Meidän Energia ja Vesi 3/2020

Meidän Energia & Vesi Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti 3/2020

Kemin jätevesissä ei näy koronaa

Harppaus kohti puhtaampaa tulevaisuutta

Kilometrikisa innosti pyöräilemään

Vesi tarjouksessa, vain 0,6 senttiä litra!

Suomessa saamme nauttia maailman parhaimpiin kuuluvasta hanavedestä. Se on tutkitusti jopa puhtaampaa kuin kaupasta saatava pullovesi. Ja millä hinnalla! Yhden litran pulloveden hinnalla saisi Kemissä laadukasta hanavettä 200 litraa ja tuolla hinnalla se lisäksi kannetaan kotiin ja käytön jälkeen puhdistetaan palautettavaksi luonnon kiertokulkuun.

Olemme tottuneet edulliseen veteen, jopa niin edulliseen, että hanavedellä pestään autoja ja kastellaan nurmikoita. Suomessahan vettä riittää ja siksi veden runsas, jopa tuhlaileva käyttö harvoin on ongelma. Veden edullisuuteen liittyy kuitenkin ajatus perushyödykkeestä, itsestäänselvyydestä, joka ei saa jatkuvan halpuuttamisen vuoksi ansaitsemaansa arvoa.

Sähkössä olemme jo vuosia tottuneet kahteen hyödykkeeseen; sähköenergiaan ja sähkön siirtoon (nykyisin verkkopalveluun). Jos veden puolella haluttaisiin tehdä samantyyppinen jako, vesi itsessään maksaisi alle 20% kokonaishinnasta ja kaikki muu 80%. Vesiliiketoiminnan kustannuksissa leijonan osaa näyttelee vesi- ja jätevesiverkoston rakentaminen ja ylläpito, sekä veden puhdistus.

Suomessa ja myös Kemissä vesi- ja jätevesiverkosto on rakennettu pääosin sotien jälkeen 50 - 70-luvuilla. Iso osa verkostosta on välittömässä uusimistarpeessa, mistä kertoo putkirikkojen määrä ja vesijohto- ja viemäriverkoston vuotovesien määrä. Kemin Energia ja Vesi on tehnyt verkostoaan koskevan saneeraussuunnitelman, jonka mukaan yhtiö kykenee nykyisellä veden hinnalla saneeraamaan noin kaksi kilometriä verkkoa vuodessa. Verkoston kokonaispituus on lähes 200 kilometriä, mistä jokainen voi päätellä uusimisen haasteellisuutta.

Tilanne Kemissä ei merkittävästi poikkea muun maan tilanteesta. Vesijohtoverkostoon on kasautunut ympäri Suomen huomattava korjausvelka ja tuon velan hoitaminen vaatii satsauksia, jos haluamme jatkossakin nauttia maailman parhaasta hanavedestä.

Iloista joulunodotusta lukijoillemme Mikko Kangasniemi toimitusjohtaja

Meidän Energia & Vesi 2 |

3/2020 Meidän Energia & Vesi

Meidän Energia & Vesi on kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti.

Julkaisija: Kemin Energia ja Vesi Oy Päätoimittaja: toimitusjohtaja Mikko Kangasniemi Taitto ja ulkoasu: Mainostoimisto Reklaami

Toimittaja: Taisto Saari Kannen kuva: Taisto Saari Paino: Punamusta Oy Paperi: Lumisilk 130 g/m2 Painosmäärä: 11 520 kpl Jakelu: yksityistalouksiin ja yrityksiin Kemissä

Kemissä juodaan puhdasta ja hyvälaatuista luonnon pohjavettä, joka on peräisin pääosin Tervolan pohjavesialueilta ja osin Kemin pohjavesialueilta.

Kemin Energia ja Vesi Oy hankkii pääosan vedestä Meri-Lapin Vesi Oy:ltä, joka on alueen kuntien eli Kemin, Tornion, Keminmaan ja Tervolan omistama vedenhankintayhtiö. Lisäksi pieni osa vedestä pumpataan Kemin Energia ja Vesi Oy:n Ajoksen pohjavedenottamolta. ”Pohjaveden korkeus on tällä hetkellä keskiarvojen yläpuolella. Veden loppumisesta ei ole pelkoa”, vesihuoltojohtaja Juha Hiltula sanoo.

Nykyinen pohjaveteen perustuva vedenhankintajärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1999. Sitä ennen juomavesi valmistettiin Kemijoen vedestä. Kemiläisille toimitettava pohjavesi on laadultaan erinomaista, ja se olisi juomakelpoista ihan sellaisenaan. Puhdistusprosessissa pohjavesi kuitenkin desinfioidaan ja näin varmistetaan, että siinä ei ole bakteereja. Lisäksi joidenkin vedenottokaivojen vedestä poistetaan rautaa ja mangaania, joka muuten saattaisi saostua verkostoon ja vesikalusteisiin.

Puhdistus hoidetaan Meri-Lapin Vesi Oy:n Lautiosaaren vedenkäsittelylaitoksella Keminmaassa. Pohjavesien hyvän laadun vuoksi puhdistus pystytään tekemään varsin luonnonmukaisin menetelmin, ja kemikaaleja tarvitaan vain vähän.

Hanasta tulee puhdasta pohjavettä

Tarkempaa valvontaa kuin laki määrää Veden laatua seurataan tarkasti ja säännöllisesti, jotta kemiläisten hanoista tuleva vesi on moitteetonta ja puhdasta vuoden jokaisena päivänä. Laadunvalvontaa toteutetaan terveydensuojeluviranomaisten hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti.

