Hampaat tykkäävät vedestä

”Juomakelpoinen vesijohtovesi on maailmalla ylellisyystuote, jota suomalaisten pitäisi ymmärtää arvostaa,” Annica Marjamaa sanoo.

Hampaat

tykkäävät vedestä

Hammashoitaja Annica Marjamaa Mehiläinen Länsi-Pohjasta on tarkastanut kemiläisten lasten hampaita ja puhunut suun terveydestä parinkymmenen vuoden ajan. Ihmisten tietämys suun terveyteen vaikuttamisesta on lisääntynyt, mutta haasteita suun terveydenhuollossa riittää.

”Jatkuva energiajuomien lipittely näkyy varsinkin nuorten hampaissa. Happamat juomat kuluttavat hammaskiillettä eli aiheuttavat eroosiota. Usein eroosio näkyy etuhampaiden sisäpintojen kiilteen liukenemisena. Peilistä katsomalla eroosiota ei välttämättä heti huomaa”, Annica kertoo. Talousveden happamuuden täytyy asetuksessa määrättyjen laatutavoitteiden mukaan pysyä PH-lukujen 6,5 ja 9,5 välillä. Yleensä se pyritään pitämään lievästi emäksisenä, koska hapan vesi alkaa liuottaa vesijohtoputkien metalleja jo PH:n ollessa alle 7,1. Energiajuomat ovat järkiään hyvin happamia, niiden PH on alle kolmen. Mutta lähes yhtä happamia ovat myös mehut ja limsat. ”Hammaskiilteen sieto-PH on 5,5 ja tätä alhaisemmat arvot ovat haitallisia hammaskiilteelle. Moni luulee, että sokerittomista mehuista ei ole haittaa hampaille, mutta sokerittomat mehut ja limsat ovat happamia ja esimerkiksi kola-limsa sopisikin hyvin esimerkiksi vessan pytyn pesemiseen”, Annica toteaa.

Ahkerasti liikuntaa harrastavat saattavat suosia energiajuomia. Urheilijoiden näyttämää esimerkkiä seuraavat monet liikuntaa välttelevätkin. ”Urheilijat ovat tarkkoja terveydestään, mutta hampaiden terveys saattaa unohtua. Urheillessa syljen eritys vähenee ja suu kuivuu. Sylkeä tarvitaan neutraloimaan suun happamuutta ja ilman sylkeä energiajuomien happamuus vaikuttaa hampaisiin voimakkaammin. Veden juominen onkin tärkeää, silloin kun urheillaan ja liikutaan. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen energiavajetta saatetaan korvata energiajuomilla.

Jokainen kyllä pärjää ilman energiajuomia huolehtimalla terveellisistä ravitsemustottumuksista ja riittävästä levosta. Vettä juomalla lepääminenkin onnistuu paremmin”, Annica sanoo.

Lapsena opittu jää pysyväksi tavaksi

Ennaltaehkäisevä hammashoito aloitetaan jo ennen kuin maitohampaat puhkeavat. Lapset kutsutaankin hammashoitolaan jo puolen vuoden ikäisenä. Kaikki olennainen lapsen suun terveyden näkökulmasta tapahtuu lapsen kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. ”Kun imeväisikäinen vauva saa äidinmaitoa, muuta juotavaa hän ei välttämättä tarvitse. On hyvä totuttaa lapsi vähitellen veden makuun ja jossain vaiheessa hän oppii itsekin pyytämään vettä janoonsa. Mehuja ei suositella pienille lapsille. Jotkut vanhemmat sanovat tarjoavansa lapselle tiivisteestä tehtyä mehua, koska se on halvempaa kuin maito. Mutta vesihän on vielä paljon halvempaa”, Annica huomauttaa. ”On surullinen näky, kun kuusivuotiaalla maitohampaiden purupintojen nystyt ovat kuluneet kuopalle mehujen vaikutuksesta. Maitohampaiden kiille on pehmeämpi kuin pysyvissä hampaissa, mutta jos juomatottumukset pysyvät entisellään, pysyvät hampaatkin ovat vaarassa”, Annica sanoo.

Hedelmät kannattaa syödä sellaisenaan

Yksi hampaille haitallisimmista hapoista on sitruunahappo, jota on energiajuomissa, limsoissa ja mehuissa. Hedelmämehun juomisen sijasta Annica suosittelee syömään hedelmät sellaisenaan. Ruokaa pureskeltaessa suuhun erittyy sylkeä, joka neutraloi hapon vaikutusta. ”Jos mehua tai virvoitusjuomia juo jatkuvasti pitkin päivää, janon tunne ei välttämättä katoa, mutta suu pysyy koko ajan happamana”, Annica toteaa.

Virvoitusjuomien mainonnassa korostetaan usein terveyden ja hyvän olon edistämistä. Haittapuolet mielellään unohdetaan. ”Esimerkiksi makuvissyihin lisätään sinkkiä tai muita hivenaineita, joiden väitetään parantavan ihoa ja lisäävän virkeyttä. Minusta tärkeintä olisi merkitä pullojen ja purkkien kylkiin selkeästi juoman PH, jotta kuluttaja tietäisi, onko juoma hampaille haitallista”, Annica sanoo.