoissa. Jaksolle osallistuneet nuoret ovat sijoittuneet joko oppisopimukseen, työsuhteeseen tai opiskelemaan oppilaitokseen. Ennakkojaksolle osallistuneiden työelämän jaksot ovat tuottaneet tulosta. Tulos on ollut osalle oppisopimuspaikka, kokemus siitä, että oppisopimusopiskelu ei olekaan oma juttu tai oivallus siitä, että tässä elämäntilanteessa oppilaitoksessa opiskelu onkin paras vaihtoehto ainakin aloittaa opinnot. ”

9

att an haast

Iin tso Ka

TÖITÄ ELÄINRAKKAALLE

a

Iina Norres

uTube: Nu / Yo or e

opimusta ppis rin no

elu

“

Ei ehkä ole munjuttu istua koulunpenkillä."

Ovien aukeaminen vei aikaa, mutta lopulta Iina Norres pääsi ennakkojakson kautta mieluisaan työ- ja oppisopimuspaikkaan Savion Eläinlääkäriin. Norreksen tavoitteena on valmistua klinikkaeläintenhoitajaksi marraskuussa 2016.

Täydellinen ajoitus Iina Norres mietti syksyllä 2014, mikä olisi hänelle sopiva ala. Koko elämänsä eläinten parissa elänyt Iina sai idean, että voisi myös työskennellä eläinten parissa. Iina sai kuulla oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta, jonka kautta olisi mahdollista saada tuntumaa oppisopimusopiskelusta sekä oppisopimuspaikka, mikäli ennakkojakson suorittaminen onnistuu. Ennakkojaksolla Iina teki työnhakuasiakirjat ja harjoitteli työnhakua.

Nuori nainen ryhtyi soittelemaan eläinklinikoille kysyäkseen mahdollisuutta tulla töihin oppisopimusopiskelijana. Vastaukset olivat kielteisiä.

Norres kyseli oppisopimuspaikkaa myös muilta aloilta. Norreksen äiti antoi tyttärelleen vinkin eläinklinikasta, joka sijaitsi samassa talossa kuin äidin asunto. Norres päätti vielä yrittää.

– Ajattelin, että enhän mä siinä mitään menetä, vaikka onkin aika pieni paikka, hän sanoo. Äidin antama vinkki osoittau-

10

tui kullanarvoiseksi. Savion Eläinlääkärissä työskennellyt hoitaja oli juuri jäänyt vapaalle.

Norresta pyydettiin käymään paikassa. Hänelle aukesi harjoittelupaikka. Neljä ja puoli kuukautta kestäneen ennakkojakson harjoittelun päätteeksi Norres solmi työsuhteen Savion Eläinkäärin kanssa sekä oppisopimuksen Keudan oppisopismuskeskuksen kanssa.

Opintojen sujuminen Norres on työskennellyt ja opiskellut nyt reilu puoli vuotta oppisopimuksella. Ala tuntuu hänestä omalta. Oppisopimuksen jälkeen häämöttää työelämä.

–Toivoisin alalta töitä. Mutta senkin vasta näkee sitten, että saanko niitä, vai jäänkö tänne tai mikä on senhetkinen tilanne.

Iina voi suositella oppisopimusopiskelua kaltaisilleen tekijätyypeille, joille luokkahuoneessa istuminen ei ole houkuttelevin tapa opiskella.

– Ei ehkä ole mun juttu istua koulunpenkillä. Jos on helpompi oppia sen tekemisen kautta kuin lukemisen niin semmoselle, hän vinkkaa.

Lähijaksoistakin selviää Ensimmäinen oppisopimuksen lähijakso, eli teoriaopinnot oppilaitoksessa, jännittivät Norresta, koska hän ei tiennyt mitä odottaa. Lähijaksoissa tulee Norreksen mukaan runsaasti uutta tietoa kerralla ja opintoihin kuuluu myös tehtäviä.

– Paljon tulee asiaa, mutta sitten kun jaksaa itse panostaa niin kyllä niistäkin selviää, hän Työnantajan kommentti: sanoo.

Norreksen mukaan “Hänellä on selvästi oppimisen halu. työskentely uusien asioiden paIina saa tehdä koko ajan enemmän ja rissa päivittäin motivoi syvenenemmän.” tymään teoriaan lähiopetusjaksoilla.

Reijo Nenonen ELL Savion Eläinlääkäri

Iinan rakkaus eläimiin vaikutti ammatinvalintaan.