Viranomaisvalvonnan vesianalyysit teetetään ulkopuolisessa vesilaboratoriossa ja oma käyttötarkkailu tehdään omassa käyttötarkkailulaboratoriossa. Laboratoriomittaukset osoittavat, että Kemissä juotavan veden laatu täyttää selvästi kaikki sosiaali- ja terveysministeriön laatuvaatimukset ja -tavoitteet”, Juha Hiltula vakuuttaa.

Meidän Energia & Vesi | 3

Jätevesi paljastaa huumeiden käytön yleisyyden Jätevesistä voidaan saada monenlaista tietoa jätevesiverkoston alueella elävien ihmisten elintavoista ja terveydestä. Jätevesitutkimusta voidaan käyttää myös huumetilanteen seurantaan paikkakuntakohtaisesti.

Huumejäämien esiintymistä jätevesissä on tutkittu maailmalla noin 15 vuoden ajan. Teknologian ja mittausmenetelmien kehittyessä tutkimuksesta on tullut vuosi vuodelta tehokkaampaa ja tarkempaa. Nykyisillä menetelmillä tutkimus antaa luotettavaa tietoa huumeiden käytön yleisyydestä maa- ja paikkakuntakohtaisesti.

THL edustaa Suomea kansainvälisessä jätevesitutkimuksen verkostossa, jossa huumeiden käyttöä selvitetään eri puolilla maailmaa.

Suomesta tutkimuksessa on mukana 27 kaupungin jätevedenpuhdistamoa. Kemi liittyi tutkimukseen mukaan 2018.

Kemissä tilanne huonontunut Jätevesitutkimuksessa näkyvät selvästi kaupunkien väliset erot käytettävien huumeiden määristä ja laadusta. Eniten huumeita käytetään suurissa kaupungeissa, mutta valitettavasti Kemi näyttää lähestyneen niiden tasoa. Tämän vuoden maaliskuussa saadut mittaustulokset osoittavat, että parissa vuodessa Kemin viemäreissä virtaavien huumejäämien määrä on kaksinkertaistunut.

Koronarajoitukset vähensivät huumeiden määrää kevään lopulla selvästi niin Kemissä kuin muuallakin Suomessa. Rajoitusten purkamisen jälkeen ne ovat alkaneet palautua viime talven tasolle.

Tarkkaa osoitetta, mistä huumeet viemäriin tulevat, ei ole tarkoitus selvittää, vaan kyseessä on väestötutkimus, jolla saadaan kuntatason tietoa huumeiden käytöstä.

Kehittyneiden analysointimenetelmien ansiosta myös uudet muuntohuumeet pystytään jäljittämään tehokkaasti. Yleisin huume kaikkialla Suomessa on amfetamiini. Kemin viemäreistä löytyy varsinaisen

amfetamiinin lisäksi jonkin verran ekstaasia, joka on synteettinen amfetamiini. ”Eliittihuumeiden”, kuten kokaiinin käyttö keskittyy lähes pelkästään pääkaupunkiseudulle.

Kemin viemäriverkoston etäisimmästäkin liittymästä jätevesi virtaa puhdistuslaitokselle muutamassa tunnissa, joten huumeiden käytön ajankohtaa voidaan selvittää melkein reaaliaikaisesti. Huumemäärien vaihtelu eri viikonpäivinä antaa vahvoja näyttöjä siitä, mikä osa niiden käytöstä on viikonlopun viihdekäyttöä tai kuinka paljon siitä on vakavampaan riippuvuuteen viittaavaa arkikäyttöä. Huumeiden käyttö lisääntyy aina viikonloppuisin, mutta monella käyttäjällä se jatkuu pitkin viikkoa, niin Kemissäkin.

Totuus löytyy tietoja yhdistämällä Huumetilanteen ja siinä tapahtuvien muutosten selvittäminen on tärkeää päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Todenmukainen kuva ilmiön yleisyydestä auttaa poliitikkoja päätöksenteossa ja viranomaisia omassa toiminnassaan suuntaamaan päihdepolitiikkaa ja valvontaa oikeisiin kohteisiin.

Jätevesitutkimus kertoo melkein reaaliaikaisesti, milloin uusi huume-erä on maahan saapunut ja mitä lajia se on. THL vertaa jätevesitutkimuksissa saatuja tuloksia huumeiden käytöstä muihin viranomaishavaintoihin, esimerkiksi tullin ja poliisin havaintoihin.

Eri lähteistä saatavia tietoja yhdistelemällä voidaan päästä tullitilastoja lähemmäksi totuutta arvioitaessa huumeiden käytön ja siihen liittyvän bisneksen laajuutta. Esimerkiksi vuonna 2014 jätevesitutkimuksen perusteella Suomessa käytettiin suosikkihuumeita viidestä kymmeneen kertaa enemmän kuin niitä saatiin takavarikoitua.

Koronaviruksen geeniperimän testaaminen jätevesistä

Populaatio Koronavirus päätyy viemäriin tartunnan saaneiden ulosteiden ja hengitystie-eritteiden mukana.

Jäteveden puhdistamo Viemäriverkosto kokoaa yhteen ja kuljettaa puhdistettavaksi yhden tai useamman paikkakunnan jätevedet puhdistamolle.

24h-näytekeräys Kokoomanäyte kerätään jätevedestä ennen puhdistusta. Kaikkia Suomen jätevedenpuhdistamoita ei seurata, vaan paikkakunnat on valittu tarkkaan.

Kuljetus THL:n laboratorioon Jätevesinäytteenotto toistetaan 2-4 kertaa kuukaudessa. Näytteet matkaavat tutkittaviksi kylmälaukuissa.

