Opetussuunnitelman yhteinen osa, Keuda 2013

[Kirjoita yrityksen nimi]

Opetussuunnitelman yhteinen osa 2013-2015

Hyv채ksytty yhtym채hallituksen kokouksessa 18.09.2013

Liiteet: Liite 1: osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Keudassa Liite 2: Näkökulmia SORA- lainsäädäntöön

2 3 5 5 7 9 10 11 11 11 13 14 14 15 16 17 17 17 18 18 18 19 19 20 20 20 20 23 23 23 24 25 25 26 26 28 29 30 32 34 36 36 36 38 38 39 39 39 40 42 42 43 43 43 43

Sisällys

1. Tervehdys!

2. Keuda koulutuksen järjestäjänä 2.1 Keudan strategiset päämäärät 2011-2015 2.2 Keudan ammattiopiston pedagoginen ohjelma 2012-2015 2.3 Toimintaa ohjaavat periaatteet 2.4 Osaava henkilöstö opetuksen takana 2.5 Opetustoiminnan ja -ympäristön itsearviointi 3. Koulutuksen järjestäminen 3.1 Ammatillinen peruskoulutus 3.2 Muu ammatillinen koulutus ja muu tarjottava koulutus 3.3 Yhteistyö ja opintojen tarjonta eri koulutuksen järjestäjien kanssa 4. Opetussuunnitelmat 4.1 Opetussuunnitelman laadintaprosessi 4.2 Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman rakenne 4.2.1 Ammatilliset tutkinnon osat, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit 4.2.2 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 4.2.3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 4.2.4 Tutkinnon osien arviointisuunnitelma ja suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta 4.3 Yhteinen opintotarjonta 4.3.1 Ammatilliset tutkinnon osat 4.3.2 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 4.3.3 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 4.3.4 Muut yhteiset opetussuunnitelmat 5. Opetuksen järjestäminen 5.1 Opetuksen järjestämismuodot 5.1.1 Opetus 5.1.2 Työssäoppiminen 5.2 Opetuksen yksilöllistäminen 5.2.1 Yksilöllinen valinnaisuus 5.2.2 Ammatillinen erityisopetus 5.2.3 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen/tunnustaminen 5.2.4 Kansainväliset opinnot 5.2.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat 6. Arviointi 6.1 Oppimisen ja osaamisen arviointi 6.2 Arvioinnista tiedottaminen 6.3 Opiskelijoiden arviointi opintojen alkuvaiheessa 6.4 Opiskelijan arviointi opintojen aikana 6.5 Opiskelijan arviointi opintojen loppuvaiheessa 6.6 Opinnäyte 7. Opiskelijan asialla 7.1 Opiskelijahuolto 7.2 Opinto-ohjaus 7.3 Erityisopetus 7.4 Kuraattoripalvelut 7.5 Terveydenhoitaja 7.6 Mielekäs opiskeluympäristö 7.6.1 Turvallisuus 7.6.2 Tasa-arvo opetuksessa ja opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu 7.6.3 Pirteänä koulutyöhön 7.6.4 Kodit mukaan!

7.7 Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta 7.7.1 Ryhmäytyminen 7.7.2 Oppilaskuntatoiminta 7.7.3 Kulttuuriperinnön ja arvopohjan vahvistaminen

44 46

1

1. Tervehdys!

Työelämän taitajia ja aktiivisia, hyvinvoivia kansalaisia. Laadukasta opetusta ja tavoitteellista toimintaa. Miten Keuda vastaa näihin haasteisiin?

Opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, tuttavallisemmin Keudan, toimintaperiaatteita ja tapoja järjestää koulutusta. Asioita tarkastellaan erityisesti nuorten koulutuksen eli Keudan ammattiopiston näkökulmasta.

Koulutustarjonta kattaa kaikki eri koulutusalat, joita ammatillisella toisella asteella on Suomessa kahdeksan. Se tarjoaa opiskelijoille laajat mahdollisuudet ja yksilöllisen opiskeluohjelman.

Jokaista tutkintoa varten on laadittu oma tutkintokohtainen opetussuunnitelmansa (OPS) ja tutkinnon osien arviointi- ja näyttösuunnitelma.

Niissä opiskeluun liittyviä periaatteita ja sisältöjä tarkastellaan alakohtaisesti. Tutkintojen rakenne esitellään tässä oppaassa. Varsinaiset opetussuunnitelmat löytyvät Keudan verkkosivuilta.

Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opetussuunnitelmat löytyvät osoitteesta www.keuda.fi

Opetussuunnitelman yhteinen osa on tarkoitettu tiedon lähteeksi henkilökunnalle, luottamushenkilöille, työelämän www.keuda.fi edustajille, opiskelijoille ja heidän kotiväelleen.

Opetussuunnitelman yhteiseen osaan on koottu keskeisimpien suunnitelmien ja toimintatapojen pääkohdat. Opetussuunnitelman yhteisellä osalla pyritään ohjaamaan sitä, mihin suuntaan opetusta halutaan kehittää.

Lisää tietoa aihepiireistä löytyy Keudan verkkosivuilta www.keuda.fi ja tietysti opiskelijoiden sivuilta osoitteesta www.keudakermit.fi.

Ja aina voi ottaa yhteyttä Keudan henkilöstöön.

Henkilöstö löytää lisämateriaalia myös Keuda Wikistä ja IMStoiminnanohjauksesta.

2

2. Keuda koulutuksen järjestäjänä

Opiskelijoita Keudassa on n. 7000. Heistä n. 4000 opiskelee Keudan ammattiopistossa.

Henkilökuntaa Keudassa on n. 600 ja heistä n. 2/3 opettaa tai kouluttaa.

Tuusula

Sipoo

Pornainen

Nurmijärvi

Mäntsälä

Kerava

Järvenpää

n. 200 000 asukkaan väestöpohja

Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Keudassa annetaan opetusta ja koulutusta kahdessatoista koulutusyksikössä.

  

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä osaamisen varmistaja työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Keudalla on lupaus: Keuda kouluttaa opiskelijoita siten, että he ovat todellisia TYÖELÄMÄN TAITAJIA, kun he valmistuvat.

Keuda järjestää nuorille, aikuisille ja elinkeinoelämälle työelämälähtöistä koulutusta ja kehittämispalveluita koko seutukunnan menestykseksi.

3

Ammatillisen koulutuksen arvolähtökohtia ovat - oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo - vastuu lähimmäisestä - työn arvostaminen - suvaitsevaisuus - kansallinen kulttuuriperintö ja kansainvälisyys Tavoitteena on, että opiskelijoista kasvaa - hyvän ammattisivistyksen omaavia vastuuntuntoisia kansalaisia - velvollisuuksistaan huolehtivia kansalaisia

Toiminta-ajatus Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, vetovoimaisia ja työelämälähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja.

Visio Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa kansainvälistä ammatillista huippuosaamista.

Keuda – työelämän taitaja!

Keudan arvokeskustelu käytiin vuoden 2008 keväällä. Arvokartoitukseen osallistui koko henkilökunta sekä opiskelijat. Arvoprosessin tuloksena syntyneet arvot ovat: Arvostamme ammattitaitoa Koulutamme ammattitaitoisia osaajia työelämän tarpeisiin laadukkaan toiminnan ja jatkuvan oppimisen avulla. Huomioimme toistemme osaamista tasavertaisesti.

Toimimme vastuullisesti Tavoitteitamme kaikessa toiminnassamme ovat avoimuus, luotettavuus ja oikeudenmukaisuus. Henkilökunta ja opiskelijat kunnioittavat itseään, toisiaan, työtään ja ympäristöä. Huolehdimme toisistamme ja pidämme kiinni yhteisesti sovituista asioista.

Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen Kehitämme opiskelijoiden ja työelämän osaamista tavoitteellisesti, tuloksellisesti ja luotettavasti. Suunnittelemme ja toteutamme palvelut vuorovaikutuksessa asiakkaidemme kanssa.

Uudistumme yhteistyössä Toimintamme kilpailukyvyn turvaavat uudistumistahto, luovuus ja avoin viestintä.

Uudistamme toimintatapojamme ennakoimalla tulevaisuutta ja tekemällä yhteistyötä kansallisissa sekä kansainvälisissä verkostoissa.

4

2.1 Keudan strategiset päämäärät 2011-2015  Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta  Rakennamme vetovoimaista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja  Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä  Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa  Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa  Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset

2.2 Keudan ammattiopiston pedagoginen ohjelma 2012-2015 Pedagogisen ohjelman taustalta löytyy koulutuksen järjestäjän strategiset tavoitteet. Keudan strategian päämäärät luovat pohjan kaikelle toiminnalle, joista opetus- ja oppimisprosessit ovat kaikkein keskeisimmät. Kun uutta pedagogista ohjelmaa laaditaan, peilataan tavoitteita myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Keskeisen tietolähteen tarjoaa niin ikään oman toiminnan arviointi. Kun toiminnan ja kehittämisen painopisteitä valitaan, hyödynnetään johdon katselmusten perusteella asetettavia tavoitteita ja sisäisessä arvioinnissa saatua palautetta.

Opetushenkilöstölle järjestetään keudalaiseen opettajuuteen liittyvää koulutusta ja ohjausta.

Ryhmänohjaajataitoja ja verkkopedagogisia valmiuksia vahvistetaan ja toimialakohtaista opettajien yhteistyötä kehitetään. Tärkeä rooli tässä työssä on yhteisöllisyyttä vahvistavalla Pedagogisella valmennusohjelmalla 2012-2015.

Keudalaisen opettajan pedagoginen osaaminen koostuu neljästä osa-alueesta 1.

2.

3.

4.

pedagogisista taidoista, opetettavan aineen tuntemuksesta (substanssiosaaminen), organisaatio-osaamisesta ja uudistumisesta.

Opetusprosessin toiminnalliset tavoitteet pedagogisessa ohjelmassa 2012-2015:  Vaikutamme opiskeluilmapiiriin ja opiskelijoiden osallistumiseen.  Edistämme yrittäjyyttä työelämätarpeet ja kansainvälisyys huomioiden.  Ennakoimme koulutus- ja työelämätarpeita huomioiden koko ikäluokan kouluttamistarpeen ja nuorisotakuun asettamat tavoitteet.  Kehitämme toiminta-prosesseja sekä asiakaslähtöisiä ohjaus ja tukipalveluja.

Pedagogiseen ohjelmaan liittyen päivitetään toimenpideohjelma lukuvuosittain.

5











o o

o o

 o

o

Opetustoiminnan kehittäminen ja keskeiset painopistealueet: Läpäisy Keskeyttäminen Työllistyminen toimivat  opetuksen toteutuksen suunnittelu  monipuoliset ohjauskäytänteet työssäoppimispaikat ja työssoppimisjaksojen ajoitus poistamme  opiskelun työelämälähtöisyys  laajennettu etenemisen esteitä työssäoppiminen opetuksen moduloinnilla aikaisemman opitun  toiminnalliset työtavat  niin sanottu 2+1 –mallin osaamisen toteuttaminen tunnistaminen ja tunnustaminen lukuvuosisuunnittelulla  joustavat opintopolut  arviointi tehostetaan o opiskelijoiden erilaiset o osaamisperusteisuus erityisopetuksen oppimistavat ja –tyylit: o ammatillisen resurssin käyttöä ja henkilökohtainen eteneminen identiteetin kasvu vaikuttavuutta joustavasti o työssäoppimisjaksojen ajoitus o lukio-opinnot ammattitaitoa  arviointi  moduulirakenne täydentävien tutkinnon o monipuolistaminen tutkintoihin osien o osaamisen osoittaminen suorittamismahdollisuu erilaisissa det: toimintaympäristöissä ja ainakin osa on voitava opintojen eri vaiheissa suorittaa työssäoppien yksilöllisesti osaaminen voitava osoittaa myös työssäoppimisen yhteydessä integraatiota ammatillisiin opintoihin lisätään opettajien Hei, keudalainen opettaja! yhteistyötä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa  Tarvitsetko lisätietoa arviointi tulevaisuuden työelämän vaatimuksista? oppimis- ja  vahvistetaan  Olisiko aika perustaa arviointimenetelmät yrittäjyyden ja kursseillesi harjoitteluyritys? saatava keskinäiseen yritystoiminnan  Ovatko toiminnalliset harmoniaan osaamista opetusmenetelmät hallussa? arvioinnissa Ota yhteyttä Järvenpään huomioidaan erityisesti Sibeliuksenväylällä toimivaan tyydyttävän tason YES Uusimaahan! suorituksen minimivaatimukset http://uusimaa.yes-keskus.fi/

6

2.3 Toimintaa ohjaavat periaatteet Ihmiskäsitys Ihminen on kokonaisvaltainen ja oman elämänsä räätäli. Kasvatuksessa ja opetuksessa korostamme sosiaalisuutta, suvaitsevaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista.

Erilaisten oppijoiden kokemukset ja opiskelutyylit otetaan huomioon opintojen aikana.

Pidämme tärkeänä opiskelijoidemme ja henkilökunnan yksilöllisyyttä ja erilaisuutta. Tuemme keudalaisia heidän henkisessä kasvussaan ja persoonallisuuden kehittymisessä. Keudan kasvatuksellisena tavoitteena on omaan elämäänsä tyytyväinen ja yhteiskunnassa rakentavasti toimiva yksilö. Näin ennaltaehkäisemme syrjäytymistä yhteiskunnasta ja työelämästä.

Ihmiskäsityksemme mukaan elinikäinen oppiminen on osa ammattisivistystä, johon kuuluvat omista velvollisuuksistaan huolehtiminen sekä yhteistyökykyisyys. Näemme oppijan aktiivisena toimijana, joka haluaa oppia ja kehittyä. Elämän varrella kerätyt tiedot ja taidot ovat hyödyksi ammatillisessa kasvussa ja jatko-opinnoissa.

Tieto- ja oppimiskäsitys Erilaisia oppimiskäsityksiä erottaa mm. tapa suhtautua tietoon ja tiedon karttumiseen. Myös opettaja- tai opiskelijakeskeisyys koulutus- ja oppimistilanteissa ilmentää erilaisia oppimiskäsityksiä. Keudassa hyödynnetään parhaita paloja useammasta oppimiskäsityksestä, mutta painopiste on opiskelijan aktiivisella roolilla ja opettajan ohjaavalla otteella. Keudassa ajatellaan, että tieto ei ole pelkästään kaadettua, vaan perustuu havaintojen ja kokemusten kautta saatuun ymmärrykseen. Ammatillinen osaaminen on kokonaisuus, jossa työn perustana oleva tieto, käytännön taidot ja kokemus yhdistyvät. Ammatillinen osaaminen näkyy käytännössä sujuvana toimintana.