11

ediakuusiko uM n st

og bl

iin:

TYÖMINÄ SYTTYI

Tut u

Anette Pakarinen

Sinnikkyys voi viedä pitkälle. Anette Pakarinen sai aktiivisuutensa avulla paikan harjoitusyrityksessä, joka johti oman alan kesätöihin.

Sinnikkyys Anette Pakarinen otti yhteyttä Keudan oppisopimuskeskuksen Petra Pulkkiseen heti tutustuttuaan tämän nimellä tulleeseen, julkiseen opinnäytetyötarjoukseen. Kyseessä oli kotisivujen luominen. Työtarjous tuli sopivaan saumaan, sillä Pakarinen halusi suorittaa viimeisen vuoden media-assistenttiopinnoistaan työssäoppien. Aktiivinen Anette teki vaikutuksen työssäoppimista järjestelleeseen Pulkkiseen.

–Petra sanoi, että sulla on hyvä asenne, kyllä me sulle jotain keksitään, muistelee Pakarinen.

Harjoitusyritys Pulkkinen mainitsi harjoitusyrityksestä, josta Pakarinen kiinnostui.

Hän jutteli opettajansa kanssa, olisiko harjoitusyritys tarpeeksi työteliäs.

Harjoitusyrityksessä oli tarkoitus harjoitella ”oikeaa” yrittäjyyttä turvallisissa olosuhteissa. Pakarinen värväsi mukaan silloisen parhaan kaverinsa ja Pulkkinen pyysi mukaan kaksi merkonomiopiskelijaa. Harjoitusyritysryhmä koostui siis

12

kahdesta ensimmäisen vuoden merkonomiopiskelijasta sekä kahdesta kolmosvuoden media-assistenttiopiskelijasta.

Yrityksen tilat sijaitsivat Laurean AMK:n tiloissa. Vuokranmaksu hoitui opiskelijatöinä.

Pulkkinen alkoi myös poimia töitä harjoitusyritykselle.

Mediakuusikko Harjoitusyrityksen nimeksi valikoitui Mediakuusikko, vaikka tekijöitä olikin neljä.

Mediakuusikkoa haastateltiin pian Keski-Uusimaahan, jonka jälkeen yritys sai tarvittavaa näkyvyyttä. Alkuvuodesta 2015 harjoitusyritys alkoi hoitaa lehtijutun poikimia projekteja. Kaikki harjoitusyrityksessä pääsivät mukaan käytännön töihin sekä tutustumaan alan ihmisiin. Pakarinen mainitsee, että vierailu eräässä punavuorelaisessa mainostoimistossa oli erityisen mielenkiintoinen.

Johtajavietti Pakarinen kertoo, että synnynnäinen johtajavietti nousi nopeasti esiin, kun vastuuta alettiin jakaa. Pakarinen oli ryhmän vanhin ja hänellä oli eniten

työkokemusta. Hän ei ollut aivan varma, miten muut ottivat hänen johtajuutensa vastaan.

–Ajattelin muiden pitävän minua hirveänä kotkottajana, mutta lopussa kun mietimme, että miten tämä nyt on mennyt, niin merkonomiopiskelijoilta tuli sellainen palaute, että tosi isot kiitokset mulle.

Jatkoa Keudassa Harjoitusyrityksen tultua päätökseen olikin jo kevät. Pakariselle tarjoutui mahdollisuus jatkaa Keudassa työntekijänä.

Harjoitusyrityksessä opitut taidot olivat hyödyksi uudessa kesätyössä. Harjoitusyritys muokkasi myös Pakarisen näkemystä omasta paikasta työelämässä.

– En halua tulevaisuudessa olla alimmalla portaalla, mutta en myöskään se pääjohtaja.

Pakarinen arvioi, että Mediakuusikko kasvatti kaikkien yrittäjähenkisyyttä. Harjoitusyritys voitaisiin Pakarisen mukaan ottaa käyttöön ammatillisissa oppilaitoksissa laajemminkin.

– Pitäisi tehdä malli, joka sopisi jatkuvaan käyttöön, hän sanoo.

13

Reijo Hynynen

RÄÄTÄLÖITYÄ KOULUTUSTA Kulmakonditoria-kahvila on ollut järvenpääläisten suosiossa jo lähes 20 vuotta.

Vuonna 1996 perustettu kahvilayritys käsittää nykyisin useita kahviloita sekä oman leipomon. Suurista korvapuusteistaan tunnetuksi tullut yritys on kehittänyt myös toisen valttikortin: oman koulutusohjelman.