Testausmenetelmä Laboratoriossa vajaa 1dl jätevettä tiivistetään alle 1 ml:n tilavuuteen. PCRtestin tulosta verrataan viemäriverkoston alueella todettujen koronavirustartuntojen määrään.

Lähde THL 2020

4 | Meidän Energia & Vesi

Kemin jätevesissä ei näy koronaa Koronaviruksen esiintyminen jätevedessä antaa hyvän kuvan kaupungin koronatilanteessa tapahtuvista muutoksista, sillä virus kulkeutuu tartunnan saaneiden ulosteiden mukana jätevedenpuhdistamoon jo ennen oireiden ilmaantumista.

Koronaviruksen jätevesiseuranta 27.9.2020 - 10.10.2020

Koronavirusta viemäriverkoston jätevedessä Ei havaittu Tulos epävarma

Kemin Energia ja Vesi on mukana THL:n hankkeessa, jossa kartoitetaan koronaviruksen esiintymistä Suomen jätevesissä.

Esiintymistä tutkitaan mittaamalla puhdistamattomasta jätevedestä koronaviruksen geeniperimää RNA-testillä. Testi paljastaa, minkä verran viemäriverkoston piirissä olevissa talouksissa koronavirusta esiintyy vai esiintyykö sitä lainkaan. Viruksen elinkyvystä tai tartuttavuudesta testi ei kerro, kuten ei sitäkään, kenellä mahdollinen koronavirus on.

Kaikki koronaviruksen kantajat eivät sairastu, eivät tiedä kantavansa virusta eivätkä käy testeissä, joten virus voi levitä piilevänä ennen varsinaisen epidemian puhkeamista. Jätevesitutkimuksen tuloksia seuraamalla viranomaiset voivat ryhtyä varotoimenpiteisiin jo ennen kuin henkilökohtaisten koronatestien tulokset antavat siihen aihetta.

Yli puoli Suomea seurannassa THL:n seurannan piirissä on noin 60 prosenttia Suomen väestön tuottamasta puhdistamattomasta jätevedestä. Tulokset päivittyvät viikoittain tiistaisin tulosraporttiin, jossa koronaviruksen jätevesitulokset on esitetty paikkakuntakohtaisesti karttakuvana.

Kartalla on näkyvissä kahden edellisviikon aikana tehdyt koronavirushavainnot, kunkin jätevedenpuhdistamon viemäriverkoston piirissä olevat asiakaspaikkakunnat ja jätevedenpuhdistamon sijaintipaikkakunta.

Kemissä jätevesien koronatutkimuksia on tehty huhtikuusta 2020 alkaen. Marraskuun alkuun mennessä tehdyissä tutkimuksissa Peurasaaren puhdistamolla käsiteltävistä Kemin ja Simon jätevesistä ei ole löytynyt lainkaan koronavirusta. Kemissä näytteitä kerätään puhdistamattoman jäteveden tulokanavasta 24 tunnin kokoomanäytteenä. Näytteet toimitetaan THL:n laboratorioon kahden viikon välein.

Jätevesien kautta koronaviruksen leviäminen on epätodennäköistä, sillä viemäriin huuhdeltu virus ei säily pitkään taudinaiheuttamiskykyisenä. Näytteenottajat suojautuvat jätevesilaitoksella huolellisesti kaikilta muiltakin jätevesien mukana kulkevilta terveydelle haitallisilta viruksilta ja bakteereilta, joten koronaviruksen etsiminen ei aiheuta heille ylimääräistä riskiä.

Havaittu Puhdistamo

Puhdistamon sijainti

Espoo Helsinki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kemi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti (Ali-Juhakkala) Lahti (Kariniemi) Lappeenranta Maarianhamina - Mariehamn Mikkeli Oulu Pietarsaari Pori Rauma Rovaniemi Salo Savonlinna Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vihti

Koronavirusta viemäriverkoston jätevedessä Havaittu Havaittu Havaittu Havaittu Havaittu Tulos epävarma Ei havaittu Havaittu Tulos epävarma Ei havaittu Havaittu Tulos epävarma Havaittu Ei havaittu Havaittu Havaittu Ei havaittu Havaittu Ei havaittu Ei havaittu Havaittu Tulos epävarma Havaittu Havaittu Havaittu Havaittu Havaittu Havaittu

Meidän Energia & Vesi | 5

Haalea lauhdevesi ei sovellu rakennusten lämmittämiseen Kovat odotukset Metsä Fibren suunnittelemasta uudesta biotuotetehtaasta on saanut kemiläiset pohtimaan tehtaan lauhdevesien hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa. Teknisesti lauhdeveden lämmittäminen olisi toki mahdollista, mutta tavattoman kallista.

Tehtaan lauhdevesi on valitettavan haaleaa, vain reilut 20-asteista, kun kaukolämpöverkossa kiertävän veden pitää olla talvella jopa 120-asteista. Veden lämmittämiseen tarvittaisiin sähköllä toimiva teollisen kokoluokan lämpöpumppu ja pumppua varten tehdasalueelle rakennettava noin tuhannen neliömetrin laajuinen halli. Teollisen kokoluokan lämpöpumpuilla voidaan veden lämpötilaa nostaa maksimissaan 95-asteiseksi.

Lämpöpumpun rinnalle tarvittaisiin lisäksi kevyellä polttoöljyllä tai puupelleteillä toimiva lämpökattila, jolla veden lämpötila nostettaisiin kaukolämpöverkon tarvitsemaan lämpötilaan. Laitoksen tuottamasta lämmöstä noin kolmasosa tehtäisiin sähköllä, eli kyse ei olisi pelkästä hukkalämmön hyödyntämisestä.