Tietokäsitys Elämme alati muuttuvan ja uusiutuvan tiedon maailmassa. Uutta tietoa täytyy etsiä eri kanavia hyödyntäen. Opiskelijan on siksi opittava suhtautumaan tietoon ja sen paikkansa pitävyyteen kriittisesti.

nopeammin muuttuvaa ja tarvitsee jatkuvaa päivitystä.

Opiskelijan muistista löytyy jo opiskelujen alkumetreillä jotain aiemmin hankittua tietoa, joka säilyy muistissa osana jotakin isompaa kokonaisuutta. Tämä voi olla kokemuksen ja ajattelun kautta syntynyttä tietoa.

Tietopohja toimii ajattelun ja toiminnan välineenä ja mahdollistaa uuden oppimisen ja kehittymisen läpi elämän. Opiskelijoiden elinympäristössä on useita tiedon lähteitä (työpaikat, koti, kaverit, media jne).

Oppilaitoksissa pystytään välittämään opiskelijalle vain osa kaikesta opiskelijaa ympäröivästä tiedosta.

Opiskelun edetessä tapahtuva ajattelu ja karttuva kokemus luovat uutta tietoa. Uusi tieto liitetään aikaisempiin tieto-rakenteisiin. Näin syntyvää uutta tietoa käytetään hyödyksi ammatillisissa tehtävissä, joita ollaan opiskelemassa. Osa tiedoista jää pysyväksi ammatilliseksi osaamiseksi. Osa tiedosta on

Keudan tehtävä koulutuksen järjestäjänä on keskittyä ammatillisen kasvun kannalta oleelliseen tietoon, valita eri tutkinnoissa opiskeltavat sisällöt ja määritellä tutkinnon tason edellyttämä tieto. Määrittelyssä korostuu yksilöllisyys ja sen myötä erilaiset yksilölliset tavoitteet ja monipuolinen arviointi.

7

Oppimiskäsitys Opiskelija on itse vastuussa oppimisestaan, eli hän asettaa itselleen tavoitteet ja pyrkii niihin.

Me Keudassa annamme raamit oppimiselle sekä tuemme ja ohjaamme oppimista.

Ohjaamme opiskelijaa tiedostamaan omat vahvuutensa ja kehittymis-tarpeensa oppijana ja tulevana ammatti-ihmisenä.

Näin hän ymmärtää osaamisensa suhteessa ammatin vaatimuksiin.

Koska opiskelija yhdistää uutta tietoa omaan aiempaan tietoonsa, otamme Keudassa huomioon opiskelijan iän, koulutus- ja kokemuspohjan, kulttuurisen taustan ym. Yhtä tärkeää on huomioida tiedon tarpeellisuus opintojen eri vaiheissa.

Siksi opettelemme itsearviointia ja oppimistaitoja yhdessä ja rohkaisemme jatkuvaan oppimiseen yhdessä tekemällä.

Yhteiset oppimiskokemukset ja opiskelu aidossa työympäristössä edistävät tehokkaasti oppimista. Näin voimme vaihtaa keskenämme tietoa kokemuksistamme ja vertailla tietoja vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa.

Käsitys työstä ja ammattitaidosta Koulutuksen myötä opiskelija havaitsee, miten yksittäiset työtehtävät liittyvät suurempaan kokonaisuuteen. Työn kokonaisuuden hahmottaminen lisää työn arvostusta. Työ on inhimillisen hyvinvoinnin perusta. Se on tärkeä osa yhteiskuntaa ja elämää koko maailmassa.

Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat. Teknologia, väestö ja työvoima kehittyvät.

Elinkeinorakenne muuttuu. Arvomaailma muuttuu kansainvälistymisen ja ympäristökysymysten myötä. Kaiken tämän muutoksen seurauksena käsitys työstä muokkautuu.

Koulutuksen järjestäjänä Keuda on omalta osaltaan vastuussa siitä, miten käsitys työstä ja ammattitaidosta rakentuu opintojen aikana. Tasapainon löytäminen työn ja muun elämän välillä on tärkeää, jotta työssäkäyvät pysyvät työ- ja toimintakykyisenä ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Halu kehittää omaa työtään ja itseään vaikuttaa ratkaisevasti työssä menestymiseen ja viihtymiseen. Vaihtoehtoja työn tekemiseen on monia.

Hyvään ammattitaitoon kuuluvat alakohtaiset ydintaidot, eettiset periaatteet sekä kyky soveltaa niitä käytännön tilanteissa. Keudalaisten on varmistettava, että kaikille aloille yhteisten painotusten merkitys ymmärretään. Painotukset ovat:       

kansainvälisyys kestävä kehitys teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen yrittäjyys laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta kuluttajaosaaminen työsuojelusta, ihmisen hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen

8

2.4 Osaava henkilöstö opetuksen takana

Laadukkaan opetuksen ja tuloksellisen toiminnan taustalla on osaava ja hyvinvoiva henkilökunta. Systemaattinen osaamisen kehittäminen on tärkeää Keudan henkilöstön ammattitaidon ja Keudan strategian mukaisen toiminnan varmistamiseksi.

Keudan slogan Työelämän taitaja kertoo sekä henkilöstöstämme että meiltä valmistuneista ammattilaisista!

Keudan koko henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu vuosittaisen kehityskeskustelun osana laadittavaan henkilö-kohtaiseen kehittymissuunnitelmaan. Osaamisen kehittämisen perustana on organisaation ja yksilön osaamistarpeiden yhteensovittaminen.

Henkilöstön osaamisen kehittämisen menetelmiä ovat mm. perehdyttäminen, opettajien ja muun henkilöstön työelämäjaksot, työkierto, koulutustilaisuudet ja kehittämisprojekteihin osallistuminen.

Keudan ammattiopistossa toteutetaan vuosina 2012-2015 Pedagoginen valmennusohjelma.

Se jakautuu kolmeen lukuvuoden pituiseen kehittämisohjelmaan. Valmennusohjelman puitteissa ylläpidetään ja kehitetään opetushenkilöstön osaamista yhteisöllisesti. Ohjelman aikana kartutetaan tietoja ja taitoja, jotka tähtäävät opiskelun työvaltaistamiseen, yksilöllisiin opintopolkuihin ja arvioinnin monipuolistamiseen. Näillä keinoin edistämme läpäisyä, ehkäisemme keskeyttämisiä ja vahvistamme työllistymistä.

9

2.5 Opetustoiminnan ja –ympäristön itsearviointi Keuda on laatinut palautejärjestelmistään vuosikellon, jossa on määritelty mittarit, niiden toteutusaikataulu sekä vastuut. Vastuihin kuuluvat suunnittelu, toteutus, tiedottaminen, raportointi, toimenpiteet sekä seuranta.

Opiskelijat arvioivat  Opiskelijat osallistuvat toiminnan jatkuvaan arviointiin vastaamalla opintojaksopalautteeseen sekä vuosittain toteutettavaan opiskelijakyselyyn.  Päättövaiheessa olevat opiskelijat vastaavat työllistymiskyselyyn.

Tämän lisäksi valmistuneille opiskelijoille suunnataan asiakastyytyväisyyskysely puoli vuotta valmistumisen jälkeen. Sen tarkoituksena on opintojen vaikuttavuuden ja kehittämisalueiden arviointi.  Opiskelijoiden edustajia osallistuu yksiköiden kehittämisryhmien työskente lyyn ja näin he voivat vaikuttaa kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseen. Palautteet käsitellään yksiköiden kokouksissa ja tarvittaessa esimies-alaiskeskusteluissa.

Henkilöstö arvioi

Omaa valvontaa

 Joka vuosi tehtävässä työtyytyväisyyskyselyssä henkilöstö arvioi johtamista ja muita toiminnan toteutukseen liittyviä kokonaisuuksia.

Tuloksia käsitellään henkilöstökokouksissa samalla sopien yhteisesti uusista kehittämiskohteista.

 Vuosittain arvioidaan palautekyselyjen tuloksia sekä yksiköittäin että koko organisaation tasolla sekä seurataan trendien kehittymistä.  Keudassa toteutetaan joka lukuvuosi sisäinen arviointi ja johdon katselmukset kaikilla tulosalueilla. Arvioinnin teemat liittyvät ydinprosessin kehittämiseen.  Johdon katselmuksissa arvioidaan yksiköittäin toiminnan tavoitteiden ja laadunhallinnan toteutumista sovitun aikataulun mukaisesti.

10

3. Koulutuksen järjestäminen 3.1 Ammatillinen peruskoulutus Keuda järjestää koulutusta kaikilla eri koulutusaloilla, joita on kaikkiaan kahdeksan.

Koulutusalat on jaettu kolmeen toimialaan.

1. HYVINVOINNIN TOIMIALA JA OHJAAVAT KOULUTUKSET:  Humanistinen ja kasvatusala  Kulttuuriala  Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 2. PALVELUJEN JA LUONNONVARA-ALAN TOIMIALA:  Matkailu-, ravitsemis- ja talousala  Luonnontieteiden ala  Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala  Luonnonvara- ja ympäristöala 3. TUOTANNON JA TEKNIIKAN TOIMIALA:  Tekniikan ja liikenteen ala

Keudan ammattiopiston koulutusalojen tarjonta: Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Merkonomi

Kodinhuoltaja

Ajoneuvoasentaja

Maalari

Kulttuuriala Kuva-artesaani

Kokki Kuva-artesaani,

Autokorinkorjaaja Automaalari

Maarakentaja Pienkonekorjaaja

Media-assistentti

Talouskoulu

Automaatioasentaja

Prosessinhoitaja

Tekniikan ja liikenteen ala

Luonnontieteiden ala

Tarjoilija

Autonkuljettaja

Putkiasentaja

Datanomi

Vastaanottovirkailija Sosiaali- ja terveysala

Elektroniikka-asentaja

Puuseppä

ICT-asentaja Ilmanvaihtoasentaja Kiinteistönhoitaja

Sähköasentaja Sisustaja Talonrakentaja

Koneistaja Laborantti Leipuri-kondiittori Levyseppähitsaaja

Vaatetusompelija Varaosamyyjä Varastonhoitaja

Luonnonvara- ja ympäristöala Eläintenhoitaja Maaseutuyrittäjä Puutarhuri Humanistinen ja kasvatusala Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja

Kosmetologi Lähihoitaja Parturi-kampaaja

3.2 Muu ammatillinen koulutus ja muu tarjottava koulutus .

Keudalla on myös erityisiä koulutustehtäviä!

Ammatillisten perustutkintojen ja näyttötutkintojen lisäksi järjestetään mm.  ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta maahanmuuttajille  sisäoppilaitosmuotoista koulutusta  vieraskielistä opetusta kotitalousopetuksessa Peruskoulunsa päättäneille nuorille järjestetään Keudassa lisäksi ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta (ammattistartti) sekä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta.

11

Kotitalousopetus Talouskouluopetus on tutkintoon johtamatonta kotitalousopetusta.

Talouskoulu antaa käytännön tietoja ja taitoja  oman kotitalouden hoitamiseen  terveyttä edistäviin elämäntapoihin  kuluttajana ja yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen.

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus    

Koulutus on tarkoitettu erityistukea tarvitseville opiskelijoille.

Tavoitteena on valmentaa opiskelijoita ammatilliseen peruskoulutukseen.

Opiskelijan oppimisvalmiuksia lisätään ja tutustutetaan opiskelija eri koulutusaloihin ja ammatteihin.

Koulutuksessa on myös mahdollista korottaa peruskoulun arvosanoja.

Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien koulutus

.

Keudalla on lupa maahanmuuttajien koulutuksen järjestämiseen. Lisäksi kotitalousopetusta voidaan toteuttaa tarvittaessa sekä englannin- että venäjänkielisenä.

Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti, on tarkoitettu peruskoulun päättäneille nuorille,  joilla ei ole vielä selkeää käsitystä ammatin valinnastaan  jotka haluavat parantaa valmiuksiaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen.

Koulutukseen sisältyy  ammatillisia opintoja  opiskelu- ja työelämävalmiuksien vahvistamista  elämänhallinta- ja vuorovaikutustaitoja  peruskouluaineita.

Näyttötutkintoperusteinen koulutus Aikuisten ammatilliseen perustutkintoon ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtava koulutus järjestetään pääsääntöisesti näyttöperusteisena. Myös nuorille voidaan tietyin edellytyksin järjestää mahdollisuus näyttöperusteiseen tutkinnonsuorittamiseen

Oppisopimuskoulutus Keuda voi toteuttaa ammatilliseen perustutkintoon ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavaa ja valmistavaa oppisopimuskoulutusta valtakunnallisesti. Oppisopimuksen perusteena on aina työ- tai virkasuhde. Valtaosa oppisisällöistä opiskellaan työnantajan ohjauksessa (tai yrittäjänä).

Lähi- ja etäopetusjaksot täydentävät työssäopittua. Tietopuolisen koulutuksen järjestäminen Keudassa on sidottu toimiluvassa määrättyihin koulutusaloihin.

Oppisopimus tarjoaa mahdollisuuden mihin tahansa toisen asteen ammatilliseen tutkintoon.

Vaihtoehtoja on noin 360. Perustellusta syystä myös osatutkinnot ja täydennyskoulutukset ovat mahdollisia.

12

Keudan aikuisopiston koulutukset ja täydennyskoulutus Keuda aikuisopiston tarjoamat koulutukset voidaan toteuttaa omaehtoisena koulutuksena, työvoimakoulutuksena, organisaation tarpeisiin räätälöitynä koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena.

Omaehtoinen koulutus Omaehtoinen koulutus tarkoittaa koulutusta, johon henkilö hakeutuu oma-aloitteisesti kehittääkseen tai täydentääkseen osaamistaan. On mahdollista opiskella kokonaan uuteen ammattiin.

Työvoimakoulutus Aikuisopiskelija voi kouluttautua Keudassa ammattiin myös työvoimakoulutuksen kautta.

Työvoimakoulutus on tarkoitettu lähinnä työttömille ja työttömyysuhan alaisille. Työvoimakoulutuksiin hakeudutaan työ- ja elinkeinotoimiston kautta.