Idea omasta koulutuksesta Kahvilayrityksen toimitusjohtajana vuonna 2011 aloittanut Tarja Aromaa halusi luoda yritykselle oman koulutusohjelman, sillä kahvilaketjun tarpeita vastaavaa koulutettua henkilökuntaa ei ollut tarjolla. Työskentely kahvilassa on kiireistä ja vaativaa. Uutta opeteltavaa on jatkuvasti uusista kahvikoneista uusiin käyttöjärjestelmiin ja reseptiikkaan.

Työyhteisövalmentaja Reijo Hynynen ei käytä kelloa.

Hommat hoidetaan aina loppuun asti ajasta riippumatta.

14

Valmennusta työpaikalla Omien koulutusohjelmien käynnistämisen jälkeen yrityksessä on valmennettu sekä esimiehiä että uusia kahvilatyöntekijöitä.

Yhteistyö Keudan kanssa alkoi syyskuussa 2014, jolloin ryhmä Kulmakonditorian työntekijöitä ryhtyi suorittamaan hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkintoa työpaikallaan.

Kahvilaketjuyrityksen työyhteisövalmentajan a toimiva Reijo Hynynen on

syyskuusta 2015 vastannut Kulmakonditorian työntekijöiden kouluttamisesta asiakaspalvelu- ja lisämyyntitaitojen osalta.

Näiden taitojen opettelu on osa liiketalouden perustutkintoa. Näyttötutkinnon järjestää Keuda.

Arjessa mukana Hynynen on mukana työpaikan arjessa. Saapuessaan kahvilaan hän käy työntekijöiden kuulumiset läpi.

–Mielestäni esimiehen kuuluu jututtaa, että mitä kuuluu ja miten menee, sanoo Hynynen.

Hynysen rooli vaihtelee päivittäin. Suurimmaksi osaksi työnkuva on työn seuraamista ja valvomista. Tarvittaessa Hynynen auttaa ruuhka-aikana ja varmistaa käytännössä toiminnan sujuvuuden.

Työpäivien sisältöä ei voi aina suunnitella, sillä asiakkaat määräävät tahdin. Hynynen ei käytä kelloa lainkaan.

Kehitysideoita keskustelujen kautta Koulutusjakson aikana työntekijä keskustelee Hynysen kanssa kaksin noin viitisen kertaa. Kahdenkeskisissä keskusteluissa tulevat esiin kahvilatyöskentelyn haasteet, mutta myös uudet kehitysideat.

–Vakiokysymykseni on, että miten sinä näet tämän asian, sanoo Hynynen.

Hynynen rohkaisee työntekijöitä pohtimaan, miten he tekisivät asian toisin.

Hynysen mukaan henkilökunnan jatkuva kouluttaminen on erittäin merkityksellistä yrityksen kannalta.

–Täällä koko ajan valmennetaan, perehdytetään ja koulutetaann. Uskallan siis sanoa, että ilman tätä toimintamallia yritys ei olisi tässä tilanteessa missä se on näinä haastavina aikoina.

15

Miika Niemelä

JOUKKUEESTA OPPARIIN

Icehearts-joukkueeseen kuuluvat saavat opastusta myös kotitehtävien teossa.

Suutarilan koulussa opiskelevat Nuutti ja Olli läksyjen kimpussa.

Icehearts-organisaatiossa on seitsemän oppisopimusopiskelijaa, jotka ovat entisiä Icehearts-kasvatteja. Asetelma vaatii uudenlaista ajattelua myös nuorten työpaikkakouluttajilta.

Tossulätkää Icehearts ry:n henkilöstöjohtaja Miika Niemelä saapuu Suutarilan koululle mukanaan nippu jääkiekkomailoja. Mailat ovat lahjoituksia yhdistykselle. Niemelä on tuonut ne Suutarilan koululla kokoontuvan Icehearts-joukkueen käyttöön.

–Tosi hienosti ihmiset haluavat meitä auttaa. Pyritään kaikki se tavara saamaan järkevästi käyttöön.

Mailoille on tarvetta, vaikka jäätä ei talvella olisikaan.

–Lätkää voi sitten pelata tossut jalassa tossa pihalla, sanoo Niemelä.

Niemelä on toiminut aikaisemmin Icehearts-kasvattajana, joka on tavannut joukkueensa jäsenet näiden ollessa kuusivuotiaita. Pojat ovat jo täysi-ikäisiä, mutta Niemelä on osan kanssa tekemisissä edelleen.