Teollisen mittakaavan lämpöpumppu toimii jokseenkin samalla periaatteella kuin esimerkiksi jääkaappi. Kun jääkaapista lämpö pois-

6 | Meidän Energia & Vesi

tetaan huoneilmaan, lämpöpumpussa se sitoutuu prosessissa kiertävään kylmäaineeseen, joka muuttaa olomuotoaan kaasusta nesteeksi paineen vaihtuessa. Höyrystyessään kylmäaine sitoo itseensä lämpöä ja nesteytyessään luovuttaa sitä. Kylmäaineisiin liittyy myös ympäristöriskejä, joskin kasvihuoneilmiön kannalta arveluttaville aineille alkaa olla saatavilla vähemmän haitallisia ja kaukolämmön tuottamiseen paremmin soveltuvia vaihtoehtoja.

Tehtaan lauhdevesien hyödyntäminen edellyttäisi kalliimpaa investointia kuin nyt valmistumaisillaan oleva biolämpölaitos Karjalahdella.

Myös kaukolämmön tuottaminen sähköllä toimivalla lämpöpumpulla tulisi huomattavasti kalliimmaksi kuin Karjalahden laitoksella, joten kaunis ajatus tehtaan hukkalämmön hyödyntämisestä ei valitettavasti ole taloudellisesti toteutuskelpoinen.

Jaana Haapala viestii, tukee ja järjestää Kem iläisi sama llä ei ole hopp nlaista u etelä a, kuin mp asuv änä illa.

Kemin Energia ja Vesi Oy:n hallinnossa tapahtui viime keväänä isoja muutoksia. Samoihin aikoihin toimitusjohtajan vaihtuessa vaihtui myös johdon assistentti.

Edeltäjän siirryttyä toisiin tehtäviin uudelle työnantajalle, hänen paikkansa täytti Kemin kaupungin hallintosihteerinä aiemmin toiminut Jaana Haapala.

”Kovin erilaista tämä on kuin kaupungintalolla, täällä toimitaan yrityksenä, jolla on ihan erilainen organisaatio ja tapansa toimia”, Jaana sanoo.

Jaana aloitti uudessa tehtävässään maaliskuun alussa juuri ennen koronaepidemian leviämistä Suomeen. Koronatilanteen vuoksi hän on tehnyt etätöitä melkein alusta saakka. ”Kenvessä on päätetty, että kaikki, jotka voivat tehdä työnsä etänä, tekevät niin, ja monen kohdalla se on mahdollista. Tietenkin olisi ollut helpompi tutustua ihmisiin ja päästä yritykseen sisään, jos olisi voinut tavata heitä enemmän kasvotusten, mutta onnistuu se näinkin”, Jaana sanoo.

Energia- ja vesiyhtiössä Jaana kokee saaneensa hyvän vastaanoton. ”Kenvessä huolehditaan hyvin ihmisistä ja otetaan työntekijät hienosti huomioon. Meillä on tosi pätevää ja asiantuntevaa väkeä ja ilmapiiri työyhteisössä on rento. Henkilöstö on työpaikastaan ylpeä, sillä täällä tehdään tärkeää työtä, jolla on merkitystä kaikille kemiläisille”, Jaana toteaa.

Monenlaista tehtävää Johdon assistentin tehtäväkuva on hyvin laaja. Jaanan päivät täyttyvät sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, tiedon hakemisesta ja taustaselvitysten tekemisestä, hallinnollisista tehtävistä ja monenlaisista käytännön järjestelyistä. ”Talossa ja sen ulkopuolella on hirveä määrä ihmisiä, joiden kanssa olen tekemisissä. Sähköpostia tulee paljon, ja niiden mukana uusia asioita, jotka edellyttävät toimenpiteitä. Sosiaalisia taitoja tarvitaan, kun on paljon tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa ja niin se oli myös kaupungintalolla. Sieltä takataskuun jäikin paljon hyviä ja tärkeitä kontakteja, jotka tukevat nykyistä työtäni”, Jaana kertoo.

Jaana muutti Kemiin kolme vuotta sitten kotikaupungistaan Raumalta. Syynä paikkakunnan vaihtoon olivat tietenkin mies ja perhe. ”Kemi ja Rauma ovat kumpikin metsäteollisuuskaupunkeja, Raumalla on lisäksi merkittävää telakkateollisuutta. Meren ja metsäteollisuuden tuoksut kuuluvatkin molempiin kotikaupunkeihini.

Kemistä ja kemiläisyydestäni olen joka päivä ylpeämpi oppiessani tuntemaan kaupunkia ja sen kulttuuria yhä paremmin. Elämäntavoissa on kuitenkin selkeitä kulttuurieroja. Yhtenä esimerkkinä on, että kemiläisillä ei ole samanlaista hoppua kuin etelämpänä asuvilla”. ”Muutto Kemiin oli iso muutos ja on alun haasteiden jälkeen tuonut elämääni paljon uusia tärkeitä ja rakkaita ihmisiä, uusia näkökulmia asioihin ja näiden myötä ehkä ripauksen lisää elämänviisauttakin”.

Meidän Energia & Vesi | 7

Biolämpölaitos Harppaus kohti puhtaampaa tulevaisuutta Biolämpölaitoksen kattilarakennus on uudistanut kaupungin ilmettä ja Karjalahden maisemaa.Vuoden vaihteen jälkeen se alkaa myös merkittävästi pienentää kemiläisten hiilijalanjälkeä.

Biolämpölaitos on avainasemassa kaupungin pyrkiessä kohti hiilineutraaliutta.

Biolämpölaitoksen perustusten tekeminen alkoi viime vuoden puolella ja jatkui keväällä huhtikuun lopulla.