Organisaation tarpeisiin räätälöity koulutus ja täydennyskoulutus Keudan aikuisopisto tarjoaa myös organisaatioiden tarpeisiin räätälöityjä palveluita ja koulutuksia.

3.3 Yhteistyö ja opintojen tarjonta eri koulutuksen järjestäjien kanssa Keuda ja sen yksiköt tekevät yhteistyötä toiminta-alueensa muiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien sekä lukioiden kanssa. Keudan ammattiopiston eri yksiköt tekevät yhteistyötä sijaintikuntiensa lukioiden kanssa. Kuuma –kuntien eli Keski-Uudenmaan kuntien kanssa lukioyhteistyön periaatteista on sovittu kuntien opetustoimen yhteistyöelimissä.

Yhteistyö koskee yksittäisiä lukiokursseja tai järjestelyjä, joilla tuetaan ylioppilastutkintoa suorittavien keudalaisten opiskelua. Verkko-opintoja tarjotaan Kuuma-alueen kuntien toisen asteen oppilaitosten yhteisessä portaalissa ja itä-suomalaisen verkko-opetuksen kehittäjäyhteisön ylläpitämässä ISOverstaassa.

Länsi-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä (Luksia) ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä (Omnia) ovat pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa käydään vuoropuhelua ammatillisen peruskoulutuksen toimintatapojen ja rakenteiden kehittämisestä.

Yhteistyösopimuksen myötä yhteinen tahtotila ammatillisen koulutuksen kehittämiselle on vahvistunut entisestään. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen kanssa yhteistyö on aktiivista sekä erilaisen oppijan kohtaamiseen liittyvissä kehittämishankkeissa että laadunhallinnan kehittämisessä.

Hämeen ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Keuda ovat tehneet yhteistyösopimuksen henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Myös Haaga-Helian, Palmenian ja muiden korkeaasteen oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä. Koulutussuunnitelmat ja – tarjonta tarkistetaan vuosittain.

Keuda on Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n jäsen ja osallistuu sen toimintaan muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Keuda on jäsenenä myös Skills Finland ry:ssä, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:ssä, Keski-Uudenmaan

13

uusyrityskeskus ry:ssä ja eurooppalaisessa ammatillisen koulutuksen verkostossa, European Forum of Technical and Vocational Education and Training (EFVET). Keskeisiä yhteistyötahoja ovat myös Suomen kuntaliitto ja ennakointikamari.

Valtakunnalliseen YES-verkostoon kuuluva YES Uusimaa palvelee mm. NY-opinto-ohjelmien käyttöönotossa sekä antamalla vinkkejä ja materiaaleja oppilaitosyritysyhteistyöhön ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen oppiaineessasi.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä! http://uusimaa.yes-keskus.fi/

       

Monipuolisia työelämäyhteyksiä vaalitaan: Seudulliset kehittämishankkeet Ennakointifoorumi Klusterineuvottelukunnat Projektit Opettajien työelämäjaksot Työpaikkaohjaajakoulutus Työelämälähtöiset opinnäytetyöt Asiakas- ja opiskelijatyöt

4. Opetussuunnitelmat Jokaista perustutkintoa varten on laadittu opetussuunnitelma. Siinä tutkinnon osat ja niiden ammattitaitovaatimukset muodostavat selkeitä ammatillisia kokonaisuuksia.

Nämä kokonaisuudet voidaan suorittaa oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikoilla.

Opintojen toteutusmahdollisuudet rakennetaan siten, että tutkinnon osat on mahdollista suorittaa kohtuullisessa aikataulussa ja toteuttaa erilaisin opiskelu- ja opetusmenetelmin, esimerkiksi lisäten työssäoppimisen osuutta tai integroiden oppiaineita toisiinsa.

Opinnot on pääsääntöisesti suunniteltu siten, että opiskelija voi mahdollisimman esteettömästi palata jatkamaan tai täydentämään opintojaan myös lukuvuoden aikana, jos hän syystä tai toisesta on joutunut keskeyttämään opintonsa. Jos opintojen suorittaminen koulumuotoisena osoittautuu liian haasteelliseksi, hyödynnetään opintojen loppuunsaattamisessa työvaltaistamista (enemmän työssäoppimista) ja näyttöjä, tai vaihtoehtoisesti oppisopimusta.

Joitakin opintoja on mahdollista edistää myös verkko-opintojen avulla.

4.1 Opetussuunnitelman laadintaprosessi Opetussuunnitelmaprosessi lähtee liikkeelle tutkinnon perusteista. Niiden pohjalta luodaan koulutuksen järjestäjän tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelmiin (ml. arviointi- ja näyttösuunnitelmat) pyydetään kannanottoa myös työelämän edustajilta, tavanomaisesti klusterineuvottelukuntien jaostoilta. Opetussuunnitelman laadintatyön etenemisestä vastaa toimialakohtaisesti toimialarehtori. Hän muodostaa opetussuunnitelmien laadintaa varten koulutusalakohtaiset (pedagogiset) tiimit, sekä määrää niille vastuuhenkilön ja

14

vetäjän. Opetussuunnitelmatyön ohjeistukset laatii opetuspäällikkö. Arviointi- ja näyttösuunnitelmat hyväksyy Ammattiosaamisen toimikunta. Opetussuunnitelmat hyväksyy ammattiopiston rehtori.

Kaikki hyväksytyt suunnitelmat viedään Keudan verkkosivuille (www.keuda.fi).

Ohjeita opetussuunnitelma -työhön löytyy Keuda Wikistä. Keudan opetussuunnitelmaprosessi vaiheiden kuvauksineen löytyy IMS -toiminnanohjauksesta.

4.2 Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman rakenne Ammatillisen perustutkinnon (120 ov) muodostuminen:  Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov  Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov  Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov

Keudan tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan valtakunnallisten ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteiden pohjalta. Tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan kuvataan tutkinnon rakentuminen kolmen vuoden koulutuksessa.

Opetussuunnitelma sisältää:  Ammatilliset tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit  Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat tutkintokohtaistetuilla tavoitteilla  Vapaasti valittavat tutkinnon osat  Tutkinnon osien arviointi- ja näyttösuunnitelman

15

4.2.1 Ammatilliset tutkinnon osat, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Keudan tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien ammatilliset tutkinnon osat kuvataan opetussuunnitelmissa seuraavasti: Tutkinnon osa (OK -taso Winhassa) - Edeltävyysopinnot - Ammattitaitovaatimukset - Arviointi (taulukkona ja mahd. tarkentaen sanallisesti) - Ammattitaidon osoittamistavat o Näytöllä arvioitava (vähintään) o Näyttöympäristö o Muu osaamisen arviointi - Toteuttamistapa o Oppimisympäristö o Oppimisen menetelmät o Oppimateriaali Jos tutkinnon osa jaetaan opintoihin, kirjataan tutkinnon osalle yhteiset ja kaikkia opintoja määrittävät asiat (yllä lihavoitu ja kursivoitu) tutkinnon osan kuvauksen alkuun. Sen jälkeen kirjaamista jatketaan ja tarkennetaan yksittäisen opinnon osalta seuraavasti: Opinto (OJ-taso Winhassa) - Tavoitteet - Keskeinen sisältö - Toteuttamistapa o Oppimisympäristö o Oppimisen menetelmät o Oppimateriaali - Opinnon arviointi

Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja kriteerit  Työprosessin hallinta  Työtehtävän hallinta: menetelmät, välineet ja materiaalit  Työn perustana olevan tiedon hallinta  Elinikäisen oppimisen erikseen arvioitavat avaintaidot: • oppiminen ja ongelmanratkaisu • vuorovaikutus ja yhteistyö • ammattietiikka • terveys, turvallisuus ja toimintakyky.

Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuhteet edellyttävät.

Ne muodostavat opetettavan teeman yhteydessä kokonaisuuden tiedoista, taidoista ja asenteista.

Ne kuvastavat ja vahvistavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista tilanteista.

Avaintaitoja sisällytetään OPS:aan, koska niiden kautta opetetaan kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia.

Avaintaidoilla on merkitystä tietoyhteiskunnassa innovoinnille, tuottavuudelle ja kilpailukyvylle. Myös yksilötasolla avaintaidoille on tilauksensa. Ne rakentavat henkilökohtaisen onnistumisen tunnetta, aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta.

Parhaimmillaan ne sekä parantavat työn laatua lisäävät työntekijöiden motivaatiota ja tyytyväisyyttä.

Tavoitteena on, että opiskelijat/ tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa.

Ne antavat yksilölle edellytyksiä joustavuuteen, jolloin nopea sopeutuminen verkottuneen maailman muutoksiin on mahdollista.

Monesti pienet tosielämän tarinat elävöittävät opetusta.

Elinikäisiä avaintaitoja voi tuoda opetustilanteisiin liittämällä niitä tosielämän tapahtumiin, arkipäivän opetustilanteisiin tai huomioimalla elinikäiset oppimisen taidot vuorovaikutustilanteissa ja opetusmenetelmien valinnassa.

Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 1. elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä- ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit

16

4.2.2 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnonosat Ammattitaitoa täydentävillä tutkinnonosilla (ATTO–opinnoilla) tarkoitetaan mm. kieli- ja viestintäopintoja, matemaattisia aineita, yhteiskunnallisia ja kulttuuriaineita jne. ATTOopinnoista 16 ov on pakollisia ja 4 ov valinnaisia. Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa kuvataan, miten alakohtaisuus huomioidaan kyseisissä opinnoissa.

Osa tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan liittyvistä asioista kuvataan tarkemmin opetussuunnitelman ATTO-osassa (www.keuda.fi). ATTO on lyhenne sanoista Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat. Kyseessä on Keudan kaikille aloille yhteinen tarjonta.

Tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan on kirjattava ne lisäykset, joita on tarkoitus painottaa Keudan yhteisten tavoitteiden ja sisältöjen lisäksi.

4.2.3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat Opiskelijan tulee sisällyttää tutkintoonsa 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia.

Myös näiden opintojen tavoitteet ja arviointi tulee sisällyttää opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS).

Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla mm:  oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia opintoja  ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia  lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyviä opintoja  jatko-opintoihin valmentavia opintoja  työkokemusta  ohjatut harrastukset, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua.

4.2.4 Tutkinnon osien arviointisuunnitelma ja suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta Tutkinnon osien arviointi- ja näyttösuunnitelma laaditaan Keudan lomakkeelle tutkinnon osittain. Arviointisuunnitelman hyväksyy ammattiosaamisen toimikunta. Tavoitteena on tiivis kuvaus osaamisen arvioinnista ja näyttöjen toteuttamisesta, josta käy ilmi arvioinnin kohteet ja arviointimenetelmiä. Tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan kuvausta voidaan laajentaa tarvittaessa.

17

4.3 Yhteinen opintotarjonta 4.3.1 Ammatilliset tutkinnon osat Keudan yhteiseen tarjontaan kuuluu valinnaisia ammatillisia tutkinnon osia, jotka ovat valinnaisia tai syventävät ammatillista osaamista yksilöllisesti.

Muihin ammatillisiin valinnaisiin lukeutuvat tutkinnon osat ovat Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen…………………….

Yrittäjyys …………………………..…………………………..

2 ov 10 ov

Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat: Yritystoiminta…………………………………………………

10 ov

http://uusimaa.yes-keskus.fi/

Hei, Keudan opettaja!

Välitämme yritystoimintaan ja työelämätietouteen liittyviä materiaaleja ja tietoa hyvistä käytännöistä.

Meiltä saat myös koulutusta NY (Nuori yrittäjyys ry:n) opinto-ohjelmien käyttöönottoon. Ota yhteyttä meihin YES Uusimaassa, niin mietitään yhdessä tarpeitasi.

Keudan yhteinen tarjonta, kuten vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat on mainittu tässä oppaassa, mutta kuvataan tarkemmin erillisessä opetussuunnitelman ATTO -osassa. Se löytyy osoitteesta www.keuda.fi

4.3.2 Vapaasti valittavat tutkinnon osat Tuutoritoiminta……………………………………………………………

Tuutori vertaisohjaajana………………………………………………..

Yhdistystoiminta ……………………………………………………….

Ammattiosaajan työkykypassi………………………………………….

1 ov 1 ov 1 ov 1 ov

Ammattiosaajan työkykypassi on kokonaisuus, jonka opiskelija voi halutessaan suorittaa ammatillisten opintojen aikana ja ohessa, ikään kuin sivutuotteena. tavoitteena on motivoida opiskelijaa säännölliseen liikkumiseen, terveellisiin elämäntapoihin ja työkyvyn ylläpitoon.

18

4.3.3 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat jaetaan valtakunnallisten tutkinnon perusteiden mukaisesti pakollisiin ja valinnaisiin opintoihin.

Tutkinnon osat (ATTO)

Pakolliset 16 ov

Valinnaiset 4 ov

Äidinkieli…………………………….

Toinen kotimainen…………………

Vieras kieli………………………….

Matematiikka……………………….

Fysiikka ja kemia…………………..

Yhteiskunta- yritys ja työelämätieto Liikunta………………………………

Terveystieto…………………………

Taide ja kulttuuri …………………

4 ov 1 ov 2 ov 3 ov 2 ov 1 ov 1 ov 1 ov 1 ov

0–4 ov 0–4 ov 0–4 ov 0–4 ov 0–4 ov 0–4 ov 0–4 ov 0–4 ov 0–4 ov

Valinnaiset lisäosat (ATTO) Etiikka………………………….

Kulttuurien tuntemus ………..

Psykologia ……………………

Tieto- ja viestintätekniikka …..

Yritystoiminta………………….

Ympäristötieto . ………………

4 ov 1 ov 1 ov 1 ov 1 ov 4 ov 1 ov

Ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osat on nähtävissä erillisessä ATTO-osassa, joka löytyy www.keuda.fi sivulta. Siihen on liitetty seuraavat asiat (myös muita Keudan yhteisiä opintoja kuin ATTO-opintoja): 

 

Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kuvaukset o Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat o Ammattitaitoa täydentävät valinnaiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osa

4.3.4 Muut yhteiset opetussuunnitelmat Keudan koulutustehtävään liittyviä opetussuunnitelmia ovat: • Maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus • Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) • Kotitalousopetus • Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa

19

5. Opetuksen järjestäminen 5.1 Opetuksen järjestämismuodot 5.1.1 Opetus Keudassa opetusta annetaan sekä lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena. Monimuoto- ja etäopintoja voi suorittaa verkko-opintoina. Keudan tarjoamissa verkko-opinnoissa oppimisalustana toimii yleisesti Moodle. Keuda kuuluu ISOverstas - kehittäjäyhteisöön, joka tuottaa, jakaa ja ylläpitää verkko-opetuspalveluja. Lisäksi Keuda on mukana Kuuma-alueen yhteisessä verkko-opinto -portaalissa, jonne on koottu alueen verkko-opintotarjontaa.