–On valtava etuoikeus nähdä koko kaari, varsinkin kun tällä hetkellä kaikki on projektia, kaikki on pirstaloitunutta ja kaikki aikuiset sekä tukihenkilöt vaihtuvat.

Niemelä on ollut mukana Icehearts ry:n organisaation kehitystyössä jo vuodesta 2001.

Tänä päivänä organisaatiossa

16

työskentelee 44 ihmistä.

Alueellisesti koottuja Icehearts-joukkueita on kymmenellä paikkakunnalla.

Oppisopimuspilotointi Organisaatio on aloittanut oppisopimuspilotoinnin, jossa joukkueiden kasvatit ovat aloittaneet oppisopimusopiskelun organisaation sisällä.

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajiksi opiskelee seitsemän Icehearts-joukkueisiin kuulunutta, joista kuusi on Keudan oppisopimusopiskelijoita.

–Meillä on ollut fantastinen yhteistyö Keudan kanssa. Sujuvasti ollaan täytetty byrokratian vaatimukset, sanoo Niemelä.

Työpaikkakouluttajat Niemelä ja Suutarilan Icehearts-joukkueen kasvattaja Veli-Pekka Kilpala ovat käyneet Keudan oppisopimuskeskuksen järjestämän työpaikkakouluttajavalmennuksen. Niemelä on ollut myös mukana lukuisissa Keudan tilaisuuksissa, kuten asiakaskuunteluissa sekä kertomassa omista ohjauskokemuksistaan työpaikkakouluttajille tarkoitetussa valmennuksessa.

Työpaikkakouluttajavalmennuksessa opituille taidoille

on ollut käyttöä, kun Icehearts-kasvateista on tullut työntekijöitä ja oppisopimusopiskelijoita.

Statuksen muutos kasvatista ”kakkoskasvattajaksi” on huomattava, ja tuonut mukanaan erilaisia haasteita.

–Olemme joutuneet tarkastelemaan suhdettamme ammattimaisempaan suuntaan.

Alussa mietittiin, että onko tämä oikea tapa, että emme vaan anna väärää signaalia, että työelämä on aina tällaista.

Täällä kun joustetaan paljon, kertoo Niemelä.

Polku jatkuu Niemelä mainitsee, että heidän nuorensa tarvitsevat tukea, eivätkä he välttämättä ole viihtyneet tavallisessa oppimisympäristössä.

–On hienoa, että voimme jatkaa polkua näin, sanoo Niemelä.

Niemelä toivoo oppisopimusopiskelijatoiminnan jäävän käytännöksi organisaation sisälle.

Hän painottaa että oppisopimusopiskelu ei ole helppo reitti opiskelijalle eikä koulutettavalle, mutta kärsivällisyydellä saadaan hienoja tuloksia.

®

MIKÄ ON ICEHEARTS?

Ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä joukkueurheilun avulla koulussa ja vapaa-ajalla. Icehearts on enemmän kuin urheilujoukkue. Icehearts on toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään hyvinvointia. Icehearts on työväline ja yhteistyökumppani kunnan peruspalveluille. (www.icehearts.fi)

17

TUTKINTO PUSERTAEN Jevgeni Kelo & Saku Kytölä

Jevgeni Kelolla on merkonomin tutkinto, jonka suorittaminen vei kaikkine taukoineen lähes kymmenen vuotta. Joitakin vuosia sitten Keloa ei kiinnostanut opiskelu, eikä mikään muukaan.

Muutamia vuosia sitten Jevgeni Kelo ei tiennyt, mitä tehdä.

– Olin pohjalla, sanoo Kelo.

Kelon esimies, kauppias Saku Kytölä komppaa.

– Kun Jeve sanoo, että hän oli pohjalla, se todella tarkoittaa, että pohjalla.

Kelon muutettua pois opiskelupaikkakunnaltaan ei kouluun kulkeminen enää kiinnostanut. Aamut ovat hänelle edelleen vaikeita. Kelon mukaan kukaan ei kuitenkaan koulussa uskonut, että hän tulisi ikinä valmistumaan, vaikka merkonomin tutkinnon suorittaminen jäi vain pienestä kiinni.

Oikeat ihmiset Kelo marssi Keudan oppisopimuskeskukseen, jossa tivasi, että kenen kanssa oikein voisi jutella. Tuolloin Kelo oli työkokeilussa K-Marketissa Ratiksessa.