Rakennustyömaa on työllistänyt useita yrityksiä ja kymmeniä ihmisiä, joista suurin osa on Kemistä ja sen lähiseudulta.

8 | Meidän Energia & Vesi

Kattilarakennuksen alle juntattiin tukeva paalutus.

Perustuksiin tarvitaan tonneittain betonia ja kilometreittäin rautaa.

Arinan pohja nostettiin paikalleen kesän alussa...

Polttoaineen vastaanottorakennus asettuu Etelänväylän suuntaisesti heti aidan taakse.

...ja arinan kuori sen päälle.

Biolämpölaitoksen sydämenä on KPA Unicon Oy:n kehittämä kekoarina.

Siinä on monta arinaa päällekkäin, joista osa on kiinteitä ja osa pyörii toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin.

>> Meidän Energia & Vesi | 9

Isot kappaleet tehtiin Kiuruveden ja Lapuan konepajoilla mahdollisimman valmiiksi ja kuljetettiin paikan päälle rekkojen vetämillä laveteilla.

Nostotyöt vaativat aina huolellista suunnittelua. Meri-Lapista löytyi siihenkin sekä osaamista että kalustoa.

Tehokkaan savukaasupesurin ja lämmönvaihtimien avulla varmistetaan, että biolämpölaitoksen piipusta pääsee taivaalle oikeastaan vain haaleaa ilmaa.

Kun päälaitteet oli saatu paikoilleen, alkoi lämpökattilan rungon pystytys.

Kattilalaitos suojattiin säävaihteluilta ja katseilta terässeinien sisään.

10 | Meidän Energia & Vesi

Asiakaspalvelu auttaa yhdeltä luukulta Kemin energia- ja vesiyhtiöiden fuusioiduttua Kemin Energia ja Vesi Oy:ksi myös kaikki asiakaspalvelutoiminnot yhdistettiin.

Peurasaaren pääkonttorilta löytyy apua samasta paikasta - olipa kyse sähköstä, vedestä tai kaukolämmöstä.

Nelihenkiseen asiakaspalvelutiimiin on koottu asiantuntemusta Kenven kaikilta toimialoilta. ”Jokaisella meillä on oma vahvuusalueemme, mutta koko ajan opettelemme toistemme töitä ristiin. Puhelimet soivat tiheään, ja yhden meistä ollessa varattuna, soitto siirtyy vapaana olevalle. Yhteyttä otetaan paljon myös sähköpostilla ja Kenven verkkosivuilta löytyvän sähköisen asiointipalvelun avulla.”, asiakaspalvelun esimies Kirsi Pekkarinen kertoo.

Entinen Pohjoista Voimaa Energiatili ei ole enää käytössämme, mutta meillä on tulossa vastaava palvelu sähkönkulutustietojen seurantaan. Palvelun julkaisuaikataulu ei ole vielä varmistunut, mutta se pyritään saamaan käyttöön mahdollisimman pian.

”Veden ja lämmön osalta asoita voi hoitaa Kenven Online-palvelussa.

Siinä asiakas voi sähköisen asioinnin kautta tarkastella omia yhteysja sopimustietojaan, tehdä muuttoilmoituksen tai tarkastella veden ja kaukolämmön kulutusta ja laskuja”, Kirsi neuvoo.

Asiakaspalveluun tulee hyvin monenlaisia kysymyksiä. ”Eniten tietenkin kysellään laskutukseen liittyvistä asioista ja mittarilukemista. Paljon tulee myös kysymyksiä, jotka eivät kuulu Kenven vastuulle, mutta niissäkin pyrimme auttamaan mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi sähkön myyntiyhtiön valintaan me emme ota kantaa, sen saa asiakas ihan itse päättää. Kenve ei tee sähkön myyntisopimuksia enää ollenkaan”, Kirsi sanoo.

Uutta putkea

pyöräbaanan alle Kemin Energia ja Vesi Oy uusii Asemakadun 40-luvulla rakennetut vesijohdot ja jätevesiviemärit. Hanke toteutetaan yhteishankkeena Kemin kaupungin kanssa, joka rakentaa samassa yhteydessä Asemakadulle uutta punaisella asfaltilla päällystettyä pyöräbaanaa sekä parantaa kadun ja kiinteistöjen kuivatusta rakentamalla uutta hulevesiviemäriä.

Kemin Energia ja Vesi Oy panostaa tulevina vuosina voimakkaasti verkostojen uusimiseen. Näin varmistetaan häiriötön ja hyvälaatuinen vedentoimitus ja viemäröinti kaikille kemiläisille.

Meidän Energia & Vesi | 11

Länsi-Pohjan keskussairaala jatkaa Kenven asiakkaista kertovaa juttusarjaa.

Keskussairaalan teknisessä siivessä huolehditaan, että sähköä, vettä ja lämpöä riittää asiakkaiden hoitamiseen päivästä toiseen ilman minkäänlaista häiriötä. Kuvassa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tekninen johtaja Juhani Isoherranen ja kiinteistöpäällikkö Marko Kivelä.

Kesk us on M sairaala eri-L aluee apin elintä lle rke laitos ä .

Kiinteistötekniikka varmistaa sairaalan toimivuuden

Länsi-Pohjan keskussairaalassa toimii kaksi melkein yhtä suurta toimijaa, joilla on selkeä työnjako. Mehiläinen Länsi-Pohja Oy vastaa somaattisesta hoidosta, jonka sairaanhoitopiiri eli koko nimeltään Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tekninen huolto tekee mahdolliseksi.