Opetus perustuu tapauskohtaisesti myös projektioppimiseen ja käytössä on ilmiöpohjaisia- ja ongelmalähtöisiä menetelmiä. Opettajat tekevät keskinäistä yhteistyötä, jossa oppiaineita ja/tai opetusta integroidaan toisiinsa.

Lähiopetus on opetusta luokkatilassa, työsalissa tai muussa oppimisympäristössä.

Sekä opettaja että opiskelija ovat läsnä opetustilanteessa.

Monimuoto-opetus tarkoittaa mm. verkkotuettua opintojen suorittamista. Tällöin opiskellaan verkossa opettajan johdolla, joko oppitunnilla tai muuna aikana.

Osa opetuksesta voi olla lähiopetusta, osa etäopetusta.

Ammatillisia tutkinnon osia, ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia ja yrittäjyyteen liittyviä tutkinnon osia on mahdollista suorittaa myös etänä. Tällöin opiskelu ei sisällä ollenkaan lähiopetusta Keudassa. Etäopiskelun aikana kertynyt osaaminen todennetaan tapauskohtaisesti joko näytöin tai saatavilla olevien dokumenttien ja selvitysten perusteella.

5.1.2 Työssäoppiminen

Työssäoppiminen on osa ammatillisen koulutuksen opintoja.

Sen laajuus ammatillisessa perustutkinnossa on vähintään 20 opintoviikkoa.

On tavanomaista, että tutkinnoissa työssäoppimisen määrä ylittää tämän minimin. Laajennettussa työssäoppimisessa lähes koko tutkinto voidaan suunnitella toteutettavaksi työssäoppien.

Työssäoppiminen on työpaikalla tapahtuvaa oppimista, joka järjestetään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Se on aina tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua. Opiskelija oppii työpaikoilla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta ja saa yleisiä valmiuksia työelämää varten.

20

Työssäoppimista toteutetaan ammatin oppimisen kannalta riittävän pitkissä jaksoissa. Näin opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään.

Työssäoppimisen jakso voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja on etukäteen sovittu. Keudalla on ohjeet kansainvälisestä työssäoppimisesta.

Ohjeet ja sopimuslomakkeet ovat KeudaKermitissä.

Keudan työssäoppimisen toteuttamis- ja kehittämissuunnitelma määrittelee työssäoppimisen tavoitteet, käytännön toteutuksen sekä eri osapuolten vastuut (www.keuda.fi). Keudan toimialat tekevät tutkintokohtaiset opetussuunnitelmansa, jotka sisältävät työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön toteuttamissuunnitelmat. Lähtökohtana työssäoppimisen suunnitelmassa on se, että oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa.

Ammattiopiston vastuulla on yhdessä opiskelijan kanssa järjestää työssäoppimispaikka.

Oppilaitoksen tehtävänä on varmistaa, että työnantajalla on riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarkoituksenmukaista työvälineistöä sekä ammatillisesti ja koulutuksellisesti pätevää henkilökuntaa, jotta työpaikalla voidaan järjestää tutkinnon perusteiden mukaista koulutusta. Samoin koulutuksen järjestäjän tulee ennen kirjallisen sopimuksen tekemistä selvittää, että työssäoppiminen ja työpaikalla tapahtuva ammattiosaamisen näyttö voidaan toteuttaa turvallisesti. Oppilaitoksessa on varmistettava, että opiskelijalla on riittävät valmiudet Turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla ja välittää tieto opiskelijan valmiuksista työpaikalle.

Työssäoppimisesta laaditaan aina kirjallinen sopimus Keudan ja työnantajan kesken.

Opiskelija ei tavallisesti ole työsopimussuhteessa työnantajaan, joten Keuda vastaa lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Opiskelijalla on oikeus korvaukseen työssäoppimispaikalla sattuneesta tapaturmasta. Kaikista tapaturmista tulee välittömästi ilmoittaa oppilaitoksen johdolle. Keudan opiskelijoille on otettu myös vastuuvakuutus työssäoppimisajalle.

Nuori työntekijä saa tehdä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vahvistetussa esimerkkiluettelossa mainittua vaarallista työtä, jos on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista, aineista tai työolosuhteista ole hänelle itselleen eikä muille erityistä vaaraa.

Ennen vaarallisen työn aloittamista on koulutuksen järjestäjän yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.

Vaadittava ilmoituslomake löytyy intranetistä.

Myös SORA-lainsäädäntö on huomioitava työssäoppimisen yhteydessä. (kts. opetussuunnitelman yhteisen osan liite 2)

21

Tiedätkö mitä taitoja työnantajat nykyisin painottavat? Kaipaako oppilaasi vinkkejä työnhakuun? Onko oikea ala vielä löytämättä? Ota yhteyttä YES Uusimaahan niin kerromme Nuori Yrittäjyys ry:n opinto-ohjelmista, jotka tukevat sinua työssäsi. http://uusimaa.yes-keskus.fi/

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat osa ammatillista peruskoulutusta. Ammattiosaamisen näyttö on koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi. Siinä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteiden ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissa määritellyn työelämän edellyttämän ammattitaidon.

Näytöt voidaan tutkinnoista riippuen ajoittaa koko koulutuksen ajalle ja järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimispaikalla. Poikkeustapauksissa näyttö voidaan järjestää muussa työpaikassa tai oppilaitoksessa. Ammattiosaaminen voidaan näyttää tutkinnon osittain, useamman tutkinnon osan yhteisnäyttönä tai osanäyttönä tutkinnon osan keskeisestä osaamisesta.

Opiskelijalle annetaan näyttötodistus, jossa arvosanat on annettu tutkinnon osittain.

Yksittäisten näyttöjen arviointiin osallistuvat opettaja, ja/tai työelämän edustaja ja opiskelija. Arvioinnissa opiskelijan itsearviointi on keskeisellä sijalla. Näyttöarvosanasta päättävät opettajat ja/tai työelämän edustajat. Tutkintokohtaisissa näyttösuunnitelmissa voidaan tarkentaa näyttöjen arviointikäytäntöä ottaen huomioon erityisesti poikkeukselliset arviointitilanteet.

Näyttösuunnitelmia varten kuullaan työelämän edustusta. Tavanomaisin väylä on, että Keudan klusterineuvottelukuntien jaostot antavat lausunnon näyttösuunnitelmista.

Tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelmat sekä tutkinnon osien arvioinnin toteuttamissuunnitelmat vahvistaa kolmikantainen toimielin, Keudan Ammattiosaamisen toimikunta. Kolmikantaisuus tarkoittaa, että mukana täytyy olla työelämän, koulutuksen järjestäjän ja opiskelijoiden edustajia. Tämä toimielin myös valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijien valinta/nimeämisperusteista. Ammattiopisto vastaa näytön arvioijien kouluttamisesta. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset ja toimii SORAlainsäädännön mukaisena moniammatillisena toimielimenä.

22

5.2 Opetuksen yksilöllistäminen 5.2.1 Yksilöllinen valinnaisuus

Opiskelijan yksilöllinen valinnaisuus on Keudan opetuksen kehittämisen yksi painopistealue.

Yksilöllisten valintojen tukeminen sekä opiskelijan oman suunnittelun ja vastuun lisääminen kehittävät itseohjautuvuutta sekä sitouttavat ja motivoivat opiskeluun. Tavoitteena on myös tukea opiskelijan urasuunnittelua ja ammatillista kasvua. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta.

Henkilökohtainen opetussuunnitelma auttaa jäsentämään, miten opiskelija voi valita yksilöllisesti erilaisia ammatillisia ja valinnaisia tutkinnon osia. Opiskelija voi valita tutkinnon osia toisesta ammatillisesta tutkinnosta ja/tai lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon tai halutessaan koko lukion oppimäärän. Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä opintoja, jotka kerryttävät työkykypassin suorituksia. Samoin voi osallistua kilpailutoimintaan, kokeilla yrittäjyyttä tai osallistua kansainväliseen yhteistyöhön, mikä antaa opiskeluun yksilöllistä väriä.

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta käynnistetään jo opiskelijan tulohaastattelussa. HOPS:aa päivitetään koko koulutuksen ajan ohjauskeskustelujen myötä.

HOPS:n laatii ja toteutusta seuraa ryhmänohjaa yhdessä opiskelijan kanssa. HOPS perustuu aina opiskelijan omaan suunnitteluun ja opintoja koskeviin päätöksiin. Ohjauksella tuetaan päätöksentekoa sekä oman oppimistyylin ja oppimisen esteiden tunnistamista. Laadinnassa auttavat tilanteen mukaan muut kyseisen tutkinnon opettajat ja tarvittaessa opiskelijahuollon edustajat.

HOPS kirjataan Keudan opiskelijahallintojärjestelmään (Winha). Opiskelijaa tuetaan ohjauksella sekä muilla tukipalveluilla, jos suunnitelman toteutuksessa tai opintojen etenemisessä ilmenee ongelmia.

5.2.2 Ammatillinen erityisopetus

Jokaisella tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen, jotta koulutuksellisen tasaarvo toteutuu ja kaikilla on mahdollisuus sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena.

23

Keudan ammattiopistossa noudatetaan ammatillisen erityisopetuksen lähtökohtia ja periaatteita, joita on esitetty lainsäädännössä ja valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa sekä Keudan ammattiopiston erityisopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

Keudassa erityistä tukea tarvitsevien opetus ja ohjaus järjestetään pienryhmissä tai integroidusti samoissa opetusryhmissä muiden kanssa. Nimetyt vastuuhenkilöt toteuttavat tarvittavat palvelu- ja tukitoimet sekä opiskelijahuollon palvelut.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Kaikille ammatillista erityisopetusta saaville opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tarve voi selvitä: • opintoihin hakeutumisvaiheessa saatujen tietojen pohjalta • opintojen aloitusvaiheen tietojen pohjalta • opintojen edetessä Keudassa HOJKS laaditaan opiskelijahallintojärjestelmä Winhaan sisältyvään HOJKS liittymään. Se sisältää kolme osaa: opiskelijan perustiedot, erityisopetuksen järjestämisen suunnitelman sekä opetussuunnitelman mukaisten opintojen toteuttamissuunnitelman.

Suunnitelman laadintaan osallistuvat opiskelija, alaikäisen opiskelijan huoltaja, opettaja ja tarvittaessa muita yhteistyöverkoston jäseniä. Suunnitelman allekirjoittavat opettaja, opiskelija ja alle 18-vuotiaan huoltaja. Huoltajien allekirjoitus (alaikäiset opiskelijat) tarvitaan uudelleen, jos HOJKS -sopimusta muutetaan. Apulaisrehtori vahvistaa HOJKS:n allekirjoituksellaan.

HOJKS -suunnitelmaa seurataan ja arvioidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Arvioinnissa käydään läpi asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista sekä asetetaan uusia tavoitteita.

Arviointi ja seuranta kohdistuvat myös palvelu- ja tukitoimien toteutumiseen ja niiden oikean tason arviointiin. Viimeisenä opiskeluvuotena pääpaino on opintojen ohella siirtymävaihesuunnittelussa, jonka kautta opiskelijaa tuetaan työllistymisessä tai jatkoopintoihin hakeutumisessa.

Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus suunnitellaan siten, että opiskelija voi saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Opintoja voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan. Mukauttamisessa sovitaan yksilölliset oppimisen tavoitteet ja osaamisen osoittamistavat ja arviointikriteerit.

5.2.3 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnustamisella voidaan lukea hyväksi ja korvata tutkinnon pakollisia, valinnaisia tai vapaasti valittavia opintoja. Opiskelija saa tunnustetuksi osaamisen, joka vastaa perustutkinnon perusteiden tavoitteita tai ammattitaitovaatimuksia.

Perusteena osaamisen tunnustamiselle voi olla vastaavat aikaisemmin suoritetut opinnot tai muutoin hankittu osaaminen. Tavoitteena on välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Keudassa varmistetaan, että hyväksiluettava osaaminen on opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista.

24

Osa osaamisen tunnustamisista on lakisääteistä (esim. tietyt lukio-opinnot) tai perustuu osoitettuun ja dokumentoituun osaamiseen. Tällöin osaamisen tunnustaminen voidaan tehdä opintojen alussa automaattisemmin. Tarvittaessa oppilaitos toteaa osaamisen vastaavuuden erilaisin näytöin tai muun arvioinnin kannalta riittävän selvityksen perusteella. Silloin kyseessä on hankittu ja todennettava osaaminen, joka tunnustetaan esim. opiskelijan hakiessa osaamisen tunnustamista. Tavoitteena on, että opiskelijan kanssa selvitetään ja arvioidaan aiemmin hankittu osaaminen riittävän ajoissa ennen kyseisten opintojen alkua.

Työkokemuksella/ yrittäjänä hankittu osaaminen

Kesken jäänyt tutkinto/ koulutus

5.2.4 Kansainväliset opinnot

Kansainvälisiä opintoja voi kerryttää monella tapaa. Ulkomailla opiskelu sisältyy usein erilaisiin vierailuihin ja vaihto-ohjelmiin. Ulkomaisia opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon hyväksiluvun kautta. Myös ulkomailla suoritetut tai suoritettavaksi aiotut opinnot kirjataan HOPS:an.

Tyypillisesti ulkomailla suoritetut opinnot ovat työssäoppimista, jonka yhteydessä on usein mahdollista antaa jopa ammattiosaamisen näyttö.

5.2.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat

Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat laajentavat perustutkintoa, eli valmistuessaan opiskelijalla voi olla koossa yli 120 opintoviikkoa. Ammattitaidon syventämiseen voidaan sisällyttää tutkinnon osia toisista ammatillisista tutkinnosta tai Keudan paikallisesti tarjottavista tutkinnon osista. Tutkinnon laajentamisesta voidaan sopia HOPS:n laadinnan yhteydessä tai HOPS:aa voidaan tarvittaessa täydentää.