Kelo päätyi juttelemaan Keudan projektipäällikkö Petra Pulkkisen kanssa. Pulkkinen vieraili pian marketissa. Kelo suoritti tutkintonsa loppuun K-Marketissa erilaisilla tehtävillä.

18

Kytölän kärsivällisyys on ollut prosessissa koetuksella.

– En tiedä ketään, joka olisi niin paljon jaksanut katsoa mun meininkiä kuin Saku, kertoo Kelo.

Kytölä on joutunut joustamaan. Välillä keskusteltiin, että jatketaanko vai eikö jatketa. Kytölä on tyytyväinen lopputulokseen.

– Aikataulut vähän pettivät, mutta viime keväänä saatiin puserrettua kaikki tehtävät kasaan. Keväällä kävimme sitten hakemassa todistukset.

Kelo kertoo, että hän tekee kaiken niin hyvin kuin pystyy.

– Kaiken oppii ajan kanssa.

Kytölän mielestä eri ihmisten erilaista tapaa tehdä asioita tulee yrittää ymmärtää.

Omaa luokkaansa Kytölä kertoo, että hänellä on ollut noin 200 työntekijää, mutta Kelo on yhdessä asiassa ollut kenties paras kaikista.

Kun Kelo on parhaimmillaan, hänen asiakaspalvelutaitonsa, huumori- ja tilannetajunsa ovat vailla vertaansa.

– Olen saanut Jevestä paljon kirjallisia asiakaspalautteita, jotka ovat pelkästään positiivisia, kertoo Kytölä.

Hyvät asiakaspalvelutaidot ovat Kelossa itsessään.

– Tämän on vain tämä paita, mutta minä olen tuossa kassalla, sanoo Kelo.

Hän toivoo että asiakas hymyilee kauppareissulla edes kerran.

Tulevaisuus Kelo on työskennellyt K-market Ratiksessa jo viitisen vuotta. Hän ei ole ajattelut paikan vaihtamista, sillä työporukka on Kelon mielestä niin mahtava.

Työpaikka on Kelolle nyt vakituinen. Hän saattaa vielä jonain päivänä päätyä opiskelemaan.

Lähitulevaisuudessa ja haaveissa siintää kuitenkin loma, sillä hän on työskennellyt pari vuotta ilman pidempiä taukoja.

– Olen ollut vaan fiiliksissä siitä, että olen saanut tehdä niin paljon kaikkea. Olisi kiva lähteä käymään vähän biitsillä, vaikka ensi vuoden puolella.

19

Arttu Anteroinen

“

Keskustelujen avulla saimme aika hyvän kuvan siitä, mitä alueella tapahtuu työssäoppimisen suhteen.”

TYÖELÄMÄN TUNTIJA

Keudan ammattiopiston tekniikan ja liikenteen alan lehtori Arttu Anteroinen on ollut mukana hankkeissa, joissa työelämää ja koulutusta on tuotu lähemmäksi toisiaan.

Arttu Anteroinen tuntee paikalliset työnantajat.

20

Paikallisyritysten tuntija Työssäoppimispainotteista, ammatillista koulutusta kehittäneessä hankkeessa tehtiin soittokierros paikallisiin yrityksiin.

–Aika monta puhelua sai ottaa, ennen kuin ne johtivat johonkin, kertoo Anteroinen.

Anteroisen mukaan työssäoppimispaikan löytäminen on usein haastavaa opiskelijoille.

Hän arvioi, että tiedustelupuheluita työssäoppimispaikasta saattaa joutua soittamaan kymmeniä ennen kuin tärppää.

Soittokierroksen avulla löytyi muutamia uusia työssäoppimispaikkoja. Kierroksesta oli muutakin hyötyä.

–Keskustelujen avulla saimme aika hyvän kuvan siitä, mitä alueella tapahtuu työssäoppimisen suhteen, kertoo Anteroinen.

Anteroinen kävi lisäksi tutustumassa alueen yrityksiin. Seudun yritykset ovat tulleet tutuiksi myös opiskelijoiden kautta.

Luvassa enemmän palautetta Keudan ammattiopistossa otettiin viime syksyllä käyttöön erityisesti työnantajille suunnattu, sähköinen palautejärjestelmä. Sen avulla on tarkoitus helpottaa palautteen antamista ja keräämistä työssäoppimisjaksoista.

Järjestelmää käytetään työssäoppimisjakson päätyttyä, ja sitä käyttävät opettajat, työnantajat sekä opiskelijat.