12 | Meidän Energia & Vesi

Keskussairaala on Kemin kaupungin toiseksi suurin työllistäjä heti Kemin kaupungin jälkeen. Yli 800 hengen joukosta lähes puolet työskentelee sairaanhoitopiirin kirjoilla, Mehiläinen Länsi-Pohjalla on väkeä hieman enemmän. Lisäksi sairaalassa toimii muutamia muita yrityksiä, kuten ateriapalveluita tuottava Meri-Lapin kuntapalvelut Oy. ”Keskussairaala on Meri-Lapin alueelle elintärkeä laitos. Sairaanhoidon lisäksi se on myös erittäin iso työllistäjä, mitä sote-keskusteluissa ei aina huomata korostaa”, sairaanhoitopiirin tukipalveluiden tulosalueen johtaja Juhani Isoherranen muistuttaa.

Energiatehokkuutta parannetaan monella tavalla Merkittävä työllistäjä on myös iso sähkön, veden ja lämmön käyttäjä.

Sairaanhoitopiiri käyttää sähköä vuosittain noin kuusi gigawattituntia eli noin 250 omakotitalon verran. Laitos pidetään lämpimänä kaukolämmöllä, jota tarvitaan yhdeksän GWh vuodessa, ja vesimittarikin näyttää yli 30 000 kuutiometrin lukemaa vuoden lopulla.

Kun sairaanhoitoa tehdään kaikkialla kovien kustannuspaineiden alla, on selvää, että säästöjä haetaan myös energiatehokkuuden parantamisella. Sähkön hankintaa sairaanhoitopiiri kilpailuttaa muutamia kertoja vuodessa. Käytännössä kilpailuttamisen hoitaa sähkömarkkinoihin perehtynyt yritys. ”Kulutuksen vähentämisessä jo muutamalla prosentilla on iso merkitys. Syksyllä 2018 perustimme työryhmän ja aloitimme uuden energiansäästöohjelman, jolla sekä sähkön, lämmön ja veden kulutusta on tänä vuonna saatu selvästi vähenemään”, kiinteistöpäällikkö Marko Kivelä sanoo.

Sairaalan energiatehokkuutta on paranneltu esimerkiksi loisteputkien korvaamisella led-valoilla, sammuttelemalla turhaan palavia lamppuja ja lopettamalla ikkunoiden kautta tuulettaminen. ”Ikkunoista tulee myös epäpuhtauksia. Meidän ilmastointilaitteista tuleva ilma on kymmenen kertaa puhtaampaa kuin ulkoilma”, Juhani Isoherranen huomauttaa.

Henkilöstöä on opastettu tarkkailemaan työympäristöään ja ilmoittamaan huoltoon havainnoistaan, kuten tippasevista vesihanoista ja lirisevistä vessanpytyistä.

Toimintavarmuus turvataan aina Sairaalassa pyritään elämään nuukasti ja kaikesta ei kuitenkaan voida terveyden kustannuksella tinkiä. ”Toimintavarmuus on ehdottoman tärkeää. Kaukolämmön kanssa ei ole ongelmia, se toimii tasaisen varmasti. Sähkökatkot ovat Kemissä harvinaisia. Kemin Energia ja Vesi tiedottaa suunnitelluista katkoista kiitettävästi ja tieto tulee monen ihmisen sähköpostiin hyvissä ajoin.

Suunnittelemattomia sähkökatkoja on tänä vuonna ollut yksi, se kesti 0,3 sekuntia. Meillä se näkyi pienenä häiriönä, mutta kenenkään henkeä se ei vaarantanut”, Marko Kivelä kertoo.

Isompien sähkökatkojen varalta sairaalan teknisessä siivessä on 400 kVA:n tehoinen generaattori. Sillä sairaala pärjää poikkeustilanteessa ainakin viikonlopun yli. Harvoin sitä kuitenkaan tarvitaan.

Yleensä riittää, että generaattorin toimintakunto varmistetaan kerran kuukaudessa tehtävällä koekäynnistyksellä.

Sairaalaassa on valtava määrä sähköllä toimivia laitteita, jotka ovat sekä kalliita hankkia että käyttää. ”Leikkaussalin lamppu saattaa maksaa parikymmentä tonnia, magneetti- ja röntgenkuvantamislaitteiden keskihinta on miljoonan euron

luokkaa ja käyttöikä kymmenkunta vuotta. Uuden sukupolven laitteet ovat aina aiempaa energiatehokkaampia, mutta silti ne kuluttavat sähköä tosi paljon”, Isoherranen sanoo.

Puhtaudesta ei tingitä Hygieniasta huolehtiminen joka paikassa ja käänteessä on sairaalan arjessa keskeinen tehtävä. Sairaanhoitopiirin palveluksessa on noin 70 laitoshoitajaa. ”Laitoshoitajien työllä on valtava merkitys potilaiden paranemiseen, ja siinä meillä on erittäin ammattitaitoista väkeä. Yksi jokavuotinen huolenaihe meillä on, mistä heidän tilalle saadaan päteviä tuuraajia kesälomien ja muiden poissaolojen ajaksi”, Isoherranen toteaa.

Leikkaussalien, hoitohuoneiden, käytävien ja odotustilojen puhdistamisen lisäksi myös hoitovälineet täytyy desinfioida heti käytön jälkeen. ”Hoitovälineet puhdistetaan noin 120-asteisella höyryllä, joka tappaa bakteerit. Höyryä kehitämme itse, ja sen kehittämisessä olemme siirtymässä sähkön käyttöön ja lopettamassa polttoöljyn käytön kokonaan. Muutos lisää sähkönkulutusta 360 kW:n tehon verran, mutta ympäristön kannalta se on tietenkin hyvä juttu”, Kivelä sanoo.