25

6. Arviointi

Arvioinnin tehtävänä on 

  

tuottaa tietoa opiskelijan osaamisen tasosta  opiskelijalle itselleen  opettajille ja työnantajille  jatko-opintoihin pyrkimistä varten ohjata, motivoida ja kannustaa opiskelijaa oppimistavoitteiden saavuttamisessa kehittää opiskelijan itsearviointitaitoa kehittää myönteistä minäkuvaa ja kasvua ammattiihmisenä

6.1 Oppimisen ja osaamisen arviointi Perustutkinto muodostuu tutkinnon osista (OK-taso Winhassa). Ne ovat perustutkinnon pienimpiä yksiköitä, jotka näkyvät tutkintotodistuksessa.

Tutkinnon osa voidaan opettaa pienemmissä osissa oppimisen helpottamiseksi (OJ- tai OSA-taso Winhassa). Pienempien osien arviointi on pääasiassa oppimisen arviointia: ei tarvita välttämättä numeerista arviointia, koska oppimisen arviointi ei vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan.

Osaaminen arvioidaan oppimisen jälkeen mahdollisimman autenttisissa tilanteissa kokonaisuuksien hallintana. Osaaminen arvioidaan numeraalisesti ja arvosana (T1, H2, tai K3) näkyy tutkintotodistuksessa.

26

Oppimisen arviointi Opiskelijalle annetaan suullista ja kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Oppimista arvioidaan jatkuvasti opetuksen aikana ja oppimisen arviointi on vuorovaikutteista. Sen pohjalta tehdään tarvittavat muutokset opetukseen ja oppimisen tukemiseen yksilöllisesti.

Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää,  mitä hän on oppinut ja  mitä hänen on vielä opittava.

Oppimisen arvioinnissa opettaja tai työpaikkaohjaaja käyttää monipuolisia opiskelijaa aktivoivia menetelmiä, joiden avulla tuetaan, kannustetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa.

Oppimisen arviointiin ei tarvita numeerista arviointia, koska oppimisen arviointi EI vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan.

Osaamisen arviointi Ammatillinen osaaminen arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän tilanteissa kokonaisuuksien hallintana.

Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten mukainen osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteiden mukainen osaaminen arvioidaan tutkinnonosittain ja tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Opiskelijalla tulee koko koulutuksen ajan olla mahdollisuus kehittyä osaamisessaan ja kasvaa ammatillisesti.

Opettajan tehtävä on arvioinnin avulla tukea opiskelijan käsitystä ammatillisesta kasvustaan haluttuun suuntaan. Arvioinnin tulee myös kannustaa opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta ammatillisesta kasvustaan.

Se osa, mitä tutkinnon perusteissa ei vähintään ole määrätty arvioitavaksi ammattiosaamisen näytöllä, voidaan arvioida muulla osaamisen arvioinnilla, mutta tavoite olisi, että tutkinnon osa voitaisiin kokonaan arvioida näytössä. Sama koskee tilanteita, joissa koko tutkinnon osan osaamista ei voi näyttää työpaikalla.

Koska opiskelijoiden lähtötilanne opintoihin voi olla erilainen, opiskelijan osaamisen arvioiminen ei riipu siitä, kuinka kauan häneltä menee tavoitteena olevan osaamisen saavuttamiseen. Jos opiskelijalla on aiemmin hankittua osaamista (esim. yo-tutkinto, toinen tutkinto, työ tms.), opiskelijalle mahdollistetaan nopeampi ammattiin valmistuminen.

Oppimisen ja osaamisen arvioinnista vastaavat ja arvosanoista päättävät opettajat. Tämä koskee sekä oppilaitoksissa tapahtuvaa opetusta että työssäoppimisjaksoja.

Ammattiosaamisen näytöissä opiskelijan arviointiin osallistuvat opiskelijat, tehtävään määritellyt opettajat ja työpaikkaohjaajat.

Opiskelijan arviointi on laadullista eli opiskelijan osaamista ei verrata toisten opiskelijoiden osaamiseen. Osaamista verrataan tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden pohjalta laadittuihin arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Arviointikriteerit pidetään samoina eri tilanteissa.

Tämä korostuu erityisesti ammattiosaamisen näytöissä, joissa opiskelijat ovat hyvinkin erilaisissa työpaikoissa tekemässä erilaisia työtehtäviä.

27

6.2 Arvioinnista tiedottaminen Arvioinnista tiedottaminen on yhteistyötä. Omalta osaltaan arvioinnista tiedottaa yksiköiden johto, koko opetushenkilöstö ja opinto-ohjaajat. Erityisopiskelijoiden arvioinnista tiedottamista hoitaa myös erityisopetuksesta vastaavat henkilöt. Arvioinnista tiedottaminen on myös erilaista opintojen erivaiheessa. Laajuus ja tarkkuustaso vaihtelevat ajankohdan mukaan.

Opintojen alkuvaiheessa

Opintojen aikana

Opintojen loppuvaiheessa

Opintojen alkuvaiheessa selvitetään opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville tutkinnon kokonaisuus ja sen tuottama ammattitaito.

Opintojen aikana tarkennetaan opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille opiskelijan arviointiin liittyviä asioita

Opintojen päättövaiheessa tiedotus suunataan opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville sekä työnantajille, jatko-opintopaikoille ja muille sidosryhmille

Asianosaisille selvitettävät opiskelijan arvioinnin keskeiset periaatteet ovat:

Tarkennettavat asiat ovat:

Tiedotettavaa on:

• arvioinnin tehtävät • arvioinnin kohteet • arvosanan muodostuminen • arvosana-asteikko ja vaatimustasot • arvosanan uusiminen/korottaminen • opintojen etenemisen edellyttämät opinnot • työssäoppimisen arviointi • arvioinnin oikaiseminen • aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen ja arviointi • arvosanojen dokumentointi • opintosuoritusotteen ja tutkintotodistuksen sisältö

• tutkinnon osien ja opintojaksojen tavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit • arviointimenetelmät • arvosanan uusimisen ja korottamisen mahdollisuudet • opintojen etenemisen edellyttämät opinnot • työssäoppimisen arviointi • ammattiosaamisen näytön arviointi

• tutkinnon osan arvosanan antaminen • ammattiosaamisen näyttöjen arvosanan antaminen ja sen merkitys päättötodistuksen arvosanoihin (tutkinnon osien arvioinnin toteuttamissuunnitelma) • päättötodistuksesta, näyttötodistuksesta ja tutkintotodistuksesta liitteineen

Huom!

Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelijan arviointia, joten niistä tiedotetaan samassa yhteydessä muun arvioinnin kanssa.

Tiedottamisen välineitä on mm.

Tiedottamisen välineitä on mm.

Tiedottamisen välineitä on mm.

• opetussuunnitelmat • opiskelijan opas • orientaatio- ja ohjaustunnit • verkkosivut

• opetussuunnitelmat • tutkinnon osan ja opinnon kuvaus • opiskelijan opas • ohjauskeskustelut • verkkosivut

• keskustelut • orientaatiotunnit • tiedotustilaisuudet • verkkosivut

28

6.3 Opiskelijan arviointi opintojen alkuvaiheessa Alkuvaiheen arvioinnissa painottuu osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Opinto-ohjaaja ja/tai opettaja valmistelee aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukemisen ennen ko. opintojen aloittamista opiskelijan esityksen pohjalta.

Hyväksiluvun tekee oman vastuualueensa puitteissa opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja ja opettaja.

Ristiriitatilanteessa asiasta päättävät opinto-ohjaaja ja koulutusohjelmasta vastaava/ koulutuspäällikkö yhdessä. Viimekädessä tai jos yksikössä ei ole koulutuspäällikköä, asian ratkaisee apulaisrehtori.

Tällaisen todennetun ja dokumentoidun osaamisen osalta opinto-ohjaaja liittää tiedot opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Arvioinnit siirretään opintokorttiin ja todistuksiin. Osa osaamisen tunnustamisesta voidaan merkitä ilman arvosanaa vapaasti valittaviin tutkinnon osiin.

Osa osaamisen tunnustamisesta tehdään suoralla arvioinnin siirrolla opiskelijan niin halutessa: 1. aikaisemmin suoritetusta ammatillisesta perustutkinnosta tai tutkinnon osista ammatilliset tutkinnon osat täydessä laajuudessa kunkin tutkinnon ammattitaitovaatimusten mukaisesti 2. lukion koko oppimäärän (75 kurssia) tai ammatillisen perustutkinnon (120 opintoviikkoa) suorittamisesta luetaan hyväksi  vähintään 20 opintoviikkoa ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia  10 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia  10 opintoviikkoa ala- ja tutkintokohtaisia tutkinnon osia 3. ammatti- tai erikoisammattitutkinto, talouskoulu, ammatilliseen koulutukseen ohjaavat opinnot, ulkomaiset opinnot sekä opinnot kansanopistoissa, työväenopistoissa, korkeakouluissa tai yliopistoissa

Osa osaamisen tunnustamisesta on osoitettava osaamisnäytöllä arvosanan saamiseksi. tällaisissa tapauksissa osaamisnäytöstä vastaava opettaja liittää tiedot HOPS.aan ja opintokorttiin. Esimerkkejä osoitettavasta ja selvitettävästä osaamisesta on: 1. työssä hankittu osaaminen (ammatilliset tutkinnon osat) 2. harrastuksissa tms. hankittu osaaminen (ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien valinnaiset lisäosat)

Hyväksiluettujen tutkinnon osien arvosanat merkitään viitteiden kanssa opintokorttiin ja todistuksiin.

Hyväksilukujen periaatteet muista tutkinnoista ja koulutuksista määritellään tarvittaessa tarkemmin tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa.

Lisää tietoa aiheesta löytyy OPS:n yhteisen osan kappaleesta 5.2.3 (Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen) ja liitteestä 1.

29

6.4 Opiskelijan arviointi opintojen aikana

Arviointimenetelmät Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijoiden oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.

Arviointimenetelmät tulee lisäksi valita siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista.

Jatkuvan palautteen antaminen Oppimisprosessin aikana kannustava ja ohjaava arviointi edellyttää myös sellaisten menetelmien käyttöä, jotka mahdollistavat oppimisen välittömän arvioinnin ja muun palautteen. Tällöin opiskelija pystyy arvioimaan omaa osaamistaan ja sitä, miten voisi parantaa suoritustaan.

Arvosanan antaminen Arviointimenetelmää valittaessa on sovittava, millä tavoin opiskelija voi parhaiten osoittaa osaamisensa, ja miten osaamisesta saadaan luotettavaa arviointitietoa.

Samassakin ryhmässä opiskelevia tulee arvioida erilaisin menetelmin. Näin varmistetaan, että kaikki opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa.

Arviointimenetelmän tulee olla sellainen, että kaikki arviointiin osallistuvat osaavat käyttää sitä ja tulkita sen tuottamaa arviointitietoa.

Opintojen aikaiset tai ammattiosaamisen näyttöjen arviointitulokset ovat laadullisia, joten niitä ei voi mekaanisesti laskea yhteen eikä jakaa tai painottaa. Arvioinnin tulee myös perustua opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun.

Opetuksen toteutussuunnitelmassa tutkinnon osat muodostuvat osista, eli opintojaksoista ja osasuorituksista, joille määritellään tavoitteet ja arviointikriteerit. Opettajat päättävät, mitä arviointimerkintöjä osien suorituksista käytetään.

Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvän työssäoppimisen aikana osoitettu osaaminen arvioidaan osana koko tutkinnon osan arviointia.

Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, mutta erillistä arvosanaa ei anneta.

30

Arvosanan antamistapa Opettajan on tiedotettava arvosanoista opiskelijalle välittömästi arvioinnin jälkeen.

Arvosanat merkitään WinhaPro -järjestelmään kahden viikon sisällä kunkin arvioitavan opinnon toteutuksen päättymisestä. Perustellusta syystä voi tästä aikarajasta poiketa sopimalla asiasta esimiehen kanssa. Opiskelija voi tarkastaa oman opintosuoritusrekisterinsä sisällön opiskelijaintrasta Winha Wille liittymän avulla.

Huoltajilla on käytössään Winha Wilho.

Opintojaksojen ja niiden osien arvioinnissa voidaan varsinaisen arvosanan antamisen sijaan keskustella opiskelijan kanssa hänen osaamisestaan. Tällöin Winha-järjestelmään tehdään muu kuin numero –merkintä (mm. S, H, M, L) tai sanallinen arviointi S = Suoritettu H = Hyväksytty M = Muu (kerryttää opintoviikkoja) L = Osallistunut (kerryttää opintoviikkoja) KE = Kesken

Opiskelija vastaa itse opintojensa etenemisestä eli siitä, että hänellä on etenemisen kannalta

Ammattiosaamisen arviointiopintojen loppuvaiheessa koko tutkinnon osan osaaminen riittävä osaaminen janäytön että viimeistään voidaan arvioida.

Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelijan arviointia, joten niissä noudatetaan samoja arvioinnin periaatteita kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa. Ammatillista osaamista arvioidaan mahdollisimman todellisissa työtilanteissa. Tällöin soveltuvia arviointimenetelmiä ovat opettajan ja/tai työpaikkaohjaajan tekemä havainnointi sekä opiskelijan itsearviointi.

Mikäli havainnointi työsuorituksesta on vaikeaa, korostuvat lopputuotoksen arviointi ja arviointikeskustelu. Opiskelijan on myös tällöin pystyttävä arvioimaan työtään ja havainnollistamaan jollain tavoin tekemänsä ratkaisut. Ammatilliseen osaamiseen kuuluvan tiedollisen perustan tulee näkyä oppimisprosessissa ja osaamisen näytössä. Erillistä kirjallista näyttöä ei tällöin tarvita. Näyttötodistukseen tulevan tutkinnon osan arvosana muodostuu pelkän ammattiosaamisen näytön/näyttöjen perusteella.

Muu arviointi Ammattiosaamisen näytön lisäksi tapahtuva muu arviointi voi perustua esim. kokeisiin, projektitöihin, oppimistehtäviin, työpäiväkirjoihin, portfolioihin, opinnäytetöihin tai muihin kirjallisiin tehtäviin, joilla opiskelijan osaamista arvioidaan. Päättötodistukseen tulevan tutkinnon osan arvosana muodostu ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin perusteella arviointisuunnitelman mukaisesti. Mikäli osaaminen on mahdollista luotettavasti arvioida ammattiosaamisen näytöillä, muusta arvioinnista voidaan luopua.