Anteroinen on mukana järjestelmän jalkauttamisessa Keudan ammattiopistossa.

Uusi sovellus mahdollistaa järjestelmällisen tiedonkeruun.

– Aiemmin emme ole saaneet tämän tyyppistä tietoa tai palautetta mistään, sanoo Anteroinen.

Työnantajilta ja opiskelijoilta kerätty tieto voi olla kullanarvoista, ja sitä voidaan hyödyntää kehitystyössä.

–Sieltä saadaan myös mittaritietoa johdon käyttöön, kertoo Anteroinen.

käyttöön on myös työtehtäväkartoituskortti. Toistaiseksi vielä perinteisen dokumentin muodossa olevan kortin ideana on listata selvästi työtehtävät, joilla opiskelija oppii tietyt taidot.

–Yksinkertaisena esimerkkinä: jos OPSissa lukee, että opiskelija osaa jarrujen huolto-osien vaihdon, niin työtehtäväkartoituskortissa lukee, että opiskelija tekee jarrujen huolto-osien vaihdon.

Työtehtäväkartoituskortin sisältö päivitetään aina opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä.

Anteroisen mukaan uudesta työtehtäväkartoituskortista hyötyvät sekä opiskelija että työnantaja.

–Ajatus on, että työpaikoilla tulisi selkeämmin esille millaisia tehtäviä opiskelijan tulisi tehdä. Se estäisi myös sitä, ettei opiskelijaa laiteta tekemään yhtä ja samaa tehtävää koko opiskelujakson ajaksi.

Työtehtäväkartoituskortti Uusi työkalu työnantajien

21

Dan Paananen & Jerkker Pennanen

OPPARILLA ASIANTUNTIJAKSI

Dan Paananen ja Jerkker Pennanen työskentelevät yhdessä Upsys Oy:ssä.

Pennasen perustama yritys on tietotekniikan asiantuntijayritys, jossa Paananen työskentelee oppisopimuksella. Tietokoneet eivät Paanasen mukaan näytä enää samalta kuin ennen opintojen aloittamista.

Kokemusta opparista Jerkker Pennanen on itsekin opiskellut oppisopimuksella, jolle hän päätyi ”vahingossa” isänsä ehdotuksesta, kun yrityksellä oli tarve palkata tai kouluttaa tekninen osaaja.

Nyt hän toimii työpaikkakouluttajana datanomiksi opiskelevalle Dan Paanaselle.

–Itse koen oppisopimuksen parhaaksi tavaksi oppia tälle alalle, sillä tähän ei pysty valmistumaan suoraan koulusta. Ei ole mitään koululaitosta Suomessa, mikä valmistaisi esimerkiksi Apple-puolen asioihin, kertoo Jerkker.

Tekijätyyppi Dan kuvailee itseään tekijätyypiksi, jolle haasteellisinta on ollut tiedon syvällinen sisäistäminen, jota tietotekniikan alalla vaaditaan.

Danin kolmas vuosi yrityksen palvelussa on alkanut elokuussa. Työpaikkaohjaajana ja esimiehenä toimiva Pennanen on omien sanojensa mukaan vaativa ohjaaja, mutta kertoo antavansa aina aikaa oppimiselle.

22

Kun vastaan tulee Paanaselle uusi asia, tulee tilanteesta usein huolellisesti suunniteltu oppimistapahtuma.

–Useimmiten tehdään niin, että käydään yhdessä opiskeltava asia läpi ennen kuin Dan aloittaa aiheen opiskelun, kertoo Pennanen.

Pennasen mukaan Dan pystyy jo hoitamaan itsenäisesti suuren osan työtehtävistä.

Danin mukaan työpäivien kulkua ei voi aina ennustaa.

–Koskaan ei tiedä mitä tulee, ellei ole projektia, joka on tiedossa.

Yllättävä vika saattaa myös muuttaa päivän kulun.

– Välillä tulee päiviä jolloin esimerkiksi laiterikko asiakkaalla muuttaa päivän aikataulut täysin.

Omien tietojen päivitys Jerkker Pennasen mukaan ala vaatii jatkuvaa tietojen päivittämistä sekä oikean tiedon etsintää. Haasteita tuovat myös monet eri laitevalmistajat, jotka saattavat esimerkiksi käyttää samaa termiä eri asioista.

–Saa olla todella tarkkana, että homma menee oikein. Opiskeltava aihe tulee sisäistää hyvin niin että ymmärtää termin tarkoituksen tilanteessa, kertoo Pennanen.