Höyryä, vettä ja sähköä tarvitaan melkoinen määrä myös sairaalan keittiössä, jossa Meri-Lapin kuntapalvelut Oy tuottaa ateriapalveluita sairaalan lisäksi myös Kemin, Simon ja Keminman päiväkoteihin, kouluihin ja palveluyksiköihin. Keittiön osuus koko laitoksen sähkönkulutuksesta on kymmenen prosentin luokkaa.

Jatkuvaa remonttia ja rakentamista Länsi-Pohjan keskussairaalan vanhin osa on valmistunut 1939 ja se otettiin käyttöön talvisodan aikana. Sen jälkeen rakennusta on laajennettu moneen otteeseen. Nyt kerrosalaa on 32 000 neliömetriä, ja taas on uutta tilaa rakenteilla yli 5 000 kerrosneliötä, kun sairaanhoitopiirin psykiatriatalo siirtyy Tornion Keroputaalta Keskussairaalan yhteyteen.

Psykiatrian tilat tulevat sairaalan teknisen siiven päälle kahteen kerrokseen. Rakennus valmistuu syksyllä 2022. ”Tällaisessa talossa on aina jotain korjaus- ja muutostöitä meneillään. Nytkin meillä on sähkötöissä viisi Sähköpoolin ja viisi Kemin Energia ja Vesi Oy:n asentajaa muuntajan vaihdossa ja kaapeloinnissa meidän kahden oman sähköasentajan lisäksi”, Marko Kivelä sanoo.

Meidän Energia & Vesi | 13

Kilometrikisa innosti pyöräilemään Lähes 14 000 kilometriä pyöräilyä ja melkein tuhat litraa säästettyä bensaa – kenveläisten panos Kilometrikisassa nostatti yhteishenkeä ja hikeä pintaan.

Kenveläisiä näkyi menneenä kesänä ja syksyn alussa pyörän selässä enemmän kuin aikoihin.

Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -kampanjan järjestämään kansalliseen Kilometrikisaan osallistui 24 kenveläistä pyöräilijää, eli reilu kolmasosa koko Kenven vakituisesta henkilöstöstä. Kilometrikisa oli kaikille osallistujille maksuton.

Varsinainen kisa alkoi jo vappuna, mutta pitkäksi venähtäneen talven vuoksi kenveläiset hyppäsivät mukaan vasta kesäkuun alusta. Kilometrien laskeminen päättyi 22. syyskuuta.

Kisan aikana osastot polkivat työmatkoillaan, vapaa-ajallaan ja yhteislenkeillään yhteensä lähes 14 000 kilometriä. Vauhtia matkantekoon sai aikaan myös Kenven sisäinen kilvoittelu. Kenven oman kisan voittajajoukkueeksi kurvaili joukkue Vesi, jonka jäsenet polkivat kesän ja syksyn mittaan rapiat 830 kilometriä polkijaa kohti. Toiseksi sijoittui sähkön ja hallinnon yhteisjoukkue (657 km/henkilö) ja kolmanneksi Lämpö (183 km/henkilö).

Kovimman henkilökohtaisen tuloksen pyöräili Veden joukkueen Kauko Nikurautio, jolla kilometrejä kertyi peräti 2 419. Hyvänä kakkosena tuli sähkön ja hallinnon joukkueen Ahti Haataja 1 811 kilometrillään. Kolmanneksi eniten, 303 kilometriä, polki Lämmön Matti Haataja.

Kilometrikisa säästi bensaa 997 litraa ja sen myötä myös luontoa, toi paljon mukavia keskusteluja kahvipöytiin sekä kisailuhenkeä ja silmäkulmanpilkettä työyhteisöön. Kilometrikisa oli näin korona-aikana turvallista yhteistä tekemistä ulkosalla, ja sanomattakin selvää on, että terveysvaikutuksia kertyi roppakaupalla. Kävipä jopa niinkin, että pyörä, joka oli ollut varastossa tapaturman jäljiltä vuodesta 1998 saakka, otettiin kisan myötä jälleen käyttöön.

Kilometrikisa on vuosittain järjestettävä valtakunnallinen maksuton tapahtuma. Tänä vuonna koko maassa kisaan osallistui 34 950 polkijaa – enemmän kuin koskaan ennen. Yhteensä polkijat pyöräilivät yli 30 miljoonaa kilometriä, mikä vastaa 750 kierrosta maapallon ympäri.

Kauko Nikurautio innostui pyöräilemään reilun sadan päivän aikana yli 2 400 kilometriä.

14 | Meidän Energia & Vesi

VIKAILMOITUKSET Sähkö: 020 366 040 Lämpö: 040 511 5722 Vesi: 020 690 141 HUOM! puhelinnumerot ovat maksuttomia.

Päivystäjät päivystävät ympäri vuoden ja vuorokauden Kemin Energia ja Vesi Oy:n päivystäjät ovat tavoitettavissa puhelimella vuoden jokaisena päivänä ja kaikkina kellonaikoina.

Kiireellisessä tilanteessa vikailmoitus on paras tehdä soittamalla päivystäjän puhelinnumeroon. Kenven kaikkien päivystäjien puhelinnumerot ovat maksuttomia.

Mikäli sähköt katkeavat, ota yhteyttä naapuriisi tai yritä selvittää, koskeeko katko vain omaa asuntoasi vai onko kyseessä laajempi ongelma. Jos vain oma asuntosi on pimeänä, tarkista sulakkeet. Mikäli ne ovat ehjät, soita vikapäivystäjälle. Jos sähkökatko koskee laajempaa aluetta, päivystäjä saa siitä tiedon automaattisten hälytyslaitteiden kautta, eikä soittaminen jouduta vian selvittämistä.