31

Arvosanan uusiminen ja korottaminen Jos opiskelija ei ole saavuttanut opintojen etenemisen kannalta tärkeää osaamista, hänen pitää yhdessä opettajan kanssa pohtia seuraavia: • mitä osaan?

• mitä minun vielä pitää oppia?

• kuinka voisin sen oppia?

Tämän jälkeen opiskelija tekee opettajan kanssa suunnitelman asettamiinsa tavoitteisiin pääsemiseksi.

Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus uusia ja korottaa saamaansa arvosanaa. Tämä koskee kaikkea arviointia eli aina, kun annetaan arvosana. Kukin yksikkö järjestää lukuvuoden aikana riittävän määrän uusinta / korotusmahdollisuuksia ja tiedottaa niistä opiskelijoille.

Jos tutkinnon osan T1-tasolla ei vaadita jotakin osaamista, opiskelijan ei tarvitse uusia siihen liittyviä opintoja. Opiskelijalle tulee kuitenkin tehdä selväksi, että arvosanan puuttuminen saattaa vaikuttaa tutkinnon osan lopulliseen arvosanaan.

Opintojen aikainen jatkuva arviointi antaa opiskelijalle mahdollisuuden näyttää osaamistaan monella eri tavalla, joten erillisiä uusinta/rästitilaisuuksia ei aina tarvita.

6.5 Opiskelijan arviointi opintojen loppuvaiheessa

Tutkinnon osien arvioinnin toteuttamissuunnitelma Tutkinnon osien arvioinnin toteuttamissuunnitelmat löytyvät Keudan verkkosivuilta. Ne on laadittu jokaiseen tutkinnon osaan Keudan tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien pohjalta yhdessä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman kanssa.

Niissä on tutkinnon osittain määritelty kaikki arvosanojen saamiseksi vaadittava osaaminen, eli ammattiosaamisen näyttö ja mahdollinen muu arviointi. Lisäksi niissä on päätetty, mikä on ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin suhde, kun opiskelijalle annetaan päättötodistukseen tutkinnon osan arvosana.

32

Tutkinnon osien arviointi Tutkinnon osan arvosanaa annettaessa arvioidaan loppuvaiheen osaamista.

Oppimisen aikaista arviointia ei käytetä, koska se on osa oppimisprosessia.

Opiskelija oppii koko opintojensa ajan, eikä opintojen alkuvaiheen epäonnistuminen saa vaikuttaa lopulliseen arvosanaan, jos opiskelija on näyttänyt osaamisen parantumisen jatkon opinnoissa ja/tai ammattiosaamisen näytöissä.

Jos opiskelijalla on OJ- tai OSA –opinnoissa KE-merkintöjä, on tarkistettava, onko kyseinen osaaminen näytetty ja arvioitu ammattiosaamisen näytössä. Jos kyseessä on muu arviointi, tarkistetaan, vaaditaanko kyseistä osaamista tutkinnon perusteiden mukaan T1-tasoiseen osaamiseen. Jos ei vaadita, niin tutkinnon osa arvioidaan.

Arvioinnissa on huomattava, että kaikkea K3-tasolla edellytettävää osaamista (määrällistä tai/ja laadullista) ei vaadita T1-tasolla. Näin ollen tutkinnon osasta on annettava opiskelijalle arvosana aina, kun hän on saavuttanut vähintään T1-tasoisen osaamisen. .

Arvioinnin oikaiseminen Arviointiin tyytymättömän opiskelijan on hyvä ensin keskustella ja pyytää tarkennusta ja perusteluita arvioinnin suorittaneelta opettajalta ja/tai työpaikkaohjaajalta.

Jos opiskelija kuitenkin on yhä tyytymätön arviointiin, hän voi toimia seuraavasti: • Opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta/opettajilta tai rehtorilta.

Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja perusteet omalta kohdaltaan tietoonsa.

• Jos opiskelija on tyytymätön opettajien/rehtorin päätökseen, hän voi hakea tähän päätökseen kirjallisesti oikaisua Keudan Ammattiosaamisen toimikunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin.

33

Tutkintotodistuksen kirjoittaminen Kun opiskelija on suorittanut näyttötodistuksen edellyttämät ammattiosaamisen näytöt sekä päättötodistuksen edellyttämät tutkinnon osat, hänelle annetaan tutkintotodistus suoritetusta tutkinnosta. Tutkintotodistus voidaan antaa myös opiskelijalle, jonka opinnoissa on noudatettu erityisiä opetusjärjestelyjä.

Näyttötodistus + Päättötodistus Tutkintotodistus muodostuu kahdesta todistuksesta. = Tutkintotodistus Ammattiosaamisen näytöistä annetaan erillinen näyttötodistus, jonka allekirjoittaa Keudan Ammattiosaamisen toimikunnan puheenjohtaja.

Päättötodistus sisältää ammatillisten tutkinnon osien lisäksi myös ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosanat.

Tutkintotodistuksen liitteinä ovat opiskelijahallintojärjestelmästä tulostetut tarkennetut tiedot opiskelijan opintosuorituksista ja ammattiosaamisen näytöistä. Opiskelijalle voidaan myös antaa kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa kuvataan tutkinnon tuottama osaaminen.

Erotodistus Erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa kesken ammatillisen tutkinnon suorittamisen. Siihen merkitään suoritetut opinnot (tutkinnon osat) ja ammattiosaamisen näytöt arvosanoineen. Suoritettujen ammattiosaamisennäyttöjen osalta erotodistuksen allekirjoittaa toimielimen puheenjohtaja. Virallisen erotodistuksen perusteella opiskelijan on mahdollista saada osaamistaan tunnustettua, jos hän myöhemmin jatkaa opintojaan.

Erotodistuksen liitteinä ovat opiskelijahallinto -järjestelmästä tulostetut tarkennetut tiedot opiskelijan opintosuorituksista ja ammattiosaamisen näytöistä. Niiden avulla opiskelija voi osoittaa osallistumisensa niihin tutkinnon osiin, joista hän ei vielä ole saanut lopullista koko tutkinnon osan arvosanaa.

6.6 Opinnäyte Mikä/mitä opinnäyte on?

Tutkinnon perusteissa (luku 4.8) opinnäytteestä sanotaan seuraavaa: "Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan kokoavan opinnäytteen, joka voi olla esimerkiksi tuote, työnäyte, portfolio tai esitys. Opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää opinnäytettä tehdessään luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Hän esittelee ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja toteutuksen. Opiskelija edistää opinnäytteellä omaa työllistymistään. Koulutuksen järjestäjä päättää opinnäytteen toteutustavan."

34

Opinnäyte on osa ammatillista osaamista ja se arvioidaan osana ammatillisia tutkinnon osia.

Opinnäyte sisältyy siis tutkinnon perusteen kuvaamiin ammattitaitovaatimuksiin. Se suunnitellaan opiskelijalähtöisesti, jotta kukin opiskelija pystyy sen kautta todentamaan yksilöllisesti omaa erityisosaamistaan.

Opinnäyte on kullekin ammattialalle ja kuhunkin tutkintoon tarkennettava erikseen. Tärkeää on, että se on mahdollisimman aito kokonaisuus, joka kytkeytyy kyseiseen ammattiin ja siinä vaadittavaan ammattitaitoon. Kokonaisuus, joka edistää opiskelijan työllistymistä.

Opinnäytettä ohjaa opettaja, joka vastaa kyseisen/kyseisten ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista. Opinnäyte on luonteva toteuttaa ja arvioida osana ammattiosaamisen näyttöä aidoissa työelämän tilanteissa. Näin opinnäytteen kautta osoitettu osaaminen arvioidaan kolmikantaisesti kuten muukin ammatillinen osaaminen.

Opiskelijalta edellytetään, että hän esittelee ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja toteutuksen. Tähän itsearviointiin voi käyttää yhdessä sovittua mallia tukemaan itsearvioinnin toteutumista.

Opinnäytteen dokumentointi Arviointiaineistoa on kaikki sellainen, jota käytetään opinnäytteen kautta osoitetun osaamisen arvioimiseksi. Koska kyseessä on käytännön työkokonaisuus, voidaan mm. työprosessia ja /tai tuotetta dokumentoida esim. valokuvilla, videoilla, työpiirustuksilla/suunnitelmilla. Dokumentointitapa tulee olla kullekin opinnäytteelle sopiva.

Näin ollen kirjallista dokumentointia ei tarvita, mikäli opinnäyte itsessään ei sitä tuota arvioitavaksi. Erillisiä raportteja ei tarvitse tuottaa, ellei kyseiseen työprosessiin kuulu työn raportointia.

Mikäli opinnäytteessä on työn raportointia tai muita kirjallisia tuotoksia, voidaan tarvittaessa sopia, että ohjaamiseen osallistuu äidinkielen opettaja.

Muun osaamisen osoittaminen opinnäytteellä: Opiskelija voi opinnäytteellä osoittaa myös ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien Äidinkieli 4 ov -tavoitteiden mukaista osaamista, jolloin se arvioidaan tutkinnon osan tavoitteiden ja arviointikriteereiden mukaisesti.

35

7. Opiskelijan asialla 7.1 Opiskelijahuolto Opiskelijahuollon tavoitteena on  luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö  edistää oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä  säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa  tukea opiskelijaa  edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista  ehkäistä koulutuksen keskeytymistä yhteistyössä huoltajien kanssa

Opiskelijahuollon perustana on moniammatillinen yhteistyö, jolla edistetään nuorten hyvinvointia koko kouluyhteisön voimin. Jokaisessa yksikössä on oma moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmänsä. Siihen kuuluvat pysyvinä jäseninä apulaisrehtori/koulutuspäällikkö, terveydenhoitaja, kuraattori ja opinto-ohjaaja sekä erityisopettaja tai erityisopetuksesta vastaava henkilö (ERVA). Ryhmää täydennetään tarvittaessa ottamalla mukaan kulloinkin käsiteltävänä olevaan asiaan liittyviä henkilöitä ja asiantuntijoita.

Ryhmän tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijoita henkilökohtaisessa ja ammatillisessa kasvussa sekä toimia apuna oppilaitoksen kasvatusyhteistyössä. Opiskelijahuoltoryhmän jäseniin voivat ottaa yhteyttä opiskelijat itse, heidän huoltajansa sekä opettajat.

Eri yksiköiden opiskelijahuoltoryhmät toimivat yhteistyössä keskenään ja kokoontuvat määräajoin keudalaisten oman alan kollegojen kanssa arvioimaan ja kehittämään opiskelijahuoltoa. Yhteistyötä tehdään myös yksiköiden johdon, opettajien, muun henkilökunnan sekä ulkoisten sidosryhmien kanssa.

7.2 Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tavoitteena on     

tukea ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa lisätä opiskelijoiden hyvinvointia ehkäistä opintojen keskeyttämistä edistää työllistymistä tukea jatko-opintoihin hakeutumista.

Ohjauksella edistetään opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden toteutumista valinnaisuuden, joustavuuden ja monimuotoisten opetusjärjestelyjen avulla. Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on myös edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

36

 Ohjaus hakeutumisvaiheessa Hakeutumisvaiheessa tehdään yhteistyötä huoltajien, peruskoulujen, lukioiden, työvoimahallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Kattavan tiedottamisen ja neuvonnan tavoitteena on ohjata nuoret sopivaan koulutukseen, ja samalla vähentää riskiä syrjäytyä. Apuna tiedottamisessa ovat opiskelijatuutorit, esimerkiksi messuilla ja kouluvierailuilla.  Ohjaus opintojen aikana Ryhmänohjaaja keskustelee jokaisen ryhmänsä opiskelijan kanssa opintojen aloitusvaiheessa. Keskustelussa laaditaan opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä.

Tarvittaessa opiskelijalle tehdään lähtötasokartoituksia ja ollaan yhteydessä huoltajiin ja muihin sidosryhmiin, jotta opintojen suunnittelussa ja järjestämisessä opiskelijan tarpeet huomioitaisiin riittävän hyvin.

Opiskelijoille selvitetään tutkinnon rakenne, tavoitteet ja valinnanmahdollisuudet. Opintojen edetessä laaditaan ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat opettajien ohjauksessa.

Ohjausta annetaan sekä henkilökohtaisena ohjauksena että ryhmä- ja pienryhmäohjauksena Tavoitteena on, että opiskelija osaa suunnitella ja ottaa vastuun opinnoistaan voimavarojensa mukaisesti. Hän osaa toimia opiskeluyhteisössä, kehittää opiskelu- ja vuorovaikutus-taitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan.

Pyrkimys on, että opiskelija seuraa opintosuoritustensa kertymistä ja pyytää apua opintojensa suunnitteluun. Hän tunnistaa mahdollisesti opiskeluunsa ja elämäntilanteeseensa liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea. Hän osaa käyttää ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja.

Ohjausta toteutettaessa käytetään hyödyksi eri sidosryhmien palveluita, kuten esim. työ- ja elinkeinotoimiston palveluita sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen hakutoimistoja. Opiskelijoiden opintojen etenemistä ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Opiskelun tueksi tarjotaan mahdollisuutta osallistua tukiopetukseen.  Ohjaus opintojen päättövaiheessa ja opintojen jälkeen Opintojen päättövaiheen ohjauksen painopisteenä ovat jatko-opinnot sekä työelämään siirtyminen. Tavoitteena on, että nuori osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja itsenäisesti. Ohjausta annetaan tarvittaessa valmistumisen jälkeenkin.

Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä mm. tuutori- ja oppilaskuntatoiminnan avulla. Vertaistukena koko opintojen ajan toimivat tuutoriopiskelijat. Heidän tehtävänään on opastaa, neuvoa ja auttaa uusia opiskelijoita tutustumaan ja liittymään opiskeluyhteisöön.

Ohjausvastuut Jokaisella opiskelijalla on lähimpänä tukenaan ryhmänohjaaja, joka on keskeinen yhdyshenkilö oppilaitoksen, opiskelijan ja hänen huoltajansa välillä. Opettajilla on tärkeä asema sekä opiskelijan henkilökohtaisen että ammatillisen kasvun tukemisessa.

Ohjauksen järjestämisen päävastuu on opinto-ohjaajilla, jotka toimivat yhteistyössä toimipaikkojen johdon, opettajien, muun henkilökunnan, huoltajien sekä ulkoisten sidosryhmien kanssa.

Ohjauksen ja tuen suunnitelmassa (osa hyvinvointisuunnitelmaa) määritellään tarkemmin ohjauksen työnjako.

Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa ennen uuden lukuvuoden alkua.

37

7.3 Erityisopetus Kun opiskelijan opinnot eivät etene oppimisvaikeuksien takia, tarjotaan hänelle tukea erityisopetuksen toteuttamisesta koskevan suunnitelman mukaisesti. Jokaisessa yksikössä on ERVA, jonka puoleen voi kääntyä, kun tavanomainen lisäopetus tai tukitoimi ei enää riitä, tai jos epäilee opiskelijan olevan erityisen tuen tarpeessa.

ERVA toimii ryhmän-ohjaajien ja opettajien/ erityisopettajien tukena ohjaten ja neuvoen erityisopetukseen liittyvissä asioissa. ERVA avustaa erityisen tuen tarpeen tunnistamisessa.

ERVA osallistuu päätekijänä HOJKSIn laatimiseen. Hän koordinoi, seuraa ja arvioi HOJKSprosessia. ERVA kehittää erityisopetuksen käytäntöjä yksikössään.

ERVA suunnittelee erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tukitoimia siirtymävaiheessa saadun informaation ja lähtötasotestien perusteella. Sen jälkeen hän seuraa ja arvioi opiskelijalle HOJKS:iin kirjattujen tukitoimien toteutumista. Tarvittaessa ERVA osallistuu opiskelijan opintojen mukautettujen tavoitteiden ja arviointikriteerien laadintaan yhdessä ryhmänohjaajan / ATTO-aineen opettajan kanssa.

ERVA  koordinoi, suunnittelee, yhtenäistää ja kehittää erityisopetusta omassa yksikössään  osallistuu Keudan ERVA-tiimin työskentelyyn  toimii opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä  toimii ryhmänohjaajien/opettajien tukena erityisopetukseen liittyvissä kysymyksissä  tiedottaa erityisopetukseen liittyvistä asioista esim. HOJKSeista  koordinoi HOJKS –työtä ja seuraa ja arvioi HOJKSien toteutumista  avustaa Wiivi-tukihenkilöä WinhaHOJKSiin liittyvissä kysymyksissä

7.4 Kuraattoripalvelut Keudassa on sosiaalityöntekijöinä kuraattoreita. Kuraattoriin kannattaa ottaa yhteyttä, kun on herännyt huoli ryhmän tai opiskelijan tilanteesta. Kuraattori tapaa opiskelijoita, työskentelee tarvittaessa opiskelijaryhmien ja luokkien kanssa sekä konsultoi opettajia. Kuraattori osallistuu koulun opiskelijahuoltotyöryhmän työhön koulun, luokkien ja yksittäisen opiskelijan hyväksi.

Kuraattori osallistuu koulun toiminnan ja kasvatustyön sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen.

Kuraattori tarjoaa ohjausta ja tukea, kun opiskelijalla on tarve keskustella luottamuksellisesti mieltä painavista asioista. Kuraattorin luona voi käväistä, kun…  opiskelu ja/tai kouluun tulo tuntuu raskaalta Kuraattori tietää asioista, jotka liittyvät opintojen keskeyttämiseen (jatko-ohjaus esim. kuntien  pari-, perhe- tai kaverisuhteet eivät toimi nuorisotoimeen ja työvoimahallintoon), asumiseen ja toimeentuloon, kuntoutukseen ja  taloudellinen tilanne huolestuttaa sosiaalipalveluihin. Asepalvelukseen liittyviä kysymyksiäkin kuraattorit saattavat ottaa  tekisi jo mieli muuttaa omilleen. hoitoonsa.

38

7.5 Terveydenhoito Terveydenhuoltopalveluita kuntayhtymä tarjoaa yhteistyössä omistajakuntien kanssa.

Opiskelijaterveydenhuollon tehtävä on huolehtia kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden terveydestä.

Tavoitteena on tukea opiskelijaa välittämään itsestään, huolehtimaan terveydestään ja hoitamaan sairauksiaan.

Opiskelijaterveydenhuollon ammattihenkilöstön toiminnasta vastaa oppilaitoksen sijaintikunta.

Opiskelijaterveydenhuollolle on oppilaitoksissa osoitettu asianmukaiset toimitilat. Opiskelijat, opettajat, apulaisrehtori, koulutuspäällikkö kouluterveydenhuollon ammattilaiset sekä koulun muut työntekijät tekevät yhteistyötä kouluterveydenhuollon onnistumiseksi. Asiasta riippuen terveyden hoitaja on yhteydessä alaikäisen opiskelijan huoltajaan.

Terveydenhoitaja  tekee opintojen alussa opiskelijoiden terveystarkastukset  suunnittelee ja toteuttaa yhdessä lääkärin kanssa lääkärintarkastukset  antaa ensiapua tapaturmissa ja sairauksien hoidossa  neuvoo terveyteen liittyvissä kysymyksissä opiskelijaa  huolehtii lähettämisestä jatkohoitoon (fyysiset sairaudet, mielenterveyshäiriöt, päihdeongelmat)  seuraa opiskelijoiden terveyden palautumista ja toipumista  rakentaa ja ylläpitää yhteyksiä nuorten terveyden-/sairaudenhoidosta ja kuntoutuksesta huolehtiviin tahoihin  tiedottaa saatavilla olevista palveluista ( lääkäri, hammashuolto, ehkäisyneuvola, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelu) hoitaa yksittäisiä tehtäviä esim. rokotuksia, haavahoitoja, ompeleiden poistoja

7.6 Mielekäs opiskeluympäristö Savuton Keuda

7.6.1 Turvallisuus Lain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Keudan järjestyssäännöissä on annettu ohjeita päivittäisen työskentelyn eri tilanteita varten sekä määräyksiä, jotka koskevat tupakkatuotteita, päihteiden käyttöä ja huumeita. Järjestyssääntöjen lisäksi on annettu toimipaikkakohtaisia järjestysmääräyksiä. Myös asuntoloihin on laadittu tarkentavia ja täydentäviä järjestyssääntöjä.

    

Keuda on savuton oppilaitos.

Kaikissa Keudan yksiköissä on tupakointikieltoa osoittavat opasteet.

Tupakointi on kielletty oppilaitoksen alueella myös toiminta-ajan ulkopuolella.

Tupakointikielto koskee kaikkia ikään ja statukseen katsomatta.

Kielto sisältää tupakkatuotteet, tupakkajäljitelmät, tupakkatuotteiden vastikkeet.

Kielto koskee niiden käyttöä, myyntiä ja esilläpitoa.

39

Keudaan on laadittu päihteettömyysohjelma ja pelastussuunnitelma, joita tarkennetaan ja päivitetään tarvittaessa. Jokaisella toimipaikalla on oma tarkennettu kriisitilanteiden toimintamallinsa. Toimipaikoissa toimii kriisiryhmät, jotka kokoontuvat tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa.

Keudan kurinpito-ohjeessa on määritelty menettelytavat mm. opetusta häiritsevän opiskelijan suhteen tai tilanteisiin, joissa opiskelijan turvallisuus kärsii toisen opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi. Menettelytavoissa noudatetaan vuoden 2012 alusta voimassa ollutta SORA-lainsäädäntöä.

SORA-lainsäädäntö koskee opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa. Lakimuutoksillla lisätään koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin alalle soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Erityisesti halutaan parantaa potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta, opiskeluja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa.

Soralainsäädännön mukaan koulutuksen järjestäjällä täytyy olla monialainen toimielin, joka käsittelee opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista. Opiskeluoikeuden peruuttaminen tulee kyseeseen, jos opiskelija huomautuksista ja varoituksista huolimatta jatkaa ei-toivottua käyttäytymistään tai toimintaa. Katso myös liite 2!

7.6.2 Tasa-arvo opetuksessa ja opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu Keudalla on suunnitelma yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseksi.

Yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluyhteisössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää ja häirintää.

Syrjintä on kiellettyä sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tms. perusteella.

Kiellettyä syrjintää on myös henkilön asettaminen sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan muun muassa opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä tai opintosuoritusten arvioinnissa.

Sukupuoleen perustuva häirintä ja ahdistelu ovat kiellettyjä. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu määritellään yksipuoliseksi fyysiseksi tai sanalliseksi käyttäytymiseksi, joka on aina kohteelle vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. Tehokas tapa lopettaa häirintä on kertoa siitä opiskelijana ryhmänohjaajalle tai opiskelijahuoltohenkilöstölle.

Oppilaitoksen tulee eliminoida häirintä käytettävissään olevin keinoin. Oppilaitoksen menettely katsotaan syrjinnäksi, jos se laiminlyö tämän velvollisuutensa. Hyvitysvastuu kohdistuu oppilaitokseen tai opetusta järjestävään yhteisöön siinäkin tapauksessa, että häiritsijä on yksittäinen opettaja tai opiskelija. Oppisopimuskoulutuksessa olevaan henkilöön sovelletaan

40

tietopuolisen opetuksen aikana toimipaikassa tapahtuvan syrjinnän kieltoja ja työpaikalla annettavan koulutuksen aikana työsyrjinnän kieltoja koskevia säännöksiä.

Syrjintää epäilevällä on oikeus saada viipymättä kirjallinen selvitys oppilaitoksen menettelystä.

Jos kyseessä on opiskelijavalinta, selvityksestä on käytävä ilmi valintakriteerit.

Opintosuoritusten arviointia koskevasta selvityksestä on ilmettävä arvioinnin perusteet.

Häirintää epäiltäessä oppilaitoksen tehtävä on antaa selvitys siitä, mihin toimiin on ryhdytty häirinnän poistamiseksi.

Yhdessä kiusaamista vastaan Kiusaamiseksi sanotaan vasta sellaista toimintaa, joka on toistuvaa ja tietoista pahan mielen aiheuttamista yhdelle ja samalle henkilölle.

Kiusaamisen vastaisen suunnitelman on tarkoitus ohjata Keudan ammattiopiston oppilaitosten toimintaa kiusaamis- ja häirintätilanteisiin puuttumisessa. Yhteisellä suunnitelmalla halutaan taata opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja turvallinen työympäristö henkilökunnalle.

Suunnitelman tavoitteena on ongelmatilanteiden asianmukainen käsittely kaikissa toimipaikoissa Jokainen opiskelija ja henkilökuntaan kuuluva on vastuussa omalla toiminnallaan ja esimerkillään oppilaitoksen turvallisuudesta ja hyvinvointia edistävästä oppimis- ja työilmapiiristä.

Kiusaamisen vastainen toiminta prosessina:

41

7.6.3 Pirteänä koulutyöhön

Keuda tarjoaa opiskelijoilleen myös ravitsemis- ja asumispalveluita.

Keudan toimipaikoissa opiskelijaravintoloiden toiminta on asiakaslähtöistä, taloudellista ja kokonaisvaltaista. Osa opiskelijaravintoloista toimii myös oppimisympäristöinä. Tarkoitus on tuottaa positiivinen elämys opiskeluja/tai työpäivän virkistykseksi. Ruokailutilanteissa huomioidaan hyvät käytöstavat, kansan ravitsemukselliset tavoitteet sekä erilaisiin ruokakulttuureihin tutustuminen.

Keudalla on asuntolatoimintaa (ei kaikissa yksiköissä). Asuntoloita varten on Keudan järjestyssääntöjen lisäksi omat toimintaohjeet ja järjestyssäännöt. Tarkempia tietoja voi kysyä suoraan asuntolapalveluita tarjoavista yksiköistä. Asuntolat ovat vain osin valvottuja, koska kyseessä ei ole sisäoppilaitos. Oppilaitoksen vastuuvakuutus ei kata asuntolassa vietettyä aikaa. Asuntopaikan saannissa ovat etusijalla pitkämatkalaiset ja hankalien kulkuyhteyksien päässä asuvat opiskelijat. Asuntolassa asuminen on maksullista ja edellyttää lupaa asuntolanhoitajalta.

7.6.4 Kodit mukaan!

Kodin ja oppilaitoksen välisellä yhteistyöllä vahvistetaan opiskelun edellytyksiä sekä edistetään opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Jos opiskelijan kieli- tai kulttuuritausta edellyttää tukitoimia, tai opiskelija muuten tarvitsee erityistä tukea esim. arjenhallinnassa tai opiskelussa, viedään koti-koulu -yhteistyötä eteenpäin moniammatillisten opiskelijahuoltoryhmien ohjauksella.

Osa opiskelijoista on täyttänyt 18 vuotta/ täyttää opintojen edetessä 18 vuotta, mikä otetaan huomioon kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Huolenpitoa tukea tarvitsevista opiskelijoista ei unohdeta, vaikka lähtökohtaisesti huomioidaan aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyys ja vastuullisuuden kehittyminen.

Ryhmänohjaaja on keskeinen yhdyshenkilö koulun, opiskelijan ja hänen huoltajansa välillä.

Yhteistyön muotoja ovat esim. kotiväenillat, huoltajien ja opettajien väliset keskustelut, HOPSpalaverit sekä erityisopiskelijoiden huoltajien kanssa pidettävät HOJKS-palaverit.

Ryhmänohjaaja, rehtori ja muut opiskelijahuoltoryhmän jäsenet vastaavat kaikkiin opiskelijan opiskeluun liittyviin kysymyksiin huoltajan niitä kysyessä ja ovat suoraan yhteydessä huoltajiin tilanteen sitä vaatiessa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmista ja opetuksen järjestämisestä kotiväenilloissa ja mm. www.keuda.fi sekä www.keudakermit.fi nettisivujen kautta. Tarkennettu suunnitelma kodin ja koulun yhteistyöstä laaditaan Keudan yksiköiden sijaintipaikkakuntien sosiaali- ja terveystoimien kanssa.

42

7.7 Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta 7.7.1 Ryhmäytyminen Keudassa järjestetään aloittaville ryhmille erilaisia ja eripituisia Vinkkejä ryhmäyttämiseen tai ryhmäytymispäiviä. Näitä päiviä järjestetään syksyisin uusille oppilaskuntatoimintaan?

Ota yhteyttä aloittaville ammattiopiston opiskelijoille ja tarvittaessa jo YES Uusimaahan! pidemmälle opinnoissaan edenneille, jotka tarvitsevat erityistä http://uusimaa.yes-keskus.fi/ kannustusta opintojen eteenpäin viemiseksi. Ryhmäytymisen tarkoitus on saada opiskelijat kiinnittymään opiskeluryhmään ja sitä kautta vähentää koulutuksen keskeyttämistä. Tavoitteena on myös saada hyvin yhdessä toimivia ja oppivia ryhmiä.