Kankeahkosta alusta hyvään vauhtiin Pennasen mukaan oppisopimuksen aloitusvaiheessa ei ollut aivan selvää, että miten lähdetään liikkeelle ja missä koulussa Dan suorittaa lähiopintonsa.

–Olisin toivonut siihen hieman selkeämpää konseptia, sanoo Pennanen.

Aloituksen jälkeen yhteistyö on sujunut.

Keudan oppisopimuskeskuksen opinto-ohjaajan Anssi Kakkon toimintaan yrittäjä on tyytyväinen.

– Mahtava kaveri ollut mukana tässä auttamassa, ollaan käyty läpi juttuja, mitkä ovat olleet plussia ja missä on vielä kehittämisen varaa, sanoo Pennanen. Danin tarkoituksena on valmistua ensi keväänä.

23

HANKKEET LYHYESTI Kaikki artikkelisarjassa esitellyt hankkeet ovat opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia.

Liiketalouden TOP10 Työssäoppiminen omassa yrityksessä Hankkeen tavoitteena on liiketalousalan opiskelijoiden työssäoppimisen kehittäminen. Työssäoppiminen omassa yrityksessä tai kansainvälisessä ympäristössä mahdollistetaan yksilöllisten opintopolkujen avulla. Tavoitteena on edistää joustavia mahdollisuuksia myös erityisopiskelijoille.

TOP10- hankkeessa kokeillaan ja kehitetään myös harjoitusyritystoimintaa opiskelijoiden yrittäjyysidentiteetin ja opiskelijayrittäjyyden vahvistamiseksi.

TOLA -Työssäoppimisen laatu Hankkeessa luodaan menetelmiä laadukkaan työssäoppimisen takaamiseksi vuorovaikutusta ja yritysyhteistyötä lisäämällä.

Hankkeen aikana otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat ja jalkautetaan käytännön osaamisen tavoitteita työeolämän tietoisuuteen.

Työssäoppimisen laatu varmistetaan johdonmukaisella palautejärjestelmällä ja mittaroinnilla, mikä edistää työelämäyhteistyötä.

Eräs TOLA-hankkeen merkittävimmistä toimenpiteistä on yksilöllisten opintopolkujen vahvistaminen ja etenkin X+Y -mallin kiihdyttäminen Keudassa.

24

Työssä oppien ammattiin Työssäoppimispainotteisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen on kumppanuushanke, jonka tavoitteena on mahdollistaa nuorille työssäoppiminen yksilöllisesti niin kestoltaan kuin sisällöltäänkin.

Tavoite edistää opintojen suorittamista työpaikalla ja huomioi myös työelämän tarpeita. Hankkeessa vahvistetaan työelämäkentän kanssa käytävää vuorovaikutusta juuri opetussuunnitelmien jalkauttamiseksi ja koulutuksen monipuolistamiseksi. Vuorovaikutuksen välineitä ovat muun muassa yksilölliset haastattelut.

Työssäoppimista kehitetään yhdessä yrittäjäjärjestön ja -yhdistysten kanssa.

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ENNAKKOJAKSO -hankkeesta VALMA-koulutuksen valinnaiseksi poluksi Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso -hankkeen tavoitteena oli luoda matalan kynnyksen polkuja oppisopimukseen alle 25-vuotiaille nuorille, joilla ei ole perusopetuksen jälkeistä tutkintoa ja työnantajille.

Nuoret ja yritykset saivat oppisopimusharjoitteluiden myötä tutustua oppisopimukseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Harjoitteluiden aikana työnantaja ja nuoret saivat arvioida oppisopimuksen sopivuutta ja realiteetteja. Molemmat osapuolet saivat myös tarvittavaa ja räätälöityä ohjausta ja tietoa oppisopimukseen liittyen.

Tavoitteina oli saada nuorelle koko tutkinnon tai tutkinnon osan mittainen oppisopimus. 1.8.2015 lähtien ennakkojakso on ollut osa VALMA-koulutuksen toteutusta (ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus).

VALMA-koulutuksessa on valinnainen työelämään ja oppisopimuskoulutukseen valmentautumisen opintokokonaisuus jonka myötä opiskelijalla on mahdollisuus oppisopimuksen ennakkojakson kaltaisiin opintoihin. Ennakkojakso-hanke on ollut tiiviisti Keudassa kehittämässä VALMA-koulutuksen valinnaisia oppisopimukseen tähtääviä opintoja.