Kiireettömissä tapauksissa suosittelemme tekemään vikailmoituksen verkkosivultamme löytyvällä lomakkeella. Sieltä löytyy myös toiminta- ja varautumisohjeet eri vikatilanteisiin, olipa kyse sähköön, veteen tai kaukolämpöön liittyvästä häiriöstä.

Käypä tutustumassa osoitteessa: www.kenve.fi.

Lasku tulee nyt Kemin Energia ja Vedeltä Tämän vuoden elokuusta alkaen Kemin Energia ja Vesi Oy on vastannut itse laskujen muodostamisesta ja niiden jakelijana toimii nyt Ropo Capital Oy. Aiemmin sähkönsiirron laskutti OOMI Energia.

Sähkön käytöstä tulee nyt kaksi erillistä laskua. Kemin Energia ja Vesi Oy toimii sähköverkon ylläpitäjänä ja lähettää asiakkailleen verkkopalvelulaskun, josta aiemmin käytettiin nimitystä sähkönsiirtolasku. Lisäksi asiakas saa erillisen sähkön myyntilaskun siltä sähkönmyyntiyhtiöltä, jonka kanssa asiakas on tehnyt sopimuksen.

Verkkopalvelulasku (sähkönsiirtolasku) tulee postin kantamana paperisena laskuna siihen saakka, kunnes asiakas valitsee sen tilalle e-laskun tai suoramaksun.

Koska laskun lähettäjä on vaihtunut, e-laskun tai suoramaksun haluavan asiakkaan täytyy tehdä uusi valtuutus pankissaan. E-laskun voi tehdä verkkopankissa, suoramaksusopimus edellyttää pankissa käyntiä.

Suoramaksulla lasku maksetaan automaattisesti eräpäivänä, minkä lisäksi asiakas saa tiedon tulevasta laskusta paperisena. Pankki saa laskun sähköisenä ja hoitaa maksamisen asiakkaan tililtä automaattisesti. Suoramaksulla maksettavan laskun summaa, eräpäivää tai tilinumeroa ei asiakas voi itse muuttaa.

Suoramaksusopimuksen ja e-laskuvaltuutuksen tekemiseen tarvittavat tiedot löytyvät paperisesta sähkölaskusta.

Verkkopalvelumaksu tulee verkon ylläpidosta ja palvelusta Energiateollisuus ry:n jäsenyritykset muuttavat palveluidensa nimikkeitä vastaamaan niiden sisältöä. Kemin Energia ja Vesi Oy on ottanut uudet nimikkeet käyttöön tänä syksynä.

Verkkopalveluyhtiöt, kuten Kemin Energia ja Vesi Oy, saavat usein palautetta sähkönsiirtolaskusta ja sen hinnoittelusta. Verkkopalveluyhtiöt kustantavat saadulla maksulla olemassa olevaa sähköverkon ylläpitoa ja rakentavat uutta, sekä maksavat kantaverkkoyhtiö Fingridin maksuja.

Sähkönsiirtolasku muuttuu verkkopalvelulaskuksi. Laskun kiinteää osaa kuvaava perusmaksu pysyy perusmaksuna, mutta kulutusta kuvaava energiamaksu muuttuu siirtomaksuksi.

Verkkoyhtiön laskussa kerätään valtiolle verotuloja, mikä tulkitaan usein väärin.

Verkkopalvelulaskusta verojen osuus on noin puolet laskun loppusummasta. Asiakkaan koko kaksiosaisesta sähkölaskusta eli sähköenergiasta ja verkkopalvelusta verojen osuus on kolmannes. Kemin Energia ja Vesi Oy:llä verkkopalvelumaksu on selvästi maan keskiarvoa edullisempi.

Meidän Energia & Vesi | 15

Pyryn vinkit Rasva on polttoainetta Kinkusta uunipellille valuneet liemet ja muut paistamisessa ylijäävät rasvat eivät ole jätettä, vaan kelpo raaka-ainetta polttoaineiden valmistukseen. Joulukuun puolivälissä alkaa taas valtakunnallinen Kinkkutemppu-kampanja, jossa joulunajan paistinrasvoja kerätään talteen kymmeniä tonneja.

Keräyspisteet tulevat taas K-kauppojen yhteyteen ja niistä tiedotetaan tarkemmin joulukuussa. Kaupoista rasvat jatkavat matkaansa biodieselin raaka-aineeksi. Biodieselillä on 90 prosenttia pienempi hiilijalanjälki kuin fossiilisella dieselillä. Biodieselin valmistukseen ja Kinkkutempun keräykseen kelpaavat kinkun, kalkkunan ja kalan rasvojen ohella kaikki muutkin eläin- tai kasvisperäiset rasvat. Älä siis kippaa rasvojasi viemärin tukkeeksi, vaan kaada ne nätisti tyhjään maitopurkkiin, teippaa purkin suu kiinni ja kiikuta keräyspisteeseen! Lahjoittamalla rasvat Kinkkutempaukseen osallistut samalla hyväntekeväisyyteen.

Ota yhteyttä Kemin Energia ja Vesi Oy Postiosoite: PL 1100, 94701 Kemi Käyntiosoite: Kalkkinokantie 5, 94720 Kemi Toimistomme avoinna: ma-pe klo 8.30-15.00 verkkosivut: www.kenve.fi sosiaalinen media: www.facebook.com/keminenergiajavesi

16 | Meidän Energia & Vesi

Vaihde: (016) 259 303 (ei laskutusasiat) Asiakaspalvelu: 020 742 8205 Vikapäivystys: sähkö 020 366 040, lämpö 040 511 5722, vesi 020 690 141 Päivystäjien puhelinnumerot ovat maksuttomia.