7.7.2 Oppilaskuntatoiminta Keudassa toimii Keudan ammattiopiston oppilaskunta KUOMA. KUOMA muodostuu Keudan ammattiopiston eri yksiköiden oppilaskunnista. Jokaisesta yksiköstä opiskelijat valitsevat edustajansa hallitukseen. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa järjestämällä muun muassa harrastus- ja kulttuuritoimintaa.

Oppilaskunta ottaa kantaa ammattiopiston opetuksen kehittämiseen, tekee ehdotuksia ja antaa lausuntoja opetussuunnitelmista, opetusjärjestelyistä, oppimateriaalista, opetusväline-, kalustoja kirjastohankinnoista. Jokaisessa yksikössä toimivan kehittämistiimin jäsenenä toimii oppilaskunnan jäsen.

7.7.3 Kulttuuriperinnön ja arvopohjan vahvistaminen

SAKU RY edistää työ- ja toimintakykyisyyttä, hyvinvointia, yhdessä tekemistä sekä elämäniloa ammatillisessa koulutuksessa liikunnan ja kulttuurin keinoin. http://www.sakury.net/

Keudan arvopohja toteutuu sen oman toiminnan kautta (kts. s. 4) Jokaiseen ammattialaan ja opintoon liittyvä arvopohja on esillä myös oppitunneilla.

Luontevan ympäristön kulttuuriperinnön vahvistamiselle tarjoaa mm. taide- ja kulttuuriopinnot.

Taide- ja kulttuuriopinnoissa sekä useissa valinnaisissa opinnoissa painotetaan KeskiUudenmaan alueen sekä yksikön sijaintikunnan kulttuurista ja taloudellista omaleimaisuutta.

Kulttuuriperintöä käsitellään myös rakennetun ympäristön ja luonnon, kirjoitetun ja puhutun kielen, tapojen sekä ajatus- ja käyttäytymismallien kautta ammattiopiston kaikissa opinnoissa.

Se on osa oppilaitosten arkista toimintaa ja näkyy erilaisina teemapäivinä sekä eri vuodenaikoihin ja juhlapyhiin liittyvien perinteiden kautta. Paikalliseen kulttuuriperintöön tutustutaan ryhmäytymispäivän, erillisten opintokäyntien ja oppimistehtävien avulla.

43

Liite 1: osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Keudassa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Keudassa Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja tai opettajat. Osaamisen tunnistamisen edistämiseksi on olemassa erilaisia sitä helpottavia arviointitapoja. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia.

Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen.

Osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, jota ennen hankittua osaamista ei voitaisi tunnustaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Toisen ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksessa tai lukion päättötodistuksessa arvioidut opinnot korvaavat vastaavat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat, yhteensä enintään 40 opintoviikkoa.

Mikäli aiemmilla opinnoilla tai muulla tavalla hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta ei ole arvosanaa, tulee osaaminen osoittaa arvosanan saamiseksi tutkintotodistukseen. Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen osoittamisessa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan tunnustamisessa merkitään tutkintotodistukseen ko. tutkintotoimikunnan antama hyväksytty arvosana. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksi luettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Koulutuksen päätyttyä korotukset tehdään yksityisopiskelijana.

VV AO AVO ATTO ATTOV

= vapaasti valittavat tutkinnon osat = ammatilliset tutkinnon osat = ammatilliset muut valinnaiset tutkinnon osat = ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat = ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat

Tarvittaessa osaaminen voidaan osoittaa näyttäen eri tavoin, teknisesti n. 40 h opiskelijan työtä vastaa yhtä opintoviikkoa.

Mihin opintoon osaaminen tunnustetaan?

Missä suoritettu?

Nivel-luokan opinnoista

Ammattistartti

Mitä suoritettu?

Tulityökortti, sähköturvallisuuskortti ensiapukortti, hygieniapassi tietotekniikka kuvataide alakohtaiset opinnot taide- ja kulttuuri tietotekniikka ravitsemus ja terveys liikunta mahdollisesti muita opintoja

OV

1 ov 1 ov

HUOM! VV

AO

x

x

x x x x

AVO

ATTO

ATTOV

x

joissakin korteissa voimassaoloaika

x x x

x x

x x

x x

Mihin opintoon osaaminen tunnustetaan?

aineet, jotka eivät ole perusopetuksen todistusta korottavaa opetusta

Liite 1: osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Keudassa Missä suoritettu?

Mitä suoritettu?

VV

AO

x x Vanhojen tanssit ym. yksittäiset lukiokurssit

kieliopinnot, musiikkiopinnot ym.

Varusmiespalveluksesta työkokemusta Lukio

HARRASTUKSET Työväenopisto/kansalaiso pisto kansanopisto Seurakunta Musiikkiopisto Kuvataidekoulu teatteri ym.

Urheilu Vapaapalokunta Ajokortti Taitaja-kisat Saku Stars Saku ym. kisat Työkykypassi Kielikurssit KV-vaihto Dokumentoitu yhteiskunnallinen vaikuttaminen

isos-koulutus/toiminta tasosuoritukset ym.

vaihto-oppilaana/työssäoppimassa

OV

AVO

ATTO

ATTOV

x x

x x

x

x x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x x x x x x x x x x x x x x x

x

x

x

x

HUOM! riippuen sotilaspassista Ulkomailla olleet voivat osoittaa esim. kielitaitoa. ks. erillinen ohjeistus (ops)

x x x x

x

x

x x

x x x x x x

ks. alpo.fi

(esim. nuorisovaltuusto)

Liite 2: Näkökulmia SORA- lainsäädäntöön

Näkökulmia SORA-lainsäädäntöön Uusi lainsäädäntö koskien mm. opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa tuli voimaan 1.1.2012.

Laki opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuista (SORA) ammatillisissa perustutkinnoissa toi muutoksia tutkinnon perusteisiin ja loi koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen: Päälinjaukset ovat, että  opiskelijaa ei valita, jos hakija ilmenee hakuvaiheessa soveltumattomaksi SORAkriteerien perusteella.  opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos opiskelun aikana ilmenee SORA -kriteerien mukainen soveltumattomuus

SORA -säännöksiä sovelletaan vasta viimeisenä keinona vain erityisen vakavissa tilanteissa ja kun muut keinot eivät enää riitä. Soveltamisala on suppea ja rajattu. SORA -määräykset koskevat vain SORA -aloja ja tiettyjä SORA -tutkintoja.

Keudan yhtymähallituksen päätöksellä ammattiosaamisen toimikunta vastaa SORA -toimielimen roolissa opiskeluoikeuteen, määräaikaiseen erottamisen ja asuntolasta erottamiseen liittyvistä asioista.

Päätökset oppilaitoksesta erottamisesta määräajaksi tai asuntolasta erottamisesta koskevat kaikkia Keudan opiskelijoita. Sen sijaan menettelyt, jotka liittyvät opiskelusta pidättämiseen ja opiskeluoikeuden peruuttamiseen tai palauttamiseen, koskevat vain osaa tutkinnoista (ns. SORA-alat ja SORA -tutkinnot).

SORA-tutkintoja Keudassa 1.1.2012 jälkeen aloittaneita opiskelijoita seuraavissa tutkinnoissa:  Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen pt,  Sosiaali- ja terveysalan pt,  Logistiikan pt:n kuljetuspalvelujen ko.

Keudan aikuisopistossa 1.1.2012 jälkeen opiskelunsa aloittaneita asia koskee seuraavissa tutkinnoissa:  sosiaali- ja terveysalan pt (lähihoitaja)  logistiikan pt: kuljetuspalveluiden, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan AT  perhepäivähoitajan AT, päihdetyön AT, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen AT, vanhustyön EAT:n ko

Opiskelijaksi ei voida SORA-määräysten perusteella ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykene opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen SILLOIN KUN opintoihin liittyy vaatimuksia, jotka koskevat   

alaikäisen turvallisuutta potilas- tai asiakasturvallisuutta liikenneturvallisuutta

Opiskelijan opiskelijaksi ottaminen on perusteltua hylätä, jos   

opintoihin liittyviä turvallisuusvaatimuksia ei voida täyttää estettä ei voida poistaa kohtuullisin keinoin hakeutumisvaiheen epäselvyyksiä epäillään (aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen ns. SORA-tutkinnoissa)

46

Liite 2: Näkökulmia SORA- lainsäädäntöön Terveyden/toimintakyvyn vaatimustaso ratkaistaan ainoastaan opintoihin ja työhön liittyvien käytännön tehtävien turvallisen suorittamisen näkökulmasta. Soveltumattomuuden syitä tai turvallisuutta alentavia tekijöitä ovat ALASTA RIIPPUEN mm.:    

toimintakyvyn alentuma huumaus- ja päihdeaineiden vakavan väärinkäytön seurauksena psyykkiset sairaudet fyysiset sairaudet veriteitse tarttuva sairaus Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen asiantuntija- ja muu selvitys sekä varattava opiskelijalle ja hänen huoltajalleen tilaisuus tulla kuulluksi.

Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta, opiskelijan asuntolasta erottamista ja kirjallisen varoituksen antamista opiskelijalle on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta tai opiskelija-asuntolasta on kuultava myös opiskelijan huoltajaa.

SORA toimenpiteet päävaiheittain: 1. Annetaan kaikki mahdollinen tuki ja ohjaus 2. Selvitetään mahdollisuus hakeutua/siirtyä muuhun koulutukseen (ei edellytä SORA toimikunnan käsittelyä) 3. SORA-prosessi ja asian käsittely SORA-elimessä (Keudassa ammattiosaamisen toimikunta) kuulemisineen.

Tarkemmat kuvaukset löytyvät Keudan ammattiosaamisen toimikunnan Soratoimintaohjeista.

Kurinpitomenettelyjä ovat: Ei hallintopäätöstä:  Oppitunnilta poistumisen määrääminen  Osallistuminen opetukseen evätään enintään kolmen työpäivänajaksi Hallintopäätös  Kirjallinen varoitus (Apulaisrehtori)  Määräaikainen erottaminen (Ammattiosaamisen toimikunta)  Opiskeluoikeuden pidättäminen (SORAtutkinnot, ammattiosaamisen toimikunta)  Erottaminen (ammattiosaamisen toimikunta)

Tarkemmat kuvaukset löytyvät Keudan ammattiosaamisen toimikunnan Sora-toimintaohjeista.

SORA-määräysten soveltamisessa huomioidaan seuraavat arvot ja periaatteet: Esteettömyys ja yhdenvertaisuus, turvallisuus, ennaltaehkäisevyys, yhteistoiminnallisuus ja vastuullisuus. Käytännössä se tarkoittaa  osallistumismahdollisuuksien turvaamista koulutuksessa ja työelämässä. Muistetaan yksilölliset ratkaisut ja se, oikeus opiskella on ensisijaista.  että tiedottaminen on kaksi suuntaista. Tiedotus suunnataan opiskelemaan hakeville terveydentilavaatimuksista SORA-tutkinnoissa. Toisaalta myös opiskelijan tulee pyydettäessä osoittaa soveltuvuutensa SORA-tutkinnoissa.  että turvallisuus näkökulmasta huomioidaan alaikäisten turvallisuus, potilas- ja asiakas-turvallisuus ja potilas- ja asiakas-turvallisuus  että vastuullisuus koskee päätösten perusteluja, dokumentointia ja näkyy mm. muutoksenhausta tiedottamisessa.

47

Liite 2: Näkökulmia SORA- lainsäädäntöön

Vapaaehtoisesti huumausainetestiin Kun oppilaitoksessa on epäily opiskelijan huumausaineidenkäytöstä, ohjataan opiskelija terveydenhoitajan tai kuraattorin luokse. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuutta vapaaehtoiseen huumausainetestiin. Huoltajalta pyydetään suostumus alle 18-vuotiaan huumausainetestaukseen.

Huumausainetestaukseen velvoittaminen Opiskelija voidaan myös velvoittaa huumausainetestiin. Apulaisrehtori ilmoittaa opiskelijan huoltajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta ja opiskelijan on mentävä huumausainetestiin välittömästi, kun se on mahdollista. Testi tehdään laatuvalvotussa laboratoriossa. Oppilaitos vastaa todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Testistä kieltäytymisestä seuraa kirjallinen varoitus. Mahdollisesta seuraavasta kieltäytymisestä seuraa oppilaitoksesta erottaminen määräajaksi.

Tarkempi kuvaus huumausainetestiin velvoittamisesta on luettavissa Keudan päihteettömyyssuunnitelmasta.

Tutustu myös Keudan päihteettömyyssuunnitelmaan!

Se löytyy Keuda Wikistä ja Keuda Kermitistä. Siellä prosessit on kuvattu yksityiskohtaisemmin.

Rikostaustaote rikosrekisteristä Vuoden 2003 alusta lukien tuli voimaan laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (14.6.2002/504). Lain voimaantultua rikosrekisteristä voidaan antaa laissa tarkoitettu erityinen rekisteriote: rikostaustaote. Otteen tilaa opiskelija itse.

Vuoden 2012 alusta oppilaitos voi harkintansa mukaan vaatia rikostaustaotteen nähtäväksi opiskelijalta, silloin kun opintoihin liittyy olennaisesti alaikäisten parissa työssäoppimista tai työharjoittelua. Keudan ammattiopistossa toimitaan niin. Ote rikosrekisteristä pyydetään nähtäväksi myös, jos työnantaja sitä vaatii. Opintoja varten myönnettävä ote on maksuton.

Tarvittaessa otteen rikosrekisteristä pyytää opiskelijalta nähtäväksi apulaisrehtori.

Päivämäärä, johon mennessä asiakirjat on esitettävä, mainitaan opiskelijavalinnan kutsukirjeessä, tai annetaan tiedoksi ennen työssäoppimisen alkua. Samassa yhteydessä opiskelijaa tiedotetaan seuraamuksista, jos hän ei esitä asiakirjoja annettuun päivämäärään mennessä. Seuraamus on opiskelusta pidättäminen.

Apulaisrehtori/toimialapäällikkö ilmoittaa pyydettyjen asiakirjojen puuttumisesta ammattiosaamisen toimikunnan sihteerille. Kokousta varten hänelle lähetetään kopio kutsukirjeestä, tiedot sen lähettämisestä sekä muut asian kannalta tärkeät tiedot.

48