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA -hanke Hankkeessa on pohdittu, mistä työpaikkakouluttajan arvostus syntyy, mitä tukea työpaikkakouluttajat tarvitsevat nuorten ohjaamiseen ja miksi työpaikan osaamista kannattaa jakaa.

Hankkeessa on luotu Keudan o p p i s o p i m u s k e s k u k s e n työpaikkakouluttajien monipuolinen valmennustarjooma ja tuki, tunnistettu nuorten ohjauksen erityispiirteet, jotka nuoren ohjaajan on hyvä tunnistaa. (ja muotoiltu niihin liittyvät oppimistavoitteet.)

Lisäksi on kehitetty uudenlaisia toimintatapoja asiakassuhteisiin sekä työpaikkakouluttajien ohjausmateriaalia. Lisäksi työnantajan ja työyhteisön rooli oppisopimusprosessissa on kirkastunut.

Viestintää suunnataan enemmän työnantajan suuntaan. Hankkeen päätteeksi avataan valtakunnallinen työpaikkakouluttajien verkkoalusta ja tietopankki vuoden loppuun mennessä Hanke on osa nuorisotakuuta ja nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen uudistamisen toimenpideohjelmaa vuosille 2014- 2016.

25

KOROTETTU KOULUTUSKORVAUS Palkkaa nyt nuori töihin oppisopimuksella ja kouluta hyvä tyyppi juuri sinun yrityksesi tarpeisiin!

Kun palkkaat oppisopimuksella kuluvana vuonna 9. tai 10. luokan päättäneen nuoren, saat korotettua koulutuskorvausta: 1. oppisopimusvuosi: 1000 €/kk 2. oppisopimusvuosi: 700 €/kk 3. oppisopimusvuosi: 500 €/kk Jos oppisopimuskoulutukseen palkataan työtön henkilö, voi työnantaja hakea TE-toimiston maksamaa palkkatukea. Tarkista palkkatuen edellytykset ja suuruus TE-toimistosta.

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA (NAO) Kohderyhmänä 20-29-vuotiaat, vailla toisen asteen tutkintoa olevat nuoret.

Järjestetään heille mahdollisuuksia joustaviin polkuihin kohti oppisopimuskoulutusta mm. tutkinnon osien suorittamiseksi.

Ohjataan nuoria mm. yrittäjyyskoulutukseen, ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen (VALMA), jolloin nuoret voivat hyödyntää siihen sisältyvää oppisopimuksen ennakkojaksoa.

Hyödynnetään muiden hankkeiden kehittämiä palveluja nuorille sopivimpien väylien löytämiseksi.

Jo neljän kuukauden työsuhde riittää tutkinnon osan suorittamiseen oppisopimuksella.

Viikottaisia työtunteja tulee olla vähintään 25.

30-50-VUOTIAIDEN AIKUISTEN AMMATILLISEN OSAAMISEN VAHVISTAMISEN OHJELMA (ENO) Tavoitteena löytää vailla toisen asteen tutkintoa olevia aikuisia ja kouluttaa heidät oppisopimuksella ammattiin. Hyödynnetään muita Keudan hankkeita aikaisemman osaamisen tunnustamisen ohella.

Tarjotaan kohderyhmälle käytännössä samat mahdollisuudet tutkintojen suorittamiseen kuin NAO-kohderyhmällekin sekä kiinnitetään huomiota oppisopimuksen hakeutumisvaiheessa tuen tarpeen tunnistamiseen ja määritellään tarvittaessa räätälöidyt tukitoimet.

26

NAO: Hakeva ja tukeva Löydetään moniammatillisia verkostoja hyödyntämällä oppisopimusopiskeluun haluavia nuoria ja oppisopimuskoulutusta tarjoavia yrityksiä, madalletaan nuorten ja yritysmaailman välisiä kynnyksiä sekä järjestetään tukea/valmennusta työpaikkakouluttajille että opiskelijoille varmistaen siten ammattiin valmistuminen.

Jatketaan oppisopimuskoulutuksen ohjaus- ja tukitoimien kehittämistyötä perustamalla opiskelijavalmennusryhmä (OVR) tuen tarpeen tunnistamisen ja tukitoimien seurannan tueksi.

OVR:n peruskokoonpanossa on kaksi erityisopettajan koulutuksen käynyttä koulutustarkastajaa sekä oppisopimusopinto-ohjaaja.

Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5 B, 04250 Kerava www.keuda.fi/oppisopimuskeskus oppisopimuskeskus@keuda.fi 040 174 5627

27